(5) KOMMENTTI: EHDOTUS ENERGIATEHOKKUUSDIREKTIIVIKSI ref. kommenttipyyntö/työ- ja elinkeinoministeriö

Transkriptio

1 (5) KOMMENTTI: EHDOTUS ENERGIATEHOKKUUSDIREKTIIVIKSI ref. kommenttipyyntö/työ- ja elinkeinoministeriö Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:n kehitysjohtaja Erkki Aallon kommentti työ- ja elinkeinoministeriön lähettämän pyyntöön koskien EU-komission antamaa ehdotusta energiatehokkuusdirektiiviksi, josta työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteltiin U-kirjelmää eduskunnalle. Energiatehokkuuden parantaminen ja ilmastopäästöjen vähentäminen on äärimmäisen tärkeää. Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI on runsaat kaksi vuotta sitten ottanut EUn tavoitteita vastaavan energiatehokkuuden parantamisen ja ilmastopäästöjen vähentämisen strategiseksi tavoitteekseen. Energiatehokkuuden parantaminen ja päästöjen vähentäminen on RAKLIn jäsenkunnassa saatu hyvään vauhtiin. Sitä tukevat työ- ja elinkeinoministeriön sekä ympäristöministeriön kanssa solmittu kiinteistöalan energiatehokkuussopimus toimintaohjelmineen sekä kansalliset kehitys- ja toimintaohjelmat. RAKLI tukee käytännön toimenpiteitä kehityshankkeilla ja viestinnällä. Kiinteistöalan ammattilaisten energiatehokkuusosaaminen kehittyy parhaillaan nopeaa vauhtia. Avainasemassa ovat johtamis- ja sopimusmenettelyiden ja sekä niihin liittyvien käsitteiden, mittareiden, tunnuslukujen, seurannan ja raportoinnin kehittyminen. Käytännössä on todettu, että saadaan merkittäviä skaala- ja tuottavuusetuja, kun kiinteistökohtaiset tarkastelut ja toimenpiteet korvataan esimerkiksi sopimus-, palvelu- ja salkkukohtaisilla tarkasteluilla ja toimenpiteillä. Hyvin pitkälti edellä mainittujen tekijöiden ansiota on, että ammattimaisesti omistettujen ja hallittujen kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen on saatu Suomessa nykyiselle vahvalle kehitysuralle. Yksityistalouksien ja pk-yritysten omassa omistuksessa ja käytössä olevien kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen vaatii ainakin osin toisenlaisia toimenpiteitä. Tilannetta voitaisiin aikaa myöten osin helpottaa kasvattamalla vuokra-asumisen ja vuokratiloissa toimivien pk-yritysten osuutta. Pk-yritykset saisivat samalla paremmat mahdollisuudet keskittyä omiin ydintoimintoihinsa. Olemassa olevassa kiinteistökannassa eräiksi tehokkaimmiksi energiatehokkuuden parantamisen kohteiksi ovat osoittautuneet kiinteistöjen tekniikan viritys, säätö ja huolto sekä kiinteistöjen ja tilojen käytön tehostaminen samoin kuin käyttäjien toimintaan vaikuttaminen. Suomessa isot pelkästään energiatehokkuuden parantamiseksi tehtävät korjaustoimenpiteet ovat osoittautuneet pääsääntöisesti kannattamattomiksi. Tämä johtuu siitä, että Suomessa vanhoissakin rakennuksissa on joko kolminkertaiset tai vähintään kaksinkertaiset ikkunalasit ja jonkinlainen varsinainen lämmöneristys. Olemassa olevien rakennusten energiatehokkuutta kannattaa kyllä yrittää parantaa silloin, kun rakennuksiin tehdään muista syistä isoja korjauksia.

2 (5) Yleisiä kommentteja direktiiviehdotukseen Direktiiviehdotuksessa on nostettu esiin monia energiatehokkuuden kannalta merkittäviä asioita. On hyvä, että uudella direktiivillä saadaan ajanmukaistettua ja korvattua kaksi aiempaa. Direktiiviehdotus kaipaa kuitenkin vielä merkittävää muokkaamista, jotta mahdollistettaisiin tavoitteiden kannalta paras mahdollinen lopputulos. Direktiiviehdotuksessa viitataan Eurooppa 2020 strategian lippulaivahankkeeseen Resurssitehokas Eurooppa. On erittäin tärkeää, että energiatehokkuuden parantamisresurssitkin voidaan kohdistaa tehokkaimmin vaikuttaviin toimenpiteisiin. On tärkeää välttää päällekkäistä työtä ja organisointia ja luonnollisesti toimenpiteitä, jotka eivät tuota positiivista vaikutusta. On myös tärkeää hyödyntää jatkuvasti kehittyvää osaamista ja uusia innovaatioita. Energiatehokkuuden parantamiseen käytettävissä olevat henkilöresurssit ovat rajallisia ja jatkuvasti täydessä käytössä. Siksi niiden tehokas käyttö ja tuottavuuden jatkuva parantaminen on tärkeää. Osa direktiiviehdotuksessa esitetyistä vaatimuksista muodostaisi esteen energiatehokkuuden parantamisresurssien mahdollisimman tehokkaalle käytölle sekä kehittyvän osaamisen ja innovaatioiden hyödyntämiselle ja siten myös tavoitteena olevalle energiatehokkuuden parantamiselle. Osa direktiiviehdotuksen vaatimuksista näyttää myös voivan uhata jo käyntiin saadun energiatehokkuuden parantamisen hyvää momenttia. On hyvä, että direktiiviehdotukseen sisältyy kansallista liikkumavaraa sen osalta miten tavoitteet saavutetaan. Liikkumavaraa tarvittaisiin kuitenkin joiltain osin lisää. Olisi hyvä, että kansallisella tasolla voitaisiin päättää miten tavoitteet saavutetaan kunhan uskottavuus voidaan osoittaa suunnitelman ja toteumien avulla. Kansallisesti pitäisi riittää, että saavutetaan kansalliset tavoitteet. Mahdolliset tavoitteiden ylitykset voidaan toki EUssa osoittaa heikompien hyväksi. Kansallisellakin tasolla pitäisi voida jättää ainakin kansallisiin energiatehokkuussopimuksiin liittyneille ammattimaisille toimijoille liikkumavaraa, jotta he voivat soveltaa omalta kannaltaan tehokkaimpia toimia ja teknologiaa sekä osaamista. Artiklakohtaisia kommentteja direktiiviehdotukseen 4. artikla - Julkiset elimet Julkisille elimille ehdotetut 3 % tavoitetta koskevat vaatimukset estäisivät parhaan mahdollisen tuloksen saavuttamisen. Keskeisin ongelma on se, että vaatimukset estäisivät energiatehokkuuden parantamiseen ja korjausrakentamiseen käytettävissä olevien resurssien tehokkaimman mahdollisen käytön. Korjausrakentamisen resurssit eivät riitä nykyiselläänkään vastaamaan tarpeeseen ja direktiiviehdotuksen vaatimukset heikentäisivät tilannetta entisestään. Isot korjaukset kiinteistöihin tehdään ja on yleensä mahdollista tehdä vain käyttäjän (ja käytön) vaihtuessa. Kiinteistöjen käyttö ja yksittäisille kiinteistöille asetettavat tarpeet muuttuvat yhä nopeammin. Kiinteistöjen

3 (5) korjaukset tehdään yhä useammin kiinteistön käytön elinkaaren mukaan eikä niinkään kiinteistön ja sen osien teknisten elinkaarten mukaan kuten aiemmin. Teknisten korjausten sijaan ovat tulleet muutostyöt joiden yhteydessä tehdään korjauksia. Suoraviivainen 3 % korjausvelvoite aiheuttaisi monia isoja käytännön ongelmia. On hyvin vaikea tyhjentää pelkästään energiakorjauksia varten kunnan ainoa virastotalo, sairaala, koulu, vanhainkoti. Ehdotamme ongelmien vähentämiseksi seuraavaa: - jätetään vaatimusten pakollisen soveltamisen ulkopuolelle julkisten elinten omistamasta kiinteistökannasta virallisesti suojellut rakennukset ja muut rakennukset vastaavasti kuten rakennusten energiatehokkuusdirektiivissä (ellei tämä sitten jo olekin ollut tarkoitus) - lisätään kansallinen mahdollisuus huomioida 3 % vuosittaisen tavoitteen saavuttamisessa kiinteistöjen käytön tehokkuuden ja tilatehokkuuden parantaminen, tiloista luopuminen, tilojen laitto kylmilleen sekä tilojen purkaminen - kaikki toimenpiteet voidaan huomioida kumulatiivisesti esimerkiksi ilman, että mahdolliset joidenkin vuosien ylijäämät vanhenisivat - lisätään kansallinen mahdollisuus jättää 3 % vuosittaisen korjaustavoitteen ulkopuolelle ne julkiset elimet, jotka ovat sitoutuneet kansallisiin energiatehokkuussopimuksiin ja energiatavoitteiden saavuttamiseen 5 artikla - Julkisten elinten hankinnat Liitteen III e) kohdan vaatimus saattaa aiheuttaa vaikeuksia pk-yrityksille. Niiden osalta saattaisi jonkinlainen lievennys olla paikallaan. 7 artikla - Energiakatselmukset ja energianhallintajärjestelmät Energiakatselmukset pitäisi pyrkiä yhdistämään osaksi kunkin yhteisön toimintaa tai yritysten tuottamaa palvelua. Erilliset katselmukset ovat käytännössä johtaneet resurssien tehottomaan käyttöön koska iso osa katselmusten suosituksista ei vastaa kunnolla todellisia tarpeita ja mahdollisuuksia ja jää siten hyödyntämättä. Tilanne on huonoin isoja korjauksia koskevien ehdotusten osalta. Toimenpiteiden toteutumisen todennäköisyyttä ja laatua voidaan parantaa ja resurssien käytön päällekkäisyyttä voidaan vähentää kytkemällä katselmukset osaksi johtamisjärjestelmiä ja muuta toimintaa. Erilliseen katselmustoimintaan liittyy vastaavia ongelmia kuin on koettu erillisen laaduntarkastuksen osalta. Energiatehokkuussopimuksiin liittyneiltä yrityksiltä edellytetään systemaattisesti johdettua suunnitelmallista toimintaa ja jatkuvaa raportointia. Ehdotamme, että energiatehokkuussopimuksiin sitoutuneet tahot vapautetaan katselmuksia koskevista velvoitteista.

4 (5) Isojen yritysten toiminta on systemaattista ja suunnitelmallista. Niillä on yleisesti varsin kehittyneet johtamis- ja raportointijärjestelmät ja niiden osana yhä yleisemmin energia- ja ympäristöjohtaminen sekä -raportointi. Isojen yritysten raportointi on myös systemaattisesti valvottua. Resurssien tehokkaan käytön mahdollistamiseksi ehdotamme 2. kohdan poistamista tai 3. ja 4. kohdan uudelleen muotoilua siten, että voidaan välttyä tehokkaan toiminnan kanssa päällekkäisiltä toimenpiteiltä. 8 artikla - Kulutuksen mittaaminen ja informatiivinen laskutus Energian tuotantoa ja energiankulutusta koskevan tiedon saatavuutta ja sisältöä on tarpeen kehittää yleisesti nykyisestään. Erityisesti on tarpeen vahvistaa kiinteistönomistajien ja kiinteistöjen haltijoiden neuvotteluasemaa energian tuottajien ja myyjien suhteen. Erityisen tärkeää on, että energialaskutukseen käytettävät mittarit saadaan tuottamiensa tietojen ja teknisten ominaisuuksiensa osalta palvelemaan mahdollisimman tehokkaasti kiinteistönomistajia ja muita loppukäyttäjiä sekä heidän palvelutuottajiaan. Tämä lienee direktiiviehdotuksenkin tarkoitus. Resurssien käytön tehostamiseksi ja jatkuvasti kehittyvän osaamisen sekä innovaatioiden hyödyntämiseksi ehdotamme direktiiviin seuraavia muutoksia: - siltä osin kuin päätetään loppukäyttäjien energialaskutukseen käytettävästä mittaroinnista, sen tuottamista tiedoista ja teknisistä ominaisuuksista on mittareiden hankinnasta päättävien tahojen otettava huomioon kiinteistönomistajien ja kiinteistöjen haltijoiden esittämät teknisesti ja taloudellisesti kohtuudella toteutettavissa olevat toivomukset sekä tarjottava mahdollisuus mittaustietojen tehokkaalle hyödyntämiselle. Esimerkiksi siten, että kiinteistönomistajat sekä heidän palveluntuottajansa voisivat halutessaan saada tietoa myös vuorokauden sisäisistä kulutusvaihteluista, jopa reaaliaikaisesti ja suoraan teknisiin järjestelmiin. Tätä voitaisiin hyödyntää monin tavoin energiatehokkuuden parantamiseen ja vikatilanteiden havaitsemiseen. - edellytyksenä moniasuntoisen rakennuksen huoneisto-/käyttäjäkohtaisen mittaroinin vaatimiselle on se, että sen riittävän tarkka ja oikeudenmukainen toteuttaminen on teknisesti ja sopimuksellisesti mahdollista sekä taloudellisesti järkevää huomioiden mittaroinnin ohella myös huoneistokohtaiseen laskutukseen liittyvät tekijät. o Haasteita tuovat muun muassa kiinteistöjen ja huoneistojen erot, ilmanvaihdon ja ilmastoinnin ratkaisut ja käyttö, käytössä olevat ominaisuuksiltaan hyvin erilaiset radiaattorit ja konvektorit, ilmalämmitys ja lattialämmitys. - huoneistokohtaista mittausta koskevia vaatimuksia sovelletaan suosituksina energiatehokkuussopimuksiin ja energiatehokkuustavoitteisiin sitoutuneiden kiinteistönomistajien ja kiinteistöjen haltijoiden osalta - huoneistokohtaista lämpöenergian kulutusmittausta ja vaihtoehtona esitetyt lämpöenergian jakolaitteita koskevat vaatimukset poistetaan tai laaditaan käytäntöön paremmin soveltuviksi.

5 (5) 10 artikla - Lämmityksen ja jäähdytyksen tehokkuuden edistäminen Maalämmön ja maakylmän kuten muidenkin uusiutuvien lähi- ja kiinteistökohtaisten energialähteiden hyödyntäminen olisi hyvä huomioida yhteistuotannon rinnalla. 13 artikla - Sertifiointijärjestelmien saatavuus 14 artikla - Energiapalvelut Sertifiointi- ja pätevyysjärjestelmien kehittämisessä on tärkeä huomioida tehokkaan resurssien käytön ja taloudellisuuden asettamat vaatimukset. RAKLI kehittää parhaillaan ekotehokkaita sopimuskäytäntöjä vuokraukseen ja ylläpitoon. 15 artikla - Muut energiatehokkuutta edistävät toimenpiteet RAKLI kehittää parhaillaan ekotehokkaita sopimuskäytäntöjä vuokraukseen ja ylläpitoon.