Avaruussääriskit Brent Walker yhteenveto. Prof. Eija Tanskanen Ilmatieteen laitos, Avaruussääryhmä
|
|
- Pirkko Laaksonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Avaruussääriskit Brent Walker yhteenveto Prof. Eija Tanskanen Ilmatieteen laitos, Avaruussääryhmä
2 Sisältö Mitä on avaruussää? Entä avaruusilmasto? Muuttuuko avaruussää ja -ilmasto? Mitä riskejä siihen liittyy? Brent Walker yhteenveto: Extra-Terrestrial Influences on Nature s Risks.
3 Mitä avaruussää on? Avaruussää kuvaa Maapallon ja lähiavaruuden sähkömagneettisten kenttien ja sähköisesti varattujen hiukkasten tilaa. Heliosfäärin magneettikenttä Protoneja ja elektroneja
4 Meteorologinen sää Tuulee, sataa vettä tai rakeita. Pilvistä ja ukkosia. Sateenkaaria ja haloja. Myrskyjä, tornadoja ja tsunameja. Lauha tai kylmä vuosi. Vuodenajat: keväällä lämpenee ja syksyllä viilenee. Talvella kylmintä (pohjoisella pallonpuoliskolla). Avaruussää Auringosta tuulee ja ionosfääriin sataa hiukkasia. Avaruusmyrskyjä ja revontulia. Koronan massapurkauksia (engl. CME), roihupurkauksia (engl. flares) ja nopeita plasmavirtauksia. Aktiivinen tai hiljainen jakso auringonpilkkusyklissä. Syksyisin ja keväisin voimakkaimpia revontulia. Talvella revontulia useimmin (pohjoisella pallonp.).
5 Avaruusilmasto Avaruusilmastosta puhutaan kun tarkastellaan avaruussäätä useiden vuosikymmenten aikaskaaloissa.
6 Avaruussään vaikutusalue Auringon tuottamat avaruussäähäiriöt vaikuttavat koko heliosfäärissä (aurinkokunta/planeettainvälinen avaruus). possible shock heliopause Aurinko shock Maa Pluto magnetic field lines AU
7 Muuttuuko avaruussää? Rauhallinen Aurinko Myrskyisä Aurinko
8 Muuttuuko avaruusilmasto?
9 Avaruussäävaikutukset Biologisia, teknologisia ja taloudellisia vaikutuksia. Teknologiset vaikutukset parhaiten tunnettuja, biologisia vaikutuksia enimmäkseen avaruuslennoilla ja asemilla työskenteleville. Säteilyseuranta myös napalennoilla työskentelevillä. Taloudellisia vaikutuksia tutkittu hyvin vähän. Sähkönjakeluverkon muuntajien kuumentumista ja rikkoutumista, korroosiota maakaasuputkistoille, häiriöitä satelliittipaikannukselle, ongelmia öljynporaukselle, ongelmia satelliittiteknologialle, avaruuskomponenttien rikkoutumisia, napalentojen uudelleenreititystä ja perumista, katkoksia HF kommunikaatiossa (laivasto ja lennosto).
10 Tunnettuja avaruussäätapahtumia Elokuu 1972: Yksi kaikkien aikojen suurimmista mitatuista säteilyannoksista Apollo laskeutumisten välissä. Telekommunikaatiosatelliittien mykistymisiä ja satelliittien aurinkopaneelien tuhoutumisia. 1970: Skylab avaruusasema laskeutui ilmakehään ennenaikaisesti avaruusmyrskyn vuoksi. Sama vaara on Hubble avaruusteleskoopilla ja muilla matalan kiertorahan satelliiteilla. Syyskuu 1895 Carrington myrskysarja: lennätinlaitteiden mykistymisiä, tulipaloja lennätinpaperin itsestäänsyttymisestä, revontulia lähellä päiväntasaajaa (N 9 ).
11 Esimerkkejä avaruussäävahingoista Halloween myrskysarja: laaja sähkökatko Malmössä, 30 satelliittianomaliaa, yksi tuhoutunut satelliitti, lentojen uudelleenreitityksiä, aurinkopaneelien kääntämisiä, satelliittivaurioita, paikannuvirheitä, hissien ja palohälytinten toimintakatkoja, haamupuheluja, aineellisia vahinkoja kotitalouksille New Hampshiren ydinvoimala, US: varotoimenpiteitä avaruusmyrskyn vuoksi mm. voimalatehon vähentämistä : laaja sähkökatko Kanadassa, menetettiin MW voimalatehoa ja 13,2 milj. kanadan dollaria. Muuntajan palaminen käyttökelvottomaksi New Jersey:ssä, menetetty yhteys yli 1000 maan kiertolaiseen noin viikoksi, muuntajatuhoja Englannissa.
12 Avaruusmyrskytyyppejä (Geo)magneettinen myrsky: määritellään Kp ja Dst aktiivisuusindekseistä, jotka muodostetaan korkean latitudin ja matalan latitudin magneettisista mittauksista. Kp asteikko 0-9:een ja Dst 0:sta negatiiviseen suuntaan, mitä suurempi myrsky sitä pienempi Dst-arvo. Hiukkasmyrsky: määritellään 10 ja 30 MeV hiukkasvuosta geostationaarisella radalla, riippuen siitä mitä mittauksia on ollut milloinkin saatavissa. Säteilymyrsky: määritellään auringon roihupurkauksen röntgen-luokan (engl. X-ray) perusteella auringon mittauksista. Heikot roihut esim. M1 ja M5, voimakkaat roihut esim. X1, X10 ja X20.
