Työuria pidennetään työelämää muuttamalla. Ikä on helppo syntipukki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työuria pidennetään työelämää muuttamalla. Ikä on helppo syntipukki"

Transkriptio

1 Työuria pidennetään työelämää muuttamalla Ikä on helppo syntipukki

2 Päätoimittaja/ Huvudredaktör Kerttu Pellinen Toimitus Anne Nordström GSM Ratamestarinkatu 11, 7 krs Helsinki Painos: kpl Painopaikka: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo Ulkoasu Kirjapaino Uusimaa, Studio Seuraava lehti ilmestyy kesäkuussa 2013 ISSN SISÄLTÖ 1/2013 Haku meneillä! Kuntoremonttilomat ovat muuttuneet hyvinvointijaksoiksi. Jaksot järjestää Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT -yhdistys. Haku on jatkuvaa. Hakulomake ja -ohjeet Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL ry Universitetens och forskningssektorns personalförbund Assiociation of Finnish University and Research Establishment Staf Ratamestarinkatu 11, 7 krs Helsinki Banmästargatan 11, 7 vån Helsingfors Puheenjohtaja/ ordförande Kerttu Pellinen GSM Sihteeri/ sekreterare Kristina Sten Yliopistot ja yritykset Sopimusasiantuntija/ Ombudsman Satu Henttonen GSM Yliopistot ja OKM:n hallinnonalan virastot Asiamies/Ombudsman Aki Nieminen GSM Käännös, översättning, svenska Kerstin Holmström 4 Loma-ajan palkkaan ja vuosiloman sairauskarenssiin muutoksia Työnantajan selvitettävä työaikoihin liittyvät vaaratekijät 5 Varastokirjaston tulevaisuuden kolme vaihtoehtoa Puntarissa valtion virkatoiminnan eettisyys Neuvotteluissa ei edistytty Opintotuen kehittäminen edistää koulutuksellista tasa-arvoa 6 Työuria pidennetään työelämää muuttamalla 8 Ikä on helppo syntipukki Työterveyshuolto lomautuksen aikana ja irtisanomisen yhteydessä Osa-aikaeläkkeen ikärajaan ja varhennettuun vanhuuseläkkeeseen muutoksia 10 Perusteet pöytään 12 Kenestä YHL:n liittokokouskauden henkilöstön edustaja? 13 Isiä kannustetaan käyttämään oikeuttaan isyysvapaaseen Työtilanne sanelee usein paluun työhön 15 Tarinankerääjän sampo: Pieniä suuria tarinoita työelämästä Tasa-arvo ei toteudu perhevapaiden käytössä 16 Aallokko paattia keinuttaa Kolumni: Itseään kohtaamaan Mistä kestävää kasvua ja hyvinvointia Suomelle vuonna 2030? Talouskasvu vaimea ja ostovoima supistuu 18 Julkinen työnantajan kritisoiminen työsuhteen päättämisperusteena Uusia opintopolkuja korkeakouluihin Ammattikorkeakoulusektoria uudistetaan 20 Muutoksia työttömyysturvaan Työttömyyskassan 40-vuotistaival etuuksien maksajana 22 Helsingin yliopiston Vuoden Esimies 2012: Paras esimerkki modernista akateemisesta johtajasta 24 Jäsenyyden edut 26 Potkua yhdistystoimintaan 27 TTYHY:n ajankohtaispäivät Herää kirjastolainen 28 Yhdistysten puheenjohtajat ja pääluottamusmiehet Jäsenhankinta-kilpailun voittajat! 30 Ändringar i semesterlönen och karenstiden vid sjukdom Förändringar i arbetslöshetsskyddet Arbetsgivaren ska utreda riskfaktorerna 31 Results through difficulties? Pardia haki SASK:n jäsenyyttä Ammattijärjestöt vaikuttajina Kansikuvan suunnittelu ja toteutus: Kimmo Nordström.

3 P Ä Ä K I R J O I T U S ledare Vaikeuksien kautta tuloksiin? Työhuoneeni seinällä on kuva kissanpennusta, joka on tipahtanut vesikulhoon ja kastunut korviaan myöten. Kuvan alla on teksti Difficult Times. Kuvassa on symboliikkaa, joka sopii tämänhetkiseen työmarkkinatilanteeseen oikein hyvin. Elämme raamisopimuksen jälkimmäistä vuotta ja vaikka joissakin liittokohtaisissa järjestelyeräja muissa neuvotteluissa on saavutettu ihan mukaviakin tuloksia ja toisissa edistytään yhteisymmärryksessä, keskusjärjestötasolla ei sopimusosapuolten välillä edistymistä ole näköpiirissä. Toivo raamisopimusta muistuttavasta uudesta laajasta sopimusratkaisusta heikkenee kiistan kolmen päivän koulutusoikeudesta edelleen jatkuessa. Sopimustavoitevalmistelussa kuitenkin varaudutaan vuoden kuluttua käytävien liittokohtaisten neuvottelujen ohella aikaistettuun neuvottelukierrokseen. Yliopistojen palkkausjärjestelmän henkilökohtaisen osuuden arviointijärjestelmän muutokset tulivat voimaan vuodenvaihteessa ja kahden vuoden välein käytävät arviointikeskustelut käynnistyvät vähitellen. Yhdistysten järjestämät koulutustilaisuudet ovat koonneet kiinnostuneita kuulijoita runsain määrin ja käytyjen keskustelujen myötä on herännyt toivo arviointikeskustelujen elpymisestä aidoiksi vuorovaikutustilanteiksi. Erityisen ilahduttavaa on se, että sopimuskumppanimme Sivistystyönantajat on kanssamme samaa mieltä siitä, että jokaisen arvioitavan kanssa tulee käydä henkilökohtaisesti sopimuksen tarkoittama keskustelu. Muissakin asioissa on edistytty. Certian palkkausjärjestelmän kehittäminen jatkuu suunnitelman mukaisesti, valtion puolella aloitellaan virastoeräneuvotteluja, yliopistojen tes-työryhmät työskentelevät tuloksekkaasti, vaikka tilapäisiä ryppyjä rakkauteen välillä syntyykin. Vielä uitettuun kissaan palatakseni - jospa alussa mainitsemani märkä kissanpentu kurkotteleekin maito- tai jopa kermakulhosta, jolloin kastumisesta seuraisi jotain hyvääkin! Jospa tuskallisten vaiheitten jälkeen onnistuisimmekin luottamuksen synnyttämisessä työmarkkinaosapuolten välille niin, että kaikki voittaisivat: työntekijät, työnantajat ja meidän kaikkien yhteinen yhteiskunta. Luonnossakin valo voittaa taas kerran pimeyden. Aurinkoista kevättä! Genom kamp till seger? På väggen i mitt arbetsrum finns en bild av en kattunge som trillat i en vattenskål och blivit våt uppöver öronen. Bildtexten lyder Difficult Times. Bilden har en symbolik som passar väldigt bra i den nuvarande arbetsmarknadssituationen. Vi är inne i året efter ramavtalet, och fast man i vissa förbundsvisa förhandlingar om justeringspotter och annat har uppnått riktigt goda resultat och i andra förhandlingar kunnat gå vidare i samförstånd, finns det på centralförbundsnivå inte några framsteg i sikte mellan avtalsparterna. Hoppet om en ny bred avtalslösning som skulle påminna om ett ramavtal minskar allt medan tvisten om tre dagars utbildningsrättighet fortsätter. Vid beredningen av avtalsmålen inriktar man sig ändå, förutom på de förbundsvisa förhandlingar som ska föras om ett år också på en eventuell tidigarelagd förhandlingsomgång. Ändringarna i utvärderingen av de personliga prestationerna i universitetens lönesystem trädde i kraft vid årsskiftet, och de utvärderingsdiskussioner som ska föras med två års intervall håller så småningom på att komma igång. Föreningarnas utbildningstillfällen har lockat ett stort antal intresserade åhörare, och på basis av de diskussioner som förts kan vi hoppas att utvärderingsdiskussionerna ska utvecklas till en plattform för genuin växelverkan. Det är särskilt glädjande att vår avtalspartner, Sivistystyönantajat, är överens med oss om att personliga diskussioner ska föras med varje anställd som ska bedömas, på det sätt som avses i avtalet. Man har gjort framsteg också i andra frågor. Trots tillfälliga fnurror på tråden fortsätter utvecklingen av Certias lönesystem planenligt, inom den statliga sektorn inleder man förhandlingar om ämbetsverkspotterna, och inom universiteten fortsätter arbetsgrupperna för tjänste- och kollektivavtal resultatrikt med sitt arbete. För att ännu återgå till den våta katten - tänk om det var en skål med mjölk eller kanske rentav grädde den hade försökt nå när olyckan skedde - då kanske den hade lite tur också i oturen! Tänk om man efter dessa svåra tider kunde skapa förtroende mellan arbetsmarknadsparterna och få ett resultat som alla vinner på: arbetstagarna, arbetsgivarna och allas vårt gemensamma samhälle. Ute i naturen vinner ljuset nu än en gång över mörkret. Med önskan om en solig vår! Puheenjohtaja Kerttu Pellinen UNIVERSITAS 1/2013 3

4 a j a n k o h t a i s t a Loma-ajan palkkaan ja vuosiloman sairauskarenssiin muutoksia Kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön siirtyneiden loma-ajan palkka lasketaan jatkossa lomanmääräytymisvuoden ansioiden mukaan. Sama koskee vastaavasti osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön siirtyneitä. Lisäksi työntekijällä olisi pyynnöstä oikeus saada vuosilomaa siirrettyä sairauden vuoksi jo ensimmäisestä sairauspäivästä lähtien. Muutosten taustalla ovat EU-tuomioistuimen ratkaisut. Lomapalkan laskenta muuttuu Lomapalkan laskemisen muutos koskee kuukausipalkkaisia työntekijöitä ja virkamiehiä, jotka ovat esimerkiksi siirtyneet osittaiselle hoitovapaalle tai osa-aikaeläkkeelle ennen lomaansa. Käytännössä tällaisten työntekijöiden on mahdollista saada loma-ajalta nykyistä suurempaa palkkaa, sillä palkkaa ei enää lasketa lomallelähtöhetken osa-aikatyön palkan perusteella. Jos henkilön työaika ja vastaavasti palkka muuttuvat lomamääräytymisvuoden aikana, lomapalkka lasketaan jatkossa prosenttiperusteisella laskentasäännöllä. On myös mahdollista, että työaika ja palkka muuttuvat kuitenkin vasta lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen mutta ennen loman alkamista. Näissä tapauksissa lomapalkka perustuisi lomanmääräytymisvuoden työajan mukaan määräytyvään palkkaan. Lomanmääräytymisvuodella tarkoitetaan vuoden pituista aikaa välillä Muutos tulee voimaan mutta lakia sovelletaan vasta alkavana lomanmääräytymisvuotena ansaittuihin vuosilomiin. Tänä vuonna pidettävien vuosilomien osalta vuosiloma-ajan palkkaa maksetaan nykyisten sääntöjen mukaan. Vuosiloman siirto sairauden vuoksi Nykyisin lomalla sairastunut työntekijä saa vuosilomaansa siirrettyä vasta seitsemän sairauspäivän jälkeen. Lainmuutoksen jälkeen jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa tai aikana synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Työntekijällä on pyynnöstään oikeus loman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön. Oikeus saada vuosiloma siirretyksi edellyttää työntekijän nimenomaista pyyntöä loman siirtämisestä. Työntekijän on työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään. Tämäkin muutos tulee voimaan lukien. Ehdotuksen mukaan siirto-oikeus koskisi jo ensimmäistä sairauspäivää lain voimaantulon jälkeen. Muutokset sopimuksiin Muutokset kirjataan valtion virka- ja työehtosopimukseen ja tulevat voimaan samanaikaisesti lainmuutoksen kanssa. Vastaavat muutokset kirjataan tarvittaessa myös muihin työehtosopimuksiin. Työnantajan selvitettävä työaikoihin liittyvät vaaratekijät Työtapaturmien sekä työperäisten vammojen ja sairauksien on todettu lisääntyvän, kun viikoittainen työaika ylittää 40 tuntia. Tapaturmariskin suuruuteen vaikuttaa työajan keston lisäksi työn tauottaminen. Hallitus esittää työturvallisuuslain täsmentämistä siten, että työnantajan olisi jatkossa selvitettävä ja arvioitava myös työajoista johtuvat haitta- ja vaaratekijät. Ottamalla huomioon työaikoihin liittyvät haitta- ja vaaratekijät voitaisiin tehokkaammin ehkäistä sairauspoissaoloja ja tapaturmia sekä lisätä työssä jaksamista. Esitys perustuu työmarkkinakeskusjärjestöjen syksyllä 2011 tekemään raamisopimukseen. Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. 4 UNIVERSITAS 1/2013

