MIKKELIN SEUDUN PSYKOSOSIAALISTEN PALVELUIDEN -KÄSIKIRJA

Transkriptio

1 MIKKELIN SEUDUN PSYKOSOSIAALISTEN PALVELUIDEN -KÄSIKIRJA Päivitetty

2 2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TOIMINNAN TARKOITUS PSYKOSOSIAALISTEN PALVELUIDEN ORGANISAATIO Mikkelin palvelutuotantoyksikkö Kangasniemen palvelutuotantoyksikkö Mäntyharjun palvelutuotantoyksikkö Pertunmaan palvelutuotantoyksikkö PSYKOSOSIAALISTEN PALVELUIDEN KRITEERIT JA TOIMINTAMALLIT YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA Sosiaalityö ja -ohjaus Päihdepalvelut Avohoito Katkaisuhoito Laitoskuntoutus Opioidiriippuvaisten korvaushoito Asumispalvelut Mielenterveyspalvelut Kuntouttava päivätoiminta Asumispalvelut Toimeentulotuki Kuntouttava työtoiminta Sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta Välitystiliasiakkuus Maahanmuuttajatyö Talous- ja velkaneuvonta Vammaispalvelut Kunnan erityisenjärjestämisvelvollisuuden (subjektiiviset oikeudet) piiriin kuuluvat palvelut ja taloudelliset tukitoimet Vaikeavammaisten määrärahasidonnaiset (ei-subjektiiviset) palvelut ja tukitoimet Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Kehitysvammaisten erityishuolto ASIAKASMAKSUKÄYTÄNTÖ YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA Asiakasmaksut kehitysvammaisten erityishuollon asumispalveluissa Asiakasmaksut sosiaalihuoltolain mukaisissa asumispalveluissa Kehitysvammahuollon asiakasmaksut Lyhytaikaisen laitoshoidon maksut LIITTEET 1. Prosessikuvaukset 2. Asiakkaan palvelutarpeen arviointi ja sosiaalityön selvitys-lomake 3. Toimeentulotuen perusteet 4. Vammaispalvelun palvelusuunnitelma

3 3 1. JOHDANTO Psykososiaalisilla palveluilla tarkoitetaan aikuissosiaalityön, päihdehuollon, mielenterveystyön, toimeentulotuen, työttömien aktivointi, vammais- ja kehitysvammapalveluiden, maahanmuuttotyön sekä talous- ja velkaneuvonnan palveluita tai osaa näistä palveluista. Mikkelin seudun kunnat (Mikkeli, Hirvensalmi, Ristiina, Suomenniemi, Kangasniemi, Mäntyharju ja Pertunmaa) muodostivat lukien sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen. Kaikkien kuntien sosiaali- ja perusterveydenhuollon palveluiden järjestämisvastuu siirtyi seudulliselle sosiaali- ja terveyslautakunnalle, lukuun ottamatta työterveyshuoltoa ja varhaiskasvatusta. Seudullinen järjestäjälautakunta tilaa päättämässään laajuudessa palvelutuotannon palvelutuotantoyksiköiltä. Puumala liittyi yhteistoiminta-alueeseen Ristiina ja Suomenniemi liittyivät Mikkeliin Palvelutuotannon toteuttavat tilausten mukaisina Mikkelin, Kangasniemen, Mäntyharjun ja Pertunmaan palvelutuotantoyksiköt. Mikkelin palvelutuotantoyksikkö tuottaa palvelut ensisijaisesti Hirvensalmen, Mikkelin, Ristiinan, Suomenniemen ja Puumalan kuntien asukkaille. Kangasniemen palvelutuotantoyksikkö tuottaa palvelut ensisijaisesti Kangasniemen, Mäntyharjun palvelutuotantoyksikkö ensisijaisesti Mäntyharjun ja Pertunmaan palvelutuotantoyksikkö ensisijaisesti Pertunmaan kunnan asukkaille. Valinnanvapaudesta on psykososiaalisten palveluiden osalta päätetty seuraavaa: Toimeentulotuki: Henkilö voi hakea ja palauttaa toimeentulotukihakemuksen mihin tahansa lähi- /yhteispalvelupisteeseen. Asia käsitellään oleskelukunnan lähipalvelupisteessä. Tavoitteena on saada sähköinen toimeentulotukihakemus käyttöön koko yhteistoiminta-alueelle. Aikuissosiaalityö: asiointi ohjataan oman kotikunnan lähipalvelupisteeseen, asiointi aikavarauksella Vammais- ja kehitysvammapalvelut: Hakemuksia voi noutaa ja palauttaa mihin tahansa lähi- /yhteispalvelupisteeseen, viranomainen käsittelee asian oman kotikunnan lähipalvelupisteessä.