13 Varoajat ja kulkuajat Geomagneettinen myrsky: varoaika 1-4 päivää riippuen häiriön kulkuajasta. Tarkempi varoitus tuntia ennen. Kulkuajat riippuvat häiriön nopeudesta, mutta vaihtelevat 16 tunnista 4 päivään. Hiukkasmyrsky: 1-4 päivää. Kulkuaika 16 h 4 päivää. Säteilymyrsky: ei varoaikaa nykyisellä varoitussysteemillä. Kulkuaika 8 minuuttia.
14 Esiintymistiheydet Carrington luokan myrsky: kerran vuodessa. Halloween luokan myrsky: > kerran auringonpilkkusyklissä eli 11 vuodessa. Magneettinen myrsky G5* Kp 9 Esiintymistiheys 4 kertaa auringonpilkkusyklissä Magneettinen myrsky G4 Kp kertaa syklissä Hiukkasmyrsky S (10 MeV) > kerran syklissä Hiukkasmyrsky S (10 MeV) 3 kertaa syklissä Säteilymyrsky R5 X20 > kerran syklissä Säteilymyrsky R4 X10 > 8 kertaa syklissä * US:n avaruussääpalvelun NOAA:n luokituksen mukaisesti.
15 Pahin skenaario Virrat pitkissä johdinsysteemeissä > 500 A. Magneettikentän muutosnopeus Maan pinnalla > 5000 nt/min. Geomagneettisen myrskyn voimakkuus Dst > 2500 nt. Revontuliovaali ulottuu päiväntasaajalle saakka. Häiriöitä yhtäjaksoisesti > 3 viikon ajan. HF katkot > useita tunteja.
16 Suure Hetkellinen virta pitkissä johtimissa Magneettinen kentän muutosnopeus Geomagneettisen myrskyn voimakkuus 30 MeV hiukkasmyrskyn voimakkuus [10 9 / s*ster*cm 2 ] Aurinkotuulen rakenne (magneettikenttä ja nopeus) Suurin havaittu Arvioitu maksimi 330 A 500 A < 1 A Normaalitila 2500 nt/min 5000 nt/min Muutama nt/min Dst = 589 nt Kp = 9 Dst > 2500 nt Kp = B > 50 nt, v > 2000 km/s B > 100 nt, v >?? HF katkot tunti Useita tunteja - Häiriöjakson kesto 3 viikkoa Kuukausia - Dst = 0 Kp = 0 B = 5 nt v = 400 km/s
17 Ennustaminen Haastavaa, koska etäisyydet valtavia ja häiriöiden kulkuajat pitkiä. Häiriön kulkuaika Auringosta Maahan 1-4 päivää (magneettinen ja hiukkasmyrsky). Magnetosfäärissä vain muutamia mittapisteitä vrt. meteorologisia mittauspisteitä ympäri maapalloa. Aurinkotuulimonitorit noin 1 tunnin päässä Maasta sieltäkin tarkka paikallisen avaruussään ennustaminen vaikeaa. Maa
18 Arvioita kustannuksista I Huhtikuu 2010: Menetetty Galaxy-15 satelliitti (zombiesatelliitti), ei tottele käskyjä, mutta toimii itsenäisesti. Riskinä toimintahäiriöt, vuorovaikutus muiden satelliittien kanssa tai satelliitin lopullinen menettäminen. Arviot kustannuksista: $ 100 m [Lloyd s 2013; noin 77 milj. Eur]. Maaliskuu 1989: Kustannukset menetetystä sähkötehosta 13,2 milj. kanadan dollaria (noin 10 milj. eur). [UK Royal Academy of Engineering 2013]
19 Arvioita kustannuksista II Menetetty öljynporauspäivä satoja tuhansia US dollareita päivässä. Menetettyjä tieteellisiä satelliitteja mm. Halloween myrskyn aikana loka-marraskuussa 2003: Mars Odyssey (Marsin säteily-ympäristön tutkimus), ADEOS-2 (ilmastonmuutostutkimus, rakennuskustannukset $ 640 milj.), ACE LEMS instrumentti Hetkellisiä ongelmia tieteellisissä satelliiteissa Halloween myrskyn aikana: Stardust hetkellisesti pois päältä, SOHO:n CDS ja UVCS sammutettiin manuaalisesti.
20 Aikaskaaloja Space weather Space climate minutes hours days months years Solar cycles Time [ s ]
21 Brent Walker yhteenveto Chelyabinskin meteoriitti Kolmanneksi suurin kautta aikain, mutta ei pystytty ennustamaan.
22 Brent Walker sisältö Julkaisussa käsitellään aurinkokuntamme nykytutkimusta ja kartoitetaan mahdollisia maapallon ulkopuolisia riskitekijöitä yhteiskunnallemme. Raportissa selvitetään maapallon ulkoisten tekijöiden vaikutusta esimerkiksi äärisääilmiöiden esiintymiseen, ilmastonmuutokseen sekä seismiseen ja vulkaaniseen aktiivisuuteen. Esimerkkejä käsiteltävistä asioista: Auringon aktiivisuusmuutokset (säteily, magneettikenttä), galaktiset kosmiset säteet, Aurinkokunnan magneettinen kytkentä, Auringon ja planeettojen keskinäisen asemat vaikutukset, Auringon vaikutus vulkaaniseen ja maanjäristysaktiivisuuteen.
23 Brent Walker Johtopäätöksiä 1) Aktuaarimallien, joita käytetään ennustamaan luonnon riskejä pitäisi ottaa huomioon myös maapallon ulkopuoliset häiriöt. 2) Meillä on riittävästi mittauksia aurinkokunnasta, jotta aurinkoperäisiä häiriöitä pystytään ennustamaan. 3) Avaruussääriskit ovat tavallista suuremmat Suomessa. 4) Ilmastonmuutostutkimus on tärkeää ihmiskunnalle, mutta myös Auringon toiminnan ymmärtäminen on tärkeää.
24 Kommentit johtopäätöksiin 1) Kyllä, aktuaarimallien kannattaisi ottaa huomioon maapallon ulkopuoliset häiriöt. 2) Meillä on (lähes) riittävästi mittauksia statististen mallien tekemiseen Aurinko-Maa kytkennästä, mutta reaaliaikaisia mittauksia tarvitaan avaruussään monitorointiin ja häiriöistä varoittamiseen. 3) Osittain totta. Suomalainen infrastruktuuri on rakennettu hyvin ja tunnetusti kestää avaruussäähäiriötä, mutta maantieteellinen asemamme revontuliovaalin alapuolella asettaa yhteiskuntamme suurempaan riskiin kuin etelämpänä olevat valtiot.
25 Kommentit jatkuu 4) Kyllä. Ilmastonmuutos ja Auringon toiminta linkittyvät keskenään. Meteorologisen ja avaruusilmastonmuutoksen päälähde on Aurinko, joka on myös pääsyy historiallisiin ilmastonmuutoksiin. Viimeaikaisen (lähivuosikymmenten) meteorologisen ilmastonmuutoksen syistä sen sijaan keskustellaan tiedeyhteisössä. Tästä on useita eri näkemyksiä ja vasta viimeisimmässä IPCC raportissa Auringon toiminnan vaikutusta 1900-luvun lopun ja luvun ilmastonmuutokseen on käsitelty päällisin puolin. Lisätietoja:
26 Kiitos!
Avaruussää ja Auringon aktiivisuusjakso: Aurinko oikuttelee
Avaruussää ja Auringon aktiivisuusjakso: Aurinko oikuttelee Reko Hynönen Teoreettisen fysiikan syventävien opintojen seminaari / Kevät 2012 26.4.2012 1 Ekskursio avaruussäähän 1. Auringonpilkkusykli 2.
LisätiedotAvaruussää. Tekijä: Kai Kaltiola
Avaruussää Kohderyhmä: yläasteen suorittaneet / 9-luokkalaiset Työskentelymenetelmä: ryhmätyöt Kuvaa yleistajuisesti avaruussään syntymisen ja siihen liittyvät ilmiöt Tekijä: Kai Kaltiola kai.kaltiola@gmail.com
LisätiedotAurinko. Tähtitieteen peruskurssi
Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S
LisätiedotLataa Avaruussää - Heikki Nevanlinna. Lataa
Lataa Avaruussää - Heikki Nevanlinna Lataa Kirjailija: Heikki Nevanlinna ISBN: 9789525329520 Sivumäärä: 133 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 39.00 Mb Avaruussää on uusi käsite, joka laajentaa tuttua sään
LisätiedotJupiterin magnetosfääri. Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009
Jupiterin magnetosfääri Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009 Johdanto Magnetosfääri on planeetan magneettikentän luoma onkalo aurinkotuuleen. Magnetosfäärissä plasman liikettä hallitsee planeetan magneettikenttä.
LisätiedotSuojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009
Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009 Eino Valtonen Avaruustutkimuslaboratorio, Fysiikan ja tähtitieteen laitos, Turun yliopisto Eino.Valtonen@utu.fi 2 Kosminen säde? 3 4 5 Historia
LisätiedotSisällys. Esipuhe... 7 Johdanto... 8
Sisällys Esipuhe... 7 Johdanto... 8 1 Aurinko avaruussääilmiöiden käynnistäjä... 11 1.1 Aurinko energialähteenä...11 1.2 Auringonpilkut...15 1.3 Auringonpilkkujen esiintymisten jaksollisuudet... 20 1.4
LisätiedotUlottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus
Ulottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus Akatemiatutkija Rami Vainio 9.10.2008 Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto Sisältö Aurinko ja sen havainnointi Maan pinnalta Auringon korona, sen muoto ja magneettikenttä
LisätiedotHelmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.
Boris Winterhalter: MIKÄ ILMASTONMUUTOS? Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Poikkeukselliset sääolot Talvi 2006-2007 oli Etelä-Suomessa leuto - ennen kuulumatontako? Lontoossa Thames jäätyi monasti
LisätiedotRevontulet matkailumaisemassa
Revontulet matkailumaisemassa Kuva: Vladimir Scheglov Noora Partamies noora.partamies@fmi.fi ILMATIETEEN LAITOS Päivän menu Miten revontulet syntyvät: tapahtumaketju Auringosta Maan ilmakehään Revontulet
LisätiedotMonimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009
Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009 Aurinko on tärkein elämään vaikuttava tekijä maapallolla, joka tuottaa eliö- ja kasvikunnalle sopivan ilmaston ja elinympäristön. Auringon
LisätiedotMAAN MAGNEETTIKENTÄN IHMEELLISYYKSIÄ: NAPAISUUSKÄÄNNÖKSET
MAAN MAGNEETTIKENTÄN IHMEELLISYYKSIÄ: NAPAISUUSKÄÄNNÖKSET Heikki Nevanlinna, Geofysiikan dos. (Ilmatieteen laitos, eläk.) URSA 9.4.2013 ESITELMÄKALVOT: Tämän esitelmän PowerPoint-kalvot on saatavilla ja
LisätiedotJ.J. Nervanderin tieteellisistä saavutuksista
Heikki Nevanlinna J.J. Nervanderin tieteellisistä saavutuksista Ilmatieteen laitos on J.J. Nervanderin perustaman magneettinen observatorion jälkeläinen, missä geomagneettinen ja meteorologinen havainto-
LisätiedotIONOSPHERIC PHYSICS, S, KEVÄT 2017 REVONTULIALIMYRSKY
IONOSPHERIC PHYSICS, 761658S, KEVÄT 2017 REVONTULIALIMYRSKY Joonas Vatjus & Jakke Niskanen Ionospheric Physics, Projektityö Oulun yliopisto Fysiikan laitos 12.4.2017 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 3 Ionosfääri.
LisätiedotSäätiedon hyödyntäminen WSP:ssä
Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi 24.-25.4.2013 Kuopio Reija Ruuhela, Henriikka Simola Ilmastokeskus 30.4.2013 Sää- ja ilmastotiedot WSP:ssä - yhteenvetona 1.
LisätiedotTähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA
Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta Kuva NASA Aurinkokunnan rakenne Keskustähti, Aurinko Aurinkoa kiertävät planeetat Planeettoja kiertävät kuut Planeettoja pienemmät kääpiöplaneetat,
LisätiedotPIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi.
Käyttöohje PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveysasteen mukaiseksi. Kellossa olevat kaupungit auttavat alkuun, tarkempi leveysasteluku löytyy sijaintisi koordinaateista. 2. Kello asetetaan
LisätiedotIlmastonmuutos ja ilmastomallit
Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön
LisätiedotSähköstatiikka ja magnetismi
Sähköstatiikka ja magnetismi Johdatus magnetismiin Antti Haarto 19.11.2012 Magneettikenttä Sähkövaraus aiheuttaa ympärilleen sähkökentän Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen myös magneettikentän
LisätiedotILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN
ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN Aprés Ski mitä lumileikkien jälkeen? Prof. Jukka Käyhkö Maantieteen ja geologian laitos Kansallisen IPCC-työryhmän jäsen Viidennet ilmastotalkoot Porin seudulla 20.11.2013 Esityksen
LisätiedotPaloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla
Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Understanding Vajda, Päivi Junila the ja Hilppa climate Gregow variation and change Ilmatieteen and
LisätiedotIlmastonmuutos pähkinänkuoressa
Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen ilmatieteellinen tutkimuskeskus Ilmatieteen laitos Ilmasto kuvaa säämuuttujien tilastollisia ominaisuuksia Sää kuvaa
LisätiedotGlobaali virtapiiri. Reko Hynönen
Globaali virtapiiri Reko Hynönen 23.2.2009 Globaali virtapiiri Globaali virtapiiri Galaktiset kosmiset säteet (GCR, Galactical Cosmic Rays) vuorovaikuttavat ilmakehän hiukkasten kanssa ionisoimalla niitä
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008
LisätiedotKokeellisen tiedonhankinnan menetelmät
Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät Ongelma: Tähdet ovat kaukana... Objektiivi Esine Objektiivi muodostaa pienennetyn ja ylösalaisen kuvan Tarvitaan useita linssejä tai peilejä! syys 23 11:04 Galilein
LisätiedotLuku 3. Ilmakehä suojaa ja suodattaa. Manner 2
Luku 3 Ilmakehä suojaa ja suodattaa Sisällys Ilmakehä eli atmosfääri Ilmakehän kerrokset Ilmakehä kaasukoostumuksen mukaan Ilmakehä lämpötilan mukaan Säteilytase ja säteilyn absorboituminen Kasvihuoneilmiö
LisätiedotIPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA
IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. HAVAITUT MUUTOKSET MUUTOKSET ILMAKEHÄSSÄ SÄTEILYPAKOTE MUUTOKSET MERISSÄ MUUTOKSET LUMI- JA JÄÄPEITTEESSÄ
LisätiedotASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI
ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI 622. Kun katsot tähtiä, niin niiden valo ei ole tasaista, vaan tähdet vilkkuvat. Miksi? Jos astronautti katsoo tähtiä Kuun pinnalla seisten, niin vilkkuvatko tähdet tällöinkin?
LisätiedotMagneettikenttä. Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän
3. MAGNEETTIKENTTÄ Magneettikenttä Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän Havaittuja magneettisia perusilmiöitä: Riippumatta magneetin muodosta, sillä on aina
LisätiedotIlmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013
Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos AurinkoATLAS Sää- ja ilmastotietoisuudella innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Helsinki 20.11.2013 Esityksen pääviestit
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan
Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016): Ilmastonmuutos
LisätiedotILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA
ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA Tuulen voimakkuuden muutosarviot perustuivat periaatteessa samoihin maailmanlaajuisiin
LisätiedotIlmastonmuutokset skenaariot
Ilmastonmuutokset skenaariot Mistä meneillään oleva lämpeneminen johtuu? Maapallon keskilämpötila on kohonnut ihmiskunnan ilmakehään päästäneiden kasvihuonekaasujen johdosta Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta
LisätiedotMagneettikentät. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi
Magneettikentät Haarto & Karhunen Magneettikenttä Sähkövaraus aiheuttaa ympärilleen sähkökentän Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen myös magneettikentän Magneettikenttä aiheuttaa voiman liikkuvaan
LisätiedotGLOBAL WARMING and cooling. Aurinko syytettynä, CO2 marginaali. Timo Niroma Ilmastofoorumi Toukokuu 2009
GLOBAL WARMING and cooling. Aurinko syytettynä, CO2 marginaali. Timo Niroma Ilmastofoorumi Toukokuu 2009 Viimeiset 10 vuotta Hadcrut3-aineisto (baseline 1961-1990): Vuosi 2008 oli kylmempi kuin vuosi
LisätiedotMuista, että ongelma kuin ongelma ratkeaa yleensä vastaamalla seuraaviin kolmeen kysymykseen: Mitä osaan itse? Mitä voin lukea? Keneltä voin kysyä?
Suomi-Viro maaotteluun valmentava kirje Tämän kirjeen tarkoitus on valmentaa tulevaa Suomi-Viro fysiikkamaaottelua varten. Tehtävät on valittu myös sen mukaisesti. Muista, että ongelma kuin ongelma ratkeaa
LisätiedotIlmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä
Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan
LisätiedotPakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa
Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos Sisältöä ACCLIM-skenaariot
LisätiedotAuringonsäteily Suomessa ja Östersundomissa
Auringonsäteily Suomessa ja Östersundomissa Anders Lindfors ja Aku Riihelä (kiitokset: Janne Kotro, Pentti Pirinen, Sami Niemelä) aurinko, ehtymätön energianlähde, ylläpitää elämää maapallolla kuinka paljon
LisätiedotTuulen viemää. Satelliitit ilmansaasteiden kulkeutumisen seurannassa. Anu-Maija Sundström
Tuulen viemää Satelliitit ilmansaasteiden kulkeutumisen seurannassa Anu-Maija Sundström Henrik Virta, Suvi-Tuulia Haakana, Iolanda Ialongo ja Johanna Tamminen Saasteiden kulkeutuminen ilmakehässä Saasteen
LisätiedotGlobaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin
Vesihuolto, ilmastonmuutos ja elinkaariajattelu nyt! Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Tutkija Hanna Tietäväinen Ilmatieteen laitos hanna.tietavainen@fmi.fi
LisätiedotExploring aurinkokunnan ja sen jälkeen vuonna Suomi
Exploring aurinkokunnan ja sen jälkeen vuonna Suomi Exploring the Solar System and Beyond in Finnish Kehittämä Nam Nguyen Hubble Ultra Deep Field ampui 2014 Exploring aurinkokunnan ja sen jälkeen tavoitteena
LisätiedotKoronan massapurkaukset ja niiden synty. Sanni Hoilijoki Teoreettisen fysiikan syventävien opintojen seminaari 24.11.2011
Koronan massapurkaukset ja niiden synty Sanni Hoilijoki Teoreettisen fysiikan syventävien opintojen seminaari 24.11.2011 1 Sisältö Auringon magnetismi Korona Koronan massapurkaukset (CME) CME:n synty ja
LisätiedotRosatomin laitoksen turvallisuus
Rosatomin laitoksen turvallisuus Miten varaudutaan vikoihin ja häiriöihin sekä sisäisiin ja ulkoisiin uhkiin Turvallisuusanalyysipäällikkö Janne Liuko 27.11.2013 Turvallisuuden varmistamisen tasot Seurausten
LisätiedotHyvä käyttäjä! Ystävällisin terveisin. Toimitus
Hyvä käyttäjä! Tämä pdf-tiedosto on ladattu Tieteen Kuvalehden verkkosivuilta (www.tieteenkuvalehti.com). Tiedosto on tarkoitettu henkilökohtaiseen käyttöön, eikä sitä saa luovuttaa kolmannelle osapuolelle.
LisätiedotYleistä. Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa?
Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa? Espanjan rankkasateet syyskuussa 2019 ttps://yle.fi/uutiset/3-10969538 1 Yleistä Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta hyvä asia, mutta sen jatkuva, tasainen voimistuminen
LisätiedotIhan oikea esimerkki. Luku 16
Luku 16 Ihan oikea esimerkki 16.1 Avaruussäästä Esitellään lopuksi yleissivistävästi geomagnetismiin liittyvä sovellutus: geomagneettisesti indusoituvat virrat (GI-virta, geomagnetically induced current,
LisätiedotGeomagneettisia myrskyjä kuvaavan Dst-indeksin korjaus ja ajallinen jatko
Geomagneettisia myrskyjä kuvaavan Dst-indeksin korjaus ja ajallinen jatko Kalevi Mursula 1, Lauri Holappa 1 ja Arto Karinen 2 1 Oulun yliopisto, Fysikaalisten tieteiden laitos, kalevi.mursula@oulu.fi 2
LisätiedotAURINKO SÄÄTÄÄ ILMASTOA KOKEMÄKI 12.11.2013
AURINKO SÄÄTÄÄ ILMASTOA MARTTI TIURI professori emeritus AALTO YLIOPISTO, Radiotieteen ja tekniikan laitos KOKEMÄKI 12.11.2013 Verkko-osoite: www.solarwindonearth.com RION YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOKOKOUS 1992:
LisätiedotANTARES- rahoitetut hankkeet
ANTARES- rahoitetut hankkeet Avaruustutkimusohjelma ANTARES 2001-2004 Suomen Akatemia rahoittaa oheisia tutkimushankkeita yhteensä noin 4,6 miljoonalla eurolla, jonka lisäksi Tekes rahoittaa osaa hankkeista
LisätiedotJohtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun
Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008
LisätiedotIlmastonmuutos eri mittakaavatasoilla
Ilmastonmuutos eri mittakaavatasoilla Jukka Käyhkö Maantieteen ja geologian laitos Kulttuuriympäristö ja ilmastonmuutos seminaari, Helsinki, 17.1.2018 Sää vai ilmasto? SÄÄ Sää on ilmakehän hetkellinen
LisätiedotVaarallisia sääilmiöitä Suomessa
Vaarallisia sääilmiöitä Suomessa Pauli Jokinen Meteorologi Ilmatieteen laitos 7.5.2013 Hitaat ilmiöt Nopeat ilmiöt Helleaallot Pakkasjaksot (UV) Myrskyt Meriveden nousu Lumipyryt Rajuilmat (ukkoset) Salamointi
LisätiedotAjankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä
Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA
LisätiedotSään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks
Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Vajda,
LisätiedotMikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?
Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston? Ilmakehä Aurinko lämmittää epätasaisesti maapalloa, joka pyörii kallellaan. Ilmakehä ja sen ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten paljon lämpöä poistuu avaruuteen.
Lisätiedot1980 luvulla tehtyjen merenpinnan noususkenaarioiden osuvuus K.Leinonen 1 ja K. Kahma 1 1 Ilmatieteen laitos, katri.leinonen@fmi.fi Abstract A number of predictions for future global sea level rise have
LisätiedotMiten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?
28.1.2019 Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa? Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Kimmo Ruosteenoja, Mikko Laapas, Pentti Pirinen Ilmatieteen laitos, Sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimus Ilmastonmuutosta
LisätiedotMikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen
LisätiedotMAGNEETTINEN MAAPALLOMME OPETUSMATERIAALI
MAGNEETTINEN MAAPALLOMME OPETUSMATERIAALI 1 Tämä opetusmateriaalipaketti (opetusmateriaali & teoriapaketti) on tarkoitettu yläkoulun ja lukion opetussisältöihin. Materiaalit sopivat hyödynnettäväksi esimerkiksi
LisätiedotPienkappaleita läheltä ja kaukaa
Pienkappaleita läheltä ja kaukaa Karri Muinonen 1,2 1 Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto 2 Geodeettinen laitos Planetaarinen geofysiikka, luento 7. 2. 2011 Johdantoa Tänään 7. 2. 2011 tunnetaan 7675
LisätiedotIlmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos
Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos Sisältö Mikä on ilmastonmuutoksen tutkimuksen tuki päätöksenteolle: IPCC ja Ilmastopaneeli Ilmastonmuutos on käynnissä Hillitsemättömällä
LisätiedotKasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä
Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki
LisätiedotSektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM. 12 Climate scenarios for Sectoral Research. Tavoitteet
Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM 2011-12 12 Climate scenarios for Sectoral Research Ilmatieteen laitos Heikki Tuomenvirta, Kirsti Jylhä,, Kimmo Ruosteenoja, Milla Johansson Helsingin
LisätiedotMaapallon magneettisen peruskentän aikavaihtelujen ääriarvoja
Maapallon magneettisen peruskentän aikavaihtelujen ääriarvoja Heikki Nevanlinna Ilmatieteen laitos, Avaruus ja yläilmakehä heikki.nevanlinna@fmi.fi Abstract. A brief review is given about the geomagnetic
LisätiedotLataa Johdatus plasmafysiikkaan ja sen avaruussovellutuksiin - Hannu Koskinen. Lataa
Lataa Johdatus plasmafysiikkaan ja sen avaruussovellutuksiin - Hannu Koskinen Lataa Kirjailija: Hannu Koskinen ISBN: 9789517451918 Sivumäärä: 256 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 26.94 Mb Tämä teos on vuonna
LisätiedotMaan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa
Avaruus Mikä avaruus on? Pääosin tyhjiön muodostama osa maailmankaikkeutta Maan ilmakehän ulkopuolella. Avaruuden massa on pääosin pimeässä aineessa, tähdissä ja planeetoissa. Avaruus alkaa Kármánin rajasta
LisätiedotSektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM
Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM 2011-12 Climate scenarios for Sectorial Research Ilmatieteen laitos Heikki Tuomenvirta, Kirsti Jylhä, Kimmo Ruosteenoja, Milla Johansson Helsingin Yliopisto,
LisätiedotÄärevien sää- ja avaruussääilmiöiden vaikutus kriittisiin infrastruktuureihin
Äärevien sää- ja avaruussääilmiöiden vaikutus kriittisiin infrastruktuureihin Sisällysluettelo Tiivistelmä... 3 1 Johdanto... 6 2 Äärevät sää- ja avaruussääilmiöt... 7 2.1 Maanpäälliset sääilmiöt... 7
LisätiedotAURINKOKUNNAN RAKENNE
AURINKOKUNNAN RAKENNE 1) Aurinko (99,9% massasta) 2) Planeetat (8 kpl): Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus - Maankaltaiset planeetat eli kiviplaneetat: Merkurius, Venus, Maa
LisätiedotIlmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos
Ilmastonmuutoksesta ja sään ääri ri-ilmiöistä Lea saukkonen Ilmatieteen laitos 9.12.2008 Havaittu globaali lämpötilan muutos 9.12.2008 2 Havaitut lämpötilan muutokset mantereittain Sinisellä vain luonnollinen
LisätiedotMitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti
Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016):
LisätiedotSää- ja ilmastonmuutosriskien arviointi Helsingille Ilmastonmuutos ja selvityksen lähestymistapa ANTTI MÄKELÄ
Sää- ja ilmastonmuutosriskien arviointi Helsingille Ilmastonmuutos ja selvityksen lähestymistapa ANTTI MÄKELÄ Yleistä mitä odotettavissa? 08.10.14 Helsingin Sanomat 5.11.2017 Yleistä mitä odotettavissa?
LisätiedotAURINGON AKTIIVISUUS MINNE OLLAAN MATKALLA? TONI VEIKKOLAINEN AURINKOKUNTATAPAAMINEN TÄHTIKALLIO, ORIMATTILA
AURINGON AKTIIVISUUS MINNE OLLAAN MATKALLA? TONI VEIKKOLAINEN AURINKOKUNTATAPAAMINEN TÄHTIKALLIO, ORIMATTILA 25.2.2017 PILKKUHAVAITSEMISEN HISTORIAA Kiinassa oli sopivissa olosuhteissa pystytty näkemään
LisätiedotIlmastonmuutos mitä siitä seuraa?
Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa? Mikko Alestalo Johtaja Ilmatieteen laitos 11/11/2008 31/05/2011 1 Ilmastonmuutoksen hidastaminen Tavoite on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen globaalilla tasolla 90
LisätiedotRadioaaltojen eteneminen. Marjo Yli-Paavola, OH3HOC
Radioaaltojen eteneminen Marjo Yli-Paavola, OH3HOC 26.10.2010 Radioaaltojen etenemistavat Eteneminen ionosfäärissä Eteneminen troposfäärissä Pinta-aalto Erikoisemmat etenemismuodot Yleisesti eteneminen
LisätiedotUtön merentutkimusasema
Utön merentutkimusasema Lauri Laakso, Ilmatieteen laitos (email: lauri.laakso@fmi.fi, puh. 050-525 7488) Taustaa Ilmatieteen laitoksella Utön saarella nykyisin monipuolinen ilmakehätutkimusasema, kts.
LisätiedotL a = L l. rv a = Rv l v l = r R v a = v a 1, 5
Tehtävä a) Energia ja rataliikemäärämomentti säilyy. Maa on r = AU päässä auringosta. Mars on auringosta keskimäärin R =, 5AU päässä. Merkitään luotaimen massaa m(vaikka kuten tullaan huomaamaan sitä ei
LisätiedotYdin- ja hiukkasfysiikka 2014: Harjoitus 5 Ratkaisut 1
Ydin- ja hiukkasfysiikka 04: Harjoitus 5 Ratkaisut Tehtävä a) Vapautunut energia saadaan laskemalla massan muutos reaktiossa: E = mc = [4(M( H) m e ) (M( 4 He) m e ) m e ]c = [4M( H) M( 4 He) 4m e ]c =
LisätiedotTÄSSÄ ON ESIMERKKEJÄ SÄHKÖ- JA MAGNETISMIOPIN KEVÄÄN 2017 MATERIAALISTA
TÄSSÄ ON ESMERKKEJÄ SÄHKÖ- JA MAGNETSMOPN KEVÄÄN 2017 MATERAALSTA a) Määritetään magneettikentän voimakkuus ja suunta q P = +e = 1,6022 10 19 C, v P = (1500 m s ) i, F P = (2,25 10 16 N)j q E = e = 1,6022
LisätiedotUusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat
Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)
LisätiedotAurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan?
AurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan? Aurinkoatlas-seminaari 20.11.2013 Jussi Kaurola Tulosalueen johtaja, Ilmatieteen laitos Anders Lindfors, Aku Riihelä, Jenni Latikka, Pentti Pirinen,
LisätiedotIhan oikea esimerkki. Luku 17
Luku 17 Ihan oikea esimerkki 17.1 Avaruussäästä Esitellään lopuksi yleissivistävästi geomagnetismiin liittyvä sovellutus. Kyseessä ovat geomagneettisesti indusoituvat virrat (GI-virta, geomagnetically
Lisätiedot761352A JOHDATUS AVARUUSFYSIIKKAAN
Johdatus avaruusfysiikkaan 0 761352A JOHDATUS AVARUUSFYSIIKKAAN Luentomoniste Kalevi Mursula Oulun Yliopisto, Fysikaalisten tieteiden laitos sl. 2002 Perustuu pääosin kirjoihin A. Brekke: Physics of the
LisätiedotKyösti Ryynänen Luento
1. Aurinkokunta 2. Aurinko Kyösti Ryynänen Luento 15.2.2012 3. Maa-planeetan riippuvuus Auringosta 4. Auringon säteilytehon ja aktiivisuuden muutokset 5. Auringon tuleva kehitys 1 Kaasupalloja Tähdet pyrkivät
Lisätiedot5. GEOMAGNEETTISET AIKAVAIHTELUT OBSERVATORIO- REKISTERÖINTIEN MUKAAN
136 5. GEOMAGNEETTISET AIKAVAIHTELUT OBSERVATORIO- REKISTERÖINTIEN MUKAAN 5.1 Magneettisista observatorioista Geomagneettisten observatorioiden tehtävänä on tallentaa maapallon magneettikentän aikavaihtelut
LisätiedotAvaruusaluksen ja satelliitin radan muuttaminen ilman ajoainetta: sähköpurje ja plasmajarru
Avaruusaluksen ja satelliitin radan muuttaminen ilman ajoainetta: sähköpurje ja plasmajarru Pekka Janhunen, Ilmatieteen laitos, Helsinki Ilmailuinsinöörien kerho, Kampusareena, TTY, 27.11.2018 11/26/18
LisätiedotSääilmiöt tapahtuvat ilmakehän alimmassa kerroksessa, troposfäärissä (0- noin 15 km).
