Voidaan hyvin meren, hyvän työn ja työyhteisön siivittäminä. Helena Jaatinen. Vi mår bra sporrade av havet, ett bra jobb och arbetsgemenskapen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Voidaan hyvin meren, hyvän työn ja työyhteisön siivittäminä. Helena Jaatinen. Vi mår bra sporrade av havet, ett bra jobb och arbetsgemenskapen"

Transkriptio

1 Merenkulkuneuvos Paavo Wihurille merenkulun turvallisuuspalkinto Sea Sunday Sjöfartsrådet Paavo Wihuri erhöll sjöfartens säkerhetspris Sea Sunday s. 14 Merimieseläkekassan asiakaslehti Sjömanspensionskassans kundtidning 2 3/2012 Helena Jaatinen Voidaan hyvin meren, hyvän työn ja työyhteisön siivittäminä Vi mår bra sporrade av havet, ett bra jobb och arbetsgemenskapen

2 Sisältö ı Innehåll 6 Helena Jaatinen jättää terveen eläkekassan Toimitusjohtaja Helena Jaatinen (67) jättää Merimieseläkekassan haikein, mutta luottavaisin mielin. 12 Köysiä ja köynnöksiä Harrasteet tuovat tasapainoa Ann-Mari Laineen laivatyöhön. 16 Sea Sunday merenkulkuneuvos Paavo Wihurille Merenkulun turvallisuuspalkinto jaettiin Helsingissä. 20 Uutta liiketilaa Kuninkaalaan Merimieseläkekassan kiinteistösalkkuun uudistuotantoa 24 SeaFit ja Stay Onboard Uusia työhyvinvointihankkeita käynnistymässä Helena Jaatinen överlämnar en välbehållen pensionskassa Verkställande direktör Helena Jaatinen (67) lämnar Sjömanspensionskassan vemodig men tillitsfull till sinnes. 14 Tågvirket och blomstergirlander Fritidsintressen balanserar Ann-Mari Laines fartygsarbetet. 18 Sea Sunday till sjöfartsrådet Paavo Wihuri Sjöfartens säkerrhetspris utdelades i Helsingfors 20 Nytt affärshus i Fastböle Sjömanspensionskassans fastighetsportfölj utökas. 26 SeaFit ja Stay Onboard Nya arbetshälsoprojekt inleds Vakiot 11 Tilastot Mitä maksaa työkyvyttömyyseläke? 15 Pärjätään Työhyvinvointi on kaikkien etu 21 Sijoitukset Sijoituksista hyvä tuotto 23 Michaela vastaa Tietoa eläkkeistä 28 Lyhyesti 20 Ordinarie 11 Statistik Vad kostar invalidpension? 15 Vi klarar oss Arbetshälsa gagnar alla 21 Investering God avkastning på placeringarna 23 Michaela svarar Info om pensionerna 28 Smånytt albatrossen albatrossi Päätoimittaja Huvudredaktör Helena Jaatinen Toimitussihteeri Redaktionssekreterare Marina Paulaharju Käyntiosoite Besöksadress Uudenmaankatu 16 A Nylandsgatan 16 A Postiosoite Postadress PL 327, Helsinki PB 327, Helsingfors Puhelin Telefon Telefax Sähköposti E-post Osoitteenmuutokset adressförändringarna Toimitusneuvosto Redaktionsrådet Helena Jaatinen, Henrik Lilius, Pekka Karppanen, Marina Paulaharju ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Painos Upplaga Nro Nr ilmestyy utges 4/2012 vko vecka 50 Kannen kuva Pärmbild Patrick Lindström Ulkoasu Layout Nymandesign Oy Painopaikka Tryckeri Libris Oy, Helsinki 2 Albatrossi Albatrossen

3 Toimitusjohtaja Helena Jaatinen Pääkirjoitus Merenkulkijoiden varauduttava eläkemuutoksiin Suomalaisen merenkulun tilanne vaikuttaa pitkästä aikaa varsin toiveikkaalta; on toimiva, kansainvälisesti kilpailukykyinen tonnistovero, Suomen lippua kantavia uusia aluksia on tullut liikenteeseen ja useita aikaisempina vuosina ulosliputettuja aluksia on liputettu takaisin. Myös uusia työpaikkoja suomalaisille merimiehille on saatu syntymään. Ei huonoa. Työni Merimieseläkekassan palveluksessa on pian päättymässä. Olen saanut seurata suomalaisen merenkulun vaiheita kaikkiaan jo 33 vuoden ajan. Tähän aikaan ei mahdu montaakaan hyvää vuotta, joskin huonoja aikoja on saattanut seurata hieman parempaa ja joskus jopa toiveita antavaa kehitystä. Kerratakseni lyhyesti: Vuoden 1981 laajaa merenkulun lakkoa seurasi muutama parempi vuosi, mutta jo vuosikymmenen puolessa välissä alkoi massiivinen tonniston ulosliputus. Työpaikkoja merenkulusta hävisi parissa kolmessa vuodessa tuhansia. Keskellä syvintä lamaa 1990-luvun alkuvuosina saatiin aikaiseksi laki kauppa-alusluettelosta, joka toi mukanaan pysyväksi jääneitä tukia meriliikenteeseen, ja näillä mentiin vaihtelevalla menestyksellä 2000-luvulle saakka. Tätä vuosikymmentä puolestaan leimasi hyvin onnistunut ja toimiva matkustajaliikenteen tukijärjestelmä sekä täysin epäonnistunut tonnistoverolaki. Onko uusi tonnistovero se viisasten kivi, joka pelastaa suomalaisen merenkulun? Uhkakuviakin on yhä edelleen olemassa. Mitä 2015 voimaan tuleva rikkidirektiivi oikeasti merkitsee suomalaiselle merenkululle ja laajemmin koko Suomen teollisuudelle? Häviääkö sen myötä suuri määrä teollisuutta lopullisesti jonnekin halvempien kuljetusyhteyksien päässä oleviin maihin? Miten voidaan kompensoida nousevia kustannuksia? Missä määrin voidaan saada apua valtion yhä hupenevasta rahakirstusta? Entä muiden merenkulun tukien kohtalo? Melko varmaa on ainakin se, että aivan kaikkia elinkeinotukia tullaan punnitsemaan hyvin tarkasti. Ja Merimieseläkekassankin saama valtion osuus on myös vaakakupissa. Kehottaisinkin merenkulkijoita henkisesti valmistautumaan eläke-etujen muuttumiseen tulevaisuudessa. Jätän kuitenkin tämän tehtävän ja koko 43 vuotta pitkän työurani hyvillä mielin ja kiitollisenakin kaikesta kokemastani. Seuraajallani, Kari Välimäellä tulee olemaan vaativa tehtävä, mutta hänellä, jos kenellä on siihen parhaat mahdolliset edellytykset. Toivotan kaikkea hyvää suomalaisille merimiehille ja suomalaiselle merenkululle. o Melko varmaa on ainakin se, että aivan kaikkia elinkeinotukia tullaan punnitsemaan hyvin tarkasti. Albatrossi Albatrossen 3