4 4 Mikkelin palvelutuotantoyksikössä keskitetty palvelu Mikkelissä. Vuoden 2013 aikana selvitetään seudullista vammaispalvelua. Mielenterveys- ja päihdepalvelut: asiointi oman oleskelu-/kotikunnan lähipalvelupisteessä Pakolais- ja maahanmuuttajatyö: asiointi oman asuinkunnan lähipalvelupisteessä, Mikkelin palvelutuotantoyksikössä keskitetty palvelu Mikkelissä. Kuntouttava työtoiminta: haetaan ja myönnetään oman asuinkunnan lähipalvelupisteessä. Sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta: haetaan ja myönnetään oman asuinkunnan lähipalvelupisteessä. Talous- ja velkaneuvonta: keskistetty palvelu Mikkelistä Toimintaa kehitetään tulevaisuudessa siihen suuntaan, että palvelutaso ja käsittelyajat ovat yhteneväiset. Yhteistoiminnan tavoitteena on kuntalaisten tasa-arvoinen kohtelu. Tavoitteena on keskitetty työnjako yhteisesti sovittujen tiettyjen palveluiden osalta. Näin turvataan asioiden oikeudenmukainen ja mahdollisimman ripeä käsittely yhteistoiminta-alueella. Yhteistoiminta-alueella on laadittu yhtenevät etuuksien ja palveluiden myöntämisen kriteerit sekä maksut ja taksat alkaen. Osittain työ on jatkunut vielä vuoden 2012 aikana. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimessa pyritään siihen, että henkilö saa tarpeenmukaisen hoidon tai etuuden oikea-aikaisesti. Palveluiden piiriin pääsyyn on määritelty palvelukohtaiset kriteerit. Pääperiaatteena on turvata hyvin toimivat ja yhtenevät peruspalvelut kaikille asuinkunnasta riippumatta ja erikoistasoisia palveluja vain niitä aidosti tarvitseville yhteneväisin kriteerein koko yhteistoiminta-alueella. Psykososiaalisissa palveluissa käytetään yhteistä ProConsona -tietojärjestelmää. Mäntyharjun ja Kangasniemen palvelutuotantoyksiköillä on omat tietokantansa vuoden 2013 loppuun saakka.

5 5 Tämän käsikirjan on koonnut Mikkelin seudun psykososiaalisten palveluiden PSYPA-työryhmän jäsenet yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Työryhmä: Kati Heino / Laura Ovaska/ Riitta Manninen/Susan Baer, Hirvensalmen kunta Tanja Bradly-Ikonen/ Marjaana Ylönen/Auli Tiihonen, Kangasniemen kunta Birgitta Pyykönen, Mäntyharjun kunta Kirsti Korhonen/Anne Hyytiä-Hassinen/ Raili Puntanen/ Niina Helminen, Mikkelin kaupunki Birgitta Mäkinen, Pertunmaan kunta, Niina Helminen/Susanna Liukkonen, Ristiinan kunta Riitta Kiljunen, Suomenniemen kunta Pirjo Syväoja, projektipäällikkö Riitta Manninen, kehittämispäällikkö Seija Eskelinen/Maria Ruuskanen, vammaiskastehanke, Vaalijalan kuntayhtymä Psykososiaalisten palveluiden alatyöryhminä ovat toimineet toimeentulotuen työryhmä. päihdetyöryhmä ja vammaispalveluiden työryhmä. Toimintakäsikirjaa päivitetään ja arvioidaan säännöllisesti osana vuosittaista toiminnansuunnittelua ja arviointia. Päivittämisestä vastaa sosiaalipalveluiden johtaja yhteistyössä psykososiaalisten palveluiden työryhmän kanssa. 2. YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TOIMINNAN TARKOITUS Tavoitteena on yhtenäistää, ohjeistaa ja sopia yhteisiä kriteereitä palvelujen antamiseen ja niiden saamiseen. Samalla palvelumaksut ja etuisuuksien määrät ja kriteerit on pyritty saamaan mahdollisimman samanlaisiksi. Seutukunnallinen yhteinen ohjeistus on tarkoitettu niin palvelun hakijalle ja hänen läheiselleen kuin kuntien työntekijöille ja palveluiden tuottajille.

6 6 3. PSYKOSOSIAALISTEN PALVELUIDEN ORGANISAATIO Kuntien psykososiaalisissa palveluissa työskentelee tällä hetkellä yhteensä noin henkilöä hyvin erilaisilla ammattinimikkeillä ja tehtävänkuvilla. Psykososiaalisissa palveluissa kuntien järjestämisen tavat ovat vaihtelevia. Paljon käytetään ostopalveluita esim. Vaalijalan kuntayhtymältä ja asumispalveluita tarjoavilta yrityksiltä. Osassa kuntia omaa vastaavaa palvelua ei ole välttämättä lainkaan tarjolla. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimessa pyritään yhdenmukaiseen tapaan, mutta kuntien ja alueiden erilaisuus huomioidaan ja ns. hyvät käytännöt palveluiden tuottamisessa säilytetään tulevaisuudessakin. Lähtökohtana on tuottaa pääosin nykyisen tasoiset palvelut nykyisessä laajuudessa ja samalla henkilöstöllä kuin nytkin. Lähipalvelut on tärkeää turvata edelleen. Seudullisiksi palveluiksi on ensivaiheessa ajateltu vammaispalveluita (ainakin Mikkelin, Hirvensalmen, Ristiinan ja Suomenniemen Puumalan osalta), maahanmuuttajatyötä, talous- ja velkaneuvontaa sekä suunnitteilla olevaa selviämisasematoimintaa. Seudullisesta yhteistyöstä huolimatta lähipalveluina voi jatkaa edelleen kuntakohtaisesti ns. hyvät palvelukäytännöt. Etäisyyksistä johtuen kunnissa on erilaisia tapoja tuottaa palveluita. Palveluun pääsyn kriteerit ja palvelutaso on kuitenkin määritelty seudulla yhteneväksi. Kaikissa palveluissa huomioidaan asiakasnäkökulma. Tulevaisuudessa keskitettyjen seutupalveluiden joukko laajentuu asteittain. Organisaatiokaavioissa on kuvattu psykososiaalisten palveluiden osalta organisaatiot eri palvelutuotantoyksiköissä.

