VANAJA TIKINMAA 110 KV VOIMAJOHTO
|
|
- Arttu Tikkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 FINGRID OYJ VANAJA TIKINMAA 110 KV VOIMAJOHTO YMPÄRISTÖSELVITYS
2 YHTEYSTIEDOT Hankevastaava Fingrid Oyj Yhteyshenkilöt: Projektipäällikkö Mika Penttilä Johtoreittiasiantuntija Tommi Raussi PL Helsinki p Konsultti Ramboll Finland Oy Yhteyshenkilöt: Projektipäällikkö Jari Mannila Ympäristöasiantuntija Emilia Saarivuo Säterinkatu 6 PL Espoo p
3 Sisältö 1. Hankkeen kuvaus 1 2. Menetelmät 4 3. Maankäyttö ja asutus Kaavoituksen, asutuksen ja elinympäristön nykytila Hämeenlinna Hattula Valkeakoski Vaikutukset maankäyttöön ja asutukseen Vaikutukset ihmisten terveyteen 9 4. Luonnonolot Luonnonympäristön nykytila Hämeenlinna Hattula Valkeakoski Vesistöt ja pohjavesialueet Vaikutukset luonnonympäristöön Hämeenlinna Hattula Valkeakoski Vaikutukset arvokkaaseen lajistoon Vaikutukset vesistöihin ja pohjavesiin Maisema ja kulttuuriperintö Maiseman ja kulttuuriperinnön nykytila Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön Yhteenveto ja johtopäätökset 24 LIITTEET Liitekartat 1-7
4 1 1. HANKKEEN KUVAUS Fingrid Oyj suunnittelee Vanajan ja Tikinmaan sähköasemien välisen 110 kilovoltin voimajohdon uusimista. Nykyinen voimajohto on rakennettu 1930 luvulla. Voimajohto on uusittava, koska sen tekninen käyttöikä on loppumassa. Uusittava 110 kilovoltin voimajohto on pituudeltaan noin 47 kilometriä. Se sijoittuu Hämeenlinnan, Hattulan ja Valkeakosken kuntien alueelle. Uusi voimajohto rakennetaan vanhan purettavan 110 kilovoltin Vanaja Tikinmaa voimajohdon paikalle nykyiseen maastokäytävään. Nykyinen voimajohto puretaan Tikinmaa Jylhävaara väliltä. Johtoalueen leveys ei muutu uuden voimajohdon rakentamisen yhteydessä. Uusittavan voimajohdon sijainti on esitetty alla olevilla kartoilla (Kuva 1). Kuva 1. Vanaja Tikinmaa 110 kv voimajohdon sijainti Vanaja Tikinmaa johtoalueen nykyiset keskimäärin 15 metriä korkeat voimajohtopylväät korvataan keskimäärin 20 metrin korkuisilla pylväillä. Uuden korkeamman johdon jänneväliä voidaan kasvattaa, jolloin pylväitä tarvitaan vähemmän ja niiden sijainti muuttuu. Hankkeen toteutuksen arvioidaan sijoittuvan vuoteen Johtoalueen uudisrakentamista rajoittavat rakennusrajat päivitetään nykykäytännön mukaisesti johtoaukean reunasta johtoalueen ulkoreunaan. Rakennusrajan siirtäminen rajoittaa uutta rakentamista voimajohtorakenteiden läheisyyteen. Tarkoitus on ehkäistä mahdolliset sähköturvallisuusriskit. Tuuli tai jää voi aiheuttaa virtajohdinten sivuttaisheilahduksen, joka on suurin jänne-
5 2 välin keskiosassa. Jännevälien kasvaessa myös rakennusrajaa on tarpeen siirtää ulommas. Johtoaukea ei levene nykyisestä. Vanaja Tikinmaa 110 kv voimajohto sijoittuu jaksoittain rinnakkain samaan johtokäytävään muiden voimajohtojen kanssa. Alla on esitetty kuvat mahdollisista pylväsratkaisuista. Pylväsratkaisuille voimajohdon jaksoille välillä a-e on kaksi vaihtoehtoa. Vanajan sähköasemalta pohjoiseen edettäessä Hämeenlinnan keskusta-alueella voimajohto sijoittuu Katumajärven länsipuolella samaan johtokäytävään Vanaja Suosaari 110 kv voimajohdon kanssa (kuva 2). Johtoaukean leveys on tällöin 46 metriä ja johtoalueen leveys on yhteensä 66 metriä. Rinnakkainen voimajohto on Elenian omistama. Vanaja Tikinmaa voimajohdon uusittavien pylväiden mallit välillä a-e, riippuvat Elenian mahdollisesta tarpeesta toteuttaa uusi 110 kv voimajohto Vanajan ja Kihtersuon välillä. Kuva 2. Hämeenlinnan keskusta-alueella Vanaja Tikinmaa voimajohto sijoittuu toisen voimajohdon rinnalle samaan maastokäytävään. (Vaihtoehtoiset uusittavien pylväiden mallit a-c välille on esitetty kuvissa 2 ja 4.) Uusittavan voimajohtoreitin keskiosassa (välillä f-g) voimajohto sijoittuu samaan maastokäytävään 400 kv kantaverkon voimajohdon kanssa. Kyseisellä osuudella johtoaukean leveys on 66 metriä ja uusien rakentamisrajojen myötä rakennusrajoitusalue levenee 10 metriä. Rakennusrajoitusalue levenee uusittavan 110 kv johdon puolella johtoaukean reunasta johtoalueen ulkoreunaan. Välillä c-d, e-f ja g-h johtoaukean leveys on 50 metriä. Rakennusrajoitusalue levenee molemmin puolin johtoaukean reunasta johtoalueen ulkoreunaan. (Kuva 3) Kuva 3. Voimajohto sijoittuu osittain 400 kv kantaverkon voimajohdon kanssa samaan maastokäytävään (oik.). Osuuksilla joilla voimajohto sijoittuu erilliseen maastokäytävään, johtoaukean leveys on 30 metriä (vas.).
6 3 Voimajohdon jaksolla h-i pylväät vaihdetaan ns. kielopylväisiin (kuva 4). Jaksoilla, joilla käytetään ns. kielopylväitä, voimajohto nousee yli 20 metrin korkeuteen, eikä rakennusrajaa ole tarpeen siirtää. Elenian mahdollinen tarve toteuttaa uusi 110 kv voimajohto Vanajan ja Kihtersuon välillä vaikuttaa pylväsvalintaan jaksolla d-e. Mikäli tarve ei toteudu, jaksolla d-e käytetään kielopylväitä. Elenian Vanaja Kihtersuo 110 kv voimajohdon toteutuessa, Vanaja Tikinmaa voimajohdon jaksojen a-e pylväiksi valitaan T-pylväät (Kuvat 4 ja 5). T-pylväät voivat olla 30 metriä korkeita. Kielopylväitä tai T-pylväitä käytettäessä ei rakennusrajaa ole tarpeen siirtää johtoalueen ulkoreunaan. Johtoalue välillä d-e ja h-i Kuva 4. Kielopylväs (vas.) ja T-pylväs (oik.) Kuva 5. Kielopylväs
7 4 2. MENETELMÄT Ympäristöselvityksessä kuvataan ympäristön nykytila ja selvitetään voimajohdon uusimisesta ympäristöön mahdollisesti kohdistuvat, suunnittelussa huomioon otettavat vaikutukset. Selvitys perustuu olemassa oleviin tietoihin ja selvityksiin, kunnilta, aluehallinto- ja ympäristöviranomaisilta sekä muilta asiantuntijatahoilta pyydettyihin tietoihin sekä maastotarkistuksiin. Selvitys on laadittu Energiamarkkinaviraston ohjeen: 110 kv sähköjohdon rakentamislupa neuvottelumenettely ja ympäristöselvitys mukaisesti. Selvityksen tekemisestä on vastannut Ramboll Finland Oy. Projektipäällikkönä on toiminut FM Jari Mannila ja selvityksen tekijöinä ovat olleet FM biologi Emilia Saarivuo ja maisema-arkkitehti Emilia Horttanainen. Selvitystyön yhteydessä on oltu yhteydessä Hämeenlinnan ja Valkeakosken kaupunkien ja Hattulan kunnan kaavoittajiin. Heiltä on saatu tietoa kaavatilanteista ja alueilla tehdyistä maisema-, kulttuuriympäristö- ja luontoselvityksistä. Vireillä olevista rakennusluvista on saatu tietoa kuntien rakennusvalvontaviranomaisilta. Tiedot kulttuuriperintökohteista kuten arvokkaista maisemaalueista, rakennetun ympäristön arvokkaista kohteista ja muinaisjäännöksistä on kerätty rekistereistä. Pirkanmaan ja Hämeen ELY-keskuksilta pyydettiin tietoja huomioitavista kohteista. Lisäksi Museovirastolta sekä Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydettiin lausunnot huomioitavista kohteista ja mahdollisista lisäselvitystarpeista. Tiedossa olevien johtoalueen läheisten luonnonsuojelualueiden, kulttuuriperintökohteiden sekä maisemallisten arvokohteiden maastotarkistukset tehtiin
8 5 3. MAANKÄYTTÖ JA ASUTUS 3.1 Kaavoituksen, asutuksen ja elinympäristön nykytila Vanaja Tikinmaa 110 kv voimajohto sijoittuu Hämeen ja Pirkanmaan maakuntien alueelle. Voimajohto on osoitettu Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa, joka on vahvistettu Valtioneuvostossa (kuva 6). Kuva 6. Vanaja Tikinmaa 110 kv voimajohdon sijainti Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa. Johtoreitti on korostettu kartalla mustalla katkoviivalla. Voimajohdon sijainti on osoitettu myös Kanta-Hämeen vahvistetussa maakuntakaavassa. Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaava (vahvistettu ) täydentää kokonaismaakuntakaavaa sisältäen tarkistuksia ja täydennyksiä asumiseen, elinkeinotoimintoihin, liikenteeseen ja teknisen huollon alueidenkäyttöratkaisuihin. (kuva 7)
9 Kuva 7. Vanaja Tikinmaa 110 kv voimajohdon sijainti Kanta-Hämeen voimassa olevien maakuntakaavojen yhdistelmässä. Johtoreitti on korostettu mustalla katkoviivalla. 6
10 Hämeenlinna Hämeenlinnan yleiskaavaan voimajohto on merkitty z-merkinnällä (voimajohtolinja). Voimajohto sijoittuu usealle asemakaava-alueelle. Osa asemakaavoista on melko vanhoja, ja esimerkiksi Katisten kartanon alueella ei ole asemakaavaa. Ajantasa-asemakaavassa voimajohto näkyy paikoin z-linjamerkintänä (voimajohtolinjaus). Idänpään alueella voimajohto sijoittuu paikoin asuinalueiden väliselle kapealle vyöhykkeelle (kuva 8). Rakennusrajaa ei tarvitse siirtää, kun jaksolla käytetään aiempaa korkeampaa kielopylvästai T-pylväsmallia. Kuva 8. Ote Idänpään ajantasakaavasta, jossa Tuuloksentien länsipuolella näkyvä voimajohto sijoittuu asuinrakennusten väliselle kapealle vyöhykkeelle. Hongiston kaavassa johtoalue on EV-aluetta (suojaviheralue) ja pieni osa siitä on SL-aluetta (luonnonsuojelualue). Osalla johtoalueesta on myös luo -merkintä (luonnon monimuotoisuuden kannalta erittäin tärkeä alue). Kaavassa johtoalueen poikki kulkee kevyenliikenteenväylä.
11 Hattula Hattulan kunnan alueella voimajohdon ympäristössä on voimassa keskeisten alueiden osayleiskaava. Voimajohto sijoittuu maa- ja metsätalousvaltaisille ja maatalousalueille, joilla rakentaminen on sallittua rakennusjärjestyksen mukaisesti tilakeskusten yhteydessä. Kaava-alueen eteläosassa kaavassa on länsi itä-suuntainen tieliikenteen yhteystarvemerkintä, joka risteää voimajohdon kanssa. Kaava-alueen eteläosassa voimajohto sijoittuu maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle. Johdon välittömässä läheisyydessä ei ole tunnettuja muinaisjäännöksiä eikä rakennetun kulttuuriympäristön kohteita Valkeakoski Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Lounaissuunnan osayleiskaava vuodelta 2012 sekä oikeusvaikutuksettomat Eteläisen keskustan (1982) ja Eteläisen kaupungin osayleiskaava vuodelta Lounaissuunnan ja Eteläisen kaupungin osayleiskaavoissa voimajohdon sijainti ja vaikutukset on huomioitu. Valkeakosken alueella voimajohto sijoittuu Holmirannan osayleiskaavan (kaavaehdotus ) ja Lounaissuunnan osayleiskaavan (kaavaehdotus ) alueille. Kaavamääräyksissä ei ole mainittu rakentamisen sallittua etäisyyttä voimajohdosta. Yrjölän-Heikkilän alueella pientaloja on rakennettu asemakaavan mukaisesti lähimmillään noin 15 metrin etäisyydelle johdon keskilinjasta (Kuva 9). Kuva 9. Yrjölän-Heikkilän asemakaava-alueella jotkin taloista sijaitsevat lähellä rakennusrajaa. Raikas-asemakaavassa (1949) voimajohto on huomioitu vähintään 30 metrin varoetäisyydellä uudemman korttelialueen rajaan. Vanhempia rakennuksia on kuitenkin lähempänä voimajohtoa.
12 9 3.2 Vaikutukset maankäyttöön ja asutukseen Hämeenlinnan Idänpäässä ja Valkeakosken Yrjölän-Heikkilän alueella, missä voimajohto sijoittuu asuinalueelle, olemassa olevia rakennuksia jää rakennusrajojen siirtämisen myötä rakennusrajoitusalueelle. Voimajohdon uusien rakennusrajojen mukaiselle vyöhykkeelle ei kuitenkaan ole uusia voimassa olevia rakentamislupia Hämeenlinnassa. Hattulan ja Valkeakosken osalta tietoa ei saatu ja tämä tulee tarkistaa. Hattulan kunnan alueella niissä kohdin, missä voimajohto sijoittuu lähelle tilakeskusta tai kulkee sen läpi on suurempi rakennusetäisyys huomioitava mahdollisen lisärakentamisen sijoittelussa. Muuttuva rakennusraja on huomioitava uusia kaavoja laadittaessa ja rakennuslupia myönnettäessä. Rakennusrajan muuttuminen rajoittaa uudisrakentamista. Se ei estä nykyisten rakennusten käyttöä tai uudelleen rakentamista samalle paikalle. 3.3 Vaikutukset ihmisten terveyteen Sähköjohtojen ympäristöön muodostuu sähkö- ja magneettikenttiä, joiden voimakkuus vaihtelee eri jännitetasoilla. Sähkö- ja magneettikenttien vaikutuksia on tutkittu, mutta tieteellistä näyttöä terveyshaitoista ei ole. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut asetuksen ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistumisen rajoittamisesta (STM 294/2002). Asetuksessa on määritelty altistukselle suositellut ylärajat. Pienitaajuisten kenttien altistumisrajat ovat ohjaavia suositusarvoja ja yli 100 khz:n taajuuksilla enimmäisarvot ovat velvoittavia. Tämä johtuu siitä että näiden taajuusalueiden turvallisuusriskit ja marginaalit poikkeavat selvästi toisistaan. Suositusarvo voimajohdon (50 Hz) sähkökentälle on 5 kv/m ja magneettikentälle 100 µt, kun altistusaika on merkittävä. Kun altistusaika ei ole merkittävä, vastaavat arvot ovat 15 kv/m ja 500 µt. Asetuksen seurauksena ei ole tarpeen rajoittaa esim. marjojen poimintaa, maanviljelyä tai metsätöiden tekemistä voimajohdon alla (asetuksen työryhmämuistio). Vanaja Tikinmaa 110 kv voimajohdon uusiminen ei merkittävästi vaikuta sähkö- ja magneettikenttien arvoihin, eivätkä väestön altistumisen suositusarvot ylity. Pylväät vaihdetaan korkeampiin, jolloin johtimet sijoittuvat nykyistä korkeammalle ja sähkö- ja magneettikenttien voimakkuus johdon alapuolella vähenee. Kuva 10. Tyypillisiä Suomessa eri jännitetasoilla esiintyvien kenttien voimakkuuksia (vasemmalla sähkökenttä ja oikealla magneettikenttä).
13 10 4. LUONNONOLOT 4.1 Luonnonympäristön nykytila Luonnonolojen tarkastelussa keskitytään tiedossa oleviin luonnonsuojelualueisiin ja arvokkaaseen lajistoon johtokäytävän läheisyydessä. Tiedot luontoarvoista on koottu kunnilta, ympäristöhallinnolta sekä ympäristöhallinnon tietokannoista. Luontovaikutuksia arvioidaan suojelualueisiin tai arvokkaaseen lajistoon kohdistuvien mahdollisten vaikutusten perusteella. Arvokkaan lajiston huomioimiseksi on pyritty kokoamaan olemassa olevat tiedot uhanalaisten lajien ja direktiivilajien esiintymisestä hankealueella. Tiedot on koottu mm. ympäristöhallinnolta SYKEn Eliölajittietokannasta, ELY-keskuksilta ja kunnilta sekä alueella tehdyistä luontoselvityksistä. Tässä ympäristöselvityksessä on huomioitu kohteet noin kilometrin säteellä voimajohdosta. Voimajohdon välittömässä läheisyydessä esiintyvät kohteet käytiin tarkastamassa maastossa. Koska voimajohdon uusimisen suorat vaikutukset rajoittuvat pääosin olemassa olevan johtoaukean alueelle, tarkastettiin maastossa ainoastaan johtoaukean välittömään läheisyyteen ulottuvat suojelualueet. Poikkeuksena kuitenkin linnuston kannalta merkittävät alueet, joiden osalta arvioitiin riskiä törmätä voimajohtoihin pääasiallisten pesimä- ja ruokailualueiden ulkopuolella. Seuraavissa kappaleissa suojelukohteet on listattu kunkin kunnan alueelta erikseen. Osa kohteista on osittain tai kokonaan päällekkäisiä. Natura-alueet, FINIBA-alueet ja luonnonsuojelualueet on listattu erikseen, vaikka ne sisältävät päällekkäisiä rajauksia. Suojelukohteiden lisäksi tässä ympäristöselvityksessä on huomioitu kaavoissa esitetyt muut luontoarvoiltaan merkittävät kohteet, jotka on kaavoissa rajattu esimerkiksi luo -alueiksi Hämeenlinna Seuraavassa taulukossa on esitetty Hämeenlinnan kunnan alueella olevat luonnonsuojelualueet noin kilometrin säteellä Vanaja Tikinmaan voimajohdosta (Taulukko 1). Johtoaukean välittömässä läheisyydessä sijaitsevat suojelukohteet käytiin tarkastamassa maastokäynnillä. Maastossa tarkastetut kohteet on korostettu taulukossa. Hämeenlinnan alueella maastokäynnillä käytiin Aulangon Natura-alueella, Käärmekallion arvokkaalla kallioalueella, Aulangontorpan pähkinäalueella, Vanajaveden laakson ja Aulangon luonnonsuojeluohjelma-alueella sekä Kirkkokallion vaahteralehdossa. Näistä neljä ensiksi mainittua ovat osittain päällekkäisiä. Taulukko 1. Hämeenlinnan kunnan alueella olevat luonnonsuojelualueet noin kilometrin säteellä Vanaja-Tikinmaan voimajohdosta (maastokäynnillä tarkastetut kohteet korostettu) Natura-alueet Etäisyys voimajohdosta Aulangon Natura-alue FI SCI johtoaukea ylittää alueen itäosan Luonnonsuojelualueet Etäisyys voimajohdosta Kirkkokallion vaahteralehto yksit LTA voimajohto sivuaa aluetta Helgelidin luonnonsuojelualue yksit YSA m Katisten lehtikuusimetsikkö yksit YSA m Aulangontorpan pähkinäalue luonnonsuojelualue yksit LTA <10 m Kolunmaan luonnonsuojelualue yksit YSA m Aulangon Lusikkaniemen ls yksit YSA m Suojeluohjelma-alueet Käärmekallio KAO Vanajaveden laakso ja Aulanko, luonnonsuojeluohjelma-alue, maisemakokonaisuudet MAO Aulangon luonnonsuojelualue valtio ESA Etäisyys voimajohdosta voimajohto sijoittuu alueelle voimajohto sijoittuu alueelle 530 m
14 11 Kohteet, jotka käytiin tarkastamassa maastossa, on esitetty seuraavassa kartassa (kuva 11). Kuva 11. Maastossa tarkastetut arvokkaat luonnon- ja maisemansuojelualueet Hämeenlinnan alueella. Kirkkokallion vaahteralehdon yhteydessä on laajempi asemakaavaan merkitty luo-alue, jonka voimajohto ylittää. Alue on paikallisesti arvokas kasvillisuutensa sekä maisema-arvojensa vuoksi. Hämeenlinnan alueella tehdyn asemakaava-alueiden linnustoselvityksen mukaan Suosaaren asemakaava-alueella on arvokas linnustoalue, jonka voimajohto ylittää (Faunatica 2013). Hämeenlinnan alueella voimajohdon läheisyydessä on havaittu liito-oravaa Aulangonjärven eteläpuolella. Lisäksi Aulangon Natura-alueella Aulangonjärven itä- ja pohjoisrannoilla on liito-oravan elinpiiriksi soveltuvaa metsää (SYKE, Hämeenlinnan kaupunki). Hämeenlinnan kaupungilta saatiin lista Hämeenlinnan ja Hattulan alueen luonnonmuistomerkeistä. Sijaintitiedot oli esitetty kiinteistötarkkuudella.
15 Hattula Seuraavassa taulukossa on esitetty Hattulan kunnan alueella olevat luonnonsuojelualueet noin kilometrin säteellä Vanaja Tikinmaan voimajohdosta (Taulukko 2). Johtoaukean välittömässä läheisyydessä sijaitsevat suojelukohteet käytiin tarkastamassa maastokäynnillä. Tarkastetut kohteet olivat Vanajaveden lintualueet Natura-alue, Vittilänlahden luonnonsuojelualue (koostuu kuudesta osa-alueesta), sekä Vanajaveden pohjoiset lahdet FINIBA-alue, jotka kaikki ovat osittain päällekkäisiä. Maastossa tarkastetut kohteet on korostettu taulukossa. Taulukko 2. Hattulan kunnan alueella olevat luonnonsuojelualueet noin kilometrin säteellä Vanaja-Tikinmaan voimajohdosta (maastokäynnillä tarkastetut kohteet korostettu) Natura-alueet Etäisyys voimajohdosta Vanajaveden lintualueet Natura-alue FI SPA, osa-alue 10 m Vanajaveden lintualueet Natura-alue FI SPA, osa-alue 90 m Luonnonsuojelualueet Etäisyys voimajohdosta Suurisuon ls 1 yksit YSA m Suurisuon ls 2 yksit YSA m Suurisuon ls 3 yksit YSA m Hämeskankaan ls yksit YSA m Vittiänlahden ls 1 YSA m Vittiänlahden ls 2 YSA <10 m Vittiänlahden ls 3 YSA m Vittiänlahden ls 4 YSA m Vittiänlahden ls 5 YSA m Vittiänlahden ls 6 YSA m Niinikallion luonnonsuojelualue yksit YSA m Huunan ls yksit YSA m Uskinlahden ls yksit YSA m Tykölänjärvi/Uskinlahti luonnonsuojelualue yksit YSA m Lehmusmäen lehto LTA m Suojeluohjelma-alueet Etäisyys voimajohdosta Suurisuo soidensuojeluohjelma-alue SSO m Lusin rantalehto lehtojensuojeluohjelma LHO m Kriipi, Suolahti, Vittilänlahti, Uskinlahti lintuvesiensuojeluohjelma-alue LVO m FINIBA -alueet Etäisyys voimajohdosta Vanajaveden pohjoiset lahdet FINIBA osa-alueet 110 m ja 400 m Vanajaveden pohjoiset lahdet FINIBA osa-alue voimajohto sivuaa Vittilänlahtea Vanajanselän lintuluodot FINIBA 750 m
16 13 Kohteet, jotka käytiin tarkastamassa maastossa, on esitetty seuraavassa kartassa (kuva 12). Kuva 12. Maastossa tarkastetut luonnon- ja maisemansuojelualueet Hattulan alueella.
17 Valkeakoski Seuraavassa taulukossa on esitetty Valkeakosken kunnan alueella olevat luonnonsuojelualueet noin kilometrin säteellä Vanaja Tikinmaan voimajohdosta (Taulukko 3). Ainoa suhteellisen lähellä voimajohtoa sijaitseva suojelualue on Vallonjärven luonnonsuojelualue, jolle tehtiin maastokäynti. Taulukko 3. Valkeakosken kunnan alueella olevat luonnonsuojelualueet noin kilometrin säteellä Vanaja Tikinmaan voimajohdosta (maastokäynnillä tarkastettu kohde korostettu) Natura-alueet Pitkäkorpi Natura-alue FI SCI Heikkilänmetsä Natura-alue FI SCI Luonnonsuojelualueet Haukilan kartano luonnonsuojelualue yksit YSA Tykölänjärvi/Uskinlahti luonnonsuojelualue yksit YSA Mettivuoren ls yksit YSA Vallonjärven ls yksit YSA Puhdistamonniemen jalopuumetsikkö ls yksit LTA Suojeluohjelma-alueet Pitkäkorpi vanhojen metsien suojeluohjelma-alue AMO Sääksmäki Tarttila luonnonsuojeluohjelma-alue, maisemakokonaisuudet MAO FINIBA -alueet Vanajanselän lintuluodot Vanajaveden pohjoisosan lahdet Etäisyys voimajohdosta 590 m 150 m Etäisyys voimajohdosta 120 m 200 m 930 m 20 m 520 m Etäisyys voimajohdosta 590 m 910 m Etäisyys voimajohdosta 750 m 110 m Kohteet, jotka käytiin tarkastamassa maastossa, on esitetty seuraavassa kartassa (kuva 13). Kuva 13. Maastossa tarkastetut luonnonsuojelualueet Valkeakosken alueella.
18 15 Lotilanjärven eteläpuolella voimajohto sijoittuu maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaalle lehtoalueelle (Valkeakosken kaupunki). Maastokäynnin yhteydessä käytiin myös kyseisellä lehtoalueella. Holminrannan osayleiskaava-alueella, Lotilanjärven rantavyöhykkeellä on rantalehtoja, joille voimajohto sijoittuu (FCG 2008) Vesistöt ja pohjavesialueet Vanaja Tikinmaa 110 kv voimajohto sijoittuu järviselle alueelle myötäillen useiden järvien rantoja. Johto sivuaa Aulangonjärveä. Järven kaakkoiskulmassa voimajohto sijoittuu vesialueen yläpuolelle (lahden ylityskohta näkyy kuvassa 18). Valkeakoskella voimajohto ylittää Kauppilanmäen kohdalla lahden. Voimajohtopylväs sijoittuu Suutarinluotoon. Lotilanjärven lounaisosassa voimajohto ylittää uloimmat lahdet. Voimajohtopylväät sijoittuvat lahden rannoille. Voimajohto sijoittuu Vanajaveden itäpuolella noin 1,5 kilometrin matkalla Palssarinkangas pohjavesialueelle ( ). Pohjavesialue on luokiteltu vedenhankintaan soveltuvaksi pohjavesialueeksi. Pohjavesialueella on valmis suojelusuunnitelma. 4.2 Vaikutukset luonnonympäristöön Voimajohdon uusimisen yhteydessä johto säilyy olemassa olevassa johtokäytävässä. Vanhan johdon rakenteiden purku ja poiskuljetus sekä uuden voimajohdon rakentaminen voidaan toteuttaa nykyisellä johtoalueella. Johtoaukea ei siirry tai levene, joten sitä ympäröivä puusto ja kasvillisuus säilyvät ennallaan. Näin ollen voimajohdon uusimisen suorat vaikutukset kohdistuvat nykyiselle johtoalueelle. Johtoalueella suurin vaikutus syntyy rakennusvaiheessa, kun työkoneet rikkovat maapohjaa. Uuden voimajohdon pylväiden paikat voivat myös muuttua kymmenillä metreillä. Pylväiden uudessa sijainnissa maaperään ja kasvillisuuteen vaikuttavat pylväiden perustustyöt. Koska pylväät ovat pysyviä rakenteita, niiden varaaman alan kasvillisuus häviää pysyvästi. Muuten johtoaukean kasvillisuus voi palautua ennalleen rakennustöiden päätyttyä. Johtoaluetta ympäröiviin alueisiin kohdistuu lähinnä rakennustöiden aikaista meluvaikutusta. Tällä voi olla vaikutusta, mikäli työmaan lähellä on linnuston kannalta merkittäviä pesimäalueita. Meluvaikutusta voidaan lieventää ajoittamalla merkittävien linnustokohteiden läheisyydessä tapahtuvat rakennustyöt pesimäajan ulkopuolelle. Linnuston kannalta myös voimajohdon korottamisella voi olla vaikutuksia, mikäli voimajohdot ovat niiden lentoreitillä ja vaikeasti havaittavia. Voimajohtojen näkyvyyttä linnuille voidaan parantaa ukkosenjohdattimeen kiinnitettävillä huomiopalloilla. Linnustoon kohdistuvia vaikutuksia arvioidaan Vanajaveden lintualueet Naturaalueen osalta erillisessä Natura-arvioinnin tarveharkintaraportissa Hämeenlinna Hämeenlinnan alueella välittömästi voimajohdon läheisyyteen sijoittuvat arvokkaat luonnonalueet ovat Aulangon Natura-alue, Käärmekallion arvokas kallioalue, Aulangontorpan pähkinäalue sekä Vanajaveden laakson ja Aulangon luonnonsuojeluohjelma-alue, jotka kaikki neljä ovat osittain päällekkäisiä. Neljäs kohde on Kirkkokallion vaahteralehto. Nämä kohteet käytiin tarkastamassa maastokäynnin yhteydessä. Käärmekallion alue on Aulangon Natura-alueen sisällä. Voimajohto sijoittuu Aulangon Naturaalueen itäosaan sekä Käärmekallion erittäin arvokkaaksi katsotulle kallioalueelle. Aulangontorpan pähkinäalue rajautuu johtoaukeaan voimajohdon itäpuolella, eikä johdon uusimisella ole siihen kohdistuvia vaikutuksia, koska rakennustyöt toteutetaan johtokäytävän sisällä. Koska voimajohdon uusimistyöt toteutetaan nykyisellä johtoalueella, ei Käärmekallion arvokkaan kallioalueen luonnontilaiseen osaan katsota kohdistuvan merkittäviä vaikutuksia. Alueella toimitaan siten että maaperään ja kasvillisuuteen kohdistuva kulutus ja vauriot ovat mahdollisimman vähäiset. Töiden toteutuksessa on syytä huomioida puro/noro, joka virtaa Aulangon Natura-alueella johtoau-
19 16 kean poikki ja laskee Aulangonjärveen (Kuva 14). Uoma on Hämeenlinnan kunnalta saadulla kuviokartalla määritetty johtoalueen itäpuolella puroksi ja länsipuolella noroksi. Luonnontilainen noro on vesilain 11 :n mukainen kohde, jonka luonnontilaa ei saa muuttaa. Myös puron luonnontilan muuttaminen on vesilain mukaan luvanvaraista. Rakennustöiden toteutus on suunniteltava siten, ettei uoman luonnontilaan vaikuteta. Johtoaukealla olevan puro/norojakson virtauksen estyminen tai häiriintyminen sekä työkoneiden toimiessa irtoavan maaaineksen ajautuminen uomaan voi vaikuttaa myös luonnontilaisemman osuuden olosuhteisiin. Rakennustöiden toteutus suunnitellaan siten, ettei uoman luonnontilaan vaikuteta. Noronalue suojataan työkoneiden liikkuessa alueella ja työskentelyn aikana estetään uoman tukkeutuminen tai muu vaurioituminen. Kuva 14. Käärmekalliolla virtaava puro, joka virtaa lännestä johtoaukean läpi kohti Aulangon järveä. Kuva on johtoaukean itäpuolelle sijoittuvan ulkoilutien kohdalta. Voimajohto sijoittuu Kirkkokallion vaahteralehto suojelualueen itäpuolella korkean kallion laelle. Lehtoon ei kohdistu merkittäviä haitallisia vaikutuksia, mikäli rakennustyöt voidaan toteuttaa johtoaukean sisällä. Vaahteralehtoa ympäröi kuitenkin laajempi asemakaavaan merkitty luo -alue rajaus (luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävä alue). Alue on paikallisesti arvokas kasvillisuutensa ja maisema-arvojensa vuoksi. Kallioalueella on edustavaa ketokasvillisuutta ja rinteellä kuloalue. Alueella on syytä toimia siten, että maaperän ja kasvillisuuden vaurioituminen on mahdollisimman vähäistä. Suosaaren asemakaava-alueen arvokkaalla linnustoalueella rakennustyöt on syytä toteuttaa pesimäajan ulkopuolella. Aulangonjärven eteläpuolella sekä itä- ja pohjoisrannalla oleviin mahdollisiin liito-oravan esiintymisalueisiin ei kohdistu merkittäviä vaikutuksia, koska olemassa olevaa puustoa ei poisteta. Ra-
20 17 kennusvaiheen kulkureitit suunnitellaan siten, ettei liito-oravan mahdollista pesä- ja ruokailupuustoa vaurioiteta. Hämeenlinnan kaupungilta saatujen luonnonmuistomerkkien sijaintitietojen perusteella kohteet sijoittuvat niin etäälle voimajohdosta, ettei hankkeella ole niihin kohdistuvia todennäköisiä vaikutuksia. Mahdollisia Aulangon Natura-alueeseen kohdistuvia vaikutuksia on käsitelty erillisessä Naturaarvioinnin tarveharkinta raportissa. Natura-arvioinnin tarveharkinnan johtopäätöksissä todetaan, ettei voimajohdon uusimisella katsota olevan Natura-alueen suojeluarvojen kannalta sellaisia merkittäviä vaikutuksia, jotka edellyttäisivät varsinaisen Natura-arvioinnin toteuttamista Hattula Hattulan alueella voimajohdon läheisyyteen sijoittuvat arvokkaat luontokohteet ovat Vanajaveden lintualueet Natura-alue, Vittilänlahden luonnonsuojelualue (koostuu kuudesta osa-alueesta), sekä Vanajaveden pohjoiset lahdet FINIBA-alue, jotka kaikki ovat osittain päällekkäisiä. Alueille tehtiin maastokäynnit (kuva 15). Kuva 15. Vanaja Tikinmaa voimajohto sivuaa Vittilänlahden arvokasta linnustoaluetta Hattulan arvokkaiden kohteiden rajausperusteena ovat linnustolliset arvot. Koska linnut liikkuvat tärkeiden pesimä ja ruokailualueiden ympäristössä ja pesimäalueelle kantautuva melu tai visuaalinen haitta voivat häiritä niitä, on myös hieman kauempana voimajohdosta sijaitsevat linnustoalueet huomioitu ympäristöselvityksessä. Rakennustöiden aikana syntyy jonkin verran melusekä visuaalista haittaa. Näiden haitallisia vaikutuksia voidaan ehkäistä ajoittamalla rakennustyöt linnuston kannalta häiriöherkimpien aikojen ulkopuolelle. Rakennustyöt voidaan toteuttaa esim. pesimäajan jälkeen tai talvella, jolloin muuttolinnut ovat toisaalla, eivätkä oleskele ruokailualueilla. Mahdollisia Vanajaveden lintualueet Natura-alueeseen kohdistuvia vaikutuksia on käsitelty erillisessä Natura-arvioinnin tarveharkinta raportissa. Natura-arvioinnin tarveharkinnan johtopäätöksissä todetaan, ettei voimajohdon uusimisella katsota olevan Natura-alueen suojeluarvojen kannalta merkittäviä vaikutuksia, mikäli rakennustyöt toteutetaan lintujen pesimäkauden (noin ) ulkopuolella, ja uusi korkeampi voimajohto merkitään huomiopalloilla. Kun lievennystoimet toteutetaan, ei vaikutusten varsinaista Natura-arviointia ole tarpeen käynnistää.
21 Valkeakoski Valkeakoskella luonnonsuojelualueita ei sijoitu voimajohdon välittömään läheisyyteen. Lähin kohde on Vallonjärven luonnonsuojelualue, joka sijaitsee noin 20 metrin etäisyydellä voimajohdosta. Voimajohdon uusimisella ei katsota olevan vaikutuksia suojelualueeseen. Lotilanjärven eteläpuolella voimajohto halkoo maakunnallisesti ja paikallisesti arvokasta lehtoaluetta. Koska voimajohdon uusiminen ei muuta johtoalueen laajuutta tai sijaintia, ei johdon uusimisesta aiheudu alueelle merkittäviä vaikutuksia. Vaikutukset rajoittuvat olemassa olevalle johtoalueelle. Holminrannassa paikallisesti arvokkaat lehdot ympäröivät kapeaa niemeä, jonka voimajohto ylittää. Voimajohtopylväät sijoittuvat lahden rannoille. Alueelle on todennäköisesti mentävä lehtoalueen halki, jolloin kasvillisuus tulee jossain määrin vaurioitumaan (kuva 16). Työvaiheiden jälkeen alueen kasvillisuus ajan myötä palautuu, eivätkä vaikutukset ole pysyviä. Kulkureitit kohteelle on suunniteltava siten, että alueen kasvillisuus kärsii mahdollisimman vähäisiä vaurioita. Alueella esiintyy myös liito-oravaa (ks. kpl 4.2.4). Kuva 16. Holminrannan asemakaavan luontoselvityksessä esitetyt liito-orava-alueiden rajaukset sekä muut suojelulliset arvot ranta-alueella, jolle voimajohto sijoittuu. (Karttaote Holminrannan asemakaava-alueen luontoselvityksestä FCG)
22 Vaikutukset arvokkaaseen lajistoon Koottujen lähtötietojen mukaan johtoaukean välittömästä läheisyydestä ei tunneta erityisen arvokasta tai suojeltavaa lajistoa, johon rakennustoimilla olisi merkittävää vaikutusta. Esimerkiksi Valkeakoskella on kaavoituksen vaikutusten arvioinnin yhteydessä kartoitettu liitooravien elinympäristöjä, joita on havaittu myös johtoaukean välittömässä läheisyydessä, voimajohdon molemmin puolin. Koska rakennustyöt voidaan toteuttaa olemassa olevan johtoaukean sisällä, ei töillä todennäköisesti ole liito-oravan kannalta merkittäviä vaikutuksia. Liito-oravan herkkyyttä meluhäiriölle ei tunneta, mutta niiden on todettu oleskelevan myös vilkkaasti liikennöityjen väylien ja kaupunkialueiden laidoilla ja piha-alueilla. Holminrannan osayleiskaava-alueella johto ylittää kapean lahden, jonka rannoilla on liito-oravan elinalue (Valkeakosken kaupunki 2008) (kuva 17). Rakennusvaiheen kulkureitit on suunniteltava siten, ettei liito-oravan mahdollista pesä- ja ruokailupuustoa vaurioiteta. Kyseisellä alueella esiintyy myös kynäjalavia. Pirkanmaan ELY-keskukselta saadut tiedot uhanalaisten lajien ja direktiivilajien esiintymisestä Valkeakosken alueella on esitetty liitekartoissa 5-7. Kartoista nähdään viimeisimmät tiedossa olevat päivitykset esiintymisaluerajauksiin, jotka otetaan huomioon maastotöiden suunnittelussa. Huomioitavista ja suojattavista kohteista laaditaan tarkemmat kohdekortit. Liitekartoissa tarkkoja lajitietoja ei esitetä. Kynäjalavan esiintymistä Vanajaveden alueella on selvitetty maastoinventoinneilla. Inventoinnin tulokset on esitetty vuonna 2013 ilmestyneessä julkaisussa (Järventausta 2013). Kynäjalavia esiintyy useilla ranta-alueilla. Vanaja Tikinmaa voimajohdon läheisyydessä niitä on tavattu Holminrannan alueella. Kyseisellä alueella kynäjalavien esiintyminen otetaan huomioon maastotöiden suunnittelussa. Muilla alueilla esiintymät ovat niin etäällä voimajohdosta, ettei niihin todennäköisesti kohdistu vaikutuksia.
23 20 Vanaja-Tikinmaa voimajohto Kuva 17. Valkeakosken alueen liito-orava alueet, koottuna eri lähteistä. Kartan koilliskulmassa näkyvä Vanaja Tikinmaa voimajohto on osoitettu sinisellä nuolella. (Karttaote Lounaissuunnan osayleiskaavan luontoselvityksestä FCG) Vaikutukset vesistöihin ja pohjavesiin Voimajohdon uusiminen ei vaikuta vesistöalueisiin merkittävästi. Vaikka voimajohto paikoin ylittää järvien lahtia, voimajohtopylväät sijoittuvat maa-alueille eikä rakennustöiden yhteydessä kajota vesialueisiin. Nykytilanteessa seitsemän voimajohtopylvästä sijoittuu Palssarinkankaan pohjavesialueelle. Pylväiden ja voimajohdon uusimisella ei ole merkittävää vaikutusta pohjavesiin.
24 21 5. MAISEMA JA KULTTUURIPERINTÖ 5.1 Maiseman ja kulttuuriperinnön nykytila Suunnittelualue kuuluu Hämeen viljely- ja järvimaa maisemamaakuntaan ja tarkemmin Keski- Hämeen viljely- ja järviseutuun. Maiseman rungon muodostavat harjut ja moreenimuodostelmat, sekä ruhjelaaksot pitkine järvireitteineen. Keski-Hämeen viljavilla mailla on asuttu kauan, rautakautinen asutus on huomattavaa ja keskiajalta on jäljellä kivikirkkoja ja mm. Hämeenlinna. Alueella on useita kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kartanoita. Talot sijaitsevat harjujen taitteissa tai rinteissä, näkymät viljelymaisemassa ovat tyypillisesti pitkiä. Vuosisatoja jatkunut asuminen, viljely ja laidunnus näkyvät maisemassa. Hankkeen ympäristöselvitystä varten pyydettiin lausunnot Museovirastolta ja Pirkanmaan maakuntamuseolta. Lausunnoissa edellytetyt lisäselvitykset tehdään syksyn 2014 aikana. Tiedossa olevat ja inventoinneissa havaitut kohteet huomioidaan pylvässuunnittelussa sekä voimajohdon rakentamisessa ja kunnossapidossa. Voimajohto sijoittuu suureksi osaksi Vanajaveden laakson valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle. Maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi on määritelty hieman tätä laajempi alue. Vanajaveden laakso on myös yksi kansallismaisemistamme. Hämeenlinnan kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluu kaupunkia halkovan vesistön ranta-alueita, Aulangon puisto ja Aulangonjärven koillispuolinen metsä, jonka voimajohto ylittää. Kaikki luokitellut kulttuuriympäristön arvokohteet on esitetty liitekartoilla. Voimajohdon reitillä tai sen läheisyydessä on useita valtakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä eli RKY-kohteita, joita ovat Vanajan kirkko, Katisten kartano, Aulangon puistoalue, Retulan kylä, Miemala ja Valkeakosken tehtaat sekä muita arvokkaita rakennuskohteita. Voimajohdon läheltä tunnetaan kiinteitä muinaisjäännöksiä, ja voimajohto sijoittuu potentiaalisille muinaisjäännösalueille. Lähellä uusittavan voimajohdon eteläisintä päätä on RKY-kohde, keskiaikainen Vanajan kirkko ympäristöineen. Läheiseltä kirkkokalliolta on löydetty todennäköinen historiallinen tieura, joka voi olla peräisin ainakin 1700-luvulta. Tieura sijoittuu osan matkaa voimajohtokäytävään. Läheisyydessä on myös röykkiö ja muita rakenteita. Kirkkokallio voi kuulua Hämeen muinaiseen merkinanto/muinaislinnaketjuun. (Hämeenlinna Hongisto asemakaava-alueen inventointi, Kreetta Lesel 2007, Museovirasto) Katisten kartanoalue, joka sijaitsee noin 100 metrin päässä voimajohdosta, on RKY-kohde ja sen rakennukset ovat rakennuslailla suojeltuja. Katisten alueella johtokäytävän vieressä on lisäksi kiinteitä muinaisjäännöksiä. Voimajohto sijoittuu Vanajaveden itäpuolella Hämeenlinnan kansallisen kaupunkipuiston pohjoisosaan. Johto näkyy Aulangonlinnalta katsottuna Vanajaveden takana. Kyseinen näkymä on yksi kuvatuimpia ja on kansallisen identiteetin kannalta merkittävä. Aulangon puisto on RKY-kohde ja Aulangonlinna on lisäksi muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Retulansaaren kylä ja viljelyalue niminen RKY-alue sijaitsee noin kilometrin päässä voimajohdosta. Retulansaaressa on myös suuri joukko muinaisjäännöksiä, jotka muodostavat yhtenäisen rautakauden ja keskiajan asutuksesta kertovan kokonaisuuden. Valkeakosken tehtaat ja yhdyskunta on RKY-alue, johon kuuluu tehdas-, voimalaitos- ja konttorirakennusten lisäksi 1930-luvulla kaavoitetut laajat asuinalueet sekä kirkko, koulu, sulkukanava, riippusillat ja uimala. Voimajohto sijoittuu asuinalueiden läheisyyteen.
25 Kuva 18. Näkymä Käärmekallioilta johtoaluetta pitkin kohti etelää on kuvattu sateisella säällä, jolloin voimajohdon näkyvyys on heikko ja maisemallinen häiriövaikutus vähäisempi. 22
26 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön Kulttuurimaisemassa sijaitsevaa voimajohtoa voidaan pitää maisemallisesti häiritsevänä elementtinä. Voimajohdon korottaminen tuo sen jonkin verran näkyvämmäksi kaukomaisemassa. Korkeammat pylväät ja niiden kasvanut välimatka voi etualalla ja lähimaisemassa vaikuttaa myönteisesti tai kielteisesti. Puisten pylväiden vaihtaminen metallisiin on maaseudun kulttuurimaisemalle epäedullista. Puu materiaalina sopii paremmin perinteiseen ympäristöön. Uusi pylväsrakenne on ympäristössä jonkin verran hallitsevampi, mutta ero ei ole merkittävä. Muutos näkyy jonkin verran lähimaisemassa. Uudet teräsrunkoiset pylväät ovat aluksi kiiltäviä, jolloin niiden voidaan kokea erottuvan maisemassa aiempaa selkeämmin. Sinkitty rakenne kuitenkin hapettuu tummemmaksi muutamassa vuodessa. Kirkkokalliolla voimajohto sijoittuu muinaisjäännösalueelle. Voimajohtopylväitä ei sijoiteta muinaiselle tieuralle. Maastoa ja kalliota varotaan vaurioittamasta erityisesti muinaisjäännösalueilla ja niiden läheisyydessä. Voimajohto ei näy Vanajan kirkolle. Lisäksi lähiympäristössä on muitakin häiriöitä, kuten Vanajan voimalaitos sekä kirkon ja voimajohdon väliin sijoittuva tie ja rautatie siltoineen. Niinpä voimajohdon korottaminen ei merkittävästi muuta kirkon kulttuurimaisemaa. Katisten kartanon alueella puusto estää voimajohdon näkymisen. Voimajohdon korottamisella ei ole vaikutusta Katisten kulttuurimaisemaan, mikäli nykyinen puusto säilyy. Museoviraston lausunnon mukaan "Katisten liikenneympyrän ja Idänpääntien välisellä alueella Kutalanjoen rannoilla tulee tarvittaessa tehdä muinaisjäännösinventointi, jolla selvitetään rautakautisen asuinpaikan laajuus ja se, onko Kutalanjoen nykyisillä rannoilla mahdollisesti muitakin muinaisjäännöksiä". Lisäksi "Valteenjoen ja Hevonojan ympäristössä tulee tehdä muinaisjäännösinventointi, jolla etsitään Hieronmäen koillisrinteen ja Loukaanmäen lounaisrinteen väliseltä alueelta kaiken ikäisiä muinaisjäännöksiä uusien pylväspaikkojen kohdilta". Voimajohto näkyy muutaman pylväsvälin osuudelta Aulangonlinnalta katsottuna. Kulttuurimaisemassa voimajohto on maisemahäiriö. Häiriön merkittävyyttä lisää maiseman erityinen arvo valtakunnallisesti arvokkaana maisema-alueena ja kansallismaisemana. Voimajohdon etäisyys Aulangonlinnasta on noin kilometri, mutta laajalle avautuvassa näkymässä sen vaikutus on etäisyydestä huolimatta merkittävä. Voimajohdon korottaminen ja uudet pylväät lisäävät jonkin verran voimajohdon maisemallista häiriövaikutusta. Voimajohdon näkyvyys vaihtelee säästä riippuen: kostealla säällä maiseman valööri- ja värikontrastit ovat heikot ja johdon näkyvyys on vähäisempi - kirkkaalla säällä kontrastivaikutus tai valon heijastuminen voimajohdon rakenteista lisäävät jonkin verran voimajohdon näkyvyyttä. Aulangonmetsässä, jolla on maisemallista ja virkistysarvoa, voimajohdon vaikutus lähimaisemassa on merkittävä. Voimajohtokäytävän metsänpohjaa ja kasvillisuutta on varottava vahingoittamasta erityisesti polkujen ja teiden läheisyydessä sekä näkemäalueilla. Retulansaaren erityinen vuosisatoja vanha kulttuurimaisema sijaitsee noin kilometrin sivussa voimajohtokäytävästä. Valkeakoskella tehtaan asuinalueilla puusto estää vieressä olevan voimajohdon näkymistä. Voimajohdon korottaminen ei todennäköisesti lisää sen näkyvyyttä. Ajallisesti monikerroksiseen ja toiminnassa olevaan tehdasmiljööseen voimajohto sopii, eikä se siinä yhteydessä tuota maisemallista häiriötä.
27 24 6. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Voimajohdon uusimisella ei ole merkittäviä luontoarvoihin kohdistuvia vaikutuksia, mikäli riittävistä lievennystoimista huolehditaan. Voimajohdon uusimistyöt toteutetaan olemassa olevan johtoaukean sisällä. Luo -alueilla ja suojelukohteiden välittömässä läheisyydessä voimajohdon maastokäytävän lajistoon kohdistuvat vaikutukset pidetään mahdollisimman lievinä. Hämeenlinnassa Käärmekallion alueella on huomioitava johtokäytävän läpi virtaava noro ja ehkäistävä uoman tukkeutuminen, vaurioituminen tai maa-aineksen valuminen noroon. Hämeenlinnassa Suosaaren asemakaava-alueella rakennustyöt on syytä toteuttaa lintujen pesimäajan ulkopuolella, samoin Hattulan alueella linnustoltaan arvokkaan Vittilänlahden läheisyydessä. Valkeakosken alueella on huomioitava liito-oravat. Erityisesti Holminrannan alueella, Lotilanjärven länsirannan niemessä, jossa voimajohtopylvästä ei todennäköisesti saada vaihdettua kulkematta lehto- ja liito-orava-alueen läpi, työvaiheet on suunniteltava luontoarvot huomioiden. Kasvillisuuteen kohdistuvat vaikutukset on pidettävä mahdollisimman vähäisenä ja liito-oravan kannalta merkittävä puusto on säilytettävä. Liito-oravatilanne kyseisen niemen läheisyydessä on syytä tarkistaa ennen töiden aloittamista. Rakennustöidenjälkeen kasvillisuus ja muu lajisto voivat palautua johtoaukealla, lukuun ottamatta uusien voimajohtopylväiden perustuksien alueita. Voimajohdon korottamisella on vähäinen kielteinen vaikutus maisemaan ja vaikutus kulttuuriperintöön on vähäinen lukuun ottamatta Aulangonlinnalta yli Vanajaveden avautuvaa näkymää, jota muutos jonkin verran häiritsee. Tiedossa oleville muinaisjäännöksille ei koidu haittaa, kun ne otetaan huomioon pylväspaikkojen suunnittelussa sekä voimajohdon rakentamisessa ja kunnossapidossa. Muinaisjäännösten huomioimiseksi on ryhdytty toteuttamaan Museoviraston ja Pirkanmaan maakuntamuseon lausunnoissaan edellyttämiä lisäselvityksiä. Selvitykset valmistuvat vuoden 2014 aikana. Voimajohtoa lähellä sijaitsevat rakennukset sekä kaavat joiden mukaan rakennusten sijoittaminen on mahdollista nykyiseen rakennusrajaan saakka, on huomioitu suunnitelmassa. Kaupunkialueilla välillä d-e ja h-i, joilla rakennuksia sijaitsee lähellä voimajohtoa, käytetään korkeampia pylväitä. Näissä kohdin rakennusraja ei muutu. Muuttuva rakennusraja on huomioitava kaavoituksessa ja rakennuslupia myönnettäessä. Ramboll Finland Oy Emilia Saarivuo Ympäristöasiantuntija FM, biologi Jari Mannila Johtava konsultti FM
28 25 Viitteet Faunatica Oy, Hämeenlinnan asemakaava-alueiden linnustoselvitys vuonna 2013 Faunatica Oy, Hämeenlinnan asemakaava-alueen viitasammakkoselvitys vuonna 2013 FCG Planeko Oy Valkeakosken kaupunki, Holminrannan asemakaava, luontoselvitys FCG Planeko Oy Valkeakosken kaupunki, Lounaissuunnan osayleiskaavan liitooravaselvitys Suomen ymypäristökeskus, Söderman, Tarja: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoiuksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa Ympäristöministeriö, Sierla, Liisa; Lammi, Esa; Mannila, Jari ja Nironen, Markku: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa, Suomen ympäristö 742, 2004 Hattulan kunta: Keskeisten alueiden osayleiskaavan luontoselvitys, Työnro Päivämäärä Jutila, Heli Hämeenlinnan luonto-opas. Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen julkaisuja s. Korjattu painos, Hämeenlinna. Järventausta Kari, Kynäjalava Vanajavedellä Keskeisten alueiden osayleiskaava, Hattulan kunta 2013 Kulttuuriympäristö vaikutusten arvioinnissa, Suomen ympäristö 14/2013, Ympäristöministeriö, Helsinki 2013 Ympäristöhallinnon OIVA-ympäristö ja paikkatietopalvelun HERTTA-tietokanta, Museoviraston paikkatietoaineistot, 05/2014 Muinaisjäännösrekisteri Valkeakosken kaupunki, lounaissuunnan osayleiskaava ( avat/lounaissuunnan+osayleiskaava/) Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Hämeenlinnan karttapalvelu TYÖN AIKANA ON OLTU YHTEYDESSÄ SEURAAVIIN TAHOIHIN: Museovirasto Lausuntopyyntö muinaismuistoista Pirkanmaan maakuntamuseo Lausuntopyyntö muinaismuistoista
29 26 Pertti Heikkinen, Ylitarkastaja, luonnonvarayksikkö, Hämeen ELY-keskus Heli Jutila, Ympäristö asiantuntija, Hämeenlinnan kaupunki Marita Saksa-Lapikisto, Ylitarkastaja, ympäristövastuualue, Pirkanmaan ELY-keskus Anu Peltonen, Ylitarkastaja, Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue, Pirkanmaan ELY-keskus Leena Leiponen, Yhdyskunta-, ympäristö- ja rakentamispalveluiden tilaajayksikkö, Maankäytön suunnittelu, Hämeenlinnan kaupunki Pirjo Pellikka, Hattulan oyk:n kaavan suunnittelija, Ramboll Finland Oy Alf Lindström, Kaavoituspäällikkö, Valkeakosken kaupunki
30 HÄMEENLINNA VANAJA $ 0 0,25 Kulttuuriperintö- ja luontokohteet uusittavalla Vanaja-Tikinmaan 110 kv voimajohdon johtoreitillä (OSA 1) Uusittava johtoreitti Maakunnallisest Yksityinen luonnonsuojelualue arvokas maisema-alue Suojeltu rakennus 110 kv kantaverkko Valtakunnallisesti arvokas merkittävä kulttuuriympäristö (RKY) Suojeltu rakennus (INSPIRE) Arvokas kallioalue 400 kv kantaverkko RKY-alue (INSPIRE) Natura 2000-alue RKY-kohde 0,5 1 km RKY reittikohde Suojeltu rakennus (suojelualue) RKY-kohde (INSPIRE) Arvokas maisema-alue RKY reittikohde (INSPIRE) Suojeltu rakennus (suojelualue, INSPIRE) Muinaisjäännöspiste Valtakunnallisesti merkittävä lintualue, FINIBA Muinaisjäännösalue Muinaisjäännöspiste (INSPIRE) Muinaisjäännösalue (INSPIRE) Uhanalainen laji Pohjakartta Maanmittauslaitos 03/2014 Suomen ympäristökeskuksen OIVA-tietokannan Kartta sisältää Museoviraston 05/2014, 06//2014 ja 09/2014 paikkatietoaineistoa ja Maanmittauslaitoksen 06/2014, Suomen ympäristökeskuksen uhanalaisten lajien aineistoa 05/2014
31 kv voimajohdon johtoreitillä (OSA 2) Kulttuuriperintö- ja luontokohteet uusittavalla Vanaja-Tikinmaan 110 Uusittava johtoreitti Maakunnallisest arvokas maisema-alue 110 kv kantaverkko Valtakunnallisesti arvokas merkittävä kulttuuriympäristö (RKY) 400 kv kantaverkko RKY-alue (INSPIRE) RKY reittikohde RKY reittikohde (INSPIRE) Suojeltu rakennus (suojelualue) Suojeltu rakennus (suojelualue, INSPIRE) Muinaisjäännösalue Muinaisjäännösalue (INSPIRE) 0 0,25 0,5 km Suojeltu rakennus Yksityinen luonnonsuojelualue Suojeltu rakennus (INSPIRE) Arvokas kallioalue RKY-kohde Natura 2000-alue Muinaisjäännöspiste Valtakunnallisesti merkittävä lintualue, FINIBA RKY-kohde (INSPIRE) Muinaisjäännöspiste (INSPIRE) Arvokas maisema-alue Uhanalainen laji Pohjakartta Maanmittauslaitos 03/2014 Suomen ympäristökeskuksen OIVA-tietokannan Kartta sisältää Museoviraston 05/2014, 06//2014 ja 09/2014 paikkatietoaineistoa ja Maanmittauslaitoksen 06/2014, Suomen ympäristökeskuksen uhanalaisten lajien aineistoa 05/2014 $ 1
32 Kulttuuriperintö- ja luontokohteet uusittavalla Vanaja-Tikinmaan 110 kv voimajohdon johtoreitillä (OSA 3) Uusittava johtoreitti Maakunnallisest arvokas maisema-alue 110 kv kantaverkko Valtakunnallisesti arvokas merkittävä kulttuuriympäristö (RKY) 400 kv kantaverkko RKY-alue (INSPIRE) RKY reittikohde (INSPIRE) RKY reittikohde 0 0,25 0,5 km Suojeltu rakennus Yksityinen luonnonsuojelualue Suojeltu rakennus (INSPIRE) Arvokas kallioalue RKY-kohde Natura 2000-alue Suojeltu rakennus (suojelualue, INSPIRE) Muinaisjäännöspiste Valtakunnallisesti merkittävä lintualue, FINIBA Muinaisjäännösalue Muinaisjäännöspiste (INSPIRE) Suojeltu rakennus (suojelualue) Muinaisjäännösalue (INSPIRE) RKY-kohde (INSPIRE) Arvokas maisema-alue Uhanalainen laji Pohjakartta Maanmittauslaitos 03/2014 Suomen ympäristökeskuksen OIVA-tietokannan Kartta sisältää Museoviraston 05/2014, 06//2014 ja 09/2014 paikkatietoaineistoa ja Maanmittauslaitoksen 06/2014, Suomen ympäristökeskuksen uhanalaisten lajien aineistoa 05/2014 $ 1
33 Kulttuuriperintöja luontokohteet uusittavalla Vanaja-Tikinmaan 110 kv voimajohdon johtoreitillä (OSA 4) Uusittava johtoreitti Maakunnallisest arvokas maisema-alue 110 kv kantaverkko Valtakunnallisesti arvokas merkittävä kulttuuriympäristö (RKY) 400 kv kantaverkko RKY-alue (INSPIRE) RKY reittikohde RKY reittikohde (INSPIRE) Suojeltu rakennus (suojelualue) Suojeltu rakennus (suojelualue, INSPIRE) Muinaisjäännösalue Muinaisjäännösalue (INSPIRE) 0 0,25 km Suojeltu rakennus RKY-kohde Natura 2000-alue Muinaisjäännöspiste Valtakunnallisesti merkittävä lintualue, FINIBA Yksityinen luonnonsuojelualue kallioalue Arvokas 0,5 Suojeltu rakennus (INSPIRE) RKY-kohde (INSPIRE) Muinaisjäännöspiste (INSPIRE) Arvokas maisema-alue Uhanalainen laji Pohjakartta Maanmittauslaitos 03/2014 Suomen ympäristökeskuksen OIVA-tietokannan Kartta sisältää Museoviraston 05/2014, 06//2014 ja 09/2014 paikkatietoaineistoa ja Maanmittauslaitoksen 06/2014, Suomen ympäristökeskuksen uhanalaisten lajien aineistoa 05/2014 $ 1
34 aja nr iito an ma an l ap irk -H äm ee nj Ka n ta $ Kulttuuriperintö- ja luontokohteet uusittavalla Vanaja-Tikinmaan 110 kv voimajohdon johtoreitillä (OSA 5) Uusittava johtoreitti Maakunnallisest arvokas maisema-alue 110 kv kantaverkko Valtakunnallisesti arvokas merkittävä kulttuuriympäristö (RKY) 400 kv kantaverkko RKY reittikohde RKY reittikohde (INSPIRE) RKY-alue (INSPIRE) Suojeltu rakennus (suojelualue) rakennus (suojelualue, INSPIRE) Suojeltu Muinaisjäännösalue Muinaisjäännösalue (INSPIRE) Suojeltu rakennus Yksityinen luonnonsuojelualue Suojeltu rakennus (INSPIRE) RKY-kohde Arvokas kallioalue RKY-kohde (INSPIRE) Arvokas maisema-alue Muinaisjäännöspiste Valtakunnallisesti merkittävä lintualue, FINIBA Muinaisjäännöspiste (INSPIRE) Natura 2000-alue Uhanalainen ja/tai direktiivi laji Uhanalaisen ja/tai direktiivi lajin esiintymisalue 0 0,25 0,5 1 km Pohjakartta Maanmittauslaitos 03/2014 Sisältää Museoviraston 05/2014, Maanmittauslaitoksen 06/2014, Suomen ympäristökeskuksen OIVA-tietokannan 06//2014 ja 09/2014 paikkatietoaineistoa, Suomen ympäristökeskuksen uhanalaisten lajien aineistoa 05/2014 ja Pirkanmaan ELY-keskuksen uhanalaisten lajien aineistoa 12/2014
YMPÄRISTÖSELVITYKSEN TÄYDENNYS
YMPÄRISTÖSELVITYKSEN TÄYDENNYS Kantaverkon 110 kilovoltin voimajohdon uusiminen Tihisenniemi - Katerma Kajaani - Kuhmo 2012 Tihisenniemi - Katerma 110 kv voimajohdon uusiminen YMPÄRISTÖSELVITYKSEN TÄYDENNYS
Lisätiedot1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta
Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 19.2.2019 1 (11) 1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Kuva 1.1. Hankkeen vaikutusten yhdyskuntarakenteeseen arvioidaan ulottuvan enintään kilometrin
LisätiedotMaanmittauslaitokselle
1(5) Maanmittauslaitokselle Yhtiömme tarkoituksena on uusia 110 kv voimansiirtoyhteys noin 48 km:n matkalla Hämeenlinnan ja Valkeakosken kaupungeissa sekä Hattulan kunnassa välillä Vanajan sähköasema -
LisätiedotSisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet
Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Luontoselvityksen tarkoitus Tuulivoima-alueet Alueiden sijainti 4 Topografia 5 Kallioperä 6 Maaperä 7 Maanpeite 8 Pohjavesialueet 9 Tuulivoima-alueet
LisätiedotTaajama-alueen osayleiskaavan muutos
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Taajama-alueen osayleiskaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21427 annettuihin lausuntoihin I (I) Reinikainen Kuisma Sisällysluettelo 1 Hämeen
LisätiedotSIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon
LisätiedotTuppuranevan suunnittelutarveratkaisu
SIEVIN KUNTA Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu Tuppurannevan tuulipuiston suunnittelutarveratkaisun MRL 137 mukainen vaikutustarkastelu Liite 22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24972 1 (10) Sisällysluettelo
LisätiedotKEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
LisätiedotVANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...
LisätiedotVastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)
Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Kaavaluonnoksesta saadut huomautukset ja niihin laaditut vastineet
LisätiedotRamoninkadun luontoselvitys
Ramoninkadun luontoselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 7.4.2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Työmenetelmät... 3 2.1 Esiselvitys... 3 2.2 Maastotyöskentely... 3 2.3
LisätiedotPOHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki
POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.
Lisätiedot2x110 kilovoltin voimajohdon ympäristövaikutusselvitys välillä Honkalanmäki-Vienola (Riihimäki)
17.2.2012 1 (5) Hikiä (Hausjärvi) Forssa 400+110 kv voimajohtohankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen (2008) ja sen lisäselvityksen (2010) täydennysosa 2x110 kilovoltin voimajohdon ympäristövaikutusselvitys
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotSuunnittelualue on Sulkavan seurakunnan, Sulkavan kunnan ja Sulkavan vanhustentukiyhdistys ry:n omistuksessa.
SULKAVAN KUNTA SULKAVAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän varhaisessa
Lisätiedot3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT
1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...
LisätiedotLAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos
RAPORTTI LIITE 3 20.10.2011 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos Luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus
LisätiedotTeppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä
HONGISTON ASEMAKAAVA- ALUEEN MAISEMA- JA LUONTOSELVITYS 2007 Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä SISÄLLYSLUETTELO 1. MAISEMASELVITYS...3 1.1. Tutkimusmenetelmä...3
LisätiedotSALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016
SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...
LisätiedotKOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA MARINKAISTEN LANKILAN PIENTALOALUE
KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA MARINKAISTEN LANKILAN PIENTALOALUE BlomDesktop 2011 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 ALOITE TAI ASEMAKAAVAN VIREILLETULON SYY
LisätiedotRAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009
1 RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Fingrid OYj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...
LisätiedotMAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS. Sastamalan kaupunki. Yhdyskunta ja ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu
MOUHIJÄRVI - HÄIJÄÄ SALMI OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA 2030 MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS 3.10.2013 Sastamalan kaupunki Yhdyskunta ja ympäristö Yhdyskuntasuunnittelu Sisällys 1 JOHDANTO... 1 2 TARKASTELUALUE...
LisätiedotSiikajoki Revonlahden tuulipuiston ja Ruukin sähköaseman välisen uuden voimajohtokäytävän muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa
1 Siikajoki Revonlahden tuulipuiston ja Ruukin sähköaseman välisen uuden voimajohtokäytävän muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Ahma Ympäristö Oy 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot...
LisätiedotHAUHON LUOTIAN RANTAKAAVA-ALUEEN INVENTOINTI Kreetta Lesell f
HAUHON LUOTIAN RANTAKAAVA-ALUEEN INVENTOINTI Kreetta Lesell 2007 f. 144134 MUSEOVIRASTO 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 4 Kaava-aluekartta
LisätiedotInkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016
1 Inkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: Inkoon kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 6 Alueen luoteisosan
LisätiedotKUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018
1 KUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Tilaaja: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi...
LisätiedotLausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö
Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen
LisätiedotKESKUSTIEN ITÄPUOLISEN ALUEEN LUONTOSELVITYS
Tilaaja Oriveden kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.8.2018 ORIVESI KESKUSTIEN ITÄPUOLISEN ALUEEN LUONTOSELVITYS ORIVESI KESKUSTIEN ITÄPUOLISEN ALUEEN LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä Laatija
LisätiedotPUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO
HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:
Lisätiedot2 Lime 4 RKY -alue (saaristoasutus) ympärillä RKY-alue, peni koko, asutuksen läheisyys 96288
numero Alue Sopivuus luokka Huomioitavaa Perustelu Pintaala Kaavoitus 1 Rödjan 3 Merikotkan ja Kalasääsken pesimäalueiden Suojelukohteiden ja asutuksen 190737 2 Lime 4 RKY -alue (saaristoasutus) ympärillä
LisätiedotRAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila
Kaavatunnus 1/6 1-153 Asianumero RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila Asemakaavan muutos koskee tiloja 543-414-1-219 ja -220 Asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelin 1130 tontit
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKI
TAMPEREEN KAUPUNKI 17.1.2017 MULTISILLAN KOULUN ALUE YMPÄRISTÖINEEN: UUSI ASUINKORTTELI JA PÄIVÄKOTI. Asemakaava nro 8647. Diaarinumero: TRE: 6202/10.02.01/2016 PALAUTEKOOSTE Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
LisätiedotTERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon
LisätiedotLappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys
Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Keskustaajaman osayleiskaava 2030 inventoinnin v. 2014 täydennys Hyväristönmäen osa-alueelta Timo Jussila Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Sisältö Perustiedot...
LisätiedotESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN
Haapajärven kaupunki Tekninen lautakunta Kirkkokatu 2 85800 Haapajärvi Infinergies Finland Oy Karppilantie 20 90450 Kempele Puh. 044 7595 050 sisko.kotzschmar@infinergiesfinland.com www.infinergies.com
LisätiedotRANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33 Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU MAA- JA METSÄTALOUSALUETTA. P27193 13.5.2015 Kaavan
LisätiedotHuutokoski - Kontiolahti 400 kv voimajohto
Huutokoski - Kontiolahti 400 kv voimajohto Selvitys maakuntakaavoitusta varten 26.10.2006 Fingrid Oyj 2006 1 (12) Huutokoski - Kontilahti 400 kv voimajohto Sisällysluettelo 1 Hankkeen kuvaus...2 2 Ympäristön
LisätiedotJanakkalan kunta Turenki 5.9.2013
1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Valtuusto on 10.6.2013 60 hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman.
LisätiedotKouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014
Kouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj / Karttaako Oy Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartat... 6 Tutkimusalueen
LisätiedotSahantien asemakaavan muutos
JUUPAJOEN KUNTA Sahantien asemakaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 9.12.2016 P26375P001 1 (5) 9.12.2016 Liite 2 Sisällysluettelo 1 n tarkoitus... 2 2 Suunnittelualue... 2 3 Suunnittelun tavoitteet...
LisätiedotJOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-
LisätiedotK-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO
LisätiedotAjankohtaista luonnonsuojelussa
Ajankohtaista luonnonsuojelussa Kaavoituksen ajankohtaispäivä Ruissalo 6.6.2013 Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Leena Lehtomaa Luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 )
INKOON KUNTA BARÖSUNDIN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) Kaava-alue Kaava-alue käsittää Barösundin kyläkeskuksen ympäristöineen Orslandetin saaressa. Kaava-alue on rajattu
LisätiedotKÄLVIÄN KIRKONKYLÄN LIEVEALUEEN ASUTUKSEN VAIHEYLEISKAAVA. Luonnosvaiheen lausunnot ja kaavanlaatijan vastine
LIITE 7 KOKKOLAN KAUPUNKI ASUTUKSEN VAIHEYLEISKAAVA Luonnosvaiheen lausunnot ja kaavanlaatijan FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY 12.5.2016 P23496 FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY 1 (6) Nro: 1 Valmistelu:
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Kouvolan kaupunki Maankäytön suunnittelu Liite 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HAANOJAN ALUE Pvm. 29.8.2014 Kaupunginosa 8. Kankaro Asemakaava koskee tilan 286-402-36-2 osaa Asemakaavan muutos
LisätiedotMansikkaniemen asemakaava
Mansikkaniemen asemakaava 26.6.2018 IISALMEN KAUPUNKI PL 10, 74101 Iisalmi Puh. (017) 272 31 WWW.IISALMI.FI Hankkeen eteneminen Alueen kaavoitus on käynnistynyt seurakuntayhtymän aloitteesta 2017. KV päätös
LisätiedotLAMMIN POHJOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS
HÄMEENLINNA LIESO Ali-Äijälä RN:o 7:95 (osa tilasta) Kiila RN:o 7:52 KUOHIJÄRVI LAMMIN POHJOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 18.6.2012 Tunnistetiedot Kaavan
LisätiedotÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT..
ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT.. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 29. PÄIVÄNÄ TOUKOKUUTA 2015 PÄIVÄTTYÄ
LisätiedotTAMMELA TAAJAMAN ASEMAKAAVAMUUTOS JA LAAJENNUS TAAJAMA-ALUEEN OSA-ALUE 5; RAUHANIEMEN-MATINTUOMION ALUEEN ASEMAKAAVA
TAMMELA TAAJAMAN ASEMAKAAVAMUUTOS JA LAAJENNUS TAAJAMA-ALUEEN OSA-ALUE 5; RAUHANIEMEN-MATINTUOMION ALUEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Sijainti ja nykytilanne: Suunnittelualueen pinta-ala
LisätiedotSENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija
LisätiedotKIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö-
LisätiedotValtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä
Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 29.1.2014 1 Valtakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet
LisätiedotRANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 33 TONTIT 1, 3, 4 JA 5 SEKÄ
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 12.10.2015, tarkistettu 13.1.2016 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kauttua 406 Korttelit 902-926, 930-940, 950-969, 971-974 Kaavan
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
1 (6) 3.10.2018 Lempyyn osayleiskaavan OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Mikä on osallistumis- ja? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan laajuuteen
LisätiedotÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 2.2.2015 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
164-RAK1503 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös
LisätiedotTOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LisätiedotHEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.
HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo
LisätiedotMuistio LÄHITUULI OY:N HAKEMUS SAADA LUNASTUSLUPA JA ENNAKKOHALTUUNOTTOLUPA (METSÄLAMMINKANGAS VUOLIJOKI)
Muistio 7.2.2017 TEM/1498/05.03.03/2015 LÄHITUULI OY:N HAKEMUS SAADA LUNASTUSLUPA JA ENNAKKOHALTUUNOTTOLUPA (METSÄLAMMINKANGAS VUOLIJOKI) Lunastuksen tarkoitus Keskeiset oikeussäännökset LähiTuuli Oy (jäljempänä
LisätiedotLAMMIN POHJOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS
HÄMEENLINNA LIESO Kiila 109-532-7-52 Harjuntaka 109-532-7-98 Ali-Äijälä 109-532-7-95 (osa tilasta) KUOHIJÄRVI LAMMIN POHJOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.6.2012,
LisätiedotNASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013
NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 27.5.2013 1 JOHDANTO Arkkitehtityö Oy laatii ranta-asemakaavaa Nastolan Kirkonkylässä sijaitsevalle
LisätiedotVÄHÄ-RANNAN RANTA-ASEMAKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 21.3.2014 ASIKKALAN KUNTA
VÄHÄ-RANNAN RANTA-ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 21.3.2014 ASIKKALAN KUNTA SISÄLLYS 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY
LisätiedotTammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila
1 Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: Ympäristösuunnittelu Oy / UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3
LisätiedotMYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä
LisätiedotVESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS
VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 1RA, 2RA, 3RA, 4RA, 7RA, 8RA ja 12RA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.4.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-
LisätiedotJämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014
Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.
LisätiedotMuonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3. Kaavaluonnoksen selostus
Muonio VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 Kaavaluonnoksen selostus 15.03.2017 Seitap Oy 2017 1. Perus- ja tunnistustiedot Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava
LisätiedotKIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, ehdotusvaihe
KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31477 1 (8) S. Paananen, T. Järvinen Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä... 1 1.1 Kaavaprosessin
LisätiedotALAJÄRVI Möksy sähköaseman ympäristö muinaisjäännösinventointi 2015
1 ALAJÄRVI Möksy sähköaseman ympäristö muinaisjäännösinventointi 2015 Teemu Tiainen Tilaaja: Fingrid Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 4 Tulos... 4 Kansikuva: Suunnitteilla
LisätiedotMuistio FINGRID OYJ:N HAKEMUS SAADA LUNASTUSLUPA JA ENNAKKOHALTUUNOTTOLUPA (VIHTAVUORI KOIVISTO)
Muistio 15.9.2016 TEM/1160/05.03.03/2016 FINGRID OYJ:N HAKEMUS SAADA LUNASTUSLUPA JA ENNAKKOHALTUUNOTTOLUPA (VIHTAVUORI KOIVISTO) Lunastuksen tarkoitus Fingrid Oyj (jäljempänä hakija) on pyytänyt valtioneuvostolta
LisätiedotYMPÄRISTÖSELVITYKSEN TÄYDENNYS
Varkaus-Viinijärvi-Kontiolahti YMPÄRISTÖSELVITYKSEN TÄYDENNYS Kantaverkon 110 kilovoltin voimajohdon uusiminen Varkaudesta Kontiolahdelle 2011 ii YMPÄRISTÖSELVITYKSEN TÄYDENNYS 2011 YHTEYSTIEDOT Hankevastaava
LisätiedotKokemäenjoen rantaosayleiskaavan muutos 3, Kokemäen kaupunki, Luonnosvaihe
Varsinais-Suomi LAUSUNTO 25.02.2019 Diaarinumero VARELY/42/2019 Liite 1 kpl Kokemäen kaupunki kokemaki@kokemaki.fi anne.peltonen@kokemaki.fi Viite: Lausuntopyyntö 03.01.2019 Kokemäenjoen rantaosayleiskaavan
LisätiedotMETSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ
METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,
LisätiedotPIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus
PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT
LisätiedotÄHTÄRIN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HAUTAUSMAA-ALUE. Vastaanottaja Ähtärin kaupunki
Vastaanottaja Ähtärin kaupunki Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä ÄHTÄRIN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HAUTAUSMAA-ALUE ÄHTÄRIN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN
LisätiedotORIMATTILAN KAUPUNKI KIRVUNTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA
hyväksytty 23.4.2015 ORIMATTILAN KAUPUNKI KIRVUNTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9 Puhelin (03) 888
LisätiedotHakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava
Ymp.ltk 14.4.2015 / 26 Hakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava Asemakaava koskee Kalman kylän osaa kiinteistöstä (6:13) sekä lähiympäristöä. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.4.2014
LisätiedotSeitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)
Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
107-AK1805 MYNÄMÄEN KUNTA HIITTIÖNPELLON ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 24.4.2018 24.1.2019 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa asemakaavan
LisätiedotRiihimäki Herajoki 110 kv voimajohtoreitin välillä Karoliinan sähköasema - Herajoki muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa
1 Riihimäki Herajoki 110 kv voimajohtoreitin välillä Karoliinan sähköasema - Herajoki muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Ramboll 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta...
LisätiedotGOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY 220 KV VOIMAJOHTOHANKE PETÄJÄSKOSKI - KONTTIJÄRVI
GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY 220 KV VOIMAJOHTOHANKE PETÄJÄSKOSKI - KONTTIJÄRVI PORTIMO 3.12.2013 TERVOLA 4.12.2013 NARKAUS 10.12.2013 SUHANKO VOIMAJOHTO YVA 1 VOIMAJOHTOREITTI PETÄJÄSKOSKI KONTTIJÄRVI
LisätiedotLIITO-ORAVA- JA KYNÄJALAVASELVITYS
LIITO-ORAVA- JA KYNÄJALAVASELVITYS PIRKKALA, NIEMENMAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 253 Marko Vauhkonen 29.5.2019 LIITO-ORAVA- JA KYNÄJALAVASELVITYS PIRKKALA, NIEMENMAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 253 Sisällys
LisätiedotKainuun tuulivoimamaakuntakaava
Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus MH 25.8.2015 Maakuntakaavaehdotus MH 25.8.2015 2 Julkaisija: Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260
Lisätiedot3.11.2015. Maankäyttöpalvelut
1(5) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (MRL 63 ) Maankäyttöpalvelut Asemakaavan muutos (2314) Asemantie 1-3 Asemakaavan muutos koskee 4. keskustan kaupunginosan rautatiealuetta. 3.11.2015 Osallistumis-
LisätiedotKIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS
Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE
LisätiedotYlöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...
LisätiedotHAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA
HAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA Esa Lammi 10.12.2014 1 JOHDANTO Haukilahden Toppelundinpuiston länsiosaan on valmisteilla asuintalojen rakentamisen mahdollistava asemakaavan muutos,
LisätiedotRovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.01.2017 Seitap Oy 2017 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotEtelä-Suomen yhteistoiminta-alueen tuulivoimaselvitys 2010 (esiselvitys)
Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen tuulivoimaselvitys 2010 (esiselvitys) Uusimaa Itä-Uusimaa Häme Päijät-Häme PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO Mistäon kyse? Suomen tavoitteena on tuottaa energiastaan tuulivoimalla
LisätiedotKarkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta
Ympäristölautakunta 20 05.03.2015 Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 05.03.2015 20 Esittelijä: vs. tekninen johtaja Nicole Ahtokivi Valmistelija
LisätiedotSENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI Päivämäärä 14.11.2017 Laatija Tarkastaja Kuvaus Satu Laitinen
LisätiedotNostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys
Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:
LisätiedotKemiönsaari Gräsböle tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa
1 Kemiönsaari Gräsböle tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Varsinais-Suomen Energia Oy, Lounaisvoima Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2
LisätiedotÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)
1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 27.2.2014, tark.8.5.14, tark. 8.8.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Katumantie 2, asemakaavan muutos
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Katumantie 2, asemakaavan muutos HÄMEENLINNAN KAUPUNKI 27.2.2012 Maankäytön suunnitteluyksikkö päivitetty 20.6.2012 1. KOHDE Katumantie 2, asemakaavan muutos Dnro:
Lisätiedot