Estejuoksu luovaan Suomeen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Estejuoksu luovaan Suomeen"

Transkriptio

1 polemia Tarja Cronberg Estejuoksu luovaan Suomeen KAKS KUNNALLISALAN KEHITTÄMISSÄÄTIÖ

2 Estejuoksu luovaan Suomeen

3 Tarja Cronberg Estejuoksu luovaan Suomeen kaks kunnallisalan kehittämissäätiö

4 ESTEJUOKSU LUOVAAN SUOMEEN Kunnallisalan kehittämissäätiön Polemia-sarjan julkaisu nro 86 Pole-Kuntatieto Oy ja Tarja Cronberg Vammalan Kirjapaino Oy, Sastamala 2012 ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN

5 Sisällys Esipuhe... 9 Johdanto LUOVAAN KASVUUN Pärjääkö Suomi? Rajaton luovuus Yksitoista askelta Luovuuden mittarit Luovaan kasvuun KOKEILEMATTA PARAS Kansalaistyötä Työn hakuun Yhdenvertaisuus esteenä YHDEN TOTUUDEN MAA Puhdas ja puhtaampi Miten muualla? Liian vähän, liian myöhään Yksi maa, yksi ajatus

6 4. TEKNOLOGIAOPTIMISMIN SUDENKUOPPA Missä viipyy 31 Teknologiaa voidaan arvioida Nokia ja käyttäjä eivät kohtaa Ei vain yksi käyttäjä Pelkkää tekniikkaa Teknologiakriittinen ilmapiiri TAIDE YTIMESSÄ Taiteesta ei elä Luova talous ei innosta Taiteilijoita työttömänä! Pieni maa, pieni yleisö Vapaata tilaa KEKSIJÄN KURJUUS Yksi viidestäsadasta Pentin Paja Patentti: tuki vai este? AALLON HUIPULLE Huiput kohtaavat Kantavatko rajapinnat? Näkymätön kolmas tehtävä Näyteikkunassa KIUSATTU JA KIIREINEN Liian vähän unta Taukojen tarve Tyypillisen epätyypillinen Työn armoilla PORTINVARTIJAT Herra ja orja Järjestyshäiriö EU estää vai estääkö?

7 10. YLI RAJOJEN Menetetty mahdollisuus Luovuus on välissä Kenelle kuuluu kokonaisturvallisuus? Valaistu latu LUOVUUS JA LUOTTAMUS Joustoturva Taiteilijapalkka Pitkä matka NÄIN ESTÄMME LUOVUUDEN: 11 keinoa Lähteet

8 Esipuhe Luovuus ei ole vain taitelijoiden, tieteentekijöiden ja keksijöiden asia. Sitä piilee meissä kaikissa. Haaste on vapauttaa luovuus lentoon. Uutta luodaan yleensä rajapinnoissa ja sekalaisissa seurakunnissa. Oma kysymyksensä on, kuinka sellaisiin asetelmiin päästään. Yhteiskunnan tehtävä on yhdistää sopivassa suhteessa turvallisuutta ja vapautta. Uuden luominen edellyttää, että henki saa leijua hyvässä hapessa, mutta elämän perusedellytykset ovat reilassa. Tarja Cronberg valottaa tässä Polemia-sarjan kirjassa Estejuoksu luovaan Suomeen useita tapoja edistää luovuutta tasavallassamme ja päissämme. Nykyinen europarlamentaarikko, tekniikan ja kauppatieteen tohtori, on ollut asian kanssa tekemisissä lukuisissa yhteyksissä monipuolisesti vuosikymmenten ajan. Lämmin kiitos kirjoittajalle! Helsingissä joulukuussa 2012 Antti Mykkänen asiamies KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiö 9

9 Johdanto Pärjäämme tulevaisuudessa vain luovuudella. Onko pienessä, syrjäisessä ja arktisessa Suomessa tarpeeksi luovuutta? Varmasti on, mutta se tukehtuu ja tukahdutetaan tietoisesti ja tiedostamatta. Paneudun tässä kirjassa Suomen luovuuden esteisiin. Pyrin myös hahmottamaan niitä välttämättömiä muutoksia, joita luovan ilmapiirin syntyminen tarvitsee. Suomen luovuusstrategiassa määriteltiin yksitoista askelta luovuuteen. Vuodeksi 2020 asetetuista tavoitteista mikään ei ole kuitenkaan toteutumassa. Estestrategiassa esitänkin yksitoista estettä, jotka on poistettava, jotta syntyy avointa, vapaata tilaa ja luovalle kasvulle ominaista ajattelun avaruutta. Nämä luovuuden esteet eivät perustu teorioihin tai kokonaisvaltaiseen analyysiin. Ne pohjautuvat kokemuksiini maakuntajohtajana, kansanedustajana, ministerinä ja europarlamentaarikkona. Työskentelyni Tanskassa teknologiasosiologian tutkijana, asuntotutkimuksen tutkimusjohtajana ja teknologian arvioinnin apualaisprofessorina on mahdollistanut sen, että olen päässyt katsoman asioita myös toisesta näkökulmasta ja vertaamaan kahta eri tavalla toimivaa yhteiskuntaa toisiinsa. 11

10 Luovuuden esteitä kartoitettaessa saattaa syntyä hyvinkin kielteinen kuva. Monet esteet ovat syvällä asenteissa ja rakenteissa. Silti ei ole syytä vaipua toivottomuuteen. Nyt on aika katsoa laajasti, tunnistaa ja poistaa esteet ja luoda uudenlaiset, luovuutta tukevat asenteet ja rakenteet! Se on tärkeämpää kuin juhlapuheet ja kauniit yleistavoitteet. Omistan tämän kirjan Liisalle, läheiselle työtoverille, joka tätä kirjoitettaessa poistui luotamme. Teerisaaressa heinäkuussa 2012 Tarja Cronberg europarlamentaarikko, tekn. tri, kauppat. tri 12

