omalainen J. Nuutilainen HYV. o 1, kar t l;a Geokem, kartta Tornion-Kemijoen alueen malminetsintätyöt kesällä 1966.Työraportti.

Transkriptio

1 RAUTARU u KKI OY Tornion-Kemi Joen alueen mal- MALMINETSINTA minetsintätyot kesällä 1966 N:o TUTKIMUSALUE TORNION-KEPII JOEN alue KUNTA 1 J!iT?kkkone] wp HYV. omalainen J. Nuutilainen RO 4/66 JAKELU 1 l og 'ftb%ffi!i!dd -S3QsTEge Geokem, kartta o 1, kar t l;a KOORDINAATIT ARKISTO RO k VERTAA Tornion-Kemijoen alueen malminetsintätyöt kesällä 1966.Työraportti. /MS Runkauksen karttalehden kvartsiitit./~~ Karunki, Aapajoki Maastotutkimus geofysik. aaomalioiden kohdalla./m~ Karunki, Aapajärvi Geofysik. anomalioiden geologinen tulkinta. /JN Tornion-Kemijoen alueen malminetsintäty5t kesällä 1968 ~~ösuunnitelrna./jn Uusi Mn-pi-toinen malmilohkare Alatornion Kaakarnosta./~~ Mikroskooppisia ja kemiallisia maarityksiä eräistä Kemin m1k:n Kaakamon Hirsikankaan sorarnontusta löydetykitä karvonaattikivilohkarefsta./jn

2 Tornion - Kemijoen alueen malminetsintätyöt kesällä Työraportti. Yleistä Kaakamon Hirsikankaanaiaestä löydetty Mn-pitoinen jaspiliittinen Fein-lohkare (K 74/65) lghtökohtana on Kerrungin ja Kemin karttalehtien alueella suoritettu yksityiskohtainen lohkare-etsintä. Edelleen on tutkittu kaikki Hameen ja V. Perttusen karttalehdill i olevat jas- piemiset kvartsiitit. Kentällä suoritettujen analyysien avulla on tavattujen karbonaattilohkareiden ja -paljastuuien Mn-pitoisuudet määritetty, Alueella on suoritettu myös geokemiallinen näytteenotto moreenista. Erityisesti huomattava on, että tätä kirjoitettaessa ei kaikkia Mn-amlyysejá moreeninaytteistii ole vielä tehty, joten lopul- lisen yhteenvedon tekeminen moreeniamlyyseistä ei vielä ole mahdollinen. acc. ~ ~ -. g ~ p / ~ 1~ c J ~ H. q abr. u b / 4 ~ ~ /. / 4 r Yksityiskohtaista lohlrare-etsintää on suoritettu Liakan, Törmän, Kyläjoen ja Laurilan karttalehtien (1:20 000) alueilla, Alueen vahakivisyys on paikoin tehnyt kiusaa etsinnalle ja on osaltaan myös vaikuttanut tulokseen. Hirsikankaalunaessa ja Liakassa tavatut useat h-dolomiittilohkareet eivät välttämättä merkitse Ma-lohkare tihentymia vaan johtuvat siitä, että näissä paikoissa on yleensäkin runsaasti lohkareih. OOy n:o 290 a Mn-lohkareiden levinnäisyyden itärajana on linja Keallinkangals - Ruottah. Länsiraja ei ole yhtä selvä, lantisimmät lohkareet tavat-

