6/ 2007 KUTSU SYYSKOKOUKSEEN JÄSENILLE MAKSUTTA OMAT TALOYHTIÖSIVUT ISÄNNÖINNILLE ENSIMMÄISET YLEISET SOPIMUSEHDOT HYVÄ VUOKRATAPA UUDISTUU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "6/ 2007 KUTSU SYYSKOKOUKSEEN JÄSENILLE MAKSUTTA OMAT TALOYHTIÖSIVUT ISÄNNÖINNILLE ENSIMMÄISET YLEISET SOPIMUSEHDOT HYVÄ VUOKRATAPA UUDISTUU"

Transkriptio

1 6/ 2007 KUTSU SYYSKOKOUKSEEN JÄSENILLE MAKSUTTA OMAT TALOYHTIÖSIVUT ISÄNNÖINNILLE ENSIMMÄISET YLEISET SOPIMUSEHDOT HYVÄ VUOKRATAPA UUDISTUU HUOMATTAVA OSA KAAPELITALOUKSISTA ILMAN DIGISOVITINTA VANHAT HISSIT TURVALLISUUSRISKI

2 Hyvän asumisen puolesta 2 OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Jäsenlehti 6/2007 Julkaisija Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry Kirkkokatu 19 A OULU Puh. (08) Faksi (08) Vastaava toimittaja Pekka Luoto Puh. (08) , Tulostus Multiprint Oulu SISÄLLYS YHDISTYS TIEDOTTAA... 3 KUTSU SYYSKOKOUKSEEN... 3 JÄSENILLE TARKOITETUT TALOYHTIÖSIVUT AVATAAN VIIKOLLA YHDISTYKSEN KOTISIVUT... 3 KIINTEISTÖLIITTO TIEDOTTAA:... 3 ISÄNNÖINNILLE ENSIMMÄISET YLEISET SOPIMUSEHDOT... 3 KIRA-TALKOOT KOKOAVAT SUOMALAISET VAIKUTTAJAT YHTEEN... 4 EUROOPPAAN TARVITAAN YHTENÄISET KIINTEISTÖMARKKINAT... 5 KIINTEISTÖRAHASTOLAIN UUDISTAMINEN KIRJATTU HALLITUSOHJELMAAN... 5 AJANKOHTAISTA... 6 HÄMEENLINNAN KIRKKO JA TORIPUISTO VUODEN YMPÄRISTÖRAKENNE... 6 HYVÄ VUOKRATAPA UUDISTUU... 6 VANHAT HISSIT OVAT TURVALLISUUSRISKI... 6 DEMENTIA LISÄÄ VANHUSTEN PALVELUASUNTOJEN TARVETTA... 6 YLIJOHTAJA ROSSILAHTI KAIPAA LUOVIA RATKAISUJA ASUNTOKANNAN JA -ALUEIDEN KEHITTÄMISEEN... 6 KUNTALIITTO HALUAA KUNNILLE MAHDOLLISUUDEN VAIKUTTAA LÄMMITYSTAPAAN... 7 ENERGIATODISTUKSEN ANTAJAN PÄTEVYYDEN TOTEAMINEN KIINKOLLE... 7 UUSIA KJS KIINTEISTÖJOHTAJIA SERTIFIOITIIN... 8 HYVÄ OSTO-OSAAMINEN SÄÄSTÄÄ TALOYHTIÖIDEN ASUKKAIDEN RAHOJA... 8 MITOITA KIINTEISTÖNHOITO OIKEIN... 9 LAKIASIAT... 9 Kansikuvan 3D-mallinnus Arkkitehtitoimisto Jukka Tikkanen Oy, TYÖRYHMÄ EHDOTTAA 25 KÄRÄJÄOIKEUDEN VERKOSTOA... 9 kuva Oulun kaupungin Matkailupalvelut OIKEUSTAPAUKSET Osoitelähde Oulun läänin Kiinteistöyhdistyksen jäsenrekisteri Osoitteenmuutokset Puh. (08) Faksi (08) tai takasivun osoitteenmuutos kaavakkeella ISSN X TUTKIMUS JA KEHITYS KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISFOORUMIN NEUVOTTELUKUNTA KÄSITTELI TOIMIALAN KEHITTÄMISTÄ SUURI OSA KAAPELITALOUKSISTA EDELLEEN ILMAN DIGISOVITINTA MARKKINA JA SUHDANTEET OP-POHJOLA: ASUNTOKAUPPA NORMALISOITUNUT INFLAATIO SYYSKUUSSA 2,6 PROSENTTIA - ASUMINEN KALLISTUI ENITEN ASUNTOLAINAKANNAN KASVU HIDASTUI SYYSKUUSSA ASUNTOYHTEISÖJEN KORJAUSKUSTANNUKSET KASVOIVAT 13,1 PROSENTTIA VUONNA KTI MARKKINAKATSAUS: KIINTEISTÖMARKKINAT EDELLEEN VILKKAAT TUOTTOVAATIMUSTEN LASKU PYSÄHTYNYT VUOKRIEN NOUSU KIIHTYNYT SUOMEN MARKKINOILLA EDELLEEN VAHVA ASEMA KANSAINVÄLISESSÄ VERTAILUSSA.. 14 RAKENNUSKUSTANNUKSET NOUSSEET VUODESSA 6,1 PROSENTTIA EUROKOODIT AVAAVAT RAKENNUSTEOLLISUUDEN MARKKINOITA VAIHTANUT ALKUVUONNA SÄHKÖNTOIMITTAJAA ASUNNON PERUSKORJAUKSET KIINNOSTAVAT KOTITALOUKSIA KOTITALOUKSISTA 22,7 % AIKOO KÄYTTÄÄ RAHAA ASUNNON PERUSKORJAUKSEEN TALONRAKENTAJIEN KORJAUSRAKENTAMISEN LIIKEVAIHTO KASVOI VUONNA TAPAHTUMAT, UUTUUDET JA JULKAISUT TILINPÄÄTTÄJÄN TIETOISKU ENERGIATODISTUS OSAKSI SUOMEN TALOKESKUKSEN KULUTUSSEURANTAA LIITTEET KUTSU SYYSKOKOUKSEEN... 17

3 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys YHDISTYS TIEDOTTAA KUTSU SYYSKOKOUKSEEN Oulun läänin Kiinteistöyhdistyksen syyskokous pidetään 20. joulukuuta alkaen klo Paikkana on Ravintola Oskarin Kellari, Rautatienkatu 9. Asioina ovat sääntömääräiset asiat sekä Pohjois-Suomen palvelukeskuksen perustaminen. Liitteenä kutsu ja esityslista. JÄSENILLE TARKOITETUT TALOYHTIÖSIVUT AVATAAN VII- KOLLA 50. Taloyhtiösivut ovat uudenaikainen työkalu asukasviestinnän hoitamiseen. Palvelun lähtökohtana on asukaskeskeisyys ja tavoitteena asukasviestinnän tehostaminen sekä asukkaiden tiedonsaannin parantaminen taloyhtiöissä. Palvelu tulee olemaan asukkaille avoin eli ne ovat asukkaiden luettavissa ilman tunnuksia. Helppokäyttöisyys lisää sivujen käyttöä ja siten sivuista saatavaa hyötyä myös taloyhtiölle ja isännöitsijälle. Palvelu sisältyy jäsenmaksuun. Lisätietoa palvelusta löytyy osoitteesta Palvelun voi tilata osoitteesta joka avataan palvelun avautuessa viikolla 50. Sivulta löytyy myös ohjeet palvelun tilaamisesta. Palvelun tilaajat saavat salasanan ja käyttöohjeet. Taloyhtiö voi lisätä sivuille oman yhtiönsä asioita, tiedotteita, asiakirjoja sekä kuvia. Sivuille tulee myös hallituksen jäsenille tarkoitettu osio, johon pääsee vain salasanan avulla. Isännöitsijöille mahdollistetaan tiedotteiden julkaiseminen yhden tai useamman taloyhtiön sivuille helposti ja nopeasti yhdellä kertaa. Sivuston päivittäminen ei ole pelkästään yksittäisen asukkaan, hallituksen jäsenen tai isännöitsijän vastuulla. Palvelun tarjoaja eli Kiinteistöliitto tuottaa sivuille muun muassa taloyhtiön hallintoon ja asumiseen liittyvää aineistoa. Sivuilta tulee löytymään mm. hallinto- ja asumisopas sekä automaattisesti päivittyvä Taloyhtio.netin uutispalsta. Taloyhtiön päivittäjä ei tarvitse erityistietämystä, vaan normaalit tietokoneen käytön perustaidot riittävät mainiosti. Tavoitteena on, että jäsentaloyhtiön hallitus valitsisi sivujensa ylläpitäjän eli talon oman päivittäjän mielellään hallituksen keskuudesta ja tämä henkilö vastaisi sivujen muokkauksesta ja päivittämisestä taloyhtiön omien asioiden osalta. YHDISTYKSEN KOTISIVUT Yhdistyksen kotisivuja on uudistettu. Osoite on Sivut koostuvat yleisestä osiosta, johon kaikilla on vapaa pääsy sekä pelkästään jäsenille tarkoitetusta osioista, johon pääsee pelkästään tunnuksilla. Toistaiseksi tunnukset ovat kaikille jäsenille samoja. Käyttäjätunnus: kiinteisto Salasana: yhdistys07 Ohje: klikkaa kirjoittaudu sisään - painiketta anna tunnukset valitse jäsensivut Jäsensivuilta löytyy esimerkiksi toistasataa oikeustieteen tohtori Mikko Pikkujämsän vastausta Oulun läänin Kiinteistöviestin lukijoiden kysymyksiin. Sivuilta löytyy myös yhdistyksen järjestämien koulutustapausten luentomateriaali ja vanhat jäsentiedotteet. KIINTEISTÖLIITTO TIEDOTTAA: ISÄNNÖINNILLE ENSIMMÄISET YLEISET SOPIMUSEHDOT Kiinteistöalan järjestöt ovat laatineet isännöintisopimusten tueksi Isännöintipalvelujen yleiset sopimusehdot ISE ISE 2007 tarjoaa yhteiset pelisäännöt isännöintisopimusten taustaksi ja suosittelee sopimaan muun muassa taloyhtiön tietojen omistusoikeuksista. Uudet sopimusehdot on syytä ottaa käyttöön uusissa isännöintisopimuksissa, mut-

4 Hyvän asumisen puolesta 4 ta niiden käyttämisestä kannattaa sopia myös olemassa olevissa sopimuksissa. Isännöintipalvelujen yleiset sopimusehdot ovat laatineet ja hyväksyneet Suomen Isännöintiliitto ry, Suomen Kiinteistöliitto ry ja Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry. ISE 2007:ssä määritellään yleiset pelisäännöt muun muassa sopimuksen muuttamiseen, siirtoon ja päättämiseen, alihankkijoiden käyttöön, palkkion maksamiseen, hinnantarkistukseen, vahingonkorvausvastuuseen ja erimielisyyksien ratkaisemiseen. Sopimusehtoja käytetään isännöintiyrityksen ja tilaajan kuten taloyhtiön välillä. Kun isännöintisopimuksessa viitataan yleisiin sopimusehtoihin, näistä asioista ei tarvitse enää erikseen sopia tilaajan ja palveluntarjoajan sopimuksessa. Tietojen omistusoikeuksista sovittava Uutena asiana sopimusehdoissa on otettu kantaa tietojen omistamista koskeviin kysymyksiin. Taloyhtiöiden ja isännöintiyritysten on suositeltavaa sopia, kuka omistaa isännöintiyrityksen asiakkaastaan keräämät ja ylläpitämät tiedot, ja miten menetellään esimerkiksi siinä tilanteessa, kun taloyhtiö vaihtaa isännöintiyritystä. Tietojen omistus-, käyttö- ja hyödyntämisoikeudesta on sovittava aina erikseen. Isännöintiyrityksen ja taloyhtiön on sovittava esimerkiksi huoltokirjan ylläpidosta, tiedonsiirrosta, tiedonsiirtotavoista, tiedon luovuttamisesta ja tiedon omistusoikeudesta sopimuksen päättyessä. Sähköisen tiedonhallinnan ja viestinnän lisääntyessä on tietoturvallisuudesta huolehtiminen entistä tärkeämpää. Varmuuskopioinnit ja palo- ja murtoturvallisuus ovat esimerkkejä, joista on sovittava, jotta varmistetaan tietojen turvallinen käsittely. Yleisissä sopimusehdoissa korostetaan pitkäaikaisen sopimusyhteistyön merkitystä. Isännöinti perustuu luottamukseen, joten pitkäaikaiset asiakassuhteet ovat sekä asiakkaan että palveluntuottajan etu. Viimeaikaiset lainsäädännön muutokset, kuten tilaajavastuulain mukainen tilaajan vastuu, on huomioitu ISE 2007:ssä. Sopimusehdot heti käyttöön Kiinteistöalan järjestöt suosittelevat, että isännöintipalvelun tilaajat ja tarjoajat ottavat uudet sopimusehdot käyttöön välittömästi. Mahdollisuuksien mukaan niitä suositellaan otettavaksi myös vanhoihin sopimuksiin, jotta myös ne saadaan ajan tasalle. Vanhoissa sopimuksissa uudet sopimusehdot voidaan ottaa käyttöön vain molempien osapuolten yhteisymmärryksessä. Aiemmin käytössä olleet sopimusehdot koskivat sekä isännöintiä että kiinteistönhuoltoa, mikä hankaloitti sopimista. Uusi ISE 2007 koskee vain isännöintiä ja muita kiinteistöjohtamispalveluita. Sopimusehtojen käyttöalueeksi on määritelty isännöinnin lisäksi kiinteistöjen johtaminen laajemminkin. Siten niitä voidaan soveltaa asuntoosakeyhtiöiden isännöinnin lisäksi esimerkiksi liikekiinteistöjen johtamisessa. KIRA-TALKOOT KOKOAVAT SUOMALAISET VAIKUTTAJAT YHTEEN Kiinteistöliitto ja muut Kiinteistö- ja rakentamisfoorumiin kuuluvat järjestöt kokoavat ensimmäistä kertaa suomalaisia elinkeinoelämän vaikuttajia, poliittisia päättäjiä, virkamiehiä ja median edustajia Kiinteistö- ja rakentamistalkoisiin tammi-helmikuussa Talkoisiin osallistuu noin 40 kutsuvierasta. KIRAtalkoissa pureudutaan kiinteistö- ja rakentamisalan yhteiskunnalliseen merkitykseen, alan kehitystrendeihin, haasteisiin ja tulevaisuuden visioihin. Talkoot muodostuvat puheenvuoroista ja niihin liittyvistä keskusteluista, pienryhmätyöskentelystä ja kohdevierailuista. Talkoiden tapahtumapaikkana on Helsinki- Vantaan lentoasema ja Vanajanlinna Hämeenlinnassa. KIRA-talkoiden esikuvana on mm. Päättäjien Metsäakatemia ja Puolustusvoimien Maanpuolustuskurssi, joiden tavoitteena on antaa suomalaisille vaikuttajille ja päättäjille kokonaisnäkemys edustamastaan alasta. Näille kursseille valitaan kulloinkin noin 50 henkilöä, joista kolmannes edustaa elinkeinoelämää ja loput poliittisia päättäjiä, hallintoa, tiedotusvälineitä, tiedettä ja kulttuuria. KIRA-talkoiden järjestäjä, Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi on kymmenen alan keskeisimmän järjestön muodostama yhteistyöfoorumi, joka jatkaa vuonna 2000 käynnistyneen alan yhteisen kansainvälistä tunnustusta saaneen visiotyön (Visio 2010) kehitys- ja yhteistyötä. KIRAfoorumi järjestää talkoiden lisäksi vuosittain

5 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi -nimisen ajankohtaisseminaariin. Seminaari on seuraavan kerran Tilaisuuteen on kutsuttu koko Kiinteistöliiton väki. KIRA-foorumin toiminta Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi viestii alan yhteisistä näkemyksistä ja linjauksista, järjestää alan yhteisiä tilaisuuksia ja tarvittaessa erillisprojekteja sekä ylläpitää yhteistä verkkosivustoa: KIRA-foorumin johtoryhmässä Kiinteistöliittoa edustaa Harri Hiltunen ja viestintäryhmässä Marjukka Vainio. Lisäksi KIRA-foorumilla on Neuvottelukunta, johon on kutsuttu alaan keskeisesti vaikuttavia valtion ja kuntien avainhenkilöitä sekä toimialan edustajia. Kiinteistöliittoa neuvottelukunnassa edustaa liiton puheenjohtaja Juhani Ruskeepää. KIRA-foorumin muodostavat: Arkkitehtitoimistojen liitto ATL ry, Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry, Kiinteistöpalvelut ry, LVI-Talotekniikkateollisuus ry, Rakennusteollisuus RT ry, Rakennustietosäätiö RTS, Suomen Kiinteistöliitto ry, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry ja Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry. EUROOPPAAN TARVITAAN YHTENÄISET KIINTEISTÖ- MARKKINAT Eurooppalaiset kiinteistöalan järjestöt vaativat Euroopan komissiolta toimia yhtenäisten kiinteistömarkkinoiden aikaansaamiseksi. Järjestöt perustavat vaatimuksensa Maastrichtin yliopistolla teetettyyn tutkimuksen, jonka mukaan Eurooppa tarvitsee yhtenäisen kiinteistörahastolainsäädännön kilpailukykynsä turvaamiseksi. Lainsäädännön pitäisi perustua niin sanottuun REIT-malliin (Real Estate Investment Trust). REIT-lainsäädännön mukaan toimivat kiinteistörahastot olisivat verotuksellisesti samanarvoisia suoran kiinteistöomistuksen kanssa. REIT-markkinoilla toimivia rahastoja ei veroteta suoraan, vaan veron maksavat niistä osinkoa saavat omistajat. Rahastoilla tulisi myös olla mahdollisuus listautua pörssiin. Yhtenäinen säätely lisäisi markkinoiden toimivuutta ja läpinäkyvyyttä. Maastrichtin yliopiston tutkimuksen mukaan Euroopassa tarvitaan yhtenäistä kiinteistörahastolainsäädäntöä viidestä syystä: 1. Nykyiset kansalliset markkinat ja jäsenmaiden erilainen lainsäädäntö ovat johtaneet useiden erilaisten sisämarkkinoiden syntymiseen Euroopassa 2. Yhtenäinen lainsäädäntö mahdollistaisi avoimet, läpinäkyvät ja säädellyt markkinat 3. REIT-lainsäädäntö tarjoaisi myös piensijoittajille mahdollisuuden sijoittaa kiinteistöihin kaikissa jäsenmaissa 4. Nykyinen markkinatilanne houkuttelee kiinteistösijoittajia siirtämään omistuksiaan Euroopan ulkopuolelle erilaisiin veroparatiiseihin 5. Yhtenäinen lainsäädäntö mahdollistaisi toimimisen laajemmilla markkinoilla ja takaisi tätä kautta paremmat mahdollisuudet osaamisen syventämiseen ja erikoistumiseen, esimerkiksi yleis-hyödyllisiin asuntokohteisiin tai logistiikkakiinteistöihin. Maastrichtin yliopiston tutkimuksen ovat rahoittaneet European Landowners Organisation, European Property Federation, Royal Institution of Chartered Surveyors, The European Group of Valuers Asso-ciations ja Urban Land Institute Europe. Suomesta tutkimuksen teettämiseen ovat osallistuneet Suomen Kiinteistöliitto ry, Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry, Kiinteistöalan Koulutussäätiö ja Kiinteistötalouden instituutti KTI ry. KIINTEISTÖRAHASTOLAIN UUDISTAMINEN KIRJATTU HAL- LITUSOHJELMAAN Suomalaiset kiinteistöalan järjestöt painottavat, että kiinteistörahastolain uudistamista Suomessa on jatkettava oman kilpailukykymme varmistamiseksi. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että kiinteistörahastolainsäädäntöä selvitetään ja osakeyhtiömuotoisten kiinteistörahastojen verotusta uudistetaan siten, että suomalaisten kiinteistörahastojen kansainvälinen kilpailukyky turvataan sijoituksien ohjaamiseksi muun muassa vuokraasuntomarkkinoille.

6 Hyvän asumisen puolesta 6 AJANKOHTAISTA HÄMEENLINNAN KIRKKO JA TORIPUISTO VUODEN YMPÄRIS- TÖRAKENNE Vuoden 2007 Ympäristörakenne -kilpailun voittajaksi on valittu Hämeenlinnan kirkko ja toripuisto. Kohde on erinomainen esimerkki historiallisesta kohteesta, joka on entistämisellä saatu vastaamaan tämän päivän vaatimuksia ja arkipäivän käyttöä. Kunniamaininnan kilpailussa saivat Keravan Keskuspuisto ja Otto-Iivari Meurmanin puisto Helsingissä. Betonikeskuksen ja Puutarhaliiton järjestämän kilpailun tulokset julkistettiin Hämeenlinnassa. HYVÄ VUOKRATAPA UUDISTUU Kiinteistöliitto valmistelee yhteistyössä Vuokralaisten Keskusliiton, Suomen Vuokranantajien ja RAKLI:n kanssa uudistettua hyvä vuokratapa -ohjeistusta. Tarve uudistukselle on tullut kentältä, jossa vanha ohjeistus on koettu liian yleiseksi ja abstraktiksi. Uudistuksen myötä on tarkoitus saada sisällytettyä ohjeistukseen enemmän konkretiaa ja toisaalta ottaa kantaa juuri niihin ongelmakohtiin, jotka toistuvat eri tahojen jäsenneuvonnassa. Ohjeistuksen on tarkoitus olla valmis tämän vuoden loppuun mennessä. Tällä hetkellä valmisteltu ehdotus on lausuntokierroksella. Lausuntojen jälkeen ehdotus vahvistetaan vielä kaikkien neljän valmistelijatahon hallituksissa. VANHAT HISSIT OVAT TURVALLISUUSRISKI Suomen Hissiurakoitsijayhdistys: Suomen hissiurakoitsijayhdistys on huolissaan hissien ikääntymisestä. Vuosittain hissit aiheuttavat jopa 500 vaarallista häiriötilannetta. Suomessa on lähes hissiä, joissa tapahtuu vuodessa keskimäärin sellaista toimintahäiriötä, jotka edellyttävät toimenpiteitä hissialan ammattilaiselta. Toimintahäiriöistä 500 on sellaisia vaaratilanteita, joissa vakavan tapaturman mahdollisuus on ilmeinen. Yli käytössä olevasta vanhasta hissistä puuttuvat turvallisuuden takaavat tekniset ratkaisut. Hissin käyttöturvallisuus haltijan vastuulla Valtaosa hisseistä sijaitsee asuinkiinteistöissä. Vastuu vanhojen hissien käyttöturvallisuudesta on hissin haltijalla - yleensä taloyhtiöllä. Vakavimmat vanhojen hissien riskitekijät ovat ovettomat hissikorit, hälytysyhteyden puuttuminen ja hissin huono pysähtymistarkkuus. Huono pysähtymistarkkuus on sekä turvallisuuspuute että liikuntarajoite, jotka aiheuttavat vuosittain erittäin vakavia kaatumisonnettomuuksia. DEMENTIA LISÄÄ VANHUSTEN PALVELUASUNTOJEN TARVETTA Dementiaa sairastavat vanhukset tarvitsevat paljon nykyistä enemmän palveluasuntoja. Vähintään keskivaikeasti dementoituneita ihmisiä on nyt lähes Ennusteiden mukaan yli 75- vuotiaita keskivaikeasti dementoituneita on parinkymmenen vuoden kuluttua yli Heistä puolet tarvitsee pitkäaikaishoitoa kodin ulkopuolella. Stakesin ja ympäristöministeriön selvityksen mukaan kunnat eivät ole varautuneet erityisen hyvin palveluasuntojen tarpeen kasvuun. Joillakin paikkakunnilla vanhuksia makuutetaan yhä terveyskeskusten vuodeosastoilla, vaikka se on huomattavasti kalliimpaa hoitoa kuin palveluasuminen. Makaaminen myös vie vanhuksen voimat ja kunnon. Tuoreen selvityksen mukaan 75 vuotta täyttäneet tarvitsevat uutta palveluasuntopaikkaa, joissa on henkilökuntaa vuorokauden ympäri. Asunnot pitäisi saada käyttöön vuoteen 2025 mennessä. YLIJOHTAJA ROSSILAHTI KAIPAA LUOVIA RATKAISUJA ASUNTOKANNAN JA -ALUEIDEN KEHITTÄMISEEN Valtion asuntorahaston (ARA) ylijohtaja Hannu Rossilahti perää uusia luovia ja radikaalejakin ratkaisuja asuntokannan ja -alueiden kehittämiseen.

7 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys Jopa nykyistä aravavuokra-asuntoa eli noin 10 prosenttia koko aravakannasta on vähennettävä lähivuosina. Syynä on se, etteivät vanhat asunnot enää kaikilta osin vastaa nykyajan asumistarpeita, korjaaminen on kannattamatonta, asunnot ovat väärissä paikoissa tai ne ovat jääneet tyhjiksi. Tilalle on rakennettava uusia kohtuuhintaisia asuntoja sellaisille alueille, joissa on kysyntää. Peruskorjauksen tarpeessa olevan luvuilla rakennettujen lähiöiden asuntokanta on tilanteessa, jossa vaaditaan suuria peruskorjauksia. Ratkaisuvaihtoehtoja ongelmaan ovat asuntojen korjaaminen, myyminen, käyttötarkoituksen muuttaminen ja purkaminen. Kaikkia näitä vaihtoehtoja on toteutettu ARAn ja 40 kunnan yhteistyössä Käyttöaste paremmaksi -projektissa ( ). Erilaisia toimenpiteitä on jo tehty noin asunnolle ja toimenpiteitä on aloitettu noin asunnolle. Projektin kuluessa on pystytty vähentämään tyhjien vuokra-asuntojen määrää. Moneen kuntaan on saatu remontoimalla ja käyttötarkoitusta muuttamalla monikäyttöisiä, kipeästi tarvittuja asuntoja vanhuksille ja erityisryhmille. Tästä hyviä esimerkkejä on muun muassa Outokummussa, Kiteellä ja Pellossa. Hyvissä esimerkkikunnissa on esimerkiksi purettu teollisuuskäytössä ollut alue ja tilalle rakennetaan kokonainen uusi alue tarvetta vastaavia asuntoja. Rossilahden mukaan projekti on osoittanut, että asuntojen ja alueiden kehittämisessä voidaan käyttää hyvin monenlaisia keinoja. KUNTALIITTO HALUAA KUNNILLE MAHDOLLISUUDEN VAIKUTTAA LÄMMITYSTAPAAN Kuntien tulisi voida määrittää kiinteistöjen lämmitystapa asemakaavan laatimisen yhteydessä, esittää Kuntaliitto ympäristöministeriölle tekemässään ehdotuksessa. Muutoksen myötä kunnat voisivat entistä paremmin vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöihin ja paikalliseen ilmanlaatuun. Rakennusten lämmitystavan valinta sekä energialaitoksissa käytettävän polttoaineen valitseminen ovat merkittävimpiä keinoja päästöjen vähentämisessä. Nykyisten säännösten pohjalta kunnat eivät voi vaikuttaa uusien rakennusten lämmitystavan valintaan. Tavoitteena vähäpäästöiset ja energiatehokkaat lämmitystavat Kaukolämpö lämmitystapana mahdollistaa edullisten ja monipuolisten - myös uusiutuvien - energialähteiden valvotun ja ammattimaisen käytön. Jotkut kunnat edellyttävät tontteja myydessään tai vuokratessaan, että rakentajat liittyvät kaukolämpöverkkoon. Kilpailuviraston kanta tähän on ollut ehdottoman kielteinen; kaikkien energiamuotojen on voitava kilpailla keskenään vapaasti. Kuntaliiton mukaan lämmitystapaa koskevien määräysten lainmukaisuus on siten epäselvä. Muutos maankäyttö- ja rakennuslakiin Kuntaliitto esittää, että maankäyttö- ja rakennuslakiin lisättäisiin kohta, jonka mukaan asemakaavamääräykset voivat koskea myös lämmitystapavalintaa, mikäli se on tarpeen energiatehokkaan tai ympäristövaikutuksiltaan tavoiteltavan ilmanlaadun tai kasvihuonekaasupäästöjen hallinnan kannalta. Kaavan yhteydessä tulisi vaihtoehtoisesti voida määrätä uusiutuvan energian käytöstä esimerkiksi siten, että tietty osuus rakennuksen energiantarpeesta on tuotettava uusiutuvalla energialla. ENERGIATODISTUKSEN ANTAJAN PÄTEVYYDEN TOTEAMINEN KIINKOLLE Ympäristöministeriö on päättänyt, että FISE Oy ja Kiinteistöalan koulutussäätiö voivat todeta rakennuksen erillisen energiatodistuksen antajan pätevyyden. Ympäristöministeriön mukaan FISE Oy ja Kiinteistöalan koulutussäätiö täyttävät organisatorisen, toiminnallisen ja taloudellisen riippumattomuuden sekä asiantuntemuksen vaatimukset. Erillisten energiatodistuksen antajien on oltava muun muassa perehtyneitä energiatodistuksen laadintaan ja energiatodistusta koskeviin säädöksiin. Heidän on osoitettava osaamisensa pätevyyden toteajan järjestämässä kokeessa. Pätevyysvaatimus koskee vain erillisen energiatodistuksen laatijoita. Sen sijaan esimerkiksi uudisrakennuksen pääsuunnittelijalla katsotaan jo työnsä puolesta olevan pätevyys rakennuksen energiatehokkuuden arviointiin. Pätevyyden hyväksyminen on voimassa toistaiseksi. Ympäristöministeriö voi kuitenkin peruuttaa hyväksynnän, jos siihen on syytä.

8 Hyvän asumisen puolesta 8 Laki ja asetus rakennuksen energiatodistuksesta tulevat voimaan UUSIA KJS KIINTEISTÖJOHTAJIA SERTIFIOITIIN Kiinteistöalaa toimintaympäristönä leimaavat nopeasti etenevä ammattimaistuminen, kansainvälistyminen, verkottuminen ja liiketoiminnallistuminen. Toimialan substanssiosaamisen lisäksi menestyvän kiinteistöjohtajan on tunnettava myös asiakastoimialat ja osattava ennakoida niissä tapahtuvia muutoksia. Tämä edellyttää moniosaajaa, joka tuntee kiinteistöalan kysymysten lisäksi myös asiakastoimialojen trendit ja erityispiirteet ja on sitoutunut jatkuvaan itsensä kehittämiseen. Kiinteistöjohdon sertifiointi on väline kiinteistö- ja rakennusalalla nykyisin tarvittavan monipuolisen osaamisen ja asiantuntemuksen osoittamiseen ja korostamiseen. Työnantajalle sertifikaatti tarjoaa tuen henkilöstövalinnoissa: sertifioitu johtaja on kehittänyt itseään laajasti ja monipuolisesti johtamisen ja kiinteistöklusterin eri osa-alueilla. Kiinteistöjohtajille sertifikaatti näyttää kehittymisen suunnan kohti laajoja ja poikkitieteellisiä valmiuksia sekä kannustaa jatkuvaan itsensä kehittämiseen ja kouluttautumiseen. Sertifikaatin edellytyksinä on vähintään opistotason peruskoulutus, vähintään 3 vuoden työkokemus kiinteistöjohtamisen tehtävistä sekä tietty määrä kiinteistöjohtamiseen erikoistuvaa koulutusta ja johtamiskoulutusta. Sertifioitu kiinteistöjohtaja sitoutuu sertifikaatin saatuaan jatkuvaan itsensä kehittämiseen ja osaamisensa ylläpitoon. Sertifioitu kiinteistöjohtaja on oikeutettu käyttämään itsestään nimikettä KJs, sertifioitu kiinteistöjohtaja. Suomessa kiinteistöjohdon sertifiointi käynnistyi vuonna 1999, ja tähän mennessä sertifikaatin on saanut 119 johtajaa. Marraskuussa 2007 arvonimen sai 17 uutta kiinteistöjohtajaa, jotka ovat osoittaneet monipuolisen osaamisensa ja kokemuksensa kiinteistöjohtamisen alueella. Sertifikaatin saivat aakkosjärjestyksessä: Johtava asiantuntija Karl-Gunnar Gädda, Senaatti kiinteistöt; Kiinteistöpäällikkö Juha Haapakoski, Icecapital Oy; Projektijohtaja Harri Hahkala, ISS Palvelut Oy; Myyntipäällikkö Raimo Hallman, Huoneistokeskus Oy; Toimitusjohtaja Juhani Jokelainen, Lahden Talot Oy; Kiinteistöpäällikkö Kim Jolkkonen, SATO Oyj; Toimitusjohtaja Hanna Kaleva, KTI Kiinteistötieto Oy; Johtaja Marja Kallio, Skanska Talonrakennus Oy; Toiminnanjohtaja Kaisa Leiwo, Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi; Head of Agency Services Markku Metsäranta, Cushman & Wakefield; Johtaja Raija Mäkinen, Asuntosäätiön Kiinteistöt Oy; Kiinteistöjohtaja Arto Nummela, Kiinteistö-Tapiola Oy; Kauppapaikkapäällikkö Jorma Saari, Rautakesko Oy; Tilapalvelun johtaja Raili Salminen, Hämeenlinnan kaupunki; Hankekehitysjohtaja Veli-Pekka Tanhuanpää, Sponda Oyj; Johtaja Petri Turku, Senaatti kiinteistöt; Yksikön johtaja Mikko Turunen, Ovenia Oy HYVÄ OSTO-OSAAMINEN SÄÄSTÄÄ TALOYHTIÖIDEN ASUKKAIDEN RAHOJA Töiden oikea mitoitus ja sopimushallinnan kehittäminen ratkaisevassa roolissa Kiinteistönhoito, isännöinti ja korjaushankkeet muodostavat merkittävän osuuden taloyhtiöiden vuosibudjetista. Merkityksellistä taloyhtiöiden osakkaiden kannalta on se, kuinka hyvin palvelut ja toiminnat hankitaan. Tästä huolimatta taloyhtiöiden sopimushallintaan ja osto-osaamiseen ei juuri ole kiinnitetty huomiota. Kiinteistöalan keskeiset järjestöt kannustavat ammattilaisia kehittämään osto-osaamistaan sekä parantamaan sopimushallinnan tuntemustaan. Järjestöt toteuttavat aiheeseen pureutuvan seminaarikiertueen Kiertueen järjestävät Suomen Kiinteistöliitto ja sen yhdistykset, Kiinteistöpalvelut ry, Rakennusteollisuus RT sekä Suomen Isännöintiliitto ja sen yhdistykset.

9 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys MITOITA KIINTEISTÖNHOITO OIKEIN Taloyhtiöiden ja muiden kiinteistöjen suurimmat kustannukset aiheutuvat korjauskustannuksista, lämmityskuluista, vesi- ja jätevesimaksuista, kiinteistönhoitokuluista sekä hallintokuluista. Oikein mitoitetulla kiinteistönhoidolla ja kunnossapidolla sekä harkitusti tehdyillä teknisillä ratkaisuilla voidaan vaikuttaa merkittävästi kiinteistön käytöstä aiheutuviin kustannuksiin. Lisäksi korjaushankkeiden järkevä suunnittelu, jaksotus ja toteutus pitävät kustannukset ja taloudenpidon hallinnassa. Hintakilpailusta laadun huomioimiseen Hyvin harkitut palveluhankinnat ja huolellisesti tehdyt sopimukset johtavat tilaajan haluamaan lopputulokseen. Asiakastyytyväisyys on myös palvelun tuottajan tavoite. Pelkkä hinnalla kilpaileminen ei johda hyvään ja kestävään lopputulokseen, vaan hinnan lisäksi myös laatua on pystyttävä vertailemaan. Tarjouspyyntöjen valmisteluvaiheeseen kannattaa panostaa. Mitä tarkemmin tilaaja määrittelee tarpeensa, sitä varmemmin tarjoukset ovat vertailukelpoisia. Tilaaja ei voi suvaita huonoa laatua ellei hän ole sitä itse tilannut. Laatu on valinta, joka on määriteltävä jo tarjouspyynnössä. Lyhytjänteisen kustannusajattelun sijasta kiinteistöjen on keskityttävä kokonaistaloudelliseen elinkaariajatteluun. Taloyhtiön jatkuva kunnossapito ja huolellinen hoito pidentävät rakennusten ja eri teknisten laitteiden ikää. Pitkäjänteinen kiinteistönpito ja suunnitelmalliset korjaukset lisäävät myös asumisviihtyvyyttä. Seminaarikiertue alkoi Lappeenrannasta Osto-osaaminen ja sopimushallinta kiertue käynnistyi Lappeenrannasta 12. marraskuuta: Seminaarikiertueella korostetaan tilaajan osto-osaamiseen panostamista sekä pyrkimystä pitkäaikaisiin sopimussuhteisiin. Kiertuepäivät koostuvat kolmesta, eri kohderyhmille suunnatusta osiosta. Iltapäivän ammattilaistilaisuuksissa käsitellään urakka- ja kiinteistöpalvelusopimuksia. Kohderyhmänä ovat isännöitsijät, kiinteistöpäälliköt sekä kiinteistönhuolto- ja rakennusyhtiöiden sopimusasioista vastaavat henkilöt. Iltaseminaarit on suunnattu taloyhtiöiden hallitusten jäsenille, etenkin puheenjohtajille. LAKIASIAT TYÖRYHMÄ EHDOTTAA 25 KÄRÄJÄOIKEUDEN VERKOSTOA Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa käräjäoikeuksien yhdistämisiä niin, että maassamme olisi tulevaisuudessa nykyisen 54:n sijasta 25 käräjäoikeutta. Uudistuksen tavoitteena on ennen kaikkea luoda edellytykset laadukkaalle lainkäytölle ja tehostaa käräjäoikeuksien toimintakykyä. Työryhmä luovutti ehdotuksensa tänään oikeusministeri Tuija Braxille. Työryhmä korostaa, että käräjäoikeuksien tuomiopiirikoon suurentamisella on mahdollista tasapainottaa sekä tehtäviä että henkilöstöä eri käräjäoikeuksien kesken ja myös vähentää nykyisten pienten yksiköiden haavoittuvuutta. Suurentaminen monipuolistaa käräjäoikeuden jutturakennetta ja luo sitä kautta paremmat edellytykset tuomareiden monipuolisille työtehtäville ja ammattitaidon kehittymiselle. Myös toimistohenkilökunnalta edellytetään aiempaa syvällisempää erikoistumista, mikä ei ole mahdollista pienissä yksiköissä. Käräjäoikeusverkoston uudistaminen on osa meneillään olevaa käräjäoikeuksien rakenneuudistusta. Nykyisin käräjäoikeuksien hoitama kiinteistöasioiden kirjaaminen eli lainhuutojen ja kiinnitysten käsittely siirtyy lähivuosina Maanmittauslaitokselle. Toisen ison asiaryhmän eli riidattomien velkomisasioiden käsittelyn uudistaminen mm. sähköistä asiointia kehittämällä sekä näiden asioiden mahdollinen keskittäminen joihinkin käräjäoikeuksiin vaikuttaa niin ikään. Käräjäoikeuksien työ kohdentuu siis tulevaisuudessa yhä selvemmin riita- ja rikosasioiden ratkaisemiseen. Kansalaisten henkilökohtainen asiointitarve käräjäoikeudessa on vähentynyt ja sähköisiä palveluja kehitetään oikeushallinnossa jatkuvasti. Näin myöskään käräjäoikeuden maantieteellisellä sijainnilla ei enää ole samaa merkitystä kuin joskus aiemmin. Asianosaisten läsnäolo oikeu-

10 Hyvän asumisen puolesta 10 den istunnossa ei aina ole välttämätöntä, ja tarvittaessa heitä voidaan kuulla myös videoyhteyksien kautta. Tällä hetkellä käräjäoikeuksien toimipaikkoina on 54 pääkansliaa, 11 sivukansliaa ja 46 muuta istuntopaikkaa. Ehdotuksen mukaan jatkossa olisi 25 pääkansliaa, 5 sivukansliaa ja 30 istuntopaikkaa. Vain Ahvenanmaan, Espoon, Helsingin ja Vantaan käräjäoikeuksien tuomiopiireihin ja toimipaikkoihin ei tulisi muutoksia. Uusi käräjäoikeusverkosto edellyttää useimmissa käräjäoikeuksissa lisätilojen rakentamista. Rakennushankkeiden vuoksi työryhmän ehdotusta ei toimipaikkojen osalta voitaisi toteuttaa yhdellä kertaa. Käytännössä siirtymäaika olisi osin useita vuosia. Osa lakkautettavista käräjäoikeuksista toimisi siirtymäajan sivukanslioina. Ruotsinkieliset palvelut turvattaisiin piirikoon suurentuessa erityistoimin, mm. perustamalla kaksikielisiin käräjäoikeuksiin ns. kieliosastoja sekä henkilöstön kielitaitovaatimuksia koskevalla erityissääntelyllä. Työryhmän ehdotuksessa on kaksi eriävää mielipidettä, jotka molemmat liittyvät sivukanslioihin. OIKEUSTAPAUKSET KHO:2007:75 Uuden asunto-osakkeen ostajan kauppakirjan mukainen sitoumus suorittaa asuntoosakeyhtiölle lyhytaikainen lainaosuus ei johtanut maksua koskevaan varainsiirtoverovelvollisuuteen. Vaikka ostaja sitoutui perustajarakentajan kanssa tekemässään asunto-osakkeiden kauppakirjassa suorittamaan asunto-osakeyhtiölle 35 prosentin lyhytaikaisen lainaosuuden asunto-osakeyhtiön velasta viimeistään kahden kuukauden kuluttua kohteen valmistumisesta ja osakkeiden omistusoikeuden siirtymisen ehtona oli mainittu suoritus, maksua ei pidetty vastikkeena omistusoikeuden luovuttamisesta eikä siitä sen vuoksi ollut suoritettava varainsiirtoveroa. Ennakkoratkaisu. Helsingin HAO T 07/0707/5 Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten terveellisyyden ja turvallisuuden vaatimuksien ei voitu katsoa jäävän täyttymättä pelkästään sillä perusteella, että autopaikkojen sijainti ei ollut voimaan tulleiden rakennusmääräysten mukainen. Rakennuslautakunta ei ollut voinut velvoittaa asunto-osakeyhtiötä poistamaan 1960-luvulla toteutettuja autopaikkoja. Rakennuslautakunta oli kieltänyt sakon uhalla asunto-osakeyhtiötä määräaikaan mennessä käyttämästä tai sallimasta muiden käyttää autopaikoitukseen tontin aluetta, joka on vähemmän kuin kahdeksan metrin päässä rakennuksen työpaikkatilojen tai asuntojen ilmanottoaukoista. Kuutta autopaikkaa koskevan kiellon perusteena oli todettu, että autopaikkojen sijoittaminen kyseiselle alueelle on Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D2 kohdan vastaista ja paikalle pysäköityjen autojen pakokaasut voivat kulkeutua työpaikoille ja asuntoihin ja aiheuttaa terveyshaittoja. Hallinto-oikeus kumosi yhtiön valituksen johdosta rakennuslautakunnan päätöksen seuraavin perusteluin: Poistettavaksi määrätyt kuusi autopaikkaa on toteutettu 1960-luvulla. Autopaikkojen sijoittaminen ei ole ollut vastoin alueen tuolloista asemakaavaa eikä asiassa ole ilmennyt, että toimenpide olisi edellyttänyt rakennusvalvontaviranomaisen lupaa tuolloin voimassa olleen rakennuslain tai sen nojalla annettujen säännösten taikka määräysten perusteella. Toimenpidettä ei voida pitää myöskään tuon aikaisten rakentamista koskevien määräysten vastaisena. Yhtiöllä on siten ollut oikeus autopaikkojen sijoittamiseen. Maankäyttö- ja rakennuslain 13 :n 3 momentti huomioon ottaen yhtiötä ei ole voitu velvoittaa poistamaan autopaikkoja voimaan tulleen Suomen rakentamismääräyskokoelman D2 osan kohdan määräyksen tai kohdan ohjeen perusteella. Yksinomaan sitä, että autopaikat on sijoitettu mainitun ohjeen edellyttämää 8 metriä lähemmäksi rakennuksen ilmanottoaukkoja, ei voida pitää perusteena, jonka mukaan rakennus ympäristöineen ei täyttäisi sille maankäyttö- ja rakennuslain 166 :n 1 momentin nojalla asetettavaa terveellisyyden tai turvallisuuden vaatimusta. Näin ollen rakennuslautakunta ei ole voinut esittämillään perusteilla velvoittaa yhtiötä poistamaan autopaikkoja. MAO:286/07 Kun hankinnan toteuttaminen oli ollut sidottu Valtion asuntorahaston lainoituspäätökseen ja hankintayksikkö oli kielteisen päätöksen saatu-

11 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys aan tarjonnut kaikille tarjoajille tilaisuuden uuden tarjouksen antamiseen, hankintamenettelyn keskeyttäminen ja uuden tarjouskierroksen järjestäminen ei tässä tilanteessa ollut hakijaa syrjivää. Kiinteistö Oy Vieremän Hakatalot oli pyytänyt päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia Talo Malilantie 27:n rakennusteknisistä töistä. Rakennusurakan toimittajaksi oli valittu Rakennusliike Niilo Huttunen Oy sillä ehdolla, että Valtion asuntorahasto hyväksyy perustamiskustannukset sekä pääpiirustukset. Koska Valtion asuntorahasto ei ollut hyväksynyt rakennuksen hankinta-arvoa, kiinteistöosakeyhtiö oli pyytänyt päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia uudelleen. Rakennusurakan toimittajaksi oli valittu RHE-rakennus Oy, ja hankintasopimus oli allekirjoitettu Rakennusliike Niilo Huttunen Oy vaati, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön suorittamaan sille hyvitysmaksuna euroa sekä velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut eurolla. Uuden tarjouskierroksen todellisena tarkoituksena oli valittajan mukaan ollut tinkimiskierroksen järjestäminen. Koska ensimmäisen kierroksen tarjousten avaustilaisuus oli ollut julkinen, menettely oli ollut tarjouskilpailun tuolloin voittanutta hakijaa syrjivää. Hankintamenettely oli aloitettu ennen 1. kesäkuuta Asiaan sovellettiin siten julkisista hankinnoista annetun lain 1505/1992 (jäljempänä hankintalaki) säännöksiä sellaisina kuin ne olivat julkisista hankinnoista annetun lain 348/2007 tullessa voimaan. Markkinaoikeus totesi, että hankintalaissa ei ole säännöksiä hankintamenettelyn keskeyttämisestä. Ratkaisevana sen arvioinnissa, oliko hankintayksikkö hankintamenettelyn keskeyttäessään menetellyt julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti, oli pidettävä sitä, oliko hankintayksikkö hankinnan keskeyttäessään menetellyt ehdokkaita tai tarjoajia syrjivästi. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankinnan kohteena ollut rakennusurakka oli ollut tarkoitus rahoittaa Valtion asuntorahaston vuokra-asuntolainoituksella. Valtion asuntorahasto oli kuitenkin osarahoituspäätöstä haettaessa pitänyt alkuperäisiä rakennuskustannuksia liian korkeina asuntorahaston hyväksyttäväksi. Kun hankinnan toteuttaminen oli siten ollut sidottu Valtion asuntorahaston lainoituspäätökseen ja hankintayksikkö oli kielteisen päätöksen saatuaan tarjonnut kaikille tarjoajille tilaisuuden uuden tarjouksen antamiseen, markkinaoikeus katsoi, että hankintamenettelyn keskeyttäminen ja uuden tarjouskierroksen järjestäminen ei tässä tilanteessa ollut hakijaa syrjivää. Edellä mainituin perustein markkinaoikeus katsoi, ettei hankintayksikkö ollut menetellyt hankintalain 9 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti keskeyttäessään hankintamenettelyn ja pyytäessään uusia tarjouksia. Markkinaoikeus hylkäsi hakemuksen. TUTKIMUS JA KEHITYS KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISFOORUMIN NEUVOTTELUKUNTA KÄSITTELI TOIMIALAN KEHITTÄMISTÄ Kiinteistö- ja rakentamisala on kokoamassa tutkimus- ja kehittämistoimintaansa uudeksi strategisen huippuosaamisen keskittymäksi (SHOK). Toimialan tavoitteena on nostaa nykyistä noin 230 milj. euron tutkimus- ja kehittämisrahoitusta sekä koota resursseja yhteisten tavoitteiden ja ohjelmien taakse. Samalla toimiala haluaa varmistaa alan huippuosaamisen ja korkeakoulu- ja tutkimuslaitosten resurssien riittävyyden. Kiinteistö- ja rakentamisalan toimijoiden ja julkisen sektorin yhteinen neuvottelukunta kokoontui toisen kerran Samalla neuvottelukuntaan kutsuttiin mukaan valtiosihteeri Raimo Sailas valtiovarainministeriöstä ja opetusministeriön kansliapäällikkö Harri Skog. Neuvottelukunta käsittelee seuraavassa kokouksessaan tammikuussa asuntopoliittisen työryhmän ehdotuksia, liikennepoliittista selontekoa sekä valtioneuvostossa valmisteltavaa korjausrakentamisen periaatepäätöstä.

