Talousarvion aluepoliittisten vaikutusten arviointi. Työryhmän raportti
|
|
- Sanna-Kaisa Aro
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Talousarvion aluepoliittisten vaikutusten arviointi Työryhmän raportti Alueiden kehittäminen 6/2004
2 SISÄASIAINMINISTERIÖ KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä, toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Talousarvioesitysten aluepoliittisia vaikutuksia arvioiva työryhmä Puheenjohtaja Tiina Tikka Sihteerit Kari Kainulainen ja Anu Nousiainen Julkaisun nimi (myös ruotsinkielisenä) Talousarvioesityksen aluepoliittiset vaikutukset Julkaisun osat Julkaisun laji Työryhmän raportti Toimeksiantaja Sisäasiainministeriö Toimielimen asettamispäivä Tiivistelmä Työryhmän tehtävänä oli tehdä ehdotus siitä, miten talousarvioesityksen alueellisia vaikutuksia tulisi esityksen valmisteluvaiheessa arvioida; mitä mittareita käytetään, mitkä talousarvioesityksen määrärahat tulisi ottaa huomioon vaikuttavuusarviointia tehtäessä ja miten vaikuttavuusarviointi tulisi organisoida. Lisäksi työryhmän tuli tehdä ehdotus siitä, miten toteutuneen talousarvion aluepoliittisia vaikutuksia seurataan. Alueiden kehittämislain yhtenä tavoitteena on ohjata alueiden kehittämistä maakunta- ja valtakunnan tasolla siten, että alue- ja keskushallinnon kehittämistoimista muodostuu vuorovaikutteinen kokonaisuus. Hallitusohjelman mukaisesti talousarvioesitysten aluepoliittisia vaikutuksia tulisi vuosittain arvioida TAEvalmistelun yhteydessä. Raportissa todetaan lyhyesti suuren ja pienen aluepolitiikan määrittelyyn liittyvä ongelmatiikka ja kuvataan toimenpiteitä, joilla valtioneuvosto ja ministeriöt ohjaavat toimintansa alueelliseen kehittämiseen liittyvää suunnittelua, tavoitteenasetantaa ja vaikutusten seurantaa. Näitä ovat mm. valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista sekä maakuntaohjelmien ja niiden toteuttamissuunnitelmien valmistelu. Esimerkkeinä hallinnonaloittaisesta suunnittelusta, tavoitteenasettelusta ja arviointimahdollisuuksista ovat OPM:n, LVM:n, MMM:n ja TE-keskusten menettelyt. Raportissa kuvataan myös lyhyesti TM:n toteuttamaa työllisyysvaikutusten arviointia sekä hallituksen politiikkaohjelmien valmistelu seurannan osalta. Tilastokeskus tuottaa valtion menoja ja tuloja koskeva maakunnittaisen tilaston joka toinen vuosi ja sen kuvaus sisältyy raporttiin. Raportissa kuvataan myös Valtion Taloudellisessa Tutkimuskeskuksessa valmisteilla olevaa alueellista yleisen tasapainon mallia, jolla aluepolitiikan vaikutuksia eri alueiden kehitykseen pystytään jatkossa analysoimaan. Työryhmän ehdotus liittyy tämän mallin jatkokehittämiseen. Työryhmä esittää kolmivaiheista lähestymistapaa, jossa ensimmäisenä vuonna eli vuoden 2005 talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä arviointi tehtäisiin hallinnonaloittain ja pääluokittain. Vuoden 2006 talousarvioesityksen arvioinnissa em. hallinnonaloittaista tarkastelua syvennettäisiin pilottitutkimuksella kehittämällä alueellista tasapainomallia. Vuoden 2007 talousarvioesityksen aluepoliittisten vaikutusten arviointia varten aluetalouden pilottimalli laajennettaisiin aidoksi alueelliseksi yleisen tasapainon malliksi, joka koskisi kaikkia maakuntia. Lisäksi hyödynnettäisiin aikaisempien vuosien tarkastelua päivittämällä hallinnonaloittaiset arvioinnit. Talousarvion aluepoliittisten vaikutusten arvioinnissa työryhmä ehdottaa käytettäväksi soveltuvin osin jo olemassa olevia tunnuslukuja. Näitä ovat mm. valtioneuvoston päätöksen valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista seurannassa, maakuntaohjelmien seurannassa ja TE -keskusten tulosneuvotteluiden yhteydessä käytettävät tunnusluvut. Avainsanat (asiasanat) Aluekehitys, aluepolitiikka, arviointi, valtion talousarviot Muut tiedot Painetun julkaisun ISBN numero on ISBN Sarjan nimi ja numero Sisäasiainministeriön julkaisusarja 6/2004 Kokonaissivumäärä 50 Jakaja Sisäasiainministeriö Kieli suomi ISSN Hinta - Kustantaja Sisäasiainministeriö ISBN X Luottamuksellisuus Julkinen
3 Talousarvioesityksen aluepoliittisten vaikutusten arviointi SISÄLLYSLUETTELO SISÄASIAINMINISTERIÖLLE TAUSTA ALUEPOLITIIKAN KÄSITTEESTÄ ALUEELLISEN KEHITYKSEN ARVIOINTI HALLINNOSSA Valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet Hallinnonaloittainen alueiden kehittämisen suunnittelu Maakuntaohjelma ja sen toteuttamissuunnitelma TALOUSARVION MÄÄRÄRAHOJEN ALUEELLISESTA JAKAMISESTA Aluepoliittisten vaikutusten arvioinnin mahdollisuuksista eri hallinnonaloilla EU:n alueellisten rakennerahasto-ohjelmien vaikutusten arviointi Politiikkaohjelmien vaikutusten alueellisesta arvioinnista Yrittäjyyden politiikkaohjelma Työllisyyden politiikkaohjelma Tietoyhteiskunnan politiikkaohjelma Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma VALTION MENOT JA TULOT TILASTOISSA ALUEELLISEN YLEISEN TASAPAINON MALLI (YTP-MALLI) TYÖRYHMÄN EHDOTUS Vuoden 2005 TAE-valmistelu Vuoden 2006 TAE-valmistelu Vuoden 2007 TAE-valmistelu Seuranta Ehdotuksen vaatimat resurssit...38 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Valtionneuvoston päätös alueiden kehittämislain mukaisista valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista, seurannassa käytettävät tunnusluvut Maakuntaohjelmien seurannassa käytettävät tunnusluvut Työllisyysohjelman vaikuttavuustavoitteet ja seurannassa käytettävät tunnusluvut Liite 4 Valtion menot maakunnittain menolajeittain ilman investointeja 2000 ja 2002 Liite 5 Julkisen sektorin tulot ja menot VATT-mallissa 4
4 SISÄASIAINMINISTERIÖLLE Pääministeri Matti Vanhasen hallitusohjelman mukaan valtion talousarvion valmistelun yhteydessä arvioidaan vuosittain erikseen talousarvioesityksen aluepoliittiset vaikutukset. Sisäasiainministeriö asetti työryhmän valmistelemaan hallitusohjelman mukaista toimenpidettä valtion talousarvioesitysten aluepoliittisten vaikutusten arvioimiseksi. Työryhmän toimikaudeksi määrättiin Tavoitteena on parantaa valtion talousarvioesitysten ja talousarvion toteutumisen aluepoliittisten vaikutusten seurantaa ja vaikuttavuutta. Työryhmän tehtävänä oli tehdä ehdotus siitä, miten talousarvioesityksen alueellisia vaikutuksia tulisi esityksen valmisteluvaiheessa arvioida; mitä mittareita käytetään, mitkä talousarvioesityksen määrärahat tulisi ottaa huomioon vaikuttavuusarviointia tehtäessä ja miten vaikuttavuusarviointi tulisi organisoida. Lisäksi työryhmän tuli tehdä ehdotus siitä, miten toteutuneen talousarvion aluepoliittisia vaikutuksia seurataan. Työryhmän ehdotuksia käytetään valtion vuoden 2005 talousarvioesityksen valmisteluohjeita laadittaessa. Työn eteneminen Työryhmä kokoontui kuusi kertaa. Työryhmän ulkopuolisena asiantuntijoina kuultiin tutkimusjohtaja Juha Honkatukiaa Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta alueellisesta yleisen tasapainon mallista ja neuvotteleva virkamies Ilkka Mellaa sisäasiainministeriöstä. Työryhmän ehdotus Työryhmä esittää kolmivaiheista lähestymistapaa, jossa ensimmäisenä vuonna eli vuoden 2005 talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä arviointi tehtäisiin hallinnonaloittain ja pääluokittain. Vuoden 2006 talousarvioesityksen arvioinnissa em. hallinnonaloittaista tarkastelua syvennettäisiin pilottitutkimuksella kehittämällä alueellista tasapainomallia. Vuoden 2007 talousarvioesityksen aluepoliittisten vaikutusten arviointia varten aluetalouden pilottimalli laajennettaisiin aidoksi alueelliseksi yleisen tasapainon malliksi, joka koskisi kaikkia maakuntia. Lisäksi hyödynnettäisiin aikaisempien vuosien tarkastelua päivittämällä hallinnonaloittaiset arvioinnit. Talousarvion aluepoliittisten vaikutusten arvioinnissa työryhmä ehdottaa käytettäväksi soveltuvin osin jo olemassa olevia tunnuslukuja. Näitä ovat mm. valtioneuvoston päätöksen valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista seurannassa, maakuntaohjelmien seurannassa ja TE -keskusten tulosneuvotteluiden yhteydessä käytettävät tunnusluvut. 5
5 Työryhmän kokoonpano Työryhmän puheenjohtajana toimi aluekehitysjohtaja Tiina Tikka (sisäasiainministeriö). Työryhmän jäseniä olivat yliaktuaari Aku Alanen (Tilastokeskus), neuvotteleva virkamies Tarja Arajärvi (sisäasianministeriö), maakuntajohtaja Esa Halme (Päijät-Hämeen liitto), ylitarkastaja Sirpa Karjalainen (maa- ja metsätalousministeriö), vs. tutkimusjohtaja Antti Moisio (Valtion taloudellinen tutkimuskeskus), suunnittelupäällikkö Jukka Mäkitalo (kauppa- ja teollisuusministeriö), taloussihteeri Pasi Rentola (opetusministeriö), finanssineuvos Helena Tarkka (valtiovarainministeriö), neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen (työministeriö) ja neuvotteleva virkamies Riitta Viren (liikenne- ja viestintäministeriö). Työryhmän sihteereinä toimivat ylitarkastaja Kari Kainulainen (sisäasiainministeriö) ja ylitarkastaja Anu Nousiainen (sisäasiainministeriö). Helsingissä 30. tammikuuta
6 1. Tausta Alueiden kehittämisen yleiset tavoitteet perustuvat alueiden kehittämislakiin (602/2002) ja hallitusohjelmaan. Alueiden kehittämisestä annetun lain tavoitteena on luoda edellytyksiä alueiden kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin takaavalle osaamiseen ja kestävään kehitykseen perustuvalle taloudelliselle kasvulle, elinkeinotoiminnan kehitykselle ja työllisyyden parantamiselle. Lisäksi tavoitteena on vähentää alueiden kehittyneisyyseroja ja parantaa väestön elinoloja sekä edistää alueiden tasapainoista kehittämistä. Hallituksen ohjelman aluepoliittisena tavoitteena on sosiaalinen ja alueellinen tasapaino. Eroja alueiden kehittämisedellytyksissä kavennetaan. Tavoitteena on muuttoliikkeen ja väestörakenteen tasapainottaminen sekä palvelurakenteen turvaaminen koko maassa. Hallitusohjelmassa todetaan, että alueiden menestys tukee koko kansantalouden kasvua ja heijastuu koko maahan. Alueiden osaamista, yrittäjyyttä ja työllisyyttä vahvistetaan. Näin tuetaan kasvua ja luodaan edellytykset hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteiden ylläpitämiselle. Panostetaan alueiden kilpailukyvyn parantamiseen voimistamalla niiden osaamista, omia vahvuuksia sekä lisäämällä alueiden kehittämisen omaehtoisuutta. Aluehallintoa ja seudullista yhteistyötä kehitetään näitä tavoitteita tukien. Hallitusohjelmassa on sovittu, että valtion talousarvion valmistelun yhteydessä arvioidaan vuosittain erikseen talousarvioesityksen aluepoliittiset vaikutukset. Ensimmäisen kerran aluepoliittisten vaikutuksien tarkastelu valmisteltiin vuoden 2004 talousarvioesitystä varten, jossa se on liitteenä no Liitteessä selvitetään pikemminkin uuden hallitusohjelman aluepoliittisten tavoitteiden huomioon ottamista vuoden 2004 talousarvioesityksessä kuin varsinaisesti TAE:n aluepoliittisia vaikutuksia. 7
7 2. Aluepolitiikan käsitteestä Aluepolitiikan toimenpiteissä ja niihin liittyvässä rahoituksessa erotetaan yleensä ns. suuri ja pieni aluepolitiikka. Suurella aluepolitiikalla tarkoitetaan käytännössä kaikkia eri alueille kohdistuvia julkisen talouden rahavirtoja ja pienellä aluepolitiikalla vastaavasti vain sitä julkista rahoitusta, jonka ensisijaisen tavoite on aluepoliittinen. Suomen alueelliseen kehitykseen ja väestön alueellisten hyvinvointierojen tasoittumiseen on vaikutettu huomattavasti enemmän julkisten palvelujen, tulonsiirtojen, infrastruktuuri-investointien ja verotuksen kautta kuin varsinaisilla aluepoliittisilla toimenpiteillä. Kaikkien väestöryhmien elinolosuhteiden turvaamiseen ja toimeentuloerojen kaventamiseen tähtäävä hyvinvointipolitiikka kaventaa samalla myös alueellisia eroja. Tämän vuoksi tässä ns. suuressa aluepolitiikassa tehtävät linjaukset ovat tärkeitä tulevan aluekehityksen kannalta. (VNK:n julkaisu 2000/6). Miltei kaikilla valtion talousarvioon sisältyvillä erillä on suoria tai epäsuoria alueellisia vaikutuksia. Kokonaiskuvan saamiseksi olisi arvioitava kaikkien valtion menojen kuten koulutuksen terveydenhoidon, sosiaalitoimen, tutkimuksen ja tuotekehityksen sekä investointien kohdentuminen alueittain. Myös maatalouspolitiikan menot kuuluvat tähän ryhmään. Vaikka niiden pääasiallinen tavoite ei olekaan alueellisten erojen tasoittaminen, valtion menoilla ja tuloilla on vaikutuksia alueellisiin hyvinvointieroihin ja alueelliseen kehitykseen. (VNK:n julkaisu 2000/6). Peruspalvelubudjettitarkastelun piiriin kuuluvat määrärahat ovat esimerkki ns. suuren aluepolitiikan menoista. Valtio rahoittaa kuntia valtionapujen kautta 6,4 miljardilla eurolla vuonna Hallitusohjelmassa on sovittu, että kuntien tehtävien ja velvoitteiden rahoituksen tasapainoa ja ennakoitavuutta parannetaan valtion ja kuntien välisellä peruspalveluohjelmalla ja siihen liittyvällä vuosittaisella peruspalvelubudjetilla. Peruspalvelubudjettitarkastelu on osa valtion kehys- ja talousarviomenettelyä. Ensimmäisen kerran peruspalvelubudjettitarkastelu valmisteltiin vuoden 2004 talousarvioesitystä varten ja se sisältyy esityksen yleisperusteluihin. Suureen aluepolitiikkaan voidaan sisällyttää myös yrittäjyyden edistäminen ja työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen. Esimerkiksi ammatillisen liikkuvuuden edistäminen vähentää pullonkauloja ja muuttopaineita. Samanlaisia vaikutuksia on palkkojen alueellisella sopeutumisella, mikä voi voimistua jos tuloksesta riippuvien erien osuus palkanmuodostuksessa lisääntyy. Myös työvoimapolitiikalla on alueellisia vaikutuksia, koska työllisyysongelmat ja niiden ratkaisumahdollisuudet vaihtelevat eri alueilla. (VNK:n julkaisu 2000/6). Pienen aluepolitiikan määrittely on osoittautunut melko ongelmalliseksi varsinkin silloin, kun määrittely tehdään määrärahojen avulla, koska valtion talousarviossa olevat 8
8 alueiden kehittämiseen luettavat momentit ja määrärahat vaihtelevat vuosittain. Valtiovarainministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmien sekä talousarvioehdotusten laadinnasta antaman määräyksen ( N:o 0301) mukaan silloin, kun kysymyksessä on alueiden kehittämislain (602/2002) mukaisesta alueiden kehittämiseen tarkoitetusta valtion tuesta, tulee siitä olla maininta asianomaisen momentin selvitysosassa seuraavasti: 1) Määräraha on alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta; tai 2) Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Vuoden 2004 talousarviossa on 30 määrärahamomentilla merkintä, että määräraha on joko kokonaan tai osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Näiden määrärahojen yhteissumma on runsaat 1,5 miljardia euroa. Käytännössä maininta alueiden kehittämisen rahoituksesta on useilla momenteilla, joiden ensisijainen tavoite ei ole aluepoliittinen, vaikkakin rahoilla vaikutetaan alueelliseen kehitykseen. Lisäksi alueelliseen kehitykseen vaikuttavia talousarvion määrärahoja on haarukoitu maakuntien toteuttamissuunnitelmien valmistelussa, EUohjelmien lisäysperiaatteen todentamisessa ja sisäasiainministeriön asettamassa aluehallinnon vahvistamishankkeessa. Viimemainittujen osalta työryhmän ja selvitysmiehen esitykset ovat vielä kesken. 9
9 3. Alueellisen kehityksen arviointi hallinnossa Alueiden kehittämislain yhtenä tavoitteena on ohjata alueiden kehittämistä maakunta- ja valtakunnan tasolla siten, että alue- ja keskushallinnon kehittämistoimista muodostuu vuorovaikutteinen kokonaisuus. Keskushallintotasolla järjestelmään kuuluvat valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset tavoitteet ja ministeriöiden alueiden kehittämistä koskeva tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittely. 3.1 Valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet Valtioneuvosto päätti alueiden kehittämislain mukaisista valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista. Päätöksellä tarkennetaan lain tavoitteita ja osoitetaan alueiden kehittämistoimenpiteiden painopisteet valtakunnan tasolla hallituskaudella Päätöksellä täsmennetään ja täydennetään hallitusohjelman ja hallituksen syyskuussa 2003 hyväksymän strategia-asiakirjan tavoitteita ja toimenpiteitä. Päätöksessä alueiden kehittämisen yleiset tavoitteet ovat: 1. Alueiden kilpailukyvyn vahvistaminen 2. Palvelurakenteen turvaaminen koko maassa 3. Tasapainoisen aluerakenteen kehittäminen Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista tähtää alueiden kilpailukyvyn ja taloudellisen kasvun vahvistamiseen, mikä turvaa niiden menestyksen avoimessa taloudessa. Tähän päästään parantamalla alueiden osaamista sekä voimistamalla alueiden omia vahvuuksia ja omaehtoista erikoistumiseen perustuvaa kehittämistä. Tavoite sisältää myös alueiden perusinfrastruktuurin ja palveluiden tason turvaamisen. Samalla tavoitteena on kehittää tasapainoista aluerakennetta, joka pitää kaikki maakunnat elinvoimaisina ja mahdollistaa nykyistä tasaisemman taloudellisen kasvun ja työllisyyden kehityksen koko maassa. Tavoitepäätöksen toteutumisen kokonaisseurannasta vastaa sisäasiainministeriö ja alueilla valtion aluehallintoviranomaiset sekä maakunnan liitot. Tarkoituksena on arvioida tavoitteiden toteutumista säännöllisesti hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmässä. Seurannassa käytetään pääosin samoja tunnuslukuja, joita sisäasiainministeriö on antanut ohjeeksi maakunnan liitoille maakuntaohjelmien seurannasta. 10
10 Tavoitteiden toteutumista seurataan erityisesti seuraavilla tunnusluvuilla, joita tarkastellaan maakuntatason lisäksi maakunnan sisällä eri tyyppisillä alueilla: 2 1) Koulutustaso 2) Työmarkkinatilanne 3) Muuttoliike ja väestö 4) Alueellinen bruttokansantuote, tuotanto 5) Kuntatalous erityyppisissä kunnissa 6) Hyvinvointi Alueiden kehittämislain 8-9 :n mukaan valtion viranomaisten on toiminnassaan otettava huomioon valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset tavoitteet ja maakuntaohjelmat sekä muut asiaan vaikuttavat ohjelmat, edistettävä niiden toteuttamista ja arvioitava toimenpiteidensä vaikutuksia alueiden kehittämisen kannalta. Aluekehitysvaikutuksia tulee valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti tarkastella myös säädösehdotusten valmistelun yhteydessä. Periaatepäätökseen liittyy arviointilista, jota apuna käyttäen selvitetään, millaisia vaikutuksia valmisteltavalla säädösehdotuksella on alueiden kehittämisen kohteisiin, tavoitteisiin ja kehittämistoimiin. Yhtenä arviointikohteena ovat valtion talousarvion tulot ja menot: Lisääkö vai vähentääkö säädösehdotus alueiden (alueen) rahoittamia valtiontalouden tuloja / saamaa valtionrahoitusta, tuloja? Kaventaako vai lisääkö säädösehdotus alueellisia eroja? Valtioneuvoston periaatepäätöksen vaikutuksista ei ole vielä käytettävissä seurantatietoja. 3.2 Hallinnonaloittainen alueiden kehittämisen suunnittelu Valtioneuvoston alueiden kehittämisestä antaman asetuksen (1224/2002) 4 :ään on otettu säännös hallinnonaloittaisen suunnittelun toteutuksesta ja ajoituksesta. Pykälän mukaan valtioneuvoston päätöksellä määrätyt ministeriöt hyväksyvät alueiden kehittämislain 8 :ssä tarkoitettua alueiden kehittämistä koskevan suunnitelman sen toiminta- ja taloussuunnitelman yhteydessä, joka lähinnä valmistuu sen jälkeen, kun valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista. Valtioneuvoston päätös ao. ministeriöistä tehtiin Sen mukaan kauppa- ja teollisuusministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, oikeusministeriön, opetusministeriön, puolustusministeriön, sisäasiainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, työministeriön ja ympäristöministeriön tulee suunnitella hallinnonalansa toimintaa alueellisesti. 2 Liitteessä 1 ovat valtioneuvoston päätöksen mukaiset tarkemmat tunnusluvut. 11
11 Ministeriöiden tulee ensimmäisen kerran valmistella alueiden kehittämistä koskeva suunnitelmansa vuoden 2004 syyskuun loppuun mennessä vuosien toimintaja taloussuunnitelman valmistelun yhteydessä, mutta osa nimetyistä ministeriöistä on valmistellut sitä jo vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmaan liittyen. Alueiden kehittämisestä annetun asetuksen 3 :ssä määritellään tarkemmat säännökset hallinnonaloittaisesta alueiden kehittämisen suunnittelusta, joka tulee toteuttaa osana hallinnonalan toiminnan ja talouden suunnittelua. Sen tulee sisältää ainakin: 1) kuvaus alueiden kehittämisen nykytilanteesta hallinnonalalla 2) hallinnonalan alueiden kehittämisen tavoitteet 3) toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi 4) selvitys toimenpiteiden rahoituksesta ja sen alueellisen kohdentumisen periaatteista 5) selvitys vuosittaisesta rahoituksesta siltä osin kuin se on mahdollista Alueiden kehittämisestä säädetyn lain ja asetuksen uudistamiseksi asetetun työryhmän (ALUS lakityöryhmän) mietinnön (Sisäasiainministeriön julkaisu 2/2002) mukaan alueiden kehittämistoimenpiteiden kohdentamisperiaatteet ovat niitä periaatteita, joiden nojalla kehittämistoimenpiteet ja niiden rahoitus voidaan jakaa alueittain. Hallinnonaloilla ei ole välttämättä mahdollista kohdistaa etukäteen kaikkia toimenpiteiden rahoitusta alueittain. Alueittaisella kohdentamisella pyritään siihen, että maakuntien suunnittelua varten olisi käytössä tietoa siitä, kuinka valtion eri hallinnonalojen toimenpiteiden voidaan arvioida jakautuvan maakuntiin ohjelmakaudella. Tiedot ovat tarpeen erityisesti laadittaessa maakuntaohjelmaa. 3.3 Maakuntaohjelma ja sen toteuttamissuunnitelma Alueiden kehittämislain 10 :n mukaan maakunnan liiton johdolla laadittava maakuntaohjelma sisältää maakunnan mahdollisuuksiin ja tarpeisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet, maakunnan kehittämisen kannalta keskeisimmät hankkeet ja muut olennaiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ja suunnitelman ohjelman rahoittamiseksi. Maakuntaohjelma valmistellaan yhteistyössä valtion viranomaisten, kuntien ja alueiden kehittämiseen osallistuvien yhteisöjen ja järjestöjen sekä muiden vastaavien tahojen kanssa. Valtion viranomaiset ottavat toiminnassaan huomioon maakuntaohjelmat, edistävät niiden toteuttamista ja arvioivat toimenpiteidensä vaikutuksia aluekehitykseen. Maakuntaohjelma laaditaan kunnanvaltuuston toimikausittain neljäksi vuodeksi. Niiden rahoitussuunnitelmilla pyritään vaikuttamaan keskipitkällä aikavälillä hallinnonalojen menokehyksiin. Alueiden kehittämisestä annetun asetuksen 13 :n mukaan maakuntaohjelmassa määritellään tunnusluvut, joilla ohjelmaan sisältyvien toimenpiteiden vaikuttavuutta voidaan seurata. Maakuntaohjelmien valtakunnallisessa seurannassa ja arvioinnissa 12
12 käytetään ainakin sellaisia tunnuslukuja, jotka kuvaavat koulutustasoa, työmarkkinatilannetta, muuttoliikettä sekä alueellista bruttokansantuotetta. Maakuntaohjelmien seurannassa on päädytty tunnuslukujen käyttämiseen 3, jotka vastaavat osittain em. valtakunnallisia alueiden kehittämisen tavoitteita koskevan päätöksen tunnuslukuja. Maakuntaohjelman rahoitussuunnitelma tarkentuu maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa. Maakunnan liiton johdolla vuosittain laadittava maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma sisältää ehdotuksen maakuntaohjelman ja erityisohjelmien toteuttamisen kannalta keskeisiksi hankkeiksi ja muiksi toimenpiteiksi sekä arvion niiden rahoittamisesta. Toteuttamissuunnitelma on luonteeltaan ohjeellinen, eikä sillä ole oikeudellisesti sitovaa vaikutusta. Ohjausvaikutus syntyy suunnitelman laatimisen kautta. Alueiden kehittämislain perusteluissa todetaan, että toteuttamissuunnitelmalla on siten kolme tehtävää:! sovitaan maakunnassa alueellisen kehittämisen kannalta keskeisistä hankkeista ja muista toimenpiteistä ja niiden rahoittamisesta;! vaikutetaan seuraavan vuoden (n+1) alussa talousarvion nojalla tehtävään määrärahojen ja myöntämisvaltuuksien alueelliseen jakoon sekä! vaikutetaan tätä seuraavan vuoden (n+2) talousarvioehdotuksen valmisteluun. Toteuttamissuunnitelmassa tulee olla ainakin seuraavat asiat:! maakuntaohjelman toteuttamisen painotukset ja toimintalinjat;! arvio maakuntaohjelman rahoituksesta (valtio, kunnat ja yksityinen);! erityisohjelmien rahoituksen suhde kokonaisrahoitukseen;! maakuntaohjelman ja erityisohjelmien toteuttamisen kannalta keskeiset hankkeet ja muut toimenpiteet;! kuvaus toteuttamissuunnitelman valmisteluvaiheista ja valmisteluun osallistuneista tahoista. Arvio valtion rahoitusosuudesta esitetään hallinnonaloittaisen jaon mukaisesti. Ensimmäiset maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmat laadittiin kaikissa maakunnissa lokakuun 2003 loppuun mennessä. Toteuttamissuunnitelmat koskevat valtion vuoden 2004 talousarvion nojalla tehtävää valtion rahoituksen alueellista jakoa ja vuoden 2005 määrärahakehyksiä. Kaikkien maakuntien tuli toteuttamissuunnitelmissaan tehdä esitykset keskeisimpien alueiden kehittämiseen liittyvien momenttien määrärahoista vuosille 2004 ja Näitä momentteja on valtion vuoden 2004 talousarviossa 25 kpl, joiden yhteenlasketut määrärahat ovat noin 1,3 miljardia euroa. 3 Maakuntaohjelmien seurannassa käytettävät tunnusluvut liitteessä 2 13
13 Kaikille maakunnille yhteisten momenttien lisäksi maakunnilla oli toteuttamissuunnitelmissaan mahdollisuus esittää oman tarpeensa mukaan kannanottoja muuhun maakunnassa tehtävään kehittämistyöhön vuosina 2004 ja 2005 tarvittavasta rahoituksesta. Näiden arvioiden sisältö, esitetyt momentit ja määrärahat, vaihtelevat maakunnittain. 14
14 4. Talousarvion määrärahojen alueellisesta jakamisesta Talousarvion määrärahojen alueellinen jakautuminen perustuu erilaisiin menettelyihin sen perusteella, minkälaisesta määrärahasta on kysymys. Jakoperusteet voivat olla johdettavissa lainsäädännöstä, laskennallisia tai harkinnanvaraisia. Tiettyjen määrärahojen osalta eduskunta voi päättää myös niiden hankekohtaisesta kohdentumisesta. Osa harkinnanvaraisista määrärahoista kohdennetaan toimenpiteisiin, joihin ei liity lainkaan alueellisen kohdentamisen harkintaa, vaan kohdentaminen määräytyy kiireellisyyden tai esim. sijainnin perusteella. Tilivirastoittain jakamattomien määrärahojen jaosta päättää ministeriö tai valtioneuvoston yleisistunto. Tällöin ao. ministeriö valmistelee alueellisen tai virastoittaisen jaon perustaen sen mm. erilaisiin tunnuslukuihin, alueiden virastojen omiin esityksiin, alueelta tulleiden avustushakemusten määrään, eduskunnan tai ministeriön asettamiin toimintalinjoihin tai tujo-neuvotteluissa asetettuihin tavoitteisiin. Yksittäisestä määrärahan käytöstä päättää ko. alueellinen virasto tai ministeriö. Määrärahojen alueellisen jaon voi suorittaa myös toiminnaltaan koko maan kattavan tiliviraston keskushallinto virastolle asetettujen tulostavoitteiden ja toimintalinjojen perusteella. Laskennallisuus tarkoittaa sitä, että jaon perusteet tulevat suoraan lain perusteella määräytyvistä kriteereistä (esimerkiksi väestön ikärakenne, ikäluokan määrä kunnassa, koulun oppilasmäärä, kunnan asukastiheys) eikä niihin liity viranomaisen harkintavaltaa. Esimerkiksi kuntien ja kuntayhtymien valtionavut ovat vuoden 2004 talousarvion mukaan yhteensä noin 6,4 miljardia euroa. Tästä laskennallisen valtionosuusjärjestelmän perusteella määräytyvät tehtäväkohtaiset valtionosuudet sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä opetus ja kulttuuritoimeen ovat noin 5,7 miljardia euroa eli noin 89 %. Loppuosa kuntien ja kuntayhtymien valtionavuista, yhteensä 696 miljoonaa euroa määräytyy osin laskennallisesti, osin harkinnanvaraisesti. Harkinnanvarainen osuus valtionavuista myönnetään pääasiassa hakemuksesta, jonka perusteella valtionapuviranomainen ratkaisee tapauskohtaisesti sekä valtionavun määrän että saajat. Tähän valtionapujen ryhmään kuuluu myös täysin laskennallisia eriä kuten kuntien yhdistymisavustus, joka kunnalle on maksettava asukasta kohti määräytyvänä euromääränä, jos kuntien yhdistyminen toteutetaan. Tyypillinen harkinnanvarainen valtionapu on kuntien harkinnanvarainen rahoitusavustus, jonka tarpeen arvioinnissa käytetään kunnan rahoituksen riittävyyttä ja vakavaraisuutta kuvaavia tilinpäätöstietoja. Seuraavassa on esimerkkejä muutamien hallinnonalojen menettelyistä määrärahojen jakamisessa ja vaikutusten arvioinnissa. 15
15 4.1 Aluepoliittisten vaikutusten arvioinnin mahdollisuuksista eri hallinnonaloilla Esimerkki arvioinnin mahdollisuuksista: Opetusministeriön hallinnonala Valtion talousarvion opetusministeriön pääluokan määrärahat Opetusministeriön pääluokan määrärahojen merkittävimpiä menokohteita ovat lakisääteiset valtionosuudet ja -avustukset kunnille, kuntayhtymille ja yksityisille yhteisöille. Määrärahoista noin 3 miljardia euroa muodostuu koulutuksen sekä kulttuuri, liikunta- ja nuorisotoimen ylläpitäjien valtionosuuksista ja -avustuksista. Kuntien ja kuntayhtymien osuus valtionosuuksista on noin 2,3 miljardia euroa ja yksityisten ylläpitäjien osuus noin 0,7 miljardia euroa. Valtionosuuksien lisäksi merkittäviä menokohteita ovat yliopisto-opetus ja tutkimus, opintotuki sekä tiede ja avustukset kulttuurilaitosten toimintaan. Noin 0,4 miljardia euroa pääluokan määrärahoista muodostuu veikkausvoittovaroista, jotka kohdistuvat tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön määrärahoihin. Opetusministeriön toiminnan alueellisista tavoitteista Opetusministeriön toiminnan alueelliset tavoitteet liittyvät ensisijaisesti koulutuspalveluiden tasavertaisen saatavuuden sekä toisaalta koulutuksen, osaamisen ja innovaatiotoiminnan vaikutusten leviämiseen tasapainoista alueellista kehitystä edistävällä tavalla. Ensin mainittu tavoite liittyy erityisesti perusasteen koulutukseen ja jälkimmäinen enemmän keski- ja korkea-asteen koulutukseen. Alueellisen kehityksen eriytyessä on ryhdytty kiinnittämään yhä enemmän huomiota koulutuksellisen perusturvan toteutumiseen. Opetusministeriön Koulutus ja tutkimus vuosina kehittämissuunnitelman mukaan esi- ja perusopetuspalveluiden saavutettavuus turvataan koko maassa ja julkisen vallan tehtävänä on taata koulutusmahdollisuudet jokaiselle kansalaiselle sukupuolesta, asuinpaikasta, iästä, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta. Alueellisesti kattavan koulutuksen ja tutkimustoiminnan tavoitteena on edistää hyvinvointia ja kansainvälistä kilpailukykyä. Ne edellyttävät koulutuksen perusvoimavarojen turvaamista maan eri osissa, kansallisen koulutus- ja tutkimuspolitiikan ja aluepolitiikan kehittämistavoitteiden yhteensovittamista sekä alueellisen elinkeino- ja työelämän ja muiden toimijoiden kanssa tehtävän yhteistyön vahvistamista. Sitä edistetään mm. kytkemällä koulutus- ja tutkimustoiminta osaksi alueiden elinkeinostrategioita. 16
16 Alueellisen kehityksen eriytyessä sekä taloudellisen että demografisten tekijöiden osalta asettaa se koulutuspalveluiden tarjonnalle uusia haasteita. Koulutustarjonnan ja työvoimatarpeiden kohtaantomattomuus on kasvava ongelma sekä syrjäseuduilla että kasvukeskuksissa. Alueelliset erot peruskoulun jälkeisessä lukioon ja ammatilliseen koulutukseen hakeutumisessa ovat suuria ja opetusministeriön tavoitteena on pienentää alueellisia eroja peruskoulun jälkeisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen tarjonnassa. Alueellisen kehityksen edistämiseksi kehitetään vuoropuhelua alueellisten toimijoiden mm. maakuntien liittojen kanssa siten, että niiden asettamat maakunnittaiset koulutustarjonnan tavoitteet voidaan ottaa riittävässä määrin huomioon opetusministeriön kehittämissuunnitelman toimeenpanossa sekä ammatillisen koulutuksen järjestämislupia koskevassa päätöksenteossa sekä ministeriön ja korkeakoulujen tavoite- ja tulossopimuksissa. Tavoitteena on vahvistaa myös oppilaitosten keskinäistä alueellista yhteistoimintaa. Korkeakoulu- ja tutkimuspolitiikka aluepolitiikan välineinä Aikanaan toteutetulla yliopistojen ja korkeakoulujen alueellistamisella on ollut merkittävä vaikutus tasapainoisessa alueellisessa kehittämisessä. Hallitusohjelman mukaan tätä yliopistojen ja korkeakoulujen sekä ammattikorkeakoulujen toiminnan alueellista vaikuttavuutta edelleen lisätään. Korkeakouluissa harjoitettavaa tutkimus- ja teknologiapolitiikkaa ei pääasiallisesti ohjata aluepoliittisin perustein, vaan korkeakoulupolitiikka perustuu ensisijaisesti valtakunnallisiin tavoitteisiin. Näiden tavoitteiden perusteella eri puolilla maata sijaitsevat yliopistot ja korkeakoulut ovat profiloituneet siten, että ne edustaisivat valtakunnallisesti mahdollisimman kattavasti tieteen ja teknologian kehitystä. Niiden sijaintialueiden elinkeinorakenne tai osaamistarpeet eivät kuitenkaan ole olleet ensisijaisesti profiloitumisalojen ja korkeakoulukohtaisten erityispiirteiden lähtökohtana. Yliopistot ja korkeakoulut ovat lähtökohtaisesti opetusministeriön suoran ohjauksen piirissä tulossopimusmenettelyn yhteydessä. Tulossopimusneuvotteluissa ei kuitenkaan erikseen sovita yksityiskohtaisista aluepoliittisista tavoitteista. Valtion talousarviosta tutkimus- ja teknologiapolitiikkaa rahoitetaan pääasiassa kauppa- ja teollisuusministeriön pääluokkaan sisältyvällä sekä eri tutkimuslaitosten rahoituksella. Vuoden 2004 talousarvion aluepoliittisia tavoitteita Kuluvan vuoden talousarviossa alueelliseen kehittämiseen liittyviä tavoitteita on määritelty jokaisen koulutusmuodon lukuperusteluissa: 17
17 Yliopistojen tavoitteena on vahvistaa alueiden elinvoimaisuutta verkostoitumalla alueiden keskeisten toimijoiden kanssa. Alueelliset yliopistokeskukset ja muut yliopistojen aluetoiminnot kootaan riittävän laajoiksi kokonaisuuksiksi siten, että niillä on edellytykset saavuttaa toiminnassaan korkea laatu ja vaikuttavuus. Ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteyksiään elinkeino- ja muuhun työelämään ja sekä korkeakouluihin ja muihin oppilaitoksiin. Ammattikorkeakoulujen roolia innovaatiojärjestelmässä vahvistetaan tehostamalla niiden opetusta palvelevaa ja työelämää sekä aluekehitystä tukevaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. Yleissivistävän koulutuksen (esiopetus, perusopetus, lukiokoulutus ja taiteen perusopetus) kehittämisen lähtökohtana on koulutuksen perusturvan takaaminen kaikille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta. Niitä koskevaa lainsäädäntöä ja rahoitusta kehitetään siten, että ne tukevat alueellista koulutustarjontaa ja opetuksen järjestäjien yhteistyötä. Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkkoa pyritään kehittämään siten, että ammatillisen koulutuksen järjestäjistä muodostuu riittävän suuria ja monipuolisia tai muutoin vahvoja toimijoita työelämän koulutustarpeiden ja alueellisen kehittämistyön näkökulmasta. Esimerkki arvioinnin mahdollisuuksista: Liikenne- ja viestintäministeriö Yleistä Hallitusohjelman mukaan liikennepolitiikan tavoitteena on edistää Suomen ja sen eri alueiden kilpailukykyä kehittämällä liikenteen infrastruktuuria ja palveluja. Lisäksi hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus valmistelee erikseen monivuotisen, kaikki liikennemuodot kattavan liikenneinvestointiohjelman. Investointiohjelman tulee vahvistaa Suomen aluerakennetta, elinkeinoelämän kilpailukykyä ja kansainvälisiä yhteyksiä. Hallituksen harjoittaman tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteena on lisätä tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä sosiaalista ja alueellista tasa-arvoa hyödyntämällä tieto- ja viestintäteknologiaa kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Aluepoliittisten tavoitteiden erityispiirteet LVM:n hallinnonalalla Korkeatasoinen liikenne- ja viestintäinfrastruktuuri sekä liikenteen ja viestinnän palvelujen saatavuus, kattavuus ja kohtuuhintaisuus ovat tärkeitä kilpailukykytekijöitä ja tasapainoisen aluekehityksen perusedellytyksiä. Saavutettavuus on osoittautunut useissa alueiden kilpailukykyä tarkastelevissa tutkimuksissa tärkeäksi tekijäksi. Hallinnonalan määrärahoilla huolehditaan kansainvälisten, valtakunnallisten ja seudullisista yhteyksien 18
18 ylläpidosta ja kehittämisestä siten, että tietty palvelutaso voidaan taatat koko maassa. Määrärahojen yhteyttä palvelutasoon yllä kuvatulla jaotuksella ei aina pystytä tekemään, vaan kuvaus joudutaan tekemään toimenpiteiden avulla. Liikenne- ja viestintäyhteydet ovat siis välttämättömiä, mutta eivät yksistään riittäviä edellytyksiä alueiden elinvoiman kehittymiselle. On myös korostettava, että määrärahojen käytön ensisijainen tavoite ei ole aluepoliittinen, vaan juuri tasapuolinen palvelujen saatavuus eri puolilla maata. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan määrärahat Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan määrärahat ovat vuonna 2005 noin 1,6 miljardia euroa, josta liikenneväylien ylläpitoon ja kehittämiseen käytetään noin 80 % eli noin 1,1 miljardia euroa. Ylläpidon ja hoidon osuus eli ns. perusväylänpidon osuus on yli 810 miljoonaa euroa. Määrärahat kohdistuvat lähinnä tie- ja rataverkkoon, meriväylät ja lentoasemat katetaan käyttäjämaksuin. Väylänpidon lisäksi määrärahoja käytetään tienpidon valtionapuihin (noin 11 miljoonaa euroa), joukkoliikenteen palvelujen ostoon (noin 88 miljoonaa euroa), merenkulun edistämiseen (69 miljoonaa euroa), viestinnän korvauksiin ja avustuksiin (13,6 miljoonaa euroa) sekä Ilmatieteen laitoksen ja Merentutkimuslaitoksen toimintaan. Ilmailulaitos huolehtii lentoasemien ylläpidosta käyttäjärahoitteisesti ottaen huomioon asiakkaiden ja yhteiskunnan tarpeet. Lentoyhtiöt maksavat lentoasemille mm. matkustaja-, laskeutumis- ja navigaatiomaksuja. Merenkulkulaitoksen toiminnasta yli 80 % katetaan asiakkailta perittävillä tuloilla, joista aluksilta perittävät väylämaksut kattavat suurimman osan. Viestintä- ja tietoyhteiskuntapolitiikan toteuttamisessa ei pääsääntöisesti käytetä valtion tukirahoitusta, vaan verkkoja ja palveluja tarjotaan kilpailluilla markkinoilla. Esimerkkejä alueiden kehittämisedellytysten kannalta tärkeistä määrärahoista Väyläverkon kehittämishankkeista eduskunta päättää hankekohtaisesti. Näillä investoinneilla on usein huomattava merkitys eri alueiden saavutettavuuden ja eri seutujen liikenteellisen toimivuuden kannalta. Aloitettavien hankkeiden määrä vaihtelee vuosittain. Vuoden 2003 talousarviossa eduskunta myönsi rahoituksen kahdeksaan uuteen hankkeeseen, mutta vuoden 2004 talousarviossa ei yhteenkään. Talousarviovalmistelun yhteydessä keskeneräisistä ja uusista hankkeista esitetään, mitä vaikutuksia niillä on arvioitu olevan mm. eri alueiden yhteyksien kehittämiseen. Hankkeiden välittömät työllisyysvaikutukset voidaan myös laskennallisesti arvioida henkilötyövuosina, mutta työllisyysvaikutusta eri alueille on ennalta vaikea arvioida, sillä hankkeet ovat kilpailutettuja ja työllisyysvaikutukset voivat levitä varsin laajalle. Hankkeiden välilliset vaikutukset eli saavutettavuuden paranemisesta aiheutuvat 19
19 vaikutukset eri alueilla ilmenevät vasta pitkällä aikavälillä. Jos päätöksenteko muuttuu siten, että hallitus tekee ehdotuksen esim. neljän vuoden aikana aloitettavista hankkeista, tämän ohjelman aluepoliittiset vaikutukset voitaisiin arvioida tarkemmin. Perustienpidon rahoitus on Tiehallinnon käytössä olevaa toimintamenomäärärahaa, jonka käyttöä nykyisin ohjataan eduskunnan ja ministeriön asettamin tulostavoittein. Valtaosa perustienpidon määrärahojen käytöstä määräytyy valtakunnallisten toimintalinjojen mukaisesti, esim. tieverkon hoito, ylläpito ja liikenteen hallinta sekä hallinto. Perustienpidon määräraha jaetaan tiepiirien käyttöön näiden toimintalinjojen mukaisesti. Jaon toimittaa Tiehallinnon keskushallinto. Toimintalinjojen tavoitteena on taata sama palvelutaso eri puolilla maata samantyyppisellä tiestöllä. Talousarviovalmistelun yhteydessä esitetään yleisesti tieverkon kunnon ja hoitotason kehittyminen. Tieverkon ylläpidon ja hoidon tasolla on selvä vaikutusta alueiden kehittymisedellytyksille. Määrärahan alueellisen kohdentamisen tasapainoa tai oikeudenmukaisuutta ei voida arvioida yksinomaan määrärahan suuruudella, sillä eri alueet poikkeavat ratkaisevasti toisistaan mm. laajuuden, asukasmäärän ja toiminnan perusteella. Myöskään määrärahan suhteuttaminen esim. tiepituuteen tai liikennesuoritteeseenkaan ei anna välttämättä oikeaa kuvaa. Esimerkiksi Uudenmaan tiepiirin osuus määrärahoista on noin 12 %, liikennesuoritteesta 21 % ja tiepituudesta 6 %. Jos määrärahataso ei olennaisesti muutu tai jos määrärahoja ei merkittävästi kohdenneta uudelleen, aluepoliittisia vaikutuksia on vaikea osoittaa. Perustienpidolla rahoitetaan vähäisessä määrin laajennus- ja uusinvestointeja. Osa tästäkin perustienpidon investointirahoituksesta on valtakunnallisesti sovittuja teemaohjelmia. Muu osa laajennus- ja uusinvestointeihin käytettävästä rahasta on alueitten päätettävissä. Vuonna 2005 perustienpidonlaajennus- ja uusinvestointeihin alustavan arvion mukaan käytettävissä yhteensä noin 50 miljoonaa euroa, josta yhteisesti rahoitettavien ohjelmien jälkeen jää tiepiirien käyttöön noin 40 miljoonaa euroa. Määräraha jaetaan tiepiireille liikennesuoritteen mukaisesti. Tämän osuuden alueellinen jakautuminen voidaan esittää ja sen vaikutuksia arvioida. Valtionapu yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen on 11,1 miljoonaa euroa. Määrärahaa käytetään tasa-arvoisen liikkumisen turvaamiseen ja pysyvän asutuksen sekä perustuotantotoiminnan tarvitsemien teiden avustamiseen. Radanpitoon on budjettirahoituksen lisäksi käytettävissä ratamaksu sekä hallitusohjelman mukaan VR-Yhtymän voitontuloutusta vastaava määrä. Ratahallintokeskuksen vastuulla on 5850 km:n rataverkko, jota ylläpidetään ja kehitetään yhtenä kokonaisuutena. Perusradanpidon korvausinvestointeja kohdistetaan rataverkolle tarpeiden mukaisesti. Kunnon kehittymisestä esitetään arviot. 20
20 EU:n tavoiteohjelmien mukaisiin hankkeisiin tarvittava rahoitus budjetoidaan LVM:n koontimomentille ( ). Kansallista rahoitusta on saatu myös työministeriön hallinnonalalta ( ). EU:n rahoitusosuus on budjetoitu SM:n momentille EU:n tavoiteohjelmien rahoitus voidaan esittää alueittain ja arvioida sen vaikutusta. Joukkoliikennepalvelujen kattavuus on tärkeä alueellinen tasa-arvokysymys. Joukkoliikennemäärärahan käytön ensisijainen tavoite ei ole aluepoliittinen vaan tasapuolinen palvelujen saatavuus eri puolilla maata. Liikenne- ja viestintäministeriö ostaa kaukoliikennettä ja junien lähiliikennettä ja lääninhallitukset ostavat linja-autoilla ja takseilla harjoitettavaa alueellista runkoliikennettä sekä rahoittavat avustuksin paikallisliikennettä ja lippualennuksia. Joukkoliikenteen tarjonnassa on yritysaloitteinen järjestelmä, jossa vain asiakastuloperusteista liikennettä täydentävät ja tarpeelliseksi arvioidut palvelut ostetaan. Asiakastuloperusteinen liikenne ja ostoliikenne muodostavat yhdessä kokonaisjärjestelmän. Joukkoliikenteen toimintaedellytykset vaihtelevat merkittävästi maan eri puolilla. Alueellisen ja paikallisen liikenteen määräraha kiintiöidään lääninhallituksille todellisten tarpeiden perusteella. Läänikohtainen määrärahatarve voi esimerkiksi markkinaolosuhteiden ja matkustuksen kehittymisen tai kuntien tekemien uusien linjanvetojen perusteella vaihdella vuosittain merkittävästi. Pelkästään läänin asukasmäärän tai laajuuden perusteella suhteutettu määräraha ei anna oikeaa kuvaa läänin liikenteellisistä olosuhteista ja määrärahatarpeesta. Alueellista ja paikallisen liikenteen määrärahaa ei voida vielä talousarviovalmistelun yhteydessä kohdistaa lääneittäin. Edellä mainitun perusteella määrärahan aluepoliittisia vaikutuksia voidaan pyrkiä arvioimaan lähinnä yleisellä tasolla kokonaisuutena ja mahdollisia muutoksia yleisesti arvioiden. Sama koskee pitkälti myös kaukoliikennemäärärahan vaikutusten arviointia. Ministeriö on asettanut työryhmän määrittämään valtakunnallisesti yhtenäisen julkisen liikenteen tavoitteellisen peruspalvelutason ottaen huomioon kansalaisten liikkumistarpeet ja toisaalta kysyntä sekä mahdollisuudet järjestää palvelut eri liikenteen hoitotavoilla. Peruspalvelutason määrittäminen helpottaa ja tehostaa joukkoliikenteen rahoituksen suuntaamista. Samalla se tulee todennäköisesti luomaan parempia edellytyksiä arvioida myös joukkoliikennerahoituksen aluepoliittisia vaikutuksia. Yhteenvetona voidaan todeta, että alueellisesti (tiepiireittäin) voidaan esittää alueellisesti päätettäviä perustienpidon laajennus- ja uusinvestointeja ja EU-rahoitusta. Joukkoliikenteen rahoituksen aluepoliittisia vaikutuksia voidaan pyrkiä arvioimaan yleisellä tasolla kokonaisuutena. Perusväylänpidon määrärahojen tasomuutosten merkitystä aluekehitykseen voidaan myös arvioida kokonaisuudessaan. 21
05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus
05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus S e l v i t y s o s a : EU:n ohjelmakauden 2000 2006 sekä ohjelmakauden 2007 2013 rakennerahasto-ohjelmia rahoittavan Euroopan sosiaalirahaston toimenpiteillä
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella
LisätiedotSISÄASIAINMINISTERIÖN OHJE 1 (6) MÄÄRÄYSKOKOELMA MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAN LAATIMINEN. 1. Yleistä
SISÄASIAINMINISTERIÖN OHJE 1 (6) MÄÄRÄYSKOKOELMA SM 2007-01010/Ha-63 Annettu Nro 3 13.9.2007 Voimassaoloaika Toistaiseksi Säädösperuste Rakennerahastolaki (1401/2006) Valtioneuvoston asetus rakennerahastoista
LisätiedotYritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020
Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet
LisätiedotSISÄASIAINMINISTERIÖN OHJE 1 (6) MÄÄRÄYSKOKOELMA MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAN LAATIMINEN. 1. Yleistä
SISÄASIAINMINISTERIÖN OHJE 1 (6) MÄÄRÄYSKOKOELMA SM 2007-01010/Ha-63 Annettu Nro 2 14.3.2007 Voimassaoloaika Toistaiseksi Säädösperuste Rakennerahastolaki (L 1401/2006) Muuttaa/Kumoaa (ei aikaisempia ohjeita)
LisätiedotValtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu
Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohta Työ- elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Haikko 15.3.2011 Lakiuudistuksen (Laki alueiden kehittämisestä 1651/2009)
LisätiedotYritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö
LisätiedotHE 103/2004 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2004 LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 93/2004 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ
HE 103/2004 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2004 LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 93/2004 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin
LisätiedotAluekehittäminen ja TKIO
Päijät-Hämeen liitto The Regional Council of Päijät-Häme Aluekehittäminen ja TKIO Petra Stenfors 5.2.2019 Aluekehittämisen määrittely (HE alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista) Toimijoiden yhteistyö
LisätiedotOhjelmakausi TEM Maaliskuu 2012
Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen
Lisätiedot70. (32.30, osa, ja 26.98, osa) EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus
70. (32.30, osa, 34.05 ja 26.98, osa) EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus S e l v i t y s o s a : Kansallisen rakennerahastostrategian yleisenä tavoitteena on vahvistaa sekä kansallista että alueellista
LisätiedotPuheenjohtaja, osastopäällikkö Keijo Lipèn avasi kokouksen.
PÖYTÄKIRJA 10.12.2001 TAVOITE 3 JAOSTON KOKOUS Aika 10.12.2001 klo 13.00-15.00 Paikka Läsnä Keski-Suomen TE-keskus, Telakka-neuvotteluhuone Cygnaeuksenkatu 1, 2 krs. Jyväskylä Jukka Raivio Rauli Sorvari
LisätiedotTYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Alueiden kehittämisyksikkö
1 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Alueiden kehittämisyksikkö 4.4.2008 MAAKUNTAOHJELMIEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMIEN LAATIMINEN VUONNA 2008 1. Yleistä Maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmat on laadittu alueilla
LisätiedotEU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.
EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset
LisätiedotVipuvoimaa EU:lta hanketietoisku
Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat
LisätiedotHE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Hallintovaliokunta 14.10.2009 Hallitusneuvos Tuula Manelius Neuvotteleva virkamies Tarja Reivonen Työ- ja elinkeinoministeriö
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti
LisätiedotKESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJEL- MAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2019
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Alueet ja kasvupalvelut -osasto 31.1.2019 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJEL- MAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN
LisätiedotYMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista
YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 6 2007 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2007 JULKAISUSARJA 6 2007 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen
LisätiedotYmpäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008
Ympäristöministeriön raportteja 12 2008 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 12 2008 Ympäristöministeriön
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotTalousarvioesitys Nuorisotyö
91. Nuorisotyö S e l v i t y s o s a : Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa nuorisotyön ja -politiikan yleisestä kehittämisestä ja nuorisopolitiikan yhteensovittamisesta valtakunnan tasolla. Tukenaan
LisätiedotMaakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelu
Maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelu (Maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma) Maakuntainsinööri Patrick Hublin, Pohjois-Savon liitto Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 31.10.2018 Joensuu Laki
LisätiedotHämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015
NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan
LisätiedotKasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö
käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen
LisätiedotAlueiden kehittämisen tehtävät maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin
Alueiden kehittämisen tehtävät maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin 1. Mitä varten ko. tehtäväkokonaisuus on olemassa eli mikä on kokonaisuuden tärkein tavoite? Maakunnan tehtävät alueiden kehittämisessä
LisätiedotKeski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön
LisätiedotAlustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia
Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto
LisätiedotKaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä
LisätiedotPeruspalveluiden arvioinnista , Helsinki Kirsi Kaunisharju
Peruspalveluiden arvioinnista Vauhtia kulttuuriin! 12.1.2012, Helsinki Kirsi Kaunisharju Peruspalveluiden arviointi Peruspalveluiden arviointi on aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) 4 :n 2
LisätiedotAluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia
Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja
LisätiedotKokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta
Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki
LisätiedotUusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan
Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen
LisätiedotYhteinen savotta, yhteinen strategia
Yhteinen savotta, yhteinen strategia AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategia-asiakirjan 2016-2019 valmistelu Aluetilaisuudet Rovaniemi, Helsinki, Seinäjoki ja Mikkeli Anu Nousiainen ja Marja-Riitta Pihlman
LisätiedotMMM:n hallinnonalan energiapäivä
MMM:n hallinnonalan energiapäivä Energia-asioiden sijoittuminen TEK-/ELY-organisaatioon ja yhteistyö metsäkeskusten kanssa 5.6.2009 Osastopäällikkö Heimo Hanhilahti MMM Energia-asioiden hoito TE-keskuksissa
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä 2014
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 565
LisätiedotAmmattikorkeakoulut ja aluekehitys
Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään
LisätiedotStrategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen
Strategian yhteys tulossopimuksiin Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Voimavaralähtökohdat Toimintamenomomentin henkilötyövuodet sopeutetaan vuoden 2015 tasolta 783 henkilötyövuotta tasolle 726 henkilötyövuotta
LisätiedotTalousarvioesitys 2016
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä 2015
63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014) Momentille myönnetään 98 899 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille
LisätiedotMiten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013
Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien
LisätiedotTyöpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012
Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467
LisätiedotAluekehittämisjärjestelmän uudistaminen
Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Aluekehittämisjärjestelmä ja lainsäädäntö (luonnos keskeisistä sisällöistä koskien aluekehittämistä) Maakuntalaki (11/2016 HE eduskunnalle) Maakunnan tehtävät: Aluekehittämisviranomainen
LisätiedotPIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa
PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla
Lisätiedot2. Maakuntaohjelman rooli maakunnallsen tahtotilan muodostajana
1.':. íöi/' \~~""'!!~~ ~,..,~ ::~ t,.,...~..-_.~ si,r.; '.'Y't..i: 'j,7t:''--:~?~:r~ ~fl~:~~l',,!r: j;_ar~;r'lu'!n(is--;j\"::~~~'~'~tt.:~"t:t.~~rß'ti~~!,.; ~lt~~ TYÖ- JR E:LINHE:INOMINISTERIÖ RI~BETS-
LisätiedotOhjauksen uudet tuulet valtiovarainministeriön näkökulma hallinnon uudistumiseen. Palkeet foorumi Alivaltiosihteeri Päivi Nerg ltanen, VM
Ohjauksen uudet tuulet valtiovarainministeriön näkökulma hallinnon uudistumiseen Palkeet foorumi 13.9.2018 Alivaltiosihteeri Päivi Nerg ltanen, VM Sisältö Ohjauksen ajattelukehikot Ohjauksen näkökulma
LisätiedotKESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS
KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,
LisätiedotMAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN
MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.
LisätiedotRuotsin tapa toteuttaa pitkäjänteistä liikennepolitiikkaa ja rahoittaa liikenneinfraa
Ruotsin tapa toteuttaa pitkäjänteistä liikennepolitiikkaa ja rahoittaa liikenneinfraa Havaintoja ja ideoita Suomessa sovellettavaksi 28.6.2018 Havaintoja ja ideoita Suomessa sovellettavaksi 1. Liikennejärjestelmän
LisätiedotMiten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa
Miten maakuntaohjelmaa 2014-2017 on toteutettu Pohjois-Savossa Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa 15.5.2017 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman 2014-2017 toimintalinjat Aluerahoitukset
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään liikuntalain (390/2015) nojalla: Valtioneuvoston asetus liikunnan edistämisestä 1 luku Valtion liikuntaneuvosto 1 Valtion liikuntaneuvoston ja sen jaostojen
LisätiedotAlueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa
Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004
LisätiedotMeripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia
Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin
Lisätiedot15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto
Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR
LisätiedotSakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin
Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin suositusten pohjalta KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 28.2.2007 OECD:n arviointi kolmannen
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin
LisätiedotPalvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen
Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-
LisätiedotAmmattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012
Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen
LisätiedotJoensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1 Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Sisältörunko Ohjelman
LisätiedotTULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA
TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA VM:n pilotti-hanke: Uusien tulosohjausasiakirjojen ja talousarvion välinen yhteys 18.11.2012 Valtiovarainministeriön hallinnonala 1.3.2012
LisätiedotYmpäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006
YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 5 2006 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006 Helsinki 2006 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA
LisätiedotHE 179/2007 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2008 LISÄTALOUSARVIOKSI
HE 179/2007 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2008 LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta päättäisi
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 196/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus- ja kulttuuritoimen
LisätiedotPurkautuvien rakennerahastovaltuuksien uudelleenbudjetointi
Purkautuvien rakennerahastovaltuuksien uudelleenbudjetointi Sulkemistyökokoukset, kevät 2011 Helsinki 10.5. Joensuu 12.5. Tampere 17.5. Oulu 19.5. Erikoissuunnittelija Päivi Tapanila Työ- ja elinkeinoministeriö
LisätiedotAlueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR
Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:
LisätiedotMillaisella väyläverkolla kuljetat vuonna 2019? Väylänpidon rahoitusnäkymät
Millaisella väyläverkolla kuljetat vuonna 2019? Väylänpidon rahoitusnäkymät Liikenneviraston pääjohtaja Kari Wihlman 3.10.2018 3.10.2018 Kari Wihlman Suuret ratahankkeet 14.5.2018 3 Globaalit megatrendit
LisätiedotHallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia
Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö
LisätiedotELY-keskusten puheenvuoro
ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,
LisätiedotHE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
LisätiedotTalousarvioesitys 2017
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden
LisätiedotMaakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö
Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriö ALKU uudistus ja maakunnan yhteistyöryhmät ALKU uudistuksessa MYR:lle ei tullut erityisiä uusia
LisätiedotYmpäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2009
Ympäristöministeriön raportteja 5 2009 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2009 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 5 2009 Ympäristöministeriön
LisätiedotLakiuudistuksen tilannekatsaus
Lakiuudistuksen tilannekatsaus Työseminaari 16.4.2013 Tarja Reivonen TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen sisältö ja organisointi Yhdistetään ja uudistetaan: Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) ja rakennerahastolaki
LisätiedotTYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto
TYÖ JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys ja alueosasto 10.3.2016 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2016 VALTION RAHOITUSOSUUDEN
LisätiedotValtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta
Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta 2019-2022 Liikennejaosto 17.5.2018 Liikenneviraston talousjohtaja Kristiina Tikkala Väylänpidon painotukset Liikenneverkon päivittäisen liikennöitävyyden
LisätiedotKoulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen
Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan
LisätiedotIdeasta suunnitelmaksi
Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja
LisätiedotKESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Yritys- ja alueosasto 10.3.2016 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan liiton tavoitteet hallitusohjelmaan
Etelä-Pohjanmaan liiton tavoitteet hallitusohjelmaan 2019 2023 Etelä-Pohjanmaan liiton tavoitteet hallitusohjelmaan 2019 2023 Sisältö 1. Johdanto 4 2. Alue- ja kaupunkipolitiikka 6 3. Väestöpolitiikka
LisätiedotYritysrahoitusta saatavilla ELY-keskuksesta Neuvotteleva virkamies Sirpa Hautala TEM/Yritys- ja alueosasto
Yritysrahoitusta saatavilla ELY-keskuksesta 29.11.2017 Neuvotteleva virkamies Sirpa Hautala TEM/Yritys- ja alueosasto Yrityksen kehittämisavustus Myönnetään lähinnä pk-yrityksille kasvua, kansainvälistymistä,
LisätiedotMaakuntien resurssiohjaus
Maakuntien resurssiohjaus 29.6.2016 1 Maakuntien resurssiohjauksen kokonaisuus Julkisen talouden suunnitelma - Maakuntataloudelle asetetut tavoitteet - Maakuntien tehtävien ja rahoituksen arviointi Valtion
LisätiedotLaki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu?
Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Rakennerahastokausi 2014 2020 Päijät-Hämeessä Info- ja keskustelutilaisuus 14.3.2013 Tarja Reivonen Neuvotteleva virkamies TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen
LisätiedotRakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto
Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen
LisätiedotLukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa
Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat
LisätiedotTYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto 2.3.2017 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ -TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2017 VALTION RAHOITUSOSUUDEN
LisätiedotUusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi
Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan
LisätiedotKehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.
Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet
LisätiedotMaakuntaohjelman
Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2010-2011 Hannu Korhonen Pääpainotukset: Liikenteellinen saavutettavuus Uusien elinkeinokärkien käynnistäminen Hyvinvointipalvelujen turvaaminen Osaavan työvoiman
LisätiedotMaakuntien ohjaus. Finanssineuvos Tanja Rantanen, VM Kuntamarkkinat
Maakuntien ohjaus Finanssineuvos Tanja Rantanen, VM Kuntamarkkinat 13.9.2017 1 Uudistuksen tavoitteet Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteena on: kaventaa ihmisten hyvinvointi ja terveyseroja,
LisätiedotUusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?
Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien
LisätiedotPalvelustrategia Helsingissä
Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin
LisätiedotAlue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa
Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,
LisätiedotOpetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.
Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings
LisätiedotYLIOPISTOKESKUSTEN KEHITTÄMINEN - SEMINAARI LAHDESSA
YLIOPISTOKESKUSTEN KEHITTÄMINEN - SEMINAARI LAHDESSA 23. - 24.9.2004 Kohti vahvempia korkeakoulujen aluevaikutuksia Ylijohtaja Arvo Jäppinen OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan
LisätiedotKANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA
KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian
LisätiedotYhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen
Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä
LisätiedotRakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto
Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen
Lisätiedot