Myötätunto työvälineenä hoivatyössä. Työkyvytön vai työtön? Aivojen kuntoutumisen neurobiologiset haasteet. Terveyden ja hyvinvoinnin kehitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Myötätunto työvälineenä hoivatyössä. Työkyvytön vai työtön? Aivojen kuntoutumisen neurobiologiset haasteet. Terveyden ja hyvinvoinnin kehitys"

Transkriptio

1 1 Veijo Notkola Veijo Notkola Kuntoutuksen oikea-aikaisuus edellyttää lainsäädännön kehittämistä Henna Palmunen Myötätunto työvälineenä hoivatyössä Anne Määttä Työkyvytön vai työtön? Marjo Hodju ja Kirsi Rönkä Elämänlanka-projekti luo kuntoutuskurssimallia nuorille, joilla on neurologisia erityisvaikeuksia AARNE YLINEN Aivojen kuntoutumisen neurobiologiset haasteet MAIJA TIRKKONEN, EEVA-LEENA RASIMUS JA SEIJA KERO Terveyden ja hyvinvoinnin kehitys ASLAK-kursseilla MATTI TUUSA Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla VELI MATTI HEIKKILÄ Vajaakuntoisuuden yksilöllis-lääketieteellisen ja sosiaalisen mallin vertailua

2 Kuntoutuksen oikeaaikaisuus edellyttää lainsäädännön kehittämistä Pääkirjoitus Veijo Notkola Helmikuussa tätä kirjoittaessa vaalit ovat vielä jonkun matkan päässä, mutta eri puolilla näkyy jo kannanottoja siitä, millainen tulevan hallitusohjelman pitäisi olla. Hallitusohjelmaan halutaan liittää uusi sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitusjärjestelmä, jonka tärkeimpinä tavoitteina on pidetty sosiaali- ja terveyspalveluiden integrointia, painopisteen siirtämistä peruspalveluihin ja avohoitoon, asiakkaiden valinnanmahdollisuuksien lisäämistä, taloudellista kestävyyttä sekä alueellisen ja väestöryhmien välisen tasa-arvon lisäämistä. Kuntoutukseen ja sen kehittämiseen liittyy kysymyksiä, joissa painotukset voivat hyvin olla samantyyppisiä kuin edellä. Kuntoutuksen integrointia ja tiedonkulkua eri järjestelmien välillä on tärkeää kehittää. Palveluita pitäisi siirtää kohti joustavampia avokuntoutusmuotoja ja asiakkaiden valintamahdollisuuksia lisätä: alueellisuus ja alueelliset palvelut ovat tärkeitä. Lisäksi kuntoutuksen rooli väestöryhmien terveyserojen kaventamisessa on merkittävä. Suomen kuntoutusjärjestelmän keskeinen ongelma on järjestelmän monimutkaisuus ja se, että kokonaisvastuu kuntoutujasta hämärtyy helposti. Kuntoutukseen käytetään paljon resursseja ja vaikka kuntoutus on vaikuttavaa, voisi järjestelmä toimia nykyistäkin tehokkaammin. Tavoitteena pitää olla, että kuntoutus on oikea-aikaista ja käynnistyy viivytyksettömästi kuntoutustarpeen toteamisesta. Kuntoutuksen vaikuttavuuden parantamiseksi ja asiakkaan pallottelun estämiseksi on tarpeen täsmentää vastuutahojen työnjakoa ja näin vahvistaa asiakkaan asemaa. Kuntoutuksen oikea-aikaisuus edellyttää lainsäädännön kehittämistä. Lainsäädännössä tulisi määritellä viranomaisille velvoite enintään kolmen viikon ajassa ratkaista, minkä järjestelmän vastuulle kuntoutustarpeen arviointi kuuluu. Kelan ammatillisen kuntoutuksen kriteereitä pitää täsmentää ja työkyvyttömyyden uhka poistaa lainsäädännöstä. Syy on yksinkertaisesti se, että työkyvyttömyyden uhka myöhentää ja vaikeuttaa kuntoutukseen pääsyä Kelan järjestelmässä. Kuntoutuksen hylkäysprosentit subjektiiviseen oikeuteen liittyen ovat liian korkeita. Harkinnanvaraiseen kuntoutukseen tulee aikaisempaa vaikeammassa tilanteessa asiakkaita, koska pääsy esimerkiksi Kelan Tyk-kuntoutukseen on estynyt liian tiukkojen kriteereiden vuoksi. Työkyvyttömyyden uhka Kelan kuntoutuslainsäädännössä siis estää kuntoutuksen oikeaaikaisen käynnistymisen, mikä näkyy korkeina Kelan hylkäysprosentteina. Henkilöllä on vika, vamma tai sairaus, mutta jonkun mielestä ei työkyvyttömyyden uhkaa ja kuntoutus ei siten käynnisty. On päätettävä, että ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytyksiä koskevat säännökset selkiytetään, jotta varmistetaan, että lainsäädäntö ei estä Kuntoutus

3 tarkoituksenmukaisen ammatillisen kuntoutuksen toteuttamista. Tämä koskee erityisesti kuntoutustarveselvitystä ja Tyk-kuntoutusta. Myös Kelan harkinnanvaraista kuntoutusta pitäisi paremmin ohjata sellaisten väestöryhmien tarpeisiin, joissa kuntoutuksen tarve on suuri. Tavoitteena täytyisi olla väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen. Harkinnanvaraisen kuntoutuksen määrärahojen kasvu on ollut varsin maltillista. Mielestäni olisi syytä miettiä summan kasvattamista ja sen ainakin osittaista suuntaamista sellaisten ammattiryhmien tai ammattialojen tarpeisiin, joissa kuntoutuksen tarve on esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeillä mitattuna keskimääräistä korkeampi. Vaikeavammaisten lääkinnällisessä kuntoutuksessa on myös kehittämistarpeita, jotka olisi syytä huomioida hallitusohjelmassa. Vammaisetuuksiin liittyvä kytkös pitää poistaa. Kuntoutuslain mukaan kuntoutusta saa myöntää vain, jos korotettu vammaisetuus on voimassa. Tämän seurauksena etenevissä sairauksissa kuntoutus siirtyy liian myöhäiseen ajankohtaan. On järjetöntä odottaa asiakkaan siirtymistä pyörätuoliin ennen kuin kuntoutus voidaan aloittaa. Sata-komitean tammikuussa 2009 julkaistuissa linjauksissa esitettiin vaikeavammaisten kuntoutuksen myöntämisikärajan nostamista 67 vuoteen. Ikärajan nostaminen, lääkinnällisen kuntoutuksen kytköksen poistaminen vammaisetuuksiin ja puolen vuoden pituisten kuntoutuspäätösten mahdollistaminen edellyttää Kelan kuntoutuslain muuttamista. Kelan järjestämisvastuu pitää saman tien nostaa 68 vuoteen. Vaikeavammaisten kuntoutukseen liittyen Kelan lääkinnällistä kuntoutusta koskevaa lainsäädäntöä tulisi muuttaa siten, että jatkossa kuntoutuspäätöksiä voitaisiin tehdä puolen vuoden ajaksi. Ehdotus päätöksen vähimmäiskeston alentamiseen vuodesta puoleen vuoteen liittyy erityisesti tilanteisiin, joissa sairaus tai vamma aiheuttaa äkillisen työ- ja toimintakyvyn menetyksen. Näissä tilanteissa on usein vaikea arvioida toimintakyvyn, haitan ja kuntoutustarpeen ennustetta pitkällä ajanjaksolla. Työ- ja toimintakyvyn palauttamiseksi on välttämätöntä järjestää ajoissa riittävät kuntoutustoimenpiteet, koska varhainen kuntoutuksen aloittaminen vaikuttaa merkittävästi työkyvyn palauttamiseen ja itsenäiseen selviytymiseen. Kuntoutuksen monimuotoisuuteen ja -mutkaisuuteen liittyy se, että sähköinen tiedonkulku kaipaa parantamista terveydenhuollon ja Kelan, mutta myös muiden toimijoiden välillä, mukaan lukien työvoimahallinto ja työeläkelaitokset, työterveyshuolto ja kuntoutuslaitokset. Lisäksi kuntoutuksen tilastointi pitäisi saada ajan tasalle. On asiakkaan ja kuntouttajan etu, että tiedonkulku ja yhteistyö on saumatonta kuntoutuksen kaikissa vaiheissa. Ei liene tarkoituksenmukaista, että kuntoutusprosessi pitää toistuvasti aloittaa alusta kysymällä, mitä kuntoutusta olette tähän mennessä saaneet tai mitä tavoitteita teillä on ollut aiemmissa kuntoutuksissa. Kuntoutus-lehti uudella ulkoasulla, ole hyvä! Halusimme lisää selkeyttä ja virtaviivaisuutta sitä, että lehti on entistä luettavampi ja miellyttävämpi silmälle. Kiinnostuneena odotamme, mitä mieltä sinä olet uudesta ulkoasusta. Palautteen voit lähettää toimitussihteerille: 4 Kuntoutus

4 Tieteellinen artikkeli Henna Palmunen Myötätunto työvälineenä hoivatyössä Kuntoutusinterventio myötätuntostressin tunnistamiseksi ja myötätuntouupumuksen ehkäisemiseksi Johdanto Hoivatyö on ihmissuhdetyötä, jota tehdään monen eri ammattiryhmän voimin, useissa eri toimintaympäristöissä, laajalle ja monimuotoiselle kohdejoukolle. Hoivatyötä voidaan tehdä esimerkiksi asiakkaan kotona, asumispalveluyksiköissä tai laitosolosuhteissa. Asiakkaat voivat kuulua moniin ikäluokkiin ja hoivallinen tarve voi liittyä esimerkiksi fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Hoivatyö voi sisältää esimerkiksi lääkinnällistä, toiminnallista, hoidollista, psyykkistä ja sosiaalista työtä. Myös saattohoito käsitetään hoivatyöksi. Hoivatyöntekijä käyttää ammattitaidon ja tekniikan ohella työvälineenä omaa persoonaansa, ja työtehtävät vaativat työntekijältä monimuotoisia tunnetaitoja. Työ käsittelee elämän filosofiseettisiä tasoja, ja voi olla hyvin koskettavaa. Alalle hakeutuu usein auttamishaluisia ihmisiä, joita motivoi työn tarjoamat psykososiaaliset ulottuvuudet. Toisaalta samat seikat altistavat työntekijää myös henkiseen kuormitukseen. Empatiakyvyn kautta syntyvä myötätunto, taito samaistua asiakkaan tilanteeseen, saattaa herättää työntekijässä raskaita tuntemuksia. Hoivatyöntekijä kohtaa asiakas- ja potilastyössä voimakkaita ja järkyttäviäkin asioita, jotka saattavat ajan kuluessa kasautua ja aiheuttaa kuormitustilan, jos niitä ei pääse riittävällä tasolla työstämään ja purkamaan. Pahimmillaan kuormitus voi muuttua työkykyä ja psyykkistä terveyttä uhkaavaksi myötätuntouupumukseksi. Myötätuntouupumus on kuitenkin ehkäistävissä oleva ilmiö, ja siitä on mahdollisuus myös täysin kuntoutua. Hoivatyön psyykkiset vaatimukset Myös tutkimusten mukaan osa hoiva-alan työstä on raskasta, sekä fyysisesti, että psyykkisesti ja sosiaalisesti. Eniten työperäistä henkistä kuormitusta koetaan sosiaali- ja terveysalalla (Elo, 2010). Työssä voi kohdata aggressiivisia asiakkaita ja joutua esimerkiksi toimimaan asiakkaiden välisissä konfliktitilanteissa tai asiakkaan kiinnipitotilanteissa. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelevistä joka neljäs on joutunut väkivallan tai sen uhan kohteeksi (Salminen, 2010). Laitoksissa tapahtuvassa vanhusten hoivatyössä väkivalta tai sen uhka koskettanut on noin 30 prosenttia työntekijöistä (Kröger & Vuorensyrjä, 2008). Kröger, Leinonen ja Vuorensyrjä (2009) raportoivat laajan pohjoismaisen tutkimuksen tuloksia hoivatyöstä. Ala todetaan epävarmemmaksi työmarkkinaympäristöksi Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa, ja määräaikaiset työsuhteet ovat yleisempiä. Lisäksi asiakaspaine on Suomessa muita Pohjoismaita kovempi, ja työvuorokohtaisia asiakasmääriä on Suomessa enemmän. Työskentely on Suomessa keskittynyt laitoksiin ja asumispalveluyksiköihin. Toisaalta Kröger ym. korostavat, että hoivatyöhön kouluttaudutaan pidemmin ja ammattiin kiinnytään Suomessa voimak- Kuntoutus

5 kaammin kuin muualla. Kröger ja Vuorensyrjä (2008) toteavat, että vanhustyö, joka on yksi hoivatyön merkittävimmistä alueista, kuvautuu tutkimusten mukaan henkisesti ja fyysisesti erittäin rasittavaksi työksi. Lisäksi he mainitsevat, että kenttää vaivaa monet ongelmat, eikä vanhustyö itsessään ole houkutteleva ala. Kuormitustekijöistä huolimatta alalla työskentelevät ovat motivoituneita työhönsä ja pitävät työtä mielekkäänä (Kröger, Leinonen & Vuorensyrjä, 2009). Työntekijän psykososiaalinen kuormitus voi syntyä hoivatyössä myös epäsuorasta, toisen asteen kontaktista, kuten esimerkiksi asiakkaan elämäntarinaan perehtymisestä, etenevän sairauden tuottaman ahdistuksen myötäelämisestä, asiakkaan trauman kokemisesta tai viranomaispäätösten aiheuttavan ahdistuksen kohtaamisesta. Molander (2009) korostaa, että asiakkaiden haavoittavat kokemukset voivat siirtyä työntekijöille ja työntekijöissä voi kehittyä samankaltaisia psyykkisiä oireita kuin asiakkailla. Stamm (1999) muistuttaa, että ammattinimike ei tee työntekijää immuuniksi työn koskettavuudelle. Työntekijälle ja asiakkaalle muodostuu hoivatyössä usein pitkä, vuosia kestävä suhde, jossa asiakas tulee lähelle työntekijää. Monissa tapauksissa suhde päättyy saattohoitoon ja asiakkaan kuolemaan. Tällöin työntekijä kohtaa omaisten suruprosessin, kuulee ja tukee omaisia, työstää omia tuntemuksiaan tapahtuneesta ja hoitaa kuitenkin rinnalla perustyötään. Edmundsin (2010) mukaan hoitotyössä välittäminen ja hoidon antaminen on kuitenkin työn ydin; jos työntekijä ei tunnetasolla välitä asiakkaasta, työstä tulee toimimatonta. Riskinä on hänen mukaansa myös se, jos työntekijä välittää asiakkaasta liikaa, eli kiintyy asiakkaaseen voimakkaasti. Myötätuntostressi ja myötätuntouupumus Empatia tarkoittaa Rothschildin (2006) mukaan taitoa liittyä toisiin ja kykyä saada perspektiiviä toisen tilanteeseen. Empatia kehittyy myötätunnoksi, ja antaa ihmiselle mahdollisuuden mukautua toisen ihmisen tilanteeseen. Tämä taito auttaa olemaan herkkä ja taitava ihmissuhdetyössä. Korkeila (2009) kuvaa ihmisen sosiaalisten aivojen kehittymistä evoluutionaariseksi ilmiöksi, johon on vaikuttanut toiminta monimutkaisissa sosiaalisissa ryhmissä. Hän toteaa, että sosiaalisten aivojen tehtäviä ovat muun muassa kasvojen tunnistus, ruumiillisten signaaleihin liittyvä tunnevaste ja sen työstäminen sekä itseyden ymmärrys. Lisäksi sosiaalisten aivojen avulla voimme intuitiivisesti tiedostaa toisen ihmisen kokemusmaailmaa. Työntekijä voi kokea myötätuntostressiä altistuessaan asiakkaan vaikeaan tilanteeseen. Vaikka stressioireet ovat myös fyysisiä, ne kumpuavat työntekijän samaistumistaidoista ja myötäilevät asiakkaan tunnemaailmaa ja -reaktioita (Toivola 2004). Kåver ja Nilsonne (2008) vahvistavat, että ihmisen sosiaaliset aivot osallistuvat ja samaistuvat toiminnan suorittajaan, ja ihminen kokee samoja tuntemuksia kuin henkilö jota hän seuraa. Nissinen (2008) korostaa, että myötätuntostressi on vuorovaikutussuhteen sivutuote ammatikseen auttamistyötä tekevien arjessa, eikä se liity ammattitaidon puutteeseen tai pelkästään yksilöllisiin tekijöihin, vaan pikemminkin työn sisältöön. Poijula (2003) kuvaa stressin vaikuttavan tunteisiin, ajatteluun, ruumiintoimintoihin, käyttäytymiseen ja asenteisiin. Kasautuessaan ja pitkittyessään oireet voivat kehittyä häiritseviksi ja uuvuttaviksi. Työperäisen kuormituksen seurausta nimetään yleisesti burnoutiksi tai työuupumukseksi. Burnout on käsitteenä laaja, ja hieman erillinen myötätuntostressistä ja myötätuntouupumuksesta (Figley, 1999). Nissisen (2008) mukaan myötätuntostressin kehittyminen myötätuntouupumukseksi liittyy siihen, että työn tuottamia tuntemuksia ja reaktioita ei tunnisteta, ymmärretä, hyväksytä ja läpikäydä yhteisöllisesti ja henkilökohtaisella tasolla, vaan asiat kapseloituvat työntekijän sisään. Nissinen muistuttaa, että on erityisen tärkeää käsitellä reaktioita normaaleina, eikä torjua niitä tai arvottaa niitä ammatillisuuden puutteena. Myötätuntouupumuksen Nissinen tyypittää psykofyysisenä jännitystilana, joka syntyy siitä, että toistuvasti todentaa toisen ihmisen kärsimystä. Tilassa asiakkaiden ko- 6 Kuntoutus

6 kemukset vaikuttavat työntekijän alitajuntaan ja mieleen. Tilaan liittyy kuormitukseen liittyvien ajatusten torjunta ja altistavien tilanteiden välttäminen sekä stressitila, sisäinen turtumus, kyynistyminen, ammatillisen itsetunnon heikkeneminen ja ihmissuhdeongelmat sekä työssä että yksityiselämässä. Nissinen muistuttaa, että myötätuntouupumuksen ero muuhun työperäiseen kuormitukseen on se, että se ei kohene lomilla tai vapaa-aikana, vaan tilanteeseen tarvitaan myös mielen ja ihmissuhteiden hoitoa. Myötätuntouupumukseen vaikuttavat kuusi eri tekijää: - emotionaalinen altistus työssä - samaistuminen toisen ihmisen tunteisiin ja tarpeisiin - kokemukset työtyytyväisyydestä - pitkittynyt työperäinen altistus ja omien kipupisteiden aktivoituminen - irrottautumistaidot työtilanteesta ja - työelämän ulkopuoliset raskaat asiat. (Nissinen, 2008). Eri tekijät voivat korostua eri aikoina ja niiden merkitys ja vaikutus vaihdella, mutta kaikki vaikuttavat myötätuntouupumuksessa jollain tasolla. Esimerkiksi pelkät yksilölliset seikat, eli työelämän ulkopuoliset raskaat asiat ja omien kipupisteiden aktivoituminen, eivät riitä myötätuntouupumuksen perusteiksi, vaikka niillä on merkitystä. Myötätuntouupumus vastaa oireiltaan traumaperäistä stressireaktiota, sillä neurobiologia ja aivojen toiminta traumatisoitumisessa on samankaltainen liittymättä siihen, onko itse ollut suorassa traumaattisessa tapahtumassa vai läpikäynyt sitä toisen ihmisen kautta (Rosenbloom, Pratt & Pearlman, 1999). Oireet vaikuttavat työntekijän itsetuntemukseen, maailmankuvaan, henkisyyteen, tunnetoleranssiin, sosiaalisiin suhteisiin, mielikuviin ja muistiin (Pearlman, 1999). Työntekijän katsontakanta kapenee ja voi ilmetä syyllisyyden tunteita ja välinpitämättömyyttä itseä ja asiakkaita kohtaan (Munroe, Shay, Fisher, Makary, Rapperoport & Zimering, 1995). Hoitamaton myötätuntouupumus voi näkyä esimerkiksi työyhteisön keskinäisten välien kiristymisenä, sairauspoissaoloina sekä työntekijän ennenaikaisena eläköitymisenä (Rotchild, 2006). Edmunds (2010: ) on tehnyt tutkimuksen hoitajien parissa, käyttäen samaa seulaa kun tässä projektissa. Päätuloksena hän toteaa, että pitkät, yli 8-tuntiset työvuorot altistavat myötätuntouupumukselle. Myötätuntouupumusriskeinä toimivat Edmundsin mukaan hoitajan kokemukset siitä, etteivät omat yritykset tehdä työtä tuota toivottuja tuloksia sekä riittämätön palautumisaika työtehtävistä. Lisäksi esimerkiksi suuri asiakasmäärä, vaikeat asiakastapaukset, ylityöt ja ylimääräiset työvuorot altistivat oirehdinnalle. Hoitamattomana myötätuntouupumus saattaa johtaa vakaviin mielenterveyden pulmiin ja työkyvyn alentumiseen (Stamm, 1999; Rudolph, Stamm & Stamm, 1997). Myötätuntouupumus on kuitenkin ehkäistävissä ja hoidettavissa (Rudolph ym., 1997). Tieto auttaa työntekijää pysymään ammatillisesti tasapainossa, ja koulutus voi lisätä suojautumistaitoja. Sosiaalinen tuki, avoimuus ja asioiden käsittely ovat merkittävässä roolissa myötätuntouupumukselta suojautumisessa. Tietoisuus itsestä, omien rajojen tunteminen ja oman dynamiikan hallitseminen ovat tärkeitä työkykyisyyden elementtejä ihmissuhdetyössä olevalle (Baker, 2005). Myötätuntouupumukseen on kehitetty kuntoutumisohjelma (Accelerated Recovery Program ARP, ks. Gentry, Baranowsky & Dunning, 2002). Sen avulla on mahdollista sekä ehkäistä että hoitaa myötätuntouupumusta, ja ohjelman käytöstä on lupaavia tuloksia. Ohjelmaan liittyy viisi istuntoa, ja sitä voidaan käyttää yksilö- ja ryhmätasoilla. Mallin vahvuus on siinä, että sen avulla voidaan myös suojautua tulevilta vaativilta työtilanteilta sekä kehittää omaa psyykkistä joustavuutta ja kestävyyttä. (Toivola, 2004.) Suomessa ei myötätuntouupumuksen kuntoutusmahdollisuuksia ole mallitettu laajemmin, ja tässä artikkelissa kuvattu interventio on tiettävästi ensimmäinen tutkimuksellinen kuntoutusmalli, jota on sovellettu myötätuntostressin kokemiseen ja myötätuntouupumuksen ennaltaehkäisyyn hoivatyössä. Vaikka hoivatyöstä ja olosuhteista hoivatyössä on tuoretta, laajaa suomalaista tutkimustietoa, ei Kuntoutus

7 myötätuntostressin ja myötätuntouupumuksen kenttää ole hoivatyön yhteydessä tutkittu tarkemmin. Myöskään kansainvälistä tutkimusta hoivatyön ja myötätuntouupumuksen suhteesta ei ollut löydettävissä, vaikka sairaalassa toteutettavan hoitotyön parista löytyi muutama tutkimus (esim. Edmunds 2010). Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimuskysymykset Euroopan Sosiaalirahaston rahoittaman Työhyvinvointia ja kuntoutumista työssä mikroja pienyrityksissä -hankkeen tavoitteena oli kehittää ja luoda hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja työhyvinvointijohtamiseen, työtoiminnan sujuvuuden ja yksilötason työhyvinvoinnin edistämiseen. Työskentely tapahtui kahdessa interventiotutkimuksessa, joissa sisältö ja rytmi olivat samanlaiset, mutta varhaisemmassa vaiheessa aloittaneet yritykset aloittivat puoli vuotta aiemmin kuin myöhäisemmässä vaiheessa aloittaneet. Hankkeen kokonaiskesto oli 2,5 vuotta, josta interventiovaiheen kesto kuusi kuukautta kummassakin vaiheessa. Mukana oli kymmenen erilaista pohjoiskarjalaista hoivatoimijaa; yhdeksän yksityistä yritystä ja yksi julkinen palveluntuottaja. Ensimmäisessä tutkimuksessa mukana oli kuusi kohdeyritystä, toisessa tutkimuksessa neljä. Kaikki yritykset olivat alle kaksikymmentä henkilöä työllistäviä. Yritykset valikoituivat projektiin alan (hoiva-ala), yritysmuodon (mikro- tai pienyritys) sekä alueellisen sijoittumisen (Pohjois-Karjala) kautta. Yrittäjä sitoutui projektiin ja yhteisenä tavoitteena oli se, että koko henkilökunta, yrittäjä mukaan lukien, osallistuu projektitapaamisiin. Asiakaskunta yrityksissä oli monipuolista ja työ sisälsi vanhusten, mielenterveys- ja päihdekuntoutujien sekä kehitysvammaisten kanssa tehtävää työtä. Valtaosassa yrityksistä asiakaskuntaan kuului henkilöitä useammasta kohdejoukosta. Asiakkaat olivat pääsääntöisesti liikkuvia, osa voimakkaasti tuettavia, osa hyvin itsenäisiä. Yritysten toiminta oli tehostettua palveluasumista (ryhmä-/hoitokodit), kuntoutusta (kuntoutuskoti) ja avopalveluita. Työmuotoina olivat avustava ja kuntouttava hoitotyö sekä kodinhoidon työt. Projektin laajempana teoreettisena viitekehyksenä toimi kehittävän työntutkimuksen ja toiminnan teorian lähestymistapa, joka on sovelluksena kuntoutustyössä laajalti käytetty. Toimintamallia rakennettiin työntekijän, työyhteisön ja yrittäjän näkökulmista moniammatillisen projektitiimin ja erilaisten, yhteen linkittyvien teemojen avuilla. Tavoitteena oli pilotoida avomuotoisen kuntoutusprosessin toteutusta integroimalla se työn arkeen työpaikalle ja tarjottuna koko työyhteisölle. Moniammatillisesti toteutettuja tapaamisia oli jokaisessa kohdeyrityksessä 21 kertaa. Määrä piti sisällään analyysivaiheen viisi käyntiä, jossa kerättiin tietoa kyselyillä, haastatteluilla ja fyysiseen kuntoon liittyvillä testauksilla, sekä sitä seuraavat yrittäjävalmennukset ja koko työyhteisön muutosvalmennukset, joita oli yhteensä 16 kertaa jokaisessa yrityksessä. Työyhteisön muutosvalmennukset sisälsivät työhyvinvoinnin, psyykkisen hyvinvoinnin ja psyykkisen terveyden sekä fyysisen terveyden aiheita, sekä analyysivaiheen tutkimustulosten esittelyn. Muutosvalmennusten lopussa oli analyysivaiheessa tehtyjen mittausten ja testien uusinta. Projektin päätteeksi pidettiin seminaari, johon kutsuttiin kaikki projektissa mukana olleet tahot. Seminaari oli myös muulle yleisölle avoin, ja siellä esitettiin projektin kulku ja projektin tulokset sekä kokemukset projektin onnistumisesta. Psykologin pitämän osuuden (liite 1) tavoitteena projektissa oli tutkia ja käsitellä empatiakyvyn ja erityisesti myötätuntouupumuksen ilmentymistä hoivatyössä. Lisäksi tavoitteena oli rakentaa interventio myötätuntostressin tunnistamiselle ja myötätuntouupumuksen ehkäisemiselle sekä arvioida intervention toimivuutta. Interventiovaiheen tavoitteena oli lisätä kohdejoukon tietoutta myötätuntostressin oireista ja niiden tunnistamisesta, myötätuntouupumuksen tuottamista riskeistä, myötätuntouupumukselta suojautumisesta sekä siitä toipumisesta. Lähestymistapana oli voimavaratietoinen näkökulma sekä Figleyn (1999) ja Stammin (2005) teoreettinen viitekehys myötätuntouupumuksesta toi- 8 Kuntoutus

8 sen tason traumana. Intervention osat nivottiin kehittävän työntutkimuksen malliin, jossa työtoiminta ymmärretään eri osien vuorovaikutuksellisena suhteena ja näin rakennettiin yhteys myös muiden tapaamisten viitekehykseen. Persoonaa ja myötätuntoa käsiteltiin kehittävän työntutkimuksen viitekehyksestä sekä yksilön ominaisuutena että työvälineenä, myötätuntostressiä, myötätuntouupumusta ja myötätuntotyytyväisyyttä puolestaan työtoiminnan yhtenä tuloksena. Tutkimuksessa tarkasteltiin hoivatyöntekijöiden psyykkistä työssäjaksamista ProQOLseulan avulla. Tutkimuksessa haluttiin selvittää hoivatyöntekijöiden kokemaa myötätuntotyytyväisyys-, burnout- ja myötätuntouupumustasoa verrattuna seulan normiaineiston mukaisiin tasoihin. Kohdejoukkoon kuuluvien ei arvioitu olevan kohonneessa riskissä myötätuntouupumukseen, vaan tulosten oletettiin heijastelevan ihmissuhdetyön normaalia tasoa. Osallistujat eivät siis valikoituneet tutkimukseen kohonneen myötätuntouupumusriskin mukaan, vaan he osallistuivat interventioon osana laajempaa työhyvinvointihanketta. Tutkimuskysymykseksi asetettiin, tapahtuuko myötätuntouupumuspisteissä vähenemistä intervention aikana. Olettamus oli se, että intervention vaikutus näkyisi vähentyneenä myötätuntouupumuspistemääränä loppumittauksessa. Taustatiedoissa esitettyjen kysymysten avulla pyrittiin luonnehtimaan ryhmän yleistä tilannetta työn psyykkisen kuormittavuuden suhteen. Nämä kysymykset käsittelivät henkisesti kuormittavien tapahtumien määrää ja omaa psyykkistä työkykyä. Loppumittauksen yhteydessä tiedusteltiin projektin aikana tapahtunutta muutosta psyykkisessä työkyvyssä. Osallistujat Tutkimukseen osallistui kaikista yrityksistä projektin alkuvaiheessa voimassaolevissa työsuhteissa oleva henkilöstö ja yrittäjät. Hankkeeseen osallistuneita henkilöitä kirjattiin yhteensä 99 henkilöä, mutta heistä alkumittauksen täytti 82 henkilöä. Ensimmäisessä tutkimuksen osallistujat tulivat kuudesta työyhteisöstä: alkumittauksen täyttäneitä oli 52, joista 51 osallistui myös loppumittaukseen. Toisessa tutkimuksessa osallistuvat tulivat neljästä työyhteisöstä: alkumittauksen täyttäneitä oli 30, joista 29 osallistui myös loppumittaukseen. Yhteensä alkumittaukseen siis osallistui 82 henkilöä ja loppumittauksiin 80 henkilöä. Tilaisuuksiin oli mahdollista osallistua työarjen sallimissa puitteissa. Lähtökohtaisesti yrittäjä ja koko henkilöstö osallistuivat tilanteisiin muutamia sairauspoissaoloja, lomapäiviä ja yövuoron jälkeisiä palautumispäiviä lukuun ottamatta. Tilaisuudet järjestettiin joko työpaikoilla tai yrittäjän organisoimissa tiloissa, lähellä työpaikkaa. Näin mahdollistettiin osallistujien arkityön sujuminen ja helppo irrottautuminen työstä. Myös ne työntekijät, jotka aloittivat työsuhteensa projektin ollessa käynnissä, mutta ennen psykologin osuuksia, saivat mahdollisuuden täyttää esitiedot, alkumittaus ja osallistua interventiovaiheeseen. Esitietoja saatiin yhteensä 89 osallistujalta. Osallistuneista alle 25-vuotiaita oli vain kaksi henkilöä. Ikäryhmään vuotta kuului noin 30 % vastaajista ja yli 40-vuotiaita oli lähes 69 %. Naisia oli vastanneista 85, miehiä vain neljä. Vastaajien oman arvion mukaan 73 %:lla koulutus vastasi täysin työnkuvaa, 13 % ilmoitti, että koulutus ei täysin vastaa työnkuvaa, ja noin 10 %, että ei ole kouluttautunut alalle. Täydennyskoulutusta työhönsä oli saanut noin 30 % vastaajista. Tuoreita alalle työllistyneitä (työkokemusta 1 3 vuotta) oli noin 16 % vastaajista, ja saman verran oli työskennellyt alalla 4 6 vuotta. Enin osa vastaajista, eli yli 44 %, oli työskennellyt alalla jo pidempään, 7 18 vuotta. Varsin kokeneita, alalla vuotta olleita oli lähes 13 %. Alalla pisimpään, vuotta toimineita, oli noin 10 %. Myötätuntouupumuksen mittausväline Menetelminä käytettiin Ammatillista elämänlaatuseulaa (The Professional Quality of Life Scale, ProQOL R-IV, Stamm 2005). Seula on tarkoitettu ihmissuhdetyössä toimiville, ja sen avulla voidaan mitata kolmea ulottuvuutta: myötätuntotyytyväisyyttä, burnoutia sekä Kuntoutus

9 myötätuntouupumusta. Ensimmäinen myötätuntouupumustesti ilmestyi vuonna 1995, ja englanninkielisissä maissa käytössä on tällä hetkellä testin viides versio, the ProQOL 5 (Stamm, 2009). Nyt toteutetussa mittauksessa käytettiin seulan neljättä versiota. Seula oli osallistuvan psykologin toimesta aiemmin käännetty ja esitestattu (Palmunen & Ruuska, 2007). ProQOL-seulan yhteydessä osallistujilta kysyttiin monipuolisesti taustatietoja. ProQOL on Likert-asteikkoinen kysely, joka mittaa kolmea ulottuvuutta, joiden pisteitä ei lasketa yhteen, vaan tarkastellaan erikseen. Ulottuvuuksien kysymykset ovat kyselylomakkeessa sekaisin. ProQOL-seulan pisteitysohjeet löytyvät käsikirjasta. Pienin arvo on 0 (ei/en koskaan), ja suurin arvo on 5 (erittäin usein). Minimipistemäärä jokaisessa ulottuvuudessa on nolla, maksimipistemäärä 50. Seulan validiteetti on korkeaksi havaittu. Ulottuvuuksien väliset korrelaatiot eivät ole merkitseviä, ja vain muutaman prosentin laajuista päällekkäisyyttä eri osa-alueiden välillä on raportoitu. Sisäinen yhdenmukaisuus on tutkimusten mukaan kaikilla kolmella ulottuvuudella erinomainen (Stamm, 2005). Valmiissa seulassa on sen käyttöä koskevat ohjeet ja kuvaus siitä, kuinka seula voidaan täsmentää kohdejoukon terminologiaan. Seulan voi ladata osoitteesta kohdasta ProQOL Measure. Lisäksi samasta lähteestä on ladattavissa seulalle käsikirja. Käsikirjassa on annettu myös seulan ulottuvuuksien jakaumat, reliabiliteetit ja validiteetit sekä raja-arvot sekä muut psykometriset tiedot. Myötätuntotyytyväisyys-asteikko mittaa, kuinka paljon henkilö kokee tyytyväisyyttä taidoistaan tehdä työtään hyvin. Se liittyy sosiaaliseen kanssakäymiseen ja näkyy esimerkiksi myönteisenä suhtautumisena työtovereihin ja omiin taitoihin auttaa työyhteisöä tai jopa yhteiskuntaa työn kautta. Korkea tulos heijastelee työtehokkuutta ja tyytyväisyyttä. Burnout-asteikko mittaa toivottomuuden tuntemuksia ja kykyä työskennellä tehokkaasti. Oireet alkavat usein vähitellen ja yritykset tehdä työtä eivät tuota toivottua tulosta. Työmäärä voi olla suuri ja yhteisöllinen tuki heikko. Korkea pistemäärä tässä asteikossa ilmaisee suurta uupumusriskiä. Myötätuntouupumus-asteikko mittaa toisen asteen altistusta stressaaville tapahtumille. Oireiden alku voi olla liitännäinen tiettyyn tilanteeseen. Oireina saattavat olla erilaiset pelkotilat, univaikeudet, mieleentunkeutuvat muistikuvat traumatisoivasta tilanteesta tai välttämiskäyttäytyminen suhteessa asioihin, jotka muistuttavat tapahtuneesta. Korkea pistemäärä tässä asteikossa heijastaa korkeaa toisen tason traumatisoitumisriskiä sekä suurta myötätuntouupumusriskiä. Tulokset Henkinen työkyky ja psyykkisesti raskaat tilanteet työssä Osallistuneista lähes joka neljäs ilmoitti kohtaavansa psyykkisesti raskaita tilanteita työssä usein (4 %) tai melko usein (20 %). Psyykkisesti raskaita tilanteita työssään kohtalaisen määrän kohtasi 36 %. Harvoin psyykkisesti raskaita tilanteita työssään kohtaavia oli joukosta noin 36 %, ja noin viisi prosenttia ilmoitti että ei lankaan kohtaa työssä psyykkisesti raskaita tilanteita. Henkisen työkykynsä erittäin hyväksi koki viidennes vastaajista (21 %) ja melko hyväksi noin 65 %. Kohtalaiseksi henkisen työkykynsä koki lähes 12 % vastaajista, melko huonoksi henkisen työkykynsä tunsi vain yksi henkilö. Itsearviointien perusteella voidaan päätellä, että vaikka osa vastaajista kohtasi verraten usein psyykkisesti raskaita tilanteita työssään, koki valtaosa henkisen työkykynsä vähintäänkin kohtalaisen hyväksi. ProQOL-seulan tulokset ProQOL-seulan asteikoille laskettiin niiden sisäistä johdonmukaisuutta ilmaisevat Cronbachin alfa reliabiliteettikertoimet. Myötätuntotyytyväisyyden (0.87) ja myötätuntouupumuksen (0.83) arvot olivat korkeita, kun taas Burnout-asteikon (0.58) reliabiliteetti jäi alhaisemmaksi. Ensimmäisen tutkimuksen ja toisen tutkimuksen alkumittauksia verrattiin toisiinsa t-testillä. Havaittiin, etteivät tutkimusryhmät 10 Kuntoutus

10 eronneet toisistaan myötätuntotyytyväisyyden ( t(80) = 0.96, p> 0.10), burnoutin (t(80)= -1.66, p> 0.10) eikä myötätuntouupumuksen (t(80) = -0.05, p> 0.10) suhteen. Näin ollen ryhmät voitiin yhdistää seuraavissa tarkasteluissa. Stamm (2009) selventää, että seulaa on parasta tulkita jatkumona, ei niinkään rajaarvoja katsomalla. Hän selventää, että rajaarvot on kuitenkin määritelty siten, että alin neljännes sisältää alimmat 25% vastauksista, keskitaso seuraavat 50% vastauksista ja ylin neljännes 25 % ylimmistä vastauksista. Näin ollen alapersentiili on 25 ja yläpersentiili 75. Tällä laskentakaavalla tarkasteltiin myös nyt kerättyjen vastausten jakauma. Myötätuntotyytyväisyysasteikon keskiarvo oli samankaltainen kuin Stammin alkuperäisaineiston, eli noin 37 pistettä, keskihajonta noin kuusi. Hoiva-alan myötätuntotyytyväisyyden alimman neljänneksen ylärajaksi määrittyi 32, ja ylimmän neljänneksen alarajaksi puolestaan 40, kun taas Stammin (2005) tuloksissa rajat olivat 33 ja 42. Suomalaisessa hoiva-alan aineistossa raja-arvot alarajalla vastasivat yhdysvaltalaista tutkimusta, yläraja oli puolestaan hieman matalampi. Toisin sanoen kuormitustila (niukka tyytyväisyys) on samalla tasolla kuin ProQOL-käsikirjan ilmoittamassa yhdysvaltalaisessa vertaisaineistossa. Burnout-asteikon keskiarvo oli noin 19, keskihajonta noin 5. Stammin tilastoissa keskiarvotulos on 22, keskihajonta noin seitsemän. Alimman neljänneksen alarajaksi muodostui hoiva-alalla 15 ja ylemmän neljänneksen alarajaksi 22. Stammilla vastaavat rajat olivat 18 ja 22. Hoiva-alan aineistossa alin raja-arvo normaalitulokseen on Stammin tutkimuksia matalampi, mutta yläarvo on kuitenkin samankaltainen Stammin tilastojen kanssa. Toisin sanoen jälleen kuormitustila (korkea burnout) on samalla tasolla kuin ProQOL-käsikirjassa raportoidussa aineistossa. Myötätuntouupumuksen asteikon keskiarvo oli, 12 kun Stammin vastaava oli 13. Hajonta hoiva-alan tuloksissa oli noin 6, sama kuin Stammin raportoima. Alimman neljänneksen yläraja oli 8 ja ylimmän neljänneksen alaraja 15. Stammin raportoimat tasot ovat 8 ja 17. Näin ollen tulokset olivat alarajalla samankaltaiset, ylärajalla hoiva-alan tulos oli matalampi kuin Stammin raportoima. Toisin sanoen ProQOL-käsikirjassa annettu yhdysvaltalainen yläraja sallii hieman korkeamman kuormittumisen kuin suomalainen verrokki. Muutokset Ryhmän alkumittausten ja loppumittausten keskiarvojen eroa mitattiin pareittaisen t-testien avulla. Myötätuntotyytyväisyydessä ei alku- ja loppumittauksissa ollut eroa (t(71) = 0.90, p > 0.10), ei myöskään burnout-tuntemuksissa alku- ja loppumittausten välillä (t(71) = 0.49, p > 0.10). Sen sijaan myötätuntouupumuksen alku- ja loppumittauksissa oli tilastollisesti erittäin merkitsevä ero: t(71) = 5.88, p< Vastaajista yli 23 % (N=20) raportoi henkisen työkykynsä kohentuneen projektin aikana. Henkinen työkyky pysyi ennallaan suurimmalla osalla, eli lähes 65 %:lla (N=56). Kaksi henkilöä ilmoitti henkisen työkykynsä heikentyneen projektin aikana, ja yhdeksältä ei saatu vastausta projektin aikana tapahtuneeseen muutokseen. Taulukko 1. ProQOL-seulan asteikkojen keskiarvot ja -hajonnat alku- ja loppumittauksessa Myötätuntotyytyväisyys Burnout Myötätuntouupumus alku loppu alku loppu alku loppu Minimi-maksimi Keskihajonta 5,9 6,4 4,7 4,4 6,2 5,1 Keskiarvo Kuntoutus

11 Johtopäätökset ja pohdinta Lähtökohtaisesti tulokset olivat keskimääräisesti keskitasolla. Raja-arvot mukailivat selvästi alkuperäisiä raja-arvoja ja olivat hyvin samankaltaiset kaikilla mitatuilla osa-alueilla. Tutkimuskysymykseen voidaan vastata, että loppumittauksen tulos myötätuntouupumuksessa oli tilastollisesti merkitsevällä tasolla pienempi kuin ensimmäisessä mittauksessa. Osallistujat itse raportoivat henkisen työkykynsä joko kohentuneen tai pysyneen ennallaan intervention aikana. Suurin osa osallistujista ilmoitti kohtaavansa psyykkisesti haasteellisia työtilanteita työssään. Tämä noudattelee työterveyslaitoksen tilastoja tilanteesta sosiaali- ja terveysalalla, sillä ihmissuhdetyöhön sisältyy psyykkisesti vaativia työtilanteita. Enemmistö osallistujista koki valmiutensa kohdata työperäisiä henkisiä haasteita melko hyväksi tai hyväksi, ja saavutetut keskitasoiset tulokset myötätuntotyytyväisyydessä vastaavat hoiva-alan tutkimuksia ihmisten korkeasta sitoutuneisuudesta ja motivoitumisesta työhön. Voidaan siis todeta, että vaikka hoivatyö tarjoaa monia psykososiaalisia haasteita, on työntekijöiden itsearvioitu kyky vastata niihin hyvä. Voidaan myös olettaa, että haasteet motivoivat hoivatyöntekijää työhön. Myönteinen löydös oli myös se, että vain yksittäiset henkilöt raportoivat henkisen työkyvyn heikkenemistä projektin aikana, tai heikkoa henkistä työkykyä projektin alussa. ProQOL-seulan toimivuutta on arvioitu lukuisissa kansainvälisissä tutkimuksissa. Yli tuhannen liitännäisen tutkimuksen tiedot on saatavilla Stammin marraskuussa 2010 kokoamana osoitteesta Jokseenkin yllättäen nyt tehdyssä mittauksessa burnout-tuntemukset eivät saavuttaneet korkeaa reliabiliteettiarvoa, kuten myötätuntotyytyväisyys ja myötätuntouupumus. Tämä on havaittavissa myös verrattaessa burnouttuloksia ensimmäisessä ja toisessa mittauksessa aiempiin mittaustuloksiin. Hajonta pysyi nyt tehdyssä tutkimuksessa tiiviimmin keskitason ympärillä, ja varianssia oli vähän. Burnout-tuntemusten väliset tilastolliset erot ensimmäisessä ja toisessa mittauksessa olivat vain marginaalisia. Reliabiliteettitason tarkempi analysointi olisi merkityksellistä jatkotutkimuksissa. Suomalaisten tulosten tarkempi psykometrinen arviointi, eri ammattialojen välinen vertailu ja laajempi vertailu amerikkalaiseen normijoukkoon ovat jatkossa välttämättömät seulan tarkemman arvioinnin saamiseksi. Hyvin tärkeä löydös nyt tehdyssä tutkimuksessa oli se, että myötätuntouupumuspisteet vähenivät tilastollisesti merkitsevällä tasolla intervention aikana. Lisäksi henkisessä työkyvyssä raportoi kohennusta jopa neljännes osallistujista. Muissa mitatuissa osaalueissa (burnout ja myötätuntotyytyväisyys) ei tapahtunut samankaltaista muutosta, eikä niiden teemoja nostettu esiin psykologin vetämässä interventiossa. Voidaan olettaa, että psykologivetoisen intervention sisällöllä ja myötätuntouupumuspisteiden laskemisella oli jonkintasoinen yhteys. Jo hyvinkin pieni kuntoutuksellinen interventio, kuten kolme käyntikertaa yrityksessä, voi olla riittävä määrä myötätuntostressin ja myötätuntouupumuksen ehkäisystä tiedottamiseen. Näin pienimittaiseen interventioon tarvitaan lähtökohdaksi se, että työyhteisö on toimintakykyinen, eikä työyhteisön tilanne ole akuutissa kriisitilassa. Tämä kannattaa kartoittaa vähintään yrittäjää haastatellen, mieluiten myös koko työyhteisöä kuullen. Jotta nämä päätelmät voidaan vahvistaa, on jatkotutkimuksessa syytä ottaa mukaan kontrolliryhmä. On tärkeää muistaa, että psykologin osuus oli vain pieni osa koko projektista. Tulokset heijastelevat koko projektin vaikutusta, ja yhtä osa-aluetta ei voi korostaa yli muiden. Projektin yleisenä tavoitteena oli sekä yrittäjän että henkilöstön työn ja työhyvinvoinnin kehittäminen työhyvinvointijohtamisen uusien käytäntöjen ja arjen sujuvuuden lisäämisen kautta, ja näiden tavoitteiden käsittely saattoi vähentää työperäistä emotionaalista kuormitusta. Projektin vahvuutena voidaan nähdä koko työyhteisön ja yrittäjän nivominen prosessiin. Projekti vei kuntoutustoiminnan lähelle kohdetta eli työyhteisöön, jolloin työar- 12 Kuntoutus

12 jen sujuminen sekä sen peilaaminen tilanteissa oli tehokasta. Projektin aikana myös muista alueista, kuten työhyvinvoinnista ja terveyteen liittyvistä seikoista kerättiin laajalti materiaalia, jota voisi hyödyntää jatkossa. Projektin moniammatillinen ote ja aihealueiden laajuus mahdollistaa jatkotutkimukset usealla eri osa-alueella, ei vain psykologivetoisessa osiossa tai myötätuntouupumusteeman ympärillä. Tutkimukset projektin tuloksista esimerkiksi kehittävän työntutkimuksen ja toiminnan teorian näkökulmista olisivat erittäin hyödyllisiä sekä hoiva-alan näkökulmasta että kuntoutuspalveluiden kehittämisen kannalta. Yrityksissä oli menossa lukuisia prosesseja projektin aikana. Näitä muutoksia olivat esimerkiksi asiakaskunnan muutos, sukupolven vaihdos, henkilöstömäärän tarpeen muuttuminen ja henkilöstön koulutus muiden projektien tiimoilta. Osallistujat kokivat projektin toisaalta antoisana, toisaalta kuormittavana, sillä tapaamisia oli runsaasti ja arkityötä piti järjestellä tapaamisten ajaksi. Lisäksi oli väistämätöntä, että osa osallistujista saapui tapaamisiin vapaapäivänä. Tapaamisten väliin sijoittui työperäisen materiaalin kerääminen ja kirjaaminen, joka toisaalta nivoi aihepiiriä vieläkin tiiviimmin arkeen, toisaalta työllisti työntekijöitä perustyön ohella. Yrityskohtaiset muutosprosessit ovat voineet olla osaltaan vaikuttamassa tulostason muutoksiin. Projekti kykeni tarjoamaan tuen joidenkin yritysten muutosvaiheeseen, toisissa se ehkä kuormitti voimavaroja. Muutamissa yrityksissä toiminta jatkui vielä projektin päättymisen jälkeen työnohjauksena. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että työn synnyttämistä tunteista on merkityksellistä keskustella työyhteisössä. Empatiakyvyn ja myötätunnon käyttö työssä tuottaa sekä tyytyväisyyttä että kuormitusta. Nyt tehdyssä tutkimuksessa tulokset olivat myötätuntouupumuksessa keskitasoiset, kuten oletettiin. ProQOL-seulan tulosten näkökulmasta voidaan kuitenkin olettaa, että myötätuntouupumusteemaan liittyvän intervention käytöstä on hyötyä hoiva-alalla, sillä taso väheni tilastollisesti merkitsevästi. Psyykkiseen kuormittavuuteen ja työn koskettavuuteen liittyvien tabujen murtaminen avoimella keskustelulla ja hyväksyvällä otteella on tärkeää. Näin voidaan lisätä luottamusta omaan ammatillisuuteen, yhteisöllisyyteen ja puheeksi ottamisen tärkeyteen. On olennaista ymmärtää, että vaikka myötätuntostressi on hoivatyöntekijälle työn yksi sivutuote, on purkautumattoman ja kasautuvan myötätuntostressin seurauksen, vakavan myötätuntouupumuksen oireet erittäin haitallisia sekä yksilötasolla että yhteisötasolla. Seuraava kehitysaskel myötätuntouupumuksen kuntoutusmallin luomisessa olisi nyt tehdyn intervention ja ARP-mallin sisältöjen vertailu ja sovellukset suomalaiseen työympäristöön. Nyt tehdyn intervention tulokset ovat lupaavia. Lisätutkimukset interventiosta ja mahdollisesti täsmennetyn, riskissä olevan kohdejoukon valikoituminen kohdejoukoksi ovat tärkeitä, jotta vaikuttavuutta voidaan tarkemmin arvioida. Lisäksi valikoituneelle kohdejoukolle olisi merkityksellistä kehittää nyt tehtyä kolmea interventiotapaamista pidempi myötätuntouupumuksen vähentämiseen tähtäävä kuntoutusprosessi, kuten Figleyn (1999) mallissa on. Tällä hetkellä myötätuntouupumusteemaa on sisällytetty prosessinomaisesti Verve Liperissä Tyk- ja Aslak-muotoisiin kuntoutuksiin ihmissuhdetyön, kuten esimerkiksi opettajien, kehitysvammatyöntekijöiden, koulunkäyntiavustajien, hoivatyöntekijöiden ja hoivayrittäjien sekä sosiaalityöntekijöiden kursseilla sekä elämänhallinta-tyyppisen kuntoutuksen (elämänhallinta-tules, ihmissuhdetyöntekijät) palveluissa. Alku- ja loppumittausten erot antavat viitettä aiheen merkityksellisyydestä, sen puhumisen tärkeydestä ja tietouden levittämisen tehokkuudesta. Keskustelukulttuuri työperäisen psykososiaalisen kuormittumisen ja työperäisten tunteiden kokemisen saralla on hitaasti avautumassa. Psykologit ammattikuntana ja psykologinen ymmärrys työn yksilöllisistä ja yhteisöllisistä vaikutuksista ovat siirtyneet myös kuntoutuksen, työterveyshuollon, työnohjauksen ja työhyvinvoinnin kentille. Auttamistyön koskettavuuden julkituonti hoivatyön työyhteisöissä on edelleen tabuluontoinen asia, ja työntekijät kuvasivat, että tunteiden Kuntoutus

13 kokeminen käsitetään helposti epäammattimaiseksi ja merkiksi luonteen heikkoudesta. Näitä asioita kyettiin intervention avulla purkamaan. Myötätuntostressi ja myötätuntouupumus ovat hoiva-alalla edelleen tuntemattomia termejä, eikä työyhteisöissä ollut niistä keskusteltu. Tämän projektin avulla psykologityö saatiin vietyä työyhteisöön ja tuotua esiin psykologinen näkökulma ihmissuhdetyön vaikutuksista työntekijään. Tilanteissa kannustettiin avoimuuteen, kokemusten läpikäyntiin ja työyhteisön vuorovaikutukseen. Työnohjauksen ja yhteisen jakamisen roolia korostettiin. Nähtävillä oli se, kuinka työntekijät innostuivat avautumaan, puhumaan ja läpikäymään työperäisiä tuntemuksia ja asiakkaiden heissä herättämiä tunteita. Työyhteisön sosiaaliset suhteet vankistuivat harjoitusten, keskustelujen ja luottamuksen osoittamisen kautta (liite 1). Osallistujat totesivat, että myötätuntostressin ja myötätuntouupumusriskin oivaltaminen, hyväksyminen ja aktiivinen ennakointi ovat erittäin tärkeitä psyykkisen työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäjiä. Tiivistelmä Tutkittavat osallistuivat Euroopan Sosiaalirahaston rahoittamaan, Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valvomaan ja Verve Liperin toteuttamaan hoivaprojektiin, jossa käsiteltiin työhyvinvointia, työkykyä ja johtamista hoiva-alan mikro- ja pienyrityksissä. Tässä raportoitu tutkimus keskittyi hankkeen psykologivetoiseen osioon. Tutkimuksen tarkoitus oli arvioida hoivatyöntekijän myötätuntoisuuden ilmentymää työssä. Painopiste oli myötätuntouupumuksen tutkimisessa, kolmivaiheisen interventioprosessin kehittämisessä ja intervention toimivuuden arvioinnissa. Tutkittavilta (N= 82) kerättiin ennen ammatillinen elämänlaatuseula (ProQOL-R IV) sekä projektin alussa että sen päätyttyä. Näiden keräysten väliin sijoittui interventio-osuus. Tutkittavien ei oletettu olevan myötätuntouupuneita, vaan tulosten oletettiin olevan normaalitasoisia. Tulokset pysyivät normaalitasoisina myötätuntotyytyväisyydessä ja burnoutissa eikä niissä tapahtunut ollut merkitsevää muutosta projektin aikana. Myös myötätuntouupumus pysyi normaalitasoisena, mutta pieneni silti merkitsevällä tasolla. Voidaan olettaa, että muutokset olisivat olleet vieläkin suurempia, jos kohdejoukko olisi valikoitunut interventioon myötätuntouupumusriskin määrittelemänä. Lisäksi esitetään, että lyhyehköllä, myötätuntouupumustematiikkaan keskittyvällä interventiolla on kuormituksen psyykkisiä oireita ehkäisevä, palautumista edistävä ja toipumista kohentava vaikutus. Abstract The subjects participated in a care work project, which was organised by Verve Liperi and funded by the European Union Social Fund. The project concentrated on the work welfare, work health and work administration methods on the small-scale or micro sized care work companies. The results reported here include only a small section of the project, and the results concentrate on the intervention conducted by the psychologist of the project. The aim of this part of the project was to examine the appearance of the compassion and empathetic response to the clients among care workers. The emphasis of the intervention was on the research on the appearance of compassion fatigue (CF) among the participants. Further, it included conducting a three-step-intervention model for the CF. An evaluation of the intervention was done at the end. The subjects (N=82) completed the Professional Quality of Life Scale (ProQOL, Stamm 2005) before and after the intervention. The subjects were not expected to score high on compassion fatigue, since they were selected to the project on other basis. They were expected to show average results on all three levels of ProQOL: compassion satisfaction, burnout and compassion fatigue. All averages were found to be on a normal level, at the beginning and at the end of the project. However, there was a significant decrease in the compassion fatigue-result at the final measure. One could assume that the decrease would have been even greater, if the subjects were selected to the project on the 14 Kuntoutus

14 basis of compassion fatigue risk. As conclusion, a brief, compassion fatigue-centred rehabilitation can ease work-related psychological burden, compassion fatigue and enhance well being and recovery. Kiitokset Kiitokset ESR-projektin hoivayritysten esihenkilöille, ja muulle henkilökunnalle osallistumisesta tutkimukseen. Lisäksi kiitos kuuluu Verve Liperille, ja erityisesti projektista vastanneelle työryhmälle sekä kirjoitusprosessia ohjanneelle professori Hannu Rädylle (Itä- Suomen yliopisto, kasvatustieteiden ja psykologian osasto) PsM, KtM Henna Palmunen toimii psykologian jatko-opiskelijana Itä-Suomen yliopiston filosofisen tiedekunnan kasvatustieteiden ja psykologian osastolla. Lähteet Baker, E.K. (2005). Työvälineenä Oma Persoona. Helsinki: Edita. Edmunds, M.W. (2010) Caring too Much: Compassion Fatigue in Nursing. Appl Nurs Res. 2010;23: luettu internetosoitteessa Elo, A-L. (2010) julkaisussa Perkiö-Mäkelä M, Hirvonen M, Elo A-L ym. Työ ja terveys -haastattelututkimus Työterveyslaitos. Helsinki. Luettu internetosoitteessa fi/fi/verkkokirjat/tyo_ja_terveys_suomessa/documents/tyo_ja_terveys_haastattelututkimus_2009. pdf Figley, C.R. (1999). Compassion Fatigue: Toward a New Understanding of the Costs of Caring. Teoksessa B.H. Stamm, (Ed), Secondary Traumatic Stress. Self-Care Issues for Clinicians, Researchers and Educators. (2nd Edition). Baltimore: Sidran Press Gentry, J.E., Baranowsky, A.B. & Dunning, K. (2002). teoksessa Figley, C. (ed.). Treating Compassion Fatigue. New York: Brunner-Routledge. Korkeila, J. (2009). Psykoosin Evoluutio. Duodecim 125(18): Luettu internetosoitteessa guest/uusinnumero?p_p_id=dlehtihaku_view_ article_war_dlehtihaku&p_p_action=1&p_p_ state=maximized&p_p_mode=view&doasuse rid=luvzlvkoapes&_dlehtihaku_view_article_ WAR_dlehtihaku spage=%2fportlet_action% 2Fdlehtihakuartikkeli%2Fviewarticle%2Facti on&_dlehtihaku_view_article_war_dlehtihaku_ tunnus=duo98313&_dlehtihaku_view_article_ WAR_dlehtihaku_p_frompage=uusinnumero#s4 Kröger, T. & Vuorensyrjä M (2008). Suomalainen hoivatyö pohjoismaisessa vertailussa. Yhteiskuntapolitiikka. 73(2008): 3, Luettu internetosoitteessa kroger.pdf Kröger, T., Leinonen, A. & Vuorensyrjä, M. (2009). Hoivan Tekijät. Suomalainen Hoivatyö Pohjoismaisessa Tarkastelussa. Jyväskylän Yliopisto. Sosiaalityön julkaisusarja 6. Luettu internetosoitteessa: TietokantaTutkittu/2006/106110Loppuraportti.pdf Kåver, A. & Nilsonne, Å. (2008). Toimiva Yhteys. Myötätunto ja Hyväksyntä Ihmissuhteissa. Helsinki. Edita. Molander, G. (2009). Matka Mullan Alle Kuolematyöntekijöiden Arki. Helsinki. Työterveyslaitos. Munroe, J.F., Shay, J., Fisher, L, Makary, C., Rapperport, K. & Zimering R. (1995) Preventing Compassion Fatigue: A Team Treatment Model. teoksessa Figley, C. (ed.). Compassion Fatigue. Coping with Secondary Traumatic Stress Disorder in Those Who Treat the Traumatized. New York: Brunner/ Mazel. Nissinen, L. (2008). Auttamisen Rajoilla. Myötätuntouupumisen synty ja ehkäisy. Helsinki: Edita. Palmunen, H. & Ruuska, T. (2007). Myötätuntouupumus Opettajan Työssä. Pro-QOL Ammatillinen Elämänlaatuasteikko ja sen soveltuminen suomalaiseen kouluympäristöön. Erityiskasvatuksen Pro Gradu tutkielma. Joensuun Yliopisto: Kasvatustieteiden Tiedekunta, Erityiskasvatuksen oppiaine. Pearlman, L.A. (1999). teoksessa Stamm, B.H. (ed.) Secondary Traumatic Stress. Self-Care Issues for Clinicians, Researchers, & Educators. Baltimore: Sidran Press Poijula, S. (2003). Miten Selviytyä Työpaikan Menetyksestä. Kirjapaja: Helsinki Rosenbloom, D.J., Pratt A.C. ja Pearlman, L.A. (1999) teoksessa Stamm, B.H. (ed.) Secondary Traumatic Stress. Self-Care Issues for Clinicians, Researchers, & Educators. Baltimore: Sidran Press. Rothschild, B. (2006). Help for the Helper. Self-Care Strategies for Managing Burnout and Stress. New York: WW Norton & Company. Rudolph, J.M., Stamm B.H., & Stamm, H.E. (Nov, 1997). Compassion Fatigue A Concern for Mental Health Policy, Providers, & Administration Poster at the 13th Annual Meeting of the International Society Kuntoutus

15 for Traumatic Stress Studies, Montreal, PQ, CA. Salminen, S. (2010) julkaisussa Perkiö-Mäkelä M, Hirvonen M, Elo A-L ym. Työ ja terveys haastattelututkimus Helsinki: Työterveyslaitos. Luettu internetosoitteessa ttl.fi/fi/verkkokirjat/tyo_ja_terveys_suomessa/ Documents/tyo_ja_terveys_haastattelu-tutkimus_2009.pdf Stamm, B.H. (2009). The Concise ProQOL Manual. Pocatello, ID: ProQOL.org. luettu internetosoitteessa: Stamm, B.H. (2005). The ProQOL Manual. Idaho State University: Sidran Press. Stamm, B.H. (1999). teoksessa Stamm, B.H. (ed.) Secondary Traumatic Stress. Self-Care Issues for Clinicians, Researchers, & Educators. Baltimore: Sidran Press. Toivola, K. (2004). Myötätuntouupumus auttajantyön työperäinen riski. Työterveyslääkäri 3/04. Liite 1 Psykologin osuuden kuvaus ja tutkimuksen kulku Projektin hakuvaiheessa projektin suunnittelija luonnosteli yhteistyössä psykologin kanssa henkisen hyvinvoinnin edistämisen ja myötätuntouupumuksen ehkäisemisen teemat. Samalla määriteltiin alustava määrä interventiotilanteille. Tässä yhteydessä sovittiin mittausmenetelmästä. Analyysivaiheessa psykologi toimi seulan alustajana ja kerääjänä, tai ohjeisti tiimin sen tekemiseen. Tilana toimivat joko yrityksen kautta hankitut tilat tai Verve Liperin tilat. Joissain yksittäistapauksissa seula jätettiin täyttöohjeineen henkilölle, ja tällöin mukaan liitettiin palautuskuori. Vastaajilta kerättiin seulan lisäksi taustatietoja, jotka käsittelivät esimerkiksi ikäluokkaa, sukupuolta, ammattikokemusta, koulutusta, psyykkisesti raskaiden työtilanteiden määrä ja henkistä työkykyä. Lomakkeen täyttö kesti noin 5-10 minuuttia, ja kaikki osallistujat vastasivat kaikkiin kysymyksiin. Analyysivaiheen tapaamiset, samoin kuin interventiovaiheen tapaamiset toteutettiin yrityskohtaisesti. Psykologi pisteitti seulat tapaamisen jälkeen ja laski yksilölliset tulokset sekä yrityskohtaiset keskiarvot. Jokaisessa interventiotapaamisessa käytettiin menetelminä diapohjaista opetuskeskustelua, ryhmäkeskustelua ja parityöskentelyä. Ensimmäisessä interventiotapaamisessa aiheena oli persoonan käyttäminen työvälineenä. Tästä esimerkkinä mietittiin ja listattiin arkityöstä tilanteita, joissa vaaditaan tekniikan ja ammattikäytäntöjen lisäksi taitoa kohdata toinen ihminen, toimia spontaanisti ja joustavasti sekä myötäelää asiakkaan tilanteessa tai käyttää omaa intuitiota hyödyksi toiminnassa. Tavoitteena oli kartoittaa ja kuvata miten persoona, empatiakyky ja myötätunto näkyvät arkityössä, ja esimerkkejä löytyi muun muassa muistisairaiden kotiinpaluuhädän rauhoittamisesta, kehitysvammaisten tiettyihin aihepiireihin jumittumisen purkautumisesta ja psykiatristen asiakkaiden impulssikontrollin menettämisen ennakoinnista. Lisäksi harjoiteltiin pienryhmässä oman näkökulman vaihtamista ja reagointityylin tuloksellisuuden arviointia. Tämä toteutettiin listaamalla omia tyypillisiä myönteiseksi koettuja ja omia kuormittavia ja negatiiviseksi koettuja reagointitapoja ja piirteitä. Piirteiden ja reagointitapojen tuottamista mahdollisuuksista, liiallisen käytön haitoista sekä vaihtoehtoisista toimintamalleista keskusteltiin yhteisesti. Osallistujat listasivat omia vahvuuksia ja kehitysalueitaan, ja työstivät niiden riskejä, hyötyjä ja kehitysalueita, ja valitsivat itselleen kehittämisen kohteet. Lisäksi käytiin läpi sitä, miten persoona näkyy työssä. Jotkut osallistujat kuvasivat esimerkiksi kohtaavansa asiakkaan pikemminkin tunnesävytteisimmin, kun taas toiset pyrkivät ohjaavampaan otteeseen. Osallistujat kuvasivat sitä, kuinka tietyt asiakkaat kiinnittyvät tiettyihin työntekijöihin, ja kuinka työn- 16 Kuntoutus

16 tekijät työstivät tämänkaltaisia tilanteita. Lisäksi avattiin sitä, kuinka oman persoonan käyttäminen työvälineenä vaikuttaa jaksamiseen. Moni osallistuja mainitsi esimerkiksi sen, kuinka oma perussosiaalinen luonne ei näy enää vapaa-ajalla entisellä tavalla, kun työ on voimakkaasti sosiaalista. Lisäksi jotkut osallistujat totesivat sen, että he ovat joutuneet rajaamaan omaa tunne-elämää, ja niukentamaan ihmissuhteita, joihin liittyy runsaasti tunteiden työstöä tai avuntarvetta. Osallistujia kannustettiin avoimeen, yhteiseen vuoropuheluun aihepiiristä, ja aihe herätti osallistujissa runsaasti ajatuksia ja keskustelua. Toisessa interventiossa aiheena oli myötätunnon käyttäminen hoivatyön työvälineenä. Tavoitteena oli kertoa empatiakyvystä työvälineenä, myötätuntostressin ilmenemisestä ja myötätuntouupumuksen kehittymisestä, oireista ja hoitomuodoista. Keskusteluissa palattiin edellisen kerran teemaan ja jatkettiin keskustelua työn koskettavuudesta, arvoista ja omista oireista psykososiaalisessa työkuormituksessa. Osallistujia opastettiin myötätuntostressin oireisiin, ja käytiin läpi yrityskohtaisia esimerkkejä myötätuntostressiä herättävistä tilanteista, kuten omaisen ahdistuksen kohtaamisesta asiakkaan etenevässä sairaudessa ja asiakkaan oman hädän ymmärtämisessä tilanteensa heiketessä. Lisäksi käytiin läpi myötätuntouupumuksen oireet, hoito ja myötätuntouupumukselta suojaavat tekijät. Lisäksi käsiteltiin myötätuntotyytyväisyyttä ja sitä vahvistavia seikkoja. Henkilökohtaiset ProQOL- seulan tulokset annettiin osallistujille sekä suullisesti että kirjallisesti. Työyhteisöille ilmoitettiin kohdeyrityksen keskiarvot kolmella mitatulla osa-alueella suullisesti. Osallistujilla oli mahdollisuus keskustella tilanteestaan tarkemmin kahdenkeskisesti psykologin kanssa, ja heitä ohjattiin tuomaan tämä tarve esiin joko suoraan psykologille tai projektipäällikölle henkilökohtaisen ajan varaamiseksi. Lisäksi niille henkilöille, joilla oli korkeat lukemat burnoutissa ja/tai myötätuntouupumuksessa ehdotettiin psykologin kanssa keskustelua. Kolmannessa interventiovaiheessa syvennettiin kahden edellisen tapaamisen teemoja sekä nostettiin itsetuntemus sekä vuorovaikutus työyhteisössä työvälineeksi ja suojaksi psykososiaalista kuormitusta vastaan. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä siitä, että tunnetaitoja, vuorovaikutustaitoja ja itsetuntemusta on tärkeä treenata ja kehittää. Lisäksi korostettiin palautumisen merkitystä, ja käytiin läpi mahdollisuuksia siihen. Osiossa harjoiteltiin ratkaisukeskeistä ja narratiivista menetelmää näkökulman vaihtamiseksi, kognitiivisen terapian mukaista tunteiden ABC-mallia sekä annettiin tietoa rentoutumistekniikoista ja levon ja unen merkityksestä. Kahden yrityksen kohdalla lisättiin yksi ylimääräinen tapaaminen osallistujien omasta toiveesta. Toisessa yrityksessä toivottiin toiminnallisia ryhmäharjoituksia ja psyykkisen hyvinvoinnin edistämiseen liittyvää tietoutta. Tämä toteutettiin projektivastaavan, psykologin ja fysioterapeutin toimesta. Toisessa yrityksessä toivottiin lisätietoa mielenhallinnasta ja rentoutumistekniikoista, sekä fyysisestä harjoittelusta, ja tähän toiveeseen vastattiin projektin psykologin ja fysioterapeutin toimesta. Kuntoutus

17 Tieteellinen artikkeli Anne Määttä Työkyvytön vai työtön? Työkyvyttömyydestä aiheutuva sosiaaliturvan väliinputoaminen elämänkaaren eri vaiheissa Johdanto Työkykyisyys on edellytys omaehtoiselle toimeentulon hankkimiselle. Kun työssäkäynti ei ole mahdollista työkyvyn heikentymisen tai menettämisen vuoksi, syntyy perustuslain (731/199) 19 2 momentin mukaan oikeus sosiaaliturvaan työkyvyttömyyttä aiheuttavan sosiaalisen riskin perusteella. Työsuhteessa olleiden lyhytaikainen työkyvyttömyys turvataan ansiosidonnaisella sairauspäivärahalla ja työttömyyspäivärahalla mikäli työkyvyttömyydestä seuraa työttömyyttä. Ansioturvan ulkopuolella oleva työkyvytön henkilö jää heikentyneen perusturvan, kuten työmarkkinatuen tai toimeentulotuen varan. Työkyvyttömyyden määritelmän ulkopuolelle suljetaan yleensä työn puute, mikä rajaa työttömät henkilöt työkyvyttömyyden ulkopuolelle. On kuitenkin tilanteita, joissa työkyvyttömyys on syynä työttömyyteen (vrt. Kerätär & Karjalainen 2010), joten työkyvyttömyyttä ja työttömyyttä on perusteltua tarkastella rinnakkain. Aiempi kvantitatiivinen tutkimus on perusteellisesti kartoittanut muun muassa työkyvyttömyyden aiheuttajia eri aikakausina sekä erotellut työkykyyn liittyviä sukupuolittuneita ja ikäsidonnaisia tekijöitä (esim. Hytti 1993; Gould ym. 2006; Pensola ym. 2010; Saurama 2010). Laadullista tutkimusta työkyvyttömien kokemuksista ja työkyvyttömyyden vaikutuksista on kuitenkin vähän (kts. Loikkanen 2010). Tässä artikkelissa tarkastellaan yksilötason kokemuksia. Analysoitavana ovat tilanteet, joissa terveydelliset ongelmat ovat syynä työmarkkinoiden ulkopuolelle joutumiseen. Tutkimuksen aineiston muodostavat 64 kirjoitusta, jotka kuvaavat eri-ikäisten, eri elämänvaiheissa olevien henkilöiden kokemuksia työkyvyttömyydestä ja sen seurauksista suhteessa sosiaaliturvaan ja elämänkaareen. Tuen tai avun tarve ja myönnetty sosiaaliturva eivät ole kohdanneet, jolloin kokemukset on tyypiteltävissä erilaisiksi torjunnan kokemuksiksi (vrt. Hänninen & Karjalainen 2007). Sosiaaliturva kielteisen työkyvyttömyyspäätöksen jälkeen Vuonna 2009 työkyvyttömyyseläkkeen saajia oli Suomessa yhteensä henkilöä, mikä vastaa noin 19:ää prosenttia kaikista eläkkeensaajista. Lukuun sisältyvät myös kuntoutustuen ja yksilöllisen varhaiseläkkeen saajat. Miesten osuus on 53 % ja naisten 47 %. Yleisimmät perusteet hakeutua työkyvyttömyyseläkkeelle olivat mielenterveyden häiriöt (44 %) ja tukija liikuntaelinsairaudet (24 %). (Tilasto Suomen eläkkeensaajista 2009, 60, 64.) Osatyökyvyttömyyseläkkeistä suurin osa on myönnetty tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja kuntoutustuista mielenterveyden häiriöiden perusteella (Pensola ym. 2010, 17-19). Määräaikaisten työkyvyttömyyspäätösten eli kuntoutustukipäätösten tekeminen on lisääntynyt 10 %:lla jokaisena vuosikymmenenä 1970-luvulta lähtien (Virta 2001, 14). Vuonna 2009 noin puolet (44 %) kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä oli kuntoutustukia. 18 Kuntoutus

18 Työsuhteessa olevien kohdalla työkyvyttömyyseläkepäätöksen tekee eläkelaitos ja ilman työhistoriaa olevan hakijan kohdalla Kela. Päätös syntyy yhteistyössä vakuutuslääkäreiden ja muiden asiantuntijoiden, kuten juristien, matemaatikoiden ja sosiaalialan koulutuksen saaneiden henkilöiden kanssa saatavilla olevien asiakirjojen perusteella (KK 787/2008). Keskimäärin joka viides uusi kuntoutustuki- tai työkyvyttömyyseläkehakemus hylätään. Työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäysprosentti on pysynyt noin 20 %:ssa huolimatta hakijoiden määrän muuttumisesta, nousseesta eläkkeellesiirtymisiästä tai määräaikaisten kuntoutustukien osuuden lisääntymisestä (Virta 2001, 14). Kelalta ja yksityiseltä sektorilta haettuja eläkkeitä hylätään suurin piirtein yhtä paljon (Hytti ym. 2006, 24). Hylkäävän päätöksen saamisen on huomattu olevan jonkin verran todennäköisempää vuotiaiden ja tuki- ja liikuntaelinten sairauksien (tules) perusteella tehdyissä hakemuksissa, erityisesti selkäsairauksissa. Keskimääräistä useammin hakemus hyväksytään psykooseissa, kasvaimissa sekä sydän- ja aivoinfarktien jälkitiloissa. (Virta 2001, 15; Huunan-Seppälä ym. 2002, 13; Hytti ym. 2006, ) Vanhempien tutkimusten (Gould 1985, 161; Gould, Hytti & Lietsala 1993, 10-11; Gould 1995, 41) mukaan naisten hakemuksia hylätään enemmän kuin miesten, mutta uudempien (Hytti ym. 2006, 28; Pensola ym. 2010, 15) mukaan ero on tasoittunut. Useamman kuin yhden sairauden perusteella eläkepäätöstä hakevien on todettu saavan keskimääräistä useammin hylkäyspäätöksen (Gould 1985, 163, Virta 2001, 51). Hylkäyspäätöksen saaneilla on todettu olevan takanaan keskimäärin enemmän määräaikaisia työsuhteita ja pidempiä työttömyysjaksoja kuin myönteisen päätöksen saaneilla (Gould 1985, 200; Hytti 1993, 154). Hylkäävä päätös johtaa usein pysyvästi työn ulkopuolelle (Gould ym. 2006, 39-40). Työeläkelaitosten tekemiin kielteisiin päätöksiin voi hakea muutosta työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalta ja kansaneläkelaitoksen tekemiin päätöksiin sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalta. (Työntekijän eläkelaki 395/2006, 128 ; Kansaneläkelaki 568/ 2007, 77.) Vuonna 2009 sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan saapui noin 2600 työkyvyttömyyseläkepäätöksiä koskevaa valitusta, joiden käsittelyaika kyseisenä vuonna oli noin 11 kuukautta. (Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta. Toimintakertomus 2009, 6-8, 19, 22.) Samana vuonna työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan saapui 4786 työkyvyttömyyseläkkeeseen liittyvää valitusta, joiden keskimääräinen käsittelyaika oli noin neljä kuukautta (Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta. Toimintakertomus 2009, 11). Työkyvyttömien henkilöiden määrä ei selviä pelkästään myönnettyjen tai hylättyjen työkyvyttömyyseläkkeiden perusteella. On tiedossa, että työttömäksi määriteltyjen henkilöiden joukosta, erityisesti pitkäaikaistyöttömistä, osa on todellisuudessa työkyvyttömiä. Työkyvyn arvioinnin tekee haastavaksi se, että työttömillä ei ole työtä johon suhteutettua toimintakykyä voitaisiin mitata. (Virtanen ym. 1997, 309, 319.) Kun sosiaaliturvaa ei myönnetä työkyvyttömyyden perusteella, vaihtoehdoksi jää työttömyysturva. Myönnettävä etuus muuttaa työkyvyttömän statuksen työttömäksi. Työnhakija, joka on saanut enimmäisajan sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa ja jonka on edelleen katsottu olevan terveydellisistä syistä kykenemätön työhönsä, on oikeutettu työttömyysetuuteen, mikäli hänen työkyvyttömyyseläkehakemuksensa on vireillä tai hylätty (Työttömyysturvalaki 1290/2002, 3 luku 3 3 mom.). Työ- tai virkasuhteessa olevalta edellytetään lisäksi, ettei hänen työnantajallaan ole ollut tarjota hänelle työkyvyn mukaista työtä. Jos sairauspäivärahan enimmäismäärä ei ole täyttynyt ja terveydentila estää tarjotun työn vastaanottamisen, on seurauksensa karenssi. Mikäli työkyvytön henkilö ei ole oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen tai peruspäivärahaan, hänen oikeutensa saada työmarkkinatukea on tarveharkintaisuuden vuoksi riippuvainen avo- tai aviopuolison tuloista. Myös toimeentulotukeen vaikuttaa perhekohtaiset tulot. Ne työkyvyttömät, jotka jättävät hakematta työmarkkinatukea tarveharkinnan seurausten vuoksi, häviävät tilastoista kokonaan. Pitkäaikaistyöttömillä on riski jäädä niin terveyspalvelujen kuin Kelan ammatillisen kuntoutuksen ulkopuolelle (Kerätär & Karjalainen Kuntoutus

19 2010, , 3688). Terveyspalvelujen piiriin pääsy vaikeutuu sitä mukaa mitä pidemmäksi työttömyysjakso kasvaa. Työterveyshuollon ulkopuolelle joutuminen saattaa vaikeuttaa myös B-lausunnon saamista, sillä vaihtuneella lääkärillä ei välttämättä ole riittävää tietoa työkyvyttömän henkilön kokonaistilasta ja työnkuvasta (Huunan-Seppälä ym. 2002, 33-35). Erityisen hankala tilanne on mielenterveyden ongelmista kärsivillä henkilöillä, joilla on vaikeuksia aktivoitua hakemaan itselleen apua. Heillä on riski jäädä kaiken avun ja tuen ulkopuolelle. Tutkimusaineisto ja analyysin eteneminen Tutkimuksen kohteena oleva aineisto on osa väitöskirjatutkimusta varten kerättyä laajempaa kirjoitusaineistoa. Kirjoitukset kerättiin julkaisemalla kirjoituspyyntö 1 koetuista sosiaaliturvan epäkohdista vuonna Vastauksia kertyi kaikkiaan 194. Näiden joukosta löytyi analysoitavat 64 kirjoitusta, jotka kuvasivat erilaisia työkyvyn heikentymisestä tai menettämisestä aiheutuneita toimeentulo-ongelmia. Naisten kokemuksia kuvasi 45 ja miesten 19 kirjoitusta. Tässä tutkimuksessa kysyttiin 1) Millaisia seurauksia työkyvyn heikentymisestä tai menettämisestä on elämänkaaren eri vaiheissa? ja 2) Millainen on työkyvyttömän sosiaaliturva? Tutkimusmenetelmänä oli aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Analyysissa käytettiin ATLAS. ti ohjelmaa. Kertomuksista koodattiin työkyvyttömyyttä aiheuttavat tekijät, kirjoittajan kuvaama tuen tai avun tarve, myönnetty tai evätty sosiaaliturva sekä vaikutukset kirjoittajan tilanteeseen. Sosiaaliturvaan liittyvien sukupuolittuneiden seurausten vuoksi (Määttä & Laine 2010) kirjoituksista tarkasteltiin naisten ja miesten kokemuksia sekä sosiaaliturvan tarveharkintaisuuden näkyväksi tekemiseksi yksin asuvien ja parisuhteessa elävien kokemuksia. Sosiaaliturvaa koskevia seurausten erilaisuuksia ja yhteneväisyyksiä tarkasteltiin suhteuttamalla ne elämänkaaren eri vaiheisiin ja erilaisiin työhistorioihin. Yksityiskohtaisempaa analyysiä varten aineisto jaettiin ryhmiin yhteisten työelämänvaiheiden mukaisesti: työuraansa aloittavat (20 39 v.), työuran aktiivivaiheessa olevat (40 50 v.) ja työuran loppupuolella olevat (51+). Elämänkaarinäkökulman (esim. Lahelma 2008) mukaisesti ihmisillä on ikäkausiin liittyviä yhteneväisiä elämänvaiheita ja haasteita. Työuraansa aloittavien vuotiaiden aikuisten elämänkaarellinen haaste on vastuun ottaminen itsestä ja omasta taloudesta. Ikäkauteen liittyy myös opiskelu ja työllistyminen sekä parisuhteen luominen ja perheen perustaminen (Berk 2010, 370, 372). Työuran aktiivivaiheessa olevilla eli vuotiailla aikuisilla kouluttautumis- ja perheenperustamisvaiheet ovat yleensä takanapäin. Haasteena on pärjätä työelämässä ja huolehtia itsestään ja perheestään (Marin 2001, 241). Naiset kantavat yhä päävastuun lapsista (esim. Lister 2004, 59), joten erityisesti heidän haasteenaan on perheen ja työn yhdistäminen. Samassa vaiheessa miehet ovat tyypillisesti työorientoituneita. Yli 50-vuotiailla on takanaan työhistoriaa ja edessään ikääntymisen mukanaan tuomia terveyteen liittyviä haasteita. Ikääntyneiden terveysongelmat ovat suhteessa lisääntyneeseen työttömyyden riskiin. (Heponiemi ym. 2008, 21.) Erityisesti yli 55-vuotiaiden miesten osuus työvoiman ulkopuolella olevista on suuri (Romppanen 2000, 10). Elämänkaaren sisällölliset haasteet vaikuttavat työuraan, jolloin se luo luontevan tulkintakehyksen myös työkyvyttömyyden seurauksille. Tarkkarajaista ikäryhmittelyä tärkeämmäksi tekijäksi muodostuvat kirjoittajien samankaltaiset kokemukset kussakin elämänvaiheessa. Vanhemman henkilön menneistä sosiaaliturvakokemuksista on mahdollisuus päätellä samanlaisessa tilanteessa olevan nuoremman henkilön tulevia sosiaaliturvaan liittyviä kokemuksia. Kyseessä ei kuitenkaan ole kausaalisuhde, joten eri-ikäisten kokemuksia hyödynnetään neuvoa-antavasti. Työkyvyttömyyttä aiheuttavan tekijän lisäksi tiedostetaan, että seurauksiin vaikuttaa elämäntilanteen kokonaisuus, kuten perhesuhteet, työhistoria, koulutus, työkyvyt- 1 Kirjoituspyyntö julkaistiin 2007 seuraavissa lehdissä tai internetsivuilla: Acatiimi, Ilkka, Kainuun sanomat, Kaleva, Karjalainen, Kelan Sanomat, Keskisuomalainen, Kymen sanomat, Lapin kansa, Maaseudun tulevaisuus, Oulu-lehti, Pohjalainen, Pohjolan sanomat, Porin sanomat, Savon sanomat, Tamperelainen sekä HFU:n (Help for Underprivileged ry. 20 Kuntoutus

20 tömyyttä aiheuttavan ongelman pysyvyys sekä etuuden hakijan sukupuoli (Heponiemi ym. 2008, 32). Valittujen otteiden jälkeen kerrotaan kirjoittajan sukupuoli, alkuperäinen litterointinumero sekä asuinpaikka Suomessa ilmansuunnan (pohjoinen, etelä, itä tai länsi) tarkkuudella. Ikä on pääasiallisesti ollut tiedossa, mutta joissakin tapauksissa se päätelty kertomuksen sisällön avulla. Henkilöön liittyvät yksityiskohdat korvataan merkinnällä (x). Työuraansa aloittavien heikentynyt työkyky Työkyvyn heikentyminen muodostui työllistymisen esteeksi 13 kirjoittajan kertomuksessa vuotiaiden kokemuksista neljä oli miesten ja yhdeksän naisten. Neljä äitiä kuvasi lastensa tilanteita, muut olivat omakohtaisia kokemuksia. Kokoaikaisen työn esteenä olivat erityisesti mielenterveydelliset syyt, kuten masennus, joka on todettu tyypilliseksi syyksi alle 45-vuotiaiden työkyvyttömyyteen (esim. Pensola ym. 2010, 19). On käytävä monella luukulla ja täytettävä monenlaisia papereita: katkaistava opintotuki (opintoraha ja asumislisä) opintotukitoimistossa, sen jälkeen haettava sairauspäivärahaa ja asumistukea Kelasta sekä toimeentulotukea sosiaalitoimistosta, jos sitä saa. Ja sama päinvastaisessa järjestyksessä muutaman viikon kuluttua. Kuka jaksaa tällaista, kun on oikeasti sairas? On helpompi vain jäädä kotiin ja nostaa opintotukea ja toivoa, että saa vaaditut opintopisteet kasaan loppuvuonna. [ ] Koen, että jatkuva kamppailu tukiviidakossa pahensi sairauttani ja sairastin useammin kuin mitä olisin sairastanut muuten, koska oli niin paljon stressattavaa. (N_95_Länsi- Suomi_20-30 v) Terveysongelmat hidastivat opintojen etenemistä ja kirjoittaja koki, että vajaakuntoisuus tulisi pysyvästi vaikuttamaan hänen työllistymismahdollisuuksiinsa. Opiskelijoiden oikeus sairauslomaan ei ollut tiedossa, joten terveysongelmista kärsivä kirjoittaja kulutti rajattua opintotukea sairastamiseen. Kun opintotuki loppui ennen tutkinnon valmistumista, sosiaaliturvan ehdoksi tarjottiin opintojen katkaisemista ja työttömäksi ilmoittautumista. Omien oikeuksien selvittäminen ja tuen hankkiminen sairaana oli haastavaa. Hän [poikani] muutti luokseni 3 kuukaudeksi kunnes saimme hänelle oman asunnon. Nyt hän oli ilman tukea (terapiaa), vaikka hän oli työkyvyttömyyseläkkeellä ja tulevaisuus täysin hämärän peitossa. Emme kai sitä osanneet sillä hetkellä mistään hakea. Työkyvyttömyyseläkkeen loputtua menin hänen kanssaan työvoimatoimistoon ja löytyi tämä kurssi mitä hän nyt yritti siinä onnistumatta. Kevään aikana on ollut yksi itsemurhayritys ja viiltelyä, viimeisen viilto luuhun saakka, johon hän viiltelyn toivon mukaan lopetti. [ ] Kolmannen koulutusyrityksen jälkeen hän pääsi kuntoutustuelle (työkyvyttömyyseläke) viime vuodeksi, kuntoutustuelle ei haettu jatkoa koska hän halusi niin vahvasti elää normaalia elämää. (N_84_Etelä-Suomi, v) Minulla on vuonna 1962 syntynyt tytär, joka sairastui 18-vuotiaana vuotiaana tyttäreni oli asunnoton ja joutui mielenterveydellisistä syistä sairaalaan ja lääkitykselle. Tyttäreni kuulee ääniä, jotka herättävät hänet myös öisin. Hän on kansaneläkkeellä ja asuu yksin (X-) kaupungin vuokra-asunnossa. Kerran yritin saada tyttärelleni Kelan kuntoutusta, mutta minulle vastattiin, että Kela kuntouttaa vain opiskelijoita ja työssä käyviä. Tyttäreni ei ole koskaan saanut mitään Kelan kuntoutusta. Tyttäreni on elänyt pelkän kansaneläkkeen varassa 20-vuotiaasta lähtien ja on nyt 44-vuotias. (N_69_Etelä-Suomi_60-70 v) Äitien kirjoitukset kuvaavat aktuellia ja mennyttä tapahtumaa. Pahimmillaan pojan tarina voi johtaa vastaaviin kokemuksiin tyttären tarinan kanssa. Nuoren mielenterveysongelmat voivat ilman kuntouttavia toimenpiteitä (tai niistä riippumatta) johtaa ensin työttö- Kuntoutus

MYÖTÄTUNTO TYÖVÄLINEENÄ HOIVATYÖSSÄ

MYÖTÄTUNTO TYÖVÄLINEENÄ HOIVATYÖSSÄ TIETEELLINEN ARTIKKELI HENNA PALMUNEN MYÖTÄTUNTO TYÖVÄLINEENÄ HOIVATYÖSSÄ Kuntoutusinterventio myötätuntostressin tunnistamiseksi ja myötätuntouupumuksen ehkäisemiseksi Johdanto Hoivatyö on ihmissuhdetyötä,

Lisätiedot

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Työkyky, terveys ja hyvinvointi Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Työhön kuntoutumisen palveluverkosto Kela. Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutusryhmä. Helena Ahponen

Työhön kuntoutumisen palveluverkosto Kela. Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutusryhmä. Helena Ahponen Työhön kuntoutumisen palveluverkosto 13.11.2008 Kela Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutusryhmä Helena Ahponen Kelan kuntoutuksen lakiperusta Kela järjestää lakisääteisenä Ammatillista kuntoutusta

Lisätiedot

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu

Lisätiedot

Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako. Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita

Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako. Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita Kuva: Juha Juntunen (Sosiaalivakuutus lehti 5/2006) Kuntoutusta

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk. AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä

Työhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä Työhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä Turvallisia ja terveellisiä työoloja sekä työkykyä kaikille 8.5.2019 Ismo Suksi 2 TULEVAISUUDEN TYÖ Tarkkuuttaa vaativaa käsin tehtävää työtä

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla 11.3.2017 Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen

Lisätiedot

Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN

Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN Kuntouttavassa hoitotyössä kuntouttavaa toimintaa suoritetaan osana potilaan perushoidollisia tilanteita. Tavoitteena on tunnistaa ja ehkäistä myös kuntoutumista

Lisätiedot

Oivallista työtä mobiilivalmennusohjelma henkiseen hyvinvointiin

Oivallista työtä mobiilivalmennusohjelma henkiseen hyvinvointiin Oivallista työtä mobiilivalmennusohjelma henkiseen hyvinvointiin 9.1.2014 Kirsikka Kaipainen, VTT http://oivamieli.fi/ 2 Sisältö Oivan tausta ja toteutus Hyväksymis- ja omistautumisterapia sekä mindfulness

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille,

Lisätiedot

Tutkimustietoa: Työpaikkaväkivalta terveydenhuoltoalalla. Jari Auronen, KTM

Tutkimustietoa: Työpaikkaväkivalta terveydenhuoltoalalla. Jari Auronen, KTM Tutkimustietoa: Työpaikkaväkivalta terveydenhuoltoalalla Jari Auronen, KTM 29.10.2018 Tutkimuksen taustaa Pro gradu tutkielma: Työpaikkaväkivalta ja työn lopettamishalut terveydenhuoltoalalla. Tutkimuksen

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa

Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa Elintarvikealan tuottavuustalkoot Seminaari 1.10.2009 Valio Oy Elisa Putula ja Seija Hoikka Valion tehtävä ja arvot Tehtävä:

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille,

Lisätiedot

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

Työfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi

Työfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Traumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit

Traumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit Traumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit Palveluntuottajien koulutus 14.11.2018 Pirjo K. Tikka Vastaava suunnittelija Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä Aivovammakurssit vuoden 2019 alusta alkaen

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa

Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa 2019 1. Arviointimenetelmien käyttö hyödyn raportoinnissa Kuntoutuksesta saatavaa hyötyä arvioidaan kuntoutujien näkökulmasta, palveluntuottajien arvioinnin

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Miten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa?

Miten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa? Miten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa? Seminaari 28.3.2019 Paneeli: Miten vähentää eettistä kuormitusta sosiaali- ja terveydenhuollossa? Mika Virtanen, projektipäällikkö,

Lisätiedot

Kykyviisari tulee, oletko valmis?

Kykyviisari tulee, oletko valmis? Kykyviisari tulee, oletko valmis? Muutoksen seuranta aikuissosiaalityössä mittareita ja menetelmiä asiakastyöhön ke 25.4.2018 Työterveyslaitos: Kirsi Unkila ja Minna Savinainen Solmu-koordinaatiohanke

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma THL 21.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Työelämän murros ja rakennemuutos Palveluala kasvaa, teollisuus vähenee Organisaatioiden uudelleenjärjestelyt (esim. fuusiot)

Lisätiedot

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Mikaela von Bonsdorff, TtT Jyväskylä yliopisto Gerontologian tutkimuskeskus Vaikuttaako työura vanhuuteen? KEVA, Helsinki 2.5.2011 Miksi on tärkeää

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Mielenterveyskurssit 2011 Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit (Kela) Kuntoutumiskeskus Summassaari

Mielenterveyskurssit 2011 Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit (Kela) Kuntoutumiskeskus Summassaari Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit (Kela) 2 Voimavarat ja tukea elämään - mielenterveyskurssi 39456 (avo-internaatti) Alueet, joissa asuville kurssi on tarkoitettu: Länsi-Suomi Kurssin toteuttaa:

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

Julkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi

Julkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi Julkisen alan työhyvinvointi 0 Toni Pekka Riku Perhoniemi Tutkimuksesta 000 vastaajaa; kunta 0, kirkko 00 Edustava otos kunta- ja kirkon organisaatioiden henkilöstöstä (KuEL, VaEL-opettajat, KiEL) Ikä,

Lisätiedot

Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila

Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Kirjailija: Elina Mattila ISBN: 9789514485404 Sivumäärä: 180 Formaatti: PDF Tiedoston

Lisätiedot

Moninäkökulmainen arviointitutkimus tuo uutta tietoa työhönkuntoutuksen kehittämiseen

Moninäkökulmainen arviointitutkimus tuo uutta tietoa työhönkuntoutuksen kehittämiseen Moniinen arviointitutkimus tuo uutta tietoa työhönkuntoutuksen kehittämiseen Riitta Seppänen-Järvelä Vtt, dos. johtava tutkija Kelan tutkimusosasto Työhönkuntoutukselle ilmiönä on tyypillistä, että monia

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

Yksilötutka - Työhyvinvoinnin tulokset

Yksilötutka - Työhyvinvoinnin tulokset YKSILÖTUTKAN YHTEENVETOA FIRMA OY 15.2.2019 Raportin tekijä ossi.aura@gmail.com www.ossiaura.com Yksilötutkan yhteenvetoraportti voidaan ladata yrityskohtaisen käyttäjälinkin kautta. Kuvassa 1 on yhteenveto

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus alkavat uudet palvelut. Palvelujen toteutus

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus alkavat uudet palvelut. Palvelujen toteutus Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus 1.1.2019 alkavat uudet palvelut Palvelujen toteutus Elina Kulmanen Suunnittelija Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä @ElinaKulmanen Sisältö

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu Pohjois-Suomessa asuville 16-25 vuotiaille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden

Lisätiedot

Vankeusajan hyödyntäminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa

Vankeusajan hyödyntäminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa Vankeusajan hyödyntäminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa Mariitta Vaara 3.12.2018 3.12.2018 Mariitta Vaara 1 Työkyvyn määrittäminen Työkyky muodostuu ihmisen fyysisten ja psyykkisten voimavarojen ja

Lisätiedot

PERHEVÄKIVALTA MYÖS TYÖNTEKIJÖIDEN PÄÄNSÄRKY Helena Ewalds Kehittämispäällikkö Esityksen nimi / Tekijä 1

PERHEVÄKIVALTA MYÖS TYÖNTEKIJÖIDEN PÄÄNSÄRKY Helena Ewalds Kehittämispäällikkö Esityksen nimi / Tekijä 1 PERHEVÄKIVALTA MYÖS TYÖNTEKIJÖIDEN PÄÄNSÄRKY Helena Ewalds Kehittämispäällikkö 13.5.2009 15.5.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1 Todellisuus tarua julmempi Mitä tapahtuu työntekijälle? http://www.aftonbladet.se/nyheter/153kvinnordoda

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille,

Lisätiedot

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky PURA - toiminnasta työkyky 1.4.2014 31.5.2017 Yhteistyössä Sytyke-Centre/Hengitysliitto Kela Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Avominne päihdeklinikka Kuntoutussäätiö Toiminta - Työ - Tulevaisuus Taustaa

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Kelan rooli ammatillisessa kuntoutuksessa. Hanna-Mari Raittinen työkykyneuvoja Kela Keskinen vakuutuspiiri

Kelan rooli ammatillisessa kuntoutuksessa. Hanna-Mari Raittinen työkykyneuvoja Kela Keskinen vakuutuspiiri Kelan rooli ammatillisessa kuntoutuksessa Hanna-Mari Raittinen työkykyneuvoja Kela Keskinen vakuutuspiiri 9.2.2017 Kelan kuntoutus nuorille Esityksessä keskityn Kelan ammatilliseen kuntoutukseen Myöntöedellytykset

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Essi Gustafsson Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Dispositio WASI hanke taustaa & hankkeen kuvaus Metal Age menetelmä osallistujien mielipiteitä Johtopäätöksiä - mitä

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

VUODEN 2017 KURSSIARVIOINTI YHTEENVETO. Jari Paajanen

VUODEN 2017 KURSSIARVIOINTI YHTEENVETO. Jari Paajanen VUODEN 2017 KURSSIARVIOINTI YHTEENVETO Jari Paajanen Auralan kansalaisopisto Kurssiarviointi 2017 1 (7) Kyselyn vastausprosentti oli 41,1 %, joka oli ihan hyvä ja viimevuotisen kyselyn perusteella olikin

Lisätiedot

Mikä on Kykyviisari? Arviointia, tuloksia ja juurrutusta Kirsi Unkila ja Minna Savinainen Työterveyslaitos

Mikä on Kykyviisari? Arviointia, tuloksia ja juurrutusta Kirsi Unkila ja Minna Savinainen Työterveyslaitos Mikä on Kykyviisari? Arviointia, tuloksia ja juurrutusta 1.12.2016 Kirsi Unkila ja Minna Savinainen Työterveyslaitos Mikä on Kykyviisari? 1. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä - kyselylomake,

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Miten selvittää kuntoutuksellisen ryhmän dynamiikkaa ja koherenssia?

Miten selvittää kuntoutuksellisen ryhmän dynamiikkaa ja koherenssia? Miten selvittää kuntoutuksellisen ryhmän dynamiikkaa ja koherenssia? Tutkija, psykologi Piia Pietilä Kuntoutuspäivät 7-8.6.2018 Ryhmän ilmapiirin ja toimivuuden merkitys Ryhmätyöskentelyn kautta saatavan

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Peppi Saikku Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011/ Helsinki Mitä tiedetään pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksesta? Mitkä asiat selittävät nykyistä tilannetta? Millaisia

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot