Vasemmistoliiton. Vaasan. vaalipiirin vaalilehti. Pohjanmaan Vasemmiston

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vasemmistoliiton. Vaasan. vaalipiirin vaalilehti. Pohjanmaan Vasemmiston"

Transkriptio

1 M Itella Posti Oy Itella Green Vasemmistoliiton Vaasan vaalipiirin vaalilehti Eduskuntavaalit ennakkoäänestys Vaalipäivä Tiukka lista vaalivoiton evääksi Vaaliavajaisissa jätettiin hanurin säestyksellä jäähyväiset aseille. Vasemmisto tarjoaa mieluummin kannustimia kuin keppiä esimerkiksi parantamalla perusturvaa. Pohjanmaan Vasemmiston tavoitteena on voitto huhtikuun vaaleissa. Voiton eväät ovat selkeät. oikeudenmukainen ja vähävaraisia helpottava verotus, julkisten palveluiden turvaaminen, nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja vaatimus lisärahoituksesta alueen liikenneväylien kunnossapitoon. Sivu 3. Kuva: Miguel Vera Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki saa voimia vaativaan työhönsä futiksesta, lukemisesta ja musiikista. Leikkauslistoja ei tarvita Vasemmistoliitto ei laadi leikkauslistoja. Vaihtoehto on rikkaiden verojen korottaminen. Puheenjohtaja Paavo Arhinmäki nostaa tärkeimmiksi vaaliteemoiksi palveluiden, perusturvan ja työelämän kehittämisen. Suurituloisia suosiva ja tuloeroja kasvattava veropolitiikka on tullut tiensä päähän, Paavo Arhinmäki pamauttaa. Vasemmistoliiton veromallissa muun muassa pääomatulojen veronkorotuksilla, pankkiveroilla ja työnantajien Kela-maksun palautuksella kerättäisiin valtiolle kolmisen miljardia lisää tuloja. Sivu 2. Verotetaan rikkaita enemmän ja säästetään armeijan asehankinnoista, yritystuista ja vapaaehtoisten eläkevakuutusten verohelpotuksista. Etsi oma ehdokkaasi sivuilta12 15!

2 2 vaalit.vasemmisto.fi Vasemmistoliiton Vaasan vaalipiirin vaalilehti Poliitikko ja stadionbongari Paavo Arhinmäki viilettää sydän aatetta palaen puolueen vaaliveturina ympäri maata. Kansanedustajan ja puolueen puheenjohtajan työhön hän ammentaa voimia futiksesta, lukemisesta ja musiikista. Teksti: Pia Hyötynen Valtiovarainministeriö ja kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen ovat esittäneet Suomen talouden kestävyysvajeen olevan kymmenen miljardin luokkaa. Tällä laskelmalla on perusteltu leikkauslistojen tarvetta. Tosiasiassa kestävyysvaje on eri tutkimuslaitosten mukaan noin puolet valtiovarainministeriön esittämästä. Se on siis vähemmän kuin viimeisen kahdeksan vuoden aikana jaetut tuloveroalennukset, jotka ovat yli kuusi miljardia euroa, Arhinmäki puhkoo kuplaa. Vasemmistoliitto on lyönyt konkreettiset esitykset pöytään ja haastaa muut puolueet esittämään omat laskelmansa. Suuntaviivat eivät riitä. Oikeudenmukaisempi tuloverotus laskisi pienissä tuloissa ja nousisi maltillisesti suurissa. Jokainen lisäeuro pienituloisille menee kotimaiseen kysyntään ja luo näin uusia työpaikkoja. Vasemmiston veromalli toisi työttömälle sata euroa kuussa lisää euroa kuussa tienaava pätkätyöläinen saisi käteen kahdeksan kymppiä ja reilun tonnin eläkettä saavakin yli neljä kymppiä. Neljänkymmenen tuhannen vuosituloista lähtien verotus kiristyisi maltillisesti euroa kuukaudessa tienaava palkansaaja maksaisi veroa yhdeksän euroa enemmän kuukaudessa. Tämä on paljon vähemmän kuin samoilla tuloilla joutuisi maksamaan arvonlisäveron korotuksia, Arhinmäki esittelee ekonomistien laskelmia. Kokoomus, keskusta, vihreät ja rkp esittävät tasaveroon siirtymi- sen jatkamista. Arvonlisäveron korottaminen nostaa palveluiden, ruuan, lääkkeiden, vaatteiden ja asumisen hintoja. Suhteellisesti eniten arvonlisäveroa maksavat pienituloiset. Myös keskituloisille alv:n korotukset ovat kohtuuttomia. Työntekijöiden kyykyttämisen ja työehtojen polkemisen on loputtava, vaatii Paavo Arhinmäki. Ei yksityistämisparodiaa! Kuntien ja valtion tehtävä on tuottaa hyviä peruspalveluja. Yritysten tehtävä on osakeyhtiölain mukaan tuottaa mahdollisimman isoa voittoa osakkeenomistajilleen. Yritykset keräävät voittomarginaalin huonontamalla palveluja, nostamalla maksuja tai maksamalla huonompia palkkoja. Kuntien yrityksiltä ostamat terveyspalvelut ovat paljastuneet kalliiksi. Yksityinen kuorii kermat verokakun päältä ja jättää vaikeat ja kalliit operaatiot julkisen puolen hoidettaviksi. Laatu huononee ja hinnat nousevat. Kulut maksavat kansalaiset, voitot menevät bisnesmiesten taskuun, Arhinmäki summaa. Nuoruuteni hauskimpia elokuvia oli Hei, me lennetään! Se on parodia katastrofielokuvista. Vasemmisto ei salli, että julkisilla palveluilla tehdään Hei, me yksityistetään! -parodiaa. Joustava vuoden eläkeikä on hyvä. Panostetaan nuorten työllistämiseen ja inhimilliseen työhön, jotta työntekijät pääsevät terveinä eläkkeelle. Jokaiselle oikeus hyvään työhön Vasemmistoliitto on tehnyt eduskunnassa eniten töitä paremman työelämän puolesta. Sadat vasemmistolaiset luottamusmiehet työpaikoilla takaavat, että puolue on työelämän arjen asiantuntija. Teemme aloitteita, jotta työttömyys vähenee, palkka riittää elämiseen ja töissä on turvallista ja viihtyisää. Puolustamme myös hyvinvointivaltiota, sanoo Arhinmäki. Lakien on suojattava työntekijöitä ja ammattiyhdistysliikkeen toimintaa paremman työelämän puolesta. Laissa on säädettävä myös työehtosopimuksia tukeva indek- siin sidottu 10 euron vähimmäistuntipalkka. Joustavasta vuoden eläkeiästä pidämme kiinni. Työuria pidennetään työllistämällä työttömiä ja ehkäisemällä varhaista työkyvyttömyyseläkkeelle joutumista. Panostetaan nuorten työllistämiseen ja inhimilliseen työhön, jotta työntekijät pääsevät terveinä eläkkeelle, Arhinmäki vaatii. Tärkeää on myös kitkeä harmaa talous. Lääkkeitämme ovat tilaajavastuulain ulottaminen koko alihankintaketjuun. Ammattiyhdistysliikkeelle tulee säätää kanneoikeus, sillä ulkomaalaiset työntekijät eivät tiedä oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan tai eivät uskalla pitää yksin puoliaan. Irtisanomissuojaa pitää parantaa, jotta työnantajalle ei ole halvinta irtisanoa väkeä Suomen-yksiköistään. Pätkä- ja vuokratyöntekijöille on saatava kunnon työehdot. Vasemmiston veromalli löytyy täältä: images/ohjelmat/ Paavon kotisivut: Vasemmiston vaihtoehto nykypolitiikalle! Loppu kyykyttämiselle ja työehtojen polkemiselle Harmaa talous kitketään valvonnalla ja kovemmilla rangaistuksilla sekä ulottamalla tilaajavastuulaki koko alihankintaketjuun. Pätkä- ja vuokratyöntekijöille taataan kunnon työehdot. Ammattiyhdistysliikkeelle kanneoikeus, jotta se voi puolustaa työntekijöiden oikeuksia. Työehtosopimuksia vahvistetaan, ja niitä tuetaan säätämällä kaikille 10 euron lakisääteinen minimituntipalkka. Verot maksukyvyn mukaan Alle euron vuosituloja ei veroteta. Pääomatuloja verotetaan samoin kuin palkkatuloja. Pörssikeinottelua rajoitetaan rahoitusmarkkinaverolla. Ympäristöveroilla suojellaan luontoa, ja ne toteutetaan sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Valtion tuloja lisätään veropohjaa laajentamalla, jolloin leikkauslistoja ei tarvita. Harmaa talous kitketään ja ydinvoimalle säädetään haittavero. Turvattu toimeentulo kaikille Kaikille on taattava 750 /kk perusturva. Sen piiriin kuuluvat työttömät, pientä eläkettä, sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahoja saavat sekä opintorahaa, kodinhoidontukea ja yrittäjien starttirahaa saavat. Tämä on ensimmäinen askel kohti perustuloa ja vähentää köyhyyttä sekä ihmisten juoksuttamista luukulta toiselle. Terveys ei ole kauppatavaraa Terveydenhuoltoon lisää työntekijöitä, ja heille mahdollisuus vaikuttaa työnsä kehittämiseen. Työstään he ansaitsevat kunnon palkan. Terveyspalveluihin säädetään 650 euron vuosittainen maksukatto. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden resursseja lisätään. Vanhuksille oikeus inhimilliseen hoivaan pääsy laadukkaaseen hoitoon turvataan vanhuspalvelulailla. Terveys ei ole kauppatavaraa: ulkoistaminen ja yksityistäminen lopetetaan. Joukkoliikenteestä halpaa ja helppoa Edullinen, luotettava ja laadukas julkinen liikenne on vaihtoehto yksityisautoilulle. Suomi pitää saada raiteille. Valtion on investoitava uusiin ratayhteyksiin ja peruskorjauksiin. Tasa-arvoiseen sivistykseen Opiskelijoiden toimeentulo ei voi perustua lainarahaan. Peruskoulujärjestelmää ei saa romuttaa. Säädetään laki varhaiskasvatuksen ja peruskoulutuksen ryhmäkokojen pienentämiseksi. Maksuton koulutus ja sivistys omassa maakunnassa taattava kaikille. Taide ja kulttuuri ovat perusoikeuksia. Aikaa vanhemmuuteen Lapsilla ja vanhemmilla on oikeus toistensa aikaan. Vanhempainvapaa uudistetaan siten, että molemmille vanhemmille kuuluu yksi 6 kk jakso, ja kolmannesta vanhemmat sopivat keskenään. Yksinhuoltaja saa viettää vauvansa kanssa kaikki 18 kuukautta. Vanhemmuuden kustannukset jaetaan kaikkien työnantajien kesken. Yrittäjien sijaispalvelu vakinaistetaan koko maahan. Eläkkeellä on voitava elää hyvin Työeläkeiän alaraja säilytetään 63 vuodessa. Eläkkeelle päästään joustavasti vuotiaana. Työuria pidennetään työllistämällä työttömiä ja parantamalla työssä jaksamista. Eläkkeen on riitettävä ihmisarvoiseen elämään. Yhdenvertaisuutta Lakien pitää estää syrjintä ja mahdollistaa kaikille itsemääräämisoikeus ja elämä yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä. Säädetään sukupuolineutraali avioliittolaki, joka takaa myös tasavertaiset adoptio-oikeudet. Samat oikeudet ja velvollisuudet kuuluvat kaikille. Ilmasto-oikeudenmukaisuutta Säädetään vuosittaisiin päästövähennyksiin perustuva sitova ilmastolaki. Ilmastoa ei jätetä markkinoiden armoille. Kehittyviä maita tuetaan ympäristöystävälliseen tuotantoon. Ilmastonmuutoksen torjunta ei saa nostaa pienituloisten elinkustannuksia. Ydinvoimaa ei rakenneta lisää. Tieto kuuluu kaikille Internetin ja uusien tekniikkojen mahdollisuuksia on käytettävä ihmisten vapauksien lisäämiseen. Julkinen informaatio on oltava kaikkien käytettävissä. Kirjastojen resursseja lisätään. Julkishallinnossa ja kouluissa säästetään suosimalla avoimen lähdekoodin ohjelmistoja. Julkisen tiedon on oltava ymmärrettävää ja helposti saatavilla. Asumisen hinta alas Jokaisella on oikeus kohtuuhintaiseen asumiseen. Vuosittainen asuntotuotanto nostetaan asuntoon. Asumistukea myönnetään kaikkiin vuokra-asuntoihin, jotta tuen saajat eivät keskity samoille alueille. Hyvinvointia koko maahan Valtion on taattava rataverkot, tiet, posti- ja puhelinpalvelut sekä tietoliikenneyhteydet koko maahan. Valtiontuki kohdennetaan alueellisiin osaamisvahvuuksiin ja luonnonvarojen kestävään kehittämiseen. Maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta siirrytään rakentavaan yhteistyöhön. Vastuullista turvallisuuspolitiikkaa Sotilaallinen liittoutumattomuutemme edistää rauhaa ja vakautta. Suomesta tehdään rauhanturvaamisen suurmaa. YK:n operaatioihin panostetaan, ja joukot vedetään pois Afganistanista. Armeijan määrärahat jäädytetään, ja ne kohdennetaan itsenäiseen maanpuolustukseen. Hyökkäysaseita ei hankita, eikä Suomea liitetä Natoon. Lue lisää: Vasemmistoliiton vaalilehti Valtakunnallinen painos: miljoona kpl Kustantaja: Vasemmistoliitto rp Vaasan vaalipiirin lehden päätoimittaja: Harri Moisio Toimituspäällikkö Pia Hyötynen Toimittajat: Päivi Moisio ja Tapio Oikarinen Avustajat: Jenni Jusslin, Annika Lapintie, Miguel Vera, Eliisa Alatalo, Eetu Komsi, Sari Tiiro Ulkoasu: Banzai Marketing Oy Kuvankäsittely ja paino: I-Print

3 Vasemmistoliiton Vaasan vaalipiirin vaalilehti vaalit.vasemmisto.fi 3 Vaalivoiton eväät Pohjanmaan Vasemmiston piiritoimikunta ja paikalle ehtineet ehdokkaat tukijoukkoineen kokoontuivat jo tammikuussa pohtimaan yhteisiä tavoitteitaan tulevissa eduskuntavaaleissa. Kaikkia yhdistävä spontaanisti noussut tavoite oli vaalivoitto. Kuvat: Raimo Vahtera Vaalijuhlassa Vaasan kaupungintalolla luotiin vaalihenkeä hyvien puheiden ja kulttuurin voimin. Jos asia olisi näin yksikertainen, niin väki olisi voinut lähteä kotiin. Tästä viitekehyksestä oli kuitenkin hyvä ryhtyä töihin etsimään yhteisiä poliittisia tavoitteita. Julkiset palvelut kunniaan Oikeudenmukainen ja vähävaraisia helpottava verotus nähtiin perustaksi julkisten palveluiden turvaamiselle. Lääkäripula on usein Puheenjohtaja Paavo Arhinmäki innosti pohjanmaalaisia vaalityöhön, jota voiton saamiseksi todella tarvitaan. koettu ongelma monissa kunnissa. Yhdeksi lääkkeeksi Pohjanmaan Vasemmiston väki näki lääkärikoulutuksen lisäämisen. Selkeänä tavoitteena esitettiin Kela-korvausten pienentämistä yksityisiltä terveyspalveluilta. Varat tulisi kohdentaa sen sijaan julkisen terveydenhoidon parantamiseen. Yksityiset lääkärifirmat vaativat tietenkin voittoa omista palveluistaan. Vaarana on palveluiden laadun heikkeneminen välittömästi, kun valvonta pettää. Julkisten palveluiden arvostamista tulisi myös parantaa. Kuntien ylläpitämissä terveyskeskuksissa ei tarvitse tuottaa voittoa, vaan palvella ihmisiä oikea-aikaisesti ja ammattitaidolla. Tavoitteena voisi olla terveyskeskusmaksujen poistaminen kokonaan. Rakenteita kehitettäessä tavoitteeksi nousi myös pienten yksiköiden paremmuus byrokratiaa on vähemmän ja ratkaisut voidaan tehdä nopeammin. Erityisosaa- mista voidaan keskittää suurempiin yksiköihin, mutta päivittäiset ja rutiininomaiset tarkastukset tai palvelut voitaisiin tehdä lähellä siellä missä ihmiset asuvat. Verot maksukyvyn mukaan Verotus nousi vahvasti esille, kun pohdittiin palveluiden ulottamista lähelle ihmistä, nopeasti ja helposti saatavaksi. Millä kaikki rahoitetaan? Silloin oikeudenmukainen verotus nousee esille veroja pitää ottaa maksukyvyn mukaan, niiltä ihmisiltä ja tahoilta, joilla on maksukykyä. Progressiivisuus on säilytettävä ja ulotettava pääomiin. Myös varallisuusverot pitää palauttaa. Samalla pitää luoda järjestelmiä, joilla kaikkein vähävaraisimmat saavat suoraan helpotusta omaan taakkaansa. Verotettavan tulon alarajaa pitää nostaa euroon puolueen linjauksen mukaisesti. Olennaista on tietää, ymmärtää ja myös vaatia, mitä me saamme veroilla koko hyvinvointivaltion perusta rakentuu verotulojen varaan. Tasaverot kulutusverot ja yleensä verotuksen tasapäistäminen pitää katkaista. Arvonlisäveron nosto kaatuu vähävaraisten maksettavaksi. Yhteiskunnassa perittävien verojen musta aukko on harmaa talous, joka on saatava kuriin. Ensinnäkin se vääristää kilpailua, suututtaa rehelliset yrittäjät, vie työt alipalkatuille tuontityöläisille ja laittaa työläiset tappelemaan keskenään tämän epäkohdan kanssa. Harmaan talouden kitkeminen edellyttää lisää valvontaa ja vastuun kohdentamista urakan saajalle siksi ns. käännetyn arvonlisäveron merkitys on suuri. Nuorille koulutusta ja työtä Nuorten syrjäytyminen työelämästä oli kolmas teemakokonaisuus, joka seminaarin työskentelyssä nousi esiin. Perheen merkitystä korostettiin myös nuorten elämän rakentumisen näkökulmasta. Ehjä perhe, jossa vanhemmilla on töitä ja sosiaalinen elämä tasapainoista antaa myös nuorelle hyvän pohjan. Riittävän laadukas sosiaaliturva takaa kriisihetkillä ja elämän muutoksissa perustan, jolle rakentaa. Vasemmiston edustajat näkivät, että nuorten ympärillä täytyy olla riittävän vankka seurantajärjestelmä, jotta aina tiedetään, missä nuori menee. Näin vältytään siltä, että nuori syrjäytyy ja jää koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Nuorten sosiaaliturva tulee olla sellainen, jonka varassa on mahdollisuus opiskella ammattiin ja saada riittävä toimeentulo elämän rakentamisen alkutaipaleella. Van- hempien tulot eivät saa vaikuttaa opintotukeen. Työttömyyskorvaus, toimeentulotuki ja ylipäätään sosiaaliturva pitää saada nostettua 750 euroon, joka annetaan yhdeltä luukulta. Työllistyminen on kiinnittymistä yhteiskuntaan. Työllistämismäärärahoja ja myös yritysten vastuuta nuorten työllistämiseksi pitää lisätä. Oppivelvollisuus voitaisiin nostaa samalla 18 vuoteen, ja maksaa myös lapsilisä tuohon saakka. Opetuksen suuntaaminen elämän oppimiseen ja arjen hallintaan voisi auttaa paineettomaan opiskeluun. Erityisopetuksen merkitys on suuri silloin, kun lapsi tai nuori on jäämässä elämänsä rattaisiin eikä tahdo omin avuin selvitä. Virikkeellisen, kehittävän vapaa-ajan merkitystä nuoren kasvulle ei voi koskaan unohtaa. Tarvitaan harrastusmahdollisuuksia urheiluseuroista ompelukerhoihin, perhokalastuksesta lasketteluun. Yhteiskunnallisesta toiminnasta puhumattakaan. Tiet ja raiteet kuntoon Aluepolitiikka yhdisti kaikkien maakuntien edustajat lähinnä rakenteellisten asioiden ympärille. Keskeiset liikenneväylät ovat rapistuneet vaalipiirin alueella ja siksi vaatimus lisärahoituksesta liikenneväylien kunnossapitoon oli selviö. Tiestön kunnossapito on myös liikenneturvallisuus kysymys. Rautatieverkkoja pitää kunnostaa, ja myös poikittaisliikennettä pitää kehittää. Seinäjoki Alavus Ähtäri ja Seinäjoki Kaskinen yhteydet tarvitaan. Pohjanmaan rata Seinäjoelta Ouluun vaatii kaksoisraidetta, ja Seinäjoki Vaasa-radan tasoristeysongelma vaatii ratkaisunsa. Kuntien terveyskeskusten ei tarvitse tuottaa voittoa, vaan palvella ihmisiä oikea-aikaisesti ja ammattitaidolla. Julkinen liikenne maaseudulla ja haja-asutusalueilla on suuri haaste. Valtion on tuettava julkisen liikenteen kehittämistä, kunnat tai yksityiset liikennöitsijät eivät yksin tästä selviä. Kestävän kehityksen huomioiminen yleiskaavoituksessa ja erityisesti rantarakentamisessa nousi keskustelussa voimakkaasti esiin. Erityisesti nousi vaatimus määräysvallan antamisesta kunnille jätevesiasioiden hoidossa luottamus hallituksen kykyyn ratkaista jätevesiasiat on kadonnut. Energia-asioissa, maaseudun elinkeinojen ja yrittäjyyden näkökulmasta nostettiin hajautetun energiatuotannon visio. Uusiutuvan energian lähteitä löytyy pelloilta, metsistä, tuulesta, maasta ja ilmasta suuntana voisi olla pienvoimaloiden verkko, joka jakaisi ylimääränsä valtakunnan sähköverkkoon. Tavoitteet kirjattiin piiritoimikunnan ja ehdokkaiden yhteisötilaisuudessa tammikuussa Hymyile, olet Turvassa Palvelunumero x85 PohjanmaanVasemmisto_ indd :07:56

4 4 vaalit.vasemmisto.fi Vasemmistoliiton Vaasan vaalipiirin vaalilehti Kiireiset eläkeläiset vaativat vanhuspalvelulakia Eläkeläiset Kalevi Kivistö ja Outi Ojala elävät edelleen kalenterin armoilla. Luottamustehtävissään he ajavat eläkeläisten asiaa vaatimalla, että pitkään maata rakentaneiden rahat riittävät ja kohtelu on inhimillistä. Teksti: Pia Hyötynen Kuvat: Miguel Vera Espoossa asuva Kalevi Kivistö kuntoilee säännöllisesti, jotta toimintakyky säilyy hyvänä. Kunnallispolitiikka vie aika suuren osan Outi Ojalan ajasta. Hän on Helsingin kaupunginhallituksessa ja valtuustossa sekä pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmässä. Ojala jäi kansanedustajan työstä eläkkeelle huhtikuussa Enemmän vapaa aikaa nyt onneksi on. Voin tavata useammin ystäviäni ja käydä oopperassa ja konserteissa. Kalevi Kivistö on viettänyt opetusministeriön ylijohtajan työstä eläkepäiviä 6 vuotta ja 3 kuukautta. Harrastukset vievät niin paljon aikaa, ettei harrastamaan juuri ehdi, hän naurahtaa viitaten luottamustehtäviinsä muun muassa Eläkeläiset ry:n puheenjohtajana. Myös vaimoni Sirkka sanoo, ettei ole juuri huomannut tehtävieni vähentyneen. Oliko eläkkeelle jääminen vaikeaa? Ei ollut, sillä olin sitä jo hyvän aikaa suunnitellut. Nyt on enemmän aikaa myös erilaisille järjestötehtäville. Mukavia työkavereita eduskunnasta toki alkuun kaipasin, Ojala toteaa. Kivistö ahkeroi vielä työn päätyttyä monia selvityksiä opetusministeriölle, ja nyt häntä vievät kokouksiin eri puolelle maata luottamustehtävät. Mukavaa on se, että nyt ehtii sentään lehden lukea aamuisin. Kuuden suurimman eläkeläisjärjestön Eetun kiertävä puheenjohtajuus on tänä vuonna Eläkeläiset ry:llä, sekin teettää työtä. Ja kun tekee hommia yksin ilman työyhteisöä, paketin kasassa pitäminen ja aikataulutus vievät aikaa. Eläkeläiset ovat voimavara Ojala ja Kivistö toivovat muutoksia eläkeläispolitiikkaan. Eläkeläiset ovat voimavara eikä pelkkä kustannuserä. Pitkään työtä tehneiden ihmisten ostovoimasta tulisi huolehtia nykyistä paremmin. En nyt puhu itsestäni, mutta pienillä eläketuloilla sinnittelevien tulokehitys jää vuosien mittaan kovasti jälkeen palkansaajista, Ojala huomauttaa. Kivistö listaa neljä pääkohtaa, joista vaalien alla pitäisi keskustella ja vaalien jälkeen korjata. Vanhustenhoito on saatava kuntoon säätämällä vanhuspalvelulaki, jossa määritellään normit hoidon järjestämiselle. Suositukset esimerkiksi henkilöstömääristä eivät ole purreet. Omaishoitajien asemaa on kohennettava ja yhtenäistettävä siten, ettei esimerkiksi taloudellinen tuki riipu asuinkunnasta. Veropolitiikan suuntaa on muutettava pois kulutusverojen nostosta, josta eniten kärsivät pienituloiset. Vasemmistoliiton verolinjaukset ovat tässä suhteessa hyvät. Nyt säädetty takuueläke on liian pieni; Vasemmistoliiton esittämä 750 euroa/kk perustulo olisi suurempi. Vanhusten hoito- ja hoivatakuu pitää saada aikaisiksi vanhuspalvelulailla. Nykytilanne on todella huolestuttava esimerkiksi Helsingis- Omaishoito kunniaan! Helsinkiläinen Outi Ojala huristelee ratikalla, metrolla ja busseilla päivittäin. sä. Kaikki eivät pärjää kotona, vaikka haluaisivatkin. Silloin on saatava ympärivuorokautista hoivaa, korostaa Ojala. Joustava eläkeikä on hyvä Ojala ja Kivistö eivät usko terveydenhuollon yksityistämisen ilosanomaan. Valitettavasti monet kunnat ovat rahapulassa toimineet lyhytnäköisesti ja ulkoistaneet palveluitaan. Kunnan pitää pääsääntöisesti tuottaa vanhusten palvelut, lisäksi voi olla yksityisten yritysten tai järjestöjen ylläpitämiä palvelutaloja, Ojala linjaa. Kivistön mielestä yksityistäminen voi jakaa väestön kahtia: köyhät käyttävät julkisia ja rikkaammat yksityisiä palveluja. Tämä laskee julkisten palvelujen suosiota. Rikkaat eivät halua niistä maksaa, eikä julkisiin virkoihin saada pätevää henkilöstöä. Kierre heikentää julkisten palvelujen laatua. Työuria pyritään pidentämään, ja keinoksi esitetään muun muassa eläkeiän nostoa. On hyvä, että kannustetaan jatkamaan työelämässä pidempään. Jos eläkeikärajoihin halutaan muutoksia, niistä tulee sopia kolmikannassa, kiteyttää Ojala. Eläkeiän nostosta pitävät suurinta ääntä ne, jotka ovat johtajasopimuksella itse jääneet pois työstä 60-vuotiaina, tuhahtaa Kivistö. Hän toteaa, että Suomessa työurat ovat jo pari vuotta pidempiä kuin EU:ssa keskimäärin. Eläkeiän nosto ei toisi yhtäkään uutta työpaikkaa. Pitäisi työllistää työttömät ja erityisesti kortistossa kituvat alle 25-vuotiaat nuoret. Nykyinen joustava eläkeikä on hyvä. Tutkimusten mukaan se on vuosittain pidentänyt eläkkeelle jäämisikää puolella vuodella. Joukkoliikenne ahkerassa käytössä Mitä yhteiskunnan palveluja tarvitset nyt? Entä 10 vuoden kuluttua? Käytän terveysaseman palveluja. Liikkuessani kaupungilla päivittäin käytän kunnallista joukkoliikennettä: raitiovaunuja, metroa ja busseja. Taloyhtiömme saa kaukolämpönsä Helsingin Energialta. Pääkaupunkiseudun kunnat tuottavat yhdessä puhtaan juomaveden ja huolehtivat jätevesistä. Myös jätteiden huollon seudun kaupungit ovat järjestäneet yhdessä. Ojala haluaa nostaa nämä itsestään selvänä pidetyt asiat, koska ne ovat varsin tärkeitä arjen sujumisen kannalta. 10 vuoden kuluttua, jos olen hengissä, uskon tarvitsevani enemmän terveydenhuollon ja sosiaalitoimen palveluja. Myös Kivistö käyttää ahkerasti joukkoliikennettä. Toimintakyky on edelleen hyvä, joten terveyskeskukseen hän joutuu turvaamaan harvoin. Olen myös kulttuuripalvelujen suurkuluttaja. Yritän kuntoilla ja syödä terveellisesti, jotta olisin 10 vuoden kuluttuakin hyväkuntoinen ja tarvitsisin palveluita mahdollisimman vähän. pakina Teksti: Sauli Matias Majaharju Kiitoskukka elämälle Syntyi poika palleroinen majaan köyhään matalaan. Maja paloi, isäkin raivaamisen jätti, kun muutti varhain manalaan. Paimen polkuja kulkeissaan loi haaveita elämään, vaan eväät eivät riittäneet kaikkiin haaveisiin. Päiväläisen raskas työ, savottain kautta rajuun rakentamiseen johti pojan tie, etelästä pohjoiseen, Kemiöstä Kittilään. Tyttöjäkin tavattiin, vaan yksi heistä rakkain ol, niinpä yhteistä polkua kulkemaan päädyttiin soidessa olumpiaarien, ja matka jatkuu yhä vain vaik kuudes vuosikymmen lopuillaan jo on. Oli aika nuoruuden, oli aika rakkauden. Perhe karttui, lapset varttui, elämää näin elettiin. Mukana oltiin monessa, asiassa jos toisessa, suunnalla niin monella. Päätöksiäkin tehtiin; joskus koviakin, vaan aina laita vasemmalla. Aina vappunakin marssittiin, ystäviäkin tavattiin turuilla, toreilla, kuulumisia kyseltiin: mittä oot sä hommaillut? Tulee mieleen Aaro Kuulan loru tuo: olen muurannut, maalannut, tehnyt kirvestöitä, veikannut, ryypännyt, rakastellut, tehnyt vekseleitä ja ostanut arpoja. Aika kulki kulkuaan, lähti lapset maailmaan, kukin vuorollaan. Hiipui vauhti askelten, huomasin sen itsekin. Ovat rivit joukkojemme harvenneet, monet puolisonsa jättäneet, näin yksin kulkemaan. Ystäviäkin tapaa vain enää harvemmin. On terveyskeskus paikka, jossa varmimmin ystävät liikkuu; kukin tavallaan hiljalleen. Kuulumiset hataria, vain terveyslukemia. On mulla vaimo kultainen vieläkin yhä vierelläin; kun kerhostakin tullaan kotiin lämpimään, mua hoivaa aina kun tarvitaan. Kun langat elämän ne joskus lopultakin sotkeentuu, ei silloin hoivaa kaipaa eikä varmaan tarvikaan, vaan kiitoskukka elämälle annetaan. Mutta elämä jatkuu. Panoksia riittää. Eteenpäin. Jarmo Wahlström: Kaikki äänestämään! Edessämme ovat tärkeät valinnat. Eduskunta päättää, miten kansalaisia verotetaan; suositaanko rikkaita vai halutaanko tasoittaa tuloeroja. Eduskunta päättää lasten ja nuorten tulevaisuuteen ratkaisevasti vaikuttavista linjoista. Eduskunta päättää vanhusten turvasta ja sairaiden hoidosta sekä luo edellytyksiä maakuntien kehitykselle. On välttämätöntä, että saamme eduskuntaan ihmisiä, jotka haluavat turvata hyvinvointiyhteiskunnan kehityksen. Vaasan vaalipiiristä on eduskuntaan saatava vasemmistovoimaa alueemme kehityksen turvaajaksi. Vasemmistoliiton ehdokkaat edustavat monipuolisesti yhteiskunnan ja työelämän eri aloja, kokemusta ja kykyä yhteistyöhön. Heistä jokainen on sitoutunut toimimaan oikeudenmukaisen yhteiskunnan puolesta. Jarmo Wahlström oli SKDL:n kansanedustaja ja Vasemmistoliiton kansanedustaja

5 Vasemmistoliiton Vaasan vaalipiirin vaalilehti vaalit.vasemmisto.fi 5 Tulevaisuus tänään Me vasemmistonaiset Pohjanmaalla työskentelemme sen eteen, että paikalliset kulttuurit säilyvät ja että vanhukset saavat ammattitaitoista hoivaa ja hoitoa tutussa elinympäristössään. Teksti: Lea Sippola, Eija Rannanpää, Satu Niemi ja Ulla Rauhala Julkisten hoivapalvelujen ulkoistamisen ehtoja ja edellytyksiä tulisi täsmentää: Kilpailutettaessa on huomioitava myös palvelujen laadun valvontakustannukset. Ulkoistaminen ei saa syrjäyttää pitkäaikaisia työntekijöitä työelämästä eikä aiheuttaa heidän siirtämistään matalampipalkkaisten työehtosopimusten piiriin. Ulkoistaminen ei saa aiheuttaa hoitotason laskua eikä hoitovastuun siirtämistä läheisten harteille. Kilpailukustannuksiin on lisättävä ihmisten, tavaroiden ja palvelujen siirtelystä aiheutuvat kustannukset ja ympäristölle aiheutuva haitta. Hoivapalveluja järjestettäessä tulee huomioida perheen tarvitsema hoiva kokonaisuutena. Puolisoiden tulee saada yhteistä hoivaa. Laitospalveluita ei saa vähentää, koska avohuollossa ei ole riittävästi työvoimaa. Vanhuksille on turvattava mielekäs elämä omassa kotiympäristössään niin kauan kuin he haluavat. Hoivapalveja tarvitseville on järjestettävä hoivaa ja hoitoa oikein kohdennetuissa hoitopaikoissa elämän loppuun asti. Työvoimapulan aiheuttamia ongelmia ei saa ratkoa niin, että vanhuksia pakkosiirretään haja-asutusalueelta kuntakeskuksiin. Hoivan pitää olla inhimillistä niin hoidon kohteen kuin hoitajankin mielestä. Mitoitukset, hoitoisuusluokitukset ja tilapäiset kuormitukset on voitava huomioida. Työntekijät tuntevat itsensä turhautuneiksi, riittämättömiksi ja kokevat uuvuttavaa voimattomuuden tunnetta, koska henkilökuntaa on liian vähän. Johtajat laitoksiin hoivahommiin Omaishoitajille on turvattava lakisääteiset vapaat. Hoitoa tarvitsevan ja hänen läheisensä tulee saada itse päättää, mitä palveluja, missä määrin, koska ja kenen tarjoamana he haluavat käyttää. Palvelujen tulee olla helposti saatavissa. Lisäksi omaishoitajien tulee saada riittävä taloudellinen toimeentulo silloin, kun he hoitavat itse läheistään. Lea Sippola, Eija Rannanpää, Satu Niemi ja Ulla Rauhala vaativat vanhuksille ymmärtävää ja välittävää hoitoa ja huolenpitoa ammattitaitoiselta ja koulutetulta henkilökunnalta. Hoivan arvostamista yhteiskunnassa tulee nostaa kaikilla mahdollisilla keinoilla. Ihminen ympäristössään tulee olla kaiken yhteiskunnallisen toiminnan keskipisteessä. Jatkuvan kasvun tavoitteesta ja taloudellisesta tehokkuusajattelusta on luovuttava. Yhteiskunnan tuki on kohdistettava suoraan tukea tarvitseviin yksilöihin. Liikelaitoskuntayhtymien johtajien tulisi suorittaa muutamia työpäiviä arjessa hoivatyöntekijöiden kanssa, että he ymmärtäisivät työntekijöidensä huolen ja väsymyksen vanhusten hoidon nykytilanteessa. Esimiesten tulee kantaa vastuu työntekijöidensä jaksamisesta, myös sijaisten, jotka usein paiskivat töitä ketjutetuilla sopimuksilla vuosia ilman ensimmäistäkään lomaa. Jokainen ihminen ja käsipari hoiva- ja hoitotyössä on tärkeä: niin vakituinen kuin sijainenkin. Hoivapalveja tarvitseville on järjestettävä hoivaa ja hoitoa oikein kohdennetuissa hoitopaikoissa elämän loppuun asti. Viimehetki kohentaa palveluja Hoidettavilla on oikeus saada ymmärtävää ja välittävää hoitoa ja huolenpitoa ammattitaitoiselta ja koulutetulta henkilökunnalta. Työnkierron tulee huomioida, että henkilökunta ei muutu liian nopeassa tahdissa, jos ajatellaan esim. dementoituneiden vanhusten hoitoa. Heille on erittäin tärkeää, että hoitajina ovat ennestään tutut ihmiset, jolloin molemminpuolinen vuorovaikutus ja hoitotilanteet sujuvat ja hoidon jatkuvuus on taattu. Jokainen meistä vanhenee ja tarvitsee eri palvelumuotoja lisääntyvässä määrin, joten nyt on viimeinen hetki miettiä, ovatko palvelut nykyisellään sellaisia, joita itse haluaa tulevaisuudessa itselleen ja läheisilleen. Jokainen ihminen ansaitsee hyvän ja virikkeellisen vanhuuden lähtökohdistaan ja menneisyydestään riippumatta. Ihmisten tyhjäkäynti, lääketokkurassa, sängyssä makuuttaminen ja työttömyys on lopetettava. Työttömille on järjestettävä työtilaisuuksia. Hallinnollisilla toimilla on ratkottava näitä yhteen sovitettavia ihmisten asioita siten, että organisaatiot, kunnat ja yritykset palvelevat ihmisten hyvinvointia, eikä ihmisiä pidetä organisaatioiden joustovarana. Kunta ja muut organisaatiot on muodostettu ihmistä varten eikä päinvastoin. Kirjoittajat ovat Vaasan Vasemmiston kansanedustajaehdokkaita. Kolumni Politiikan sanasotailua Politiikan arkipäivinä kansalaisia puhuttavat perussuomalaisten teot ja ajatukset suuret puheet ja poliittiset linjaukset. Hyydyttävät sutkaukset ovat olleet eräänlainen tavaramerkki, jolle kansalaiset ovat saaneet naureskella jo useampien vaalien alla. Toisten ajatusten nujertaminen mitään tarkoittavilla sutkauksilla saa kannatusta aina silloin, kun ei tarvitse kantaa vastuuta sanomisistaan. Yleensä sanasodassa, sanat toimivat miekkoina tai ruoskana kuka parhaiten osaa nolata toisen sen parempi. Maassa maan tavalla, tai maasta pois oli varmaankin ensimmäinen ulostulo, joka jäi elämään. Se tuotettiin tilanteeseen, jossa Suomen talous oli ajautumassa kriisiin muiden länsimaiden mukana. Jo 1990-luvun laman aikana, kun työttömyys kasvoi kohisten ja maailmalla oli samanaikaisesti kriisejä, jotka tuottivat pakolaisia läntiseen Eurooppaan, nousi tuo sama sanonta esiin. Kauppakeskuksissa notkuneita mustia miehiä ryhdyttiin vieroksumaan, pelättiin, että he vievät meiltä naiset ja työt. Tässä ajassa liikkuu kaksi erisuuntaista ajatusta toisaalta vaatimus, että nämä laiskimukset saavat tänne jäädä vain, jos menevät töihin. Toisaalta pelätään, että he vievät meidän työttömiltä mahdollisuuden työllistyä. Enää ei niinkään tunnuta olevan huolissaan siitä, että he vievät meidän naisemme? Köyhyysrajan alapuolella elää Suomessa lähes miljoona kansalaista. Suomalainen puutteellinen sosiaaliturva koskee kaikkia suomalaisia ja pysyvän oleskeluluvan saaneita samalla tavalla. Karkeimmat väitteet lähtevät siitä, että maahanmuuttajilla olisi tästä poikkeava oma sosiaaliturvansa. He asuvat näiden väitteiden mukaan katteettomasti meidän suomalaisten siivellä. Keinotekoinen köyhien ihmisten vastakkainasettelu, vaikka vain puheiden tasolla, on pahimmillaan murentamassa koko sosiaaliturvan rakennetta ja harkinnanvaraisen toimeentulotuen perusteita. Harkinnanvaraista toimeentulotukea tarvitaan joissakin kriisitilanteissa ja erityisesti lastensuojelussa lasten aktivoimiseen. Perussuomalaisten vaaliohjelma avasi taas uusia tuulia. Ohjelmaa lukiessa väitteiden ja näkemysten sekamelskassa osui isku ensin oikeaan poskeen ja saman tien vasempaan. Poliittinen menestys voi nousta hattuun, ja poliitikko ryhtyy käyttäytymään ja puhumaan itsevarmasti ja toisia väheksyen. Perussuomalaisten varapuheenjohtaja tuli rehvastelleeksi, että Vasemmisto on laskevan auringon puolue, jonka mielipiteitä ei tarvitse kommentoida. Samalla nostettiin omaa häntää. Oulussa menestys on noussut jo olemukseen. Sliipattu ulkokuori ja musta paita kravatteineen muistuttavat jo mennyttä historiaa. Yksittäisiä mustapaitoja kravatteineen havaitsin jo näilläkin lakeuksilla. Eihän musta paita sinällään mitään, mutta kylmät väreet juoksevat selkärangassa, jos siihen yhdistää ajatuksia yhteiskunnallisesti hyödyttömien yhteisöjen tuhoamisesta yhtenä säästötoimena. Samoin kuin kulttuuri tai taidesuuntaus, jota ei ymmärrä tai josta ei pidä, voisi olla toimintaa, johon valtion rahoja ei laiteta. Enää puuttuvat kirjaroviot, joissa klassikot ja uudempi kirjallisuus, jossa puhutaan rumia pitää tuhota. Valitettavan helposti ja suoraan on näistä teoreettisista yhteiskunta-analyyseistä ja poliittisista tavoitteista löydettävissä kansallissosialistisia piirteitä. Tähän ajatteluun kun liittää populistisen sanahelinän, joilla kosiskellaan kansalaisia, on mahdollisuus saada aikaan kansan tuki näille poliittisille pyrkimyksille. Kun vastuun aika koittaa, löytyykö vastuuta kansan parhaaksi vai riittääkö se, että eliitti voi hyvin. Näillä lakeuksilla pitää olla tarkkana, minkä numeron äänestyslippuunsa asettelee! Harri Moisio

6 6 vaalit.vasemmisto.fi Vasemmistoliiton Vaasan vaalipiirin vaalilehti Rahan ja vallan uusjako Yhdessä vahvat Vasemmiston kannatus on viime vuosina noussut nuorten keskuudessa. Vasemmistonuorten aktiivisuus, järjestön puhuttelevat kampanjat ja vahva halu rakentaa tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa houkuttavat uusia nuoria toimintaan. Teksti: Eliisa Alatalo Vasemmistonuoret osallistuu aktiivisesti vaalityöhön. Eduskuntavaaleissa Vasemmistoliiton listoilla on yli 40 vasemmistonuorta. Vasemmistonuoret tavoittelee vaaleissa vallan ja rahan uusjakoa. Järjestön mielestä ihmiset ja luonto ovat arvokkaampia kuin pääomat ja voitot. Tämän periaatteen toteutumiseksi tarvitaan politiikkaa, joka lisää kaikkien vapautta, ihmisten välistä tasa-arvoa ja ottaa huomioon ympäristön kantokyvyn. Porvarihallitus on säätänyt takuueläkkeen, joka ei juuri vähennä eläkeläisten köyhyyttä. Kymmenen prosenttia perheistä menettää lapsilisänsä toimeentulotukiasiakkuuden vuoksi, ja opintorahaa ei suostuttu sitomaan edes indeksiin, Vasemmistonuorten puheenjohtaja Dan Koivulaakso arvostelee. Vasemmistonuorten yhdeksän vaaliteemaa sisältävässä ohjelmassa oikeus toimeentuloon näkyy vahvasti. Järjestö vaatii perustuloa, joka laittaisi sosiaaliturvan kokonaisremonttiin. Esimerkiksi opintolainan ottoon pakottaminen pitää lopettaa, sillä kenenkään toimeentulo ei saa riippua lainasta. Liian moni nuori tarvitsee leipäjonoja, kaverin vippiä tai vanhempien tukea selvitäkseen tavallisesta arjesta. Siksi perusturvan tasoa pitää nostaa reilusti, teeseissä julistetaan. Perustuloon päästäisiin yhdistämällä nykyiset perusturvamuodot sekä opintotuki ja korottamalla niiden tasoa välittömästi 750 euroon kuukaudessa. Vasemmistonuoret muistuttaa myös, että perustulo ei ole vain sosiaalipolitiikkaa, vaan se vaikuttaa myös työelämään. Perustulo mahdollistaisi sellaisesta palkkatyöstä kieltäytymisen, jota pitää tehdä kelvottomalla palkalla tai surkeilla työehdoilla. Pääomat verolle Edellytys solidaariselle jakopolitiikalle on tietenkin oikeudenmukainen verotus, josta Vasemmistoliitto on tehnyt selkeät laskelmat ja linjaukset. Vasemmistonuoret ei näe perusteluja sille, että osinko- ja tuloverotus on erotettu toisistaan. Kaikki osinko-, pääoma- ja palkkatulot pitäisi verottaa yhtäläisesti maksukyvyn Vasemmistonuorten vaatimukset Elämiseen riittävä vastikkeeton perustulo Yksityislääkäreiden KELA-korvaukset poistettava Vanhempainvapaiden jakaminen mallin mukaisesti Siirtolaisten säilöönotto lopetettava Sukupuolineutraali avioliittolaki ja tasavertaiset adoptio-oikeudet Vuosittaisiin päästövähennyksiin velvoittava ilmastolaki Maksuttomat kirjat ja materiaalit toisen asteen kouluihin Tiedostolataaminen yksityiskäyttöön sallittava ja julkisissa hankinnoissa siirryttävä avoimeen lähdekoodiin Totaalikieltäytyjien rankaiseminen lopetettava mukaan. Nyt enää reilu kymmenys verotuloista saadaan progressiivisen tuloveron avulla. Tulonsiirtojen lisäksi veroja käytetään myös yhteisen hyvinvoinnin luomiseen. Vasemmistonuoret vaatii palveluiden järjestämistä kuntien omana työnä. Yksityislääkäreiden KELA-korvaukset poistetaan ja säästyneet varat ohjataan julkiseen terveydenhuoltoon. Viime vuonna on julkaistu useita selvityksiä, jonka mukaan yksityistetyt terveyspalvelut lisäävät terveydenhuollon kokonaiskustannuksia, painottaa Koivulaakso. Vain Vasemmistotyöläisen puolesta Usea puolue väittää olevansa työväenpuolue, mutta vain Vasemmistoliitto kannattaa työntekijöiden vallan lisäämistä ja roimia palkankorotuksia. Työn kuormittavuutta vähentäisi yli puoluerajojen kannatusta saanut vanhempainvapaiden malli. Se antaisi puolen vuoden vapaan kahdelle vanhemmalle. Yhden puolen vuoden jakson vanhemmat voisivat jakaa heille sopivalla tavalla. Malli lisäisi perheiden sisäistä tasa-arvoa. Vasemmistonuoret painottavat myös nuoremman pätkätyösukupolven oikeuksia parempiin työoloihin ja takuupalkkaan. Työntekijän on nykyään kaupattava itsensä ja työpanoksensa jatkuvasti työnantajille usein hinnasta ja työoloista välittämättä. Pätkätyöläinen tekee usein toisen työvuoron kurssittaessaan itseään ja etsiessään tulevia töitä, järjestö linjaa. Kun epätyypillisestä on tullut työelämässä tyypillistä, putoaa yhä useampi sosiaaliturvan ulkopuolelle. Kaikkein pahimpia ovat erilaiset harjoittelut ja työkokeilut eli ilmaistyöt. Niiden teettäminen on lopetettava! Vaadimme lakisääteistä 10 euron minimituntipalkkaa niille aloille, joilla sellaista ei joukkotoiminnalla ole saatu aikaiseksi, puheenjohtaja Koivulaakso päättää. Teksti: Hannu Katajamäki Vailla poliittista valtuutusta Suomessa on käynnissä pyrkimys kohti metropolivaltiota. Tavoitteena on Helsinki Turku Tampere-kolmioon ja muutamaan muuhun keskusseutuun tukeutuva suurten yksiköiden Suomi. Pohjanmaan maakuntien keskusseudut eivät metropolivaltiovisionäärien kartoissa näy, ei edes Vaasan seutu. Keskittävän kehityksen seuraava vaihe on vielä oraalla, mutta jo nyt on pohjalaismaakunnissa herättävä puntaroimaan yhteisiä toimintalinjauksia. Vaasan, Seinäjoen ja Kokkolan seuduille sekä laajoille maaseutualueille on yhdessä taattava monipuoliset kehitysedellytykset. Tarvitaan tiivistyvää yhteistyötä ja maakuntarajojen madaltamista. Maakuntien väliseen kyräilyyn ja kilpavarusteluun ei ole enää varaa. Pohjalaismaakunnissa tarvitaan toimivaltaisia lähidemokratian malleja, jotta kansalaisten peruspalvelut säilyvät kohtuuetäisyydellä kuntien suurentumisesta huolimatta ja kansalaiset voivat vaikuttaa asuinalueidensa asioihin nykyistä suoremmin. Pohjalaismaakunnat menestyvät, jos yhteisvoimin kyetään luomaan hyvän elämän edellytykset myös pienissä paikallisyhteisöissä. Pohjalaismaakuntien valttina voisi olla, ettei asuinpaikan perusteella yhtäkään kansalaista syrjitä. Tähän periaatteeseen liittyvät myös paikallisteiden kunnosta huolehtiminen ja tehokkaat maaseudulle yltävät tietoliikenneyhteydet. Radanvarsille raittikyliä Junaliikenteeseen on suhtauduttava nykyistä laaja-alaisemmin. Maaseudulla tarvitaan raideliikenteeseen liittyviä kehittelyjä, joissa tiheävuoroisiin junayhteyksiin kytkeytyvät 5 7 kilometrin välein sijoitetut seisakkeet, niiden yhteydessä olevat laajat pysäköintialueet sekä radanvarsia myötäilevat tiiviit yhdyskunnat. Tällä tavoin esimerkiksi Vaasan ja Seinäjoen välille voisi kehittyä uuden vuosituhannen raittikylä. Aikanaan voitaisiin myös ryhtyä edistämään Kokkolan, Vaasan ja Porin kautta Turkuun kulkevaa rantarataa. Se loisi kiintoisia uusien asuinalueiden kehittämisen mahdollisuuksia. Suupohjan radan kunnostamista henkilöliikennekäyttöön kannattaa tutkia. Lyhyellä aikavälillä on huolehdittava nopeiden junayhteyksien kehittämisestä Vaasasta, Seinäjoelta ja Kokkolasta etelään, pohjoiseen ja itään. Pienvoimaloita ja uusia energialähteitä Pohjalaismaakunnissa on edellytykset erikoistua hajautettuun energiantuotantoon. Pienvoimalat saavuttavat yhdessä saman volyymin kuin yksi suuri voimala. Erityisesti maaseudulla on runsaasti uusiutuvia energialähteitä. Miksei lähdetä paikallistasolta rakentamaan uusiutuvia energialähteitä yhdisteleviä älykkäitä mikroverkkoja? Erilliset mikroverkot voitaisiin yhdistää ja muodostaa niistä virtuaalivoimalaitos, johon kytkeytyneiden satojen pienvoimaloiden toimintaa keskitetysti säätelemällä kyettäisiin syöttämään tasaista energiavirtaa jopa kantaverkkoon asti. Tällaisen tekniikan hallitseminen synnyttäisi runsaasti uusia työpaikkoja erityisesti maaseudulle ja avaisi laajoja vientimarkkinoita. Mikroverkkoihin perustuvat energiaratkaisut voisivat olla myös osa Suomen kehitysyhteistyötä. Kaksikielinen ammattikorkeakoulu Tarvitaan pohjalaista korkeakoulupolitiikkaa. Yhteistyössä on mahdollista perustaa nykyisten ammattikorkeakoulujen perustalta Pohjanmaan kaksikielinen ammattikorkeakoulu, jolla on toimintaa myös Etelä-Suomen ruotsinkielisillä alueilla. Nyt on aika aloittaa vähittäinen eteneminen kohti Vaasassa, Seinäjoella ja Kokkolassa toimivaa Pohjanmaan kaksikielistä yliopistoa. Korkeakoulupolitiikka on otettava omiin käsiin. Vahva pohjalainen korkeakouluyhteisö takaa yritysten menestyksen ja pohjalaismaakuntien hyvinvoinnin. Kirjoittaja on aluetieteen professori Vaasan yliopistossa. 750 euron perusturvan ja lapsilisien puolesta Vasemmisto vaatii lapsiköyhyyden poistamista. Yhtenäistetty 750 /kk perusturva parantaisi toimeentuloa. Perusturvaan kuuluisivat mm. sairaus-, äitiys-, isyys ja vanhempainrahat sekä kotihoidontuki. Lapsilisiin on indeksiin sitomisen lisäksi tehtävä tasokorotus ja pidennettävä niiden maksamista 18 ikävuoteen saakka. Lapsilisä ei saa pienentää toimeentulotukea, vaan siitä on tehtävä etuoikeutettu tulo. Lapsilisien leikkaukset edes hyvätuloisilta eivät toisi todellisia säästöjä, mutta lisäisivät byrokratiaa ja vaarantaisivat pohjoismaisen hyvinvointivaltion universalismin periaatteen.

7 Vasemmistoliiton Vaasan vaalipiirin vaalilehti vaalit.vasemmisto.fi 7 kymmenen teesiä aluepolitiikasta Suomen kilpailukyky perustuu toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä luovaan kehittämiseen, jossa myös maaseudulla ja pienillä keskuksilla on oma roolinsa. Luovan kehittämisen tuloksena Suomi menestyy monimuotoisesti eheänä kansakuntana. Hajautettu korkeakouluverkosto on luovan valtion keskeinen menestystekijä. Kapea huippuyliopistoajattelu ei sovi Suomen kaltaiseen yhteistyön ja oikeudenmukaisuuden yhteiskuntaan. Pääkaupunkiseudulle keskittyvä metropolivaltio tai muutaman innovaatiokeskittymän varaan rakentuva Suomi ei vastaa maantieteellistä todellisuuttamme. Suomi on pienten keskusten, suuren maaseudun ja mosaiikkimaisen aluerakenteen maa. Näihin lähtökohtiin pohjautuu jatkossakin Suomen menestys. Maaseutu on osa suomalaisen yhteiskunnan kilpailukyvyn kasvattamista. Maaseudun kaikkien mahdollisuuksien valjastaminen suomalaisten parhaaksi edellyttää maaseudun palvelujen ja uusien yrittäjyyden muotojen monipuolista kehittämistä; laaja-alaista maaseutupolitiikkaa. Hallinnon ja markkinoiden ehdoilla tehtävät ratkaisut keskittävät tarpeettomasti palveluita ja nakertavat erityisesti maaseudun asukkaiden hyvän elämän perustaa. Yhteiskunnan on huolehdittava maaseudun tiestön kunnosta. Maaseudulle on turvattava postin kulku ja lääkehuolto sekä rakennettava tehokkaiden laajakaistayhteyksien runkoverkko. Paikallisyhteisöjen orpoontuminen ei saa enää jatkua. Lainsäädäntöön on kirjattava rakenteellisiin yhteiskunnallisiin päätöksiin liittyvä aluevaikutusten arviointi. Tätä kautta estetään kansalaisten asuinpaikkaan perustuva syrjintä. Oikeudenmukaisuus edellyttää alueittain eriytettyjä ratkaisuja. Kainuun hallintokokeilun kaltaiset maakunnalliset sovellutukset on sallittava myös maan muissa osissa Suurentuneissa kunnissa tarvitaan taloudellisesti ja toiminnallisesti vastuullista kunnanosahallintoa, jonka kautta järjestetään kansalaisten lähipalvelut. Kuntalain uudistuksessa on määriteltävä aidon lähidemokratian periaatteet. Kankean byrokraattisesta kehittämisestä on siirryttävä valtion tuella joustavaan ja yksilöperustaiseen kehittämiseen. Sen avulla taataan yrittäjiksi haluaville kansalaisille edellytykset kehittyä omien kotiseutujensa tuloksia tuottaviksi yrittäjiksi ja työllistäjiksi. Maaseudulla on runsaasti uusiutuvia energialähteitä. Paikallistasolla on mahdollisuus ryhtyä kehittämään uusiutuvia energialähteitä yhdisteleviä älykkäitä mikroverkkoja. Pienvoimalat voivat saavuttaa yhdessä saman volyymin kuin yksi suuri voimala. Satojen pienvoimaloiden virtuaalivoimalaitoksen toimintaa keskitetysti säätelemällä kyettäisiin syöttämään tasaista energiavirtaa jopa kantaverkkoon asti. Tällaisen tekniikan hallitseminen synnyttäisi tuhansia uusia työpaikkoja erityisesti maaseudulle ja avaisi laajoja vientimarkkinoita. Mikroverkkoihin perustuvat energiaratkaisut voisivat jatkossa olla myös osa Suomen kehitysyhteistyötä. Maaseudulla tarvitaan raideliikenteeseen liittyviä kehittelyjä ja olemassa olevan rataverkoston hyödyntämistä, jotta ihmiset ja tavarat voivat liikkua. Tiheävuoroisiin junayhteyksiin kytkeytyvät sopivin välein sijoitetut seisakkeet ja pysäköintialueet sekä radanvarsia myötäilevat tiiviit yhdyskunnat palvelevat ihmisten monipuolisia mahdollisuuksia asumiseen, työssäkäyntiin ja opiskeluun. Tällä tavoin esimerkiksi Vaasan ja Seinäjoen välille voisi kehittyä uuden vuosituhannen raittikylä. Lisäksi tarvitaan Helsinki Oulu kaksoisraiteen rakentaminen turvaamaan Pohjois-Suomen kaivos- ja teollisuusinvestoinnit. Laadittu Seinäjoella Vasemmistoliiton aluepoliittisessa seminaarissa. Hyvää koulutusta kaikille, kaikilla koulutuksen vaiheissa? Millaisen koulun ja koko opintopolun haluat lapsellesi? Nuori, millaista opinto- ja työpolkua toivot itsellesi? Toivotte varmaankin hyvää koulutuspohjaa, joka ohjaa mielekkääseen työhön ja takaa kohtalaisen toimeentulon. Teksti: Eila Aarnos Meillä on Suomessa hyvä koulutusjärjestelmä. Suomalaisilla lapsilla ja nuorilla on kansainvälisissä vertailuissa maailman demokraattisimmat mahdollisuudet kouluttautua. Suomalaiset koululaiset menestyvät myös loistavasti erilaisten koulusaavutusvertailujen äidinkielen ja matematiikan kokeissa. Suomalainen opettajankoulutus on korkeatasoista. Opettajankoulutusta on meillä toteutettu maisterikoulutuksena yliopistoissa yli 30 vuotta, kun muissa Euroopan maissa vasta suunnitellaan opettajankoulutuksen siirtämistä yliopistoihin. Nyt muutoksen tekeminen on paljon vaikeampaa kuin aikanaan maassamme. Taitavista ja työhönsä sitoutuneista opettajistamme otetaan nykyään kaikki irti, kun lasten oppimisen ja kasvun ongelmat ovat lisääntyneet ja vaikeutuneet. Kouluilta puuttuu paljon resursseja, joiden avulla haasteista selvittäisiin paremmin. Tarvitaan koulunkäyntiavustajia, erityisopetuksen osaajia, koulukuraattoreita, koulupsykologeja, oppilashuollon tehostamista ja moniammatillista yhteistyötä. Uudenlaisia toimintamalleja tulisi luoda opettajien ja lasten parhaaksi. Hyvä järjestelmä rapautetaan Menossa on hyvän koulujärjestelmän rapauttaminen. Koulutuksellinen eriarvoisuus on lisääntynyt mm. lapsiperheiden köyhyyden lisääntymisen ja korkeakoulujen aluepoliittisen laajan verkon rapauttamisen myötä. Muistan omasta lapsuudestani köyhät kerjäläislapset ja heidän heikon koulumenestyksensä. En halua missään nimessä tuota aikaa takaisin! Melkein kaikki tunnelmalliset pienet kyläkoulut on lopetettu tai ovat lopetusuhan alaisina. Korkeakouluverkkoa puretaan lopettamalla yliopistoyksiköitä ja ammattikorkeakouluja. Suuruuden ja tehokkuuden logiikka vallitsee joka sektorilla. Aina ne eivät tuota säästöjä. Esimerkiksi kyläkoulujen lopettamisesta ei ole saatu säästöjä, perusopetuksen kustannukset ovat päinvastoin kasvaneet mm. kuljetusten lisääntymisenä ja kiinteistökuluina. Välillisiä lisäkustannuksia voi tulla lasten ja nuorten oireilusta isoissa yk- Eila Aarnoksella on unelma: Kaupungeista kuljetaan maaseutukouluihin lapsia, joilla on oppimisen, keskittymiskyvyn tai itsehillinnän ongelmia. Rauhallinen ympäristö hoitaa monet ongelmat edullisesti. siköissä esim. kiusaamisen tai vieraantumisen kokemuksina. Olen seurannut pelonsekaisin tuntein yksityisten yritysten mukaantuloa koulutuksen rahamarkkinoille esikouluista yliopistoihin. Kunnat voivat ostaa esikoulu-, tukiopetus- ja muita koulupalveluja jopa ulkomaisilta yrityksiltä. Yliopistoista tuli vuosi sitten kapitalistisia yrityksiä, jotka keräävät/ kerjäävät pääomaa ja antavat yritysten ujuttautua hallituksiinsa ja opetustilojen nimiin. Yrityksistä on Korven koulu Kannuksessa, koulunpito lopetettiin Kuva teoksesta Kannuksen kukko kiekaisi Koululaitoksen historiikki. vuosien ajan omaksuttu yliopistolle erilaisia hallintoa tehostavia tietojärjestelmiä, jotka ovat välillä viedä järjen meiltä yliopiston opettajilta ja tutkijoilta. Yrityshallinnolla ei voida käsitykseni mukaan hallinnoida aivotyötä eikä opetuksen kehittämistyötä. Kaikille nuorille paikka keskiasteelle Suurimmat haasteet ovat näkemykseni mukaan keskiasteen koulutuksessa: kaikille nuorille ei riitä ammatinopiskelu-, oppisopimustai työharjoittelupaikkoja. Joka ikäpolvesta hukataan tuhansia nuoria. Pätkä- ja vuokratyössä ja pienillä palkoilla ei ole helppoa aloittaa työuraa. Porkkanat ovat aina keppiä tehokkaampia kannusteita (tämä on todistettu psykologiassa monen monta kertaa). Nuoria tulee tukea hyvillä opiskelu- ja työpaikoilla, hyvällä opintotuella ja yhteiskunnan tukemilla ensimmäisillä kannustepalkoilla. Oikeiston lempilausahduksia on ollut viime vuosina: Kaikki on itsestä kiinni. Jokainen on oman elämänsä sankari. Tämän arvon saattelemana määrättiin pitkäaikaistyöttömille nuorille tuen vähennys ikään kuin aktiovoimaan heitä töihin. Näiden arvojen edustajat ja poliittisten tekojen tekijät eivät tunne syrjäytymisrakenteita eivätkä sitä, miten vastoinkäymiset lamaannuttavat ihmisen. Unelmakoulussani kuljetuksia hoidetaan päinvastoin kuin nyt: keskuksista kyläkouluihin. Unelmakouluni Haluan esitellä teille kyläkoulujen uuden tulevaisuuden ja oman unelmakouluni. Kuljetuksia hoidetaan päinvastoin kuin nyt: keskuksista kyläkouluihin. Kaupungeista kuljetaan maaseutukouluihin erityisesti lapsia, joilla on oppimisen, keskittymiskyvyn tai itsehillinnän ongelmia. Maaseudun rauhallinen ympäristö hoitaa monet ongelmat (ja todella edullisesti!). Lisäksi maaseutukouluissa on helppo toteuttaa luontopedagogiikkaa ja työkasvatusta. Lapset kehittyvät mm. lumen luonnissa, pihan siivoamishommissa, kasvien kasvatuksessa, sadon korjuussa ja koulun oman myyntitorin hoitamisessa. Ympäristön tutkimista voidaan yhdistää monien eri oppiaineiden oppimiseen. Minusta on upeaa, että Vasemmistoliitto on ottanut erääksi vaaliteemaksi koulutuspolitiikan: Yhdessä maksuttoman sivistysyliopiston puolesta. Vasemmisto vaatii mm. opintorahan korottamista ja tukien sitomista indeksiin. Tavoitteenamme on yhdistetty 750 euron perusturva, joka kuuluisi tasa-arvoisesti myös opiskelijoille. Koulutuspolitiikka tulee esille Vasemmiston aluepoliittisissa tavoitteissa. Koulutuspolitiikassa on hyvä korostaa kaikkien tasa-arvoista mahdollisuutta hyvään koulutukseen lähellä omaa kotiseutua. Alueiden omat vahvuudet ja erikoisosaamiset voidaan hyvin sisällyttää koulutuspoliittisiin tavoitteisiin. Onhan eri puolilla Suomea erikoistuneita yliopisto- ja korkeakouluyksiköitä, jotka toimivat mielekkäässä yhteistyössä oman alueen elinkeinoelämän kanssa, mikä edistää parhaimmillaan opiskelijoiden työllistymistä harjoittelujen ja työpaikkojen myötä. Toivon, että kirjoitukseni herättää keskustelua. Koulutuspoliittisia keskusteluja voimme käydä vaalitilaisuuksissa ja Suomi24-ympäristössä. Voitte jättää myös viestin kotisivulleni. Kirjoittaja on kansanedustajaehdokas Kokkolasta.

8 8 vaalit.vasemmisto.fi Vasemmistoliiton Vaasan vaalipiirin vaalilehti Tiedostaen ja täsmätoimin tasa-arvoon Vasemmistonaisten uusi puhenainen Saila Ruuth on Porvoosta helsinkiläistynyt 29-vuotias sosiaalipolitiikan opiskelija. Politiikan lisäksi hän harrastaa kuorolaulua Vasemmistonuorten Ääri-kuorossa. Teksti: Lena Paju Kuva: Kirre Koivunen Saila Ruuthilla on hyvä perhe Helsingissä eli avoliitto, joka on riittävän tiivis ja sopivan löyhä. Porvoossa on edelleen lapsuuden koti, jonne on vilkkaat yhteydet, vaikkei Saila haluakaan enää asua pikkukaupungissa. Nautin siitä, että en Helsingissä tunne vastaantulijoita eivätkä he minua. Innostun miehistä, jotka ottavat naisja sukupuolten tasa-arvokysymykset vakavasti! Sailan mielestä parhaita vaaliehdokkaita ovat ne, jotka reippaasti uskovat itseensä ja sanomaansa ja uskaltavat olla sitä mitä ovat. Sellainen ehdokas menestyy ja saa ihmisiltä luottamusta. Juuri tällaisia ehdokasnaisia meillä on jokaisessa vaalipiirissä. Vasemmistonaisten tavoitteena on eduskuntaryhmä, joka on nykyistä suurempi ja naisistuneempi. Ryhmä, jossa on suurin piirtein yhtä paljon naisia ja miehiä kuvastaa enemmän Vasemmistoliiton aktiivitoimijoita, äänestäjiämme ja koko Suomen kansaa, Saila perustelee. Henkilökohtaisesti iloitsen kyllä jokaisesta kansanedustajasta, joka ymmärtää sukupuolen merkityksen ihmisten elämässä ja poliit- tisessa päätöksenteossa. Suorastaan innostun miehistä, jotka ottavat nais- ja sukupuolten tasa-arvokysymykset vakavasti! Köyhyydellä on sukupuoli Sukupuolineutraalilla politiikalla ei Sailan mielestä ratkota sen paremmin naisten kuin miestenkään ongelmia. Esimerkiksi köyhyyden poistaminen on politiikkamme kulmakiviä. Jotta onnistumme tässä, on kaivauduttava pintaa syvemmälle: naisten ja miesten köyhyys ovat erinäköisiä ja syyt köyhyyteen ovat erilaisia. Ei siis riitä että puhumme ylätasoisesti köyhyydestä, tarvitaan tietoa ja täsmätoimia, jotta politiikkamme kohdistuu oikein ja vaikuttaa, Saila vaatii. Köyhyyden poistaminen on hyvä esimerkki myös yhteiskunnallisen tutkimuksen ja tilastoinnin tärkeydestä. Köyhyys tai sukupuolten välinen epätasa-arvoisuus eivät poistu sillä, ettei ilmiöistä ole tietoa. Ongelmien ratkominen on mahdotonta, jos valtion tuottavuusohjelma ja yliopistouudistus näivettää tutkimuksen ja tilastoinnin. Naisten vaaliteemoista Saila nostaa esille vielä julkiset palvelut sekä työn ja muun elämän yhteen sovittamisen. Arjen sujuvuuden kannalta toimivat julkiset palvelut ovat nykyisen työnjaon vallitessa edelleen etenkin naisten elämän kannalta a ja o. Palkkatyökään ei saa viedä aikaa ja voimia koko muulta elämältä. Moninaisuutta kannustetaan Saila ei halua puhenaisena päsmäröidä siinä, mitä paikallistasolla pitäisi tehdä. Haluan kannustaa kaikenlaiseen toimintaan, ja Vasemmistonaisten hallitus Valtikka tukeekin Saila Ruuth painottaa, että Vasemmistonaiset tukee monenlaista vaalitoimintaa. Naisia kun on moneksi. mitä erilaisimpia vaalitapahtumia ympäri Suomea. Taloudellisen tuen ja tilaisuuksien järjestämisavun lisäksi Vasemmistonaiset tekee vaalikortin sekä Pippuri-lehden vaalinumeron. Myös vuoden 2007 vaaleihin tehty Punahilkka-peli sekä Minäkö tasaarvoinen? -vaalikysely otetaan uusiokäyttöön. Miksi keksiä uutta, jos kerran hyväksi havaittua voidaan käyttää uudelleen? Det är du som bestämmer hur vi skall ha det! De senaste åren har vi sett ett klart systemskifte i vårt land. Det har inte kommit med pukor och trumpeter, snarare har man tagit en bit där och smugit till en bit där. Riktningen har dock varit klar, man har tagit från de som har mindre resurser och gett åt dem som borde klara sig på det dom har. Man har lånat pengar till statsbudgeten för att täcka skattesänkningar. Dessa sänkningar har även getts åt dem som befinner sig i den högre delen av skatteskalan. Under de senaste 10 åren har de 10 % som har de högsta inkomsterna kunnat se dessa öka med 30-40%. Medan gruppen på 10 % med de lägsta inkomsterna i motsvarande grad fått 5 % mer. I Finland räknar man idag med att ca ligger under den s.k. fattigdomsgränsen. Detta i ett rikt, välutvecklat, land där alla politiska partier säger sig väger sig värna om den nordiska välfärdsmodellen. Hur kan detta komma sig? Samtidigt som detta skett sker, har man skurit ner på sen samhällsservice som skall omfatta alla medborgare. Det sociala skyddsnät som skall garantera alla ett skydd, får bara glesare och glesa- re maskor. Nedskärningar och försämringar drabbar inte bara de minst bemedlade i samhället. I Österbotten kan man peka på hoten om nedskärningar som hängt över t.ex. sjukvården. Hjärtverksamheten i Vasa, BB-avdelningen på Malmska sjukhuset samt räddningshelikoptern Pete som försvann till Tammerfors. Man införde vårdgarantin, men finns det resurser att förverkliga den? Förutom sjukvården kan man även peka på andra områden. Riksväg 8, som är en viktig transportled i landskapet, klassades ner. Lagen för avloppsrening i glesbygden fick vara i kraft i 6 år förrän man insåg dess orimlighet. Listan kan göras lång. Kommunerna får mera uppgifter och pålagor från statligt håll, men de pengar man också borde få, lyser med sin frånvaro. Höjningen av den kommunala skatten, som håller samma procentsats oavsett hur stora inkomster man har, flyttar oss allt närmare ett Nu är det dags att ändra på denna politik. Alla har möjligheter att ge sin röst i vårens riksdagsval. samhälle med plattskatt. Lösningen från högerhåll är större enheter och privatiseringar. Är girighet och vinstlystnad nyckeln till ett jämlikare samhälle? Vår åsikt i den frågan är ett klart nej! Den stora skaran av små- och egenföretagare som stretar på för att för att få hjulen att rulla, spelar inte i samma division som de som ledigt lyfter stora dividender som frukten av andras arbete. Nu är det dags att ändra på denna politik. Alla har möjligheter att ge sin röst i vårens riksdagsval. Se noga på vad partierna lovar, och framförallt titta också på vilka frågor de sittande regeringspartierna har drivit under pågående period. Vi inom vänsterförbundet är övertygade om att det är en jämförelse som inte utfaller till vår nackdel. Vi har sammanställt ett program på 14 punkter hur vi vill ta oss an de problem som finns och vilken riktning vi vill att utvecklingen skall ta. Arbetsrätten, en rättvis skattepolitik, utbildnings- och hälsofrågor finns bland de saker vi lyfter fram. Du kan läsa mera på partiets hemsidor; svenska.vasemmisto.fi. Låt inte din röst vara tyst i vårens val! Vänsterns svenska sektion i Österbotten

9 Vasemmistoliiton Vaasan vaalipiirin vaalilehti vaalit.vasemmisto.fi 9 Työn ja tekijän puolesta Tiedotusvälineet julistavat, kuinka lamasta on selvitty ja talouskasvu on saatu nousemaan. Samaan aikaan yt-neuvottelut irtisanomisineen järkyttävät työntekijöiden elämää. Teksti: Vuokko Piippolainen Työläisiä lisää Arkadianmäelle Uskon, että eduskunnassa tarvitaan meitä normaaleja, tervejärkisiä suomalaisia duunareita. Ihmisiä jotka tiedämme, mitä oikea työ on. Voiko vakuuttavasti tarttua yhteiskunnallisiin epäkohtiin, mikäli ei työstä tullut rakko ole kirvellyt koskaan kämmenessä? Teksti: Vesa Pohjola Kuva: Harri Moisio Tänä päivänä työelämään on hiipinyt epävarmuus. Epävarmuus siitä, riittääkö työläisen työpanos vai ei. Epävarmuus siitä, onko työtä ensikuussa vai ei. Epävarmuutta omasta jaksamisesta ja osaamisesta sekä yrityksen tuloksen tekemisestä. Pitääkö työntekijän kokea näin mittavaa epävarmuutta? Mielestäni ei missään tapauksessa. Yritysten jatkuvan voiton tavoittelussa paineet on sysätty työntekijöille. Vastuu ei kuitenkaan näy tilipussissa. Työtä tekevien epävarmuutta lisää myös se, että Suomessa on edelleen liian helppo irtisanoa ihmisiä. Yritysten sanktiot ja korvaukset jäävät naurettavan pieniksi verrattuna moniin muihin maihin. Olisiko aika tehdä asialle jotain? Paikallinen sopiminen uhkaa Ammattiyhdistysten roolia nakerretaan jatkuvasti. Onpa olemassa useita työpaikkoja, joissa edelleen suositaan järjestäytymätöntä työväkeä. Työnantajapuolella tavoitteena on päästä yhä enenemässä määrin paikallisiin sopimuksiin. Riittääkö jokaiselle työpaikalle riittävän valveutunut luottamushenkilö valvomaan paikallisia sopimuksia, vai annetaanko työnantajalle vapaat kädet sanella esimerkiksi työaika säännöllisen epäsäännölliseksi näennäisen vapaaehtoisuuden varjolla? Suuri osa säädöksistä löytyy to- ki työehtosopimuksista, mutta kyllä paljon olisi tehtävää myös lainsäädännön puolella. Jokainen meistä työläisistä tietää, että harmaa talous on suuri Yritysten jatkuvan voiton tavoittelussa paineet on sysätty työntekijöille. Vastuu ei kuitenkaan näy tilipussissa. ongelma. Miksi siihen ei puututa? Vuoden 2008 tutkimuksen mukaan harmaa talous kustantaa viitisen miljardia euroa vuodessa. Suurimmat harmaan talouden käyttäjä alat ovat rakennus-, ravintola- ja kuljetusala. Tässä faktat. Tehdään asialle jotakin. Ilman sarvia ja hampaita, mutta myös ilman hymistelyä. Puhutaan asioista niitten oikeilla nimillä. Käytetään vain ja ainoastaan tervettä järkeä. Kirjoittaja on Vasemmistoliiton kansanedustajaehdokas. Lapsiperheiden köyhyys on häpeä Vasemmisto haluaa helposti saavutettavia palveluja ja parempaa toimeentuloa lapsiperheille. Lapset eivät voi odottaa parempia aikoja. Lapsiköyhyyden poistamisen aika on nyt. Vasemmistoliiton mielestä yhteiskunnan on huomioitava perheiden moninaisuus: ydinperhe, hajaperhe, sateenkaariperhe, yksin- tai yhteishuoltajaperhe ja useamman sukupolven muodostama perhe. Lapsella on eron sattuessa oltava mahdollisuus olla kirjoilla kahdessa kodissa. Vasemmisto kannattaa adoptio-oikeutta samaa sukupuolta oleville pareille ja sukupuolineutraaleja avioliitto- ja perhelakeja. Vasemmisto vaatii lapsiköyhyyden poistamista. Yhtenäistetty 750 /kk perusturva parantaisi toimeentuloa. Perusturvaan kuuluisivat mm. sairaus-, äitiys-, isyys ja vanhempainrahat sekä kotihoidontuki. Lapsilisiin on indeksiin sitomisen lisäksi tehtävä tasokorotus ja pidennettävä niiden maksamista 18 ikävuoteen saakka. Lapsilisä ei saa pienentää toimeentulotukea, vaan siitä on tehtävä etuoikeutettu tulo. Lapsilisien leikkaukset edes hyvätuloisilta eivät toisi todellisia säästöjä, mutta lisäisivät byrokratiaa ja vaarantaisivat pohjoismaisen hyvinvointivaltion universalismin periaatteen. Componentan ilmoittama 120 työntekijän irtisanomisuhka koskee Pietarsaaren seutua vakavasti. Yhtiön päätös vaikuttaa myös alihankkijoiden, kuljetusliikkeiden yms. toimintaan. Unohtaa ei myöskään voi kuntataloutta. Jäävätkö työnsä menettävät perheineen vielä asumaan Pietarsaaren seudulle, vai joutuvatko he muuttamaan muualle työn perään? Pörssiyhtiöiden voiton maksimoinnissa ei ole sijaa empatialle Vasemmistoliitto lähtee eduskuntavaaleihin kolmella kärkiteemalla. Tavoitteena ovat turvalliset työehdot, yhtenäinen 750 euron kuukausittainen perusturva sekä laadukkaat opetus-, terveys- ja vanhuspalvelut. Turvallinen työelämä Vasemmistoliiton tavoitteena on lakisääteinen 10 euron minimituntipalkka. Nykyisestä joustavasta vuoden eläkkeelle siirtymisiästä pidetään kiinni. Perusteettomat pätkä- ja vuokratyöt tule lopettaa ja vuokratyösuhteessa oleville tulee säätää takuupalkka. Harmaa talous tulee saada kuriin ulottamalla koko alihankintaketjuun tilaajavastuulaki sekä tehostamalla valvontaa ja sanktioita. Yhtenäinen 750 euron perusturva tukiviidakon tilalle Vasemmistoliiton tavoitteena on yhtenäistää ja nostaa perusturva 750 euroon kuukaudessa. Työttömyysturva, takuueläke, pienimmät sairaus-, isyys-, äitiys- ja vanhempainraha, opintora- henkilökuntaa kohtaan. Työ siirretään, vaikka henkilökunta on tehnyt kaikkensa useiden saneerausaaltojen seurattua toisiaan ja joustanut yhtiön vaatimusten mukaisesti. Julkisuuteen annetaan tiedotteita, joissa mainitaan tuloksentekokyvyn parantuneen jälleen ja pörssi kiittää nostamalla kurssin taivaisiin. Työvoimapulasta on puhuttu 20 vuotta; teollisuudella pulaa näyttää olevan vain halpatyövoimasta. Kolmen kärki: työehdot, perusturva ja palvelut Kansanedustaja Paavo Arhinmäki (vas) on voittanut Nuorisotyön Kultainen kypärä -kilpailun nuorisomyönteisimpänä kansanedustajana. Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry seurasi koko vaalikauden kansanedustajien nuorisomyönteisiä toimia, ja palkitsi ansioituneet edustajat maaliskuussa Helsingissä. Seurannan tarkoituksena oli saada edustajat toimimaan entistä aktiivisemmin nuoriin liittyvissä asioissa sekä eduskunnassa että sen ulkopuolella, kertoo Allianssin puheenjohtaja Hanna-Mari Manninen. Arhinmäki on puheenvuoroissaan nostanut esille muun muassa opintotukeen, perusopetus- ja yliopistolakeihin sekä nuorisotyöttömyyteen liittyviä asioita. Lisäksi hän on ollut mukana tekemässä nuorisoasioihin liittyviä lakialoitteita sekä pitänyt erityisen aktiivisesti yhteyttä nuoriin ja nuorisojärjestöihin. Muita erityisen ansioituneita edustajia olivat Allianssin seurannan mukaan edustajat Outi Alanko-Kahiluoto (vihr) sekä Sari Palm (kd), jotka sijoittuivat kutakuinkin tasapisteille Arhinmäen jälkeen sekä neljänneksi sijoittunut edustaja Outi Mäkeä (kok). Nuorisotyön Kultainen Kypärä -kilpailussa kuka tahansa pystyi ilmiantamaan edustajansa Allianssin nettisivuilla ja ehdottamaan pisteitä edustajan nuorisomyöntei- ha, kotihoidontuki sekä yrittäjien starttiraha korotetaan ja sidotaan indeksiin. Omaishoidontuen ja toimeentulotuen perusosan maksatus siirretään Kelalle. Laadukkaat julkiset palvelut vakaalla rahoituksella Vasemmistoliiton tavoitteena on turvata opetus-, terveys- vanhuspalvelujen rahoitus ja laatu. Terveydenhuollossa painopiste tulee olla terveyskeskusten rahoituksen ja resurssien turvaamisen. Terveydenhuollon rahoitus tulee nostaa eurooppalaiselle keskitasolle. Lääkekustannuksille ja muun terveydenhuollon asiakasmaksuille on säädettävä yksi yhteinen 650 euron maksukatto. Vanhusten oikeus hoivaan ja hoitoon pitää turvata säätämällä vanhuspalvelulaki. Vasemmistoliitto vaatii myös päivähoitoon ja peruskouluun ryhmäkokoja pienentäviä lakeja. Verkossa luettavissa Vasemmistoliiton Eduskuntavaalikärjet... Vaaliohjelma...Verolinjaukset... Paavo Arhinmäki nuorisomyönteisin kansanedustaja Kuva: Teemu Hanhineva Kuvassa Kultainen kypärä -kisan voittajakolmikko, kansanedustajat Sari Palm, Paavo Arhinmäki ja Outi Alanko-Kahiluoto. sestä toiminnasta. Vuosittain kilpailussa jaettiin myös välipalkinnot. Pisteitä sai sekä valtiopäivätoimista että julkisista puheenvuoroista ja osallistumisesta nuorten ja nuorisojärjestöjen toimintaan. Ministerit rajattiin kilpailun ulkopuolelle. Allianssi on julkaissut puolueiden ja vaalityön tueksi omat nuoria ja nuorisotyötä koskevat hallitusohjelmatavoitteensa. Lisäksi yhteistyössä lapsiasiavaltuutetun, valtion nuorisoasiain neuvottelukunnan ja kuuden muun tahon kanssa Allianssi on ollut mukana tekemässä Lasten ja nuorten hallitusohjelmaa, jonka sähköisellä allekirjoittamisella eduskuntavaaliehdokas voi profiloitua lasten ja nuorten edustajaksi. Ehdokkaat voivat allekirjoituksellaan sitoutua ajamaan lasten ja nuorten asioita Allianssin nettisivuilla osoitteessa

10 10 vaalit.vasemmisto.fi Vasemmistoliiton Vaasan vaalipiirin vaalilehti Yrittäjyys on elämäntapa Olli Ketola on pitkän linjan yrittäjä mattokutomoalalla. Kuinka kauan olet toiminut yrittäjänä? Reilut 30 vuotta olen toiminut Alajärvellä omassa kutomossa raaka-aineiden ostajana ja valmiiden tuotteiden myyjänä. Koneiden kunnossapito kuuluu myös omaan toimialaani. Vuonna 1979 ostin ensimmäisen koneen ja siitä lähtien olen tätä työtä tehnyt. Työllistääkö yritys muita sinun ja vaimosi lisäksi? Sesonkiaikoina meillä on ollut tilapäisapua, mutta nyt tämä on puhtaasti perheyritys. Onko leipärahaa kuitenkin riittävästi tullut? Kyllä, hyvässä lihassa ollaan. Yrittäminen on elämäntapa. Mielenkiintoisia ja vaikeitakin vaiheita on ollut, mutta missäpä työssä ei näin olisi. Nyt on paljon puhuttu yrittäjien sosiaaliturvasta. Kuinka pienyrittäjältä onnistuu esimerkiksi äitiys- tai vanhempainvapaiden pitäminen? Tämä on mielenkiintoinen kysymys. Esikoisen synnyttyä ja sitten vielä toisen lapsen saannin aikana ajattelimme, että työn pitää olla mahdollisimman lähellä kotia. Tämä oli yksi pointti, että yritystoiminta lähti liikkeelle. Perheen kasvattaminen ja yritystoiminta ovat kulkeneet käsi kädessä. Lapset ovat pärjänneet hyvin. Toinen poika luki sähköinsinööriksi, ja toinen on ollut Alajärven puualan yrityksessä töissä. Meillä on perhe ja yritystoiminta nivoutuneet hyvin yhteen. Yrittäjän sairastaminen on käytännössä omalla vastuulla. Yhteiskunta ei avusta esimerkiksi kausiinfluenssan iskiessä. Suurin puutteellisuus onkin juuri tässä, että ilman omia vakuutuksia et korvauksia saa. Mitä pitäisi tehdä, että yrittäjän perusturva olisi kunnossa? Silloin, kun Vasemmistoliitossa tehtiin yrittäjäpoliittista ohjelmaa asiaan tuli paljon esityksiä. Nämä on nyt työstetty valmiiksi ohjelmaksi. Keskeistä on yhteiskunnan vastuunotto ja sitä kautta yrittäjien sosiaaliturvan parantaminen. Tämä on oikea suuntaus. Kuva: Juha Drufva Olli Ketola on ahkeroinut yli 30 vuotta mattokutomoyrittäjänä Alajärvellä. Hän toivoo, että nuorten tietotaito saataisiin käyttöön maaseudulla. Jos mietitään 1990 luvun alkupuolella tehtyjä leikkauksia, niin 1993 Esko Ahon hallituksen aikana poistettiin muun muassa yrittäjien vuosilomaraha, joka oli silloin 1300 markkaa. Tämä kertoo siitä, ettei kannustusta yrittäjyyteen ole oikeasti löytynyt. Puhutaan työllistämisestä, mutta toimitaan toisin. Tämä on tärkeä kysymys, kun työpaikat karkaavat Euroopan ulkopuolelle. Meidän on oltava aktiivisia estääksemme se. Miten mielestäsi yrittäjyys liittyy aluepolitiikkaan? Erittäin hyvä kysymys, kun mietitään maaseudulta tapahtuvaa joukkopakoa. Nuoret kouluttautuvat hyvin ja hakeutuvat sen jälkeen töihin isoihin kansainvälisiin yrityksiin. Heidän tietotaitonsa tulisi saada maaseudulla käyttöön, ettei nuori väki muuttaisi pois. Yhteiskunnan tulisi ottaa voimakkaasti kantaa, että tässä asiassa päästään määrätietoisesti eteenpäin. Asia on paljon puhuttanut meitä myös maakuntavaltuustossa. Tämä on monitahoinen juttu. Meillä vanhemmilla on paljon käytännön kokemusta, ja se olisi osattava yhdistää nuorten tietotaitoon. Verot ovat yksi kansalaisten perusturvaan vaikuttava asia. Miltä yrittäjän korvissa nykyinen verokeskustelu kuulostaa? Jos välillisten verojen osuutta nostetaan ja jos painopiste siirtyy tasaveromalliin eli arvonlisäveroa nostetaan kaksi prosenttiyksikköä, sanon, että se vaikuttaa todella paljon pienyrittäjyyteen. Arvonlisävero-osuus pienyrittäjän työssä näyttelee hyvin suurta roolia. Sanotaan, että kuluttaja maksaa arvonlisäveron. Se on totta, mutta työvoimavaltaisilla aloilla, joilla on vierasta työvoimaa, myös työn osuudesta maksetaan arvonlisäveroa. Se ei ole vähennyskelpoinen tietenkään. Oikeudenmukaisempi verotusmalli olisi progressiivinen verotus, jolla tasataan tuloeroja. Tämän tulisi olla verotuksen painopistealue tässä yhteiskunnassa. Tärkeintä on kannustus, että uusia työpaikkoja syntyisi. Tämä on meille elämän ja kuoleman kysymys. Haastattelu: Harri Moisio Reilua pienyrittäjyyttä! Koonnut: Pia Hyötynen Kuva: Erkki Johannes Kauhanen Vasemmistolla on pienyrittäjäohjelma, sillä omalla työllään itsensä elättävät ammatinharjoittajat ja pienyrittäjät ovat aina olleet tärkeä osa vasemmistolaista liikettä. Vasemmisto toimii työtä tekevien ja heikommassa asemassa olevien puolesta. Työllään elävät yrittäjät ovat heikoilla pääomavaltaisten suuryritysten hallitsemilla markkinoilla ilman vahvaa hyvinvointivaltiota. Pienyrittäjien ja etenkin itsensä työllistävien yrittäjien asema on hyvin samankaltainen palkkatyöläisen kanssa, joskus jopa heikompi. Osalla yrittäjistä tulot ovat pienempiä kuin suomalaisilla keskimäärin. Suomessa lakisääteinen työttömyysturva on ulotettu myös yrittäjiin, mutta se ei vastaa tämän päivän tarpeisiin. Vasemmisto vaatii konkreettisia parannuksia pienyrittäjien ja itsensä työllistäjien arkeen ja asemaan. Suomessa oli alkutuotanto pois lukien yrityksiä työ- ja elinkeinoministeriön arvioiden mukaan vuoden 2008 lopussa yli Määrä on lisääntynyt tasaisesti viime vuosina. Yksinyrittäjien määrä on jatkuvassa kasvussa. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat yhä merkittävämpiä työllisyyden kannalta ja suuryritysten merkitys työllistäjänä vähenee. Yrittäjyys edistää hyvinvointia Vasemmisto tukee uusien yritysten syntymistä, mutta vastustaa lisääntyvää pakkoyrittäjyyttä. Yrittäjyyden tulee olla aito valinta, ei suurten yritysten, kuntien tai valtion keino päästä eroon työnanta- javelvoitteista. Emme hyväksy työntekijän palkkasuhteen muuttamista yritysmuotoiseksi ilman työntekijän suostumusta. Yrittäjän pitää voida määritellä itse työnsä hinta, työaikansa ja työtapansa, eikä yrittäjän pidä olla täysin riippuvainen yhdestä asiakkaasta. Yrittäjällä pitää olla mahdollisuus voiton saamiseen valitsemillaan tavoilla. Yrittäjä ei voi työskennellä toisten johdon alaisena. Mikäli näin ei ole, hänet pitää katsoa niin verotuksessa kuin työsopimusten osalta toisella työsuhteessa palkkatyötä tekeväksi henkilöksi. Reilua kilpailua Pienyrittäjät tulee ottaa huomioon kaikessa päätöksenteossa. Valtion ja kuntien tulee pääosin tuottaa julkiset palvelut. Jos toimintoja ostetaan yksityisiltä, huolehditaan, että tarjouskilpailut pysyvät reiluina ja että pienet paikalliset yritykset pystyvät niihin osallistumaan. Rehellisen pienyrittäjän toimintamahdollisuuksia estävät epärehelliset yritykset. Reilu kilpailu on mahdollista vain, kun kaikki työnantajat hoitavat verot, maksut ja työehtosopimusten mukaiset palkat. Harmaan talouden kitkeminen mahdollistaa reilun kilpailun, ja lisääntyneillä verotuloilla voidaan pienentää veroja ja maksuja. Yritykset menestyvät, kun työntekijöistä pidetään huolta ja he pääsevät vaikuttamaan työhönsä ja ammattiliittoihin kuulumista tuetaan. Parhaimmillaan yrittäjyydessä yhdistyy sekä yrittäjän että hänen työntekijöidensä edut. Yrittäminen pitää nähdä yhteiskunnassa varteenotettavana vaihtoehtona hankkia toimeentulo itselleen. Yrittäjyyteen ei saa pakottaa eikä työsuhteita muuttaa yrittäjyydeksi työntekijöiden tahtomatta. Yritystoimintaan ryhtymisen pitää olla yksilön oma valinta. Pienille yrityksille on annettava mahdollisuus osallistua julkisiin kilpailutuksiin. Lainsäädännössä, verotuksessa ja muussa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa lähtökohtana pitää olla, että palkkatyötä ja yrittäjyyttä kohdellaan tasavertaisesti. Lue Pienyrittäjäohjelma: Lainsäädännön selkiyttäminen vähentää pienyrittäjien byrokratiaa ja helpottaa oman tilanteen ennustettavuutta.

11 Vasemmistoliiton Vaasan vaalipiirin vaalilehti vaalit.vasemmisto.fi 11 Politiikkaa sydämellä Vasemmistoliiton varapuheenjohtajat Risto Kalliorinne ja Aino-Kaisa Pekonen haluavat yhteiskunnan, jossa ollaan ihmisen puolella. He uskovat, että siihen voi päästä puhumalla asiaa, mutta myös hymyilemällä välillä. Teksti: Jenni Jusslin Kuvat: haastateltujen kotialbumista kaa muille. Yhteinen hyvinvointi niin ihmisten kuin ympäristön kanssa yhdistää vasemmistolaisia, Pekonen jatkaa. Kunnallispoliitikkoperheen lapsi Aino-Kaisa Pekonen ja heikkotuloisen arkeen työttömänä havahtunut Risto Kalliorinne ovat vankkumattomia vasemmistolaisia. Pekonen päätyi kunnallispoliitikoksi Riihimäellä vuonna 2004, kun vanhemmat vihjasivat, että asioita voi ajaa itsekin. Aiemmin Pekonen oli antanut kehitysehdotuksia kunnallispolitiikassa toimivien vanhempiensa kautta. Sanoin vanhemmilleni, etten osaa kuntapäättäjänä olemista ollenkaan. Isä sanoi, että miten niin et osaa, nehän ovat tavallisten ihmisten tavallisia asioita, Pekonen muistelee. Oululainen Risto Kalliorinne oli työttömänä 1990-luvun alussa. Hän tapasi silloin paljon elämäänsä ja politiikkaan tyytymättömiä ih- misiä kuppiloissa ja kuunteli kertomuksia siitä, mitkä kaikki asiat ovat huonosti. Ajattelin, että asiat eivät purnaamalla muutu miksikään. Sitten lähdin kunnallisvaaliehdokkaaksi, hän kertoo. Nykyisin kummatkin vaikuttavat kunnallispolitiikan lisäksi valtakunnallisesti Vasemmistoliitossa varapuheenjohtajina. Kumpikin on ehdolla myös eduskuntaan. Yhteinen omatunto Muista huolehtiminen kuuluu varapuheenjohtajien mukaan vahvasti vasemmistolaiseen arvomaailmaan. Vaikka asiat ovat vakavia, niistä voidaan puhua myös toiveikkaissa merkeissä. Poliitikot ovat mielestäni puolueesta riippumatta huumorintajuisia, mukavia ja sanavalmiita ihmisiä. Politiikka on verkostoitumista ja yhteistyötä muiden kanssa, jotta asioita saadaan eteenpäin, Kalliorinne toteaa. Pekosen mukaan poliitikon kulmat kurtistuvat silloin, kun asioihin suhtautuu sydämellä eivätkä ne välttämättä mene toivotulla tavalla. Politiikkaa pitää ja voikin tehdä ilolla, hän kertoo. Politiikan perusasetelma on Kalliorinteen mukaan yksinkertainen. Kunnallispolitiikassa on tietyt palvelut, jotka pitää järjestää ja verot, jotka kerätä. Kuntalaiset valitsevat omat luottohenkilönsä päättämään rahoista ja palveluista. Pekosen mukaan puolueen toiminnassa korostetaan sosiaalista omaatuntoa ja vastuun ottamista muista. Vaikka olisi hyvin toimeentuleva, niin omastaan voi ja- Mahdollisuus vaikuttaa Politiikka on varapuheenjohtajien mukaan paras tapa vaikuttaa ympäristöön. Kalliorinteen mukaan politiikasta luullaan usein, että ratkaisut olisivat helppoja ja yksinkertaisia. Yhteiskunnasta huolehtiminen vaatii kuitenkin neuvottelua ja yhteistyötä monella eri taholla sekä itsensä peliin panemista. Usein ajatellaan, että poliitikot hyötyvät tekemisistään runsaasti. Suomessa on paljon kunnanvaltuutettuja, jotka tekevät tärkeää työtä omalla ajallaan ja pienillä korvauksilla. Ainoana etuna on asioiden aikaansaaminen ja joskus hyvät pullakahvit kokouksessa, muotoilee Kalliorinne. Pekonen mainitsee, että usein ihmiset sanovat, ettei politiikka kiinnosta. Kaikkiin asioihin voi kuitenkin vaikuttaa, lapsiperheiden asemaan, koulujen ryhmäkokoihin, vanhushuoltoon. Ihmisten luottamus poliitikkoihin on mennyt. Siihen ei auta äänestämättä jättäminen, sillä vain äänestämällä voi vaikuttaa, ketkä ovat päättämässä, Pekonen kannustaa. Näissä vaaleissa on todellinen mahdollisuus ravistella vaihtoehdottomalta tuntuvaa nykymenoa, Kalliorinne täydentää. Uusiutuvan energian puolesta Kuva: Kimmo Mäntylä / Kepa Japanin ydinvoimaloiden räjähdysten ihmisille ja ympäristölle aiheuttamat ongelmat ovat pysäyttäneet pohtimaan ydinvoiman roolia myös Suomessa. Vasemmistoliitto on puolueena ollut aina ydinvoimakriittinen ja vaatinut uusiutuvien energialähteiden kehittämistä. Tehdyt päätökset uusista ydinvoimaloista pitää ottaa uudelleen harkintaan. Nyt jos koskaan tulee katseet suunnata uusiutuvan energian tutkimukseen ja kehittämiseen. Nyt on aika lähteä toteuttamaan jo hyväksi todettuja vaihtoehtoja. Aurinkoenergian, tuulivoiman, rajoitetussa määrin vesivoiman lisääminen ja tehostaminen energiatuotannossa on myös mahdollista. Uusia kehitettäviä energialähteitä ovat maalämmön hyödyntäminen, vanhojen kaatopaikkojen, vesistöjen pohjamassojen ja vesistöjen virtaumien hyödyntäminen. Erilaisen biomassan kerääminen ja hakkeen polttaminen puukaasutuslaitoksessa on jo energiatuotannon kokeiluna toteutettu. Uusia energialähteitä Suurimmat energiateollisuuden osaajat pyrkivät tuotekehittelyssään yhä energiatehokkaampaan osaamiseen ne pyrkivät myös hyödyntämään uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa. Valtiovallan on suunnattava tukensa uusiutuvaan energiatuotantoon entistä selkeämmin ja jäädytettävä ydinenergiaan liittyvät hankkeet. Vasemmisto vastustaa ydinvoimaa useista syistä. Ydinvoima aiheuttaa vakavia ongelmia, esimerkiksi uraaninlouhinnan saastuttaa laajoja maa-alueista ja pilaa pohjavesiä. Ongelma on myös käytetyn polttoaineen jäte. Hajautettu energiantuotanto on turvallisempaa paitsi suuronnettomuuden myös tavallisten arkisten ongelmien, kuten energialinjoja katkovien myrskyjen kannalta. Lisäksi pienvoimalat saavuttavat yhdessä saman volyymin kuin yksi suuri. Erityisesti maaseudulla on runsaasti uusiutuvia energialähteitä ja osaamista löytyy energian tuottamiseen. Kyse on myös maaseudun tulevista työpaikoista. Yhtenä kehityssuuntana tulee olla pienten aurinko-, tuuli-, vesi-, maa- ja biopolttolaitteiden verkottaminen isommaksi kokonaisuudeksi, joka kykenee syöttämään energiaa myös kantaverkkoon. Pohjanmaan Vasemmiston piiritoimikunta Kuvassa vasemmalta: Pentti Tiusanen (vas.), Annika Lapintie (vas.), Pekka Haavisto (vihr.), Aila Paloniemi (kesk.) ja Minna Sirnö (vas.). Vasemmisto paras maailmanparantaja Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on Kepan globbariseurannassa todettu eduskunnan ahkerimmaksi maailmanparantajaksi. Yksittäisistä kansanedustajista kärkisijan vei Minna Sirnö (46 peukkua). Seitsemän palkitun joukkoon pääsivät myös Annika Lapintie (41 peukkua) ja Pentti Tiusanen (36 peukkua). Kehityskysymyksistä kiinnostuneiden suomalaisten globbariverkosto on seurannut kansanedustajien tekemisiä koko vaalikauden ajan. Edustajat ovat saaneet oikeudenmukaisen kehitys- ja kauppa- politiikan edistämisestä pisteitä eli peukkuja. Maailmanparannus oli kuluneella vaalikaudella Vasemmistoliiton naiskansanedustajien juhlaa, kokonaispisteissä Sirnö ja Lapintie nappasivat kaksoisvoiton. Puolueiden suhteellinen peukkusaalisvoitto tuli siis Vasemmistoliiton eduskuntaryhmälle. Suhdeluku on laskettu jakamalla kunkin puolueen eduskuntaryhmiin kuuluvien kansanedustajien yhteenlasketut peukut edustajien lukumäärällä. Tässä kisassa Perussuomalaiset jäivät viimeiselle sijalle. Kuva: Miguel Vera Nokian maksettava irtisanottaville kunnon erorahat Paavo Arhinmäki Nokia on siirtämässä tutkimus- ja kehitystoimintaansa pois Suomesta osana Microsoftin kanssa tehtävää yhteistyötä. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki toivoo, että Nokian johto peruisi suunnitelmansa. Jos joukkoirtisanomisiin mennään, vaatii Arhinmäki tuntuvia erorahoja sekä uudelleenkoulutusta irtisanottaville. Nokian on järjestettävä irtisanottaville työntekijöille kunnollinen irtisanomisturva. Kun Nokia irtisanoi Saksan Bochumista 2000 henkilöä, se lupasi korvauksia sadoilla miljoonilla. Mahdollisuutta uudelleen kouluttautua ja työllis- tämistoimia tarjottiin kaikille. Suomalaisten ei pidä tyytyä vähempään. Suomessa on Euroopan huonoimpiin kuuluva joukkoirtisanomissuoja. Arhinmäki ei pidä hyväksyttävänä, että ylikansalliset yhtiöt kohtelevat sen varjolla suomalaisia työntekijöitään muita huonommin. Arhinmäki peräänkuuluttaa myös hallituksen vastuuta, kun se ei ole suostunut parantamaan joukkoirtisanomissuojaa. Suomalainen hyvinvointivaltio on mahdollistanut Nokian menestystarinan ja Suomen valtio on tukenut suoraan Nokian tutkimustyötä ainakin 160 miljoonalla vuo- desta Tässä nähdään kuinka käy, kun omistajuutta siirretään pois Suomesta. Ensin siirretään pois tuotanto, sitten tutkimus ja kehitys. Nokia on tehnyt vahvaa tulosta, sillä on valtava omaisuus, eikä kyse ole kriisiyhtiöstä. Suomessa tehtävän kehitystyön kustannukset ovat lisäksi huomattavasti pienempiä, kuin esimerkiksi Microsoftin kotimaassa Yhdysvalloissa. Nokialla on yhä poikkeuksellisen vahva asema viime vuosien kompuroinnista huolimatta, joten yhtiön johdon vastuu on suuri.

12 12 vaalit.vasemmisto.fi Vasemmistoliiton Vaasan vaalipiirin vaalilehti MUUTOKSEN TEKIJÄT Löydä oma eduskuntavaaliehdokkaasi Eduskuntavaalit ennakkoäänestys Vaalipäivä Iloinen ja lämmin tuulahdus vasemmalta! 125 Eila Aarnos Ikä 62 psykologian tohtori, erikoistutkija, opettajankouluttaja puh Facebook/Eila Aarnos Yhteiskunnallisia arvojani ovat oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, ympäristönsuojelu ja solidaarisuus. Politiikassani arvot merkitsevät oikeudenmukaista verotusta, tasa-arvoista elämää iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta ja perhetaustasta riippumatta, uusiutuvaa energiaa ja globaalia solidaarisuutta kaikkien sorrettujen ja syrjäytettyjen hyväksi. Eila on aina toiminut oikeudenmukaisuuden puolesta. Hän puolustaa lapsia ja heikompiosaisia ja rakentaa kestävää tulevaisuutta Suomelle ja maailmalle. Eila osaa ja Eila tahtoo! Kalevi Kivistö Humaani, huolehtivainen ja viisas ihminen. Eila on aina ollut maailmanparantaja, jollaista rujouden maailmassa varsinkin nyt tarvitaan! Kari Ilmonen, professori ja runoilija, Kokkola Eila on tutkimuksen ja koulutuksen asiantuntijana päämäärätietoinen ja yhteistyötä painottava. Tärkeitä keskusteluteemojamme ovat peruskoulun merkitys tasa-arvon toteutumisessa ja vanhemmuuden arvostaminen. Mervi Hangasmaa, rehtori, Vaasa Lasten ja naisten asemaa parannettava! 126 Wafa Ameli Ikä 22 rakennusinsinööri, opiskelija Vaasa puh Facebook/Wafa Ameli Jokaiselle äidille on lailla turvattava olosuhteet, joissa hän pystyy antamaan lapsillensa turvallisen kasvuympäristön. Turvaverkkojen täytyy mahdollistaa yksinhuoltajien työssäkäynti silloinkin, kun työ vaatii vuorotyötä. Tasa-arvoinen koulutus kuuluu kaikille. Kiusaamiseen on puututtava jämäkästi ja taattava resursseja. Verotusta ei missään tapauksessa saa muuttaa tasaveron suuntaan. Suuria tuloja on verotettava progressiivisesti kaikissa tulomuodoissa. Wafa on pirteä, osaava ja solidaarinen nuori nainen. Sosiaalinen ja rohkea, uskaltaa sanoa ääneen, mitä ajattelee. Taina Inkeri Lehto, eläkkeellä metallitöistä Energinen ja monipuolinen vaikuttaja, missä liikkuukin. Wafa innostuu ja ottaa kantaa asioihin. Anneli Lehto, rakennustarkastaja Vaasan vasemmistonuoret 127 Työtä kaikille! Jan Backman Ikä 40 autosähköasentaja Vaasa puh Facebook/Jan Backman Hyvinvointiyhteiskunnan ja hyvinvointipalveluiden säilyttäminen vähintään nykytasolla on tärkeää. Myös nuorten ja nuorten parien toimeentulon mahdollisuuksista on pidettävä huolta. Monet ovat pätkätöissä tai työttöminä, ja elämisen suunnittelu on lähes mahdotonta, kun varmuus huomisesta puuttuu. Nuorison työllistymistä on edistettävä perustuslakiin vedoten: laki sanoo, että kansalaisten työvoima on valtion erityisessä suojeluksessa. Janne toimii meillä työsuojeluvaltuutettuna. Hän pitää huolen työkaveriensa eduista ja puolustaa oikeuksiamme rohkeasti. Hän tuntee työehtosopimuksen ja tarvittaessa ottaa asioista selvää. Jannelta saa myös neuvoja pulmiin. Jari Mattila, autoasentaja Kovaääninen ja urheiluhullu, joka antaa kaikkensa sekä urheilukentällä että talonmiehenä. Olen nähnyt Jannen rauhoittuvan vain shakkilaudan ääressä. Hänen äänensä kuuluisi varmasti myös eduskunnassa. Jarkko Keskikuru, CNC-Koneistaja Veropolitiikan muutos heti! En omedelbar förändring av skattepolitiken! 128 Stefan Håkans Ikä/Ålder 57 socialarbetare/sosiaalityöntekijä Korsholm / Mustasaari puh./tel Facebook/Stefan Håkans Ellei näissä vaaleissa saada aikaan veropolitiikan muutosta, odotettavissa on saavutetun hyvinvoinnin leikkauksia. Eläkeleikkuri on poistettava. Meidän on vetäydyttävä EMU-yhteistyöstä. Jätevesipuhdistusinvestointien on oltava vähennyskelpoisia. Om vi inte får till stånd en ändring av skattepolitiken genom detta val väntar nya nedskärningar av upparbetade förmåner. Pensionsnedskärningsautomaten ska bort. Vi bör dra oss ur EMU-samarbetet. Investeringarna i avlopprening bör göras skatteavdragsgilla. Stefan on määrätietoinen ja asiansa osaava, yhteiskunnan vähempiosaisten ja palkansaajien oikeuksien tinkimätön puolustaja. Olavi Pasto, eläkeläinen Hård och enveten då han kämpar för något! - Mjuk och empatisk då det gäller t.ex solidaritet och medmänskliga värderingar! Runa Harju, pensionär

13 Vasemmistoliiton Vaasan vaalipiirin vaalilehti vaalit.vasemmisto.fi 13 Löydä oma eduskuntavaaliehdokkaasi MUUTOKSEN TEKIJÄT 129 Omantunnon ääni eduskuntaan! Olli Ketola Ikä 53 yrittäjä/ edustaja Alajärvi puh Facebook/Olli Ketola Olen pitkänlinjan poliitikko ja laajasti verkostoitunut maakunnallinen vaikuttaja. Sinä olet minun suhteeni päättäjä: minä luotan sinuun, ja olen luottamuksesi arvoinen, jos valintasi on Olli Ketola. 30 Vuoden kokemus yhtäjaksoisesti kaupunginvaltuustossa. Kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja viime valtuustokaudella. Maakuntavaltuutettu, Järvi-Pohjanmaan perusturvalautakunnan jäsen. Olen oppinut tuntemaan Ollin tinkimättömänä ja sinnikkäänä heikompien puolustajana, jonka sydäntä lähellä tästä syystä ovat erityisesti sosiaali- ja terveyspolitiikkaan liittyvät asiat. Uskon, että Ollin kansanedustajuus olisi onnenpotku kaikille meille pohjalaisille, jotka toivomme reilumpaa ja inhimillisenpää Suomea Jarmo Kiviluoma, pääluottamusmies, Kunnanvaltuuston 1. varapj., Teuva Olemme oppineet tuntemaan Ollin osaavana ja vahvana myös periaatteellisena, mutta samalla myös yhteistyökykyisenä ja oikeudenmukaisena miehenä. Ollista voimme sanoa: SIINÄPÄ MAINIO MIES VALTIOPÄIVILLE. Minna Perkkiö, perushoitaja, Alajärvi/Lehtimäki ja Seppo Laine, kaupunginvaltuutettu, Ähtäri Oikeudenmukainen, sosiaalinen ja tasa-arvoinen yhteiskunta! 130 Raimo O Kinnari Ikä 62 yrittäjä Laihia puh Facebook/Raimo O Kinnari Sosiaali- ja terveyspalvelut on tuotettava pääsääntöisesti julkisilla palveluntuottajilla. Köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäiseminen edellyttää lapsilisien, työttömyysturvan, opintotuen ja pienten eläkkeiden korottamista. Toimeentulotuen ehtoja on muutettava niin, että lapsilisä tai sen korotus ei pienennä toimeentulotukea. Jämäkkä ja luotettava työväen edustaja. Tekee minkä lupaa! Ei hötkyile, vaan katsoo asioiden molemmat puolet. Eija Koski, JHL Pääluottamusmies Köyhän ja vähävaraisen ihmisen edustaja, selkeäsanainen ja kantaaottava. Raimo on ollut kymmeniä vuosia kunnallisissa luottamustehtävissä. Esko Luoma, kotiseutuneuvos, valokuvaaja Olemme Ramin kanssa kotoisin Laihian Kiimakankaan kylästä. Hän on oivaltava ja tunnollinen ihminen. Rami on myös lapsuuden ystäviäni, joiden seurassa kiinnostuin kirjallisuudesta ja yhteiskunnallisista asioista. Niinä aikoina omaksutut arvot ovat yhä kestäviä. Pekka Manninen, kirjailija 131 Ketään ei saa unohtaa! Jari Leppäkangas Ikä 44 Metallin aluetoimitsija Pietarsaari puh Nuorten syrjäytyminen pysäytettävä. Oikeudenmukaisempaa veropolitiikkaa: verot maksukyvyn mukaan. Eläkeikä ennallaan, työehtoja ei saa heikentää, ja yleissitovat työehtosopimukset pidetään. Harmaa talous kuriin. Tunnistaa, että epäoikeudenmukaisuudesta huolimatta maailmassa on paljon myös hauskoja asioita kuten jääkiekko. Jarmo Mäki Koska haluamme muutosta nykyiseen, on syytä vaihtaa herrat duunariin. Timo Koski Pitää tekoja pelkkää puhetta tärkeämpänä ja on valmis itse toimimaan tärkeänä pitämiensä asioiden puolesta. Sirpa Leppäkangas Utmärkt kandidat för dem, som inte tycker det är rätt att rika blir ännu rikare och fattiga ännu fattigare. Diana Björkman Voin vakuuttaa, että Jari on sanojensa mittainen mies, johon voit luottaa! Turja Lehtonen Nyt loppu eläkeläisten kyykyttämiselle! 132 Sauli Majaharju Ikä 82 muurari, eläkeläinen puh. (06) Facebook/Sauli Majaharju On aika nousta barrikadeille ja äänestää Vasemmistoliittoa, joka parhaiten kantaa huolta eläkeläisten toimeentulosta. Tämän päivän eläkeläispolvi on rakentanut hyvinvointiyhteiskunnan, ja nyt työelämässä toimivien on syytä pitää huolta, ettei sitä päästetä rapautumaan. Työttömyys syrjäyttää nuoret nopeasti; tämä on yhteiskuntamme kohtalonkysymys. Eläkeläisten ongelmat tuntee ja ne osaa parhaiten ratkaista eläkeläinen. Siksi Sauli Matias. Kalevi Kivistö, Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Tunnen Saulin jo vuosien takaa ja tiedän hänen olevan ahkera työväen etujen ajaja. Mirja Korpinen, ravitsemustyöntekijä, Seinäjoki Sauli Matias on pitkänlinjan edunvalvoja. Rehellinen vasemmistolainen. Alpo Juvonen, eläkeläinen, betonityöläinen, Kurikka Eduskuntavaalit Ennakkoäänestys Vaalipäivä 17.4.

14 14 vaalit.vasemmisto.fi Vasemmistoliiton Vaasan vaalipiirin vaalilehti Löydä oma eduskuntavaaliehdokkaasi Palvelujärjestelmän perustaa ei saa murentaa! Anneli Mantila 133 Ikä 54 sairaanhoitaja Vaasa puh Facebook/Anneli Mantila Kansan jakautuminen kahtia on uhka. Hyväosaiset käyttävät työterveyshuoltoa tai julkisin varoin tuettua yksityissektoria. Huono-osaiset, köyhät, työttömät, vanhukset ja pitkäaikaissairaat käyttävät terveyskeskuksia, joiden toiminta on usein kankeaa puutteellisten resurssien vuoksi. Palvelusetelijärjestelmällä siirretään veronmaksajien varoja yksityisten kassaan. Palvelujärjestelmän murentamiselle on saatava loppu. Anneli pitää kaikkein huono-osaisimpien puolta. Toivon sinunkin äänestävän Annelia paremman ja oikeudenmukaisemman huomisen puolesta. Heikki Mustonen, JHL 21 pääluottamusmies Anneli pyrkii huolehtimaan tasa-arvoisen ja arvokkaan elämän vaalimisesta, riittävän toimeentulon ja laadukkaiden, sosiaalisesti oikeudenmukaisten palveluiden saatavuudesta. Irmeli Mandell, pj., Vaasan Eläkeläiset ry Rehellinen, avoin ja aito, lojaali ja oikeudenmukainen sekä työkaverina että esimiehenä. Siksi minä äänestän Annelia, koko sydämestäni. Ilona Perkkiö, sairaanhoitaja 134 Köyhyys pois rikkaasta Suomesta! Harri Moisio Ikä 56 nuorisokodin johtaja puh Facebook/Harri Moisio Lähellä sydäntäni on hyvinvointivaltion puolustaminen. Perusturva 750 euroon ja veroton ansiotaso euroon ovat tavoitteita, joilla pienituloisten eläkeläisten, työttömien ja toimeentulotuen varassa elävien ihmisten taloudellista perusturvaa voidaan parantaa. Tärkeätä on olla kuulolla ja näkemässä korjaamassa ja helpottamassa tavallisen ihmisen arkisia asioita! Määrätietoinen ja oikeudenmukaisia ratkaisuja hakeva päätöksentekijä. Harrista saamme luotettavan ja tavallista arkeakin ymmärtävän kansanedustajan. Vesa Isomöttönen, Vaasan kaup.valtuutettu, työsuojeluvaltuutettu Aatetta ja asennetta. Jos haluat edistää oikeudenmukaisuutta ja poliittista sankaruutta, äänestät Harria. Niin minä teen. Hannu Katajamäki, professori, Vaasa Harri on aina hyvä kuuntelemaan ja auttamaan, yhteistyökykyinen ja hyvä sovittelemaan. Kolmas kerta toden sanoo. Harrin tukiryhmän naiset 135 Suomi huomenna! Satu Niemi Ikä 34 lähihoitaja Jalasjärvi puh satunsivut.suntuubi.com Facebook/Satu Niemi EI kulutusverojen nostolle, KYLLÄ pääomaveron nostolle. Lapsiperheiden tukia korotettava, lapsilisä ei saa vaikuttaa toimeentulotukeen. Opintotukiin korotus, eivätkä vanhempien tulot saa vaikuttaa. EI sosiaaliturvan leikkauksille. Vanhusten saatava palvelut kotiin myös syrjäkylillä. Koulutettua hoitohenkilöstöä tarvitaan. Pätkätyöläisten oikeudet samoiksi kuin vakituisten. Lyhyen työn vastaanottaminen ei saa vähentää etuuksia kohtuuttomasti. Tunnollinen ja oikeudenmukainen nuori perheen Äiti. Kaiken mitä tekee, tekee kunnolla. Tapani Talja, kirvesmies, Jalasjärvi Satu selvittää asiat tehokkaalla naisenergialla. Ennakkoluuloton puurtaja. Tarja Saarinen, myyjä, Jalasjärvi Satu on innokas ja iloinen suorittaja, asioista kiinnostunut, kyseenalaistava, ottaa kantaa, ei pelkää vastuuta. Airi Korkiamäki, laitoshuoltaja, Jalasjärvi Työntekijöiden ja työttömien kyykyttäminen lopetettava! 136 Vuokko Piippolainen Ikä 45 duunari sahalta Pietarsaari puh Facebook/Vuokko Piippolainen Luottamusmiehenä olen nähnyt, miten työntekijöitä pidetään pelossa. Malttipalkka, irtisanomiset, lomautukset, eläkeiän nostoyritykset, eläkeputken alasajo, ulkoistamiset, töiden siirtämiset halpamaihin tai lakko-oikeuden poistaminen ovat asioita, joihin haluan vaikuttaa. Työttömyyteen ja varsinkin pitkäaikaistyöttömyyteen on pikaisesti puututtava. Vuokolla on kyky nähdä, miten epäkohdat hankaloittavat ihmisten arkea eri elämäntilanteissa. Hän ajaa muutosta peräänantamattomasti. Maarit Mäenpää, opiskelija Viisas valitsee Vuokon. Työn, eläkeläisten ja tavallisten ihmisten puolesta. Tuomo Syri, eläkeläinen MUUTOKSEN TEKIJÄT Työntekijöiden asemaa vahvistettava! 137 Vesa Pohjola Ikä 43 ahtaaja Kokkola puh Tulos tai ulos -meininki on tätä päivää. Pörssiyhtiöiden tuloksentavoittelu on tehnyt suomalaisista työntekijöistä pelinappuloita. Siksi tarvitaan lakimuutoksia, jotka vahvistavat työntekijöiden asemaa. Myös nuorten työllistymiseen pitää panostaa niin valtion kuin yritystenkin; tällä en tarkoita orjuuttavaa työharjoittelua vaan oikeaa työllistämistä. Vesa on ääneni arvoinen, koska hän on suoraselkäinen ja perehtyvä. Häneltä löytyy tarpeeksi sydäntä ja hän arvostaa myös rehtiä työntekoa. Ay-osaamisesta vielä iso plussa. Sami Simpanen, sosiaalikasvattaja, Kokkola Rohkea, rehellinen ja sanavalmis vaikuttaja. Niina, opiskelija Vahvat mielipiteet, asiat tuodaan esille suoraan, kiertelemättä! Varma valinta Pohjolasta. Sami, toimistotyöntekijä

15 Vasemmistoliiton Vaasan vaalipiirin vaalilehti vaalit.vasemmisto.fi 15 Löydä oma eduskuntavaaliehdokkaasi MUUTOKSEN TEKIJÄT 138 Äänestä hyvä ihminen! Eija Rannanpää Ikä 52 pääluottamusmies, kodinhoitaja Vimpeli puh Facebook/Eija Rannanpää Ihmisten hyvinvoinnin perustana on oikeudenmukainen verotus. Työurat pitenevät työhyvinvointiin panostamalla. Työterveyshuolto kaikille, työsuhteesta riippumatta. Työehtosopimukset kattaviksi. Satsaukset tiestön kuntoon ja kulkuyhteyksiin luovat maaseudulle elinvoimaa, luonto ja vireä paikalliskulttuuri viihtyisyyttä. Suomi energiamuotojen edelläkävijäksi. Eija on kunnallispoliitikassa määrätietoinen ja osaava. Hän on myös ay-vaikuttaja ja lautamies. Elämänkokemuksensa ja valoisan elämänasenteensa vuoksi hän on mitä sopivin edustamaan tavallisia ihmisiä Arkadianmäellä. Matti Lehto, kunnallisneuvos Eijan ei tarvitse tyytyä puheisiin, vaan hänellä on luottamusmiehenä osoittaa todellisia tekoja palkansaajien puolesta. Eijaa arvostetaan. Matti Huutola, SAK:n varapj. 139 Paremmalle huomiselle! Ulla Rauhala Ikä 54 hitsaaja Kuortane puh ullarauhala.vas.fi Facebook/Ulla-Maija Rauhala Työolosuhteet kuntoon ja työstä palkkaa, joka riittää elämiseen. Palvelut turvattava lähipalveluperiaatteella, niin maalla kuin kaupungeissakin. Vauvasta vanhukseen on huolehdittava julkisin palveluin. Riittävät resurssit lasten, perheiden, sairaiden ja vanhusten hoitoon. Verotuksessa korotetaan maksukykyisten osuutta. Olen läheltä nähnyt Ullan kasvun ihmiseksi, joka jaksaa taistella oikeudenmukaisuuden puolesta. Hän on aina heikomman puolella ja antaa vähästään. Ullalla on sydän ja viisas sellainen paikallaan! Hanna-Leena Vähäkainu, yrittäjä, Veteli Äiti on peräänantamaton ja seisoo vankasti aatteidensa takana. Hän vie tahtonsa läpi vaikka sen kuuluisan harmaan kiven! Mariia Rauhala, markkinointiostaja, Frankfurt am Main Ulla on hoitanut luottamustoimet hienosti, ja hänellä on erittäin hyvä huumori miesvaltaisessa työpaikassa. Harri Perämäki, asentaja, Lapua 140 Rakentavasti Suomea eteenpäin! Esa Matti Samppala Ikä 61 kirvesmies, eläkeläinen Kauhajoki puh Politiikassa olen ollut niin kauan kuin Vasemmistoliitto on ollut olemassa. Myös Rakennusliiton luottamustehtävissä on vierähtänyt pari vuosikymmentä. Olen vielä työelämässä, mutta teen vain sen mitä jaksan tehdä. Tärkeimmät poliittiset vaatimukseni: Pääomat saatava verolle. Eläkeikä pidettävä ennallaan. Koulutus luo tasa-arvoa. Tie rauhaan on sotilaallinen liittoutumattomuus. Meillä on tilaisuus äänestää pitkän linjan ay-vaikuttajaa, piiritason poliitikkoa ja rakentajaa. Tehkäämme myös niin. Hannu Lehtiö, Isokyrö Rakentava työelämän tuntija eduskuntaan. Jorma Katajamäki, rakennusmies, Vaasa Esa, aina vääryyttä vastaan! Jorma Niemelä, kirvesmies, Jurva Vakaa ja oikeudenmukainen päättäjä eduskuntaan. Tauno Lehtinen, toimitsija, Kauhajoki 141 Sosiaaliset ongelmat korjattava! Lea Sippola Ikä 55 sosiaalityöntekijä Kauhava puh Facebook/Lea Sippola Vuosien kokemus terveydenhoidon sosiaalityöstä antaa pohjan vaaliteemoilleni. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on ulotettavissa kaikille rotuun, ikään tai sukupuoleen katsomatta. Kouluihin lisää taide- ja taitoaineita ja draaman opetusta. Uskonnon opetus on säilytettävä, lapsillemme turvattava kasvurauha ja tasa-arvoinen koulutus. Kulttuuriamme tulee rakentaa jatkumona sille sini-valkoiselle alustalle, jonka äitimme ovat luoneet. Suosittelija Ehdokkaita on monenlaisia. Lealla on sydän paikallaan, onpa kyse ihmisten-, eläinten- tai luonnonsuojelusta. Minä luotan Leaan ja suosittelen hänen äänestämistään. Hannu Lehtiö, Vasemmistoliiton Pohjanmaan piirin 1. vpj., Isokyrö Eduskuntavaalit Ennakkoäänestys Vaalipäivä 17.4.

16 16 vaalit.vasemmisto.fi Vasemmistoliiton Vaasan vaalipiirin vaalilehti Sirpa Puhakka testasi pikavaalikoneen Vaalikoneet kysyvät ehdokkailta asioita, joista äänestäjien arvioidaan olevan kiinnostuneita. Kysyimme puoluesihteeri Sirpa Puhakalta vaalikonekysymyksiä. Kysymykset on valittu satunnaisotannalla. Saatat löytää kysymykset joltakin vaalikoneelta. Mitä mieltä olet itse? Pitääkö rikkaiden lapsilisiä leikata? Rikkailta lapsiperheiltä pitää leikata nostamalla verotusta. Lapsilisät on tarkoitettu lapsiperheille kulujen tasaamiseen. Annetaan rikkaille lapsilisät, mutta tasataan tuloja verotuksen kautta. Valtion taloutta lapsilisien leikkaamisella ei saada kuntoon. Kannatatko viinien myyntiä maitokaupassa? Tämä kysymys on esitetty aina, kun olen ollut ehdokkaana. En kannata viinien myyntiä ruokakaupassa. Pidetään suomalainen järjestelmä: viinit ja viinat Alkossa. Vanhasen ykköshallitus laski viinan verotusta. Raskaimmin juovat joivat halpaa viinaa enemmän, ja kuolleisuus kasvoi rajusti. Vanhusten hoiva on hunningolla. Mitä tekisit? Jokaiselle vanhukselle on taattava hoitoa ja hoivaa. Vanhushoivasta on säädettävä laissa. Koska porkkana ei auta, on otettava keppi käyttöön. Vanhusten hoiva kaatuu naisten harteille; hoidettavat ja hoitajat ovat usein naisia. Vanhustenhoitoon on luotava hyvät julkiset palveluverkostot. Samaa sukupuolta olevilla pitää olla oikeus avioliittoon? Kyllä. Samaa sukupuolta olevilla pareilla pitää olla samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin aviopareilla. Miten poistaisit naisten ja lasten köyhyyden? Korottaisin perusturvan ensivaiheessa 750 euroon kuussa kaikille työttömille, eläkeläisille, sairaille ja perusäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa saaville. Kaikki alle euron vuositulot pitää tulla käteen verottomana. Naisille on taattava päivähoito-, terveyskeskus-, kotipalvelu ja muut lähipalvelut. Ottaisitko maahanmuuttajan asumaan naapuriisi? Jokaisella on oikeus asua haluamassaan paikassa. Työttömät joutuvat hakemaan toimeentulotukea verojen maksamiseen. Mitä tekisit? Nostaisin työttömyyspäivärahan 750 euroon kuussa ja säätäisin vuositulot verottomiksi. Pitääkö työttömien lapsilla olla oikeus päivähoitoon? Kyllä. Päivähoito on jokaisen lapsen oikeus varhaiskasvatukseen, oppimiseen ja kavereihin. Tue ehdokastasi! Tule mukaan myös verkon vasemmistoyhteisöön: Lisätietoa saat tai puh. (09) Tue piirin tai eduskuntavaaliehdokkaan kampanjaa. Maksamalla Vasemmistoliiton tilille tukimaksun käyttämällä ehdokkaan henkilökohtaista viitenumeroa tuet ehdokkaan vaalikampanjaa. Vasemmistoliitto tilittää maksut lyhentämättöminä ehdokkaiden kampanjatileille. Keräystilin numero: Muista viite! Vaasan vaalipiirin viitenumero: 4077 Keräyslupa on voimassa saakka. Keräyksen jatkolupa on voimassa saakka. Vasemmistoliitto tekee saaduista ja ehdokkaille tilitetyistä varoista selvityksen Poliisihallitukselle. Vaasan vaalipiirin ehdokkaiden viitenumerot: 3023 Aarnos Eila 2668 Ameli Wafa 2671 Backman Jan 4433 Håkans Stefan 3803 Ketola Olli 5238 Kinnari Raimo O Leppäkangas Jari 5102 Majaharju Sauli 2697 Mantila Anneli 1232 Moisio Harri 2707 Niemi Satu 2710 Piippolainen Vuokko 2749 Pohjola Vesa 2723 Rannanpää Eija 2736 Rauhala Ulla 5267 Samppala Esa 1355 Sippola Lea

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 Pentti Arajärvi Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 1 SUOMEN PERUSTUSLAKI 18 Oikeus työhön ja elinkeinovapaus Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa

Lisätiedot

Vasemmistoliiton eduskuntavaalien 2011 vaaliohjelma

Vasemmistoliiton eduskuntavaalien 2011 vaaliohjelma Vasemmistoliiton eduskuntavaalien 2011 vaaliohjelma Hyväksytty puoluevaltuustossa 31.10.2010. 1 Vasemmistoliiton eduskuntavaalien 2011 vaaliohjelma. Vasemmisto haluaa yhdessä ihmisten kanssa osoittaa vaihtoehdon

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Kestävät investoinnit ratoihin, puurakentami seen ja älykkääseen sähköverkkoo n Viihtyisämpi

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN KÖYHYYS TILASTOINA

YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN KÖYHYYS TILASTOINA YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN KÖYHYYS TILASTOINA Puheenjohtaja, tekniikan tohtori Eija Tuominen Toiminnanjohtaja, valtiotieteiden maisteri Heljä Sairisalo Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Kuka kuuntelee

Lisätiedot

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Bru

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuka kuuntelee köyhää? - keskustelusarja Helsinki, 10.12.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tulevaisuuden haasteita, ongelmia Tuloerot Terveyserot Kulutuserot

Lisätiedot

Marko Ekqvist Perussuomalaiset

Marko Ekqvist Perussuomalaiset 1 / 14 27.9.2012 9:45 Yle logo Hae Uutiset Areena TV Radio Svenska Yle Helsinki Vastausten esikatselu Marko Ekqvist Perussuomalaiset Tietoja minusta Nimi: Puolue: Ikä: Ammatti: Kaupunginosa/kylä: Marko

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa.

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa. Perhevapaiden 1 (6) Perhevapaiden Suomen nykyinen perhevapaajärjestelmä on kipeästi uudistuksen tarpeessa. Järjestelmä on tarpeettoman jäykkä eikä tue joustavaa työn ja perheen yhteensovittamista. Pala-palalta

Lisätiedot

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

Taivassalo 2020 Paremppa arkki!

Taivassalo 2020 Paremppa arkki! Taivassalo 2020 Paremppa arkki! Taivassalon kunnan arvot, visio ja strategia Taivassalon kunta Kv strategiaseminaarit 6.5.2013, 24.9.2013 Kh 4.11.2013 Kv 11.11.2013 - Mut sellaista piti varsinaisesti sanoa,

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

VASEMMISTOLIITON VEROMALLI VEROT MAKSUKYVYN MUKAAN

VASEMMISTOLIITON VEROMALLI VEROT MAKSUKYVYN MUKAAN VASEMMISTOLIITON VEROMALLI VEROT MAKSUKYVYN MUKAAN Valtionvarainministeriön luvut ns. kestävyysvajeesta ovat liioiteltuja. Todellinen vaje on todennäköisesti puolet ministeriön laskelmista, kuten esimerkiksi

Lisätiedot

Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE

Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE SDP:n vaihtoehtobudjetti 2016 TÄSSÄ OLLAAN NYT 1. Kasvu takertelee, Euroopan elpyminen hidasta 2. Hallitus pakastaa Suomen talouden vuodelle 2016 3. Luottamus

Lisätiedot

Perustulomallit. Sosiaalipoliittisen yhdistyksen perustuloseminaari 23.4.2013

Perustulomallit. Sosiaalipoliittisen yhdistyksen perustuloseminaari 23.4.2013 Perustulomallit Sosiaalipoliittisen yhdistyksen perustuloseminaari 23.4.2013 Johanna Perkiö jatko-opiskelija Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Tampereen yliopisto johanna.perkio@uta.fi Mistä perustulomalleissa

Lisätiedot

Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle. Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen 2012 27.10.2011

Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle. Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen 2012 27.10.2011 Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen 2012 27.10.2011 Kataisen hallituksen teot Leikkaa suomalaisesta työstä sekä julkisella että yksityisellä

Lisätiedot

10 12 2012 Mauri Kontu. Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat

10 12 2012 Mauri Kontu. Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat 1 10 12 2012 Mauri Kontu Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat Tänään valtuustomme kokoontuu viimeisen kerran tässä kokoonpanossa, kun

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Maistraatinportti 2 puh. 020 7489 400 00240 Helsinki www.akava.fi/opiskelijat Sisällys 1. Sosiaaliturvajärjestelmän on oltava yhtenäinen

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Vaalipiiritutkimus 2014

Vaalipiiritutkimus 2014 Vaalipiiritutkimus 2014 Uusimaa Varsinais-Suomi Vaikuttaa HALUKKUUTEEN äänestää eduskuntavaaleissa sellaista puoluetta, joka ajaa seuraavia asioita tosissaan: Ankarammat rangaistukset

Lisätiedot

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 1 TIIVISTYS: TYÖHÖN PERUSTUVA MALLI Työ mahdollistaa hyvän sosiaaliturvan ja julkiset palvelut = hyvinvointiyhteiskunnan Pohjoismainen

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo Miten yrittäjä voi? Työhyvinvointiseminaari, Eduskuntatalo Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset vaikeudet,

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi Ihmisten Metropoli Pohjoisen horisontista Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa - maailman pääkaupunkien verkosto Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia METROPOLI - KÄSITE Vakiintunut suomalaiseen hallinto-

Lisätiedot

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Välttämätön toimeentulo ja huolenpito on subjektiivinen oikeus Perustoimeentulon on oltava kattava eikä väliinputoajia saa olla Etuustasoa ei ole määritelty rahamääräisesti

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 36/2007 vp Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnalle LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Lakialoitteessa ehdotetaan opintorahan korottamista noin 15 prosentilla. Ehdotan lakialoitteessa,

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Oma Yritys Wanha Satama 28.3.2012 Harri Jyrkiäinen, SuPi pj 1 Suomen Pienyrittäjät Suomen Pienyrittäjät on valtakunnallinen, poliittisesti sitoutumaton yrittäjyyden

Lisätiedot

Hyödyntää Kokoomuksen kansallisesti vahvaa asemaa ajaessaan Kauniaisten itsenäisyyden säilymistä.

Hyödyntää Kokoomuksen kansallisesti vahvaa asemaa ajaessaan Kauniaisten itsenäisyyden säilymistä. Kauniaisten Kokoomuksen kuntavaalit 2012 Kauniainen säilytetään itsenäisenä kuntana Suomen valtion taloudellinen tilanne vaatii merkittäviä rakennemuutoksia niin valtion kuin kuntienkin toimintaan. Nykyinen

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Tavoitteet lähiajalle ja eduskuntavaaleihin 2011

Tavoitteet lähiajalle ja eduskuntavaaleihin 2011 Eläkeliitto ry Eläkeläiset ry Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Kansallinen senioriliitto ry Kristillinen Eläkeliitto ry Svenska pensionärsförbundet rf Tavoitteet lähiajalle ja eduskuntavaaleihin 2011

Lisätiedot

1. Vanhempien pitää maksaa lastensa päivähoidosta nykyistä enemmän

1. Vanhempien pitää maksaa lastensa päivähoidosta nykyistä enemmän 1 / 10 27.9.2012 9:06 Helsingin Uutiset - Helsingin vaalikone Vastaa ohjeiden mukaan. Voit myös kommentoida vastaustasi. Vastauksien muokkaus Vastauksien esikatselu Valmis Marko Ekqvist Ehdokastiedot Ikä

Lisätiedot

Puolueiden työelämää koskevia vaalitavoitteita Eduskuntavaalit 19.4.2015

Puolueiden työelämää koskevia vaalitavoitteita Eduskuntavaalit 19.4.2015 Puolueiden työelämää koskevia vaalitavoitteita Eduskuntavaalit 19.4.2015 1 Suomen Keskusta Yhteiskuntasopimus poikkeuksellisen vahvaa ja sitoutuvaa yhteistyötä hallituksen, eduskunnan, työmarkkinajärjestöjen,

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Hallitusohjelmaan väestön ja työvoiman uusiutuminen

Hallitusohjelmaan väestön ja työvoiman uusiutuminen 3+ tiimi (Risto, Honkanen, Rauno Saarnio, Matti Sillanpää, asiantuntijoita) Hallitusohjelmaan väestön ja työvoiman uusiutuminen Uusiutumistasoinen syntyvyys ja samalla ikääntymisen taittaminen ei ole mahdollista

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa. Maarit Laine, Terveyskunto Oy Työterveyspäivät 27.10.2010

Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa. Maarit Laine, Terveyskunto Oy Työterveyspäivät 27.10.2010 Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa Työterveyspäivät Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Miten katkaista työttömyys reittinä köyhyyteen ja syrjäytymiseen? 12. marraskuuta 2014 Helsingin yliopisto Heikki Hiilamo

Miten katkaista työttömyys reittinä köyhyyteen ja syrjäytymiseen? 12. marraskuuta 2014 Helsingin yliopisto Heikki Hiilamo Miten katkaista työttömyys reittinä köyhyyteen ja syrjäytymiseen? 12. marraskuuta 2014 Helsingin yliopisto Heikki Hiilamo Hyvinvoinnin kolme kehitysvaihetta Rikkaat Rikkaat Super-Rikkaat Rikkaat Keskiluokka

Lisätiedot

Työttömille, eläkeläisille, opiskelijoille, toimeentulotukea saaville ja muille perusturvaa tarvitseville

Työttömille, eläkeläisille, opiskelijoille, toimeentulotukea saaville ja muille perusturvaa tarvitseville Työttömille, eläkeläisille, opiskelijoille, toimeentulotukea saaville ja muille perusturvaa tarvitseville Noin 700 000 suomalaista elää Euroopan unionin määrittelemän köyhyysrajan alapuolella, vaikka Suomi

Lisätiedot

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019? Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

AINEISTOKOKEEN AINEISTO

AINEISTOKOKEEN AINEISTO TAMPEREEN YLIOPISTO YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA Aineisto palautetaan vastauspapereiden kanssa. Aineistoon voi tehdä alleviivauksia ja muita merkintöjä tarpeen mukaan. Aineistopaperiin ei merkitä

Lisätiedot

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli?

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Maritta Törrönen Sosiaalityön professori Miten kannatella lapset laman yli? 8.3.2016 Pikkupalamentti, auditorio, Arkadiankatu 3, Helsinki

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta

Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta lakimies Jukka Laukkanen Opetusministeriön seminaari 29.10.2007 Miksi toisen asteen oppilaitosten

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Arvoista: tahdommeko säilyä kansana. ja kulttuurina?

Arvoista: tahdommeko säilyä kansana. ja kulttuurina? Arvoista: tahdommeko säilyä kansana 1 Syntyvyys on uusiutumistasolla eli naista kohti on 2,1 lasta: > kansa ja kulttuuri säilyy ja kulttuurina? väestö 2 Syntyvyys on alle uusiutumistason, mutta maahanmuutto

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva ja elämänvaiheet Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Jotkut epäilevät, etteivät

Lisätiedot

Syrjässä syrjäytyneet

Syrjässä syrjäytyneet Syrjässä syrjäytyneet Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, elämänlaatuverkoston kokous Helsinki 10.4.2014 Tutkija, YTT Päivi Kivelä, Sininauhaliitto paivi.kivela@sininauha.fi Rakenteet uudistuvat: ketä pitäisi

Lisätiedot

Ikääntymispolii-set näköalat. Eläkeläiset ry valtuusto 27.5.2014 Kalevi Kivistö

Ikääntymispolii-set näköalat. Eläkeläiset ry valtuusto 27.5.2014 Kalevi Kivistö Ikääntymispolii-set näköalat Eläkeläiset ry valtuusto 27.5.2014 Kalevi Kivistö Teemat Eläkeasiat Hoiva- asiat Tapahtumat - eurovaalit 5/2014 - eduskuntavaalit 4/2015 - edustajakokous ja kesäpäivät 2015

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi Jussi Huttunen 20.11.2013 2013 MIHIN SUUNTAAN JA MITEN SUOMEN ALUERAKENNETTA JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ TULISI KEHITTÄÄ laatia Suomen uusi kehityskuva? o Kun edellinen kysymys

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

OIKEUDENMUKAISUUTTA KUSTANNUSTEHOKKAASTI. Osmo Soininvaara

OIKEUDENMUKAISUUTTA KUSTANNUSTEHOKKAASTI. Osmo Soininvaara OIKEUDENMUKAISUUTTA KUSTANNUSTEHOKKAASTI Osmo Soininvaara VATT-päivän seminaari 6.10.2009 Sosiaalipolitiikka ja taloudellinen tehokkuus Ekonomistit kontribuutio: small government Kansa on eri mieltä ja

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa 10.11.2011 Markus Lahtinen Teemat Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja hoivan rahoitus: Mistä rahat vanhushoivan rahoitukseen tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen & Pirkko Sandelin

26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen & Pirkko Sandelin Sosiaali-, terveys-, liikunta- ja kulttuurialan palvelut tehostuvat kokemustiedolla ja yhteistyöllä 26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

DIGITALISAATIO JA AUTOMATISOITU SOSIAALITURVA

DIGITALISAATIO JA AUTOMATISOITU SOSIAALITURVA MIKÄ YLEISTURVA? Yleisturva on kolmiportainen sosiaaliturvamalli, jossa yhdistyy suurin osa nykysosiaaliturvan tukimuodoista ja pienituloisten verovähennyksistä. Se on automatisoitu ja lineaarisesti vähenevä

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot