Kännissä olet ääliö -valistuskampanja alkoholijuomien väärinkäyttöä vastaan. Toteutus ja arviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kännissä olet ääliö -valistuskampanja alkoholijuomien väärinkäyttöä vastaan. Toteutus ja arviointi"

Transkriptio

1 Kännissä olet ääliö -valistuskampanja alkoholijuomien väärinkäyttöä vastaan Toteutus ja arviointi Osallistu kilpailuun ja voita hyvänhajuinen käsilaukku.

2 Osa julkaisussa käytetyistä kuvista on peräisin televisiosta ja www-sivuilta. Julkaisija: Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry Ulkoasu: gra & grappo Painopaikka: Hämeen Kirjapaino 2008

3 Sisällysluettelo. Kännissä olet ääliö -kampanja...4 Esipuhe...5 Kampanjan toteutus...8 Mitattuja tuloksia...11 Tunnustukset ja palkinnot...11 Huomioarvot...12 Kampanja ja känni Arvioita valistuksen vaikuttavuudesta...18 Alkusanat...19 Nuoret ja humalan säätely...20 Nuorten pirstaleinen alkoholikriittisyys ja sukupolviselitys...20 Kollektiivinen suomalainen humala...21 Lähikontrollin laatu...23 Säätely...23 Lopuksi...24 Kännissä olet ääliö -kampanjan arviointi...27 Arviointitehtävä...27 Kampanjan kulttuuriset edellytykset...28 Arvioinnin aineistot ja näkökulmat...31 Kannanotot kännäämisilmiöistä...33 Kannanotot alkoholipolitiikasta...35 Kannanotot kasvatuksesta...36 Kannanotot kampanjasta...38 Sisältö ja vaikuttavuus...38 Kampanjan uskottavuus...41 Kampanjan toteutus...42 Yhteenveto...43 Päihdealan toimijoiden reaktioita...47 Kännissä olet ääliö -kampanjaan...47 Viisi puhetapaa...48 Valistaa pitää mutta valistuneesti...53 Mitä on ehkäisevä päihdetyö...53 Mikä toimii, mikä ei...54 Päihdevalistuksen merkitys...57 Mitä valistuksella voi saavuttaa...59 Joukkotiedotuskampanja valistuskeinona...61 Huomioita Kännissä olet ääliö -kampanjasta...62 Lopuksi...67 Kirjoittajat...69 English Summary The campaign and drunkenness...71 Liitteet...74 Kännitotuudet ja faktat...75 Kampanja ja känni

4 Kampanja ja känni Kännissä olet ääliö -kampanja

5 Esipuhe Suomalaisten alkoholinkulutus on edelleen kohtuullisen normaalia eurooppalaista keskitasoa, mutta alkoholin aiheuttamat haitat ovat korkeita. Ongelmia aiheuttaa erityisesti humalahakuinen juomistapa ja sitä lähes ihannoiva kulttuuri, sekä lähipiirin korkea puuttumiskynnys. Panimoteollisuudella on aito huoli alaikäisten alkoholinkäytöstä ja alkoholijuomien väärinkäytöstä. Valtaosa kuluttajista nauttii alkoholijuomia kohtuudella, mutta väärinkäyttö aiheuttaa suuria ongelmia. Kohdistamalla toimenpiteitä ongelmakäyttöön saadaan haittoja vähennettyä tehokkaasti. Alko ja päihdejärjestöt ovat perinteisesti hoitaneet valistuskampanjointia Suomessa. Panimoteollisuus on vuosia tukenut toimintaa alaikäisten alkoholinkäyttöä vastaan. Suomen EU puheenjohtajakaudella 2006 valmistui EU:n alkoholistrategia. Sen perusteella luotiin EU:n komission johdolla Alcohol & Health Foorum, jossa elinkeinoelämä voi yhdessä viranomaisten, tutkijoiden ja kansalaisjärjestöjen kanssa tuoda esille omia alkoholihaittoja ehkäiseviä toimiaan. Suomen Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton jäsenyritykset päättivät suunnata liiton toimenpiteitä alkoholijuomien väärinkäyttöä vastaan. Kännissä olet ääliö -kampanja käynnistyi elokuussa Kampanja on ilmoitettu Euroopan Panimoliiton, Brewers of Europen kautta foorumille Suomen panimoteollisuuden sitoumuksena alkoholinhaittojen vähentämiseksi. Aluksi toivoimme kampanjan toteutettavaksi laajalta pohjalta koko alkoholipitoisia juomia valmistavan ja myyvän elinkeinon voimin. Päädyimme kuitenkin toteuttamaan sen panimoteollisuuden omin voimin yhteistyössä mm. mediayhtiöiden ja ravintoloiden kanssa. Ratkaisu osoittautui onnistuneeksi, sillä se mahdollisti uudentyyppisen kampanjoinnin vaatiman nopean reagoinnin, tilanteessa elämisen. Kampanja ja känni

6 Kampanja ja känni

7 Tärkeänä osana kampanjan toteutusta on alusta saakka pidetty kunnollista, riippumatonta arviointia kampanjan tavoittavuudesta ja siitä heränneistä reaktioista. Toivomme, että tämän raportin osana oleva arviointi auttaa eri toimijoiden tulevien kampanjoiden kohdentamisessa entistä tehokkaampiin ja toimivampiin ratkaisuihin. Asenteita ei muuteta yhdellä valistuskampanjalla, mutta Kännissä olet ääliö -kampanjalla halusimme näyttää esimerkkiä ja luoda pohjaa uudenlaiselle alkoholivalistukselle. Asennemuutos on pitkällä aikavälillä ainoa toimiva keino alkoholin väärinkäytön ja siitä aiheutuvien haittojen vähentämiseen. Haluamme lämpimästi kiittää kampanjaa tukeneita yhteistyökumppaneita: Campus.fi, Clear Channel Suomi Oy, Forma Publishing Group Oy, Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat, IRC-Galleria/Klikki.com, JC- Decaux Finland Oy, MiniMoi Oy, MSN Messenger, MTV Music Television, Nokian Panimo Oy, Olvi Oyj, Oy Hartwall Ab, Oy Sinebrychoff Ab, Pop Media Oy, Poptravel Oy, Seppo Koskinen Ravintolat Oy / SK Ravintolat, Supetra Oy ja The Voice TV. Helsingissä, marraskuussa 2008 Timo Jaatinen toimitusjohtaja Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto Kampanja ja känni

8 Kampanjan toteutus Kampanjan käynnistäjä oli Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ja se toteutettiin yhteistyössä eräiden suurten mediayhtiöiden, SK-Ravintoloiden ja digimediayhtiöiden kanssa. Kampanjan toteutuksesta vastasivat mainostoimisto Bob Helsinki, kontaktointitoimisto Toinen sekä viestintätoimisto Taitomylly. Suomessa humalahakuinen alkoholinkäyttö on ollut sosiaalisesti hyväksyttävää. Känniörvellystä siedetään hyvin pitkälle ja sitä jopa ihannoidaan. Kännissä olet ääliö -kampanja pyrki kyseenalaistamaan humalajuomisen hyväksyttävyyttä, ja muuttamaan asenteita niin, että iästä riippumatta kännäämistä ei hyväksyttäisi, ja siihen puuttumisen kynnys madaltuisi. Sosiaalinen näkökulma ei ole ollut aikaisemmin esillä päihdevalistuksessa. Nyt kun alaikäisten alkoholinkäyttö on ollut muutamia vuosia vähentymään päin, on hyvä aika kohdentaa siihen trendiä vahvistavia toimia. Perinteiset alkoholivalistuskampanjat Suomessa ovat pyrkineet muuttamaan kuluttajien käytöstä, eivät taustalla olevia asenteita. Asenteisiin vaikuttaminen ja lähiympäristön paineen hyväksikäyttö sosiaalisen hyväksynnän kautta ovat uusi lähestymistapa ja nuoriin aikuisiin tehokkaampi vaikutuskeino. Tätä ei aiemmin ole Suomessa kokeiltu alkoholihaittojen vastaisessa kampanjoinnissa. Perinteisen terveyshaittoihin perustuvan valistuksen sijaan kampanja oli suunniteltu vetoamaan sosiaaliseen hyväksyttävyyteen, joka on nuorelle kohderyhmälle terveysargumentteja merkittävämpi tekijä. Kännissä olet ääliö -kampanjan tavoite oli haastaa yksilö ajattelemaan omia juomatapojaan. Tarkoituksena oli herättää keskustelua suomalaisesta humalajuomiskulttuurista ja sen hyväksyttävyydestä. Kampanjan kohderyhmä oli vuotiaat nuoret aikuiset. Kampanja ja känni

9 Kampanja käynnistyi rajuilla, epämiellyttäviä tunteita herättävillä ulkomainoksilla suurimmissa kaupungeissa sekä lehtimainoksilla ja nuorisolle suunnatuilla verkkosivustoilla. Mainosten tarkoitus oli herättää julkista keskustelua ja ohjata yleisöä kampanjan verkkosivuille Mainoksissa kysyttiin, onko humalainen toiminta siistiä vai noloa ja haastettiin katsoja ottamaan kantaa. Kampanjan sanoma oli Kohtuullisen alkoholinkäytön puolesta ääliökäyttäytymistä vastaan. Se ei leimannut mitään erityistä juomaryhmää, sillä kaikkia alkoholipitoisia juomia voidaan käyttää väärin. Kampanjan ydin toteutettiin Internetissä. Verkkosivuilla materiaali oli vieläkin synkempää ja rajumpaa, sillä kohderyhmää olivat jo lähes kaiken internetissä nähneet nuoret aikuiset. Kahden eri henkilön - tytön ja pojan - edellisen illan hämärät humalatoilailut esitettiin inhorealistisina välähdyksenomaisina videoklippeinä, joiden tarkoitus oli herättää voimakkaita tunteita, jopa pahaa oloa. Klippejä oli katsottava riittävä määrä kilpailuun osallistumista varten. Sivuilla oli koottuna tietoa alkoholin aiheuttamista haitoista erityisesti sosiaalisesta näkökulmasta esitettynä faktaa ja fiktiota -tyyppisesti kännitotuuksina ja totuuksina. (Ks. liite raportin lopussa.) Mainonnan päätyttyäkin verkkosivusto jäi alkoholin väärinkäyttöä ehkäisevän valistuksen työkaluksi. Kampanjan toisessa vaiheessa keskusteluun nostettiin julkisuuden henkilöt ja heidän antamansa roolimallit. Esikuvina toimivien idolien tekemisiä seurataan medioissa tiiviisti ja heidän antamansa käytösmallit vaikuttavat nuorten asenteisiin erityisesti. Julkisuuden henkilöiden paneeli keskusteli aiheesta yökerho Luxissa, ja verkkosivuilla avautui uusi osio, jossa kävijät saivat ottaa kantaa julkisuuden henkilöiden kännitoilailuihin. Kampanja oli mukana myös Big Brother tosi-tv-sarjassa viikkotehtävällä, Kampanja ja känni

10 jossa kilpailijoiden tuli pohtia mitä kohtuullinen alkoholinkäyttö on. Samaan aikaan nuorisokanavilla pyöri tv-mainos kahdesta kuvitteellisesta Hollywoodin julkkiskaunottaresta punaisella matolla horjuen ja oksentaen humalassa. Kampanjassa mukana olevissa ravintoloissa ja yökerhoissa kampanjamateriaali oli esillä baarimikkojen rintapielessä logonappina, julisteina sekä ilmaisjakelupostikortteina. Ravintoloiden vip-asiakaspostitusten kautta tavoitettiin aktiiviset yökerhokävijät. Kampanja oli myös esillä mm. nuorten suosimassa verkkopalvelussa IRC-Galleriassa, jossa sillä oli oma hahmo _Känni_ääliö_. Kampanja herätti odotetusti keskustelua. Sitä käytiin lehtien mielipidepalstoilla, internetin keskustelufoorumeissa sekä blogeissa. Kampanjan toteutti Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto yhteistyössä seuraavien yritysten kanssa: Campus.fi, Clear Channel Suomi Oy, Forma Publishing Group Oy, Helsingin Sanomat, Ilta Sanomat, IRC-Galleria/Klikki.com, JCDecaux Finland Oy, MiniMoi Oy, MSN Messenger, MTV Music Television, Nokian Panimo Oy, Olvi Oyj, Oy Hartwall Ab, Oy Sinebrychoff Ab, Pop Media Oy, Poptravel Oy, Seppo Koskinen Ravintolat Oy / SK Ravintolat, Supetra Oy ja The Voice TV. 10 Kampanja ja känni

11 Mitattuja tuloksia Kampanjasivustolla oli neljän kuukauden kampanjoinnin jälkeen kävijöitä , joista yksilöllisiä lähes Kilpailuihin osallistui elo-marraskuussa henkilöä Sivustolla käytetty aika keskimäärin oli 5 minuuttia Karuja faktoja sisältävät kännitotuudet oli luettu kertaa Kampanjan sivuilta moni tunnistaa itsensä, sillä moni suomalainen on ottanut niin sanotut persarit ainakin yhden kerran elämässään... Nettisivujen materiaali on realistisuudessaan vaikuttava... Sivut ovat tehokkaat myös siinä mielessä, että jeesusteluun ei sorruta. Vastuu kännäämisestä ja kämmäämisestä on aina ihmisellä itsellään. Satakunnan Viikko , kolumni Tietyllä tapaa vaikuttavampi kuin sellaiset perinteiset, joissa sanotaan Älä juo alkoholia ollenkaan. Se ei ehkä tehoa. Tässä ei sanota, että alkoholin käyttö kokonaisuudessaan on pahaa, vaan liiallinen käyttö. Haastateltu, kampanjan arviointitutkimus...onnittelen silmiä avaavasta kampanjasta! Olisi todellakin terveellistä itse kullekin nähdä videoita itsestään esim. firman juhlissa... Palaute kampanjan verkkosivuilta Kampanja ja känni 11

12 Huomioarvot Kampanjasta tehtiin huomioarvotutkimus marraskuussa Aineisto kerättiin Gallup Forumissa. Tutkimukseen vastasi 169 henkilöä. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat vuotiaat nuoret aikuiset. Huomioarvotutkimus kertoi, että ulkomainoksissa ja painetussa mediassa julkaistut Känniääliö-ilmoitukset (oksentava NAINEN ja housunsa kastellut MIES) huomattiin hyvin. Naista esittävä ilmoitus oli huomattu hieman miestä paremmin. MAINOKSEN MUISTAMINEN: nähnyt aikaisemmin % Kyllä Ei osaa sanoa Ei Mies Nainen Kampanja ja känni

13 72 % vastaajista piti kampanjamainontaa erittäin tai melko tarpeellisena. Näin ajattelivat erityisesti naiset 83 %. (Miehet 60 %.) MAINONNAN TARPEELLISUUS % Erittäin tarpeellista Melko tarpeellista Ei osaa sanoa Ei kovin tarpeellista Ei lainkaan tarpeellista KAIKKI Naiset Miehet Kampanja ja känni 13

14 69 % vastaajista piti kampanjan ilmoituksia ajatuksia herättävinä. Puolet vastaajista luonnehti ilmoituksia nykyaikaisiksi ja lähes puolet rohkeiksi. Sen sijaan ilmoituksia ei juurikaan pidetty liian holhoavina, lapsellisina tai saarnaavina. MAINONTAAN LIITETTÄVÄT MIELIKUVAT % Ajatuksia herättävä 69 Nykyaikainen Rohkea Tehokas Tarpeellinen Nuorekas 29 Positiivisesti erottuva Sekava Ärsyttävä 16 Saarnaava 9 Lapsellinen 7 Liian holhoava 5 En osaa sanoa Kampanja ja känni

15 Vastaajilta kysyttiin mm myös, keitä he uskoivat ilmoitusten puhuttelevan eniten. Vähiten uskottiin kampanjamateriaalin puhuttelevan paljon alkoholia käyttäviä ihmisiä, vain 27 % vastaajista uskoi tähän. 62 % vastaajista uskoi kampanjamateriaalin kuitenkin puhuttelevat alaikäisiä nuoria ja 57 % nuoria aikuisia vähintään melko hyvin. Lähes puolet vastaajista (47%) ilmoitti materiaalin puhutelleen vastaajaa itseään erittäin tai melko hyvin. MAINOSTEN PUHUTTELEVUUS: puhuttelee % Erittäin hyvin Hyvin Ei osaa sanoa Melko huonosti Erittäin huonosti Alaikäisiä nuoria Vastaajan ikäisiä nuoria aikuisia Paljon alkoholia käyttäviä Vastaajaa itseään Kampanja ja känni 15

16 Kampanja sai kohderyhmänsä miettimään omaa alkoholinkäyttöään vähintään jonkin verran noin 44 % vastaajajoukossa. 11 prosenttia vastaajista ilmoitti materiaalin saaneen miettimään omaa alkoholinkäyttöä melko paljon tai erittäin paljon. Erityisesti ikäryhmässä vuotiaat, jopa 53 prosenttia vastaajista ilmoitti kampanjamateriaalin herättävän pohdiskeluja omasta alkoholinkäytöstä. 18 prosenttia vastaajista kertoi sen saaneen miettimään omaa alkoholinkäyttöä melko paljon tai erittäin paljon. SAIKO MAINONTA MIETTIMÄÄN OMAA ALKOHOLINKÄYTTÖÄ? % Erittäin paljon Melko paljon Jonkin verran Ei osaa sanoa Ei kovin paljon Tuskin lainkaan KAIKKI Naiset Miehet Kampanja ja känni

17 Tunnustukset ja palkinnot SIME Awards 2007 (Pohjoismaiden suurin ja merkittävin digimediakilpailu) Pohjoismaiden paras online-kampanja Grand One 2008 (Suomen Digitaalisen median huiput) Paras kuluttajakampanja Kunniamaininta, Paras Design -sarja Vuoden Huiput 2007 (Graafisen suunnittelun huiput) Hopeahuippu (2. sija), Digimedia-sarja Kunniamaininta, Integroitu mainonta New York Festivals, Innovative Advertising Awards 2008 Silver World Medal (2. sija), Civic/Social Education Bronze World Medal (3. sija), Educational Moscow International Advertising Festival sija, Internet Communication, Non commercial organizations 2. sija, Integrated campaign Effie Finland 2008 (Maailman laajin ja arvostetuin markkinointiviestinnän tehokkuutta mittaava kilpailu) Gold Effie (1. sija), Internet-painotteiset kampanjat Bronze Effie (3. sija), Non-profit -sarja Kaikki ehdokaskampanjat leikkivät tunteillamme. Voittava kampanja yllyttää meitä muuttamaan käyttäytymistämme luomalla tietoisuutta ja näyttämällä seurauksia ylivertaisella tavalla. Korkean tason interaktio kohtaa ihmiset syvällisesti, joka luo tavallisesta poikkeavaa tarttuvuutta. Jos et ollut humalassa, kun aloitit, toivot ettet olisi koskaan humalassa kun olet päässyt loppuun. SIME Awards -raati Kännissä olet ääliö -verkkokampanjasta Kampanja ja känni 17

18 KAMPANJA JA KÄNNI Arvioita valistuksen vaikuttavuudesta Matti Piispa Markku Soikkeli Mikko Salasuo Tommi Hoikkala Impleo Oy 18 Kampanja ja känni

19 Alkusanat Tämä raportti käsittelee Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry:n syksyllä 2007 toteuttamaa Kännissä olet ääliö -kampanjaa, jonka tavoitteena oli muokata suomalaista asenneilmastoa suuntaan, jossa alkoholia käytetään kohtuudella ja vastuullisesti. Kampanja pyrki siis vaikuttamaan erääseen kulttuurimme suureen kertomukseen ja syvärakenteeseen, suomalaiseen humalaan ja sen sääntelyyn. Muutoksia kulttuurisella tai sosiaalisella tasolla, eli kampanjan vaikuttavuutta, ei voi luotettavasti mitata eikä sitä ole syytä edes odottaa lyhyellä aikavälillä. Tästä syystä raportti ei arvioi sitä, missä määrin kampanja onnistui muuttamaan asenneilmastoa kännäämistä hylkivään suuntaan. Vaikuttavuuden sijasta raportissa tutkitaan kampanjan vaikutuksia: kuvataan sitä, millaisia keskusteluja ja reaktioita kampanja syksyn 2007 aikana synnytti. Niiden jäljille päästäkseen on ymmärrettävä, millaisiin kysymyksiin humalan sääntely nykykulttuurissa kytkeytyy. Tommi Hoikkala virittää ensimmäisessä luvussa lukijan tämän tematiikan pariin. Matti Piispa kohdentaa toisessa artikkelissa katseen suomalaisen kulttuurin ja humalajuomisen kautta Kännissä olet ääliö -kampanjan vaikutuksiin. Piispan artikkeli muodostaa raportin kovan ytimen. Mikko Salasuon kirjoittamassa osiossa kuulostellaan päihdealan toimijoiden ensireaktioita kampanjaan. Monille toimijoille täytenä yllätyksenä käynnistetty kampanja herätti alkoholikentällä monenlaisia ajatuksia, kiinnostusta ja ennakkoluuloja. Viimeisessä osiossa Markku Soikkeli tarkastelee päihdevalistusta osana ehkäisevää päihdetyötä ja esittelee päihdevalistuksen laatua ja vaikuttavuutta koskevaa tutkimusta ja keskustelua. Lopuksi tutkimuksen työryhmä esittää suosituksia kampanjateeman kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi tulevaisuudessa. Tämä kiinnostava ja haastava arviointitutkimus toteutettiin Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry:n tilaamana Impleo Oy:n ja Nuorisotutkimusverkoston yhteishankkeena. Kännissä olet ääliö -kampanja oli sekä taloudellisesti että yhteiskunnallisesti Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry:ltä merkittävä panostus ja uusi avaus päihdevalistuksen kentällä. Tutkimuksen työryhmän ja Impleo Oy: n puolesta haluan kiittää erityisesti Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatista ja viestintäpäällikkö Katri Tuulensuuta sekä Nuorisotutkimusverkostoa. Työtä on hyvä tehdä dynaamisten ja osaavien ihmisten kanssa. Helsingissä Mikko Salasuo Dosentti, valtiotiet. tri Tutkimusjohtaja Impleo Oy Kampanja ja känni 19

20 Nuoret ja humalan säätely Tommi Hoikkala Onko Suomessa nuorten raittiusbuumi? Suomalainen osio vuotiaille nuorille säännöllisesti tehtävästä eurooppalaisen koulututkimuksen (ESPAD) kyselystä kertoo, että täysraittiiden osuus vuodesta 1999 vuoteen 2003 on kasvanut lievästi. Joskus humalassa olleiden osuus on vähentynyt miltei 10 prosenttia saman raportin mukaan (Ahlström et al. 2003). Myös valtakunnallisen Nuorten terveystapatutkimuksen tulokset ovat samansuuntaiset (Rimpelä et al. 2005). Trendi on dokumentoitu myös Kouluterveyskyselyssä (Kouluterveys 2006). Nuorten pirstaleinen alkoholikriittisyys ja sukupolviselitys Jaana Lähteenmaa on tulkinnut tuloksia nuorisokulttuurissa ilmenneeksi pirstaleiseksi alkoholikriittisyydeksi. Hän hakee ilmiölle selityksiä heiluriliikkeestä, nuorten ajankäytön intensivoitumisesta (nuorilla on parempaa tekemistä kuin juominen) sekä nuorisokulttuurin orastavasta humalakriittisyydestä. Hän viittaa kiinnostavasti myös nuorten identiteettistrategioista, jotka koskevat alkoholin nauttimista ja humalaa sekä alkoholista pidättäytymistä nuorten joissain osakulttuureissa (Lähteenmaa 2007, ) Pekka Hakkarainen ja Mikko Salasuo (2007) ovat pohtineet 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa syntyneiden yksilöllisyyttä erityisenä sukupolviominaisuutena nuorten huumeiden kokeilun lievän vähentymisen selityksenä. Yksilöllisyys ei viittaa Hakkaraisen ja Salasuon katsannossa elämässä pärjäämisen rakennepakkoon (vrt. Hoikkala & Paju 2002), vaan individualismiin ja erilaisuuteen. He löytävät nuorten parista uuden eetoksen, jota he luonnehtivat olen mitä haluan -eetokseksi. Uusi eetos on jopa niin vahva, että se vaikuttaa nuorisoryhmien ikiaikaiseen mekanismiin, nimittäin ryhmäpaineeseen. He kirjoittavat: Yksilöllisyys ja erilaisuus eivät ole vain hyväksyttäviä asioita vaan suorastaan vaatimuksia. Näin esimerkiksi päihteisiin ja päihteettömyyteen liittyvät ratkaisut muuttuvat ryhmätoiminnan sijaan kunkin yksilöllisiksi valinnoiksi. (ks. Hoikkala & Paju 2002.) Kollegoideni päättely on erittäin kiinnostava, jopa shokeeraava. He siis löytävät ryhmätoiminnan ja näin ymmärrän, ryhmäpaineiden vähenemisen nuorten päihderatkaisujen takaa. Asia jää vain heitoksi. Ryhmätoiminnan teema on kuitenkin olennainen nuorten juomista mietittäessä. Onko nuorten ryhmittymien rakentumisen tavassa ja ryhmän muodostuksen malleissa tapahtunut jotain uutta? Onko esimerkiksi 20 Kampanja ja känni

21 nettikulttuurin toimintatapa, kasvokkaisen vuorovaikutuksen niukkuus, sellainen tekijä, joka murentaa klassista nuorisoryhmittymien yhtä keskeistä sosiaalista säätelijää, ryhmäpainetta? En oikein usko. Asia jää avoimeksi, koska aihetta koskevaa monipuolisesti trianguloivia tutkimuksia ei ole tehty. Siksi aihe kutsuu spekuloimaan. Polveilevasti koetan selvittää tässä jutussa, mitä humalan sosiaalinen säätely voi oikein tarkoittaa. Jaana Lähteenmaa muotoilee onnistuneesti havaintonsa kirjoittaessaan nuorten parista löytyneestä pirstaleisesta alkoholikriittisyydestä. Pirstaleisuus ehdottaa kuviota, joka pitää sisällään keskenään eriytyneitä spiraaleja. Humalaorientaatio ja sen laatu vaihtelevat eri pienoiskulttuureissa ja nuorten ryhmittymissä ja ne liittyvät toisistaan poikkeaviin ja keskenään vaihteleviin asioihin (ks. myös Lähteenmaa 2007, 96). Tämä siinä määrin, että sukupolven käsite on kovin karkea väline kaappaamaan mikrotason juomistilanteiden sosiaalipsykologista tapahtumavirtaa otteisiinsa. Nuorten joissain ryhmittymissä on tapahtunut alkoholikriittisyyden lisääntymistä, mutta tämä ei ole totuus koko sukupolven alkoholiasenteista. Humalamyönteisyys on yhä voimissaan myös nuorten parissa. Suomalaiseen alkoholikulttuuriin asettuminen on varsin erilaista näin oletan poikien kännitraditionaalisessa amis-ryhmissä kuin mitä se on terveystietoisten ja elämänhallintaa korostuneesti tavoittelevien lukiolaistyttöjen joissakin pienoisryhmissä. Juomisen normatiivinen säätely voi olla hyvinkin tiukkaa jälkimmäisessä ryhmässä. (Ja tällaisten ryhmien tarjoama normatiivisen sääntelyn kiristyminen, alkoholikriittisyyden kasvu, selittäisi omalta osaltaan nuorten alkoholin käytön taittumista.) Tässä konstruoimani stereotypiapari voidaan nähdä ääripäinä, joiden väliin mahtuu kokonainen vuo nuorten sosiaalisia maailmoja sekä alkoholikokeilun käytäntöjä, joiden eräs efekti on nuorten sosiaalistuminen suomalaisen alkoholikulttuurin merkitysuniversumeihin. Suomalainen alkoholikulttuuri on humalamyönteinen, ellei kännigloorinen. Myös nuoret ovat eräin poikkeuksin samaa väkeä. Nuoret tekevät omissa samanikäisryhmissään samaa kuin aikuiset omissa ryhmissään. Juominen nuorten ryhmittymissä on suomalaisten juomatapojen harjoittelua. Siinä tapahtuvaa säätelyä ei ole tutkittu riittävästi. Epäilemättä sitä on eli tilannekohtaisia, sosiaalisia ja kulttuurisi periaatteita ja normeja, joiden turvin nuoret hakevat alkoholin avulla toivottuja asioita. Tällaisia toivottuja asioita ovat esimerkiksi aikuisempana oleminen ja vanhempien nuorten joukkoon pääseminen. Eka känni on lapsuuden hyvästijättö ja siis merkki aikuisuuteen kurottautumista, eräänlainen initiaatioriitti (Hoikkala 1982). Ollaan tien alussa, jonka määränpää voi olla pitkänkin matkan päässä, vasta kolmikymppisenä, siten miten aikuistuminen pätkätyön yhteiskuntamallissa nykyisin asettuu. Humala on myös nuorille erityinen sosiaalinen tila, jota luonnehtii nimenomaan yhteisyys, yhdessäolo ja kollektiivisuus. Kollektiivinen suomalainen humala Kollektiivisuus voi tarkoittaa vaikka jo Kettil Bruunin (1959) erottelemaa miehisessä juomaringissä (Bruunin termi) kehkeytyvää juomatahdin sosiaalista säätelyä kukin koettaa juoda tilanteessa muiden tahtiin. Mitenköhän amispojat ottavat tällaisen asian haltuunsa tänään? Entä miten opiskelijatytöt Kampanja ja känni 21

22 toimivat vastaavassa riiteissään opiskelukulttuurin haalarikännirundeillaan? Kyydistä ei saa pudota, mutta muut voi yrittää voittaa; ja jos voittaa niin sankari on siinä. Gaela Keryell (1997) havaitsi suomalaisen humalan kilpasuoritukseksi, jossa juomistilanteitten kestävin juomari palkitaan hurjan juomarin maineella. Tätäkö on herooinen juominen? Onko se samalla tavalla vallalla kuin Bruunin väitöskirjan kokoamisen aikoihin? Jos Hakkaraisen ja Salasuon yksilöllistymistulkinta pitää totaalisesti paikkaansa, kuvatunlaisen ryhmäsäätelyn remmit (tai normit) sallivat nykyään laajan yksilöllisen variaation. Mistä muusta silloin on kyse kuin ryhmäpaineen toteutumisen muuttuneista ehdoista? Nuorten juomista pienryhmissään ei ole tällaisesta näkökulmasta tutkittu kovinkaan systemaattisesti. Jaana Jaatinen (2000) on dokumentoinut sen, että sosiaalinen paine juomiseen nuorisoryhmissä voi olla voimakas. Niina Pietilä (2001) vahvistaa, että humala on nuorille ryhmäilmiö; Pietilä kirjoittaa tekstiaineistonsa pohjalta tyttöjen karnevalistisesta humalasta. Onko se vastine (nuorten) miesten herooiselle humalalle? Jaana Jaatisen (2000) neuvokas ryhmähaastatteluihin perustuva tutkimus piirtää kuvan, jonka mukaan juhlinta ja bilettäminen oli tärkeä osa hänen tutkimille vuotiaille pääkaupunkiseudun nuorille tytöille. Humaltuminen oli näille tytöille juhlimistilanteessa avain yhteisyyteen, kollektiiviseen uskoutumiseen ja sensitiiviseen sosiaalisuuteen sekä vapauteen. Laskuhumala merkitsi lumon katoamista, paluuta arkeen ja sen velvollisuuksiin. Mutta tärkeintä oli, että kaikki tehtiin yhdessä ja että kukaan ei pudonnut porukasta. Suomalaisen humalan kollektiivisuus näyttää olevan yksi sen vahvoista piirteistä. Sitä ei yksilöllistyminen hevin kumoa. Jukka Törrösen ja Antti Maunun (2007) keräämissä nuorten aikuisten juomispäiväkirjakertomuksissa seurallinen juominen näyttää legitimoivan miltei mitä vaan. Paras känni on yhteinen känni, mikä näyttää realisoivan aika ajoin toiseen todellisuuteen siirtymisen ryyppyporukan muodostamassa kollektiiviruumiissa. Juomat ja ruuat kiertävät seurueessa tiuhaan. Örvellykset, toilailut, kontrollin menetykset, sammumiset ja oksentelut kuuluvat asiaan, koska ne ovat osa yhteistä kokemusta. Ne tuottavat yhteisiä tarinoita, joita on jälkikäteen tarpeen kelata. Känni tuottaa yhteistä naurua ja toimii sosiaalisena kittinä. Yhteinen juomistilanne viikonloppu mökillä, rokkifestari tai risteilymatka laivalla tarjoavat suojan myös morkkikselta. Sosiaalinen, yhdessä koettu humala tuottaa jaetun krapulan, mikä on helppo kestää yhdessä. Jaettu kokemus vahvistaa siteitä. Suomalaiseen humalaan liittyvän sosiaalisen säätelyn yksi ulottuvuus liittyy siis juomistilanteen kokoonpanoon. Yksin ei ole hyvä juoda humalaan. Reetta Soikkelin (2004) tutkielma kännikertomuksista sisältää tarinan puhelinkännistä. Nuori nainen oli ollut yksin illalla, häntä oli huvittanut naukkailla viskiä, mutta ei tahtonut tehdä sitä yksin. Hän ratkaisi pulman soittamalla maratonpuhelun toisella paikkakunnalla asuvalle kaverilleen. Ei hävettänyt, koska se ei ollut yksinäinen känni, totesi informantti tarinassaan. Samaan kuvaan ehkä kuuluu se, että juomatapojen hienostuneisuus tai tyylitajunsa ilmaiseminen juomatavoillaan ei oikein löydä luontevia rekistereitä suomalaisuudesta. 22 Kampanja ja känni

23 Lähikontrollin laatu Suomalaisia ja pohjoismaisia nuoria luonnehtii verraten vahva suuntautuminen kaveri- ja vertaisryhmiin, mikä selittyy perhe- ja koulutusinstituutioiden keskinäissuhteilla. Ainakin katolilaisiin yhteiskuntiin verrattuna Suomea voi sanoa suhteellisen heikon perhekulttuurin yhteiskunnaksi. Suomessa arvostetaan nuorten varhaista itsenäistymistä, aikuistumista ja omaa pärjäämistä. Usein kuulee sanottavan, että lähikontrollin laatu on erilainen suomalaisessa yhteiskunnassa verrattuna esimerkiksi eurooppalaisten viinimaiden vastaavaan. Puhetavan mukaan humala on keskimäärin sosiaalisesti hyväksyttävä mentaalis-sosiaalipsykologinen tila suomalaisen yhteiskunnan humaltumiselle sopivaksi katsotuissa tilanteissa, ajoissa ja paikoissa. Tilanteissa, joissa humala on sallittua, se ei ole mitenkään hävettävä käyttäytymistekniikka tai hetkittäinen maailmasuhde. Sanotaan myös, että humala ei juurikaan oikeuta lähipiiriä puuttumaan Suomessa humalaisen toilailuun. Samassa hengessä sanotaan, että esimerkiksi Ranskassa lähikontrolli puuttuu agentteineen joita ovat tilanteisiin osallistuvat muut yhteisön jäsenet - välittömästi humalaisen humalaan. Sanotaan että kynnys puuttumiseen on humala sinänsä, koska noissa vanhoissa kaupunkikulttuurien yhteiskunnissa yksilö häpäisee itsensä, jos esiintyy humalassa julkisissa tiloissa. Tällaista häpeän taloutta ei katsota Suomessa olevan. Tämän puhetavan mukaan Toscanassa teinit saavat korvilleen, jos vetäytyvät perheyhteisyydestä omiin vertaisryhmiin juopottelemaan. Suomessa teinijuominen on tuottanut jo vuosikymmeniä sitten pussikaljaksi nimetyn ulkona juomisen kulttuurisen instituution ja sosiaalisen käytännön. Onko pelkästään hölmöä etsiä sellaisen kulttuurista vastinetta perinteisen viinikulttuurin maista? Kiintoisasti tosin myös noihin hierarkkisten kasvatuskäytäntöjen maihin ja katolisten kulttuureiden yhteiskuntiin on pesiytynyt viime vuosikymmeninä nuorten ylläpitämä binge drinking -käytäntö. Viinimaissa baareissa viihtyvien nuorten suosikkijuomat ovat aivan muita kuin hyvät ruokaviinit. Jos viinimaassa nuorison jotkut osat (pienoiskulttuurit) tahtovat humaltua, ovatko sikäläiset juomatavat silloin suomalaistuneet? Tai ovatko ne Espanjassa brittiläistyneet? Espanjassa saatiin todistaa kaksi vuotta sitten poikkeuksellista nuorisoliikkeen muotoa, kun nuoret protestoivat Barcelonassa La Botella -mielenosoituksissa ravintoloiden ikärajoja sekä kalliita anniskeluhintoja. Säätely Törrönen & Maunu (2007, 75) tarjoavat juomisen säätelyn näkökulmasta monia tärkeitä havaintoja. He kuvaavat, miten seurallinen juominen eroaa herooisesta tai karnevalistisesta juomistilanteesta. He alleviivaavat, että julkiset tilat ovat tavallisesti seurallisen juomisen puitteita, kun taas privaatit tilat ovat herooisen juomisen paikkoja. Paikka, tila ja tilanne määräävät kuviota erilaisten konventioiden välityksellä siten, että julkisessa tilassa ei voi samalla tavalla örveltää ja esimerkiksi menettää ruumin kontrollia kuin yksityisessä tilassa ja sen mahdollistamissa juomistilanteissa voi tehdä. Kampanja ja känni 23

24 Ylipäätään on tärkeä päästä kiinni juhlimisen vuorovaikutteiseen ja tilannesidonnaiseen toimintalogiikkaan juomisen sosiaalisen säätelyn havainnoimiseksi. Säätelyä on juomistilanteiden ryhmäkontekstissa karkeasti ottaen kahdenlaista, juomiseen rohkaisemista sekä sitä hillitsemään pyrkivää. Juomistilanteiden tyyppejä on tietysti lukuisia (Simpura 1983). Törrönen & Maunu (2006) erottelevat viisi juomistilanteiden lajityyppiä. (1) Istuskelu, pistäytyminen ja (2) ruokajuominen ovat ei-humalahaluisia tilanteita. (3) Bilettäminen, (4) herooinen juominen tai karnevaali sekä (5) yksilöllinen juominen ovat heidän aineistoperustaisessa luokittelussaan humalahakuisia juomistilanteita. On kiinnostavaa ja valistuksenkin kannalta tärkeää tietää ja selvittää, miten yksilön juomisen oma kontrolli rakentuu tuollaisissa tilanteissa. Herooisessa juomisessa kontrolli luovutetaan yhteisölle, mikä melko tavallisesti avaa pidäkkeettömyyden padot. Sen sijaan seurallisen juomisen bilettämistilanteissa agenda koostuu kaverisosiaalisuuden tai/ja tyttöjen välisen ystävyyden yhteisestä ylläpidosta, joka tapauksessa keskinäisen yhteistahdon seurallisesta vaalimisesta (Törrönen & Maunu 2007, 75 76). Lopuksi Jukka Törrönen ja Antti Maunu (2007, 59) kirjoittavat, että nuorten aikuisten (suomalainen) humala ei ole hallitsematon ja kontrolloimaton tila. Se on heidän mukaansa monenlaisten kulttuuristen, sosiaalisten ja tilannekohtaisten tekijöiden säätelemä ilmiö. He ovat tutkineet ilmiötä nuorten aikuisten kannalta juomispäiväkirjojen avulla. Aiheen tutkimuksen kiinnostavat ja tärkeät lähtöaskeleet on siis jo otettu. Asia olisi herkullinen nimenomaan teinien tutkimuksena, koska ikänsä ja herkän elämänvaiheensa vuoksi nämä nuoremmat nuoret tarjoavat mahdollisuuden tarkastella juomiskäytänteiden muotoutumista ja suomalaisen humalan sääntelyn opettelua. Tutkimusryhmät oikein valiten kohteena voisi olla myös alkoholikriittisen normatiivisen sääntelyn rakentuminen joissain nuorten pienoiskulttuureissa. Mitä tutkimusmenetelmiin ja aineistoihin tulee, myös suorat etnografiset kuvaukset olisivat paikallaan. Silloin säätelyn sosiaalinen prosessi olisi käsillä ja toisella tavoin luettavissa kuin se on sitä koskevissa yksilön kirjoittamissa teksteissä niiden reflektiivisestä luonteesta huolimatta. Ei tarvitsisi koukata yksittäisen toimijan partikularistisen ja kirjoitetun kuvauksen kautta. Päiväkirjateksti aineistona avaa tietysti hedelmällisellä tavalla yksilön pohdinnan ja hänen sisäisen ja ulkoisen säätelyn siten, miten yksityinen ja julkinen minä pelaavat. Etnografin tiiviillä kuvauksella olisi tilauksensa myös juomisen säätelyn tutkimuksessa; elävän ryhmän muotoutuminen ja sääntelyn tapahtuminen etnografin suoran katseen alla on kerrassaan lupaava näköala (vrt. Hoikkala & Hakkarainen 2000). 24 Kampanja ja känni

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Suomen suurimmat alkoholiongelmat Humalan ylikorostunut rooli puheessa ja itseymmärryksessä

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Te olette kuulleet sanottavan: valistus ei toimi. Mutta minä sanon teille: valistus ei toimi niin.

Te olette kuulleet sanottavan: valistus ei toimi. Mutta minä sanon teille: valistus ei toimi niin. Te olette kuulleet sanottavan: valistus ei toimi. Mutta minä sanon teille: valistus ei toimi niin. Oppilashuollon kansalliset kehittämispäivät XI 1.12.2011 Helsinki Markku Soikkeli Kirjan ja esityksen

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Salme Ahlström tutkimusprofessori Päihteet ja riippuvuus 20.10.2009 1 Sisältö Lapsuuden inho Mitä lapset tietävät vanhempiensa

Lisätiedot

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) Perusteos

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Sosioekonomiset erot nuorten alkoholinkäytössä

Sosioekonomiset erot nuorten alkoholinkäytössä Sosioekonomiset erot nuorten alkoholinkäytössä Kirsimarja Raitasalo 9.5.2011 1 Sisältö Nuorten alkoholin käytön trendejä Sosioekonomiset erot juomisessa Polarisaatiohypoteesi Onko polarisaatiota tapahtunut?

Lisätiedot

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä 7.9.2016 Sininauhaliiton Arviointipalvelut Nina K. Hietakangas Onko ehkäisevä päihdetyö vaikuttavaa? Vaikuttavaa miten niin? Ehkäisevän päihdetyö (EPT) jää

Lisätiedot

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö Päivän yhteenveto Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö 26.4.2016 Markkula 1 Lounais-Suomen avin avaus: Parhaimmat menetelmät

Lisätiedot

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media.

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media. Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoite - Kuluttajien mielikuvat eri mediaryhmistä - Mukana 5 mediaryhmää - Kuluttajat arvioivat mediaryhmiä 44 ominaisuuden avulla Kohderyhmä ja tutkimusmenetelmä - Kohderyhmänä

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto Mitä varhainen puuttuminen on?..varhainen avoin yhteistoiminta, Varhainen dialogi, Aktiivinen

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Helsingin Paasitornissa Mikko Salasuo, dosentti, VTT,

Helsingin Paasitornissa Mikko Salasuo, dosentti, VTT, Suomalaisen huumekulttuurin muutos Terveysneuvontapäivät 2011 Helsingin Paasitornissa 21 22.9.2011 Mikko Salasuo, dosentti, VTT, Nuorisotutkimusseura ry. Kaksi teemaa 1. Tuoreen huumekyselyn tulokset ja

Lisätiedot

SUKUPUOLISTUNUT ERIARVOISUUS JA SUKUPUOLISENSITIIVISYYS

SUKUPUOLISTUNUT ERIARVOISUUS JA SUKUPUOLISENSITIIVISYYS SUKUPUOLISTUNUT ERIARVOISUUS JA SUKUPUOLISENSITIIVISYYS Työryhmän kuvaus Työryhmässä käsitellään sukupuolta sosiaalityön kohdeilmiöissä, instituutioissa ja käytännöissä sekä pohditaan sukupuolisensitiivisyyttä

Lisätiedot

Wikittelyä ja viestintää. Case Eläketurvakeskus. Tietopäivät 3.6.2009. Sannamari Ollikkala verkkopalvelusuunnittelija, Eläketurvakeskus

Wikittelyä ja viestintää. Case Eläketurvakeskus. Tietopäivät 3.6.2009. Sannamari Ollikkala verkkopalvelusuunnittelija, Eläketurvakeskus Wikittelyä ja viestintää Intranet tietojohtamisen välineenä Case Eläketurvakeskus Tietopäivät 3.6.2009 Sannamari Ollikkala verkkopalvelusuunnittelija, Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 5

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 5 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME LIITEKUVAT TNS Gallup Oy, Miestentie C, ESPOO, Finland, tel. int+- ()-,

Lisätiedot

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori Mitä kuva kertoo? Luokat 5 9 Toinen aste Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori 408 Tehtävä: Pohditaan, millaisia käsityksiä verkossa olevista kuvista saa tarkastelemalla muiden nuorten profiilikuvia.

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Virittävä valistus

Virittävä valistus Virittävä valistus 17.11.2014 Valistus ja elämäntapojen muutos 1979 Teesejä valistuksesta 1981 Valistuksen paikka 1990 Jäikö virittävän valistuksen aate vaikuttamaan 1999 Valistus normilähteenä Valistus

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Peilaus minä ja muut. Tavoite. Peilaus

Peilaus minä ja muut. Tavoite. Peilaus Peilaus minä ja muut Tavoite Tavoitteena on tuoda esille nuorten liikennekäyttäytymiseen vaikuttavia seikkoja. Erityisesti pyritään tuomaan näkyviin riskikäyttäytymiseen vaikuttavia harhakäsityksiä, joukkoharhoja.

Lisätiedot

Alkoholin saatavuus ja haitat 2016

Alkoholin saatavuus ja haitat 2016 Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 15-74-vuotiaista väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn vastasi 1.011

Lisätiedot

Heinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista

Heinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista TAPAHTUMAN TAUSTA JA TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN Viittakivi ja Setlementtiliitto järjestivät Heinolan vastaanottokeskuksessa 21.4.2016 kertaluontoisen Hyvä yhteinen arki -vaikuttamiskahvilan. Tapahtumassa vastaanottokeskuksen

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Alkoholihaitat muille. Tutkimuksen näkökulmia, käsitteitä ja haasteita

Alkoholihaitat muille. Tutkimuksen näkökulmia, käsitteitä ja haasteita Alkoholihaitat muille Tutkimuksen näkökulmia, käsitteitä ja haasteita Katariina Warpenius 25.9.2013 Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaari 1 Aluksi: Alkoholi- ja päihdehaitat -kirja Katariina Warpenius,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuva Sarjakuvaa jaettiin 70 000 kappaletta yli 1000 kouluun, koko Suomen

Lisätiedot

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa?

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Eli: Miksi kansanterveysnäkökulmassa

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja

Lisätiedot

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi 8. 9. 2015 Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus Vanhenemisen tutkimusta (elämäkerta- ja sukupolvitutkimusta) yhteiskuntapolitiikan oppiaineessa Helsingin yliopistossa

Lisätiedot

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus - tutkimuskavalkadi. J.P. Roosin Suomalainen elämä (1987)

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus - tutkimuskavalkadi. J.P. Roosin Suomalainen elämä (1987) Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi 8.11.2016 Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus - tutkimuskavalkadi J.P. Roosin Suomalainen elämä (1987) toi sukupolvet suomalaiseen yhteiskuntatutkimukseen Aineistona

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas Työnhaku 2.0 A s i a n t u n t i j a b r ä n d i v e r k o s s a, t y ö n h a k u s o m e s s a j a v i s u a a l i n e n C V 11.2.2016 Sanna Saarikangas Mitä? Ohjelmassa Miten ja miksi työnhaku on muuttunut

Lisätiedot

Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää

Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää Mitä toivon saavani teemaillasta itselleni ja omaan työhöni? (etukäteiskysymys) Avoimin mielin : ) Ajankohtaiskatsauksen

Lisätiedot

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Elämä turvalliseksi seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Innovaatioprojektin toteuttajina toimivat jouluna 2014 valmistuvat Metropolia Ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijat.

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosyhteenveto Tulosten käyttö Julkisen esiintymisen määrä ja kanavat Millä tavoin olet itse esiintynyt julkisuudessa asiantuntijaroolissa?

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Tasa-arvokysely 2012 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389

Tasa-arvokysely 2012 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389 Tasa-arvokysely 212 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389 Helsingin normaalilyseo Tasa-arvotyöryhmä: Kristiina Holm Elina Mantere Kirsi Naukkarinen Antero Saarnio 1. Sukupuoli vaikuttaa koulussamme oppilaiden

Lisätiedot

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua Lasten ja nuorten mahdollisuus hyvään kasvuun on perusta kansan hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa! THL: Lapsi kasvaa kunnassa 16.10.2012

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI

KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA Syksy KANSALLINEN RAPORTTI Tämä selvitys on Euroopan komission lehdistö- ja viestintäpääosaston tilaama ja koordinoima Raportti on Euroopan

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin. Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1

Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin. Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1 Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin Seppo Soine-Rajanummi 9.12.2015 Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1 Tavoitteena terveyserojen kaventaminen Työttömillä on tutkimusten

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Alkoholin vaikutukset lapsiperheessä tunnista ajoissa. Kirsimarja Raitasalo

Alkoholin vaikutukset lapsiperheessä tunnista ajoissa. Kirsimarja Raitasalo Alkoholin vaikutukset lapsiperheessä tunnista ajoissa Kirsimarja Raitasalo Esiteltävät tutkimukset 1. Juomatapatutkimus Väestökysely vuodesta 1968 alkaen kahdeksan vuoden välein 2. Lapsiperhekysely Väestökysely

Lisätiedot

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN Me kirjoittajat tapasimme toisemme ensimmäisen kerran alkuvuodesta 2008 haastattelun merkeissä. Riku oli juuri aloittanut tuolloin maailman suosituimman verkkoyhteisön,

Lisätiedot

Äidinkielen uuden yo-kokeen kokeilutehtäviä ja opiskelijoiden tuotoksia

Äidinkielen uuden yo-kokeen kokeilutehtäviä ja opiskelijoiden tuotoksia Äidinkielen uuden yo-kokeen kokeilutehtäviä ja opiskelijoiden tuotoksia Minna Harmanen Merja Lumijärvi Sara Routarinne Esityksen rakenne Tehtävänanto Kriittisen lukutaidon tehtävä Toteutus Tulokset Vastauskatkelmia

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Pakka käytännössä: Asiakasarvioinnit Espoolaisravintoloissa. Toukokuu 2015

Pakka käytännössä: Asiakasarvioinnit Espoolaisravintoloissa. Toukokuu 2015 Pakka käytännössä: Asiakasarvioinnit Espoolaisravintoloissa Toukokuu 2015 Mikä on Pakka toimintamalli? Pakka on paikallista yhteisöön vaikuttamista alkoholi- ja päihdehaittojen vähentämiseksi Toimintamallin

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa MIIKA MANNINEN VALVOJA: DOS. KALEVI KILKKI 22.9.2016 ESPOO Sisältö - Työn tausta ja motivaatio - Tutkimusaineisto ja -menetelmät

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Helsingin Sanomat. Työpaikkamedia, jota luetaan ja arvostetaan

Helsingin Sanomat. Työpaikkamedia, jota luetaan ja arvostetaan Helsingin Sanomat Työpaikkamedia, jota luetaan ja arvostetaan Pohjoismaiden suurin painettu sanomalehti tavoittaa päivittäin 742 000 ja viikoittain yli miljoona lukijaa. Laatujournalismin edelläkävijä,

Lisätiedot

Mediakyselyn tulokset

Mediakyselyn tulokset Teetimme Tammikuussa 2016 kyselyn lasten mediakäyttäytymisestä Kankaan päiväkodin esikoululaisten ja Kankaan koulun 1-4- luokkalaisten vanhemmilla. Kyselyn avulla oli tarkoitus kartoittaa lasten sosiaalisen

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Kampanjoinnilla vaikuttaminen. Viestintäpäällikkö Kaisa Hara

Kampanjoinnilla vaikuttaminen. Viestintäpäällikkö Kaisa Hara Kampanjoinnilla vaikuttaminen Viestintäpäällikkö Kaisa Hara 21.5.2014 Liikenneturva Edistää tieliikenteen turvallisuutta vaikuttamalla liikennekäyttäytymiseen Keinoina viestintä, valistus ja koulutus Valtakunnallinen

Lisätiedot

Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto

Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto Jukka Hirvonen (Aalto-yliopisto / Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmä) Elokuu

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kansalaiset: Suomessa on liikaa sääntelyä ja määräyksiä

Kansalaiset: Suomessa on liikaa sääntelyä ja määräyksiä Kansalaiset: Suomessa on liikaa sääntelyä ja määräyksiä Valtaosa ( %) suomalaisista yhtyy väittämään, jonka mukaan Suomessa aivan liian monia asioita säädellään liian pikkutarkasti. Vain vajaa kuudesosa

Lisätiedot

SISÄLLYS. Osa I Onko vertaisilla väliä? Vertaissuhteiden kehitykselliset tehtävät

SISÄLLYS. Osa I Onko vertaisilla väliä? Vertaissuhteiden kehitykselliset tehtävät SISÄLLYS Osa I Onko vertaisilla väliä? Vertaissuhteiden kehitykselliset tehtävät Luku 1 Vertaisista ja vertaissuhteiden tutkimuksesta........ 15 Keitä ovat vertaiset?..................................

Lisätiedot

Kauppojen aukioloaikatutkimus. Päivittäistavarakauppa ry Syyskuu 2008

Kauppojen aukioloaikatutkimus. Päivittäistavarakauppa ry Syyskuu 2008 Kauppojen aukioloaikatutkimus Päivittäistavarakauppa ry Syyskuu 008 Tutkija: Pauli Minkkinen Työnro: 7556 TNS Gallup, Itätuulenkuja 10, 0100 Espoo, puh. (09) 61 0 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

Muutos, kasvu, kuntoutuminen

Muutos, kasvu, kuntoutuminen P Ä Ä K I R J O I T U S Asko Apukka ja Veijo Notkola Muutos, kasvu, kuntoutuminen Lähes kaikissa kokouksissa ja seminaareissa pidetyissä puheenvuoroissa kuntoutukselta odotetaan tuloksia ja vaikuttavuutta.

Lisätiedot

VÄRIKÄS HYNYSENRANTA. Interaktiivinen videosovellus Lappeenrannassa ei ainakaan voi markkinointiviestintäpäällikkö Mirka Rahman

VÄRIKÄS HYNYSENRANTA. Interaktiivinen videosovellus Lappeenrannassa ei ainakaan voi markkinointiviestintäpäällikkö Mirka Rahman VÄRIKÄS HYNYSENRANTA Interaktiivinen videosovellus Lappeenrannassa ei ainakaan voi markkinointiviestintäpäällikkö Mirka Rahman Toinen kaunis kaupunki veden äärellä Jossa on hyvä opiskella, elää, yrittää

Lisätiedot

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ? Nuoret, yhteiskunta ja ehkäisevä työ

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ? Nuoret, yhteiskunta ja ehkäisevä työ ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ? Nuoret, yhteiskunta ja ehkäisevä työ projektipäällikkö AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Jyväskylä Esitys 1) Nuoruus sosiaalisena elämänvaiheena 2) Päihteet

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

tutkimus terveysopetuksessa TERV108 V luento Raili Välimaa Puh: (260) 2194

tutkimus terveysopetuksessa TERV108 V luento Raili Välimaa Puh: (260) 2194 tutkimus terveysopetuksessa TERV108 V luento Raili Välimaa raili.valimaa@jyu.fi Puh: (260) 2194 esimerkkejä tutkimuksista, joita voi käyttää hyväksi terveysopetuksen prosessissa Kyselytutkimukset: Kouluterveyskysely,

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi

Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi Kiravo - kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär - biblioteket som ett öppet lärcentrum Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi Luotettavuus Tietoa on arvioitava kriittisesti, jotta voi varmistua,

Lisätiedot