Talousennuste. Vientimenestyksen kääntöpuoli. Maailmantalous: mistä uusi veturi kasvulle? Suomi kokee vientimenestyksen kääntöpuolen

Transkriptio

1 14. toukokuuta 2009 Talousennuste Vientimenestyksen kääntöpuoli Maailmantalous: mistä uusi veturi kasvulle? Suomi kokee vientimenestyksen kääntöpuolen Korot ja valuutat: vähemmän valuuttamuutoksia koroista

2 Page intentionally left blank

3 Sisältö MAAILMANTALOUS Mistä maailmantaloudelle veturi? 4 SUOMI Vientimenestyksen kääntöpuoli 7 KOROT JA VALUUTAT Koroista vähemmän valuuttamuutoksia 15 Keskeiset ennusteet 18 Yhteystiedot Tiina Helenius, , tiina.helenius@handelsbanken.fi Tuulia Asplund, , tuulia.asplund@handelsbanken.fi

4 MAAILMANTALOUS Mistä maailmantaloudelle veturi? G7-maissa kotimainen kysyntä pysyy heikkona vielä pitkään. Velkaiset kotitaloudet keskittyvät edelleen taseidensa korjaamiseen, joten yksityisestä kulutuksesta ei liene nousun käynnistäjäksi. Talouspoliittiset elvytystoimet auttavat toivon mukaan katkaisemaan laskevan trendin, mutta samalla valtioiden talous ajautuu voimakkaaseen epätasapainoon. Parin vuoden päästä edessä onkin tarve julkisen talouden vakauttamiseen veroja nostamalla ja/tai kuluja leikkaamalla. Kapasiteetin vajaakäyttö hillitsee yksityisen sektorin investointeja. Kun kotimainen kysyntä on heikkoa, jää vienti monissa maissa talouden ainoaksi veturiksi mutta mistä saataisiin vientikysyntää? Monia teollisuusmaita piinaa tällä hetkellä velkakriisi, jonka kaltaisia olemme nähneet viime vuosikymmeninä useissa kehittyvissä talouksissa. Yksityisen sektorin velanotto on saavuttamassa hallitsemattomat mittasuhteet. Kotitalouksien tasetta jäytää asuntojen ja muun omaisuuden arvon lasku. Ilmiö on näkyvin anglosaksisissa maissa, mutta myös Espanja ja Tanska kamppailevat saman ongelman kanssa. Sen sijaan Saksassa ja Ranskassa tilanne ei ole aivan yhtä vakava. Elvyttävä finanssipolitiikka on ehdottoman tarpeellista, muttei voi jatkua loputtomasti Pankkien pelastamiseen suunnatut toimet, talouspoliittiset elvytyspaketit ja talouden voimakas taantuma kurittavat valtiontalouksia. Kriisitalouksissa julkisen sektorin tase heikkenee nopeasti ja vaikka elvytystoimet toivotetaan tervetulleiksi, nekään eivät voi jatkua ikuisesti. Suuri alijäämä ja nopeasti kasvava valtionvelka saattavat johtaa yksityisen säästämisen kasvuun, jolloin elvytyksen vaikutus jää vähäiseksi. On myös mahdollista, että valtioiden mittava lainantarve syrjäyttää yksityissektorin lainanottajien tarpeet. Monissa maissa hallitus joutuukin muutaman vuoden sisällä käynnistämään valtiontalouden tervehdyttämisohjelman, mikä tarkoittaa veronkorotuksia ja kulujen leikkauksia. Yksityisen sektorin pyrkimys taseen vahvistamiseen jarruttaa jo nyt monissa maissa talouden elpymistä, ja tilanne säilynee ennallaan vielä hyvän tovin. Talouspoliittinen elvytys paikkaa osittain yksityisen kysynnän vajetta vielä vuosina 2009 ja 2010, mutta siitä eteenpäin valtiontalouden kasvava saneeraustarve vähentää talouspolitiikan elvyttävää vaikutusta vieden sitä päinvastaiseen suuntaan. Tämä tarkoittaa, että keskuspankkien on pidettävä korot alhaalla huomattavasti pidempään kuin tavallisissa suhdannevaihteluissa. Kotitalouksien velka suhteessa BKT:een ja säästämisaste Prosenttia BKT:sta Rahapolitiikka ei yhtä tehokasta kuin normaalisti Ennustejaksolla toteutuva bruttokansantuotteen kasvu jää useissa maissa huomattavasti alle kasvupotentiaalin, minkä seurauksena merkittävä osa tuotantoresursseista jää hyödyntämättä. Samalla inflaatiopaineet heikkenevät. Jos ennusteet toteutuvat, rahapolitiikan vaikutukset saattavat jäädä tavallista vähäisemmiksi. Nimellisten ohjauskorkojen laskuvara alkaa toukokuuta 2009

5 olla loppuun käytetty ja inflaation hidastuessa reaaliset ohjauskorot nousevat. Kapasiteetin vajaakäyttö voi myös osaltaan hidastaa yksityisten investointien käynnistymistä. Kotimainen kysyntä tuskin nostaa USA:ta, Japania ja monia velkaantumisongelmista kärsiviä Länsi-Euroopan maita taantumasta kovin nopeasti. Todennäköisempää on, että kotimaisen kysynnän laskusuunta jatkuu USA:ssa vielä ensi vuonna. Mikäli kotimainen kysyntä pysyy heikkona, taantumasta nouseminen edellyttää mailta viennin voimakasta kasvua. Mutta mistä saataisiin vientikysyntää? Syksyn jälkeen tuonti on romahtanut lähes kaikkialla maailmassa. Onneksi kaikki maat eivät kuitenkaan paini samojen perusongelmien kanssa. Ylivelkaantuminen lähinnä rikkaiden maiden ongelma Kiinan elvytyspolitiikan vaikutukset alkavat jo näkyä Velan hoitaminen on kallistunut huomattavasti Kotitalouksien säästämisaste on Kiinassa korkea Kaikki eivät ole samassa veneessä Ylivelkaantuminen on tällä hetkellä lähinnä rikkaiden maiden ongelma. Aiemmat velkakriisit taas ovat painaneet etenkin kehittyviä talouksia luvun alussa velkakriisi iski Latinalaiseen Amerikkaan ja vuonna 1995 oli Meksikon vuoro. Aasian rahoituskriisi vuosina sai jatkokseen Venäjän velkakriisin 1998 ja suuren määrän muita kehittyvien talouksien kriisejä. Nykyisen kriisin alkaessa näiden maiden talous oli huomattavasti vahvemmalla pohjalla kuin edellisten kriisien aikana, sillä vahingosta viisastuneena ne olivat uudistaneet sekä pankkijärjestelmiään että budjettipolitiikkaansa. Siksi vallitseva talouskriisi saavutti kehittyvät taloudet vasta muita myöhemmin. Kaiken kaikkiaan luottotappioiden arvioidaan jäävän kehittyvissä maissa huomattavasti vähäisemmiksi kuin monissa teollisuusmaissa. Myös valtiontalous on niissä paremmassa kunnossa pienemmän budjettialijäämän ja valtionvelan ansiosta. Esimerkiksi Kiinassa valtionvelan suhde BKT:een oli vajaat 20 prosenttia vuonna 2007 ja Venäjällä tätäkin pienempi. Hyvin hoidettu valtiontalous lisää talouspoliittisten elvytystoimien uskottavuutta ja tehoa, koska yksityinen sektori ei ryhdy lisäämään säästämistään yhtä herkästi. Alkuvuoden kehityksen perusteella Kiinan elvytyspolitiikan vaikutukset alkavat jo näkyä. Entistä vakaammat pankkijärjestelmät parantavat elvyttävän rahoituspolitiikan tehoa monissa kehittyvissä talouksissa. Kiinassa rahan määrä ja luottojen volyymi kasvoivat ennätysvauhtia vuoden 2009 ensimmäisen neljänneksen aikana, alle puoli vuotta sen jälkeen, kun maan keskuspankki kevensi rahapolitiikkaansa. Erot kehittyvien maiden välillä ovat kuitenkin suuret. Itä-Euroopassa ja Venäjällä pankkijärjestelmä nikottelee eniten. Yksityisen sektorin velkaantuminen on ollut nopeaa ja suuri osa velasta on ollut valuuttapohjaista. Venäjää lukuun ottamatta monessa Itä-Euroopan maassa vaihtotase on ollut reilusti alijäämäinen. Valuuttojen heikentyessä velan hoitaminen on kallistunut huomattavasti. Iso osa pankeista on ulkomaalaisomistuksessa, mikä vähentää hallitusten velvoitteita mutta vaikeuttaa luottojen saantia tilanteessa, jossa pankki ryhtyy toimiin taseensa parantamiseksi. Tämän kaltaiset ongelmat jäävät vähäisiksi Latinalaisessa Amerikassa ja Aasian kehittyvissä osissa ja näin ollen alueiden talouden toipuminen ei jääne kiinni luotonsaannin vaikeudesta. Suurempi isku kasvutalouksille on ollut teollisuusmaihin suuntautuvan viennin romahtaminen. Tällä rintamalla ei nopeaa toipumista ole luvassa, sillä velkaongelmista kärsivissä OECD-maissa kotimainen kysyntä pysyy heikkona vielä pitkään. Niissä maissa, joissa yksityisen ja julkisen sektorin velka on hallinnassa, kotimaisen kysynnän näkymät ovat sen sijaan valoisammat. Kapasiteetin vajaakäytön kasvaessa yksityisen sektorin investoinnit vähenevät, mutta tilannetta paikataan osittain talouspoliittisen elvytyksen avulla. Näin on myös Kiinassa, missä kotitalouksien säätämisaste on suhteellisen korkea. Kulutuskysynnän elvyttäminen lienee siis helpompaa kuin monissa länsimaissa. Kehittyvät taloudet ovat tällä hetkellä kirivaiheessa, jossa tuottavuuden voimakas kasvu on johtanut reaaliansioiden nopeaan nousuun. Koska emme voi perustaa kasvuodotuksia amerikkalaisten kuluttajien varaan, voimme ehkä toivoa, että kehittyvien maiden kotitaloudet täyttäisivät vähitellen kysyntätyhjiön. Tällä hetkellä Kiinassa myydään enemmän autoja kuin USA:ssa, mutta ei kuitenkaan riittävästi kompensoimaan länsimaiden romahtanutta automyyntiä. Muutaman vuoden kuluessa voidaan odottaa roolien vaihtuvan. Kiinassa vientiriippuvuus heikkenee ja kotimaisen kysynnän merkitys kasvaa, kun taas USA:ssa kehitys on päinvastainen. 14. toukokuuta

6 Kiinan talous on pienempi kuin USA:n, mutta kasvaa vuodessa enemmän Tuhatta miljardia Yhdysvaltain dollaria Miljardia dollaria Uskomme Kiinan nousevan taantumasta vuosien 2009 ja 2010 aikana, mutta vuoden 2007 hurja kasvu jäänee saavuttamatta. Kiina on edelleen pieni talous USA:han verrattuna, mutta sen maailmantaloudellinen merkitys kasvaa koko ajan. Kiina on suuri raaka-aineiden tuoja ja siksi tärkeä kysynnän moottori raaka-aineita tuottaville maille. Myös muut kehittyvät taloudet vaikuttavat osaltaan maailmanlaajuisen kysynnän kasvuun. Todennäköistä on, että talousongelmiensa kanssa kamppailevat Itä-Eurooppa ja Venäjä nousevat taantumasta hitaammin kuin Aasian kehittyvät taloudet ja Latinalainen Amerikka. Länsi-Euroopan naapurimaat olivat osaltaan edistämässä viennin valtaisaa kasvua vuosina mutta myös viennin nykyistä laskusuhdannetta. Ennen kuin Itä-Euroopan maat saavat taloutensa kuntoon, niihin suuntautuvasta viennistä ei ole nousun käynnistäjäksi. Siksi Länsi-Eurooppa hyötynee kehittyvien talouksien toipumisesta vähemmän kuin USA. Kehittyvät markkinat auttavat vilkastuttamaan maailmankauppaa Kenestä siis on maailmantalouden veturiksi? Lyhyellä aikavälillä raskaimman työn tekevät eri maiden hallitukset ja keskuspankit. Monissa maissa talouspoliittiset elvytystoimet on pian käytetty loppuun, mikä tarkoittaa, että korkoelvytystä tarvitaan vielä pitkään tulevaisuudessa. Vähemmällä velkaantumisella selvinneet maat toipuvat taantumasta nopeammin ja auttavat osaltaan velan painamia maita nostamaan itsensä kuiville vientivetoisesti. BKT:n kasvuennusteet E 2010E 2011E USA 1,1-3,8-2,0 1,9 Euroalue 0,7-4,4-0,5 1,4 Iso-Britannnia 0,7-4,1-0,5 1,2 Japani -0,7-7,8-1,3 0,0 Venäjä 5,6-3,2 2,1 3,3 Kiina 9,0 7,5 8,0 8,0 Intia 7,2 5,0 4,0 6,0 Brasilia 1,4-2,9 2,0 3,2 ja Handelsbanken Capital Markets Jan Häggström, , jaha05@handelsbanken.se Lisää maailmatalouden suhdannenäkymistä on luettavissa Handelsbankenin englannin- ja ruotsinkielisistä globaaleista talousennusteista, jotka löytyvät internet-osoitteesta toukokuuta 2009

7 SUOMI Vientimenestyksen kääntöpuoli Suomi on kärsinyt finanssikriisin siivittämässä maailmantalouden taantumassa erityisen paljon vientiin vahvasti nojaavan kasvurakenteensa takia. Viennin supistuminen iskee myös kotimaiseen kysyntään, eikä työttömyyden tuntuvaa kasvua voida välttää. Finanssipolitiikka on elvyttävää, muttei riitä ylläpitämään talouskasvua. Uusi nousu käynnistyy kunnolla vasta vuonna 2011 maailmantalouden elpymisen vanavedessä. Suomi kuuluu talouskriisin suurien kärsijöiden joukkoon Suomen talous on pahimmassa taantumassa 1990-luvun alun lamavuosien jälkeen. Yli vuosikymmenen kestäneen vientimenestyksen seurauksena Suomi on aikaisempaa herkempi kansainvälisen talouden suhdanteille, ja siksi Suomi kuuluu meneillään olevan talouskriisin suurien kärsijöiden joukkoon. Heikentyvän työllisyyden, supistuvan teollisuustuotannon ja laskevan kapasiteetin käytön kautta viennin romahdus tuo mukanaan negatiiviset kerrannaisvaikutukset myös kulutus- ja investointikysyntään. Julkinen sektori yrittää parhaansa mukaan elvyttää talouskasvua, mutta talouspolitiikan toimilla pystytään korkeintaan pehmentämään kysynnän pudotusta. Kustannuksena tästä on rajusti heikentynyt julkisen talouden tasapaino ennusteperiodilla Taloudellinen aktiviteetti Suomessa ja Tilastokeskus Ennustamme BKT:n supistuvan ,2 prosenttia ja ,6 prosenttia Ennustamme Suomen bruttokansantuotteen supistuvan tänä vuonna 5,2 prosenttia. Ensi vuonna BKT supistuu vielä 0,6 prosenttia ja kasvaa kunnolla vasta vuonna Epävarmuus tulevan talouskasvun suhteen on edelleen suurta, ja odotettua heikomman kehityksen riski on merkittävä. Varmoja olemme siitä, että Suomen elpyminen tarvitsee käyttövoimakseen maailmantalouden kasvun kestävän vahvistumisen. Lähes koko kehittynyt maailma harjoittaa tällä hetkellä talouskasvua elvyttävää talouspolitiikkaa, ja jollain aikavälillä uskomme tämän elvytyksen tuottavan tulosta. Siten on myös mahdollista, että olemme ennusteissamme liian synkkiä ja talousnäkymät yllättävätkin positiivisesti. 14. toukokuuta

8 Keskeiset ennusteet Suomen taloudelle Prosenttimuutos, suluissa edellinen ennuste Yksityinen kulutus 2,0-2,5 (0,2) -0,5 (1,5) 1,5 Julkinen kulutus 1,7 1,5 (1,5) 1,3 (1,3) 1,3 Investoinnit 1,0-14,0 (-5,7) -4,0 (-1,0) 2,7 Vienti -1,1-19,0 (-3,0) -2,7 (0,5) 6,0 Tuonti -1,3-17,4 (-4,3) -2,5 (1,1) 4,4 BKT 0,9-5,2 (-1,0) -0,6 (0,6) 2,0 Ansiotasoindeksi 5,2 4,5 3,3 2,3 Kuluttajahintaindeksi 4,1-0,2 0,5 1,0 Teollisuustuotanto 0, ,5 5,5 Työttömyysaste* 6,4 8,2 9,3 9,5 Julkisen talouden rahoituasema** 4,2-1,4-2,8-2,0 * prosenttia työvoimasta ** prosenttia BKT:sta Lähde: Handelsbanken Capital Markets Suomen viennin osuus BKT:sta on kasvanut merkittävästi Vienti vahvassa vastatuulessa Suomen vientiteollisuus oli kiistatta yksi vuoden 2008 alussa päättyneen globaalin nousukauden voittajista. Vientiteollisuutemme vahvuus oli korkeaan teknologiaan ja investointihyödykkeisiin painottuva rakenne aikana, jolloin globaali investointikysyntä kasvoi nopeasti. Suomalaisyritykset onnistuivat myös hyvin kehittyvien markkinoiden kasvun ja maailmankaupan voimistumisen hyödyntämisessä. Suomen viennin osuus bruttokansantuotteesta on kasvanut merkittävästi 1990-luvun laman jälkeen. Vuonna 1991 tavara- ja palveluviennin yhteenlasketun määrän osuus BKT:sta oli noin 20 prosenttia, kun se huippuvuoteen 2007 mennessä oli noussut yli 51 prosenttiin. Vienti suhteessa BKT:een Suomen vienti ja OECD:n tuonti Osuus kiinteähintaisesta BKT:sta, prosenttia mikä altistaa Suomen erityisen vakavasti maailmantalouden taantumalle Globaalin finanssi- ja talouskriisin iskettyä kysyntään kaikkialla maailmassa samat tekijät, jotka olivat suomalaisen vientiteollisuuden vahvuuksia nousukaudella, altistavat Suomen talouden erityisen vakavasti maailmantalouden taantumalle. Maailmankaupan dramaattinen supistuminen tuntuu erityisen rajusti pienessä viennistä riippuvaisessa kansantaloudessamme. Rahoitusmarkkinoiden toimimattomuus sekä kysynnän puute painavat investointi- ja kulutuskysyntää maailmanlaajuisesti. Finanssikriisi näkyy selvästi myös ulkomaankaupan rahoituksessa. On suuri riski, että lähivuosina maailmankaupan toipumista hidastavat lisäksi eri maiden finanssipoliittisiin elvytyspaketteihin liittyvät protektionistiset toimet, joiden lisääntyminen ei ole Suomen etu toukokuuta 2009

9 Alkuvuosi viennissä jyrkkää pudotusta, laskuvauhti tasaantuu vuoden loppua kohti Vienti ja teollisuustuotanto supistuivat ennennäkemättömän rajusti loppuvuonna 2008 ja alkuvuonna Tavaraviennin määrä supistui vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä 29,4 prosenttia ja työpäiväkorjattu teollisuustuotanto 20,6 prosenttia vuodentakaisesta. Kysynnän ja tulevaisuuden näkymien heikentymisen lisäksi syynä oli yritysten tarve supistaa varastojaan. Koska pudotus oli niin jyrkkä, uskomme viennin ja teollisuustuotannon laskuvauhdin tasaantuvan vuoden loppua kohden. On kuitenkin selvää, että kysyntä Suomen päävientimarkkinoilla mm. Venäjällä, euroalueella, Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa pysyy heikkona pitkälle ensi vuoteen, sillä nämä alueet eivät todennäköisesti ole globaalin talouden elpymisen vetureita. Myös vientitilausten vähyys viittaa viennin aneemiseen kehitykseen tulevina vuosineljänneksinä. Ennusteperiodimme lopussa uskomme kuitenkin viennin saavan tukea kohtuullisessa kasvussa olevien talouksien, esimerkiksi Kiinan, kysynnän kasvusta. Valuutasta ei tässä taantumassa saada pika-apua sokin lieventämiseen Tavaraviennin osuudella bruttokansantuotteesta mitattuna ovat Suomi ja Ruotsi lähes yhtä avoimia kansantalouksia. Myös maiden tavaraviennin rakenne on melko samankaltainen. Sen lisäksi, että Suomi ja Ruotsi ovat monilla viennin aloilla kilpailijoita, on Ruotsi yksi Suomen tärkeimmistä vientimaista. Merkittävä ero Suomen ja Ruotsin talouksien välillä on valuuttakurssi- ja rahapolitiikassa. Näiden yhteneväisyyksien ja erojen vuoksi on mielenkiintoista tarkastella Suomen ja Ruotsin talouksien sopeutumismahdollisuuksia nykyisessä taantumassa. Tavaraviennin osuus BKT:sta Vientihinnat omassa valuutassa Tavaraviennin osuus BKT:sta, prosenttia Indeksin vuosimuutos, prosenttia Euro on vahvistunut kaikkia tärkeimpien vientimaiden valuuttoja vastaan Avoin talous, kuten Suomi, jolla on kiinteä valuuttakurssi ja ulkoa annettu korkotaso, sopeutuu ulkoisiin sokkeihin palkkojen ja hintojen joustolla. Mitä joustavammat hinnat ja palkat, sitä nopeammin talouden kilpailukyky palautuu sokin jälkeen. Suomessa varsinkaan palkat eivät kuitenkaan ole kovin joustavat, joten riskinä on, että Suomella on edessään pitkä ja kivinen tie ylös taantumasta. Erityisen vaikeaksi tilanteen tekee Suomelle se, että euro on vahvistunut samanaikaisesti kaikkia Suomen tärkeimpien euron ulkopuolisten vientimaiden valuuttoja vastaan. Tämä näkyy erityisen hyvin siinä, että Suomen ulkomaankauppaosuuksilla painotettu efektiivinen valuuttakurssi-indeksi osoittaa valuuttamme olevan nyt ennätysvahva. Euro suhteessa kruunuun ja ruplaan Efektiiviset valuuttakurssi-indeksit 14. toukokuuta

10 Avoin talous, kuten Ruotsi, jolla on oma korko ja kelluva valuutta, voi korkotasoa laskemalla elvyttää kotimaista kysyntää. Lyhyellä tähtäimellä valuutta tällöin devalvoituu, mikä parantaa viennin kilpailukykyä nopeasti. Rahapolitiikka toimii siis tehokkaana kotimaisen ja ulkoisen kysynnän elvyttäjänä. Efektiivisellä valuuttakurssilla mitattuna kruunu onkin heikentynyt toukokuun 2008 jälkeen peräti 16 prosenttia Ruotsin vientisektori selviää laskusuhdanteesta Suomea paremmin Tuotantopotentiaalin kasvattaminen investoimalla ei ole yrityksissä ajankohtaista Devalvoitumisen etuja lyhyellä aikavälillä heikentää kuitenkin se, että avoimelle taloudelle tärkeiden tuontihintojen nousu syö osan viennin kilpailukyvyn kasvusta. Sekä Suomen että Ruotsin vientiteollisuusyritykset ostavat tuotantopanoksia, esimerkiksi raaka-aineita ja välituotteita, ulkomailta, ja mitä enemmän valuutta heikentyy sitä kalliimmaksi ulkomaiset tuotantopanokset tulevat. Pidemmällä aikavälillä kruunun devalvoitumisen kilpailukykyetu Suomeen verrattuna vaimenee kruunun vahvistuessa. Ennusteperiodillamme uskomme kuitenkin Ruotsin vientisektorin selviävän laskusuhdanteesta Suomea paremmin. Investointinäkymät edelleen synkät Investointiaktiviteettia painavat ennusteperiodillamme nopeasti laskenut kapasiteetin käyttöaste, suuri epävarmuus kysyntäolosuhteista, rahoituksen saatavuuden vaikeutuminen sekä yritysvoittojen romahtaminen. Kun sekä työvoimaa että tuotantokapasiteettia on vapaana, ei tuotantopotentiaalin kasvattaminen investointien avulla ole yrityksissä ajankohtaista. Kapasiteetin käyttöaste romahtanut Rakentaminen ja tilaukset Nettosaldo Vuosimuutos, prosenttia Työttömyyden ja myymättömien asuntojen määrän kasvu eivät kannusta asuinrakentamiseen Työmarkkinatilanne luo huonot puitteet kotitalouksien kulutukselle Ennustamme rakentamisen supistumisen jatkuvan ennusteperiodillamme. Asuinrakennusinvestoinnit kääntyivät laskuun jo vuonna 2007 ja supistumisen vauhti vakautui vuonna 2008 noin 10 prosenttiin vuoden takaisista tasoista. Vaikka korkotaso onkin laskenut huomattavasti ja rakennuskustannuksissa on laskupainetta, eivät työttömyyden ja myymättömien asuntojen määrän kasvu kannusta asuinrakentamiseen. Toimitilarakentamisessa aiemmin aloitetut projektit kannattelivat investointien kasvua pitkälle vuoteen 2008, mutta rahoituksen vaikeutuminen ja kysynnän puute todennäköisesti supistavat tuotantoa rajusti ennusteperiodillamme. Julkisten investointien lisääminen ja aikaistaminen tuo vain hiukan helpotusta tilanteeseen, sillä julkisten investointien osuus kaikista investoinneista on luvulla ollut keskimäärin vain noin 13 prosenttia. Kotitaloudet ryhtyvät säästämään Vaikka työllisyys oli vielä vuoden 2008 lopussa kohtuullisessa kasvussa, yritysten lomautusilmoitusten kasvu ja lisääntynyt negatiivinen uutisointi talous- ja työmarkkinanäkymistä saivat kotitaloudet supistamaan kulutustaan. Vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä yksityinen kulutus supistuikin vuosivauhdiksi muunnettuna peräti 3 prosenttia. Heikentyvä työmarkkinatilanne luo huonot puitteet kotitalouksien kulutukselle ennusteperiodilla. Edellisen laman kohdalla 1990-luvun alussa näimme selvästi, että kotitalouksien harkinnanvarainen kulutus vähentyy ja säästäminen lisääntyy, kun epävarmuus talousnäkymistä ja oman työpaikan pysyvyydestä kasvaa. Näyttääkin vahvasti siltä, ettei hidastuneesta inflaatiosta, ekspansiivisesta finanssipolitiikasta ja madaltuneesta korkotasosta saada tarpeeksi toukokuuta 2009

11 tukea kulutuskysynnälle. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vähittäiskaupan myynnin määrä laski 3,5 prosenttia edellisvuoden tasosta ja uusia henkilöautoja rekisteröitiin 34 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Trendi kaupan kasvussa on siis hyvin selvä. Suomalaiset kotitaloudet ovat lisäämässä säästämistään. Vähittäiskaupan myynnin kasvu Uusien henkilöautojen rekisteröinnit Kotitaloudet lisäävät säästämistään Asuntojen hintojen palautuminen lähemmäs tasapainoa kestänee useita vuosia Kulutusta rajoittavat tekijät työttömyyden kasvu ja siitä aiheutuva kotitaloussektorin tulojen kasvun heikentyminen, sekä aikaisempien vuosien velkaantuminen, ovat keskeiset motiivit säästämisen lisäämiselle ennusteperiodilla. Myös osakekurssien laskun ja asuntojen hintojen nousun taittumisen mukanaan tuoma varallisuuden supistuminen lisäävät osaltaan kotitalouksien säästämishaluja. Tänä vuonna ennustamme yksityisen kulutuksen supistuvan selvästi, ja vielä vuonna 2010 kulutuksen kasvu pysyy negatiivisena. Vasta talouskasvun elpyessä ja työmarkkinoiden heikentymisen pysähtyessä vuonna 2011 laskusuhdanteen aikana syntyneet patoutuneet kulutustarpeet purkautuvat ja kulutus palaa kasvuun luvun vahvaa kulutuksen kasvuvauhtia Suomessa tuskin vielä kuitenkaan saavutetaan. Keskeisimpänä riskinä kulutuskysynnälle näemme odottamaamme rajumman asuntojen hintojen laskun, joka vaatisi toteutuakseen ennustamaamme rajumman työttömyyden kasvun. Työllisyys määrää asuntomarkkinoilla Asuntojen hintojen lähes seitsemän vuotta jatkunut nousu katkesi Suomessa keväällä Emme odota asuntomarkkinoille ihan seitsemää laihaa vuotta, mutta globaalin taantuman mukanaan tuoma työttömyyden kasvu painaa Suomen asuntomarkkinoiden aktiviteettia lähivuosina enemmän kuin matala korkotaso pystyy sitä virkistämään. Asuntojen hinnat suhteessa kotitalouksien tuloihin ja vuokriin ovat nousseet selvästi yli pitkän ajan keskiarvojen. Jo alkanut hintojen palautuminen lähemmäs tasapainoa kestänee useita vuosia. Asuntojen nimellis- ja reaalihinnat sekä korkokustannukset Indeksi 1985 Q1 = 100 Korkokustannukset %:a käytettävissä olevista tuloista 80m2 asunnon hinta %:a vuosituloista Lähde: Tilastokeskus, Handelsbankenin laskelmat ja Reuters Ecowin Yhtä dramaattista pudotusta kuin 1990-luvun laman aikana, jolloin asuntojen hintojen kokonaislaskuksi tuli yli 40 prosenttia, tuskin kuitenkaan näemme. Ennusteemme perustana 14. toukokuuta

12 on kolme merkittävää eroa verrattuna edelliseen lama-aikaan. Ensinnäkin korot pysyvät matalalla tasolla euroa edeltäneeseen aikaan verrattuna. Toiseksi asuntojen hinnat ovat nousseet hitaammin, niin nimellisesti kuin tuloihin ja vuokriin suhteutettuna. Kolmanneksi tässä syklissä työttömyysaste pysyy matalampana kuin 1990-luvun lamassa, jolloin työttömänä oli pahimmillaan 20 prosenttia työvoimasta. Korkojen lasku on merkittävä huojennus kotitalouksien asumismenoihin Kuluttajahintainflaatio lievästi negatiivista tänä vuonna Palkkaratkaisut pitävät pohjainflaation kohtuullisen nopeana 2009 Asuntovelalliselle nykyisessä laskusuhdanteessa on positiivista se, että korot ovat laskeneet ennätysnopeasti. Odotamme korkojen myös pysyvän historiallisen matalalla tasolla lähivuosina. Korkomenojen supistuminen helpottaa huomattavasti asuntovelallisten kykyä suoriutua lainoistaan. Uusissa lainasopimuksissa keskikorko oli maaliskuussa 2009 vain 2,6 prosenttia huolimatta siitä, että nousukaudella lähes olemattomiksi painuneet lainamarginaalit ovat viime kuukausina kasvaneet. Tämä on merkittävä huojennus kotitalouksien asumismenoihin. Kun ihmisten epävarmuus työpaikan pysyvyydestä kasvaa tai kun työpaikka menetetään, ei asunnon hankinta tai uuden lainan ottaminen houkuttele, oli korkotaso mikä tahansa. Työpaikkansa menettäneiden velallisten asemaa matala korkotaso toki hieman helpottaa. Jos työttömyys kuitenkin lisääntyy selvästi ja kestää pitkään esimerkiksi lomautusten muuttuessa irtisanomisiksi, on todennäköistä että kotitaloudet eivät vain pidättäydy asuntohankinnoista, vaan myös tulojen romahtamisesta johtuvat maksuvaikeudet ja asuntojen pakkomyynnit lisääntyvät. Odotamme siis heikentyvän työmarkkinatilanteen lisäävän laskupaineita asuntojen hintoihin. Pidämme todennäköisenä, että asuntojen hinnat laskevat huipusta pohjaan koko maan tasolla 10 ja pääkaupunkiseudulla noin 15 prosenttia. Koska tämän taantuman syvyyttä ja kestoa on edelleen hyvin vaikea ennustaa, liittyy myös asuntojen hintoihin merkittävää epävarmuutta. Inflaatiovauhti hidastuu, mutta deflaatio vältetään Kuluttajahintainflaatio on hidastunut Suomessa tuntuvasti viime kuukausien aikana. Vuoden 2008 syyskuun 4,7 prosentin huipusta kansallinen inflaatio on vuoden 2009 maaliskuuhun mennessä hidastunut 0,9 prosenttiin. Inflaation hidastumisen taustalla on useita tekijöitä, joista keskeisimmät ovat ruuan hinnan nousun pysähtyminen vuoden 2009 alussa, asuntojen hintojen ja korkojen nousun sekä energia hinnan taittuminen laskuun vuoden 2008 loppupuoliskolla. Edellä mainitut tekijät vievät kansallisen kuluttajahintaindeksin keskimääräisen vuosimuutoksen lievästi negatiiviseksi tänä vuonna. Pohjainflaatio, eli ruuan, energian, alkoholin ja tupakan hinnoista puhdistettu inflaatio, on Suomessa edelleen nopeaa ja selvästi nopeampaa kuin euroalueella keskimäärin. Pohjainflaatiossa näkyy keskeisenä palvelujen hintojen nousu, mikä on pääasiassa seurausta palkkojen noususta. Palkkojen nousuvauhti on edelleen nopeaa, mutta taloudellisen aktiviteetin hiipuessa ja vapaiden työvoimaresurssien kasvaessa sen pitäisi hidastua. Vielä tänä vuonna edellisen palkkakierroksen ratkaisut pitävät pohja- ja palveluinflaation kohtuullisen nopeana. Ensi vuonna ja vuonna 2011 odotamme pohjainflaation selvästi hidastuvan. Heikko kulutuskysyntä estää vähittäiskauppaa siirtämästä kustannustensa nousua kuluttajille. Inflaatio Suomessa ja euroalueella Suomen inflaatio ja tuotantokuilu Tuotantokuilu, prosenttiyksikköä, viive 10 kvartaalia Pohjainflaatio, prosenttia toukokuuta 2009

13 Ensi vuoden loppupuoliskolla ja vuonna 2011 työvoiman lisääntynyt vajaakäyttö ja tuotannollinen ylikapasiteetti yhdistyneenä selvästi edellistä palkkakierrosta maltillisempaan ansiotason nousuun pudottavat pohjainflaation Suomessa varsin hitaaksi. Jos Suomen ja maailmantalouden elpymistä joudutaan odottamaan ennakoimaamme pidempään, saatetaan Suomessa nähdä jopa lievä deflaatio. Edellisen laman aikana 1990-luvun alussa Suomi vältti deflaation, mutta tuolloin markan 30 prosentin devalvoituminen valuuttaindeksillä mitattuna oli tehokas deflaatiopaineiden poistaja. Nyt tällaista puskuria ei ole käytettävissä. Pääskenaariomme kuitenkin on, että pohjainflaatio on hyvin hidasta, mutta hyödyke- ja palvelumarkkinoiden jäykkyyksien sekä talouden kohtuullisen elpymistahdin ansiosta deflaatio vältetään. Työllisyyden heikentyminen voimakkainta teollisuudessa Työmarkkinoiden laskusuhdanne voimistuu Työmarkkinoiden heikentyminen on vauhdittunut tämän vuoden ensimmäisten kuukausien aikana. Näkymät kaikilla työllisyyttä ennakoivilla mittareilla ovat varsin negatiiviset: yritysten lomautusilmoitukset ovat vahvassa kasvussa, suhdannetiedusteluissa kaikki talouden sektorit ilmoittavat vähentävänsä työvoimaa, vapaiden työpaikkojen määrä on romahtanut, ja yritysten investointisuunnitelmat ovat jäissä. Työvoiman vähentämisprosessi on ollut voimakkainta teollisuudessa, mutta nyt vaikeudet ovat levinneet myös rakentamiseen, kauppaan ja muihin yksityisiin palveluihin. Julkisen sektorin työllisyys oli vielä vuoden ensimmäisellä neljänneksellä noin prosentin kasvussa edellisen vuoden tasosta, mutta kasvuvauhti suurin piirtein puolittui vuoden 2008 viimeisestä neljänneksestä. Valtion- ja kuntatalouden rahoitusaseman heikentyminen uhkaa vuosina julkisen sektorin työllistämismahdollisuuksia. Työllisyyden kasvu toimialoittain Työllisyys julkisella sektorilla Vuosimuutos, %, 3 kk:n lka Työllisten määrä vähenee noin henkilöllä Ansiotason nousu hitaampaa ennusteperiodimme loppupuolella Arvioimme työllisten määrän vähenevän vuosina noin henkilöllä ja keskimääräisen työttömyysasteen nousevan 9,5 prosenttiin vuonna Koska työmarkkinat elpyvät normaalisti hitaammin kuin koko kansantalous, ajoittuu työmarkkinoiden käänne parempaan vasta vuoteen 2012, jolloin Suomen talous kasvaa jälleen potentiaalista vauhtiaan. Työttömyysasteen nousua vaimentaa tässä laskusuhdanteessa suurten ikäluokkien eläköitymisen vauhdittuminen. Merkittävä osa työttömiksi jäävistä siirtyy työvoiman ulkopuolelle. Toisaalta viime vuosina nähty nopea ansioiden nousu saattaa puolestaan lisätä työpanoksen vähentämispaineita supistuvan kysynnän ja heikentyvän julkisen talouden oloissa. Vuonna 2008 nimellispalkat nousivat Suomessa 5,2 prosenttia, nopeinta vauhtia sitten 1990-luvun lamaa edeltävän ajan. Monet vuosina tehdyistä palkkaratkaisuista ulottuvat vielä vuosiin , ja siksi ennustamme palkkojen nousun olevan vielä tänä vuonna melko nopeaa. Yritysten näkymät ja tilanne työmarkkinoilla ovat kuitenkin dramaattisesti huonommat kuin viime neuvottelukierroksella, minkä odotamme näkyvän huomattavasti hitaampana ansiotason nousuna ennusteperiodimme loppupuolella. 14. toukokuuta

14 Julkisen talouden vakauttaminen kestää pitkään Julkisen talouden rahoitusjäämän etumerkki muuttuu Julkinen talous pysyi vahvasti ylijäämäisenä vielä vuonna 2008, vaikka ylijäämä taantuman vuoksi pienenikin edellisvuodesta. Tällä hetkellä verotulot supistuvat ja tulonsiirrot kasvavat kuitenkin niin kovaa vauhtia, että julkinen talous kääntyy selvästi alijäämäiseksi jo tänä vuonna. Työmarkkinoiden heikkeneminen jatkuu koko ennusteperiodimme ajan, mikä syö verotuloja ja kasvattaa tulonsiirtoja. Samalla myös päätösperäiset julkiset menot, kuten infrastruktuurihankkeet, kasvavat. Näiden seurauksena julkisen talouden tila heikkenee tuntuvasti ennusteperiodimme loppua kohden. Vaikka talous tuolloin alkaisikin elpyä, kestää julkisen talouden vakauttaminen vielä pitkään. Julkinen velka kasvaa ennusteperiodilla noin 24 miljardia euroa, ja velka suhteessa bruttokansantuotteeseen nousee vuonna 2011 noin 47 prosenttiin. Julkinen talous kääntyy alijäämäiseksi ja velka kasvaa ja Handelsbanken Capital Markets Tiina Helenius, , Tuulia Asplund, , toukokuuta 2009

15 KOROT JA VALUUTAT Koroista vähemmän valuuttamuutoksia Useimmat maailman keskeisistä keskuspankeista ovat saaneet koronlaskusyklinsä päätökseen, minkä takia suhteelliset korkoerot aiheuttavat jatkossa vähemmän muutoksia valuuttakursseihin. Odotamme EURUSDkurssin laskevan matalammalle tasolle EKP:n ottaessa käyttöön uusia rahapolitiikan elvytyskeinoja, euroalueen ja Yhdysvaltojen suhteellisen suhdannetilanteen muuttuessa Euroopalle negatiivisemmaksi ja Itä-Euroopan luottotappioiden kasaantuessa eurooppalaisten pankkien taseisiin. Yritysten suhdanneodotusten paranemisen pitäisi vahvistaa Ruotsin kruunua, mutta epävarmuus maailmantalouden elpymisestä painaa kruunua lyhyellä aikavälillä. Uskomme kruunun vahvistuvan kuitenkin pidemmällä aikavälillä. Markkinoiden suhtautuminen riskinottamiseen muuttui maaliskuussa, kun taloussuhdanteista julkaistiin hieman parempia tilastoja, Yhdysvaltain valtiovarainministerin Timothy Geithnerin suunnitelma pankkisektorin taseiden puhdistamiseksi otettiin markkinoilla positiivisesti vastaan ja IMF ja EU lisäsivät yhdessä tukea Itä-Euroopalle. Suhdannebarometrit indikoivat tällä hetkellä talouden supistumisvauhdin hidastuvan, mikä puolestaan tarkoittaa, että äärimmäiset kauhuskenaariot uudesta 1930-luvun kaltaisesta lamasta voidaan jättää pois laskuista. Valuuttamarkkinat ovat hakeneet suuntansa globaaleista osakemarkkinoista, ja valuuttojen volatiilisuus on vaimentunut vähäisimmäksi sitten vuoden 2008 syyskuun. Keskuspankit ovat ottaneet rahapolitiikassa uudet keinot käyttöön Useimmat maailman keskeisistä keskuspankeista ovat saaneet tai ovat saamassa ohjauskoron laskusyklinsä päätökseen, ja ohjauskorot ovat joko nollassa tai hyvin lähellä nollaa. Tämä tarkoittaa sitä, ettei korkoliikkeistä ole merkittäväksi valuuttaliikkeiden aiheuttajaksi. Monet keskuspankit ovat ottaneet rahapolitiikassa uudet keinot käyttöön eli antaneet rahaperustan kasvaa. Näin tekevät tällä hetkellä sekä Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve että Englannin keskuspankki. Valuutat ovatkin käyneet läpi melkoisen stressitestin. Kun Fed ja Englannin keskuspankki ilmoittivat aloittavansa rahaekspansion, punta ja USA:n dollari heikentyivät jyrkästi. Sittemmin dollarin ja punnan kauppapainotetut valuuttakurssit ovat vahvistuneet ja valuuttaindeksit ovat kuroneet kiinni suurimman osan aikaisemmasta pudotuksestaan. Sekä suhteellisten korkoerojen että rahaekspansion näkökulmasta odotettavissa on varsin vähän muutospaineita punnalle ja dollarille. Keskuspankkikorot lähestyvät pohjaa Volatiliteetti on vähentynyt Prosenttia Vaikka volatiliteetti valuuttamarkkinoilla on lähes puolittunut edellisvuoden lokakuun huipun jälkeen, pysyy ns. carry-kaupankäyti (carry-kaupalla tarkoitetaan lainaamista matalan koron valuutassa ja sijoittamista korkeamman koron valuuttaan) valuutoissa vaimeana, koska saavutetun hyödyn ja riskin suhde, siis suhteellinen korkoero korjattuna valuuttariskillä, on korkotasojen konvergoitumisen takia hyvin epäedullinen. 14. toukokuuta

16 Odotamme dollarin vahvistuvan euroa vastaan EKP:n ryhtyessä kasvattamaan tasettaan nopeammin EURUSD-kurssi putoaa asteittain Rahoitusmarkkinoiden toiminnan parantuessa ja velkaisuuden vähentämisen edetessä aikaisempaa hallitummin, keskeiset tekijät Yhdysvaltain dollarin aikaisemmin nähdyn vahvistumisen takana väistyvät. Silti odotamme dollarin vahvistuvan euroa vastaan EKP:n ryhtyessä kasvattamaan tasettaan nopeammin. Myös erot suhdannetilanteessa euroalueen ja Yhdysvaltojen välillä luovat eurolle heikentymispaineita. Vaikka euroalueen tasapainottomuudet ovat kenties Yhdysvaltoja pienemmät, on euroalueella omat ongelmansa, joiden merkitys korostuu lähivuosina. Sellaiset maat kuten Espanja, Kreikka, Italia, Irlanti ja Portugali ovat vakavassa laskusuhdanteessa, minkä seurauksena julkisen talouden alijäämät kasvavat dramaattisesti. Euroalueen sisällä eri maiden pitkien valtionobligaatioiden tuottoerot Saksaan verrattuna ovat monen talouden osalta kasvussa, ja nämä erot saattavat kasvaa lisää julkisen talouden heikentymisen myötä. Monet heikommista euromaista ovat myös jonkin asteisessa kustannuskriisissä, kun suhteelliset työvoimakustannukset ovat rahaliittoon liittymisen jälkeen karanneet kauas euroalueen keskimääräisestä tasosta. Itä-Euroopan maiden rahoitusongelmat pysyvät myös lähivuosina euroalueen painolastina. Emme ennusta euroalueen tai Yhdysvaltojen talouskasvun elpyvän dramaattisesti tänä vuonna, ja tämän takia julkaistavat taloustilastot pitävät EURUSD-kurssin varsin volatiilina, kun suhteellinen optimismi ja pessimismi vaihtelevat näiden talouksien suhdannenäkymien osalta. Uskomme dollarin kuitenkin asteittain vahvistuvan euroa vastaan seuraavan 12 kuukauden aikana, ja kahden vuoden kuluttua ennustamme EURUSD-kurssin liikkuvan tason 1,20 tuntumassa. USA:n dollari ja punta testissä Kruunu ja suhdannenäkymät Valuuttaindeksi, indeksoitu rahaekspansion alkuun Kruunun heikentyminen on ollut poikkeuksellisen suurta Ruotsin kruunu vahvistuu asteittain Ruotsin kruunu on kärsinyt finanssikriisin syvenemisen myötä syksystä 2008 lähtien. Kruunun heikentyminen on ollut poikkeuksellisen merkittävä, suurin sitten vuoden 1992 devalvaation, vaikka kruunun heikentyminen kriisiaikoina onkin tunnettu historiallinen empiirinen fakta. Suhdannebarometrit Ruotsissa ovat nyt käyneet pohjallaan ja barometrien elpyminen on odotettavissa, kun talouden heikentymisvauhti hidastuu. Kruunun pitäisi elpyä suhdannebarometrien nousun vanavedessä. Konsensusennusteet odottavat kuitenkin kruunun heikentyvän seuraavan 12 kuukauden aikana. Kruunuoptimismi ei ole viimeisten 10 vuoden aikana ollut kovinkaan palkitsevaa, ja taloudellinen ympäristö pysyy vielä pitkään varsin epävarmana. Odotamme kruunun vahvistuvan asteittain euroa vastaan Odotamme Ruotsin kruunun vahvistuvan asteittain euroa vastaan seuraavan 12 kuukauden aikana. Kahden vuoden sisällä, kun pöly on laskeutunut ja maailmantalous elpyy, uskomme kruunun kurssin lähestyvän tasapainotasoaan, joka arviomme mukaan on noin 9, toukokuuta 2009

17 EKP pitänee ohjauskorkonsa nykytasolla 1 prosentissa jopa kahden vuoden ajan EKP pitää koron pohjalla pitkään ja esittelee uusia keinoja Euroopan keskuspankki on leikannut keskeisintä ohjauskorkoaan seitsemässä kuukaudessa 4,25 prosentista 1,00 prosenttiin. EKP:n pääjohtaja Trichet viestitti toukokuun korkokokouksen jälkeisessä tiedotteessaan, ettei keskuspankki tällä hetkellä näe syytä viedä korkotasoa matalammaksi, vaikkei sillä olekaan ennalta määrättyä absoluuttista lattiaa korkotasolle. Ennustammekin EKP:n pitävän keskeisimmän ohjauskorkonsa nykytasolla 1 prosentissa jopa kahden vuoden ajan. Vaikka EKP:n korkopohja jäisikin näin korkeammaksi kuin muiden, esimerkiksi Englannin ja Yhdysvaltain, keskuspankkien, ovat efektiiviset lyhyet korot euroalueellakin erittäin matalat. Toinen peruste ennusteellemme on, että useat keskuspankin neuvoston jäsenet ovat ilmaisseet haluttomuutensa viedä korkotasoa lähemmäksi nollaa. Jos deflaatiouhka kuitenkin kasvaa, on mahdollista, että EKP vielä leikkaa ohjauskorkoaan. Kun EKP:n korkoase alkaa olla käytetty, täytyy sen esitellä uusia keinoja luottomarkkinoiden elvyttämiseksi. Keskuspankki ilmoittikin toukokuussa pidentävänsä markkinaoperaatioidensa kautta pankeille myönnettävien lainojen maturiteettia 6 kuukaudesta 12 kuukauteen. Mielenkiintoisempi ilmoitus oli kuitenkin se, että EKP aikoo ostaa jälkimarkkinoilta enintään 60 miljardilla eurolla kiinnitysluottolaitosten liikkeelle laskemia vakuudellisia joukkovelkakirjalainoja (covered bonds). Lisää selvyyttä uusista operaatioista ja niiden toteutuksesta saadaan kesäkuun 4. päivän keskuspankkikokouksen yhteydessä. Fed jatkaa rahaperustan laajentamista Fed taistelee deflaatiota vastaan On todennäköistä, että Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve pitää koron nollan ja 0,25 prosentin välillä seuraavat 24 kuukautta tai tätäkin pidempään sekä jatkaa rahaperustan kasvattamista. Toimenpiteiden tarkoituksena on deflaation estäminen. Kun rahoitusmarkkinoilla havaitaan, että deflaatio on todellinen uhka ja että Fed pitää koron samalla tasolla vielä pitkään, obligaatioiden tuotot lähtevät laskuun. Toisaalta useimmissa kehittyneissä maissa paisuva budjettialijäämä toimii pitkien korkojen laskua vastaan. Ennustamme, että Yhdysvaltain 10-vuotisten valtionobligaatioiden tuotto laskee seuraavien 12 kuukauden aikana 2,5 prosenttiin nykyisestä reilun 3 prosentin tasosta. Kun resurssien käyttö viimein lähtee nousuun, Federal Reserve n on tiukennettava rahapolitiikkaansa. On todennäköistä, että keskuspankki supistaa rahaperustaa ennen korkojen nostoa. Rahapolitiikan kiristäminen ajoitetaan luultavasti liian myöhään, jotta se estäisi inflaation kiihtymisen. Oletettavaa onkin, että pitkä deflaatiojakso saa jatkokseen korkean inflaation. Martin Enlund, , maen12@handelsbanken.se Petter Lundvik, , pelu19@handelsbanken.se 14. toukokuuta

18 Keskeiset ennusteet Suomen BKT-ennusteet, reaalinen vuosimuutos, prosenttia Kulutus 2,5 1,9-1,3 0,1 1,4 Yksityinen kulutus 3,3 2,0-2,5-0,5 1,5 Julkinen kulutus 0,8 1,7 1,5 1,3 1,3 Investoinnit 8,7 1,0-14,0-4,0 2,7 Yksityiset investoinnit 9,0 1,3-16,5-5,5 2,6 Julkiset investoinnit 6,8-1,3 3,5 4,5 3,5 Vienti 8,1-1,1-19,0-2,7 6,0 Tuonti 6,5-1,3-17,4-2,5 4,4 BKT 4,2 0,9-5,2-0,6 2,0 Keskeiset ennusteet Suomen taloudelle, prosentuaalinen vuosimuutos ellei toisin mainita Ansiotasoindeksi 3,4 5,2 4,5 3,3 2,3 Kuluttajahintaindeksi 2,5 4,1-0,2 0,5 1,0 Työttömyysaste, %:a työvoimasta 6,9 6,4 8,2 9,3 9,5 Teollisuustuotanto 8,6 0,3-14,0-1,5 5,5 Kauppatase, mrd EUR 8,7 6,2 3,9 2,7 2,3 Vaihtotase, mrd EUR 7,5 3,8 2,0 0,9 0,4 Vaihtotase, %:a BKT:sta 4,1 2,0 1,1 0,5 0,2 Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä, %:a BKT:sta 5,2 4,2-1,4-2,8-2,0 EMU-velka, %:a BKT:sta 35,1 33,4 40,5 45,4 46,8 Valuutta- ja korkoennusteet kk 12 kk 24 kk 36 kk EKP refi-korko 1,00 1,00 1,00 1,00 2,50 Federal funds (USA) 0,125 0,125 0,125 0,125 3,00 Repo-korko rate, (Ruotsi) 0,50 0,25 0,25 0,25 2,50 10 vuoden obligaatiokorko (Saksa) 3,42 2,90 2,70 3,00 3,75 10 vuoden obligaatiokorko (USA) 3,20 2,70 2,50 3,50 4,00 10 vuoden obligaatiokorko (Japani) 1,46 1,15 1,25 1,75 2,50 10 vuoden obligaatiokorko (Ruotsi) 3,56 2,90 2,80 3,20 4,00 10 vuoden obligaatiokorko (Suomi) 3,89 3,40 3,20 3,40 4,05 korkoero Saksaan, korkopistettä EURUSD 1,37 1,25 1,20 1,20 1,10 USDJPY EURGBP 0,90 0,90 0,90 0,85 0,80 EURSEK 10,58 10,50 10,00 9,50 9,00 Lähde: Handelsbanken Capital Markets toukokuuta 2009

19 Maailmantalouden BKT-ennusteet, vuosimuutos, prosenttia E 2010E 2011E USA BKT 1,1-3,8-2,0 1,9 Investoinnit* 1,6-17,9-6,3 4,2 Yksityinen kulutus 0,2-2,0-2,1 0,7 EMU BKT 0,7-4,4-0,5 1,4 Investoinnit -0,1-8,6-1,9 2,1 Yksityinen kulutus 0,4-0,8-0,2 1,0 Saksa BKT 1,0-5,3 0,1 1,3 Investoinnit 3,6-6,6 0,4 1,8 Yksityinen kulutus -0,3 0,0 0,0 0,3 Ranska BKT 0,7-3,3-0,1 1,4 Investoinnit 0,4-7,1-1,7 2,7 Yksityinen kulutus 1,3-0,2 0,2 1,6 Italia BKT -1,0-4,4-0,4 0,9 Investoinnit -2,9-12,0-0,8 1,3 Yksityinen kulutus -0,9-3,0 0,0 0,7 Japani BKT -0,7-7,8-1,3 0,0 Investoinnit* -3,9-16,9-1,7 1,5 Yksityinen kulutus 0,5-1,4-0,9 0,7 Iso-Britannia BKT 0,7-4,1-0,5 1,2 Investoinnit -3,1-8,8-2,9 1,0 Kotitalouksien kulutus 1,4-2,9-0,5 0,8 Ruotsi BKT -0,6-4,5-0,5 2,5 Tanska BKT -1,1-3,1-0,2 0,9 Suomi BKT 0,9-5,2-0,6 2,0 Norja BKT 2,0-1,4 1,5 2,1 Tsekki BKT 3,1-2,3 0,1 3,5 Unkari BKT 0,2-4,5-0,2 2,5 Puola BKT 4,8-0,5 0,6 3,7 Slovakia BKT 6,4 0,2 1,1 3,9 Venäjä BKT 5,6-3,2 2,1 3,3 Turkki BKT 1,0-3,5 0,8 3,3 Etelä-Afrikka BKT 3,1-0,1 2,6 3,0 Kiina BKT 9,0 7,5 8,0 8,0 Intia BKT 7,2 5,0 4,0 6,0 Argentiina BKT 5,1-1,7 4,0 4,4 Brasilia BKT 1,4-2,9 2,0 3,2 Meksiko BKT 7,0-1,0 2,0 3,3 * Investoinnit poislukien asuinrakentaminen Lähde: Handelsbanken Capital Markets 14. toukokuuta

20 Research Disclaimers Handelsbanken Capital Markets, a division of Svenska Handelsbanken AB (publ) (collectively referred to herein as SHB ) is responsible for the preparation of research reports. All research reports are prepared from trade and statistical services and other information which SHB considers to be reliable. SHB does not represent that such information is true, accurate or complete and it should not be relied upon as such. In no event will SHB or any of its affiliates, their officers, directors or employees be liable to any person for any direct, indirect, special or consequential damages arising out of any use of the information contained in the research reports, including without limitation any lost profits even if SHB is expressly advised of the possibility or likelihood of such damages. No independent verification exercise has been undertaken in respect of this information. Any opinions expressed are the opinions of employees of SHB and its affiliates and reflect their judgment at this date and are subject to change. The information in the research reports does not constitute a personal recommendation or investment advice. Reliance should not be placed on reviews or opinions expressed when taking investment or strategic decisions. SHB, its affiliates, their clients, officers, directors or employees own or have positions in securities mentioned in research reports. SHB and/or its affiliates provide investment banking and non-investment banking financial services, including corporate banking services; and, securities advice to issuers of securities mentioned in research reports. This document does not constitute or form part of any offer for sale or subscription of or solicitation of any offer to buy or subscribe for any securities nor shall it or any part of it form the basis of or be relied on in connection with any contract or commitment whatsoever. Past performance may not be repeated and should not be seen as an indication of future performance. The value of investments and the income from them may go down as well as up and investors may forfeit all principal originally invested. Investors are not guaranteed to make profits on investments and may lose money. Exchange rates may cause the value of overseas investments and the income arising from them to rise or fall. This research product will be updated on a regular basis. The distribution of this document in certain jurisdictions may be restricted by law and persons into whose possession this document comes should inform themselves about, and observe, any such restrictions. No part of SHB research reports may be reproduced or distributed to any other person without the prior written consent of SHB. Research reports are distributed in the UK by SHB. SHB is authorised by the Swedish Financial Supervisory Authority (Finansinspektionen), and authorised and subject to limited regulation by the UK Financial Services Authority. Details about the extent of our authorisation and regulation by the UK Financial Services Authority are available from us on request. In the United Kingdom, the research reports are directed only at Professional clients and Eligible counterparties (as defined in the rules of the FSA) and the investments or services to which they relate are available only to such persons. The research reports must not be relied upon or acted on by private customers. UK customers should note that SHB does not participate in the UK Financial Services Compensation Scheme for investment business and accordingly UK customers will not be protected by that scheme. This does not exclude or restrict any duty or liability that SHB has to its customers under the regulatory system in the United Kingdom. SHB employees, including analysts, receive compensation that is generated by overall firm profitability. The views contained in SHB research reports accurately reflect the personal views of the respective analysts, and no part of analysts compensation is directly or indirectly related to specific recommendations or views expressed within research reports. For specific analyst certification, please contact Robert Gärtner In the United Kingdom SHB is regulated by the FSA but recipients should note that neither the UK Financial Services Compensation Scheme not the rules of the FSA made under the UK Financial Services and Markets Act 2000 for the protection of private customers apply to this research report. When Distributed in the United States Important Third-Party Research Disclosures: Research reports are prepared by SHB for information purposes only. SHB and its employees are not subject to the FINRA s research analyst conflict rules. SHB research reports are intended for distribution in the United States solely to major U.S. institutional investors, as defined in Rule 15a-6 under the Securities Exchange Act of Each major U.S. institutional investor that receives a copy of research report by its acceptance hereof represents and agrees that it shall not distribute or provide research reports to any other person. Reports regarding fixed-income products are prepared by SHB and distributed by SHB to major U.S. institutional investors under Rule 15a-6(a)(2). Any U.S. person receiving these research reports that desires to effect transactions in any fixed-income product discussed within the research reports should call or write SHB. Reports regarding equity products are prepared by SHB and distributed in the United States by Handelsbanken Markets Securities Inc. ( HMSI ) under Rule 15a-6(a)(2). Any U.S. person receiving these research reports that desires to effect transactions in any equity product discussed within the research reports should call or write HMSI. HMSI is a FINRA Member, telephone number ( ). Please be advised of the following important research disclosure statements: SHB is regulated in Sweden by the Swedish Financial Supervisory Authority, in Norway by the Financial Supervisory Authority of Norway, In Finland by the Financial Supervision of Finland and in Denmark by the Danish Financial Supervisory Authority. SHB has recently had, currently has, or will be seeking corporate finance assignments with the subject company. According to the Bank s Ethical Guidelines for the Handelsbanken Group, the board and all employees of the Bank must observe high standards of ethics in carrying out their responsibilities at the Bank, as well as other assignments. The Bank has also adopted guidelines to ensure the integrity and independence of research analysts and the research department, as well as to identify, eliminate, avoid, deal with, or make public actual or potential conflicts of interests relating to analysts or the Bank. As part of its control of conflicts of interests, the Bank has introduced restrictions ( ethical walls ) in communication between the Research department and other departments of the Bank. In addition, in the Bank s organisational structure, the Research department is kept separate from the Corporate Finance department and other departments with similar remits. The guidelines also include regulations for how payments, bonuses and salaries may be paid out to analysts, what marketing activities an analyst may participate in, how analysts are to handle their own securities transactions and those of closely related persons, etc. In addition, there are restrictions in communications between analysts and the subject company. For full information on the Bank s ethical guidelines and guidelines on conflicts of interests relating to analysts, please see the Bank s website the bank/ir/corporate social responsibility/ethical guidelines or Guidelines for research.