HELSINKI VASEMMISTOLIITON VAALILEHTI. Dan Koivulaakso vastustaa tasaveroja.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HELSINKI VASEMMISTOLIITON VAALILEHTI. Dan Koivulaakso vastustaa tasaveroja."

Transkriptio

1 M Itella Posti Oy Itella Green HELSINKI VASEMMISTOLIITON VAALILEHTI Eduskuntavaalit ennakkoäänestys Vaalipäivä Tuloeroja päätettiin kasvattaa Otsikoissa vilisee väite tuloerojen kasvusta. Se sivuuttaa kysymykset vastuusta ja vallasta. Tuloerot eivät ole kasvaneet, niitä on päätetty kasvattaa 1990-luvun alusta. Kun porvarien rakastamaa arvonlisäveroa tai muita tasaveroja nostetaan, verotuksen tuloja tasaava vaikutus heikentyy. Oikeisto peittelee tuloerojen kasvattamista puhumalla kulutuksen verottamisesta työn sijaan. Verotus on omistussuhteiden ohella tärkein tulonjakoa ohjaava tekijä. Sivu 4. Dan Koivulaakso vastustaa tasaveroja. KUVA: EETU KOMSI Ekologinen hyvinvointivaltio, nyt! Ympäristöpolitiikassa puolustamme äänetöntä, sanoo eduskuntavaaliehdokas ja kansalaisjärjestöaktiivi Henrik Nyholm. Etelä-Suomen metsiä ja soita ei ole suojeltava vain siksi, että luonnon monimuotoisuuden ja hiilivarastojen väheneminen tekee meidät haavoittuvammiksi ilmastonmuutokselle, vaan myös siksi, että lajit ovat itsessään arvokkaita. Sivu 7. Yliopistoissa ei juhlita uutta lakia Yhdeksän kymmenestä yliopistolaisesta pitää yliopistouudistusta epäonnistuneena. Lain luvattiin parantavan opiskelumahdollisuuksia ja tuovan lisää rahaa opetukseen ja tutkimukseen. Sen sijaan uudistus on johtanut YT-neuvotteluihin, ja monia oppiaineita ja yliopistokeskuksia uhkaa alasajo. Sivu 9. Kirsi Pihlaja pohtii perusturvaa. Kuka tarvitsee perusturvaa? Elämässä ei aina itse pysty huolehtimaan toimeentulostaan. Siksi on perusturva. Etuudet ovat lakisääteisiä, mutta kaikki niihin oikeutetut eivät tukia hae. Köyhyyttä pidetään itse aiheutettuna ongelmana, johon on häpeällistä hakea apua yhteiskunnalta. Sivu 5. KUVA: MIGUEL VERA Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki saa voimia vaativaan työhönsä futiksesta, lukemisesta ja musiikista. Leikkauslistoja ei tarvita Vasemmistoliitto ei laadi leikkauslistoja. Vaihtoehto on rikkaiden verojen korottaminen. Puheenjohtaja Paavo Arhinmäki nostaa tärkeimmiksi vaaliteemoiksi palveluiden, perusturvan ja työelämän kehittämisen. Suurituloisia suosiva ja tuloeroja kasvattava veropolitiikka on tullut tiensä päähän, Paavo Arhinmäki pamauttaa. Vasemmistoliiton veromallissa muun muassa pääomatulojen veronkorotuksilla, pankkiveroilla ja työnantajien Kela-maksun palautuksella kerättäisiin valtiolle kolmisen miljardia lisää tuloja. Sivu 2. Verotetaan rikkaita enemmän ja säästetään armeijan asehankinnoista, yritystuista ja vapaaehtoisten eläkevakuutusten verohelpotuksista. Etsi oma ehdokkaasi sivuilta 14 18!

2 2 vaalit.vasemmisto.fi HELSINKI Vasemmistoliiton vaalilehti Poliitikko ja stadionbongari Paavo Arhinmäki viilettää sydän aatetta palaen puolueen vaaliveturina ympäri maata. Kansanedustajan ja puolueen puheenjohtajan työhön hän ammentaa voimia futiksesta, lukemisesta ja musiikista. TEKSTI: PIA HYÖTYNEN Valtiovarainministeriö ja kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen ovat esittäneet Suomen talouden kestävyysvajeen olevan kymmenen miljardin luokkaa. Tällä laskelmalla on perusteltu leikkauslistojen tarvetta. Tosiasiassa kestävyysvaje on eri tutkimuslaitosten mukaan noin puolet valtiovarainministeriön esit- tämästä. Se on siis vähemmän kuin viimeisen kahdeksan vuoden aikana jaetut tuloveroalennukset, jotka ovat yli kuusi miljardia euroa, Arhinmäki puhkoo kuplaa. Vasemmistoliitto on lyönyt konkreettiset esitykset pöytään ja haastaa muut puolueet esittämään omat laskelmansa. Suuntaviivat eivät riitä. Oikeudenmukaisempi tuloverotus laskisi pienissä tuloissa ja nousisi maltillisesti suurissa. Jokainen lisäeuro pienituloisille menee kotimaiseen kysyntään ja luo näin uusia työpaikkoja. Vasemmiston veromalli toisi työttömälle sata euroa kuussa lisää euroa kuussa tienaava pätkätyöläinen saisi käteen kahdeksan kymppiä ja reilun tonnin eläkettä saavakin yli neljä kymppiä. Neljänkymmenen tuhannen vuosituloista lähtien verotus kiristyisi maltillisesti euroa kuukaudessa tienaava palkansaaja maksaisi veroa yhdeksän euroa enemmän kuukaudessa. Tämä on paljon vähemmän kuin samoilla tuloilla joutuisi maksamaan arvonlisäveron korotuksia, Arhinmäki esittelee ekonomistien laskelmia. Kokoomus, keskusta, vihreät ja rkp esittävät tasaveroon siirtymisen jatkamista. Arvonlisäveron korottaminen nostaa palveluiden, ruuan, lääkkeiden, vaatteiden ja asumisen hintoja. Suhteellisesti eniten arvonlisäveroa maksavat pienituloiset. Myös keskituloisille alv:n korotukset ovat kohtuuttomia. Ei yksityistämisparodiaa! Kuntien ja valtion tehtävä on tuottaa hyviä peruspalveluja. Yritysten tehtävä on osakeyhtiölain mukaan tuottaa mahdollisimman isoa semmisto ei salli, että julkisilla palveluilla tehdään Hei, me yksityistetään! -parodiaa. Joustava vuoden eläkeikä on hyvä. Panostetaan nuorten työllistämiseen ja inhimilliseen työhön, jotta työntekijät pääsevät terveinä eläkkeelle. Työntekijöiden kyykyttämisen ja työehtojen polkemisen on loputtava, vaatii Paavo Arhinmäki. voittoa osakkeenomistajilleen. Yritykset keräävät voittomarginaalin huonontamalla palveluja, nostamalla maksuja tai maksamalla huonompia palkkoja. Kuntien yrityksiltä ostamat terveyspalvelut ovat paljastuneet kalliiksi. Yksityinen kuorii kermat verokakun päältä ja jättää vaikeat ja kalliit operaatiot julkisen puolen hoidettaviksi. Laatu huononee ja hinnat nousevat. Kulut maksavat kansalaiset, voitot menevät bisnesmiesten taskuun, Arhinmäki summaa. Nuoruuteni hauskimpia elokuvia oli Hei, me lennetään! Se on parodia katastrofielokuvista. Va- Jokaiselle oikeus hyvään työhön Vasemmistoliitto on tehnyt eduskunnassa eniten töitä paremman työelämän puolesta. Sadat vasemmistolaiset luottamusmiehet työpaikoilla takaavat, että puolue on työelämän arjen asiantuntija. Teemme aloitteita, jotta työttömyys vähenee, palkka riittää elämiseen ja töissä on turvallista ja viihtyisää. Puolustamme myös hyvinvointivaltiota, sanoo Arhinmäki. Lakien on suojattava työntekijöitä ja ammattiyhdistysliikkeen toimintaa paremman työelämän puolesta. Laissa on säädettävä myös työehtosopimuksia tukeva indeksiin sidottu 10 euron vähimmäistuntipalkka. Joustavasta vuoden eläkeiästä pidämme kiinni. Työuria pidennetään työllistämällä työttömiä ja ehkäisemällä varhaista työkyvyttömyyseläkkeelle joutumista. Panostetaan nuorten työllistämiseen ja inhimilliseen työhön, jotta työntekijät pääsevät terveinä eläkkeelle, Arhinmäki vaatii. Tärkeää on myös kitkeä harmaa talous. Lääkkeitämme ovat tilaajavastuulain ulottaminen koko alihankintaketjuun. Ammattiyhdistysliikkeelle tulee säätää kanneoikeus, sillä ulkomaalaiset työntekijät eivät tiedä oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan tai eivät uskalla pitää yksin puoliaan. Irtisanomissuojaa pitää parantaa, jotta työnantajalle ei ole halvinta irtisanoa väkeä Suomen-yksiköistään. Pätkä- ja vuokratyöntekijöille on saatava kunnon työehdot. Vasemmiston veromalli löytyy täältä: images/ohjelmat/ Paavon kotisivut: Vasemmiston vaihtoehto nykypolitiikalle! Loppu kyykyttämiselle ja työehtojen polkemiselle Harmaa talous kitketään valvonnalla ja kovemmilla rangaistuksilla sekä ulottamalla tilaajavastuulaki koko alihankintaketjuun. Pätkä- ja vuokratyöntekijöille taataan kunnon työehdot. Ammattiyhdistysliikkeelle kanneoikeus, jotta se voi puolustaa työntekijöiden oikeuksia. Työehtosopimuksia vahvistetaan, ja niitä tuetaan säätämällä kaikille 10 euron lakisääteinen minimituntipalkka. Verot maksukyvyn mukaan Alle euron vuosituloja ei veroteta. Pääomatuloja verotetaan samoin kuin palkkatuloja. Pörssikeinottelua rajoitetaan rahoitusmarkkinaverolla. Ympäristöveroilla suojellaan luontoa, ja ne toteutetaan sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Valtion tuloja lisätään veropohjaa laajentamalla, jolloin leikkauslistoja ei tarvita. Harmaa talous kitketään ja ydinvoimalle säädetään haittavero. Turvattu toimeentulo kaikille Kaikille on taattava 750 /kk perusturva. Sen piiriin kuuluvat työttömät, pientä eläkettä, sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahoja saavat sekä opintorahaa, kodinhoidontukea ja yrittäjien starttirahaa saavat. Tämä on ensimmäinen askel kohti perustuloa ja vähentää köyhyyttä sekä ihmisten juoksuttamista luukulta toiselle. Terveys ei ole kauppatavaraa Terveydenhuoltoon lisää työntekijöitä, ja heille mahdollisuus vaikuttaa työnsä kehittämiseen. Työstään he ansaitsevat kunnon palkan. Terveyspalveluihin säädetään 650 euron vuosittainen maksukatto. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden resursseja lisätään. Vanhuksille oikeus inhimilliseen hoivaan pääsy laadukkaaseen hoitoon turvataan vanhuspalvelulailla. Terveys ei ole kauppatavaraa: ulkoistaminen ja yksityistäminen lopetetaan. Joukkoliikenteestä halpaa ja helppoa Edullinen, luotettava ja laadukas julkinen liikenne on vaihtoehto yksityisautoilulle. Suomi pitää saada raiteille. Valtion on investoitava uusiin ratayhteyksiin ja peruskorjauksiin. Tasa-arvoiseen sivistykseen Opiskelijoiden toimeentulo ei voi perustua lainarahaan. Peruskoulujärjestelmää ei saa romuttaa. Säädetään laki varhaiskasvatuksen ja peruskoulutuksen ryhmäkokojen pienentämiseksi. Maksuton koulutus ja sivistys omassa maakunnassa taattava kaikille. Taide ja kulttuuri ovat perusoikeuksia. Aikaa vanhemmuuteen Lapsilla ja vanhemmilla on oikeus toistensa aikaan. Vanhempainvapaa uudistetaan siten, että molemmille vanhemmille kuuluu yksi 6 kk jakso, ja kolmannesta vanhemmat sopivat keskenään. Yksinhuoltaja saa viettää vauvansa kanssa kaikki 18 kuukautta. Vanhemmuuden kustannukset jaetaan kaikkien työnantajien kesken. Yrittäjien sijaispalvelu vakinaistetaan koko maahan. Eläkkeellä on voitava elää hyvin Työeläkeiän alaraja säilytetään 63 vuodessa. Eläkkeelle päästään joustavasti vuotiaana. Työuria pidennetään työllistämällä työttömiä ja parantamalla työssä jaksamista. Eläkkeen on riitettävä ihmisarvoiseen elämään. Yhdenvertaisuutta Lakien pitää estää syrjintä ja mahdollistaa kaikille itsemääräämisoikeus ja elämä yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä. Säädetään sukupuolineutraali avioliittolaki, joka takaa myös tasavertaiset adoptio-oikeudet. Samat oikeudet ja velvollisuudet kuuluvat kaikille. Ilmasto-oikeudenmukaisuutta Säädetään vuosittaisiin päästövähennyksiin perustuva sitova ilmastolaki. Ilmastoa ei jätetä markkinoiden armoille. Kehittyviä maita tuetaan ympäristöystävälliseen tuotantoon. Ilmastonmuutoksen torjunta ei saa nostaa pienituloisten elinkustannuksia. Ydinvoimaa ei rakenneta lisää. Tieto kuuluu kaikille Internetin ja uusien tekniikkojen mahdollisuuksia on käytettävä ihmisten vapauksien lisäämiseen. Julkinen informaatio on oltava kaikkien käytettävissä. Kirjastojen resursseja lisätään. Julkishallinnossa ja kouluissa säästetään suosimalla avoimen lähdekoodin ohjelmistoja. Julkisen tiedon on oltava ymmärrettävää ja helposti saatavilla. Asumisen hinta alas Jokaisella on oikeus kohtuuhintaiseen asumiseen. Vuosittainen asuntotuotanto nostetaan asuntoon. Asumistukea myönnetään kaikkiin vuokra-asuntoihin, jotta tuen saajat eivät keskity samoille alueille. Hyvinvointia koko maahan Valtion on taattava rataverkot, tiet, posti- ja puhelinpalvelut sekä tietoliikenneyhteydet koko maahan. Valtiontuki kohdennetaan alueellisiin osaamisvahvuuksiin ja luonnonvarojen kestävään kehittämiseen. Maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta siirrytään rakentavaan yhteistyöhön. Vastuullista turvallisuuspolitiikkaa Sotilaallinen liittoutumattomuutemme edistää rauhaa ja vakautta. Suomesta tehdään rauhanturvaamisen suurmaa. YK:n operaatioihin panostetaan, ja joukot vedetään pois Afganistanista. Armeijan määrärahat jäädytetään, ja ne kohdennetaan itsenäiseen maanpuolustukseen. Hyökkäysaseita ei hankita, eikä Suomea liitetä Natoon. Lue lisää: VASEMMISTOLIITON VAALILEHTI Valtakunnallinen painos: miljoona kpl Kustantaja: Vasemmistoliitto rp Helsingin piirin lehden päätoimittaja: Jorma Pikkarainen Toimituspäällikkö: Pia Hyötynen Toimittaja: Elina Turunen Avustajat: Jenni Jusslin, Annika Lapintie, Miguel Vera, Eliisa Alatalo, Dan Koivulaakso Ulkoasu: Banzai Marketing Oy Kuvankäsittely ja paino: I-Print Helsingin Vasemmistoliitto ry, Viherniemenkatu 5, 2. krs Helsinki. Puheenjohtaja Sampo Villanen, toiminnanjohtaja Jorma Pikkarainen, ,

3 HELSINKI Vasemmistoliiton vaalilehti vaalit.vasemmisto.fi 3 Espoossa asuva Kalevi Kivistö kuntoilee säännöllisesti, jotta toimintakyky säilyy hyvänä. Helsinkiläinen Outi Ojala huristelee ratikalla, metrolla ja busseilla päivittäin. Kiireiset eläkeläiset vaativat vanhuspalvelulakia Eläkeläiset Kalevi Kivistö ja Outi Ojala elävät edelleen kalenterin armoilla. Luottamustehtävissään he ajavat eläkeläisten asiaa vaatimalla, että pitkään maata rakentaneiden rahat riittävät ja kohtelu on inhimillistä. TEKSTI: PIA HYÖTYNEN KUVAT: MIGUEL VERA Kunnallispolitiikka vie aika suuren osan Outi Ojalan ajasta. Hän on Helsingin kaupunginhallituksessa ja valtuustossa sekä pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmässä. Ojala jäi kansanedustajan työstä eläkkeelle huhtikuussa Enemmän vapaa aikaa nyt onneksi on. Voin tavata useammin ystäviäni ja käydä oopperassa ja konserteissa. Kalevi Kivistö on viettänyt opetusministeriön ylijohtajan työstä eläkepäiviä 6 vuotta ja 3 kuukautta. Harrastukset vievät niin paljon aikaa, ettei harrastamaan juuri ehdi, hän naurahtaa viitaten luottamustehtäviinsä muun muassa Eläkeläiset ry:n puheenjohtajana. Myös vaimoni Sirkka sanoo, ettei ole juuri huomannut tehtävieni vähentyneen. Oliko eläkkeelle jääminen vaikeaa? Ei ollut, sillä olin sitä jo hyvän aikaa suunnitellut. Nyt on enemmän aikaa myös erilaisille järjestötehtäville. Mukavia työkavereita eduskunnasta toki alkuun kaipasin, Ojala toteaa. Kivistö ahkeroi vielä työn päätyttyä monia selvityksiä opetusministeriölle, ja nyt häntä vievät kokouksiin eri puolelle maata luottamustehtävät. Mukavaa on se, että nyt ehtii sentään lehden lukea aamuisin. Kuuden suurimman eläkeläisjärjestön Eetun kiertävä puheenjohtajuus on tänä vuonna Eläkeläiset ry:llä, sekin teettää työtä. Ja kun tekee hommia yksin ilman työyhteisöä, paketin kasassa pitäminen ja aikataulutus vievät aikaa. Eläkeläiset ovat voimavara Ojala ja Kivistö toivovat muutoksia eläkeläispolitiikkaan. Eläkeläiset ovat voimavara eikä pelkkä kustannuserä. Pitkään työtä tehneiden ihmisten ostovoimasta tulisi huolehtia nykyistä paremmin. En nyt puhu itsestäni, mutta pienillä eläketuloilla sinnittelevien tulokehitys jää vuosien mittaan kovasti jälkeen palkansaajista, Ojala huomauttaa. Kivistö listaa neljä pääkohtaa, joista vaalien alla pitäisi keskustella ja vaalien jälkeen korjata. Vanhustenhoito on saatava kuntoon säätämällä vanhuspalvelulaki, jossa määritellään normit hoidon järjestämiselle. Suositukset esimerkiksi henkilöstömääristä eivät ole purreet. Omaishoitajien asemaa on kohennettava ja yhtenäistettävä siten, ettei esimerkiksi taloudellinen tuki riipu asuinkunnasta. Veropolitiikan suuntaa on muutettava pois kulutusverojen nostosta, josta eniten kärsivät pienituloiset. Vasemmistoliiton verolinjaukset ovat tässä suhteessa hyvät. Nyt säädetty takuueläke on liian pieni; Vasemmistoliiton esittämä 750 euroa/kk perustulo olisi suurempi. Vanhusten hoito- ja hoivatakuu pitää saada aikaisiksi vanhuspalvelulailla. Nykytilanne on todella huolestuttava esimerkiksi Helsingissä. Kaikki eivät pärjää kotona, vaikka haluaisivatkin. Silloin on saatava ympärivuorokautista hoivaa, korostaa Ojala. Joustava eläkeikä on hyvä Ojala ja Kivistö eivät usko terveydenhuollon yksityistämisen ilosanomaan. Valitettavasti monet kunnat ovat rahapulassa toimineet lyhytnäköisesti ja ulkoistaneet palveluitaan. Kunnan pitää pääsääntöisesti Omaishoito kunniaan! tuottaa vanhusten palvelut, lisäksi voi olla yksityisten yritysten tai järjestöjen ylläpitämiä palvelutaloja, Ojala linjaa. Kivistön mielestä yksityistäminen voi jakaa väestön kahtia: köyhät käyttävät julkisia ja rikkaammat yksityisiä palveluja. Tämä laskee julkisten palvelujen suosiota. Rikkaat eivät halua niistä maksaa, eikä julkisiin virkoihin saada pätevää henkilöstöä. Kierre heikentää julkisten palvelujen laatua. Työuria pyritään pidentämään, ja keinoksi esitetään muun muassa eläkeiän nostoa. On hyvä, että kannustetaan jatkamaan työelämässä pidempään. Jos eläkeikärajoihin halutaan muutoksia, niistä tulee sopia kolmikannassa, kiteyttää Ojala. Eläkeiän nostosta pitävät suurinta ääntä ne, jotka ovat johtajasopimuksella itse jääneet pois työstä 60-vuotiaina, tuhahtaa Kivistö. Hän toteaa, että Suomessa työurat ovat jo pari vuotta pidempiä kuin EU:ssa keskimäärin. Eläkeiän nosto ei toisi yhtäkään uutta työpaikkaa. Pitäisi työllistää työttömät ja erityisesti kortistossa kituvat alle 25-vuotiaat nuoret. Nykyinen joustava eläkeikä on hyvä. Tutkimusten mukaan se on vuosittain pidentänyt eläkkeelle jäämisikää puolella vuodella. Joukkoliikenne ahkerassa käytössä Mitä yhteiskunnan palveluja tarvitset nyt? Entä 10 vuoden kuluttua? Käytän terveysaseman palveluja. Liikkuessani kaupungilla päivittäin käytän kunnallista joukkoliikennettä: raitiovaunuja, metroa ja busseja. Taloyhtiömme saa kaukolämpönsä Helsingin Energialta. Pääkaupunkiseudun kunnat tuottavat yhdessä puhtaan juomaveden ja huolehtivat jätevesistä. Myös jätteiden huollon seudun kaupungit ovat järjestäneet yhdessä. Ojala haluaa nostaa nämä itsestään selvänä pidetyt asiat, koska ne ovat varsin tärkeitä arjen sujumisen kannalta. 10 vuoden kuluttua, jos olen hengissä, uskon tarvitsevani enemmän terveydenhuollon ja sosiaalitoimen palveluja. Myös Kivistö käyttää ahkerasti joukkoliikennettä. Toimintakyky on edelleen hyvä, joten terveyskeskukseen hän joutuu turvaamaan harvoin. Olen myös kulttuuripalvelujen suurkuluttaja. Yritän kuntoilla ja syödä terveellisesti, jotta olisin 10 vuoden kuluttuakin hyväkuntoinen ja tarvitsisin palveluita mahdollisimman vähän. Haittojen vai kärsimyksen vähentämistä? Tiina Lintunen toteaa korvaushoidon sopivan vain osalle päihdeongelmaisista. Vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas, sosionomi ja huumetyöntekijä Tiina Lintunen kuvailee päihdepalvelujen tilannetta Helsingissä huonoksi. TEKSTI: ELINA TURUNEN Muutaman viimeisen vuoden aikana on ajettu alas useita palveluita. Esimerkiksi kaupungin oma huumekatko on lopetettu ja Kettutien A-poliklinikka ajettu alas. Helsinki on panostanut pääasiassa ns. haittoja vähentävään korvaushoitoon, joka sopii vain pienelle osalle huumeiden käyttäjistä. Tilastoissa hoidossa olevien määrä näyttää lisääntyneen, mutta todellisuudessa ihmiset eivät välttämättä saa muuta kuin lääkehoitoa. On selvää, että pelkkä lääke ei ratkaise usein kaoottista tilannetta. Tarvitaan paljon tukea ja uutta sisältöä kuntoutujan elämään. Myös alkoholistien hoitoon pääsy on vaikeutunut, sanoo Tiina Lintunen. Joitakin palveluja on kilpailutettu, jolloin hoitopaikat voivat vaihtua jopa vuosittain. Pysyvyys on erityisen tärkeää, sillä luottamuksen syntyyn saattaa mennä vuosia. Miten palveluja tulisi parantaa? Yksi hoito ei sovellu kaikille, eikä ensimmäinen hoitokerta useinkaan johda täysraittiuteen. Erilaisia päihdepalveluja tulisi tarjota laajasti. Muutoksia perustellaan säästöillä, vaikka päihdeongelman hoitamatta jättäminen maksaa yhteiskunnalle enemmän. Raha ei saisi olla ensisijainen näkökulma. Hoitamatta jättäminen tarkoittaa kohtuutonta kärsimystä yksilölle ja hänen läheisilleen, Lintunen sanoo.

4 4 vaalit.vasemmisto.fi HELSINKI Vasemmistoliiton vaalilehti Dan Koivulaakso on Vasemmistonuorten puheenjohtaja ja eduskuntavaaliehdokas. Tuloeroja päätettiin kasvattaa Yhteiskunnallisessa keskustelussa valitetaan epätarkkoja ja ylimalkaisia ilmaisuja kehityksen kulusta. Yleisin epätäsmällisyys heikennyksiä kuvattaessa on, ettei kerrota keistä tai mistä heikennykset johtuvat. TEKSTI: DAN KOIVULAAKSO KUVA: PIA HYÖTYNEN Lehtien otsikoissa vilisee väite Tuloerot ovat kasvaneet. Se sivuuttaa kysymykset vastuusta ja vallasta. Tuloerot eivät ole kasvaneet, niitä on päätetty kasvattaa 1990-luvun alusta saakka. Aina kun porvarien rakastamaa arvonlisäveroa tai muita tasaveroja nostetaan, verotuksen tuloja tasaava vaikutus heikentyy. Oikeisto peittelee tuloerojen kasvattamista puhumalla kulutuksen verottamisesta työn sijaan. Verotus on omistussuhteiden ohella tärkein tulonjakoa ohjaava tekijä. Veroasiantuntija Matti Tuomalan artikkeli Forssan ohjelman tavoite progressiivisesta tuloverotuksesta on herätettävä henkiin auttaa selvittämään, kenen kukkarolla Suomessa on viime vuosikymmeninä käyty. Korkeatuloisimman yhden prosentin keskimääräinen vero laski vuoden ,4 prosentista vuoden ,4 prosenttiin. Vastaavasti mediaani muuttui 22,2 prosentista 20,8 prosenttiin. Varakkaiden veronkevennyksiä ja tulonsiirtoja suuryrityksille on jatkettu. Matti Vanhasen, Mari Kiviniemen ja Jyrki Kataisen Suomessa tämä on vielä tehty lainarahalla. Tuloerot kasvavat, porvari nukkuu Tuloeroja on viimeisen 20 vuoden aikana kasvatettu Suomessa enemmän kuin missään muussa On aika tunnustaa rohkeasti väriä ja vaatia kaikkia tuloja verotettavaksi samalla progressiivisella prosentilla. läntisessä teollisuusmaassa. Hyvinvointivaltion rakennusvuosina alimpien tuloluokkien ansiot kasvoivat sitä nopeammin mitä alemmasta tulokymmenyksestä oli kysymys. Vuosien 1990 ja 2007 välillä tilanne oli päinvastainen. Verojen lisäksi ansioiden eriytyminen näkyy myös siinä, että aikavälillä palkat kasvoivat vajaa 40 prosenttia ja osinkotulot yli 400 prosenttia. Tuloerojen kasvun alkusoitoksi voidaan yksilöidä Esko Ahon porvarihallituksen pääomatulojen ja ansiotulojen eriyttäminen verotuksessa Jo uudistusta toteutettaessa tiedettiin seuraukset, mutta tämä ei porvaria haitannut. Samana vuonna arvonlisäverouudistus siirsi välillisiä veroja yrityksiltä kuluttajien maksettavaksi. Palkansaajilta alettiin myös periä työeläkemaksua, jonka suuruus ei kasva tulojen myötä. Nykyään enää kymmenes veroista kerätään tuloverotuksella, joka on progressiivinen. Myöhemmin oikeisto on pyrkinyt puolustamaan verouudistusta viittaamalla 1990-luvulla kasvaneisiin verotuloihin sekä lähemmäs viiden prosentin vuosittaiseen talouskasvuun. Perusteluja sille, miksi pääomaverotuksen keventäminen olisi johtanut talouskasvuun, ei ole oikeistolta kuulunut. Tuomalan mukaan Ranskassa, Hollannissa ja Sveitsissä, missä verouudistuksia ei ole tehty, ylimmät verojen jälkeiset tulo-osuudet ovat pysyneet liki samoina 1990-luvulta, vaikka näissäkin maissa on nähty talouskasvua. Tasainen tulonjako on paras tapa rakentaa kestävää hyvinvointia, ehkäistä syrjäytymistä ja kaventaa terveyseroja. Sen saavuttamiseksi verojärjestelmää on uudistettava perusteellisesti. On aika tunnustaa rohkeasti väriä ja vaatia kaikkia tuloja verotettavaksi samalla progressiivisella prosentilla riippumatta siitä, ovatko ne pääoma- vai palkkatuloja ja samalla nostaa myös yritysveroja. Silloin pääsemme myös eroon keinottelusta, jolla monet yrittäjät muuttavat ansiotulojaan pääomatuloiksi. KOLUMNI Perusturva 750 euroon kuussa Vuosittain yli miljoona suomalaista elää lyhyemmän tai pidemmän ajan perusturvan varassa turvan saajana tai turvan saajan perheen jäsenenä. Lähes kaikki tuen saajista alittavat EU:n köyhyysriskirajan. Perusturvan korottaminen on tehokkain tapa vähentää köyhyyttä. Se turvaisi lapsille kohtuullisia kasvuolosuhteita. Nykyinen perusturvan tilkkutäkki aiheuttaa ongelmia. Ihmisiä juoksutetaan luukulta toiselle ja esimerkiksi siirtyminen työttömyysturvan, sairauspäivärahan ja opintotuen välillä on hankalaa. Yhtenäistetty 750 /kk perusturva olisi nykyistä selkeämpi ja joustavampi. Tarve turvautua ihmisarvoa koettelevaan toimeentulotukeen vähenisi olennaisesti. Perusturva ei riitä asumiseen Vasemmistoliitto esittää perusturvan vähimmäistason nostamista 750 euroon kuukaudessa. Työttömän peruspäiväraha, vähimmäiseläke, sairausajan vähimmäispäiväraha, lasten kotihoidon tuen täysi määrä ja itsenäisesti asuvien opintoraha olisi 750 euroa. Maaliskuussa 2011 toteutuva takuueläke (688 euroa) lähestyy tätä tasoa, mutta Vasemmistoliitto esittää jonkin verran korkeampaa yleistä tasoa koko perusturvaan. Perusturvan tason kohottaminen vähentäisi asumistuen tarvetta, mutta se ei poistaisi sitä, koska korkeiden asumiskustannusten vuoksi 750 euron perusturva ei yleensä riittäisi asumiskustannuksiin. Asumistukea tulee yksinkertaistaa, ja sen taso tulee Perustulon saajat elävät EU:n köyhyysriskirajan alapuolella. säätää sellaiseksi, että normaalioloissa asumiseen ei tarvitse hakea toimeentulotukea. Kohtuullisen asumisen kustannukset eivät saisi ylittää neljännestä perheen käytettävissä olevista tuloista. Perusturvan vähimmäistason nostaminen 750 euroon kuukaudessa lisäisi vuotuisia budjettimenoja noin 1,2 miljardilla eurolla. Tähän on varaa, jos Vasemmistoliiton veroehdotuksesta toteutetaan edes osa. Jouko Kajanoja

5 HELSINKI Vasemmistoliiton vaalilehti vaalit.vasemmisto.fi 5 Kuka tarvitsee perusturvaa? Elämässä tulee vaihteita, jossa ei itse pysty huolehtimaan toimeentulostaan. Siksi on perusturva: mm. opintoraha, toimeentulotuki ja työkyvyttömyyseläke. Etuudet ovat lakisääteisiä, mutta kaikki niihin oikeutetut eivät tukia hae. TEKSTI: KIRSI ASIKAINEN Etuuksien hakeminen on monimutkaista, ja niitä tarvitsevat ihmiset pelkäävät leimaantuvansa. Meissä elää vanhanaikainen ajatus, että köyhyys on synti ja köyhtyneen ihmisen on täytynyt tehdä jotain pahaa. Köyhyyttä pidetään itse aiheutettuna ongelmana, johon on häpeällistä hakea apua yhteiskunnalta. Kuitenkin lähes jokainen suomalainen joutuu turvautumaan perusturvaan jossakin elämänsä vaiheessa. Ellei itse joudu, joku perheenjäsen tai läheinen joutuu. Eduskuntavaaliehdokas Eeva Wiik kertoo, että toimeentulotuen enimmäismäärä on 419,11 euroa. Toimeentulotuen piiriin joudutaan pitkäaikaissairauden, työkyvyttömyyden, työttömyyden tai avioeron takia. Täydestä tuesta vähennetään muut mahdolliset tulot, esimerkiksi lapsilisä, ja siihen vaikuttaa myös hakijan omaisuus. Jos toimeentulotuen hakijalla on esimerkiksi oma auto, hän saattaa joutua myymään sen. Auto lasketaan omaisuudeksi, jolla voi rahoittaa elämistään. Oma auto on liikuntarajoitteiselle Wiikille apuväline, joka mahdollistaa itsenäisen liikkumisen. Olisi kohtuutonta vaatia auton myymistä toimeentulotuen saamisen ehtona. Wiikin mielestä monet näistä ehdoista johtavat hakijan köyhyyden oravanpyörään, jolloin työpaikan saaminen ja muu selviytyminen on entistä vaikeampaa. Moni joutuu turvautumaan leipäjonoihin ja kirkon diakonia-avustuksiin. Joululahja olikin tuloa Toinen eduskuntavaaliehdokas Kirsi Pihlaja kertoo joutuneensa lukiolaisena turvautumaan toimeentulotukeen, koska ei saanut opintotukea eikä työttömyyskorvausta. Kirsi Pihlaja joutui turvautumaan toimeentulotukeen lukioaikanaan. Hän oppi tukijärjestelmän epäoikeudenmukaisuuden. Hän kävi iltalukiota ja oli osa-aikaisessa työssä. Kaikkina kuukausina ei ollut töitä. Hän muistaa, että jokainen palkkakuitti tuli toimittaa sosiaalitoimistoon, jossa sitten toimeentulotuesta tehtiin vähennykset. Jopa mummilta saatu joululahjaraha vähennettiin toimeentulotuesta: se katsottiin tuloksi. Pihlaja sai kuitenkin tilapäisen tuen avulla suoritettua lukio-opintonsa loppuun. Samalla hän oppi tukijärjestelmä epäoikeudenmukaisuuksia. Pihlajan mielestä toimeentulotuen ongelmana on, että vaikka se on tarkoitettu väliaikaiseksi ja sitä haetaan yhdeksi kuukaudeksi kerrallaan, päätöstä joutuu Täydestä tuesta vähennetään muut mahdolliset tulot, esimerkiksi lapsilisä. odottamaan useita viikkoja. Lisäksi toimeentulotukeen joutuvat turvautumaan ihmiset, jotka saavat myös muuta perusturvaa, jolla ei elä. Toimeentulotuen pitäisi hä- nen mielestään olla henkilökohtainen, koska kaikissa perheissä molemmat vanhemmat eivät osallistu perheen kulujen maksamiseen, eikä kaikilla puolisoilla ole yhteiset rahat. Asumistuki perittiin takaisin Eduskuntavaaleissa ehdokkaana oleva Aino Halonen kertoo turvautuneensa toimeentulotukeen tilapäisesti puolison sairastuessa vakavasti. Toimeentulotukena saatu raha vähennettiin jälkikäteen asumistuesta, joten käytännössä tuen merkitys ei ollut kovin suuri. Halonen arvelee, että toimeentulotukea saavista tuntuu kurjalta myöntää tuttavilleen, etteivät pysty elättämään itseään. Hänestä on turha puhua hyysäämisestä, koska sekä köyhimmissä että rikkaimmissa on ihmisiä, joiden mielestä elämässä ei tarvitse tehdä mitään. Toimeentulotuki tulisi nähdä mahdollisuutena ja ihmisten aktivoimisena. Useimmille tuen tarve on kuitenkin tilapäinen elämänvaihe. Halonen on nähnyt myös, kuinka monimutkainen prosessi toimeentulotuen hakeminen on. Vakavasti sairas ihminen ei kykene hoitamaan prosessia omin voimin. Moni jättääkin tuen hakematta, ellei saa apua tarvittavien selvitysten ja liitteiden hankkimiseen. Toimeentulotukea haetaan monista syistä ja yleensä vasta sitten, kun muuten ei pärjätä. Jos hakija törmää ensimmäisenä huijausepäilyihin, se kertoo jotain järjestelmän toimintatavasta. Toimeentulotuki on niin pieni, että suuret huijarit liikkuvat jossain ihan muualla. Yksi keino köyhyyden vähentämiseksi olisi huolehtia siitä, että kaikki ihmiset, joille toimeentulotuki lakisääteisesti kuuluu, myös saavat sen. Mielenterveyteen satsattaessa kaikki voittavat Mielenterveyden sairaus voi heikentää kenen tahansa kykyjä vaikuttaa elämäänsä ja edistää hyvinvointiaan. Usein mielenterveys on sidoksissa työhön siten, että psyykkiset vaikeudet aiheuttavat syrjäytymistä työelämästä. TEKSTI: ANNA VUORJOKI ja -psykologin tuki sekä mahdollisuus opiskeluun erityisluokalla auttavat lapsia, joiden lähtökohdat ovat haastavat, saamaan mahdollisimman hyvät eväät aikuisuutta varten. Hyvin järjestetyt mielenterveyspalvelut tuottavat taloudellista hyötyä: sairauslomat ja työkyvyttömyyseläkkeet vähenevät. Terveyskeskuksisssa ja kouluissa pitäisi olla enemmän psykologeja, psykiatreja ja psykiatrisia sairaanhoitajia, kirjoittaa psykologi Anna Vuorjoki. Taloudelliset vaikeudet ja työelämän vaatimukset voivat aiheuttaa uupumusta ja masennusta. Siksi puhuttaessa heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä mielenterveyden ongelmien merkitystä ei voi unohtaa. Mielenterveyden ongelmia on yhtä aikaa vastustettava ja hyväksyttävä. Vastustamisella tarkoitan, että hoitoa on saatavissa heti tarvittaessa. Terveyskeskuksissa, neu- voloissa, kouluissa ja psykiatrisilla poliklinikoilla on oltava riittävästi lääkäreitä, psykologeja ja psykiatrisia sairaanhoitajia, jotta asiakkailla on mahdollisuus sekä terapeuttiseen tukeen että tiiviiseen lääkityksen seurantaan. Pelkkä lääkereseptin uusiminen muutaman kuukauden välein ei yleensä ole riittävää hoitoa. Hyvä hoitokaan tuskin hävittää psyykkisiä sairauksia maailmasta. Mielenterveyspotilas on myös vanhempi, puoliso, ystävä, työntekijä, opiskelija, koululainen. Siksi mielenterveyden ongelmat on hyväksyttävä ja sallittava niiden kanssa eläminen, oppiminen ja työn tekeminen. Työelämässä tämä tarkoittaa mahdollisuutta joustaa työajoista työntekijän voimavarojen mukaan. Tukea lapsille Erityisen heikossa asemassa ovat psyykkisesti sairaat lapset ja lapset, joiden vanhempien voimavarat ovat mielenterveyden ongelmien vuoksi heikot. Näidenkin lasten pitää voida oppia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja. Tämä edellyttää tiivistä tukea koulunkäynnille. Pienet luokkakoot ja riittävä aikuisten läsnäolo, koulukuraattorin Jos ihmisten kärsimystä voidaan vähentää, on se tehtävä vaikka suurin kustannuksin. Hyvin järjestetyt mielenterveyspalvelut tuottavat taloudellista hyötyä: sairauslomat ja työkyvyttömyyseläkkeet vähenevät. Mielenterveyspalveluista säästämiselle on vaikea keksiä muuta syytä kuin se, että ne kohdistuvat ryhmään, jonka kyvyt puolustaa omia oikeuksiaan ovat heikot. Meidän on ymmärrettävä, että satsattaessa mielenterveyden tukemiseen voittajia ovat kaikki. Kirjoittaja on psykologi ja eduskuntavaaliehdokas.

6 6 vaalit.vasemmisto.fi HELSINKI Vasemmistoliiton vaalilehti Språket, KOLUMNI musiken och politiken När Atte Blom minns sin barndom i Helsingfors så minns han den på två språk. Med en finskspråkig mamma och en svenskspråkig pappa växlade språken i hemmet och han har inget minne av att tvåspråkigheten skulle ha varit ett problem. Han minns inte heller att han skulle ha kallats vare sig hurri eller finnjävel på stan. KUVA: ELIISA ALATALO Atte Blom har hittills velat påverka politiken genom musik och engagemang i medborgarrörelser. Nu ställer han upp i riksdagsvalet, som obunden på vänsterns lista. Tvåspråkigheten gör ju att man har två kulturer parallellt. Vänsterförbundet ska vara ett genuint tvåspråkigt parti. Skola gick Atte på svenska, först i Topeliusgatans folkskola, sedan i Reallyceum, Revan, på Elisabetsgatan. Vi hade en jazzklubb nere i skolans källare. Jag hade Erik Dannholm som klasskompis. Han var tenorsaxofonist och spelade med Henrik Otto Donner och Christian Schwindt. Dannholm hade en jazzkolumn på ungdomssidan i Hufvudstadsbladet som han bad mig ta över. På den tiden, på 1960-talet fanns ju i Husis en liberalism som var öppen för nya idéer, så när jag börja tycka om pop och rockmusik så skrev jag om det också. Jag tror att Husis var en av de första om inte den första, som tog in popmusik på kultursidan. Musiken blev ett politiskt uppvaknande Atte Blom ser en väg som går från hans känsla för jazzen, den svarta musiken, till insikten om förtrycket av den svarta befolkningen i USA och vidare till hans obehag för den ökande rasismen i dagens Finland. Musiken blev ett politiskt uppvaknande. Samtidigt som jag följde med musiken följde jag också med politiken. När jag hade permission från armén i Dragsvik så gick jag med Jag hoppas att jag kan aktivera människor. Jag ser en skrämmande utväckling mot ökad intolerans. uniformen på och följde med diskussioner med Erkki Pennanen, Pentti Saarikoski, Ele Alenius och hela gänget på Vanha. Jag såg att det fanns ett alternativ till vänster. Mina föräldrar var socialdemokrater båda två. Atte Blom spelar inte själv något instrument, så när han 1966 tillsammans med Donner och Schildt grundade skivbolaget Love Records så blev hans roll till en början att informera, organisera och engagera också på svenska. Småningom blev han medproducent. Love Records var skivbolaget som öppnade de igengrodda finländska fönstren mot resten av världen. Tackvare bolaget spreds vid sidan av bl.a. finländska arbetar- och protestsånger, musik från Latinamerika och Afrika. Det var speciellt Tricont-rörelsen, tredje världen rörelsen, som engagerade mig. De sånger som Kom-teatern och Agit Prop sjöng om tredje världen och det som då kallades för imperialismen, är fortfarande väldigt aktuella. Inom Tricont-rörelsen träffade Atte Johan Seppi v. Bonsdorff, bland annat legendarisk chefredaktör för vänstertidningen Ny Tid, och sörjer hans alltför tidiga död. Jag skulle vilja ha honom som samtalspartner om sådant som händer i dag. Jag tänker ofta att vad sku månne Seppi säga om det här. Har arbetarrörelsen slocknat? Atte Blom har hittills velat påverka politiken genom musik och engagemang i medborgarrörelser. Nu ställer han upp i riksdagsvalet, som obunden på vänsterns lista. Jag hoppas att jag kan aktivera människor. Jag ser en skrämmande utveckling mot ökad intolerans. Jag skulle vilja jobba för frisinne gentemot olika kulturer det betyder både etniskt ursprung och sexuell läggning. Men samtidigt vill jag göra folk medvetna om att det finns en ondska i världen som har rötter och historia. Den måste bekämpas. Ett begrepp som fattigdom t.ex. ska den uppfattas som en accepterad ny typ av kast? Ska vi sätta en stämpel i pannan på dem som står i Hurstis brödkö? Det är naturligtvis det borgerliga Finland som har den uppfattningen inbyggd. Men jag är rädd för att också en del av den s.k. arbetarrörelsen har slocknat eller stannat upp, den är inte mera aktiv inför de problem som finns i dag. Atte Blom ser också glädjeämnen. Det som jag är glad över är att det inom vänstern finns en så stark ungdomsrörelse. Det finns många unga människor med intresse för och medvetenhet om problemen i dag. Rahan haaskausta! Suomen vahvuus kansainvälisessä politiikassa on koko toisen maailmansodan jälkeisen ajan ollut rauhanturvaaminen, rauhansovittelu ja kehitysyhteistyö. Meillä on ymmärretty, ettei kriisejä voi ratkaista sotimalla, jos kriisin syyt ovat syvemmällä sosiaalisissa, poliittisissa ja taloudellisissa rakenteissa. Kansainvälisessä turvallisuuspolitiikassa on viime vuosina valitettavan usein taannuttu yhteistyön korostamisesta väkivaltaan ja asevaraiseen turvallisuusajatteluun. YK:n sijaan ensisijaisena kriisinhallintaorganisaationa nähdään yhä useammin sotilasliitto Nato. Myös EU satsaa omiin taistelujoukkoihinsa. Vaihtoehtoja onneksi on. Siviilikriisinhallinta voi tarkoittaa monia asioita ruokaturvasta lukutaitokampanjoihin ja taloudellisista kehitysohjelmista demokraattisen hallinnon koulutukseen. Näissä asioissa tarvitaan poliittista, yhteiskuntatieteellistä, juridista, pedagogista, taloudellista, lääketieteellistä ja sosiaalista osaamista. Myös kansalaisjärjestöissä on voimavaroja, joiden avulla voidaan edistää kestävää kehitystä, vakautta ja rauhaa. Afganistanin sotaretkeen ja tyhjän panttina seisoviin EU:n taisteluosastoihin satsatut rahat ovat pois kehitysyhteistyöstä ja siviilikriisinhallinnasta. Suomi satsaa Afganistanissa sotimiseen jopa viisikymmentä miljoonaa euroa vuodessa ja EU-joukkoihin lähes kolmekymmentä miljoonaa. Mikä on rahan haaskausta, ellei tämä? Vasemmisto on esittänyt EU-joukoista vetäytymistä ja Afganistanin sotilasoperaation muuttamista siviiliyhteiskunnan tukemiseksi kehitysyhteistyön ja siviilikriisinhallinnan keinoin. Afganistanin sotaan upotetuilla miljardeilla dollareilla saisi paljon enemmän aikaan, jos satsattaisiin ihmisten työllistymiseen, koulutukseen ja materiaalisen hyvinvoinnin parantamiseen. Suomella ei ole Afganistanissa sotilaallisesti juuri mitään annettavaa, mutta paljon hävittävää. Aseiden avulla ei voi puuttua naisten sortamiseen kotien seinien sisällä tai yhteiskunnan ja kulttuurin patriarkaalisiin rakenteisiin. Naisten aseman kohentamiseen syvällä Afganistanin maaseudulla eivät ulkomaiset sotilaat pysty, mutta siviilikriisinhallinnan ja kehitysyhteistyön toimijat voisivat saada avun perille. Maailma tarvitsee sotimisen sijaan rauhanturvaamista, kehitysyhteistyötä ja siviilikriisinhallintaa. Globaalilla tasolla kaiken tämän toiminnan luonnollinen elin on YK, jonka organisaatiota tulisi tätä tarkoitusta varten kehittää. Suomen tulee tukea YK:ta ja nostaa siviilikriisinhallinta ja kehitysyhteistyö ensisijaisiksi konfliktien ratkaisukeinoiksi. Annika Lapintie Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja

7 HELSINKI Vasemmistoliiton vaalilehti vaalit.vasemmisto.fi 7 Ekologinen hyvinvointivaltio on välttämätön TEKSTI: ELINA TURUNEN KUVA: PIA HYÖTYNEN Luonnolla on itseisarvo. Etelä-Suomen metsiä ja soita ei suojella vain siksi, että luonnon monimuotoisuuden ja hiilivarastojen väheneminen tekee meidät haavoittuvammiksi esimerkiksi ilmastonmuutokselle. Lajit ovat itsessään arvokkaita. Ympäristöpolitiikassa on ymmärrettävä, että puolustamme äänetöntä, sanoo eduskuntavaaliehdokas ja kansalaisjärjestöaktiivi Henrik Nyholm. Luonnolla on itseisarvo. Esimerkiksi Etelä-Suomen metsiä ja soita ei ole suojeltava vain siksi, että luonnon monimuotoisuuden ja hiilivarastojen väheneminen tekee meidät haavoittuvammiksi esimerkiksi ilmastonmuutokselle, vaan myös siksi, että lajit ovat itsessään arvokkaita. Toimittaja ja kaupunginvaltuutettu Silvia Modig on myös Vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas. Vasemmistolainen ympäristöpolitiikka on globaalisti solidaarista. Ratkaisu ei ole se, että Helsingissä ajetaan palmuöljydieselillä. Vaikka päästöt täällä vähenevät, toisaalla kaadetaan sademetsiä plantaasien tieltä. Suuryhtiöiden rynniminen viljelyalueille on ajanut paikalliset viljelijät ahdinkoon. Vastuuta on kannettava globaalisti. Kuluttaja ei yksin vastuussa Mitä ympäristön suojelemiseksi on tehtävä? Törsäily ja lentomatkustaminen syyniin. Tämä ei tarkoita vaatimusten sysäämistä yksilöille. Ympäristöpäätökset tulee tehdä valtiotasolla. Kuluttajalla on vastuuta, mutta sitä ei saa jättää pelkästään hänelle, sanoo Henrik Nyholm. Hyvä yhteiskunta on siis sellainen, jossa jokainen voi tehdä hyviä valintoja ja jossa huonot vaihtoehdot karsitaan yhteisillä päätöksillä. Millaisia rakenteelliset ratkaisut ovat? Ilmastolaki on saatava ensi hallituskaudella. Se on joustava tapa saavuttaa kansainväliset päästötavoitteet, Nyholm ilmoittaa. Silvia Modig kannattaa ilmastolakia. Lisäksi EU:n tulee säätää hiilitullit tuotteille, joiden valmistaminen tuottaa paljon päästöjä. Hiilitullit ovat konkreettinen keino estää hiilivuotoa eli tuotannon karkaamista lepsumpien päästörajoitusten maihin. Ne myös rohkaisevat unionin ulkopuolisia maita toteuttamaan päästövähennyksiä. Hiilitullit pitää toteuttaa niin, että niillä luodaan köyhiin maihin kestävää kehitystä, eikä vaikeuteta maiden tilannetta entisestään, Nyholm lisää. Hyvässä yhteiskunnassa jokainen voi tehdä kestäviä valintoja. Huonot vaihtoehdot karsitaan yhteisillä päätöksillä. Myös Modig kannattaa ilmastolakia. Kaupunkirakennetta tulee tiivistää, ja uudet alueet suunnitella raiteiden varrelle. Raidehankintoihin tulee perustaa rahasto, jotta projektit etenevät, vaikka poliitikot vaihtuvat. Radikaalisti kohtuullista elämää Vasemmistoliiton ympäristökampanjassa vaaditaan, ettei pienituloisia ihmisiä unohdeta. Joukkoliikenteen on toimittava ja oltava edullista. Esimerkiksi energiansäästöön kannustavien suorien tukien on oltava riittäviä niille, jotka eivät saa verovähennyksiä. Ruuhkamaksut vähentäisivät autoilua, ja saisimme varoja joukkoliikenteen kehittämiseen. Myös haittaveroja on kohdennettava ympäristövihamielisiin tuotteisiin, vaatii Modig. Toisaalta yhteiskunnan on otettava rooli tottumusten muuttamisessa. Kasvispainotteisen ruokavalion edistäminen on avainasemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa, Modig toteaa. Näkemys muutostarpeesta on selvä. Meidän tulee ymmärtää, että nykyisen kaltainen kulutus ei ole mahdollista. Vasemmiston tulee rohkeasti vaatia vähemmän. Ulkomaalaiset työntekijät ovat oman onnensa nojassa. Harmaa talous kuriin Levyseppä ja eduskuntavaaliehdokas Ilpo Haajan mielestä tilaajavastuulain noudattamista pitää valvoa tiukasti. Hän haluaa kitkeä harmaan talouden. Ammattitaidottomat työntekijät ovat oman onnensa nojassa. TEKSTI: ELINA TURUNEN KUVA: ELIISA ALATALO Harmaa talous aiheuttaa työttömyyttä monilla eri aloilla, esimerkiksi rakennus-, metalli-, ravintola- ja kuljetusalalla. Valtio menettää samalla miljardeja euroja maksamattomina veroina, Ilpo Haaja toteaa. Harmaan talouden mahdollistaa niin sanottu mekaanikkoasetus, jonka mukaan EU-maista voi tulla työntekijöitä kuudeksi kuukaudeksi verovapaasti tänne töihin. Työvoimaa tuodaan aloille, joilla on samanaikaisesti lomautettuja ja työttömiä. Tilanteen parantuessa oma lomautetut olisi palkattava ensin. Etelämmästä tulee myös henkilöitä, joiden ammatti vaihtuu laivamatkan aikana pitsanpaistajasta levysepäksi tai hortonomista kirvesmieheksi. Ammattitaidottomat työntekijät ovat oman onnensa nojassa esimerkiksi tapaturman sattuessa. Ammattitaidottomuudesta tulee myös aikanaan suuria laskuja, esimerkiksi jos putkiremontti tehdään väärin, Haaja muistuttaa. Harmaan talouden torjuntaan pyrkivän tilaajavastuulain mukaan urakoitsijan täytyy toimittaa tilaa- jalle esimerkiksi todistus verojen maksamisesta ja tiedot työehdoista. Tilaajavastuulain noudattamista tulee valvoa kunnolla. Sanktioiden lain rikkomisesta tulee olla nykyistä suurempia, ja laki täytyy ulottaa koko aliurakointiketjuun, Haaja vaatii.

8 8 vaalit.vasemmisto.fi HELSINKI Vasemmistoliiton vaalilehti Tiedostaen ja täsmätoimin TASA-ARVOON Vasemmistonaisten uusi puhenainen Saila Ruuth on Porvoosta helsinkiläistynyt 29-vuotias sosiaalipolitiikan opiskelija. Politiikan lisäksi hän harrastaa kuorolaulua Vasemmistonuorten Ääri-kuorossa. TEKSTI: LENA PAJU KUVA: KIRRE KOIVUNEN Innostun miehistä, jotka ottavat naisja sukupuolten tasa-arvokysymykset vakavasti! Saila Ruuthilla on hyvä perhe Helsingissä eli avoliitto, joka on riittävän tiivis ja sopivan löyhä. Porvoossa on edelleen lapsuuden koti, jonne on vilkkaat yhteydet, vaikkei Saila haluakaan enää asua pikkukaupungissa. Nautin siitä, että en Helsingissä tunne vastaantulijoita eivätkä he minua. Sailan mielestä parhaita vaaliehdokkaita ovat ne, jotka reippaasti uskovat itseensä ja sanomaansa ja uskaltavat olla sitä mitä ovat. Sellainen ehdokas menestyy ja saa ihmisiltä luottamusta. Juuri tällaisia ehdokasnaisia meillä on jokaisessa vaalipiirissä. Vasemmistonaisten tavoitteena on eduskuntaryhmä, joka on nykyistä suurempi ja naisistuneempi. Ryhmä, jossa on suurin piirtein yhtä paljon naisia ja miehiä kuvastaa enemmän Vasemmistoliiton aktiivitoimijoita, äänestäjiämme ja koko Suomen kansaa, Saila perustelee. Henkilökohtaisesti iloitsen kyllä jokaisesta kansanedustajasta, joka ymmärtää sukupuolen merkityksen ihmisten elämässä ja poliittisessa päätöksenteossa. Suoras- taan innostun miehistä, jotka ottavat nais- ja sukupuolten tasa-arvokysymykset vakavasti! Köyhyydellä on sukupuoli Sukupuolineutraalilla politiikalla ei Sailan mielestä ratkota sen paremmin naisten kuin miestenkään ongelmia. Esimerkiksi köyhyyden poistaminen on politiikkamme kulmakiviä. Jotta onnistumme tässä, on kaivauduttava pintaa syvemmälle: naisten ja miesten köyhyys ovat erinäköisiä ja syyt köyhyyteen ovat erilaisia. Ei siis riitä että puhumme ylätasoisesti köyhyydestä, tarvitaan tietoa ja täsmätoimia, jotta politiikkamme kohdistuu oikein ja vaikuttaa, Saila vaatii. Köyhyyden poistaminen on hyvä esimerkki myös yhteiskunnallisen tutkimuksen ja tilastoinnin tärkeydestä. Köyhyys tai sukupuolten välinen epätasa-arvoisuus eivät poistu sillä, ettei ilmiöistä ole tietoa. Ongelmien ratkominen on mahdotonta, jos valtion tuottavuusohjelma ja yliopistouudistus näivettää tutkimuksen ja tilastoinnin. Naisten vaaliteemoista Saila nostaa esille vielä julkiset palvelut sekä työn ja muun elämän yhteen sovittamisen. Arjen sujuvuuden kannalta toimivat julkiset palvelut ovat nykyisen työnjaon vallitessa edelleen etenkin naisten elämän kannalta a ja o. Palkkatyö ei saa viedä aikaa ja voimia koko muulta elämältä. Moninaisuutta kannustetaan Saila ei halua puhenaisena päsmäröidä siinä, mitä paikallistasolla pitäisi tehdä. Haluan kannustaa kaikenlaiseen toimintaan, ja Vasemmistonaisten hallitus Valtikka tukeekin mitä erilaisimpia vaalitapahtumia ympäri Suomea. Taloudellisen tuen ja tilaisuuksi- Saila Ruuth painottaa, että Vasemmistonaiset tukee monenlaista vaalitoimintaa. Naisia kun on moneksi. en järjestämisavun lisäksi Vasemmistonaiset tekee vaalikortin sekä Pippuri-lehden vaalinumeron. Myös vuoden 2007 vaaleihin tehty Punahilkka-peli sekä Minäkö tasaarvoinen? -vaalikysely otetaan uusiokäyttöön. Miksi keksiä uutta, jos kerran hyväksi havaittua voidaan käyttää uudelleen? Reilua pienyrittäjyyttä! KOONNUT: PIA HYÖTYNEN KUVA: ERKKI JOHANNES KAUHANEN Vasemmistolla on pienyrittäjäohjelma, sillä omalla työllään itsensä elättävät ammatinharjoittajat ja pienyrittäjät ovat aina olleet tärkeä osa vasemmistolaista liikettä. Vasemmisto toimii työtä tekevien ja heikommassa asemassa olevien puolesta. Työllään elävät yrittäjät ovat heikoilla pääomavaltaisten suuryritysten hallitsemilla markkinoilla ilman vahvaa hyvinvointivaltiota. Pienyrittäjien ja etenkin itsensä työllistävien yrittäjien asema on hyvin samankaltainen palkkatyöläisen kanssa, joskus jopa heikompi. Osalla yrittäjistä tulot ovat pienempiä kuin suomalaisilla keskimäärin. Suomessa lakisääteinen työttömyysturva on ulotettu myös yrittäjiin, mutta se ei vastaa tämän päivän tarpeisiin. Vasemmisto vaatii konkreettisia parannuksia pienyrittäjien ja itsensä työllistäjien arkeen ja asemaan. Suomessa oli alkutuotanto pois lukien yrityksiä työ- ja elinkeinoministeriön arvioiden mukaan vuoden 2008 lopussa yli Määrä on lisääntynyt tasaisesti viime vuosina. Yksinyrittäjien määrä on jatkuvassa kasvussa. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat yhä merkittävämpiä työllisyyden kannalta ja suuryritysten merkitys työllistäjänä vähenee. Yrittäjyys edistää hyvinvointia Vasemmisto tukee uusien yritysten syntymistä, mutta vastustaa lisääntyvää pakkoyrittäjyyttä. Yrittäjyyden tulee olla aito valinta, ei suurten yritysten, kuntien tai valtion keino päästä eroon työnantajavelvoitteista. Lainsäädännön selkiyttäminen vähentää pienyrittäjien byrokratiaa ja helpottaa oman tilanteen ennustettavuutta. oma valinta. Lue Pienyrittäjäohjelma: Emme hyväksy työntekijän palkkasuhteen muuttamista yritysmuotoiseksi ilman työntekijän suostumusta. Yrittäjän pitää voida määritellä itse työnsä hinta, työaikansa ja työtapansa, eikä yrittäjän pidä olla täysin riippuvainen yhdestä asiakkaasta. Yrittäjällä pitää olla mahdollisuus voiton saamiseen valitsemillaan tavoilla. Yrittäjä ei voi työskennellä toisten johdon alaisena. Mikäli näin ei ole, hänet pitää katsoa niin verotuksessa kuin työsopimusten osalta toisella työsuhteessa palkkatyötä tekeväksi henkilöksi. Reilua kilpailua Pienyrittäjät tulee ottaa huomioon kaikessa päätöksenteossa. Valtion ja kuntien tulee pääosin tuottaa julkiset palvelut. Jos toimintoja ostetaan yksityisiltä, huolehditaan, että tarjouskilpailut pysyvät reiluina ja että pienet paikalliset yritykset pystyvät niihin osallistumaan. Rehellisen pienyrittäjän toimintamahdollisuuksia estävät epärehelliset yritykset. Reilu kilpailu on mahdollista vain, kun kaikki työnantajat hoitavat verot, maksut ja työehtosopimusten mukaiset palkat. Harmaan talouden kitkeminen mahdollistaa reilun kilpailun, ja lisääntyneillä verotuloilla voidaan pienentää veroja ja maksuja. Yritykset menestyvät, kun työntekijöistä pidetään huolta ja he pääsevät vaikuttamaan työhönsä ja ammattiliittoihin kuulumista tuetaan. Parhaimmillaan yrittäjyydessä yhdistyy sekä yrittäjän että hänen työntekijöidensä edut.

9 HELSINKI Vasemmistoliiton vaalilehti vaalit.vasemmisto.fi 9 Yliopistoissa ei juhlita uutta yliopistolakia Tieteentekijöiden liiton selvityksen mukaan yhdeksän kymmenestä yliopistolaisesta pitää yliopistouudistusta epäonnistuneena. Vuonna 2010 voimaan astunut laki ei ole täyttänyt lupauksia byrokratian vähenemisestä tai paremmasta työympäristöstä. TEKSTI: JUKKA LIUKKONEN KUVAT: ELIISA ALATALO Martina Reuter Katri Immonen Heikki Patomäki Lain luvattiin parantavan opiskelumahdollisuuksia ja tuovan lisää rahaa opetukseen ja tutkimukseen. Sen sijaan uudistus on johtanut YT-neuvotteluihin, ja monia oppiaineita ja yliopistokeskuksia uhkaa alasajo. Sinivihreän hallituksen kaunopuheita uskoneet ovat törmänneet karuun todellisuuteen. Tilanne on todella turhauttava, sanoo akatemiatutkija Martina Reuter Helsingin yliopistosta. Hän toimi aktiivisesti lakia vastustavassa liikkeessä ja on nyt lähtenyt Vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokkaaksi. Reuterin mielestä yliopistot ovat selviytyneet surkeasti työnantajan tehtävästä. Yliopistoista tehtiin itsenäinen Elinkeinoelämän keskusliittoon kuuluva työnantaja. Samanaikaisesti yliopistot ovat aivan yhtä sidottuja valtion ohjaukseen ja riip- puvaisia valtion rahoituspäätöksistä kuin ennenkin, kritisoi Reuter. Opintotuen saamista on hankaloitettu, ja ylipistolain positiiviset puolet jätettiin toteuttamatta. Lukukausimaksut uhkaavat Tasa-arvoiset opiskelumahdollisuudet takaavan opintotuen saamista on hankaloitettu, ja ylipistolain positiiviset puolet jätettiin toteuttamatta. Lupaus irrottaa yliopistot valtion tuottavuusohjelmasta osoittautui tämän vuoden budjetin myötä valheeksi, Reuter toteaa. Hän pitää yliopistoihin kohdistuvaa säästökuuria huolestuttavana myös siksi, että taloudellinen puute saa lukukausimaksut näyttämään houkuttelevalta vaihtoehdolta yhä useamman yliopiston rehtorin ja hallintopäällikön silmissä. Yliopistolaki mahdollisti lukukausimaksujen keräämisen EU/ Eta alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Elinkeinoelämän kes- kusliitto kannattaa maksujen laajentamista kaikille. Myös monista puolueista löytyy kannatusta maksuille, sanoo Katri Immonen, opiskelija-aktiivi, pitkän linjan ylioppilaskuntavaikuttaja sekä Helsingin vaalipiirin Vasemmiston ehdokas. Ei sanelupolitiikkaa Yliopistojen uudistaminen on mennyt pitkälti sanelulinjalla. Valtaa on siirretty yliopistodemokratialta kohti muutamien harvainvaltaa. Useimmat johtajat ovat professoreita, mutta heistäkään kaikki eivät usko sanelupolitiikkaan. Yksi heistä on kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki, joka näkee, ettei yliopistoihin pidä luoda erillistä hallinto-ohjausjärjestelmää. Olennainen tieto on niillä, jotka ovat täällä oppimassa ja tutkimassa, sanoo Patomäki, joka on myös Helsingistä Vasemmistoliiton ehdokkaana. Vapaan yliopiston peruspilareihin kuuluu omaehtoinen itsehallinnollisuus ja vakaa julkinen rahoitusjärjestelmä, joka ei puutu tieteen tai opetuksen sisältöön, Patomäki toteaa. Yliopiston kannalta on sitä parempi, mitä nopeammin pääsemme palaamaan kollegiaaliseen demokratiaan. Kamppailu jatkuu Vasemmiston usko yliopistoihanteisiin ei ole vain puheiden tasolla. Katri Immosen Opiskelijatoiminta-verkosto toimii jo monen eri yliopiston kampuksella. Heikki Patomäki on kutsunut koolle Vapaan ja kriittisen yliopistotyöryhmän laatimaan vastaesityksen Teknologiateollisuuden yksipuolisten ja lyhytnäköisten intressien pohjalta laaditulle innovaatioraportille. Kaikille yhtäläinen julkinen koulutus on oikeudenmukaisen yhteiskunnan, demokratian ja tieteen kriittisen järjen edellytys, muistuttaa Patomäki. Reuter unelmoi paremmasta yliopistosta, jossa on riittävästi opettajia, jotka ehtivät sekä tutkia että opettaa. Kamppailu ei ole suinkaan ohi, julistaa Katri Immonen. Eriarvoistuminen lähtee kouluista Hanna Mithiku pohdiskelee, mihin suuntaan peruskoulua halutaan kehittää. Onko peruskoulun tavoitteena muutamien huippuosaajien kouluttaminen vai tasa-arvoinen koulutus? TEKSTI: ELINA TURUNEN Hanna Mithiku kaipaa kouluihin resursseja opetuksen laadun parantamiseen. Peruskoulu on tärkeä, kun halutaan, ettei perhetausta ratkaise tulevaisuutta. Liian varhain toteutettu valinnaisuus, koulujen valikoiminen ja oppilaiden jakaminen tasoryhmiin johtavat entistä aikaisempaan eriarvoistumiseen. Harva alakouluikäinen tietää, mikä aikuisena kiinnostaa. Usein vanhemmat, joilla on koulutusta ja hyvä toimeentulo, käyttävät enemmän energiaa lasten koulun valintaan. Pääkaupunkiseudulla koulun valitseminen johtaa helposti myös siihen, että maahanmuuttajat eivät jakaannu kouluihin tasaisesti, Hanna Mithiku sanoo. Hän on teologian opiskelija ja Vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas. Resurssit laatuun Kouluissa tarvitaan resursseja laadun, ei määrän parantamiseen. Tuntijakouudistuksessa ei tarvitse lisätä oppiaineiden määrää. Esimerkiksi etiikan ja draaman opetus voidaan integroida osaksi muiden aineiden opetusta. Etenkin pienissä kouluissa ai- neiden suuri määrä vie kohtuuttomasti resursseja. Luokkakokoja pienentämällä opettajille jäisi aikaa erilaisten oppijoiden huomioimiseen. Pisa-tulokset ovat opettajakoulutuksen laadukkuuden ja tasa-arvoisen peruskoulutuksen ansoita. Suomen hienojen Pisa-tulosten taustalla on, että oppimistuloksissa ei ole suuria eroja koulujen välillä. Tämä on opettajakoulutuksen korkean tason ja tasa-arvoisen peruskoulutuksen ansiota.

10 10 vaalit.vasemmisto.fi HELSINKI Vasemmistoliiton vaalilehti Asuntojen hinnat alas ja lisää yhteisöllisyyttä TEKSTI: ELINA TURUNEN Johanna Elonen kritisoi sitä, että Helsinki on ylkoistanut rakentamisen suurille yrityksille. mukaan suunnitteluun. Kaupungin tulisi tukea selvemmin ryhmärakentamista ei vain rahalla, vaan myös tarjoamalla tietoa ja apua Kaavoitusta on lisättävä ja kohtuuhintaista lainoitusta saatava lisää. käytännön asioissa, kuten kaupungin byrokratiassa ja rakentamisessa. Kaupunki voisi tukea rohkeammin myös kolmannen sektorin toimijoita. On paljon hyviä voittoa tavoittelemattomia yhteisöllisiä hankkeita, Modig ehdottaa. Tässäkin kuntien omat rakennusliikkeet voisivat olla osa rat- kaisua. Myös valtion asuntorahasto on avainasemassa. Kaavoitusta on lisättävä ja kohtuuhintaista lainoitusta saatava lisää, Saarinen sanoo. Invånardemokrati Stadens eget byggbolag skulle leda till en bättre förhandlingssituation från stadens sida. Således skulle tävlan mellan de privata företagen öka i och med att de inte längre kunde spekulera med priserna och villkoren till sin fördel på Helsingforsbornas bekostnad, säger riksdagskandidat Joonas Leppänen. Det handlar inte enbart om vad som skulle bli ekonomiskt förmånligare på sikt utan även om demokrati, dvs. vem som ytterst har makten att leda utvecklingen i staden, stadsborna eller byggföretagen. Enligt mig tillhör makten stadsborna. Tällä hetkellä Helsingissä asumisen suurin ongelma on korkea hinta. Sekä vuokraettä omistusasuminen on Helsingissä tavattoman kallista. Se rajoittaa ihmisen elämää, kansanedustajaehdokas, Silvia Modig sanoo. Helsingin seudulla pitäisi rakentaa vuosittain uutta asuntoa, että kaikille riittäisi oma koti. Tällä hetkellä rakentamisvauhti on asuntoa. Helsinki on ulkoistanut asuntopolitiikan muutamalle suurelle rakennusliikkeelle, jotka rakentavat asuntoja juuri niin paljon, että voitot pysyvät mahdollisimman suurina, kansanedustajaehdokas Johanna Elonen toteaa. Ja omistusasuntojen rakentamisesta saa suuremmat voitot kuin vuokra-asunnoista. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä on useaan otteeseen vaatinut kaupungin oman rakentamisyksikön perustamista. Oma rakentamisyksikkö voisi tehdä asuntoja omakustannushinnalla. Mikäli rakennusliikkeet nyt pyytävät ylihintaa, ne häviäisivät kilpailut kaupungin omalle yksikölle, Modig sanoo. Hinnat laskisivat, ja voitaisiin rakentaa myös huonon suhdanteen aikana. Nyt rakennusliikkeet suostuvat rakentamaan vain silloin, kun asunnot menevät kaupaksi nopeasti. Muutos vakauttaisi jopa alan työllisyyttä nykyisiltä rajuilta suhdannevaihteluilta, lisää Modig. Viihtyvyyttä asumiseen Kaavoituksella voidaan vaikuttaa asuinalueiden viihtyisyyteen ja helpottaa välttämättömien palveluiden rakentamista asuntojen läheisyyteen. Kansanedustajaehdokas Markku Saarisen mielestä hyvä asuminen tarkoittaa sitä, että voi itse valita asuinpaikkansa ja asumismuodon. Se tarkoittaa myös turvallista vuokrasuhdetta ja asuinympäristöä. Yhteisöllisyys tuo turvallisuutta. Palveluiden pitäisi olla lähellä asuinpaikkaa: kaupat, koulut, lastenhoito ja työpaikat. Rakentaessa pitäisi huomioida lapset ja liikuntarajoitteiset ihmiset. Myös yhteisten tilojen tarve pitää ottaa huomioon. Tarvitaan ihmisten näköisiä eläviä kortteleita, joita syntyy ainoastaan ottamalla asukkaat aidosti TEKSTI: JORMA PIKKARAINEN KUVA: PIA HYÖTYNEN Helsingin kaupungin vuokratalofuusio Kaupungin vuokrataloyhtiöiden fuusio uhkaa nostaa vuokria ja heikentää asukasdemokratiaa. Vasemmistoliitto esitti kaupunginvaltuustossa syksyllä vuokrataloyhtiöiden fuusion hylkäämistä. Valitettavasti hävisimme äänestyksessä, koska kokoomus ja pääosa vihreistä ja sosialidemokraateista äänestivät fuusion puolesta, harmittelee valtuusto- Pekka Saarnio kehottaa vuokralla asuvia pitämään kiinni asukasdemokratiasta. ryhmän puheenjohtaja Pekka Saarnio. Nyt asukkaiden on oltava entistä vahvemmin liikkeellä, jotta vuokralaisdemokratiasäännöstöjä uudistettaessa asukasdemokratia ei huononisi. On myös turvattava, etteivät vanhat asukkaat joudu maksamaan uudistuotannon aiheuttamia lisämenoja. Politiikkaa sydämellä Vasemmistoliiton varapuheenjohtajat Risto Kalliorinne ja Aino-Kaisa Pekonen haluavat yhteiskunnan, jossa ollaan ihmisen puolella. He uskovat, että siihen voi päästä puhumalla asiaa, mutta myös hymyilemällä välillä. TEKSTI: JENNI JUSSLIN KUVAT: HAASTATELTUJEN KOTIALBUMISTA kaa muille. Yhteinen hyvinvointi niin ihmisten kuin ympäristön kanssa yhdistää vasemmistolaisia, Pekonen jatkaa. Kunnallispoliitikkoperheen lapsi Aino-Kaisa Pekonen ja heikkotuloisen arkeen työttömänä havahtunut Risto Kalliorinne ovat vankkumattomia vasemmistolaisia. Pekonen päätyi kunnallispoliitikoksi Riihimäellä vuonna 2004, kun vanhemmat vihjasivat, että asioita voi ajaa itsekin. Aiemmin Pekonen oli antanut kehitysehdotuksia kunnallispolitiikassa toimivien vanhempiensa kautta. Sanoin vanhemmilleni, etten osaa kuntapäättäjänä olemista ollenkaan. Isä sanoi, että miten niin et osaa, nehän ovat tavallisten ihmisten tavallisia asioita, Pekonen muistelee. Oululainen Risto Kalliorinne oli työttömänä 1990-luvun alussa. Hän tapasi silloin paljon elämäänsä ja politiikkaan tyytymättömiä ih- misiä kuppiloissa ja kuunteli kertomuksia siitä, mitkä kaikki asiat ovat huonosti. Ajattelin, että asiat eivät purnaamalla muutu miksikään. Sitten lähdin kunnallisvaaliehdokkaaksi, hän kertoo. Nykyisin kummatkin vaikuttavat kunnallispolitiikan lisäksi valtakunnallisesti Vasemmistoliitossa varapuheenjohtajina. Kumpikin on ehdolla myös eduskuntaan. Yhteinen omatunto Muista huolehtiminen kuuluu varapuheenjohtajien mukaan vahvasti vasemmistolaiseen arvomaailmaan. Vaikka asiat ovat vakavia, niistä voidaan puhua myös toiveikkaissa merkeissä. Poliitikot ovat mielestäni puolueesta riippumatta huumorintajuisia, mukavia ja sanavalmiita ihmisiä. Politiikka on verkostoitumista ja yhteistyötä muiden kanssa, jotta asioita saadaan eteenpäin, Kalliorinne toteaa. Pekosen mukaan poliitikon kulmat kurtistuvat silloin, kun asioihin suhtautuu sydämellä eivätkä ne välttämättä mene toivotulla tavalla. Politiikkaa pitää ja voikin tehdä ilolla, hän kertoo. Politiikan perusasetelma on Kalliorinteen mukaan yksinkertainen. Kunnallispolitiikassa on tietyt palvelut, jotka pitää järjestää ja verot, jotka kerätä. Kuntalaiset valitsevat omat luottohenkilönsä päättämään rahoista ja palveluista. Pekosen mukaan puolueen toiminnassa korostetaan sosiaalista omaatuntoa ja vastuun ottamista muista. Vaikka olisi hyvin toimeentuleva, niin omastaan voi ja- Mahdollisuus vaikuttaa Politiikka on varapuheenjohtajien mukaan paras tapa vaikuttaa ympäristöön. Kalliorinteen mukaan politiikasta luullaan usein, että ratkaisut olisivat helppoja ja yksinkertaisia. Yhteiskunnasta huolehtiminen vaatii kuitenkin neuvottelua ja yhteistyötä monella eri taholla sekä itsensä peliin panemista. Usein ajatellaan, että poliitikot hyötyvät tekemisistään runsaasti. Suomessa on paljon kunnanvaltuutettuja, jotka tekevät tärkeää työtä omalla ajallaan ja pienillä korvauksilla. Ainoana etuna on asioiden aikaansaaminen ja joskus hyvät pullakahvit kokouksessa, muotoilee Kalliorinne. Pekonen mainitsee, että usein ihmiset sanovat, ettei politiikka kiinnosta. Kaikkiin asioihin voi kuitenkin vaikuttaa, lapsiperheiden asemaan, koulujen ryhmäkokoihin, vanhushuoltoon. Ihmisten luottamus poliitikkoihin on mennyt. Siihen ei auta äänestämättä jättäminen, sillä vain äänestämällä voi vaikuttaa, ketkä ovat päättämässä, Pekonen kannustaa. Näissä vaaleissa on todellinen mahdollisuus ravistella vaihtoehdottomalta tuntuvaa nykymenoa, Kalliorinne täydentää.

