Raportti Kainuun toisen asteen koulutuksen kehityksestä vuosina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raportti Kainuun toisen asteen koulutuksen kehityksestä vuosina 2004-2009"

Transkriptio

1 Raportti Kainuun toisen asteen koulutuksen kehityksestä vuosina Kainuun maakunta -kuntayhtymä Koulutustoimiala Kainuu Yhteyshenkilöt: Koulutustoimialan johtaja Anssi Tuominen puh. (08) , Kehittämispäällikkö Anna-Maria Palo Koulutustoimiala puh. (08) , Suunnittelija Osmo Hänninen, KAO puh

2 SISÄLTÖ 1. Johdanto Toisen asteen koulutuksen tarjonta ja kysyntä Kainuussa Kainuun toisen asteen oppilaitosverkko Toisen asteen koulutuksen aloituspaikkatarjonta, ensisijaiset hakijat ja koulutuksen aloittaneet Koulutuksen suorittaneet Kainuun toisen asteen oppilaitosten kokonaisopiskelijamäärät ja opiskelijoiden jakautuminen maakunnan sisällä Aikuiskoulutuksen kysyntä Opetuksen tukipalvelu ja opiskelijahuolto Erityisopetus Opinto-ohjaus Terveydenhuoltopalvelut Kuraattoripalvelut Ruokahuolto- ja puhtaanapitopalvelut Kiinteistöt Toisen asteen oppilaitosten henkilöstö Lukioiden opettajat Lukioiden tukipalveluhenkilöstö KAO:n henkilöstö Kainuun toisen asteen oppilaitosten yhteistyöverkostot Maakunnallinen yhteistyö koulutustoimialalla Valtakunnallinen ja kansainvälinen yhteistyö Kainuun hallintokokeilun vaikutus toisen asteen koulutukseen Koulutukselliset vahvuudet Toisen asteen yhteistyö ja tulokset Kainuun maakunta kuntayhtymän koulutustoimialalla Rahoitus ja kustannukset Toisen asteen koulutuksen järjestäminen Kainuussa vuoden 2012 jälkeen Lähtökohdat Toimintaympäristön haasteet Toisen asteen yhteistyön haasteet Opiskelijamääräennuste Lukioverkon rakenne Liikelaitosmallit Kuntayhtymän liikelaitos Liikelaitoskuntayhtymä 34

3 3 (37) 1. Johdanto A Lukiokoulutus Vuoden 2004 lopussa Kainuussa oli kahdeksan lukiota. Kainuun kaikilla kunnilla oli omat lukionsa lukuun ottamatta Ristijärveä. Kainuun hallintokokeilun alkaessa lukiokoulutus siirtyi Kainuun maakunta -kuntayhtymän ylläpitämäksi. Lukiokoulutus muodosti oman tulosalueensa maakunnan koulutustoimialalle. Kainuun filiaaliverkko aloitti toimintansa , johon liittyivät heti alusta Hyrynsalmen, Paltamon, Puolangan ja Vuolijoen lukiot sekä vuonna 2007 myös Suomussalmen lukio. Filiaalimallinen toimintatapa oli ainutlaatuinen Suomessa. Filiaaliverkoston järjestämän videoneuvotteluopetuksen avulla voitiin laajentaa kurssitarjontaa ja helpottaa riittävän kokoisten opetusryhmien muodostamista. Filiaaliverkoston toiminnan sujuvuutta ja yhdenmukaistamista on haitannut se, että Kainuun maakunta kuntayhtymä on lukioiden ylläpitäjä ja kunnat ovat perusopetuksen. Vuolijoen lukion toiminta päättyi kevätlukukauden 2008 lopussa. Asia liittyi osaltaan Kajaanin ja Vuolijoen kuntaliitokseen Muita toimipaikkamuutoksia ei ole tapahtunut, joten lukiokoulutuksen toimipaikkoja on Kainuussa seitsemän. Hallinnollisesti ajatellen Kainuussa on tällä hetkellä neljä lukiokoulutuksen tulosyksikköä: Kainuun filiaalilukioiden verkosto, Kajaanin lukio ja aikuislinja, Kuhmon yhteislukio ja Sotkamon lukio. Oppilaitokset ovat kuitenkin pystyneet keskittymään paremmin omaan perustehtäväänsä, koska koulutuksen järjestäjän roolia ja yleistä kehittämistoimintaa on voitu siirtää koulutustoimialan ja lukiokoulutuksen tulosalueen tasolle. Kainuun hallintokokeilun merkittävä tulos onkin lukiokoulutuksen hallinnon keventäminen ja hallintorutiinien kokoamisesta sekä yhteistyöstä saadut synergiaedut. Hallintokokeilun aikana opiskelijahuollon taso on parantunut siltä osin, että kaikille lukioille on saatu yhteiset opiskelijahuollolliset ja kuratiiviset palvelut. Samanaikaisesti myös opiskelijahuollon palveluiden tarvitsijoiden määrä on kasvanut. Lukioiden keskinäinen yhteistyö ja vuorovaikutus ovat lisääntyneet ammatillisen koulutuksen saralla. Vaikka lukiokoulutus on kohdannut vahvistuvan ammatillisen koulutuksen, on jälkimmäinen siitä huolimatta nähty yhä useammin mahdollisuutena kuin uhkana. Kainuun lukioihin ensisijaisesti hakeneiden kokonaismäärä on laskenut neljän vuoden aikana noin sadalla. 16-vuotiaista lukioon ensisijaisesti hakeneiden määrä on laskenut 55 prosentista 47 prosenttiin. Liikkuvuus maakunnan sisällä lukioissa painottuu lähinnä Paltamon lukioon, jonne hakeutuu muutamia opiskelijoita Kajaanista. Lisäksi lukion aikuislinjan opiskelijamäärän kehitys on ollut laskeva, samoin kuin lukiokoulutuksen palveluksessa työskentelevien opettajien määrä on laskenut vuosien välillä 179:stä 162:een. Kainuun lukioiden toiminnan rahoitus muodostuu yksikköhintarahoituksesta, erilaisista toiminnan kehittämiseen saaduista avustuksista, koulutuspalveluiden tuottamisesta perus- ja ammattiopetukselle sekä kuntarahasta. Yksikköhintarahoitus on tärkein. Kainuun lukiokoulutus ei kuitenkaan tule toimeen toimintatuotoillaan, vaan toiminnan ylläpitämiseksi on tarvittu maakunnan rahoitusta. Lukiokoulutus saa maakunnan talousarviossa 1,4 milj. euroa maakuntarahaa. Viimeisenä kuntaomisteisena vuonna 2004 Kainuun kunnat laittoivat yhteensä 2,9 milj. euroa yli yksikköhintojen lukiokoulutuksen järjestämiseen. Summat eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoisia keskenään, koska

4 4 (37) valtion kunnilta perimän asukaslukupohjaisen toisen asteen koulutusmaksun laskentaperiaatteet ovat muuttuneet ja opiskelijakohtaisia yksikköhintoja on korotettu. Tällä hetkellä Kainuun lukioiden rahoituspohja on täysin verrannollinen valtakunnalliseen tilanteeseen. Lukiokoulutuksen haasteet Kainuussa ovat 1) oppilaitosverkon sopeuttaminen alenevien ikäluokkien vuoksi 2) vastaaminen kiristyvän kuntatalouden haasteisiin 3) yhteistyö kunnan perusopetuksen kanssa 4) kehittämistoiminen tehostaminen ja onnistuminen. B Ammatillinen koulutus Vuosina ammatillinen koulutus on elänyt muutosten aikaa. Kainuun hallintokokeilu on vauhdittanut kehitystä kohti yhden koulutuksen ylläpitäjän mallia ammatillisen koulutuksen järjestämisessä ja sen tuloksena syntyi Kainuun ammattiopisto liikelaitos, joka vastaa koko maakunnan ammatillisen koulutuksen toteuttamisesta ja muodostaa samalla Kainuun maakunta kuntayhtymän koulutustoimialan ammatillisen koulutuksen tulosalueen. Peruskoulun päättävien nuorten määrä vähenee koko maakunnan alueella, mutta samalla ammatillisen koulutuksen suosio on kasvanut koulutukseen hakeneiden määrällä mitattuna. Elinkeinorakenteen kehittyminen vaikuttaa työvoiman kysyntään maakunnan alueella. Näistä lähtökohdista on kyettävä ennakoimaan elinkeinoelämän tarpeita työvoimasta sekä toisaalta nuorten ja aikuisten hakeutumista ja kiinnostusta eri alojen ammatilliseen koulutukseen. Koulutuksen tarjontaa on kyettävä sopeuttamaan toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin sekä nuorisoasteen että aikuiskoulutuksen osalta. Ammatillisen koulutuksen omaleimaisuutta on sen kiinteä yhteys työelämään. Kaikki opiskelijat ovat yrityksissä oppimassa omaan ammattiin liittyviä asioita vähintään puoli vuotta osana ammatillisen perustutkinnon suorittamista. Maakunnan elinkeinoelämän myönteisen kehityksen ja kilpailukyvyn kannalta osaavan ja työhönsä motivoituneen työvoiman saatavuudella on oma merkityksensä. Erityisesti tämä on ajankohtainen asia tilanteessa, jossa työmarkkinoilta poistuu enemmän työvoimaa kuin sinne koulutusrakenteiden kautta tulee tarjolle. Monet yritykset ovat arvioineet osaavan työvoiman saatavuuden yhdeksi keskeisemmäksi haasteeksi oman kilpailukykynsä ylläpitämisessä. Voidaan sanoa, että ammatillinen koulutus on yksi monista toimijoista yritysten toimintamahdollisuuksien kehittäjänä maakunnassamme kouluttamalla eri alojen ammatinosaajia. Kainuun ammattiopisto kuuluu opetusministeriön tuloksellisuusmittareilla mitattuna valtakunnan eliittiin, vaikka Kainuu oppilaitoksen toimintaympäristönä on keskimääräistä haasteellisempi. Menestyminen opetusministeriön tuloksellisuusarvioinnissa on tuonut oppilaitokselle tuloksellisuusrahaa useana toimintavuonna. Kainuun ammattiopistossa ennakointityötä on tehty systemaattisesti ja pitkäjänteisesti. Koulutuksen arviointineuvoston mukaan ennakointityö on tehty Kainuussa parhaiten koko maassa. Kainuun ammattiopistolle myönnettiin vuoden 2009 ammatillisen koulutuksen laatupalkinto. Kainuun hallintokokeilu päättyy vuoden 2012 lopussa. Tätä ennen on suunniteltava toisen asteen koulutuksen järjestämismalli, joka mahdollistaa laadukkaan opetuksen jatkumisen oikein mitoitetuilla resursseilla. Oppilaitosten talouden on myös jatkossa oltava kunnossa, jotta niillä on riittävät resurssit kehittää toimintaansa, investoida opetusvälineisiin ja varautua myös mahdollisesti tuleviin haasteellisempiin vuosiin.

5 5 (37) 2. Toisen asteen koulutuksen tarjonta ja kysyntä Kainuussa Väestöennuste on demografinen trendilaskelma, joka perustuu viime vuosien tietoihin syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen kehityksestä. Taulukon tiedot ovat ennustettuja. Taulukko 1: 16-vuotiaiden määrä Kainuussa Kunta Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Vaala Kainuu yhteensä Kajaanin seutukunta Kehys - Kainuun seutukunta Lähde: tilastokeskus 2009 Väestön määrän 16 vuotiaiden ikäryhmässä ennustetaan vähenevän kaikissa maakunnan kunnissa. Kajaanin seutukunnan alueella alenema vuosien aikana ennustetaan olevan 20,2 % ja Kehys- Kainuun seutukunnan osalta 37,2 %. Väestön määrän aleneminen 16-vuotiaiden ikäluokassa tulee vaikuttamaan myös toisen asteen koulutusrakenteeseen. Koulutuksen rakennetta ja kapasiteettia on suhteutettava koulutettavien määrään, koulutuskysyntään ja toisaalta elinkeinoelämän työvoiman kysyntään Kainuun toisen asteen oppilaitosverkko A. Vuoden 2004 lopussa Kainuussa oli kahdeksan lukiokoulutuksen tulosyksikköä toimintansa aloitti Kajaanin lukio ja aikuislinja, joka syntyi Kajaanin lyseon lukion ja aikuislinjan sekä Linnan lukion fuusioituessa. Kajaanin lukiolla on erityinen koulutustehtävä musiikki- ja kuvataidepainotteisessa opetuksessa. Kainuun kaikilla paikkakunnilla oli oma lukionsa Ristijärveä lukuun ottamatta: Hyrynsalmen, Kuhmon, Paltamon, Puolangan, Sotkamon, Suomussalmen ja Vuolijoen lukiot. Lukiokoulutus siirtyi alkaen Kainuun maakunta -kuntayhtymän ylläpitämäksi. Sotkamon lukiolla on erityinen koulutustehtävä liikunnassa. Lisäksi Sotkamon lukiossa järjestetään englanninkielistä IBopetusta monimuoto-opetuksena. Järjestäjänä toimii Oulun lyseon lukio opetusministeriön Oulun kaupungille myöntämällä järjestämisluvalla. Kuhmon yhteislukiolla on ilman Opetusministeriön myöntämää erillisrahoitusta toimiva musiikkilinja toimintansa aloitti Kainuun filiaaliverkko, johon liittyivät alusta saakka mukaan Hyrynsalmen, Paltamon, Puolangan ja Vuolijoen lukiot myös Suomussalmen lukio liittyi mukaan Filiaaliverkkoon. Verkko toimii yhtenä tulosyksikkönä ja sillä on yhteinen rehtori. Verkko on usean vuoden ajan kehittänyt monimuoto-opetusta. Syksyllä 2006 Vuolijoen lukioon ei enää otettu uusia opiske-

6 6 (37) lijoita. Lakkauttamiseen päädyttiin, koska Kajaani-Vuolijoki -kuntaliitoksen seurauksena Vuolijoen lukion rahoituspohja romahti, koska opiskelijakohtainen valtionosuus määräytyi liitoksen jälkeen Vuolijoen ja Kajaanin lukion yhteisen opiskelijapohjan mukaan. Keväällä 2008 lukiosta valmistuivat viimeiset ylioppilaat. Hallinnollisesti Kainuussa on nykyään neljä lukiokoulutuksen tulosyksikköä: Kainuun filiaalilukioiden verkosto, Kajaanin lukio ja aikuislinja, Kuhmon yhteislukio ja Sotkamon lukio. Lukio - alle 100 opiskelijaa - yli 100 opiskelijaa Kuvio 1. Kainuun lukiokoulutuksen koulutusyksiköiden sijainti vuonna 2009.

7 7 (37) B. Kainuun ammattiopiston toimipaikat ja koulutusalat Kuvio 2: Kainuun ammattiopiston toimipaikat Kainuun ammattiopistolla on kiinteät toimipaikat Kajaanissa, Kuhmossa, Kuusamossa ja Suomussalmella sekä Kajaanin toimipaikkaan kuuluva toimipiste Sotkamon Vuokatissa. Aikuiskoulutusta järjestetään kaikissa Kainuun kunnissa ja lisäksi Kainuun ulkopuolella. Aikuisopistolla on toimipaikat myös Vantaalla ja Virossa. Ammatillista peruskoulutusta toteutetaan kuudella eri koulutusalalla, paikkakunnittain seuraavasti: Hyvinvointiala: Kajaani, Suomussalmi, Kuusamo Kulttuuriala: Kajaani, Kuusamo Liiketalouden ala: Kajaani, Kuhmo, Kuusamo Luonnonvara-ala: Kajaani Matkailu- ja ravitsemisala: Kajaani, Kuusamo, Sotkamo, Suomussalmi Tekniikan ja liikenteen ala:kajaani, Kuhmo, Kuusamo, Suomussalmi Lukuvuonna ammatillista perusopetusta on toteutettu 20 perustutkinnossa ja niiden sisältämissä 29 koulutusohjelmassa Toisen asteen koulutuksen aloituspaikkatarjonta, ensisijaiset hakijat ja koulutuksen aloittaneet A Lukioiden aloituspaikkamääriä on kokonaisuudessaan vähennetty vuosien aikana samassa suhteessa kuin ikäluokka ja kysyntä on pienentynyt.

8 8 (37) Taulukko 2. Kainuun lukioiden aloituspaikat Sotkamon lukion lukumäärissä on mukana 25 IB-linjan aloituspaikkaa. Vuosi Hyrynsalmen lukio Kajaanin lukio Kuhmon lukio Paltamon lukio Puolangan lukio Sotkamon lukio Suomussalmen lukio Vuolijoen lukio Yhteensä Lähde: Koulutustoimialan tilastot. Kainuun lukioihin ensisijaisesti hakeneiden kokonaismäärä on laskenut neljän vuoden aikana noin sadalla. Vuosien aikana kainuulaisista 16-vuotiaista lukioon ensisijaisesti hakeneiden määrä on laskenut 55 prosentista 47 prosenttiin (taulukko 2). Lukioon hakeneiden määriin on vaikuttanut valtakunnallisen trendin mukainen ammatillisen koulutuksen suosion kasvu, kuten kuviosta 3 sivulla 9 voidaan huomata. B Alla olevassa taulukossa esitellään vuosittaiset ( ) aloituspaikat paikkakunnittain ja koulutusaloittain. Aloituspaikkojen määrässä on huomioitu myös valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen, maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen valmentavan koulutuksen (sisältyvät tekniikan ja liikenteen alan aloituspaikkoihin) ja talouskoulun (sisältyvät matkailu ja ravitsemisalan aloituspaikkoihin) aloituspaikat. Taulukko 3: Kainuun ammattiopiston aloituspaikkatarjonta Kajaani Koulutusala Kulttuuriala Liiketaloudenala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara-ala Hyvinvointiala Matkailu ja ravitsemisala Yhteensä Kuhmo Koulutusala Liiketaloudenala Tekniikan ja liikenteen ala Matkailu ja ravitsemisala Yhteensä

9 9 (37) Kuusamo Koulutusala Kulttuuriala Liiketaloudenala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Hyvinvointiala Matkailu ja ravitsemisala Yhteensä Sotkamo Koulutusala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara-ala Matkailu ja ravitsemisala Yhteensä Suomussalmi Koulutusala Tekniikan ja liikenteen ala Hyvinvointiala Matkailu ja ravitsemisala Yhteensä Vaala Koulutusala Tekniikan ja liikenteen ala Matkailu ja ravitsemisala Yhteensä Taulukko 4. Kainuun maakunnan lukiokoulutuksen ensisijaiset hakijat ja 16-vuotiaiden ikäluokka ensisijaiset hakijat vuotiaiden ikäluokka ensisijaisten hakijoiden %- osuus ikäluokasta 55 % 52 % 50 % 50 % 47 % Lähde: Koulutustoimialan tilastot.

