51 Pakkala. Silvastintie 4. Vantaa Kaupunkisuunnittelu

Transkriptio

1 Vantaa Kaupunkisuunnittelu 51 Pakkala Silvastintie 4 Asemakaavan muutoksen selostus, sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä, tarkistettua asemakaavakarttaa nro

2 1/26 1 Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavanmuutos Kaupunginosa 51, Pakkala Osa korttelia Tonttijako Osa korttelia Tonttijaon muutos Osa korttelia Vireille tulo Kaupunkisuunnittelulautakunta , Kaupungin hallitus Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Pakkalan kaupunginosassa osoitteessa Silvastintie Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan muutos nro Kiinteistö Oy Vantaan Alfa haki asemakaavan muutosta tarkoituksenaan rakentaa automyymälä, -huolto ja -korjaamorakennus. Myöhemmin on tarkoitus rakennetaan toimistorakennus. Kaavamuutoksen yhteydessä tonttiin liitetään hieman Silvastintien katualuetta.

3 2/ Selostuksen sisällysluettelo 1 Perus ja tunnistetiedot Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Tiivistelmä Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen toteuttaminen Lähtökohdat Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Asemakaavan suunnittelun vaiheet Asemakaavan suunnittelun tarve Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo ja osallistuminen Asemakaavan tavoitteet Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Asemakaavan kuvaus Kaavan rakenne ja mitoitus Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Katualueet ja lähivirkistysalueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Ympäristön häiriötekijät Nimistö Asemakaavan toteutus Toteuttaminen ja ajoitus Kaavamuutostyöhön osallistuneet... 19

4 3/ Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Asemakaavan seurantalomakkeet 2. Asemakaavanmuutos 1:2000 / Asemakaavamerkinnät ja määräykset 3. Vesihuollon ja hulevesiverkoston yleissuunnitelma 4. Arkkitehtitoimisto Larkas&Laineen laatimat havainnekuvat 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Kaavamuutos Avia - Tower nro selostus/seppo Niva Kaavamuutos nro selostus/asta Tirkkonen Poikkeamislupa nro POP Rakennuslupa nro A Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2001, Pääkaupunkiseudun julkaisusarja C 2002:17 Maankäytön ja liikenteen keinoja ilmansuojelun ja meluntorjunnan edistämiseksi, Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 2002:9 Kasvillisuuden vaikutus tienvarsien ilmanlaatuun, Pääkaupunkiseudun julkaisusarja C 2002:2 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavamuutosta on hakenut Kiinteistö Oy Vantaan Alfa. Hankkeelle on aiemmin myönnetty poikkeamislupa ehdolla, että kaavamuutos laitetaan vireille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui ja kaavan vireilletulosta ilmoitettiin Vantaan Sanomissa Mielipiteet tuli jättää viimeistään Kaavoituslautakunta tekee päätöksen MRA 27 :n mukaisesta nähtäville panosta, lausuntojen pyytämisestä sekä maksuluokasta. Kaavamuutoksen nähtävillä olosta ja voimaan tulosta kuulutetaan Vantaan Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa, kaupungin ilmoitustaululla sekä muussa kunnassa asuville maanomistajille tavallisella kirjeellä. Kaavamuutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Kaavamuutosta voi seurata myös kaupunkisuunnittelun kotisivuilta osoitteesta

5 4/ Asemakaavan muutos Asemakaavan muutos on valtakunnallisten maankäyttötavoitteiden, maakuntakaavan ja yleiskaavan mukainen. Kaava-alue käsittää kiinteistöjen 51207/1 ja /1 M1 alueita. Asemakaavamuutoksella muodostetaan tontti nro 6, johon kuuluu korttelin tonttijaonmukainen tontti nro 5 ja kaavan mukaista Silvastintien katualuetta. Alueen käyttötarkoitus on liikerakennusten korttelialuetta (KL), jolle saa rakentaa toimistorakennuksia ja näyttelytiloja. Rakennusoikeus on jaettu kahdelle rakennusalalle, joista toinen rakennusala on tarkoitettu II-kerroksiselle k-m2 suuruiselle automyymälä, -korjaamo ja -huoltorakennukselle ja toinen VII-kerroksiselle 8640 k-m2:n suuruiselle toimistorakennukselle. Liiketilat saavat olla paljon tilaa vaativan erikoiskaupan tiloja, mutta päivittäistavarakaupan tilat on kielletty. Ajoneuvojen varusteluun ja huoltoon liittyvät työtilat ovat myös sallittuja. Julkisivut: Umpiosissa ei saa olla elementtisaumoja ja ne tulee toteuttaa korkealaatuisina esim. luonnonkivipintaisina, tiilipintaisina tai rapattuina. Julkisivu- ja pihavalaistuksesta tulee esittää erillinen suunnitelma rakennusluvan yhteydessä. Rakennusten tulee muutenkin olla arkkitehtonisesti korkeatasoisia ja julkisivut sekä suojarakenteet tulee tehdä korkealuokkaisista materiaaleista noudattaen yhtenäistä rakennustapaa. Rakennukset: Raittiin ilman otto tulee suunnata niin, ettei pienhiukkasten raja-arvo sisätiloissa ylity. Toimistotilojen ulkokuoren ääneneristävyyden L liikennemelua vastaan on oltava vähintään 30 db ja neuvotteluhuoneissa vähintään 33 db. Koko toimistorakennuksen rakennusalalle on merkitty kulkuaukko, jonka kohdalta on järjestettävä esteetön kulku mm. huolto- ja pelastuskalustolle. Tarkoituksena on, että ajo tontin ympäri on mahdollista. Hule- ja sammutusvesien hallintasuunnitelma tulee esittää rakennusluvan yhteydessä sekä riittävän henkilöturvallisuuden varmistamiseksi rakennukset suojataan tarvittavilta osin automaattisella sammutuslaitteistolla. Alueen lounaiskulmaan on merkitty rakennusala muuntamorakennukselle. Istutukset: Istuttamisen tulee olla kaupunkikuvallisesti korkealuokkaista. Piha-alueiden suunnittelussa tulee käyttää A-luokan maisema-arkkitehtia. Kaavaan on merkitty Kehä III:n puoleiselle rajalle liikerakennuksen viereen huoltotieksi tarkoitettu kaistale ja pieni suikale istutettavaa alueenosaa. Silvastintien viereen ja tontin kaakkoiskärkeen on merkitty istutettava puurivi merkintä.