11 1. Luovaan kasvuun Tulevaisuudenkuvia, visioita, niitä meillä riittää. Filosofi Pekka Himasen mielestä Suomi voisi olla uuden hyvinvointiyhteiskunnan edelläkävijä. Maabrändivaltuuskunta esittää Suomen tavaramerkiksi puhtautta ja luomuviljelyn voimakasta lisäämistä. Tekes tarjoaa ratkaisuksi ympäristöteknologiaa. Yhä useampi poliitikko nostaa vihreän talouden esiin, kun puhutaan tulevaisuuden avaimista. Myös onnellisella Suomella on kannattajia talouskasvun ehtyessä. Vaikka meillä on visioita, miksi ne eivät toteudu? Miksi emme ole hyvinvointiyhteiskunnan edelläkävijämaa tai ympäristöteknologian suurvalta? Puuttuuko Suomelta luova ilmapiiri? Pärjääkö Suomi? Kun työpaikkoja alettiin siirtää halvan tuotannon maihin, oli läntisten teollisuusmaiden vastareaktio osaaminen: näin pysyttäisiin taloudellisen kehityksen edelläkävijänä. Tutkimukseen ja kehitykseen panostettaisiin, innovaatioita tuettaisiin. Koulutettu väes tö takaisi pärjäämisen, ja nopea uuden teknologian kehitys olisi vastaus kaikkiin ongelmiin. 13

12 Tilanne on nyt kuitenkin muuttunut. Myös osaaminen on siirtymässä muualle. Intiassa on enemmän tietokoneinsinöörejä kuin Suomessa ihmisiä. Tanska, tuulivoimaosaamisen luvattu maa, häviää yhä useamman tilauksen Kiinalle. Myös osaamista ostetaan entisiin kehitysmaihin. Korealaiset ostivat Nokian suuralihankkijan Perloksen, mikä johti tuhansien työpaikkojen menetykseen Joensuun seudulla. Intialaiset ostivat Suomen ainoan menestyvän tuulivoimaloiden rakentajan ja ovat siirtämässä osaamisensa Intiaan. Valitettavasti esimerkkejä ei ole juuri esittää siitä, että teollisuus olisi ostanut osaamista ulkomailta ja siirtänyt sen Suomeen. Tekniset innovaatiot siirtyvät yhä helpommin ulkomaille. Maiden välisessä luovuuskilpailussa kannattaakin katsoa sitä, minne suuryritykset sijoittavat tutkimus- ja tuotekehityslaitoksiaan. Yritykset arvioivat luovuutta edistävää ilmapiiriä. Sekä IBM että Nokia sijoittivat tutkimuslaitoksiansa Tanskaan. Suomeen ei ole tullut kansainvälisiä sijoituksia, vaikka niin on toivottu ja pyritty eri ohjelmilla laajasti tukemaan. Ulkomaiset yritykset eivät halua tänne huolimatta maamme vähäisestä korruptiosta ja hyvästä turvallisuudesta. Puuttuko meiltä luovuutta? Onko meillä maailmalla maine luovan ilmapiirin ja uusien ajatusten maana? Entä toimiiko virkakoneistomme luovasti ja tukeeko se uusia ajatuksia? Meille saadut ulkomaiset investoinnit ovat edustaneet työvoimavaltaisia aloja tai tulleet Venäjän rajan läheisyyden vuoksi. Suomeen investoivia luovien alojen yrityksiä, jotka etsisivät meiltä erityisesti luovuutta, on sen sijaan erittäin vähän. Luova talous on jäänyt paljolti pelkiksi juhlapuheiksi ja selonteoiksi. Luovat alat ja luova yrittäjyys määritellään niin, että niistä suljetaan pois toiminta; sen ei katsota kuuluvan luoviin aloihin tai sitä ei pidetä yrittäjyytenä. Miten luova energia pääsee irti kahleistaan? Mitä konkreettisia esteitä luova yksilö kohtaa? Rajaton luovuus Mitä sitten on luova talous? Luovaa taloutta, creative industries, on pyritty määrittelemään eri tavoin. Esimerkiksi Luova Suomi -kehittämisohjelmassa luova talous käsitetään kulttuurin ja sen 14

13 lähellä olevien toimialojen tuotannollisena toimintana, jossa syntyy teoksia, tekijänoikeuksia ja palveluita. Määrittelyn perustana on usein markkinatalous. Luova osuus pyritään rajaamaan muusta toiminnasta liittämällä termeihin sana luovuus. Näin muodostetaan käsitteet luovat alat, luova yrittäjyys ja luova teollisuus. Eikö kaikki yrittäjyys sitten ole luovuutta, vaan ainoastaan luova yrittäjyys? Creative industries käännetään usein sanalla kulttuuriteollisuus. Jos luovan talouden tavoitteena on tähdätä tulevaisuuteen, luoda uusia ajatuksia ja uusia rakenteita, on tämä mahdollisimman huono käännös. Se luo mielikuvan historiasta ja perinteestä tai massateollisuudesta. Siirtymistä luovaan talouteen mitataan samoin kuin aikaisemmin mitattiin siirtymistä maataloudesta teollisuusyhteiskuntaan: eri alojen työntekijöiden määrällä. Luovan talouden työntekijöiden määrän tulisi ylittää edellisen yhteiskuntamuodon tässä tapauksessa teollisuusyhteiskunnan työntekijöiden määrä. Luovien alojen voittokulkua todistaa se, että aloilla toimii Euroopassa jo enemmän ihmisiä kuin autoteollisuudessa. Mitä luovaan talouteen kuuluu? Työ- ja elinkeinoministeriön strategisessa hankkeessa luovia toimialoja ovat mm. animaatio, arkkitehtuuri, digitaaliset pelit, markkinointiviestintä, muotoilu ja käsityö, musiikki sekä tv-elokuvat. Ne eivät kuitenkaan sinänsä kuvaa henkistä liikkuvuutta, elin- ja toimintaympäristön monimuotoisuutta eivätkä työntekijöiden halua toimia vapaasti ja ottaa riskejä. Rajauksista ja luovuuden pakottamisesta tietyille aloille pitää irrottautua. Luovuutta on kaikkialla, ja sitä on myös analysoitava kaiken läpäisevänä toimintana. Yksitoista askelta Pääministeri Matti Vanhasen 1. hallitusohjelmaan sisältyi koko maata koskevan luovuusstrategian laatiminen. Se julkaistiin vuonna 2006 nimellä Yksitoista askelta luovaan Suomeen. Sen visio vuoteen 2020 oli seuraava: Suomalainen yhteiskunta arvostaa luovaa toimintaa ja kannustaa siihen. Esteet sen tieltä on raivattu. Suomalaisten luovuus on käytössä heidän itsensä, yhteisöjensä ja suomalaisen yhteiskunnan hyväksi. 15

14 Luovuus on tunnistettava ja sitä edistettävä kaikilla toiminnan alueilla. Ei ole kyse pelkästään tieteestä tai taiteesta. Luovuus tarkoittaa kykyä yhdistellä merkityksiä ja asioita ennenkokemattomilla tavoilla. Luovuus nousee yksilöiden henkisestä liikkuvuudesta ja ajattelun avaruudesta. Elin- ja toimintaympäristön monimuotoisuus ja joustavuus mahdollistavat sen toteutumisen. Halu toimia vapaasti ja ottaa riskejä siivittää usein luovuutta. Luovuuden kannalta on tärkeää, että riskinoton mahdollisuudet, perusturvallisuus ja kansalaisten keskinäinen luottamus ovat tasapainossa. Suomen menestys on perustunut suurelta osin yhteiskunnallisten olojen vakauteen sekä koulutukseen, tutkimukseen, tuotekehitykseen ja kulttuuriin tehtyihin investointeihin. Jatkossa niitä on kuitenkin kyettävä hyödyntämään aiempaa selvästi paremmin. Myös henkistä hyvinvointia on vahvistettava. Luovuuden edistäminen on tämän tavoitteen toteuttamisessa keskeistä. Lisäksi on otettava huomioon, että myös muualla panostetaan luovan toiminnan ja innovaatiokykyjen vahvistamiseen, eikä menestyksemme jatkuminen ole itsestäänselvyys. Näin sanotaan Suomen luovuusstrategiassa, mutta minne kätkeytyy arjen ajattelun avaruus, minne elin- ja toimintaympäristöjen monimuotoisuus? Haluaako kukaan toimia vapaasti, kun riskinä on työpaikan ja taloudellisen turvallisuuden menetys? Ovatko riskinottomahdollisuudet, perusturvallisuus ja kansalaisten keskinäinen luottamus tasapainossa? 16

15 Yksitoista askelta luovuuteen: 1 Lasten luovuutta vaalitaan 2 Eheytetystä koulupäivästä luovuutta tukeva rytmi koulutukseen 3 Kulttuurin kaikki alueet kukoistamaan 4 Ikkunoita auki arvoja ja asenteita tarkistamalla 5 Innostaviin ympäristöihin 6 Työelämän käytännöt luovuudelle suosiollisiksi 7 Motivoinnilla, johtamisella ja urakierrolla vauhtia luovuuteen 8 Luovuutta ja innovatiivisuutta kaikille toimialoille ja alueille 9 Ideat tuotteiksi yrityksissä 10 Hallinnon rakenteita ja toimintatapoja uudistetaan 11 Luovuussopimus Luovuuden mittarit Luovuutta on mahdotonta mitata, mutta tilan luovuutta on mitattu. Richard Florida, joka on tutkinut luovan luokan esiinmarssia, on vertaillut maantieteellisten alueiden luovuutta keskenään. Tätä varten on kehitetty myös indeksit. Tietyn tilan tai paikan, kaupunkiympäristön tai yhteisön luovuutta voidaan mitata kahdeksalla indeksillä. Näistä perinteisimmät ovat nk. huipputekniikan ja innovatiivisuuden indeksit, joilla mitataan teknologian tasoa ja patentoituja innovaatioita. Mielenkiintoisempi on kuitenkin monimuotoisuuden yhdistelmäindeksi, jolla mitataan paikan monimuotoisuutta. Monimuotoisuus on tärkeää, koska erilaisuuden ja erilaisten ihmisten kohtaaminen on luovuuden yksi ehto. Monimuotoisuuden yhdistelmäindeksi koostuu Floridan mukaan kolmesta alaindeksistä: homo- ja lesboindeksistä, boheemiusindeksistä ja monikulttuurisuusindeksistä. Näillä mitataan homoseksuaalisten miesten ja naisten määrää tietyllä alueella, 17

16 taiteellisesti luovien ihmisten määrää ja ulkomaalaissyntyisten osuutta väestöstä. On helppo ymmärtää, että taiteellisesti luovien ihmisten määrä vaikuttaa tilan luovuuteen. Homojen ja lesbojen sekä maahanmuuttajien merkitystä on ainakin Suomessa vaikeam pi hahmottaa. Erilaisten ihmisten läsnäolo lisää kaikkien luovuutta. Jotta erilaisuus voi kohdata, on pystyttävä sulauttamaan monia vaikutteita, hyväksymään ne, antamaan niille tilaa. Homot, lesbot ja maahanmuuttajat kyseenalaistavat perinteisen ajattelun. Tämän mukaan Pekka Haaviston presidenttikampanja lisäsi suomalaisten luovuutta. Moni sai ajattelemisen aihetta, asia herätti voimakasta keskustelua ja jokainen joutui ottamaan asiaan kantaa. Luovan tilan tärkein ominaisuus onkin avoimuus. Luovaan kasvuun Suomen luovuusstrategian vision mukaan vuonna 2020 yhteiskunta arvostaa luovaa toimintaa ja kannustaa siihen. Esteet on raivattu, ja luovuus on kaikkien käytössä. Tässä yhteydessä puhun mieluummin luovasta kasvusta kuin luovasta taloudesta. Kyse on yhteiskuntaa läpileikkaavasta periaatteesta, ei BKT:hen liittyvästä kasvusta. Kyse ei ole myöskään ensisijaisesti materiaalisesta kasvusta tai työntekijöiden määrästä, vaan arvoista, asenteista ja avoimuudesta. Esteiden ja rajojen poistaminen antaa tilaa luovalle kasvulle, vaikka sitä ei kovin helposti huomaa saati että sitä voisi mitata. Luova kasvu ilmenee yhtälailla niin yksilössä, yhteisössä kuin yhteiskunnassakin: kokeilut lisääntyvät ja uusia ajatuksia tulee vanhojen rinnalle. Luovuuden esteet ovat usein arkisia, kuten taiteilijan huono toimeentulo tai keksijän työn heikko arvostus. Myös yhteiskunnan hallintorajat voivat olla esteenä. Perustuslain tulkinnat nostavat luovuuden esteet demokratian peruskysymyksiksi. Esteet voivat olla myös näkymättömiä itsestäänselvyyksiä, jotka on sisäänrakennettu yhteiskunnallisiin asenteisiin, esimerkiksi kykenemättömyytemme puuttua työpaikkakiusaamiseen. Yhteiskunnan luova ilmapiiri on epäselvä käsite, mutta silti käsin kosketeltavissa. Tiedämme, milloin ilmapiiri on luova ja in- 18

17 nostava ja milloin luovuutta torjutaan ja kontrolloidaan. Niin yksilön kuin yhteiskunnankin luova kasvu on luovan ilmapiirin rakentamista ja tilan antamista ajattelun avaruudelle. 19

18 2. Kokeilematta paras Perustuslaki on yllättävä luovuuden este. Siihen vetoamalla voidaan tehokkaasti estää yhteiskunnallisesti hyväksi katsotut uudet ratkaisut. Tilanne ei varmaakaan olisi niin vakava, jos perustuslain ja uusien ratkaisujen yhteensopivuutta selvitettäisiin perustuslakivaliokunnassa. Asiat eivät kuitenkaan etene niin pitkälle. Ajatukset ja ideat torjutaan jo hallinnossa ennen oikeudellista analyysiä. Kansalaistyötä Sivakka ja Rasivaara ovat kaksi pientä kylää Valtimon kunnassa Pohjois-Karjalassa. Ne eroavat muista Suomen kylistä siinä, että niiden kehitystä on tutkittu vuosien ajan. Näihin tutkimuksiin perustuen tutkijat tekivät vuonna 1997 aloitteen näissä perinnekylissä järjestettävästä nk. kansalaistyökokeilusta. Päätoimiselle työttömyydelle haluttiin luoda vaihtoehto kansalaistyöstä. Työtön voisi perusturvan turvin osallistua yhteiskunnallisesti hyödylliseen työhön, esimerkiksi vanhusten hoitoon, kylän kehittämiseen, maiseman hoitoon, matkailijoiden opastamiseen, ympäristötaiteen tekemiseen, perinteen vaalimiseen tai vaikkapa energiapuun talteenottamiseen. Myös osa-aikainen työ 20

19 olisi mahdollista, ja se olisi työttömyyden ja kokopäiväisen työn välimuoto. Kylien työttömät voisivat itse vapaaehtoisesti ilmoittautua kokeiluun, joka kestäisi viisi vuotta. Valtimon kunta teki suunnitelmat, ja kansanedustajat Anu Vehviläinen ja Matti Väistö veivät asian eduskuntaan. Anu Vehviläinen teki aloitteen kansalaistyökokeilulaista. Valtimon kunnan edustajat kävivät työministeriössä esittelemässä suunnitelmia. Ministeriön virkamiehet vetosivat perustuslakiin. Kokeilu ei ollut mahdollinen, koska se vaarantaisi kansalaisten yhdenvertaisuuden. Pohjois-Karjalan kansanedustajat eivät jättäneet asiaa sikseen, vaan painostivat työministeri Liisa Jaakonsaarta viemään kansalaistyökokeilun perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi. Seuraavassa ote ministerin vastauksesta Anu Vehviläiselle maaliskuussa 1998: Vaikka Valtimon Sivakan ja Rasivaaran työllistämiskokeiluille asetetut tavoitteet ovat sekä maaseudun elvyttämisen että työllisyyden hoidon kannalta tärkeitä, emme voi sivuuttaa aloitteeseen liittyviä kansalaisten yhdenvertaiseen kohteluun liittyviä kysymyksiä. Perusoikeuksien käyttämisestä säädetään lailla, ja tämä perusoikeuskysymyksissä tärkeä lailla säätämisen vaatimus ulottuu myös yhdenvertaisuusperiaatteeseen. Tästä syystä olen antamassani nyt esitetyn kysymyksen perusteluissa mainitussa lehtihaastattelussa tarkoittanut sitä, että jos eduskunta tekee kansalaistyökokeilusta lakialoitteen, olisi lakiehdotuksen vaikutukset kansalaisten perusoikeuksiin ja lainsäätämisjärjestykseen tutkittava perustuslakivaliokunnassa. Perustuslakivaliokunta ei ilmeisesti käsitellyt kokeilua koskaan tämän jälkeen, vaan se sensuroitiin jo sitä ennen. Pohjois-Karjalaan jäi yleinen käsitys, että lakialoite kansalaistyökokeilusta oli perustuslain vastainen huolimatta sen tärkeistä yhteiskunnallisista tavoitteista. Työn hakuun Matti Vanhasen 2. hallituksen ohjelman tavoitteena oli lisätä pitkäaikaistyöttömien työllistymismahdollisuutta. Yhtenä keinona nähtiin pitkäaikaistyöttömien oma työnhaku. Jos siihen kannus- 21

20 tettaisiin rahallisesti, työttömät aktivoituisivat etsimään itse töitä sen sijaan, että odottavat passiivisina kortistossa. Työ- ja elinkeinoministeriö sopi yhdessä valtiovarainministeriön kanssa, että valituilla viidellä alueella Suomessa pitkäaikaistyöttömille maksettaisiin bonusta. Pitkäaikaistyötön saisi sadan euron bonuksen löydettyään itse työtä. Työ- ja elinkeinotoimistojen kannalta pitkäaikaistyöttömät olivat nk. aula-asiakkaita tai auttamattomia: he odottivat aulassa eikä heille enää tarjottu työtä eli he olivat siis pysyvästi työn ulkopuolella. He voisivat tässä oli kokeilun ydin rahallisen bonuksen turvin sittenkin omaaloitteisesti löytää työtä ja työllistyä edes tilapäisesti. Asiaa pidettiin kokeilun arvoisena. Kaikki keinot, myös bonus, tuli käyttää, jotta työtön saadaan pysymään kiinni yhteiskunnassa. Jos lopputulos olisi kielteinen eikä työtön itsekään löytäisi työtä, perustulo olisi perusteltua. Työvoimaviranomaiset voitaisiin näin vapauttaa etsimästä töitä niille, joiden työllistyminen on mahdollista. Kokeilua ei koskaan toteutettu. Jo ennen kuin sitä esitettiin hallitukselle, arvioivat työ- ja elinkeinoministeriön sekä valtiovarainministeriön virkamiehet sen perustuslain vastaiseksi. Se olisi asettanut pitkäaikaistyöttömät eriarvoiseen asemaan eri puolilla maata. Perustelu on käsittämätön. Eivätkö työttömät ole jo erittäin eriarvoisessa asemassa eri puolilla maata? Joillakin alueilla on työtä, toisilla ei. Niin työttömän kuin yhteiskunnankin etu on, että kaikki työmahdollisuudet kaivetaan esiin vaikka kiven kolosta, jotta ihmiset saavat toimeentulonsa työstä. Sadan euron bonus omaehtoiseen aktiiviseen työnetsimiseen olisi ollut pieni hinta verrattuna pitkäaikaistyöttömyyden muihin kustannuksiin. Yhdenvertaisuus esteenä Mitä perustuslaissa oikeastaan sanotaan? Pykälässä 6 taataan kansalaisten yhdenvertaisuus: Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuk sen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. 22

21 Miksi juuri kokeilut, joiden tavoitteena olisi parantaa vähävaraisten, huono-osaisten tai syrjäytyneiden elämää, ovat yhdenvertaisuuden esteitä? Vaikka kokeilu ehkä kohdistuukin alkuvaiheessa alueellisesti vain tiettyyn ryhmään, on tavoitteena tuoda ratkaisu kaikkien ulottuville, jos kokeilu siis onnistuu. Muutoksia on tulossa: globalisaatio, ikääntyminen ja ilmastonmuutos. Niitä voidaan ennakoida, mutta niihin varautumiseen ei useinkaan ole poliittista tahtoa. Monimuotoisessa yhteiskunnassa muutokseen on varauduttava kokeilujen avulla. Kokeilut antavat paremman pohjan tehdä oikeita valintoja. Ne mahdollistavat ja vauhdittavat samalla yhteiskunnallista keskustelua. Perustuslakia ei ole testattu suhteessa kokeiluihin. Tämä ristiriita tulisi ehdottomasti selvittää, jotta muutokset ovat jatkossa hallitumpia. Maallikon näkökulmasta nousee esiin monia kysymyksiä: Onko niin, että perustuslaki sinänsä ei estä ihmisten eriarvoisuutta kokeilujen aikana, vaan hallintokulttuurimme mieluummin estää kuin tukee uutta ajattelua? Toteutuuko yhdenvertaisuus yhteiskunnallisissa rakenteissa? Miksi juuri yhteiskunnallisia muutoksia koskevat kokeilut ovat perustuslain ja yhdenvertaisuuden vastaisia? Ja ydinkysymys: Miksi yhdenvertaisuus vaarantuu Suomessa, mutta ei muissa Pohjoismaissa? Muissa Pohjoismaissa kokeiluja tehdään koko ajan, vaikka ihmisryhmät ovat kokeilujen aikana eriarvoisia. Onko Ruotsilla ja Tanskalla yhdenvertaisuuden näkökulmasta väljempi perustuslaki? 23

22 3. Yhden totuuden maa Voiko Suomessa olla kerrallaan vain yksi ajatus? Miksi vaihtoehtoiset ajatukset torjutaan ja niitä kannattavat tehdään naurunalaisiksi ja puuhastelijoiksi, jotka eivät ymmärrä maan etua? Edes kahden ajatuksen ei anneta elää rinnakkain. Vahvat eturyhmät ajavat omaa hyötyään. Puhdas ja puhtaampi Luomu torjuttiin koko järjestelmässämme yliopistokoulutuksesta aina maatalouspolitiikkaan asti. Voimakas etujärjestö, tässä tapauksessa MTK, puolusti puhdasta suomalaista ruokaa torjumalla vieläkin puhtaamman vaihtoehdon. Puhtaus ja puhdas ruoka ovat Suomen voimavaroja. Sen sijaan, että luomua olisi tuettu yhtenä puhtaana vaihtoehtona, saatiin aikaan vastakkainasettelu tavanomaisesti tuotetun melkein luomun ja luomutuotannon välille. Luomu tuli Suomeen 1980-luvulla. Alku olikin lupaava. Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan ja muiden toimijoiden aloitteesta perustettiin Juvalle Partalan tutkimusasema. Partalassa tehtäisiin luomututkimusta yhdessä lähellä olevien viljelijöiden kanssa, kehitettäisiin ilmastoomme sopivia lajikkeita, etsittäisiin 24

23 uusia ideoita, oltaisiin yhteydessä kansainvälisiin verkostoihin ja koulutettaisiin tulevia maanviljelijöitä ja kuluttajia kokonaisvaltaisesti ymmärtämään luomua. Juvan viljelijät puhuvat vielä edelleenkin Partalan mallista, sillä tavoitteessa onnistuttiin. Kansainvälisiin verkostoihin liityttiin ja tutkimuksessa edettiin. Säätiöpohjainen tutkimusasema siirrettiin sittemmin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskukselle MTT:lle, joka myöhemmin halusi keskittää toimintansa Mikkeliin ja lakkautti Partalan. Juvan kunnanjohtaja puhui murhasta. Sitä ennen oli kuitenkin tapahtunut paljon. Tavanomaisesti viljelty ruoka oli saanut kilpailijan. Jos luomu oli puhdasta ja terveellistä, niin oliko muu suomalainen ruoka vähemmän terveellistä ja vähemmän puhdasta? Erityisesti MTK piti tilannetta hankalana. Se asettui vastustamaan luomua joskaan ei välttämättä julkisesti. Juvan Luomu Oy:n toimitusjohtaja toimi MTK:n luomuvaliokunnan puheenjohtajana 10 vuotta. Luopuessaan puheenjohtajuudesta hän totesi (6): Luomuvaliokunnan tehtävä oli tarjota toimeentuloturvaa, jotta saataisiin lisäarvoa. Valiokunnalle jäi avoimeksi kysymykseksi, miksi luomua vastustetaan MTK:ssa. Erityisesti toimihenkilöt vastustivat. Luomu koettiin uhkana tavanomaiselle tuotannolle. Esa (Härmälä) oli sitä mieltä, että myös tavanomainen tuotanto on puhdasta. Pyrittiin välttämään vastakkainasettelua, ei haluttu osoittaa toista. Tämä linja pidettiin, mutta se koettiin uhkaksi tavanomaiselle tuotannolle. Onneksi aika on muuttunut! MTK:n puheenjohtaja Esa Härmälä totesi minulle suoraan: Joka kerran, kun menen maitokauppaan, iloitsen, että siellä ei ole luomumaitoa. Se todistaa, että suomalaiset uskovat suomalaisen ruoan puhtauteen. Luomututkimukselle annettiin nopeasti risuparran ja ideologinen leima (6): Alun perin, kun ilmiö tuli esiin, se leimautui ideologiapohjaiseksi, lähes uskonnolliseksi. Luomu leimautui tutkimuksen risupartaan, stereotypiat vallitsivat. Keskusteluissa syyllistettiin puolin ja toisin. Luomu koettiin uhaksi niin maata lou dessa kuin politiikassakin. Lannoite- ja konekauppiaille se olikin selkeä uhka. Se haluttiin siivota pois nolaamalla, tekemällä naurunalai- 25

24 seksi. Keskustelu meni naurettavuuksiin. Ei mitään potentiaalia liiketoiminnaksi maallemuuttajien maaseuturomantiikkaa. Sama koski tutkimusta. Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa oli mahdollista opiskella luomua, joskin niukasti. Mikkelissä sijaitseva Ruralia-instituutti kehitti kursseja ja antoi opetusta. Torjunta heijastui kuitenkin myös yliopiston sisälle, ja opiskelijat suhtautuivat luomuun vihamielisesti. Heidän asenteellisuutensa ja ennakkoluulonsa ilmenivät mm. sanoin: Puunhalaustako täällä pitäisi opetella? Myös kauppa ja kuluttajat tekivät osuutensa luomun torjunnassa. Kauppa korosti luomun kalleutta ja sen kysynnän vähäisyyttä. Suomessa tehtiin 2000-luvun alussa tutkimuksia, jotka osoittivat, että luomuruoka ei ole sen terveellisempää eikä ympäristöystävällisempää kuin muukaan ruoka. Miksi siis kuluttajat käyttäisivät vähiä rahojaan maksamalla enemmällä jostakin, mikä ei anna mitään lisää? Miten muualla? Suomalaisen luomun kansainvälisesti heikko kehitys ei todellakaan johdu visioiden eikä strategioiden puutteesta. Esimerkiksi valtakunnallisessa luomustrategiavisiossa todettiin vuonna 2006: Vuonna 2015 Suomi on Euroopan kärkimaita luomutuotannossa ja kulutuksessa. Tuotantovalikoima vastaa kuluttajan hyvinvoinnin ja modernin elämäntyylin tarpeisiin. Vuonna 2009 Suomen luomumarkkinat olivat Pohjoismaiden pienimmät. Vuosittaiset ostot olivat 14 euroa/henkilö. Vastaava luku Ruotsissa oli 75 euroa/henkilö ja Tanskassa noin kymmenkertainen eli 139 euroa/henkilö. Luomumarkkinoiden koko vuonna 2009 oli Suomessa 75 miljoonaa euroa, Tanskassa 765 miljoonaa euroa. Luomutuotteita on Suomessa käytetty erittäin vähän. Euroopan unionin 15 vanhan maan (EU-15-maiden) ruoan kulutuksesta on 2 prosenttia luomua, Suomessa vain 1 prosentti. Luomun kulutuksessa johtaa Tanska, jossa jo yli 7 prosenttia ruuan kulutuksesta on luomua. Tanskalaiset kuluttavat tällä hetkellä suhteellisesti eniten luomua maailmassa. Myös Tanskassa oli alussa lyhytaikaista vastak- 26

25 kainasettelua luomutuotannon ja perinteisen tuotannon välillä. Maatalousministeriön johtavan virkamiehen mukaan raha on kuitenkin ollut hyvä konsultti. Nyt maan luomuviljelijät ovat ammattitaitoisia ja kehittävät tuotantoa ja teknologiaa. Kysynnän lisääntyessä he ovat pärjänneetkin paremmin kuin tavanomaiset viljelijät. Halpaketju Netto aloitti 1990-luvun alussa luomun markkinoinnin teemalla Luomu on kaikille, ei luomun kalleudella. Luomumerkintä on ollut johdonmukaista. Statskontrolleret økologisk on jo pitkään ollut selkeä kaikissa luomutuotteissa käytetty merkki. Suomessa merkit ovat vaihtuneet leppäkertusta aurinkomerkkiin. Nyt tosin jo käytetään EU:n vaatimaa erikoismerkintää. Tanskassa luomututkimusta ei leimattu ideologiseksi. Siellä panostettiin kansainvälisyyteen, rahoitettiin tutkimusta ja kehitettiin kansainvälisiä tutkimusverkostoja omalla rahoituksella. Tanska on myös tutkimuksessa ja kansainvälisissä verkostoissa näkyvästi esillä. Se on hyötynyt, kun kaksi tuotantotapaa on voinut kehittyä rinta rinnan. Nyt Tanskassa panostetaan siihen, että siitä tulisi maailman johtava luomutuotannon maa. Luomuruoan kysyntä kasvaakin koko maailmassa voimakkaasti. Tanskalaiset haluavat olla osa tätä kehitystä (6). Kuva Tanskasta luomun edelläkävijämaana piirtyy yhä selvemmin. Tanskalainen ekologinen kehittämismalli on yhdellä kertaa moderni, innovatiivinen ja taloudellinen siinä, missä luomulle muissa maissa on ominaista taaksepäin katsova, matalateknologinen ja fundamentalistinen (puhdasoppinen) lähtökohta. Tanska luo perustaa ekologisille elintarvikejärjestelmille, jotka siirtyvät idealistisesta fata morganasta (kangastuksesta) uudeksi, globaaliksi normiksi kestävälle kehitykselle. Liian vähän, liian myöhään Suomalaista ruokaa on yritetty markkinoida kansainvälisille markkinoille. Puhtaasta suomalaisesta, tavanomaisesti tuotetusta ruoasta ei kuitenkaan ole syntynyt kansainvälistä brändiä. Melkein luomua taas ei tunneta kansainvälisesti. Esimerkiksi EU tun- 27

26 tee vain tavanomaisen ja luomutuotannon, toteaa maa- ja metsätalousministeriön virkamies (6): Vuonna 1991 harmonisoitiin EU-lainsäädäntö. Siinä ei ole käytännössä ollenkaan kansallista liikkumavaraa, eikä käsitettä voida enää Suomessa määritellä uudelleen. Se, että suomalainen tuotanto sellaisenaan nykyisellään olisi luomua, ei ole mahdollista. Meidän tavanomainen tuotantomme ei sellaisenaan täytä mitään luomuvaatimuksia. Luomutuotannolla on paljon enemmän ympäristötavoitteita kuin mitä EU-lainsäädäntö tällä hetkellä minimissään vaatii. Myöskään alan kansainvälisten järjestöjen luomutuotannolle asettamiin sosiaalisiin tavoitteisiin ei EU-lainsäädännössä pystytä tällä hetkellä vastaamaan. Luomustandardi on dynaaminen mutta liikkuu vain yhteen suuntaan. Kyse ei ole ei-kieltolistasta, vaan kokonaisvaltaisesta ruokajärjestelmäajattelusta. On maail manlaajuinen eikä vain ruokaa koskeva, ei edes poliittinen, vaan pohjimmiltaan filosofinen näkökulma. Luomun kulutuksen maailmanlaajuinen kasvu heijastuu myös Suomeen. Luomun kysyntä on voimakkaassa kasvussa, ja nyt myös kauppa on lähtenyt aktiivisesti mukaan. Kauppa pystyisi myymään kolme kertaa enemmän luomua kuin mitä on tarjolla. Tämä on ongelma. Luomuruuasta tulee lähivuosina yhä enemmän tuontiruokaa. Valiosta todetaankin (6): Luomumaidon tuotanto ei ehdi mukaan. Luomu kasvaa 20 prosenttia vuodessa. On kolmen vuoden siirtymävaihe. Luomutuotteista maksetaan parempaa hintaa. Suurin osa tavallisista tuottajista miettii luomuun siirtymistä. Mutta ei voida sanoa, että luomu on parempaa kuin tavallinen maito. Heidän tuotteensa saavat parempaa hintaa. Aikaisemmin ei ollut kysyntää, nyt on. Valiol la on 18 tuotetta luomussa. Valio markkinoi luomua suoraan kuluttajille. Suurin markkinointipanostus. Kuviteltiin, että luo mutuotteiden käyttäjät olisivat vihreiden kannattajia. Kun tutkittiin, yllättäen olivatkin kyseessä laatua arvostavat ihmiset. Luomua markkinoidaan tuoreuden ja laadun kautta. Enemmän tiedostavia ihmisiä, miettivät, mitä pistävät suuhunsa. Maabrändivaltuuskunnan mukaan Suomen tavoitemielikuvana on olla maa, joka ratkaisee ongelmat. Mielikuvaan kuuluu oleellisesti myös toimivuus, koulutus ja luonto. Valtuuskunta määritteli tältä pohjalta maatalouden haasteen: 28

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Miten suomalainen luomu vastaa tulevaisuuteen? Jaakko Nuutila

Miten suomalainen luomu vastaa tulevaisuuteen? Jaakko Nuutila Miten suomalainen luomu vastaa tulevaisuuteen? Jaakko Nuutila 01.0.201 Esityksen sisältö Tulevaisuus Tavoitteet Nykytilanne Muutostarpeet Uusi toiminnan malli Haasteisiin vastaaminen Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot Jussi Silvonen Joensuun VALO -päivä, 8. 5. 2009 (http://jinux.pokat.org/jussi/) Esityksen rakenne Torikatu 10, Joensuu, SONY Bravia, Lieksan koulut = mitä yhteistä?

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium Ruokamaa Pohjanmaaseminaari - Matriket Österbottenseminarium ruokakulttuuriasiamies/ ombusdsman för matkultur Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja/ 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa

Lisätiedot

KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA

KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA Maan hallitus yrittää synnyttää kautensa aikana yli. työpaikkaa, jotta työllisyysaste nousisi prosenttiin prosentista. Asiantuntijoiden mukaan tarvitaan

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus

Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus Jyrki J.J. Kasvi eduskunta, tulevaisuusvaliokunta 24.11. 2009 www.kasvi.org 1 EU on vapaata liikkuvuutta Sisämarkkinoiden neljä vapautta: pääomien, tavaroiden, palveluiden

Lisätiedot

Korkeakoulujen rooli yhteiskunnallisten innovaatioiden tutkimuksessa ja kehittämisessä

Korkeakoulujen rooli yhteiskunnallisten innovaatioiden tutkimuksessa ja kehittämisessä Korkeakoulujen rooli yhteiskunnallisten innovaatioiden tutkimuksessa ja kehittämisessä Rehtori Iso kuva Talouden tasapainotuksessa onnistutaan Markkinavaihtoehto Suurkunnat tilaajina; isot ulkomaisen pääoman

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Hyvinvointi ja kestävä ruokaturva Suomessa

Hyvinvointi ja kestävä ruokaturva Suomessa Hyvinvointi ja kestävä ruokaturva Suomessa Antti Puupponen Sosiaalipoliittisen yhdistyksen seminaari: Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus 30.11.2016 Tieteiden talo, Helsinki Vuonna 2050 maailman arvioitu

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät

Lisätiedot

Jakamistalous muuttaa työtä mutta miten?

Jakamistalous muuttaa työtä mutta miten? Palkansaajat jakamistaloudessa seminaari Jakamistalous muuttaa työtä mutta miten? Anne Kovalainen, professori, Turun yliopisto SWiPE tutkimushankkeen johtaja Suomen Akatemia Jakamistalous? Keikkatalous?

Lisätiedot

Museotyö muutoksessa!

Museotyö muutoksessa! Museotyö muutoksessa! Kohti vaikuttavampaa museotoimintaa Carina Jaatinen, Museovirasto Tampere 27.5.2015 Virittelyä ja herättelyä! Mitä on tulevaisuuden museotoiminta? Miksi sitä tehdään? Ketä se palvelee?

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Menestyksen porkkanoita

Menestyksen porkkanoita Menestyksen porkkanoita Usko Uskallus Innostuminen Oma Yritys-messut Wanha Satama, Helsinki 20.3.2013 Miksi jotkut yritykset menestyvät?...ja toiset eivät? Olemassaolon oikeutus ; Mikä on/ olisi minun

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS:

Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS: Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS: www.metsahyvinvointi.fi/johtamisakatemia/ 1 Ihmisten motivaatio ja osaaminen ratkaisevat sen, kuinka hyvin

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Priorisointi perusoikeuksien näkökulmasta

Priorisointi perusoikeuksien näkökulmasta Priorisointi perusoikeuksien näkökulmasta Terveysfoorumi 2016 Lääkehoitojen priorisointi Toomas Kotkas Priorisoinnin kannalta relevantteja perusoikeuksia Perustuslain 6 : Yhdenvertaisuus Ihmiset ovat yhdenvertaisia

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush Merkityksellisyys työn uusi trendi Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto 1.12.2016 Tieke / Slush Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Avainlippu vuodesta 1965 Design from Finland

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

Dialoginen johtaminen

Dialoginen johtaminen Dialoginen johtaminen Labquality Days 10.2.2017 Sari Tappura Tampereen teknillinen yliopisto Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2015 Lisätiedot: Sirpa Syvänen Tampereen yliopisto www.dinno.fi JHTAMISKRKEAKULU

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT 15.6.2011 Pauli Niemelä TUTKIJAN URAN IDEA TOHTORIKOULUTUS (Tohtori-/tutkijakoulut), ei ilmeisesti laajene jatkossa, mutta

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa

Lisätiedot

PAIKALLISUUS ON ILMIÖ

PAIKALLISUUS ON ILMIÖ PAIKALLISUUS ON ILMIÖ Paikallisuudesta avaimet uudenlaiseen menestykseen Evästyksiä ilmiön kasvattamiseen Jaana Paavilainen Joensuu 10.6.2011 Mistä löytyy tulevaisuuden elinvoimaa? 1 Paikkakunnan ainutlaatuisuus

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Annika Lindblom Pääsihteeri Suomen kestävän kehityksen toimikunta

Annika Lindblom Pääsihteeri Suomen kestävän kehityksen toimikunta Annika Lindblom Pääsihteeri Suomen kestävän kehityksen toimikunta Uusi globaali kestävän kehityksen aikakausi käynnistyi syyskuussa 2015 Agenda2030:n ytimen muodostavat 17 maailmanlaajuista ja toisiinsa

Lisätiedot

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan?

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Johanna Lammintakanen FT Ma. professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Terveydenhuollon priorisointi Käsitteestä: Mistä on kyse? Muutama ajatus ilmiöstä Keskustelun,

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu Vihreämmän ajan kuntaseminaari Päättäjien Aamu Agenda - 9:00-11:00 Kuntakentän haasteet ja niihin vastaaminen tietotekniikan keinoin IT:n ekologinen jalanjälki Virran- ja kustannusten säästö nykyaikaisin

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Yhteiset mahdollisuudet yhdessä oppien

Yhteiset mahdollisuudet yhdessä oppien Yhteiset mahdollisuudet yhdessä oppien Rehtori, Diakonia-ammattikorkeakoulu Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere-talo Isot ajurit Kaksi isoa ajuria: kansantalous ja kunta- ja palvelurakenne

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test suomi svenska (https://oma.yrityssuomi.fi:443/entrepreneur-test? p_p_id=82&p_p_lifecycle=1&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column- 1&p_p_col_count=1&_82_struts_action=%2Flanguage%2Fview&_82_redirect=%2Fentrepreneur-test&_82_languageId=sv_SE)

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala

Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala Näkymiä Kolin huipulla 1.9.2010 Luovien toimialojen määrittelyä... Tuotteiden ja palveluiden tuotannossa keskeistä: luovuus ja henkilökohtainen lahjakkuus

Lisätiedot

Jyväskylän kokemuksia

Jyväskylän kokemuksia Jyväskylän kokemuksia Investointeja ja kasvua yli rajojen 25.4.2012 Minna Haapala Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Jykesin kansainvälistymispalvelut Jykesin kansainvälistymispalvelut tukee yritysten

Lisätiedot

Attendon Visio & Arvot

Attendon Visio & Arvot Attendon Visio & Arvot Se, miten huolehdimme hoivaa tarvitsevista ihmisistä, osoittaa millainen on yhteiskunta, jossa elämme. Attendon rooli yhteiskunnassa Pohjoismaissa on kunniakkaat perinteet kansalaistensa

Lisätiedot

Digitaalinen talous ja kilpailukyky

Digitaalinen talous ja kilpailukyky Digitaalinen talous ja kilpailukyky Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Industrialismi + nationalismi => Suomen vaurastuminen 64"000" Bkt$asukasta$kohden$(euroa$vuoden$2010$hinnoin)$ 32"000"

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Sanoista säästöihin! -Kestävien hankintojen vuosiseminaari 22.03.2013 EkoCentria Anu Arolaakso EkoCentria Tuotamme kestäviin hankintoihin liittyviä viestintä-

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Suomalaisen ruoan edistämisohjelma

Suomalaisen ruoan edistämisohjelma Suomalaisen ruoan edistämisohjelma Ministeritason johtoryhmä (MMM, OPM, YM, STM, TEM, UM, VM) Ohjausryhmä (ministeriöt + osien johtajat) + Puhemiehistö Arvostuksen kohottaminen Kansainvälistymisen Luomuruoan

Lisätiedot

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työelämän muutostuulet Työelämä muuttuu, oletko valmis? - Millainen tulevaisuus sinun kohdallasi on? Otatko vastaan sen mitä tulee vai voisitko mahdollisesti

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Suomen globaalit haasteet Ilmastonmuutos Eurokriisi Energiapaletin muutos Regulaatiousko ja -tulva

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

OBN UUDEN INNOVAATION KAUPALLISTAMINEN - PIENEN JA SUUREN TOIMIJAN KUMPPANUUS. Mikko Pesonen 8.10.2015

OBN UUDEN INNOVAATION KAUPALLISTAMINEN - PIENEN JA SUUREN TOIMIJAN KUMPPANUUS. Mikko Pesonen 8.10.2015 OBN UUDEN INNOVAATION KAUPALLISTAMINEN - PIENEN JA SUUREN TOIMIJAN KUMPPANUUS Mikko Pesonen 8.10.2015 INNOVAATIO MISTÄ ON NYT KYSE INNOVAATIO ON JOKIN UUSI TAI OLENNAISESTI PARANNETTU, TALOUDELLISESTI

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040 LAPPI SOPIMUS maakuntaohjelma 2014-20172017 Maakuntastrategia 2040 Hyväksytään Lapin liiton valtuustossa 20.5.2014 Lisätietoja: ohjelmapäällikkö Mervi Nikander mervi.nikander(@)lapinliitto.fi www.lapinliitto.fi/lappi-sopimus

Lisätiedot