Sää ja ilmasto Sää (engl. weather) =ilmakehän alaosan, fysikaalinen tila määrätyllä hetkellä määrätyllä paikalla. Ilmasto (engl. climate) = pitkäaikaisten (> 30 vuotta) säävaihteluiden keskiarvo. Sääilmiöt
LisätiedotAKTIIVINEN KORROOSIO MUUTTUVASSA ILMASTOSSA
AKTIIVINEN KORROOSIO MUUTTUVASSA ILMASTOSSA Toni Pakkala, Arto Köliö, Jukka Lahdensivu Sisältö Ilmastonmuutos ja sen vaikutus betonirakenteisiin Aktiivisen korroosion mallintaminen Tuloksia 2 Ilmastonmuutosennusteet
Lisätiedot12. Aurinko. Ainoa tähti, jota voidaan tutkia yksityiskohtaisesti esim. pyöriminen, tähdenpilkut pinnalla, ytimestä tulevat neutrinot
12. Aurinko Ainoa tähti, jota voidaan tutkia yksityiskohtaisesti esim. pyöriminen, tähdenpilkut pinnalla, ytimestä tulevat neutrinot Tyypillinen pääsarjan tähti: Tähtitieteen perusteet, Luento 14, 26.04.2013
LisätiedotMitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN
Mitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN 17. helmikuuta 2011 ENERGIA JA HYVINVOINTI TANNER-LUENTO 2011 1 Mistä energiaa saadaan? Perusenergia sähkö heikko paino vahva
LisätiedotTutkitaan Marsia! Mars Science Laboratory
Tutkitaan Marsia! Mars Science Laboratory Laskeutuminen lähestyy 6.8. Tutkija Harri Haukka Ilmatieteen laitos Tutka- ja avaruusteknologia Avaruustutkimuksen historiaa IL:ssä 1838: Suomen Geomagneettinen
LisätiedotASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ II
ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ II 91. Selitä mistä aiheutuvat a) vuorokaudenajat, b) vuodenajat, c) kuunpimennykset, d) auringonpimennykset? 92. Vastaa lyhyesti seuraaviin kysymyksiin: a) Mitä eroa on tähdellä
LisätiedotLuku 27. Tavoiteet Määrittää magneettikentän aiheuttama voima o varattuun hiukkaseen o virtajohtimeen o virtasilmukkaan
Luku 27 Magnetismi Mikä aiheuttaa magneettikentän? Magneettivuon tiheys Virtajohtimeen ja varattuun hiukkaseen vaikuttava voima magneettikentässä Magneettinen dipoli Hallin ilmiö Luku 27 Tavoiteet Määrittää
LisätiedotHiiltä varastoituu ekosysteemeihin
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:
LisätiedotGeomagnetismin historiasta
Kompassi Kiinassa 1. vuosisadalla Euroopassa 1100-luvulla Kaivoskompassi Ruotsissa 1640 -> Geomagnetismin historiasta Maan kentästä 720 Yi-Xing deklinaatio 1266 Roger Bacon N-S universaalisuus, 1269 Petrus
LisätiedotAURINKOENERGIAA AVARUUDESTA
RISS 16. 9. 2009 AURINKOENERGIAA AVARUUDESTA Pentti O A Haikonen Adjunct Professor University of Illinois at Springfield Aurinkoenergiasatelliitin tekninen perusta Auringon säteilyn tehotiheys maapallon
LisätiedotIlmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa?
Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa? Prof. Yrjö Viisanen Research Director Turning research and technology into high quality services Ilmaston säätelijät 24.11.2016 2 Ilmaston säätelijät Muutos missä
LisätiedotAurinkokunta. Jyri Näränen Jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Paikkatietokeskus, MML
Aurinkokunta Jyri Näränen Jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Paikkatietokeskus, MML Aurinkokunta Mikä se on, miten se on muodostunut ja mitä siellä on? Miten sitä tutkitaan? Planeetat
Lisätiedot6. AVARUUSSÄÄ. Johdanto
181 6. AVARUUSSÄÄ Johdanto Sään vaihtelut kuuluvat tuttuihin arkipäivän kokemuksiin. Sade, auringonpaiste, pilvet, tuuli, lumi ja jää liittyvät päivästä toiseen tapahtuviin muutoksiin säätilassa, mutta
Lisätiedot