6 5/26 Autopaikat ja liikenne: Autopaikat on tarkoitus sijoittaa osittain maanalaiseen pysäköintilaitokseen ja osittain maanpäälle. Autopaikkojen vähimmäismäärät ovat myymälä- ja näyttelytiloille 1 autopaikka/30 k-m2, korjaamotiloille 1 autopaikka/120 k-m2, varastotiloille 1 autopaikka/150 k-m2 ja toimistotiloille 1 autopaikka/70 k-m2. Liittymien tontille on järjestetty Silvastintieltä tontin länsi- sekä itäpuolelta. Jalankulkijoiden ja pyöräilkiöiden turvallisuuden huomioimiseksi on määrätty, että pääsisäänkäynniltä tulee olla suora ja turvallinen yhteys kevyenliikenteen raiteille ja bussipysäkille. 2.3 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen Automyymälää rakennetaan parhaillaan ja toimistorakennus rakennetaan myöhemmin. 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Asemakaavamuutosalue on Kehä III:n varressa lähellä kauppakeskus Jumboa, Kehä III:n ja Lentoasemantien rampin lounaiskulmauksessa. Ympärillä on liike-, tuotanto- ja toimistorakennuksia Luonnon ympäristö AVIAPOLIS-Maisemanhoitosuunnitelma, Studio Terra, 2007.

7 6/26 Maisemakuva ja -rakenne Suurin osa Pakkalasta on Vantaanjoen viljeltyä savilaaksoa. Laakson reunalta pohjoisessa alkavat nousta Vantaan laajimpiin kuuluvat hiekkaselänteet, joille sijoittuu Helsinki-Vantaan lentokentän alue. Suunnittelualue ympäristöineen on rakennettua aluetta. Studio Terra on Aviapoliksen maisemanhoitosuunnitelman yhteydessä tehnyt analyysin alueen maisemasta. Jumbon alue on keskeinen maamerkki, jonka asemaa Flamingo korostaa entisestään. Ympäristö on mieleenpainuva ja ohjaa Kehä III:lla liikkujaa. Tunnettavuudestaan huolimatta aluekeskuksen ympäristörakentamisen laatu ei ole kaikin osin riittävä. Alueen vahvuutena on yritysten hyvä näkyvyys väylille. Maaperä Kaavamuutosalueen maaperä on kalliota ja moreenia Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaupunginosassa Koko Aviapoliksen alueen väestö kasvaa nopeasti. Vuonna 1997 väkiluku oli reilut 4200 henkeä ja vuonna 2009 jo henkeä. Pakkalan kaupunginosassa väestö on vastaavana aikana kasvanut 1200:sta 7890:een. Kasvu selittyy Kartanonkosken asuinalueen rakentumisella. Kuten uusilla alueilla yleensä, väestö on nuorta ja alle kouluikäisiä on runsaasti. Koko Aviapoliksen alueen väestön ennustetaan kasvavan vuoteen 2018 mennessä vajaaseen :een, Pakkalan noin :een.