10 10 (37) Taulukko 5. Kainuun maakunnan ammatillisen koulutuksen ensisijaiset hakijat Ammatillisen koulutuksen ensisijaiset hakijat suhteessa aloituspaikkoihin paikkakunnittain ja koulutusaloittain. Taulukko kuvaa hakijoiden määrää eri vuosina suhteessa tarjolla olleisiin ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoihin. Kajaani Koulutusala Kulttuuriala 1,40 1,48 1,41 1,48 1,84 1,53 Liiketaloudenala 0,79 0,75 1,15 1,13 0,67 1,13 Luonnontieteiden ala 1,80 1,56 1,27 0, Tekniikan ja liikenteen ala 1,10 1,41 1,93 1,94 1,91 2,03 Luonnonvara-ala 0,86 0,42 0,78 0,58 1,12 1,30 Hyvinvointiala 1,98 1,83 2,42 2,55 2,26 2,38 Matkailu ja ravitsemisala 0,94 0,86 0,82 0,59 0,89 1,05 Kuhmo Koulutusala Liiketaloudenala ,15 0,60 Tekniikan ja liikenteen ala 0,35 0,45 0,53 0,56 1,00 0,67 Matkailu ja ravitsemisala 0,75 0,25 0,33 0, Kuusamo Koulutusala Kulttuuriala - 1,00-1, Liiketaloudenala 0,85 1,00 1,25 1,10 0,80 0,96 Luonnontieteiden ala 1,15 1,25 1,15 0,45 0,80 - Tekniikan ja liikenteen ala 0,92 1,20 0,78 1,09 1,61 1,03 Hyvinvointiala 1, ,16 1,50 1,50 Matkailu ja ravitsemisala 0,74 0,94 0,79 0,92 0,43 0,65 Sotkamo Koulutusala Tekniikan ja liikenteen ala 1,38 0,50 0, Luonnonvara-ala 0, Matkailu ja ravitsemisala 0,44 0,47 0,60 0,81 0,84 0,91 Suomussalmi Koulutusala Tekniikan ja liikenteen ala 0,44 0,25 0,73 0,47 0,45 0,50 Hyvinvointiala 0,71 0,95 0,75 0,79 0,94 1,44 Matkailu ja ravitsemisala 0,50 0,42 0,50 0,63 0,44 - Vaala Koulutusala Tekniikan ja liikenteen ala 0,63 0, Matkailu ja ravitsemisala 0,50 0,

11 11 (37) Ensisijaiset hakijat ammatilliseen koulutukseen ja lukioon Kainuussa ammatillinen koulutus lukio ammatillinen koulutus lukio Kuvio 3. Lukioiden ja ammatillisen koulutuksen ensisijaiset hakijat Kainuussa vuosina Tilasto sisältää myös Vaalan lukioon ensisijaisesti hakeneet. Lähde: Koulutustoimialan tilastot. Lukioiden aloituspaikkojen tarjonta ylittää ensisijaisten hakijoiden (taulukko 2) ja aloittaneiden opiskelijoiden (kuvio 3) kokonaismäärän eli kokonaisuudessaan aloituspaikkoja on liikaa. Lukiokohtaisessa tarkastelussa aloituspaikkojen täyttöasteet ovat jääneet alle 100 prosentin kaikkien muiden lukioiden paitsi Kajaanin ja Sotkamon lukioiden osalta. Aloituspaikkoja on täten jäänyt vapaaksi kaikissa muissa lukioissa, mutta Kajaanin ja Sotkamon lukioissa opiskelijoita on aloittanut joinakin vuosina enemmän kuin aloituspaikkoja on ollut. Kajaanin lukiossa aloituspaikkojen täyttöasteet ovat olleet yli 100 prosenttia kaikkina muina vuosina paitsi vuonna Sotkamon lukiossa sen sijaan täyttöaste ylitti 100 prosenttia vuonna Kainuun maakunta kuntayhtymän koulutustoimiala pystyy vastaamaan koko ikäluokan koulutustarpeeseen, vaikka ammatillisen koulutuksen täyttöaste on 100% juuri tällä hetkellä. Taulukko 6. Lukiokoulutuksen aloittaneet Kainuussa vuosina Vuosi Hyrynsalmen lukio Kajaanin lukio Kuhmon lukio Paltamon lukio Puolangan lukio Sotkamon lukio Suomussalmen lukio Vuolijoen lukio Yhteensä Lähde: Koulutustoimialan tilastot ja OPH:n WERA web-raportointipalvelu.

12 12 (37) Taulukko 7. Ammatillisen koulutuksen aloittaneiden määrä Kainuussa koulutusaloittain Vuosi Kulttuuriala Liiketalouden ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Hyvinvointiala Matkailu- ja ravitsemisala Yhteensä Lähde: KAO:n tilastot 2.3. Koulutuksen suorittaneet Taulukko 8. Lukiokoulutuksen suorittaneet Kainuussa vuosina Vuosi Hyrynsalmen lukio Kajaanin lukio Kuhmon lukio Paltamon lukio Puolangan lukio Sotkamon lukio Suomussalmen lukio Vuolijoen lukio Yhteensä Lähde: OPH:n WERA web-raportointipalvelu. Huom. Sotkamon lukion IB-linjan opiskelijat siirtyvät ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen Oulun lyseon lukion kirjoille, eivätkä kyseiset opiskelijat näy siten lukiokoulutuksen suorittaneissa. Taulukko 9. Ammatillisen perustutkinnon, ammattiin valmentavan koulutuksen ja talouskoulun suorittaneet Kainuussa vuosina Vuosi Kulttuuriala Liiketalouden ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Hyvinvointiala Matkailu- ja ravitsemisala Yhteensä

13 13 (37) 2.4. Kainuun toisen asteen oppilaitosten kokonaisopiskelijamäärät ja opiskelijoiden jakautuminen maakunnan sisällä Kuten alla oleva taulukko 5 osoittaa, opiskelijamäärät Kainuun lukioissa ovat laskeneet yhteensä yli 200 opiskelijalla vuodesta 2005 vuoteen 2009 ja lasku jatkuu edelleen. Tarkasteltaessa lukioita yksittäin opiskelijamäärät ovat laskeneet tasaisesti kaikissa muissa lukioissa paitsi Puolangan, Suomussalmen ja Sotkamon lukiossa. Puolangan ja Suomussalmen lukioissa opiskelijamäärät ovat vaihdelleet tai pysyneet samalla tasolla, mutta laskeneet lopulta vuonna Sotkamon lukiossa sen sijaan opiskelijamäärät ovat nousseet joka vuosi. Sotkamon lukion opiskelijamäärät selittyvät sillä, että lukiossa on urheilulinja ja IB-lukio, joihin hakeutuu opiskelemaan nuoria myös Kainuun ulkopuolelta. Myös Kajaanin lukioon hakeutuu opiskelemaan nuoria Kainuun ja Kajaanin ulkopuolelta, vaikkakaan ei yhtä merkittävässä määrin kuin Sotkamon lukioon. Muutoin maakunnan sisällä lukioissa on liikkuvuutta lähinnä vain Paltamon lukion osalta, sillä sinne hakeutuu jonkin verran opiskelijoita Kajaanista. Myös ristijärveläiset nuoret hakeutuvat Kajaanin ja Sotkamon lukioiden ohella Paltamon lukioon, sillä Ristijärvellä ei ole omaa lukiota. Kainuun lukioissa oli noin 1600 opiskelijaa syyslukukauden alkaessa vuonna Vuonna 2004 Kainuun lukioissa oli opiskelijoita noin Taulukko 10. Kainuun lukioiden kokonaisopiskelijamäärät Lukio Hyrynsalmen lukio Kajaanin lukio Kuhmon yhteislukio Paltamon lukio Puolangan lukio Sotkamon lukio Suomussalmen lukio Vuolijoen lukio Yhteensä Lähde: Koulutustoimialan tilastot. Taulukko 11. Ammatilliseen koulutuksen opiskelijamäärät Kainuussa koulutusaloittain sekä toimipaikoittain ja pisteittäin Taulukossa ei ole huomioitu Kuusamon toimipaikan opiskelijoita. Koulutusala Kulttuuriala Yhteiskuntatiet., liiketalouden ja hall.ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Hyvinvointiala Matkailu- ja ravitsemisala Yhteensä

14 14 (37) Taulukko 12. Opiskelijoiden määrä Kainuussa eri toimipaikoissa ja toimipisteissä: Toimipaikka/toimipiste Ketunpolku, liiketalouden toimipiste Seppälä, luonnonvara-alan toimipiste Timperi, kulttuurialan toimipiste Vimpelin toimipiste Kuhmon toimipaikka Sotkamo, Vuokatin toimipiste Suomussalmen toimipaikka Vaalan toimipaikka Yhteensä Opiskelijoiden määrä on lisääntynyt Vimpelin alueella. Vaalan toimipisteen opetus päättyi vuonna Opiskelijoiden määrä on vähentynyt merkittävämmin myös Ketunpolulla liiketalouden opetuksessa sekä Vuokatin toimipisteessä ja Timperissä kulttuurialalla Aikuiskoulutuksen kysyntä A Vuodesta 2005 alkaen Kajaanin lukion aikuislinjan opiskelijamäärän kehitys on ollut laskeva. Kainuun ammattiopiston ICT- ja medialukiolaiset suorittavat lukio-opintonsa Kajaanin lukion aikuislinjan järjestäminä. Aikuisten lukio-opetuksessa siirryttiin puhtaasti verkkopohjaiseen opettamiseen syksyllä Taulukko 13. Kajaanin lukion aikuislinjan opiskelijamäärän kehitys vuosina Kajaanin lukion aikuislinja Opiskelijamäärät ICT- Media aikuislinja Lähde: Kajaanin lukion aikuislinjan tilastot. B Ammatillisen aikuiskoulutuksen kysyntä Suoritetut tutkinnot Taulukko 14. Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa suoritetut tutkinnot ja opiskelijatyöpäivät vuosina Vuosi Opiskelijatyöpäivät

