Kolmas kokouspäivä 7. kesäkuuta 1975

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kolmas kokouspäivä 7. kesäkuuta 1975"

Transkriptio

1 Kolmas kokouspäivä 7. kesäkuuta 1975 Kolmannen kokouspäivän avaus Puhetta kello 9.00 alkaneessa kokouksessa johti Kalervo Aattela ja sihteereinä toimivat Risto Savolainen, Juhani Hietanen ja Martti Äberg. Puheenjohtaja: Kokous jatkuu. Kokoukselle saapunut sähke Puheenjohtaja: Puoluekokoukselle on saapunut seuraavan sisältöinen sähke, mikä merkitään ilmoitusasiana (suomeksi):»suomen Sosialidemokraattinen Puolue, pääministeri Kalevi Sorsa, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä. Hyvät puoluetoverit. Lähetämme teille parhaimmat ja toverillisimmat terveisemme ja toivotamme teille tuloksellista puoluekokousta Suomen kansan ja pohjoismaiden demokratian hyväksi ja pohjoismaisen työväen liikkeen vahvistukseksi. Valitamme, ettemme kotimaisten ongelmiemme vuoksi päässeet vieraiksi kokoukseenne. Tanskan sosialidemokraattinen puolue, Anker Jorgensen, Ejner Hovgaard Christiansen.» Valiokuntien esityksiä Puheenjohtaja: Jatketaan esityslistan asiakohdan 23 käsittelyä. Siinä otetaan käsiteltäväksi laki- ja hallintoasiain valiokunnassa lausunnolla olleet esitykset n: o Muutos työjärjestykseen Puheenjohtaja: Koska lausuntoa ei ole vielä jaettu kaikille läsnä oleville kokousedustajille, keskeytetään tämän asian käsittely. Hyväksyttiin. 284

2 Kolmen tilintarkastajan sekä kahden varatilintarkastajan vaali Puheenjohtaja: Otetaan käsiteltäväksi esityslistan asiakohdan 22, tilintarkastajien ja varatilintarkastajien valitseminen. Talousasiainvaliokunta on käsitellyt asiaa ja ehdottaa seuraavaa: Talousasiain valiokunta ehdottaa, että tilintarkastajiksi puoluekokouskaudelle valittaisiin Visa Kivi, HTM, Anssi Kärkinen, varatuomari, Ilmari Lavonsalo, HTM, sekä varalle Kalevi Koskivirta, HTM ja Pentti Laaksonen, pankinjohtaja. Talousasiain valiokunnan ehdotus voitaneen hyväksyä. Talousasiain valiokunnan ehdotus hyväksyttiin keskustelutta. Tilintarkastajiksi valittiin talousasiain valiokunnan ehdotuksen mukaisesti Visa-'Kivi, Anssi Kärkinen ja Ilmari Lavonsalo sekä heidän varamiehikseen Kalevi Koskivirta ja Pentti Laaksonen. Valiokuntien esityksiä Laki- ja hallintoasiain valiokunnan mietintö esityksistä 5 16 P u h e e n j o h D a j a: Palataan esityslistan asiakohtaan 23, siellä laki- ja hallintoasiain valiokunnassa lausunnolla olleisiin esityksiin. Valiokunnan lausunnon esittelee valiokunnan puheenjohtaja, Sven-Erik Järvinen. Puheenvuoron saatuaan lausui Sven-Erik Järvinen (Uusimaa): Hyvää huomenta hyvät puoluetoverit! Tässä oli pieni tekninen katkokulku, kun monistus ei saanut riittävän ajoissa valiokunnan mietintöä valmiiksi. Nyt se on tovereille jaettu. Laki- ja hallintoasiain valiokunnan tehtävänä oli käsitellä esitykset Valiokunta ei kaikilta osin yhtynyt puoluetoimikunnan esityksiin, vaan teki eräitä muutos- ja lisäesityksiä. Ensimmäisenä asiana oli esitys 5. Perustuslakiuudistuksen keskeisin tehtävä. Valiokunta yhtyy puoluetoimikunnan lausuntoon lisäyksellä, että»puoluekokous velvoittaa puoluetoimikunnan seuraamaan tarkkaan perustuslakiuudistuksen toteuttamista ja pyrkii sitä kiirehtimään mm. sisäpoliittisessa julkilausumassa esitettyjen tavoitteiden toteuttamiseksi». Esitys 6. Suunnittelupolitiikka. Valiokunta yhtyy puoluetoimikunnan lausuntoon seuraavin muutoksin: 285

3 Sivu 33, puoluetoimikunnan lausunnon toinen rivi, lisätään sana»päätöksen teossa» sanojen»tarpeesta» ja»hallinnon» väliin. Lausunnon toisen lauseen loppuun lisätään»ja ohjelmien toteuttamisessa». Esitys 7. Suunnitelmavaihtoehdot päätöksen teossa. Valiokunta yhtyy puoluetoimikunnan lausuntoon seuraavin muutoksin: Sivu 34, puoluetoimikunnan lausuntoon lisätään toiseksi lauseeksi seuraava:»luottamusmiesten välittömiä vaikutusmahdollisuuksia tulee nykyisestään lisätä.» Viimeisen lauseen loppu muuttuisi siten, että suosituksissa»nämä tavoitteet tulisi ottaa huomioon». Esitys 8. ympäristöhallinnon järjestäminen. Valiokunta yhtyy puoluetoimikunnan esitykseen sellaisenaan. Esitys 9. Raastuvan- ja kihlakunnan oikeuksia jne. Valiokunta yhtyy puoluetoimikunnan esitykseen. Esitys 10. Julkisen liikenteen kehittäminen. Sivu 38, kohta 3. Valiokunta ehdottaa lisättäväksi kohdan 3 loppuun seuraavaa:»valtion tukea voidaan myöntää vain tarkoituksenmukaisesti järjestettyä kuntien tai kuntainliittojen harjoittamaa julkista liikennettä varten. Seudullisen joukkoliikenteen suunnittelun tehostamiseksi tulee lääninhallituksen yhteyteen perustaa koordinointielin, jossa tulee olla myös riittävä kuntien edustus». Esitys 11. Linjaliikennelupamenettely. Sivu 40, päätöksen rivi 5, sana»kaupungin» korvataan sanalla»kunnan». Rivillä 6 sana»kaupungilta» korvataan sanalla»kunnalta». Lisäksi valiokunta esittää, että yhden kunnan rajat ylittävän linja-autoliikenteen linjaliikenneluvat myöntäisi lääninhallitus, elleivät ne ulotu useamman läänin alueelle, jolloin lupien myöntäminen on liikenneministeriön asia. Kuitenkin pääkaupunkiseudulla liikennelupien myöntäminen linja-autoliikenteessä tulisi antaa Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnalle. Esitys 12. Valiokunta yhtyy puoluetoimikunnan lausuntoon. Esitys 13. Valiokunta yhtyy puoluetoimikunnan lausuntoon. Esitys 14. Valiokunta yhtyy puoluetoimikunnan lausuntoon. Esitys 15. Valiokunta esittää äänestyksen jälkeen:»puolue- ja vaalitoiminnan rahoituksen julkisuus tulee toteuttaa lainsäädännöllisin sekä valtion ja kuntien muin tarpeellisin toimenpitein esityksen suuntaviivojen mukaisesti. Vaalitoimintaan saatavista varoista ja niiden käytöstä tulee tiedottaa riittävän laajasti. Vaalitoiminnan julkista rahoitusta tulee valtakunnallisella ja kunnallisella tasolla lisätä olosuhteiden vaatimalla tavalla. Kuntien myötävaikutuksella niiden alueilla sallitussa vaalimai- 286

4 nonnassa tulee mainostilan jakautua eri puolueiden kesken suhteellisuusperiaatteen mukaisesti.» Esitys 16. Valiokunta yhtyy tältä osin myös puoluetoimikunnan esitykseen. Käytän tässä tilaisuutta hyväkseni esittääkseni vielä valiokunnassa mukana olleille tovereille parhaan kiitoksen hyvästä yhteistyöstä. Puheenjohtaja: Kiitoksia! Otetaan käsiteltäväksi laki- ja hallintoasiain valiokunnan mietintö esitys kerrallaan. Yksityiskohtaisessa käsittelyssä hyväksyttiin esitykset 5 16 valiokunnan ehdotuksen mukaisesti. Puheenjohtaja: Näin ollen ovat laki- ja hallintoasiain valiokunnassa lausunnolla olleet esitykset tulleet loppuun käsitellyiksi. Ilmoitusasia Puheenjohtaja: Seuraavana on ilmoitusasia. Järjestöasiain valiokunta kokoontuu kello Merkittiin. Maatalouspoliittisen valiokunnan mietintö esityksistä Puheenjohtaja: Seuraavana otetaan käsiteltäväksi maatalouspoliittisessa valiokunnassa lausunnolla olleet esitykset n:ot Valiokunnan mietinnön esittelee valiokunnan puheenjohtaja, toveri Erkki Lähde. Lähetekeskustelu: Erkki Lähde (Lappi): Toveri puheenjohtaja, hyvät toverit! Valiokunta työskenteli tiiviisti koko eilisen päivän, osittain koko valiokunnan ja osittain työryhmän voimin. Perusteellisen ja rakentavan käsittelyn jälkeen valiokunta yksimielisesti on päätynyt seuraaviin maatalouspoliittisen ohjelman korjauksiin ja esityksiin sekä esittää sen jälkeen maatalouspoliittisen ohjelman hyväksymistä. Esitys 22 SDP:n maatalouspoliittinen ohjelma. SDP:n yleistaloudellinen periaate ja maatalous. Sivulla 103 toisen kappaleen viimeinen virke esitetään kuulumaan seuraavasti:»tuotteita varastoimalla huolehditaan siitä, että elintarvikehuolto on riippumaton maailmanmarkkinoilla tapahtuvista heilahteluista.» 287

5 Maataloustuotannon kehittämisen ongelmat, sivulla 104. Ensimmäinen kappale esitetään kuuluvaksi seuraavasti:»historiallisen kehityksen seurauksena ja osaltaan myös porvarillisen luokkapolitiikan tarkoituksenmukaisuusnäkökantojen mukaisesti asutustoiminnalla on kiinnitetty maatalouteen väkeä niin paljon, ettei sillä ole mahdollisuuksia luonnolliseen toimeentuloon pelkästään maatilataloustuotannon varassa. Usein on lisäksi luotu elinkelvottomia haja-asutusalueita, joilta puuttuu perinteiseen kyläyhteisöön kuuluva ihmisten viihtyvyyden ja palvelujen saannin kannalta välttämätön sosiaalinen ympäristö.» Harjoitettu maatalouspolitiikka. Kolmannen kappaleen kolmas lause esitetään kuulumaan seuraavasti:»maatalousmaan hinta ei muodostu aina sen käyttöarvon perusteella maataloustuotannossa.» SDP:n maatalouspoliittiset tavoitteet. Ensimmäinen virke esitetään kuulumaan seuraavasti:»maataloustuotanto on saatava kokonaisuudessaan tuottamaan niin tehokkaasti, että sen palvelukseen jäävien elintaso nousee.» 1. Täystuloisuus ja täystyöllisyys, sivulla 105. Valiokunta ei esitä tähän kohtaan muutoksia. 2. Perheviljelmä perusyksikkönä, sivulla 105. Kolmas virke esitetään kuulumaan seuraavasti:»on luotava tilan ulkopuolisista työnsaantimahdollisuuksista riippumattomia kokoaikaviljelmiä sekä muutettava muidenkin kuin maatalouteen kuuluvien elinkeinojen turvin pientiloja osa-aikaviljelmiksi.» 3. Omavaraisuus maataloustuotannossa turvattava. Viimeinen lause esitetään kuulumaan seuraavasti:»maatalouden markkinatuotantoa varten on kehitettävä pitkäjänteistä sopimustuotantoa.» 4. Tuloerojen tasaaminen, sivulla 106. Sivun ensimmäinen kokonainen lause esitetään kuulumaan seuraavasti:»tällöin on maataloutemme rakenteen eriasteisuuden vuoksi hintapolitiikan rinnalla kehitettävä entistä oikedenmukaisempi maatalouden välittömän tuen käyttö.» 5. Pitkäjänteinen suunnittelu. Ensimmäisen kappaleen kolmas ja neljäs virke esitetään kuulumaan seuraavasti:»maatalouden hallinto ja maatalouden edistämisjärjestöt on omalta osaltaan velvoitettava noudattamaan yleisen maatalouspolitiikan tavoitteita. Suunnittelussa on otettava huomioon metsän merkitys maataloudelle ja maaseutuväestön toimeentulolle.» 6. Osallistuminen maailman elintarvikehuoltoon. Toinen kappale esitetään kuulumaan seuraavasti:»maailman nälän poistamisella on ymmärrettävä meidän osaltamme näi- 288

6 den tavoitteiden lisäksi ennen kaikkea alkupääoman sekä tiedon ja taidon vientiä sinne, niissä köyhyys, koulutuksen riittämättömyys ja tuotantovälineiden puute ovat esteenä elintarvikkeiden tuotannon lisäämispyrkimyksille.» Ponnet. Ponsi 1, sivulla 106. Valiokunta ei ole tehnyt muutoksia. Ponsi 2, sivulla 106. Valiokunta esittää ponnen kuulumaan seuraavasti:»että maataloustuki jaetaan tuotannon aikaansaamiseen käytetyn työn ja tuotantopanosten määrän perusteella». Ponsi 3, sivulla 107. Valiokunta esittää ponnen kuulumaan seuraavasti:»että hyvä peltomaa on kaikkialla säilytettävä ensisijaisesti maataloustuotannossa ja sillä keinottelu estettävä». Uusi ponsi 4. Valiokunta esittää seuraavan sisältöistä uutta pontta ponneksi 4:»että suunnitelmallisuutta ja sopimustuotantoa sekä tuotteiden varastointia kehitetään voimakkaasti». Ponsi 4. Valiokunta esittää sen kuulumaan seuraavasti:»5. että maataloustuotannon kehitystä haittaava maatilojen pirstoutuminen estetään uudistamalla lainsäädäntöä». Ponsi 5, siis pontena G:»6. että maatalouselinkeinon harjoittaminen ei saa olla sidottuna maanomistukseen, vaan yrittäjän ammattitaidolle ja työlle annetaan ratkaiseva merkitys». Ponsi 6 esitetään numeroitavaksi pontena 7. Ponsi 7 esitetään numeroitavaksi pontena 8. Ponsi 8. Valiokunta esittää sen kuulumaan seuraavasti:»9. että verotuksessa käyttöomaisuuden poisto-oikeudet järjestetään niin, että ne edistävät koneiden ja rakennusten taloudellista käyttöä ja tilojen välistä yhteistoimintaa.» Uusia ponsia. Valiokunta esittää loppuun lisättäväksi kaksi uutta pontta:»10. että valtion ja kuntien etuosto-oikeus maatilataloudesta poistuvan pelto- ja metsätalousmaan sekä niihin liittyvien vesialueiden ostoon järjestetään ja niillä keinottelu estetään.»»11. että erityisesti myös porotalouden, kalatalouden, puutarhatalouden, turkistarhauksen, maatilamatkailun ja lunnontuotteiden keräilyn edellytyksiä sekä tutkimus- ja kehitystyötä edistetään». Valiokunta esittää poistettavaksi julkaistavasta ohjelmasta sivulla 107 olevan kappaleen:»tässä esitetyn perusohjelman lisäksi laaditaan erikseen erikoisohjelmia maatalouden osa-alueista sekä tuotanto- että aluekohtaisesti (esimerkiksi puutarhatalous, porotalous, Pohjois-Suomen maatalous jne.).» Puolueosastojen tekemät esitykset. Esitys 23. Muutos kalastuslakiin. Maatalouspoliittinen valiokunta yhtyy puoluetoimikunnan lausuntoon Suolahden Työväen

7 yhdistyksen esityksestä kalastuslain muuttamiseksi. Sitävastoin Satakunnan piirin ponsilisäystä valiokunta ei katso tarkoituksenmukaiseksi liittää tähän mukaan, koska kokonaisvaltaisesti ammatti- ja virkistyskalastuksen suhteita on käsitelty SDP:n kalatalouspoliittisessa ohjelmassa. Esitys 24. Muutos riistanhoitoyhdistyksiä koskevaan lakiin. Maatalouspoliittinen valiokunta ei yhdy puoluetoimikunnan kantaan Suolahden Työväenyhdistyksen esityksessä riistanhoitoyhdistyksiä koskevan lain muuttamiseksi. Metsästysmaiden vuokraoikeuden siirtäminen metsästysseuroilta riistanhoitoyhdistyksille saattaisi merkitä jopa sitä, että maanomistajilla olisi entistä suurempi valta metsästysoikeuden käyttöön. Metsästysoikeus on irrotettava maanomistuksesta, kuten jo Forssan puoluekokous päätti vuonna Kysymys olisi ratkaistava metsästyslain kokonaisuudistuksen yhteydessä. Lisäksi. Maatalouspoliittinen valiokunta esittää puoluekokoukselle seuraavaa: Puolueen olisi käytettävä nykyistä tehokkaammin maaseutuvaltuuskunnan asiantuntemusta hyväksi kaikissa maaseutua koskevissa kysymyksissä ja maaseutuvaltuuskunnan ja maatalouspoliittisen jaoston yhteydenpitoa olisi tehostettava. Puoluetoimikunnan tulee selvittää päätoimisen maatalouspoliittisen sihteerin palkkaamismahdollisuudet puoluetoimistoon. Puolueen maatalousorganisaatio olisi järjestettävä uudelleen niin, että se nykyistä paremmin voisi palvella maatalouden ja maaseutuväestön tarpeita. Kokonaisvaltaisen ohjelmauudistuksen yhteydessä valiokunta esittää laadittavaksi maa- ja metsätalouselinkeinoille yhteistä kokonaisohjelmaa sekä niihin sisältyvät toistaiseksi puuttuvat erillisohjelmat. Lisäksi valiokunta lähetti maatalouspoliittiset ja metsäpoliittiset kannanotot kokouksen antamien evästysten pohjalta menettelytapavaliokunnan käsiteltäväksi sisäpoliittista julkilausumaa varten. Lämpimät kiitokset valiokunnalle rakentavasta ja tehokkaasta työskentelystä. Puheenjohtaja: Ensimmäisenä näistä esityksistä on esitetty n: o 22. SDP:n maatalouspoliittinen ohjelma. Tähän on pyytänyt puheenvuoron Matti Lepistö. Keskustelu: Matti Lepistö (Vaasa): Arvoisa toveri puheenjohtaja, hyvät kokousedustajat! Hyvää huomenta! 290

8 Minä haluaisin lyhyesti käsitellä sitä, minkälaisena näen maatalouden ja maaseudun kehityksen, ja myös tältä pohjalta on käsitettävä, tarvitseeko sosialidemokraattinen puolue uutta, uudistettua maatalousohjelmaa. Näkisin maatalouden kehityksen kulkevan selvästi liiketaloudellisesti hoidettuja tilayksikköjä kohden, jotka erikoistuvat eri tuotannon alueille. Koneellistuminen jatkuu, tilojen keskikoko suurenee. Myös alueellista erikoistumista tulee tapahtumaan. Näin on erikoisesti Keski-, Itä- ja Pohjois-Suomessa. Siinäkin saattaa tapahtua erikoistumista. Karjataloustuotanto saattaa koko maassa edelleenkin supistua, mutta näiden tuotteiden menekki samalla varmistuu ja näin ollen myös samalla taataan tyydyttävä hintataso. Olen vakuuttunut, että lähimpinä tulevina vuosikymmeninä on edelleenkin jäljellä pienempiä tiloja. Löytyy ihmisiä, jotka eivät pidä ratkaisevana elintasokilpailua, vaan tyytyvät kohtalaiseen, turvattuun toimeentuloon, pelkäävät velkaa ja heitä miellyttää talonpojan itsenäisyys ja luonnoläheinen elämä. Jos kehittyvä sosiaalipolitiikka muistaa myös näitä ryhmiä, esille tulevat, kuten on jo tapahtunut, loma-ajan järjestely ja monet muut näihin liittyvät kysymykset. Uskoisin myös, että hintasuhteet karjataloudessa ja erikoisviljelyksissä tulevat olemaan tulevaisuudessa kohtuullisella tasolla. Luulisin, että myös kuluttajaväestön keskuudessa entistä paremmin ymmärretään, kuinka hiton pienestä reiästä se maito tulee. Ja myös tullaan käsittämään, että sen kohtuullinen hintataso ei suinkaan järkytä kuluttajaväestön elintasoa ja toimeentuloa. Toivottavasti myös indeksiajattelusta tässä suhteessa voidaan vapautua. Erikoisesti haluaisin korostaa, että maaseutuväen syrjintää ei tule suorittaa, sortoa ei saa harjoittaa, ja tässä suhteessa esimerkiksi uusi hyväksytty sosialidemokraattisen puolueen maatalousohjelma antaa meidän puolueemme osalta heille erittäin hyvän tuen. Olen vakuuttunut, että Suomessa vielä vuosikymmenien jälkeen on myös pienempiä viljelijöitä, joskin heidän lukumääränsä nykyisestään vähenee. Maaseutu tulee nähdä kokonaisena. Sen kentässä tulee olemaan erikoistehtävissä olevaa ammattiväkeä, rakennustyöläisiä, metsätyöläisiä; maaseudulla tulee olemaan pienempää teollisuutta, konehuoltotoimintaa, ammattiväkeä korjaamoissa jne. Asutaan maaseudulla ja olosuhteiden salliessa käydään töissä liikekeskuksissa. On osa-aikaviljelijöitä, jotka erikoisesti meidän uusi ohjelmamme ottaa huomioon. Yhteistoiminta myös näiden tilojen kesken laajenee. Lomatoiminta antaa tule- 291

9 vaisuudessa tehtäviä. Tarvitaan ihmisiä palveluammatteihin. Näin ollen maaseutu tulee elämään edelleenkin monipuolisena. En näin ollen usko maaseudun autioitumiseen, kunhan kohtuullisella tavalla hoidetaan maaseutua koskevat kysymykset. Takana on tietenkin se aika, jolloin jokaisella maaseudulla elävällä täytyi olla edes pieni tilkku maata ja lehmä. Muuten perhettä ei kyetty huoltamaan ja elättämään. Ei tarvitse enää raivata uutta peltoa eikä vaatia ihmisiä uudisasukkaiksi korpiin ja soitten laitaan. Koulutusolojen uudistus kasvattaa nuoria ammatteihin aina korkeampia tehtäviä silmällä pitäen, mutta näillä ei tietenkään ole tehtäviä kotipaikkakunnalla, mutta sama koulutus kasvattaa myös päteviä, erikoistumiseen kykeneviä viljelijöitä. Tällaisena, hyvät toverit, minä näen maaseudun kehityksen vielä tulevina vuosikymmeninä. Siellä asuu ihmisiä. Niillä on eri harrastuksia eikä niitä voida myöskään poliittisesti valaa samaan kaavaan. Heillä on eri harrastuksia, ja näin ollen myös sosialidemokratialla on edelleenkin ja tulevaisuudessa sijaa maaseudun ja maaseutuväestön keskuudessa. Tämä nyt hyväksyttävä maatalousohjelma sitä on aivan erikoisesti alleviivattava antaa ja takaa puolueelle erikoisen tehtävän juuri maatalousolojen ja hyvin huomattavalta osalta koko maaseutuolojen kehittämiseksi ja ajamiseksi. Jos tämä ohjelma saadaan tunnetuksi ja jos tätä ohjelmaa myös puolueen johdon taholta tehokkaasti toteutetaan, niin silloin myös käyvät tarpeettomiksi nämä viime vuosien protestiliikkeet. Vennamolaisuus menettää merkityksensä, ja myös kepun taholta joudutaan palaamaan pois propagandistisesta maatalouspolitiikasta tosiasialliselle tasolle. Eräs valitettava piirre puolueen viime vuosikymmenien kehityksessä on ollut, että puolueen johdosta ja eduskuntaryhmästä on katkennut maaseutu- ja pienviljelijäväestön edustus. On tullut aika huomattava katkeama, mutta tämä on korjattavissa, sikäli kuin maaseudun väestö, pienviljelijäväestö, osa-aikaviljelijät, valpastuvat poliittiseen toimintaan. He myös kykenevät keskittämään voimansa niin, että myös suuressa sosialidemokraattisessa puolueessa he tulevat saamaan äänensä kuuluville. Tällä hetkellä minä näkisin, kuten tässä valiokunnan esityksessä esitetään, että puolueen tulee parantaa suhteita... Puheenjohtaja: Puoli minuuttia! Matti Lepistö:...maataloustoimikuntaan, mutta erään asian minä haluaisin puoluetoimikunnan sydämelle laskea. Te voisitte kutsua puoluetoimikuntaan neuvottelevaksi jäseneksi hyvän talonpojan ja kuulemaan talonpojan asioista antamaa neuvoa ja 292

10 ääntä. Harkitkaapa puoluetoimikunnassa tätä, koska puoluetoimikunta jäi ilman talonpoikaisedustusta. Kiitoksia! Keskustelu päättyi. Maatalousvaliokunnan mietintö esityksestä n:o 22 hyväksyttiin. Maatalousvaliokunnan mietinnöt esityksistä n:ot 23 ja 24 hyväksyttiin keskustelutta. Maatalouspoliittisen valiokunnan mietinnön lisäehdotus Puheenjohtaja: Maatalousvaliokunta on lisäksi tehnyt lisäysehdotuksen puoluekokouksen päätettäväksi. Kun tämä asia ei ole sisältynyt esityslistalla olleisiin esityksiin ja kun tässä lisäyksessä ehdotetaan selvitystä talouspoliittisen sihteerin palkkaamisesta ja kun eilen vastaavanlaisia tapauksia palautettiin lisätutkimuksia varten valiokuntaan, järjestävä valiokunta ehdottaa, että tämä lisäysehdotus lähetetään menettelytapavaliokuntaan. Ehdotus hyväksyttäneen! Tähän on pyydetty puheenvuoroa, Teuvo Turunen, Kymen piiri. Keskustelu. Teuvo Turunen (Kymi): Toveri puheenjohtaja, hyvät puoluetoverit! Tässä sivulla 107 esitys 24 muutos riistanhoitoyhdistyksiä koskevaan lakiin on Suolahden Työväenyhdistyksen esitys. Siellä puoluetoimikunnan lausunto tai esitys on nimenomaan sivulla 108, ja tämä on se yhdistyksen esitys, joka kuuluu näin:»esitämme lakia muutettavafcsl.siten, että valtion varoin ylläpidettävät riistanhoitoyhdistykset saisivat vuokrata metsästysalueet ja metsästysseurojen tehtäväksi jäisi aatteellinen ja tapakasvatus metsästäjien keskuudessa.» Puoluetoimikunta yhtyy Suolahden Työväenyhdistysten tekemään esitykseen. Nyt kuitenkin on tämä kyseinen valiokunta tehnyt muutosesityksen tähän asiaan, ja käsittääkseni valiokunta ei ole ymmärtänyt tämän asian oleellista puolta, kun on lähtenyt sille tielle, että metsästysmaiden vuokrauksen siirtämistä metsästysseuroilta riistanhoitoyhdistyksille ei saisi toteuttaa, ja tästä olisi hyötyä maanomistajille. Valitettavasti ymmärtääkseni tämä asia ei ole näin, sillä tallahan on juuri nimenomaan päinvastainen vaikutus. Meillä tällä hetkellä metsästysseurat ovat joidenkin yksityisten tai hyvin pienten ryhmien tekemiä seuroja, jotka ovat vuokranneet maita, joihin myös riistanhoitoyhdistyksillä ei ole minkäänlaista oikeutta lähteä jäsenistölleen esittä- 293

11 mään näistä metsästysoikeuksia. Tässä mielessä katsoisin, että tämä puoluetoimikunnan lausunto on se lausunto, joka tulisi hyväksyä, ja näin ollen esitettäisiin, että tämä kohta annettaisiin vielä maatalousvaliokunnan käsittelyyn ja tarkistettavaksi. Keskustelu päättyi. Puheenjohtaja: Totean, että puoluekokous on jo käsitellyt esityksen n:o 24 ja hyväksynyt valiokunnan siitä tekemän ehdotuksen. Todettiin. Puheenjohtaja: Maatalousvaliokunnan lisäysehdotus lähetettäneen menettelytapavaliokuntaan järjestävän valiokunnan esityksen mukaisesti. Maatalouspoliittisen valiokunnan mietinnön lisäysehdotus lähetettiin menettelytapavaliokuntaan. Puheenjohtaja: Näin ollen maatalouspoliittisen valiokunnan lausunnolla olleet esitykset ovat tulleet käsitellyiksi. Merkittiin. Työelämän uudistamista käsittelevän valiokunnan mietinnöt esityksistä n:ot Puheenjohtaja: Otetaan käsiteltäväksi työelämän uudistamista käsittelevän valiokunnan lausunnolla olleet esitykset n:ot Valiokunnan lausunnon esittelee Paavo J. Paavola. Toveri Paavola, ole hyvä! Paavo J. Paavola: Toveri puheenjohtaja, hyvät toverit! Työelämän uudistamista käsittelevä valiokunta käsitteli tätä mietintöluonnosta erittäin pitkään ja perusteellisesti ja päätyi käsittelynsä jälkeen yksimielisesti suosittelemaan puoluekokoukselle sitä esitystä, joka täällä on kokousedustajille jaettu. Valiokunnan mietintö lähtee siitä, että tämä puoluetoimikunnan esitys työelämän uudistamisohjelmaksi hyväksyttäisiin niillä muutoksilla, jotka tähän jaettuun mietintöön on kirjattu. Nämä muutokset, joita en tässä yhteydessä halua ryhtyä yksityiskohtaisemmin käymään lävitse, ovat lähinnä muodollista laatua. Niissä ei puututa niihin perusperiaatteisiin, joille tämä puoluetoimikunnan esitys on rakentunut. Valiokunnan mietinnössä on otettu myös kantaa eri yhdistysten puoluekokoukselle tekemiin esityksiin. Valiokunta on tässäkin suhteessa noudattanut sitä linjaa, että valiokunta on yksimielisesti yhtynyt yhtä poikkeusta lukuunottamatta puoluetoimikunnan esityksistä antamaan lausuntoon. Tämän lisäksi valiokun- 294

12 ta on niin ikään yksimielisesti päättänyt esittää menettelytapavaliokunnalle tiettyjä muutosehdotuksia puoluetoimikunnan esitykseen puoluekokouksen sisäpoliittiseksi julkilausumaksi, sikäli kuin se koskee valiokunnan toimintakenttää. Nämä muutosehdotukset tulevat, menettelytapavaliokunnan käsiteltyä ne, täällä kokouksessa käsiteltäviksi, joten niihin en puutu tässä yhteydessä pitemmälti. Sen sijaan valiokunta esittää suorittamansa käsittelyn jälkeen omana ehdotuksenaan tähän työelämän uudistusohjelmaan lisättäväksi seuraavan ponnen:»hyväksyessään puoluetoimikunnan esityksen työelämän uudistamista koskevaksi ohjelmaksi puoluekokous toteaa, että uudistamistavoitteiden tiivistäminen lyhyeen ohjelmaan, jonka samalla tulisi kattaa työelämän kaikki alat ja ilmiöt, on vaikea tehtävä. Puoluekokous pitää ohjelmaa kuitenkin hyvänä lähtökohtana työelämässä lähivuosina tapahtuvalle uudistamistyölle, jonka tulisi tapahtua määrätietoisesti yhteisymmärryksessä ammattiyhdistysliikkeen kanssa. Puoluekokous katsoo, että tuotannollisten ja taloudellisten olosuhteiden muuttuessa ohjelmaa on myös kehitettävä työelämään kohdistuvien muutosvaatimusten mukaisesti siten, että työntekijäin oikeudet voidaan turvata.» Kiitos! Puheenjohtaja: Tätä ponsiehdotusta ei ole vielä jaettu kokousedustajille ja se tulee tämän kokouksen aikana nyt välittömästi kokousedustajille jaettavaksi. Lienee paikallaan, että me tämän puoluetoimikunnan esityksen n: o 32. Työelämän uudistaminen, tältä osin panemme hetkeksi pöydälle ja käsittelemme nämä muut valiokunnassa lausunnolla olleet asiat. Näin voitaneen menetellä. Menettelytapa hyväksyttiin. Esitykset hyväksyttiin keskustelutta yksimielisesti Työelämän uudistamista käsittelevän valiokunnan mietinnön mukaisesti. Puheenjohtaja: Palataan tähän työelämän uudistarnisohjelmaan, jota koskeva ponsiesitys toivottavasti on jo kokoukselle jaettu. Kokouksesta huutoja: Ei ole! Puheenjohtaja: Ei ole vielä jaettu! Voinemme menetellä niin, että tämän asian käsittelyä jatketaan hetken kuluttua. Esitykseen 32 liittyvä ponsi päätettiin ottaa myöhemmässä vaiheessa käsiteltäväksi. Taukoa. 295

13 Puheenjohtaja: Otetaan käsiteltäväksi tämä puoluetoimikunnan esitys n:o 32, Työelämän uudistaminen. Valiokunnan puheenjohtaja suorittaa yksityiskohtaisen esittelyn näistä muutoksista. Paavo J. Paavola (Helsinki): Toveri puheenjohtaja, hyvät toverit! Niin kuin äsken käyttämässäni puheenvuorossa totesin, nämä muutosehdotukset, joihin valiokunta yksimielisesti päätyi ovat lähinnä muodollisia. Tulen seuraavassa kunkin muutosehdotuksen kohdalla lyhyesti perustelemaan, miksi niihin on menty. Mitä tulee kohtaan 1.»Johtavat periaatteet», sitä valiokunta suosittelee hyväksyttäväksi puoluetoimikunnan esityksen mukaisena. Kohdassa 2.»Turvattu työpaikka» on puututtu varsin ikävään kysymykseen eli ns. reppufirmojen toimintaedellytyksiin ja yritetty löytää sellainen sanonta, joka käytännössä mahdolliäaisi näiden käytön silloin, kun se on perusteltua, mutta muissa tapauksissa ajaisi reppufirmat pois yrityksistä ja työelämästä niiden kielteisten seuraamusten vuoksi, mitä niiden käyttöön on liittynyt. Valiokunnan tekemä ensimmäinen muutosehdotus keskittyy esityskirjan sivulle 132, kolmas ranskalainen viiva ja kuuluu seuraavasti:»on pyrittävä työvoiman tasaiseen käyttöön. Sesonki- ja muiden työhuippujen katkaisemiseksi nykyisin käytettävistä lyhytaikaisista työsuhteista ja ulkopuolisesta työvoimasta on pyrittävä pois. Työvoiman vuokraus työpaikan vakituisiin työtehtäviin on lailla kiellettävä.» Sitten seuraava muutosehdotus on esityskirjan sivulle 133, toisen ranskalaisen viivan viimeinen lause:»tällaisia seikkoja ovat mm. sairauden tai tapaturman vuoksi heikentynyt työkyky, työntekijän ikä, huoltovelvollisuus ja työsuhteen pituus.» Tässä lisäyksessä on uutta maininta huoltovelvollisuudesta. Seuraavaksi siirryn kohtaan 3.»Turvattu toimeentulopalkkapolitiikka», johon muutos on esityskirjan sivulla 133, viidennen kappaleen toinen lause:»samalla on kehitettävä työntekijöiden ja toimihenkilöiden yhteistä neuvottelujärjestelmää ja yhteistoimintaa.» Tämän jälkeen muutosta on esitetty kirjan sivulle 134, ensimmäisen ranskalaisen viivan ensimmäinen sana»tulorajojen» pitää olla»tuloerojen». Tämä on lähinnä painovirheen korjausta. Seuraava muutosehdotus on esityskirjan sivulle 134, toisen ranskalaisen viivan toinen lause: 296

14 »Erityistä huomiota on kiinnitettävä matalapalkka-aloihin ja ryhmiin.» Esityskirjan sivun 134, kahdeksas ranskalainen viiva esitetään siirrettäväksi viidenneksi ranskalaiseksi viivaksi. Tämä johtuu siitä, että näin eri asiat tulevat paremmin lueteltua oikeassa asiayhteydessään. Esityskirjan sivu 134, yhdeksäs ranskalainen viiva esitetään seuraavaksi:»iästä, työtehtävistä ja mahdollisesta vajaakuntoisuudesta huolimatta työntekijälle on turvattava alan työehtosopimuksen mukainen palkka.» Tämä muutosehdotus johtuu siitä, että valiokunnassa kiinnitettiin erityistä huomiota vajaakuntoisten tämän hetkiseen asemaan työelämässä. Tällä lisäyksellä toivotaan voitavan päästä heidän asemansa korjaamiseen. Alaotsikon 4.»Työympäristöä parannettava» kohdalla valiokunnan muutosehdotus on esityskirjan sivun 135 ensimmäiseen kappaleeseen kuuluen näin:»työsuojelusäädöksiä on kehitettävä edelleen siten, että voidaan tehokkaasti puuttua työn kuluttavuuteen, rasittavuuteen sekä ruumiillisia ja henkisiä sairauksia aiheuttaviin epäkohtiin, kuten yksitoikkoiseen ja pakkotahtiseen työhön sekä virheelliseen rationalisointiin.»»työterveyshuollon kehittäminen työpaikoilla», joka on seuraava eli 5. alaotsikko, sai valiokunnan hyväksymisen. Se esitetään hyväksyttäväksi muutoksitta. Sen sijaan seuraavaan alaotsikkoon 6.»Työaikasuojelu» esitetään muutoksia. Jo otsikko esitetään kuuluvaksi»työaikaa lyhennettävä». Tässä 6. kohdassa on muutosehdotus ensinnäkin sivun 136 ensimmäisen kappaleen ensimmäiseen lauseeseen, joka kuuluisi sen jälkeen näin:»pidentyneet työmatkat ja lisääntyneet ylityöt rajoittavat työntekijän käyttöön jäävää lepo- ja vapaa-aikaa.» Seuraava muutosehdotus on saman sivun viimeisen ranskalaisen viivan ensimmäiselle riville, missä sana»määräämät» muutetaan sanaksi»sallimat». Sivun 137 toisen ranskalaisen viivan loppuun esitetään lisäystä:»työmatkakorvaus on asteittain ulotettava kaikille työaloille.» Niin ikään sivun 137 ensimmäiseksi ranskalaiseksi viivaksi esitetään seuraavaa:»raskasta ja kuluttavaa työtä tekeville on järjestettävä mahdollisuus siirtyä kevyempään työhön ennen eläkeikää ilman että ansiot tai eläke tästä syystä alenevat.» Tämän jälkeen esitetään kohdan 7.»Koulutus» kolmas ranskalainen viiva kuulumaan seuraavasti:»koulutuksen tiellä olevat 297

15 taloudelliset esteet on poistettava toteuttamalla lakisääteinen palkallinen opintoloma, jonka työntekijä voi käyttää yleissivistävään, ammattiinsa liittyvään tai ammattiyhdistyskoulutukseen.» Seuraavan otsikon 8.»Kansanvalta työpaikalla» kohdalla esitetään sivulle 138 kolmas ranskalainen viiva kuulumaan seuraavasti:»kansanvaltaisia oikeuksia on laajennettava ja yritys- ja virastodemokratiaa kehitettävä jatkuvasti sekä sopimus- että lainsäädäntöteitse.» Kohdassa 9.»Paikalliset neuvo ttelusuhteet» on ensinnäkin korjattu sivulla 139 ensimmäisen ranskalaisen viivan jälkeinen viimeinen sana»toimintoihin» sanaksi»toimitiloihin». Niin ikään on samalla sivulla alaotsikon loppuosassa puututtu työntekijäin lakko-oikeuteen, joka kohta esitetään kuulumaan seuraavasti:»työntekijäin laillista lakko-oikeutta ei saa rajoittaa. Julkisten alojen nykyistä lakko-oikeutta on laajennettava.» Valiokunta keskusteli tästä varsin pitkään ja päätyi lopulta mm. Tampereen puoluekokouksen tekemien periaateratkaisujen edelleen voimassa pysyttämiseen ja esittää lisäyksenä tarkemmin sanottavaksi, mistä lakko-oikeuden ulottamisesta taikka laajentamisesta on kysymys. Alunperinkin on esityksessä olevalla sanonnalla ollut tarkoituksena laajentaa lakko-oikeutta julkisen sektorin puolella, vaikka tämä ei sinänsä esityksen sanamuodosta ilmennytkään, mutta nyt se esitetään sanottavaksi selvästi tällä valiokunnan esittämällä muutoksella. Kohtaan 10.»Ohjelman toteuttaminen» ei valiokunnan mielestä ole syytä tehdä mitään muutoksia. Puheenjohtaja: Keskustelu esityksestä 32 alkaa. Keskustelu: Jussi Pikkusaari (Helsinki): Toveri puheenjohtaja, hyvät toverit! Työelämän uudistamista koskevan puoluetoimikunnan esityksen sivuilla nämä sivut ovat tietysti koko esitysasiakirjan sivuja vaaditaan työajan lyhentämistä kolmella tavalla. Vaaditaan, että työntekijöille on järjestettävä nykyisen vuosiloman lisäksi kahden viikon talviloma. Edelleen vaaditaan, että keskimääräistä viikkotyöaikaa on lyhennettävä. Kolmanneksi vaaditaan, että on toteutettava yleinen palkallinen opintoloma. Evästyskeskustelussa valiokuntiin totesin, että nämä kaikki ovat hyviä vaatimuksia, mutta missä järjestyksessä ne toteutetaan ja kuka siitä päättää, se jää auki. Edelleen totesin, että jollemme hyvin pian pääse tässä kysymyksessä tarkempaan näkemykseen, voi seurauksena olla kaksi kielteistä asiaa. Ensiksikin porvareiden on helppo käydä jarrutustaistelua, ja toiseksi voimme itse 298

16 olla tekemässä hätiköityjä päätöksiä, jotka saattavat pitkäksi aikaa lukita kehityksen väärälle uralle. Esitin valiokunnan harkittavaksi tämän puoluekokouksen kannaksi seuraavaa:»esitän, että puoluekokous velvoittaa puoluetoimikunnan saattamaan kyseessä olevan keskustelun työajan lyhentämiskysymyksestä käyntiin sosialidemokraattisessa työväenliikkeessä ja toimituttamaan sitä varten perusteellinen alustus työajan lyhentämiskysymyksestä kokonaisuudessaan.» Haluan tuoda tässä suuressa salissa tämän esityksen uudelleen esiin sen takia, että me kaikki yhdesä olemme ratkaisemassa, olisiko tärkeätä käydä työajan lyhentämisestä sosialidemokraattisessa työväenliikkeessä mainitsemani laaja keskustelu. Olli Ojala (Helsinki): Toveri puheenjohtaja, hyvät toverit! Olen sitä mieltä, että meidän pitäisi menetellä, kuten toveri Pikkusaari on ehdottanut, eli käydä keskustelu työaikakysymyksestä, joten kannatan hänen tekemäänsä ehdotusta. Lisäksi haluan jossain määrin vieläkin ihmetellä sitä, että täysin selväksi ei tämän työelämän uudistamista koskevan ohjelman yhteydessä ole käynyt se, tapahtuuko työelämän uudistaminen viranomaisten ehdoilla vai työläisten ehdoilla. Tässä suhteessa olisi ohjelmaa vieläkin voinut terävöittää. Marianne Laxen (Puolueneuvosto): Toveri puheenjohtaja, hyvät toverit! Työelämän uudistamisohjelman kohdassa»työaikasuojelu», joka nyt on valiokunnan esityksessä muutettu kuulumaan»työaikaa lyhennettävä», on selvästi käynyt ilmi tässä puoluetoimikunnan esityksessä, että keskustelua työajan lyhentämisestä ei ole käyty kenttätasolla. Siitä syystä myös puoluetoimikunta esityksessään on kirjannut tähän esitykseen tällaisen lauseen:»työaikaa voidaan lyhentää eri vaihtoehtoja käyttäen. Tällaisia ovat eläkeiän alentaminen, työntekijöiden vapaavuodet, talvilomat, lyhyemmät työviikot ja lyhyemmät työpäivät.» Tällä toisin sanoen puoluetoimikunta esityksessään on ainoastaan kirjannut niitä vaihtoehtoja, joita voidaan käyttää. Kuitenkin on tietysti jossain asetettava nämä tavoitteet jonkinlaiseen järjestykseen. Tästä syystä katson, että toveri Pikkusaaren esittämä ponsi tulisi hyväksyä tässä kokouksessa. On aiheellista, että tätä keskustelua käydään kenttätasolla ja määritellään, missä ajassa ja missä järjestyksessä näitä muutoksia työaikaan hyväksytään ja viedään eteenpin. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä ja Ruotsalaisen Työväenliiton kanta on se, että työaikaa seuraavassa vaiheessa lyhennettäessä tulisi lyhentää päivittäistä työaikaa. Tästä 299

17 otettiin kanta viime liittokokouksessa ja jopa niinkin kireä kanta, että puhuttiin kuuden tunnin työpäivästä. Jos katsotaan näitä eri vaihtoehtoja, ensinnäkin eläkeiän alentamista, niin vahvimmat kannatukset tämän mukaiseen työajan lyhentämiseen ovat tulleet siitä, että nykyään hyvin usein työläiset kuolevat ennen kuin tulevat eläkeikään. Minun käsitykseni mukaan meidän pitäisi muuttaa työolosuhteita sillä tavalla, että työläinen voi elää 65 vuoteen ja sen yli, eikä sillä tavalla mennä alentamaan eläkeikää, että mahdollisesti voitaisiin elää pari eläkevuotta. Toinen vaihtoehto, työviikon lyhentäminen on sikäli hyvin vaikea ja hankala, koska se minun käsitykseni mukaan ja monen muunkin käsityksen mukaan vierottaa työläisiä tästä yhteiskunnasta ja lisää vapaa-ajanvietto-ongelmaa hyvin paljon. Siitä on myös Ruotsissa käyty keskustelua ja LO oli jossakin vaiheessa sitä mieltä, että työviikon lyhentäminen olisi parempi vaihtoehto, mutta nythän ovat Ruotsissa sekä sosialidemokraattinen puolue että LO asettuneet kannattamaan päivittäisen työajan lyhentämistä kuuteen tuntiin. Päivittäisen työajan lyhentämisen kuuden tunnin puolesta puhuu tietysti ensinnäkin se, että työpäivät nykyään ovat lapsille aivan liian pitkiä. Monesti se venyy jopa tuntiin. Toisaalta myös perheen näkökulmasta on tietysti hyvä, että on enemmän päivittäistä aikaa vietettäväksi yhdessä perheen kanssa. Naisten näkökulmasta on toivottava, että työaika työpaikoilla lyhenisi, koska työtä on vielä kotona aika paljon. Neljänneksi päivittäisen työajan lyhentämisen puolesta puhuu myös se, että tulisi enemmän aikaa järjestötyölle, ay-liikkeen työlle ja työlle puolueessa. Täten toivon, että puoluekokous hyväksyisi Pikkusaaren ponnen, jotta saataisiin aikaan kunnollinen keskustelu tästä aiheesta puoluekentässä. Tauno Kiuru (Mikkeli): Toveri puheenjohtaja, hyvät kokousedustajat! Täällä Pikkusaari esitti, että keskustelu työelämän uudistamisesta olisi otettava järjestökentällä laajaan järjestökäsittelyyn. Käsittääkseni tämä järjestökäsittely on jo suoritettu, sillä puoluetoimikunta asetti aikanaan järjestökäsittelyä varten toimikunnan ja puolueseminaarin, joka valmisteli tätä esitystä, ja tämän seminaarityön jälkeen tämä asia lähetettiin perusjärjestökäsittelyyn. Ihmettelen, ellei perusjärjestöissä ole näin laajakantoiseen ja mittavaan asiaan kuin puoluekokousesitykseen otettu jo kantaa. Käsittääkseni tavoitteelliset määritelmät tästä oli selkeästi esitetty. Lähiajan tavoitteena esitettiin saatavaksi aikaan kahden viikon talviloma ja pitkän tähtäimen tavoitteena siirty- 300

18 minen ejtuntiseen työaikaan. Näistä uskon, että jokaisessa perusjärjestössämme on otettu kantaa ja varmasti evästetty puoluekokousedustajia, joten en katso olevan niinkään suurta merkitystä tämän uudelleen alistamisessa järjestökäsittelyyn. Kiitos! Pentti Vepsäläinen (Kymi): Toveri puheenjohtaja, hyvät puoluetoverit! Täällä on ehdotettu varsin voimakkaasti eräiltä tahoilta tämän työaikaa koskevan kysymyksen asettamista puoluekentässä keskustelun alaiseksi. Lienee toki kohtuullista, että asioista keskustellaan. Mutta toisaalta, kuten edellinen toveri mainitsi, työpaikoilla tästä asiasta on keskusteltu varsin paljon. Sitä en tiedä, jos kaikki kaverit eivät ole asiaa huomanneet. Ilmeisesti he eivät ole siellä niin paljon liikkuneet. Sitten toinen asia. Tässä yhteydessä on mainittu voimakkaasti päivittäisen työajan lyhentäminen. Me varsin hyvin tiedämme työpaikoilla, että kommunistit puoluekokouksessaan lähtivät seitsemän tunnin linjalle. Me emme lähde tässä asiassa kilpalaulantaan. Kysymys on siitä, että tämä kuuden tunnin päivittäinen työaika ei tämän puoluekokouskauden aikana, siis seuraavaa kolmea vuotta ajatellen, todennäköisesti ole realistinen. Se tuottaa monia käytännön ongelmia työpaikoilla. Jos ajattelemme kolmivuorotyönteki joitä, tulee olla kuuden tunnin työvuorot. Näiltä kavereilta kun tiedustelin ennen tänne tuloa tätä asiaa, pojat sanoivat, kuka piru kahdeltatoista yöllä lähtee töihin, ja se tuo työpaikoille tullessaan pääluottamusmiehille toisen ongelman: tarpeettomat poissaolot lisääntyvät. Me saamme selvittää sitä soppaa jo tänä päivänä aivan tarpeeksi. Tässä esityksessä on todella lähdetty eri vaihtoehtojen pohjalta, ja on hyvä, että nämä tutkitaan. Tuota keskustelua on töki syytä käydä ja tutkia, mutta ei ole syytä lyödä täällä sellaisia rajoja kiinni, joista olemme tuolla työpaikoilla ne, jotka siellä liikkuvat vaikeuksissa. Kiitos. Matti Puhakka (FohjoisKarjala): Toveri puheenjohtaja, hyvät toverit! On erittäin hyvä, että otettiin keskusteluun työaikakysymys, sillä tämä on työpaikoilla ollut viime aikoina varsin voimakkaasti käsittelyn alla toisin kuin täällä tuli esille eräässä puheenvuorossa. Varsinkin liittotasolla on tarkasteltu erittäin voimakkaasti kolmivuorotyöajan lyhentämistä ja siihen liittyviä haittatekijöitä, ja on päädytty siihen, että esimerkiksi paperiteollisuuden alalla olisi ensimmäinen tärkeä tehtävä kolmivuorotyön työajan lyhentäminen siten, että meillä lisättäisiin vuotuista vapaa-aikaa pidentämällä talvilomia. Tämä on mielestäni, ajatellen tämän hetkistä kolmivuorotyöjärjestelmää, ainut selkeä vaihtoehto, koska jos mennään kuuden tunnin vuorokautiseen työai- 301

19 kaan kuten täällä edellinen toveri totesi, se tietäisi sitä, että meillä vuorojen vaihtumisajankohdat olisivat erittäin epäkäytännölliset ja epäinhimilliset. Toisaalta täällä tuli esille tämä eläkeiän alentaminen ja siihen liittyvät kysymykset. Minusta on aivan oikein kuten toveri Laxen täällä totesi, että meidän on pyrittävä työsuojelua kehittämään siten, että me kaikki saavutamme tuon lakimääräisen eläkeiän, elikkä emme ole rampoja ennen kuin tuo eläkeikä on koittanut. Toisaalta on tällä hetkellä todettavissa selvästi, että mm. paperiteollisuuden alueella 1/3 työläisistä ei pääse koskaan eläkkeelle, eli kuolevat ennen eläkeikää, mikä tietysti merkitsee taas sitä, että on vakavasti harkittava joidenkin alojen osalta myös eläkeiän alentamista. Talviloman aikaansaaminen olisi mielestäni paikallaan siten, että meillä viikottaista työaikaa lyhennetään läpi koko linjan niin päivä- kuin vuorotyöntekijoitten osalta. Tämä on mielestäni ainut johdonmukainen vaihtoehto tämän hetkisessä tilanteessa. Nyt jos tarkastellaan tätä ylityö- ja hätätyösäännösten täsmentämistä, niin täällä on sanottu, että työaikalakien määräämät vuosittaiset ylityön enimmäistuntimäärät on alennettava puoleen nykyisestään ja muutettava kuukausittaisiksi enimmäismääriksi. Tässä on mielestäni aivan oikea sanonta, että»kuukausittaisiksi enimmäismääriksi», koska tällä hetkellä hyvin monesti käy niin, että tuo vuotuinen ylityömäärä suoritetaan hyvin lyhyellä aikaperiodilla, ja näin ollen työntekijöiden fyysistä rasitusta syntyy hyvin voimakkaasti. Eräs hyvin oleellinen kysymys on tämä hätätöiden ja sen määritelmän täsmentäminen. Nykyinen lainsäädännössä oleva määritelmä on aivan riittämättömän epätarkka. Se aiheuttaa sen, että työpaikoilla työnantajat pyrkivät lähes kaikki työt määrittelemään hätätyöksi, silloin kun on kysymys tuotannollisista tekijöistä, ja tämä johtaa siihen, että työntekijät tavallaan pakotetaan suorittamaan ylityötä. Tästä olisi siis päästävä pois siten, että tuo hätätyömääritelmä todella saadaan siihen muotoon, kuten se tässä on mainittuna elikkä rajoitetaan vain katastrofitilanteisiin, jolloinka tämän tulkinnallisuus ja tulkin tavara poistuvat. Ei muuta! Jussi Pikkusaari (Helsinki): Toveri puheenjohtaja, hyvät toverit! Minä haluan tarkentaa tuon esitykseni uudestaan, jottei sitten ratkaistaessa tapahtuisi ratkaisu kenenkään kohdalla väärässä käsityksessä. Siis me esitämme ohjelmissa työaikaa lyhennettäväksi kolmella tavalla. Me vaadimme talvilomaa, me vaadimme opintolomaa, me vaadimme lyhyempää viikottaista työaikaa. Totesin, että kaikki ovat hyviä vaatimuksia. Sosiaalipoliittisista syistä voisin erittäin perusteellisesti ymmärtääkseni puo- 302

20 lustaa ensimmäisellä sijalla myös palkallista opintolomaa. Se, minkä esityksen tein, koskee keskustelun käymistä puoluekentässä siitä, missä järjestyksessä me pyrimme toteuttamaan nämä vaatimuksemme, ja ymmärtääkseni meillä ei ole virallista kantaa, eikä ole tulossa tässä kokouksessa virallista kantaa tästä järjestyksestä ja ymmärtääkseni työpaikoillakaan ei ole tätä järjestystä vielä määritelty. Jacob Söderman (eduskuntaryhmä): Hyvät toverit! Tässä, aivan niin kuin ennusteltiin, on ryhdytty keskustelemaan työajasta ja lähinnä tasa-arvopoliittisista vaatimuksista, kuuden tunnin työajasta. Tästä on myös asiakirjoissa erittäin hyvä aloite. Kun asiasta valiokunnassa keskusteltiin, nimenomaan ammattiyhdistysliikkeessä toimivien tovereitten taholta painotettiin, että vaatimus kuuden tunnin työpäivästä, mikäli samalla ei työvauhtia kiristetä, on epärealistinen seuraavalla puoluekokouskaudella, ellei kuten toveri Penttilä sanoi haluta palata kuuden päivän työviikkoon. Tätä luonnollisesti kukaan toveri ei halua. Samoin Suomen Kommunistisen Puolueen kannanotto siitä, että he pyrkivät seitsemän tunnin työpäivään, loisi tässä suhteessa huutokauppatunnelmaa, mikäli nyt kovin raivokkaasti kuuteen tuntiin lähdettäisiin. Tämä lausunto, joka luettiin, että työaikaa voidaan lyhentää eri vaihtoehtoja käyttäen, on kyllä poliittinen kannanotto sen vuoksi, että siinä lähdetään hyvin kokonaisvaltaisesti katselemaan työaikaongelmaa eläkeiän alentamisen ja vuosivapaakysymyksen, talvilomakysymyksen kohdalla. Siinä ei lähdetä hyvin perinteellisistä vaatimuksista, että ainoastaan päivittäistä työaikaa lyhennettäisiin. Vielä on huomattava se, että työaikakysymys eri työaloilla on varsin erittänen kysymys. Nimenomaan vuorotyöläisten ja niiden kannalta, jotka yötyötä joutavat tekemään, työaikakysymys on hyvin hankala kysymys, ja siellä luonnollisesti uudistukset olisi aloitettava. Kun täällä on sanottu, että toteuttamisjärjestyksessä ei ole kannanottoa, se pitää muodollisesti ottaen paikkansa. Luulen kyllä, että sekä valiokuntakäsittelyssä että puoluetoimikuntakäsittelyssä on lähdetty siitä, että ensisijaisena vaatimuksena ja tavoitteena on pidettävä siirtymistä kahden viikon talvilomaan. Se on uudistus, joka helposti on toteutettavissa. Se on helposti valvottavissa ja siinä voidaan välttää kai kaikkein helpoiten työvoiman kiristämistä. Mitä sitten tulee vaatimukseen alustuksesta, jossa kokonaisvaltaisesti tarkasteltaisiin työaikakysymystä, on minun mielestäni se varsin kohtuullinen vaatimus, ja varmaan tulisi mielekäs keskustelu tämän pohjalta sosialidemokraattisessa työväenliikkeessä. Hyvät toverit! Eräs toveri sanoi keskustelussa, että ohjelmasta 303

pt- l-i----i- S2ilS ytetutj_

pt- l-i----i- S2ilS ytetutj_ OMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE r.p OLUETOIMIKUNTA KOKOUS N» C С 19.2.1981 KOUSPAIKKA IVÄ JA AIKA Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 19 päivänä helmikuuta 1981 kello 9.00 KOKOUKSEN OSANOTTAJAT

Lisätiedot

Kalervo Aattela, Uolevi Kaukovaara ja Mauno Forsman. Kaarina Suonio. Jorma Bergholm. Matti Hannula, Antti Siikavirta ja Helge Siren

Kalervo Aattela, Uolevi Kaukovaara ja Mauno Forsman. Kaarina Suonio. Jorma Bergholm. Matti Hannula, Antti Siikavirta ja Helge Siren PUOLUETOIMIKUNTA KOKOUS W'O Ц KOKOUSPAIKKA PÄIVÄ JA AIKA KOKOUKSEN OSANOTTAJAT Päätösvaltaiset: Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 5 päivänä helmikuuta 1981 kello 9.00 Kalevi Sorsa, Veikko

Lisätiedot

Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00

Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00 UOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE r.p. UOLUETOIMI KUNTA KOKOUS 15.10.1981 Ы'* M CKOUSPAIKKA SIVA JA AIKA Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00 3K0UKSEN

Lisätiedot

Vielä kerran tervetuloa ja totean kokouksen avatuksi. (kop) Voitaneen todeta kokous päätösvaltaiseksi. Todetaan (kop)

Vielä kerran tervetuloa ja totean kokouksen avatuksi. (kop) Voitaneen todeta kokous päätösvaltaiseksi. Todetaan (kop) KÄSIKIRJOITUS Hyvinkään Venlan kaupunginosayhdistyksen vuosikokoukseen AIKA 11.06.2010, PAIKKA Hyvinkää, ASIALISTA: 1. Kokouksen avaus (kop, kop, kop) Hyvät ystävät. Tervetuloa Hyvinkään Venlan kaupunginosayhdistyksen

Lisätiedot

1) hallinnon ja toiminnan järjestämiseen liittyvistä seuraavista asioista:

1) hallinnon ja toiminnan järjestämiseen liittyvistä seuraavista asioista: Kaupunginhallitus 23 30.01.2017 Kaupunginhallitus 38 27.02.2017 Kaupunginhallitus 94 27.03.2017 Kaupunginhallitus 117 24.04.2017 Kaupunginhallitus 137 15.05.2017 Kaupunginvaltuusto 37 23.05.2017 Tekninen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta ja YT-laki YT-laki edellyttää sähköisen kulunvalvonnan käsittelemistä YTneuvotteluissa

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Arvoisat Hyvinkään Venlan kaupunginosan asukkaat. Hyvät ystävät.

Arvoisat Hyvinkään Venlan kaupunginosan asukkaat. Hyvät ystävät. Käsikirjoitus Yhdistyksen kokouksen -video -esitykseen. Kaupunginosayhdistyksen perustamiskokouksen asialista: Kop, kop, kop 1. Kokouksen avaus Avaaja Arvoisat Hyvinkään Venlan kaupunginosan asukkaat.

Lisätiedot

TURUN JA KAARINAN SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/2004 Yhteinen kirkkovaltuusto 22.1.2004 1

TURUN JA KAARINAN SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/2004 Yhteinen kirkkovaltuusto 22.1.2004 1 Yhteinen kirkkovaltuusto 22.1.2004 1 YHTEISEN KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS Aika torstai 22.1.2004 klo 18.00-18.38 Paikka Osallistujat toimitalon juhlasali, Eerikinkatu 3 A (liite 1), liitetään erikseen pöytäkirjaan

Lisätiedot

SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE r.p. PUOLUETOIMIKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA N O KOKOUSPAIKKA PÄIVÄ JA AIKA

SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE r.p. PUOLUETOIMIKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA N O KOKOUSPAIKKA PÄIVÄ JA AIKA SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE r.p. PUOLUETOIMIKUNTA KOKOUS N O KOKOUSPAIKKA PÄIVÄ JA AIKA KOKOUKSEN OSANOTTAJAT Päätösvaltaiset: Еу!2ё1_ Л ^ o i k e u t e t u t : Sos.-dem. hallitusryhmän jäsenet

Lisätiedot

Esitys valtioneuvostolle Iitin kunnan siirtämisestä Kymenlaakson maakunnasta Päijät-Hämeen maakuntaan

Esitys valtioneuvostolle Iitin kunnan siirtämisestä Kymenlaakson maakunnasta Päijät-Hämeen maakuntaan Kunnanhallitus 234 19.10.2015 Kunnanvaltuusto 83 27.10.2015 Esitys valtioneuvostolle Iitin kunnan siirtämisestä Kymenlaakson maakunnasta Päijät-Hämeen maakuntaan 270/00.01.00/2013 Kunnanhallitus 19.10.2015

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN 2 1. YHTEISTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Yhteistoiminnan taustaa Yhtymähallituksen päätös 21.6.2006/ 82 vanha sopimus irtisanottiin 31.7.2007 tilalle valtakunnallinen yhteistoimintalaki 2007 / 449

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT 1985 vp. - HE n:o 11 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjien eläkelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi maatalousyrittäjien eläkelain

Lisätiedot

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkeasioiden

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS

SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1 (5) SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS Aika Lauantai 24.4.2010 klo 9.30-11.35 Paikka Sokos Hotel Lappee, kokoustila Saimaa, Brahenkatu 1, Lappeenranta Läsnä Liitteen mukaan

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Viite STMO68:00/2015. MliDno Valmistelija / lisätiedot: Ari Liikanen, Timo Halonen. Li itteet 1 Liite Mikkelin kaupungin lausuntoluonnos

Viite STMO68:00/2015. MliDno Valmistelija / lisätiedot: Ari Liikanen, Timo Halonen. Li itteet 1 Liite Mikkelin kaupungin lausuntoluonnos Viite STMO68:00/2015 Mikkeli Ote pöytäkirjasta 1/2016 1(5) Kaupunginvaltuusto 25.01.201 6 Kaupunginhallitus, 24, 18.01.2016 Kaupunginvaltuusto, 12, 25.01.2016 12 Lausunto hallituksen linjaukseen itsehallintoaluejaon

Lisätiedot

Kirkkonummen vammaisneuvoston toimintasäännön muuttaminen alkaen

Kirkkonummen vammaisneuvoston toimintasäännön muuttaminen alkaen Perusturvalautakunta 9 0.03.07 Vammaisneuvosto 3 5.04.07 Kunnanhallitus 79 5.05.07 Kirkkonummen vammaisneuvoston toimintasäännön muuttaminen.6.07 alkaen 786/00.0.0/06 Perusturvalautakunta 0.03.07 9 Perusturvan

Lisätiedot

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Kyselytutkimus työajan käytöstä Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (6) 116 Varhaiskasvatuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esityksestä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

1) hallinnon ja toiminnan järjestämiseen liittyvistä seuraavista asioista:

1) hallinnon ja toiminnan järjestämiseen liittyvistä seuraavista asioista: Kaupunginhallitus 23 30.01.2017 Kaupunginhallitus 38 27.02.2017 Kaupunginhallitus 94 27.03.2017 Kaupunginhallitus 117 24.04.2017 Kaupunginhallitus 137 15.05.2017 Hallintosääntö Hangon kaupunki / Kvo-asia

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto.

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. 1 Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry 1 NIMI, KOTIPIKK J KILI Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. Liiton

Lisätiedot

NAANTALIN, MERIMASKUN, RYMÄTTYLÄN JA VELKUAN KUNTALIITOS Selvitystoimikunnan kokous. puheenjohtaja (X = paikalla) Heini Jalkanen Jarkko Kanerva

NAANTALIN, MERIMASKUN, RYMÄTTYLÄN JA VELKUAN KUNTALIITOS Selvitystoimikunnan kokous. puheenjohtaja (X = paikalla) Heini Jalkanen Jarkko Kanerva 1 NAANTALIN, MERIMASKUN, RYMÄTTYLÄN JA VELKUAN KUNTALIITOS Selvitystoimikunnan kokous Aika 1.4.2008 kello 18.00 19.00 Paikka Naantalin kaupungintalo, valtuustosali Osallistujat Jäsenet: Naantali: Markku

Lisätiedot

in ) ) Matti Ahde ja Arvo Salo

in ) ) Matti Ahde ja Arvo Salo IpOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE r.p. Pu o l u e t o i m i k u n t a KOKOUS N>0 \X * KOKOUSPAIKKA J t\ivä JA AIKA I )KOUKSENOSANOTTAJAT I jtös^taisetj. Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

YRITYSTILOJEN HANKKIMISEN JA LUOVUTTAMISEN PERIAATTEET. Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala (puhelin 08 55 870 006):

YRITYSTILOJEN HANKKIMISEN JA LUOVUTTAMISEN PERIAATTEET. Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala (puhelin 08 55 870 006): Tulevaisuus- ja elinkeinojaosto 33 28.11.2013 Tulevaisuus- ja elinkeinojaosto 2 03.02.2014 Kunnanhallitus 67 10.02.2014 Valtuusto 19 24.02.2014 YRITYSTILOJEN HANKKIMISEN JA LUOVUTTAMISEN PERIAATTEET 417/0/09/092/2014

Lisätiedot

JOKILATVOJEN TILAPAVELUIDEN KUNTAYHTYMÄN YHTYMÄKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS

JOKILATVOJEN TILAPAVELUIDEN KUNTAYHTYMÄN YHTYMÄKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS JOKILATVOJEN TILAPAVELUIDEN KUNTAYHTYMÄN YHTYMÄKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS 2 3 SISÄLLYSLUETTELO YHTYMÄKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...5 2 Yhtymäkokoukset...5 3 Nimenhuuto ja ääniluettelon vahvistaminen...5 4 Asioiden

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Otsikko Sivu. 8 julkaisutapa 7 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 9 8 Työnantajan korvaushakemus työterveyshuollon

Otsikko Sivu. 8 julkaisutapa 7 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 9 8 Työnantajan korvaushakemus työterveyshuollon Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen Pöytäkirja 1/2015 1 Työsuojelutoimikunta 16.06.2015 Aika 16.06.2015 klo13:04-14:25 Paikka NordLab yhtymähallinnon neuvotteluhuone, Medipolis 5b Käsitellyt asiat Otsikko

Lisätiedot

Päivi Lipponen /sd (6 osittain, 7 12 ) Jari Myllykoski /vas (1 7 ) Sirpa Paatero /sd Arto Pirttilahti /kesk Juha Sipilä /kesk

Päivi Lipponen /sd (6 osittain, 7 12 ) Jari Myllykoski /vas (1 7 ) Sirpa Paatero /sd Arto Pirttilahti /kesk Juha Sipilä /kesk TALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 42/2011 vp Torstai 3.11.2011 kello 12.00-13.40 Läsnä pj. Mauri Pekkarinen /kesk vpj. Marjo Matikainen-Kallström /kok (1 8 ) jäs. Lars Erik Gästgivars /r (1 8 ) James Hirvisaari

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

PIRAATTIPUOLUE 22.9.2008 1(5)

PIRAATTIPUOLUE 22.9.2008 1(5) PIRAATTIPUOLUE 22.9.2008 1(5) PÖYTÄKIRJA Piraattipuolue ry Hallituksen kokous 11/2008 Aika: 15.9.2008 kello 18.30 Paikka: Läsnä: #hallituskokous PirateNet-IRC-verkossa Pasi Palmulehto (pj) Ahto Apajalahti

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5. 2015 Mihin sote kaatui? Sote uudistuksen perustuslailliset kysymykset Kansanvaltaisuus (asukkaiden itsehallinto)» Sote alueet olisivat

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

HE 276/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta

HE 276/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta HE 276/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lääkelakia muutettavaksi

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 1448/ /2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 1448/ /2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2015 1 (1) Tarkastuslautakunta 26 25.2.2015 Tarkastuslautakunta 32 11.3.2015 Kaupunginhallitus 95 30.3.2015 29 Asianro 1448/01.01.01/2015 Tarkastuspäällikön viran täyttäminen

Lisätiedot

PL HELSINKI ESITYSLISTA p. (09) SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS 5/2012

PL HELSINKI ESITYSLISTA p. (09) SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS 5/2012 2.5.2012 1 (6) PL 57 00531 HELSINKI ESITYSLISTA p. (09) 2340 3600 SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS 5/2012 Kokousaika: Tiistai 8.5.2012 kello 18.00 Paikka: Kallion kirkon Kappelisali, Itäinen papinkatu 2. Käynti

Lisätiedot

Ennen tilintarkastuslain säätämisen yhteydessä. mukaan avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön. on aina velvollinen valitsemaan. yhden tilintarkastajan.

Ennen tilintarkastuslain säätämisen yhteydessä. mukaan avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön. on aina velvollinen valitsemaan. yhden tilintarkastajan. HE 220/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä annetun lain 10 luvun 1 :n ja säätiölain 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 2008/0157(COD) 5.11.2008 LAUSUNTOLUONNOS sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalta oikeudellisten asioiden valiokunnalle ehdotuksesta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 30/ (8) Kaupunginhallitus Stj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 30/ (8) Kaupunginhallitus Stj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 30/2013 1 (8) 875 Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta HEL 2013-010486 T 03 00 00 Päätös päätti

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 1448/ /2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 1448/ /2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2015 1 (1) Tarkastuslautakunta 26 25.2.2015 Tarkastuslautakunta 32 11.3.2015 95 Asianro 1448/01.01.01/2015 Tarkastuspäällikön viran täyttäminen historia Tarkastuslautakunta

Lisätiedot

NOKIAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2013 Tarkastuslautakunta 2009 2012

NOKIAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2013 Tarkastuslautakunta 2009 2012 NOKIAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2013 Tarkastuslautakunta 2009 2012 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Perjantai 24.5.2013 klo 10.00 12.15 Kaupunginhallituksen kokoushuone, Harjukatu 23, 2. kerros OSALLISTUJAT Kalevi

Lisätiedot

Ehdotus kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen

Ehdotus kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 24 Asianro 7006/02.05.00/2014 Ehdotus kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen Palvelupäällikkö Saija Pöntinen

Lisätiedot

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa 1992 vp- HE 101 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupunginviskaa Iista ja nimismiehestä käräjäoikeuden syyttäjänä ja laiksi kaupunginviskaaleista annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Esityslista. Lauantai EDUSTAJAKOKOUKSEN AVAUS. Suomen Keskustanaiset ry:n puheenjohtaja Elsi Katainen

Esityslista. Lauantai EDUSTAJAKOKOUKSEN AVAUS. Suomen Keskustanaiset ry:n puheenjohtaja Elsi Katainen Esityslista Lauantai 10.6.2017 1. EDUSTAJAKOKOUKSEN AVAUS Suomen Keskustanaiset ry:n puheenjohtaja Elsi Katainen 2. TODETAAN KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2.1. Esittely Sääntöjen 11. pykälän

Lisätiedot

Päätösvaltaiset], Läsnäol2~2i!S2yt2tyti \XL)

Päätösvaltaiset], Läsnäol2~2i!S2yt2tyti \XL) PUOLUETOIMIKUNTA KOKOUS 1C KOKOUSPAIKKA PÄIVÄ JA AIKA KOKOUKSEN OSANOTTAJAT Päätösvaltaiset], Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 17. päivänä syyskuuta 1981 kello 9.00 Kalevi Sorsa, Veikko

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka SÄÄNNÖT Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry ja sitä kutsutaan näissä säännöissä yhdistykseksi.

Lisätiedot

Kolmas kokouspäivä 3. kesäkuuta 1972

Kolmas kokouspäivä 3. kesäkuuta 1972 Kolmas kokouspäivä 3. kesäkuuta 1972 Kokouspäivä alkoi klo 9.O0. Puhetta johti Pentiti Sahi ja sihteereinä toimivat Matti Mansikka ja Martti Äberg. Kolmen tilintarkastajan sekä kahden varatilintarkastajan

Lisätiedot

Kokousmenettelystä Hankasalmen kunnassa. Kunnanjohtajan helmikuisen koulutuksen kalvoja

Kokousmenettelystä Hankasalmen kunnassa. Kunnanjohtajan helmikuisen koulutuksen kalvoja Kokousmenettelystä Hankasalmen kunnassa Kunnanjohtajan helmikuisen koulutuksen kalvoja Valmistelu ja kokousmenettely Kunnanhallituksen on valmisteltava valtuuston käsittelyyn tulevat asiat ilman valmistelua

Lisätiedot

Reino Breilin. Jorma Bergholm. Aimo Kairamo. Alf-Erik Helsing, Arbetarbladet. Puheenjohtaja Kalevi Sorsa Sihteeri Martti Åberg

Reino Breilin. Jorma Bergholm. Aimo Kairamo. Alf-Erik Helsing, Arbetarbladet. Puheenjohtaja Kalevi Sorsa Sihteeri Martti Åberg UOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE r.p. JOLUETOIMIKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA 12.11.1981 N-.O KOUSPAIKKA ÄIVÄ JA AIKA Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 12 päivänä marraskuuta 1981 kello 9.00

Lisätiedot

Ulos pätkävankilasta

Ulos pätkävankilasta Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi

Lisätiedot

TELESTE OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

TELESTE OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS PÖYTÄKIRJA TELESTE OYJ 1 (5) TELESTE OYJ:N Aika: Tiistaina kello 15.00 Paikka: Läsnä: Finlandia-talo, Helsinki Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina kokouksessa vahvistetusta ääniluettelosta ilmenevät

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Kunnanhallitus 55 05.02.2013 Keskusvaalilautakunta 4 04.03.2013 Kunnanhallitus 101 12.03.2013 Kunnanvaltuusto 27 25.03.2013

Kunnanhallitus 55 05.02.2013 Keskusvaalilautakunta 4 04.03.2013 Kunnanhallitus 101 12.03.2013 Kunnanvaltuusto 27 25.03.2013 Kunnanhallitus 55 05.02.2013 4 04.03.2013 Kunnanhallitus 101 12.03.2013 Kunnanvaltuusto 27 25.03.2013 Äänestysaluejaon muuttaminen // KHALL 55 KESKV 54 sihteeri Seuraavat vaalit ovat Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

Opetuslautakunta 7 26.01.2016 Kaupunginhallitus 52 15.02.2016. Varhaiskasvatuslain muutokset 1.8.2016 117/12.06/2016. Opetuslautakunta 26.01.

Opetuslautakunta 7 26.01.2016 Kaupunginhallitus 52 15.02.2016. Varhaiskasvatuslain muutokset 1.8.2016 117/12.06/2016. Opetuslautakunta 26.01. Opetuslautakunta 7 26.01.2016 Kaupunginhallitus 52 15.02.2016 Varhaiskasvatuslain muutokset 1.8.2016 117/12.06/2016 Opetuslautakunta 26.01.2016 7 Valmistelija: varhaiskasvatuspalveluiden esimies Anna Karlsson,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2012 1 (6) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kj/3 28.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2012 1 (6) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kj/3 28.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2012 1 (6) 118 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) kevätyhtymäkokousta koskevan päätöksen muuttaminen HEL 2012-005995 T 00 01 06 Päätös Konsernijaosto

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (5) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (5) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (5) 5 Lausunto pormestarin ja alueellisten toimielinten suoria vaaleja koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta HEL 2015-005013 T 03 00 00 Esitysehdotus esittää

Lisätiedot

Kokoukselle valitaan kolme (3) puheenjohtajaa, kolme (3) sihteeriä sekä kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa.

Kokoukselle valitaan kolme (3) puheenjohtajaa, kolme (3) sihteeriä sekä kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa. Kokouksen järjestyssääntö Edustajakokouksen esityslistan 4. kohdassa tehdyn päätöksen mukaisesti kokouksessa noudatetaan järjestäytymismuotojen ja menettelytapojen osalta seuraavaa järjestyssääntöä: 1

Lisätiedot

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1.

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. PÖYTÄKIRJA 1(6) VARSINAINEN KOKOUS V. 2011 Aika 24.5.2011 klo 18.30 19.40 Paikka Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi erikoissairaanhoitolain 47 a ja 47 b :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi erikoissairaanhoitolakia siten, että sairaanhoitopiiriä

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

Aika: 18.10.2006, kello 18:00-21:22 Paikka: Lahdesjärven ABC Liikenneaseman kokoustilat, Tampere

Aika: 18.10.2006, kello 18:00-21:22 Paikka: Lahdesjärven ABC Liikenneaseman kokoustilat, Tampere Suomen Paaritaksit ry Perustamiskokous Aika: 18.10.2006, kello 18:00-21:22 Paikka: Lahdesjärven ABC Liikenneaseman kokoustilat, Tampere Läsnä: Tarmo Vuorinen, Tampere Markku Tuulinen, Pori Lauri Savolainen,

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

HE 69/2009 vp. säätää neuvontatehtävien hoidosta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta maakunnalle.

HE 69/2009 vp. säätää neuvontatehtävien hoidosta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta maakunnalle. HE 69/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain 30 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolain muuttamista

Lisätiedot

saaduilla pisteillä kysymyksen 1. Myöskään niiden, jotka ovat muualla suoritetuilla työoikeuden

saaduilla pisteillä kysymyksen 1. Myöskään niiden, jotka ovat muualla suoritetuilla työoikeuden Työ- ja sosiaalioikeus Aineopinto 25.4.20L4 Korvaavuus ja vasta usohjeet: Tentissä on 5 kysymystä. Ensimmäinen kysymys on luentokysymys. Jos kysymys 1 on suoritettu pakollisilla luennoilla, vastaa opiskelija

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Valtion elokuvatarkastamosta annetun lain :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Valtion elokuvatarkastamosta annettua lakia niin, että viraston johtokunta

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (7) Osayhteisvaltuusto Asianro 8026/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (7) Osayhteisvaltuusto Asianro 8026/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (7) Kaupunginhallitus 369 28.11.2016 43 Asianro 8026/02.05.01.00/2016 Valtuustoryhmien toiminnan tukemisen periaatteet ja toimintamalli Päätöshistoria Kaupunginhallitus

Lisätiedot

TYÖELÄMÄTOIMIKUNNAN OHJESÄÄNTÖ

TYÖELÄMÄTOIMIKUNNAN OHJESÄÄNTÖ TYÖELÄMÄTOIMIKUNNAN OHJESÄÄNTÖ 1 SEFEn hallitus asettaa toimintakautensa ensimmäisessä kokouksessa työelämätoimikunnan. Puheenjohtajan lisäksi toimikuntaan kuuluu vähintään viisi ja enintään kahdeksan

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelulautakunta:

Kaupunkisuunnittelulautakunta: Espoon kaupunki historia / 6.0.009 / 7..009 / 4 5..009 / 0.06.00 / 8 Harmaalaakso, asemakaavan sekä maankäyttösopimuksien ja alueiden luovuttamista koskevien esisopimuksien hyväksyminen, alue 5700, 4.

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen (TTES) määräystä vuosiloman siirtämisestä työkyvyttömyyden vuoksi ja määräystä vuosilomapalkan

Lisätiedot

VERKKO-OPISTO Asian käsittely, päätöksenteko, äänestyspäätös, vaalitilanne

VERKKO-OPISTO Asian käsittely, päätöksenteko, äänestyspäätös, vaalitilanne VERKKO-OPISTO Asian käsittely, päätöksenteko, äänestyspäätös, vaalitilanne Timo Reko timo.reko@msl.fi Asian käsittely Asian käsittelyn vaiheilla tarkoitetaan niitä menettelyjä, miten kokouksessa toimitaan

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Sari Anetjärvi Kirkon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämissopimus Kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen tilalle on tullut voimaan Kirkon

Lisätiedot

Sovitut toimintatavat

Sovitut toimintatavat Green Building Council Finland Sovitut toimintatavat 4.4.2013 Toimielimet Vuosikokous Valitsee hallituksen ja sen puheenjohtajan sekä vaalitoimikunnan, sääntömuutokset Hyväksyy vuosittain toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Ministeri Suvi-Anne Siimes. Neuvotteleva virkamies Risto Savola

Ministeri Suvi-Anne Siimes. Neuvotteleva virkamies Risto Savola Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston asetuksiksi (Palvelussuhteen lopullista päättymistä koskevat erityistoimenpiteet Euroopan yhteisöjen komissiossa, Euroopan unionin neuvoston

Lisätiedot

Kemijärven kaupungin organisaatio- ja päätöksentekorakenne

Kemijärven kaupungin organisaatio- ja päätöksentekorakenne Kaupunginhallitus 195 08.06.2015 Kaupunginvaltuusto 59 15.06.2015 Kaupunginhallitus 278 07.09.2015 Kaupunginvaltuusto 81 21.09.2015 Kaupunginhallitus 232 06.06.2016 Kemijärven kaupungin organisaatio- ja

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Kokouskutsu 22. Nuorisovaltuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Kokouskutsu 22. Nuorisovaltuusto Sivu 1 / 1 Nuorisovaltuusto 14.02.2017 Sivu 1 / 1 22 Nuorisovaltuuston tavoiteohjelma Selostus Nuorisovaltuusto pohti koulutusviikonlopussaan tavoitteita tulevaa varten. Tavoitteiden pohjalta nuorisovaltuusto laatii

Lisätiedot

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Yleistä - Laki osaamisen kehittämisestä Työmarkkinajärjestöt sopivat maaliskuussa 2013 osaamisen

Lisätiedot

Ville Niinistö /vihr (6 osittain, 7 9 ) 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 14 jäsentä.

Ville Niinistö /vihr (6 osittain, 7 9 ) 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 14 jäsentä. PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 98/2010 vp Torstai 25.11.2010 kello 10.00-13.00 Läsnä pj. Kimmo Sasi /kok vpj. Jacob Söderman /sd (1 6, 7 osittain, 8 ja 9 ) jäs. Tuomo Hänninen /kesk (1 6, 7 osittain)

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta

50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 2000 Sisältö Vastaus epävarmuuteen...................................... 3 2 On meneillään varsin vilkas työmarkkinakevät. Vahvat liitot saavat hyviä sopimuksia,

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Sääntömääräinen liittokokous Selkeä esityslista

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Sääntömääräinen liittokokous Selkeä esityslista Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Sääntömääräinen liittokokous 2017 Selkeä esityslista lista on kokouksen ohjelma. Siinä kerrotaan kokouksessa päätettävät asiat. esityslista 1. Kokouksen avaus Liittokokous

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 22.04.2003 KOM(2003) 193 lopullinen 2001/0265 (COD) KOMISSION LAUSUNTO EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan c alakohdan nojalla Euroopan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014) 24.03.2014 Sivu 1 / 1 4236/10.04.00/2013 8 20.1.2014 12 10.2.2014 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014) Valmistelijat / lisätiedot: Anne Savolainen, puh. 040 353

Lisätiedot

Liite 2 TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto 65 08.03.1999 28

Liite 2 TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto 65 08.03.1999 28 Liite 2 TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1 Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto 65 08.03.1999 28 1728-1999 (102) Paikallinen virka- ja työehtosopimus noudatettavista palvelussuhteen ehdoista ja menettelytavoista,

Lisätiedot