3 tiin Liakan kylän läheisyydestä soramontusta (vide lohkarekartta), Kaikki lohkareet ovat olleet pieniä ja hyvin pyöristyneita. Vain LZhkarn montussa on suuria kulmikkaita ja ilmeisesti suhteellisen lyhyen matkan kulkeutuneita lohkareita, Kaikkien lohkareiden pitoisuudet ovat olleet vaatimattomia. Suurin tavattu Mn-pitoisuus (12/~~) on 5,6 $. Samassa lohlrareessa Pe = 5.3%, Yleensä Mn-pitoisuus on ollut alle 2 %. Kuriositeettina mainittakoon Liakan Kantojankästä löydetty kvartaiit- tigohkare, jossa on voimakas pyriittipirote (34/~1). /J(-R$, 1 lq-31.3l Kallioperäkartoitus Kaikki Härmeen ja V. Perttusen karttalehdillä olevat alueen kvart- siittipaljastumat osaon tutkittu. Paljastumista tavatut kvartsiitit ovat arven ja Kalkkimaan esiintymiä lukuunottamatta samaa tyyp- piä: pienirakeista granoblsstista kvartsiittia, jossa joskus näyt- tää olevan blastoklastistakin rakennetta. Milloin sivukivi on ollut paljastettavissa, on se ollut vaalea mangaaniton dolomiitti. Usein tämä on kulunut niin syvälle, etta vain kvartsiitti on näkyvissa, Tyypillistä jaspismaista kvartrsiittiei. on tavattu Kalkkimaan louhok- sessa, jossa siihen ei liity Mn-pitoisuutta ja Nosajärven S-puolella. b Nosajarven jaspiskvartsiittiin liittyy magnetiittiraitaisuutta ja Mn-pitoisia dolomiittivalikerroksia. Tyyppi on täysin sama kuin lohkare K 74/65. Pystyssä oleva sedimenttipat ja on paljastunut tai helposti paljastettavissa sadan metrin leveydeltä, E - W suunnassa olevaa jaksoa voi kulun suunnassa seurata 1200 m, Jaspislmartsiit-

4 < Suomalainen m. Maaritetyt Mn-pitoisuudet ovat olleet aina alla 2 $, Magnetiittiraitoja on vahan, eikä niillä ole taloudellista merkitys- tä. Geokemiallinen tutkima Tätä kirjoitettaessa kiiytettaviesa olevat analyysitulokset osoitta- vat muutamia hajanaisia anomsrlioita, joiden tulkitsemista ja selvit- tämistä en pidä tarkoituksenmukaisena ennen kuin kaikki analyysit on saatu valmiiksi, yr/. dhe/?h hadk*,,a~4 yhderh~k d m - me hai~fa.(~/v. kurrn.) Yhteenveto Alueen paljastumista tehdyt uurrehavainnot osoittavat kaksi, toden- näköisesti eri-ikäista uurresuuntaa: 320' ja 350'- 360".osajärven granodioriittilohhreiden paakuljetussuunta on ollut B - Se Kuljetussuunta ja l~hkaretyyppi huomioonottaen ovat kaikki Mn-pitoi- set lohkareet voineet lähteä Nosajärven jaksosta. Ainoastaan Liakan montun suuret pyöristymättömät lohkareet eivät kuljetussuu13nan puo- lesta sovi Nosajärven jaksosta lahteneiksi, Biidenkin tyyppi on täysin identtinen Poeajarven kiven kanssa, Myöhemmin saatavat ana- lyysituloksat Nosajkirven SW-puolelta otetuista moreeninäytteirsta osoittarnevat, onko Nosajarven jakaolle ajateltaviesr läntisiä pal- jastwmttomia jatkeita vai ovatko nämäkin lohkareet kulkeutuneet Nosajarven esiinty~sta, Rovaniemi MS: Mikko Suomalainen VH: Vessa Hanninen RI: Reino Ilvesluoto

5 Runkauksen karttalehden kvartsiitit. Työraportti malmiaihe-etsinnästä kesällä 1966, Kittilän vihreäkivialueen jaspiskvartsiitteihin läheisesti liittyvgt Mn-sideriitit kuin myös Liakan Nosajärven jaspiskvartsiitin yhteydesaa tavatut lh-pitoiset karbonaatit ovat antaneet aiheen tarkistaa Runkauksen karttalehdellä vihreäkivien yhteydessä esiintyvien kvartsiittien luonteen erityisesti huomioiden liittyykö mainittuihin kvartsiitteihin karbonaatteja, jotka saattaisivat olla l!in-pitoisia. Edellisessä kappaleessa eritellyn tehtävän suorittamista varten teki allekirjoittanut yhdessä ylioppilas Reino Ilvesluodon kansaa alueella kenttähavaintoja 13, välisenä aikana, Vesa Perttusen karttaa apuna käyttäen tavattiin ja tutkittiin kvartsiitit seuraavissa kohteissa: Venekumottu, Tikanmaa, Ryömikumpu, Anttilankumpu, Pahkamaa, Kauhanen ja Ylä-Runkaus, Luonteeltaan erilaisiin Kivalon jakson kvartsiitteihin ei puututtu. Kaikki tutkitut kvartsiitit sijoittuvat mantclikiven ja vihrealiuskeen kontaktiin, jossa ne esiintyvät linssina, Kivilajin rakenne selviää parhaiten Anttilankummussa, Kvartsiitissa näkyy selvästi pienirakeinen blastoklastinen pohja, jota leikkaa paäasiallieesti kerroksellisuuden suunnassa mutta myös muissa suunnissa tiivis OOy n:o 290 a

6 valkoinen Isclartaiitti. Useissa kohdin valkoista kvsrtaiittia oa niin paljon, ettei blastoklastfsta pohjaa näy ollenkaan, vaan kivella on granoblaetinen rakenne,näyte blastoklastisestr hartsiitista 36 ~/66- MS ja granoblastisests kvartsiitierta 36 ~/66 - MS. Kaikisaa nmiasa edellisessa kappaleeesa minituissa paikoissa kivilaji oa samaa tyyppiä, joskaan blastoklaeitista pohjaa ei aina tavattu. JaspiekvartsiitteJa ei Runkauksen vihreakivialtaeellra tavattu, Edellä luetelluissa paikoissa ei hartsiitteihin liittynyt minkäänlaisia karbonaatteja. Mitään muutakaan rnalminetsinnällisesti mielerslriintoista ei tavattu. Tikanmaan Wartsiitin suuren puhtauden takia sen kayttömahdollisuuk+ sia kvartain itsensä vuoksi on tutkit$a, Puhtausasteeltaan sammve- roista kiveä näkyi paikallisena lohkareistons myös Pahkamaaasa. Tepsassr elokuun 9. päivän& 1966

7 Karnnki, Aapa j oki Marastotutkimus geofysik. anomalioiden kohdalla. Geofysiikalliset anomliat, joiden paikalliset koordinaatit ovat x = 2400 y = , sijoittuvat maastossa osakei rämesuolle, osaksi suoniityn reunaan, Alueella ei ole lohkareita eikg paljastumia. Alue on hiljattain ojitettu, ja syvinpien viemäreiden syvyys on noin 3 m. Viemäreiden seinämistä tehdyt havainnot osoittavat päällimmäisenä olevan turpeen paksuuden vaihtelevan metrin molemmilla puolilla. Tarpeen alla on lajittuneita hienoja kivennäismaalajeja, lähinnä hiesua ja savea, Syvinkaan ojista ei läpäissyt näit8 kerroksia, joten hiesu-savi ja niiden alla olevien moreenikerrosten paksuue on tuntematon, Topografialtaan alue on tasainen. Lohkareistoja tavattiin noin 500 m anomaliasta SW ja noin 1000 m anomaliasta S. Kivilajit: Erilaisia happamia ja joku emäksinefi intrusiivi, kiilleliuske, mustaliuske, kvartsiitti ja dolomiitti. Ei mlmimineraaleja muetienliuskeiden kiisupirotetta lukuunottamatta. Tutkimusmonttujen kaivaminen momeniin asti tulee olemm hankalaa, sillä vesi tulee haittaamaan paksujen lajittuneiden kerrosten ohella. OOy n:o 290 a Lähimmälle pienelle joelle on anomalialta matkaa 900 m. Nousua ei matkalla sanottavasti ole. Suurimmassa anometlian vieritse kulkevassa ojassa oli virtaamisnopeus arviolta 200 l/min. 0 ja on syvä, ja sen patoaminen näyttää helpolta, Rovaniemi

8 Karunki, hapajarvi Geofysik. anomlioiden geologinen tulkinta Anomaliat sijoittuvat V.Perttusen kartalla kiilleliuske-mustaliuske-alueelle, jossa ei ole paljastumiz lähellä. Ivkgn. ja sahk. kartat viittaavat E-W-suuntaiseen liuskehorisonttiin. Sen poikkisuunnassa on runsaasti kivilajivaihtelua. Magn,vedot x2400 kahta puolta ovat suinnn. samanarvoiset y5200 linjalla olevan loivan vedon kanssa. Viimemainittu aiheutunee vain syvernmzlla olevasta kappaleesta. Linjalla noin x 2100 olevaan vetoon ei kuulu juuri painovoimaanomaliaa ja magn.anomalia on pieni. Seur. sel+ittely kohdistuu lähinnä profiilien y 4750 ja 4850 anomalioihin F x 2400 tienoilla. Niiihin liittyy noin 0.5 mgal painovoi -anomalia. Se jakautuu superpositiossa oleviin pikku huippui in, jotka ainakin osaksi.' yhtyvat magn.anomalioihin. Jos paino oima-anomalia idealisoitaisiin, olisi maszpeite Smithin saznl?.ön ukaan alle 24 m. Koska anomlia on monimutkaisempi, on maap ite ilmeisesti ohuempi. Slingramtulkinta osoittaa jyrklraa kahdetta N. Lähimillä paljastumilla on kaade jyrkkä N. ~lin~rax#tuloksis ta saadaan syvyys epaluotettavasti. Arviolta se on alle/ 10 m.. Sähk. johteiden laatu vaihtelee anomalian eriosissa. R/$ on kuitenkin lähes aina iso. Johde o? siis hyvä viitaten grafiittiin - tai runs. kiisumääraan. IJagneettiset vedot ovat noin 300 mgs mzksimi. Sen perusteella ja kohtalainen maapeite huomioonottaen veto aiheutunee päaasiassa magnetiitista. Vetojen monimutka,inen rakenne tekee tarke~man tulkinnan vaikeaksi. Maapeite,lienee alle 10 m ja leveys molenmi'ssa rinnakkaisissa horisonteissa 5 m kertalu-kua. - Koska sivukivea ei tunneta, ei voida vetaa varmaa johtopäätöstä painovoima-anornalian perusteella, aiheut~~uko gravim.anomalia myös mgnetiitista vai lisäksi Fem-pitoisessa kivessä olevista painavista kiisuista tai silikaateista. OOy n:o 290 a

9 Johtopäätös Anomalioiden,aiheuttajaa ei ehkä saa kaivamalla esiin, mutta sitä silti kannattanee yrittää. Anomlian aiheuttanee Fem-pitoinen liuske, jossa on 1isaksi.grafiittia tai kiisuja. bsngnetiittimalmina on esiintyrnä vähäinen. Lohk~.reita kannattaa etsiä suojapuolelta montuilla. Rovaniemi J. ~ ~ ilainen m t

10 Tornion - Kemijoen alueen malrninetsintatyö,t kesällä Tiösutmnit elma. Lähtökohtana on jaspiliittinen Pem-lohkare, joka sisaltiiä P I n (K 74/65). Vrt. lohkaretiedot ja aeromagn, kartat. Kittilässä tällainen tyyppi liittyy vihreäkivien yhteydessä oleviin kemiall. sedimentteihin (jaspiliitti-mustaliuske-sideriittiliuske). Härmeen ja V. Perttusen karttalehdilta nahdäan tunnettujen jaspismaisten kvartsiittien sijoittuminen lähinnä Kemin alueen S- osan enäks. vulkaniittijaksolle, mutta myös osaksi pohjoisemmaksi, suuren kiilleliuskealueen N-puolelle (~apa järvi, Venekumottu ym. ). Tällainen jaspiskvartsiitti on ollut Stockholms Superfosfaatin kiinnostuksen kohteena piin raaka-aineena. Kenttaryhman "Suomalainenn tehtävänä on seuraavat asiat. 1. Tutkittava yksityiskohtaisesti kaikki tunnetut jaspismaiset kvartsiitit Karungin ja Kemin lehtien alueella. Tällöin on pyrittava penkomaan esille niiden sivukivet ja yksityiskohtaisesti etsittava läheltä lohkareita. Samoin on pyrittävä seuraamaan kulun suunnassa niitä jaksoja, Jotka pal.jastumilta saadaan kiinni. Sideriittimalmien löytymista on pidettävä e- rityisesti silmällä, samoin bn-granaatin esiintymistä karsimisissa kivissa. Alkukesästä on työ suunnattava ensin Laivajärven NW-SE-s~~untaisiin ja Nosanjärven E-W-sixuntaisiin jaksoihin, ( ja1 jitettava K 74/65: n lohkareviuhkaa). Pohjoisempiin jaksoihin puututaan, jos aikaa jää, 2. Selvitettävä kaivauksin ja/tai lohkare-et sinnöin, mistä Karungin Aapajoen veto aiheutuu, Vrt. tehdyt geofys.kartoitukset ja tulkinnat. Em. tehtäviä varten voi allekirjoittaneelta pyytaä geofysikaalista apua. I Alueella on käytettävissä ryhmä geokem.näytteenottoon, Tj. Haata-

11 jan kanssa neuvotelleen on sen työtä suunnattava tarkoituksenmukaisesti. On ilmeisesti järkevää otattaa mahd. pian inuutamia näytelinjoja yli tunnettujen jaspiliittihorisonttien mieluimmin kuin tehdä junnaamalla systemaattista alueellista naytteenottoa. Tällaisista linjoista pitäisi pyytää nopeasti Mn-analyysit. &hdollisimman pian kesäkuussa Suomalaisen on tutustuttava Kittilän &%-kiviin ja niiden rapautumistuotteisiin, koska sideriittiset bln-malmit ovat muuten vaikeita tuntea~maastossa. Samoin on toimistolla perehdyttävä Poskimäen lnateria,aliin. Kaivamiseen yms, jarjestaa tj. Hzataja tarvittaessa tilapaishenkilökwitaa. Vahingonteossa on huomioonotettava kaivoslain mäaraykset. Rovaniemi 10, J.N~~utilainen

12 Yleistä: Vixo:-: PII l?55 ~I~?,T~~,S!XLIS ~.:7~ sr?~,t iln >.lt.,t;omiolt'i. I::-,?is=t_v~'~!!,~~t e 1: 74/67, jo!dcn l?.?lcitt..,j:s 011 aosin:?li.si'.te.-rf ::-.tti ir2.1-linn?,,r., os. Ilornio, 7, ' t 6 :T:,i;rte oli Fci-r~,?,itr?i.st-,.j?sl;l!-li.ittin, jo3r;r oli ; I'e 20; T ; V 0.05; P 0.72 jn :h T.. i,, ,.., -.,-.-; r L,'.-C<ll r,-.!,:f?!ln~ j zi1:c r~:?l-l?~u~~~~mu~ : _1--_ ,. n.rras:roo-y9scst;i 011 ::y te ~~.idallist;~. - b~el:sicitunl~-i;t:~, - en, :--:;,~r%,9.%ta< jz7,spi15-j-tti- j:? k,~\~in ~~-JTJ-.I~.J, 3 iii?c>::?,*t ix~?ro'r3it-. 3 j.$jigl- &.. ".'. '.. -. ;, :LT;~;.L...nrro~i,pn T~F'.~:V:~US ~;!.fhl;~*l~(- :~~~~.~?::I?~s-I:T!, :.:bin r: r2.i;t irnpt;~e~:;ln,....'r,?~ voi 011~. ryr':a h.iv.k!?,,n niro '; tr?nri. i~l':ciri7?.03.e11:?,.;l;iinii_.-l.if;o;i.--ne?iiii:~t!i ~r!:il~+k..~lr- ~ ~, ~ c79t,, ;-?,-.,- ~ ~ i,q,--,.tti--.--.j.;l 7 L ~ ~ ~ ~ r:.l.:~:-,~>,@%t~ 1 i v, noir.l?r-l-.1~:;:7. ja. bjlfi'~"i,._.j._ 0-i ' i1~-ii-"j-.._. - _,, r~o'.:stn:~, Lnt;;rr 3 - j Ln 2,. i, :yr( " L.. j~ L::L~<? - :,i~r-.~:.,.. on ~i.prini.7-?tf:yt.:pis-t:.~ ori j;e:.-f;:r 2 niilj~:.- $7. oli.i;',?i,:t-i;?., ;joir?cn t2~inus ori jix 2024,

13 *TV t;JCpPn >.'--LL c~~~arointikoe : '-n-~tr~o.:*?,~.l c je,, ~.iri;oftrtifn Jo Yov~aier-icllä,- Loslrr: ~5,;:t,ter?~t;,'?> ~i?:?,v-,ttu?ini!,:oisiz 7 e?;!.rolrrirt,lla ~e'lvhtt;l5rir:f~t-- :":n si joil;l;'l,ml~!r?n. n?.il- - - r'l$tiin. 'l.yv5.n -uhtn,cn ri,i:fib~fl::~~;r~i~~~~ (ki~.~ir:'!:~~~tt~.~) delrsi 2 ~ri?;o!i;?,?-s t3 noin 1,1 5 :'? jrt 1.5? 5. Tj,:zZ:..t e1q.t i.in s.n:mulln tav:-'713!4ii?',n 1 ;n-r?i".:!.ri\gs ni.orr!rnsst:~. -T:-:-:,$l;tr cl. t yf&i,stf~tt;jin ;ja tiyr!.3.stcttlin Ot;:-.nn:?.e.~~-K, :oclnn ti~lor: r :.( oli: Ih 'i.so ':,j2 T'c 277.).. :?-~T~O~SUU-- 9DT-riB::,s t c? - hci!rkom.2g~r3 e tt inen rilc?.r?te ( 1:r.rxrilz-s ep?,,r.) j l. sn-rl.dusta ;i:?att~;qt5, c7eris oim9,lln T'~-.lctio -1le 3.65, ps;ss,slassa..,.. cwnriholia - -- r , p;'.:ensin-ss~.,wrnnzn.ttie. v~,rtsin ostn.ic scnr~~oj-nti. Jn ot;e';i.~ss?, ri,f-;rt-!~esss oli?.?v,?.n::i:spr- soris-kz luolrfrns, iroskn. ~,,5,:rf;?r-lest.!r.?oio$~t;tij.n s1tf. emrn jyrklcarn.,j:>.tn,~n Ci r:.s~ii,ii+; I. ti!cerm. -. '~~.i:?i-i~~lifr,~,l:tion -- :X = 3.0 $ on ~:.:L.:sj.nIcp-?rt*-.inon verry.tf;tun?. ~!_1,i/ Raci77. -~r?is.l;~: -iz-iin?.5o <...orkeani?j. ftrvo 3 OSS;ITIPF? ~rif-':i~ist?,?.mff- bo!.i.v::,7-i;~?icist;~. r;~i~c.i.~.'~.!:cirta (-,n.l,+,-p,na-,tt*ib xfh+ 'ei?j.iotr-.i.n mm- t~1 olrsidia), silla esiilrnectn nluksl 2i?.i?,lgsgit;u nmliboi.ionc7. (3n (7ri-b-