7 Mikkelin palvelutuotantoyksikkö 3.2. Kangasniemen palvelutuotantoyksikkö Perusturvajohtaja Markku Tuunainen Sosiaalipalvelut Johtava sosiaali- Työntekijä Tanja Bradly-Ikonen Sosiaalityö Kehitysvammapalvelut Aikuissosiaalityö Toiminakeskus Vammaispalvelut Asuntola Avohuolto

8 Mäntyharjun palvelutuotantoyksikkö Mäntyharjun perusturvapalvelut Johtava lääkäri Tapio Valkama Sosiaalityö Johtava sosiaalityöntekijä Birgitta Pyykönen Vammaispalvelut Päihdehuolto Toimeentuloturva Työtoiminta Asumispalvelut 3.4. Pertunmaan palvelutuotantoyksikkö Pertunmaan perusturvapalvelut Johtava lääkäri Hans Gärdström Hallinto ja sosiaalityö Vammaisten palvelut Toimeentuloturva Päihdehuolto

9 9 4. PSYKOSOSIAALISTEN PALVELUIDEN KRITEERIT JA TOIMINTAMALLIT YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA Psykososiaalisten palveluiden tehtävänä on tuottaa riittävät, tarkoituksenmukaiset ja oikeaaikaiset psykososiaaliset palvelut alueen väestölle. Tavoitteena on turvata psykososiaaliset palvelut yhteistoiminta-alueen väestölle niin, että heidän subjektiiviset oikeutensa ja asiakaslähtöisyys toteutuvat. Yhteyden saanti ammattihenkilöihin, palvelujen piiriin pääseminen ja asiakkaiden anomusten käsittely toteutuvat normien mukaisten määräaikojen puitteissa. 1. Psykososiaaliset palvelut - Sosiaalityö- ja ohjaus - sosiaalityö ja sosiaaliohjaus - päihdepalvelut - mielenterveyspalvelut - toimeentulotuki - kuntouttava työtoiminta - sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta - välitystiliasiakkuus 2. Maahanmuuttajatyö 3. Talous- ja velkaneuvonta 4. Vammaispalvelut - vammaispalvelut - sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu - kehitysvammapalvelut Psykososiaalisia palveluita ohjaavat seuraavat säädökset, ohjelmat ja suositukset: Sosiaalihuolto yleisesti - sosiaalihuoltolaki (palvelutakuu) - laki toimeentulotuesta - päihdehuoltolaki - laki kehitysvammaisen erityishuollosta - vammaispalvelulaki

10 10 - laki kuntouttavasta työtoiminta - laki yksityisistä sosiaalipalveluista - terveydenhuoltolaki - laki yksityishenkilön velkajärjestelystä - laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista - laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista Sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaohjelmat - sosiaalihuollon valvonnan periaatteet - toimeentulotuen määräajat - mielenterveys- ja päihdehuolto - vammaisten asumispalvelut - kotiin annettavat palvelut - kiireettömään hoitoon pääsy Laatusuosituksia (STM ja Suomen Kuntaliitto) - ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit - mielenterveyspalveluiden laatusuositus - päihdepalveluiden laatusuositus - mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden laatusuositus Kansalliset ohjelmat - alkoholiohjelma - kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma - sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) Muita - valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen ja palveluiden turvaamisesta - hyvät käytännöt/innokylä - kuntainfot, menettelytapaohjeet STM Arviointi - aikuissosiaalityön vaikuttavuuden arviointi-työkalu THL - Ehkäisevän työn arviointi THL - Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (IVA) THL, ennakkoarviointi - Toimintakykymittarit ja niiden käytön suositukset, www. toimia.fi; työikäiset, päihdeongelmaiset, mielenterveysongelmaiset, vaikeavammaiset

11 11 Psykososiaalisissa palveluissa lähdetään asiakkaan tarpeesta. Palveluita ja etuisuuksia myönnetään pääsääntöisesti tarveharkinnan mukaan. Tarveharkinta tehdään moniammatillisissa tiimeissä tai perustuen asiakkaan itse toimittamiin hakemuksen liitteenä oleviin selvityksiin, lausuntoihin ja todistuksiin eri sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta. Tarvittaessa konsultoidaan myös muita ammattilaisia. Poikkeuksen muodostavat subjektiiviset oikeudet ja perustoimeentulotuki. Näiden myöntämisessä ei tarveharkintaa voida käyttää. Avopalvelut ovat aina ensisijaisia. Avopalveluita ja kotiin vietäviä palveluita kehitetään edelleen tarvetta vastaavaksi. Asiakas itse tai jos hän jostain syystä on itse kykenemätön hänen edunvalvojansa tai läheinen hakee palveluita hakemuksella. Palvelutarve arvioidaan moniammatillisesti ja asiakkaalle tehdään palvelu/asiakassuunnitelma. Hakemus käsitellään ja hakemukseen tehdään viranhaltijapäätös. Päätökseen voi hakea muutosta. Palveluita myönnetään samoin kriteerein yhteneväisesti koko yhteistoiminta-alueella. Kuvio. Psykososiaalisten palveluiden asiakasprosessin vaiheet Asiakasprosessin vaiheet