8 7/26 Yhdyskuntarakenne Suunniteltava alue sijaitsee Aviapoliksen alueella pari kilometriä Helsinki-Vantaan lentokentän eteläpuolella. Kortteli sijoittuu Kehä III:n varteen, Lentoasemantien liittymään. Se on osa Kehä III:n varteen nopealla tahdilla kohonnutta liike- ja toimistorakennusten sarjaa ja sijaitsee Pakkalanrinteen asuntoalueen läheisyydessä. Kaupunkikuva Lentoasemantien itäpuolella oleva Jumbon kauppakeskus on kahteen kerrokseen rakennettu pitkä liikekeskuksen ja pysäköintitilojen muodostama kokonaisuus, jonka julkisivut ovat pääasiallisesti harmaata metallikasettia ja luonnonkiveä. Flamingon viihdekeskuksen 13-kerroksinen hotelliosa kohoaa 84 metrin korkeuteen (meren pinnasta) ja näkyy kauas Vantaanjoen laaksoon ja Tikkurilan suuntaan. Korkeassa osassa harmaan peltikasettijulkisivun ja mustan kivisen massan vaihtelulla on saatu hoikennettua rakennuksen hahmoa. Alueen eteläpuolella on HK-Ruokatalo, länsipuolella Vantaanportin K-Rauta - myymälä ja Kehä III:sta vastapäätä matalia liikerakennuksia mm. Puuilo Oy, Takia Oy sekä Portin Auto Oy:n auto ja rengasliike. Palvelut ja työpaikat Merkittävin työpaikkakeskittymä on lentokenttä, joka laajenee koko ajan. Kehä III:n eteläpuolella sijaitsee Jumbon liikekeskus ja Falmingon kylpylähotelli ja viihdekeskus. Etelämpänä Pakkalassa on yrityspuisto, jossa sijaitsee mm. ympäristöosaamiskeskus Leija, joka on ensimmäinen kaupungin ja ympäristöalan yritysten verkottumiseen tähtäävä hanke Suomessa. Leijan kantavana voimana voitaneen pitää kaupungin ympäristökeskusta, mutta siellä on myös muita kaupungin palveluja, kuten kauppakamariosasto ja yritysneuvonta. Leijassa on myös useita ympäristö- ja elintarviketeknologiaan perehtyneitä yrityksiä. Alueella on myös merkittäviä elintarviketeollisuuden laitoksia, joista suurimpia työllistäjiä on kaavaaluueseen rajoittuva HK Ruokatalo. Lähimmät koulut ovat kansainvälinen koulu, Point ja Veromäen koulu Kartanonkoskella. Pointin yhteydessä on myös kansainvälinen päiväkoti, kirjasto ja yhteispalvelupiste. Liikenne Strafica Oy on laatinut Vantaan tie- ja pääkatuverkon liikenne-ennustetarkastelun vuodelle Sen mukaan Kehä III tulee ruuhkautumaan Lentoasemantien liittymän läheisyydessä. Vuoteen 2015 mennessä liikenne kasvaa eniten Lentoasemantiellä, Väinö Tannerin tiellä sekä Tasetiellä, joilla kasvua on %. Vuoteen 2030 mennessä suunnittelualueen liikenne kasvaa yli kaksinkertaiseksi (Lentoasemantietä lukuun ottamatta) ja kapasiteettiongelmia syntyy myös katuverkolle, mikäli liikenneverkkoa ei kehitetä. Jos liikenneverkkoa kehitetään yleiskaavan tilavarausten mukaisesti, Tasetien ja Väinö Tannerin tien liikennemäärät kasvaisivat 3-4-kertaisiksi, kun Lentoasemantien liikenne taas kasvaisi maltillisesti eikä katuverkko ruuhkaudu.

9 8/26 Kehä III:n parannustyöt ovat parastaikaa meneillään. Lentoasemantien ja Kehä III:n ramppi sijaitsee suunnitelmassa lähempänä korttelia kuin tällä hetkellä. Ote Tiesuunnitelmaluonnoksesta Kehä III:N ja Lentoasemantien parantaminen Sito Oy Joukkoliikenne Sekä Vantaan sisäiset että seutuliikenteen joukkoliikenneyhteydet ovat keskimääräiseen tasoon nähden monipuoliset ja alue on hyvin saavutettavissa. Sisäiset linjat mahdollistavat vaihdolliset yhteydet pääradalle sekä Martinlaakson radalle. Kaavamuutoskorttelin lähimmät pysäkit ovat Lentoasemantien ja Kehän liittymän rampeilla. Kehältä idästä Lentoasemantielle tulevien bussien lähin pysäkki on puolen kilometrin kävelyn päässä. Tasetien pysäkit ovat noin 500 m etäisyydellä. Jumbo Parkin eteläpuolella liikennöivät nykyisin Vantaan sisäiset linjat: 51 (Lentoasema-Hämeenkylä), 67A (Tammisto- Kuusijärvi), 61 (Mellunmäki-Lentoasema) ja arkisin linja 60 (Jokiniemi-Veromies). Rakennettavan Kehäradan lähin asema, Aviapolis tulee alueen pohjoispuolelle reilun kilometrin päähän. Yleiskaavassa on esitetty alustava pikaraitiotielinjaus Tasetien ja Rälssitien kautta. Linjaus yhdistäisi Keski-Vantaan Tikkurilan kautta Porttipuistoon ja Hakunilaan. Kevyt liikenne Lentoasemantien kevyen liikenteen väylältä on ramppi Valuuttakadun on yhdistetylle pyörä- ja jalankulkutielle, joka jatkuu Kehä III:n ja Jumbon välissä Rälssitielle saakka. Rälssitiellä on Kehän alittava kevyen liikenteen yhteys. Jalankulkija voi ylittää Kehän myös Lentoasemantien kohdalla, mutta ramppien ylityksistä ja alituksista koostuva reitti on orientoitavuutensa puolesta mahdoton. Vesihuolto Aluetta palveleva vesihuoltoverkosto on rakennettu. Vedenjakelu Rakennetun 160 mm vesijohdon pää on tontin lounaisnurkan kohdalla Silvastintiellä. Vesi tulee Pitkäkosken vesilaitokselta ja kulkee Ylästön paineenkorotuspumppaamon kautta. Alue kuuluu Tikkurilan painepiiriin, jonka ylävesisäiliö sijaitsee Simonkylässä.

10 9/26 Säiliön tilavuus on 6700 m³. Painetasot ovat: ylin ja alin metriä merenpinnasta. Jätevesiviemäröinti Rakennettu 250 mm jätevesiviemäri on tontin lounaiskulmalla. Jätevedet johdetaan Osuustien kautta etelään ja Sandbackan sivuitse Ylästöntien jätevesipumppaamolle asti. Sieltä vedet pumpataan Jumbon kulmille, josta vedet valuvat edelleen Kehä III:n poikki Veromiehen pääviemäriin ja sitä kautta Köyhämäen mittausasemalle ja viemäritunneliin. Tunnelissa vedet virtaavat Helsinkiin Viikinmäen keskuspuhdistamolle. Hulevesiviemäröinti Rakennettuja 300 mm hulevesiviemäreitä on ensinnäkin tontin lounaiskulmalla, josta viemäri kulkee Osuustien kautta Väinö Tannerintien 1000 mm pääviemäriin. Viemäri purkautuu lännempänä avo-ojaan, joka laskee edelleen Krakanojaan. Toinen hulevesiviemäri johtaa vedet itään Lentoasemantien varteen, jossa viemäri jatkuu Kartanonkoskelle. Siellä vedet purkautuvat Illenpuiston uomaan ja sitä kautta Krakanojaan ja Vantaanjokeen. Ympäristöhäiriöt Ilman pienhiukkaspitoisuudet Kehä III:n autoliikenteen päästöillä on ratkaiseva vaikutus ilmanlaatuun, koska päästöt vapautuvat hengityskorkeudelle. Liikenteestä aiheutuvia tärkeimpiä päästöjä ovat hiukkaset, hiilimonoksidi, hiilivety ja typenoksidit. Terveysvaikutusten kannalta merkittävin typenoksideista on typpidioksidi (NO 2 ), joka aiheuttaa keuhkoputkien supistumista sekä terveillä että erityisesti astmaatikoilla. Se lisää hengitysteiden reaktiivisuutta muille ärsykkeille, kuten kylmälle ilmalle, farmakologisille aineille ja allergeeneille. Typpidioksidipitoisuudet ylittävät ohjearvot toistuvasti suurten väylien varsilla, mutta raja-arvoja (eli suurimpia hyväksyttyjä pitoisuuksia) ei ole viime vuosina ylitetty pääkaupunkiseudulla. Hiukkasia joutuu ilmaan sekä auton moottorin polttoprosessista että välillisesti tienpinnasta ja hiekoitushiekasta autojen renkaiden jauhaessa asfalttia. Terveydelliseltä kannalta pienhiukkaset eli alle 10 m:n hiukkaset ovat merkityksellisempiä. Ne kulkeutuvat syvemmälle hengitysteihin ja alle 2,5 m:n kokoiset keuhkorakkuloihin asti. Lapset, vanhukset sekä erityisesti astmaa, kroonista keuhkoputkentulehdusta tai sydäntauteja sairastavat ovat alttiita hiukkasten aiheuttamille terveyshaitoille. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) ohjearvot ylittyvät toistuvasti suurten väylien varsilla ja myös tuleva raja-arvo ylittyy vilkasliikenteisessä ympäristössä. Kasvillisuus ja erityisesti puusto pidättää tehokkaasti liikenteen epäpuhtauksia. Pidättyminen suojavyöhykemetsikköön on kaikkein voimakkainta aivan tien vieressä suunnilleen metrin matkalla. Jumbon toisella puolella niinikään Kehän reunassa olevan Flamingon kaavoituksen yhteydessä YTV:n ilmansuojeluasiantuntija Marjatta Malkki antoi lausunnon, jonka mukaan kaikki liikenneperäiset pitoisuudet pienenevät etäisyyden tiestä kasvaessa. Karkeasti voidaan sanoa pienhiukkasmittausten ja mm. typpidioksidin passiivimittausten (Kehä I) perusteella, että tien reunalla (5-10 m tiestä) raja-arvot hyvin todennäköisesti ylittyvät pää- ja kehäväylien varsilla, mutta jo niin lähellä kuin 20 m päässä tilanne on parempi. Mikäli joitain toimintoja sijoittuu pihalle, ne on syytä sijoittaa rakennuksen taakse suojaisan pihan puolelle. Toisaalta, jos ei ole mitään mahdollisuutta jättää suojaetäisyyttä, tulisi vilkkaissa liikenneympäristöissä - kuten Kehä III:n reunalla - määrätä käytettäväksi koneellista tuloilmanottoa ja ottopaikkana kattotaso (+ suuntaus puhtaammalta alueelta) sekä tehokkaat EU7 eli F7-luokan suodattimet.

11 10/26 Lentomelu Ilmailulaitoksen selvitysten mukaan lentomelu oli vuonna 2003 alueella päivällä selvästi alle 55 dba ja yöllä selvästi alle 45 dba, sillä alue sijaitsee eri kiitoteiden lasku- ja noususektoreiden välissä. Suunnittelualue on yleiskaavan lentomeluvyöhykkeellä m3, mikä ei aseta rajoituksia alueen toiminnoille, mutta asettaa vaatimuksia rakenteiden ääneneristävyydelle. Tieliikennemelu Maanomistus Yleiskaavan vaikutusten arvioinnin yhteydessä on tehty pääteiden ja -katujen liikennemeluennuste 2030, josta selviää, että suunnittelualue on Kehä III:n liikennemelualueelle. Korttelin pohjoisreuna sijoittuu Kehä III:n yli 65 db:n melualueelle, korttelin keskiosa db:n melualueelle ja eteläreuna db:n melualueelle. Valtioneuvoston päätöksellä melutason ohjearvoista (993/1992) A-painotettu keskiäänitaso L Aeq saa enintään olla liike- ja toimistohuoneissa 45 db. SFS-standardin mukaiset sisämelun suositusarvot ovat toimistohuoneissa 40 db ja neuvotteluhuoneissa 35 db. Mikä tarkoittaa, että ulkokuoren ääneneristävyyden L liikennemelua vastaan tulee olla toimistohuoneille 28 db ja neuvotteluhuoneille 33 db. Muutosalueen omistaa Kiinteistö Oy Vantaan Alfa. Harmaalla on merkitty Vantaan kaupungin maanomistus. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Valtioneuvoston päättämien (tarkistettu ) valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteena on mm., että asuin-, työpaikka- tai palvelu-toimintojen alueita ei sijoiteta irralleen olevasta yhdyskuntarakenteesta. Jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten on varattava riittävät alueet ja edistettävä niiden jatkuvuutta. Tavoitteiden mukaisuus on selvitetty tarkemmin kohdassa 5.2. Hanke on näiden tavoitteiden mukainen.

12 11/26 Maakuntakaava Maakuntakaavassa (YM ) alue on taajamatoimintojen aluetta. Hanke on maakuntakaavan mukainen. Yleiskaava Vantaan yleiskaava (kv ) alue on kaupallisten palvelujen aluetta (KM). Alueelle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköjä sekä paljon tilaa vievän erikoiskaupan kauppoja, tuotanto-, varasto-, ja toimistotiloja. Alueelle ei saa sijoittaa päivittäistavarakaupan myymälätiloja sisältäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä tai myymäläkeskittymiä. Alueella voidaan sallia erillisiä kaupallisia lähipalveluja. Hanke on yleiskaavan mukainen

13 12/26 Asemakaava Alueelle ovat vahvistuneet asemakaavat nro (Kh ) ja (Kh ). Kaavassa alue on toimistorakennusten korttelialuetta (KT) ja katualuetta. Vantaan arkkitehtuuristrategia Vantaan arkkitehtuuristrategian mukaan uuden rakentamisen tulee vahvistaa vantaalaista identiteettiä, olla laadukasta ja edistää viihtyisän kaupunkiympäristön syntymistä. Hanke on arkkitehtuuristrategian mukainen. Rakennusjärjestys Vantaan kaupungin rakennusjärjestys on ollut voimassa lähtien. Tonttijako- ja rekisteri Kaavamuutos alue on korttelin tonttina nro 1 ja korttelin tontinosina kiinteistörekisterissä. Pohjakartta Alueen pohjakartta täyttää kaavoitusmittauksista ja kaavojen pohjakartoista annetun asetuksen 1284/1999 asettamat vaatimukset. Rakennuskiellot Alueella on maankäyttö- ja rakennuslain 81 1 momentin 2 kohdan mukainen rakennuskielto, eli korttelin tonttijaonmukaista tonttia nro 5 ei ole lohottu ja merkitty tonttina kiinteistörekisteriin. Esisuunnitelmat Arkkitehtitoimisto Larkas&Laineen laatimat luonnokset alueen rakennussuunnitelmista. Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat, jotka ovat tulleet voimaan tai ovat suunnitteilla

14 13/26 Poikkeamisluvassa ( POP) annettiin Kiinteistö Oy Vantaan Alfalle lupa poiketa korttelialueen pääkäyttötarkoituksesta. Toimistorakennusten korttelialueelle (KT) sai rakentaa automyymälärakennuksen. Korttelialueelle osoitetusta toimistokerrosalasta k-m2 muutettiin myymälätiloiksi k-m2, korjaamotiloiksi k-m2 ja varastotiloiksi k-m2. Annettiin myös lupa poiketa julkisivujen vaaleasta värisävystä niin, että noin puolet julkisivujen umpipinnasta voi olla väriltään valkoista ja puolet tummanharmaata. Osa rakennuksesta, osa autopaikoista ja huoltoteistä sai sijoittua rakennusalarajan ulkopuolelle ja istutettavalle tontinosalle päivätyn poikkeamislupaa varten laaditun asemapiirustuksen mukaisesti. Pysäköintinormista poikettiin myymälä-, korjaamo- ja varastotilojen osalta. Pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja sai sijoittaa kellariin. Annettiin lupa rakentaa tontille, vaikka sitä ei oltu merkitty kiinteistörekisteriin. Poikkeamispäätöksen yhteydessä tehtiin toteuttamissopimus Vantaan kaupungin ja hakijan välillä. Poikkeamisluvan asemapiirros Arkkitehtitoimisto Larkas & Laine Oy Rakennuslupa ( A) kaksikerroksiselle automyymälälle, -huolto ja - korjaamorakennuksella sekä kiinteistömuuntamolle on myönnetty Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Poikkeamispäätöksen ehdon mukaisesti Kiinteistö Oy Vantaan Alfa jätti asemakaavan muutoshakemuksen

15 14/ Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavamuutoksen hakijat, kunnan jäsenet, alueen maanomistajat ja maanvuokraajat, viereisten ja vastapäisten alueiden omistajat ja vuokralaiset (naapurit), kaupunginosan tai lähialueen asukkaat, yritykset ja työntekijät, asukas- ym. yhdistykset ja ne, jotka katsovat olevansa osallisia Kaupungin asiantuntijaviranomaiset, mm. maankäytön ja ympäristön toimiala (kaupunkisuunnittelu, yrityspalvelut, kuntatekniikan keskus, rakennusvalvonta, ympäristökeskus), pelastuslaitos, joukkoliikenne ja kaupunginmuseo. Valtion viranomaiset: Uudenmaan ELY -keskus, jne. Muut viranomaiset ja yhteisöt: Uudenmaan liitto, HSL, tietoliikenneverkkoja ylläpitävät yhtiöt Vantaan Energia Oy, Fingrid Oy, Gasum Oy, Vantaan ympäristöyhdistys ry jne Vireilletulo ja osallistuminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui Vireille tulosta ilmoitettiin Vantaan Sanomissa sekä vuoden 2011 kevään työohjelmassa. Mielipide tuli Keski-Uudenmaan Pelastuslaitokselta ja Vantaan Energialta. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Hakijan tavoitteena oli saada mahdollisuus rakentaa BMW:n automyymälärakennus ja myöhemmässä vaiheessa toimistorakennus. Vantaan kaupungin tavoitteena on kaavan saattaminen rakennusluvan mukaiseksi ja mahdollistaa myös jatkorakentaminen. Mielipiteissä käy ilmi osallisten tavoitteita. 4.5 Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Mielipiteet Keski-Uudenmaan Pelastuslaitos: Piia Piekkari paloinsinööri Vantaalla Suuret ja / tai korkeat rakennukset tulisi pyrkiä sijoittamaan siten, että pelastuslaitoksen raskaalla ajoneuvokalustolla pystytään operoimaan niiden välittömässä tuntumassa, vähintään kolmella sivulla. Tontille myönnetyssä automyymälän rakennusluvassa on edellytetty pelastustietä tontin länsisivulle, joka nyt tulisi jäämään suunnitellun toimistorakennuksen alle. Pelastustie tulee voida säilyttää suunnitellussa paikassa tai rakennusten turvallisuutta tulee nostaa esim. automaattisella sammutuslaitteistolla.

16 15/26 - Mikäli rakennuksia sijoitetaan kiinteistön rajalle tai rajan tuntumaan, on huomioitava palomuurien rakentamisen mahdollistaminen. Vaihtoehtoisesti palomuurien rakentamisvelvollisuus voidaan korvata riittävällä paloosastoinnilla. Tällöin on kaavaan selkeästi kirjattava, millä ehdoilla palomuuri voidaan jättää rakentamatta. Vantaan Energia: Sähköverkot: Mikko Tella Vantaan Energia Sähköverkot Oy:llä ei ole olemassa olevaa sähköverkkoa suunnittelualueella. Kuitenkin Vantaan Energia Sähköverkot Oy haluaa huomauttaa, tontille tulevaan rakennukseen tarvitaan kiinteistömuuntamotilat sekä keskijännitekaapeille sopiva kulkureitti Silvastintieltä muuntamotilaan. Muuntamotilat tulee toteuttaa Vantaan Energia Sähköverkot Oy:n rakennusohjeiden mukaisesti. Kaukolämpöverkot: Heikki Ojansuu Ei huomautettavaa. Mielipiteiden huomiointi: Asemakaavamääräyksissä määrätään, että riittävän henkilöturvallisuuden varmistamiseksi rakennukset suojataan tarvittavilta osin automaattisella sammutuslaitteistolla. Kaavamuutoksessa on otettu myös huomioon pelastustien vaatimukset. Asemakaavaan on merkitty muuntamorakennuksen rakennusala. 4.6 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaupunkisuunnittelulautakunta Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus Kaavamuutosalue on liikerakennusten korttelialuetta (KL). Kaavassa muodostettava tontti nro 6 muodostuu voimassa olevan kaavan tonttijaonmukaisesta tontista 5 ja noin 840 m2 suuruisesta osasta, joka voimassa olevassa kaavassa on Silvastintien katualuetta. Kaavaan merkityille rakennusaloista toiselle on annettu rakennusoikeutta k-m2, josta 31% voi olla liikerakentamista ja loput varasto-, toimisto-, korjaamo- ja huoltotiloja. Toimistorakennusoikeutta on merkitty 8640 k-m2, joten voimassaolevaan kaavaan verrattuna rakennusoikeus ei muutu. Automyymälärakennuksen saa rakentaa II-kerroksiseksi ja toimistorakennuksen VII-kerroksiseksi. Autopaikat on tarkoitus sijoittaa osittain maanalaiseen pysäköintilaitokseen ja osittain maan päälle. Autopaikkojen vähimmäismäärät ovat myymälä- ja näyttelytiloille 1 autopaikka/30 k-m2, korjaamotiloille 1 autopaikka/120 k-m2, varastotiloille 1 autopaikka/150 k-m2 ja toimistotiloille 1 autopaikka/70 k-m2.

17 16/26 Ilmakuva lännestä 1. -vaihe Ilmakuva lännestä 2.-vaihe Ilmakuva idästä 1. -vaihe Ilmakuva idästä 2.-vaihe 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavassa on määräyksiä julkisivujen laadusta ja materiaaleista sekä pihaalueiden suunnittelusta. Piha-alueiden istutusten korkeaan tasoon ja pihojen suunnitteluun sekä hule- ja sammutusvesien hallintaan kiinnitetään erityisesti huomiota. Myös jalankulun turvallisuus ja sujuvuus kevyenliikenteen raiteille ja bussipysäkille on otettu huomioon kaavamääräyksissä. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Liikerakennusten korttelialue (KL). Alueelle saa rakentaa liikerakennusten lisäksi toimistorakennuksia ja näyttelytiloja sekä ajoneuvojen varusteluun ja huoltoon soveltuvia tiloja. Rakentaminen sijoittuu kahdelle rakennusalalle, joista toinen on tarkoitettu IIkerroksiselle automyymälä, -huolto ja -korjaamo rakennukselle ja toinen VIIkerroksiselle toimistorakennukselle. Automyymälä sijoittuu Kehä III:n suuntaisesti ja toimistorakennus poikittain tontin länsirajalle. Tontin lounaiskulmaukseen on merkitty rakennusala muuntamorakennukselle.

18 17/26 Toimistorakennus on suunniteltu kahden kerroksen korkuisten pilareiden päälle, mikä mahdollistaa autolla ajon tontin ympäri. Alueen rakennusten arkkitehtuurin tulee olla korkeatasoista ja kaupunkikuvaa eheyttävää. Piha-alueiden istutusten korkeaan tasoon ja pihojen suunnitteluun kiinnitetään erityisesti huomiota Katualueet ja lähivirkistysalueet 5.4 Kaavan vaikutukset Kaavamuutosalue ei sisällä virkistys- ja katualueita Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavamuutosta laadittaessa on tarkasteltu MRA 1 :n mukaisia vaikutuksia. Arvioinnissa on kuvattu muutos nykytilan, voimassa olevan asemakaavan ja kaavamuutoksessa suunnitellun tilanteen välillä. Arvioinnissa on myös tarkasteltu valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden (VAT) toteutumista. Kaupunkikuva Nykytilanteessa tontti on raketeilla. Voimassa olevassa kaavassa alueelle voisi rakentaa IV-X -kerroksisia toimistorakennuksia (KT). Kaavamuutoksen toteuduttua alue on liikerakennusten korttelialuetta (KL), jolle on merkitty toimistorakennusten rakennusala. Kaupunkikuvan kehittyminen on VAT:n mukainen. Palvelut, työpaikat Nykytilanteessa alueella ei ole toimintaa. Voimassa olevassa kaavan mukaan alueella voisi olla toimistoalojen työpaikkoja. Kaavamuutoksen toteuduttua toimisto- ja liikealojen työpaikkojen määrä alueella kasvaa. Palvelujen kehitys kaava-alueella on VAT:n mukainen. Rakennettu kulttuuriympäristö Nykytilanteessa alueella ei ole kulttuurihistoriallista arvoa. Voimassa olevassa kaavassa ei ole esitetty rakennuksille tai ympäristölle erityisiä kulttuuriarvoja. Kaavamuutoksessa ei ole esitetty rakennuksille tai ympäristölle erityisiä kulttuuriarvoja. Tehdyt inventoinnit ovat VAT:n mukaisesti otettu huomioon. Liikenne Nykytilanteessa alueen katuverkko on rakennettu. Alueelta liitytään Silvastintielle.

19 18/26 Voimassa olevassa kaavassa katuverkko on nykytilanteen mukainen. Kaavamuutos ei tuo muutoksia katuverkkoon, mutta liikenne lisääntyy alueen rakentumisen myötä. Liikenneratkaisujen kehittyminen on VAT:n mukainen. Tekninen huolto Vedenjakeluun ja jätevesiviemäröintiin kaavalla ei ole vaikutusta. Uutta verkostoa ei ole tarpeen rakentaa. Hulevesiverkko ei ole kapasiteetiltaan riittävä, jotta kaikki hulevedet voidaan ottaa verkkoon rakentamisen jälkeisessä tilanteessa. Liitteenä olevassa vesihuollon yleissuunnitelmassa on esitetty maksimivesimäärät, jotka hulevesiviemäreihin voidaan johtaa. Näin ollen tontille on tehtävä hulevesien hallintasuunnitelma, jossa esitetään tarvittavat toimenpiteet vesien viivyttämiseksi tontilla. Sosiaalinen ympäristö Uudisrakentaminen tuo alueelle lisää työntekijöitä, mikä osaltaan lisää turvallisuuden tunnetta Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavamuutosalueella on rakentamisen yhteydessä kaadettu puita ja räjäytetty kallio. Muutoin kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia luontoon eikä luonnonympäristöön. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Kehä III:n liikenne aiheuttaa liikennemelua ja ilman laatuun vaikuttavia päästöjä alueelle. Kaavassa on määrätty, että toimistotilojen ulkokuoren ääneneristävyyden L liikennemelua vastaan on oltava vähintään 28 db ja neuvotteluhuoneissa vähintään 33 db ja rakennusten raittiin ilman otto tulee suunnata siten, ettei sisäilman pienhiukkasten raja-arvo ylity. 5.7 Nimistö Asemakaavamuutoksessa ei tule uutta nimistöä. 6 Asemakaavan toteutus 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Automyymälärakennusta rakennetaan parhaillaan. Toimistorakennus rakennetaan myöhemmin.

20 19/26 7 Kaavamuutostyöhön osallistuneet Kaavoitusteknikko Aluearkkitehti Suunnitteluavustaja Liikennesuunnittelija Liikennesuunnittelija Teknisen huollon insinööri Lupa-arkkitehti Maankäytön kehittämispäällikkö Aro-Yhtymä Oy Arkkitehtitoimisto Larkas & Laine SRV Anna-Liisa Vanhala Elli Maalismaa Tuukka Kaattari Jarmo Pajunen Jaana Virtanen Keijo Ikonen Päivi Teerikangas Armi Vähä-Piikkiö Jorma Nisula Harri Koskinen Timo Palkonen Vantaalla , tarkistettu Elli Maalismaa Anna-Liisa Vanhala Aluearkkitehti Kaavoitusteknikko

21 20/26

22 21/26

23 22/26

24 23/26

25 24/26

26 25/26

27 Havainnekuvaliite asemakaavan muutoksen selostukseen, nro , /8 Laatinut Arkkitehti toimisto Larkas & Laine

28 Havainnekuvaliite asemakaavan muutoksen selostukseen, nro , /8 Laatinut Arkkitehti toimisto Larkas & Laine

29 Havainnekuvaliite asemakaavan muutoksen selostukseen, nro , /8 Laatinut Arkkitehti toimisto Larkas & Laine

30 Havainnekuvaliite asemakaavan muutoksen selostukseen, nro , /8 Laatinut Arkkitehti toimisto Larkas & Laine

31 Havainnekuvaliite asemakaavan muutoksen selostukseen, nro , /8 Laatinut Arkkitehti toimisto Larkas & Laine

32 Havainnekuvaliite asemakaavan muutoksen selostukseen, nro , /8 Laatinut Arkkitehti toimisto Larkas & Laine

33 Havainnekuvaliite asemakaavan muutoksen selostukseen, nro , /8 Laatinut Arkkitehti toimisto Larkas & Laine

34 Havainnekuvaliite asemakaavan muutoksen selostukseen, nro , /8 Laatinut Arkkitehti toimisto Larkas & Laine