12 Hyvän asumisen puolesta 12 SUURI OSA KAAPELITALOUKSISTA EDELLEEN ILMAN DIGISOVITINTA Digisovittimen tai digitelevision oli marraskuun puoliväliin mennessä hankkinut 83 prosenttia Suomen vajaasta 2,3 miljoonasta television omistavasta kotitaloudesta. Elokuussa digisovitin tai digitelevisio oli 76 prosentilla tv-talouksista. Antennin välityksellä televisiota katsovista talouksista 94 prosentilla oli marraskuussa käytössä digisovitin. Kaapelitalouksista vasta 71 prosenttia omisti digisovittimen. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin yhteydessä neljästi vuodessa tehtävään laitetiedusteluun, johon osallistui marraskuuta kotitaloutta MARKKINA JA SUHDANTEET OP-POHJOLA: ASUNTOKAUPPA NORMALISOITUNUT Kuluttajien luottamus on suurin kysymysmerkki asuntomarkkinoilla, arvioi OP-Pohjola -ryhmän pääekonomisti Timo Lindholm. Hänen mukaansa asuntokauppa on palannut loka- ja marraskuun aikana normaaliksi alkusyksyn hidastumisen jälkeen. Elo- ja syyskuussa asuntomarkkinoilla vallitsi eräänlainen mietintävaihe Yhdysvaltain asuntoluottokriisin aiheuttaman epävarmuuden vuoksi. Osuuspankit odottavat, että asuntojen hinnat nousevat ensi vuonna edelleen. Tahti on kuitenkin hidastuva. Ennustehaarukka on 0-5 prosenttia. Asuntokauppaa tukee työllisyyden parantuminen. Nettopalkat ja ostovoima nousevat palkankorotusten myötä. Markkinakorot ja pankkien ottamat marginaalit eivät myöskään ole este asuntokaupalle. Lindholmin mukaan korot alkavat olla nyt korkeimmillaan, ja ne kääntyvät ehkä laskuun ensi vuoden puolella. INFLAATIO SYYSKUUSSA 2,6 PROSENTTIA - ASUMINEN KALLISTUI ENITEN Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio oli syyskuussa 2,6 prosenttia. Elokuussa se oli 2,3 prosenttia. Inflaatiota kiihdytti ennen kaikkea polttonesteiden kallistuminen viime vuoden syyskuusta. Kuluttajahintoja nosti vuodessa eniten asumisen kallistuminen. Asumisen hintoja nostivat ennen kaikkea asuntolainojen korkojen nousu, osakehuoneistojen, kiinteistöjen ja peruskorjauskustannusten kallistuminen sekä vuokrankorotukset. Myös puhelumaksujen, kulutusluottojen korkojen, elintarvikkeiden ja ajoneuvojen käyttökustannusten kallistuminen vaikutti inflaatioon. Kuluttajahintojen nousua puolestaan hillitsi syyskuussa eniten viihdeelektroniikan ja tietojenkäsittelylaitteiden sekä käytettyjen henkilöautojen halpeneminen. Elokuusta syyskuuhun kuluttajahinnat nousivat 0,5 prosenttia. ASUNTOLAINAKANNAN KASVU HIDASTUI SYYSKUUSSA Suomen Pankin ennakkotietojen mukaan suomalaisten kotitalouksien asuntolainakannan kasvu hidastui edelleen syyskuussa. Lainakanta kasvoi syyskuussa 13,0 prosenttia vuotta aiemmasta, kun heinäkuussa kasvu oli 13,4 prosenttia. Kotitaloudet nostivat syyskuussa uusia asuntolainoja miljoonaa euroa, kun määrä oli elokuussa miljoonaa euroa. Suomalaisten asuntolainakanta paisui syyskuun loppuun mennessä miljoonaan euroon oltuaan elokuun lopussa miljoonaa euroa. Uusien nostettujen asuntolainojen korot jatkoivat kohoamistaan syyskuussa. Korot nousivat 4,98 prosenttiin, kun ne olivat elokuussa 4,95 prosenttia. ASUNTOYHTEISÖJEN KORJAUSKUSTANNUKSET KASVOIVAT 13,1 PROSENTTIA VUONNA 2006 Asunto-osakeyhtiöt ja aravalainoitetut asuntoyhteisöt korjasivat rakennuksiaan vuonna 2006 kaikkiaan 1,2 miljardilla eurolla. Tiedot käyvät

13 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ilmi Tilastokeskuksen asuntoyhteisöjen korjausrakentamisen tilastosta. Asunto-osakeyhtiöiden korjaukset muodostivat noin kolme neljäsosaa koko asuntoyhteisöjen korjauksista eli kaikkiaan noin 889 miljoonaa euroa. Kasvu edelliseen vuoteen oli 16,4 prosenttia. Aravalainoitettuja asuntoyhteisöjä korjattiin noin 320 miljoonalla eurolla. Kasvu edelliseen vuoteen oli 4,7 prosenttia. Asuntoyhteisöjen hoitokuluihin kuuluvat vuosikorjauskustannukset pysyivät lähes edellisen vuoden tasolla, mutta perusparannukset eli taseeseen aktivoidut korjauskustannukset nousivat voimakkaasti (30,7 %). Syy näinkin reippaaseen kasvuun on vuoden vertailujakson 2005 tilanne, jolloin asunto-osakeyhtiöt kirjasivat huomattavan suuria korjauksia vuosikorjauksiin ja aktivoidut korjaukset jäivät alhaisiksi. Noin 40 prosenttia kaikista asunto-osakeyhtiöiden korjauskustannuksista kohdistui rakennusten ulkopuolisten rakenteiden korjauksiin, kuten ulkoseinien, kattorakenteiden, ikkunoiden, ulko-ovien ja parvekkeiden korjauksiin. LVI - järjestelmien korjauskustannusten osuus oli 24 prosenttia. Rakennuksen sisärakenteiden korjauskustannukset olivat noin 10 prosenttia kaikista asuntoosakeyhtiöiden korjauksista. Loput korjauskustannukset kohdistuivat ulkoalueiden, rakennuksen pohjarakenteiden, huoneistojen, sähköjärjestelmien ja muihin korjaustoimenpiteisiin. KTI MARKKINAKATSAUS: KIINTEISTÖMARKKINAT EDELLEEN VILKKAAT Suomalaisten kiinteistömarkkinoiden hyvät ajat jatkuvat - ainakin toistaiseksi. Sijoitusmarkkinoilla käydään kauppaa vilkkaasti, ja uusia sijoittajia virtaa Suomeen. Kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta kesällä alkanut levottomuus vaikuttaa kuitenkin kiinteistömarkkinoihin hienoisesti lisääntyvänä epävarmuutena. Suomen kansantalouden ja kiinteistömarkkinoiden perustekijät ovat kuitenkin niin vahvat, että väliaikainen levottomuus kestettäneen ilman ongelmia. Tilamarkkinoilla toimitilojen käyttöasteet ovat parantuneet ja parhaiden tilojen vuokrat jatkaneet nousuaan. KTI:n toimistovuokraindeksi osoittaa vuositasolla yli 6 prosentin nousua. Kiinteistösijoitusmarkkinoiden kaupankäyntivolyymi noussee viime vuoden huipputasolle Suomalaisilla kiinteistöillä on lokakuun loppuun mennessä käyty kauppaa reilusti yli neljällä miljardilla eurolla. Lukema ylittää selkeästi viime vuoden vastaavan ajanjakson tason. Ulkomaiset kiinteistösijoittajat ovat vastanneet lähes kahdesta kolmasosasta kuluvan vuoden merkittävistä kiinteistökaupoista. Maahamme on kuluvan vuoden aikana tullut jälleen liki parikymmentä uutta ulkomaista sijoittajaa. Sijoittajapohjan nopea laajeneminen nostanee markkinoiden likviditeetin pysyvästi korkeammalle tasolle. Ensimmäiset ulkomaiset sijoittajat ovat myös jo realisoineet voittojaan mukavaksi muodostuneilla arvonnousuilla. TUOTTOVAATIMUSTEN LASKU PYSÄHTYNYT Kesällä alkanut USA:n asuntoluottomarkkinoiden levottomuus on ulottanut vaikutuksensa nopeasti eurooppalaisille ja myös suomalaisille kiinteistömarkkinoille. Rahoittajien lisääntynyt varovaisuus ja korkotason nousu on nostanut kiinteistörahoituksen hintaa ja kasvattanut riskimarginaaleja. Tämän seurauksena muutamia vuosia jatkunut kiinteistösijoitusten nettotuottovaatimusten nopea lasku on hidastunut tai jopa pysähtynyt. Kehityksen uskotaan vaikuttavan kiinteistömarkkinoiden kaupankäyntivolyymiin hieman hiljentävästi, vaikkakin ainakin toistaiseksi markkinoilla liikkuu runsaasti toimijoita sekä osto- että myyntipuolella. VUOKRIEN NOUSU KIIHTYNYT Tilamarkkinoidenkin tilanne on varsin myönteinen. Liiketilat ovat edelleen täyskäytössä ja niiden vuokrat jatkavat vakaata nousuaan. Myös toimistotilakysyntä on piristynyt talouden ja työllisyyden vahvan kehityksen myötä. Toimistojen vuokrausasteet ovat parantuneet useilla alueilla. Vuokratasojen nousu on kiihtynyt etenkin parhailla paikoilla. KTI:n vuokraindeksi osoittaa Helsingin keskustan toimistovuokrille yli 6 prosentin nousua vuositasolla. Myös ydinkeskustan ulkopuoliset keskustan alueet ovat piristyneet. Nousun uskotaan jatkuvan ja leviävän myös lähitulevaisuudessa, joskin hieman hidas-

14 Hyvän asumisen puolesta 14 tuen. Hyvien ja huonojen tilojen ja alueiden vuokratasojen erot ovat kuitenkin säilyneet, ja nykytarpeisiin vastaamattomia tiloja on vaikeata vuokrata yhä vaativammaksi muuttuville asiakkaille. Lähitulevaisuudessa uskotaan toimistojen vajaakäytön lisääntyvän hieman lähinnä markkinoille tulevan uuden tilan seurauksena. SUOMEN MARKKINOILLA EDELLEEN VAHVA ASEMA KANSAINVÄLISESSÄ VERTAILUSSA Suomen markkinat ovat ainakin toistaiseksi kestäneet lisääntyvän epävarmuuden monia muita Euroopan markkinoita paremmin. Kansantalouden vahva tila sekä koko ajan verraten korkealla tasolla pysytelleet tuottovaatimukset ylläpitävät markkinoiden houkuttelevuutta. Joillakin Euroopan markkinoilla, joilla tilanne ehti kehittyä lähelle ylikuumenemista, ovat kaupankäyntivolyymit ja markkina-arvot kääntyneet laskusuuntaisiksi. Markkinakatsaus ja graafit ladattavissa sivuilta RAKENNUSKUSTANNUKSET NOUSSEET VUODESSA 6,1 PROSENTTIA KTI:n Rakennuskustannukset kohosivat vuoden 2006 lokakuusta vuoden 2007 lokakuuhun 6,1 prosenttia. Rakentamisen työkustannukset nousivat vuodessa 4,3 prosenttia, rakennustarvikkeiden hinnat 7,4 prosenttia ja muiden kustannusten hinnat 5,6 prosenttia, kertoo Tilastokeskuksen rakennuskustannusindeksi. Syyskuusta 2007 lokakuuhun 2007 rakennuskustannusten kokonaisindeksi nousi 0,7 prosenttia. Työpanosten hinnat nousivat 1,7 prosenttia, tarvikepanosten hinnat 0,3 prosenttia. Muiden panosten hinnat sen sijaan pysyivät ennallaan. EUROKOODIT AVAAVAT RAKENNUSTEOLLISUUDEN MARKKINOITA Asuntoministeri Jan Vapaavuori on allekirjoittanut ympäristöministeriön asetuksen, joka on mahdollistanut talonrakennusta koskevien yhteiseurooppalaisten suunnittelustandardien eli eurokoodien käytön alkaen. Suomi on yksi ensimmäisistä maista, joka ottaa standardit käyttöön. Aluksi on vahvistettu käyttöön päärakennusaineita (puu, teräs ja betoni) koskevat eurokoodien osat, joilla jo voidaan suunnitella pääosa talonrakentamisen kohteista. Loput eurokoodit vahvistetaan käyttöön sitä mukaan kuin tarvittavat kansalliset liitteet valmistuvat. Esimerkiksi monet betoniteollisuuden yritykset ovat juuri päättäneet hyödyntää eurokoodeja jo vuoden 2008 aikana. Myös muu rakennusteollisuus tukee siirtymistä eurokoodien käyttöön. Vuoteen 2010 saakka eurokoodit ovat rinnakkaiskäytössä Suomen rakentamismääräyskokoelman kantavia rakenteita koskevien ohjeiden kanssa. Kansallisten mää-räysten tarve ja laajuus arvioidaan rinnakkaiskäytön aikana. Talonrakentamista koskevien liitteiden laatimisesta ja vahvistamisesta vastaa ympäristöministeriö. Liitteet julkaistaan osana rakentamismääräyskokoelmaa. Eurokoodien julkaisemisesta vastaa Suomen Standardisoimisliitto SFS. Asetus on saatavilla ympäristöministeriön Suomen rakentamismääräyskokoelma -sivuilla VAIHTANUT ALKUVUONNA SÄHKÖNTOIMITTAJAA Sähköenergian hintojen lasku hidastui kesän aikana ja alkusyksystä hinnat ovat kääntyneet jälleen nousuun, kertoo Energiamarkkinavirasto. Sähköenergian julkiset vähittäishinnat olivat lokakuun alussa vielä noin 2,6 prosenttia alhaisemmat kuin tämän vuoden alussa. Kotitalouskäyttäjä maksoi lokakuun alussa sähköenergiastaan toistaiseksi voimassa olevilla listahinnoilla ostettuna keskimäärin 5,5 senttiä kilowattitunnilta ja sähkölämmityskäyttäjä 4,8 senttiä kilowattitunnilta. Sähkön siirtohinnat ovat nousseet vuoden alun jälkeen keskimäärin 0,8 prosenttia ja kuluttajan kokonaissähkölasku on laskenut kuluneen vuoden aikana noin prosentin. Lokakuun alussa kotitalouskäyttäjä maksoi sähköstään yhteensä 10,6 snt/kwh ja sähkölämmittäjä 8,5 snt/kwh. Toistaiseksi voimassa olevien tarjoushintojen hintataso oli lokakuussa hieman alle julkisten

15 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys listahintojen. Yhden ja kahden vuoden määräaikaisten tarjousten hintataso kotitalouksille oli keskimäärin 6,3 snt/kwh ja sähkölämmitystalouksille 5,8 snt/kwh. Viime vuoden helmikuussa avatussa Energiamarkkinaviraston sähkön kilpailuttamiseen tarkoitetussa nettihintapalvelussa (www.sahkonhinta.fi) on tehty jo yli 2,1 miljoonaa vertailuhakua. Kaikki sähkön hintoja vertailleet asiakkaat eivät kuitenkaan päädy vaihtamaan sähköntoimittajaa. Sähkön toimittajansa vaihtoi tämän vuoden tammi-elokuun aikana noin asiakasta, joka vastaa noin 2,7 prosenttia kaikista sähkön käyttäjistä. Koko viime vuoden aikana sähkönmyyjää vaihtoi noin asiakasta (3,9 prosenttia). Suhteellisesti aktiivisimpia ovat olleet yli kilowattituntia vuodessa käyttävät kotitaloudet, kuten sähkölämmittäjät, joista noin 5 prosenttia vaihtoi sähkön toimittajaansa tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana. Pienemmistä sähkönkäyttäjistä, kuten kerros- ja rivitaloasunnoista ja ei-sähkölämmitteisistä omakotitaloista, noin 2,5 prosenttia vaihtoi sähköntoimittajaa vastaavana aikana. Sähkön hankinnasta ja kilpailuttamisesta lisätietoa Taloyhtio.netin sivuilta: ASUNNON PERUSKORJAUKSET KIINNOSTAVAT KOTITALOUKSIA Suomalaisilta kuluu rahaa yhä kiihtyvästi asuntoremontteihin, kun samanaikaisesti rakennuskustannusten nousun kanssa kasvaa myös tarve korjauksiin. Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin mukaan lähes 23 prosenttia kotitalouksista aikoo varmasti tai ehkä korjaavansa asuntoaan seuraavan vuoden aikana. Kuluttajien luottamus talouteen on vahvistunut ja mielialat olivat vuoden 2007 kolmannella neljänneksellä valoisimmat seitsemään vuoteen. Kuluttajien mielialoja maan eri osissa kuvaa se, että luottamus talouteen oli jokaisessa maakunnassa vahvempi kuin pitkällä ajalla keskimäärin. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen maakunnittaiseen kuluttajabarometriin, jota varten haastateltiin heinä-, elo- ja syyskuussa Suomessa asuvaa henkilöä. KOTITALOUKSISTA 22,7 % AIKOO KÄYTTÄÄ RAHAA ASUNNON PERUSKORJAUKSEEN Kotitalouksista 22,7 % aikoo käyttää rahaa asunnon peruskorjaukseen. Eniten remonttiaikeita on Päijät-Hämeen, Itä-Uudenmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen kotitalouksilla, joista yli neljännes kaavailee panostavansa asunnonkorjaukseen vuoden sisällä. Vähäisimmät remonttiaikeet ovat Kymenlaakson, Kanta- Hämeen, Keski-Pohjanmaan, Pohjois- Pohjanmaan sekä Pohjois-Savon maakunnissa, joissa vajaa viidennes kotitalouksista suunnittelee remontoivansa asuntoaan vuoden kuluessa. Naisilla (24,5 %) on useammin kiinnostusta asunnon remonttihankkeisiin kuin miehillä (20,8 %). Keski-ikäisillä on selvästi enemmän korjausaikeita kuin nuoremmilla tai vartunneemmalla väellä, koska jopa 30 prosenttia vuotiaista kaavailee asunnon korjaushankkeeseen sijoittamista. Koulutus- ja tulotasot vaikuttavat korjausaikeisiin siten, että suurituloisemmat ja korkeammin koulutetut ovat halukkaimpia sijoittamaan asuntoremonttiin. Tarkemmat luvut selviävät liitteenä olevasta taulukosta. Lisätietoa Tilastokeskuksen sivuilta. TALONRAKENTAJIEN KORJAUSRAKENTAMISEN LIIKE- VAIHTO KASVOI VUONNA 2006 Vähintään 20 hengen talonrakennusyritysten korjausrakentamisesta kertynyt liikevaihto oli viime vuonna kaikkiaan 2,3 miljardia euroa, mikä on noin 5 prosenttia enemmän kuin vuonna Suurimpien talonrakennusyritysten koko liikevaihto oli 8,2 miljardia euroa, josta korjausrakentamisen osuus oli 28 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen talonrakennusyritysten korjausrakentamisen tilastosta. Talonrakentaminen jaetaan kahteen toimialaluokkaan, jotka ovat varsinainen talonrakentaminen sekä rakennusasennus ja rakentamisen viimeistely. Talonrakentamisen toimialan korjausrakentamisen liikevaihto kasvoi 18 prosenttia edellisestä vuodesta, kun taas rakennusasennus- ja viimeistelytyöt -toimialan korjausten liikevaihto laski 7,7 prosenttia. Suuret talonrakennusyritykset ovat yhä enenevässä määrin alkaneet panostaa korjausrakentamiseen. Korjausrakentamisen liikevaihdon osuus talonrakentamisen yrityksissä on keski-

16 Hyvän asumisen puolesta 16 määrin noin viidesosa koko liikevaihdosta. Vastaavasti asennus- ja viimeistelytöiden yrityksissä korjausten liikevaihdon osuus on lähes 50 prosenttia. Tiedustelussa mukana olevia vähintään 20 hengen talonrakennusyrityksiä on noin 600. TAPAHTUMAT, UUTUUDET JA JULKAISUT TILINPÄÄTTÄJÄN TIETOISKU Kiinteistöalan koulutuskeskus järjestää Tilinpäättäjän tietoisku-koulutuksen. Hinta 420 euroa sisältäen opetuksen aineistoineen sekä ohjelmaan merkityt tarjoilut. Hintaan lisätään arvonlisävero 22 %. Kiinteistöyhdistyksen jäsenet saavat alennusta -10 % osallistumismaksusta Aika ja paikka: klo Sokos Hotel Arina, Pakkahuoneenkatu 16, Oulu. Ohjelma: Verouudistus hallituksen verouudistusesitykset pähkinänkuoressa Tilintarkastuslain uudistus uusi laki voimassa alkaen Korjausrakentaminen ja sen rahoituksen käsittely jälkilaskelmissa Poistot asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöissä Rahoituslaskelman laadinta kiinteistöyhtiössä Asunto-osakeyhtiön ja keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön tasekirja 2007 Tavallisen kiinteistöyhtiön tasekirja 2007, erityispiirteitä Ilmoittautuminen: Viimeistään puhelimitse (09) / Miia Immonen tai Internetin kautta: -osoitteessa toimiva käyttöliittymä tai Tampuuri - kiinteistötietojärjestelmän kulutusseurantaosio. Niissä taloyhtiöissä, joissa annetaan isännöitsijäntodistus, voidaan energiatodistus helpoiten antaa osana isännöitsijäntodistusta. Muidenkin kiinteistöjen energiatehokkuudesta voidaan ilmeisimmin antaa samanlainen energiatodistus ilman erillistä kohteessa tehtävää tarkastusta. Näiden energiatodistusten voimassaoloaika on vuosi. Energiakatselmukseen perustuvan energiatodistuksen voimassaoloaika on kymmenen vuotta. Energiatodistuksen laadinta tulee osaksi Talokeskuksen kulutusseurantapalvelua - joko Kulunet- tai Tampuuri- kiinteistötietojärjestelmää. Liittymästä voi käynnistää energiatodistuksen laadinnan. Ensimmäisellä kerralla ohjelma kysyy muutaman perustiedon kuten bruttoneliömetrit ja mahdollisten sähköisten lisälämmittimien vaikutukset kokonaisenergian käyttöön kiinteistössä. Annetut tiedot tallentuvat tietokantaan. Muuten ohjelma hyödyntää kulutusseurannan tietoja todistuksen laadinnan perustana. Energiatodistus lisätään 2008 syksyllä yhdeksi kulutusseurannan raportiksi. Energiatodistus on siten Talokeskuksen asiakkaiden tulostettavissa milloin tahansa. Nyt on tärkeää, että taloyhtiöt tekisivät viipymättä päätöksen kulutusseurantapalvelun käynnistämisestä myös niissä kiinteistöissä, jotka eivät vielä kuulu Talokeskuksen palvelujen piiriin. Näin on mahdollista saada ensi vuodelle luotettavat kulutustiedot, jotta energiatodistus voitaisiin laatia heti vuoden 2009 alusta lähtien kulutusseurannan käyttöliittymän avulla. Raportointiohjelman käyttäjätunnuksen ja salasanan tilaukset sekä palvelusopimuksen päivityksen voi saattaa ajantasalle joko puhelimitse tai sähköpostitse: OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS RY ENERGIATODISTUS OSAKSI SUOMEN TALOKESKUKSEN KULUTUSSEURANTAA Suomen Talokeskus liittää rakennuksen energiatodistuksen osaksi kulutusseurantapalveluaan. Raportointivälineenä on joko

17 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys LIITTEET KUTSU SYYSKOKOUKSEEN Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry:n jäsenet kutsutaan sääntömääräiseen syyskokoukseen. Aika Torstaina , alkaen kello Paikka Ravintola Oskarin Kellari, Rautatienkatu OULU Käsiteltävät asiat: Päätetään: 1. vuoden 2008jäsenmaksun suuruudesta 2. vuoden 2008 talousarviosta 3. vuoden 2008 toimintasuunnitelmasta 4. Pohjois-Suomen aluekeskuksen perustaminen ja siihen liittyvin neuvottelu- ja sopimusvaltuuksien myöntäminen hallitukselle Määrätään: 5. hallituksen ja valiokuntien jäsenten sekä tilintarkastajien palkkiot 6. hallituksen jäsenten lukumäärä Valitaan: 7. hallituksen uudet jäsenet erovuoroisten tilalle(timo Tahkola, Jorma Vuorma, Jouni Koskela ja Jorma Niemi) 8. tilintarkastaja ja hänelle yksi varamies Oulussa Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry Hallitus Esityslista 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen puheenjohtaja 3. Kokouksen pöytäkirjanpitäjä 4. Pöytäkirjantarkastajat ja ääntenlaskijat 5. Osanottajat 6. Päätösvaltaisuus 7. Työjärjestys 8. Toimintasuunnitelman ja talousarvion esittely 9. Toimintasuunnitelmasta 2008 päättäminen 10. Talousarviosta 2008 päättäminen 11. Jäsenmaksut Hallituksen jäsenten lukumäärä 13. Hallituksen jäsenten ja valiokuntien sekä tilintarkastajan palkkioista päättäminen 14. Hallitusten jäsenten valinta erovuoroisten tilalle 15. Tilintarkastaja ja hänelle varamies 16. Informointi Pohjois-Suomen aluetoimiston perustamisesta sekä valtuuksien antaminen hallitukselle saattaa neuvottelut loppuun ja solmia yhteistyösopimus 17. Kokouksen päättäminen

18 Hyvän asumisen puolesta 18

19 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys

20 Hyvän asumisen puolesta 20

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla

Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla Hallitusseminaari 2011 Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto ry ISÄNNÖITSIJÄN VALINTA Milloin taloyhtiössä on oltava isännöitsijä?

Lisätiedot

Korjausrakentaminen 2009

Korjausrakentaminen 2009 Rakentaminen 2010 Korjausrakentaminen 2009 Asuntoyhteisöjen korjaukset Asuntoyhteisöjen korjausten arvo nousi 6,2 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen tietojen mukaan asunto-osakeyhtiöt ja aravalainoitetut

Lisätiedot

Korjausrakentaminen 2011

Korjausrakentaminen 2011 Rakentaminen 2012 Korjausrakentaminen 2011 Asuntoyhteisöjen korjaukset Vuonna 2011 asuntoyhteisöjen korjausten arvo kasvoi lähes 4 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna Asunto-osakeyhtiöt ja aravalainoitetut

Lisätiedot

Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa?

Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa? Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa? Kiinteistö 2013 14.11.2013 Jukka Kero, Pääekonomisti Suomen Kiinteistöliitto ry Sisältö Taloustilanne ja lähiaikojen näkymät Taloyhtiöiden hoitokulujen kehitys

Lisätiedot

HE 23/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uutta asunto-osakeyhtiölakia siten, että hissin jälkiasennuksen

HE 23/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uutta asunto-osakeyhtiölakia siten, että hissin jälkiasennuksen Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 32 ja 34 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uutta asunto-osakeyhtiölakia siten, että hissin jälkiasennuksen kustannuksista

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS 1 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 13.1.2011 Taltionumero 86 Diaarinumero 2098/2/09 Asia Valittaja Julkista hankintaa koskeva valitus Hakija, Jyväskylä Päätös, jota valitus koske Selostus

Lisätiedot

ISÄNNÖINTIPALVELUA OSTAMASSA TILAAJAN NÄKÖKULMA

ISÄNNÖINTIPALVELUA OSTAMASSA TILAAJAN NÄKÖKULMA ISÄNNÖINTIPALVELUA OSTAMASSA TILAAJAN NÄKÖKULMA Kiinteistö 2013 Jenni Hupli Kiinteistöliiton päälakimies, VT Ydinkysymysten äärellä Sitä saa, mitä tilaa Vastaako sitä, mitä on tavoiteltu/tarvitaan? Ratkaiseeko

Lisätiedot

Esityksen rakenne: Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto pähkinänkuoressa. Tutkimustulokset. Yhteenveto

Esityksen rakenne: Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto pähkinänkuoressa. Tutkimustulokset. Yhteenveto Esityksen rakenne: Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto pähkinänkuoressa Tutkimustulokset Yhteenveto KVKL pähkinänkuoressa Perustettu: 18.3.2008 Perustajat: Realia Group Oy Kiinteistömaailma Oy OP-Keskus

Lisätiedot

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentaminen Mitä tarkoitetaan? Yhtiö, osakas, insinöörit, juristit AOYL:nkäsitteet: kunnossapito muutostyö

Lisätiedot

ISÄNNÖITSIJÄN ASEMA, VALINTA JA ISÄNNÖINTISOPIMUKSEN ELINKAARI JURIDINEN NÄKÖKULMA

ISÄNNÖITSIJÄN ASEMA, VALINTA JA ISÄNNÖINTISOPIMUKSEN ELINKAARI JURIDINEN NÄKÖKULMA Laadukkaan isännöinnin ostaminen ISÄNNÖITSIJÄN ASEMA, VALINTA JA ISÄNNÖINTISOPIMUKSEN ELINKAARI JURIDINEN NÄKÖKULMA ISÄNNÖITSIJÄN VALINTA Milloin taloyhtiössä on oltava isännöitsijä? Yhtiöjärjestys määrää

Lisätiedot

HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset

HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset Kuulemistilaisuus 6.10.2015, Eduskunnan Valtiovarainvaliokunnan verojaosto (VeJ) Juho

Lisätiedot

Hissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein?

Hissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein? Hissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein? Hallitusforum 6.10.2012 Helsingin Messukeskus Elina Skarra Lakimies Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Taloyhtiön velvollisuus kilpailuttaa

Lisätiedot

Kotitalon kotisivut Taloyhtiosivut.fi palveluna omalle taloyhtiölle

Kotitalon kotisivut Taloyhtiosivut.fi palveluna omalle taloyhtiölle Kotitalon kotisivut Taloyhtiosivut.fi palveluna omalle taloyhtiölle 18.9.2010 Helsinki Hallitusforum Timo Tossavainen Kiinteistöliiton järjestöpäällikkö Taloyhtio.netin päätoimittaja Kotitalon kotisivut

Lisätiedot

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.9 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA 26.11.9 Kuluttajabarometri Puhelinhaastattelututkimus Kuluttajien taloudelliset mielialat, odotukset ja

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelu cleantech-hankintojen vauhdittajana Motivan neuvontapalvelu

Markkinavuoropuhelu cleantech-hankintojen vauhdittajana Motivan neuvontapalvelu Markkinavuoropuhelu cleantech-hankintojen vauhdittajana Motivan neuvontapalvelu Julkiset hankinnat Cleantech-innovaatioiden edistäjinä seminaari 2.12.2009 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Esityksen sisältö

Lisätiedot

Isännöinnin ostaminen ja sopimushallinta 15.4.2015. Kai Haarma Toiminnanjohtaja, OTK Kiinteistöliitto Uusimaa

Isännöinnin ostaminen ja sopimushallinta 15.4.2015. Kai Haarma Toiminnanjohtaja, OTK Kiinteistöliitto Uusimaa Isännöinnin ostaminen ja sopimushallinta 15.4.2015 Kai Haarma Toiminnanjohtaja, OTK Kiinteistöliitto Uusimaa Isännöinti Milloin taloyhtiössä on oltava isännöitsijä? Yhtiöjärjestys määrää Yhtiökokous niin

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II / 2009 30.6.2009

PANKKIBAROMETRI II / 2009 30.6.2009 II / 2009 PANKKIBAROMETRI II / 2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsitystä luotonannosta ja talletuksista.

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset

Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset Kestävä Kivitalo -seminaari 10.10.2008 Tampere TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto ry Kiinteistöpito kiinteistöstä ja sen hyödyntämisestä

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015 Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Kun taloyhtiölle ollaan ostamassa isännöintipalvelua, on järkevää seurata seuraavaa kymmenen askeleen polkua:

Kun taloyhtiölle ollaan ostamassa isännöintipalvelua, on järkevää seurata seuraavaa kymmenen askeleen polkua: 2 Isännöitsijän valinta Kun taloyhtiölle ollaan ostamassa isännöintipalvelua, on järkevää seurata seuraavaa kymmenen askeleen polkua: 1) Selvitä, miksi taloyhtiö on vaihtamassa isännöintiyritystä. 2) Määrittele

Lisätiedot

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso Asunto- ja kiinteistöosakkeen kauppa ja omistaminen Matti Kasso TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Matti Kasso ISBN 978-952-14-2157-0 ISBN 978-952-14-2158-7

Lisätiedot

Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma

Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma Toimitusjohtaja Tero Heikkilä Suomen Isännöintiliitto ry www.isannointiliitto.fi Suomen Isännöintiliitto ry edustaa isännöintitoimialaa.

Lisätiedot

Isännöinnin laatu 2015

Isännöinnin laatu 2015 Isännöinnin laatu 2015 Keskeiset tulokset Tutkimuksen tavoite ja toteutus Kiinteistöliiton tavoitteena oli kartoittaa taloyhtiöiden tyytyväisyyttä isännöintiyritysten ja isännöitsijöiden toimintaan tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti:

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti: Y-tunnus: 0347890- Sivu JOENSUUN PYSAKOINTI OY:N YHTIOJARJESTYS 1 Yhtiön toiminimi on Joensuun Pysäköinti Oy ja kotipaikka on Joensuun kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on maankäyttö- ja rakennuslain sekä

Lisätiedot

ROTARY KOKOUS 7.1.2007. Ben Grass Rakennusneuvos, Varatuomari ben.grass@kolumbus.fi puh. 0400 601501

ROTARY KOKOUS 7.1.2007. Ben Grass Rakennusneuvos, Varatuomari ben.grass@kolumbus.fi puh. 0400 601501 ROTARY KOKOUS 7.1.2007 Ben Grass Rakennusneuvos, Varatuomari ben.grass@kolumbus.fi puh. 0400 601501 Mikä on AKHA ry? Merkitty yhdistysrekisteriin 04.03.2005 nimellä Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden hallitusasiantuntijat

Lisätiedot

LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ. Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti

LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ. Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti Esteettömyys on asumisen kehittämistä - seminaarisarja Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö

Lisätiedot

Talousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi

Talousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi Talousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi Taloyhtiöiden hallitusforum 6.10.2012 Pääekonomisti Jukka Kero, Kiinteistöliitto Esityksen sisältö Näkymät 2012-2013 Talousarvio 2013

Lisätiedot

YMPÄRIVUOROKAUTISEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN HANKINTA PUITEJÄRJESTELYNÄ

YMPÄRIVUOROKAUTISEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN HANKINTA PUITEJÄRJESTELYNÄ Kiteen kaupunki TARJOUSPYYNTÖ Perusturvalautakunta 29.9.2014 YMPÄRIVUOROKAUTISEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN HANKINTA PUITEJÄRJESTELYNÄ Kiteen kaupunki (jäljempänä tilaaja ) pyytää tarjousta Hilma-ilmoituskanavassa

Lisätiedot

TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA

TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA AALTO-YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA 27.8.2010 hyväksyttäväksi 1 (8) TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA 1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.1.2010 1.2. Asuinkiinteistöjen

Lisätiedot

Hankintaprosessi ja sen ongelmakohdat. Tampere/ JLY Hankinnat ja kilpailutus 21.9.2011 Tiia Lehikoinen Lakimies

Hankintaprosessi ja sen ongelmakohdat. Tampere/ JLY Hankinnat ja kilpailutus 21.9.2011 Tiia Lehikoinen Lakimies Hankintaprosessi ja sen ongelmakohdat Tampere/ JLY Hankinnat ja kilpailutus 21.9.2011 Tiia Lehikoinen Lakimies Oikeuskäytäntöä jätehuollon alalta KHO:2011:14 annettu 15.2.2011 Kuntien omistama jätehuoltoyhtiö

Lisätiedot

ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE

ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE TALOYHTIÖ 2015 15.4.2015 TOIMITUSJOHTAJA IIRO MÄHÖNEN (AIT FMA) ISÄNNÖINTIVERKKO OY ISA ISÄNNÖINTIVERKKO OY LIIKEVAIHTO N. 5,5 MILJ EUROA TARJOAA TYÖPAIKAN

Lisätiedot

Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa. KTI Kiinteistötieto Oy 26.05.2008

Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa. KTI Kiinteistötieto Oy 26.05.2008 Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa KTI Kiinteistötieto Oy 26.05.2008 Agenda KTI:n osaprojekti: kiinteistöjen ylläpitokustannusten vertailu ja tilastointi Kulujen ryhmittely

Lisätiedot

Pankkibarometri 3/2009 5.10.2009

Pankkibarometri 3/2009 5.10.2009 Pankkibarometri 3/2009 Pankkibarometri 3/2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 9 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien näkemystä

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2015

Asuntotuotantokysely 3/2015 Asuntotuotantokysely 3/2015 Sami Pakarinen Lokakuu 2015 1 (2) Lokakuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Markkinakommentti. Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA

Markkinakommentti. Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA Markkinakommentti Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA Jos perheasuntojen kauppalukumäärät ovat loppukesän ja alkusyksyn aikana kasvaneet voimakkaasti verrattuna

Lisätiedot

LUONNOS 1. Huittisten kaupunki (Y-tunnus 0203762-4), jäljempänä Myyjä

LUONNOS 1. Huittisten kaupunki (Y-tunnus 0203762-4), jäljempänä Myyjä 1 / 6 LUONNOS 1 KAUPPAKIRJA (19.3.2012/UO) KAUPAN OSAPUOLET MYYJÄ Huittisten kaupunki (Y-tunnus 0203762-4), jäljempänä Myyjä Risto Rytin katu 36 32700 Huittinen OSTAJA (he- / Y-tunnus), jäljempänä Ostaja

Lisätiedot

Taloyhtiö 2006 korjausrakentaminen 27.4.2006. Ben Grass Rakennusneuvos, Varatuomari ben.grass@kolumbus.fi puh. 0400 601501

Taloyhtiö 2006 korjausrakentaminen 27.4.2006. Ben Grass Rakennusneuvos, Varatuomari ben.grass@kolumbus.fi puh. 0400 601501 Taloyhtiö 2006 korjausrakentaminen 27.4.2006 Ben Grass Rakennusneuvos, Varatuomari ben.grass@kolumbus.fi puh. 0400 601501 Käsite Corporate Governance = Yrityksen hallinnan kehittäminen, siten että omistajuutta

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus ja asunto sijoituskohteena 11.5.2010

Asuntomarkkinakatsaus ja asunto sijoituskohteena 11.5.2010 Asuntomarkkinakatsaus ja asunto sijoituskohteena 11.5.2010 Merja Siivonen 5/10/10 I 1 Realia-konserni Realia Group perustettiin vuonna 2006 fuusioimalla SKV-yhtiöiden noin 70 alueyhtiötä Huoneistokeskuksen

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄN TULOSALUEIDEN HANKINTASÄÄNTÖ. Hyväksytty 20.2.2014 16 yhtymähallitus

KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄN TULOSALUEIDEN HANKINTASÄÄNTÖ. Hyväksytty 20.2.2014 16 yhtymähallitus KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄN TULOSALUEIDEN HANKINTASÄÄNTÖ Hyväksytty 20.2.2014 16 yhtymähallitus KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ Hyväksytty 20.2.2014 16 yhtymähallitus HANKINTASÄÄNTÖ 1 1 Soveltamisala

Lisätiedot

Kiinteistön kuntotodistus 18.4.2007 Pekka Luoto Oulun läänin Kiinteistöyhdistys

Kiinteistön kuntotodistus 18.4.2007 Pekka Luoto Oulun läänin Kiinteistöyhdistys Kiinteistön kuntotodistus 18.4.2007 Pekka Luoto Oulun läänin Kiinteistöyhdistys Idean liikkeellelähtö Oulun läänin kiinteistöyhdistyksen hallitus teki 20.12.2004 Suomen Kiinteistöliitolle aloitteen tutkimushankkeen

Lisätiedot

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot. Erityisryhmien asuminen - kuntien keskeinen elok.2013, ARA, M. Aho

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot. Erityisryhmien asuminen - kuntien keskeinen elok.2013, ARA, M. Aho Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot Erityisryhmien asuminen - Erityisryhmien kuntien keskeinen asuminen rooli kunnan keskeinen rooli elokuu 2013 elok.2013, ARA, M. Aho Erityisryhmien

Lisätiedot

Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa

Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa KTI Kiinteistötieto Oy Kimmo Virtanen 14.11.2007 14.11.2007 Tallinna 1 Agenda Ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa Kulujen ryhmittely

Lisätiedot

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Juha Myllymäki Johtava lakimies Suomen Kuntaliitto Palvelujen järjestäminen JÄRJESTÄMISVASTUU KUNTA ISÄNTÄKUNTA (YHTEISTOIMINTA-ALUE) KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Ilona Lundström 27.10.2010 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä

Lisätiedot

Kiinteistöjen kasvavat ylläpitokustannukset

Kiinteistöjen kasvavat ylläpitokustannukset Kiinteistöjen kasvavat ylläpitokustannukset Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry KTI Kiinteistötieto Oy Ylläpitokustannusten kehitys kerrostalokiinteistöissä Kaikki kuluerät (ml. korjaukset)

Lisätiedot

HE 112/2013 vp eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014 YM:n pääluokka 35: talousarvioesitys ja arvio sen vaikuttavuudesta asuntosektorilla

HE 112/2013 vp eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014 YM:n pääluokka 35: talousarvioesitys ja arvio sen vaikuttavuudesta asuntosektorilla HE 112/2013 vp eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014 YM:n pääluokka 35: talousarvioesitys ja arvio sen vaikuttavuudesta asuntosektorilla Eduskunnan valtiovarainvaliokunta Asunto- ja ympäristöjaosto

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Kaukolämpöön liittymisvelvollisuus

Kaukolämpöön liittymisvelvollisuus Kaukolämpöön liittymisvelvollisuus Lakiklinikka/ KUMA 2015 Susanna Ijäs, lakimies, VT Suomen Kuntaliitto Voidaanko ketään velvoittaa liittymään kaukolämpöverkkoon? MRL 57 a Asemakaavassa voidaan antaa

Lisätiedot

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015 Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 FAKTAA Suomessa on noin 50 000 taloyhtiötä, jotka käyttävät Isännöintiliiton jäsenten palveluja. Isännöinti vaikuttaa

Lisätiedot

SuLVI kouluttaa. FISE-pätevyys. Suomen LVI-liitto, SuLVI ry. Suomen LVI-liitto, SuLVI ry www.sulvi.fi

SuLVI kouluttaa. FISE-pätevyys. Suomen LVI-liitto, SuLVI ry. Suomen LVI-liitto, SuLVI ry www.sulvi.fi FISE-pätevyys Suomen LVI-liitto, SuLVI ry FISE-Pätevyys = - vapaaehtoinen rakennusalan suunnittelijoiden ja työnjohdon sertifiointi www.fise.fi FISE-pätevyysjärjestelmä FISE toteaa rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja ISBN 978-952-14-2155-6 ISBN 978-952-14-2156-3 (sähkökirja) Taitto: NotePad Kansi: Lauri

Lisätiedot

ERILLINEN ENERGIATODISTUS

ERILLINEN ENERGIATODISTUS ERILLINEN ENERGIATODISTUS 4 KK MYÖHEMMIN: HS 24.8.2008 PETA-KELPOISUUSVAATIMUKSET Ammattikorkeakoulututkinto tai näitä ylempi vastaava tutkinto taikka aikaisempi rakennusinsinöörin, rakennusarkkitehdin,

Lisätiedot

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto Uusi asunto-osakeyhtiölaki yhtiökokoukselle on esitettävä hallituksen

Lisätiedot

HE 112/2013 vp eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014 YM:n pääluokka 35: talousarvioesitys ja arvio sen vaikuttavuudesta asuntosektorilla

HE 112/2013 vp eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014 YM:n pääluokka 35: talousarvioesitys ja arvio sen vaikuttavuudesta asuntosektorilla HE 112/2013 vp eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014 YM:n pääluokka 35: talousarvioesitys ja arvio sen vaikuttavuudesta asuntosektorilla Eduskunnan ympäristövaliokunta 11.10.2013 Harri Hiltunen

Lisätiedot

Pätevöitynyt kuntoarvioija (PKM)

Pätevöitynyt kuntoarvioija (PKM) Pätevöitynyt kuntoarvioija (PKM) Ympäristöministeriön toimeksiannosta perustettu vapaaehtoinen pätevyys. Päteviä suorittamaan kuntoarvion yleisesti käytössä olevan asuinkerrostalon kuntoarvion perusmallin

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Tilinpäätösinfo 2012 Jani Nieminen

Tilinpäätösinfo 2012 Jani Nieminen Tilinpäätösinfo 2012 Jani Nieminen 1 Sisältö VVO yrityksenä Toimintaympäristö ja vuokraasuntomarkkina VVO katsauskaudella 2012 2 VVO yrityksenä 3 VVO yrityksenä VVO on maanlaajuinen, vuonna 1969 perustettu

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Osakas A-osakkeet B-osakkeet

Osakas A-osakkeet B-osakkeet 1 (5) LISÄSOPIMUS 28.2.2013 PÄIVÄTTYYN TAPIOLAN KESKUSPYSÄKÖINTI OY:N OSAKASSOPIMUKSEEN A-lisäosakkeet / VSS-tila 1. OSAPUOLET Osakas A-osakkeet B-osakkeet Finprop Tapiola Oy (Y-tunnus: 1749679-4) 460

Lisätiedot

Riskienhallinta taloyhtiössä

Riskienhallinta taloyhtiössä Riskienhallinta taloyhtiössä Taloyhtiö 2014 Maria Kulomäki Asunto-osakeyhtiölaki: asunto-osakeyhtiön toiminta Tarkoituksensa toteuttamiseksi asunto-osakeyhtiö huolehtii hallinnassaan olevien kiinteistöjen

Lisätiedot

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso Asunto- ja kiinteistöosakkeen kauppa ja omistaminen Matti Kasso TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja Matti Kasso Kansi: Lauri Karmila Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1455-8 Kariston

Lisätiedot

Pankkibarometri III/2011 26.9.2011

Pankkibarometri III/2011 26.9.2011 Pankkibarometri III/2011 1 Pankkibarometri III/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä

Lisätiedot

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 13.5.2011 Oulu 17.5.2011 1 Hyvinvoinnin pohja rakennetaan yrityksissä Yritysten talous,

Lisätiedot

Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010)

Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010) Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010) Arvoisat yhteistyökumppanit, Ensi vuoden tariffit ovat nyt selvillä. Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö

Lisätiedot

Energiatehokas rakennus - puhdasta säästöä. Energiatodistukset käyttöön

Energiatehokas rakennus - puhdasta säästöä. Energiatodistukset käyttöön Energiatehokas rakennus - puhdasta säästöä Energiatodistukset käyttöön Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennukset kuluttavat Suomessa liki 40 prosenttia energiasta. Rakennusten energiankulutus vastaa 30

Lisätiedot

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 Miten julkiset hankinnat liittyvät ympäristöön? Viranomaiset ovat huomattava kuluttajaryhmä Euroopassa:

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY KUNTOARVIO JA KUNNOSSAPITOTARVESELVITYS Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA Tero Pyykkönen Rakennusinsinööri Kuntotarkastaja, AKK Molemmilla energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Kuka

Lisätiedot

SVING-hankkeen tulosseminaari Työpaketti: Koulutus 26.05.2008 Helsinki. Tervetuloa! Teretulemast! Welcome! Добро пожаловать!

SVING-hankkeen tulosseminaari Työpaketti: Koulutus 26.05.2008 Helsinki. Tervetuloa! Teretulemast! Welcome! Добро пожаловать! SVING-hankkeen tulosseminaari Työpaketti: Koulutus 26.05.2008 Helsinki Tervetuloa! Teretulemast! Welcome! Добро пожаловать! Suomen ja Viron kiinteistöalan koulutusyhteistyön taustaa Koulutusyhteistyö käynnistyi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) 4 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle kiinteistönkaupan esisopimuksen tekemiseksi ja tonttien myymiseksi (Kaartinkaupunki, Kasarmitori, tontit

Lisätiedot

Taloyhtiön tunnusluvut sijoittajan näkökulmasta. Taloyhtiö 2016 -tapahtuma Tuomas Viljamaa Suomen Vuokranantajat vuokranantajat.fi

Taloyhtiön tunnusluvut sijoittajan näkökulmasta. Taloyhtiö 2016 -tapahtuma Tuomas Viljamaa Suomen Vuokranantajat vuokranantajat.fi Taloyhtiön tunnusluvut sijoittajan näkökulmasta Taloyhtiö 2016 -tapahtuma Tuomas Viljamaa Suomen Vuokranantajat Suomen Vuokranantajat ry Suomen Vuokranantajat on valtakunnallinen vuokranantajien etujärjestö.

Lisätiedot

MYYNTIESITE. LIIKE- JA ASUINHUONEISTO 78,25 m² KASKENKADULLA TURUSSA VARSINAIS-SUOMEN

MYYNTIESITE. LIIKE- JA ASUINHUONEISTO 78,25 m² KASKENKADULLA TURUSSA VARSINAIS-SUOMEN MYYNTIESITE 1 VARSINAIS-SUOMEN MYYNTIESITE ULOSOTTOVIRASTO PL 363, Sairashuoneenkatu 2-4 20100 TURKU 22.07.2015 Puhelin Vaihde 029 56 26400, Telekopio 029 56 26488 Sähköposti varsinais-suomi.uo@oikeus.fi

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Vuokralaisdemokratian pääperiaatteet Vantaa 26.1.2012

Vuokralaisdemokratian pääperiaatteet Vantaa 26.1.2012 Vuokralaisdemokratian pääperiaatteet Vantaa Vuokralaiset VKL ry toiminnanjohtaja 1 Laki yhteishallinnosta vuokrataloissa (649/90)=vuokralaisdemokratia 2 Tavoite: Antaa vuokralaisille päätäntävaltaa Antaa

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Taloyhtiöillä ja muilla rakennusten omistajilla edessä suuria haasteita.

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2013

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2013 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2013 Erkka Valkila Sisältö 2 Osavuosikatsausinfo 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-9/2013 1. SATO lyhyesti 3 SATO 4 6 kasvukeskusta

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Uusi asunto-osakeyhtiölaki OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Uusi asunto-osakeyhtiölaki Osakkeenomistajan remontit Pakkalan Sali 2. 9 2010 Pekka Luoto Uusien määräysten tavoitteita, miksi uudet määräykset ovat

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Kansallisarkiston on valtion viranomaisena kilpailutettava hankintansa hankintalaissa

Lisätiedot

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä.

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. Sivu: 1(5) Kysytty 01-09-2014. Voimassa 28-08-2014 lähtien Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä Yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. 2 Yhtiön kotipaikka on Tyrnävä. 3 Yhtiön

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Laki maakaaren muuttamisesta

Laki maakaaren muuttamisesta LUONNOS 5.10.2015 Rinnakkaistekstit Laki maakaaren muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maakaaren (540/1995) 6 luvun :n 2 momentti, 9 a luvun 10 :n 2 momentti ja 15 :n 1 momentti, 15

Lisätiedot

5. Ääniluettelon vahvistaminen sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

5. Ääniluettelon vahvistaminen sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen AFFECTO OYJ -- PÖRSSITIEDOTE -- 13.2.2014 klo 12.30 Kutsu Affecto Oyj:n varsinaiseen yhtiökokoukseen Affecto Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään torstaina 10.4.2014

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta.

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta. 1 (7) V9.12.2008 PRH:n hyväksymät FINPRO RY:N SÄÄNNÖT Sääntöjen muutos rekisteröity 18.9.2009. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Finpro ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Hyvinvointialan muuttuvat markkinat

Hyvinvointialan muuttuvat markkinat Hyvinvointialan muuttuvat markkinat Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 17.3.2011 Tampere 18.3.2011 1 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla erittäin vahva kysyntäasema, joissain

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki Epävirallinen käännös SULAUTUMISSUUNNITELMA 1. SULAUTUMISEEN OSALLISTUVAT YHTIÖT 2. SULAUTUMINEN Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö (jäljempänä Veritas Vahinkovakuutus ) Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka

Lisätiedot

Hankintalakiuudistus. Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM

Hankintalakiuudistus. Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM Hankintalakiuudistus Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM 1 Taustaa Komissio antoi joulukuussa 2011 ehdotukset uusiksi julkisia hankintoja koskeviksi direktiiveiksi

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS 1 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 7.6.2011 Taltionumero 1495 Diaarinumero 64/3/11 Asia Valittaja Julkista hankintaa koskeva valitus Hakija Päätös, jota valitus koskee Tarjouspyyntö ja hankintapäätös

Lisätiedot

1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.2. Asuinkiinteistöjen hallinnointi ylioppilaskunnassa

1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.2. Asuinkiinteistöjen hallinnointi ylioppilaskunnassa AALTO YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA 1 (8) TALOUDEN JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2012 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA 1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.2. Asuinkiinteistöjen hallinnointi ylioppilaskunnassa

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2012

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2012 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/212 Erkka Valkila Toimintaympäristö 2 kasvukeskuksissa pienten vuokra-asuntojen kysyntä ylittää tarjonnan, etenkin pääkaupunkiseudulla kaupungistuminen, perhekoon pienentyminen,

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013 Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, Sisältö Motiva Oy Ekosuunnittelu- ja energiamerkintäviestintä Kuluttajien tietolähteitä Motiva Oy 100 % valtion omistama

Lisätiedot