12 12 Psykososiaalisten palveluiden prosessikuvaukset on tehty seuraavista ydinprosesseista toimeentulotuki, asiakkaaksi tuleminen vammaispalvelussa sekä päihdepalvelut. Prosessikuvaukset ovat käsikirjan liitteenä. LIITE 1. Prosessikuvauksien työstämistä jatketaan edelleen ja kuvaukset tehdään toimintoihin, jotka ovat keskeisiä tai jostain syystä merkityksellisiä ja jotka ovat olennaisia seudullisten prosessien kehittämiseen Sosiaalityö ja -ohjaus Aikuissosiaalityön palvelut ovat aikuisen väestön sosiaalipalvelua, jolloin asiakkaiden ongelmiin liittyy sosiaalipalvelujen ja/tai sosiaalityön tarvetta. Tällaisia ongelmia ovat esimerkiksi toimeentulo-ongelmat, työttömyys, päihde- ja mielenterveysongelmat, elämänhallinnan vaikeudet ja asunnottomuus. Sosiaalityön ja ohjauksen palveluita tarjoavat sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat 18 vuotta täyttäneille henkilöille sekä lapsiperheille, joissa ei ole lastensuojeluasiakkuutta. Aikuissosiaalityötä ohjaavat lainsäädäntö ja paikalliset ohjeistukset. Aikuissosiaalityön palvelut sisältävät monipuolista motivointia, arviointia ja seurantaa asiakkaan toimintakyvyn edistämiseksi tai ylläpitämiseksi. Siihen kuuluu laajaa ja moniammatillista yhteistyötä kuntoutuksen ja työvoimapalvelujen työllistämistoimien alueella sekä monialaista kuntoutukseen ohjausta ja kuntoutuksen tarpeen arviointia ja kuntoutuksen järjestämistä. Työhön sisältyy mm. asiakkaan kanssa tilannekartoitusta ja palvelu/asiakassuunnitelman tekemistä, arviointia ja toteutumisen seurantaa, yhteistyötahojen koordinointia ja yhteistyötä neuvotteluineen, asioiden kirjaamista sekä harkintaan perustuvaa päätöksentekoa asiakkaalle kirjallisesti että työntekijän valitsemien menetelmien tasolla. Suunnitelmallisen työn lisäksi aikuissosiaalityössä työskennellään äkillisissä kriisitilanteissa, kuten asiakkaan vakava sairastuminen, häätötilanne, perhekriisit.

13 13 Aikuissosiaalityön kautta saatavia palveluja ovat mm. - asiakkaan palvelutarpeen arviointi yhdessä asiakkaan kanssa esim. asiakkaan sosiaalista elämäntilannetta, kuntoutuksen tarvetta ja/tai työllistymisen esteitä kartoittamalla - asiakkaan motivointi, ohjaus ja tuki työllisyyttä kohti, esim. työharjoittelun, työelämävalmennuksen, kuntouttavan työtoiminnan ja koulutuksen kautta - aktivointisuunnitelmien laadinta yhteistyössä asiakkaan, työvoimaneuvojan ja tarvittaessa työvoimahallinnon tai sosiaalikeskuksen ohjaajan kanssa - sosiaaliturvaetuuksiin ja sosiaalipalveluihin liittyvä ohjaus ja neuvonta - asiakkaan yksilölliseen kokonaistilanteeseen perustuvat päätökset harkinnanvaraisesta täydentävästä ja ennaltaehkäisevästä toimeentulotuesta (katso tarkemmin kohta 4.1.3) - laitoskuntoutuksen ja asumispalvelujen järjestäminen päihdekuntoutujille - asumispalvelun järjestäminen mielenterveyskuntoutujille - verkostotyöskentely asiakkaan tarvitseman tuen ja palvelujen järjestymiseksi Asiakas voi ottaa itse suoraan yhteyttä sosiaalityöntekijään puhelimitse tai kirjallisesti. Ohjaus sosiaalityöntekijän palveluihin voi tulla myös muiden sosiaalikeskuksen työntekijöiden tai yhteistyökumppaneiden toimesta. Sosiaaliohjaajalle asiakkaat ohjautuvat pääsääntöisesti sosiaalityöntekijän kautta. Sosiaaliohjaus perustuu suunnitelmaan ja on pääasiallisesti asiakkaan tukemista ja ohjaamista arjen hallinnan, sosiaalisen toimintakyvyn, työelämään kuntoutumisen vahvistamiseksi. Aikuissosiaalityön prosessi: 1. Palvelutarpeen arviointi / alkuarviointi 2. Palvelusuunnitelman/asiakassuunnitelman laatiminen 3. Päätöksenteko 4. Palveluiden toteutus 5. Vaikutusten arviointi 6. Asiakkuuden päättäminen

14 14 ESSKE on tuottanut asiakkaan palvelutarpeen arviointi ja sosiaalityön selvitys-lomakkeen, joka on toimintakäsikirjan liitteenä. LIITE 2. Lomake toimii jatkotyöskentelyn ja suunnitelmallisen työskentelyn pohjana osana aikuissosiaalityön prosessia Päihdepalvelut Päihdehuollon järjestämistä säätelevät päihdehuoltolaki (1986/41) ja päihdehuoltoasetus (1986/653) ja monet muut lait, kuten sosiaalihuoltolaki. Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä edistää päihteiden ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. Kunnan on huolehdittava siitä, että päihdehuolto järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Päihdehuollon tulee olla helposti tavoitettavaa ja avohuoltopainotteista. Sitä tulee olla saatavilla vuorokauden ajasta riippumatta ja niin, että asiakkaat itse tavoittavat sen myös omatoimisesti Avohoito A-klinikkasäätiön Mikkelin A-klinikka tarjoa erilaisia avohoidon palveluja päihde- ja riippuvuusongelmaisille ja heidän läheisilleen. Päihdeongelmalla tarkoitetaan alkoholi-, huume- tai lääkeongelmaa. Lisäksi hoitoa annetaan peliriippuvuuteen. Hoidossa käsitellään päihteisiin ja riippuvuuksiin liittyviä ongelmia sekä järjestetään tarvittaessa tukitoimia ja jatkohoitoa. Hoitoon voi hakeutua soittamalla ajan tai hakeutumalla A-klinikalla arkiaamuisin toimivalle päivystysajalle. Lähetettä ei tarvita ja palvelut ovat seudun asukkaille maksuttomia. Hoito on luottamuksellista. Yksilö-, pari- ja perhekeskustelujen lisäksi A-klinikalla toimii erilaisia vertaisryhmiä. Kulloinkin toimivista ryhmistä saa tietoa paitsi suoraan hoitopaikasta, niin myös A-klinikan kotisivulta osoitteesta A-klinikalta saa neuvoja ja ohjausta myös puhelimitse. A-klinikalla annetaan myös avokatkaisuhoitoa päihdekierteen katkaisemiseksi. Asiakkaan somaattinen, psyykkinen ja sosiaalinen tilanne kartoitetaan sekä arvioidaan vieroitusoireiden mukainen lääkityksen tarve. Edellytyksenä on, että asiakas ei ole enää päihtynyt ja arvioidaan, että

15 15 hän pystyy selviytymään kotona. Avokatko kestää keskimäärin 3-7 vuorokautta. Mikäli päihtymyksen, sairauden tms. takia on oletettavaa, että avohoito ei onnistu, lähetetään asiakas laitoskatkaisuhoitoon tai tarpeen mukaan muuhun sairaalahoitoon. Kangasniemellä ja Pertunmaalla päihteidenkäyttäjien avohoidosta huolehtii kunnan mielenterveystoimistoissa työskentelevät päihdehoitajat. Mäntyharjussa päihdehoitaja työskentelee sosiaalitoimen alaisuudessa. Näiden kuntien asiakkailla on mahdollisuus käyttää myös Mikkelin A-klinikan palveluja. Yhtenä osana päihteiden ongelmakäyttäjien avohoitoa ovat aikuissosiaalityön palvelut. Päihteiden ongelmakäyttäjät tarvitsevat tukea arjessa selviytymiseen ja tätä tukea tarjoaa osaltaan aikuissosiaalityö. Aikuissosiaalityössä asiakas pyritään kohtaamaan kokonaisvaltaisesti, kartoitetaan mm. asiakkaan voimavarat, sosiaaliset verkostot, terveydentilaan liittyvät seikat, taloudellinen tilanne ja tuen tarve. Muutokseen pyrkivä työskentely aikuissosiaalityössä on mm. motivointityötä, asiakkaiden ohjaamista päihdepalvelujen piiriin Katkaisuhoito Katkaisuhoito laitoksessa on tarkoitettu päihteidenkäyttäjille, jotka päihdeongelman ja vieroitusoireiden vakavuuden takia tarvitsevat ympärivuorokautista hoitoa, eikä avohoidon keinojen katsota olevan riittäviä tai mahdollisia (ks. kohta ). Hoitoon voi hakeutua A- klinikan, terveyskeskuksen tai sairaalan päivystyksen lähetteellä. Hoidon tavoitteena on vieroitusoireiden hoito, päihdekierteen katkaisu sekä edellytysten luominen kuntoutumiselle. Mikkelin palvelualueella laitoskatkaisuhoito tapahtuu Tuustaipaleen kuntoutumiskeskuksessa. Hoito kestää keskimäärin 5 vuorokautta. Kuljetus hoitopaikkaan on tarpeen mukaan järjestetty hoitopaikan taholta. Hoito on vapaaehtoista ja luottamuksellista. Hoitopaikasta saa lisätietoja nettiosoitteesta Huumeidenkäyttäjien osalta katkaisuhoitoa toteutetaan Tuustaipaleen kuntoutumiskeskuksessa tai Kouvolan huumevieroitusyksikössä ( Tarvittaessa palvelua ostetaan myös muilta katkaisuhoitoa tarjoavilta yksiköiltä. Hoidon pituus on keskimäärin vuorokautta. Hoitoon tarvitaan lähete A-klinikalta, joka arvioi hoidontarpeen tarvittaessa

16 16 yhteistyössä aikuissosiaalityön kanssa. Huumeidenkäyttäjien katkaisuhoidosta tehdään viranomaispäätös aikuissosiaalityössä. Muissa seudun kunnissa katkaisuhoitoa toteutetaan myös oman terveyskeskuksen vuodeosastolla, mihin hakeudutaan terveyskeskuksen vastaanoton kautta Laitoskuntoutus Avohoidon palvelut ovat päihdehuollossa ensisijaisia, mutta vaikean päihderiippuvuuden hoidossa voi olla tarve laitoskuntoutusjaksolle. Laitoskuntoutusjaksolle hakeudutaan aikuissosiaalityön kautta. Laitoskuntoutusjaksolle hakeutuvan tulee tehdä kirjallinen hakemus ja liittää siihen asiantuntijalausunto A-klinikalta ja/tai katkaisuhoitoa antavalta taholta. Laitoskuntoutukseen hakeutuvalla on usein jo entuudestaan asiakkuus sosiaalityössä, koska vaikea, pitkittynyt päihdeongelma vaikuttaa kokonaisvaltaisesti ihmisen elämänhallintaan. Tällöin sosiaalityöntekijällä on jo tietoa asiakkaan elämäntilanteesta ja kuntoutuksen tarpeesta. Tarvittaessa sosiaalityöntekijä on yhteydessä hakijaan lisätietojen saamiseksi. Lain mukaan palveluja on annettava henkilön, hänen perheensä ja muiden läheistensä avun, tuen ja hoidon tarpeen perusteella. Laitoskuntoutusjakso voidaan katsoa tarpeelliseksi, mikäli hakijalla on pitkään jatkunutta päihteiden ongelmakäyttöä, halu kuntoutua ja avohoitokontakti on olemassa, mutta avohuollon tuki todetaan riittämättömäksi. Asiakkaan hakemuksesta tehdään aina viranomaispäätös. Laitoskuntoutusta ostetaan asiakkaan tarpeen mukaan eri tahoilta. Kuntoutuspaikka valitaan yhteistyössä asiakkaan, A-klinikan ja/tai katkaisuhoitoa antavan tahon ja aikuissosiaalityön kanssa. Laitoskuntoutusjaksojen pituudet vaihtelevat asiakkaiden tarpeista riippuen. Esim. huumekuntoutukset ovat usein usean kuukauden mittaisia. Laitoskuntoutusjakson aikana tehdään tiivistä verkostoyhteistyötä asiakkaan, kuntoutuslaitoksen, avohuollon ja aikuissosiaalityön kanssa. Kuntoutusjakson aikana pyritään rakentamaan asiakkaalle riittävä turvaverkosto ja tuki, jotta päihteetön elämä mahdollistuu laitosjakson jälkeenkin. Päihteettömän elämän tueksi voidaan tarvittaessa myöntää lyhytkestoisia intervallijaksoja kuntoutuksen toteuttaneeseen laitokseen.

17 17 Myönteinen päätös laitoskuntoutukseen tarkoittaa maksusitoumuksen saamista kuntaosuuteen. Asiakas osallistuu maksukykynsä mukaisesti asiakasmaksuosuuden maksamiseen, johon hän voi tarvittaessa hakea toimeentulotukea. Peliriippuvuuden hoidossa avohoidon palvelut ovat myös ensisijaisia. Hoitoa toteutetaan Mikkelin A-klinikalla. Mikäli avohoito osoittautuu riittämättömäksi, voi asiakas hakea laitoskuntoutusta tai kurssia peliriippuvuuteensa. Peliriippuvaisten henkilöiden laitoskuntoutus toteutetaan päihdehuollon palvelukriteereiden perusteella Opioidiriippuvaisten korvaushoito Sosiaali- ja terveysministeriön antaman asetuksen (33/2008, korvaushoitoasetus) mukaisesti korvaushoidolla tarkoitetaan opioidiriippuvaisten hoitoa, jossa käytetään apuna buprenorfiinia tai metadonia sisältäviä lääkevalmisteita ja jossa tavoitteena on joko kuntouttaminen ja päihteettömyys, tai haittojen vähentäminen ja potilaan elämän laadun parantaminen. Korvaushoito on tarkoitettu sellaiselle opioidiriippuvaiselle henkilölle, joka ei ole vieroittunut opioideista. Asetuksen mukaan hoidon tarve tulee arvioida ja hoito toteuttaa sellaisessa terveyskeskuksessa, päihdehuollon yksikössä tai vankeinhoitolaitoksessa, jossa on hoidon antamiseen perehtynyt hoidosta vastaava lääkäri ja toiminnan edellyttämä henkilökunta sekä muut edellytykset hoidon antamiseen. Hoito perustuu hoitosuunnitelmaan, jossa lääkehoidon lisäksi määritellään muu lääketieteellinen ja psykososiaalinen hoito, kuntoutus ja seuranta. Korvaushoitoon pääsy kuuluu hoitotakuun piiriin. Mikkelin palvelualueella korvaushoidon tarvetta arvioidaan ja hoitoa toteutetaan Mikkelin A- klinikalla STM:n kriteereiden mukaisesti. Korvaushoitoon voidaan ottaa henkilö, jolla on todettu opioidiriippuvuus ja muut ensisijaiset hoitomuodot ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Muiden päihteiden käyttö, alkoholi- tai muu huumeriippuvuus, psyykkiset tai fyysiset sairaudet eivät ole korvaushoidon esteitä, mutta niiden vaikutuksia hoitoon sitoutumiseen arvioidaan arviointijakson aikana. Mikkelin palvelualueella korvaushoidon tarvetta arvioidaan, aloitetaan ja toteutetaan Mikkelin A- klinikalla. Viikonloppuisin ja pyhäpäivinä lääkehoidon toteutus tapahtuu Mikkelin

18 18 terveyskeskuksen toimesta A-klinikan hoitosuunnitelman mukaisesti. Mikkelin A-klinikka tarjoaa tukipalveluja korvaushoidon toteuttamiseen myös alueen muille kunnille mm. Mäntyharjulle. Kangasniemellä korvaushoidon tuottaa ja siitä vastaa mielenterveysvastaanotto arkisin ja viikonloppuisin korvaushoidon on toteuttanut terveyskeskuksen osaston henkilökunta. Mäntyharjulla korvaushoito toteutetaan Mäntyharjun terveyskeskuksessa arkisin päihdehoitajan toimesta ja viikonloppuisin hoidon toteuttaa terveyskeskusosaston henkilökunta Mikkelin A- klinikalla tehdyn hoitosuunnitelman mukaisesti Asumispalvelut Asumispalvelua (Sosiaalihuoltolaki 23 ) järjestetään päihteiden ongelmakäyttäjille, joilla terveydentilan, puutteellisten elämäntaitojen ja asunnottomuuden vuoksi, on merkittäviä haasteita selviytyä vuokrasuhteisessa asumisessa. Asumispalvelua voidaan järjestää myös tukiasumisen muodossa päihdekuntoutujille, joilla tukiasumiseen siirtyminen on osa pidempiaikaista kuntoutussuunnitelmaa, joka laaditaan asiakkaalle jo kuntoutusjakson aikana. Asumispalveluihin hakeudutaan aikuissosiaalityön kautta. Hakemisvaiheessa asiakkaalle tehdään palvelutarpeenarviointi, jossa kartoitetaan asiakkaan nykytilanne, päihde- ja asumishistoria ja hoidon ja tuen tarve. Asumispalvelusta tehdään viranomaispäätös. Päihdehuollon asumispalveluissa on pääsääntöisesti kaksi asiakasryhmää. Ensimmäinen on päihteidenongelmakäyttäjien ryhmä, joilla päihteiden käyttö on jatkunut jo pitkään ja joilla asumiseen liittyvä tuen tarve on enemmän huolenpidollista ja hoidollista. Usein tällä asiakasryhmällä päihteiden ongelmakäyttöön liittyy mielenterveydellisiä ongelmia. Asumispalvelujakso voi olla pitkäkestoinen, jopa koko eliniän. Kriteerit asumispalveluun ovat vaikea päihderiippuvuus, asunnottomuus ja puutteelliset elämänhallinnantaidot (lääkityksen epäsäännöllisyys, talouden ongelmat, sosiaaliset ongelmat), jolloin hoidollisen tuen tarve on ilmeinen. Toinen asumispalveluja tarvitseva ryhmä on päihdekuntoutujat, joille tukiasuminen mahdollistaa kuntoutusjakson jälkeen tuen päihteettömyyteen, asioiden hoitamiseen ja arjessa selviytymiseen

19 19 sekä lääkehoitoon. Yhteistyö kunnallisen aikuissosiaalityön kanssa on tiivistä. Tukiasuminen on lyhytkestoista ja sen tarkoituksena on kuntouttaa asiakas selviytymään itsenäisesti. Tukiasumisessa olevat päihdekuntoutujat ovat usein huumekuntoutuksen läpikäyneitä nuoria aikuisia, joilla kuntoutusprosessi on pitkä ja tuentarve runsas elämän uudelleen rakentamisen vaiheessa. Mikkelin kaupungilla on oma Kinnarin asumispalveluyksikkö, jossa tuotetaan asumispalvelua 12 asiakkaalle. Kinnarin asumispalveluyksikössä ei ole henkilökuntaa yöaikaan. Kinnarin asumispalveluissa asuvat asiakkaat ovat asunnottomia, pitkän päihdehistorian omaavia miehiä. Koska Kinnari ei ole esteetön, siellä asuvien tulee kyetä liikkumaan itsenäisesti. Asumispalveluista asiakkaat saavat tarvitsemansa tuen arjessa selviytymiseen, lääkehoitoon ja taloudellisten asioiden hoitamiseen. Asumispalveluista tehdään päätös aikuissosiaalityössä ja kuntoutussuunnitelmat käydään säännöllisesti läpi oman sosiaalityöntekijän kanssa Mielenterveyspalvelut Kuntouttava päivätoiminta Mikkelin palvelutuotantoyksikön alueella kuntouttavaa päivätoimintaa mielenterveys ja päihdekuntoutujille tarjoaa Toimintakeskus Mielenmaja ja päivätoimintapaikka Tellus Ristiinassa. Toimintakeskus Mielenmaja ja Tellus tukevat päihde- ja mielenterveyskuntoutujien kuntoutumista ja arjessa selviämistä järjestäen erimuotoista päivätoimintaa, ryhmiä ja palveluohjausta. Tavoitteina päivätoiminnassa on asiakkaiden elämänlaadun parantaminen, sosiaalisen tuen ja vertaisuuden lisääminen, virikkeiden antaminen, päivärytmin ylläpitäminen ja arjen erilaisten pulmien ratkominen yhdessä toisten asiakkaiden ja ohjaajien kanssa. Jokaisella ihmisellä on tarve kuulua johonkin ryhmään, olla jonkun joukon jäsen. Yhteisöllisyyden myötä elämään löytyy merkityksellisyyden tunne, joka tuo elämään sisältöä ja elämänhalua. Asiakkailla on mahdollisuus yhteisöllisyyden ja osallisuuden myötä vaikuttaa talon toimintaan, jolloin se muodostuu heidän tarpeitaan vastaavaksi mielekkääksi tekemiseksi joka tukee kuntoutusta.

20 20 Kuntoutujat voivat ottaa yhteyttä Mielenmajalle ja Tellukseen ja sopia ajan tutustumiseen. Kuntoutujalla tulee olla voimassa oleva hoitosuhde psykiatrisissa tai päihdepalveluissa ja diagnoosi. Henkilön kunto ja soveltuvuus toimintaan ratkaisevat toimintaan pääsyn. Kuntoutujan kanssa käydään yhdessä läpi miksi hän haluaa tulla toimintakeskukselle ja onko siitä hyötyä hänen kuntoutumiselleen. Tilat Mielenmajalla sijaitsevat kahdessa kerroksessa, joka rajoittaa liikuntaesteisten osallistumista. Kuntoutujan pitää myös pystyä sopeutumaan muiden kuntoutujien kanssa toimimiseen, sillä kävijöitä Toimintakeskuksella on paljon. Joskus voidaan joutua rajoittamaan toiminta-aikaa muutamaan päivään viikossa tai tiettyihin tunteihin päivässä, jos asiakkaan kunto sitä vaatii. Telluksen päivätoimintaan on avoin pääsy kaikilla. Toiminta on molemmissa paikoissa päihteetöntä. Toimintakeskus Mielenmajalla on myös kädentaitojen työtilat ja siellä ammattitaitoinen ohjaaja päivittäin. Asiakkaille on mahdollistettu ruokailu (pieni maksu), sauna, pyykkihuolto, kirpputori, kahvio, tietokoneiden käyttö, kuntosali, uimahalli, palveluohjaus arjen ongelmiin sekä erilaiset terapeuttiset ryhmät. Hieroja ja jalkahoitaja käyvät säännöllisesti. Mielenmajan tiloissa toimii Virike-yhdistys, joka on mielenterveyskuntoutujien paikallisyhdistys Mikkelissä, jonka tarkoituksena on tukea kuntoutumista ja toimia edunvalvojana. Mielenmajatalo toimii arkipäivisin molempien toimijoiden yhteisenä tilana. Päivätoiminnan järjestäminen 9-16 kuuluu Toimintakeskukselle ja Virike vastaa ilta- ja viikonlopputoiminnasta. Kuntoutujat voivat ottaa yhteyttä Mielenmajalle ja sopia ajan tutustumiseen. Telluksen yhteydessä toimii Ristiinan mielenterveysyhdistys Risla. Risla on avoinna yhtenä iltapäivänä viikossa ja lauantaisin. Mäntyharjun palvelutuotantoyksikössä kuntouttavaa päivätoimintaa mielenterveyskuntoutujille tarjoaa päiväkeskus Olotila. Olotilassa on mahdollisuus palveluohjaukseen, keskusteluun, yhdessäoloon, vertaistukeen, ruokailuun, työtoimintaan jne. Olotilassa toimii työntekijänä päihdeohjaaja, joka toimii tiiviissä yhteistyössä muiden sosiaali- ja terveystoimen työntekijöiden kanssa. Yhteistyökumppaneina ovat myös kolmas sektori sekä muut toimijatahot. Olotilaan on vapaa pääsy kaikilla. Pertunmaan palvelutuotantoyksikössä kuntouttavaa päivätoimintaa mielenterveyskuntoutujille järjestetään Kansantalolla. Kansantalolla on mahdollisuus vertaistukeen, ruokailuun, yhdessäoloon sekä työtoimintaan. Kansantalolla ohjaajana toimii mielenterveys/ päihdetyöntekijä. Hän toimii