4 Ledaren Verkställande direktör Helena Jaatinen Sjöfararna bör bereda sig på förändringar i pensionen För första gången på länge förefaller den finländska sjöfartens situation rätt så hoppfull; vi har en fungerande, internationellt konkurrenskraftig tonnageskatt, under finsk flagg seglande nya fartyg har satts i trafik och ett flertal fartyg som under tidigare år utflaggats har åter börjat segla under finsk flagg. Det har också åstadkommits nya arbetsplatser för finländska sjömän. Inte illa. Mitt arbete i Sjömanspensionskassans tjänst kommer snart att avslutas. Jag har fått följa med den finländska sjöfarten i dess olika skeden under totalt redan 33 års tid. Den här perioden rymmer inte så många goda år även om det efter dåliga tider kunnat följa aningen bättre och ibland även utveckling som väckt förhoppningar. En kort rekapitulering: Efter strejken inom sjöfarten 1981 följde några bättre år, men redan i medlet av decenniet började en massiv utflaggning av tonnaget. Inom ett par tre år försvann tusentals arbetsplatser inom sjöfarten. Mitt under den djupaste recessionen i början av 1990-talet kom lagen om en förteckning över handelsfartyg till stånd. Lagen förde med sig bestående stöd till sjöfarten och med dessa som vägkost fortsatte sjötrafiken med växlande framgång fram till 2000-talet. Det här decenniet präglades igen av ett synnerligen lyckat stödsystem för passagerartrafiken samt en helt misslyckad tonnageskattelag. Är då den nya tonnageskatt som trätt i kraft den de vises sten som räddar den finländska sjöfarten? Det finns ju hotbilder även i fortsättningen. Vad innebär egentligen det kommande svaveldirektivet som träder i kraft 2015 för den finländska sjöfarten och i vidare bemärkelse för hela industrin i Finland? Försvinner en stor del av industrin på grund av direktivet slutligt till länder nånstans i andra ändan av billigare transportförbindelser? Hur ska de stigande kostnaderna kompenseras? I vilken utsträckning kan staten bidra med stöd ur sin fortsättningsvis krympande penningkista? Och hur blir det med övriga stöd till sjöfarten, vilket öde kommer särskilt manskapsstöden att drabbas av? Åtminstone är det rätt så säkert att alla stöd till näringslivet kommer att övervägas ytterst noggrant. Även den statsandel Sjömanspensionskassan erhåller kommer troligen att övervägas noggrant. Jag lämnar dock alla de uppgifter jag handhaft och hela min 43 år långa arbetskarriär vid gott mod och tacksam för allt jag fått uppleva. Min efterträdare, Kari Välimäki, kommer att ha en krävande uppgift men han om någon har bästa möjliga förutsättningar för att klara den. Jag önskar de finländska sjömännen och den finländska sjöfarten allt gott. o 4 Albatrossi Albatrossen Åtminstone är det rätt så säkert att alla stöd till näringslivet kommer att övervägas ytterst noggrant.

5 Nimitys Benämning Uusi toimitusjohtaja Merimieseläkekassalle Filosofian maisteri Kari Välimäki (58) on nimitetty Merimieseläkekassan toimitusjohtajaksi alkaen. Hän siirtyy tehtäväänsä Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kansliapäällikön virasta. Välimäki on toiminut Merimieseläkekassan hallituksen puheenjohtajana alkaen, josta tehtävästä hän samassa yhteydessä luopuu. Hän on toiminut STM:ssä eri tehtävissä yli 30 vuotta. Välimäki seuraa tehtävässään Merimieseläkekassan nykyistä toimitusjohtajaa, vakuutusneuvos Helena Jaatista (67) hänen siirtyessä eläkkeelle. Jaatinen on ollut Merimieseläkekassan toimitusjohtajana vuodesta 1986 lähtien. o Sjömanspensionskassan får ny vd Sosaali- ja terveysministeriö Social- och hälsovårdsministeriet Filosofie magister Kari Välimäki (58) har utnämnts till Sjömanspensionskassans verkställande direktör fr.o.m Han övergår till den här uppgiften från tjänsten som kanslichef vid social- och hälsovårdsministeriet (SHM). Välimäki har fungerat som ordförande för Sjömanspensionskassans styrelse sedan Han avgår från denna uppgift i samband med utnämningen till vd. Inom SMH verkade han på olika poster i över 30 år. På posten som vd efterträder Välimäki Sjömanspensionkassans nuvarande verkställande direktör, försäkringsrådet Helena Jaatinen (67), då hon går i pension. Jaatinen har varit verkställande direktör för Sjömanspensionskassan sedan o Albatrossi Albatrossen 5

6 Kansi ı Terveenä eläkkeelle Toimitusjohtaja Helena Jaatinen (67) jättää Merimieseläkekassan haikein, mutta luottavaisin mielin. Kassan vakavaraisuusaste on huippuluokkaa, sijoitustoiminnassa on pärjätty olosuhteisiin nähden hyvin ja kilpailukykyinen tonnistoverolainsäädäntö takaa suomalaiselle merenkululle kohtuulliset näkymät tulevaisuudessa. Tulee ikävä työyhteisöä, hyviä työkavereita ja innostavaa työtä. Läheiset työkaverit ovat muodostuneet minulle myös hyviksi ystäviksi. 6 Albatrossi Albatrossen

7 Helena Jaatinen jättää terveen eläkekassan Teksti Text Leena Seretin Kuvat Foto Patrick Lindström Helena Jaatisen 33 vuotta kestänyt ura Merimieseläkekassassa päättyy marraskuussa eläkkeeseen. Helena Jaatinen tuli kassan lakimieheksi vuonna 1979, ja toimitusjohtajaksi hänet valittiin vuonna Olen nauttinut työstäni, joka on ollut varsin mielenkiintoista ja monipuolista. Aikaisemmin tehtäviini kuuluivat myös talous-, sijoitus- sekä tietohallintoasiat. Nyt meillä on töissä oman alansa parhaita asiantuntijoita ja toimitusjohtajaa pätevämpiä osaajia omissa tehtävissään. Tämä näkyy tuloksessa., Helena Jaatinen sanoo. Hänen on helppo toivottaa seuraajansa, sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kari Välimäki töihin Merimieseläkekassaan. Meillä eläkehakemusten käsittely on ehkä nopeinta. Lisäksi Merimieseläkekassa on taloudellisessakin mielessä hyvässä kunnossa, Helena Jaatinen lupaa seuraajalleen. Muutokset kolmikannassa Taloudellinen tilanne kassassa on hyvä. Sijoitustoiminnassa on parina vuonna ollut vaikeuksia, kuten kaikilla eläkekassoilla, -säätiöillä ja -yhtiöillä, mutta Merimieseläkekassa on pärjännyt sijoitustoiminnassaan olosuhteisiin nähden hyvin. Tappiota Merimieseläkekassa on tehnyt vain kahtena vuonna 56 toimintavuodestaan. Vakavaraisuus on reilusti yli 40 prosentin, kun se parhailla eläkeyhtiöillä on noin prosenttia. Salaisuus piilee pätevissä asiantuntijoissa, joita olemme onnistuneet saamaan joukkoomme, Helena Jaatinen sanoo. Muutoksia on tulossa kaikkiin eläkejärjestelmiin. Merimieseläkekassassa ei kuitenkaan voida jäädä uinumaan hyvin hoidettuun menneisyyteen, sillä muutoksia eläke-etuihin on odotettavissa niin merenkulkijoilla kuin maakravuillakin. On selvää, että eliniän pidentyessä työurienkin täytyy pidentyä. Mikään järjestelmä ei kestä sellaista, että työssä ollaan puolet aikuisiästä, puolet nautitaan eläkkeellä olosta. Työurien pidentämistavoitteessa merenkulkijatkin ovat mukana. Jatkossa keskustellaan siis merimiesten eläkeiän nostamisesta lähemmäksi samaa tasoa kuin muilla palkansaajilla. Merimieseläke erillisenä eläkejärjestelmänä on tarpeen jatkossakin, mutta eläke-etuudet tulevat varmasti lähentymään muiden palkansaajien tasoja. Merenkulkijat ovat arvostaneet erityisesti eläkkeelle pääsyn mahdollisuutta alhaisemmassa eläkeiässä kuin maatyöntekijät. Merenkulkijoilla on myös hieman parempi eläkekertymä eikä työntekijän eläkemaksua vähennetä eläkkeen perusteena olevista ansioista. Merenkulkijat maksavat itse puolet eläkemaksuista, mikä tarkoittaa tuplamaksua muihin työeläkevakuutettuihin nähden. Ilman valtionosuutta merimiesten muita paremmat eläke-etuudet eivät olisi olleet mahdollisia, Helena Jaatinen sanoo. Hän viittaa valtiovarainministeriön työryhmän raporttiin, jossa todetaan, että pitkällä tähtäimellä valtion osuutta merimieseläkejärjestelmässä vähennetään. Nyt valtio maksaa kolmanneksen vuotuisesta merimieseläkemenosta. Loppu kustannetaan merenkulun työnantajien ja työntekijöiden yhtä suurilla vakuutusmaksuilla ja pieneltä osin sijoitustoiminnan tuotoilla. VM:n työryhmän selvityksessä todetaan, että eläkejärjestelmän muutosten säästövaikutukset näkyvät aina hitaasti, koska muutokset voivat kohdistua vain tulevaisuudessa alkaviin eläke-etuuksiin ja ne voidaan toteuttaa vain siirtymäaikoja noudattaen. Jatkossa keskustellaan siis merimiesten eläkeiän nostamisesta lähemmäksi samaa tasoa kuin muilla palkansaajilla ja samalla valtionosuuksien vähentämisestä ja aikanaan loppumisesta. Täytyy kuitenkin muistaa, että mahdolliset muutokset koskevat tulevia eläkekertymiä. Lainmuutokseen asti kertyneet eläkkeet nauttivat perustuslainsuojaa, eikä niihin voi kajota. Siirtymäaikoja tarvitaan, Helena Jaatinen muistuttaa. Pidän tärkeänä, että merimieseläkejärjestelmää, kuten muitakin eläkejärjestelmiä päivitetään kolmikannassa eli sosiaali- ja terveysministeriön sekä työnantajien ja työntekijöiden edustajat ovat mukana uudistustyössä. Merenkulun työntekijät ja työnantajat kantavat viime kädessä riskin rahojen riittävyydestä. On selvää, että heidän tulee olla mukana merimieseläkejärjestelmää kehittämässä. Helena Jaatinen toivoisi näkevänsä, että monimuotoinen eläkejärjestelmä säilyisi jatkossakin. Tarvitaan siis eläkevakuutusyhtiöitä, -säätiöitä ja -kassoja sekä erilliseläkelaitoksia, jollainen Merimieseläkekassakin on. Minua on jossain määrin huolettanut työeläkejärjestelmän keskittymiskehitys. Hajautuksella on arvonsa ja hyö- Albatrossi Albatrossen 7

8 Kansi ı Terveenä eläkkeelle tynsä. Toiveeni on, että työeläkekenttään saadaan kolmas suuri työeläkeyhtiö. Merimieseläkekassan tulee kuitenkin jatkossakin olla itsenäinen toimija. Upoksiin ja kallioille Helena Jaatiselle vesi on yksi elämän eliksiirinen lähde. Työ Merimieseläkekassan johtajana ei kuitenkaan ole vienyt naista merelle, vaan ennen muuta rakkaat harrastukset eli sukellus ja veneily Saaristomerellä. Veden alaiseen maailmaan Helena Jaatista veti vuosikaudet laitesukellus. Se toi mukanaan järjestötehtäviä, muun muassa Suomen Urheilusukeltajien liiton puheenjohtajuuden ja sen myötä eurooppalaisia ja kansainvälisiä tehtäviä. Edelleenkin oman sukellusseuran ihmiset ovat minulle tärkeitä läheisiä ystäviä. Seuratoiminnassa on ihanaa se, että siellä yhteiskunnallisella asemalla ja titteleillä ei ole mitään merkitystä. Kaikki ollaan sukeltajia. Sukeltaminen on Helenalta jäänyt, mutta ei hakeutuminen meren ja luonnon äärelle. Maailman ehkä kauneinta seutua on Ahvenanmaan pohjoiskärki upeine kalliorantoineen ja saarineen. Selkämeren tuntumaan haluan päästä joka kesä. Eläkkeelle terveenä Missä Helmi on? Helmi, kahville!, huudellaan Merimieseläkekassan toimistolla iltapäivällä. Kahvitauolle Helmiä ei tarvitse erityisesti houkutel- Helena Jaatinen överlämnar en välbehållen pensionskassa Verkställande direktör Helena Jaatinen (67) lämnar Sjömanspensionskassan vemodig men tillitsfull till sinnes. Kassans solvensnivå är utmärkt, i placeringsverksamheten har kassan med beaktande av förhållandena klarat sig fint och en konkurrenskraftig tonnageskattelagstiftning garanterar rimliga framtidsutsikter för den finländska sjöfarten. Jag kommer att sakna arbetsgemenskapen, de fina arbetskamraterna och det inspirerande jobbet. De närmaste arbetskamraterna har också blivit mina goda vänner. Helena Jaatinens 33 år långa karriär inom Sjömanspensionskassan avslutas när hon i november går i pension. Helena Jaatinen trädde i kassans tjänst 1979 som jurist. Till vd valdes hon Jag har njutit av mitt arbete som har varit både intressant och mångsidigt. Tidigare hörde också ekonomi-, placerings- och IT-frågorna till mina uppgifter. Nu har vi anställt de bästa sakkunniga inom respektive område. Inom sina domäner är de även kompetentare än vd. Det framgår också av resultaten, säger Helena Jaatinen. Det är därför lätt för henne att hälsa sin efterträdare, kanslichefen vid social- och hälsovårdsministeriet Kari Välimäki, välkommen till jobbet på Sjömanspensionskassan. Hos oss är måhända handläggningen av pensionsansökningarna snabbast. Dessutom är Sjömanspensionskassan också i ekonomiskt avseende i gott skick, lovar Helena Jaatinen sin efterföljare. Förändringar i trepartssystemet Kassans ekonomiska tillstånd är gott. Placeringsverksamheten drabbades under ett par år av svårigheter såsom alla pensionskassor, -stiftelser och -bolag, men Sjömanspensionskassan har med hänsyn till omständigheterna klarat sig hyfsat i sin placeringsverksamhet. Under sina 56 verksamhetsår har Sjömanspensionskassan redovisat förlust under bara två år. Solvensen är klart över 40 %, medan den för de bästa pensionsbolagens del håller sig kring %. Hemligheten döljer sig bakom de kompetenta sakkunniga som vi lyckats få med i vårt team, säger Helena Jaatinen. Ändringar är på kommande i alla pensionssystem. Sjömanspensionskassan kan dock inte stanna upp slumrande i en välskött svunnen tid för förändringar är att vänta i pensionsförmånerna såväl för sjöfarare som för landkrabbor. 8 Albatrossi Albatrossen

9 Frisk på pension ı Omslag la; kahvin tuoksut ovat jo houkutelleet sen oven rakoon. Kohta kokoonnutaan porukalla kahvipöytään. Emäntä ei ehkä ehdi, mutta ei se mitään, kerjätä saa kaikessa rauhassa. Japanin pystykorva Helmi Orvokki (3 v.) on käynyt vuoden ajan tutustumassa emäntänsä Helena Jaatisen työpaikkaan Uudenmaankadulla Helsingissä. Kohta loppuu Helmin työharjoittelu, sillä Helmi jää marraskuun alussa Helenan kanssa kokopäivätoimiseksi lenkkeilijäksi, metsässä samoilijaksi, ystävien tapailijaksi ja mikä parasta Helmi saa Helenan huomion lähes kokonaan itselleen. Olemme Helmi Orvokin kanssa ajatelleet ottaa ihan rauhallisesti. Etusijalla ovat kävelylenkit metsässä ja ystävien tapaaminen. Suunnittelin, josko asuisin yhden vuoden Utössä. Siellä on pieni ympärivuotinen asujaimisto ja olen sukeltanut paljonkin Utön vesissä. Elämään tuli kuitenkin sen verran paljon muutoksia, että vetäytyminen Utöhön taitaa siirtyä. Tärkeintä Helena Jaatisen mielestä on, että pääsee eläkkeelle terveenä. Hyvin harva jaksaa työelämässä eläkelainsäädännön määrittelemään tappiin eli 68-vuotiaaksi asti. Minä lähden neljä kuukautta ennen kuin eläkekassa olisi hätistänyt minut pois. Hyvä ja mielekäs työ, erittäin hieno ja tukeva työyhteisö ja hyvä terveys antavat minulle mahdollisuuden lähteä eläkkeelle hyvillä mielin. Toivon, että mahdollisimman moni voisi kokea saman, Helena Jaatinen sanoo. o Det är klart att också förvärvslivet måste förlängas när livslängden blir längre. Inget system håller för en sådan ordning att man arbetar under hälften av vuxenlivet för att sedan under den andra häften njuta av pensionärstillvaro. Målsättningen för förlängning av förvärvslivet gäller även för sjöfararnas del. I fortsättningen diskuteras sålunda höjning av sjömännens pensionsålder närmare samma nivå som övriga löntagare har. Det särskilda pensionssystemet för sjömanspensionen behövs också i fortsättningen, men pensionsförmånerna kommer säkerligen att närma sig de övriga löntagarnas nivåer. Sjöfararna har särskilt värdesatt möjligheten att gå i pension i en lägre pensionsålder än arbetstagare på land. Sjöfararna har också en något bättre pensionstillväxt och arbetstagarens pensionsavgift avdras inte från den pensionsgrundande lönen. Sjöfararna betalar själva hälften av pensionspremien, vilket innebär dubbel premie i jämförelse med övriga arbetspensionsförsäkrade. Utan statsandelen skulle sjömännens bättre pensionsförmåner än andra inte ha varit möjliga, säger Helena Jaatinen. Albatrossi Albatrossen 9