5 a j a n k o h t a i s t a Varastokirjaston tulevaisuuden kolme vaihtoehtoa Varastokirjaston yhdistämistä Kansalliskirjastoon selvittänyt työryhmä esittää kolmea eri vaihtoehtoa sekä toimeksiantonsa että Helsingin yliopiston, Kansalliskirjaston ja Varastokirjaston näkemysten pohjalta. Vaihtoehdot ovat: 1. Varastokirjasto yhdistetään Helsingin yliopiston yhteydessä toimivaan Kansalliskirjastoon, sijaintipaikkana Kuopio 2. Varastokirjasto yhdistetään Kansalliskirjaston Mikkelissä olevaantoimintaan 3. Varastokirjasto jatkaa toimintaansa Kuopiossa opetus- ja kulttuuriministeriön alaisena virastona eikä yhdistämistä Kansalliskirjastoon tapahdu. Työryhmä mielestä lainsäädännölliset, hallinnolliset ja kokoelmiin liittyvät näkökohdat eivät muodosta estettä yhdistymiselle. Helsingin yliopisto ja Kansalliskirjasto asettavat kuitenkin yhdistymisen ehdoksi Varastokirjaston toiminnan siirtämisen Mikkeliin tavoitteena alueen arkistokeskusta vahvistava ja digitaalista palvelukeskusta rakentava kokonaisuus. Työryhmän selvityksen mukaan Varastokirjaston siirto Mikkeliin aiheuttaisi kuitenkin lisäkustannuksia. Yhdistyminen voisi Helsingin yliopiston kannan mukaan toteutua vasta siinä vaiheessa kun toimintojen siirto Mikkeliin käynnistyisi. Työryhmän mukaan Varastokirjaston liittäminen osaksi Kansalliskirjastoa vuonna 2014 olisi toteutettavissa siinä tapauksessa, että Varastokirjaston toiminta jatkuisi nykyisissä tiloissa Kuopiossa. Tämä vaihtoehto on kuitenkin poissuljettu Helsingin yliopiston ja Kansalliskirjaston asettamien ehtojen johdosta. Puntarissa valtion virkatoiminnan eettisyys Hallinnon eettisyys on keskeistä valtion toimintojen luotettavuuden kannalta. Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen on asettanut toimikunnan arvioimaan valtion viranomaiskäytäntöjä ja virkamiesten toimintaa eettiseltä kannalta. Sen tulee myös tehdä suosituksia valtiovarainministeriölle. Toimikunnan puheenjohtaja on valtion työmarkkinajohtaja Teuvo Metsäpelto. Tarkoituksena on käydä valtion ohjeistus ja toimintatavat läpi ja arvioida asiantuntijavoimin, vastaavatko ne luvun vaatimuksia. Toimikunnan tulee saada työnsä päätökseen vuoden 2013 loppuun mennessä. Opintotuen kehittäminen edistää koulutuksellista tasa-arvoa Neuvotteluissa ei edistytty Yhteisen tahtotilan puute työmarkkinaosapuolten välillä esti mahdollisuudet löytää työmarkkinajärjestöjen yhteisiä esityksiä maan hallitukselle puolivälitarkistusta ja kehysriihtä varten. STTK:n hallitus on pettynyt työnantajien asenteisiin. Ne heikentävät kykyä löytää ratkaisuja eri osapuolten kesken nykyisessä vaikeassa taloustilanteessa. Opintotuen tulee mahdollistaa kokopäiväinen opiskelu opintojen aikana. Riittävä toimeentulo tukee opiskelua ja vähentää opintojen viivästymisen riskiä. YHL edellyttää lausunnossaan opetus- ja kulttuuriministeriölle, että opintotukea tulee kehittää edelleen opintorahapainotteisena ja tuen tason tulee seurata kustannuskehitystä myös asumislisän vuokrakaton osalta. Opintotuen kehittäminen tukiaikojen leikkauksin tai lainapainotteisuutta lisäämällä ei edistä opintoaikojen lyhentämistä ja työurien pidentämistä. Liitto edellyttää, että opintotuessa voimaan tulleiden muutosten ja kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään siirtymisen vaikutukset opintoaikoihin pitää arvioida ennen kuin opintotukeen tehdään rakenteellisia uudistuksia. YHL kannattaa opintolainavähennyksestä luopumista ja siirtymistä opintolainahyvitykseen, joka maksettaisiin opintolainan lyhennyksenä suoraan pankille. Hyvä ehdotus on myös maksuvapautuksen ulottaminen vaikeassa taloudellisessa tilanteessa oleviin, esim. tilapäisesti työkyvyttömiin ennen lainan irtisanomista. Tällä voitaisiin todennäköisesti vähentää takausvastuuperintään siirtyvien lainojen määrää ja alennetaan opiskelijalle opintolainan nostamisesta koituvaa riskiä. UNIVERSITAS 1/2013 5

6 p ä i v ä n p u h e e n a i h e Työuria pidennetään työelämää muuttamalla Eläkeiän nosto on vain yksi keino muiden joukossa Eläkeiän noston väitetään vahvistavan eläkejärjestelmän kestävyyttä. STTK:n edunvalvontajohtaja Markku Salomaa toppuuttelee eläkeiän nostoa. - Nykyinen eläkejärjestelmämme on suhteellisen uusi. Pitää ensin katsoa, miten se toimii. Eläkkeellelähtöiän pitäisi nykyjärjestelmän mukaan nousta vähitellen elinaikakertoimen myötä. Joustavan eläkeiän myötä eläkkeelle voi tosiasiassa lähteä vaikka vasta 68-vuotiaana. - Jo nykyjärjestelmässä voi nostaa eläkkeellelähtöikää, mutta työnantajat eivät toimi tavoitteen mukaisesti, STTK:n edunvalvontajohtaja Markku Salomaa sanoo. Suurin ongelma eläkejärjestelmässä on hänen mukaansa se, että ikääntyvillä ihmisillä ei ole töitä. Jos työnantaja pääsee valitsemaan 55-vuotiaan konkarin ja vastavalmistuneen 25-vuotiaan välillä, nuori voittaa. - Nuorella on koulutusta ja ammattitaitoa, jota työnantaja pääsee hyödyntämään suoraan. Kun myös ikääntyvien koulutuksesta pidettäisiin huolta, heilläkin olisi paremmat mahdollisuudet jatkaa töissä. Salomaa tähdentää, että eläkejärjestelmä kestää, kunhan mahdollisimman moni on mahdollisimman täysiaikaisesti työssä. Sen takia muutoksia tarvitaan nimenomaan työelämään. - Eläkeikä on yksi vipuvarsi, jolla työuraa voi pidentää. Isoin vääntövipu on kuitenkin työelämän puolella. Pienet eläkkeet iso huoli Selvitysmies Jukka Pekkarinen on luvannut kiirehtiä arviotaan vuoden 2005 eläkeuudistuksen tuloksista. Sen jälkeen ryhdytään mietti- 6 UNIVERSITAS 1/2013 STTK:n edunvalvontajohtaja Markku Salomaa muistuttaa, että yli 63-vuotiaille tarkoitettua superkarttumaa ei pääse kerryttämään ilman työpaikkaa.

7 p ä i v ä n p u h e e n a i h e mään, mitä eläkejärjestelmälle pitäisi tehdä. Paineet eläkeiän nostoon ovat suuret. Salomaan mukaan STTK:lla on kaksi muuta suurempaa asiaa listalla. - Pitää ensinnäkin miettiä, että eläkejärjestelmä takaa riittävän eläkkeen. Toiseksi eläkejärjestelmän pitää olla taloudellisesti kestävä. Elinaikakerroin leikkaa tulevia eläkkeitä yllättävän tehokkaasti. Työuraa pidentämällä työntekijä saisi työeläkkeensä ns. täytenä, mutta repaleiset työurat eivät kerrytä tarpeeksi hyvää perustasoa. - Eläkettä kertyy koko työuran ajalta, joten katkokset näkyvät eläkkeissä nopeasti. Inhimillinen eläketaso saattaisi olla prosenttia kokoaikaisen työn ansiosta. Alempi tuo toimeentulo-ongelmia. Salomaa huomauttaa, että emme vielä tiedä, kuinka 2005 uudistus näkyy eläkekarttumissa. Eläkkeiden leikkaukset eivät käy Maksussa olevista eläkkeistä valtaosan maksavat nykyiset palkansaajat. Ruotsissa eläkkeiden rahoitus ajautui pienoiseen kriisiin, minkä seurauksena eläkkeitä leikattiin. Suomessa vastaava ei Salomaan mukaan tule kyseeseen. - Suomessa lainsäädäntö lähtee siitä, että kertynyt eläke nauttii tavallaan perustuslain suojaa. Leikkaukset vaatisivat isoja lainsäädäntömuutoksia. Mikäli tulevia eläkkeitä leikataan, se tehdään eläkekarttumia muuttamalla ja muutoksiin tulee pitkät siirtymäajat. Tasapaino pitää löytää eläketason ja eläkejärjestelmän rahoituksen kesken. - Tämä on sellainen kiikkulauta. Jos karttumia heikennetään, järjestelmä kestää, mutta eläkkeet ovat tosi pieniä. Ruotsin esimerkkikään ei houkuta. - Pettymys oli melkoinen, kun eläkkeitä leikattiin. En pitäisi sitä hyvänä ratkaisuna. Täytyy muistaa, että Ruotsissa kukin voi itse päättää, miten sijoittaa eläkekertymäänsä. Juuri kukaan ei ole sitä käyttänyt. Suomessa tätä vaihtoehtoa ei ole, sillä eläkesijoituksia hoitavat eläkeyhtiöiden sijoitusammattilaiset. Osa-aikaisesti töissä eläkkeellä? Keskimääräinen eläköitymisikä on noussut rivakammin kuin odotettiin. Tavoite on 62,4 vuotta vuonna Toissavuonna eläkkeelle Työeläkeuudistus 2005 astui voimaan nykyinen eläkejärjestelmä. Siihen kuuluu joustava eläkeikä, vuotta, sekä elinaikakerroin sovittiin, että vuonna 2025 keskimääräinen eläköitymisikä on 59,4 vuoden sijasta 62,4 vuotta elinaikakerroin otettiin käyttöön. Töissä pitää jatkaa elinaikakertoimen verran pidempään, jotta eläkkeensä saa täysimääräisenä. Sääntöä sovelletaan vuonna 1948 ja sen jälkeen syntyneisiin työurasopimuksessa sovittiin osa-aikaeläkkeen ikärajan nostosta 61 vuoteen vuonna Muutos koskee 1954 tai sen jälkeen syntyneitä. Samalla ns. työttömyyseläkkeelle pääsyä tiukennetaan alkaen vuonna 1957 syntyneistä valmistuu Jukka Pekkarisen selvitys nykyisen eläkejärjestelmän toimivuudesta kolmikantaisen työryhmän on määrä sopia eläkejärjestelmään tulevista muutoksista lähtien eläkejärjestelmän muutokset astuvat asteittain voimaan keskimääräinen eläkkeellelähtöikä on 62,4 vuotta. jäätiin keskimäärin 60,5-vuotiaana. Eläköitymisiän nostamiseksi tarvitaan Salomaan mukaan kaikki työelämän keinot käyttöön. Eläkejärjestelmääkin voisi tältä osin hioa. - Ruotsissa eläkkeelle lähdetään myöhemmin, koska siellä tehdään uran loppupuolella paljon osa-aikatyötä, Salomaa huomauttaa. - Lisäksi siellä noudatetaan irtisanomisjärjestystä eli viimeksi tullut ensimmäiseksi ulos. Ikähaitarin loppupäässä olevien työpaikat säilyvät. Ulos joutuvat ne, joiden on helpompi hakea uutta työpaikkaa. Niin sanotun eläkeputken siirtäminen ja heikentäminen on lisännyt jonkin verran ikääntyvien työllisyyttä. Osa-aikaisesta työstä toivotaan kuitenkin tehokkaampaa ratkaisua. Vuoden alussa professorit Nicholas Barr ja Niin sanotun eläkeputken siirtäminen ja heikentäminen on lisännyt jonkin verran ikääntyvien työllisyyttä. Mutta, jos työnantaja pääsee valitsemaan 55-vuotiaan konkarin ja vastavalmistuneen 25-vuotiaan välillä, nuori voittaa. Keith Ambachtsheer arvioivat suomalaista eläkejärjestelmää. Barr toivoi, että eläkkeelle voisi jäädä portaittain, jolloin työntekijä voisi jatkaa osa-aikaisesti työssä. Se olisi yksi keino nostaa eläköitymisikää, jotta se vastaisi paremmin keskimääräisen eliniän nousua. Salomaa painottaa, että hidas kiiruhtaminen on eläkkeissä parasta. - Tästä on vasta vajaa vuosi, kun sovimme työurasopimuksessa osa-aikaeläkkeen muutoksista. Ylipäätään eläkejärjestelmää koskevat uudistukset vaikuttavat täysillä vasta vuoden kuluttua. Teksti ja kuva: Birgitta Suorsa UP-uutispalvelu UNIVERSITAS 1/2013 7

8 p ä i v ä n p u h e e n a i h e Ikä on helppo syntipukki Tutkija Sari Irni kehottaa pohtimaan tarkasti, mikäli omia tai muiden tekemisiä arvioidessaan vetoaa ikään. - Useimmiten kyse on väsymyksestä, puutteellisista taidoista tai huonosta perehdyttämisestä. Iästä saadaan kuitenkin helppo syntipukki, olipa kyse nuoresta tai ikääntyvästä työntekijästä. Väitöskirjassaan Irni tutki iän ja työn kohtaamista. Hän analysoi vuotiaita työntekijöiden, luottamushenkilöiden ja henkilöstöpäälliköiden haastatteluja. - Yksi vastaajista arvioi itsensä liian vanhaksi omaan työhönsä, koska ei uskonut selviytyvänsä siitä. Hän teki 60-tuntista työviikkoa eikä tosiaan huomannut omaa uupumustaan. Stereotypiat vallitsevat Ikään vedotaan helposti, kun uusia työelämätaitoja pitäisi hankkia. Irni muistuttaa, etteivät uudet tietokoneohjelmat ole helppoja nuorillekaan. - Ihmiset ajattelevat stereotyyppisesti. Tehdään helposti salakavalia tulkintoja iän perusteella, hän sanoo. Kyse on Irnin mukaan kulttuurisista oletuksista. Siksi tulkintojen tekeminen olisi hyvä tiedostaa. - Jos alkaa pohtia, että tietty työntekijä on ikääntynyt ja väsynyt, kannattaa todella tarkkaan miettiä, mistä oikeasti on kysymys. Niputtaminen on haitallista Työyhteisö voi suhtautumisellaan tehdä ikääntyvän työntekijän. Esimerkiksi työttömyyseläkeputken käyttö työpaikalla johti siihen, että yli 56-vuotias määrittyi turhaksi ja tarpeettomaksi. - Ihmiset ovat erilaisia sekä nuorempina että vanhempina, ikääntyessä nämä erilaisuudet korostuvat. Työpaikalla voidaan kuitenkin niputtaa kaikki ikääntyvät samanlaisiksi ja toimia sen mukaan, Irni kertoo. Irtisanomistilanteissa tähän sorrutaan helposti. Irnin mukaan luottamusmies ja esimies voivat kysyä työntekijältä suoraan, mistä on kysymys, jos tämä vaikuttaa epämotivoituneelta. Ammattiasema ja asiantuntemus auttavat Irni painottaa, että suhtautuminen ikääntyvään on hyvin paljon kiinni ammatista. Syrjintäkokemuksia ei ollut lainkaan, jos ammattiasema sopi yhteen ikään liittyvien myönteisten stereotypioiden kanssa. Esimerkiksi laajojen asiakokonaisuuksien hallintaa arvostetaan. - Arvostus ei välttämättä ole kiinni hierarkkisesta asemasta. Asiantuntemuskin on tärkeä tekijä. Jos työntekijä tunsi tuotantoon liittyvän prosessin, häntä arvostettiin. Toisaalta hyvässä asemassa olevan osaaminen voidaan iän myötä kyseenalaistaa, jos työssä vaaditaan esimerkiksi motoriikkaan liittyvää tarkkuutta. Syrjintä syynä aikaisiin eläkkeisiin Yksi syy tavallista aiempaan eläkkeelle lähtöön on Irnin mukaan suhtautumisessa. Työpaikalla katsotaan, että ihminen on liian vanha tehtäväänsä. - Puhutaan työssä jaksamisesta, 8 UNIVERSITAS 1/2013 Yksi syy tavallista aiempaan eläkkeelle lähtöön on tutkija Sari Irnin mukaan suhtautumisessa. Työpaikalla katsotaan, että ihminen on liian vanha tehtäväänsä, hän sanoo.

9 e d u n v a l v o n t a a Työterveyshuolto lomautuksen aikana ja irtisanomisen yhteydessä Tutkija Sari Irnin mielestä ihmiset ajattelevat stereotyyppisesti ja tekevät helposti salakavalia tulkintoja iän perusteella. työnmääristä ja niin edelleen. Keskustelusta unohtuu sukupuolisyrjintä ja epämääräiset syrjinnän tavat. Niihinkin pitäisi kiinnittää huomiota, kun puhutaan työolosuhteista, Irni sanoo. - Eläkeiän nostopuheiden sijaan olisi parempi kiinnittää huomiota työolosuhteiden parantamiseen, hän painottaa. Joustot tulevat tarpeeseen Irnin mukaan ikääntyvät työntekijät pystyvät jatkamaan työssä pidempään varsinkin, jos työelämä joustaa. Joustava eläkeikä, vuotta, on hyvä ratkaisu. - Kuusikymppinen saattaa ajatella selviävänsä 63-vuotiaaksi asti töissä, mutta ei missään nimessä pidemmälle. Myös osa-aikaeläke sai tutkimusaineistossa kiitosta. - Osa-aikaeläkeläiset pysyivät riittävän terveinä juuri eläkejaksojen turvin. He jaksoivat tiukatkin työjaksot hyvin, kun saattoivat olla viikon välillä pois. Teksti: Birgitta Suorsa UP-uutispalvelu Lakisääteiset ennaltaehkäisevät työterveyshuoltopalvelut ovat käytettävissä palvelussuhteen aikana, siis myös lomautusaikana ja irtisanomisaikana. Sairaanhoito kuuluu vapaehtoisiin työterveyshuollon palveluihin, jotka ovat käytettävissä silloin kun työsuhteessa maksetaan palkkaa. Siten työterveyshuollon kautta on saatavissa sairaanhoitoa irtisanomisaikana, mutta ei välttämättä lomautuksen aikana. Sosiaali- ja terveysministeriö suosittelee ainakin lyhyiden lomautusten ajaksi vapaaehtoistenkin työterveyshuollon palvelujen tarjoamista. Valtio itse on työnantajana linjannut, että työterveyshuollon tarjoamat sairaanhoitopalvelut ovat käytettävissä myös lomautuksen aikana. Työnantajan olisi hyvä lomautusten yhteydessä erikseen muistuttaa sekä henkilöstölle että työterveyspalvelujen tuottajalle, millaista käytäntöä noudatetaan. Kun lomautus tai irtisanominen uhkaa tai on tiedossa tulevaksi, henkilöstöllä on tavanomaista enemmän tarvetta saada työterveyshuollon palveluita, kuten tukea ja terveysneuvontaa. Tällaisissa tilanteissa voi henkilöstön edustaja tarvittaessa pyrkiä sopimaan näistä tukitoimista ja palveluista työnantajan kanssa. Ennen työ- tai virkasuhteen päättymistä on hyvä käydä terveystarkastuksessa, jossa kartoitetaan työkyky, tukitarpeet ja oman terveyden hoitaminen työsuhteen päätyttyä. Samalla voidaan kartoittaa mahdollisten sairauksien hoito ja palveluiden siirtyminen muuhun toimipaikkaan (esim. terveyskeskukseen). Henkilön on hyvä saada itselleen yhteenveto työterveyshuollossa suoritetusta terveyden seurannasta ja sairaanhoidosta sekä arvio jatkotoimien tarpeesta ja aikataulutuksesta. Aki Nieminen Pardian asiamies Osa-aikaeläkkeen ikärajaan ja varhennettuun vanhuuseläkkeeseen muutoksia Osa-aikaeläkkeen ikäraja nousee. Vuonna 1954 tai sen jälkeen syntyneiden on jatkossa mahdollista jäädä työeläkelakien mukaiselle osa-aikaeläkkeelle aikaisintaan 61-vuotiaana. Työeläkejärjestelmästä poistuu kokonaan mahdollisuus varhennettuun vanhuuseläkkeeseen. Muutokset koskevat vuonna 1952 ja sen jälkeen syntyneitä. Ennen vuotta 1952 syntyneet voivat edelleen jäädä varhennetulle vanhuuseläkkeelle 62-vuotiaana. Työeläkelait muuttuivat myös siten, ettei työttömyysturvan lisäpäivärahaa saavilla pitkäaikaistyöttömillä ole enää mahdollisuutta jäädä 62-vuotiaana varhennusvähennyksellä vähentämättömälle vanhuuseläkkeelle. Nämä muutokset koskevat vuonna 1958 ja sen jälkeen syntyneitä. Ennen vuotta 1958 syntyneet voivat edelleen jäädä lisäpäiviltä vähentämättömälle vanhuuseläkkeelle 62-vuotiaana. Myös takuueläkkeestä annettu laki muuttui niin, että vanhuuseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä saavalla on oikeus takuueläkkeeseen nykyisen 62 vuoden iän sijasta aikaisintaan 63-vuotiaana. Uudet lait tulivat voimaan vuoden alusta lukien. UNIVERSITAS 1/2013 9

10 a j a n h e n g e s s ä Perusteet pöytään Määräaikaisten osuus yliopistojen kaikista työntekijöistä laskee hitaasti, mutta tukitehtävissä työskenteleviä on viime vuosina vakinaistettu kohtuullisesti. Perusteettomiin määräaikaisuuksiin puututaan entistä hanakammin. Kuva: Kimmo Nordström Kerrankin hyviä uutisia yliopistomaailmasta: perusteettomat määräaikaisuudet käyvät koko ajan harvinaisemmiksi. Yliopistot ovat alkaneet paiskia töitä asian eteen, ja tuloksia alkaa näkyä, kertoo YHL:n puheenjohtaja Kerttu Pellinen. - Perusteettomat määräaikaisuudet ovat vähentyneet nimenomaan tukitehtävistä. Yliopistoissa tehdään aidosti työtä asian korjaamiseksi, Pellinen toteaa. Erityisen kiitoksen Pellinen antaa Åbo Akademille ja Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle, joissa ei hänen tietojensa mukaan teetetä perusteetonta pätkätyötä ainakaan muulla henkilöstöllä. Myös muissa yliopistoissa asiaan on paneuduttu. Ainakin Turun, Oulun ja Jyväskylän yliopistoissa vakinaistamisia on ollut paljon. - Osapuolten välillä vallitsee hyvä tahto, Pellinen kehuu. - Mutta paljon on vielä tekemistä. Pelisäännöt paperille Yliopistojen johdossa ja henkilöstöhallinnossa työsopimuslaki tunnetaan toki hyvin, mutta laitoksissa lain soveltamisesta voi olla vähemmän kokemusta, arvelevat sekä Pellinen että Sivistystyönantajat ry:n toimitusjohtaja Nina Pärssinen. Yliopistoissa laitosten ja yksiköiden johto voi vaihtua useinkin, eikä uusilla, tutkijataustaisilla johtajilla välttämättä ole paljon kokemusta henkilöstöhallinnosta. Ja vaikka työsopimuslaki olisikin tuttu, kaikkien työntekijöiden palvelushistoria välttämättä ei ole, lisää henkilöstöjohtaja Jouni Valjakka Jyväskylän yliopistosta. - Varsinkin jos aikaisemmat tehtävät ovat olleet toisessa tulosyksikössä. Määräaikaisuuden perusteita tarkasteltaes- 10 UNIVERSITAS 1/2013 Olenko perusteettomasti määräaikainen? Jos epäilet, että oman työsuhteesi määräaikaisuudelle ei ole perusteita, kannattaa olla ensimmäiseksi yhteydessä omaan pääluottamusmieheen. Hän osaa arvioida, ovatko perusteet pitävät usein ovat, mutta eivät aina. Jos tapaus on epäselvä, hän voi ottaa yhteyttä henkilöstöjärjestöön ennen asian viemistä eteenpäin. Ilman työntekijän lupaa ei kuitenkaan lähde asiaa ajamaan, Kerttu Pellinen kertoo. Joskus asia voi ratketa jo oman esimiehen kanssa keskustelemalla, joskus saattaa joutua ottamaan yhteyttä yliopiston henkilöstöhallintoon. Jos yhteisymmärrystä ei löydy vieläkään, työsuhde voidaan ottaa käsittelyyn henkilöstöjärjestön ja Sivistystyönantajat ry:n kesken. Jos sopua ei synny silloinkaan, viimeinen vaihtoehto on viedä asia tuomioistuimen käsittelyyn. Uuden yliopistolain jälkeen näin pitkälle ei ole kuitenkaan edennyt yksikään tapaus. TT sa kaikki saman työnantajan kanssa solmitut työsuhteet otetaan huomioon. Muun muassa näistä syistä henkilöstöjärjestöt ja työnantajat ovat laatimassa yhteistyössä opasta määräaikaisten työsuhteiden pelisäännöistä. Opasta laativassa työryhmässä on edustus Sivistystyönantajista, yliopistojen henkilöstöhallinnosta sekä Jukosta, Pardiasta ja JHL:stä. - Oppaan on tarkoitus olla käytännön työkalu esimiehille ja luottamusmiehille siitä, minkälaisiin seikkoihin rekrytoinnissa tulee kiinnittää huomiota, ja mihin sopimusta tehdessä, työsuhteen aikana ja työsuhteen loppuessa, Pärssinen kertoo. Tärkeintä Pärssisen mukaan on se, että määräaikaisuuden perustetta mietittäisiin jokaisen työsuhteen kohdalla tarkasti, eikä vain luotettaisi siihen, että näin on ennenkin toimittu. Työsopimuslain mukaan työsopimus on voimassa toistaiseksi, ellei määräaikaisuudelle ole perustetta. Yt-neuvottelut tai rekrytointikieltokaan eivät välttämättä ole este perusteettomasti määräaikaisessa työsuhteessa olleen vakinaistamiselle. Usein määräaikaisuus toki on perusteltua, etenkin yliopistoissa, joissa tehtävästä tutkimuksesta suuri osa on määrätyn mittaisia projekteja. Kiistat ovat käyneet harvinaisiksi Projektitkaan eivät kuitenkaan käy automaattisesti määräaikaisuuden perusteeksi. Korkein oikeus katsoi viime vuonna, että TE-keskuksessa sihteerin töitä tehneen henkilön toistuvat määräaikaisuudet olivat laittomia, vaikka osa hänen palkkaukseensa käytetyistä rahoista tuli Euroopan aluekehitysrahastosta, josta rahat anottiin vuodeksi kerrallaan. Oikeuden mukaan työntekijän tekemät työt liittyivät kuitenkin TE-keskuksen tavanomaiseen ja pysyvään toimintaan. Myös useat peräkkäiset määräaikaisuudet kertoivat työn jatkuvasta tarpees-

11 a j a n h e n g e s s ä Jyväskylän yliopiston henkilöstöjohtaja Jouni Valjakka. Ω YHL:n puheenjohtaja Kerttu Pellinen. Kuva: Markus Sommers. Oulun yliopiston henkilöstöjohtaja Liisa Rossi. Kuva: Juha Sarkkinen/OY. Sivistystyönantajat ry:n toimitusjohtaja Nina Pärssinen. ta. Samaan tulokseen olivat aiemmin tulleet myös käräjä- ja hovioikeus. (Aiheesta enemmän muun muassa Universitaksen numerossa 1/2012). Edellä mainittu tapaus käsitteli 2000-luvun alkupuoliskolle sijoittuneita työsuhteita. Viime vuosina määräaikaisuuksien perusteista ei ole tarvinnut yliopistoissa käräjöidä. - Hirvittää, kun suhtaudun asioihin niin positiivisesti, mutta joskus se on oikeasti niin. Uuden yliopistolain aikana emme ole joutuneet riitauttamaan määräaikaisuuksien perusteita oikeudessa, vaikka siihenkin olemme valmiita, Pellinen toteaa. Pardian ja Sivistystyönantajien kesken on tähän mennessä jouduttu käsittelemään vain yhtä määräaikaisuuden perustetta koskevaa kiistaa, mutta sekin ratkesi kesken käsittelyä siihen, että kiistan keskiössä ollut ihminen vakinaistettiin. Vaikka ongelmatapauksia ei ole juuri tarvinnut liittotasolla puida, mahdollisuus siihen on olemassa. Tämä on kirjattu työehtosopimukseen, mikä Pellisen mukaan auttaa paljon. Muuten riitakysymykset, joihin ei löydy sopua työpaikalla, pitäisi ratkoa käräjillä. Muuta henkilökuntaa vakinaistetaan Tarkkaa, tuoretta tietoa yliopistojen määräaikaisuuksien jakautumisesta eri henkilöstöryhmien kesken ei vielä ole, ainakaan julki. YHL:n jäseniä määräaikaisissa työsuhteissa on joka tapauksessa huomattavasti vähemmän kuin tutkijoita ja opettajia. Viime vuosien vakinaistamisetkin ovat kohdistuneet etenkin tukitehtävissä oleviin yliopistolaisiin. Oulun yliopiston henkilöstöjohtaja Liisa Rossi kertoo, että viime vuoden yli 80 vakinaistamisesta yli 60 koski muuta henkilöstöä. - Tavoitteena on, että tukitehtävät ja muut pysyvät työt tehdään vakituisessa työsuhteessa. Rossin mukaan henkilöstöpalvelut käy vuosittain yksiköiden johdon kanssa työsuhteet läpi. Iso osa Oulun vakinaistamisista on tapahtunut juuri näiden kierrosten seurauksena. Tänä vuonna Rossi arvelee vakinaistamisia olevan tulossa vielä kolmisenkymmentä, mutta sitten ainakin selvimmät tapaukset alkavat olla käsitelty. Jyväskylän yliopistossa on edetty samanlaisten kierrosten kautta. Vuosien 2011 ja 2012 aikana Jyväskylässä on vakinaistettu yli 200 työsuhdetta, joista noin puolet oli muuta henkilökuntaa. Muun henkilökunnan osuus kaikista 2600 työntekijästä on noin kolmannes. Vaikka tukitehtäviä hoitavan henkilökunnan määräaikaisuudet ovat vähentyneet, määräaikaisten työsuhteiden osuus kaikista yliopistojen työntekijöistä on laskenut hyvin hitaasti. Tohtorikoulutettavat mukaan lukien Suomen yliopistojen työntekijöistä vajaa puolet on määräaikaisia, ilman tohtorikoulutettavia noin kolmannes. Kaikista ei ikinä tulekaan vakituisia. Siksi yli- UNIVERSITAS 1/

12 a j a n h e n g e s s ä opistojen täytyisi Valjakan mukaan pitää huolta siitä, ettei määräaikaisten elämää turhaan vaikeuteta. - Työntekijän kanssa pitäisi keskustella mahdollisimman pian, jos määräaikaisuuden päättyminen näyttää tarkoittavan myös työsuhdeketjun päättymistä. Silloin työntekijälle jää aikaa hakea muita töitä esimerkiksi oman talon sisältä, Jouni Valjakka neuvoo. Vääntöä sanamuodoista Erilliselle määräaikaisuusoppaalle Rossi ja Valjakka eivät näe suurempaa tarvetta. - Luulen, että nämä asiat on aika hyvin tiedostettu. Ne löytyvät myös yliopiston omista dokumenteista kuten henkilöstöpoliittisesta toimenpideohjelmasta, Rossi sanoo. Sivistystyönantajien Pärssisen mukaan oppaasta onkin tulossa muistilistan tapainen vihkonen, joka ei huku muiden valkoisten aanelosten sekaan. Opas on melkein valmis, ja se on tarkoitus julkaista tänä keväänä. Viime metreillä työnantajan ja henkilöstön edustajien kesken on ollut vääntöä muutamista sanamuodoista, mutta tämän lehden mennessä painoon näytti siltä, että sopu on syntymässä. - Totta kai aina väännetään, se on itsestäänselvyys, kun keskustellaan asiasta, johon liittyy erilaisia tavoitteita. Tärkeintä on, että olemme saaneet lopputuloksen, josta olemme yhtä mieltä, Pärssinen toteaa. YHL:n Kerttu Pellisen mukaan erimielisyydet ovat liittyneet siihen, miten tarkasti määräaikaisuuksien perusteet oppaaseen kirjataan. - Henkilöstöjärjestöt haluaisivat tarkentaa ohjeita ja tehdä niistä sitovampia, työnantajapuoli taas ei halua niin suoraan opettaa yliopistoja. Tämä on tilanne monissa muissakin sopimustekstien muotoiluissa. Mutta ihan hyvä oppaasta on näinkin tulossa, Pellinen kiteyttää. Teksti: Tuomo Tamminen? Kenestä YHL:n liittokokouskauden henkilöstön edustaja? Henkilöstön edustajat ovat työyhteisöjen korvaamaton voimavara. He toimivat jäsenten ja henkilöstön puolesta asiantuntijoina monenlaisissa toimintapiirinsä tehtävissä. Parhaiten työ onnistuu, kun sitä tehdään tiiviissä yhteistyössä oman ja muiden työpaikalla toimivien järjestöjen ja työnantajan kanssa. Ilman toimivaa edustuksellista järjestelmää yhteistoiminta kangertelisi, työrauha olisi vaarassa ja työn ja työpaikan turvallisuuden ja terveellisyyden tarkkailu jäisi puhtaasti työnantajan kontolle. Henkilöstön edustajien moninaisia tehtäviä ei ole mahdollista yhdessä listauksessa luetella. Aktiivinen ja rohkea henkilöstön edustaja pyrkii myös ennakoiden kehittämään työyhteisöjen toimintaa ja tarttuu esiin tuleviin ongelmiin etsien ratkaisua ennakkoluulottomasti. Liittokokouskauden henkilöstön edustajan valinnan kriteerit ovat: valittavan tulee olla YHL:n jäsenyhdistyksen jäsen valittava voi toimia luottamusmiehenä, työsuojeluvaltuutettuna, YT-edustajana, arviointiryhmän jäsenenä, hallituksen jäsenenä, tasa-arvotyössä tai muussa tehtävässä henkilöstön edustajana Hyvä henkilöstön edustaja on tiedonhaluinen, oma-aloitteinen, vaihtoehtoja etsivä, aito, läsnä oleva, tavoitettava, rohkea, sitkeä ja johdonmukainen, rehellinen, tasapuolinen, itsenäinen, vastuunkantava ihminen, joka haluaa oppia, kehittyä ja kasvaa tehtävässään ja ottaa huomioon muutokset toimintaympäristössä. Hän seuraa yhteiskunnassa tapahtuvia ilmiöitä ja muutoksia. Valittavalta edellytetään inhimillisyyttä, mutta ei täydellisyyttä. Ehdotuksen voi tehdä jäsen tai useampi jäsen yhdessä. Ehdotukset perusteluineen tulee toimittaa mennessä liiton toimistoon osoitteeseen Ratamestarinkatu 11, Helsinki tai sähköpostilla osoitteeseen jolloin viestin aiheeksi merkitään liittokokouskauden henkilöstön edustaja. YHL:n hallitus tekee päätöksen valinnasta kesäkuun kokouksessaan Liittokokouskauden henkilöstön edustaja palkitaan pidettävässä liittokokouksessa. 12 UNIVERSITAS 1/2013

13 t y ö e l ä m ä p u h u t t a a Isiä kannustetaan käyttämään oikeuttaan isyysvapaaseen Työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimuksessa sovittiin perhevapaajärjestelmän uudistamisesta hallitusohjelman mukaisesti. Tavoitteena oli lisätä isille tarkoitettuja vapaita. Näin perhevapaiden käyttöön saataisiin joustavuutta ja lasta voitaisiin hoitaa kotona nykyistä pidempään. STTK haastaa isät isyysvapaan käyttöön Vaikka isien perhevapaiden käyttö on lisääntynyt hieman viime vuosina, hoitavat äidit yhä selvästi isiä useammin perheen lapsia. STTK kannustaakin isiä käyttämään oikeuden pidempien isyysvapaiden pitämiseen Sankari-isä -kampanjalla. Video YouTubessa watch?v=qv7f4srzs48&list= HL Mikä muuttuu isyysvapaan osalta? Isyysvapaa voi pitää 54 arkipäivää eli noin 9 viikkoa. Isä voi olla enintään 18 arkipäivää yhtä aikaa äidin kanssa kotona vauvaa hoitamassa. Ns. isäkuukausi poistuu eikä isyysvapaalla enää ole kytköstä vanhempainvapaaseen. Nyt poistuu edellytys, että lasta hoidettaisiin kotona, kuten vaadittiin, kun vanhempainvapaa ja isyysvapaa oli kytketty yhteen. Lapsi voi olla kodin ulkopuolella päivähoidossa, kun isä jää myöhemmälle isyysvapaajaksolle. Isä voi pitää isyysvapaata siihen asti kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta. Isyysvapaa on lapsikohtainen, mutta uuden lapsen syntymä ei enää lakkauta isän oikeutta vapaaseen aiemman lapsen perusteella. Lapsikohtaisuus konkretisoituu tilanteissa, joissa perheeseen syntyy uusi lapsi ennen kuin edellinen lapsi on täyttänyt kaksi vuotta. Isyysvapaan voi jaksottaa neljään jaksoon äitiys- ja vanhempainrahakaudella ja kaksi jaksoa näiden kausien ulkopuolella. Isyysrahan hakeminen yksinkertaistuu myös. Jos lapsi on aloittanut päivähoidon, oikeus päivähoitopaikkaan säilyy isyysvapaan aikana. Ketkä ovat oikeutettuja uudistettuun isyysvapaaseen? Kaikki ne perheet, joissa äiti jää vanhempainpäivärahaan oikeuttavalle vapaalle alkaen, ovat uudistuksen piirissä. Jos äiti on jäänyt vapaalle vuoden 2012 puolella, oikeutta ei synny. Mitä vaikutuksia muutoksilta odotetaan? Pidetään todennäköisenä, että isät pitävät vapaita enemmän. Perheiden arki helpottuu. Isän ja lapsen suhde paranee. Miesten ja naisten tasa-arvo työmarkkinoilla paranee asteittain. Asenteet muuttuvat hitaasti, mutta isän hoitamat lapset muodostavat erilaista arvomaailmaa ja perinteiset stereotypiat jäävät taka-alalle. Naiset ja miehet ovat yhdenvertaisia kotona ja työelämässä. Teksti: Satu Henttonen Pardian sopimusasiantuntija UNIVERSITAS 1/

14 t y ö e l ä m ä p u h u t t a a Mikä muuttuu nykyiseen verrattuna? Isän oma vapaa pitenee. Päivähoidon aloittaminen ei estä isyysvapaan pidentämistä. Oikeus päivähoitopaikkaan säilyy isän vapaan ajan. Isyysrahan hakeminen yksinkertaistuu. Miesten ja naisten välinen tasa-arvo kehittyy, asenteet muuttuvat ja työelämän tasa-arvo paranee. Perhevapaakokonaisuus lähtien tarkoittaa seuraavia asioita: Äitiysvapaa 105 arkipäivää Vanhempainvapaa 158 arkipäivää Isyysvapaa 54 arkipäivää Lapsi on 1 vuotta, jos kaikki vapaat pidetään kokonaan Hoitovapaa kunnes lapsi 3 vuotta Osittainen hoitovapaa perusopetuksessa olevan lapsen toinen lukuvuosi päättyy Miten tähän on tultu? Ammattijärjestöillä on ollut keskeinen rooli sosiaalipoliittisten etuuksien kehittämisessä ja parantamisessa. Uudistuksista on sovittu työmarkkinajärjestöjen välisissä tuloratkaisuissa, jonka jälkeen sovitut asiat ovat edenneet lainsäädäntöön. Näin tapahtui myös ns. raamiratkaisun 2011 yhteydessä. Raamiratkaisu ja lainmuutos vuonna 2012 selkeyttävät ja parantavat isävapaita vuoden 2013 alusta alkaen nostettiin ajatus esille äitiyspäivärahakauden muuttamisesta vanhempainvapaaksi ns. Lindblomin sopimus: äitiyspäiväraha 72 arkipäivästä 174 arkipäivään isyysraha 12 arkipäivää - lyhentää äidin päivärahakautta vanhempainvapaa ja vanhempainvapaan päivärahakauden pidennys ansiosidonnainen äitiys- ja vanhempainvapaa isyysraha arkipäivää (kuusi omaa päivää) isyysraha 18 arkipäivää (vapaammin käytettävissä) lisäpäivät ehdolla isäkuukausi, joka monimutkainen Työtilanne sanelee usein paluun työhön 14 UNIVERSITAS 1/2013 Perheen taloudellinen tilanne on keskeinen vaikutin, kun naiset pohtivat työhön palaamisen ajankohtaa perhevapaiden jälkeen. Äitien töihin paluun tukeminen edistäisi naisten työurien pidentämistä ja palkkauksen kehittymistä. Työterveyslaitoksen ja UKK-instituutin tekemässä tutkimuksessa kävi ilmi, että työhön paluun ratkaisut osoittautuivat yksilö- ja perhekohtaisiksi, samalla kun työtilanne saneli paluun ehtoja. Viidennes äideistä palasi työhön osin vastentahtoisesti miehen epävarman työtilanteen ja työttömyyden pakottamina. Useissa tapauksissa mies jäi kotiin hoitamaan lasta tai lapsia, mikä helpotti naisten työhön paluuta. Tutkimukseen osallistuneista naisista kolmannes oli palannut töihin noin vuosi synnytyksen jälkeen, puolet oli hoitovapaalla ja viidennes oli kotona ilman työpaikkaa ja työsuhdetta. Heistä moni teki keikka- ja viikonlopputöitä saadakseen pysyvämmän otteen työelämästä. Osa halusi jatkaa lasten hoitamista kotona vähintään siihen asti, kunnes lapsi on 3-vuotias. Joustavilla ruuhkavuosikäytännöillä tuetaan äitien paluuta töihin - Työhön paluun ajankohdalla on vaikutuksia nuorten naisten työurien kehittymiseen ja palkkaukseen. Ne peilautuvat myös laajemmin koko yhteiskuntaan. Kyse on myös sukupuolten tasa-arvosta ja työnjaosta, muistuttaa vanhempi tutkija Kaisa Kauppinen Työterveyslaitoksesta Kauppinen toteaa, että pitkittynyt työstä poissaolo voi kuitenkin muodostua naisille loukuksi, joka nostaa työhön paluun kynnystä ja lisää ammattitaidon ruostumisen ja syrjäytymisen riskiä. - Viime aikoina on laskettu, kuinka pitkät kotihoidontukijaksot vaikuttavat kielteisesti naisten eläkkeisiin. Nuorten naisten ajatusmaailmassa eläkekertymät voivat tuntua etäisiltä. Urakehitykseen tulisi kuitenkin suhtautua pitkäjänteisemmin, Kauppinen jatkaa. Kauppisen mielestä joustavia työaikaratkaisuja tulisikin luoda, jotta työn ja hoivan yhdistäminen olisi pikkulapsivaiheessa mahdollista sekä vastaisi äitien ja perheiden odotuksia. Työpaikat ovat tärkeässä asemassa kehittäessään perheystävällisiä käytäntöjä. - Eniten haasteita työn ja perheen yhteensovittamisessa oli niillä työhön palaajilla, jotka kokivat työn imua mutta viihtyivät myös kotona ja arvostivat lapsen kotihoitoa, kertoo yksi tutkimuksen tekijöistä, tutkija Aino Luotonen. Nelli Perhevapaalla olevien naisten työhön paluun motivaatio ja strategiat -hanke kuului Suomen Akatemian WORK -tutkimusohjelmaan ( ). Ohjelman tarkoituksena oli selvittää, kuinka suomalaisen työn ja hyvinvoinnin malli järjestetään tulevaisuudessa, kun uusia haasteita tuovat työn muutokset, ikääntyminen ja odotukset tasa-arvon toteutumisesta työssä ja perhe-elämässä.

15 t y ö e l ä m ä p u h u t t a a Tasa-arvo ei toteudu perhevapaiden käytössä Sukupuolten välinen tasa-arvo on lisääntynyt, mutta silti miesten asemaa pidetään yhteiskunnassa edelleen naisten asemaa parempana. Vaikka naisten asema työelämässä on parantunut, he kokevat haitallisina palkkaerot, uralla etenemisen vaikeuden ja ammattitaidon arvostuksen puutteen. Nuoret miehet taas kokevat epätasa-arvoa koulutusasioissa. Perhevapaat eivät vielä jakaudu tasaisesti: vanhempain- tai hoitovapaalle jäämisen arvioidaan olevan miehille huomattavasti vaikeampaa kuin naisille. Tiedot ilmenevät tuoreimmasta Tasa-arvobarometristä, jolla seurataan sukupuolten tasa-arvoon liittyviä asenteita, mielipiteitä ja kokemuksia Suomessa. Barometri osoittaa, että tasa-arvon edistämistä pidetään yhteisenä asiana; tasa-arvon lisäämisestä hyötyisivät sekä miehet että naiset. Tasa-arvo ei siis tarkoita vain naisten aseman parantamista, vaan sukupuolittuneiden rakenteiden purkamista, koskevat ne sitten miehiä tai naisia. Tasa-arvoasioista vastaava ministeri Paavo Arhinmäki on päättänyt asettaa työryhmän pohtimaan miesnäkökulmia tasa-arvopolitiikassa. Työryhmän työ käynnistyi vuoden vuoden alussa. Fakta Tilastojen mukaan lähes kaikissa perheissä äidit jatkavat vanhempainvapaakauden jälkeen lasten kotona hoitamista pitemmän ja lyhyemmän jakson kotihoidon tuella siihen asti kun lapsi täyttää 3 vuotta. Kotihoidon tuen käyttäjistä miehiä on noin viisi prosenttia. Kotihoidon tuki on profiloitunut naisten tukimuodoksi. Vuonna 2011 niiden naisten, joiden nuorin lapsi on 3 6-vuotias, työvoimaosuus oli huikeat 86,6 %. Suurin osa naisista on kokopäivätyössä. Pieniä suuria tarinoita työelämästä Kirjastot ovat yleensä mielenkiintoisia työympäristöjä, onhan siellä asioivilla asiakkailla usein tarve löytää tietoja ja ratkaisuja pulmiinsa. Välttämättä asiat eivät aina edes kuulu kirjaston piiriin, mutta onhan asiakas aina oikeassa. Kirjastoväen mielestä on kyllä tärkeätä, että kirjastosta lähtee tyytyväinen asiakas, mutta aina ei kirjastosta löydy ratkaisua asiakkaan pulmaan. Seuraavassa esimerkkejä siitä, mihin asioihin Suomen kirjastoista on haettu apua: - Etsin asuntoa Tallinnasta. Voitteko neuvoa, mistä voisin lähteä etsimään sellaista? - Olen käynyt oikeustaistoa Suomen evankelisluterilaista kirkkoa vastaan ja mm. piispa [nimi poistettu] yrittää viedä minun perintöni, mutta minä en anna periksi. Olen mm. kirkkohallituksessa kyseenalaistanut kirkon toiminnan. Nyt tarvitsisin perusteluitteni taustaksi [tiettyä] informaatiota, löytyisikö sitä kokoelmistanne? - Löytyisikö kirjastosta joku, joka voisi suomentaa minulle muutaman sivun 1700-luvun latinankielisestä kirjallisuudesta? - Osaatteko neuvoa, mistä löytäisin tietoa Martti Lutherin käsityksestä maallisesta esivallasta?» Asiakas ohjataan osastolle, jossa on Martti Lutherin kootut teokset. Asiakas palaa hetken kuluttua. «Voisitteko suomentaa minulle saksasta tämän tekstin? - Minulla on oma kannettava Mac, johon olen asentanut käyttöjärjestelmäksi Ubuntun ja nyt eivät koneen usb-liittimetkään toimi. En pääse kirjautumaan kirjastonne langattomaan verkkoon. Jokin kannettavani konfiguroinnissa on ilmeisesti mennyt pieleen, voisitko auttaa? - Kirjastonne hankintakirjat loppuvat tietyltä osin vuoteen Miksi näin? Mitä silloinen kirjastonhoitajanne ajatteli näin tehdessään? - Kirjaston puhelin soi klo 09:05: Sopisiko teille, että tulisimme hakemaan vainajan 24. päivä? Tapahtui IT-projektissa Projektiryhmä oli ahtautunut pieneen tilaan testaamaan uutta kirjanpito-ohjelmistoa. Tilaisuus oli virallinen ja suorastaan vakavamielinen. Jäsenet tungeksivat yhden tietokoneen ympärillä ja yrittivät nähdä kuvaruudun parhaansa mukaan (eletään 90-lukua). Järjestelmän koneenkäyttäjäksi määrättiin tietysti silloinen nuorehko atktukihenkilö. Testaus sujui hyvin ja projektiryhmä oli tyytyväinen - ulkopuolista kallispalkkaista konsulttia myöten. Testaus eteni rivikirjoittimeen. Yliopiston projektipäällikkö määräsi atk-tukihenkilön tulostamaan jotain pientä tulostimelle. Atk-ammattilainen mietti tovin ja sanoi: No, siinä tapauksessa tulostan palkkani. Tilanne säily vakavanoloisena, vaikka näki kuinka kovapalkkainen konsultti joutui puremaan kieltään pystyäkseen säilyttämään virallisuutensa. Atk-tukihenkilö tunsi projektipäällikön murhaavan katseen polttavana niskassaan. UNIVERSITAS 1/

16 t y ö m a r k k i n a - a s i a a Aallokko paattia keinuttaa... Kuva: Anne Nordström Vuodenvaihteen kuuma keskustelunaihe oli palkkojen alentaminen ja osallistuminen isänmaan pelastamistalkoisiin. Etelärannan ehtymättömältä tuntuva työelämän innovaatiogeneraattori esitti yhtenä päivänä palkkojen alentamista tai ainakin nollakorotuksia tuleviin palkankorotuksiin ja toisena päivänä vuorostaan eläkeikärajan nostamista tai ainakin työajan pidentämistä. Julkinen sektori joutui myös Etelärannan karsimislistalle ilman sen suurempia täsmennyksiä tai tarkennuksia. 16 UNIVERSITAS 1/2013 Kolme A:ta Maamme hallitus valmistautuu parhaillaan helmikuun lopussa tehtävään hallituskauden puolivälitarkasteluun ja maaliskuun puolivälin kehysriiheen. Pääministeri Jyrki Katainen on pyytänyt keskusjärjestöiltä toimenpide-esityksiä talouskasvun, kilpailukyvyn ja työn lisäämiseksi. Järjestöjen tehtävä ei ole helppo ja yhteiset esitysten tekeminen on vaikeaa. Pääministerin viesti järjestöille on ollut, että mikäli nämä eivät kykene tekemään esityksiä, niin sitten hallitus ryhtyy omiin toimenpiteisiin talouden tasapainottamiseksi. Vanhasta lasten kasvatuksen ohjekirjasta on nyt kaivettu esiin uhkaileminen ja kiristäminen. Hallituksen tavoite on pitää edelleen kiinni talouspolitiikkansa peruspilareista. Tämä tarkoittaa, että velkaantuminen on käännettävä laskusuuntaan, talouden kestävyysvajetta on pienenettävä, talouden vuosittainen alijäämä on painettava alle yhden prosentin ja Suomen kansainvälinen luottoluokitus on pidettävä korkeimmassa eli niin sanotussa kolmen A:n luokassa. Vanhat lääkkeet käyttöön Mikäli hallitus kevään kehysriihessä pitää kiinni talouspolitiikastaan, niin orastavasta talouden elpymisestä huolimatta hallitus joutuu jatkamaan talouden tasapainottamista. Tämä tehdään leikkaamalla ja säästämällä julkisista menoista sekä kiristämällä verotusta. Julkisuudessa esitettyjen arvioiden mukaan toimenpiteiden suuruus saattaa olla jotakin puolen miljardin ja miljardin välillä. Toimenpiteet tuntuvat jokaisen kansalaisen arjessa ja verotuksen kiristäminen leikkaa entisestään palkansaajan ostovoimaa. Sillä on myös iso kielteinen vaikutus kotimarkkinoille ja aivan erityisesti palvelun ja kaupan alalle. Pardia on esittänyt, että hallituksen on pidättäydyttävä lisäleikkauksista. Valtiontalouden tasapainottaminen pitää tehdä ensisijaisesti elvyttämällä ja lisäämällä verotuloja oikeudenmukaisella tavalla kansalaisten tuloeroja kasvattamatta. Pardian mielestä hallinnonaloille kohdistuvat uudet lisäsäästöt vievät pohjan hyvältä hallinnolta ja sen toimintamahdollisuuksilta. Valtion henkilöstöä on vähennetty erilaisten toimintojen uudelleenjärjestelyjen seurauksina jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Kipupiste on jo saavutettu. Jatkossa lisäsäästöt nakertavat myös yritystenkin toimintaedellytysten kannalta tärkeitä rakenteita. Luottamuspula ei edistä asioita Valitsevaa tilannetta ja yhteisten esitysten löytämistä vaikeuttaa entisestään vallitseva ja valitettava tosiasia, että työnantaja- ja palkansaajakeskusjärjestöjen keskinäinen luottamus on tällä hetkellä jokseenkin olematon. Järjestöjen keskinäistä luottamusta ja niiden nauttimaa arvostusta on heikentänyt mm. raamisopimuksessa sovitun kolmen koulutuspäivän täydellinen vesittyminen ja siitä seurannut lähes farssinomainen uusi neuvottelukierros jo kertaalleen sovituista asiasta. Yli vuosi sitten sovittiin, että jokaisella työntekijällä on oikeus kolmen päivän pituiseen osaamista kehittävään koulutukseen työnantajan määräämällä tavalla. Samoin sovittiin, että yli 55 vuotta täyttäneillä nämä päivät voidaan käyttää työnantajan määräämällä tavalla työhyvinvointia, työkykyä ja työssä jaksamista edistäviin toimenpiteisiin työurien pidentämiseksi. Sovituista asioista tulee pitää kiinni, joten ratkaisua olisi löydettävä pian. Antti Palola Pardian puheenjohtaja

17 k a t s e t u l e v a i s u u t e e n Mistä kestävää kasvua ja hyvinvointia Suomelle vuonna 2030? Hallituksen tulevaisuusselonteon valmisteluun liitettiin ensimmäistä kertaa erillinen ennakointivaihe, jonka tarkoituksena oli etsiä Suomelle uusia suuntia uudella tavalla. Ennakointi käynnistettiin seuraavien otsikoiden puitteissa: niukkuuden mahdollisuudet, uusi pohjoisen maantiede, yritysten uudistuminen, hallinto mahdollistajaksi, tulevaisuuden työelämä sekä kansalaisten hyvinvointi ja osallisuus. Lisäksi käsiteltiin teemat joustavuus ja kriisinkestävyys, osaamiset ja kyvykkyydet, ICT mahdollistajana ja globaali näkökulma. Ennakointivaihe toteutettiin valtioneuvoston kanslian, Sitran, Suomen Akatemian ja Tekesin yhteistyönä ja siihen osallistui suuri joukko riippumattomia eri alojen osaajia ja asiantuntijoita tutkimuslaitoksista, yrityksistä ja kansalaisjärjestöistä. Tulevaisuusselonteon nettisivustolla ja viime syksyllä eri puolilla Suomea järjestetyissä keskustelutilaisuuksissa heräteltiin kansalaisia ideoimaan, keskustelemaan ja pohtimaan Suomen tulevaisuutta ja mahdollisuuksia. Raportti valmistui helmikuun lopussa. Raportista saatavaa palautetta hyödynnetään tulevaisuusselonteon jatkovalmistelussa. Raportti on luettavissa sivustolla. Tulevaisuusselonteko annetaan eduskunnalle syksyllä Talouskasvu vaimea ja ostovoima supistuu Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunta on selvittänyt ansioiden, hintojen ja ostovoiman sekä kilpailukyvyn kehitystä ja kehitysnäkymiä. Yleinen talouskehitys arvioidaan olevan lähivuosina vaimeaa sekä kansainvälisessä taloudessa että Suomessa. Palkansaajien yhteenlaskettu reaalinen ostovoima supistuu tänä vuonna prosentilla. Edellisen kerran näin on käynyt 1990-luvulla. Ensi vuonna kehitys jatkuu samansuuntaisena, mutta työllisyystilanteen heikkeneminen pysähtyy minkä seurauksena palkansaajien yhteenlaskettujen reaalitulojen lasku jää hieman tämänvuotista pienemmäksi. Ei leikkauslistoille! STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää torjuu blogissaan leikkauslistoja. Suomelle lähivuosiksi ennustettu vaatimaton talouskasvu on seurausta heikosta suhdannetilanteesta, eräiden avainsektoreiden ongelmista ja tuotannon alhaisesta lisäarvosta. Mäenpää haluaa pois negatiiviselta kehältä ja edellyttää rohkeita avauksia kasvun ja työllisyyden vahvistamiseksi. Työpaikkoja on saatava lisää erityisesti yksityiselle sektorille. Korkea työllisyysaste turvaa hyvinvointipalveluiden ja etuuksien rahoituksen. Julkisen sektorin toiminta on Mäenpään mukaan kasvun edellytysten luomisessa osa vastausta - ei osa ongelmaa. k o l u m n i Itseään kohtaamaan Tuttavani antoi minulle pari vuotta takaperin ajatuksen Prometheusleiriohjaajaksi lähtemisestä. Ajatus kypsyi työkiireiden ja muiden mielenkiintoisten asioiden sivussa, kunnes viime vuoden lopulla päätin ilmoittautua mukaan leiriohjaajakoulutuksiin. Tammikuun lopulla olleen kolmiosaisen koulutuksen ensimmäisen koulutusviikonlopun jälkeen pää oli syystäkin pyörällä. Prometheus-leirit eli tuttavallisemmin Protu-leirit ovat rippikoululeirien kaltaisia uskonnollisesti ja poliittisesti riippumattomia aikuistumisleirejä noin vuotiaille nuorille. Leireillä käsitellään erilaisia teemoja kuten erilaisuutta, syrjintää, yhteiskuntaa sekä vaikuttamista erilaisten ryhmäkeskusteluiden ja tehtävien kautta. Valmiita vastauksia ei ole, vaan kulmakivinä ovat kriittisyys ja itsenäisyys. Kuulostaa siis hienolta! Mutta mitä ihmettä 30-vuotias sinkkumies Tampereelta näkee teiniikäisten aikuistumisleireissä? Mikä motivoi lähtemään vapaaehtoisena viikon mittaiselle leirille leiritiimin ja kuudentoista teinin kanssa, kun teinejä parjataan teoistaan ja moni ikäiseni jopa säälii peruskouluopettajia ihmetellen, että miten he yleensäkään jaksavat työssään? Suhtaudun elämään lähtökohtaisesti siten, että ihminen ei ole koskaan valmis. Opittavaa sekä itsestä että ympäröivästä maailmasta riittää enemmän kuin yhteen ihmiselämään mahtuu. Enkä tarkoita vain tietoa, vaan myös ymmärrystä siitä, miksi minä itse ja muut toimivat niin kuin milloinkin toimivat. Leireille osallistuvista nuorista moni tulee joko tietoisesti tai tiedostamatta kohtaamaan itsensä ja kasvamaan ihmisinä. Samalla kun kohdataan itsensä, tullaan kohtaamaan myös muut ihmiset. Hyväksytään avoimesti toistemme erilaisuus sekä itsessämme että muissa. Kaikkien ei tarvitse olla asioista samaa mieltä, eikä se ole lähtökohtaisesti ongelma. Tällainen suhtautuminen elämää ja ihmisiä kohtaan tuntuu välillä olevan vaikeaa jopa meille aikuisille. Lähtemällä ohjaajaksi asetan itseni samaan aikaan sekä epämukavuusalueelle että päinvastoin. Haluan kehittää itseäni ihmisenä ja samalla voin auttaa myös muita kehittymään. En kuitenkaan kehota ketään lähtemään leiriohjaajaksi. Itseään voi kehittää myös pienillä teoilla, kun halua löytyy. Toimintaansa ja valintojaan voi näin kevättalvella mietiskellä mukavasti vaikkapa hiihtoladulla. Pauli Borodulin UNIVERSITAS 1/

18 l a k i a s i a a Julkinen työnantajan kritisoiminen työsuhteen päättämisperusteena Julkinen esiintyminen voi olla sopimatonta menettelyä Kun työntekijä esittää julkisesti kritiikkiä työnantajaansa kohtaan, aiheutuu joskus oikeudellisesti arvioiden konfliktitilanne työntekijän sananvapauden ja työntekijän lojaliteettivelvollisuuden välille. Työsopimuslain 3 luvun 1 :n mukaan työntekijän on vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuudella vaadittavan menettelyn kanssa ja olisi omiaan tuottamaan työnantajalle vahinkoa. Työntekijän julkinen esiintyminen voi tietyissä tilanteissa tulla arvioitavaksi sopimattomana menettelynä, jonka vuoksi työnantaja harkitsee varoituksen antamista tai jopa työsuhteen päättämistä. Sopimattoman käyttäytymisen vaikutus oikeuteen päättää työsuhde arvioidaan kokonaisarvioinnilla. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota esimerkiksi seuraaviin seikkoihin: työnantajaa koskevien, julkisuudessa esitettyjen 18 UNIVERSITAS 1/2013 väitteiden loukkaavuuteen; menettelyn mahdolliseen vahingoittamistarkoitukseen ja vahingon aiheutumiseen; sekä sananvapauden merkitykseen asian arvioinnissa. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon olosuhteet kokonaisuudessaan. Tällöin merkitystä saa esimerkiksi työntekijän aikaisempi käyttäytyminen, työsuhteen kesto, työnantajan antama aihe kritiikille ja työntekijän suhtautuminen tekoonsa. Työnantajaa koskevat valheelliset väitteet Työntekijä voi joskus syyllistyä epäasialliseen menettelyyn, vaikka hänen julkisuudessa esittämänsä väitteet sinänsä pitäisivät paikkansa. Työntekijä voi olla sellaisessa asemassa, että työnantaja saa perustellusti edellyttää häneltä hyvää harkintaa siinä, mikä on oikea menettelytapa työpaikan epäkohtien käsittelyssä ja mikä on oikea-aikaista viestintää julkisuuteen. Kuitenkin työntekijän julkisuudessa esiintyminen tulee arvioitavaksi epäasiallisena menettelynä pääsääntöisesti silloin, kun työntekijä esittää työnantajastaan paikkansa pitämättömiä väitteitä. Työsuhteen päättäminen sopimattoman käyttäytymisen perusteella edellyttää yleensä työnantajan törkeää kunnian loukkaamista. Irtisanomisperuste voi täyttyä myös silloin, jos lausunto mediassa täyttää rikoslaissa tarkoitetun kunnianloukkauksen tunnusmerkit. Jotta kyseinen tunnusmerkistö täyttyisi, tulee voida näyttää työntekijän tahallisuus ja toimiminen vastoin parempaa tietoa. Lisäksi on yksilöitävä kunnianloukkaukseen riittävä teko ja julkisen esiintymisen työnantajaa häpäisevä sisältö. Yleisesti katsotaan, että vain luonnollinen henkilö voi olla kunnianloukkauksen kohteena. Oikeushenkilön kunnia saa kuitenkin välillisesti suojaa silloin, kun oikeushenkilön toimintaa koskevat väitteet kohdistuvat sen parissa työskenteleviin ihmisiin. Edellytys on kuitenkin, että loukkauksen kohde on yksilöitävissä ja tunnistettavissa. Vaikka työntekijän toiminta ei täyttäisi rikosoikeudellista tunnusmerkistöä, voi työntekijän toiminta siitä huolimatta olla sopimatonta ja menettely voi vaarantaa työnantajan ja työntekijän keskinäisen luottamussuhteen. Yleensä se, että työntekijä esittää kielteistä tai loukkaavaa arvostelua yhtiön toiminnasta tai yhtiön johdosta työpaikalla, ei törkeästi loukkaa työnantajan kunniaa. Jos loukkaava tieto esitetään tiedotusvälineissä, voidaan työntekijän helpommin katsoa syyllistyneen ylilyöntiin. Mahdollinen vahingoittamistarkoitus ja aiheutunut vahinko Sopimattoman menettelyn vakavuuden arvioinnissa yksi ratkaiseva seikka on työntekijän motiivi. Oikeuskäytännössä työntekijän menettelyn sopimattomuutta on pidetty vakavana, jos työntekijä on julkisuuteen tulollaan halunnut aiheuttaa vahinkoa työnantajalleen. Esimerkiksi työntekijän viranomaisille tekemien ilmoitusten tai ilmiantojen yhteydessä työsuhteen päättämisen laillisuuden arvioinnin keskeisenä kohteena on ollut se, onko työntekijän tarkoituksena ollut työnantajan loukkaaminen tai elinkeinotoiminnan vahingoittaminen. Vahingoittamistarkoituksen tulee olla huomattava, ja oikeuskäytännön mukaan työnantajan on kyettävä näyttämään vahingoittamistarkoitus. Käytännössä tämä edellyttää näyttöä esimerkiksi ilmiannon aiheettomuudesta. Edelleen päättämisen laillisuuden arvioinnissa voidaan ottaa huomioon työantajalle aiheutunut vahinko: onko sopimaton menettely ollut ainakin omiaan tuottamaan vahinkoa työnantajalle. Sinänsä työnantajalle aiheutunut vahinko voi olla myös aineetonta esimerkiksi yritys- ja työnantajakuvan heikkenemistä. Esiintyminen julkisuudessa sananvapauden kannalta Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on ratkaisukäytännössään punninnut työntekijän sananvapauden ja työnantajan intressien välistä suhdetta. Sen mukaan työntekijän sananvapauteen ei voida puuttua esimerkiksi pelkästään yrityksen kaupallisen maineen tai intressin vuoksi. Ne eivät automaattisesti mene työntekijän sananvapauden edelle. Kuitenkin EIT on todennut, että ilmoitus työpaikan epäkohdista on ensisijaisesti tehtävä esimiehelle tai muulle toimivaltaiselle elimelle. Vasta viimesijaisena keinona tieto epäkohdasta voidaan paljastaa yleisölle.

19 l a k i a s i a a Uusia opintopolkuja korkeakouluihin Korkeakoulujen koulutustarjontaa halutaan monipuolistaa ja osallistumisen kynnystä madaltaa. Korkeakouluihin esitetään nykyisten tutkintojen osista muodostuvia, uudenlaisia kokonaisuuksia - korkeakouludiplomeja. Korkeakoulujen koulutusrakenteiden kehittämistyöryhmän tavoitteena on, että entistä useammalla olisi tulevaisuudessa mahdollisuus korkeakouluopintoihin. Korkeakoulujen avoin ja monipuolinen koulutustarjonta pystyy joustavasti vastaamaan työelämän ja yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin. Se myös mahdollistaa erilaisia opintopolkuja erilaisille opiskelijoille. Olemassa olevan korkeakoulutustarjonnan entistä laajempi hyödyntäminen edellyttää, että se on mahdollisimman näkyvää, avointa ja helposti löydettävissä. Työryhmä luovuttu raporttinsa helmikuussa ja ehdotus lähtee lausuntokierrokselle. Edelleen sananvapauden laajuutta arvioidessaan EIT on kiinnittänyt huomiota tietojen julkistamiseen liittyvään julkiseen intressiin. Sananvapaus saa suojaa, mikäli työntekijän esiintuomalla seikalla on julkista mielenkiintoa. Tietojen paljastajan tulee kuitenkin todentaa huolellisesti esittämiensä tietojen oikeellisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että työntekijän on ennen julkista kritiikkiä pyrittävä niin huolellisesti kuin olosuhteissa on mahdollista varmistumaan väitteidensä todenperäisyydestä. Myös EIT on sananvapauden laajuutta punnitessaan ottanut huomioon työnantajalla aiheutuneen vahingon ja ne motiivit, joita asianomaisella on tietoja paljastaessaan. Toiminta, joka perustuu tietojen julkaisijan henkilökohtaisiin epäkohtiin tai hyödyn odottamiseen, ei saa erityisen suurta suojaa. Kun arvioidaan tietojen julkaisijan motiivia, oleellista on vilpitön mieli. Kokonaisarviointia Kun arvioidaan oikeasuhtaista toimenpidettä työntekijän sopimattomaan menettelyyn, otetaan huomioon tapahtumahetkellä vallinneet olosuhteet kokonaisuudessaan. Mikäli työnantaja on osasyyllinen työntekijän epäasialliseen käyttäytymiseen, lieventää se työntekijän käyttäytymisen arviointia. Kuitenkin työpaikan epäkohdat on ensisijaisesti pyrittävä selvittämään työpaikan sisällä, ja julkisuuteen tulo voi olla vasta viimesijainen keino. Jotta työntekijän sananvapaus saa suojaa, on työntekijän lisäksi pyrittävä varmistumaan riittävästi siitä, että hänen esittämänsä väitteet pitävät paikkansa. Vaikka työntekijän toimintaa voitaisiin pitää sopimattomana, oikeuskirjallisuuden ja -käytännön mukaan varoitus on yleensä oikeudellisesti arvioiden riittävä seuraamus julkisuudessa esitetystä lausumasta. Menettelyä arvioidaan kuitenkin vakavammin, jos kyse on tarkoituksella vahingoittamismielessä annetuista lausunnoista ja kirjoituksista. Teksti: Salla Pyymäki Lakimies, OTM, FM Asianajotoimisto Bützow Oy Ammattikorkeakoulusektoria uudistetaan Hallitusohjelman mukaan ammattikorkeakoulujen rahoitusta ja hallintoa koskeva lainsäädäntö uudistetaan. Ammattikorkeakoulu-uudistus toteutetaan kahdessa vaiheessa. Nyt ehdotettavassa ensimmäisessä vaiheessa hallitus esittää ammattikorkeakouluja koskevaan lainsäädäntöön muutoksia, joilla vauhditetaan ammattikorkeakoulujen rakenteellista uudistamista sekä toiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantamista. Lakien on tarkoitus tulla voimaan Uudistuksen toisessa vaiheessa on tarkoitus siirtää vastuu ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta kokonaan valtiolle ja tehdä ammattikorkeakouluista itsenäisiä oikeushenkilöitä. Toinen vaihe toteutetaan samassa aikataulussa kuin valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistus. UNIVERSITAS 1/

20 t y ö t t ö m y y s t u r v a s t a Muutoksia työttömyysturvaan Eduskunta pitää vuodesta toiseen huolen siitä, etteivät työttömyyskassoissa työskentelevät pääse turhautumaan vanhojen tuttujen rutiinien jatkumisesta. Työttömyysturvalakiin on tehty vuoden 2013 alusta voimaan tulleita muutoksia, joilla on merkittäviä vaikutuksia kassojen työttömille jäsenille. Osa muutoksista liittyy työttömyyspäivärahan tasoon ja työttömien oikeuteen saada päivärahaa. Useimmat muutokset koskevat työttömyysturvan saamisen niin sanottuja työvoimapoliittisia edellytyksiä. Lomakorvaus Mikäli henkilöllä on työsuhteen päättyessä pitämättömiä vuosilomia, hänelle maksetaan lomakorvausta. Yli kahden viikon pituisen kokoaikaisen työsuhteen päättyessä tai myöhemmin maksettu lomakorvaus on jaksotettu viimeisestä työsuhteesta lasketun päiväpalkan mukaan ja jaksotusajalta ei ole maksettu työttömyyspäivärahaa. Tämä säädöksen perusteella kassoissa on jouduttu tekemään vuosittain tuhansia päätöksiä, joilla työttömyyspäivärahahakemus on hylätty määräajaksi. Esimerkiksi vuonna 2011 Työttömyyskassa Statiassa tehtiin hylkäyspäätöksiä lomakorvauksen jaksotuksen vuoksi yhteensä 479 tapauk- TYÖTTÖMYYSKASSA TIEDOTTAA 20 UNIVERSITAS Puhelin Ympärivuorokautinen puhelinautomaatti p (0,37 e/min + pvm) Työttömyyskassa Statia asiakas puhelujen päivystyspäivät: maanantai ja keskiviikko klo Työttömyyskassan nettisivut löytyvät osoitteesta: 1/2013 sessa. Millään muulla perusteella ei tehty näin paljon hylkypäätöksiä. Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö onkin usean vuoden ajan esittänyt lomakorvauksen jaksotussäädöksen poistamista työttömyysturvalaista. Tämän säädöksen poistamisesta sovittiin marraskuussa 2011 allekirjoitetussa työmarkkinajärjestöjen raamisopimuksessa. Eduskunta on joulukuun lopulla vahvistanut työttömyysturvalain muutoksen, jonka mukaan lomakorvauksen maksaminen ei enää lukien siirrä ansiopäivärahaoikeuden alkamista. Vuoden 2013 puolella päättyneen työsuhteen yhteydessä maksettuja lomakorvauksia ei siis enää jaksoteta. Jos työsuhde on kuitenkin päättynyt tai sitä aiemmin, lomakorvaus joudutaan vielä jaksottamaan. Lakimuutos ei vaikuta mitenkään sovitellun päivärahan maksamisessa huomioonotettavaan ansiotuloon. Alle kaksi viikkoa kestäneestä kokoaikatyöstä tai osa-aikatyöstä maksettu lomakorvaus otetaan jatkossakin huomioon sovitellun päiväraha suuruutta laskettaessa. Ansiopäivärahan tasokorotus Ansiopäiväraha muodostuu peruspäivärahan suuruisesta perusosasta ja ansio-osasta. Ansioosa on 45 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Korotettu ansio-osa on 57,5 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Muutosturvan ansio-osa on 65 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Ansiopäivärahan perusosaan on tullut ylimääräinen 0,7 prosentin suuruinen korotus. Kansaneläkeindeksin tarkistus nostaa perusosaa 2,8 prosenttia. Perusosa nousee siis yhteensä 3,5 prosenttia. Ansiopäivärahan perusosa on noussut lukien 31,36 eurosta 32,46 euroon. Myös alle 18 vuotta nuoremman päivärahan saajan huollettavana olevan lapsen perusteella maksettava lapsikorotus yhdestä lapsesta nousee 5,24 euroon, kahdesta lapsesta 7,69 euroon ja vähintään kolmesta lapsesta 9,92 euroon päivässä. Ryhmälomautus Aikaisemmin lomautetun henkilön ei ole edellytetty itse ilmoittautuvan työ- ja elinkeinotoimistoon, jos lomautus on koskenut vähintään 10 henkilöä samalla työpaikalla. Työnantaja on tehnyt ryhmälomautusilmoituksen kaikista lomautetuista. Uusissa säännöksissä ryhmälomautusmenettelystä on luovuttu, joten jatkossa jokaisen lomautetun pitää rekisteröityä henkilökohtaisesti työ- ja elinkeinotoimistoon saadakseen työttömyysetuutta. Ilmoittautumisen voi hoitaa myös verkkopalvelussa ilman käyntiä työ- ja elinkeinotoimistossa. Siirtymäsäännösten mukaan ryhmälomautusmenettelyä sovelletaan kuitenkin vielä lomautuksissa, jotka alkavat viimeistään Yritystoiminta Uusien säännösten mukaan yritystoiminta voidaan katsoa sivutoimiseksi silloin, jos sitä on harjoitettu vähintään 8 kuukautta (aiemmin 10 kk) kokoaikaisen palkkatyön ohella. Myös palkansaajan työssäoloehdon täyttävää osaaikatyötä (=vähintään 18t/vk) voidaan pitää riittävänä osoituksena yritystoiminnan sivutoimisuudesta. Sivutoiminen yritystoiminta ei ole este työttömyyspäivärahan maksamiselle toisin kuin päätoiminen yrittäjyys. Henkilö voidaan aiempaa helpommin katsoa palkansaajaan rinnastuvaksi yrittäjäksi, jolta ei edellytetä työttömyyspäivärahan saamiseksi yritystoiminnan lopettamista, vaan toimeksiannon päättyminen riittää. Perheyrityksessä palkansaajana työskentelevän yrittäjän perheenjäsen on oikeutettu saamaan lomautusajalta työttömyyspäivärahaa, jos lomautus tai irtisanomiset koskevat myös muita yrityksen työntekijöitä. Opiskelu Päätoimisella opiskelijalla ei ole pääsääntöisesti oikeutta työttömyyspäivärahaan. Päätoimisina opintoina pidetään muun muassa opintoja, joiden tavoitteena on alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen. Päätoimisia ovat myös opinnot, joiden laajuus on keskimäärin vähintään 5 opintopistettä tai 3 opintoviikkoa opiskelukuukautta kohti tai keskimäärin vähintään 25 viikkotuntia. Yliopistolliset jatko-opinnot ovat edelleen sivutoimiseksi katsottavia eivätkä ole esteenä työttömyyspäivärahan saamiselle. Opinnot voi osoittaa sivutoimiseksi opiskeluksi opiskeluaikaisella vähintään kahdeksan kuukauden työssäololla, myös osa-aikainen työssäoloehtoon luettava työ riittää. Opintojen etenemistä työssäoloaikana ei enää edellytetä.

Isän oma vapaa. 12.12.2012 Palkansaajakeskusjärjestöjen info isyysvapaan pitenemisestä

Isän oma vapaa. 12.12.2012 Palkansaajakeskusjärjestöjen info isyysvapaan pitenemisestä Isän oma vapaa 12.12.2012 Palkansaajakeskusjärjestöjen info isyysvapaan pitenemisestä Isän hoivaoikeuksien synty 1973 1974 ajatus esille äitiyspäivärahakauden muuttamisesta vanhempainvapaaksi 1974 Lindblomin

Lisätiedot

ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto

ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto 1 Isän hoivaoikeuksien synty 1973 1974 ajatus esille äitiyspäivärahakauden muuttamisesta vanhempainvapaaksi 1974 Lindblomin

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011)

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti.

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Työstä poissaolot - perhevapaat. STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK

Työstä poissaolot - perhevapaat. STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Työstä poissaolot - perhevapaat STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Taustaa työstä poissaoloille Työstä poissaoloja voidaan ryhmitellä

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti. Isän

Lisätiedot

Well-being through work Hyvinvointia työstä. Finnish Institute of Occupational Health www.ttl.fi

Well-being through work Hyvinvointia työstä. Finnish Institute of Occupational Health www.ttl.fi Well-being through work Hyvinvointia työstä Perhevapaalta takaisin työelämään Kaisa Kauppinen, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos, dosentti, Helsingin yliopisto 20.5.2013 Suomalainen perhevapaajärjestelmä

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET VUOSILOMALAIN MUUTOKSET Vuosilomalaki muuttuu 1.5.2013. Taustalla oli EU-tuomioistuimen päätös, jonka johdosta Suomen lainsäädäntö piti saattaa vastaamaan EU-lainsäädännön vaatimuksia. Lain muutos koskee

Lisätiedot

Vanhempainvapaan joustomalli

Vanhempainvapaan joustomalli Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen

Lisätiedot

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Loman aikana alkavaan sairastumiseen liittyvä seitsemän päivän karenssi poistuu Muutos tulee voimaan 1.10.2013 Ei siis koske sitä ennen annettavia

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014 Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene

Lisätiedot

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa.

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa. Perhevapaiden 1 (6) Perhevapaiden Suomen nykyinen perhevapaajärjestelmä on kipeästi uudistuksen tarpeessa. Järjestelmä on tarpeettoman jäykkä eikä tue joustavaa työn ja perheen yhteensovittamista. Pala-palalta

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari Eläkejärjestelmän rakenne Yksilölliset eläkevakuuutukset 3. Pilari Lisäeläketurva (työnantajan järjestämä) 2. Pilari Lakisääteinen työeläke Kansaneläke 1. Pilari ETK/ET 08.02 Saavutetun toimeentulon tason

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä! Perhevapaalta työelämään paluun tukeminen - vertaisryhmätoiminnalla Pia Pulkkinen, tutkija, VTM Salla Toppinen-Tanner, tiimipäällikkö, PsT Synnyttäjät Lapsia syntyy vuosittain noin

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Eläkeuudistus 2017 Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Miksi eläkeuudistus? Elinikä kasvaa - Arvioita nopeammin - Aktuaarin vastuu? Kestävyysvaje vaatii toimia - Uudistus pienentää kestävyysvajetta

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen (TTES) määräystä vuosiloman siirtämisestä työkyvyttömyyden vuoksi ja määräystä vuosilomapalkan

Lisätiedot

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017?

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? 1 TYÖELÄKEVAKUUTTAMISEN PERUSIDEA EI MUUTU Edelleenkin työeläkettä karttuu tehdystä työstä. Jokainen ansaittu euro kasvattaa tulevan eläkkeesi määrää.

Lisätiedot

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläketurva VR-Yhtymä Oy 4.11.2010 Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläke muodostuu monesta palasta Eläketurva 2 Eläkkeen pohjana työansio Eläke kertyy vuosiansiosta ikää vastaavalla karttumisprosentilla

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 51/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merimiesten vuosilomalain 9 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi merimiesten vuosilomalakia. Pykälää työntekijän oikeudesta saada vuosilomansa

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY Työehtosopimus 2012 2013 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY 2 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY:N JA TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti 1 VaEL valtion eläketurva Eläkkeelle joustavasti Opetusministeriö 29.5.2007 Riina Koskela 2 Valtion eläketurva - VaEL Eläkeikä Eläkkeen laskenta Eläkevaihtoehtoja Vertailuja /3 Asiakaspalvelu 3 Puh. (09)

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA

PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti: 1. Sopimuskausi

Lisätiedot

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI Työeläkepäivä 09 17.11.2009 Johtaja Jukka Ahtela, EK Makropohdintaa Katse taloustaantuman yli mistä kasvun lähteet? Talouskasvu = työ x tuottavuus Tuottavuus: teknologia,

Lisätiedot

PALKKAUS. 37 Palkanmaksu --- 3 mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille.

PALKKAUS. 37 Palkanmaksu --- 3 mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille. PALKKAUS 37 Palkanmaksu 3 mom. Palkan maksaminen VUOSILOMA Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille. Maksu- tai siirtomääräys on tällöin lähetettävä niin ajoissa, että palkan

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2)

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 14. päivänä lokakuuta 2008 opetusministeriön

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 3/2014 22.3.2014. AVAINTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet

JÄSENKIRJE 3/2014 22.3.2014. AVAINTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet JÄSENKIRJE 3/2014 22.3.2014 AVAINTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimuksen vuosilomaluvun eräitä määräyksiä on muutettu. Muutokset pohjautuvat

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2008:1

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2008:1 Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2008:1 Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti. Isän

Lisätiedot

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Yksityisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ry 17.5.2014 Infotilaisuus Malle Vänninen Yleistä eläkejärjestelmästä Lähde:Eläketurvakeskus Eläkkeen karttuminen

Lisätiedot

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9)

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) Työelämä / Työlainsäädäntö ja Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) VUOSILOMALAIN MUUTOKSET 1.4.2016 Vuosilomalakia muutetaan 1.4.2016 voimaantulevalla lailla kahdella tavalla: 1. Yli neljän viikon pituisiin

Lisätiedot

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014 ELÄKEUUDISTUS 2017 Miksi työeläkeuudistus tarvitaan? Väestö ikääntyy nopeasti ja elinajanodote on kasvanut odotettua enemmän: yhä useampi on eläkkeellä yhä pitempään. Tulevaisuudessa nykyistä pienempi

Lisätiedot

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1 VOIKO SAIRAUSPOISSAOLOIHIN VAIKUTTAA? Poissaolojen taloudellinen merkitys välilliset tv-kustannukset. Kv vertailu suomalainen malli: lyhyet ja pitkät Erot eri aloilla Sairauspoissaolot ja medikalisoidut

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)

Lisätiedot

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Henkilöstöjaosto 22.12.2014 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Periaatteet työtehtävien pitkäaikaiseen uudelleenjärjestelyyn

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 13/2013 liite 5 1 (8) Niittylä. KVTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet

KT Yleiskirjeen 13/2013 liite 5 1 (8) Niittylä. KVTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet KT Yleiskirjeen 13/2013 liite 5 1 (8) Niittylä KVTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) vuosilomaluvun eräitä määräyksiä on muutettu.

Lisätiedot

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014 Työeläketurva Eläkepalvelut 2014 Kokonaiseläketurva 1. Työeläke perustuu työansioihin ei ylärajaa Eläkevakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt ja eläkekassat Maatalousyrittäjät, MELA Merimieseläkekassa Keva: julkiset

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n jäsenenä olevien yliopistojen palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4 1(7) TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -LISÄTUTKIMUS 2012: SIIRTYMINEN TYÖSTÄ ELÄKKELLE LOMAKE Kysymykset esitetään kohdehenkilöille 5. vastauskerralla, ja ne sijoitetaan peruslomakkeen loppuun ennen kotitalousosaa.

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Perhevapaista aiheutuvien kustannusten tasaaminen

Perhevapaista aiheutuvien kustannusten tasaaminen Perhevapaista aiheutuvien kustannusten tasaaminen SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Lisätietoja: Kaija Kallinen puh. (09) 7721 444 tai 040 500 2417 kaija.kallinen@sak.fi Tilaukset: SAK/Postitus puh.

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Työntekomuodot ja työelämän sääntely

Työntekomuodot ja työelämän sääntely Työntekomuodot ja työelämän sääntely STTK Luottamusmies 2015 seminaari 7.5.2015 Asianajaja Jarkko Pehkonen Asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen Oy Työlainsäädännön kehitysvaiheet Työsuojelu Työaikasuojelu

Lisätiedot

Sopimus koskee seuraavien virastojen ja laitosten virkamiehiä:

Sopimus koskee seuraavien virastojen ja laitosten virkamiehiä: TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS: OPETUSMINISTERIÖ; YLIOPISTO- JA TIEDEHALLINTO Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen erillispalkkiot Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka allekirjoitettiin

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

KT:n ajankohtaiskatsaus

KT:n ajankohtaiskatsaus KT:n ajankohtaiskatsaus Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 27.8.2015 Yhteiskuntasopimus Perustuu Sipilän hallituksen ohjelmaan työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseksi.

Lisätiedot

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 MIKSI UUDISTUS? Suomalaiset elävät keskimäärin entistä pidempään ja elinajan ennustetaan kasvavan edelleen. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ratkaisun, joka nostaa

Lisätiedot

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU-LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSOPIMUS

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU-LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSOPIMUS POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU-LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSOPIMUS 1 Henkilöstösopimuksen perusteet Lakkautettavan Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhtymän henkilöstö, Siikaisten kunnan peruspääoman

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät

Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät Kuntoutusakatemia 29.11.2011 Outi Antila Työeläkejärjestelmän haasteita Eliniän odotteen kasvu Työurien pidentyminen Rahoitus ja vakavaraisuus Sukupolvien

Lisätiedot

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet 2013 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste Tuotannollisen

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Ajankohtaisia oikeustapauksia

Ajankohtaisia oikeustapauksia Ajankohtaisia oikeustapauksia HED-neuvottelupäivät 10. - 11.3.2014 Työsuhdelakimies Tiina Savikko Insinööriliitto IL ry TT 2013-150 Perhevapaalta palaaminen A oli työskennellyt myyntiassistenttina ennen

Lisätiedot

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa:

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa: TES: 313013 PL: 01 Pöytäkirja Merenkulkulaitoksen, Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin 17.2.2005 Merenkulkulaitoksessa.

Lisätiedot

Työehtosopimus yliopistoissa

Työehtosopimus yliopistoissa Työehtosopimus yliopistoissa Voimassa 1.3.2010 29.2.2012 Voidaan irtisanoa päättymään 28.2.2011, jos vuoden 2011 palkankorotuksista ei päästä sopimukseen. Tämän jälkeen jatkuu vuoden kerrallaan, ellei

Lisätiedot

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen JHL Kaakkois-Suomen aluetoimisto Ritva Miettinen 1 Vuorotteluvapaan vaikutus eläkkeeseen Jos suunnittelet vuorotteluvapaan pitämistä,

Lisätiedot

Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa

Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa TORI-henkilöstöfoorumi 19.12.2012 Liisa Virolainen, Kaiku-työhyvivointipalvelut Riitta

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka Leena Mattheiszen 14.2.2013

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka Leena Mattheiszen 14.2.2013 HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) Jakelussa mainituille ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN JA ELÄKKEELLÄ OLEVAN PALKKAAMINEN 1 Vanhuuseläkkeelle siirtyminen Tämä ohje korvaa henkilöstökeskuksen 7.1.2010 antaman ohjeen

Lisätiedot

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Jäsenkirje 11/2011 Liite 1 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä työehtosopimuksella toteutetaan 13.10.2011

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Tasa-arvovaltuutettu Lausunto 1 (5)

Tasa-arvovaltuutettu Lausunto 1 (5) Tasa-arvovaltuutettu Lausunto 1 (5) Eduskunnan työ- ja tasa-arvovaliokunta (TyV@eduskunta.fi) Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain

Lisätiedot