11 HELSINKI Vasemmistoliiton vaalilehti vaalit.vasemmisto.fi 11 Työ on paras väylä yhteiskuntaan Maahanmuuttotaustaiset eduskuntavaaliehdokkaat peräänkuuluttavat monipuolisempaa maahanmuuttopolitiikkaa Suomeen. TEKSTI: JENNI JUSSLIN KUVAT: HAASTATELTUJEN KOTIALBUMEISTA Helsingin vaalipiirissä ehdolla olevan Hanna Mithikun mukaan nykyistä maahanmuuttopoliittista keskustelua pitäisi laajentaa. Erilaisten maahanmuuttajien välille ei tehdä mitään eroa. Maahanmuuttajista ei voida puhua yhtenä ryhmänä. Mikä yhdistää sudanilaista pakolaista ja virolaista rakennustyömiestä? Ei luultavasti kovin moni asia. Hankasalmelainen Miriam Ramirez toteaa, että avustuskierteeseen joutuminen voi lamauttaa siirtolaisen. Joskus henkilö ei sopeudu, vaan tulee riippuvaiseksi sosiaaliavustuksista, Ramirez sanoo. Hanna Mithiku on etiopialaistaustainen, Helsingissä asuva kirkollisvaltuutettu. Miriam Ramirez muutti Suomeen Chilen Aconcaguan laaksosta ja toimii yrittäjänä. Työ on väylä yhteiskuntaan Maahanmuuttajien työllistäminen on ehdokkaille tärkeä asia. Ramirez kannattaa mallia, jossa maahanmuuttajat otettaisiin opiskelun ohella työelämään mukaan. Hänen mukaansa suomalainen valitaan useammin töihin kuin maahanmuuttaja. Maahanmuuttajille olisi hyvä Hanna Mithiku Vasemmiston maahanmuuttajapoliittiset linjaukset KOONNUT: PIA HYÖTYNEN Vasemmistoliiton siirtolaisuuspoliittiset linjaukset rakentuvat kansainvälisillä sopimuksilla vahvistettuihin ihmisoikeuksiin, yksilön vapauteen, tasa-arvoon ja Suomen perustuslain takaamiin oikeuksiin. Suomeen eri syistä muuttaneet ihmiset tarvitsevat alkuvaiheessa nykyistä parempia erityispalveluita päästäkseen osaksi yhteiskuntaa. Suomeen muuttaneet on otettava yhteiskunnan täysivaltaisiksi jäseniksi, yhdenvertaisin oikeuksin ja velvollisuuksin. on taattava oikeus peruspalveluihin. tulee olla samat kaikille. Keskustelussa korostetaan rikollisuutta, työttömyyttä ja sosiaalituilla elämistä, mikä vaikeuttaa maahanmuuttajien arkea ja sopeutumista. päästä töihin, jolloin he pääsevät kiinni yhteiskuntaan, oman elämän rytmiin ja kontaktiin suomalaisten kanssa, Ramirez sanoo. Työperäistä maahanmuuttoa pitäisi Mithikun mielestä käsitellä aktiivisemmin muun politiikan yhteydessä. Jos työvoimapolitiikka saadaan kuntoon, sillä on myönteisiä vaikutuksia sekä maahanmuuttajille että suomalaisille työttömille. Työehtosopimusten noudattaminen, minimipalkka ja harmaan talouden kitkeminen ovat korjattavia asioita. Toimiva työvoimapolitiikka vähentää rasismiakin, sillä se ehkäisee vastakkainasettelun suomalaiset työttömät maahanmuuttajat syntyä, Mithiku miettii. Ramirez ehdottaa valvontaperiaatteiden luomista yrityksille, jotka käyttävät ulkomaista, usein halvempaa työvoimaa. Tähän olisi Ramirezin mukaan hyvä puuttua myös EU-lainsäädännöllä. Se rauhoittaisi liikehdintää Miriam Ramirez maasta toiseen taloudellisten etujen perässä, hän pohtii. Huomio integraatioon Maahanmuuttajat ovat kirjava joukko, joita ei usein yhdistä muuta kuin uusi kotimaa. Maahanmuuttajia tulisi Mithikun mukaan kotouttaa aktiivisemmin. Kielen opetus, lainsäädännön tuntemus ja tapojen tuntemus ovat asioita, joissa maahanmuuttaja tarvitsee kantasuomalaista tukea. Maahanmuuttajapolitiikan päämääränä tulee olla integraatio, hän painottaa. Ramirezin mielestä moni asia on nyt paremmin kuin hänen tullessaan Suomeen. Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta suojaa maahanmuuttajaa ja antaa tälle mahdollisuuksia, kuten suomen kielen opiskelua ja rahallista tukea. Eroon uhkakuvista Mithiku toivoo, että maahanmuuton uhkakuvista päästään eroon. Keskustelussa korostetaan usein rikollisuutta, työttömyyttä ja sosiaalituilla elämistä, mikä vaikeuttaa maahanmuuttajien arkea ja sopeutumista. Maahanmuuttaja joutuu aina uudelleen perustelemaan oman olemisensa oikeutuksen ja todistamaan olevansa ahkera, rehellinen ja hyödyllinen, Mithiku muotoilee. Asioihin voi kuitenkin vaikuttaa valitsemalla eduskuntavaaleissa puolueen ja ehdokkaan hoitamaan asioitaan. Ihannetilanteessa maahanmuuttajan Suomi olisi se sama Suomi kuin se on meille Suomessa syntyneille. Suomi, jossa maahanmuuttaja on suomalainen, hän visioi. helpotettava ja pysyvämmin maassa oleskeleville on myönnettävä työnteko- ja opiskeluoikeus. Työnteko on sallittava riippumatta oleskeluluvan tyypistä. on lopetettava ja maahanmuuttoviraston mielivaltaiset käännytys- ja oleskelulupapäätökset on saatava kuriin. on oltava lakisääteinen oikeus kaikille maahanmuuttajille. syrjiminen ja edistettävä maahanmuuttajien työllistymistä. kaikilla koulutustasoilla. liittyvien päätösten vaikutusten arviointi ja toimenpiteiden seuranta on tehtävä myös sukupuolinäkökulmasta. roolia kotoutumisessa tulee vahvistaa. muiden erityishuomiota tarvitsevien maahanmuuttajien tarpeet on otettava huomioon palveluissa. telmää, tutkintaa ja syytteeseenpanoa on tehostettava. Vasemmistoliiton maahanmuuttajataustaisia ehdokkaita ovat: Hanna Mithiku Mohammed Kaiser Sylvain Kipré Wafa Ameli Vaasa Miriam Ramirez Roland Berg

12 12 vaalit.vasemmisto.fi HELSINKI Vasemmistoliiton vaalilehti Työttömät ansaitsevat parempaa Nykyhallitus ei ole onnistunut vähentämään työttömyyttä. Hallituksen aloittaessa 2007 työttömiä oli selvästi nykyistä vähemmän. Silti työllistämistoimenpiteitä on vähennetty. TEKSTI: RIINA SIMONEN KUVA: ELIISA ALATALO Nuorisotyöttömyys on noussut hallituskauden aikana kolmanneksella. Pitkäaikaistyöttömiä oli viime vuonna jo lähes Suomen lisäpanostus aktiiviseen työvoimapolitiikkaan on ollut selvästi OECD-maiden keskiarvoa pienempi. Valtiolla, kunnissa ja järjestöissä on paljon tekemätöntä työtä: jos Suomessa oltaisiin aidosti huolestuneita työttömien kohtalosta, työllistämisrahoja kasvatettaisiin ja niiden käyttöä tehostettaisiin. Vasemmiston vaihtoehto Valtion tuottavuusohjelma on ollut Vasemmiston hampaissa alusta saakka. Sitä voi kutsua myös valtion työttömyysohjelmaksi. Valtiontalouden tarkastusvirasto on todennut, ettei ohjelma ole lisännyt tuottavuutta, siitä on ollut haittaa. Silti oikeisto haluaa jatkaa työpaikkojen vähentämistä valtiolta. Vasemmisto on tehnyt eduskunnassa runsaasti työpaikkoja luovia puutteessa työharjoitteluun tai työelämävalmennukseen tekemään oikeita töitä, mutta ilman palkkaa! Työttömyyskorvauksen lisäksi saa 9 euroa päivässä aktivointilisää. Jopa vastuullisia asiantuntijatason tehtäviä teetetään työttömillä maistereilla ilmaiseksi, vaikka tuhannet maisterit ovat vailla palkkatöitä. Työllistämisjakson päätyttyä tilalle otetaan taas uusi harjoittelija tai valmennettava. Työn jakaminen on Vasemmiston tavoitteissa. Viikoittaisen työajan lyhentäminen kannustaisi sekä julkista että yksityistä sektoria palkkaamaan lisää työntekijöitä. Työajan lyhennys edistäisi työssä jaksamista. Itsensä työllistävien määrä lisääntyy, kun palkkatyösuhteita ei ole tarjolla. Vasemmisto parantaisi pienyrittäjien työttömyysturvaa ja asemaa esimerkiksi ottamalla käyttöön jo paikoittain kokeillun pienyrittäjien sijaispalvelun. Työttömien ahdinkoa lievittäisi myös yhdeltä luukulta saatava 750 Kuntiin pitää perustaa omia yksiköitä edistämään nuorten työllistymistä, ja valtion tulisi tukea niitä, sanoo Riku Ahola. Valtion tuottavuusohjelmaa voi kutsua myös työttömyysohjelmaksi. talousarvioaloitteita. Lisää rahaa on vaadittu esimerkiksi ratojen ja teiden kunnossapitoon, suurten kaupunkien joukkoliikennetukeen, sosiaali- ja terveyshuoltoon, peruskorjausavustuksiin, järjestöjen avustuksiin ja ympäristönhoitoon. Lisärahaa on vaadittu myös syyttäjälaitokselle harmaan talouden tutkintaan sekä suoraan työvoima- ja koulutusmäärärahoihin. Vasemmisto vastustaa orjatyön teettämistä työttömillä. Yhä useampi työtön päätyy paremman /kk yhtenäinen perusturva. Se vähentäisi työttömien pompottelua ja karsisi tukiviidakkoa. Nuorisotyöttömyyteen puututtava rivakasti Vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas ja nuorisolautakunnan jäsen Riku Ahola haluaisi nuorisotyöttömyyden vähentämiseen lisää tehoa. Nuoret kärsivät lamasta ja työmarkkinoiden kuihtumisesta eniten, koska korkean työttömyyden kaudella työvoimareservissä on ylitarjontaa kokeneesta ja ammattitaitoisesta työvoimasta, jonka kanssa nuorten on vaikea kilpailla, hän sanoo. Moni nuori ei pääse hakemaansa koulutukseen, ja ilman koulutusta työn saaminen on hyvin vaikeaa. Nämä nuoret ovat vaarassa syrjäytyä, mikä vaikuttaa heidän loppuelämäänsä ja tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Jokaiselle peruskoulun päättäneelle on turvattava toisen asteen koulutus tai oppisopimuspaikka, Ahola vaatii. Osassa maatamme on menossa kokeilu, jossa pienyrityksen ensimmäisen työntekijän palkkakuluihin annetaan ensimmäisen työvuoden aikana 30 % palkkatukea ja seuraavana vuonna 15 %. Tätä käytäntöä voitaisiin laajentaa nuorten työllistämiseen. Kuntiin voitaisiin perustaa omia yksiköitä edistämään nuorten työllistymistä. Valtion tulisi tukea tällaista toimintaa. Nuoriin panostaminen on satsaus tulevaisuuteen. Nuorista tulee yhteiskuntamme tärkeitä työntekijöitä ja veronmaksajia, joiden panosta tarvitaan myös eläkkeiden maksamiseen. Emme saa ohittaa heidän asiaansa, Ahola päättää. TANSSI VASEMMISTON KANSSA HELSINGIN VASEMMISTON VAALIBILEET Keskiviikkona Le Bonk, Yrjönkatu 24. Ovet aukeavat klo 19. Kuva: Petri Summanen Kuva: Joona Ijäs Kuva: Milka Alanen ALAMAAILMAN VASARAT ASA OLAVI UUSIVIRTA LIVE: Alamaailman Vasarat, Asa, Olavi Uusivirta, Vuokko Hovatta ja Left Hooks DJ:t. VUOKKO HOVATTA Paikalla Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki sekä muut Helsingin ehdokkaat. Paavo Arhinmäki Tule bilettämään! Ilmainen sisäänpääsy! Tapahtuman tarjoaa Vasemmistoliitto.

13 HELSINKI Vasemmistoliiton vaalilehti vaalit.vasemmisto.fi 13 Oikeus työhön ja toimeentuloon Helsingin Vasemmistoliiton eduskuntavaaliohjelma 2011 Harmaa talous on kitkettävä. Kun työmarkkinoiden laittomuudet ja työehtojen polkeminen poistetaan, lisääntyvät valtion tulot ja kaikkien työntekijöiden asema paranee. Perusturvaa on korotettava niin, että sillä elää myös Helsingissä. euroon kuussa, ja se on ulotettava kaikille opiskelijoista eläkeläisiin. Perusturva on saatava yhdeltä luukulta. kunnolliset työehdot. kuuteen tuntiin on paras apu työuupumusja työttömyysongelmiin. seen on suunnattava lisää viranomaisresursseja. loppumaan muun muassa jakamalla vanhempainvapaiden kustannukset. tekijän puolesta kanne työnantajaa vastaan. se ei aja tulevaisuudessa eläkkeelle jääviä köyhyyteen. HYVINVOINTI SYNTYY LÄHIPALVELUISTA Valtion pitää osallistua riittävästi kunnallisten palveluiden kustannuksiin. Jatkuva paine nostaa kunnallisveroja on saatava loppumaan, sillä se edistää epäoikeudenmukaista tasaverotusta. Palvelusetelit eivät paranna ihmisten asemaa, vaan hajottavat palvelurakennetta ja kannustavat entisestään rikkaita siirtymään yksityispalveluiden käyttäjiksi. Suomi ei saa hyväksyä EU:n jatkuvia pyrkimyksiä julkisten palvelujen avaamisesta kilpailulle. Yhtenäinen julkinen sektori on ainoa keino pitää palvelut kaikkien saatavilla ja demokraattisen valvonnan piirissä. palkkaamalla lisää työntekijöitä ja säätämällä aukoton laki vanhusten hoivatakuusta. ja terveysasemat, vanhusten ja muiden tarvitsema kotihoito ja palveluasuminen on pidettävä kuntalaisten valitsemien valtuustojen hallinnassa. tekijöitä ja tasa-arvoa. DEMOKRATIAA PARANNETTAVA METROPOLISSA Päätösvalta yhteisten palvelujen järjestämisestä on luisunut ylimmälle virkamiesjohdolle ja erillisille yhtiöille ja kuntayhtymille. Demokrati- aa on parannettava pääkaupunkiseudun kuntahallinnon uudistamisessa. Pääkaupunkiseudun maankäytöstä, asuntopolitiikasta ja liikennejärjestelmistä on päätettävä asukkaiden suoraan vaaleilla valitsemassa seutuvaltuustossa. demokratiavajetta on korjattava esimerkiksi vaaleilla valittavalla seutuvaltuustolla. jokaisen alueen palveluista tulee aina vastata vaaleilla valittu elin, jonka toimintaa asukkaat voivat valvoa. nen ja valvonta on palautettava takaisin kaupunginvaltuustoille konsernijaostoilta, joilla muutama puolue estää muita osallistumasta. domin asuntorakentaminen on sovitettava toisiinsa niin, että rakentaminen on tiivistä ja se säilyttää luonnon monimuotoisuuden. ASUMISEN HINTA ALAS Helsinkiläiset maksavat asumisestaan aivan liikaa. Kohtuuhintainen asuminen on yhteinen etu, ja se estää koko taloudelle vaarallisten hintakuplien muodostumista. Valtion on puututtava riuskasti tekijöihin, jotka nostavat asuntojen vuokria ja hintoja. Muutaman suuryrityksen monopoli nostaa keinotekoisesti rakentamisen kustannuksia Helsingin rakennusmarkkinoilla ja rajoittaa jatkuvasti asuntotuotannon määrää ja laatua. on saatava jokaiselle. niitä on saatava tasaisesti eri asuinalueille ja eri kuntiin. lainojen lyhennykset on käytettävä vuokraasuntojen rakentamiseen ja peruskorjaukseen. Varoja ei saa käyttää veronalennuksiin. rakennusyhtiöt voivat osallistua rakentamiseen nykyistä paremmin. pääsy yleishyödyllisten vuokratalojen ja asumisoikeustalojen omistajiksi. MAAHANMUUTTO EI OLE ONGELMA, EPÄTASA-ARVO ON Maahanmuuttajien ongelmat, kuten palkkasyrjintä ja kielitaidottomuus, ovat yhteinen huolenaiheemme. Näihin ongelmiin on puututtava mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. sama palkka kansalaisuudesta riippumatta. maahanmuuttajavaltaisille kouluille. suomen kielen opetukseen. palveluihin ja muihin tukiin. lopetettava. pysyvämmin maassa oleskeleville on myönnettävä työnteko- ja opiskeluoikeus. laskettava perheeseen kuuluviksi. JOUKKOLIIKENNE ETUSIJALLE Joukkoliikenteen tulee olla laadukasta, luotettavaa ja edullista. geille on korotettava. myös esikaupunkeihin. hintoja on alennettava. ENERGIAA JÄRKEVÄSTI, LASKU OIKEUDENMUKAISESTI Ilmastonmuutokseen on vastattava nyt, eikä vasta sitten kun ollaan jäljessä pakollisista uudistuksista. Helsingin omat piirteet on huomioitava lakeja ja veroja säädettäessä. Päälasku ei saa koitua pienituloisille, vaan se kuuluu eniten kuluttaville, kuten teollisuudelle. huomioon Helsingin Energian sähkön ja kaukolämmön yhteistuotanto. dieselöljystä tulisi maakaasua edullisempaa. tulee suosia vain kestäviä biopolttoaineita, eikä esimerkiksi palmuöljyä, jonka tuotanto tuhoaa sademetsiä. seja, sillä se sekä säästää rahaa että torjuu ilmastonmuutosta. sillä ydinvoima tuo vain uusia ratkaisemattomia ongelmia. Campaign Themes of the Left Alliance Helsinki in the Parliamentary Elections 2011 These are the issues the Left Alliance MPs will stand for in Parliament. Vote for the Left Alliance. EVERYONE HAS THE RIGHT TO WORK AND THE RIGHT TO A SECURE LIVELIHOOD To increase state revenue and improve the standing of all employees, we have to stop the illegal action and trampling of terms of employment going on in the job market. The grey economy has to be weeded. Basic social security has to be raised so that it makes it possible to live also in Helsinki. LOCAL SERVICES GENERATE WELFARE The state has to provide sufficiently for the services offered by the municipalities. The continuous pressure to raise municipal taxes increases unjust flat taxing. Service vouchers won t improve people s lives, on the contrary, they will break down the service infrastructure and increase the using of private sector services by the rich. Finland must not allow the efforts of the EU to open up public services to competition. A solid public sector is the only way of keeping services available to all and under democratic surveillance. MORE DEMOCRACY FOR THE METROPOLITAN AREA The decisions about public services are made too much by the administrative leadership and separate companies and federations of municipalities. The Helsinki region needs it own representative council to increase democracy in decisions about land use, housing policy and traffic systems. AFFORDABLE HOUSING PRICES The people in Helsinki pay too much for housing. Reasonable prices on the housing market prevent real-estate bubbles and benefit everybody. The state has to intervene in the market when housing prices are increasing. The prices on the housing market in Helsinki are high because a few big companies monopolize the market and limit the amount and quality of new housing. IMMIGRATION IS NOT A PROBLEM, INEQUALITY IS The problems immigrants face, such as wage discrimination and lack of language proficiency, are a concern to us all. The problems have to be stopped as early as possible. PUBLIC TRANSPORT SHOULD BE PUT FIRST Public transport should be good, reliable and affordable. SENSIBILITY TO THE USE OF ENERGY FAIRNESS TO THE CHARGES Climate change has to be tackled now we can t wait until we are behind in doing obligatory reforms. The special characteristics of Helsinki have to be taken into account in legislation and taxation. The biggest charges should go to the biggest consumers the industry, not people with small income.

14 14 vaalit.vasemmisto.fi HELSINKI Vasemmistoliiton vaalilehti MUUTOKSEN TEKIJÄT Löydä oma eduskuntavaaliehdokkaasi Eduskuntavaalit ennakkoäänestys Vaalipäivä Työn ja koulutuksen puolesta! Riku Ahola Ikä 30 puh rikuahola.vas.fi Opiskelija ja asiakasneuvoja, yo-merkonomi, valtiotieteiden kandidaatti. Yhteinen hyvinvointi perustuu työhön, johon myös nuorella on oikeus. Lainsäädännöllä on taattava jokaiselle peruskoulunsa lopettaneelle joko toisen asteen opiskelupaikka tai oppisopimuskoulutus. Tie työelämään lähtee kunnollisesta koulutuksesta, jonka demokraattinen saavutettavuus on taattava. Kaavaillut lukukausimaksut yliopistoissa eivät demokraattisuuden tavoitetta mahdollista vaan syventävät kansalaisten eriarvoisuutta. Tulevana kansanedustajana tahdon kamppailla nuorten työllistämisen ja maksuttoman koulutuksen puolesta. Riku on osoittanut harvinaista selkärankaa ihmisoikeuskysymyksissä käytännön toimin. Hän on puolustanut heikkoja ja vähäosaista ihmisiä. Tällaista moraalia tarvitsemme, siksi Riku on ehdokkaamme eduskuntaan. Kyösti Roth, muusikko ja Erno Enroth, sosiaalikasvattaja Riku ottaa työelämässä mielellään vastuuta. Hän osoittaa loistavaa tiimihenkisyyttä auttamalla ja opastamalla työtovereitaan. Ongelmanratkaisu- ja paineensietokyky ovat myös Rikun vahvuuksia. Tarvitsemme Rikun kaltaista tekijää eduskuntaan! Heidi Kotilainen, asiakaspalvelupäällikkö Riku on rohkea ja omaehtoinen akateemisessa työskentelyssään. Tunnen hänet sekä opiskelijana yliopistolta että politiikasta puoluetoverina. Rikun erinomaista tilannetajua osoittaa, että nämä kaksi roolia eivät ole koskaan menneet sekaisin. Ilona Kemppainen, valtiotieteiden tohtori, historiantutkija 51 Osuu maaliin! Paavo Arhinmäki Ikä 34 Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja, Helsingin kaupunginvaltuutettu, punavihreä poliitikko josta tuli kansalaisaktivisti. Intohimoinen jalkapallomies, joka käy katsomassa kaikki maajoukkueen kotipelit ja suuren osan vieraspeleistäkin. Karismaattinen ja terävä puhuja, jonka sanomaa porvarihallituksen nokkamiehet ovat joutuneet kuuntelemaan hampaitaan kiristellen. Nostaa esille vaihtoehtoja nykyiselle valtapolitiikalle. Perusajatus: politiikkaa tehdään ihmisten kanssa ja heidän vuokseen. Puolueiden johtajista ainoastaan Paavolla on selkärankaa asettua aina puolustamaan kaikkein heikoimpia. Siksi minä äänestän Paavoa. Riku Rantala, Madventures-reportteri Ehdokkaallani tulee olla rohkeutta ja karismaa puolustaa solidaarisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Paavo tekee työtä sen eteen, että olemme kaikki yhteiskunnan edessä samanarvoisia ja samalla vapaita olemaan erilaisia. Hanna Immonen, sairaanhoitaja Minun ääneni menee Helsingille ja helsinkiläisille. Äänestän Paavoa, sillä asioilla on puolensa. Paavo pitää Helsingin Stadina: suvaitsevana ja avarakatseisena! Niko Saarela, näyttelijä 52 Kulttuurivaikuttaja! Atte Blom (sit.) Ikä 67 puh atte.blom.fidisk.fi Musiikkituottaja, kulttuurivaikuttaja ja eläkeläinen. Vuonna 1966 hän oli perustamassa Love Records levy-yhtiötä, josta tuli Suomen tärkein vaihtoehtoisen ja kaupallisesti marginaalisen musiikin tarjoaja. Love Recordsin jälkeen hän työskenteli Johanna- ja Megamania-levy-yhtiöissä ja on vastannut Suomen merkittävimpien artistien julkaisuista. Näitä ovat mm. Wigwam, Juice Leskinen, Hurriganes, Agit-Prop, Kom Teatteri, Pelle Miljoona, Leevi & Leavings, Rauli Badding Somerjoki, Hanoi Rocks, Leningrad Cowboys, Maj Karma ja Kotiteollisuus. Vaaliteemat: kulttuurin ja taiteen asema, rasismin vastaisuus ja globaali suvaitsevaisuus. A. W. Yrjänä, muusikko, Anne Myöhänen, HuK, Aino Roivainen, muusikko, Herra Ylppö, muusikko, Jarmo Helppi, kuvataiteilija, Jimi Sero, basisti, Pauli Pale Saarinen, muusikko, säveltäjä, tuottaja, Pete Parkkonen, muusikko, Kari Sutela, FM, Kiti Wiik, Helsingin kaupungin vuokra-asukkaiden ry:n pj, Mirja Arajärvi, Kallio-Vallilan eläkeläiset ry, Nalle Österman, musiikkitoimittaja/-kirjailija, Pia Parkkonen, järjestösihteeri/tuottaja, Ritva Karhula, lastenhoitaja Roosa Stenroos, valt.yo, Sampo Laurikainen, kulttuurituottaja, Tapio Nyman, järjestelmäasiantuntija, Tapsa Solonen, muusikko, Tomi Parkkonen, muusikko, Tuomas Nevanlinna, filosofi, kirjailija, kolumnisti, Yari, säveltäjä 53 Kunnon työn puolesta! Johanna Elonen Ikä 42 puh Maalari. Vasemmiston puoluehallituksen jäsen, ayaktivisti ja elämäntapaurheilija, joka on juossut 17 maratonia. Puolustaa kunnon työtä, jolla tulee toimeen, inhimillisiä työoloja ja yleissitovia työehtosopimuksia. Muistuttaa ihmisen hyvinvoinnin koostuvan työn lisäksi julkisista peruspalveluista, tasa-arvosta ja heikoimmista huolehtimisesta. Vaaliteemat: kunnon työ, julkisten palveluiden tuottaminen kunnissa, tasa-arvoinen verotus, kohtuuhintaisia asuntoja helsinkiläisille. Johanna on rehti, sinnikäs ja rohkea. Hän on työntekijöiden vahva ja oikeudenmukainen edunvalvoja. Työelämän koventuessa tarvitsemme Johannaa ja hänen työelämäosaamistaan eduskuntaan, jotta työlainsäädäntöä, sosiaaliturvaa ja työttömyysturvaa kehitetään työntekijöiden, niin osa-aikaisten, määräaikaisten, itsensä työllistäjien kuin kokoaikaisessa vakituisessa työsuhteessa olevienkin tueksi ja turvaksi. Leila Tilvis, K-citymarket Oy:n valtakunnallinen pääluottamusmies Haluan, että edustajani osaa oikeasti kuunnella ja ajatella omilla aivoillaan. Johanna ei kunnioita luuloja, vaan haluaa tietää asioiden todellisen tilan. Hänen puheensa on työtä tekevän ihmisen rakentavaa puhetta. Hän tavoittelee kunnon työelämää. Se ei ole haavemaailma, vaan arkinen mahdollisuus. Tehdään se yhdessä! Matti Harjuniemi, Rakennusliiton puheenjohtaja Maalaritoverini Johanna on sanavalmis, nopea ja järkevä. Hänellä on verraton kyky luoda ympärilleen innostusta ja iloa. Tällaisen kansanedustajan haluan edustamaan meitä duunareita. Tea Vikstedt, kaupunginvaltuutettu, Rakennusliiton hallituksen jäsen

15 HELSINKI Vasemmistoliiton vaalilehti vaalit.vasemmisto.fi 15 Löydä oma eduskuntavaaliehdokkaasi 54 EDUSKUNTA- VAALIT Teräksinen telakkamies! Ilpo Haaja Ennakkoäänestys Vaalipäivä Ikä 52 puh ilpohaaja.vas.fi Levyseppä ja Helsingin STX-telakan pääluottamusmies. Tinkimätön työläisten ja kaikkien tavallisten suomalaisten etujen puolustaja. Kokenut itsekin työttömyyden. Oli nuorena kova urheilumies, pelasi mm. jalkapalloa Myllykosken Tovereissa ja MyPassa. Naimisissa, 18-vuotiaan tyttären isä. Harrastaa lukemista ja koskikalastusta. Vaaliteemat: Stoppi ulkomaiselle halpatyövoimalle. Pätkätyöt minimiin. Nuorisotyöttömyys nujerrettava. Näpit irti eläkeiästä. Asumisen hinta alemmas. Työtä, työtä, työtä tehdään, jotta leipää syödään, riimitteli M.A.Nummisen lastenlauluunsa totuuden 1970-luvulla. Se pätee yhä. Ilpo puolustaa työtä, ja nimenomaan suomalaisten tekemää työtä. Häneen eivät uppoa selitykset, että meidän pitäisi EU:n vaatiman työvoiman vapaan liikkuvuuden takia luovuttaa työmme harmaalle, usein vastoin työ- ja verolakeja toimivalle, ulkomaiselle työvoimalle. Tämä on yksi niistä monista syistä, miksi kehotan äänestämään Ilpoa. M.A.Nummisen laulun sanoin: Isällä on, äidillä on, kummallakin on työ. Heillekin se on tarpeellinen jotta perhe syö. Satu Huhta, pääluottamusmies Eduskunta on täynnä statisteja, jotka eivät ymmärrä tavallisia ihmisiä ollenkaan. Rukan lumilla on hyvä hiitää huonollakin polvella ja huonontaa meidän oloja, joilla ei ole varaa mennä sinne toukoilemaan muiden piikkiin. Tarvitsemme edustajan, joka ymmärtää ikuiseen arkeen sidottuja. Ilpo on kokenut itse lomautukset, YT-neuvottelut ja taistellut harmaata taloutta vastaan. Hän ymmärtää, miltä tuntuu asua työtekijänä pääkaupungissa, jossa on maan kalleimmat asunnot. Elämiseen tarvitaan muutakin kuin vuokratyö ja leipäjono. Suosittelen Ilpon äänestämistä niille, jotka ovat kyllästyneet miljoonamiesten nuoleskelijoihin. Ilpo ei unohda äänestäjiään vaalien jälkeen. Esa Zuban, lomautettu varapääluottamusmies Taiteen ja kulttuurin tärkein tehtävä on olla olemassa! 55 Aino Halonen Ikä Monipuolinen kulttuuri tarvitsee yhteisiä ponnisteluja eikä markkinatalouden tarjoamia mekanismeja. Tieteen, taiteen ja kulttuurin mikroyrittäjille ja apurahansaajille tärkein pääoma on jaksaminen ja kallisarvoisin työkalu oma pää. Tarvitsemme selkeyttä talouteemme ja taustatukea, jotta uskaltaudumme luomaan uusia työpaikkoja. Hyvinvointi syntyy yhdessä, ja yhdessä se on myös jaettava. Vahvat palvelut tekevät ihmisistä vahvoja. Valtio ei ole kuluttaja-kansalaisten johtama yritys, se on kansalaisten muodostama työn ja kulttuurin elävä yhteisö. Me taiteilijat tarvitsemme eduskuntaan oman ihmisen, jolla on todellista kokemusta kulttuurin eri aloilta. Aino on peloton humanisti, jonka toiminta lähtee elävästä elämästä ja joka ymmärtää tieteen, taiteen ja koulutuksen merkityksen. Vuokko Hovatta, näyttelijä, laulaja Me vanhatkin vasemmistolaiset kannatamme nuorta modernia vasemmistolaista Ainoa. Entisenä luottamusmiehenä tunnen työelämän nykyisen vitsauksen: työsuhteiden hajanaisuudet. Aino osaa ratkoa näitä ongelmia. Seppo Pakarinen, eläkeläinen, postimies Matkustin kerran Ainon kanssa Ruotsin halki. Tarkoitus oli liftata, keskellä talvea. Se oli Ainon idea. Ei hänelle juolahtanut mieleen, että emme saisi kyytiä, koska hänelle solidaarisuus ja ihmisten auttaminen ovat itsestään selvyyksiä. Timo Honkasalo, FM, lastenhoitaja 56 Perustulon puolesta! Katri Immonen Ikä 25 puh Olen punavihreä opiskelija-aktiivi. Asun Arabianrannassa, kuljen pyörällä ja käyn kasviksilla. Olen Vasemmisto-opiskelijat ry:n puheenjohtaja, Opiskelijatoiminta-verkoston aktiivi ja Helsingin yliopiston opintotukilautakunnan varapuheenjohtaja. Vaaliteemani rakentuvat vapauden ja voimaantumisen ajatusten ympärille. Toimeentulo on perusasia, edellytys elämiselle ja osallistumiselle, siksi vaadin vastikkeetonta perustuloa. Opiskelijoiden vapautta pyritään rajoittamaan, sille on sanottava: ei! Vaadin oikeutta myös eläimille ja ympäristölle: ilmastolaki nyt ja loppu turkistarhaukselle! Katri on poliittisessa toiminnassaan rohkea, periaatteellinen ja määrätietoinen. Olen aina ihaillut sitä otetta, jolla Katri asioihin tarttuu. Hänellä on rautainen kokemus opiskelijoiden asioista ja vaikuttamisesta eri keinoin. Silva Loikkanen, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsen Katri näkee yhteiskunnan alistavien ja turvattomuutta tuottavien rakenteiden läpi. Perustana hänellä on vankka sosiaalipolitiikan ja ympäristöasioiden tuntemus. Eduskuntaan tarvitaan paremman maailman rakentajia: Katri. Jouko Kajanoja, VTT, dosentti Eduskuntaan tarvitaan sellaisia sanavalmiita feministejä kuin Katri. Katrin rohkeus ja tinkimättömyys takaavat sen, että Katrista tulee kansanedustaja, joka ei jää muiden jalkoihin. Saila Ruuth, Vasemmistonaisten puheenjohtaja 57 Vastakkainasettelun aika on nyt! Dan Koivulaakso Ikä 30 puh Vasemmistonuorten puheenjohtaja, yhteiskuntatieteiden maisteri. Työelämän epävarmuus on koskettanut minua henkilökohtaisesti koko työelämäni ajan, olen aikuisiälläni työskennellyt yli 50:llä työsopimuksella. Vaaliteemani ovat perustulo ja toimeentulo epävarmoilla työmarkkinoilla sekä siirtolaisten oikeudet. Viime vuosina osinkotulot ovat moninkertaistuneet ja palkat ovat kasvaneet vain vähän. Samalla tulonsiirtoja on pienennetty. Kavennetaan tuloeroja ja lopetetaan työnantajien hyysääminen. Lisää liksaa ja perustulo nyt. Yliopiston tuntiopettaja-osa-aikainen psykoterapeutti-apurahakirjailija saa aina selitellä työtilannettaan, mikäli joutuu hakemaan yhteiskunnan tukia tai asioimaan virastoissa. Luettuani Radikaaleinta on arki -kirjan jonka yksi kirjoittaja Dan on tajusin olevani samalla sivuraiteella, jolla sinnittelee kolmannes Suomen työväestä. Kuulun prekariaattiin. Katriina Järvinen, sosiaalipsykologi Dan on toiminut aktiivisesti asunnottomien yön kansalaisliikkeessä jo vuosien ajan. Halu vaikuttaa asunnottomuutta kokeneiden tilanteeseen ja köyhyyden ja syrjäytymisen poistamiseen kumpuaa mielestäni aidosta lähimmäisenrakkaudesta, eikä päälle liimatuista korulauseista. Hanna Piirainen, järjestösihteeri, Vailla Vakinaista Asuntoa ry

16 16 vaalit.vasemmisto.fi HELSINKI Vasemmistoliiton vaalilehti Löydä oma eduskuntavaaliehdokkaasi 58 Demokratian puolustaja! Joonas Leppänen Ikä 30 puh joonasleppanen.vas.fi Kaksikielinen apurahatutkija Helsingin yliopistosta. Tärkein vaaliteema Joonaksella on demokratian vahvistaminen yhteiskunnassa. Ihmisten täytyy pystyä tasavertaisesti vaikuttamaan itseään koskeviin asioihin, ja kaikki hiljennetyt äänet täytyy tuoda esiin. Muut vaaliteemat liittyvät maahanmuuttoon sekä kaksikielisenä ehdokkaana ruotsin kielen asemaan. Poliittista kokemusta Joonaksella on mm. Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnasta, Folktingetistä sekä kansalaisjärjestöistä kuten Suomen Pakolaisavusta. Joonas on tällä hetkellä terveyslautakunnan varsinainen jäsen. Vaaliteema: maahanmuuttotaustaisten lasten oikeus kieleen. Joonas Leppänen är just en sådan person som vänstern av idag behöver. Han har sakkunskapen och ungdomens energi och han inser och är beredd för framtidens stora utmaningar. Han står för vänsterns historiska värderingar och representerar den unga generationens oräddhet och vilja till handling. Jag stöder Joonas Leppänen i riksdagsvalet Claes Andersson, kirjailija, Vas:n ent. pj. Joonas on järkevä ja yhteistyökykyinen nuori vaikuttaja, joka tekee harkittuja päätöksiä. Outi Ojala, kaupunginvaltuutettu Jos haluat äänestää vassaria, Joonas on erinomainen ehdokas! Thomas Wallgren, kansanedustajaehdokas SDP 59 Päihdepolitiikan tuntija! Tiina Lintunen Ikä 32 puh tiinalintunen.vas.fi Sosiaaliohjaaja, sosionomi (amk) Kontulasta. Työskentelee huumeiden käyttäjien parissa A-klinikkasäätiöllä. Kasvanut erilaisuuden hyväksymiseen, yhteisöllisyyteen ja tasa-arvoisuuteen: asui lapsena äitinsä työn vuoksi Rinnekodin keskuslaitoksella Espoossa 500 kehitysvammaisen keskellä. Haluaa ajaa niiden asiaa, jotka muuten eivät ääntään saa kuuluviin. Vaaliteemat: laadukkaat päihdepalvelut, yksinelävien oikeudet, hyvä elämä kaupungissa. Tiina huomaa ihmisen eikä väheksy häntä. Laittaa itsensä aidosti likoon! Lea Hietanen, vanhempi suunnittelija, järjestelmävastaava Tiina tekee työtä sellaisella otteella, mistä eetikot kirjoittavat ja luennoivat hänellä on rohkeutta asettua heikomman rinnalle ja kykyä nähdä ihmiset sellaisenaan arvokkaina. Juha Kilpiä, seksuaalipedagogi Oikeudenmukainen. Älykäs ja asiansa tunteva. Katu-uskottava ja cool. Tiina tietää, että politiikkaa tehdään arjessa, eikä iltapäivälehtien sivuilla. Riikka Perälä, tutkija, yhteiskuntatieteilijä 60 Eriarvoistumisen vastustaja! Hanna Mithiku (sit.) Ikä 28 puh hannamithiku.vas.fi Teologian kandidaatti. Suomalaisen äidin ja etiopialaisen isän tytär oli viime syksyn seurakuntavaalien ääniharava. Usko jokaisen ihmisen luovuttamattomaan arvoon ohjaa ajattelua: ei hyväksy hyötyajattelusta lähtevää maahanmuuttopolitiikkaa eikä talouden korottamista jumalan asemaan. Vaaliteemat: humaani maahanmuuttopolitiikka, tasa-arvoinen koulutus, talouden ylivallan kyseenalaistaminen. Koulutuksen tasa-arvoisuus on oikeudenmukaisen yhteiskunnan keskeinen edellytys. Työssäni näen joka päivä, kuinka tärkeää on pyrkiä luomaan kaikille nuorille vanhempien yhteiskuntaluokasta riippumatta yhtäläiset elämän edellytykset. Hannalla on vahva tietämys koulutuksesta ja sen merkityksestä kansainvälistyvässä maailmassa ja hän ymmärtää myös erilaisuutta. Kai Koskimies, opettaja Jos Hanna olisi hahmo Keisarin uudet vaatteet -sadussa, hän olisi se tyttö, joka rikkoi illuusion toteamalla, ettei Keisarilla ole vaatteita. Lisäksi Hanna olisi todennäköisesti tarjonnut Keisarille omia vaatteitaan. Elissa Eriksson, taideopiskelija 61 Muutetaan maailma yhdessä! Silvia Modig (sit.) Ikä 34 MUUTOKSEN TEKIJÄT Toimittaja. Helsingin kaupunginvaltuutettu, kaupunkisuunnittelulautakunnan ja Uudenmaan maakuntavaltuuston jäsen. Silvia on tullut politiikkaan järjestötoiminnan kautta ja toimii edelleen työn ohessa aktiivisesti mm. Oranssissa ja Asuntopoliittinen yhdistys Vaahteramäessä. Silvia haluaa edistää sosiaalista tasa-arvoa. Hän haluaa, että seuraava hallitusohjelma sisältää ilmastolain, sukupuolineutraalin avioliittolain ja suunnitelman kieltää turkistarhaus vuoteen 2025 mennessä. Vaaliteemat: kaupunki- ja asuntopolitiikka, joukkoliikenteen kehittäminen, tasa-arvo, hyvinvointivaltion kehittäminen. Toimin pienen vintage-kaupan pitäjänä, ja pienyrittäjän arki on minulle tärkeä kysymys. Silvian ajatukset pienyrittämisen helpottamiseksi ovat meille yrittäjille mahdollisuus saada turvattu toimeentulo omasta työstämme. Ihmisenä Silvia edustaa minulle tärkeitä arvoja, joista tärkein on suvaitsevuus. Silvia puolustaa aina heikommassa asemassa olevia ja omaa vahvan sosiaalisen omantunnon. Siksi äänestän Silviaa. Irja Nuru, Hoochie Mama Jane Vahvat ammattiliitot ovat tärkeä asia suomalaisille työntekijöille. Ne takaavat, että duunarin ääni kuuluu herrojen pöydissä. Viime aikoina ammattiliitot ovat heikentyneet selvästi ja työntekijät ovat ahtaalla. Politiikkaan tarvitaan ihmisiä jotka pitävät pienten puolta. Äänestin Silviaa jo kunnallisvaaleissa ja olen ollut tyytyväinen hänen työhönsä. Uskon Silvian pitävän meidän äänen kuuluvilla. Heikki Kaihila, ahtaaja Mielestäni Silvian kaltaiset rohkeat ja keskustelevat nuoret naiset ovat politiikan kultahippuja! Silvia osaa kyseenalaistaa, mutta myös vastata ja perustella vastauksensa. Hän on monialainen, kiinnostunut ja aktiivinen. Musiikin ja kulttuurin lisäksi häntä kiinnostavat niidenkin kohtalot, joiden ääni on jo tukahtunut markkinahälyyn! Hän näkee erilaisuuden rikkautena, ei uhkana! Silvian kaltaisia ihmisiä tarvitaan terveen keskustelun herättäjäksi! Teot syntyvät ajatuksista ja keskustelusta! Maritta Kuula, taiteilija, muusikko

17 HELSINKI Vasemmistoliiton vaalilehti vaalit.vasemmisto.fi 17 MUUTOKSEN TEKIJÄT Löydä oma eduskuntavaaliehdokkaasi 62 Oikeus vaatia! Henrik Nyholm Ikä 23 puh Ylioppilas, student. Vihreä vasemmistolainen. Kansalaisjärjestöjen aktiivinen työmyyrä, mm. Amnesty ja Greenpeace. Rohkea ratkaisija ja vastuuntuntoinen idealisti. Suomi tarvitsee täyskäännöksen edellisen hallituksen politiikkaan. Lupaan altavastaajia suosivaa politiikkaa. Vaadin verouudistusta, jossa maksukyky asetetaan veropolitiikan keskiöön sekä laadukkaampia julkisia palveluita. Pitää herätä ihmisten pahoinvointiin ja turvattomuuteen. Jokaisella on oikeus riittävään toimeentuloon, asuntoon ja perusturvaan. Henkka häärää monessa mestassa, monien messissä sydämellä. Herttoniemen oma tarmopesä eduskuntaan! Jaana Raitio, pitkäaikainen ihmisoikeusaktivisti Vahva ja ahkera toimija. Henkka toimii palkansaajien puolesta ja vaatii ammattiliitoilta heräämistä 2000-luvulle. Hän ajaa parannuksia työntekijöiden oikeuksiin ja toimeentuloon. Luotan Henkkaan. Sergei Prohhorov, myyjä Henkka on energinen tyyppi, joka välittää ihmisarvosta. On mahtavaa, että on olemassa ehdokas, joka rehellisesti taistelee ihmisoikeuksien ja maailmanlaajuisen tasa-arvon puolesta! Milja Rämö, kehitysyhteistyöjärjestön työntekijä 63 Globaalia demokratiaa! Heikki Patomäki (sit.) Ikä 48 puh Patom%C3%A4ki/ Helsingin yliopiston kansainvälisen politiikan professori, työskennellyt myös mm. Melbournen RMITyliopistossa tutkimusprofessorina. Syntyään Kuopion poikia. Aktiivinen yhteiskunnallinen osallistuja, oli mm. perustamassa ATTACia Pariisissa On viime vuosina puolustanut voimakkaasti vapaata yliopistoa ja kritisoinut suomalaista uusliberalismia, ja on mukana esim. liikkeessä maailmanparlamentin puolesta. Vastustaa Suomen liittymistä Natoon ja kannattaa Tobinin veroa. Patomäen suuri visio on rakentaa uudenlaisia globaaleja instituutioita. Maailmantaloutta täytyy säädellä ja ohjata uusille kestävän ja oikeudenmukaisen kehityksen urille. Koulussa liian usein vain nopeimmat ja uskaliaimmat saavat äänensä kuuluviin. Demokratia ei voi toimia samalla periaatteella kaikille on annettava mahdollisuus kertoa mielipiteensä. Osallistuminen yhteisten asioiden hoitoon alkaa koulusta. Heikki ei tyydy Pisa-vertailun kehuihin vaan lupaa pysäyttää koulujamme uhkaavan eriarvoistumisen. Siksi äänestän Heikkiä! Kaisa Eskola, M.A. Politikwissenschaft, luokanopettajaopiskelija, kansalaisaktivisti ja äiti Heikki on pätevä tiedemies, jolla on kykyä ajatella itsenäisesti. Hänen asiantuntemustaan niin maailmanpolitiikassa kuin talouskysymyksissä on helppo ihailla yli puoluerajojen. Eikä Heikki ole linnoittautunut norsunluutorniin, vaan on vahvasti ajan hermolla. Jaakko Hämeen-Anttila, Helsingin yliopiston arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori, tietokirjailija Jos pitäisi nimetä Suomen johtava anti-intellektuelli, Heikki Patomäki olisi ehdoton suosikki ykköspaikalle. Paavo Lipponen teoksessa Järki voittaa (2008). 64 Arjen leppoistaja! Kirsi Pihlaja Ikä 30 puh Sosionomi (amk) Vallilasta. Toimii Helsingin asuntolautakunnan varajäsenenä ja työskentelee nuorisotyön suunnittelijana MLL:ssa, kahden lapsen äiti ja Vasemmistoliiton perhepoliittisen työryhmän jäsen. Kulutuskriittinen downshiftaaja kannattaa kuuden tunnin työpäivää ja enemmän aikaa perheille ja puutarhanhoidolle. Vastustaa palveluiden yksityistämistä. Haluaa edullisempaa asumista ja pistäisi pääomatulot progressiiviseen verotukseen. Vaaliteemat: Lapsiperheiden asiat, nuorten syrjäytymisen ehkäisy, perustulo, julkiset palvelut, kansanpankki, kulutus- ja talouskasvukritiikki. Ihailen Kirsin tapaa olla vaikuttamassa. Kirsi on valmis barrikaadeille ja toimimaan meille kaikille tärkeiden asioiden puolesta. Monenkirjavat perheet, tasa-arvo sekä puhdas luonto ovat arvoja, joiden takana Kirsi seisoo. Tiina Granberg-Hakala, Sairaanhoitaja AMK Kirsi on tehnyt kanssani hienosti töitä Helsingin kaupungin asuntolautakunnassa tavallisen stadilaisen, kohtuuhintaisen ja ihmisarvoisen asumisen puolesta. Asmo Koste, tiedottaja, Asuntolautakunnan jäsen Kirsi on päättäväinen ja rehellinen kodin puolustaja. Jalat vahvasti maassa hän taistelee saadakseen perheiden asiat kuntoon. Irma Pimenov, perhepäivähoitaja Osaava Sirpa Puhakka eduskuntaan! 65 Sirpa Puhakka Ikä 54 puh Puoluesihteeri, Helsingin kaupunginvaltuutettu. Sirpa Puhakka haluaa 10 minimituntipalkan lakiin ja taata 750 perusturvan. Työpaikkoja lisää, nuorille ja varttuneille. Sivistys-Suomessa pidetään huolta vanhuksista. Eläkeläisten elämäntyötä arvostetaan. Terveydenhuollon ja päivähoidon pitää toimia hyvin. Rikkaiden maksettava veroja enemmän kuin pienituloisten. Valtion talous kuntoon verottamalla pääomatuloja, kitkemällä harmaata taloutta, säätämällä pankki- ja pörssivero. Arvonlisäveroja ei koroteta. Kohtuuhintainen asuminen on oikeus, niin yksin, kaksin kuin perheenkin kanssa asuville. Opiskelu, kulttuuri ja liikunta kuuluvat kaikille. Puhdas ruoka ja ympäristö ovat osa arkea. Tiedän kokemuksesta, että kansanedustajalta vaaditaan sitkeyttä ja sinnikkyyttä puskea asioita vaikka läpi harmaan kiven. Siihen Sirpa Puhakka pystyy. Hän on aina ihmisen puolella. Outi Ojala, kaupunginvaltuutettu, ex-kansanedustaja Olen valinnut ehdokkaakseni yhteistyökykyisen ja luotettavan naisen. Hän ajaa työssä ja eläkkeellä olevien asioita. Seppo Järvinen, laivanrakentaja, eläkkeellä Sirpa tietää, ettei maailmassa ole ainoatakaan keskimääräistä ihmistä. Hyvä poliitikko muistaa tarkastella asioita myös marginalisoitujen ja helposti unohtuvien vinkkelistä. Tiia Aarnipuu, tietokirjailija EDUSKUNTA- VAALIT Ennakkoäänestys Vaalipäivä 17.4.

18 18 vaalit.vasemmisto.fi HELSINKI Vasemmistoliiton vaalilehti Löydä oma eduskuntavaaliehdokkaasi MUUTOKSEN TEKIJÄT Tasavero nakertaa tasavertaisuutta! Martina Reuter 66 Ikä 48 puh martinareuter.net Filosofian historian tutkija ja kahden äänestysikäisen tyttären äiti, joka käyttää vapaa-aikansa politiikan ja hevosten parissa. Vasemmiston tärkein tehtävä näissä vaaleissa on näyttää, että progressiivinen verotus tuottaa tasavertaisuutta. Omana intohimona on koulutuspolitiikka: halu kehittää koulutusta, joka kunnioittaa sivistyksen omia ehtoja. Martina Reuter forskar i upplysningstidens filosofi och arbetar för en jämlik utbildning, som respekterar bildningens egna villkor. Vi svenskspråkiga bör alliera oss med de nya minoritetsspråken, inte haka upp oss på potentiella motsättningar. Martina oli 1990-luvulla naistutkimuksen opettajanani Helsingin yliopistossa. Ensivaikutelmani piti paikkansa: Martina uskaltaa ja osaa. On ilo äänestää ehdokasta, joka on toiminut pitkäjännitteisesti yliopistojen autonomian puolesta! Riitta Matilainen, tohtorikoulutettava Tunnen Martinan Vasemmistofoorumin toiminnasta. Hänellä on tutkijana ja poliitikkona erityinen kyky aistia, mitkä yhteiskunnalliset ilmiöt vaativat välittömiä toimia. Martina uskaltaa haastaa konsensuksen ja virkamiesten esittämät välttämättömyydet modernin vasemmistolaisen otteella. Teppo Eskelinen, YTT, tutkija ja kolumnisti 67 Perusduunari! Markku Saarinen Ikä 55 puh Kiinteistönhoitaja-pääluottamusmies, perusduunari vaalilausekin kuuluu: Nyt on duunarin aika! Vasemmistolaisuus ja halu parantaa työläisten asemaa verenperintönä. Naimisissa, perheeseen kuuluu kaksi vielä kotona olevaa poikaa ja kaksi jo kodista muuttanutta Markku onkin jo tuplaukki. Tärkeimmät vaaliteemat: joukkoliikenne, asuminen, eläkeasiat, mm. elinaikakertoimen vaikutusten minimointi, että tulevat eläkkeet riittäisivät ihmisarvoiseen elämään. Markku on kantaaottava, asioihin vaikuttaja. Hän on ottanut vastuuta niin työpaikkansa kuin ammattiliittonsa luottamustehtävissä. Hänellä on näyttöä kiinteistö-, siivous-, kuin koko palvelualojen työntekijöiden töistä ja edunvalvonnasta sekä rohkeutta ottaa esille ja ajaa myös vaikeita, kiusallisia asioita. Kaarlo Julkunen, varapuheenjohtaja, Palvelualojen ammattiliitto PAM 68 Kokemusta riittää! Pekka Saarnio Ikä 65 puh Valittiin ensimmäisen kerran jo 1969 Helsingin kaupunginvaltuustoon, jossa vaikuttaa edelleen. Kuuluu kaupungin moniin luottamuselimiin ja on mm. HOK- Elannon edustajiston jäsen. On ollut myös kansanedustajana. Ammatiltaan Saarnio on toimittaja. Perheellinen, neljä jo aikuista lasta, myös isoisä. Huumorintajuinen ja sopuisa, mutta tarvittaessa terrierimäinen taistelija. Vaaliteemoja mm. sosiaalipolitiikka ja vähempiosaisten puolustaminen. Olin yhtä aikaa eduskunnassa Pekan kanssa 1990-luvulla ja totuin luottamaan Pekan toimintaan. Pekka on Vasemmiston mies isolla Veellä. Reiska Laine, rumpali Stadin kundi, joka tuntee lähiöiden elämän. Hän katsoo joka päivä syrjäytymisen ongelmia silmästä silmään. Ykkösasiana Pekalla on nuorison syrjäytymisen estäminen. Hänelle on ollut koko ikänsä tärkeää olla heikoimman puolella. Pekka tietää, ettei syrjäytymistä ole nykyinen hallitus ottanut todesta. Samalla on selvää, etteivät populistiset vippaskonstit auta. Siksi reilu-pekkaa tarvitaan eduskunnassa. Siinä on mies sanojensa takana. Ipi Eerola, järjestö- ja koulutuspäällikkö, ikuinen nuorisoliittolainen Pekalla on kokemusta ja taitoa saada läpi tavoitteitaan. Pekka on inhimillinen ja lämmin ja toimii juuri tältä pohjalta ihmisten hyväksi. Ilja Koskinen, projektiasiamies, eläkkeellä, Pekan ystävä ja työtoveri pitkältä ajalta 69 Kuulu, kuule, tule kuulluksi! Anna Vuorjoki Ikä 34 Nuorten pitää pystyä toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa ja saada äänensä kuuluviin niin koulussa, politiikassa kuin järjestökentälläkin. Koulussa jokaisen oppilaan pitää saada laadukasta opetusta ja tarpeellista tukea riippumatta esimerkiksi etnisestä taustasta, terveydentilasta tai oppimisedellytyksistä. Sekä mielenterveyspalveluihin että ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön on suunnattava voimavaroja. Tunnen Annan älykkäänä, väsymättömänä ja tarkkana keskustelijana. Annan ajattelu on konventioista vapaata. Hän saa ihmiset ympärillään miettimään asioita uudella tavalla. Teemu Ollikainen, vastaava psykologi, Suomen Psykologiliitto Nuorisojärjestön puheenjohtajana Anna luottaa vuotiaiden kykyyn tehdä isompiakin asioita itse. Hän ei ohjaa eikä arvostele vaan antaa vastuuta ja vapautta. Se toimii hyvin. Hanna Kotta, kirjastonhoitaja Aion tänä keväänä äänestää ensimmäistä kertaa Vasemmistoliittoa, koska Anna on ehdolla. Hän on loputtoman kärsivällinen, oikeamielinen ja lämminsydäminen. Juuri sellainen jonka haluan päättävän asioista. Venla Rossi, projektikoordinaattori, Nuoren Voiman Liitto 70 Esteiden poistaja! Eeva Wiik Ikä 45 Myyjä, Helsingin pelastuslautakunnan ja sosiaalilautakunnan lapsi- ja perhejaoston jäsen ja Kaarelan Vasemmiston varapuheenjohtaja. Kolmen lapsen äiti vaatii lisää resursseja ja henkilökuntaa julkiseen terveydenhuoltoon. Peräänkuuluttaa vammaisten oikeuksia palveluihin ja esteettömään liikkumiseen. Vaaliteemat: laadukas terveydenhuolto, vammaisten oikeudet, inhimillinen työelämä. EDUSKUNTA- VAALIT Ennakkoäänestys Vaalipäivä 17.4.

19 HELSINKI Vasemmistoliiton vaalilehti vaalit.vasemmisto.fi 19 Helsingfors Vänsterförbunds riksdagsvalsprogram 2011 Det här kommer Helsingfors Vänsterförbunds riksdagsledamöter att arbeta för i riksdagen. Rösta på Vänsterförbundet. Helsingfors Vänsterförbunds nätsida: hemsida kommunblogg RÄTT TILL ARBETE OCH UTKOMST Den grå ekonomin måste bort. Kampen mot dumpade arbetsvillkor, skattefusk och andra olagligheter på arbetsmarknaden ökar statens inkomster och förbättrar alla arbetares ställning. Grundskyddet måste höjas så att man kan leva på det också i Helsingfors. lagstadgad alla, från studerande till pensionärer, och måste gå att få utan onödig byråkrati hyrd arbetskraft arbetspraktik förkortning av arbetsdagen till sex timmar är det bästa sättet att bekämpa utbrändhet och arbetslöshet att bekämpa den grå ekonomin och skattesmitning måste förbättras bland annat genom att fördela föräldraledighetens utgifter jämnt mellan arbetsgivarna gruppklagan mot arbetsgivaren korrigeras så att framtidens pensionärer inte tvingas leva i fattigdom MÖJLIGHETEN TILL NÄRSERVICE FÖDER VÄLSTÅND Staten måste delta mera i finansieringen av kommunservicen. Trycket att höja kommunskatten innebär en orättvis plattskatt. Servicesedlar förbättrar inte de fattigas ställning utan ökar bara höginkomsttagarnas anlitande av privata tjänster och splittrar tjänsteutbudet. Finland får inte gå med på EU:s återkommande strävan att konkurrensutsätta de offentliga tjänsterna. En enhetlig offentlig sektor är det enda sättet att hålla servicen under demokratisk övervakning och tillgänglig för alla. genom att anställa mera vårdpersonal och stifta en täckande lag om vårdgaranti och hälsovården, åldringars och andras behov av hemvård samt serviceboende, måste förvaltas av demokratiskt valda fullmäktige gemensamma servicen DEMOKRATIN MÅSTE FÖRBÄTTRAS I METROPOLEN Rätten att bestämma över våra gemensamma tjänster har glidit över till de högsta tjänstemännen, separata företag och samkommuner. Förnyelsen av huvudstadsregionens kommunförvaltning måste öka demokratin. Ett direkt valt regionfullmäktige bör besluta om markplaneringen, bostadspolitiken och trafikplaneringen. samarbetet mellan huvudstadsregionens kommuner kunde förbättras genom ett direkt valt regionfullmäktige ras: servicen inom ett visst område måste förvaltas av ett direkt valt organ genom vilket invånarna kan kontrollera verksamheten sköts av en koncernavdelning där endast de största partierna är representerade, måste underställas stadsfullmäktige parallellt så att man bygger tätt och bibehåller naturens mångfald BOENDET MÅSTE BLI BILLIGARE Helsingforsare betalar alldeles för mycket för sitt boende. Det är i allas intresse att man kan bo till ett rimligt pris, det förhindrar prisbubblor som är farliga för hela ekonomin. Staten måste effektivt förhindra företeelser som höjer hyrorna och lägenheternas pris. Några få bolag har monopol över byggnadsmarknaden i Helsingfors. Detta trissar upp byggnadskostnaderna och begränsar ständigt bostadsproduktionens omfattning och kvalitet. en bostad måste fördelas jämnt mellan olika bostadsområden och kommuner ningar på gamla Arava-lån måste användas till att bygga och grundrenovera hyresbostäder, inte till skattesänkningar stora byggnadsfirmor konkurrenskraftiga kulanter köper in sig i allmännyttiga aktörers hyres- och bostadsrättshus DET ÄR INTE INVANDRARNA UTAN OJÄMLIKHETEN SOM ÄR PROBLEMET De problemen som invandrare stöter på, såsom orättvisa lönevillkor och språkproblem, är vår gemensamma angelägenhet. Dessa problem måste åtgärdas så tidigt som möjligt. oberoende av sin nationalitet andra sociala stöd mycket invandrarbarn får tillräckliga resurser undervisning i finska tillstånd och alla som stannar längre i landet måste få rätt att arbeta och studera mor- och farföräldrar KOLLEKTIVTRAFIKEN BÖR PRIORITERAS Kollektivtrafiken ska vara högklassig, pålitlig och billig. större städerna utvidgas också till förorterna FÖRNUFTIG ENERGIPOLITIK RÄTTVISA ENERGIKOSTNADER Vi måste nu genast svara på de krav som klimatförändringen ställer, inte vänta tills vi släpar efter med de obligatoriska reformerna. Man måste beakta Helsingfors särdrag när man stiftar lagar och besluter om energiskatter. Det är de som konsumerar mest, såsom industrin, inte låginkomsttagarna som bör betala. och fjärrvärme bör beaktas i beskattningen att dieselolja blir billigare än naturgas beskattningen bör prioritera enbart hållbara biobränslen, inte till exempel palmolja, som bidrar till att förstöra regnskogen klimatförändringen, utan sparar också pengar, så energibesparande åtgärder måste ges tillräckliga resurser den leder bara till nya olösta problem KUVAT: PIA HYÖTYNEN

20 20 vaalit.vasemmisto.fi HELSINKI Vasemmistoliiton vaalilehti Sirpa Puhakka testasi PIKAVAALIKONEEN Vaalikoneet kysyvät ehdokkailta asioita, joista äänestäjien arvioidaan olevan kiinnostuneita. Kysyimme puoluesihteeri Sirpa Puhakalta vaalikonekysymyksiä. Kysymykset on valittu satunnaisotannalla. Saatat löytää kysymykset joltakin vaalikoneelta. Mitä mieltä olet itse? Pitääkö rikkaiden lapsilisiä leikata? Rikkailta lapsiperheiltä pitää leikata nostamalla verotusta. Lapsilisät on tarkoitettu lapsiperheille kulujen tasaamiseen. Annetaan rikkaille lapsilisät, mutta tasataan tuloja verotuksen kautta. Valtion taloutta lapsilisien leikkaamisella ei saada kuntoon. Kannatatko viinien myyntiä maitokaupassa? Tämä kysymys on esitetty aina, kun olen ollut ehdokkaana. En kannata viinien myyntiä ruokakaupassa. Pidetään suomalainen järjestelmä: viinit ja viinat Alkossa. Vanhasen ykköshallitus laski viinan verotusta. Raskaimmin juovat joivat halpaa viinaa enemmän, ja kuolleisuus kasvoi rajusti. Vanhusten hoiva on hunningolla. Mitä tekisit? Jokaiselle vanhukselle on taattava hoitoa ja hoivaa. Vanhushoivasta on säädettävä laissa. Koska porkkana ei auta, on otettava keppi käyttöön. Vanhusten hoiva kaatuu naisten harteille; hoidettavat ja hoitajat ovat usein naisia. Vanhustenhoitoon on luotava hyvät julkiset palveluverkostot. Samaa sukupuolta olevilla pitää olla oikeus avioliittoon? Kyllä. Samaa sukupuolta olevilla pareilla pitää olla samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin aviopareilla. Miten poistaisit naisten ja lasten köyhyyden? Korottaisin perusturvan ensivaiheessa 750 euroon kuussa kaikille työttömille, eläkeläisille, sairaille ja perusäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa saaville. Kaikki alle euron vuositulot pitää tulla käteen verottomana. Naisille on taattava päivähoito-, terveyskeskus-, kotipalvelu ja muut lähipalvelut. Ottaisitko maahanmuuttajan asumaan naapuriisi? Jokaisella on oikeus asua haluamassaan paikassa. Työttömät joutuvat hakemaan toimeentulotukea verojen maksamiseen. Mitä tekisit? Nostaisin työttömyyspäivärahan 750 euroon kuussa ja säätäisin vuositulot verottomiksi. Pitääkö työttömien lapsilla olla oikeus päivähoitoon? Kyllä. Päivähoito on jokaisen lapsen oikeus varhaiskasvatukseen, oppimiseen ja kavereihin. TUE EHDOKASTASI! Tule mukaan myös verkon vasemmistoyhteisöön: Lisätietoa saat tai puh. (09) Tue piirin tai eduskuntavaaliehdokkaan kampanjaa. Maksamalla Vasemmistoliiton tilille tukimaksun käyttämällä ehdokkaan henkilökohtaista viitenumeroa tuet ehdokkaan vaalikampanjaa. Vasemmistoliitto tilittää maksut lyhentämättöminä ehdokkaiden kampanjatileille. Keräystilin numero: Muista viite! Helsingin piirin viitenumero: 2794 Keräyslupa on voimassa saakka. Keräyksen jatkolupa on voimassa saakka. Vasemmistoliitto tekee saaduista ja ehdokkaille tilitetyistä varoista selvityksen Poliisihallitukselle. Helsingin piirin ehdokkaiden viitenumerot: 1258 Ahola Riku 3081 Arhinmäki Paavo 2781 Blom Atte 2613 Elonen Johanna 4161 Haaja Ilpo 4174 Halonen Aino 1724 Immonen Katri 1300 Koivulaakso Dan 3094 Leppänen Joonas 3010 Lintunen Tiina 5018 Mithiku Hanna 5005 Modig Silvia 5021 Nyholm Henrik 3104 Patomäki Heikki 3117 Pihlaja Kirsi 1902 Puhakka Sirpa 3120 Reuter Martina 3133 Saarinen Markku 3146 Saarnio Pekka 3159 Vuorjoki Anna 4187 Wiik Eeva

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Vasemmistoliiton eduskuntavaalien 2011 vaaliohjelma

Vasemmistoliiton eduskuntavaalien 2011 vaaliohjelma Vasemmistoliiton eduskuntavaalien 2011 vaaliohjelma Hyväksytty puoluevaltuustossa 31.10.2010. 1 Vasemmistoliiton eduskuntavaalien 2011 vaaliohjelma. Vasemmisto haluaa yhdessä ihmisten kanssa osoittaa vaihtoehdon

Lisätiedot

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa.

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa. Perhevapaiden 1 (6) Perhevapaiden Suomen nykyinen perhevapaajärjestelmä on kipeästi uudistuksen tarpeessa. Järjestelmä on tarpeettoman jäykkä eikä tue joustavaa työn ja perheen yhteensovittamista. Pala-palalta

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva ja elämänvaiheet Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Jotkut epäilevät, etteivät

Lisätiedot

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Välttämätön toimeentulo ja huolenpito on subjektiivinen oikeus Perustoimeentulon on oltava kattava eikä väliinputoajia saa olla Etuustasoa ei ole määritelty rahamääräisesti

Lisätiedot

Oikeus työhön, ulos köyhyydestä - vihreät askeleet työn ja sosiaaliturvan parempaan yhteensovittamiseen 16.12.2013

Oikeus työhön, ulos köyhyydestä - vihreät askeleet työn ja sosiaaliturvan parempaan yhteensovittamiseen 16.12.2013 Oikeus työhön, ulos köyhyydestä - vihreät askeleet työn ja sosiaaliturvan parempaan yhteensovittamiseen 16.12.2013 Tavoitteena toimivampi sosiaaliturva Lisätään työn tarjontaa. Helpotetaan tukien yhdistämistä

Lisätiedot

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Bru

Lisätiedot

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 Pentti Arajärvi Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 1 SUOMEN PERUSTUSLAKI 18 Oikeus työhön ja elinkeinovapaus Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa

Lisätiedot

Perustulomallit. Sosiaalipoliittisen yhdistyksen perustuloseminaari 23.4.2013

Perustulomallit. Sosiaalipoliittisen yhdistyksen perustuloseminaari 23.4.2013 Perustulomallit Sosiaalipoliittisen yhdistyksen perustuloseminaari 23.4.2013 Johanna Perkiö jatko-opiskelija Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Tampereen yliopisto johanna.perkio@uta.fi Mistä perustulomalleissa

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 36/2007 vp Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnalle LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Lakialoitteessa ehdotetaan opintorahan korottamista noin 15 prosentilla. Ehdotan lakialoitteessa,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 1 TIIVISTYS: TYÖHÖN PERUSTUVA MALLI Työ mahdollistaa hyvän sosiaaliturvan ja julkiset palvelut = hyvinvointiyhteiskunnan Pohjoismainen

Lisätiedot

Perustulon vaikutukset. Jouko Kajanoja Sosiaalipoliittisen yhdistyksen perustuloseminaari 23.4.2013

Perustulon vaikutukset. Jouko Kajanoja Sosiaalipoliittisen yhdistyksen perustuloseminaari 23.4.2013 Perustulon vaikutukset Jouko Kajanoja Sosiaalipoliittisen yhdistyksen perustuloseminaari 23.4.2013 NIT (negative income tax) kokeilut USA Kanada 1968-1980 Lyndon B. Johnson > Richard Nixon 4 kokeilua USA:ssa

Lisätiedot

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta 2 2011 Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta Huhtikuu 2011 Lisätiedot: Ilkka Kaukoranta ilkka.kaukoranta@sak.fi puhelin 020 774 0189 Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000 Puolueiden verolinjaukset

Lisätiedot

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli?

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Maritta Törrönen Sosiaalityön professori Miten kannatella lapset laman yli? 8.3.2016 Pikkupalamentti, auditorio, Arkadiankatu 3, Helsinki

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Ikääntymispolii-set näköalat. Eläkeläiset ry valtuusto 27.5.2014 Kalevi Kivistö

Ikääntymispolii-set näköalat. Eläkeläiset ry valtuusto 27.5.2014 Kalevi Kivistö Ikääntymispolii-set näköalat Eläkeläiset ry valtuusto 27.5.2014 Kalevi Kivistö Teemat Eläkeasiat Hoiva- asiat Tapahtumat - eurovaalit 5/2014 - eduskuntavaalit 4/2015 - edustajakokous ja kesäpäivät 2015

Lisätiedot

VASEMMISTOLIITON VEROMALLI VEROT MAKSUKYVYN MUKAAN

VASEMMISTOLIITON VEROMALLI VEROT MAKSUKYVYN MUKAAN VASEMMISTOLIITON VEROMALLI VEROT MAKSUKYVYN MUKAAN Valtionvarainministeriön luvut ns. kestävyysvajeesta ovat liioiteltuja. Todellinen vaje on todennäköisesti puolet ministeriön laskelmista, kuten esimerkiksi

Lisätiedot

Työeläkepäivät. Markku Lehto 17.11.09

Työeläkepäivät. Markku Lehto 17.11.09 Työeläkepäivät Markku Lehto 17.11.09 Mitä on perustoimeentulo Perustuslaki 19 Oikeus sosiaaliturvaan. Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Sosiaalibarometri 2015 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Aineisto Kysely tehtiin marras-joulukuussa 2014 Kokonaistutkimus Kolme vastaajatahoa: - Sosiaali- ja terveysjohtajat

Lisätiedot

Marko Ekqvist Perussuomalaiset

Marko Ekqvist Perussuomalaiset 1 / 14 27.9.2012 9:45 Yle logo Hae Uutiset Areena TV Radio Svenska Yle Helsinki Vastausten esikatselu Marko Ekqvist Perussuomalaiset Tietoja minusta Nimi: Puolue: Ikä: Ammatti: Kaupunginosa/kylä: Marko

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 8.10.2015 Väestö yleensä

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015 infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut ja yhteiskunnan tuet

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut ja yhteiskunnan tuet Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut ja yhteiskunnan tuet Seinäjoki 8.11.2014 Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Antti Pajula Kunnat perivät pysyvässä hoidossa olevilta henkilöiltä

Lisätiedot

Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle. Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen 2012 27.10.2011

Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle. Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen 2012 27.10.2011 Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen 2012 27.10.2011 Kataisen hallituksen teot Leikkaa suomalaisesta työstä sekä julkisella että yksityisellä

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta

Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta lakimies Jukka Laukkanen Opetusministeriön seminaari 29.10.2007 Miksi toisen asteen oppilaitosten

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE

Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE SDP:n vaihtoehtobudjetti 2016 TÄSSÄ OLLAAN NYT 1. Kasvu takertelee, Euroopan elpyminen hidasta 2. Hallitus pakastaa Suomen talouden vuodelle 2016 3. Luottamus

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Hallitusohjelmaan väestön ja työvoiman uusiutuminen

Hallitusohjelmaan väestön ja työvoiman uusiutuminen 3+ tiimi (Risto, Honkanen, Rauno Saarnio, Matti Sillanpää, asiantuntijoita) Hallitusohjelmaan väestön ja työvoiman uusiutuminen Uusiutumistasoinen syntyvyys ja samalla ikääntymisen taittaminen ei ole mahdollista

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Virossa virtaa yrittäjyyteen?

Virossa virtaa yrittäjyyteen? Virossa virtaa yrittäjyyteen? Viro uhka vai mahdollisuus? Irma Pahlman Yliopettaja oikeustieteen tohtori, varatuomari, MBA www.laurea.fi Mikä Viro? Asukkaita 1,3 miljoonaa Euroopan unionin jäsen 2004 Sotilasliitto

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

DIGITALISAATIO JA AUTOMATISOITU SOSIAALITURVA

DIGITALISAATIO JA AUTOMATISOITU SOSIAALITURVA MIKÄ YLEISTURVA? Yleisturva on kolmiportainen sosiaaliturvamalli, jossa yhdistyy suurin osa nykysosiaaliturvan tukimuodoista ja pienituloisten verovähennyksistä. Se on automatisoitu ja lineaarisesti vähenevä

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö

Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka Liisa Häikiö Idea: Ongelman määrittely: mistä on kysymys? Miten ongelma on mahdollista ratkaista? Hyvinvointi: Mitä se on? Sosiaalipolitiikka:

Lisätiedot

Puolueiden työelämää koskevia vaalitavoitteita Eduskuntavaalit 19.4.2015

Puolueiden työelämää koskevia vaalitavoitteita Eduskuntavaalit 19.4.2015 Puolueiden työelämää koskevia vaalitavoitteita Eduskuntavaalit 19.4.2015 1 Suomen Keskusta Yhteiskuntasopimus poikkeuksellisen vahvaa ja sitoutuvaa yhteistyötä hallituksen, eduskunnan, työmarkkinajärjestöjen,

Lisätiedot

Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomalainen verojärjestelmä Kokonaisveroaste Verotulojen rakenne Suurimmat muutokset Progressiosta regressioon Kokonaisveroaste

Lisätiedot

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry Globalisaation monet kasvot Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry 1 Mitä globalisaatio on? Maailmanlaajuistuminen, "maailmankylä" Maiden rajat

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

Lapsilisä ja monilapsikorotus [Barnbidrag och flerbarnstillägg]

Lapsilisä ja monilapsikorotus [Barnbidrag och flerbarnstillägg] Lapsilisä ja monilapsikorotus [Barnbidrag och flerbarnstillägg] Klicka här, skriv ev. Undertitel Lapsilisää maksetaan, kunnes lapsi täyttää 16 vuotta. Sen jälkeen peruskoulua jatkavat lapset saavat jatkettua

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuka kuuntelee köyhää? - keskustelusarja Helsinki, 10.12.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tulevaisuuden haasteita, ongelmia Tuloerot Terveyserot Kulutuserot

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN KÖYHYYS TILASTOINA

YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN KÖYHYYS TILASTOINA YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN KÖYHYYS TILASTOINA Puheenjohtaja, tekniikan tohtori Eija Tuominen Toiminnanjohtaja, valtiotieteiden maisteri Heljä Sairisalo Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Kuka kuuntelee

Lisätiedot

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta. Huhtikuu 2011

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta. Huhtikuu 2011 Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta Huhtikuu 2011 Huhtikuu 2011 Lisätiedot: Ilkka Kaukoranta ilkka.kaukoranta@sak.fi puhelin 020 774 0189 Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000 Puolueiden verolinjaukset

Lisätiedot

Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi

Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi Talous- ja elinkeinopolitiikan vaikuttajaryhmä 6.5.2015 Tero Honkavaara Johtava veroasiantuntija, EK 1 Työn verotus 450 M verokevennys pienija keskituloisille Yritysverotus

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen eapn-fin 29.11.2013 1 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu 2 Mitä on köyhyys? vastentahtoinen tilanne, rajoittaa

Lisätiedot

HE 176/2004 vp. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen

HE 176/2004 vp. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen Hallituksen esitys Eduskunnalle kansaneläkkeen tasokorotusta koskevaksi lainsäädännöksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen tehtäisiin 7 euron suuruinen tasokorotus.

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta

50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 2000 Sisältö Vastaus epävarmuuteen...................................... 3 2 On meneillään varsin vilkas työmarkkinakevät. Vahvat liitot saavat hyviä sopimuksia,

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo Miten yrittäjä voi? Työhyvinvointiseminaari, Eduskuntatalo Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset vaikeudet,

Lisätiedot

LASTEN KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄ / ALOITTEET 75/08.050/2010 142/08.050/2009. Ptltk 40 Liitteet 1-2.

LASTEN KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄ / ALOITTEET 75/08.050/2010 142/08.050/2009. Ptltk 40 Liitteet 1-2. Perusturvalautakunta 40 07.04.2010 Kunnanhallitus 79 12.04.2010 Perusturvalautakunta 48 21.04.2010 Kunnanhallitus 93 26.04.2010 Perusturvalautakunta 56 19.05.2010 Kunnanhallitus 127 07.06.2010 Kunnanvaltuusto

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014

Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Kirjallisuutta Mirrlees review: Tax by design Hetemäen verotyöryhmän raportti Tulolajin valinta: Harju ja Matikka 2012 Investointivaikutukset:

Lisätiedot

26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki

Lisätiedot

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Maistraatinportti 2 puh. 020 7489 400 00240 Helsinki www.akava.fi/opiskelijat Sisällys 1. Sosiaaliturvajärjestelmän on oltava yhtenäinen

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad Vaasa opiskelukaupunkina Vasa som studiestad Osaaminen ja oppiminen ovat Suomalaisen elinvoiman lähteitä Osaaminen ja oppiminen muodostavat pohjan yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Osaaminen ja oppiminen

Lisätiedot

Tavoitteet lähiajalle ja eduskuntavaaleihin 2011

Tavoitteet lähiajalle ja eduskuntavaaleihin 2011 Eläkeliitto ry Eläkeläiset ry Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Kansallinen senioriliitto ry Kristillinen Eläkeliitto ry Svenska pensionärsförbundet rf Tavoitteet lähiajalle ja eduskuntavaaleihin 2011

Lisätiedot

27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki

Lisätiedot

1.9.2012 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

1.9.2012 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 1.9.2012 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? 2014 Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Käsitteistä Sosiaalinen kuntoutus Kuvaa toimintaa, joka edistää ihmisen toimintamahdollisuuksia.

Lisätiedot

Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan

Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan Eduskunta Sisäinen tietopalvelu Olli Kannas, Sami Grönberg Muistio 16.5.2016 Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan Tarkasteltavat reformit: Laskelmassa tarkastellaan

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland ZA4883 Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland 2008 EUROBAROMETER ON FAMILIES, AND ADAPTING TO THE NEEDS OF AN AGEING POPULATION

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot