Kolmas kokouspäivä 7. kesäkuuta 1975
|
|
- Asta Karjalainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kolmas kokouspäivä 7. kesäkuuta 1975 Kolmannen kokouspäivän avaus Puhetta kello 9.00 alkaneessa kokouksessa johti Kalervo Aattela ja sihteereinä toimivat Risto Savolainen, Juhani Hietanen ja Martti Äberg. Puheenjohtaja: Kokous jatkuu. Kokoukselle saapunut sähke Puheenjohtaja: Puoluekokoukselle on saapunut seuraavan sisältöinen sähke, mikä merkitään ilmoitusasiana (suomeksi):»suomen Sosialidemokraattinen Puolue, pääministeri Kalevi Sorsa, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä. Hyvät puoluetoverit. Lähetämme teille parhaimmat ja toverillisimmat terveisemme ja toivotamme teille tuloksellista puoluekokousta Suomen kansan ja pohjoismaiden demokratian hyväksi ja pohjoismaisen työväen liikkeen vahvistukseksi. Valitamme, ettemme kotimaisten ongelmiemme vuoksi päässeet vieraiksi kokoukseenne. Tanskan sosialidemokraattinen puolue, Anker Jorgensen, Ejner Hovgaard Christiansen.» Valiokuntien esityksiä Puheenjohtaja: Jatketaan esityslistan asiakohdan 23 käsittelyä. Siinä otetaan käsiteltäväksi laki- ja hallintoasiain valiokunnassa lausunnolla olleet esitykset n: o Muutos työjärjestykseen Puheenjohtaja: Koska lausuntoa ei ole vielä jaettu kaikille läsnä oleville kokousedustajille, keskeytetään tämän asian käsittely. Hyväksyttiin. 284
2 Kolmen tilintarkastajan sekä kahden varatilintarkastajan vaali Puheenjohtaja: Otetaan käsiteltäväksi esityslistan asiakohdan 22, tilintarkastajien ja varatilintarkastajien valitseminen. Talousasiainvaliokunta on käsitellyt asiaa ja ehdottaa seuraavaa: Talousasiain valiokunta ehdottaa, että tilintarkastajiksi puoluekokouskaudelle valittaisiin Visa Kivi, HTM, Anssi Kärkinen, varatuomari, Ilmari Lavonsalo, HTM, sekä varalle Kalevi Koskivirta, HTM ja Pentti Laaksonen, pankinjohtaja. Talousasiain valiokunnan ehdotus voitaneen hyväksyä. Talousasiain valiokunnan ehdotus hyväksyttiin keskustelutta. Tilintarkastajiksi valittiin talousasiain valiokunnan ehdotuksen mukaisesti Visa-'Kivi, Anssi Kärkinen ja Ilmari Lavonsalo sekä heidän varamiehikseen Kalevi Koskivirta ja Pentti Laaksonen. Valiokuntien esityksiä Laki- ja hallintoasiain valiokunnan mietintö esityksistä 5 16 P u h e e n j o h D a j a: Palataan esityslistan asiakohtaan 23, siellä laki- ja hallintoasiain valiokunnassa lausunnolla olleisiin esityksiin. Valiokunnan lausunnon esittelee valiokunnan puheenjohtaja, Sven-Erik Järvinen. Puheenvuoron saatuaan lausui Sven-Erik Järvinen (Uusimaa): Hyvää huomenta hyvät puoluetoverit! Tässä oli pieni tekninen katkokulku, kun monistus ei saanut riittävän ajoissa valiokunnan mietintöä valmiiksi. Nyt se on tovereille jaettu. Laki- ja hallintoasiain valiokunnan tehtävänä oli käsitellä esitykset Valiokunta ei kaikilta osin yhtynyt puoluetoimikunnan esityksiin, vaan teki eräitä muutos- ja lisäesityksiä. Ensimmäisenä asiana oli esitys 5. Perustuslakiuudistuksen keskeisin tehtävä. Valiokunta yhtyy puoluetoimikunnan lausuntoon lisäyksellä, että»puoluekokous velvoittaa puoluetoimikunnan seuraamaan tarkkaan perustuslakiuudistuksen toteuttamista ja pyrkii sitä kiirehtimään mm. sisäpoliittisessa julkilausumassa esitettyjen tavoitteiden toteuttamiseksi». Esitys 6. Suunnittelupolitiikka. Valiokunta yhtyy puoluetoimikunnan lausuntoon seuraavin muutoksin: 285
3 Sivu 33, puoluetoimikunnan lausunnon toinen rivi, lisätään sana»päätöksen teossa» sanojen»tarpeesta» ja»hallinnon» väliin. Lausunnon toisen lauseen loppuun lisätään»ja ohjelmien toteuttamisessa». Esitys 7. Suunnitelmavaihtoehdot päätöksen teossa. Valiokunta yhtyy puoluetoimikunnan lausuntoon seuraavin muutoksin: Sivu 34, puoluetoimikunnan lausuntoon lisätään toiseksi lauseeksi seuraava:»luottamusmiesten välittömiä vaikutusmahdollisuuksia tulee nykyisestään lisätä.» Viimeisen lauseen loppu muuttuisi siten, että suosituksissa»nämä tavoitteet tulisi ottaa huomioon». Esitys 8. ympäristöhallinnon järjestäminen. Valiokunta yhtyy puoluetoimikunnan esitykseen sellaisenaan. Esitys 9. Raastuvan- ja kihlakunnan oikeuksia jne. Valiokunta yhtyy puoluetoimikunnan esitykseen. Esitys 10. Julkisen liikenteen kehittäminen. Sivu 38, kohta 3. Valiokunta ehdottaa lisättäväksi kohdan 3 loppuun seuraavaa:»valtion tukea voidaan myöntää vain tarkoituksenmukaisesti järjestettyä kuntien tai kuntainliittojen harjoittamaa julkista liikennettä varten. Seudullisen joukkoliikenteen suunnittelun tehostamiseksi tulee lääninhallituksen yhteyteen perustaa koordinointielin, jossa tulee olla myös riittävä kuntien edustus». Esitys 11. Linjaliikennelupamenettely. Sivu 40, päätöksen rivi 5, sana»kaupungin» korvataan sanalla»kunnan». Rivillä 6 sana»kaupungilta» korvataan sanalla»kunnalta». Lisäksi valiokunta esittää, että yhden kunnan rajat ylittävän linja-autoliikenteen linjaliikenneluvat myöntäisi lääninhallitus, elleivät ne ulotu useamman läänin alueelle, jolloin lupien myöntäminen on liikenneministeriön asia. Kuitenkin pääkaupunkiseudulla liikennelupien myöntäminen linja-autoliikenteessä tulisi antaa Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnalle. Esitys 12. Valiokunta yhtyy puoluetoimikunnan lausuntoon. Esitys 13. Valiokunta yhtyy puoluetoimikunnan lausuntoon. Esitys 14. Valiokunta yhtyy puoluetoimikunnan lausuntoon. Esitys 15. Valiokunta esittää äänestyksen jälkeen:»puolue- ja vaalitoiminnan rahoituksen julkisuus tulee toteuttaa lainsäädännöllisin sekä valtion ja kuntien muin tarpeellisin toimenpitein esityksen suuntaviivojen mukaisesti. Vaalitoimintaan saatavista varoista ja niiden käytöstä tulee tiedottaa riittävän laajasti. Vaalitoiminnan julkista rahoitusta tulee valtakunnallisella ja kunnallisella tasolla lisätä olosuhteiden vaatimalla tavalla. Kuntien myötävaikutuksella niiden alueilla sallitussa vaalimai- 286
4 nonnassa tulee mainostilan jakautua eri puolueiden kesken suhteellisuusperiaatteen mukaisesti.» Esitys 16. Valiokunta yhtyy tältä osin myös puoluetoimikunnan esitykseen. Käytän tässä tilaisuutta hyväkseni esittääkseni vielä valiokunnassa mukana olleille tovereille parhaan kiitoksen hyvästä yhteistyöstä. Puheenjohtaja: Kiitoksia! Otetaan käsiteltäväksi laki- ja hallintoasiain valiokunnan mietintö esitys kerrallaan. Yksityiskohtaisessa käsittelyssä hyväksyttiin esitykset 5 16 valiokunnan ehdotuksen mukaisesti. Puheenjohtaja: Näin ollen ovat laki- ja hallintoasiain valiokunnassa lausunnolla olleet esitykset tulleet loppuun käsitellyiksi. Ilmoitusasia Puheenjohtaja: Seuraavana on ilmoitusasia. Järjestöasiain valiokunta kokoontuu kello Merkittiin. Maatalouspoliittisen valiokunnan mietintö esityksistä Puheenjohtaja: Seuraavana otetaan käsiteltäväksi maatalouspoliittisessa valiokunnassa lausunnolla olleet esitykset n:ot Valiokunnan mietinnön esittelee valiokunnan puheenjohtaja, toveri Erkki Lähde. Lähetekeskustelu: Erkki Lähde (Lappi): Toveri puheenjohtaja, hyvät toverit! Valiokunta työskenteli tiiviisti koko eilisen päivän, osittain koko valiokunnan ja osittain työryhmän voimin. Perusteellisen ja rakentavan käsittelyn jälkeen valiokunta yksimielisesti on päätynyt seuraaviin maatalouspoliittisen ohjelman korjauksiin ja esityksiin sekä esittää sen jälkeen maatalouspoliittisen ohjelman hyväksymistä. Esitys 22 SDP:n maatalouspoliittinen ohjelma. SDP:n yleistaloudellinen periaate ja maatalous. Sivulla 103 toisen kappaleen viimeinen virke esitetään kuulumaan seuraavasti:»tuotteita varastoimalla huolehditaan siitä, että elintarvikehuolto on riippumaton maailmanmarkkinoilla tapahtuvista heilahteluista.» 287
5 Maataloustuotannon kehittämisen ongelmat, sivulla 104. Ensimmäinen kappale esitetään kuuluvaksi seuraavasti:»historiallisen kehityksen seurauksena ja osaltaan myös porvarillisen luokkapolitiikan tarkoituksenmukaisuusnäkökantojen mukaisesti asutustoiminnalla on kiinnitetty maatalouteen väkeä niin paljon, ettei sillä ole mahdollisuuksia luonnolliseen toimeentuloon pelkästään maatilataloustuotannon varassa. Usein on lisäksi luotu elinkelvottomia haja-asutusalueita, joilta puuttuu perinteiseen kyläyhteisöön kuuluva ihmisten viihtyvyyden ja palvelujen saannin kannalta välttämätön sosiaalinen ympäristö.» Harjoitettu maatalouspolitiikka. Kolmannen kappaleen kolmas lause esitetään kuulumaan seuraavasti:»maatalousmaan hinta ei muodostu aina sen käyttöarvon perusteella maataloustuotannossa.» SDP:n maatalouspoliittiset tavoitteet. Ensimmäinen virke esitetään kuulumaan seuraavasti:»maataloustuotanto on saatava kokonaisuudessaan tuottamaan niin tehokkaasti, että sen palvelukseen jäävien elintaso nousee.» 1. Täystuloisuus ja täystyöllisyys, sivulla 105. Valiokunta ei esitä tähän kohtaan muutoksia. 2. Perheviljelmä perusyksikkönä, sivulla 105. Kolmas virke esitetään kuulumaan seuraavasti:»on luotava tilan ulkopuolisista työnsaantimahdollisuuksista riippumattomia kokoaikaviljelmiä sekä muutettava muidenkin kuin maatalouteen kuuluvien elinkeinojen turvin pientiloja osa-aikaviljelmiksi.» 3. Omavaraisuus maataloustuotannossa turvattava. Viimeinen lause esitetään kuulumaan seuraavasti:»maatalouden markkinatuotantoa varten on kehitettävä pitkäjänteistä sopimustuotantoa.» 4. Tuloerojen tasaaminen, sivulla 106. Sivun ensimmäinen kokonainen lause esitetään kuulumaan seuraavasti:»tällöin on maataloutemme rakenteen eriasteisuuden vuoksi hintapolitiikan rinnalla kehitettävä entistä oikedenmukaisempi maatalouden välittömän tuen käyttö.» 5. Pitkäjänteinen suunnittelu. Ensimmäisen kappaleen kolmas ja neljäs virke esitetään kuulumaan seuraavasti:»maatalouden hallinto ja maatalouden edistämisjärjestöt on omalta osaltaan velvoitettava noudattamaan yleisen maatalouspolitiikan tavoitteita. Suunnittelussa on otettava huomioon metsän merkitys maataloudelle ja maaseutuväestön toimeentulolle.» 6. Osallistuminen maailman elintarvikehuoltoon. Toinen kappale esitetään kuulumaan seuraavasti:»maailman nälän poistamisella on ymmärrettävä meidän osaltamme näi- 288
6 den tavoitteiden lisäksi ennen kaikkea alkupääoman sekä tiedon ja taidon vientiä sinne, niissä köyhyys, koulutuksen riittämättömyys ja tuotantovälineiden puute ovat esteenä elintarvikkeiden tuotannon lisäämispyrkimyksille.» Ponnet. Ponsi 1, sivulla 106. Valiokunta ei ole tehnyt muutoksia. Ponsi 2, sivulla 106. Valiokunta esittää ponnen kuulumaan seuraavasti:»että maataloustuki jaetaan tuotannon aikaansaamiseen käytetyn työn ja tuotantopanosten määrän perusteella». Ponsi 3, sivulla 107. Valiokunta esittää ponnen kuulumaan seuraavasti:»että hyvä peltomaa on kaikkialla säilytettävä ensisijaisesti maataloustuotannossa ja sillä keinottelu estettävä». Uusi ponsi 4. Valiokunta esittää seuraavan sisältöistä uutta pontta ponneksi 4:»että suunnitelmallisuutta ja sopimustuotantoa sekä tuotteiden varastointia kehitetään voimakkaasti». Ponsi 4. Valiokunta esittää sen kuulumaan seuraavasti:»5. että maataloustuotannon kehitystä haittaava maatilojen pirstoutuminen estetään uudistamalla lainsäädäntöä». Ponsi 5, siis pontena G:»6. että maatalouselinkeinon harjoittaminen ei saa olla sidottuna maanomistukseen, vaan yrittäjän ammattitaidolle ja työlle annetaan ratkaiseva merkitys». Ponsi 6 esitetään numeroitavaksi pontena 7. Ponsi 7 esitetään numeroitavaksi pontena 8. Ponsi 8. Valiokunta esittää sen kuulumaan seuraavasti:»9. että verotuksessa käyttöomaisuuden poisto-oikeudet järjestetään niin, että ne edistävät koneiden ja rakennusten taloudellista käyttöä ja tilojen välistä yhteistoimintaa.» Uusia ponsia. Valiokunta esittää loppuun lisättäväksi kaksi uutta pontta:»10. että valtion ja kuntien etuosto-oikeus maatilataloudesta poistuvan pelto- ja metsätalousmaan sekä niihin liittyvien vesialueiden ostoon järjestetään ja niillä keinottelu estetään.»»11. että erityisesti myös porotalouden, kalatalouden, puutarhatalouden, turkistarhauksen, maatilamatkailun ja lunnontuotteiden keräilyn edellytyksiä sekä tutkimus- ja kehitystyötä edistetään». Valiokunta esittää poistettavaksi julkaistavasta ohjelmasta sivulla 107 olevan kappaleen:»tässä esitetyn perusohjelman lisäksi laaditaan erikseen erikoisohjelmia maatalouden osa-alueista sekä tuotanto- että aluekohtaisesti (esimerkiksi puutarhatalous, porotalous, Pohjois-Suomen maatalous jne.).» Puolueosastojen tekemät esitykset. Esitys 23. Muutos kalastuslakiin. Maatalouspoliittinen valiokunta yhtyy puoluetoimikunnan lausuntoon Suolahden Työväen
7 yhdistyksen esityksestä kalastuslain muuttamiseksi. Sitävastoin Satakunnan piirin ponsilisäystä valiokunta ei katso tarkoituksenmukaiseksi liittää tähän mukaan, koska kokonaisvaltaisesti ammatti- ja virkistyskalastuksen suhteita on käsitelty SDP:n kalatalouspoliittisessa ohjelmassa. Esitys 24. Muutos riistanhoitoyhdistyksiä koskevaan lakiin. Maatalouspoliittinen valiokunta ei yhdy puoluetoimikunnan kantaan Suolahden Työväenyhdistyksen esityksessä riistanhoitoyhdistyksiä koskevan lain muuttamiseksi. Metsästysmaiden vuokraoikeuden siirtäminen metsästysseuroilta riistanhoitoyhdistyksille saattaisi merkitä jopa sitä, että maanomistajilla olisi entistä suurempi valta metsästysoikeuden käyttöön. Metsästysoikeus on irrotettava maanomistuksesta, kuten jo Forssan puoluekokous päätti vuonna Kysymys olisi ratkaistava metsästyslain kokonaisuudistuksen yhteydessä. Lisäksi. Maatalouspoliittinen valiokunta esittää puoluekokoukselle seuraavaa: Puolueen olisi käytettävä nykyistä tehokkaammin maaseutuvaltuuskunnan asiantuntemusta hyväksi kaikissa maaseutua koskevissa kysymyksissä ja maaseutuvaltuuskunnan ja maatalouspoliittisen jaoston yhteydenpitoa olisi tehostettava. Puoluetoimikunnan tulee selvittää päätoimisen maatalouspoliittisen sihteerin palkkaamismahdollisuudet puoluetoimistoon. Puolueen maatalousorganisaatio olisi järjestettävä uudelleen niin, että se nykyistä paremmin voisi palvella maatalouden ja maaseutuväestön tarpeita. Kokonaisvaltaisen ohjelmauudistuksen yhteydessä valiokunta esittää laadittavaksi maa- ja metsätalouselinkeinoille yhteistä kokonaisohjelmaa sekä niihin sisältyvät toistaiseksi puuttuvat erillisohjelmat. Lisäksi valiokunta lähetti maatalouspoliittiset ja metsäpoliittiset kannanotot kokouksen antamien evästysten pohjalta menettelytapavaliokunnan käsiteltäväksi sisäpoliittista julkilausumaa varten. Lämpimät kiitokset valiokunnalle rakentavasta ja tehokkaasta työskentelystä. Puheenjohtaja: Ensimmäisenä näistä esityksistä on esitetty n: o 22. SDP:n maatalouspoliittinen ohjelma. Tähän on pyytänyt puheenvuoron Matti Lepistö. Keskustelu: Matti Lepistö (Vaasa): Arvoisa toveri puheenjohtaja, hyvät kokousedustajat! Hyvää huomenta! 290
8 Minä haluaisin lyhyesti käsitellä sitä, minkälaisena näen maatalouden ja maaseudun kehityksen, ja myös tältä pohjalta on käsitettävä, tarvitseeko sosialidemokraattinen puolue uutta, uudistettua maatalousohjelmaa. Näkisin maatalouden kehityksen kulkevan selvästi liiketaloudellisesti hoidettuja tilayksikköjä kohden, jotka erikoistuvat eri tuotannon alueille. Koneellistuminen jatkuu, tilojen keskikoko suurenee. Myös alueellista erikoistumista tulee tapahtumaan. Näin on erikoisesti Keski-, Itä- ja Pohjois-Suomessa. Siinäkin saattaa tapahtua erikoistumista. Karjataloustuotanto saattaa koko maassa edelleenkin supistua, mutta näiden tuotteiden menekki samalla varmistuu ja näin ollen myös samalla taataan tyydyttävä hintataso. Olen vakuuttunut, että lähimpinä tulevina vuosikymmeninä on edelleenkin jäljellä pienempiä tiloja. Löytyy ihmisiä, jotka eivät pidä ratkaisevana elintasokilpailua, vaan tyytyvät kohtalaiseen, turvattuun toimeentuloon, pelkäävät velkaa ja heitä miellyttää talonpojan itsenäisyys ja luonnoläheinen elämä. Jos kehittyvä sosiaalipolitiikka muistaa myös näitä ryhmiä, esille tulevat, kuten on jo tapahtunut, loma-ajan järjestely ja monet muut näihin liittyvät kysymykset. Uskoisin myös, että hintasuhteet karjataloudessa ja erikoisviljelyksissä tulevat olemaan tulevaisuudessa kohtuullisella tasolla. Luulisin, että myös kuluttajaväestön keskuudessa entistä paremmin ymmärretään, kuinka hiton pienestä reiästä se maito tulee. Ja myös tullaan käsittämään, että sen kohtuullinen hintataso ei suinkaan järkytä kuluttajaväestön elintasoa ja toimeentuloa. Toivottavasti myös indeksiajattelusta tässä suhteessa voidaan vapautua. Erikoisesti haluaisin korostaa, että maaseutuväen syrjintää ei tule suorittaa, sortoa ei saa harjoittaa, ja tässä suhteessa esimerkiksi uusi hyväksytty sosialidemokraattisen puolueen maatalousohjelma antaa meidän puolueemme osalta heille erittäin hyvän tuen. Olen vakuuttunut, että Suomessa vielä vuosikymmenien jälkeen on myös pienempiä viljelijöitä, joskin heidän lukumääränsä nykyisestään vähenee. Maaseutu tulee nähdä kokonaisena. Sen kentässä tulee olemaan erikoistehtävissä olevaa ammattiväkeä, rakennustyöläisiä, metsätyöläisiä; maaseudulla tulee olemaan pienempää teollisuutta, konehuoltotoimintaa, ammattiväkeä korjaamoissa jne. Asutaan maaseudulla ja olosuhteiden salliessa käydään töissä liikekeskuksissa. On osa-aikaviljelijöitä, jotka erikoisesti meidän uusi ohjelmamme ottaa huomioon. Yhteistoiminta myös näiden tilojen kesken laajenee. Lomatoiminta antaa tule- 291
9 vaisuudessa tehtäviä. Tarvitaan ihmisiä palveluammatteihin. Näin ollen maaseutu tulee elämään edelleenkin monipuolisena. En näin ollen usko maaseudun autioitumiseen, kunhan kohtuullisella tavalla hoidetaan maaseutua koskevat kysymykset. Takana on tietenkin se aika, jolloin jokaisella maaseudulla elävällä täytyi olla edes pieni tilkku maata ja lehmä. Muuten perhettä ei kyetty huoltamaan ja elättämään. Ei tarvitse enää raivata uutta peltoa eikä vaatia ihmisiä uudisasukkaiksi korpiin ja soitten laitaan. Koulutusolojen uudistus kasvattaa nuoria ammatteihin aina korkeampia tehtäviä silmällä pitäen, mutta näillä ei tietenkään ole tehtäviä kotipaikkakunnalla, mutta sama koulutus kasvattaa myös päteviä, erikoistumiseen kykeneviä viljelijöitä. Tällaisena, hyvät toverit, minä näen maaseudun kehityksen vielä tulevina vuosikymmeninä. Siellä asuu ihmisiä. Niillä on eri harrastuksia eikä niitä voida myöskään poliittisesti valaa samaan kaavaan. Heillä on eri harrastuksia, ja näin ollen myös sosialidemokratialla on edelleenkin ja tulevaisuudessa sijaa maaseudun ja maaseutuväestön keskuudessa. Tämä nyt hyväksyttävä maatalousohjelma sitä on aivan erikoisesti alleviivattava antaa ja takaa puolueelle erikoisen tehtävän juuri maatalousolojen ja hyvin huomattavalta osalta koko maaseutuolojen kehittämiseksi ja ajamiseksi. Jos tämä ohjelma saadaan tunnetuksi ja jos tätä ohjelmaa myös puolueen johdon taholta tehokkaasti toteutetaan, niin silloin myös käyvät tarpeettomiksi nämä viime vuosien protestiliikkeet. Vennamolaisuus menettää merkityksensä, ja myös kepun taholta joudutaan palaamaan pois propagandistisesta maatalouspolitiikasta tosiasialliselle tasolle. Eräs valitettava piirre puolueen viime vuosikymmenien kehityksessä on ollut, että puolueen johdosta ja eduskuntaryhmästä on katkennut maaseutu- ja pienviljelijäväestön edustus. On tullut aika huomattava katkeama, mutta tämä on korjattavissa, sikäli kuin maaseudun väestö, pienviljelijäväestö, osa-aikaviljelijät, valpastuvat poliittiseen toimintaan. He myös kykenevät keskittämään voimansa niin, että myös suuressa sosialidemokraattisessa puolueessa he tulevat saamaan äänensä kuuluville. Tällä hetkellä minä näkisin, kuten tässä valiokunnan esityksessä esitetään, että puolueen tulee parantaa suhteita... Puheenjohtaja: Puoli minuuttia! Matti Lepistö:...maataloustoimikuntaan, mutta erään asian minä haluaisin puoluetoimikunnan sydämelle laskea. Te voisitte kutsua puoluetoimikuntaan neuvottelevaksi jäseneksi hyvän talonpojan ja kuulemaan talonpojan asioista antamaa neuvoa ja 292
10 ääntä. Harkitkaapa puoluetoimikunnassa tätä, koska puoluetoimikunta jäi ilman talonpoikaisedustusta. Kiitoksia! Keskustelu päättyi. Maatalousvaliokunnan mietintö esityksestä n:o 22 hyväksyttiin. Maatalousvaliokunnan mietinnöt esityksistä n:ot 23 ja 24 hyväksyttiin keskustelutta. Maatalouspoliittisen valiokunnan mietinnön lisäehdotus Puheenjohtaja: Maatalousvaliokunta on lisäksi tehnyt lisäysehdotuksen puoluekokouksen päätettäväksi. Kun tämä asia ei ole sisältynyt esityslistalla olleisiin esityksiin ja kun tässä lisäyksessä ehdotetaan selvitystä talouspoliittisen sihteerin palkkaamisesta ja kun eilen vastaavanlaisia tapauksia palautettiin lisätutkimuksia varten valiokuntaan, järjestävä valiokunta ehdottaa, että tämä lisäysehdotus lähetetään menettelytapavaliokuntaan. Ehdotus hyväksyttäneen! Tähän on pyydetty puheenvuoroa, Teuvo Turunen, Kymen piiri. Keskustelu. Teuvo Turunen (Kymi): Toveri puheenjohtaja, hyvät puoluetoverit! Tässä sivulla 107 esitys 24 muutos riistanhoitoyhdistyksiä koskevaan lakiin on Suolahden Työväenyhdistyksen esitys. Siellä puoluetoimikunnan lausunto tai esitys on nimenomaan sivulla 108, ja tämä on se yhdistyksen esitys, joka kuuluu näin:»esitämme lakia muutettavafcsl.siten, että valtion varoin ylläpidettävät riistanhoitoyhdistykset saisivat vuokrata metsästysalueet ja metsästysseurojen tehtäväksi jäisi aatteellinen ja tapakasvatus metsästäjien keskuudessa.» Puoluetoimikunta yhtyy Suolahden Työväenyhdistysten tekemään esitykseen. Nyt kuitenkin on tämä kyseinen valiokunta tehnyt muutosesityksen tähän asiaan, ja käsittääkseni valiokunta ei ole ymmärtänyt tämän asian oleellista puolta, kun on lähtenyt sille tielle, että metsästysmaiden vuokrauksen siirtämistä metsästysseuroilta riistanhoitoyhdistyksille ei saisi toteuttaa, ja tästä olisi hyötyä maanomistajille. Valitettavasti ymmärtääkseni tämä asia ei ole näin, sillä tallahan on juuri nimenomaan päinvastainen vaikutus. Meillä tällä hetkellä metsästysseurat ovat joidenkin yksityisten tai hyvin pienten ryhmien tekemiä seuroja, jotka ovat vuokranneet maita, joihin myös riistanhoitoyhdistyksillä ei ole minkäänlaista oikeutta lähteä jäsenistölleen esittä- 293
11 mään näistä metsästysoikeuksia. Tässä mielessä katsoisin, että tämä puoluetoimikunnan lausunto on se lausunto, joka tulisi hyväksyä, ja näin ollen esitettäisiin, että tämä kohta annettaisiin vielä maatalousvaliokunnan käsittelyyn ja tarkistettavaksi. Keskustelu päättyi. Puheenjohtaja: Totean, että puoluekokous on jo käsitellyt esityksen n:o 24 ja hyväksynyt valiokunnan siitä tekemän ehdotuksen. Todettiin. Puheenjohtaja: Maatalousvaliokunnan lisäysehdotus lähetettäneen menettelytapavaliokuntaan järjestävän valiokunnan esityksen mukaisesti. Maatalouspoliittisen valiokunnan mietinnön lisäysehdotus lähetettiin menettelytapavaliokuntaan. Puheenjohtaja: Näin ollen maatalouspoliittisen valiokunnan lausunnolla olleet esitykset ovat tulleet käsitellyiksi. Merkittiin. Työelämän uudistamista käsittelevän valiokunnan mietinnöt esityksistä n:ot Puheenjohtaja: Otetaan käsiteltäväksi työelämän uudistamista käsittelevän valiokunnan lausunnolla olleet esitykset n:ot Valiokunnan lausunnon esittelee Paavo J. Paavola. Toveri Paavola, ole hyvä! Paavo J. Paavola: Toveri puheenjohtaja, hyvät toverit! Työelämän uudistamista käsittelevä valiokunta käsitteli tätä mietintöluonnosta erittäin pitkään ja perusteellisesti ja päätyi käsittelynsä jälkeen yksimielisesti suosittelemaan puoluekokoukselle sitä esitystä, joka täällä on kokousedustajille jaettu. Valiokunnan mietintö lähtee siitä, että tämä puoluetoimikunnan esitys työelämän uudistamisohjelmaksi hyväksyttäisiin niillä muutoksilla, jotka tähän jaettuun mietintöön on kirjattu. Nämä muutokset, joita en tässä yhteydessä halua ryhtyä yksityiskohtaisemmin käymään lävitse, ovat lähinnä muodollista laatua. Niissä ei puututa niihin perusperiaatteisiin, joille tämä puoluetoimikunnan esitys on rakentunut. Valiokunnan mietinnössä on otettu myös kantaa eri yhdistysten puoluekokoukselle tekemiin esityksiin. Valiokunta on tässäkin suhteessa noudattanut sitä linjaa, että valiokunta on yksimielisesti yhtynyt yhtä poikkeusta lukuunottamatta puoluetoimikunnan esityksistä antamaan lausuntoon. Tämän lisäksi valiokun- 294
12 ta on niin ikään yksimielisesti päättänyt esittää menettelytapavaliokunnalle tiettyjä muutosehdotuksia puoluetoimikunnan esitykseen puoluekokouksen sisäpoliittiseksi julkilausumaksi, sikäli kuin se koskee valiokunnan toimintakenttää. Nämä muutosehdotukset tulevat, menettelytapavaliokunnan käsiteltyä ne, täällä kokouksessa käsiteltäviksi, joten niihin en puutu tässä yhteydessä pitemmälti. Sen sijaan valiokunta esittää suorittamansa käsittelyn jälkeen omana ehdotuksenaan tähän työelämän uudistusohjelmaan lisättäväksi seuraavan ponnen:»hyväksyessään puoluetoimikunnan esityksen työelämän uudistamista koskevaksi ohjelmaksi puoluekokous toteaa, että uudistamistavoitteiden tiivistäminen lyhyeen ohjelmaan, jonka samalla tulisi kattaa työelämän kaikki alat ja ilmiöt, on vaikea tehtävä. Puoluekokous pitää ohjelmaa kuitenkin hyvänä lähtökohtana työelämässä lähivuosina tapahtuvalle uudistamistyölle, jonka tulisi tapahtua määrätietoisesti yhteisymmärryksessä ammattiyhdistysliikkeen kanssa. Puoluekokous katsoo, että tuotannollisten ja taloudellisten olosuhteiden muuttuessa ohjelmaa on myös kehitettävä työelämään kohdistuvien muutosvaatimusten mukaisesti siten, että työntekijäin oikeudet voidaan turvata.» Kiitos! Puheenjohtaja: Tätä ponsiehdotusta ei ole vielä jaettu kokousedustajille ja se tulee tämän kokouksen aikana nyt välittömästi kokousedustajille jaettavaksi. Lienee paikallaan, että me tämän puoluetoimikunnan esityksen n: o 32. Työelämän uudistaminen, tältä osin panemme hetkeksi pöydälle ja käsittelemme nämä muut valiokunnassa lausunnolla olleet asiat. Näin voitaneen menetellä. Menettelytapa hyväksyttiin. Esitykset hyväksyttiin keskustelutta yksimielisesti Työelämän uudistamista käsittelevän valiokunnan mietinnön mukaisesti. Puheenjohtaja: Palataan tähän työelämän uudistarnisohjelmaan, jota koskeva ponsiesitys toivottavasti on jo kokoukselle jaettu. Kokouksesta huutoja: Ei ole! Puheenjohtaja: Ei ole vielä jaettu! Voinemme menetellä niin, että tämän asian käsittelyä jatketaan hetken kuluttua. Esitykseen 32 liittyvä ponsi päätettiin ottaa myöhemmässä vaiheessa käsiteltäväksi. Taukoa. 295
13 Puheenjohtaja: Otetaan käsiteltäväksi tämä puoluetoimikunnan esitys n:o 32, Työelämän uudistaminen. Valiokunnan puheenjohtaja suorittaa yksityiskohtaisen esittelyn näistä muutoksista. Paavo J. Paavola (Helsinki): Toveri puheenjohtaja, hyvät toverit! Niin kuin äsken käyttämässäni puheenvuorossa totesin, nämä muutosehdotukset, joihin valiokunta yksimielisesti päätyi ovat lähinnä muodollisia. Tulen seuraavassa kunkin muutosehdotuksen kohdalla lyhyesti perustelemaan, miksi niihin on menty. Mitä tulee kohtaan 1.»Johtavat periaatteet», sitä valiokunta suosittelee hyväksyttäväksi puoluetoimikunnan esityksen mukaisena. Kohdassa 2.»Turvattu työpaikka» on puututtu varsin ikävään kysymykseen eli ns. reppufirmojen toimintaedellytyksiin ja yritetty löytää sellainen sanonta, joka käytännössä mahdolliäaisi näiden käytön silloin, kun se on perusteltua, mutta muissa tapauksissa ajaisi reppufirmat pois yrityksistä ja työelämästä niiden kielteisten seuraamusten vuoksi, mitä niiden käyttöön on liittynyt. Valiokunnan tekemä ensimmäinen muutosehdotus keskittyy esityskirjan sivulle 132, kolmas ranskalainen viiva ja kuuluu seuraavasti:»on pyrittävä työvoiman tasaiseen käyttöön. Sesonki- ja muiden työhuippujen katkaisemiseksi nykyisin käytettävistä lyhytaikaisista työsuhteista ja ulkopuolisesta työvoimasta on pyrittävä pois. Työvoiman vuokraus työpaikan vakituisiin työtehtäviin on lailla kiellettävä.» Sitten seuraava muutosehdotus on esityskirjan sivulle 133, toisen ranskalaisen viivan viimeinen lause:»tällaisia seikkoja ovat mm. sairauden tai tapaturman vuoksi heikentynyt työkyky, työntekijän ikä, huoltovelvollisuus ja työsuhteen pituus.» Tässä lisäyksessä on uutta maininta huoltovelvollisuudesta. Seuraavaksi siirryn kohtaan 3.»Turvattu toimeentulopalkkapolitiikka», johon muutos on esityskirjan sivulla 133, viidennen kappaleen toinen lause:»samalla on kehitettävä työntekijöiden ja toimihenkilöiden yhteistä neuvottelujärjestelmää ja yhteistoimintaa.» Tämän jälkeen muutosta on esitetty kirjan sivulle 134, ensimmäisen ranskalaisen viivan ensimmäinen sana»tulorajojen» pitää olla»tuloerojen». Tämä on lähinnä painovirheen korjausta. Seuraava muutosehdotus on esityskirjan sivulle 134, toisen ranskalaisen viivan toinen lause: 296
14 »Erityistä huomiota on kiinnitettävä matalapalkka-aloihin ja ryhmiin.» Esityskirjan sivun 134, kahdeksas ranskalainen viiva esitetään siirrettäväksi viidenneksi ranskalaiseksi viivaksi. Tämä johtuu siitä, että näin eri asiat tulevat paremmin lueteltua oikeassa asiayhteydessään. Esityskirjan sivu 134, yhdeksäs ranskalainen viiva esitetään seuraavaksi:»iästä, työtehtävistä ja mahdollisesta vajaakuntoisuudesta huolimatta työntekijälle on turvattava alan työehtosopimuksen mukainen palkka.» Tämä muutosehdotus johtuu siitä, että valiokunnassa kiinnitettiin erityistä huomiota vajaakuntoisten tämän hetkiseen asemaan työelämässä. Tällä lisäyksellä toivotaan voitavan päästä heidän asemansa korjaamiseen. Alaotsikon 4.»Työympäristöä parannettava» kohdalla valiokunnan muutosehdotus on esityskirjan sivun 135 ensimmäiseen kappaleeseen kuuluen näin:»työsuojelusäädöksiä on kehitettävä edelleen siten, että voidaan tehokkaasti puuttua työn kuluttavuuteen, rasittavuuteen sekä ruumiillisia ja henkisiä sairauksia aiheuttaviin epäkohtiin, kuten yksitoikkoiseen ja pakkotahtiseen työhön sekä virheelliseen rationalisointiin.»»työterveyshuollon kehittäminen työpaikoilla», joka on seuraava eli 5. alaotsikko, sai valiokunnan hyväksymisen. Se esitetään hyväksyttäväksi muutoksitta. Sen sijaan seuraavaan alaotsikkoon 6.»Työaikasuojelu» esitetään muutoksia. Jo otsikko esitetään kuuluvaksi»työaikaa lyhennettävä». Tässä 6. kohdassa on muutosehdotus ensinnäkin sivun 136 ensimmäisen kappaleen ensimmäiseen lauseeseen, joka kuuluisi sen jälkeen näin:»pidentyneet työmatkat ja lisääntyneet ylityöt rajoittavat työntekijän käyttöön jäävää lepo- ja vapaa-aikaa.» Seuraava muutosehdotus on saman sivun viimeisen ranskalaisen viivan ensimmäiselle riville, missä sana»määräämät» muutetaan sanaksi»sallimat». Sivun 137 toisen ranskalaisen viivan loppuun esitetään lisäystä:»työmatkakorvaus on asteittain ulotettava kaikille työaloille.» Niin ikään sivun 137 ensimmäiseksi ranskalaiseksi viivaksi esitetään seuraavaa:»raskasta ja kuluttavaa työtä tekeville on järjestettävä mahdollisuus siirtyä kevyempään työhön ennen eläkeikää ilman että ansiot tai eläke tästä syystä alenevat.» Tämän jälkeen esitetään kohdan 7.»Koulutus» kolmas ranskalainen viiva kuulumaan seuraavasti:»koulutuksen tiellä olevat 297
15 taloudelliset esteet on poistettava toteuttamalla lakisääteinen palkallinen opintoloma, jonka työntekijä voi käyttää yleissivistävään, ammattiinsa liittyvään tai ammattiyhdistyskoulutukseen.» Seuraavan otsikon 8.»Kansanvalta työpaikalla» kohdalla esitetään sivulle 138 kolmas ranskalainen viiva kuulumaan seuraavasti:»kansanvaltaisia oikeuksia on laajennettava ja yritys- ja virastodemokratiaa kehitettävä jatkuvasti sekä sopimus- että lainsäädäntöteitse.» Kohdassa 9.»Paikalliset neuvo ttelusuhteet» on ensinnäkin korjattu sivulla 139 ensimmäisen ranskalaisen viivan jälkeinen viimeinen sana»toimintoihin» sanaksi»toimitiloihin». Niin ikään on samalla sivulla alaotsikon loppuosassa puututtu työntekijäin lakko-oikeuteen, joka kohta esitetään kuulumaan seuraavasti:»työntekijäin laillista lakko-oikeutta ei saa rajoittaa. Julkisten alojen nykyistä lakko-oikeutta on laajennettava.» Valiokunta keskusteli tästä varsin pitkään ja päätyi lopulta mm. Tampereen puoluekokouksen tekemien periaateratkaisujen edelleen voimassa pysyttämiseen ja esittää lisäyksenä tarkemmin sanottavaksi, mistä lakko-oikeuden ulottamisesta taikka laajentamisesta on kysymys. Alunperinkin on esityksessä olevalla sanonnalla ollut tarkoituksena laajentaa lakko-oikeutta julkisen sektorin puolella, vaikka tämä ei sinänsä esityksen sanamuodosta ilmennytkään, mutta nyt se esitetään sanottavaksi selvästi tällä valiokunnan esittämällä muutoksella. Kohtaan 10.»Ohjelman toteuttaminen» ei valiokunnan mielestä ole syytä tehdä mitään muutoksia. Puheenjohtaja: Keskustelu esityksestä 32 alkaa. Keskustelu: Jussi Pikkusaari (Helsinki): Toveri puheenjohtaja, hyvät toverit! Työelämän uudistamista koskevan puoluetoimikunnan esityksen sivuilla nämä sivut ovat tietysti koko esitysasiakirjan sivuja vaaditaan työajan lyhentämistä kolmella tavalla. Vaaditaan, että työntekijöille on järjestettävä nykyisen vuosiloman lisäksi kahden viikon talviloma. Edelleen vaaditaan, että keskimääräistä viikkotyöaikaa on lyhennettävä. Kolmanneksi vaaditaan, että on toteutettava yleinen palkallinen opintoloma. Evästyskeskustelussa valiokuntiin totesin, että nämä kaikki ovat hyviä vaatimuksia, mutta missä järjestyksessä ne toteutetaan ja kuka siitä päättää, se jää auki. Edelleen totesin, että jollemme hyvin pian pääse tässä kysymyksessä tarkempaan näkemykseen, voi seurauksena olla kaksi kielteistä asiaa. Ensiksikin porvareiden on helppo käydä jarrutustaistelua, ja toiseksi voimme itse 298
16 olla tekemässä hätiköityjä päätöksiä, jotka saattavat pitkäksi aikaa lukita kehityksen väärälle uralle. Esitin valiokunnan harkittavaksi tämän puoluekokouksen kannaksi seuraavaa:»esitän, että puoluekokous velvoittaa puoluetoimikunnan saattamaan kyseessä olevan keskustelun työajan lyhentämiskysymyksestä käyntiin sosialidemokraattisessa työväenliikkeessä ja toimituttamaan sitä varten perusteellinen alustus työajan lyhentämiskysymyksestä kokonaisuudessaan.» Haluan tuoda tässä suuressa salissa tämän esityksen uudelleen esiin sen takia, että me kaikki yhdesä olemme ratkaisemassa, olisiko tärkeätä käydä työajan lyhentämisestä sosialidemokraattisessa työväenliikkeessä mainitsemani laaja keskustelu. Olli Ojala (Helsinki): Toveri puheenjohtaja, hyvät toverit! Olen sitä mieltä, että meidän pitäisi menetellä, kuten toveri Pikkusaari on ehdottanut, eli käydä keskustelu työaikakysymyksestä, joten kannatan hänen tekemäänsä ehdotusta. Lisäksi haluan jossain määrin vieläkin ihmetellä sitä, että täysin selväksi ei tämän työelämän uudistamista koskevan ohjelman yhteydessä ole käynyt se, tapahtuuko työelämän uudistaminen viranomaisten ehdoilla vai työläisten ehdoilla. Tässä suhteessa olisi ohjelmaa vieläkin voinut terävöittää. Marianne Laxen (Puolueneuvosto): Toveri puheenjohtaja, hyvät toverit! Työelämän uudistamisohjelman kohdassa»työaikasuojelu», joka nyt on valiokunnan esityksessä muutettu kuulumaan»työaikaa lyhennettävä», on selvästi käynyt ilmi tässä puoluetoimikunnan esityksessä, että keskustelua työajan lyhentämisestä ei ole käyty kenttätasolla. Siitä syystä myös puoluetoimikunta esityksessään on kirjannut tähän esitykseen tällaisen lauseen:»työaikaa voidaan lyhentää eri vaihtoehtoja käyttäen. Tällaisia ovat eläkeiän alentaminen, työntekijöiden vapaavuodet, talvilomat, lyhyemmät työviikot ja lyhyemmät työpäivät.» Tällä toisin sanoen puoluetoimikunta esityksessään on ainoastaan kirjannut niitä vaihtoehtoja, joita voidaan käyttää. Kuitenkin on tietysti jossain asetettava nämä tavoitteet jonkinlaiseen järjestykseen. Tästä syystä katson, että toveri Pikkusaaren esittämä ponsi tulisi hyväksyä tässä kokouksessa. On aiheellista, että tätä keskustelua käydään kenttätasolla ja määritellään, missä ajassa ja missä järjestyksessä näitä muutoksia työaikaan hyväksytään ja viedään eteenpin. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä ja Ruotsalaisen Työväenliiton kanta on se, että työaikaa seuraavassa vaiheessa lyhennettäessä tulisi lyhentää päivittäistä työaikaa. Tästä 299
17 otettiin kanta viime liittokokouksessa ja jopa niinkin kireä kanta, että puhuttiin kuuden tunnin työpäivästä. Jos katsotaan näitä eri vaihtoehtoja, ensinnäkin eläkeiän alentamista, niin vahvimmat kannatukset tämän mukaiseen työajan lyhentämiseen ovat tulleet siitä, että nykyään hyvin usein työläiset kuolevat ennen kuin tulevat eläkeikään. Minun käsitykseni mukaan meidän pitäisi muuttaa työolosuhteita sillä tavalla, että työläinen voi elää 65 vuoteen ja sen yli, eikä sillä tavalla mennä alentamaan eläkeikää, että mahdollisesti voitaisiin elää pari eläkevuotta. Toinen vaihtoehto, työviikon lyhentäminen on sikäli hyvin vaikea ja hankala, koska se minun käsitykseni mukaan ja monen muunkin käsityksen mukaan vierottaa työläisiä tästä yhteiskunnasta ja lisää vapaa-ajanvietto-ongelmaa hyvin paljon. Siitä on myös Ruotsissa käyty keskustelua ja LO oli jossakin vaiheessa sitä mieltä, että työviikon lyhentäminen olisi parempi vaihtoehto, mutta nythän ovat Ruotsissa sekä sosialidemokraattinen puolue että LO asettuneet kannattamaan päivittäisen työajan lyhentämistä kuuteen tuntiin. Päivittäisen työajan lyhentämisen kuuden tunnin puolesta puhuu tietysti ensinnäkin se, että työpäivät nykyään ovat lapsille aivan liian pitkiä. Monesti se venyy jopa tuntiin. Toisaalta myös perheen näkökulmasta on tietysti hyvä, että on enemmän päivittäistä aikaa vietettäväksi yhdessä perheen kanssa. Naisten näkökulmasta on toivottava, että työaika työpaikoilla lyhenisi, koska työtä on vielä kotona aika paljon. Neljänneksi päivittäisen työajan lyhentämisen puolesta puhuu myös se, että tulisi enemmän aikaa järjestötyölle, ay-liikkeen työlle ja työlle puolueessa. Täten toivon, että puoluekokous hyväksyisi Pikkusaaren ponnen, jotta saataisiin aikaan kunnollinen keskustelu tästä aiheesta puoluekentässä. Tauno Kiuru (Mikkeli): Toveri puheenjohtaja, hyvät kokousedustajat! Täällä Pikkusaari esitti, että keskustelu työelämän uudistamisesta olisi otettava järjestökentällä laajaan järjestökäsittelyyn. Käsittääkseni tämä järjestökäsittely on jo suoritettu, sillä puoluetoimikunta asetti aikanaan järjestökäsittelyä varten toimikunnan ja puolueseminaarin, joka valmisteli tätä esitystä, ja tämän seminaarityön jälkeen tämä asia lähetettiin perusjärjestökäsittelyyn. Ihmettelen, ellei perusjärjestöissä ole näin laajakantoiseen ja mittavaan asiaan kuin puoluekokousesitykseen otettu jo kantaa. Käsittääkseni tavoitteelliset määritelmät tästä oli selkeästi esitetty. Lähiajan tavoitteena esitettiin saatavaksi aikaan kahden viikon talviloma ja pitkän tähtäimen tavoitteena siirty- 300
18 minen ejtuntiseen työaikaan. Näistä uskon, että jokaisessa perusjärjestössämme on otettu kantaa ja varmasti evästetty puoluekokousedustajia, joten en katso olevan niinkään suurta merkitystä tämän uudelleen alistamisessa järjestökäsittelyyn. Kiitos! Pentti Vepsäläinen (Kymi): Toveri puheenjohtaja, hyvät puoluetoverit! Täällä on ehdotettu varsin voimakkaasti eräiltä tahoilta tämän työaikaa koskevan kysymyksen asettamista puoluekentässä keskustelun alaiseksi. Lienee toki kohtuullista, että asioista keskustellaan. Mutta toisaalta, kuten edellinen toveri mainitsi, työpaikoilla tästä asiasta on keskusteltu varsin paljon. Sitä en tiedä, jos kaikki kaverit eivät ole asiaa huomanneet. Ilmeisesti he eivät ole siellä niin paljon liikkuneet. Sitten toinen asia. Tässä yhteydessä on mainittu voimakkaasti päivittäisen työajan lyhentäminen. Me varsin hyvin tiedämme työpaikoilla, että kommunistit puoluekokouksessaan lähtivät seitsemän tunnin linjalle. Me emme lähde tässä asiassa kilpalaulantaan. Kysymys on siitä, että tämä kuuden tunnin päivittäinen työaika ei tämän puoluekokouskauden aikana, siis seuraavaa kolmea vuotta ajatellen, todennäköisesti ole realistinen. Se tuottaa monia käytännön ongelmia työpaikoilla. Jos ajattelemme kolmivuorotyönteki joitä, tulee olla kuuden tunnin työvuorot. Näiltä kavereilta kun tiedustelin ennen tänne tuloa tätä asiaa, pojat sanoivat, kuka piru kahdeltatoista yöllä lähtee töihin, ja se tuo työpaikoille tullessaan pääluottamusmiehille toisen ongelman: tarpeettomat poissaolot lisääntyvät. Me saamme selvittää sitä soppaa jo tänä päivänä aivan tarpeeksi. Tässä esityksessä on todella lähdetty eri vaihtoehtojen pohjalta, ja on hyvä, että nämä tutkitaan. Tuota keskustelua on töki syytä käydä ja tutkia, mutta ei ole syytä lyödä täällä sellaisia rajoja kiinni, joista olemme tuolla työpaikoilla ne, jotka siellä liikkuvat vaikeuksissa. Kiitos. Matti Puhakka (FohjoisKarjala): Toveri puheenjohtaja, hyvät toverit! On erittäin hyvä, että otettiin keskusteluun työaikakysymys, sillä tämä on työpaikoilla ollut viime aikoina varsin voimakkaasti käsittelyn alla toisin kuin täällä tuli esille eräässä puheenvuorossa. Varsinkin liittotasolla on tarkasteltu erittäin voimakkaasti kolmivuorotyöajan lyhentämistä ja siihen liittyviä haittatekijöitä, ja on päädytty siihen, että esimerkiksi paperiteollisuuden alalla olisi ensimmäinen tärkeä tehtävä kolmivuorotyön työajan lyhentäminen siten, että meillä lisättäisiin vuotuista vapaa-aikaa pidentämällä talvilomia. Tämä on mielestäni, ajatellen tämän hetkistä kolmivuorotyöjärjestelmää, ainut selkeä vaihtoehto, koska jos mennään kuuden tunnin vuorokautiseen työai- 301
19 kaan kuten täällä edellinen toveri totesi, se tietäisi sitä, että meillä vuorojen vaihtumisajankohdat olisivat erittäin epäkäytännölliset ja epäinhimilliset. Toisaalta täällä tuli esille tämä eläkeiän alentaminen ja siihen liittyvät kysymykset. Minusta on aivan oikein kuten toveri Laxen täällä totesi, että meidän on pyrittävä työsuojelua kehittämään siten, että me kaikki saavutamme tuon lakimääräisen eläkeiän, elikkä emme ole rampoja ennen kuin tuo eläkeikä on koittanut. Toisaalta on tällä hetkellä todettavissa selvästi, että mm. paperiteollisuuden alueella 1/3 työläisistä ei pääse koskaan eläkkeelle, eli kuolevat ennen eläkeikää, mikä tietysti merkitsee taas sitä, että on vakavasti harkittava joidenkin alojen osalta myös eläkeiän alentamista. Talviloman aikaansaaminen olisi mielestäni paikallaan siten, että meillä viikottaista työaikaa lyhennetään läpi koko linjan niin päivä- kuin vuorotyöntekijoitten osalta. Tämä on mielestäni ainut johdonmukainen vaihtoehto tämän hetkisessä tilanteessa. Nyt jos tarkastellaan tätä ylityö- ja hätätyösäännösten täsmentämistä, niin täällä on sanottu, että työaikalakien määräämät vuosittaiset ylityön enimmäistuntimäärät on alennettava puoleen nykyisestään ja muutettava kuukausittaisiksi enimmäismääriksi. Tässä on mielestäni aivan oikea sanonta, että»kuukausittaisiksi enimmäismääriksi», koska tällä hetkellä hyvin monesti käy niin, että tuo vuotuinen ylityömäärä suoritetaan hyvin lyhyellä aikaperiodilla, ja näin ollen työntekijöiden fyysistä rasitusta syntyy hyvin voimakkaasti. Eräs hyvin oleellinen kysymys on tämä hätätöiden ja sen määritelmän täsmentäminen. Nykyinen lainsäädännössä oleva määritelmä on aivan riittämättömän epätarkka. Se aiheuttaa sen, että työpaikoilla työnantajat pyrkivät lähes kaikki työt määrittelemään hätätyöksi, silloin kun on kysymys tuotannollisista tekijöistä, ja tämä johtaa siihen, että työntekijät tavallaan pakotetaan suorittamaan ylityötä. Tästä olisi siis päästävä pois siten, että tuo hätätyömääritelmä todella saadaan siihen muotoon, kuten se tässä on mainittuna elikkä rajoitetaan vain katastrofitilanteisiin, jolloinka tämän tulkinnallisuus ja tulkin tavara poistuvat. Ei muuta! Jussi Pikkusaari (Helsinki): Toveri puheenjohtaja, hyvät toverit! Minä haluan tarkentaa tuon esitykseni uudestaan, jottei sitten ratkaistaessa tapahtuisi ratkaisu kenenkään kohdalla väärässä käsityksessä. Siis me esitämme ohjelmissa työaikaa lyhennettäväksi kolmella tavalla. Me vaadimme talvilomaa, me vaadimme opintolomaa, me vaadimme lyhyempää viikottaista työaikaa. Totesin, että kaikki ovat hyviä vaatimuksia. Sosiaalipoliittisista syistä voisin erittäin perusteellisesti ymmärtääkseni puo- 302
20 lustaa ensimmäisellä sijalla myös palkallista opintolomaa. Se, minkä esityksen tein, koskee keskustelun käymistä puoluekentässä siitä, missä järjestyksessä me pyrimme toteuttamaan nämä vaatimuksemme, ja ymmärtääkseni meillä ei ole virallista kantaa, eikä ole tulossa tässä kokouksessa virallista kantaa tästä järjestyksestä ja ymmärtääkseni työpaikoillakaan ei ole tätä järjestystä vielä määritelty. Jacob Söderman (eduskuntaryhmä): Hyvät toverit! Tässä, aivan niin kuin ennusteltiin, on ryhdytty keskustelemaan työajasta ja lähinnä tasa-arvopoliittisista vaatimuksista, kuuden tunnin työajasta. Tästä on myös asiakirjoissa erittäin hyvä aloite. Kun asiasta valiokunnassa keskusteltiin, nimenomaan ammattiyhdistysliikkeessä toimivien tovereitten taholta painotettiin, että vaatimus kuuden tunnin työpäivästä, mikäli samalla ei työvauhtia kiristetä, on epärealistinen seuraavalla puoluekokouskaudella, ellei kuten toveri Penttilä sanoi haluta palata kuuden päivän työviikkoon. Tätä luonnollisesti kukaan toveri ei halua. Samoin Suomen Kommunistisen Puolueen kannanotto siitä, että he pyrkivät seitsemän tunnin työpäivään, loisi tässä suhteessa huutokauppatunnelmaa, mikäli nyt kovin raivokkaasti kuuteen tuntiin lähdettäisiin. Tämä lausunto, joka luettiin, että työaikaa voidaan lyhentää eri vaihtoehtoja käyttäen, on kyllä poliittinen kannanotto sen vuoksi, että siinä lähdetään hyvin kokonaisvaltaisesti katselemaan työaikaongelmaa eläkeiän alentamisen ja vuosivapaakysymyksen, talvilomakysymyksen kohdalla. Siinä ei lähdetä hyvin perinteellisistä vaatimuksista, että ainoastaan päivittäistä työaikaa lyhennettäisiin. Vielä on huomattava se, että työaikakysymys eri työaloilla on varsin erittänen kysymys. Nimenomaan vuorotyöläisten ja niiden kannalta, jotka yötyötä joutavat tekemään, työaikakysymys on hyvin hankala kysymys, ja siellä luonnollisesti uudistukset olisi aloitettava. Kun täällä on sanottu, että toteuttamisjärjestyksessä ei ole kannanottoa, se pitää muodollisesti ottaen paikkansa. Luulen kyllä, että sekä valiokuntakäsittelyssä että puoluetoimikuntakäsittelyssä on lähdetty siitä, että ensisijaisena vaatimuksena ja tavoitteena on pidettävä siirtymistä kahden viikon talvilomaan. Se on uudistus, joka helposti on toteutettavissa. Se on helposti valvottavissa ja siinä voidaan välttää kai kaikkein helpoiten työvoiman kiristämistä. Mitä sitten tulee vaatimukseen alustuksesta, jossa kokonaisvaltaisesti tarkasteltaisiin työaikakysymystä, on minun mielestäni se varsin kohtuullinen vaatimus, ja varmaan tulisi mielekäs keskustelu tämän pohjalta sosialidemokraattisessa työväenliikkeessä. Hyvät toverit! Eräs toveri sanoi keskustelussa, että ohjelmasta 303
pt- l-i----i- S2ilS ytetutj_
OMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE r.p OLUETOIMIKUNTA KOKOUS N» C С 19.2.1981 KOUSPAIKKA IVÄ JA AIKA Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 19 päivänä helmikuuta 1981 kello 9.00 KOKOUKSEN OSANOTTAJAT
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotKalervo Aattela, Uolevi Kaukovaara ja Mauno Forsman. Kaarina Suonio. Jorma Bergholm. Matti Hannula, Antti Siikavirta ja Helge Siren
PUOLUETOIMIKUNTA KOKOUS W'O Ц KOKOUSPAIKKA PÄIVÄ JA AIKA KOKOUKSEN OSANOTTAJAT Päätösvaltaiset: Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 5 päivänä helmikuuta 1981 kello 9.00 Kalevi Sorsa, Veikko
LisätiedotHelsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00
UOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE r.p. UOLUETOIMI KUNTA KOKOUS 15.10.1981 Ы'* M CKOUSPAIKKA SIVA JA AIKA Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00 3K0UKSEN
LisätiedotVielä kerran tervetuloa ja totean kokouksen avatuksi. (kop) Voitaneen todeta kokous päätösvaltaiseksi. Todetaan (kop)
KÄSIKIRJOITUS Hyvinkään Venlan kaupunginosayhdistyksen vuosikokoukseen AIKA 11.06.2010, PAIKKA Hyvinkää, ASIALISTA: 1. Kokouksen avaus (kop, kop, kop) Hyvät ystävät. Tervetuloa Hyvinkään Venlan kaupunginosayhdistyksen
LisätiedotMauno Rahikainen 2009-09-29
SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön
LisätiedotArvoisat Hyvinkään Venlan kaupunginosan asukkaat. Hyvät ystävät.
Käsikirjoitus Yhdistyksen kokouksen -video -esitykseen. Kaupunginosayhdistyksen perustamiskokouksen asialista: Kop, kop, kop 1. Kokouksen avaus Avaaja Arvoisat Hyvinkään Venlan kaupunginosan asukkaat.
Lisätiedot1) hallinnon ja toiminnan järjestämiseen liittyvistä seuraavista asioista:
Kaupunginhallitus 23 30.01.2017 Kaupunginhallitus 38 27.02.2017 Kaupunginhallitus 94 27.03.2017 Kaupunginhallitus 117 24.04.2017 Kaupunginhallitus 137 15.05.2017 Kaupunginvaltuusto 37 23.05.2017 Tekninen
LisätiedotSähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry
Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta ja YT-laki YT-laki edellyttää sähköisen kulunvalvonnan käsittelemistä YTneuvotteluissa
LisätiedotSAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi
SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman
LisätiedotHE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkeasioiden
LisätiedotTURUN JA KAARINAN SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/2004 Yhteinen kirkkovaltuusto 22.1.2004 1
Yhteinen kirkkovaltuusto 22.1.2004 1 YHTEISEN KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS Aika torstai 22.1.2004 klo 18.00-18.38 Paikka Osallistujat toimitalon juhlasali, Eerikinkatu 3 A (liite 1), liitetään erikseen pöytäkirjaan
LisätiedotLausunto FYSI ry kiittää erityisesti työaikapankkijärjestelmän ulottamista työaikalakiin.
Suomen Fysioterapia ja kuntoutusyritykset FYSI ry Lausunto 01.09.2017 Asia: TEM/1225/00.04.01/2016 Työaikasääntelyä selvittävän työryhmän mietintö työaikalaki Yleistä Onko ehdotettu uusi työaikalaki mielestänne
LisätiedotEsitys valtioneuvostolle Iitin kunnan siirtämisestä Kymenlaakson maakunnasta Päijät-Hämeen maakuntaan
Kunnanhallitus 234 19.10.2015 Kunnanvaltuusto 83 27.10.2015 Esitys valtioneuvostolle Iitin kunnan siirtämisestä Kymenlaakson maakunnasta Päijät-Hämeen maakuntaan 270/00.01.00/2013 Kunnanhallitus 19.10.2015
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotSUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE r.p. PUOLUETOIMIKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA N O KOKOUSPAIKKA PÄIVÄ JA AIKA
SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE r.p. PUOLUETOIMIKUNTA KOKOUS N O KOKOUSPAIKKA PÄIVÄ JA AIKA KOKOUKSEN OSANOTTAJAT Päätösvaltaiset: Еу!2ё1_ Л ^ o i k e u t e t u t : Sos.-dem. hallitusryhmän jäsenet
LisätiedotHallituksen esitys liittokokouksen esityslistaksi Hallituksen esitys liittokokouksen järjestyssäännöksi... 7
Sisällysluettelo Hallituksen esitys liittokokouksen esityslistaksi... 5 Hallituksen esitys liittokokouksen järjestyssäännöksi... 7 Hallituksen esitys liiton toiminta- ja talouskatsaukseksi liittokokouskaudelta
LisätiedotEläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä
Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.
LisätiedotKyselytutkimus työajan käytöstä
Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka
LisätiedotOikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (26/2010)
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Oikeudellisten asioiden valiokunta 11.11.2010 ILMOITUS JÄSENILLE (26/2010) Asia: Ruotsin Riksdagenin lausunto perusteluineen muutetusta ehdotuksesta Euroopan parlamentin
LisätiedotYHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN
2 1. YHTEISTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Yhteistoiminnan taustaa Yhtymähallituksen päätös 21.6.2006/ 82 vanha sopimus irtisanottiin 31.7.2007 tilalle valtakunnallinen yhteistoimintalaki 2007 / 449
LisätiedotPehr Löv /r Riikka Moilanen-Savolainen /kesk (6 osittain, 7 10 ) Aila Paloniemi /kesk Leena Rauhala /kd. Osmo Soininvaara /vihr (6 osittain, 7 10 )
SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA Torstai 6.10.2005 kello 10.00-12.10 Läsnä pj. vpj. jäs. Valto Koski /sd Eero Akaan-Penttilä /kok Sirpa Asko-Seljavaara /kok Anneli Kiljunen /sd (1 5, 6 osittain) Marjaana
LisätiedotLAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta
Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
1985 vp. - HE n:o 11 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjien eläkelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi maatalousyrittäjien eläkelain
LisätiedotViite STMO68:00/2015. MliDno Valmistelija / lisätiedot: Ari Liikanen, Timo Halonen. Li itteet 1 Liite Mikkelin kaupungin lausuntoluonnos
Viite STMO68:00/2015 Mikkeli Ote pöytäkirjasta 1/2016 1(5) Kaupunginvaltuusto 25.01.201 6 Kaupunginhallitus, 24, 18.01.2016 Kaupunginvaltuusto, 12, 25.01.2016 12 Lausunto hallituksen linjaukseen itsehallintoaluejaon
LisätiedotKonttorirotasta oman työn tuunaajaksi
Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset
LisätiedotSUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS
PÖYTÄKIRJA 1 (5) SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS Aika Lauantai 24.4.2010 klo 9.30-11.35 Paikka Sokos Hotel Lappee, kokoustila Saimaa, Brahenkatu 1, Lappeenranta Läsnä Liitteen mukaan
LisätiedotEhdotus kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen
Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 24 Asianro 7006/02.05.00/2014 Ehdotus kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen Palvelupäällikkö Saija Pöntinen
LisätiedotNAANTALIN, MERIMASKUN, RYMÄTTYLÄN JA VELKUAN KUNTALIITOS Selvitystoimikunnan kokous. puheenjohtaja (X = paikalla) Heini Jalkanen Jarkko Kanerva
1 NAANTALIN, MERIMASKUN, RYMÄTTYLÄN JA VELKUAN KUNTALIITOS Selvitystoimikunnan kokous Aika 1.4.2008 kello 18.00 19.00 Paikka Naantalin kaupungintalo, valtuustosali Osallistujat Jäsenet: Naantali: Markku
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
HE 193/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi nimilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi nimilakia. Lainmuutoksella ehdotetaan henkilön suku- ja
LisätiedotLausunto Onko esityksen vaikutusarviossa jäänyt mielestänne joitain keskeisiä vaikutussuhteita huomioimatta? Jos kyllä, niin mitä?
Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry Lausunto 23.08.2017 Asia: TEM/1225/00.04.01/2016 Työaikasääntelyä selvittävän työryhmän mietintö työaikalaki Yleistä Onko ehdotettu uusi työaikalaki mielestänne hyväksyttävissä?
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (6) 116 Varhaiskasvatuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esityksestä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta
Lisätiedot1) hallinnon ja toiminnan järjestämiseen liittyvistä seuraavista asioista:
Kaupunginhallitus 23 30.01.2017 Kaupunginhallitus 38 27.02.2017 Kaupunginhallitus 94 27.03.2017 Kaupunginhallitus 117 24.04.2017 Kaupunginhallitus 137 15.05.2017 Hallintosääntö Hangon kaupunki / Kvo-asia
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen
LisätiedotOtsikko Sivu. 8 julkaisutapa 7 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 9 8 Työnantajan korvaushakemus työterveyshuollon
Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen Pöytäkirja 1/2015 1 Työsuojelutoimikunta 16.06.2015 Aika 16.06.2015 klo13:04-14:25 Paikka NordLab yhtymähallinnon neuvotteluhuone, Medipolis 5b Käsitellyt asiat Otsikko
LisätiedotLausunto Onko esityksen vaikutusarviossa jäänyt mielestänne joitain keskeisiä vaikutussuhteita huomioimatta? Jos kyllä, niin mitä?
Lausunto 01.09.2017 Asia: TEM/1225/00.04.01/2016 Työaikasääntelyä selvittävän työryhmän mietintö työaikalaki Yleistä Onko ehdotettu uusi työaikalaki mielestänne hyväksyttävissä? Kyllä, pääpiirteissään
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen
Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä
LisätiedotLausunto Onko esityksen vaikutusarviossa jäänyt mielestänne joitain keskeisiä vaikutussuhteita huomioimatta? Jos kyllä, niin mitä?
Elokuvatuottajat ry Lausunto 01.09.2017 Asia: TEM/1225/00.04.01/2016 Työaikasääntelyä selvittävän työryhmän mietintö työaikalaki Yleistä Onko ehdotettu uusi työaikalaki mielestänne hyväksyttävissä? Yleiset
LisätiedotKirkkonummen vammaisneuvoston toimintasäännön muuttaminen alkaen
Perusturvalautakunta 9 0.03.07 Vammaisneuvosto 3 5.04.07 Kunnanhallitus 79 5.05.07 Kirkkonummen vammaisneuvoston toimintasäännön muuttaminen.6.07 alkaen 786/00.0.0/06 Perusturvalautakunta 0.03.07 9 Perusturvan
LisätiedotPk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri
Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468
LisätiedotYRITYSTILOJEN HANKKIMISEN JA LUOVUTTAMISEN PERIAATTEET. Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala (puhelin 08 55 870 006):
Tulevaisuus- ja elinkeinojaosto 33 28.11.2013 Tulevaisuus- ja elinkeinojaosto 2 03.02.2014 Kunnanhallitus 67 10.02.2014 Valtuusto 19 24.02.2014 YRITYSTILOJEN HANKKIMISEN JA LUOVUTTAMISEN PERIAATTEET 417/0/09/092/2014
LisätiedotKonttorirotasta oman työn tuunaajaksi
Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset
LisätiedotNuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle
Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta
LisätiedotKYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008
KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus
Lisätiedotin ) ) Matti Ahde ja Arvo Salo
IpOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE r.p. Pu o l u e t o i m i k u n t a KOKOUS N>0 \X * KOKOUSPAIKKA J t\ivä JA AIKA I )KOUKSENOSANOTTAJAT I jtös^taisetj. Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina
LisätiedotYhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto.
1 Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry 1 NIMI, KOTIPIKK J KILI Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. Liiton
LisätiedotPIRAATTIPUOLUE 22.9.2008 1(5)
PIRAATTIPUOLUE 22.9.2008 1(5) PÖYTÄKIRJA Piraattipuolue ry Hallituksen kokous 11/2008 Aika: 15.9.2008 kello 18.30 Paikka: Läsnä: #hallituskokous PirateNet-IRC-verkossa Pasi Palmulehto (pj) Ahto Apajalahti
LisätiedotHE 21/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain 70 ja 108 :n muuttamisesta
HE 21/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain 70 ja 108 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tieliikennelain ajokorttiluvan myöntämistä
LisätiedotPäivi Lipponen /sd (6 osittain, 7 12 ) Jari Myllykoski /vas (1 7 ) Sirpa Paatero /sd Arto Pirttilahti /kesk Juha Sipilä /kesk
TALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 42/2011 vp Torstai 3.11.2011 kello 12.00-13.40 Läsnä pj. Mauri Pekkarinen /kesk vpj. Marjo Matikainen-Kallström /kok (1 8 ) jäs. Lars Erik Gästgivars /r (1 8 ) James Hirvisaari
LisätiedotSPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT
SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia
LisätiedotTyöaikasääntelyä selvittävän työryhmän mietintö - työaikalaki. Yleistä. Kirkon alat ry. Lausunto Asia: TEM/1225/00.04.
Kirkon alat ry Lausunto 29.08.2017 Asia: TEM/1225/00.04.01/2016 Työaikasääntelyä selvittävän työryhmän mietintö työaikalaki Yleistä Onko ehdotettu uusi työaikalaki mielestänne hyväksyttävissä? Kyllä, mutta
LisätiedotYhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille
Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.
LisätiedotYhteistoimintalainsäädännön uudistaminen
Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti
LisätiedotLausunto Onko esityksen vaikutusarviossa jäänyt mielestänne joitain keskeisiä vaikutussuhteita huomioimatta? Jos kyllä, niin mitä?
Ulkoasiainministeriö Lausunto 01.09.2017 Asia: TEM/1225/00.04.01/2016 Työaikasääntelyä selvittävän työryhmän mietintö työaikalaki Yleistä Onko ehdotettu uusi työaikalaki mielestänne hyväksyttävissä? Kyllä,
LisätiedotHE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista
LisätiedotHerään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei
Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa
LisätiedotKehitysvammaisten Tukiliitto ry Sääntömääräinen liittokokous Selkeä esityslista
Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Sääntömääräinen liittokokous 2018 Selkeä esityslista Esityslista on kokouksen ohjelma. Siinä kerrotaan kokouksessa päätettävät asiat. esityslista 1. Kokouksen avaus Liittokokous
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 7/ (5) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kj/
Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (5) 5 Lausunto pormestarin ja alueellisten toimielinten suoria vaaleja koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta HEL 2015-005013 T 03 00 00 Esitysehdotus esittää
LisätiedotKUNTALIITOKSEN VAIKUTUKSET HENKILÖSTÖN ASEMAAN JA PAIKALLISEEN SOPIMISEEN
KUNTALIITOKSEN VAIKUTUKSET HENKILÖSTÖN ASEMAAN JA PAIKALLISEEN SOPIMISEEN TYÖNANTAJA MUUTOKSET KUNNASTA KUNTAAN KUNTAYHTYMÄSTÄ KUNTAAN KUNNASTA KUNTAYHTYMÄÄN KUNNASTA LIIKELAITOKSEEN KUNNASTA OSAKEYHTIÖÖN
LisätiedotSairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo
Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5. 2015 Mihin sote kaatui? Sote uudistuksen perustuslailliset kysymykset Kansanvaltaisuus (asukkaiden itsehallinto)» Sote alueet olisivat
Lisätiedotsaman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa
1992 vp- HE 101 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupunginviskaa Iista ja nimismiehestä käräjäoikeuden syyttäjänä ja laiksi kaupunginviskaaleista annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN
Lisätiedotsaaduilla pisteillä kysymyksen 1. Myöskään niiden, jotka ovat muualla suoritetuilla työoikeuden
Työ- ja sosiaalioikeus Aineopinto 25.4.20L4 Korvaavuus ja vasta usohjeet: Tentissä on 5 kysymystä. Ensimmäinen kysymys on luentokysymys. Jos kysymys 1 on suoritettu pakollisilla luennoilla, vastaa opiskelija
LisätiedotKunnanhallitus 55 05.02.2013 Keskusvaalilautakunta 4 04.03.2013 Kunnanhallitus 101 12.03.2013 Kunnanvaltuusto 27 25.03.2013
Kunnanhallitus 55 05.02.2013 4 04.03.2013 Kunnanhallitus 101 12.03.2013 Kunnanvaltuusto 27 25.03.2013 Äänestysaluejaon muuttaminen // KHALL 55 KESKV 54 sihteeri Seuraavat vaalit ovat Euroopan parlamentin
LisätiedotJOKILATVOJEN TILAPAVELUIDEN KUNTAYHTYMÄN YHTYMÄKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS
JOKILATVOJEN TILAPAVELUIDEN KUNTAYHTYMÄN YHTYMÄKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS 2 3 SISÄLLYSLUETTELO YHTYMÄKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...5 2 Yhtymäkokoukset...5 3 Nimenhuuto ja ääniluettelon vahvistaminen...5 4 Asioiden
LisätiedotPL HELSINKI ESITYSLISTA p. (09) SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS 5/2012
2.5.2012 1 (6) PL 57 00531 HELSINKI ESITYSLISTA p. (09) 2340 3600 SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS 5/2012 Kokousaika: Tiistai 8.5.2012 kello 18.00 Paikka: Kallion kirkon Kappelisali, Itäinen papinkatu 2. Käynti
LisätiedotLausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101
Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 1448/ /2015
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2015 1 (1) Tarkastuslautakunta 26 25.2.2015 Tarkastuslautakunta 32 11.3.2015 Kaupunginhallitus 95 30.3.2015 29 Asianro 1448/01.01.01/2015 Tarkastuspäällikön viran täyttäminen
LisätiedotEnnen tilintarkastuslain säätämisen yhteydessä. mukaan avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön. on aina velvollinen valitsemaan. yhden tilintarkastajan.
HE 220/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä annetun lain 10 luvun 1 :n ja säätiölain 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä
LisätiedotAMMATILLINEN KUNTOUTUS. Ammatillisella kuntoutuksella takaisin työelämään
Ammatillisella kuntoutuksella takaisin työelämään 1 Oma paikka työelämässä Ammatillisella kuntoutuksella autamme sinua pysymään työelämässä ja etsimään oman paikan joko nykyisessä työpaikassasi tai kouluttautumalla
LisätiedotLausunto Onko esityksen vaikutusarviossa jäänyt mielestänne joitain keskeisiä vaikutussuhteita huomioimatta? Jos kyllä, niin mitä?
Teknologiateollisuus ry Lausunto 31.08.2017 Asia: TEM/1225/00.04.01/2016 Työaikasääntelyä selvittävän työryhmän mietintö työaikalaki Yleistä Onko ehdotettu uusi työaikalaki mielestänne hyväksyttävissä?
LisätiedotOSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015
OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.
LisätiedotSÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka
SÄÄNNÖT Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry ja sitä kutsutaan näissä säännöissä yhdistykseksi.
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 2008/0157(COD) 5.11.2008 LAUSUNTOLUONNOS sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalta oikeudellisten asioiden valiokunnalle ehdotuksesta
LisätiedotYhtiökokouksen puheenjohtajaksi valittiin asianajaja Marko Vuori, joka kutsui kokouksen sihteeriksi asianajaja Tom Fagernäsin.
HERANTIS PHARMA OYJ Pöytäkirja 1/2018 Y-tunnus: 2198665-7 VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika 11.4.2018, klo 13.00 Paikka Läsnä Taitotalon kongressikeskus, Valimotie 8, Helsinki Liitteessä 3 luetellut osakkeenomistajat
LisätiedotObjektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.
Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2012 1 (6) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kj/3 28.05.2012
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2012 1 (6) 118 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) kevätyhtymäkokousta koskevan päätöksen muuttaminen HEL 2012-005995 T 00 01 06 Päätös Konsernijaosto
LisätiedotUlos pätkävankilasta
Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi
LisätiedotReino Breilin. Jorma Bergholm. Aimo Kairamo. Alf-Erik Helsing, Arbetarbladet. Puheenjohtaja Kalevi Sorsa Sihteeri Martti Åberg
UOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE r.p. JOLUETOIMIKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA 12.11.1981 N-.O KOUSPAIKKA ÄIVÄ JA AIKA Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 12 päivänä marraskuuta 1981 kello 9.00
LisätiedotOpetuslautakunta 7 26.01.2016 Kaupunginhallitus 52 15.02.2016. Varhaiskasvatuslain muutokset 1.8.2016 117/12.06/2016. Opetuslautakunta 26.01.
Opetuslautakunta 7 26.01.2016 Kaupunginhallitus 52 15.02.2016 Varhaiskasvatuslain muutokset 1.8.2016 117/12.06/2016 Opetuslautakunta 26.01.2016 7 Valmistelija: varhaiskasvatuspalveluiden esimies Anna Karlsson,
LisätiedotSovitut toimintatavat
Green Building Council Finland Sovitut toimintatavat 4.4.2013 Toimielimet Vuosikokous Valitsee hallituksen ja sen puheenjohtajan sekä vaalitoimikunnan, sääntömuutokset Hyväksyy vuosittain toimintasuunnitelman
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 8/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 1448/ /2015
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2015 1 (1) Tarkastuslautakunta 26 25.2.2015 Tarkastuslautakunta 32 11.3.2015 95 Asianro 1448/01.01.01/2015 Tarkastuspäällikön viran täyttäminen historia Tarkastuslautakunta
LisätiedotSuomen hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia hoitoalan palkkoihin ja vetovoimaisuuteen
Suomen hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia hoitoalan palkkoihin ja vetovoimaisuuteen Jäseniltojen materiaalia Liite Tehy-toimijat uutiskirjeeseen 11.9.2015 Tehyläiset ja palkkaus Sosiaali- ja terveysalan
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (8) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2017 1 (8) 66 Selitys Etelä-Suomen aluehallintovirastolle toimenpiteistä yksilöhuollon oikaisuvaatimusten käsittelyaikojen lyhentämiseksi HEL 2016-009750 T 05 00 01 ESAVI/7439/05.06.02/2016
LisätiedotNOKIAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2013 Tarkastuslautakunta 2009 2012
NOKIAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2013 Tarkastuslautakunta 2009 2012 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Perjantai 24.5.2013 klo 10.00 12.15 Kaupunginhallituksen kokoushuone, Harjukatu 23, 2. kerros OSALLISTUJAT Kalevi
LisätiedotKansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK
Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK Kaikki vastaajat, n=1177 Ikäryhmät Alle 35-vuotiaat, n=211 35-50 vuotiaat, n=427 51-65-vuotiaat, n=414 Sukupuoli Naiset, n=746 Miehet, n=422 Ammattiasema Työntekijä,
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 30/ (8) Kaupunginhallitus Stj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 30/2013 1 (8) 875 Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta HEL 2013-010486 T 03 00 00 Päätös päätti
LisätiedotKoulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014
Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Yleistä - Laki osaamisen kehittämisestä Työmarkkinajärjestöt sopivat maaliskuussa 2013 osaamisen
LisätiedotAJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko
AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet
LisätiedotVuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä
Vuosilomalain muutokset Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Loman aikana alkavaan sairastumiseen liittyvä seitsemän päivän karenssi poistuu Muutos tulee voimaan 1.10.2013 Ei siis koske sitä ennen annettavia
LisätiedotKaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa:
Kunnanhallitus 236 08.12.2014 Kunnanhallitus 253 22.12.2014 Kunnanhallitus 18 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 10 26.01.2015 KUNNAN KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN Kunnanhallitus 08.12.2014 236 Kuntalain
LisätiedotEsityslista. Lauantai EDUSTAJAKOKOUKSEN AVAUS. Suomen Keskustanaiset ry:n puheenjohtaja Elsi Katainen
Esityslista Lauantai 10.6.2017 1. EDUSTAJAKOKOUKSEN AVAUS Suomen Keskustanaiset ry:n puheenjohtaja Elsi Katainen 2. TODETAAN KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2.1. Esittely Sääntöjen 11. pykälän
LisätiedotHE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
LisätiedotTyöllisyysaste Pohjoismaissa
BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-
LisätiedotAika: 18.10.2006, kello 18:00-21:22 Paikka: Lahdesjärven ABC Liikenneaseman kokoustilat, Tampere
Suomen Paaritaksit ry Perustamiskokous Aika: 18.10.2006, kello 18:00-21:22 Paikka: Lahdesjärven ABC Liikenneaseman kokoustilat, Tampere Läsnä: Tarmo Vuorinen, Tampere Markku Tuulinen, Pori Lauri Savolainen,
LisätiedotKeskustelukokouksista ja niiden johtamisesta.
aina Keskustelukokouksista ja niiden johtamisesta. Tärkeä olisi että naiset enemmän kuin tähän asti pakottaisivat itsensä puhumaan kokouksissa. Alottakoot pienissä ryhmissä kodeissaan tahi keskustelukursseja
LisätiedotHE 276/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta
HE 276/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lääkelakia muutettavaksi
Lisätiedot99 Lehtisaaren maanvuokrasopimusmallin hyväksyminen
648/2016 99 Lehtisaaren maanvuokrasopimusmallin hyväksyminen Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää hyväksyä Lehtisaaren maanvuokrasopimusmallin ja valtuuttaa kiinteistöjohtaja Kai Heinosen tekemään
LisätiedotPäätösvaltaiset], Läsnäol2~2i!S2yt2tyti \XL)
PUOLUETOIMIKUNTA KOKOUS 1C KOKOUSPAIKKA PÄIVÄ JA AIKA KOKOUKSEN OSANOTTAJAT Päätösvaltaiset], Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 17. päivänä syyskuuta 1981 kello 9.00 Kalevi Sorsa, Veikko
LisätiedotIstuntoasiakirja. ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan investointipankin perussäännön muuttamisesta (13166/2018 C8-0464/ /0811(CNS))
Euroopan parlamentti 2014-2019 Istuntoasiakirja A8-0467/2018 19.12.2018 * MIETINTÖ ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan investointipankin perussäännön muuttamisesta (13166/2018 C8-0464/2018 2018/0811(CNS))
LisätiedotPaperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014
Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien
Lisätiedot