14 - e~:?,selv~~,lcsi. jlii. vinla sisaltyylrii ttnuhtaz.!,ceenfl?en: n 1 lr~ vni onko F~FI,;~~LP et ti-stw fraktiloi$ en??n kol-;on,i~,n niiden wn~5?uht?,uciessah, Jos eg!:,p~lritaus o9is i vczklrkcpa jr!rrjino;rinan 5~2~,7.t$ ia, joos,; :;ln = 14,4 :;, -i;~.rvit;t:?.isiin sita noin , jott?, s?,?.- taisfin DDII:lle 5.2 5, TZllGin saisi 7ern:ss:q. olla vie12 O : 31, ni?r5, on vl~1y norn~~zli :no, V0r~9.a t~ on?;;y~de+,.i;;r-til.- %US~~.I--F..~,~ ~f.qi1'': I<* 0. ~.tx:rlsteeseen.

15 l"likroskoop i sia ja kemiallisia mzarityksis eräistä Kemin mlk: n Kaakaman Hirsikankaan soramontl.~sta löydetyist3 karbonaattikivilohlcareista. Näytteet on kerännyt lrev?zlla 1961: Asser Siitonen, Ne ovat kaikki pyöristyneita har jusoramulmloita, Soralnxopassa on runsaasti erilaisia karbonaattikivilohkareita. Tässä kysymyksessä olevat näytteet ovat turmia tai tman rapautumi skuoren omaavia. - Marbonaattio sassa hienorak, kvartsia, lisäksi jaspliliittikva*tsiittia Nayte 1, ohuthie Kivi tumman harmaa, --rapau-kirnishori mustanruskea, harmaan jaspilii t in sulkewnia tai kerroksia, TfIikro ckoo ppi sesti kivi on h i enorakeista kabbonaat tikivea, jossa on mustaa pigmenttia. eri kerroksina, Analyysi T.0.79, Fe 6.8$, S alle 0.05$, b:n 1. j$,~ 0,11, hehkutushäviö 34.9%. NZyte 2, ohuthie Rivi hyvin vaalean harmaa, rapautumiskuori vaaleanharmaa, ohut. 6Iikr. se on keskirak. karbonaattikivi, jossa on hyvin vs3?an kvrtsia jarjestyneenä, lius!ieisuuden mukaan. Anal: 1.: 1,2$ F e 9.0$, S alle o. 05$, Nn 1,6$, P 0.045, hehk. h, Wayte 3, ohutuie Tumman harmaa kuten n:o 1, rap. lmori ruskea, Mikr, hienorakeinen kaxbonaattilcivi, jo ssa eritta-in vahgn lcvartsia. Ahal. 1I 0.6/0, Fe 6.3, S alle 0,05$, Lin 1.69, P 0.07$, hehk. häviö 39.6$., Näyte 4, ohuthie V,aleany:an harmaa lain edellinen. Rapautwnis- kuori vaalean ruskea. Iiilcr. hienorak, karbonaat.tikivi, jossa karkeamman lcarbonaatin juonia. Eritt. vahiln 'I.rvast-sia, Anal $, Te 6,3$, S alle 0,05$, TTn 1.25, P , hewr. haviö 38.3'$. Näyte 5. Ei okiu-thietta. Holikamaiseksi rapal~kunutta karbonzattikiven ~xm*katunti~~ista, anal.: 1; 0.6, Fe 5.3$, S alle 0.05, Eln 2.0$, P 0.04$, Hehk.hZviö 5.1$ Rovaniemi Juhani Nuutilainen

16

17

18