Estejuoksu luovaan Suomeen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Estejuoksu luovaan Suomeen"

Transkriptio

1 polemia Tarja Cronberg Estejuoksu luovaan Suomeen KAKS KUNNALLISALAN KEHITTÄMISSÄÄTIÖ

2 Estejuoksu luovaan Suomeen

3 Tarja Cronberg Estejuoksu luovaan Suomeen kaks kunnallisalan kehittämissäätiö

4 ESTEJUOKSU LUOVAAN SUOMEEN Kunnallisalan kehittämissäätiön Polemia-sarjan julkaisu nro 86 Pole-Kuntatieto Oy ja Tarja Cronberg Vammalan Kirjapaino Oy, Sastamala 2012 ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN

5 Sisällys Esipuhe... 9 Johdanto LUOVAAN KASVUUN Pärjääkö Suomi? Rajaton luovuus Yksitoista askelta Luovuuden mittarit Luovaan kasvuun KOKEILEMATTA PARAS Kansalaistyötä Työn hakuun Yhdenvertaisuus esteenä YHDEN TOTUUDEN MAA Puhdas ja puhtaampi Miten muualla? Liian vähän, liian myöhään Yksi maa, yksi ajatus

6 4. TEKNOLOGIAOPTIMISMIN SUDENKUOPPA Missä viipyy 31 Teknologiaa voidaan arvioida Nokia ja käyttäjä eivät kohtaa Ei vain yksi käyttäjä Pelkkää tekniikkaa Teknologiakriittinen ilmapiiri TAIDE YTIMESSÄ Taiteesta ei elä Luova talous ei innosta Taiteilijoita työttömänä! Pieni maa, pieni yleisö Vapaata tilaa KEKSIJÄN KURJUUS Yksi viidestäsadasta Pentin Paja Patentti: tuki vai este? AALLON HUIPULLE Huiput kohtaavat Kantavatko rajapinnat? Näkymätön kolmas tehtävä Näyteikkunassa KIUSATTU JA KIIREINEN Liian vähän unta Taukojen tarve Tyypillisen epätyypillinen Työn armoilla PORTINVARTIJAT Herra ja orja Järjestyshäiriö EU estää vai estääkö?

7 10. YLI RAJOJEN Menetetty mahdollisuus Luovuus on välissä Kenelle kuuluu kokonaisturvallisuus? Valaistu latu LUOVUUS JA LUOTTAMUS Joustoturva Taiteilijapalkka Pitkä matka NÄIN ESTÄMME LUOVUUDEN: 11 keinoa Lähteet

8 Esipuhe Luovuus ei ole vain taitelijoiden, tieteentekijöiden ja keksijöiden asia. Sitä piilee meissä kaikissa. Haaste on vapauttaa luovuus lentoon. Uutta luodaan yleensä rajapinnoissa ja sekalaisissa seurakunnissa. Oma kysymyksensä on, kuinka sellaisiin asetelmiin päästään. Yhteiskunnan tehtävä on yhdistää sopivassa suhteessa turvallisuutta ja vapautta. Uuden luominen edellyttää, että henki saa leijua hyvässä hapessa, mutta elämän perusedellytykset ovat reilassa. Tarja Cronberg valottaa tässä Polemia-sarjan kirjassa Estejuoksu luovaan Suomeen useita tapoja edistää luovuutta tasavallassamme ja päissämme. Nykyinen europarlamentaarikko, tekniikan ja kauppatieteen tohtori, on ollut asian kanssa tekemisissä lukuisissa yhteyksissä monipuolisesti vuosikymmenten ajan. Lämmin kiitos kirjoittajalle! Helsingissä joulukuussa 2012 Antti Mykkänen asiamies KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiö 9

9 Johdanto Pärjäämme tulevaisuudessa vain luovuudella. Onko pienessä, syrjäisessä ja arktisessa Suomessa tarpeeksi luovuutta? Varmasti on, mutta se tukehtuu ja tukahdutetaan tietoisesti ja tiedostamatta. Paneudun tässä kirjassa Suomen luovuuden esteisiin. Pyrin myös hahmottamaan niitä välttämättömiä muutoksia, joita luovan ilmapiirin syntyminen tarvitsee. Suomen luovuusstrategiassa määriteltiin yksitoista askelta luovuuteen. Vuodeksi 2020 asetetuista tavoitteista mikään ei ole kuitenkaan toteutumassa. Estestrategiassa esitänkin yksitoista estettä, jotka on poistettava, jotta syntyy avointa, vapaata tilaa ja luovalle kasvulle ominaista ajattelun avaruutta. Nämä luovuuden esteet eivät perustu teorioihin tai kokonaisvaltaiseen analyysiin. Ne pohjautuvat kokemuksiini maakuntajohtajana, kansanedustajana, ministerinä ja europarlamentaarikkona. Työskentelyni Tanskassa teknologiasosiologian tutkijana, asuntotutkimuksen tutkimusjohtajana ja teknologian arvioinnin apualaisprofessorina on mahdollistanut sen, että olen päässyt katsoman asioita myös toisesta näkökulmasta ja vertaamaan kahta eri tavalla toimivaa yhteiskuntaa toisiinsa. 11

10 Luovuuden esteitä kartoitettaessa saattaa syntyä hyvinkin kielteinen kuva. Monet esteet ovat syvällä asenteissa ja rakenteissa. Silti ei ole syytä vaipua toivottomuuteen. Nyt on aika katsoa laajasti, tunnistaa ja poistaa esteet ja luoda uudenlaiset, luovuutta tukevat asenteet ja rakenteet! Se on tärkeämpää kuin juhlapuheet ja kauniit yleistavoitteet. Omistan tämän kirjan Liisalle, läheiselle työtoverille, joka tätä kirjoitettaessa poistui luotamme. Teerisaaressa heinäkuussa 2012 Tarja Cronberg europarlamentaarikko, tekn. tri, kauppat. tri 12

11 1. Luovaan kasvuun Tulevaisuudenkuvia, visioita, niitä meillä riittää. Filosofi Pekka Himasen mielestä Suomi voisi olla uuden hyvinvointiyhteiskunnan edelläkävijä. Maabrändivaltuuskunta esittää Suomen tavaramerkiksi puhtautta ja luomuviljelyn voimakasta lisäämistä. Tekes tarjoaa ratkaisuksi ympäristöteknologiaa. Yhä useampi poliitikko nostaa vihreän talouden esiin, kun puhutaan tulevaisuuden avaimista. Myös onnellisella Suomella on kannattajia talouskasvun ehtyessä. Vaikka meillä on visioita, miksi ne eivät toteudu? Miksi emme ole hyvinvointiyhteiskunnan edelläkävijämaa tai ympäristöteknologian suurvalta? Puuttuuko Suomelta luova ilmapiiri? Pärjääkö Suomi? Kun työpaikkoja alettiin siirtää halvan tuotannon maihin, oli läntisten teollisuusmaiden vastareaktio osaaminen: näin pysyttäisiin taloudellisen kehityksen edelläkävijänä. Tutkimukseen ja kehitykseen panostettaisiin, innovaatioita tuettaisiin. Koulutettu väes tö takaisi pärjäämisen, ja nopea uuden teknologian kehitys olisi vastaus kaikkiin ongelmiin. 13

12 Tilanne on nyt kuitenkin muuttunut. Myös osaaminen on siirtymässä muualle. Intiassa on enemmän tietokoneinsinöörejä kuin Suomessa ihmisiä. Tanska, tuulivoimaosaamisen luvattu maa, häviää yhä useamman tilauksen Kiinalle. Myös osaamista ostetaan entisiin kehitysmaihin. Korealaiset ostivat Nokian suuralihankkijan Perloksen, mikä johti tuhansien työpaikkojen menetykseen Joensuun seudulla. Intialaiset ostivat Suomen ainoan menestyvän tuulivoimaloiden rakentajan ja ovat siirtämässä osaamisensa Intiaan. Valitettavasti esimerkkejä ei ole juuri esittää siitä, että teollisuus olisi ostanut osaamista ulkomailta ja siirtänyt sen Suomeen. Tekniset innovaatiot siirtyvät yhä helpommin ulkomaille. Maiden välisessä luovuuskilpailussa kannattaakin katsoa sitä, minne suuryritykset sijoittavat tutkimus- ja tuotekehityslaitoksiaan. Yritykset arvioivat luovuutta edistävää ilmapiiriä. Sekä IBM että Nokia sijoittivat tutkimuslaitoksiansa Tanskaan. Suomeen ei ole tullut kansainvälisiä sijoituksia, vaikka niin on toivottu ja pyritty eri ohjelmilla laajasti tukemaan. Ulkomaiset yritykset eivät halua tänne huolimatta maamme vähäisestä korruptiosta ja hyvästä turvallisuudesta. Puuttuko meiltä luovuutta? Onko meillä maailmalla maine luovan ilmapiirin ja uusien ajatusten maana? Entä toimiiko virkakoneistomme luovasti ja tukeeko se uusia ajatuksia? Meille saadut ulkomaiset investoinnit ovat edustaneet työvoimavaltaisia aloja tai tulleet Venäjän rajan läheisyyden vuoksi. Suomeen investoivia luovien alojen yrityksiä, jotka etsisivät meiltä erityisesti luovuutta, on sen sijaan erittäin vähän. Luova talous on jäänyt paljolti pelkiksi juhlapuheiksi ja selonteoiksi. Luovat alat ja luova yrittäjyys määritellään niin, että niistä suljetaan pois toiminta; sen ei katsota kuuluvan luoviin aloihin tai sitä ei pidetä yrittäjyytenä. Miten luova energia pääsee irti kahleistaan? Mitä konkreettisia esteitä luova yksilö kohtaa? Rajaton luovuus Mitä sitten on luova talous? Luovaa taloutta, creative industries, on pyritty määrittelemään eri tavoin. Esimerkiksi Luova Suomi -kehittämisohjelmassa luova talous käsitetään kulttuurin ja sen 14

13 lähellä olevien toimialojen tuotannollisena toimintana, jossa syntyy teoksia, tekijänoikeuksia ja palveluita. Määrittelyn perustana on usein markkinatalous. Luova osuus pyritään rajaamaan muusta toiminnasta liittämällä termeihin sana luovuus. Näin muodostetaan käsitteet luovat alat, luova yrittäjyys ja luova teollisuus. Eikö kaikki yrittäjyys sitten ole luovuutta, vaan ainoastaan luova yrittäjyys? Creative industries käännetään usein sanalla kulttuuriteollisuus. Jos luovan talouden tavoitteena on tähdätä tulevaisuuteen, luoda uusia ajatuksia ja uusia rakenteita, on tämä mahdollisimman huono käännös. Se luo mielikuvan historiasta ja perinteestä tai massateollisuudesta. Siirtymistä luovaan talouteen mitataan samoin kuin aikaisemmin mitattiin siirtymistä maataloudesta teollisuusyhteiskuntaan: eri alojen työntekijöiden määrällä. Luovan talouden työntekijöiden määrän tulisi ylittää edellisen yhteiskuntamuodon tässä tapauksessa teollisuusyhteiskunnan työntekijöiden määrä. Luovien alojen voittokulkua todistaa se, että aloilla toimii Euroopassa jo enemmän ihmisiä kuin autoteollisuudessa. Mitä luovaan talouteen kuuluu? Työ- ja elinkeinoministeriön strategisessa hankkeessa luovia toimialoja ovat mm. animaatio, arkkitehtuuri, digitaaliset pelit, markkinointiviestintä, muotoilu ja käsityö, musiikki sekä tv-elokuvat. Ne eivät kuitenkaan sinänsä kuvaa henkistä liikkuvuutta, elin- ja toimintaympäristön monimuotoisuutta eivätkä työntekijöiden halua toimia vapaasti ja ottaa riskejä. Rajauksista ja luovuuden pakottamisesta tietyille aloille pitää irrottautua. Luovuutta on kaikkialla, ja sitä on myös analysoitava kaiken läpäisevänä toimintana. Yksitoista askelta Pääministeri Matti Vanhasen 1. hallitusohjelmaan sisältyi koko maata koskevan luovuusstrategian laatiminen. Se julkaistiin vuonna 2006 nimellä Yksitoista askelta luovaan Suomeen. Sen visio vuoteen 2020 oli seuraava: Suomalainen yhteiskunta arvostaa luovaa toimintaa ja kannustaa siihen. Esteet sen tieltä on raivattu. Suomalaisten luovuus on käytössä heidän itsensä, yhteisöjensä ja suomalaisen yhteiskunnan hyväksi. 15

14 Luovuus on tunnistettava ja sitä edistettävä kaikilla toiminnan alueilla. Ei ole kyse pelkästään tieteestä tai taiteesta. Luovuus tarkoittaa kykyä yhdistellä merkityksiä ja asioita ennenkokemattomilla tavoilla. Luovuus nousee yksilöiden henkisestä liikkuvuudesta ja ajattelun avaruudesta. Elin- ja toimintaympäristön monimuotoisuus ja joustavuus mahdollistavat sen toteutumisen. Halu toimia vapaasti ja ottaa riskejä siivittää usein luovuutta. Luovuuden kannalta on tärkeää, että riskinoton mahdollisuudet, perusturvallisuus ja kansalaisten keskinäinen luottamus ovat tasapainossa. Suomen menestys on perustunut suurelta osin yhteiskunnallisten olojen vakauteen sekä koulutukseen, tutkimukseen, tuotekehitykseen ja kulttuuriin tehtyihin investointeihin. Jatkossa niitä on kuitenkin kyettävä hyödyntämään aiempaa selvästi paremmin. Myös henkistä hyvinvointia on vahvistettava. Luovuuden edistäminen on tämän tavoitteen toteuttamisessa keskeistä. Lisäksi on otettava huomioon, että myös muualla panostetaan luovan toiminnan ja innovaatiokykyjen vahvistamiseen, eikä menestyksemme jatkuminen ole itsestäänselvyys. Näin sanotaan Suomen luovuusstrategiassa, mutta minne kätkeytyy arjen ajattelun avaruus, minne elin- ja toimintaympäristöjen monimuotoisuus? Haluaako kukaan toimia vapaasti, kun riskinä on työpaikan ja taloudellisen turvallisuuden menetys? Ovatko riskinottomahdollisuudet, perusturvallisuus ja kansalaisten keskinäinen luottamus tasapainossa? 16

15 Yksitoista askelta luovuuteen: 1 Lasten luovuutta vaalitaan 2 Eheytetystä koulupäivästä luovuutta tukeva rytmi koulutukseen 3 Kulttuurin kaikki alueet kukoistamaan 4 Ikkunoita auki arvoja ja asenteita tarkistamalla 5 Innostaviin ympäristöihin 6 Työelämän käytännöt luovuudelle suosiollisiksi 7 Motivoinnilla, johtamisella ja urakierrolla vauhtia luovuuteen 8 Luovuutta ja innovatiivisuutta kaikille toimialoille ja alueille 9 Ideat tuotteiksi yrityksissä 10 Hallinnon rakenteita ja toimintatapoja uudistetaan 11 Luovuussopimus Luovuuden mittarit Luovuutta on mahdotonta mitata, mutta tilan luovuutta on mitattu. Richard Florida, joka on tutkinut luovan luokan esiinmarssia, on vertaillut maantieteellisten alueiden luovuutta keskenään. Tätä varten on kehitetty myös indeksit. Tietyn tilan tai paikan, kaupunkiympäristön tai yhteisön luovuutta voidaan mitata kahdeksalla indeksillä. Näistä perinteisimmät ovat nk. huipputekniikan ja innovatiivisuuden indeksit, joilla mitataan teknologian tasoa ja patentoituja innovaatioita. Mielenkiintoisempi on kuitenkin monimuotoisuuden yhdistelmäindeksi, jolla mitataan paikan monimuotoisuutta. Monimuotoisuus on tärkeää, koska erilaisuuden ja erilaisten ihmisten kohtaaminen on luovuuden yksi ehto. Monimuotoisuuden yhdistelmäindeksi koostuu Floridan mukaan kolmesta alaindeksistä: homo- ja lesboindeksistä, boheemiusindeksistä ja monikulttuurisuusindeksistä. Näillä mitataan homoseksuaalisten miesten ja naisten määrää tietyllä alueella, 17

16 taiteellisesti luovien ihmisten määrää ja ulkomaalaissyntyisten osuutta väestöstä. On helppo ymmärtää, että taiteellisesti luovien ihmisten määrä vaikuttaa tilan luovuuteen. Homojen ja lesbojen sekä maahanmuuttajien merkitystä on ainakin Suomessa vaikeam pi hahmottaa. Erilaisten ihmisten läsnäolo lisää kaikkien luovuutta. Jotta erilaisuus voi kohdata, on pystyttävä sulauttamaan monia vaikutteita, hyväksymään ne, antamaan niille tilaa. Homot, lesbot ja maahanmuuttajat kyseenalaistavat perinteisen ajattelun. Tämän mukaan Pekka Haaviston presidenttikampanja lisäsi suomalaisten luovuutta. Moni sai ajattelemisen aihetta, asia herätti voimakasta keskustelua ja jokainen joutui ottamaan asiaan kantaa. Luovan tilan tärkein ominaisuus onkin avoimuus. Luovaan kasvuun Suomen luovuusstrategian vision mukaan vuonna 2020 yhteiskunta arvostaa luovaa toimintaa ja kannustaa siihen. Esteet on raivattu, ja luovuus on kaikkien käytössä. Tässä yhteydessä puhun mieluummin luovasta kasvusta kuin luovasta taloudesta. Kyse on yhteiskuntaa läpileikkaavasta periaatteesta, ei BKT:hen liittyvästä kasvusta. Kyse ei ole myöskään ensisijaisesti materiaalisesta kasvusta tai työntekijöiden määrästä, vaan arvoista, asenteista ja avoimuudesta. Esteiden ja rajojen poistaminen antaa tilaa luovalle kasvulle, vaikka sitä ei kovin helposti huomaa saati että sitä voisi mitata. Luova kasvu ilmenee yhtälailla niin yksilössä, yhteisössä kuin yhteiskunnassakin: kokeilut lisääntyvät ja uusia ajatuksia tulee vanhojen rinnalle. Luovuuden esteet ovat usein arkisia, kuten taiteilijan huono toimeentulo tai keksijän työn heikko arvostus. Myös yhteiskunnan hallintorajat voivat olla esteenä. Perustuslain tulkinnat nostavat luovuuden esteet demokratian peruskysymyksiksi. Esteet voivat olla myös näkymättömiä itsestäänselvyyksiä, jotka on sisäänrakennettu yhteiskunnallisiin asenteisiin, esimerkiksi kykenemättömyytemme puuttua työpaikkakiusaamiseen. Yhteiskunnan luova ilmapiiri on epäselvä käsite, mutta silti käsin kosketeltavissa. Tiedämme, milloin ilmapiiri on luova ja in- 18

17 nostava ja milloin luovuutta torjutaan ja kontrolloidaan. Niin yksilön kuin yhteiskunnankin luova kasvu on luovan ilmapiirin rakentamista ja tilan antamista ajattelun avaruudelle. 19

18 2. Kokeilematta paras Perustuslaki on yllättävä luovuuden este. Siihen vetoamalla voidaan tehokkaasti estää yhteiskunnallisesti hyväksi katsotut uudet ratkaisut. Tilanne ei varmaakaan olisi niin vakava, jos perustuslain ja uusien ratkaisujen yhteensopivuutta selvitettäisiin perustuslakivaliokunnassa. Asiat eivät kuitenkaan etene niin pitkälle. Ajatukset ja ideat torjutaan jo hallinnossa ennen oikeudellista analyysiä. Kansalaistyötä Sivakka ja Rasivaara ovat kaksi pientä kylää Valtimon kunnassa Pohjois-Karjalassa. Ne eroavat muista Suomen kylistä siinä, että niiden kehitystä on tutkittu vuosien ajan. Näihin tutkimuksiin perustuen tutkijat tekivät vuonna 1997 aloitteen näissä perinnekylissä järjestettävästä nk. kansalaistyökokeilusta. Päätoimiselle työttömyydelle haluttiin luoda vaihtoehto kansalaistyöstä. Työtön voisi perusturvan turvin osallistua yhteiskunnallisesti hyödylliseen työhön, esimerkiksi vanhusten hoitoon, kylän kehittämiseen, maiseman hoitoon, matkailijoiden opastamiseen, ympäristötaiteen tekemiseen, perinteen vaalimiseen tai vaikkapa energiapuun talteenottamiseen. Myös osa-aikainen työ 20

19 olisi mahdollista, ja se olisi työttömyyden ja kokopäiväisen työn välimuoto. Kylien työttömät voisivat itse vapaaehtoisesti ilmoittautua kokeiluun, joka kestäisi viisi vuotta. Valtimon kunta teki suunnitelmat, ja kansanedustajat Anu Vehviläinen ja Matti Väistö veivät asian eduskuntaan. Anu Vehviläinen teki aloitteen kansalaistyökokeilulaista. Valtimon kunnan edustajat kävivät työministeriössä esittelemässä suunnitelmia. Ministeriön virkamiehet vetosivat perustuslakiin. Kokeilu ei ollut mahdollinen, koska se vaarantaisi kansalaisten yhdenvertaisuuden. Pohjois-Karjalan kansanedustajat eivät jättäneet asiaa sikseen, vaan painostivat työministeri Liisa Jaakonsaarta viemään kansalaistyökokeilun perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi. Seuraavassa ote ministerin vastauksesta Anu Vehviläiselle maaliskuussa 1998: Vaikka Valtimon Sivakan ja Rasivaaran työllistämiskokeiluille asetetut tavoitteet ovat sekä maaseudun elvyttämisen että työllisyyden hoidon kannalta tärkeitä, emme voi sivuuttaa aloitteeseen liittyviä kansalaisten yhdenvertaiseen kohteluun liittyviä kysymyksiä. Perusoikeuksien käyttämisestä säädetään lailla, ja tämä perusoikeuskysymyksissä tärkeä lailla säätämisen vaatimus ulottuu myös yhdenvertaisuusperiaatteeseen. Tästä syystä olen antamassani nyt esitetyn kysymyksen perusteluissa mainitussa lehtihaastattelussa tarkoittanut sitä, että jos eduskunta tekee kansalaistyökokeilusta lakialoitteen, olisi lakiehdotuksen vaikutukset kansalaisten perusoikeuksiin ja lainsäätämisjärjestykseen tutkittava perustuslakivaliokunnassa. Perustuslakivaliokunta ei ilmeisesti käsitellyt kokeilua koskaan tämän jälkeen, vaan se sensuroitiin jo sitä ennen. Pohjois-Karjalaan jäi yleinen käsitys, että lakialoite kansalaistyökokeilusta oli perustuslain vastainen huolimatta sen tärkeistä yhteiskunnallisista tavoitteista. Työn hakuun Matti Vanhasen 2. hallituksen ohjelman tavoitteena oli lisätä pitkäaikaistyöttömien työllistymismahdollisuutta. Yhtenä keinona nähtiin pitkäaikaistyöttömien oma työnhaku. Jos siihen kannus- 21

20 tettaisiin rahallisesti, työttömät aktivoituisivat etsimään itse töitä sen sijaan, että odottavat passiivisina kortistossa. Työ- ja elinkeinoministeriö sopi yhdessä valtiovarainministeriön kanssa, että valituilla viidellä alueella Suomessa pitkäaikaistyöttömille maksettaisiin bonusta. Pitkäaikaistyötön saisi sadan euron bonuksen löydettyään itse työtä. Työ- ja elinkeinotoimistojen kannalta pitkäaikaistyöttömät olivat nk. aula-asiakkaita tai auttamattomia: he odottivat aulassa eikä heille enää tarjottu työtä eli he olivat siis pysyvästi työn ulkopuolella. He voisivat tässä oli kokeilun ydin rahallisen bonuksen turvin sittenkin omaaloitteisesti löytää työtä ja työllistyä edes tilapäisesti. Asiaa pidettiin kokeilun arvoisena. Kaikki keinot, myös bonus, tuli käyttää, jotta työtön saadaan pysymään kiinni yhteiskunnassa. Jos lopputulos olisi kielteinen eikä työtön itsekään löytäisi työtä, perustulo olisi perusteltua. Työvoimaviranomaiset voitaisiin näin vapauttaa etsimästä töitä niille, joiden työllistyminen on mahdollista. Kokeilua ei koskaan toteutettu. Jo ennen kuin sitä esitettiin hallitukselle, arvioivat työ- ja elinkeinoministeriön sekä valtiovarainministeriön virkamiehet sen perustuslain vastaiseksi. Se olisi asettanut pitkäaikaistyöttömät eriarvoiseen asemaan eri puolilla maata. Perustelu on käsittämätön. Eivätkö työttömät ole jo erittäin eriarvoisessa asemassa eri puolilla maata? Joillakin alueilla on työtä, toisilla ei. Niin työttömän kuin yhteiskunnankin etu on, että kaikki työmahdollisuudet kaivetaan esiin vaikka kiven kolosta, jotta ihmiset saavat toimeentulonsa työstä. Sadan euron bonus omaehtoiseen aktiiviseen työnetsimiseen olisi ollut pieni hinta verrattuna pitkäaikaistyöttömyyden muihin kustannuksiin. Yhdenvertaisuus esteenä Mitä perustuslaissa oikeastaan sanotaan? Pykälässä 6 taataan kansalaisten yhdenvertaisuus: Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuk sen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. 22

21 Miksi juuri kokeilut, joiden tavoitteena olisi parantaa vähävaraisten, huono-osaisten tai syrjäytyneiden elämää, ovat yhdenvertaisuuden esteitä? Vaikka kokeilu ehkä kohdistuukin alkuvaiheessa alueellisesti vain tiettyyn ryhmään, on tavoitteena tuoda ratkaisu kaikkien ulottuville, jos kokeilu siis onnistuu. Muutoksia on tulossa: globalisaatio, ikääntyminen ja ilmastonmuutos. Niitä voidaan ennakoida, mutta niihin varautumiseen ei useinkaan ole poliittista tahtoa. Monimuotoisessa yhteiskunnassa muutokseen on varauduttava kokeilujen avulla. Kokeilut antavat paremman pohjan tehdä oikeita valintoja. Ne mahdollistavat ja vauhdittavat samalla yhteiskunnallista keskustelua. Perustuslakia ei ole testattu suhteessa kokeiluihin. Tämä ristiriita tulisi ehdottomasti selvittää, jotta muutokset ovat jatkossa hallitumpia. Maallikon näkökulmasta nousee esiin monia kysymyksiä: Onko niin, että perustuslaki sinänsä ei estä ihmisten eriarvoisuutta kokeilujen aikana, vaan hallintokulttuurimme mieluummin estää kuin tukee uutta ajattelua? Toteutuuko yhdenvertaisuus yhteiskunnallisissa rakenteissa? Miksi juuri yhteiskunnallisia muutoksia koskevat kokeilut ovat perustuslain ja yhdenvertaisuuden vastaisia? Ja ydinkysymys: Miksi yhdenvertaisuus vaarantuu Suomessa, mutta ei muissa Pohjoismaissa? Muissa Pohjoismaissa kokeiluja tehdään koko ajan, vaikka ihmisryhmät ovat kokeilujen aikana eriarvoisia. Onko Ruotsilla ja Tanskalla yhdenvertaisuuden näkökulmasta väljempi perustuslaki? 23

22 3. Yhden totuuden maa Voiko Suomessa olla kerrallaan vain yksi ajatus? Miksi vaihtoehtoiset ajatukset torjutaan ja niitä kannattavat tehdään naurunalaisiksi ja puuhastelijoiksi, jotka eivät ymmärrä maan etua? Edes kahden ajatuksen ei anneta elää rinnakkain. Vahvat eturyhmät ajavat omaa hyötyään. Puhdas ja puhtaampi Luomu torjuttiin koko järjestelmässämme yliopistokoulutuksesta aina maatalouspolitiikkaan asti. Voimakas etujärjestö, tässä tapauksessa MTK, puolusti puhdasta suomalaista ruokaa torjumalla vieläkin puhtaamman vaihtoehdon. Puhtaus ja puhdas ruoka ovat Suomen voimavaroja. Sen sijaan, että luomua olisi tuettu yhtenä puhtaana vaihtoehtona, saatiin aikaan vastakkainasettelu tavanomaisesti tuotetun melkein luomun ja luomutuotannon välille. Luomu tuli Suomeen 1980-luvulla. Alku olikin lupaava. Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan ja muiden toimijoiden aloitteesta perustettiin Juvalle Partalan tutkimusasema. Partalassa tehtäisiin luomututkimusta yhdessä lähellä olevien viljelijöiden kanssa, kehitettäisiin ilmastoomme sopivia lajikkeita, etsittäisiin 24

23 uusia ideoita, oltaisiin yhteydessä kansainvälisiin verkostoihin ja koulutettaisiin tulevia maanviljelijöitä ja kuluttajia kokonaisvaltaisesti ymmärtämään luomua. Juvan viljelijät puhuvat vielä edelleenkin Partalan mallista, sillä tavoitteessa onnistuttiin. Kansainvälisiin verkostoihin liityttiin ja tutkimuksessa edettiin. Säätiöpohjainen tutkimusasema siirrettiin sittemmin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskukselle MTT:lle, joka myöhemmin halusi keskittää toimintansa Mikkeliin ja lakkautti Partalan. Juvan kunnanjohtaja puhui murhasta. Sitä ennen oli kuitenkin tapahtunut paljon. Tavanomaisesti viljelty ruoka oli saanut kilpailijan. Jos luomu oli puhdasta ja terveellistä, niin oliko muu suomalainen ruoka vähemmän terveellistä ja vähemmän puhdasta? Erityisesti MTK piti tilannetta hankalana. Se asettui vastustamaan luomua joskaan ei välttämättä julkisesti. Juvan Luomu Oy:n toimitusjohtaja toimi MTK:n luomuvaliokunnan puheenjohtajana 10 vuotta. Luopuessaan puheenjohtajuudesta hän totesi (6): Luomuvaliokunnan tehtävä oli tarjota toimeentuloturvaa, jotta saataisiin lisäarvoa. Valiokunnalle jäi avoimeksi kysymykseksi, miksi luomua vastustetaan MTK:ssa. Erityisesti toimihenkilöt vastustivat. Luomu koettiin uhkana tavanomaiselle tuotannolle. Esa (Härmälä) oli sitä mieltä, että myös tavanomainen tuotanto on puhdasta. Pyrittiin välttämään vastakkainasettelua, ei haluttu osoittaa toista. Tämä linja pidettiin, mutta se koettiin uhkaksi tavanomaiselle tuotannolle. Onneksi aika on muuttunut! MTK:n puheenjohtaja Esa Härmälä totesi minulle suoraan: Joka kerran, kun menen maitokauppaan, iloitsen, että siellä ei ole luomumaitoa. Se todistaa, että suomalaiset uskovat suomalaisen ruoan puhtauteen. Luomututkimukselle annettiin nopeasti risuparran ja ideologinen leima (6): Alun perin, kun ilmiö tuli esiin, se leimautui ideologiapohjaiseksi, lähes uskonnolliseksi. Luomu leimautui tutkimuksen risupartaan, stereotypiat vallitsivat. Keskusteluissa syyllistettiin puolin ja toisin. Luomu koettiin uhaksi niin maata lou dessa kuin politiikassakin. Lannoite- ja konekauppiaille se olikin selkeä uhka. Se haluttiin siivota pois nolaamalla, tekemällä naurunalai- 25

24 seksi. Keskustelu meni naurettavuuksiin. Ei mitään potentiaalia liiketoiminnaksi maallemuuttajien maaseuturomantiikkaa. Sama koski tutkimusta. Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa oli mahdollista opiskella luomua, joskin niukasti. Mikkelissä sijaitseva Ruralia-instituutti kehitti kursseja ja antoi opetusta. Torjunta heijastui kuitenkin myös yliopiston sisälle, ja opiskelijat suhtautuivat luomuun vihamielisesti. Heidän asenteellisuutensa ja ennakkoluulonsa ilmenivät mm. sanoin: Puunhalaustako täällä pitäisi opetella? Myös kauppa ja kuluttajat tekivät osuutensa luomun torjunnassa. Kauppa korosti luomun kalleutta ja sen kysynnän vähäisyyttä. Suomessa tehtiin 2000-luvun alussa tutkimuksia, jotka osoittivat, että luomuruoka ei ole sen terveellisempää eikä ympäristöystävällisempää kuin muukaan ruoka. Miksi siis kuluttajat käyttäisivät vähiä rahojaan maksamalla enemmällä jostakin, mikä ei anna mitään lisää? Miten muualla? Suomalaisen luomun kansainvälisesti heikko kehitys ei todellakaan johdu visioiden eikä strategioiden puutteesta. Esimerkiksi valtakunnallisessa luomustrategiavisiossa todettiin vuonna 2006: Vuonna 2015 Suomi on Euroopan kärkimaita luomutuotannossa ja kulutuksessa. Tuotantovalikoima vastaa kuluttajan hyvinvoinnin ja modernin elämäntyylin tarpeisiin. Vuonna 2009 Suomen luomumarkkinat olivat Pohjoismaiden pienimmät. Vuosittaiset ostot olivat 14 euroa/henkilö. Vastaava luku Ruotsissa oli 75 euroa/henkilö ja Tanskassa noin kymmenkertainen eli 139 euroa/henkilö. Luomumarkkinoiden koko vuonna 2009 oli Suomessa 75 miljoonaa euroa, Tanskassa 765 miljoonaa euroa. Luomutuotteita on Suomessa käytetty erittäin vähän. Euroopan unionin 15 vanhan maan (EU-15-maiden) ruoan kulutuksesta on 2 prosenttia luomua, Suomessa vain 1 prosentti. Luomun kulutuksessa johtaa Tanska, jossa jo yli 7 prosenttia ruuan kulutuksesta on luomua. Tanskalaiset kuluttavat tällä hetkellä suhteellisesti eniten luomua maailmassa. Myös Tanskassa oli alussa lyhytaikaista vastak- 26

25 kainasettelua luomutuotannon ja perinteisen tuotannon välillä. Maatalousministeriön johtavan virkamiehen mukaan raha on kuitenkin ollut hyvä konsultti. Nyt maan luomuviljelijät ovat ammattitaitoisia ja kehittävät tuotantoa ja teknologiaa. Kysynnän lisääntyessä he ovat pärjänneetkin paremmin kuin tavanomaiset viljelijät. Halpaketju Netto aloitti 1990-luvun alussa luomun markkinoinnin teemalla Luomu on kaikille, ei luomun kalleudella. Luomumerkintä on ollut johdonmukaista. Statskontrolleret økologisk on jo pitkään ollut selkeä kaikissa luomutuotteissa käytetty merkki. Suomessa merkit ovat vaihtuneet leppäkertusta aurinkomerkkiin. Nyt tosin jo käytetään EU:n vaatimaa erikoismerkintää. Tanskassa luomututkimusta ei leimattu ideologiseksi. Siellä panostettiin kansainvälisyyteen, rahoitettiin tutkimusta ja kehitettiin kansainvälisiä tutkimusverkostoja omalla rahoituksella. Tanska on myös tutkimuksessa ja kansainvälisissä verkostoissa näkyvästi esillä. Se on hyötynyt, kun kaksi tuotantotapaa on voinut kehittyä rinta rinnan. Nyt Tanskassa panostetaan siihen, että siitä tulisi maailman johtava luomutuotannon maa. Luomuruoan kysyntä kasvaakin koko maailmassa voimakkaasti. Tanskalaiset haluavat olla osa tätä kehitystä (6). Kuva Tanskasta luomun edelläkävijämaana piirtyy yhä selvemmin. Tanskalainen ekologinen kehittämismalli on yhdellä kertaa moderni, innovatiivinen ja taloudellinen siinä, missä luomulle muissa maissa on ominaista taaksepäin katsova, matalateknologinen ja fundamentalistinen (puhdasoppinen) lähtökohta. Tanska luo perustaa ekologisille elintarvikejärjestelmille, jotka siirtyvät idealistisesta fata morganasta (kangastuksesta) uudeksi, globaaliksi normiksi kestävälle kehitykselle. Liian vähän, liian myöhään Suomalaista ruokaa on yritetty markkinoida kansainvälisille markkinoille. Puhtaasta suomalaisesta, tavanomaisesti tuotetusta ruoasta ei kuitenkaan ole syntynyt kansainvälistä brändiä. Melkein luomua taas ei tunneta kansainvälisesti. Esimerkiksi EU tun- 27

26 tee vain tavanomaisen ja luomutuotannon, toteaa maa- ja metsätalousministeriön virkamies (6): Vuonna 1991 harmonisoitiin EU-lainsäädäntö. Siinä ei ole käytännössä ollenkaan kansallista liikkumavaraa, eikä käsitettä voida enää Suomessa määritellä uudelleen. Se, että suomalainen tuotanto sellaisenaan nykyisellään olisi luomua, ei ole mahdollista. Meidän tavanomainen tuotantomme ei sellaisenaan täytä mitään luomuvaatimuksia. Luomutuotannolla on paljon enemmän ympäristötavoitteita kuin mitä EU-lainsäädäntö tällä hetkellä minimissään vaatii. Myöskään alan kansainvälisten järjestöjen luomutuotannolle asettamiin sosiaalisiin tavoitteisiin ei EU-lainsäädännössä pystytä tällä hetkellä vastaamaan. Luomustandardi on dynaaminen mutta liikkuu vain yhteen suuntaan. Kyse ei ole ei-kieltolistasta, vaan kokonaisvaltaisesta ruokajärjestelmäajattelusta. On maail manlaajuinen eikä vain ruokaa koskeva, ei edes poliittinen, vaan pohjimmiltaan filosofinen näkökulma. Luomun kulutuksen maailmanlaajuinen kasvu heijastuu myös Suomeen. Luomun kysyntä on voimakkaassa kasvussa, ja nyt myös kauppa on lähtenyt aktiivisesti mukaan. Kauppa pystyisi myymään kolme kertaa enemmän luomua kuin mitä on tarjolla. Tämä on ongelma. Luomuruuasta tulee lähivuosina yhä enemmän tuontiruokaa. Valiosta todetaankin (6): Luomumaidon tuotanto ei ehdi mukaan. Luomu kasvaa 20 prosenttia vuodessa. On kolmen vuoden siirtymävaihe. Luomutuotteista maksetaan parempaa hintaa. Suurin osa tavallisista tuottajista miettii luomuun siirtymistä. Mutta ei voida sanoa, että luomu on parempaa kuin tavallinen maito. Heidän tuotteensa saavat parempaa hintaa. Aikaisemmin ei ollut kysyntää, nyt on. Valiol la on 18 tuotetta luomussa. Valio markkinoi luomua suoraan kuluttajille. Suurin markkinointipanostus. Kuviteltiin, että luo mutuotteiden käyttäjät olisivat vihreiden kannattajia. Kun tutkittiin, yllättäen olivatkin kyseessä laatua arvostavat ihmiset. Luomua markkinoidaan tuoreuden ja laadun kautta. Enemmän tiedostavia ihmisiä, miettivät, mitä pistävät suuhunsa. Maabrändivaltuuskunnan mukaan Suomen tavoitemielikuvana on olla maa, joka ratkaisee ongelmat. Mielikuvaan kuuluu oleellisesti myös toimivuus, koulutus ja luonto. Valtuuskunta määritteli tältä pohjalta maatalouden haasteen: 28

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Kuluttajien ostoskorit 2020 Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka 18.03.

Kuluttajien ostoskorit 2020 Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka 18.03. Kuluttajien ostoskorit 2020 Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka 18.03.2011 Esityksessä Tuottaako yrityksissä käytetty kuluttajatieto riittävän ymmärryksen

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

KOULUTUS TULEVAISUUDESSA

KOULUTUS TULEVAISUUDESSA KOULUTUS TULEVAISUUDESSA Lukio Suomessa - Tulevaisuusseminaari 3.4.2014 Johanna Ollila, projektipäällikkö Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto TULEVAISUUDENTUTKIMUS Havainnointia mm. tilastot,

Lisätiedot

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi Uusi Seelanti katju.holkeri@vm.fi Tavoite 1 Haluttu työnantaja Varmistaa, että valtionhallinto on työnantajana houkutteleva hyville, sitoutuneille työntekijöille. Tavoite 2 Erinomaiset virkamiehet Luoda

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA ESITYKSEN SISÄLTÖ Tausta ja tavoitteet Tarjonta ja kysyntä Erilaisia lähestymistapoja Suosituksia TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet ja oppimisympäristöt

Tulevaisuuden haasteet ja oppimisympäristöt Jari Metsämuuronen, erikoistutkija 24.4.2008 enorssin kevätseminaari, Helsinki Tulevaisuuden haasteet ja oppimisympäristöt 1 For learning and competence Tulevaisuudesta tietämisen periaatteita Tulevaisuus

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA 1 Verkkoaivoriiheen osallistuneet olen markkinoinnin ammattilainen 42% ostan markkinointipalveluja 19% myyn markkinointipalveluja 4% vastaan

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium Ruokamaa Pohjanmaaseminaari - Matriket Österbottenseminarium ruokakulttuuriasiamies/ ombusdsman för matkultur Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja/ 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Päihdepäivät 16.9.2008

Päihdepäivät 16.9.2008 Päihdepäivät 16.9.2008 Päihdehuollon tulevaisuuden näkymiä Laitospalvelut muutosvoimien pyörteissä Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö Projektipäällikkö Kimmo Mäkelä Kehittäjä-päihdetyöntekijä Aki Heiskanen

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa?

Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa? Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa? Timo Lindholm 5.5.2015 Talouden tuotannontekijöiden kolmijako Väinö Linnan mukaan (1) suo (2) kuokka ja (3)

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus

Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus Jyrki J.J. Kasvi eduskunta, tulevaisuusvaliokunta 24.11. 2009 www.kasvi.org 1 EU on vapaata liikkuvuutta Sisämarkkinoiden neljä vapautta: pääomien, tavaroiden, palveluiden

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010 Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010 Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Vähähiilinen

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot Jussi Silvonen Joensuun VALO -päivä, 8. 5. 2009 (http://jinux.pokat.org/jussi/) Esityksen rakenne Torikatu 10, Joensuu, SONY Bravia, Lieksan koulut = mitä yhteistä?

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Suomi teknologiapohjaisten hyvinvointipalvelujen globaalina edelläkävijänä? 9.12.2009 Mikko Kosonen

Suomi teknologiapohjaisten hyvinvointipalvelujen globaalina edelläkävijänä? 9.12.2009 Mikko Kosonen Suomi teknologiapohjaisten hyvinvointipalvelujen globaalina edelläkävijänä? 9.12.2009 Mikko Kosonen Lähtökohtana hyvinvoinnin ja talouden tasapainoinen kehittäminen Edistyksellinen teollisuus- ja innovaatiopolitiikka

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Systeemisen muutoksen johtaminen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä. To Be or Wellbe, Oulu 27.9.2011 Sirkku Kivisaari, VTT

Systeemisen muutoksen johtaminen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä. To Be or Wellbe, Oulu 27.9.2011 Sirkku Kivisaari, VTT Systeemisen muutoksen johtaminen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä To Be or Wellbe, Oulu 27.9.2011 Sirkku Kivisaari, VTT 2 Jäsennys 1. Systeemisten innovaatioiden tarve 2. Monitasoinen näkökulma

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? Satu Huber 30.8.2010 30.8.2010 1 Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 1. Poimintoja

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana

Yhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana Yhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana Tuija Oikarinen, Suvi Konsti-Laakso, Virpi Koskela & Helinä Melkas Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Suuret odotukset Yhteiskunnalliset

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietojärjestelmien laatu on elämänlaatua. Esko Hannula 20.10.2011

Tulevaisuuden tietojärjestelmien laatu on elämänlaatua. Esko Hannula 20.10.2011 Tulevaisuuden tietojärjestelmien laatu on elämänlaatua Esko Hannula 20.10.2011 Korpisen suku on netissä Pertti-vaari kylässä katsomassa Liinun uutta koiraa. Minna-äiti työmatkalla Bostonissa Mirja-mummi

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Miten luovuus ja innovatiivisuus liittyvät julkiseen sektoriin? Hallituksen tahtotila: Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011 Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö sivu 2 Sisältö sivu 3 Esityksen tarkoitus

Lisätiedot

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019? Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen

Lisätiedot

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Visio- ja uutispäivä Toimitusjohtaja Elintarviketeollisuusliitto ry Tämä ei ole uutinen: Innovatiivisuus on ja on aina ollut kehittyvän yrityksen

Lisätiedot

Suomalaisen ruoan edistämisohjelma

Suomalaisen ruoan edistämisohjelma Suomalaisen ruoan edistämisohjelma Ministeritason johtoryhmä (MMM, OPM, YM, STM, TEM, UM, VM) Ohjausryhmä (ministeriöt + osien johtajat) + Puhemiehistö Arvostuksen kohottaminen Kansainvälistymisen Luomuruoan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Seuraavaksi: Kehittämispäällikkö Virpi Einola-Pekkinen, VM: Valtion uusi työnteon malli

Seuraavaksi: Kehittämispäällikkö Virpi Einola-Pekkinen, VM: Valtion uusi työnteon malli Seuraavaksi: Kehittämispäällikkö Virpi Einola-Pekkinen, VM: Valtion uusi työnteon malli Osallistu keskusteluun, kysy ja kommentoi Twitterissä: #Valtori2015 TYÖ 2.0 Kohti valtion uutta työnteon mallia Valtorin

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta!

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035, maakuntasuunnitelma, tehtiin satakuntalaisten yhteistyönä syksystä 2011 kevääseen 2012.

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

Luomu päivät 2013 Mikkeli 13.11.2013

Luomu päivät 2013 Mikkeli 13.11.2013 Luomu päivät 2013 Mikkeli 13.11.2013 Miten jalostaja vastaa kysyntään ja hallituksen asettamiin tavoitteisiin? Timo Marttinen Kruunu Herkku Esityksen sisältö Kruunu Herkku Kysyntään vastaaminen Hallituksen

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä. Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä. Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Julkiset palvelut Ovat palveluita, jotka ovat luonteeltaan

Lisätiedot

Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein

Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Uudenlainen osaaminen & kekseliäisyys Yhteisö resurssina Siperia opettaa Uudet koulutus tarpeet (kielitaito, matkailu osaaminen) Monikulttuurisuus

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Uusikaupunki 11.11.2014 Tekes cleantech- ja energia-alan vauhdittajana DM 1365406 DM 1365406 Cleantechin kaupallistaminen

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;

Lisätiedot

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille verkostoseminaari Helsinki Congress Paasikivi 29.11.2011 Vesa Auvinen Luovuus- ja tulevaisuusjohtaja, Dazzle Oy

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

LAPSI JA NUORI KOULUN KESKIÖSSÄ VAI KOULU LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄN KESKIÖSSÄ? Maija Lanas Kokkola 23.9.2015

LAPSI JA NUORI KOULUN KESKIÖSSÄ VAI KOULU LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄN KESKIÖSSÄ? Maija Lanas Kokkola 23.9.2015 LAPSI JA NUORI KOULUN KESKIÖSSÄ VAI KOULU LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄN KESKIÖSSÄ? Maija Lanas Kokkola 23.9.2015 On tärkeää kiinnittää huomiota niihin lapsiin ja nuoriin, jotka eivät näytä osallistuvan. Sen

Lisätiedot