15 15 (37) Taulukko 15. Oppisopimusopiskelijat ja suoritetut tutkinnot Vuosi Sopimusten määrä Suoritetut tutkinnot (ennuste) Opetuksen tukipalvelu ja opiskelijahuolto Opiskelijahuollolla tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla pidetään yllä tai parannetaan opiskelijan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kuntoa. Opiskelijahuolto tukee oppilaanohjausta seuraamalla opiskelijan koulunkäyntiä. Toteutuksen keskeisinä periaatteina ovat tarvelähtöisyys, opiskelijakeskeisyys, vastuullisuus, yhteydet opiskelijan huoltajiin ja sidosryhmiin sekä koulun sisäinen yhteistyö. Hallintokokeilun aikana opiskelijahuollon taso on parantunut siltä osin, että esimerkiksi kaikille lukioille on saatu kuraattoripalvelut. KAO:lla on jo pidemmät perinteet kuraattoripalveluiden tarjonnassa. Samanaikaisesti opiskelijahuollon palveluiden tarvitsijoiden määrä on kasvanut ja ongelmien kirjo monipuolistunut. Valtakunnallisesti yleinen suuntaus on ollut lukiokoulutuksen suosion lasku, mikä on johtanut siihen, että lukioon on tullut entistä heterogeenisempää opiskelija-ainesta, jolloin erityisen tuen tarve on kasvanut. Maahanmuuttajaopiskelijoiden määrä kasvaa myös, mikä näkyy tuen tarpeena suomen kielen opiskelussa. Sekä lukiossa että KAO:lla toimii opiskelijahuoltoryhmä, jonka tavoitteena on tukea opiskelijaa kokonaisvaltaisesti eri ongelmatilanteissa elämänkaariperiaatetta noudattaen. Ryhmän muodostavat koulun rehtori/apulaisrehtori, terveydenhoitaja, koulukuraattori, opinto-ohjaajat ja tarvittaessa opettajien/ryhmänohjaajien edustajat. Tarvittaessa ryhmään voivat ottaa yhteyttä opiskelijat, vanhemmat, opettajat ja muu henkilökunta. Ryhmä kokoontuu työvuoden aikana jokaisessa jaksossa 1-2 kertaa ja tarvittaessa useamminkin. Ryhmää sitoo vaitiolovelvollisuus käsiteltävien asioiden suhteen. Lukioissa rehtori tai apulaisrehtori, KAO:lla opiskelijapalvelupäällikkö vastaa, suunnittelee ja koordinoi opiskelijahuoltotyötä. Opiskelijahuoltoryhmien maakunnallinen yhteistyö käynnistyi Maakunnan yhteiset koulutuspalvelut (ESR) hankkeen aikana Opetushallitus on myöntänyt Kainuun lukioille keväällä 2009 opiskelijahuollon kehittämisrahaa, jonka avulla toimintaa kehitetään maakunnallisesti Erityisopetus KAO:lla sekä Kajaanin ja Sotkamon lukioissa on tarjolla erityisopettajan antamaa erityistä tukea. Lukiossa annetaan tukea opiskelijoille, joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi. Erityisen tuen piiriin kuuluvat myös opiskelijat, jotka tarvitsevat tukea psyykkisistä, sosiaalisista tai elämäntilanteeseen liittyvistä syistä tai joilla on oppimisvaikeuksia. Erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on muihin opiskelijoihin nähden tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa lukio-opintonsa. Lukion erityinen tuki on ensisijaisesti pedagogista tukea, joka kohdistuu oppimaan oppimiseen, oman oppimistyylin löytämiseen sekä itse-

16 16 (37) tunnon vahvistamiseen oppijana. Opiskelijoille on tarjolla opintojen alkuun tarkoitettu, erityisopettajan pitämä opiskelutekniikkakurssi. Myös yksilöllistä ja pienryhmäohjausta annetaan tarvittaessa. Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö painottaa opetuksen järjestämisessä opiskelijan yksilöllisten ominaisuuksien aiempaa selvästi voimakkaampaa huomioonottamista. Tämä näkyy mm. opiskelijaarviointia, opiskelijahuoltoa ja erityisopetusta määrittävissä ohjeissa. Vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi yksilöllisiä opetus- ja opiskelijahuoltopalveluja tarvitsevien opiskelijoiden opetus voidaan antaa erityisopetuksena, tällöin opiskelijoille laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Se laaditaan kaikille yksilöllisen tuen tarpeessa oleville opiskelijoille (Laki ja asetus ammatillisesta koulutuksesta L630/1998 ja A811/98). Opiskelijahuoltoryhmän ja/tai muiden asiantuntijoiden, opiskelijan sekä alaikäisen opiskelijan huoltajan suosituksesta opiskelijahuoltoryhmä tekee esityksen erityisopetuksesta vastaavalle koulutuspäällikölle, joka tekee päätöksen opiskelijan hyväksymisestä yksilöllisen tuen piiriin. Kyseinen suunnitelma on kokonaisvaltainen, yhden opiskelijan tarpeisiin suunniteltu koulutussuunnitelma, jossa opiskelijan senhetkistä tilannetta ja tavoitteita kartoitetaan useammalla alueella. HOJKS:n tavoitteena on tukea opiskelijaa kohti tutkintotavoitteiden saavuttamista. Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat opiskelevat erityisopetuksen tuen ja opetusjärjestelyjen avulla tavallisessa opiskelijaryhmässä tai pienryhmässä. He opiskelevat pääosin opetussuunnitelman perusteiden mukaisten tavoitteiden mukaan, mutta tarvittaessa opintojen aikana kurssien tavoitteita voidaan yksilöllistää osittain tai kokonaan. Ensisijaista on ohjata ja auttaa opiskelijaa löytämään hänelle itselleen parhaiten soveltuva oppimistyyli ja opiskelumenetelmä. Jos opiskelu ja oppiminen eivät etene tuesta huolimatta, voidaan tavoitteita tarkastella opiskelijan oppimisen edellytyksille sopivaksi eli tällöin yksilöllistetään tavoitteita. Jos opiskelijan oppimisen edellytykset muuttuvat, hänen opetuksensa järjestetään opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Taulukko 16. Eritysopiskelijoiden määrä KAO:ssa vuosina , syksyn (20.9.) laskentapäivän mukaan, tilastossa ovat mukana myös Kuusamon toimipaikan opiskelijat vuosien 2008 ja 2009 osalta. Vuosi Erityisopiskelijoiden määrä % -osuus opiskelijoista ,0 % ,0 % ,6 % ,7 % ,7 % Lähde: KAO:n tilastot 3.2. Opinto-ohjaus Opiskelija saa lukiossa ja KAO:lla ohjausta opiskelunsa ja oppimisensa tueksi. Ohjaus auttaa opiskelijoita suunnittelemaan opinto-ohjelmaa ja tukee opiskelun eri vaiheissa sekä auttaa jatkokoulutusta ja elämänuraa koskevissa suunnitelmissa ja valinnoissa. Ohjaus on sekä luokkamuotoista että henkilökohtaista. Ohjaukseen osallistuvat rehtori, apulaisrehtorit, opinto-ohjaajat, ryhmänohjaajat ja eri aineiden opettajat sekä opiskelijahuoltoryhmä. Ohjausjärjestelmää tukevat ja täydentävät lukion toimistosihteerit ja KAO:n opintosihteerit. Kaikilla Kainuun lukioilla ja KAO:n koulutusaloilla on omat opinto-ohjaajat. Filiaaliverkon toimipaikkojen opinto-ohjaajat ovat yhteisiä peruskoulujen kanssa. Opinto-ohjaajien maakunnallinen yhteistyö

17 17 (37) on ollut monipuolista jo ennen hallintokokeilun alkua. Eri ylläpitäjät peruskouluilla ja lukioilla (kunnat / maakunta) on aiheuttanut yhteistyölle ongelmia kuntien sisällä Terveydenhuoltopalvelut Lukioiden ja KAO:n opiskelijat kuuluivat vuoden 2004 loppuun saakka kunnallisten, alkaen maakunnallisten terveydenhuoltopalvelujen piiriin. Yhteisen ylläpitäjän myötä koulutustoimialan ja kouluterveydenhuollon keskusteluyhteys on parantunut ja erityisesti ennaltaehkäisevä työ on tehostunut. Kajaanissa opiskelijaterveydenhuolto on järjestetty omassa Vital-yksikössään, muilla paikkakunnilla opiskelijat asioivat paikallisessa terveyskeskuksessa. Kullekin lukiolle ja KAO:n toimipaikalle on nimetty oma terveydenhoitajansa. Lääkäripula näkyy myös opiskelijaterveydenhuollossa. Terveydenhoitaja toimii opiskelijahuoltoryhmässä. Hän ottaa tarvittaessa yhteyttä opiskelijaan ja kutsuu vastaanotolleen sopimaan tutkimuksiin lähettämisestä tai muista jatkotoimenpiteistä. Terveydenhoitaja tekee ensimmäisen vuoden opiskelijoille terveystarkastukset lukuvuoden aikana. Opiskelijaterveydenhuolto tuottaa kansanterveyslain mukaiset ennaltaehkäisevät ja opiskelijaterveydenhuollon palvelut ja terveydenhoitajan antaman ensihoidon tapaturmissa ja äkillisissä sairauksissa. Palvelut tukevat ja edistävät opiskelijoiden itsenäistä selviytymistä. Kainuun ammattiopiston opiskelijoiden terveydenhuollosta vastaavat toimipaikkojen sijaintikunnissa olevat maakunnalliset terveyspalvelut. Opiskelijoita opastetaan terveydenhuollon käytännöistä toimipaikkakohtaisesti opiskelijaoppaassa, www-sivuilla ja erillisillä tiedotteilla. Opiskelijoiden terveydenhuollon painopiste on ennaltaehkäisevässä työssä. Sen tavoitteena on auttaa opiskelijoita saavuttamaan mahdollisimman hyvä fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen terveys. Opiskelijaterveydenhuollon palveluita: terveystarkastukset ja sairasvastaanotto terveysneuvonta ja itsehoidon ohjaus ehkäisy-, seksuaalineuvonta mielenterveys- ja päihdeneuvonta, -ohjaus opiskelijahuoltotyö kriisityöhön osallistuminen kutsuntatarkastukset työpaikkaselvitykset terveydellisten olojen seuranta työperäisten sairauksien ennaltaehkäisy jatkohoitoon ohjaaminen Mielenterveysongelmiin liittyvissä asioissa opiskelijat ohjataan joko nuorten tai aikuispsykiatrian palvelujen piiriin. Kajaanissa opiskeleville nuorille tarjoaa psykologipalveluita perheneuvolan nuorisopsykologi. Psykologin tehtävänä on tukea ja edistää opiskelijoiden hyvinvointia ja mielenterveyttä. Psykologin työmuotoja ovat mm. ohjaus, neuvonta ja tuki, psykologiset tutkimukset opiskelu- ja toimintavalmiuksien selvittämiseksi ja tarvittaessa yhteistyö oppilaan huoltajien ja eri sidosryhmien kanssa.

18 18 (37) 3.4. Kuraattoripalvelut Koulukuraattori oppilaitoksen sosiaalityöntekijänä tukee psykososiaalisen työn avulla opiskelijan toimintakykyisyyttä ja auttaa selvittelemään opiskelijan kehitykseen, elämäntilanteeseen ja opiskeluun liittyviä ongelmia. Yhteistyössä nuoren ja hänen huoltajiensa kanssa kuraattori järjestää tarpeenmukaisen oppilaitoksen sisäisen ja moniammatillisen viranomaisverkoston tuen sekä muut tarpeelliset toimenpiteet sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien poistamiseksi. Kainuun filiaaliverkko ja Kajaanin lukio saivat omat koulukuraattorit alkaen alkaen Kuhmon yhteislukiolla ja Sotkamon lukiolla on ollut yhteinen kuraattori Kainuun ammattiopiston (KAO) kanssa. Lisäksi KAO:ssa on neljä kuraattoria ja kaikki edellä mainitut muodostavat keskinäisen yhteistyöverkoston. Kuraattorien opiskelijoille antama henkilökohtainen ohjauspalvelu on saatavilla KAO:n kaikissa yksiköissä. Psykososiaalisen työn asiantuntijana kuraattori tukee ihmissuhteiden, opiskelun ja ajankäytön ongelmissa. Lisäksi hän auttaa asumiseen, talouteen ja päihteiden käyttöön liittyvissä vaikeuksissa. Kuraattorin asiakastyössä on keskeistä opiskelijan inhimillisen ja ammatillisen kasvun sekä opiskeluedellytysten vahvistaminen. Kuraattorit ennakoivat ja selvittävät opiskelijoiden oppimiseen liittyviä pulmia ja antavat opiskelijoille heidän tarvitseman tuen. Kuraattoreiden tehtävänä on myös tukea opettajia ja koko kouluyhteisöä koulussa esiintyvien vaikeiden tilanteiden selvittämisessä ja ratkaisemisessa. Kuraattori toimii tiiviissä yhteistyössä opiskelijan perheiden ja viranomaisten kanssa. Kuraattorit osallistuvat koulun opetussuunnitelmatyöhön sekä erityisopiskelijoiden henkilökohtaisten opetusjärjestelyjen suunnitteluun ja seurantaan Ruokahuolto- ja puhtaanapitopalvelut Lukiot ostavat ruokahuoltopalvelunsa sijaintikunniltaan. Hankittavan palvelun tasoa on hallintokokeilun alun jälkeen yhtenäistetty lukioiden välillä, mutta palvelun hinnoissa on vielä eroja. Opiskelijoilla on oikeus maksuttomaan ruokailuun koulupäivinään. Ns. lukuloman aikana abiturientit voivat ruokailla koululla niinä päivinä, jolloin opiskelu edellyttää läsnäoloa koululla. Yo-kokeisiin tuodaan omat eväät. KAO:n ruokahuoltopalvelut järjestetään omana tuotantona Kajaanin Vimpelin ja Seppälän toimipaikoissa. Muissa toimipaikoissa palvelut ostetaan sijaintikunnilta Kiinteistöt Lukioiden käyttämät kiinteistöt ovat sijaintikuntien omistuksessa ja lukiot maksavat niistä vuokraa. Kiinteistöjen kunto on erinomainen; Kuhmon yhteislukio pääsi syksyllä 2008 aloittamaan peruskorjatuissa tiloissa Piilolan kampuksella, joka sijaitsee ammatillisen koulutuksen välittömässä läheisyydessä, Kajaanin lukion Vuorikadun kiinteistöä on saneerattu kesäisin vuodesta 2004 alkaen ja lukio pääsi siirtymään kokonaisuudessaan samaan kiinteistöön syksystä 2006 alkaen. Filiaaliverkon Paltamon toimipaikka pääsi uusiin Korpitien koulun tiloihin syksyllä Suomussalmen toimipaikan peruskorjaus valmistui elokuussa Puolangan toimipaikan tilat sijaitsevat hyväkuntoisessa vuonna 2004 rakennetussa Puolankajärven koulun kiinteistössä. Sotkamon lukion tilat ovat myös erittäin hyväkuntoiset ja ne on remontoitu vuonna Filiaaliverkon Hyrynsalmen toimipaikka on omassa erillisessä kiinteistössä, joka on vain osittain koulutustoimialan käytössä.

19 19 (37) Lukiokiinteistöjen kunto on erinomainen, joten Kainuun lukiot eivät kamppaile Suomen yleissivistäviä kouluja yleensä rasittavien kosteus-, ilmastointi- ja homeongelmien kanssa. Tilanne on aiheuttanut kuitenkin opiskelijakohtaisten vuokrakustannusten nousun valtakunnallisen keskitason yläpuolelle. Kainuun lukioiden vuokrakustannukset ovat noin 1,6 milj. euroa ja niistä peruskorjausten synnyttämiä pääomavuokria on yli 1,1 milj. euroa vuonna KAO toimii Kajaanissa Vimpelin, Timperintien, Seppälän, Asemakadun ja Komilan kiinteistöissä, Sotkamossa, Kuhmossa ja Suomussalmella. KAO:n toiminta Suomussalmella on keskittymässä Siikarantaan. KAOn toimii kuntien omistamissa vuokratiloissa. Kajaanissa on alkamassa Vimpelissä Opintien alueella laaja peruskorjausohjelma kesällä KAO:n kiinteistöjen käytön periaatteena on, että koulutuksen käytössä on oikea määrä opetus- ja muita tiloja. Tavoitteena on järjestää opetusta turvallisissa ja toimivissa tiloissa. Opiskelijamäärien väheneminen tulee vaikuttamaan myös käytettävissä olevien tilojen määrään. Kainuun ammattiopiston käytössä olevat kiinteistöt ovat sijaintikuntien omistuksessa ja niiden kiinteistönhoitopalvelu sisältyy vuokraan. Sotkamon toimipiste sijaitsee Sotkamon kunnan omistaman kiinteistöyhtiön tiloissa. Snowpoliksessa kiinteistönhoitopalvelut sisältyvät vuokraan. Kiinteistöjen huollosta vastaa sijaintikuntien tekninen toimi. Puhtaanapitopalvelut ostetaan palveluja tuottavalta yritykseltä tai sijaintikunnan siivouspalveluyksiköltä. 4. Toisen asteen oppilaitosten henkilöstö 4.1. Lukioiden opettajat Lukiokoulutuksen palveluksessa työskentelevien opettajien määrä on pudonnut vuosien välillä 179:stä 162:een. Luvussa ovat mukana sekä pää- että sivutoimiset ja yhteiset opettajat peruskunnan ja/tai ammatillisen koulutuksen kanssa. Taulukko 17. Lukiokoulutuksen henkilötyövuodet vuosina Vakinainen henkilöstö Määräaikainen henkilöstö Lähde: Koulutustoimialan tilastot. Yhteiset opettajat peruskunnan ja ammatillisen koulutuksen kanssa Yhteisiä opettajia on erityisesti peruskunnan kanssa kaikilla Filiaaliverkon toimipaikoilla. Yhteisten opettajien käyttö ammatillisen koulutuksen kanssa on vielä ollut vähäistä johtuen virkaehtosopimusten liitteiden erilaisuudesta. Jatkossa tulee selvittää mahdollisuudet, esimerkiksi yleissivistävien oppiaineiden opetushenkilöstön laajempi yhteiskäyttö, erityisesti maakuntakeskuksen ulkopuolella tarjottavassa opetuksessa Lukioiden tukipalveluhenkilöstö Toimistosihteereille järjestettiin TYKES-hankkeen rahoituksen turvin työyhteisökoulutusta lukuvuonna Lukuvuonna toimistosihteerien yhteistyötä ja kollegiaalista tukea edistettiin Maakunnan yhteiset koulutuspalvelut hankkeessa, joka edisti myös ATKtukihenkilöiden verkottumista. Näiden hankkeiden aikana ja jälkeen yhteistyö on vakiinnuttanut

20 20 (37) muotonsa. Kokoontumisissa ovat olleet vaihdellen mukana koulutustoimialan, taloushallinnon ja hankintatoimen edustajat. Taulukko 18. Tukipalveluissa ja kehittämishankkeissa työskennelleet henkilöt (100 % omat / yhteiset peruskoulu, KAO, muut lukiot, sijaintikunta) vuosina Laskelmassa ovat mukana kanslia-, ATK-, talonmies-/vahtimestari- ja kuraattoripalvelut. Hyrynsalmi 0 / 3 0 / 3 0 / 4 0 / 4 0 / 4 Kajaani 4 / 0 4 / 0 5 / 0 5 / 0 5 / 0 Kuhmo 1 / 1 1 / 1 1 / 2 1 / 2 1 / 3 Paltamo 0 / 3 0 / 3 0 / 4 0 / 4 0 / 4 Puolanka 0 / 3 0 / 3 0 / 4 0 / 4 0 / 4 Sotkamo 1 / 2 1 / 2 1 / 2 1 / 3 1 / 3 Suomussalmi 1 / 2 1 / 2 1 / 3 1 / 3 1 / 3 Vuolijoki 0 / 2 0 / 2 0 / 3 0 / 3 Lähde: Koulutustoimialan tilastot KAO:n henkilöstö KAO:n koko henkilöstön määrä marraskuussa 2009 on 475 henkilöä, joista opettajia, kouluttajia, koulutuspäälliköitä ja koulutusjohtajia on yhteensä 345 henkilöä. Loput 130 muodostuu hallinnon, kehittämisyksikön, opiskelijapalvelujen, tila- ja väline- ym. tukipalvelujen henkilöstöstä. 5. Kainuun toisen asteen oppilaitosten yhteistyöverkostot 5.1. maakunnallinen yhteistyö koulutustoimialalla Lukioiden maakunnallinen yhteistyö Hallintokokeilun alusta saakka lukioiden toimintoja ja käytänteitä on yhdenmukaistettu ja yhteistyötä lisätty. Monimuoto-opetusyhteistyö toimii Filiaaliverkossa jo sangen laajasti. Kyseinen yhteistyö alkoi lukuvuonna myös Filiaaliverkon ja Kajaanin lukion välillä ja laajenee lukuvuonna kaikkiin lukioihin. Lukioiden rehtorit tapaavat kokouksissa säännöllisesti 8-10 kertaa kalenterivuodessa, minkä lisäksi tulevat myös kolme kertaa vuodessa pidettävät lukiokoulutuksen johtoryhmän kokoukset ja neljä kertaa vuodessa olevat toimialajohtoryhmän kokoukset. Lukioiden kv-toimijat ovat tavanneet toimialan johdolla yhteisissä kokouksissaan ja kartoittaneet yhteistyömahdollisuuksiaan. Alkamassa oleva KIVI- Kainuun lukioiden pedagoginen yhteistyöhanke tulee edistämään lukioiden välistä aineryhmäyhteistyötä. Filiaalilukio

21 21 (37) Kainuun maakuntakokeilun suunnitteluvaiheessa alueen lukiokoulutuksen tulevaisuudelle hahmoteltiin erilaisia vaihtoehtoja. Vaihtoehtoina oli, että pitäydytään entisessä, lakkautetaan pienet yksiköt tai kehitetään uusi filiaalimallinen toimintatapa. Koulutustoimialan ohjausryhmä valitsi viimeisen vaihtoehdon ja filiaalilukioverkosto syntyi Kainuun maakunta-kuntayhtymän koulutustoimialalle vapaaehtoisena pienten lukioiden liittymänä. Mukaan lähtivät vuonna 2005 Hyrynsalmen, Paltamon, Puolangan ja Vuolijoen lukiot. Vuonna 2007 myös Suomussalmen lukio liittyi mukaan verkostoon. Vuolijoen lukion toiminta päättyi kevätlukukauden 2008 lopussa. Filiaalilukioverkoston yksi toiminnan sujuvuutta haittaava tekijä on se, että lukiot ovat eri koulutuksen järjestäjän (Kainuun maakunta kuntayhtymä) alla kuin perusopetuksen koulut (Hyrynsalmen, Paltamon, Puolangan ja Suomussalmen kunnat). Verkoston lukiot tekevät tiivistä opetusyhteistyötä perusopetuksen kanssa, sillä pelkkiä lukion opettajia on vain muutama. Paltamolla ja Puolangalla perusopetus ja lukio ovat konkreettisesti samoissa tiloissa. Eri koulutuksen järjestäjät aiheuttavat toimintaan hallinto- ja johtamisongelmia, jotka kulminoituvat moninkertaiseen byrokratiaan ja asia tulisi ottaa huomioon Kainuun hallintokokeilun jatkoa suunniteltaessa. Kahden tutkinnon opinnot KAO:n ja Kajaanin lukion yhteistyönä toteutettavissa ICT- ja media-alan kahden tutkinnon opinnoissa ( ICT- ja Medialukio ) suoritetaan aikuislukion OPS:n mukainen oppimäärä sekä elektroniikkaasentajan / media-assistentin tutkinto. Muissa kahden tutkinnon opinnoissa suoritetaan ammatillinen tutkinto sekä lukio-opinnot neljässä pakollisessa yo-kirjoitusaineessa, jotka ovat yleisimmin äidinkieli, pitkä vieras kieli (englanti), matematiikka (MAA tai MAB) ja yksi reaaliaine. Sotkamon lukiossa tällaisia opiskelijoita on KAO:n matkailualalta, Kajaanin lukiossa kulttuuri-, tekniikan ja liikenteen, luonnonvara-, hyvinvointi- ja hallinnon ja kaupan alalta. Näiden opintojen suosio on kasvanut vuosittain, joskin keskeyttäminen on ollut varsin yleistä; joillakin aloilla jopa puolet aloittaneista on keskeyttänyt lukio-opintonsa ja jatkanut pelkkiä ammatillisia opintojaan. Yhteiset opinnot Yhteisten opintojen tarjonta on ollut hyvin vähäistä ja lukiolaisten kiinnostus KAO:n tarjoamia kursseja kohtaan on ollut vähäistä. Syynä lienee lukion laaja valinnaisuus ja omat mahdollisuudet tarjota myös käytännönläheisiä kursseja. Hankeyhteistyö Lukiokoulutuksen lisääntyvä hanketoiminta saa tukea KAO:n hankeorganisaatiolta henkilöresurssina: kehityskoordinaattorin työajasta 30% käytetään lukiokoulutuksen hanketoimintaan. Koulutustoimialan kehittämispäällikkö edustaa lukiokoulutusta KAO:n hanketiimissä, joka tekee yhteistyötä hanketoiminnan tukemiseksi ja monipuolistamiseksi. Työssäoppiminen KAO:lla on laajat työelämäyhteydet, joita erityisesti työssäoppiminen edellyttää. Vuonna 2008 KAO:lla on ollut työssäoppimispaikkoja 880 yrityksessä/ toimipaikassa. Vuonna 2009 niiden määrä kasvoi 1014:een.

22 22 (37) 5.2. Valtakunnallinen ja kansainvälinen yhteistyö Kainuun ammattiopisto on mukana seuraavissa kansainvälisissä yhteistyöorganisaatioissa: EFVET European Forum of Technical and Vocational Education and Training IVETA International Vocational Education and Training Association Kainuun ammattiopisto on mukana seuraavissa kansallisissa, kansainvälistymistä tukevissa verkostoissa tai järjestöissä: KJY:n (Koulutuksen järjestäjien yhdistys) kv-verkosto. Europea Suomi. Luonnonvara-alan kansainvälisyttä edistävä organisaatio. Kumppanuusverkosto, jossa mukana Ammattiopisto Lappia, Jyväskylän ammattiopisto, Ammattiopisto Luovi ja Kainuun ammattiopisto. Verkostolla menossa OPH:n rahoittama Opettajien kv-valmiudethanke ja lisäksi yksi hakemus sisällä. Taulukko 19. Kainuun ammattiopiston kansainvälisyyshankkeet Opettajille tietoa ja taitoa Euroopasta Oppia ja Toppia Euroopassa LIBS Nordicboard CETRAEL Cinergy EMAT I.D.E.A.S Green-e MESTA OPH:n rahoittama Hispania network- hankeverkosto. OPH:n rahoittama Venäjä-verkosto. OPHn rahoittama Majakka-verkosto. Naturi-verkosto, jossa mukana luonnonvara-alan oppilaitoksia. Verkostolla kaksi Leonardoliikkuvuushanketta. Leonardoliikkuvuushanke Leonardoliikkuvuushanke Leonardoliikkuvuushanke Nordplus Horizontal Leonardo Innovaation siirtohanke Northern Periphery, valmisteluhanke Grundtvigoppimiskumppanuushanke Grundtvigoppimiskumppanuushanke Leonardo Innovaation siirtohanke Leonardoliikkuvuushanke

23 23 (37) PORO ETEVÄ To- to-to IEVE FlorCert Lähde: KAO:n tilastot Leonardoliikkuvuushanke Leonardoliikkuvuushanke Leonardo- kumppanuushanke Comenius Leonardo Innovaation siirtohanke Kainuun ammattiopistolla on kansainvälisiä partnerioppilaitoksia ja yrityksiä mm. seuraavissa maissa: Ruotsi, Islanti, Tanska, Skotlanti, Pohjois-Irlanti, Ranska, Itävalta, Alankomaat, Espanja, Italia, Tšekki, Slovakia, Saksa, Liettua, Viro, Venäjä, Japani. Kainuun lukioilla on ystävyyskoulutoimintaa monissa eri maissa toimivien vastaavien oppilaitosten kanssa. Lisäksi on leirikoulu- ja opintomatkatoimintaa sekä Nordplus- ja Comenius-hanketoimintaa. ISOverstas Kajaanin lukion aikuislinja ja Paltamon lukio ovat olleet mukana Isoverstaassa (ent. Isoverkosto) Itäsuomalainen oppimisverkosto projektin aiesopimuksella vuodesta 2003 alkaen. Kainuun koulutustoimiala ja lukiot osallistuivat erillissopimuksella yhteistyötahona hankkeeseen vuosina , minkä jälkeen sopimus on uusittu niin, että sopimus koskee myös Kainuun ammatillista koulutusta, joka lähti mukaan ISOverstaan toimintaan lukiopuolelta saamiensa kokemusten innostamana. Itä-Suomen aikuislukioverkosto Kajaanin lukion aikuislinja ja Paltamon lukio ovat toimineet Itä-Suomen virtuaaliverkko hankkeessa vuosina Projektin toiminta jatkui Itä-Suomen etälukioverkkona kuntien välisellä sopimuksella vuonna Paltamon lukio erosi verkostosta , jolloin verkoston nimi muuttui Itä-Suomen aikuislukioverkoksi. Kajaanin lukion aikuislinja on tarjonnut jaksotetun kurssitarjontansa verkoston käyttöön lukuvuoteen saakka. Tarjottavien kurssien määrä on vähentynyt, koska lukuvuonna aikuislinjalla järjestettiin opetusta 2. ja 3. vuosikurssille ja lukuvuonna vain 3. vuosikurssille. Oulun lyseo ja Sotkamon lukio Oulun kaupungilla on opetusministeriön myöntämä englanninkielisen IB-opetuksen järjestämislupa Oulun lyseon lukiossa ja siihen liittyvä oikeus järjestää monimuoto-opetusta Sotkamon lukiossa. Lukuvuonna IB-linjan opiskelijoita on Sotkamon lukiossa yhteensä 22. Yhteistyö Kuusamon kanssa Kainuun koulutusyhteistyö on lisääntynyt Kuusamon kanssa ammatillisen koulutuksen osalta, kun Kainuun maakunta -kuntayhtymästä tuli ammatillisen koulutuksen järjestäjä Kuusamossa Neuvottelut ammatillisen koulutuksen yhteistyöstä Kainuun ja Kuusamon välillä aloitettiin vuonna Kainuun lukioiden rehtorikokouksiin kutsutaan tarvittaessa myös Kuusamon lukion edustaja.

Sivistystoimen yhteistyörakenne Kainuun maakunnassa. Kongressikeskus Fellmanni, Lahti. ke 1.4.2009

Sivistystoimen yhteistyörakenne Kainuun maakunnassa. Kongressikeskus Fellmanni, Lahti. ke 1.4.2009 Sivistystoimen yhteistyörakenne Kainuun maakunnassa Kongressikeskus Fellmanni, Lahti ke 1.4.2009 Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MAAKUNTAKOKEILUN MERKKIPAALUT pääministeri

Lisätiedot

Kainuun toisen asteen koulutuksen kevään 2012 yhteishaku

Kainuun toisen asteen koulutuksen kevään 2012 yhteishaku TIEDOTE Julkaisuvapaa 19.3.2012 heti Kainuun toisen asteen koulutuksen kevään 2012 yhteishaku Toisen asteen koulutuksen valtakunnallinen sähköinen yhteishaku päättyi 16.3.2012. Kainuussa ensisijaisia hakijoita

Lisätiedot

Siniset ajatukset Kainuun malliksi - tähän on tultu. Kaukametsä, Kajaani ke 25.11.2009. Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja

Siniset ajatukset Kainuun malliksi - tähän on tultu. Kaukametsä, Kajaani ke 25.11.2009. Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja Siniset ajatukset Kainuun malliksi - tähän on tultu Kaukametsä, Kajaani ke 25.11.2009 Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja MAAKUNTAKOKEILUN MERKKIPAALUT pääministeri Paavo Lipponen 16.10.2001 selvitysmies

Lisätiedot

MAAKUNNAN TALOUS JA LUKIOT HALLINTOKOKEILUSSA

MAAKUNNAN TALOUS JA LUKIOT HALLINTOKOKEILUSSA 4.9.2009 1 TEKSTILUONNOS KAINUUN SEURANTARYHMÄN VÄLIRAPORTIKSI 2009 MAAKUNNAN TALOUS JA LUKIOT HALLINTOKOKEILUSSA JOHDANTO TALOUS Kainuun hallintokokeilun seurantaryhmä on julkistanut vuosittain virkatyönä

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen haasteet ja verkostoyhteistyö

Aikuiskoulutuksen haasteet ja verkostoyhteistyö Aikuiskoulutuksen haasteet ja verkostoyhteistyö Kaukametsä, Kouta-sali Kajaani ti 1.6.2010 Anssi Tuominen koulutustoimialan johtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN KOULUTUS-

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Ammatillisista opinnoista jatko-opintoihin

Ammatillisista opinnoista jatko-opintoihin Ammatillisista opinnoista jatko-opintoihin Opopatio 13.10.2017 Merja Paloniemi, koordinoiva opo/ Opiskelijapalvelut Raija Lehtonen, vs. kehityspäällikkö/ Opiskelijapalvelut OSAO kouluttaa kuudella paikkakunnalla

Lisätiedot

Länsirannikon Koulutus Oy, WinNova OPISKELIJAPALVELUT - koordinoidusti - Fia Heino Opiskelijapalvelupäällikkö

Länsirannikon Koulutus Oy, WinNova OPISKELIJAPALVELUT - koordinoidusti - Fia Heino Opiskelijapalvelupäällikkö Länsirannikon Koulutus Oy, WinNova OPISKELIJAPALVELUT - koordinoidusti - Opiskelijapalvelupäällikkö WinNova Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Länsirannikon Koulutus Oy Porin ja Rauman ammattiopistot, Porin

Lisätiedot

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Kuukauden tilasto: opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Vuonna 2015 perusopetuksen oppilaista kuusi prosenttia oli vieraskielisiä, ts. äidinkieli oli jokin muu kuin suomi,

Lisätiedot

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS Espoon kaupunki, sivistystoimi, luopuu aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisestä.

Lisätiedot

Koulupsykologipalvelut Kainuun soten alueella

Koulupsykologipalvelut Kainuun soten alueella Koulupsykologipalvelut Kainuun soten alueella Kainuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutuminen -seminaari 4.6.2015 / Markku Herrala / perheneuvolan päällikkö Lainsäädäntötaustaa Koulupsykologipalvelujen

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Perusopetuslain muutos

Perusopetuslain muutos Perusopetuslain muutos 16 Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada

Lisätiedot

Kuopion kaupunki / Kasvun ja oppimisen palvelualue / Lukiokoulutus

Kuopion kaupunki / Kasvun ja oppimisen palvelualue / Lukiokoulutus Kuopion kaupunki / Kasvun ja oppimisen palvelualue / Lukiokoulutus Tilastotietoja lukioista lukuvuonna 2012-2013 Sisällys Kuopion lukioiden opiskelijavalinta 2012... 3 Kuopion lukioiden opiskelijat 20.9.2012...

Lisätiedot

Toimipiste 1.vsk 2.vsk 3.vsk 4vsk aikuiset yhteensä. Päätoimiset tuntiopettat. Lukiolähtöiset 9 5 14 Peruskoululähtöiset

Toimipiste 1.vsk 2.vsk 3.vsk 4vsk aikuiset yhteensä. Päätoimiset tuntiopettat. Lukiolähtöiset 9 5 14 Peruskoululähtöiset Kuhmon yhteislukion lukuvuosisuunnitelma lv. 2010 2011 1. Opiskelijamäärä lukuvuoden alkaessa 2. Opettajien määrä Päätoimiset tuntiopettat sivutoimiset tuntiopettajat Toimipiste 1.vsk 2.vsk 3.vsk 4vsk

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA 21.06.2012 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 57/531/2012 Närvilänkatu 8 67100 KOKKOLA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus- ja kulttuuriministeriö on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 9

Lisätiedot

LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET MUUT MÄÄRÄYKSET

LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET MUUT MÄÄRÄYKSET LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET - - - 5 MUUT MÄÄRÄYKSET 5.6 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö 5.7 Opiskelijahuolto Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen Kainuussa

Osaamisen kehittäminen Kainuussa Osaamisen kehittäminen Kainuussa Sokos Hotel Vuokatti ke 3.9.2008 Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Koulutustoimiala 2008 toisen asteen koulutus Opiskelijoita noin

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano 3. 4.12.2009, Helsinki Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen-yksikkö Liiisa.metsola@oph.fi Opetussuunnitelman

Lisätiedot

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 20.9.2014

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 20.9.2014 OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen perus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön nimi Osoite

Lisätiedot

Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa

Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2018 Sivistys, kulttuuri ja seikkailu Tiina Silander Uusi lukio tukee ja innostaa! Lukiouudistus on

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Opetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä

Opetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä Tiedotusvälineille 3.8.2017 Aineistoa vapaasti käytettäväksi Opetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä Tässä tilastokoosteessa

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Ajankohtaista lukiokoulutuksesta

Ajankohtaista lukiokoulutuksesta Ajankohtaista lukiokoulutuksesta Kuntamarkkinat 12. Kuntatalo 12.9.2018 Kyösti Värri Suomen Kuntaliitto Lukiokoulutuksessa tapahtumassa Lukion erityisen koulutustehtävän uudistus 1.8.2018 Menossa tuntijakokokeilu

Lisätiedot

Hyrynsalmen lukion lakkauttaminen

Hyrynsalmen lukion lakkauttaminen Koulutuslautakunta 65 14.10.2010 Koulutuslautakunta 72 04.11.2010 Maakuntahallitus I 240 15.11.2010 Maakuntavaltuusto 77 29.11.2010 Hyrynsalmen lukion lakkauttaminen KOLTK 65 Kainuun maakunta -kuntayhtymän

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori

Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto Leena Nousiainen / Rondo Training Oy 11.1.2013 Pori Keskeisiä linjauksia Uuteen lakiin ehdotetaan koottavaksi lainsäädännössä nyt hajallaan olevat oppilas-

Lisätiedot

Opetushallitus - rahoitus- ja kustannustietopalvelut

Opetushallitus - rahoitus- ja kustannustietopalvelut mhtml:file://f:\opetushallitus20-20rahoitus-20ja20kustannustietopalvelut20h-salm... @ 001056 Kainuun maakunta-kuntayhtymä / Hyrynsalmi 07.11.2008 sivu 63 Lukion opiskelijamäärä: 38 Yli 18 v. aloitt. opiskelijoiden

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Ammattiopisto Luovi luvuin Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos Osa Hengitysliittoa Toimii 25 paikkakunnalla Henkilöstö yli 860 asiantuntijaa Ammatillisessa peruskoulutuksessa

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheen yhteistyö Liisa Härmä, koulutuspäällikkö

Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheen yhteistyö Liisa Härmä, koulutuspäällikkö Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheen yhteistyö Liisa Härmä, koulutuspäällikkö KAINUUN AMMATTIOPISTO liikelaitos (KAO) on Kainuun maakunta -kuntayhtymän omistama kunnallinen liikelaitos.

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako 3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 3.1 Yhteistyö kotien kanssa Koti ja koulu ovat yhdessä vastuussa nuoren kasvusta hyvään aikuisuuteen. Molemmat tukevat opiskelijoita sekä opiskelua että hyvinvointia

Lisätiedot

Opiskelijahuollon laadukas johtaminen Rehtori Raimo Sivonen. Kainuun ammattiopisto. Kuopio Kainuun ammattiopisto

Opiskelijahuollon laadukas johtaminen Rehtori Raimo Sivonen. Kainuun ammattiopisto. Kuopio Kainuun ammattiopisto Opiskelijahuollon laadukas johtaminen Rehtori Raimo Sivonen Kainuun ammattiopisto Kuopio 9.6.2016 Kainuun ammattiopisto Kainuu ja Koillismaa Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos: Kainuun ammattiopisto

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 6.8.2009 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Yksi Suomen suurimmista ammatillisen perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen järjestäjistä n. 8000 opiskelijaa Henkilöstöä n. 850 Koulutamme ammattilaisia neljällä eri paikkakunnalla

Lisätiedot

Sisältö Mitä muuta merkitään?

Sisältö Mitä muuta merkitään? HOKSin rakenne Asetuksen (673/2017, 9 ) kohta Koulutuksen järjestäjä merkitsee opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan ainakin seuraavat tiedot: 1) suoritettava tutkinto tai valmentava

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Aleksi Kalenius 2.4.2014 Perusopetuksen varassa olevat ja perusopetuksen varaan jääminen 2 Vailla perusasteen jälkeistä koulutusta 1970-2012 3 Vailla

Lisätiedot

OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI Tilaisuuden avaus

OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI Tilaisuuden avaus OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI 19.- 20.4.2012 Helsinki, Hilton Strand Tilaisuuden avaus Aulis Pitkälä Pääjohtaja Oppilaan- ja opinto-ohjaus elinikäisen oppimisen tukena Oppilaan- ja

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA

TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA YLEINEN TUKI (jokaiselle oppilaalle tilapäisesti annettava tuki) Oppilas on jäänyt jälkeen opetuksesta tai on muuten tilapäisesti tuen tarpeessa TAI

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnan sivistysvaliokunta pyytää ehdotuksesta lausuntoa

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Yhteiset työvälineemme. Esityksen toimittajat: * opetusneuvos Elise Virnes, OKM * verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry

Yhteiset työvälineemme. Esityksen toimittajat: * opetusneuvos Elise Virnes, OKM * verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry Yhteiset työvälineemme Esityksen toimittajat: * opetusneuvos Elise Virnes, OKM * verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Uusi laki kokoaa yhteen lainsäädännössä

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku

Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku Kainuun maakunnan hakutoimisto Maija-Liisa Valtanen Ketunpolku 1 (Tieto 2) 87100 Kajaani Puh. 044 777 3115 hakutoimisto@kao.fi 1 Yhteishaku keväällä

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

Perusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista

Perusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista Perusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista Hallitusneuvos Outi Luoma-aho Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen yksikkö 29.9. 2010 Perusopetuslain muutossäädös 642/2010 laki

Lisätiedot

Päätös. Laki. lukiolain muuttamisesta

Päätös. Laki. lukiolain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 170/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lukiolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2008 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2008 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 5.8. 2008 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2008 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta. Tilanne

Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta. Tilanne OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2006 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

AMMATILLINEN ERITYISOPETUS PIRKANMAALLA LUKUJEN VALOSSA. Kevät 2018 Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskus (PAEK) Sanna Annala

AMMATILLINEN ERITYISOPETUS PIRKANMAALLA LUKUJEN VALOSSA. Kevät 2018 Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskus (PAEK) Sanna Annala AMMATILLINEN ERITYISOPETUS PIRKANMAALLA LUKUJEN VALOSSA Kevät 2018 Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskus (PAEK) Sanna Annala KYSELYN TAUSTATIEDOT Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa

Lisätiedot

Opetushallitus - http://vos.uta.fi/cgi-bin/tiedot2.cgi?saaja=1056;tnimi=vos/v10/v06yt7s10.lis @ 001056 Kainuun maakunta-kuntayhtymä / Hyrynsalmi 04.11.2009 sivu 63 Lukion opiskelijamäärä: 45 Yli 18 v.

Lisätiedot

Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa

Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa 31.10.2014 Esa Oikarinen Koulutuspäällikkö Kainuun ammattiopisto Kainuun ammattiopisto (KAO) Osa Kajaanin kaupungin

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Eroaminen vs. siirtyminen toisen asteen koulutuksessa. Ohjauksella vahvaksi elämän siirtymissä Sanna Laiho

Eroaminen vs. siirtyminen toisen asteen koulutuksessa. Ohjauksella vahvaksi elämän siirtymissä Sanna Laiho Eroaminen vs. siirtyminen toisen asteen koulutuksessa Ohjauksella vahvaksi elämän siirtymissä 2.11.2017 Sanna Laiho Agendalla Ammatillisen koulutuksen näkökulma Siirtyminen ja eroaminen: määritelmiä Havaittuja

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Sopimuksen mukaiset koulutuksen järjestäjät: Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue, lukiokoulutus/ Kuopion lukiot

Sopimuksen mukaiset koulutuksen järjestäjät: Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue, lukiokoulutus/ Kuopion lukiot 1/5 TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN YHTEISTYÖSOPIMUS Juankosken sivistyslautakunta 25.3.2014 15, liite 9 Tällä sopimuksella seuraavat osapuolet sopivat Kuopion alueen toisen asteen yleissivistävän ja ammatillisen

Lisätiedot

Vieraskieliset ammatillisessa koulutuksessa Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa -tilaisuus Marianne Portin

Vieraskieliset ammatillisessa koulutuksessa Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa -tilaisuus Marianne Portin ammatillisessa koulutuksessa 14.3.2017 Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa -tilaisuus Marianne Portin . 13/03/2017 Opetushallitus 2 Vieraskielisten opiskelijoiden lukumäärä ja osuus (%) kaikista

Lisätiedot

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4. Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät Muuttuvassa työelämässä

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari

Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari Määrällinen seuranta 2012 2013 Syksyn työseminaari, Turku 6. 7.11.2013 Mia Honkanen, OPH MÄÄRÄLLINEN SEURANTA LUKUVUONNA 2012-2013 Koulutuksen järjestäjiä 55, mikä

Lisätiedot

4.3 Opiskeluhuolto. 4.3.1. Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet

4.3 Opiskeluhuolto. 4.3.1. Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet 1 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia ja huolehtia oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista sekä opiskeluympäristön terveellisyydestä

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto

Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 17.5.2017 Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto Uudistusprosessin aikataulu Eduskunta hyväksyi 29.12.2016 perusopetuslain

Lisätiedot

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Mikä on ammattilukiotoiminta Torniossa? Mitä tahansa ammatillista perustutkintoa opiskeleva opiskelija voi opiskella perustutkinnon rinnalle myös ylioppilastutkinnon

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Joustavan perusopetuksen toiminta Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien yhteydessä

Lisätiedot

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 Maahanmuuttajataustaisten nuorten opintopolut Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014

LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 384 opiskelijaa

Lisätiedot

Leonardo-ohjelman kesäpäivät 2014

Leonardo-ohjelman kesäpäivät 2014 Leonardo-ohjelman kesäpäivät 2014 Alkusanat Mika Saarinen Yksikön päällikkö Erasmus+, ammatillinen Ensimmäinen hakukierros 2014 Ensimmäinen hakukierros Erasmus+, ammatillinen 63 liikkuvuushakemusta, n.

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

OPISKELIJAN HYVINVOINTI KAO:ssa Liisa Härmä, koulutuspäällikkö 22.3.2012

OPISKELIJAN HYVINVOINTI KAO:ssa Liisa Härmä, koulutuspäällikkö 22.3.2012 OPISKELIJAN HYVINVOINTI KAO:ssa Liisa Härmä, koulutuspäällikkö 22.3.2012 TOIMINTAA OHJAAMASSA - Kaon strategia - Kao:n laatujärjestelmä - Erityisopetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma - Opiskelijahuollon

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi

Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen 23.11.2010, Oulu

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2018

Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2018 Kaupunginhallitus 263 12.10.2015 Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2018 552/00.04.01/2015 KH 263 Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymässä

Lisätiedot

Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot. Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio

Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot. Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio OSAOn ammattilukio Yli 500 opiskelee vuosittain lukio-opintoja Voi opiskella kaikissa koulutusohjelmissa (ei Kaukovainion

Lisätiedot

TAUSTATIEDOT. Tilastoissa on

TAUSTATIEDOT. Tilastoissa on TAUSTATIEDOT Tilastot taustatiedoista sisältävät väestön määrän ja väestön koulutusrakenteen, oppivelvollisten määrät sekä koulutuksen järjestäjien, oppilaitosten ja opetuspisteiden määrät ja luettelot

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA 07.11.2014 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 25/531/2014 Toripuistikko 5-7 3.kerros 96200 ROVANIEMI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus-ja kulttuuriministeriä muuttaa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx.

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx. LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI 27.8.1998 Koulutuksen järjestäjän nimi Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka pv.kk.xxxx xxx/430/xxxx KOULUTUKSENJÄRJESTÄMISLUPA. Opetusministeriö on ammatillisesta

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %

Lisätiedot

Uudistuva aikuisten perusopetus. Opetuksen järjestäminen uusien perusteiden mukaan hallinnollisia näkökulmia

Uudistuva aikuisten perusopetus. Opetuksen järjestäminen uusien perusteiden mukaan hallinnollisia näkökulmia Uudistuva aikuisten perusopetus Opetuksen järjestäminen uusien perusteiden mukaan hallinnollisia näkökulmia Leena Nissilä Opetushallitus Teijo Koljonen Opetushallitus Laki- ja asetusmuutokset Laki perusopetuslain

Lisätiedot