10 Omslag ı Frisk på pension Hon hänvisar den rapport som en av finansministeriet tillsatt arbetsgrupp avgivit och där det konstateras att statens andel i sjömanspensionssystemet på lång sikt ska minskas. Idag betalar staten en tredjedel av den årliga sjömanspensionsutgiften. Resten finansieras med sjöfartens arbetsgivares och arbetstagares lika stora försäkringspremier samt till en mindre del med avkastning från placeringsverksmheten. I den rapport FM:s arbetsgrupp avgett konstateras att spareffekterna av förändringar i pensionssystem alltid yttrar sig långsamt på grund av att förändringarna endast kan fokuseras till pensionsförmåner som träder i kraft i framtiden och att de endast kan verkställas iakttagande övergångstider. I fortsättningen diskuteras sålunda höjning av sjömännens pensionsålder närmare samma nivå som övriga löntagare har och samtidigt en sänkning av statsandelarna och i sinom tid ett avslutande av dessa. Samtidigt bör vi dock komma ihåg att de eventuella förändringarna gäller kommande pensionstillväxt. Fram till en lagändring åtnjuter intjänade pensioner skydd av grundlagen och kan inte kränkas. Det behövs övergångstider, påminner Helena Jaatinen. Jag anser det vara viktigt att sjömanspensionssystemet, precis som andra pensionssystem uppdateras av alla tre parter tillsammans, dvs. att representanter för social- och hälsovårdsministeriet samt arbetsgivare och arbetstagare deltar i reformarbetet. I sista hand är det sjöfartens arbetstagare och arbetsgivare som bär risken för penningmedlens tillräcklighet. Det är självklart att de ska vara med när sjömanspensionssystemet utvecklas. Helena Jaatinens förhoppning är att hon får uppleva att vårt mångsidiga pensionssystem bibehålls även i fortsättningen. Pensionsförsäkringsbolag, -stiftelser och -kassor samt särskilda pensionsanstalter av den typ t.ex. Sjömanspensionskassan är. Jag har i någon mån varit bekymrad över arbetspensionssystemets Jag anser det vara viktigt att sjömanspensionssystemet uppdateras av alla tre parter tillsammans. utveckling mot centralisering. Decentralisering har sitt eget värde och sin egen nytta. Min förhoppning är att arbetspensionsfältet får ett tredje stort arbetspensionsbolag. Sjömanspensionskassan bör dock även i fortsättningen förbli en sjävständig aktör. Sportdykning och klippor För Helena Jaatinen är vattnet en källa med livselixir. Arbetet som vd för Sjömanspensionkassan har dock inte fört kvinnan till sjöss utan framförallt till de älskade fritidssysselsättningarna dykning och båtliv på Skärgårdshavet. I åratal förde sportdykningen Helena Jaatinen till den submarina världen. Den förde också med sig organisatoriska uppgifter, bl.a. ordförandeskapet i Finlands sportdykarförbund och som en följd av den uppgiften även europeiska och internationella uppdrag. För mig är dykarföreningens människor fortfarande viktiga nära vänner. Det härliga med föreningsverksamhet är att samhällspositioner och titlar inte har någon betydelse där. Vi är alla dykare. Dykandet har Helena lämnat, men havet och naturen fascinerar fortfarande. 10 Albatrossi Albatrossen

11 Aktuaari Aktuarie Kimmo Karppinen Tilastot ı Statistik Världens vackraste trakt är kanske Ålands norra kust med sina mäktiga klippiga stränder och skär. Bottenhavets närhet vill jag uppleva varje sommar. Frisk på pension Var är Helmi? Helmiii, kaffet väntar!, ropas det på Sjömanspensionskassans kontor på eftermiddagen. Helmi är inte svår att locka till kaffestunden; kaffedoften har redan lockat den till dörröppningen. Snart samlas hela gänget kring kaffebordet. Matte kanske inte hinner men det gör ingenting, då får Helmi tigga i fred. Den japanska spetstiken Helmi Orvokki (3 år) har under ett års tid fått bekanta sig med sin matte Helena Jaatinens arbetsplats vid Nylandsgatan i Helsingfors. Snart nalkas slutet på Helmis arbetspraktik, för i början av november blir Helmi tillsammans med Helena heltidsanställd joggare, skogsvandrare, får träffa mattes vänner och det bästa av allt hon får nästan helt ensam rå om Helenas uppmärksamhet. Vi ska med Helmi Orvokki ta det helt lungt. Skogsvandringar och träffar med vänner prioriteras. I ett skede hade jag planerat att bosätta mig ett år på Utö. Där finns en liten året om boende befolkning och jag har gjort många dykarexpeditioner till vattnen kring ön. Livet förändrades i alla fall såpass mycket att Utö-planerna framskjuts åtminstone tillsvidare. Enligt Helena Jaatinens åsikt är det viktigaste att man är frisk vid pensioneringen. Ytterst få orkar fortsätta i arbetslivet fram till den i pensionslagstiftningen fastställda slutpunkten för arbetslivet, dvs. 68 år. Själv går jag i pension fyra månader innan pensionskassan skulle ha schasat iväg mig. Ett trevligt och meningsfullt arbete, en ytterst fin och stödande arbetsgemenskap och en god hälsa ger mig möjligheten att lätt till sinnes gå i pension. Jag hoppas att så många som möjligt kunde uppleva detsamma, säger Helena Jaatinen. o Mitä yksi työkyvyttömyyseläke maksaa? Työntekijän eläkelaissa suurilla työnantajilla on omavastuu omille työntekijöille myönnetyistä työkyvyttömyyseläkkeistä. Merimieseläkelaissa vastaavaa maksuvelvoitetta ei ole, vaan kaikki eläkkeet rahoitetaan MEL-vakuutusmaksulla. Uuden työkyvyttömyyseläkkeen kustannus merimieseläkejärjestelmälle saattaa olla suuri, varsinkin, jos eläköityvä on nuori. Kun eläke myönnetään, Merimieseläkekassa varaa rahat eläkkeen hoitamiseen aina 63-vuotiaaksi asti. Oheisessa taulukossa on esitetty työeläkejärjestelmässä käytettävät varauskertoimet vuotiaille. Jos siis esimerkiksi 30-vuotiaalle myönnetään 1500 euron kuukausieläke, varaus on 1500 e/kk * 162,5 kk = e. Vastaava varaus 52-vuotiaalle on euroa. Vuoden 2011 aikana myönnettiin noin 100 uutta työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea. Keskimääräinen eläke oli noin 1700 e/kk ja keskimääräinen eläkeikä 52 vuotta. Kokonaisvaraukseksi näistä eläkkeistä tulee näin ollen 16,5 miljoonaa euroa. Tämä vastaa 30 %:a Merimieseläkekassan vuoden 2011 vakuutusmaksutulosta. o Ikä Ålder , , , ,8 Varauskuukaudet Reserveringsmånader Vad kostar en beviljad invalidpension? Enligt lagen om pension för arbetstagare har stora arbetsgivare en självrisk vid beviljande av invalidpensioner åt egna arbetstagare. I sjömanspensionslagen finns inte någon motsvarande betalningsskyldighet. Alla pensioner finansieras i sin helhet med SjPL-premiemedel. Kostnaden för en ny invalidpension enligt sjömanspensionssystemet kan vara stor, särskilt om den blivande pensionären är ung. Då pensionen beviljas reserverar Sjömanspensionskassan medel för skötseln av pensionen ifråga ända fram till 63 år ålder. I tabellen visas de i arbetspensionssystemet använda koefficienterna vid reserveringen för år gamla personer. Om t.ex. en 30 år gammal person beviljas en pension på 1500 euro/månad uppgår reserveringen till 1500 e/månad * 162,5 månader = e. Motsvarande reservering för en 52-åring uppgår till euro. Under 2011 beviljades omkring 100 nya invalidpensioner eller rehabiliteringsstöd. Den genomsnittliga pensionen uppgick till cirka 1700 e/månad och den genomsnittllga pensioneringsåldern till 52 år. Det totala reserveringsbeloppet för dessa pensioner kommer sålunda att uppgå till 16,5 miljoner euro. Det här motsvarar 30 % av Sjömanspensionskassans premieinkomst o Ikä Ålder , , , ,4 Varauskuukaudet Reserveringsmånader Albatrossi Albatrossen 11

12 Työ ja harrastus ı Tasapainoa laivatyöhön Harrasteet tuovat tasapainoa laivatyöhön Köysiä ja köynnöksiä Teksti ja kuvat Pekka Karppanen Amorellalla talousapulaisena työskentelevä Ann-Mari Laine seilasi pitkään Birka Linella. Lippuvaihdokset ja eläkekysymykset saivat hänet vaihtamaan työnantajaa kolme vuotta sitten. Merimieshenki on kummassakin varustamossa ollut hyvä. Aloitin merimiesurani vuonna 1976 Birkalla. Seilasin läpi Baronessan-, Prinsessan-, Birka Princess- ja Birka Paradise -alukset, Ann-Mari kertoo. Birka Paradise siirtyi Ruotsin lipun alle 2009, jolloin Ann-Mari päätti kokeilla onnea ja etsiä töitä suomalaisilta aluksilta. Eläkekertymää oli jo tullut, ja Ruotsin lipun alla eläkeikä olisi ollut korkeampi. Hän on muutamia lyhyitä jaksoja lukuun ottamatta työskennellyt lähes koko työuransa merellä. Ennen laivoja työskentelin tuotantosihteerinä ja mainospiirtäjänä opiskelin virkavapaalla puutarhurin ammattitutkintoon kukkakaupan myyjäksi, pienellä lisäkoulutuksella saisi floristin tutkinnon, Laine sanoo. Hän kuitenkin palasi laivalle. Palkka ja lomaedut olivat paremmat. Merimiespalvelutoimiston kurssit innostivat uusiin harrastuksiin. Ann- Mari kehuu Mepan opintosihteeriä, Sirpa Kittilää, joka on ideoinut monenlaisia harrastekursseja. Ann-Mari on myös käynyt Naantalin työväenopiston kursseja ja on jäsenenä Raision Savesta ry:ssä. Hän harrasti keramiikkatöitä hyvinkin aktiivisesti useita vuosia ja aikoo jatkaa eläkkeellä. Mepassa olen käynyt ainakin akvarelli-, keramiikka- ja hopeaketjukurssit sekä golfkurssin Kotkassa. Birka Princessille Sirpa räätälöi omiakin kursseja, Ann-Mari muistelee. Golfia hän pitää erittäin hyvänä liikuntamuotona varsinkin merenkulkijalle. Laji on hyvää vastapainoa laivatyölle, jossa joskus tuntee olevansa suljetussa ympäristössä. Viiden tunnin kierros kärryn kanssa luonnonkauniissa maisemissa on Ann-Marin mieleen. Nykyisin lastenlasten hoito on hieman vähentänyt golfin harrastusta. Innostuin myös Mepan Ylläksen vaellusretkistä ja osallistuin niihin kolme kertaa, viimeksi 2001, Ann- Mari kertoo. Hän muistelee viikon kestäneillä vaelluksilla olleen todella hienon tunnelman. Mepan Martti Karlsson toimi vetäjänä, ja jäänmurtajilla työskennellyt Veijo Vaarasto antoi hyviä erätaitoniksejä. Ann-Marin Raisiossa sijaitseva kaunis koti on lähes täynnä omien kätten töitä. Keramiikka, korut, kukat ja maalaukset koristavat seiniä ja pöytiä. Hän on antanut lukuisia tekemiään töitä ystäville ja perheelle. Lähes kaikki kursseilla tekemäni paju- ja köysityöt ovat löytäneet tiensä toisten koteihin. Tutuille olen tehnyt myös puutarhatöitä ja kukka-asetelmia, kuten oman tyttären morsiuskimpun, Ann-Mari selvittää. Hänellä osaa myös tekstata näyttävillä kirjaimilla. Taito lienee perua mainospiirtäjäajoilta, ja on ollut hyödyksi vaikkapa kukkavihkojen nauhoihin. Laivoilla on aina ollut hyvä porukka ja ilmapiiri. Ann-Mari muistelee kaikkia seilaamiaan aluksia hyvällä. Hänellä ei ole enää kovin paljon työvuoroja edessään. Laivatyö on nykyisin melko raskasta ja loman ensimmäinen päivä menee ketuille. Birka Paradisen aikana vaihdoimme miehistöjä Maarianhaminassa. Amorellalta on vain puolen tunnin matka kotiin, Ann-Mari kehuu. Hän uskoo, että aktiivisesti harrastavalla merenkulkijalla ei tule ongelmia eläkkeelle siirtymisen kanssa. Lomilla ehtii tottua vapaa-aikaan ja keksiä itselleen puuhaa. Ann-Mari itse aikoo kehittyä akvarellien maalaustekniikassa. o 12 Albatrossi Albatrossen

13 Aktiivisesti harrastavalla merenkulkijalla ei tule ongelmia eläkkeelle siirtymisen kanssa. Albatrossi Albatrossen 13

14 Arbete och fritidsintressen ı Balans med fartygsarbetet Fritidsintressen balanserar fartygsarbetet Tågvirket och blomstergirlander Text och foto Pekka Karppanen Ann-Mari Laine, som nu jobbar på Amorella som ekonomibiträde, seglade länge på Birka Lines fartyg. Flaggbyten och pensionsfrågor fick henne att byta arbetsgivare för tre år sedan. På båda rederierna har sjöfararandan varit god. Jag började min sjöfararbana 1976 på Birka. Seglade på såväl Baronessan, Prinsessan, Birka Princess som på Birka Paradise, berättar Ann-Mari. Birka Paradise började segla under svensk flagg Då beslöt Ann- Mari pröva lyckan och sökte arbete på finländska fartyg. Vid det laget hade hon redan tjänat in pension och under svensk flagg hade pensionsåldern varit högre. Hon har med undantag för några kortare perioder arbetat hela sitt arbetsliv på sjön. Före fartygen jobbade jag som produktionssekreterare och reklamtecknare. Åren var jag tjänstledig och avlade yrkesexamen för trädgårdsmästare för att bli blomsterhandelsförsäljare. Med litet tilläggsutbildning kunde jag ha avlagt yrkesexamen för florister, säger Laine. Hon återvände ändå till fartygen. Lönen och semesterförmånerna var bättre. Sjömansservicebyråns kurser inspirerade till nya fritidsintressen. Ann-Mari berömmer SSBs studiesekretrare Sirpa Kittilä som har kommit med idéer till ett flertal hobbykurser. Ann-Mari har också deltagit i många arbiskurser i Nådendal och är medlem i föreningen Savesta ry i Reso. Hon jobbade mycket aktivt i flera år med keramikarbeten och har för avsikt att fortsätta med det som pensionär. Av SSBs kurser har jag deltagit i åtminstone akvarell-, keramik- och silverkedjekurser samt i en golfkurs i Kotka. För Birka Princess skräddarsydde Sirpa också egna kurser, påminner sig Ann-Mari. Golf anser hon vara en ytterst bra motionsform särskilt för sjöfarare. Grenen är en ypperlig motvikt till arbetet på fartyget. Ombord känns ju miljön ibland ganska sluten. En fem timmars omgång med kärran i ett naturskönt landskap är något som Ann- Mari gillar. Nuförtiden har skötseln av barnbarn dock minskat golfspelandet en aning. 14 Albatrossi Albatrossen

15 Pärjätään ı Vi klarar oss Jag tände också på SSBs vandringar i Ylläsområdet och deltog tre gånger i dem, senast 2001, berättar Ann-Mari. Hon minns ännu den verkligt fina stämningen på de en vecka långa vandringarna. De leddes av Martti Karlsson på SSB och Veijo Vaarasto, som jobbat på isbrytare, delade med sig av sina fina vildmarkskunskaper. Ann-Maris vackra hem i Reso är i det närmaste fullt av hennes egna arbeten. Keramik, smycken, blommor och tavlor pryder väggar och bord. Otaliga av sina arbeten har hon skänkt sina vänner och sin familj. Nästan alla korg- och plattingarbeten jag gjort på kurserna har funnit vägen till andras hem. Jag har också utfört trädgårdsarbeten och gjort blomsteruppsättningar för bekanta, exempelvis gjorde jag min egen dotters brudbukett, klarlägger Ann-Mari. Hon kan också texta med eleganta bokstäver. Färdigheten grundar sig på perioden som reklamtecknare. Den var säkert till nytta även vid t.ex. textning på blombuketternas band. Gänget och andan ombord på fartygen har alltid varit prima. Ann- Mari har trevliga minnen från alla fartyg hon seglat med. Hon har inte mera så många arbetsskiften framför sig. Numera är fartygsarbetet rätt så tungt och den första semesterdagen går vanligen till spillo. Under tiden på Birka Paradise skiftade vi manskap i Mariehamn. Från Amorella är det igen bara en halvtimmes färd hem, lovordar Ann-Mari. Hon är övertygad om att det inte uppstår några problem vid pensioneringen för en aktiv sjöfarare med många fritidsintressen. Under ledigheterna hinner den aktiva vänja sig vid fritiden och hitta på sysselsättning för sig. För sin del har Ann-Mari tänkt utveckla sin akvarellteknik. o Mikael Ojala on Merimieseläkekassan ylilääkäri. Hän on lääketieteen tohtori ja neurologian erikoislääkäri, jolla on myös vakuutus-ja liikennelääketieteen erityispätevyydet. Mikael Ojala är Sjömanspensionskassans överläkare. Han är medicine doktor och neurologie specialist. Han har även specialkompetens i försäkrings- och trafikmedicin. Työhyvinvointi on kaikkien etu Arbetshälsa gagnar alla Työhyvinvointi-nimikkeen alla on vuosien mittaan tehty työpaikoilla monenlaista tempausluonteista toimintaa, joka on varmaan virkistänyt arjessa ja parhaimmillaan hitsannut myös yhteishenkeä. Kuitenkin varsinainen työhyvinvointia edistävä toiminta on jatkuvaa, varsin monialaista kehitystyötä, jonka tavoitteena on työviihtyvyyden kohentamisen ohella myös työssä jaksamisen ja jatkamisen edistäminen. Osa tästä toiminnasta kuuluu työterveyshuollolle, kuten terveystarkastusten tekeminen ja sairauksien ripeä hoitaminen. Näkisin kuitenkin, että suurin osa toiminnasta ei ole tätä terveyteen liittyvää, vaan pikemmin henkilöstöhallinnollista. Aivan avainasemassa ovat sekä töiden organisointi että lähiesimiesten osaaminen. On paljon tilanteita, joissa lähiesimiehen tulee ratkaista ristiriitatilanteita, puuttua joskus hankaliinkin asioihin ja perehtyä jopa alaisten elämäntilanteeseen ja vaivoihin. Tietysti myös henkilöstöllä itsellään on merkittävä myötävaikutus työpaikan ilmapiiriin. Henkilöstön työkyvyttömyyden uhasta tulee olla hyvissä ajoin tietoa niin henkilöstöhallinnossa kuin työterveyshuollossa, ja tarvittaessa tulee ryhtyä ammatillisen kuntoutuksen toimiin, jos nykytehtävässä ei näytä olevan jatkamismahdollisuuksia. Tässä kohdassa Merimieseläkekassa voi tukea ammatillista kuntoutusta. Parempi työhyvinvointi on kaikkien osapuolten etu. Työntekijöiden terveysseuranta on hyvälaatuista, heidän on mukavampi tulla töihin, asiakkaat aistivat parantuneen työilmapiirin (mikä voi olla joskus liiketoiminnallekin hyödyksi) ja eläkejärjestelmään kohdistuvat paineet saadaan pidetyiksi paremmin hallinnassa, kun työelämässä jaksetaan olla pidempään. o Under rubriken arbetshälsa har det under årens lopp genomförts kampanjer av många slag på arbetsplatserna. Förvisso har dessa jippon piggat upp vardagen och i bästa fall även stärkt vi-andan. Grundläggande verksamhet som främjar arbetshälsan ska dock till karaktären vara ett kontinuerllgt och mångsidigt utvecklingsarbete i syfte att vid sidan av strävan till ökad trivsel i jobbet även främja orkandet i och fortsättandet av detta. En del av den här verksamheten hör till företagshälsovården, t.ex. hälsoundersökningarna och snabb vård av sjukdomar. Jag anser dock att den största delen av denna verksamhet inte består av hälsovårdsfrågor utan snarare hör till personaladministrationen. Nyckelfrågor är därför såväl organiserandet av arbetet som de närmaste förmännens know how. Det uppstår en hel del situationer där förmännen ska lösa konfliktsituationer, ingripa i stundom rätt kinkiga frågor och t.o.m. förjupa sig i underlydandes livssituationer och besvär. Givetvis har också personalen själv en betydelsefull roll ifråga om atmosfären på arbetsplatsen. Såväl personaladministrationen som företagshälsovården ska i god tid ha kännedom om hotande arbetsoförmåga inom personalen och vid behov inleda åtgärder för yrkesinriktad rehabilitering om det ser ut att inte finnas möjligheter för en fortsättning i nuvarande uppgift. I dylika fall kan Sjömanspensionskassan stöda den yrkesinriktade rehabiliteringen. En bättre arbetshälsa gagnar alla parter. Uppföljningen av arbetstagarnas hälsa har positiv inverkan, det blir trevligare för dem att komma på jobb, kunderna uppfattar den förbättrade atmosfären på arbetsplatsen (vilket ibland kan vara till nytta även för affärsverksamheten) och trycket på pensionssystemet hålls bättre under kontroll när arbetstagarna orkar fortsätta längre i arbetslivet. o Albatrossi Albatrossen 15

16 Tunnustukset ı Sea Sunday Merenkulun turvallisuuspalkinto jaettiin Helsingissä Sea Sunday Paavo Wihurille Liikenneministeri Merja Kyllönen luovutti Merenkulun turvallisuuspalkinto Sea Sundayn merenkulkuneuvos Paavo Wihurille Helsingin Eteläsatamassa pelastusristeilijä Jenny Wihurin edessä Palkinto on osoitus Paavo Wihurin kunnioitettavasta urasta ja elämäntyöstä merenkulun turvallisuuden edistämiseksi kotimaassa ja ulkomailla. Wihuri aloitti meripelastustoiminnan isänsä valvonnassa jo 15-vuotiaana vuonna 1960 ollessaan niin kutsuttuna ruorijengarina pelastusristeilijä Harmajalla. Teksti Lehdistötiedote, Marina Paulaharju Kuvat Marina Paulaharju Merenkulkuneuvos Paavo Wihuri on toiminut meriturvallisuuden puolesta suurella sydämellä ja aktiivisesti koko työuransa. Merenkulun turvallisuuspalkinnon perusteissa sen myöntävä toimikunta toteaa, että Paavo Wihuri on tehnyt pitkäjänteistä, elämäntehtäväluonteista meripelastustoimintatyötä ja on maassamme merkittävä henkilö meriturvallisuuden kehittämisen saralla niin vapaaehtois-, ammatti-, viranomais- kuin kansainvälisissä organisaatioissa. Koulutukseltaan Wihuri on merikapteeni. Hän jäi eläkkeelle vuoden 2009 lopussa Merenkulkulaitoksen meriturvallisuusjohtajan tehtävästä. Hän on myös toiminut Suomen Meripelastusseurassa niin toiminnanjohtajana, hallituksen jäsenenä kuin puheenjohtajana. Suomen Meripelastusseura on perustettu vuonna Toiminnan kantava voima on lähimmäisen auttaminen. Valtakunnallinen järjestö ja sen tuhannet vapaaehtoiset auttavat merihätään joutuneita ihmisiä niin sisävesillä kuin merellä. Ihmishenkien turvaaminen merellä on yhteistyötä viranomaisten ja vapaaehtoistyötä tekevien välillä. Suomen Meripelastusseura tekee korvaamatonta työtä sen yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi, että myös merellä nollavisio kuolemaan johtavissa onnettomuuksissa on todellisuutta, totesi liikenneministeri Merja Kyllönen. Paavo Wihuri totesi kiitospuheessaan, että 60-luvulla oli vaikea saada valtiovalta ymmärtämään kansallisen meripelastuslain tarpeellisuus. Vasta kymmenen nuoren hukkuminen huvimatkalla Tvärminnen ulkopuolella vuonna 1978 käynnisti lain valmistelutyön ja 1980 annettiin valtioneuvoston päätös meripelastuslaista. Wihuri pitää lain säätämistä menestystarinana ja sen turvin oli helppo olla mukana kansainvälisessä työssä. Verratessaan Suomen ja muiden maiden meripelastustyön järjestelmiä hänen ei ole koskaan tarvinnut olla häpeissään. Merilain uudesta tulkinnasta ja sen seurauksista hän sen sijaan on huolissaan ja viittaa hovioikeuden päätökseen kaksi vuotta sitten. Päätöksen mukaan vuosikymmeniä jatkunut tulkinta siitä, että merilaki koskee kaikkien alusten päälliköitä romuttuu. Näin muodoin kymmenien tuhansien veneiden kuljettajilla ei ole enää päällikön vastuuta eikä kenelläkään ole vastuuta aluksen merikelpoisuudesta tai sen katsastusvaatimusten täyttymisestä. Wihurin mukaan ministeriön olisi pikaisesti ryhdyttävä lainmuutostoimiin, jotta hovioikeuden lainvoimainen päätös ei vaaranna meriturvallisuutta ja ihmishenkiä tulevaisuudessa. Merimieseläkekassa onnittelee merenkulkuneuvos Paavo Wihuria palkinnosta. o 16 Albatrossi Albatrossen

17 Sea Sunday Merenkulun turvallisuuspalkinto Sea Sunday on viranomaisten sekä ammatti- ja vapaa-ajan merenkulun järjestöjen vuonna 1996 perustama huomionosoitus. Palkinnon myöntämisen perusteena voi olla konkreettinen teko, oivallus, asenne, kehitysprojekti tai muu merenkulun turvallisuuteen liittyvä seikka. Palkinto voidaan antaa nimetylle henkilölle, aluksen miehistölle, varustamolle, viranomaiselle tai muulle yhteisölle. o Albatrossi Albatrossen 17

18 Hedersbevisningar ı Sea Sunday Sjöfartens säkerhetspris utdelades i Helsingfors Sea Sunday till Paavo Wihuri Den överlät trafikminister Merja Kyllönen sjöfartens säkerhetspris Sea Sunday till sjöfartsrådet Paavo Wihuri. Ceremonin skedde i Södra hamnen i Helsinfors framför räddningskryssaren Jenny Wihuri. Priset är en hedersbevisning som tillägnas Paavo Wihuri för hans aktningsvärda insatser och livsverk främjandet av sjöfartens säkerhet till fromma i såväl vårt eget land som utomlands. Wihuri inledde redan som 15-åring år 1960 sjöräddningsverksamheten under sin fars överinseende som s.k. rorgängare på räddningskryssaren Harmaja. Text Pressmeddelande, Marina Paulaharju Foto Marina Paulaharju 18 Albatrossi Albatrossen Palkinnonluovutuksessa liikenne- ja viestintäministeri Merja Kylllöstä avustivat varatoimitusjohtaja Hans Ahlström (vasemmalla) Suomen Varustamot ry:stä ja toimitusjohtaja Kyösti Vesterinen (oikealla) Suomen Meripelastusseura ry:stä. Vid prisutdelningen behjälptes trafikminister Merja Kyllönen av vice verkställande direktör Hans Ahlström (till vänster) från Finlands Rederiförening rf och verkställande direktör Kyösti Vesterinen (till höger) från Finlands sjöräddningssällskap.

19 Sjöfartsrådet Paavo Wihuri har aktivt och med stort hjärta verkat sjösäkerheten till fromma under hela sin karriär. I motiveringarna till beviljandet av sjöfartens säkerhetspris konstaterar juryn att Paavo Wihuri har utfört ett långsiktigt sjöräddningsarbete av livsuppgiftsnatur och att han i vårt land har varit en viktig person för utvecklingen av sjösäkerheten såväl inom frivillig-, yrkes-, och myndighetssom internationella organisationer. Till utbildningen är han sjökapten. I slutet av 2009 gick han i pension från posten som sjösäkerhetsdirektör vid sjöfartsverket. Han har även verkat som verksamhetsledare, styrelsemedlem och styrelseordförande för Finlands Sjöräddningssällskap. Finlands Sjöräddningssällskap grundades Den bärande kraften i verksamheten är hjälpen till medmänniskor. Den riksomfattande organisationen och dess tusentals frivilliga hjälper såväl på insjövattnen som på havet människor som råkat i sjönöd. Säkerställandet av människoliv på sjön är ett samarbete mellan myndigheterna och frivilligarbetarna. Finlands Sjöräddningssällskap utför ett oersättligt arbete för att den gemensamma målsättningen; att nollvisionen blir verklighet även för de olyckors del på sjön som leder till döden uppnås, konstaterade trafikminister Merja Kyllönen. Paavo Wihuri konstaterade i sitt tacktal att det på 60-talet var svårt att få statsmakten att förstå behovet av en nationell sjöräddningslag. Först tio ungdomars drunkning på en nöjesfärd utanför Tvärminne 1978 blev startskottet för lagberedningsarbetet och 1980 gavs statsrådets beslut om sjöräddningslagen. Wihuri anser stiftandet av lagen vara en framgångssaga och med stöd av den var det lätt att delta i det internationella arbetet. Vid en jämförelse mellan Finlands och övriga länders system för sjöräddningsarbetet har han aldrig behövt skämmas. Däremot är han bekymrad över den nya tolkningen av sjölagen och dess följder och hänvisar till hovrättens beslut för två år sedan. Enligt beslutet skrotas den tolkning som gällt i tiotals år som hävdat att sjölagen gäller befälhavarna på alla fartyg. Således har tiotusentals förare inte mera befälhavaransvar och ingen har heller ansvar för fartygets sjöduglighet eller uppfyllandet av besiktningskraven. Enligt Wihuri borde ministeriet nu i brådskande ordning skrida till åtgärder för en ändring av lagen så att hovrättens laga kraft vunna beslut inte i framtiden äventyrar sjösäkerheten och människoliv. Sjömanspensionskassan lyckönskar Paavo Wihuri till priset. o Sea Sunday Sjöfartens säkerhetspris Sea Sunday är en av myndigheterna samt yrkes- och fritidsorganisationerna inom sjöfarten år 1996 inrättad hedersbevisning. Grundvalen för beviljandet av priset kan vara en konkret gärning, idé, attityd, ett utvecklingsprojekt eller någon annan sak med anknytning till sjöfartens säkerhet. Priset kan ges till en vald person, besättning på ett fartyg, ett rederi, en myndighet eller annat samfund. o Albatrossi Albatrossen 19

20 Sijoitusomaisuus ı Kiinteistösijoittaminen Merimieseläkekassan kiinteistösalkkuun uudistuotantoa Uutta liiketilaa Kuninkaalaan Kuvat: Arkkitehtitoimisto Sollamo Merimieseläkekassa on aloittanut uudisrakennustyöt Vantaan Kuninkaalassa tulipalossa tuhoutuneen liikekiinteistön tilalle. Työt on tarkoitus saada päätökseen tulevan vuoden syksyllä. Tulipalo roihusi Vantaan Kuninkaalassa joulun alla Merimieseläkekassan omistama KOy Kuninkaanhovi -niminen rakennus tuhoutui palossa kokonaan. Tulipalossa ei sattunut yhtään henkilövahinkoa. Rakennuksen oli pääosin vuokrannut Tavararatalo Hongkong. Eläkekassa päätti suunnitella ja rakentaa tuhoutuneen rakennuksen tilalle uuden liikerakennuksen. Rakennuksen suunnittelu on aloitettu huhtikuussa 2011 ja suunnitelmat valmistuivat huhtikuussa Rakennushankkeen vetovastuun hoitaa Procofin Oy. Kohteen pääsuun- Ota yhteyttä! Tilojen vuokraus: Merimieseläkekassa Matti Jokinen Albatrossi Albatrossen

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2002 vp Työajan vähentäminen iän perusteella Eduskunnan puhemiehelle Puron työryhmän valmisteleman yksityisalojen työeläkkeiden eläkeuudistuksen tärkein tavoite oli tehdä työeläkejärjestelmään

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1291/2001 vp Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen eläkeikäraja Eduskunnan puhemiehelle Työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät sopimukseen yksityisten alojen työeläkkeiden kehittämisestä.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Behovskartläggning: Äldrevård och -service Skövden kunta, Suomen kielen hallintoalue, 541 83 Skövde Skövde kommun, Finskt förvaltningsområde, 541 83 Skövde LAKI

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 482/2012 vp Leskeneläkkeen 50 vuoden ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Leskeneläkettä koskevat säännökset edellyttävät leskeltä 50 vuoden ikää tietyissä tilanteissa. Kansaneläkelain mukaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 412/2009 Valtionyhtiöiden ylimitoitettujen eläke-etujen kohtuullistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime viikkoina on ilmennyt, että monilla eläkkeelle siirtyneillä valtionyhtiön johtajilla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2007 vp Kela-korvattavat lääkkeet ja perhekohtainen omavastuu Eduskunnan puhemiehelle Joissakin sairauksissa on se tilanne, ettei Kelan korvauksen piirissä oleva lääke anna sitä

Lisätiedot

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 944/2006 vp Työeläkkeen menetyksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Uuden eläkelain voimaan tullessa mahdollistui työeläkkeelle pääsy 63 vuoden iässä ilman, että menettäisi ansaitun

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET 2 TIDTABELL 2012 Förhandsutredning 2013 Tillsättandet av projektet 2014 Planering & organisering 2015 2017 2016 Utarbetandet av programmet för jubileumsåret

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 447/2010 vp Au pair -ilmoitusten välittämisen jatkaminen työministeriön MOL-palvelussa Eduskunnan puhemiehelle Työministeriön www.mol.fi on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä verkkopalvelu,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2004 vp Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten ja osakkeenomistajien ohjeistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime lokakuun alusta voimaan tullut järjestyslaki kumosi kaupunkien omat järjestyssäännöt.

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng 1 *Starttirahalla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja työllistymistä turvaamalla yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan käynnistämisvaiheen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2004 vp Työntekijöiden työehtojen heikentyminen ISS:ssä Eduskunnan puhemiehelle Pietarsaaressa sijaitsevassa Snellmanin lihanjalostuslaitoksessa hoidettiin tuotantorakennusten siivoustyö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 619/2002 vp EU-direktiivi satamapalvelujen järjestämisestä Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unioni on laatimassa direktiiviä satamapalvelujen järjestämisestä. Tämänkin EU-direktiivin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1362/2010 vp Ruotsissa työskennelleiden henkilöiden eläkepäätösten käsittelyajat Eduskunnan puhemiehelle 1960- ja 1970-luvuilla Suomesta lähti satojatuhansia suomalaisia Ruotsiin töihin.

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1185/2013 vp Raskausajan työkyvyttömyyden määrittäminen Eduskunnan puhemiehelle Raskausaikana työnteko vaikeutuu asteittain. Työkyvyn määrittäminen on hankalaa ja vaihtelee äitien välillä.

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 517/2008 vp Kansaneläkkeen maksaminen eläkkeeseen oikeutetuille Eduskunnan puhemiehelle Kansaneläkkeen saamisen rajoituksia työeläkkeen suhteen on vuoden alusta tarkistettu, ja suuri

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2007 vp Nuorten leskien perhe-eläketurvan parantaminen Eduskunnan puhemiehelle Perhe-eläkkeen tarkoitus on turvata lesken ja lasten toimeentulo perheen toisen huoltajan kuoltua.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2007 vp Kansainvälisen adoption rajoitukset Eduskunnan puhemiehelle Lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 678/2001 vp Ansiosidonnaisen työttömyysturvan parantaminen Eduskunnan puhemiehelle Maan suurin ammattijärjestö SAK ehdotti maanantaina 14.5.2001, että ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 426/2007 vp Isännöitsijän pätevyyden valvonta Eduskunnan puhemiehelle Isännöitsijä on asunto-osakeyhtiön tai kiinteistöyhtiön operatiivinen johtaja, jonka tärkein tehtävä on johtaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 856/2001 vp Sosiaalityöntekijöiden työuupumus ja heikentyneet työolot Eduskunnan puhemiehelle Sosiaalityöntekijöiden työuupumus on kasvaneen työmäärän ja työolojen huononemisen myötä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 792/2006 vp Viisipäiväinen vuosilomaviikko Eduskunnan puhemiehelle Vuosilomalaki on vanhentunut joiltakin osin. Laissa vanhaa perinnettä on se, että ansaittu vuosiloma-aika kuluu myös

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 Tiedotustilaisuus Aika Torstai 16. toukokuuta 2013 klo 18 20 Paikka Kaupunginjohtotoimisto, Köpmansgatan 20, Informationssalen Läsnä 27 henkilöä Antti Yliselä, suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 143/2005 vp Näyttökokeiden resurssien varmistaminen Eduskunnan puhemiehelle Ammatilliset näyttötutkinnot ovat saaneet pysyvän jalansijan suomalaisessa koulutus- ja tutkintojärjestelmässä.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus.

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. 1. Solen skiner. 2. Det är soligt. 3. Det är halvmulet. 4. Det är mulet/molnigt. 5. Det är varmt.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 400/2004 vp Kurun metsäoppilaitoksen opetusmetsien riittävyys Eduskunnan puhemiehelle Kurun metsäoppilaitoksella on tällä hetkellä käyttöoikeus noin 1 200 metsähehtaariin valtion tai

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 614/2013 vp Kotkaniemi-museon kulttuurihistoriallisen perinnön turvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Presidentti P.E. Svinhufvudin kotimuseon Kotkaniemen tulevaisuus on uhattuna: opetus-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 352/2002 vp Korvattavat MS-lääkkeet Eduskunnan puhemiehelle MS-tautia sairastavan potilaan taudin kuva ja eteneminen on hyvin yksilöllistä. Hyvin useasti tauti etenee aaltomaisesti

Lisätiedot

Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015

Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015 Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015 Aika Tid ti/tis 19.5.2015 klo/kl. 17.00 18.23 Paikka Plats Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Grankulla kyrka, Kavallvägen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2013 vp Poliisin lupapalveluiden ajanvaraus Eduskunnan puhemiehelle Poliisin lupapalveluita varten pitää jatkossa varata aika Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksella.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 130/2008 vp Työ- ja työkyvyttömyyseläkkeiden maksupäivä Eduskunnan puhemiehelle Työeläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen maksupäivä on kuukauden ensimmäinen päivä. Tapauksissa, joissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2008 vp Kelan maksamat matkakorvaukset oman auton käytöstä Eduskunnan puhemiehelle Kela korvaa sairauden ja kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen kuluja. Kelan toimistosta voi hakea

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 442/2003 vp Oikeus irtisanomisajan palkkaan konkurssitilanteissa Eduskunnan puhemiehelle Konkurssitapauksissa irtisanomisajan palkkamääräykset jäävät kuolleeksi kirjaimeksi. Useimmissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 472/2010 vp Reuman sairaalan hoitotoimenpiteiden seuranta Eduskunnan puhemiehelle Reumasäätiön sairaalan lopettamisen yhteydessä hallitus vakuutti, että reumapotilaat kyetään jatkossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1184/2006 vp M-real Oyj:n Simpeleen tehtaan irtisanomiset Eduskunnan puhemiehelle Hienopaperi- ja kartonkiyhtiö M-real Oyj on ilmoittanut vähentävänsä Rautjärven Simpeleen tehtaalta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 401/2011 vp Yli 50-vuotiaiden työttömien työllistäminen Eduskunnan puhemiehelle Yli 50-vuotiaiden työttömien määrä on kasvamassa suhteessa kaikkiin työttömiin. Erityisesti pitkälle

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 151/2001 vp Kelan maksama lomakustannuskorvaus yrityksille äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudelta Eduskunnan puhemiehelle Äitiysrahakausi on 105 päivää, ja oikeus äitiysrahaan alkaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 886/2005 vp Palokunnan hälytystehtäviin osallistuvien ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Eräs nuori kirjoittaa olevansa sopimuspalokuntalainen. Aktiivisia toimijoita on pienellä paikkakunnalla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 928/2004 vp Ulkomailla asuvan adoptiolupa Eduskunnan puhemiehelle Lakia lapseksiottamisesta muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan Haagin yleissopimus lasten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 793/2004 vp Uskonnollinen painostus Eduskunnan puhemiehelle Ajatus lähestyvästä poismenosta saa monet ikäihmiset aikaisempaa kiinnostuneemmiksi uskonasioista. Tämä saattaa ikäihmiset

Lisätiedot