56. TORSTAINA 20. LOKAKUUTA 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "56. TORSTAINA 20. LOKAKUUTA 2011"

Transkriptio

1 PTK 56/2011 vp 56. TORSTAINA 20. LOKAKUUTA 2011 kello Päiväjärjestys Ilmoituksia Suullinen kyselytunti 1) Suullisia kysymyksiä... 2 Vastaamassa ovat seuraavat ministerit: Pääministeri Jyrki Katainen Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Opetusministeri Jukka Gustafsson Kehitysministeri Heidi Hautala Sisäasiainministeri Päivi Räsänen Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki Ympäristöministeri Ville Niinistö Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru Liikenneministeri Merja Kyllönen Työministeri Lauri Ihalainen Ajankohtaiskeskustelu 2) Koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen Keskustelualoite KA 2/2011 vp (Raija Vahasalo /kok ym.) Mietintöjen pöydällepano 3) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain ja sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevan Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisesta annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys HE 43/2011 vp Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 5/2011 vp

2 2 Torstaina /1 Puhetta johti puhemies Eero Heinäluoma ( ). Henna Virkkunen /kok Pertti Virtanen /ps (e) Nimenhuuto Nimenhuudossa merkittiin täysistunnosta poissa oleviksi seuraavat 43 edustajaa (e = eduskuntatyöhön liittyvä tehtävä; s = sairaus; p = perhevapaa): Mikko Alatalo /kesk (s) Heikki Autto /kok (e) Sanni Grahn-Laasonen /kok (e) Maria Guzenina-Richardson /sd (e) Lasse Hautala /kesk (p) Pertti Hemmilä /kok (e) James Hirvisaari /ps (e) Reijo Hongisto /ps (s) Jyri Häkämies /kok (e) Mikael Jungner /sd Saara Karhu /sd (e) Miapetra Kumpula-Natri /sd Esko Kurvinen /kok (e) Annika Lapintie /vas Sanna Lauslahti /kok Eero Lehti /kok Paula Lehtomäki /kesk (p) Antti Lindtman /sd (e) Silvia Modig /vas Merja Mäkisalo-Ropponen /sd (e) Lasse Männistö /kok (e) Markku Mäntymaa /kok (e) Elisabeth Nauclér /r (e) Aila Paloniemi /kesk (e) Aino-Kaisa Pekonen /vas Jaana Pelkonen /kok (e) Kari Rajamäki /sd Leena Rauhala /kd (s) Pekka Ravi /kok Annika Saarikko /kesk (e) Kimmo Sasi /kok (e) Mikko Savola /kesk (e) Timo Soini /ps Alexander Stubb /kok (e) Eero Suutari /kok (e) Kari Tolvanen /kok (e) Erkki Tuomioja /sd (e) Stefan Wallin /r Ulla-Maj Wideroos /r Pia Viitanen /sd Sofia Vikman /kok (e) PÄIVÄJÄRJESTYKSEN ASIAT: 1) Suullisia kysymyksiä Puhemies Eero Heinäluoma: Päiväjärjestyksen 1) asiana on suullinen kyselytunti. N:o 35 ERVV-sopimuksen päätöksentekomenettely ja takausvastuiden enimmäismäärä 1 Vesa-Matti Saarakkala /ps: Arvoisa herra puhemies! Laki Euroopan rahoitusvakausväline ERVV:n muutoksesta hyväksyttiin eduskunnassa yksinkertaisella enemmistöllä. Monien asiantuntijoiden mukaan ERVV-laista tulisi ilmetä takausvastuiden enimmäismäärä, kuten aiemman ERVV-sopimuksen voimassa ollessa. Uudesta laista ei kuitenkaan käy ilmi, paljonko takausvastuiden päälle tulevat korkomenot voivat olla, ja tämä oli tiedossa laista päätettäessä. Muun muassa sen takia perussuomalaiset esittivät perustuslakivaliokunnassa, ettei ERVV-sopimuksesta voida päättää, mutta kun sellainen esitys oli kuulemma vastoin perustuslakia, niin esitimme, että sopimuksesta tulisi päättää eduskunnassa määräenemmistöllä supistetussa perustuslain säätämisjärjestyksessä. Kysyisinkin valtiovarainministeriltä: Miten oli mahdollista päättää ERVV-sopimuksesta tavallisella lailla, kun tosiasiallisesti Suomen taloudelliset vastuut voivat korkojen myötä esimerkiksi kaksinkertaistua 28 miljardiin euroon? Jos riski realisoituisi, eikö tuollainen summa jo vaarantaisi lakisääteisten peruspalveluiden järjestämisen? Puhemies Eero Heinäluoma: Tähän vastaus, ministeri Urpilainen, ja jos oikeusministeri haluaa, niin on ehkä perusteltua antaa myös hänelle puheenvuoro. 2 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen: Arvoisa puhemies! Tämä ERVV-puitesopimuksen hyväksyminen oli hyvin tärkeä sen takia, että se

3 56/1/3 PTK 56/2011 vp 3 antaa Euroopan unionille mahdollisuuden rakentaa palomuuria tämän talouskriisin leviämisen estämiseksi. Olen tyytyväinen edustaja Saarakkalan kysymyksestä sen takia, että huomasimme viime viikolla valtiovarainministeriössä, että tätä ERVV:tä koskevassa hallituksen esityksen perustelutekstissä oli valitettavasti puutteellinen ilmaisu. Välittömästi, kun huomasimme tämän ministeriössä, pyysin, että eduskuntaa informoidaan siitä, että tällainen puutteellinen ilmaisu on tuohon tekstiin jäänyt, ja tuo kirje on eduskuntaan lähetetty. Nyt olemme valmiita perustuslakivaliokunnan kanssa yhdessä etsimään sellaista keinoa, jolla tuo puutteellinen ilmaisu ja siihen sisältyvä mahdollinen tulkinnanvaraisuus pystyttäisiin korjaamaan. Puhemies Eero Heinäluoma: Haluaako myös oikeusministeri vastata tähän? 3 Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson: Arvoisa puhemies! Varmasti tilanne on se, että on hyvä, että perustuslakivaliokunta itse käy läpi tämän asian nyt perusteellisesti ja kuulee tässä myös asiantuntijoita, jotta tämä asia saadaan selvitettyä. 4 Vesa-Matti Saarakkala /ps: Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministerille tästä tiedosta, että perustuslakivaliokunta pääsee arvioimaan tilannetta uudestaan. Mutta sitten, kun on esitetty sellaistakin, että Euroopan vakausmekanismi tulisi korvaamaan jo ensi kesänä tämän Euroopan rahoitusvakausvälineen ja sen takia ei tarvitsisi olla huolestuneita tästä mahdollisesta korkomenosta, eikö nyt ole kuitenkin niin, että ainuttakaan Euroopan vakausmekanismisopimusluonnosta ei ole täällä eduskunnassa vielä käsitelty? Meillä ei ole mitään takeita, vai onko, että tämä Euroopan vakausmekanismi on tulossa voimaan? Ja parempi muuten olisikin, ettei tulisi voimaan, koska kyllä se vie Eurooppaa kohti liittovaltiota. 5 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen: Arvoisa puhemies! Tämä vakausmekanismi, johon edustaja Saarakkala viittaa, on tämä pysyvä kriisinhallintamekanismi. Ja Suomi on tänään muun muassa eduskunnan suuren valiokunnan toimesta ottanut sen kannan, että me olemme valmiita siihen, että tuon pysyvän mekanismin käyttöönottoa aikaistetaan. Syy, miksi me olemme siihen valmiita, johtuu oikeastaan kahdesta asiasta. Toinen on se, että tähän pysyvään mekanismiin sisältyy velkajärjestelymahdollisuus, eli se tarkoittaa sitä, että myöskin sijoittajat ottavat vastuuta mahdollisen tulevankin kriisin hoitamisesta. Ja toinen asia, joka tähän pysyvään mekanismiin sisältyy, on se, että sen kautta annettavat lainat ovat ensisijaisia, mikä tarkoittaa sitä, että euromaiden asema on paremmin turvattu. Tässä suhteessa tämä on eduskunnan suuren valiokunnan tänään vahvistama kanta, ja tätä kantaa nyt sitten omalta osaltani tulen huomisessa euroryhmässä viemään eteenpäin. 6 Kimmo Kivelä /ps: Arvoisa herra puhemies! Kysyn oikeusministerin kantaa: olisiko tämän suuruusluokan asia pitänyt käsitellä eduskunnassa määräenemmistöllä supistetussa perustuslain säätämisjärjestyksessä, ja onko hallitus tietoinen, kuinka paljon lopulta Suomen takausvastuut ovat? 7 Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson: Arvoisa puhemies! Varmasti perustuslakivaliokunta itse pystyy ottamaan kantaa siihen. Oikeusministeri ei ole perustuslakivaliokunnan valvoja. 8 Pääministeri Jyrki Katainen: Herra puhemies! Kysyttiin, onko hallitus tietoinen, paljonko Suomen takausvastuu on. Takausvastuu on tällä hetkellä 1,8 miljardia euroa. Ja valtuus, josta aiemmin on keskusteltu tässä salissa, niin sehän on noin 14 miljardiin asti ERVV:n osalta, jonka käyttöikä siis päättyy toivon mukaan vuoden päästä kesällä. Tämän päälle tulevat korot, joista emme tiedä, kun emme tiedä ylipäänsä, käytetäänkö enempi kuin 1,8 miljardia näitä takauksia ja mikä se korko on. Julkisuudessa esitetyt erittäin suuret takausvaltuusmäärät perustuvat sille oletukselle, että ERVV myöntäisi 30 vuoden lainoja. Kun ERVV:n tarkoitus on myöntää 7,5 vuoden lainoja, niin tästä ehkä tämä osittain väärä käsitys johtuu. (Edustaja Vesa-Matti Saarakkalan välihuuto) Tästä on nyt ihan hyvä aika lailla kiihkottomasti katsoa, mikä on totuus ja mikä ei ole. Suuria summia saadaan, jos laina-aikaa pidennetään vaikka 100 vuoteen. 9 Johannes Koskinen /sd: Herra puhemies! Aluksi täytyy vastata kuitenkin edustaja Saarak-

4 4 Torstaina /1/10 kalalle ja edustaja Kivelälle, jotka molemmat ovat perustuslakivaliokunnan jäseniä, että älkää luovuttako sellaista valtaa, joka kuuluu perustuslakivaliokunnalle, hallitukselle. (Naurua) Perustuslakivaliokunnan pitää määritellä, milloin vaaditaan perustuslain säätämisjärjestystä tai supistettua perustuslain säätämisjärjestystä. Kysyisin pääministeriltä: minkälaisia keinoja ajetaan tämän Kreikan tilanteen ratkaisemiseksi siten, että nämä velkajärjestelyihin liittyvät toimet voitaisiin kapseloida, niin ettei liikkeelle lähde talouskriisi, työllisyyskriisi ympäri Euroopan, ja että myöskin tämä vastuiden jatkuva kasvu pystytään pysäyttämään? 10 Pääministeri Jyrki Katainen: Herra puhemies! Aiheellinen kysymys, koska tämänhän pitää olla se meidän toimintamme fokus. Mitä hyvänsä tapahtuu Kreikassa tai jossakin toisessa jäsenmaassa, meidän pitää pystyä toimimaan niin, että se kriisi ei leviä joko pankkeihin, niin että pankit kaatuvat ja aiheuttavat sitä kautta vahinkoa perheille, kotitalouksille, yrityksille ja ylipäänsä sen maan taloudelle ja ympäröivälle eurooppalaiselle taloudelle. Toinen puoli on se, että kaatuva maa voi vetää lainahanat kiinni muilta mailta, joista jälleen kerran syntyy tämä leviämisvaara. Nyt me etsimme ratkaisua siihen, kuinka pankkeja pääomitetaan, eli teemme yhteiset pelisäännöt sille, että pankit pääomittavat itseään tarvittaessa markkinoilta tai sitten oman kotivaltionsa kautta. Viimeinen vaihtoehto, jos maa on huonossa kunnossa eikä pysty nostamaan itse lainoja pääomittaakseen pankkeja, on sitten joku ERVV:n käyttö, mutta se on kaikkein viimeisin. Toinen on sitten se, että meillä täytyy olla ER- VV:ssä arsenaalia siihen, että voimme suojata toiset maat siinä tapauksessa, että joku maa alkaa kaatua hallitsemattomasti että nämä muut sinänsä terveet valtiot eivät menisi siinä mukana. Näitä kahta kokonaisuutta nyt viikonlopun aikana pohditaan, ja yritetään etsiä vastauksia. 11 Kimmo Tiilikainen /kesk: Arvoisa puhemies! Viime heinäkuussa te, pääministeri Katainen, ylititte suuren valiokunnan antaman neuvottelumandaatin päämiesten kokouksessa ja väistitte asian sanomalla, että eduskunta viime kädessä hyväksyy teidän tekemänne sopimukset. Nyt käsittelimme eduskunnassa niitä muutoksia, jotka te hyväksyitte, ja sitä takausvastuun nostoa. Käsittely jouduttiin tekemään kiireellä, ja siitä kertoo se, että kolme arvostettua valiokuntaa tässä talossa jäi erilaiseen käsitykseen takausvastuun suuruudesta kuin mikä hallituksella ilmeisesti oli. Nyt ei ole kyse siitä, mitä lukee milläkin rivillä missäkin paperissa, vaan valiokuntien käsittelyn jälkeen vallitsi kolmessa valiokunnassa eri käsitys asiasta kuin mitä ilmeisesti asianlaita oli, tai vähintään suuri epätietoisuus. Jälleen on kokous edessä. Miten te, pääministeri Katainen, voitte varmistaa, että jatkossa eduskunnalla säilyy asiallinen päätösvalta meille kuuluviin asioihin, ettei jälleen kiireellä tehdä hätiköityjä ratkaisuja? 12 Pääministeri Jyrki Katainen: Arvoisa puhemies! Minä luulen, että tämä epätietoisuus johtuu kahdesta syystä tämä. Ensimmäinen syy on äärettömän inhimillinen. Valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosasto toimii erittäin pienillä voimavaroilla, siellä on muutama aivan huippuasiantuntija ollut aivan käsittämättömässä kuormituksessa muutaman vuoden ajan ilman lomia, ilman vapaita, ja joskus saattaa sattua tämmöisiä inhimillisiä virheitä, että lain perustelutekstiin tulee väärä sanamuoto. Onneksi se sitten tässä pykälässä on oikaistu. Aivan samalla tavalla me 17. päivä toukokuuta toimitusministeristön kanssa kävimme tämän asian läpi, ja silloin asia oli hyvin selvä, mutta valitettavasti eduskunnan kuulemisessa ilmeisesti on tullut sitten jonkun verran väärää tietoa. Toinen asia on se, että kun eduskunnassa puhutaan takausvaltuudesta, niin silloin aina puhutaan nimellisarvosta. Sen takia me kaikki käytämme sitä noin 14 miljardin euron summaa. Se on nimellisarvo. Näin Suomi aina takaa, on aina taannut ja tulee takaamaankin todennäköisesti, ja korot kuuluvat siihen sitten päälle. Sen takia täällä on voinut tulla erilaisia käsityksiä. Minä luulen, että ne johtuvat tästä. Ja miten eduskunnan vaikutusvalta turvataan? Ihan sillä avoimella keskustelulla, niin kuin tässä muutaman vuoden ajan on tehtykin suuren valiokunnan ja muitten valiokuntien kautta. 13 Mauri Pekkarinen /kesk: Arvoisa puhemies! Hyvät asiat ensin, ja sitä on se, että hallitus on valmis, näin ymmärrän, tämän asian tarkistamiseen. Mutta, pääministeri ja valtiovarainministeri, ei kysymys ole vain siitä, että virkamie-

5 56/1/14 PTK 56/2011 vp 5 het ovat väsyneet. Ymmärrän heidän suurta työtaakkaansa ja että heiltä on tullut lipsahdus. Minä luen täältä pöytäkirjasta sen, mitä valtiovarainministeri sanoi 20. päivä syyskuuta: "Takausten yhteismäärä nousee 780 miljardiin euroon. Tämä tarkoittaa Suomen osalta, että Suomen osuus takauksista nousee 7,9 miljardista eurosta noin 13,974 miljardiin euroon. Uusi ERVV-puitesopimus ei kasvata Suomen takausvastuita tästä määrästä." Ja tässä 7,9:ssä oli yksiselitteisesti mukana sekä taattava pääoma että korko. Totta kai, kun te sanoitte, vertasitte nämä, otitte rinnakkaisiksi asioiksi, totta kai eduskunta ymmärsi, että myöskin tässä 14 miljardissa ovat mukana taattava pääoma ja korko. Tämä on teidän puhettanne, ja nyt minä kysyn vielä: (Puhemies: Aika!) Onko hallitus valmis siihen, että hallitus tuo itse uuden esityksen, tai valmis, että eduskunta käsittelee uudestaan tämän lakiesityksenne? 14 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen: Arvoisa puhemies! Niin kuin pääministeri tuossa äsken totesi, niin tämä 14 miljardia, johon täällä eduskunnassa varmasti useassa puheenvuorossa hallituksen puolelta on viitattu, on nimenomaan tämä nimellisarvo. Sen päälle tulevat sitten korot, ja kukaan ei voi tietää, kuinka paljon nuo korot tulevat olemaan. Mutta se on selvä asia, että julkisuudessa väitetyt luvut eivät tule pitämään paikkansa, koska jo ylipäänsä tuo ERVV:n voimassaoloaika tulee olemaan lyhyempi kuin on luultu, koska me yritämme tätä pysyvää mekanismia aikaistaa, ja sen osalta tilanne on rahoituksen osalta toinen. Mutta mitä tulee tähän tulkinnanvaraisuuteen, niin totta kai harmittaa se, että hallituksen esityksen perusteluteksteihin on jäänyt lause, yksi virke, joka on osassa kansanedustajista herättänyt tulkinnanvaraisuutta, koska mitä tulee siihen, mihin edustaja Pekkarinen täällä viittasi, niin eivät kaikki kansanedustajat ole lähteneet siitä, että 14 miljardissa eurossa ovat mukana korot, vaan osa kansanedustajista. Se johtuu juuri siitä, että tuo teksti on ollut puutteellinen, ja nyt haemme perustuslakivaliokunnan kanssa sellaista tapaa, jolla tuo puutteellinen lause ja muotoilu pystytään korjaamaan. 15 Mauri Pekkarinen /kesk: Arvoisa puhemies! Minä vielä puolustan virkamiehiä, tai näen asian niin, että tätä nyt ei voi oikein siirtää virkamiesten syyksi. Minä uskon, että me löydämme tähän yhteisymmärryksen. Mutta kun valtiovarainministeri on meille asiat esitellyt niin, että hän on verrannut 7,9:ää miljardia, joka oli vanhassa ERVV:ssä meidän vastuumme ja se sisälsi sekä sen lainapääoman että koron, niin totta kai me eduskunnassa ymmärsimme silloin, että 14 miljardia sisältää täsmälleen samalla tavalla sekä lainapääoman että koron. Minusta olisi hyvä, että hallitus tunnustaisi, että virhe tuli ei vain virkamiehille vaan myöskin hallitukselle, ja tätä kautta olisi nöyrästi valmis tekemään yhdessä eduskunnan kanssa ne korjaukset, mitä tämä asia välttämättä vaatii. 16 Pääministeri Jyrki Katainen: Arvoisa puhemies! Silloin kun me olimme vielä Mauri Pekkarisen kanssa yhdessä hallituksessa toimitusministeristössä itse asiassa, ei enää hallituksessa, vaan toimitusministeristössä silloin me kävimme EU:n ministeripoliittisessa valiokunnassa tämän uuden ERVV-perusajatuksen aika lailla läpi. Muistelen silloin toimitusministeristön valtiovarainministerinä lähettäneeni vielä tiedotteen, jossa luki, että "takaukset annetaan jatkossa ERVV:n varainhankinnan pääoman nimellisarvolle, minkä lisäksi takaus kattaa korot", ja täällä puhutaan nämä summat, eli tämä on sinänsä ollut meille kaikille tuttua asiaa. Tämän jälkeen 18. päivä elokuuta suurelle valiokunnalle toimitettiin kirjelmä, jossa todettiin tämä sama asia. Mutta sen jälkeen minä ymmärrän sen, että tässä lain perustelutekstissä on tämä yksi ongelmallinen virke, ja olen ymmärtänyt näin, että jopa valiokuntakuulemisessa joku asiantuntija on puhunut toisin. Tämä on harmin paikka, tämä on vaativa paikka, mutta kyllä me olemme tietoisesti tehneet nämä päätökset, koska eihän näitä päätöksiä nyt voi ihan yllättäen jostakin keksiä. Mutta ei tässä kannata nyt syyllisiä hakea yhtään sen enempää kuin silloin, kun oli vanha ERVV. Minä muistan, että eräs hyvin tuntemani silloinen oppositiokansanedustaja, joka ei istu vieressä, mutta tuolla puolella kuitenkin, syytti meitä ministeri Pekkarisen kanssa siitä, että vanhasta ERVV:stä oli pudonnut yksi maa vahingossa pois, ja sekin oli ihan tämmöinen lipsahdus. Silloinkin kaikki totesimme, että ehkä tämä ei kuitenkaan sitten tahallinen ollut. 17 Markus Mustajärvi /vr: Arvoisa puhemies! Jos ovat virkamiehet väsyneitä, niin niin ovat kyllä jo veronmaksajatkin.

6 6 Torstaina /1/ eduskunta äänesti tässä salissa tekemästäni lausumaesityksestä, joka kuuluu näin: "Eduskunta edellyttää, että hallitus teettää puolueettoman arvion Euroopan rahoitusvakausvälineen, Euroopan vakausmekanismin ja Euroopan keskuspankin Suomelle aiheuttamista maakohtaisista talousriskeistä ja taloudellisten sitoumusten kokonaisvaikutuksista." Hävisimme tuon äänestyksen äänin Mutta kun näyttää siltä, että yhdelläkään ministerillä, sanon sen suoraan näin, ei ole tämä kokonaiskuva hallussa, niin joko te nyt olette valmiit tällaisen puolueettoman tutkimuksen tekemiseen ja tuomaan sen eduskuntaan, kun esimerkiksi viime perjantain Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan avoin kuuleminen ei tuonut tähän asiaan käytännössä yhtään uutta valoa? 18 Pääministeri Jyrki Katainen: Arvoisa puhemies! Jos Suomen Pankin kuuleminen tai Finanssivalvonnan kuuleminen ei tuo yhtään lisää valoa, niin minä en nyt oikein tiedä, mistä se puolueeton asiantuntija voisi sitten löytyä. Tosiasia on se, että me olemme tekemisissä niin vakavan ja ennalta kokemattoman kriisin kanssa, että sen hallitsemisessa on todellakin tekemistä. Se, että joku voisi ennakkoon arvioida, mikä on jonkin riski, niin hänen pitäisi samalla arvioida, mikä riski Suomelle koituu siitä, jos näitä järjestelmiä ei ole. Eli me pystymme valitettavasti tässä kriisissä vain jälkikäteen arvioimaan, mikä meni oikein ja mikä meni väärin. Tämä on tämmöistä. Jos tätä epävarmuutta ei siedä, niin sitten ei kannata olla näissä hommissa mukana. Näitä hommia pitää pystyä tekemään, koska päätöksen tekemättömyyskin on iso päätös. Se on tuuliajolle jättämistä. Se on Suomen kansan tuuliajolle jättämistä. Nyt tässä jokainen tekee parhaan tahtonsa ja kykynsä mukaan niin paljon oikeita päätöksiä kuin ikinä pystyy. 19 Ben Zyskowicz /kok: Arvoisa herra puhemies! Kansalaiset todellakin ihmettelevät, miksi viikosta toiseen puhumme Kreikasta ja Euroopan pelastuspaketeista. Pitää muistaa, että kun me puhumme Kreikasta, me puhumme itse asiassa Suomesta. Syy, miksi Suomen hallituskin omalta osaltaan on mukana pyrkimyksissä padota Euroopan velkakriisiä, on Suomen talouden varjeleminen. Pyrimme varjelemaan Suomen talouden kasvua, työllisyyttä, valtion ja kuntien verotuloja, sitä kautta hyvinvointiyhteiskunnan peruspalveluita. Nyt täällä lukuja on ilma sakeanaan ja syntyy sellainen mielikuva, että Suomen takausvastuu on 14 miljardia ja siihen korot päälle eli tällaisiin vastuisiin veronmaksajien puolesta on Suomi sitoutunut. Mielestäni tämä mielikuva on täysin väärä. On puhuttu valtuuksista. Se takausvastuu, johon olemme sitoutuneet, on ymmärtääkseni pääministerin mainitsema noin vajaa 2 miljardia euroa suuri summa sekin, mutta onko asia näin? 20 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen: Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz on täysin oikeassa. Se on juuri näin. 1,82 miljardia on se, mihin Suomi on tällä hetkellä sitoutunut. Ja jatkossa jokainen päätös, jolla esimerkiksi uusia maita otetaan lainaohjelman piiriin, tullaan tuomaan eduskuntaan ja eduskunta pääsee päättämään näistä asioista. Haluan korostaa, että tältä osin Suomen eduskunta on kyllä hyvin vaikutusvaltainen eduskunta moneen muuhunkin jäsenmaahan verrattuna, koska täällä jokainen käsittely tuodaan tänne erikseen ja sitä kautta myöskin eduskunta pääsee asiaan erikseen kantaa ottamaan ja sitä kautta tämän porukan käsissä se todellinen vaikutusvalta on. Puhemies Eero Heinäluoma: Ja viimeinen kysymys tähän aiheeseen, edustaja Saarakkala. 21 Vesa-Matti Saarakkala /ps: Arvoisa herra puhemies! Ei tässä minusta ole ollut kyse mistään epäselvyyksistä. Kyllä se tieto on ollut saatavilla, mitä nimellisvastuu tai mitä nimellispääoma tarkoittaa, eli kyllä siihen korot tulevat päälle. Ja juuri tämän takia me esitimme, että tätä ei voi pelkällä yksinkertaisella enemmistöllä täällä hyväksyä, jos sen tänne tuo. Eli se on kyllä keskustan edustajien oma ongelma, jos ette ole olleet kartalla tässä asiassa. Onko nyt tarkoitus, että kun perustuslakivaliokunta tätä arvioi uudestaan, niin tätä arvioidaan myös sen päätöksentekojärjestyksen osalta uudestaan? Vai onko kyse vain siitä, että nyt arvioidaan, onko tapahtunut jokin kömmähdys, mitä ei tosiasiassa ole tapahtunut? 22 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen: Arvoisa puhemies! En näe tarvetta käydä läpi päätöksentekomenettelyä, vaan nimenomaan ky-

7 56/1/23 PTK 56/2011 vp 7 symys on siitä, että me haemme perustuslakivaliokunnan kanssa sellaista tapaa, jolla tämä yksi virke, joka hallituksen esityksen perusteluihin on jäänyt, siihen liittyvä tulkinnallisuus, voidaan korjata. Tästä meidän vuoropuhelussamme on kysymys, ja toivottavasti huominen perustuslakivaliokunnan kokous tuo tähän jo vastauksen. Puhemies Eero Heinäluoma: Kysymys on loppuun käsitelty. N:o 36 VR:n lippujen hinnoittelu 23 Markku Rossi /kesk: Arvoisa herra puhemies! Valtion rautatieyhtiö VR on uudistanut lipunmyyntijärjestelmänsä. Samalla VR on alkanut periä kaukoliikenteen lippujen ostajilta, jotka ostavat junasta lipun, 5 euron ylimääräisen palvelumaksun. Tuo maksu peritään riippumatta siitä, mikä on kaukoliikenteen junalla tehtävän matkan pituus tai onko lähtöasemalla toimiva lipunmyyntiautomaatti tai palvelupistettä. Suomessa on paljon rautatieasemia, joissa ei ole enää lipunmyyntiä tarjolla. Vuosien saatossa VR on perustellut asemien lakkautusta juuri sillä, että matkalipun voi ostaa myös junasta. Kysynkin omistajaohjauksesta vastaavalta ministeriltä, ministeri Hautalalta: Katsotteko VR:n yhtiönä toimineen oikein, kun se on ryhtynyt perimään ylimääräistä maksua kaikilta matkustajilta, jotka ostavat lipun junasta, ja hyväksyttekö ylipäätänsäkin linjamuutoksen, jonka yhtiö on tehnyt? 24 Kehitysministeri Heidi Hautala: Arvoisa puhemies! Kieltämättä tämä kuulostaa epäloogiselta ja epäoikeudenmukaisuudelta. Nyt täytyy sanoa, että on tarkoitus ollut, että keskustelen VR:n johdon kanssa siitä, mikä heidän yleiskäsityksensä on siitä, mitä kaikkea tässä lippu-uudistuksessa on tapahtunut. Nyt näyttää, että nämä pahimmat automaattiongelmat ovat ohi, mutta siitä riittää vielä pitkäksi aikaa keskustelemista, miten tämä kaikki tapahtui, ja sitten tietysti tämän lippu-uudistuksen sisällöstä. Voin vaan sanoa, että otan tämän puheeksi, kun puhun hallituksen edustajien kanssa ja että olen kiitollinen siitä, että eduskunta niin aktiivisesti ottaa VR:n asioita esille, ja me voimme liikenneministeri Kyllösen kanssa yhdessä pohtia sitä, miten me saamme aikaan oikein valtavan suuren kansallisen keskustelun VR:stä, joka on suomalaisille tärkeä yhtiö, ja omalta osaltani tietysti se vastuu siitä liittyy siihen, että yhtiön pitää olla hyvin johdettu ja hyvin hoidettu. 25 Markku Rossi /kesk: Arvoisa herra puhemies! 5 euron lisämaksu tuntuu kansalaisista todellakin epäoikeudenmukaiselta. Vain alle puolella yli 65-vuotiaista on internetyhteydet tänä päivänä, eivätkä he ole oppineet, ikäihmiset, käyttämään nykyteknologiaa. Kaiken huippuna on uutinen, jonka mukaan Karjaalla 73-vuotias nainen poistettiin junasta sen vuoksi, kun hänellä oli vanha kännykkä eikä siinä ollut sellaista älypuhelinjärjestelmää, datajärjestelmää, jolla lippu olisi voitu lukea ja tarkistaa oikeaksi. 5 euron lisähinta voi tuntua myös varsin kohtuuttomalta, esimerkiksi tänä päivänä välillä Suonenjoki Kuopio eläkeläisen lippu on alle 5 euroa, mutta siihen lisämaksu 5 euroa tarkoittaa, että se yli kaksinkertaistaa tuon maksun. Arvoisa liikenneministeri Kyllönen: Sallitteko valtion omistamalta yhtiöltä asiakkaiden epäoikeudenmukaisen ja epätasa-arvoisen kohtelun ja mihin toimenpiteisiin aiotte ryhtyä? 26 Liikenneministeri Merja Kyllönen: Arvoisa herra puhemies! Allekirjoittaneella on ihan lähipäivinä tapaaminen VR:n johtajan Aron kanssa, ja vaikka nämä asiat sekä muut omistajakysymyksiin liittyvät asiat kuuluvatkin Heidi Hautalalle, nostamme esille myös nämä tavaraliikenteeseen liittyneet epäkohdat, mitä on ollut viime aikoina esillä, mutta myös tämän lipunmyyntikysymyksen ihan tästä tasa-arvonäkökulmasta katsoen, koska on tullut hyvin paljon palautetta meille liikenne- ja viestintäministeriöön lapsiin kohdentuneesta palvelusta, mutta myös eritoten vanhuksiin kohdentuneesta palvelusta. Ja ei voi olla niin, että terveen järjen käyttö ei olisi meidän rautatieyhtiössämme sallittua, enkä myöskään usko, että se on ollut yhtiön linjaus tai tavoite. Meillä kentällä toimii monella tavalla väsyneitä ja monella tavalla ahdistuneita toimijoita, ja näitä tilanteita eteen tulee. Mutta että oletettaisiin, että me tumput suorina täällä seisomme ja olemme tekemättä mitään, niin voin vakuuttaa, että ministeri Hautalan kanssa tähän asiaan yhdessä pureudumme. Ja mikä tietysti kuuluu liikenneministerinä allekirjoittaneelle, on turvata ja varmistaa (Puhemies: Minuutti!) se infra, millä

8 8 Torstaina /1/27 raideliikenne tänä päivänä toimii, ja varmistaa, että VR:llä on myös parhaat mahdolliset edellytykset toteuttaa tätä liikennettä. 27 Maria Tolppanen /ps: Arvoisa puhemies! Millä tavalla on ajateltu korvata opiskelijoille se menetys, mikä heille tulee, mikäli he joutuvat ostamaan junasta tuon lipun? Nythän opiskelijat ovat siinä kurjassa asemassa, että kun he eivät saa tehdä työtä ilman, että menettäisivät opintososiaalisia etuuksiaan, ja jotta se ei haittaisi heitä, niin heidän pitäisi tehdä niin paljon työtä, että he olisivat täysiaikaisia työntekijöitä. Eli millä tavalla taataan se, että opiskelijat siinäkin tilanteessa, kun meillä vähennetään opiskelupaikkoja koko ajan, pystyvät opiskelemaan vielä tasavertaisesti eri paikkakunnilla asuessaan? Puhemies Eero Heinäluoma: Ministeri... Aika kaukana taitaa olla, mutta ehkä ministeri Arhinmäki vastaa tähän. 28 Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki: Arvoisa puhemies! Korjaan käsityksen siitä, että opiskelijat eivät voisi työskennellä ja saada palkkaa opintojen aikana. Meillä on olemassa tuloraja, joka on noin 800 euroa kuukaudessa. Hallitushan sitoo myös opintorahan indeksiin, joten se tulee jatkossa seuraamaan indeksiä, että tehdään pieniä parannuksia myös näihin opintososiaalisiin etuisuuksiin. Miksi on niin, että opintotuessa on tulorajat? Se johtuu siitä, että opintotuen tarkoituksena on turvata täysipäiväistä opiskelua, ei niin, että se on palkinto suoritetuista opintopisteistä, mutta kyllä sitä voi ja sitä on aika reilusti korjattu. Isoimmat ongelmat tulorajoissa ovat alle 20-vuotiailla itsenäisesti asuvilla toisen asteen opiskelijoilla, kun vanhempien tulot vaikuttavat, mikä olisi syytä jossain vaiheessa korjata. Puhemies Eero Heinäluoma: Palataan VR:n asioihin, lisäkysymys edustaja Vehviläinen. 29 Anu Vehviläinen /kesk: Arvoisa puhemies! Täällä on myös hyvä todeta, mitkä asiat kuuluvat liikenneministerille ja mitkä omistajaohjausministerille. Liikenneministerillehän kuuluvat raideliikenne ylipäänsä liikennepolitiikan näkökulmasta, asiakkaiden palveluasiat, kuten tässä ministeri Kyllönen toi esille, ja raideliikenteen yleiset edellytykset, ja sitten erityisesti ministeri Hautalalle kuuluvat nämä omistajaohjausasiat ja sitä kautta yhtiön strategiat ja henkilöstöpolitiikka ja niin päin pois. Haluan kysyä kyllä nyt, kun viime viikkoina, melkein joka viikko on ollut uutisia siitä, että VR:llä käy ovi tiheään ja johtajia vaihtuu: Mitä siellä oikein tapahtuu, ja oletteko te ajan tasalla asiassa? 30 Kehitysministeri Heidi Hautala: Arvoisa puhemies! Silloin kun tämä lippujärjestelmäuudistus kuumimmin keskustelutti, minulta kysyttiin, että, no, miksi emme jo erota toimitusjohtaja Aroa, ja nyt sitten, kun toimitusjohtaja Aro yrittää modernisoida VR:ää, joka on hyvin hieno ja perinteikäs mutta ehkä myös vähän jäykkä laitos, minulta kysytään, että, no, miksi siellä nyt sitten erotetaan johtajia. Halusin ehkä kiittää tästä mielenkiinnosta, mutta tärkeintä on nyt kuitenkin se, että annamme toimivalle johdolle tilaisuuden modernisoida VR:ää ja kehittää sitä palvelulaitoksena siihen suuntaan kuin täälläkin nyt toivotaan. Tietysti, olisihan se hienoa, jos minä voisin päättää näistä lippujen hinnoista, mutta varmasti kaikki edustajat sen ymmärtävät, että omistajaohjaus ei voi olla niin yksityiskohtaista ja mennä operatiiviseen toimintaan. Eli siinä täytyy todellakin vaikuttamisen ja omistajaohjauksen kanavan olla se, että olemme tiiviissä yhteistyössä nimeämiemme hallitusjäsenten ja hallituksen puheenjohtajan kanssa ja tietysti myös toimivan johdon kanssa, jotta nämä varmasti välittyvät. Todellakin, tämä on hyvin tärkeä keskustelu, koska taas tuen liikenneministeri Kyllöstä (Puhemies: Ja nyt on minuutti täynnä!) täysillä siinä, että erilaiset, raideliikenteen vaativat uudet investoinnit saataisiin toteutettua, koska se varmasti antaisi sitten myös yhtiölle mahdollisuuksia toteuttaa sitä tehtävää, mikä sillä on. Puhemies Eero Heinäluoma: Kiinnitän myös ministereiden huomiota aikarajoitukseen. Toimitaan sovittujen pelisääntöjen mukaan: yksi minuutti on kaikilla käytettävissä kyselytunnilla. 31 Maarit Feldt-Ranta /sd: Arvoisa puhemies! Kun ministerit Kyllönen ja Hautala nyt ovat käymässä keskusteluja VR:n johdon kanssa, on syytä kiinnittää huomiota myös muuhun kuin asiakaspalveluun. Luin juuri junamiehen vaimona VR:n henkilöstölehteä, ja VR:n henkilöstöjoh-

9 56/1/32 PTK 56/2011 vp 9 don ja johdon mukaan asiat ovat kunnossa, lippuuudistuksen ongelmat ovat historiaa, junat kulkevat ajallaan jne. Mutta tämä ei vastaa lainkaan junamatkustajien käsitystä tilanteesta. Me seisomme päivittäin laitureilla rankkasateessa odottamassa junia, jotka tulevat myöhässä, istumme tuntitolkulla viikottain junissa, jotka eivät kulje ajallaan. Raideliikenteen taso ja palvelu Suomessa on lyhyessä ajassa täysin romahtanut. Kysyisinkin: Mikä mahdollisuus valtiovallalla on puuttua tähän tilanteeseen? Vetoan ministereihin, että nyt puututte tähän tilanteeseen rankalla kädellä. 32 Liikenneministeri Merja Kyllönen: Arvoisa herra puhemies! Jos pelkällä rakkaudella Valtionrautatiet, raideinfra, hoidettaisiin kuntoon, niin minähän olisin jo rakastanut ne kolmessa kuukaudessa ihan niin kuin täydellisiksi, mutta kun siihen tarvitaan rakkauden ja intohimon lisäksi myös rahaa. Olen tullut siihen tulokseen selvitettyäni tätä asiaa, että tämä maa tarvitsee kymmenen vuoden pitkäjänteisen suunnitelman, jotta meidän toimiva raideverkostomme saadaan sille tasolle kuin sen 2000-luvulla tarvitsee olla. Meillä on tarvetta uusia raideverkostoa, vahvistaa raidepohjia, uudistaa kannatinlankoja, uudistaa asetin- ja ohjauslaitejärjestelmää, ja sinne tarvitaan satoja miljoonia euroja. Elikkä se prosessi ei tule tapahtumaan yhdessä yössä, yhdessä kuukaudessa eikä yhdessä päivässä, mutta toimeen on tartuttu. Valitettavasti kolmessa kuukaudessa en ole ihan saanut vielä hommaa hanskaan. 33 Oras Tynkkynen /vihr: Arvoisa puhemies! Junat kilpailevat jatkuvasti muiden liikennemuotojen kanssa: bussien, yksityisauton käytön, joissakin tapauksissa jopa lentokoneiden kanssa. Tällaisessa kilpailutilanteessa on välttämätöntä ottaa asiakkaiden eli matkustajien tarpeet huomioon. Tässäkin salissa on moneen otteeseen puhuttu VR:ää vaivaavista kroonisista ongelmista. Joidenkin asiakkaiden kaltoinkohtelu on saanut paljon huomiota, mutta se ongelmien lista on todella pitkä: siellä on viallisia ja puutteellisia kuulutuksia, siellä on todella myöhästelyä, niin kuin edustaja Feldt-Ranta kiinnitti huomiota, ongelmia kalustossa ja monia monia ongelmia. VR Group ei ole virasto, mutta tuntuu, että se kohtelee asiakkaitaan edelleen usein hallintoalamaisten tavoin. Kysynkin valtioneuvoston jäseniltä: Miten VR:ään saadaan iskostettua asiakkaita eli matkustajia kunnioittava ja palveleva asenne, koska se loistaa poissaolollaan nykyään? 34 Kehitysministeri Heidi Hautala: Arvoisa puhemies! Mielestäni kyse on juuri siitä, että meidän valtio-omistajana täytyy pitää huolta siitä, että hallitus ja toimiva johto ovat kompetenttejä, kykeneviä, ja voin sanoa, että minulla ei ole mitään syytä olla luottamatta siihen, että Mikael Aro tekee tässä todella parhaansa. Tehtävä vaan ei ole hirveän helppo. Sitten ovat todellakin nämä yleiset raideliikenteen edellytykset, jotka ovat liikenneministerin murhe, ja toivoisin, että eduskunta todella kiinnittäisi myös näihin edellytyksiin huomiota. Mutta omalta osaltani tietysti jatkuvasti yritän huolehtia siitä, että viestit eduskunnasta ja valtio-omistajalta sinne toimivaan johtoon ja hallitukseen kulkevat. 35 Liikenneministeri Merja Kyllönen: Arvoisa herra puhemies! Tässä reilun kolmen kuukauden aikana ministerinä toimiessani olen havainnut sen, että koko suomalaisen järjestelmän, joukkoliikenteen, ytimessä ei ole ollut pitkään aikaan valitettavasti se asiakas. Siellä ovat olleet monenlaiset elementit: siellä on ollut kilpailua, siellä on ollut rahoitusta, siellä on ollut taistelua yhteisestä elintilasta keskenään. Se, minkä itse haluan tähän tuoda, ja uskon, että saan taustatukea koko hallitukselta, on se, että me kykenemme tuomaan suomalaisen joukkoliikenteen kehittämiseen, sinne keskiöön, sen asiakkaan, jota palvellaan ja jota varten kaikki toimijat yhdessä haluavat tehdä työtä ja ponnistella. Tätä työtä tehdään tällä hetkellä myös VR:ssä, ja haluan osoittaa tukeni sille työlle, mutta kun sata vuotta on tehty toisella toimintamallilla, niin se ei muutamassa vuodessa valitettavasti korjaannu. Puhemies Eero Heinäluoma: Ja viimeinen kysymys tähän aiheeseen. 36 Markku Rossi /kesk: Arvoisa herra puhemies! Osoitan tämän kysymyksen pääministeri Kataiselle. Perusradanpidon määrärahat laskevat, VR on joutunut niiden ongelmien kanssa painimaan. Arvoisat ministerit, minä uskon, että VR tekee kyllä parhaansa, mutta se on totta, että lentävä kalakukko ryömii aika hiljaa. Kun VR joutuu

10 10 Torstaina /1/37 laatimaan yli tunnin pidennykset tavallisiin aikatauluihin routavaurioiden takia, niin kyllähän tämä tietysti on perusinfrassa, joka juontuu jo pitkältä ajalta. Se on totta, ja se on myönnettävä. Mutta, arvoisa pääministeri, me olemme Pohjois-Savossa panostaneet aluekehitysrahaa 17 miljoonaa euroa tasoristeysten poistamiseen. Se on muuten aikamoinen vastaantulo valtiolle. Kysynkin teiltä pääministerinä: Miten te katsotte tämän hallituskauden aikana, voitteko itse laittaa itsenne peliin? Olette myös kotoisin paikasta, jolla on kylmäasema tänä päivänä Siilinjärvellä rautatieaseman kohdalla. Voitteko olla takaamassa sen, että ratapolitiikka liikennepolitiikkana on hallitukselle priorisointi numero yksi ja että Suomen verkosto laitetaan kuntoon, niin että VR:kin selviää näistä ongelmista? 37 Pääministeri Jyrki Katainen: Arvoisa puhemies! Ensinnäkin katson erittäin hyvällä, että Pohjois-Savon kunnat ja maakunta ovat satsanneet niin paljon tasoristeyksien poistamiseen. Se on edellytys nopeille junayhteyksille. Ensi vuoden budjetissa on 15 miljoonaa euroa perusradanpidon määrärahoja nostettu. Se on itse asiassa aika paljon ottaen huomioon, missä taloudellisessa tilanteessa ollaan. En pysty lupaamaan sitä, että tämän vaalikauden aikana kaikki ratojen ongelmat poistuvat, mutta tässä onkin kysymys siitä, että tehdään se, mikä voidaan tällä ratapuolella. Sitten yhtiötä modernisoidaan. Siellä on erittäin hienoa, ammattitaitoista väkeä töissä. Meidän pitää vaan saada uudenlainen palvelukulttuuri, ja se pikkuhiljaa menee, niin kuin nyt on nähty, joskus vähän vaikeuksien kautta mutta joskus vähän helpomminkin, eteenpäin, jotta meillä olisivat nopeat, hyvin toimivat, aikataulussaan toimivat rautatieyhteydet, joissa on ystävällinen palvelu. Minusta tämä ei ole mitenkään mahdoton vaan pikemminkin hyvinkin todennäköinen lopputulema ihan lähitulevaisuudessa. Puhemies Eero Heinäluoma: Tämä kysymys on loppuun käsitelty. Siirrytään seuraavaan kysymykseen. N:o 37 Kansainvälisen terrorismin torjunta 38 Pertti Salolainen /kok: Herra puhemies! Viime aikoina on käynyt ilmi, että kansainvälinen terrorismi on soluttautunut myöskin Suomeen, meidän yhteiskuntaamme. Suojelupoliisi on kiinnittänyt huomiota siihen, että kuitenkaan kouluttautuminen kansainväliseen terrorismiin ei olisi Suomessa rangaistavaa. Kysyn ministeri Räsäseltä: Minkälaisiin toimiin olette tämän havainnon johdosta ryhtynyt, ja mitä tulee tapahtumaan lähiaikoina tämän asian korjaamiseksi? 39 Sisäasiainministeri Päivi Räsänen: Arvoisa herra puhemies! Sisäministeriössä on hallitusohjelman mukaan päätetty käynnistää terrorismin torjunnan strategian päivitys, ja jo tällä hetkellä voimassa olevassa strategiassa todetaan tämä tarve terrorismiin kouluttautumisen kriminalisoimiseksi. Vastuuministeriö tästä lainmuutoksesta ei kuitenkaan ole sisäministeriö, vaan tämä hanke on oikeusministeriössä vireillä. Mielestäni ja sisäministeriön näkökulmasta tältä osin todellakin on tarpeen tarkistaa lainsäädäntöä. 40 Pertti Salolainen /kok: Herra puhemies! Tähän vastaukseen liittyen kysyn siitä, että kun on käynyt selvästi ilmi, että jos poliiseja sijoitetaan kansainvälisiin pääkaupunkeihin, joista myönnetään viisumeja Suomelle, niin tällä tavalla voidaan aiheuttaa suuria säästöjä Suomelle, kun pystytään estämään etukäteen tämä terrorismi ja tänne, sanotaan, epätoivottavien ainesten tulo. Kysynkin: Onko tämä asia nyt kunnossa? Onko riittävät resurssit poliisivoimilla estää kansainvälinen terrorismi ja sen landaus tänne Suomeen, siten että pääkaupungeissa voidaan ja ulkomailla voidaan jo nämä terroristit ja heidän tulonsa tänne estää? 41 Sisäasiainministeri Päivi Räsänen: Arvoisa puhemies! Tämä edustaja Salolaisen mainitsema yhteyshenkilötoiminta on todellakin ollut merkittävää terrorismin torjunnassa ja suojelupoliisin toiminnassa. Ja tämän vuoden osaltahan on ollut käytössä euron lisärahoitus tähän toimintaan, jota ei valitettavasti tuohon tulevan vuoden budjettiin sisälly, joten se rahoitus täytyy löytyä sitten muusta poliisin toiminnasta. Toki ensi vuoden talousarvio on eduskunnan ja sen valiokuntien käsissä, joten tältä osin eduskunta voi harkita, olisiko tarpeen tällainen lisärahoitus tulevalle vuodelle. 42 Mika Niikko /ps: Arvoisa puhemies! Haluaisin kokoomukselle ja Salolaiselle mainita siitä,

11 56/1/43 PTK 56/2011 vp 11 että perussuomalaiset on reagoinut tähän huolestuttavaan asiaan ja me olemme tehneet lakialoitteen siitä, että tähän terrorismin valmisteluun puututtaisiin. Mutta kun aihe koskettaa tätä rikoksen ennaltaehkäisyä, niin olisin kysynyt ministeriltä, että onko valmisteilla mitään lakeja siitä, että lapsia ei saisi houkutella siveettömyyteen tai muuhun laittomuuteen, esimerkiksi nettimaailmassa, että missä siellä raja voidaan vetää siihen, että voidaan ennaltaehkäistä myös siellä olevia rikoksia. Puhemies Eero Heinäluoma: Tämäkin menee kyllä nyt kauaksi tästä terrorismiasiasta, mutta otetaan vastaus tähän ja sitten palataan terrorismiin. Oikeusministeri Henriksson. 43 Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson: Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tästä terrorismin torjunnasta: Meillähän on, niin kuin sisäministeri totesi, olemassa terrorismin torjunnan strategia vuodelta Sitä päivitetään parhaillaan. Silloin kun se tehtiin, päätettiin myös, että selvitetään ja valmistellaan mahdolliset terrorismirikosten rahoittamista ja terroristiseen toimintaan kouluttautumista koskevat säännökset. Olen siinä käsityksessä, että tällä hetkellä juuri tätä selvitystä odotellaan. Tässä samassa työryhmässä, jossa on edustettuina sekä oikeusministeriön, sisäministeriön, suojelupoliisin edustajia, näitä asioita tullaan punnitsemaan. Siihen varmasti liittyy myös se lakialoite, joka perussuomalaisilta on tullut. Elikkä tähän kysymykseen saadaan vielä palata. Sitten mitä tähän houkuttelemiseen tulee, niin se ei kyllä liity terrorismiin mitenkään, mutta se on myöskin hyvin tärkeä asia. Voin edustaja Niikolle sanoa, että viime hallituskaudella grooming-niminen rikosnimike on tullut meidän rikoslakiimme ja sitä on sitä kautta kyllä parannettu. 44 Pekka Haavisto /vihr: Arvoisa puhemies! Olisin kysynyt ministeri Räsäseltä kokonaisarviota turvallisuudesta. Kun katsomme viime kuukausienkin tapahtumia lähialueillamme, vaikka Norjassa tätä Breivikin tapahtumaa, niin ensireaktiommehan silloin oli, että tässä varmasti ovat islamilaiset terroristit takana, mutta uhka olikin sisäsyntyinen Norjassa. Olisin kysynyt teidän arviotanne: Luemme uutisia moottoripyöräjengeistä, näemme näitä Norjan tapahtumia ja näitä hyvin huolestuttavia islamilaisten taistelijoiden rekrytointeja myöskin Pohjoismaista. Tietääkseni tanskalaisia esimerkiksi on näissä aktiivisissa taistelijoiden riveissä. Miten arvioitte tätä kokonaisuhkaa? Kuinka paljon uhat tulevat täältä kotimaasta tai lähialueiltamme, kuinka paljon kauempaa, suomalaisiin ja Suomen kansalaisiin kohdistuvat uhat? 45 Sisäasiainministeri Päivi Räsänen: Arvoisa herra puhemies! On totta, että terrorismin uhan painopiste Euroopassa on viime aikoina tullut ikään kuin lähemmäksi Suomea ja meillä on myös nyt tutkinnassa ensimmäiset terrorismiin liittyvät rikokset. Sinänsä poliisin arvion mukaan Suomessa ei ole tarpeen muuttaa uhka-arviota terrorismin suhteen. Ja ne ryhmittymät, joita Suomessa seurataan, ovat pieniä, eikä ole tiedossa, että Suomeen tai suomalaisiin olisi kohdistunut suoranaista terrorismin uhkaa. Puhemies Eero Heinäluoma: Tämä on loppuun käsitelty. N:o 38 Outokummun irtisanomiset kysymys 46 Johanna Ojala-Niemelä /sd: Arvoisa puhemies! Yhteistoimintaneuvotteluilmoitusten tahti on lisääntynyt kiihtyvällä vauhdilla. Viikon kuluessa työntekijöitten irtisanomisista ja vähennystarpeista on ilmoittanut muun muassa Lemminkäinen, Componenta, M-real ja Ahlström. Tänään huonot uutiset rantautuivat sitten Lappiinkin. Teräsyhtiö Outokumpu ilmoitti maailmanlaajuisesti työntekijän vähennystarpeesta, joista 300 työntekijää vähennetään kotimaasta, ja suurimmat vähennystarpeet kohdistuvat nimenomaan Lappiin ja Tornion Outokummun terästehtaaseen. Outokumpu on merkittävä työnantaja Lapissa ja meillä korvaavia työpaikkoja on vähän. Kysynkin ministeri Ihalaiselta: Onko hallitus tiedostanut tämän asian ja ryhtynyt toimenpiteisiin, ja mistä saadaan uutta työtä ja kasvua? 47 Työministeri Lauri Ihalainen: Arvoisa puhemies! Tämä kysymys on tietysti tärkeä ja vakava. Meillä on liian paljon nyt pienellä aikaa ytneuvotteluja ja irtisanomisuhkia. Vaikka koko-

12 12 Torstaina /1/48 naistyöttömyys ei olisikaan kasvanut, niin kuitenkin nämä ovat huolestuttavia tietoja. Mitä tulee nyt sitten Outokumpuun ja Tornion terästehtaaseen, niin 300 ihmisen osalta on tänään ilmoitettu yt-neuvotteluja ja 200 niistä kohdistuisi Lapin alueelle. Näytti luottamusmies kertovan, että uutinen ei ihan yllätyksenä tullut, että tähän oltiin jossain määrin varauduttu sen takia, että kysyntä on ollut heikompaa kuin on ajateltu ja tämä yleinen epävarmuus maailmantaloudessa ja kaikki tämä vaikuttaa tietysti. Mutta sitten voi sanoa, että pohjoisessa ei kaikki ole ihan huonosti, että ehkä nyt Lappi laajemminkin ottaen on yksi niitä alueita, joilla Suomessa kuitenkin vielä investoidaan ehkä enempi kuin muualla, että läntisessä Lapissakin on paljon myös. Tornion terästehdas samalla laajentaa ja investoi. Nyt samalla käydään yt-neuvotteluja, ja sinne tulee aika paljon muitakin investointeja, mikä antaa mahdollisuuksia myös uuteen työhön liittyy kaivannaistoimintaan, liittyy biopuoleen ja liittyy moniin ydinvoimarakentamismahdollisuuksiin jnp. Mutta se ei lohduta niitä ihmisiä, jotka nyt ovat tämän piirissä, ja silloin nämä yhteiskunnan toimet liittyvät siihen, että meillä on instrumentteja tämän muutosturvan hoitamiseen, (Puhemies: Ja nyt aika on täynnä!) koulutus- ja työvoimapoliittisiin toimiin, ja niitä tietysti pitää täälläkin Lapissa käyttää ja varjella sitä ammattitaitoa, joka heillä on, jotta uutta työtä syntyy. Näihin toimiin me tietysti tartumme ja suhtaudumme tähän asiaan erittäin vakavasti. 48 Johanna Ojala-Niemelä /sd: Arvoisa puhemies! Tämä työttömyyden uhka on aina iso asia itse kullekin, joka sen kohtaa, ja kysymys ei ole vain tutun työyhteisön menettämisestä, vaan monesti myös toimeentulo vaikeutuu, ja kysyisinkin tuossa ministerillä jäi vähän kesken miten tämän työttömäksi joutuneen muutosturvasta ja muusta tuesta huolehditaan. 49 Työministeri Lauri Ihalainen: Valtio on varautunut tietysti tämän vuoden budjetissa ja ensi vuoden budjetissakin siihen, että meillä näihin muutosturvaan ja välittömiin koulutus- ja työvoimapoliittisiin toimiin on kohtuullisesti määrärahoja ja samoin myös näitten äkillisten rakennemuutospaikkakuntien hoitamiseen. Tänään valtioneuvosto viimeksi teki uuden päätöksen Keski-Karjalan ottamisesta tai nimeämisestä äkillisen rakennemuutoksen alueeksi sen takia, että Kiteellä lastulevytehdas lakkautettiin ja sillä alueella on riski aika suureen työttömyyteen. Nämä instrumentit ovat tällaisia, ja niitä me voimme käyttää, ja valtiovalta voi näissä toimia, mutta se ei varmaan pysty järjestämään sitten varsinaisia työpaikkoja, mutta voi olla mukana, kun sitä uutta työtä ja uutta yrittäjyyttä näille alueille myös yritetään hakea. Niissä tehtävissä valtiovaltakin tietysti on omalta osaltaan mukana niin Lapissa kuin muuallakin. 50 Simo Rundgren /kesk: Arvoisa puhemies! Outokummun merkitys Torniolle, Tornionlaaksolle, koko Lapille on erittäin merkittävä. On ollut tiedossa, että esimerkiksi tämä Itämeren niin sanottu rikkidirektiivi aiheuttaa tehtaalle usean miljoonan vuosittaisen lisäkustannuksen. Teollisuuden energiavero on asia, joka tuntuu siellä isona rasitteena. Ministeri viittasi tässä kuitenkin Lapin muihin mahdollisuuksiin, muun muassa kaivosteollisuuden osalta. Kysyn: Onko hallituksella suunnitelma pyrkiä jalostamaan nuo kaivosten, esimerkiksi rautakaivosten, tuotteet niin, että ne lähtevät maailmanmarkkinoille, eivät niin sanottuna raakarikasteena, vaan pelletteinä? Kysyn myöskin: Onko hallituksella suunnitelmia torjua näitä uhkia, jotka muodostavat siis lisäkustannuksia, joista mainitsin rikkidirektiivin ja energiaverotuksen? Puhemies Eero Heinäluoma: Ja tästä aiheesta, haluaako pääministeri? Valtiovarainministeri. 51 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen: Arvoisa puhemies! Viime viikolla palkansaajakeskusjärjestöjen ja työnantajakeskusjärjestöjen puolella saavutettu raamisopimusratkaisu oli monella tapaa hyvä, ja siinä yhteydessä valtiovalta totesi, että mikäli tuo sopimus tulee sitten lopulta syntymään ja tulee olemaan riittävän kattava, niin siinä yhteydessä hallitus on valmis tulemaan vastaan ensi vuoden alusta ottamalla käyttöön tämän energiaveroleikkurin, ja tämän vastaantulon tarkoituksena on juuri edesauttaa niiden tuotantoyhtiöiden toimintaa, jotka käyttävät paljon energiaa. Eli tämä on nyt osittain, myöskin tämä päätös, nimenomaan parttien eli työntekijöiden ja työnantajien käsissä. Joka tapauksessa hallituksen suunnitelmissa ja hallitusohjelmassa on energiaveroleikkuri. Eli jollain aikataululla tulevaisuudessa tulemme tuon energiaveroleikkurin toteuttamaan.

13 56/1/52 PTK 56/2011 vp 13 Mutta tullaanko se toteuttamaan jo ensi vuoden alussa, riippuu osaltansa työmarkkinaratkaisusta. 52 Jari Myllykoski /vas: Arvoisa puhemies! Kysyisin, onko muita vaihtoehtoja kuin nyt käytössä olevat välineet, sillä on monesti nähty, että Suomessa irtisanominen on kuitenkin matalakynnyksistä ja halpaa. Eurooppaan ja muihin Pohjoismaihin nähden Suomessa työntekijän irtisanominen on kuitenkin halpahintaista. Kysyisinkin, onko mahdollista, että voitaisiin herättää koulutus- ja erorahasto, joka yhteisvastuullisesti kerättäisiin työnantajalta niin sanottuina hyvinä aikoina, ja sitä rahaa voitaisiin sitten käyttää näitten muitten jo voimassa olevien toimien lisäksi, jolloin voitaisiin saada vielä enemmän koulutukseen ja ammatilliseen kehittymiseen ja muutokseen tukea. 53 Työministeri Lauri Ihalainen: Arvoisa puhemies! Tämä ajatus on luova ja tärkeä. Hallitusohjelmassa on samoin kuin nyt syntyneessä raamiratkaisussa maininta siitä, että valtakunnallista koulutusrahastoa kehitettäisiin siten, että siinä voisi työsuhteen aikana kertyä koulutusoikeutta, jota voitaisiin käyttää työsuhteen aikana tai työsuhteen päätyttyä oman osaamisensa ja ammattitaitonsa päivittämiseen. Tämä sisältyy myös tähän raamisopimukseen, se on meidän hallitusohjelmassamme, ja se on tärkeä instrumentti kehittää tähän suuntaan. Se toisi uuden välineen. Korostan sitä, että tämä muutosturvaidea, joka meillä nyt kuitenkin on voimassa, jota pitää kehittää, sen fiksuus liittyy siihen, että tartutaan heti, kun se irtisanomisilmoitus tulee, siihen, että saadaan se uusi polku työhön ja koulutukseen eikä jäädä odottamaan sitä irtisanomisaikaa ja sen päättymistä. Tullaan tavallaan ennakolta näitä suunnitelmia tekemään. Tällaisia malleja me tarvitsemme, työstä työhön eikä työstä työttömyyteen, näitä siltoja enempi. Tämä ajatus on juuri sarjassamme sitä, mitä meidän pitää kehittää. Puhemies Eero Heinäluoma: Kysymys on loppuun käsitelty. N:o 39 Fingridin liittymähinnoittelu ja tuulivoimarakentamisen edistäminen 54 Lars Erik Gästgivars /r: Ärade talman! Min fråga går till minister Hautala. Som det i olika utskott här i riksdagen konstaterats, går inte utbyggnaden av vindkraft framåt enligt önskad tidtabell. Ett av de största problemen är Fingrid Oyj, som med sitt monopol effektivt förhindrar små vindkraftsoperatörer att komma in på stamnätet. Detta gör man genom sin prissättning för anslutningar, när en anslutning kostar euro per vindkraftspark. Fingrid Oyj ägs till 53 procent av staten. Kommer regeringen att använda sig av ägarstyrning i bolaget för att få denna prissättning på en acceptabel nivå så att vindkraftsoperatörer med 4 6 vindkraftverk även kan börja producera förnybar energi? 55 Kehitysministeri Heidi Hautala: Arvoisa puhemies! Olen ollut tietoinen tästä ongelmasta ja käsitykseni on se, että kuitenkin näillä pientuulivoiman tuottajilla on pääsy alueellisiin verkkoihin. Tämä ei tietysti välttämättä ole ratkaisu siihen, ja voimme varmasti omistajaohjauksen kautta tunnustella sitä tilannetta, millä tavalla maksimaalisesti voisimme saavuttaa valtion asettamia, eduskunnan ja hallituksen asettamia tuulivoiman edistämistavoitteita ja tulisiko tähän tehdä muutosta. On erittäin hyvä, että Tuulivoimayhdistys ja muut tuulivoiman edunvalvojat ovat tämän asian tuoneet esiin. Lupaan tätä pohtia. 56 Mauri Pekkarinen /kesk: Arvoisa puhemies! Fingrid on jo kaiketi jonkun verran tullut vastaan, mutta edelleenkin on liittyminen todella kallista. Mutta ihan niin kun ministeri vastasi, niin nämä lähiverkot ovat tärkeässä roolissa. Mutta samalla, arvoisa puhemies, toivoisin, että hallitus ylipäänsä ryhtyisi entistä voimakkaampiin toimiin eri viranomaisten piirissä nyt nousseitten erilaisten tällaisten epäilyjen poistamiseksi. Niin liikennehallinto kuin ympäristöhallinto ja monet muutkin hallinnonalat keksivät kaikennäköisiä esteitä, joilla voidaan hidastaa tuulivoiman rakentamista. En tiedä, kenelle tämä hallituksesta kuuluu, mutta varmasti valtion omistajuudesta vastaavalle, ehkä liikenneministerille. Eikö voitaisi näitä esteitä nyt nopeammin raivata pois ja saada uutta puhdasta energiaa tilalle? 57 Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru: Arvoisa puhemies! Tämä kuuluu asuntoministerille sillä tavalla, että kaavoituksella edistetään tuulivoiman lisärakentamista, ja tätä kautta nämä kysymykset, kaavoituksen puolella näihin ongel-

14 14 Torstaina /1/58 miin liittyvät kysymykset, ovat suoraan meidän toimialaamme. Olemme nyt tämän syksyn aikana tekemässä tuulivoiman edistämiseksi ohjeita kaavoituksen puolelle, ja on jo tiedossa, että meillähän on satoja paikkoja Suomessa, joissa tuulee. Ongelma on nyt kuitenkin se, että me emme ole päässeet näissä tavoitteissamme niin nopeasti eteenpäin kuin pitäisi. Nyt tarkoituksenamme on tämän syksyn aikana käydä juuri tätä edustaja Pekkarisen esittämää keskustelua eri hallintoalojen kanssa, jotta me voimme poistaa niitä esteitä, jotka liittyvät monilta osin niin liikenteen, puolustusministeriön kuin monien muidenkin toimijoiden puolella niihin raja-aitoihin, joiden syystä ei ole sitten kaavoituksella pystytty näitä paikkoja merkitsemään. Tätä kautta olemme hyvin tietoisia näistä ongelmista, olemme niihin puuttuneet ja ensi vuoden aikana olemme viisaampia. Yhteisestä tahtotilastahan tässä pitkälti on kysymys, ja uskon, että sitä meiltä kyllä löytyy. Puhemies Eero Heinäluoma: Ja viimeinen kysymys tähän aiheeseen. 58 Marjo Matikainen-Kallström /kok: Arvoisa puhemies! Oli hieno kuulla, että ministeriössä on asetettu työryhmä tai ollaan asettamassa työryhmää poistamaan näitä erilaisia raja-aitoja. Nehän liittyvät nimenomaan hallinnollisten rajojen ylitse kulkeviin ongelmiin, ja tietysti kaavoitus siinä on se pääasiallisin syy. Mutta vielä tähän aikatauluun. Tämä mielestäni kuuluu varmaan osittain työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan, joka johtaa ja organisoi tätä. Ministeri ei ole nyt paikalla, mutta miltä se näyttää teidän ministeriöidenne kannalta, pystytäänkö saamaan tätä rajat yli olevaa toimintaa nopealla aikataululla, jotta pysymme näissä meidän tavoitteissamme? Tähänhän talousvaliokuntakin omalta osaltaan puuttui. 59 Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru: Arvoisa puhemies! Olen tietoinen siitä, että talousvaliokunta on tehnyt hyvää työtä, että olette tutkineet näitä rajaesteitä, minkä vuoksi ei ole syntynyt hankkeita Suomessa tuulivoiman edistämiseksi. Meillä on muutamia, mutta tuollaisessa isossa volyymissä näin ei ole tapahtunut. Tämän syksyn aikana me olemme käyneet asianosaisten ministerien kanssa keskustelua jo ministeriryhmätasolla, ja meillä on toimenpiteet linjattu, mitä me tulemme tekemään. Tätä työtä edistämme nyt tämän syksyn ajan, koska meidän on kerrottava kentälle, miten näissä ongelmissa selvitään. Siellä on myöskin suojaetäisyyksiä ja muutamia muita asioita, jotka pitää ratkaista. Tahtotila on se, että heti ensi vuoden alusta nämä ohjeet ovat laitettavissa kentälle menemään, mutta ei niitä ohjeita kannata laittaa, elleivät nämä isot asiat ole pois päiväjärjestyksestä, ja teemme totisesti työtä näiden asioiden korjaamiseksi. Mutta on myös hyvä todeta, että tämähän ei ole mikään helppo projekti. Jos se olisi jo tehty, niin eihän meillä olisi tätä ongelmaa käsissä. Puhemies Eero Heinäluoma: Kysymys on loppuun käsitelty. Kyselytunti on päättynyt. Ajankohtaiskeskustelu Keskustelualoite KA 2/2011 vp (Raija Vahasalo /kok ym.) 2) Koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen Puhemies Eero Heinäluoma: Puhemiesneuvoston päätöksen mukaisesti käydään ajankohtaiskeskustelu koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisestä. Esittelypuheenvuoron asiasta käyttää keskustelualoitteen ensimmäinen allekirjoittaja, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Raija Vahasalo. Muut puheenvuorot varataan P-painikkeella. Myönnän puheenvuorot harkitsemassani järjestyksessä, ja ne saavat kestää enintään 2 minuuttia. Tämän lisäksi puhemies voi myöntää 1 minuutin mittaisia vastauspuheenvuoroja. Keskusteluun osallistuu myös valtioneuvoston puolesta paikalla oleva opetusministeri Jukka Gustafsson. Keskustelu 1 Raija Vahasalo /kok (esittelypuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Koulutus- ja ammattirakenteet ovat muuttuneet perinpohjaisesti viimeisen 30 vuoden aikana. Muutos on ollut erityisen voimakas juuri Suomessa. Avoimet markkinat ja lisääntyvä kansainvälisyys tarkoittavat sitä, että vahva osaaminen pysyy keskeisenä menestyksen ehtona. Milloinkaan aikaisemmin koulutuksen taso ei ole ollut niin tärkeää kuin se on tänä

15 56/2/1 PTK 56/2011 vp 15 päivänä. Hallituksen tavoitteena onkin nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma linjaa sen, miten hallitusohjelmaa toteutetaan koulutuksen osalta seuraavan neljän vuoden aikana. Valtioneuvosto käsittelee ja päättää kesusta vuoden loppuun mennessä. Tämä keskustelu on ainoa foorumi, jolla eduskunta pääsee keskustelemaan asiasta. Tämä keskustelu on meidän ainoa mahdollisuutemme pohtia suunnitelman sisältöä. On tärkeää, että eduskunta käy syvällisen ja visioivan keskustelun osaamisen ja tutkimuksen kehittämistarpeista. Arvoisa puhemies! Maailman muuttuessa myös työssä vaadittava osaaminen muuttuu entistä vaikeammin ennakoitavaksi. Siinä sivussa muuttuvat myös koulutustarpeet. Vanhoja ammatteja katoaa ja uusia syntyy. Tärkeimmät uuden ajan kansalaistaidot ovatkin uteliaisuus, aktiivisuus, vuorovaikutustaidot sekä kyky ratkoa ongelmia ja seuloa laajoja tietomassoja. Koulutuksen ja työelämän yhteyksien vahvistamisenkin kannalta keskeistä on, että yrittäjyyskasvatusta, työelämäyhteistyötä ja -tietoutta kehitetään kaikilla koulutusasteilla. Kun työelämä ja maailma muuttuu nopeasti, on tärkeää, että myös koulutusjärjestelmämme pystyy vastaamaan muutoksiin. Meidän tulee olla ketteriä, joustavia ja pystyä mukautumaan. Ja tässä suhteessa olisin kaivannut suunnitelmalta enemmän visioita ja enemmän katsetta tulevaisuuteen. Kukaan ei odota, että Nokian kännyköitä muotoillaan puukolla veistellen. Kukaan ei odota, että Angry Birdsin pelimaailmoja suunnitellaan liitutaululla. Onko koulu yhteiskunnan ainoa paikka, jossa eletään vielä liidun ja liitutaulun varassa? Siinä tilassa kuitenkin ovat monet koulumme. Juuri ne yhteiskunnan laitokset, joiden pitää kasvattaa lapsemme tulevaisuuteen, ovat pahiten jääneet jälkeen kehityksestä. Digitaalisuus on läpäissyt koko yhteiskunnan. Jätämme veroilmoituksemme netissä, katsomme ajoreittimme kännykästä, ostamme teatterilippumme sähköisesti. Muutamien vuosien päästä paperille painettuja kirjoja on vaikea saada. Siitä huolimatta kesussa ei puhuta koulujen ja koulutuksen digitalisoitumisesta. Arvoisa puhemies! Suomella ei ole osoittaa valtavia resursseja koulutukseen ja innovointiin. Siksi resurssit pitää osata käyttää parhaalla mahdollisella tavalla. On keskeistä, että kaikki päällekkäisyydet, jotka syövät resursseja monelta muulta hyvältä asialta, minimoidaan. Kesussa on nostettu esiin koulutuksellinen tasa-arvo. Se on tärkeä tavoite. Se on edellytys väestön koulutustason nostamiselle. Kouluilla pitää olla mahdollisuudet tämän tavoitteen toteuttamiseen. Esimerkiksi juuri digitalisaatiossa perheiden edellytykset ovat täysin erilaisia. Toisille lapsille digitaalisen maailman tablettitietokoneet ja älykännykät ovat itsestäänselvyyksiä kuulin juuri tositarinan lapsesta, jonka mielestä painettu sanomalehti oli rikki oleva lukulaite. Toiset lapset eivät ole edes nähneet lukulaitetta. Näitäkin eroja koulun pitää pystyä tasaamaan. Kaikki oppilaat eivät ole samanlaisia. Meidän pitää pystyä vastaamaan erilaisuuden tarpeisiin. Kesussa yksilöt ja yksilöllisten tarpeiden turvaaminen ovat valitettavasti kuitenkin jääneet takaalalle. Koulutuksellinen tasa-arvo tarkoittaa sitä, että jokainen oppilas saa mahdollisuuden koetella kykyjään ja kehittyä huippuunsa yksilöllisesti. Vain tällä tavoin Suomen kaikki resurssit osaamisessa saadaan kanavoitua yhteiseksi hyväksi. Arvoisa puhemies! Kun toimintaympäristö muuttuu, hyvän ja monipuolisen pohjakoulutuksen rooli korostuu entisestään. Koulutus luo pohjan elinikäiselle oppimiselle. Kaikki osaaminen lähtee varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta. Tärkein lahja, jonka voimme lapsillemme antaa, on into oppia. Pidän erittäin tärkeänä sitä, että kuten hallitusohjelmaankin on kirjattu varhaiskasvatuslain valmisteluun ja hallinnon siirtoon ryhdytään opetus- ja kulttuuriministeriössä erittäin pikaisesti. Valmista pitää syntyä niin, että hallituksen esitys varhaiskasvatuslaiksi annetaan eduskunnalle viimeistään keväällä Perusopetuksen osalta on tärkeä jatkaa opetuksen laadun kehittämishanketta. Olemme jakaneet suunnattuja valtionavustuksia muun muassa ryhmäkokojen pienentämiseen. Siinä on saatu hyviä tuloksia ja toimintaa pitää jatkaa. Toisen asteen koulutuksessa on keskeistä korostaa lukiokoulutuksen ylioppilastutkinnon ja ammatillisen tutkinnon kehittämistä erillisinä asioina. Tarvitaan sen selkeyttämistä ja kirkastamista, miten yleissivistävä lukiokoulutus ja vahva ammatillinen osaaminen tukevat toisiaan erillisinä opintopolkuina, vaikka yhteistyötä tehdäänkin. Kun koulutuksen sisältöä ja rakennetta kehitetään, sen tulee tapahtua koulutusmuotojen omista päämääristä käsin.

16 16 Torstaina /2/2 Viime hallituskaudella asetettu laaja-alainen lukiotyöryhmä onnistui hyvin työssään, jonka tuloksena syntyi lukuisia ehdotuksia. Ne olisikin syytä ottaa kesussa paremmin huomioon. Keskeisiä lähtökohtia lukiokoulutuksen kehittämiselle tulee olla yleissivistävyyden ja laadun vahvistaminen, lukiokoulutuksen nykyaikaistaminen ja lukiokoulutuksen profiilin kirkastaminen. Kun lukiokoulutuksen rahoitusperusteita uudistetaan, lukioiden ja ammatillisten oppilaitoksien rahoitus on pidettävä erillään. Lukioilla on kiire. Lukioiden uudistamisen ja kehittämisen vuoro on nyt. Arvoisa puhemies! Kesussa on keskeistä tuoda selkeästi esille yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erot. Niiden kehittäminen jatkuu siis duaalimallin pohjalta. Yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on molemmilla selkeät omat tehtävänsä, jotka perustuvat toisistaan poikkeaviin tutkintoihin, tutkintonimikkeisiin ja tehtäviin. Suomalaisten osaamistaso on pidettävä korkealla. Maisteritutkinto tulee edelleen säilyttää ensisijaisena yliopistotutkintona. Yliopistouudistuksella saatiin aikaiseksi kehittämiseen suunta. Linjaa on jatkettava. Uudet innovaatiot eivät synny suljetussa yhteiskunnassa. Suomeen tarvitaan lisää koulutusalat ylittävää monialayhteistyötä. Suomeen tarvitaan lisää kansainvälistä opetusta ja tutkimusta. Yliopistojen on panostettava entistä selkeämmin omiin vahvuusalueisiinsa. Meille ei riitä kilpailu ja menestys maakunnallisessa ja kansallisessa sarjassa, meidän pitää saavuttaa osaamisen kansainvälinen huipputaso myös korkeimman koulutuksen ja tutkimuksen saralla ja houkutella sillä maahan uusia kansainvälisiä osaajia. Suomalainen koulutus on kysyttyä maailmalla. Suomalaisen koulutuksen ihmeestä puhutaan alan kansainvälisissä konferensseissa ja julkaisuissa. Meillä on koulutuksen ja koulutusosaamisen viennin kehittämisessä vielä paljon käyttämätöntä potentiaalia. Tämä kansainvälinen maine ja osaaminen tulee jatkossa hyödyntää nykyistä tehokkaammin. Arvoisa puhemies! Kaikkialla maailmassa koulutus nähdään menestykseen vievän polun kivetyksenä. Esimerkiksi Etelä-Koreassa jonka edustajat muuten aamulla kävivät luonani vierailulla opettajia kutsutaan kansakunnan rakentajiksi. Meillä on ollut onni edetä kehityksen kärjessä. Onni ilman työtä ei kuitenkaan ole pysyvää. Koulutuksen kehittämissuunnitelma on hyvin tärkeä osa sitä työtä, jolla muutamme polut väyliksi ja lupaukset todeksi. Siksi suunnitelman luonnos ansaitsee hyvän keskustelun myös täällä eduskunnassa. Myös meidän pitää ansaita nimitys kansakunnan rakentajina ja tulevaisuuteen katsovina kehittäjinä. Puhemies Eero Heinäluoma: Siirrytään keskusteluun. Ensimmäinen puheenvuoro, edustaja Tuula Peltonen, 2 minuuttia. 2 Tuula Peltonen /sd: Arvoisa puhemies! Kehittämissuunnitelma katsoo kauas tulevaisuuteen, ja mikä olisikaan tärkeämpää kuin turvata tasavertainen mahdollisuus oppimiseen. Silloin on kyllä ihan pakko puhua ryhmäkoosta, ja kesun tärkeimpiä linjauksia onkin opetusryhmäkokojen pienentämiseen suunnatut toimet. Nyt myös budjetissa on luvassa 50,5 miljoonaa euroa ryhmäkokojen pienentämiseen. Tämän lisäksi kesu linjaa hyvin myös tarpeen selvittää ryhmäkoon vaikutus oppimiselle ja edelleen tarpeen ryhmäkoon määrittämiseksi lailla. Tietoa ryhmäkoon merkityksestä oppimiselle kyllä varmasti löytyy tutkimuksista, ja esimerkiksi OAJ on ansiokkaasti puhunut tämän ryhmäkoon pienentämisen puolesta. Nyt tässä kesussa nimenomaan on haluttu siihen ohjata toimia, koska me kaikki tiedämme sen, että pienessä ryhmässä oppiminen on helpompaa ja silloin nämä toimintaympäristön haasteet on helpommin huomioon otettavissa. Nyt myös ensimmäistä kertaa halutaan opetuksessa ottaa huomioon nimenomaan nämä toimintaympäristön haasteet todella. Tämä on suuri muutos, suuri parannus perusopetukseen ja vaatii tietenkin valtionosuusjärjestelmän muutosta. Kun me nyt sitten näillä toimenpiteillä pystymme ottamaan huomioon rahoituksessa nämä muuttuvat indikaattorit siellä toimintaympäristössä, esimerkiksi maahanmuuttajien määrä tai aikuisväestön koulutustaso tai työttömyysaste, niin silloin olemme jo paljon pidemmällä siinä työssä, että voimme turvata sitä opetuksen laatua ja koulutyön turvallisuutta. 3 Inkeri Kerola /kesk: Arvoisa herra puhemies! Tämä hallitus on linjannut omassa ohjelmassaan, että suomalaiset on maailman osaavin kansa vuoteen 2020 mennessä. Tämä kehittämissuunnitelma ulottuu vuoteen 2016, joten todella kova työ on sillä viimeisen neljän vuoden halli-

17 56/2/4 PTK 56/2011 vp 17 tuksella saada ohjelman tavoitteet kurottua umpeen. Kovimmalla kouralla mielestäni tässä kehittämissuunnitelmassa käydään juuri koulutuksen kimppuun, niin kuin koko hallituksen ohjelmassakin. Ammattikorkeakouluverkoston harvennus aloitetaan pohjoisesta alkaen. Muutamia prosenttilukuja ihan esimerkinomaisesti tästä. Alasajojärjestys on siis kylmän keskittävä. 10 prosenttia vähintään seuraavilla paikkakunnilla on tämä leikkauksen suuruus: Kemi Tornio miinus 38,1, Keski-Pohjanmaa miinus 25,7, Saimaa miinus 17,6, Jyväskylä miinus 16,4, ja tätä rataa kierretään Suomea yltympäriinsä. Sen sijaan eteläinen Suomi jää lähes koskemattomaksi alueeksi: täällä menetetään aloituspaikkoja vain hitusen yli 2 prosenttia, Haaga-Helia miinus 2,3, Laurea miinus 2,1 jne. Tämä sama linja mielestäni jatkuu lukiokoulutuspuolella. Valtionosuusjärjestelmähän on sellainen, jolla voidaan lukioverkkoa harventaa tosi radikaalisti. Ja ettei hallitus joutuisi näitä temppuja tekemään, niin valtionosuuksillahan säädellään niin, että kuntapäättäjät joutuvat tekemään kunnissansa lukioverkon harvennuksen, joka mielestäni lyö erittäin pahasti korville tätä maailman suurta koulutustavoitetta suomalaisten osalta. Puhemies Eero Heinäluoma: Paikalta käytetään nämä puheenvuorot, ja aikaraja on 2 minuuttia. Vastauspuheenvuorot: 1 minuutti. 4 Mika Niikko /ps: Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmaan on kirjattu opintotuen indeksiin sitominen alkaen, mikä on kiitettävä ja pitkävaikutteinen kohennus opiskelijoiden toimeentuloon. Indeksiin sitomisen toteuttaminen on turvattava, sillä opintotuen taso heikkenee jatkuvasti ja opiskelijoiden ostovoima on jo nykyisellään heikko. Opiskelijoiden toimeentulosta huolehtiminen johtaa tarpeettoman työssäkäynnin vähenemiseen tai nopeampaan valmistumiseen ja pidempiin työuriin. Arvoisa puhemies! Opiskelijat keräsivät ennen vaaleja ehdokkaiden mielipiteet opintotuen sitomisesta indeksiin opintoraha.fi -sivustolle. Valituista kansanedustajista 144 sitoisi opintorahan kansaneläkeindeksiin jo Vasemmistoliitosta, vihreistä, Suomen sosialidemokraateista ja RKP:sta sekä kristillisdemokraateista yhtä kansanedustajaa lukuun ottamatta kaikki vastauksen antaneet valituksi tulleet kansanedustajat lupasivat korottaa opintotuen indeksiin alkaen. Olisi oikeudenmukaista, että myös opiskelijoiden toimeentulo seuraa hintojen kehitystä. Opintorahan ostovoima on heikentynyt 13 prosenttia vuodesta 1992, jolloin nykyinen opintotukijärjestelmä luotiin. Arvoisa ministeri Gustafsson: Miksi opiskelijat ja erityisesti nuoret eivät voi luottaa kansanedustajien sanaan? Miksi opintotukea ei koroteta ennen kuin vasta aivan vaalikauden lopussa ? 5 Erkki Virtanen /vas (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä kokonaisuudessaan on kannattanut, kannattaa edelleenkin opintotuen sitomista indeksiin vuoden 2012 alusta lähtien. 6 Anni Sinnemäki /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Me elämme taloudellisesti hyvin vaikeita aikoja, ja olen itse ainakin hyvin tyytyväinen siihen, että tällä eduskuntakaudella, jolloin julkisessa taloudessa tehdään myös säästöjä, olemme pystyneet hallitusohjelmassa lupaamaan opiskelijoille sen, mistä vaaleissa paljon keskusteltiin, eli että myös opintotuki sidotaan indeksiin. 7 Mika Niikko /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Vastauksena edustaja Sinnemäelle: Eivätkö opiskelijatkin elä erittäin vaikeita taloudellisia aikoja nyt, kun kansantalous heikkenee ja ostovoima heikkenee? Ja eivätkö vihreät myös antaneet vaalilupauksen, että opintotuki sidotaan indeksiin? Täältä löytyy muun muassa varmasti teidänkin nimenne, jos tätä listaa katsotaan. 8 Anni Sinnemäki /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kyllä. Monet opiskelijat elävät taloudellisesti hyvinkin tiukassa tilanteessa. On onneksi hyvä, että vihreät ovat toimineet opiskelijoiden toimeentulon puolesta myös edellisellä hallituskaudella, jolloin opintorahaa korotettiin, opiskelijoiden tulorajoja korotettiin, joka, totta kai, helpottaa sitä, että opintorahan ja työn yhteensovittaminen on helpompaa kuin se oli sitä ennen. Opiskelijoiden asumislisän osalta linjattiin, mikä oli mielestäni tosi iso ja käytännöllinen parannus, että opiskelijoiden asumislisä ei

18 18 Torstaina /2/9 ole riippuvainen puolison tuloista tai mahdollisen kämppiksen tuloista, ja myös opiskelijoiden sairauspäivärahakäytäntöjä tehtiin oikeudenmukaisiksi. Eli nämä ovat niitä uudistuksia, joita vihreät ovat ajaneet jo tähän mennessä opiskelijoiden tilanteen helpottamiseksi. 9 Eila Tiainen /vas: Arvoisa puhemies! Mielestäni on oikein hyvä, että koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa lisätään työelämän tuntemusta ja käytäntöjä. Hieman kuitenkin kummeksun sitä, että yrittäjäkoulutus kuuluisi peruskoulujen tai edes lukioidenkaan opetussuunnitelmaan, kun siellä nykyisin ei ole mielestäni riittäviä eväitä kansalaiskasvatuksen ja yhteiskunnallisen osallisuudenkaan saralla. Näitä mielestäni tulisi demokratiakasvatuksen otsakkeen alla korostaa. Työurien pidentämisen suhteen on haluttu lyhentää tutkinnon suorittamiseen käytettyjä aikoja, mutta onko tässä otettu huomioon sitä, että opiskelijat eivät yleensä varsinaisesti siirry työelämään vaan ovat jo työelämässä opintojensa ohessa, siksi että opintotuki on vähän riittämätön, tai itse asiassa aika paljonkin? Näistä töistä suuri osa on palkattomia tai alipalkattuja harjoitteluja, jotka eivät paranna opiskelijan toimeentuloa, mutta ne vääristävät työmarkkinoita, koska vaativiakin asiantuntijatehtäviä teetetään alipalkatuilla opiskelijoilla. Yleisesti luonnoksessa nähdään ongelmana se, että opintoaikojen pituus liittyy siihen, että opiskelijat tekevät töitä näitten opintojen ohessa turvatakseen toimeentulon, mistä tässä äsken oli juuri puhetta. Ohjelmaluonnoksessa esitetään tavoitteeksi, että opintolaina ja opintoraha riittäisivät perustoimeentuloon. Tämä tavoite ei korjaa ongelmaa, koska opiskelijat yleensä välttävät ottamasta lainaa ja joutuvat sen takia menemään töihin. Suomessa ei tietenkään ketään voi pakottaa ottamaan lainaa ja elämään velaksi, ja tämän pitäisi olla myös opintotuen ja opintourien kehittämisen periaatteena. Se, että se opintotuki on sidottu indeksiin, on hyvä asia. Olisimme toivoneet kyllä, että se olisi tapahtunut jo ensi vuoden alusta. Olen sitä mieltä myös, että opintotuki tarvitsisi tasokorotuksen. 10 Mikaela Nylander /r: Värderade talman! Jag tycker att en viktig princip framgår med önskvärd tydlighet ur det här viktiga dokumentet som vi får diskutera här i dag, och det är att skapa jämlika förutsättningar för samtliga barn i Finland via en god utbildning. Den här rollen blir viktigare hela tiden. Mutta sitten löytyy paljon muita hyviä asioita tässä hyvin tärkeässä dokumentissa. Puhutaan tuntijaon uudistamisesta, ja viime kaudellahan tehtiin jo aika mittava selvitystyö tässä. Minä mietin, mitä tulee tapahtumaan tässä tuntijaon uudistamisessa nyt valinnaisuudelle, koska siinähän oli aika laaja valinnaisuus, mikä oli mielestäni aika hyvä asia, jos ajatellaan juuri tätä, että luodaan tasapuolisia edellytyksiä kaikille lapsille. Mitä tulee tapahtumaan tälle asialle tuntijakouudistuksessa? Sitten olen sitä mieltä, että on erittäin tärkeätä, että pidämme kiinni duaalimallista kaikilla koulutusasteilla. Varsinkin nyt, kun toinen aste elää murrosvaihetta, mielestäni on äärimmäisen tärkeä tunnustaa ja tunnistaa, että näillä, lukiokoulutuksella ja ammatillisella koulutuksella, on erilaiset koulutuspoliittiset tehtävät ja tästä on pidettävä kiinni. Varhaiskasvatus ja päivähoito ovat siirtymässä OKM:lle, mikä on mielestäni aivan oikea askel. Moni kunta on jo tehnyt tätä, mutta pohdin, mitä tulee tapahtumaan lainsäädännölle. Tuleeko lainsäädäntö myös tulevaisuudessa sallimaan kunnille tämän mahdollisuuden valita, mille alueelle tai mille sektorille tämä vastuu kuuluu? Sitten viimeisenä asiana haluaisin vielä nostaa esiin lukiokoulutuksen uudistuksen, ja mielestäni olisi äärimmäisen tärkeätä, että tämä työ käynnistetään mahdollisimman pian. (Puhemies: Ja nyt on aika!) Tässä kun uudistetaan lukiokoulutusta ja katsotaan tätä verkostoa, niin ilman muuta tulisi lähteä siitä, että taataan tämä alueellinen saatavuus. 11 Satu Haapanen /vihr: Arvoisa puheenjohtaja! On tärkeää, että muistamme, mitkä ovat meidän koulutuksemme perusarvot. Ne ovat tasa-arvoisen koulutuksen tarjoaminen eri puolilla Suomea, ne ovat meidän työelämän tarpeemme, että saamme osaajia nyt ja vastaisuudessakin, sekä tietynlainen valinnanvapaus, että opiskelija saa myöskin määrätä itse, mitä hän elämällään tekee. Tämä kesu, mistä nyt tänään keskustellaan, sisältää paljon hyviä elementtejä. Se sisältää myöskin joitakin ongelmallisia elementtejä, joista nostaisin nyt esille ensin korkeakoulutuksen. Itse kaipaisin tähän vielä hieman konkreettisempia

19 56/2/12 PTK 56/2011 vp 19 näkymiä ja ehdotuksia ja ajatuksia korkeakoulutukseen liittyen, esimerkiksi siitä, mitä tarkoittaa opiskelijavalinta, jos se silloin kohdistetaan uusille opiskelijoille. Ongelmallisena pidän myös hieman tätä toisen asteen koulutusta, joka täällä kirjauksessa on hieman epäselvästi. Myös me vihreät olemme vahvasti duaalimallin kannalla ja näitten koulutusjärjestelmien kehittämisen kannalla. Lukion opetussuunnitelmauudistus täytyy tehdä opiskelijoita kuullen vastaten nykyajan haasteisiin tietotekniikkaa kehittämällä, niin että ne kirjoitukset voidaan todellakin sitten kirjoittaa sähköisesti, toivottavasti ei seuraavilla vuosikymmenillä vaan jo tämän vuosikymmenen aikana. Se edellyttää myös opettajien koulutusta ja materiaalia. Tärkeää on maahanmuuttajien koulutus, ja tähän tämä kesu antaa hyviä eväitä. On tärkeää, että me saamme kaikki ihmiset osaksi rakentamaan tätä yhteiskuntaa, ja siksi tämä valmistava vuoden koulutus lukioon on erittäin hyvä asia, samaten kielikoulutukseen panostaminen. Aktiivisen kansalaisuuden tukeminen on hyvin keskeinen osa (Puhemies: Nyt on aika!) tätä. Sitä tuemme ja kannustamme. Puhemies Eero Heinäluoma: Seuraava puheenvuoro, edustaja Palm, sen jälkeen ministeri Gustafsson. 12 Sari Palm /kd: Arvoisa puhemies! Taloudellisesti vaativina aikoina, kun resursseja joudutaan leikkaamaan, kuten esimerkiksi nytkin, selkeästi arkeen vastauksia tuovat kirjaukset tyydyttävät. Kesua lukiessa kaipaa tarkkoja aikatauluja uudistusten läpivienneille, tällaisia esimerkiksi varhaiskasvatuslain, perusopetuksen tuntijakouudistuksen tai lukiouudistuksen osalta. Hallitusohjelmassa on kirjaus, jossa todetaan tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisen vahvistamisesta. Tavoite on tärkeä ja näyttäytyy kesussa liian latteasti. Kesussa tulee näkyä kunnianhimoiset tavoitteet perusopetuksen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämisestä ja lukiotason ja ylioppilaskirjoitusten tietoteknisen kehittymisen tulevaisuudesta. Suomi voi palata tietotekniseen kärkeen nimenomaan tulevien polvien ja koulutuksen kautta. Tältä osin opettajien täydennyskoulutusta ja työvälineitä tulee pitää pinnalla muutenkin kuin hyvän tahdon eleenä. Yrittäjyyskasvatusta tulisi nostaa esille koulutussuunnitelmaan vahvemmin. Perusopetuksen tuntijakouudistuksen osalta tulee noudattaa hallitusohjelmakirjausta, ja kesusta puuttuu arvokasvatus. Lukiota ja ammatillista koulutusta tulee pääsääntöisesti kehittää erillisinä. Lukioiden alueellista saavutettavuutta voidaan vahvistaa yhteistyöllä, ja on pidettävä mielessä se, että perusopetuksen laatua on myös se, että perusopetuksella ja lukioilla on yhteisiä opettajia. Toisen asteen opintojen menestymiseen vaikuttaa myös opinto-ohjaus ja opiskeluhuolto. Näiden asioiden tulee näkyä vahvasti koulutuksen tulevaisuudessa. Ja viimeksi vielä: kaipaan myös koulutus- ja nuorisotakuusta kesun tyyppistä samanlaista suunnitelmaa tulevaisuuteen. Puhemies Eero Heinäluoma: Sitten ministeri Gustafsson, 5 minuuttia. 13 Opetusministeri Jukka Gustafsson: Arvoisa puhemies! Ihan alkuun tästä prosessista jatkon suhteen. Marraskuun 19. päivä sivistyspoliittisen ministerivaliokunnan on tarkoitus saada tämä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma valmiiksi, jotta se voidaan sitten joulukuussa valtioneuvostossa käsitellä ja hyväksyä. Ja koen nyt täällä käytetyt hyvät puheenvuorot sen luontoisina, että niitä pyritään nyt jatkokäsittelyssä ottamaan huomioon. Koen tämän näin eduskunnan lähetekeskusteluna, minkä vuoksi en lähde yksittäisiä edustajien puheenvuoroja yksityiskohtaisesti kommentoimaan. Tämä ei kuulu minun mielestäni nyt tähän tilanteeseen. Mutta katson ehkä velvollisuudekseni kuitenkin sen kaltaisia periaatteellisia kannanottoja, jotka koen ehkä nyt itselleni tässä tilanteessa tärkeiksi, lyhyesti kommentoida, etten täällä nyt turhaan istu. Mutta kaikki laitetaan ylös, mitä täällä sanotaan. Tämä nyt ei tietystikään tarkoita sitä, että kaikki esitykset olisivat sitten kesussa sisällä, sen te ymmärrätte, vaan ne tietysti sitten siivilöidään ja arvioidaan. Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja totesi tietynlaisena puutteena tässä kohtaa sen, että tämä digitaalisuus noin laajasti ymmärrettynä on ehkä ohuesti tämänhetkisessä esityksessä. Sitä varmaan on syytä vahventaa, vaikka sieltä löytyy kannanottoja sen suhteen, että pitäisi monipuolistaa näitä oppimisympäristöjä ja ottaa enemmän tieto- ja viestintätekniikka huomioon.

20 20 Torstaina /2/14 Sitten se, mikä minusta on tärkeä asia siitä huolimatta, että me joudumme tämän ankaran valtiontalouden velkaantumiskehityksen takia tekemään myöskin säästöjä. Minä otan opetusministerinä ihan tosissani tämän, että me vahvennamme asemaamme kohti vuotta 2020, että me olemme osaavin kansa. Koko kansan koulutustasoa pyrimme tietoisilla toimilla nostamaan, ja jos luette ajatuksella kesun, niin tämä näkemys vahvistuu. Siellä on kirjoitettu erittäin hyvin jo nyt sisälle tämä tasa-arvoajattelu ja se, että opetuksen laatua kaikilla koulutuksen tasoilla nostetaan eri keinoin. En käy niitä nyt tässä luettelemaan. Ne tulevat osaksi tuloksellisuusrahoitusta lukioon, ammatilliseen koulutukseen, ammattikorkeakouluihinkin. Edustaja Kerola otti tämän ammattikorkeakoulu-uudistuksen ja aloituspaikkavähennyksen esille. Toteaisin nyt tässä yhteydessä vaan sen, että tämä ikäluokkakehitys on vaikuttanut siihen, että aloituspaikkoja voidaan vähentää ja on tarkoituksenmukaista vähentää, ja sitten on vahvasti otettu huomioon tämä työvoimatarpeen kehitys. Ja sanon edelleen sen, että Pohjois-Suomen, Lapin, Pohjois-Karjalan kohdalta esimerkiksi korkea-asteen kohdalta nuorten mahdollisuudet saada opiskelupaikka paranevat suhteessa aiempaan tilanteeseen. Näin se on. Tämä on todistettavissa, sanotaan näin. Sitten sellainen asia, mikä tuli muutamien edustajien puheenvuoroissa esille. Kun mielestäni ihan oikein perätään sitä, että lukiolla on yleissivistävä tehtävä, näin on. Ammatillisella koulutuksella on ammatillisen koulutuksen tehtävä, ammatillisen tutkinnon suorittaminen. Mutta kyllä minä haluan muistuttaa nyt eduskunnalle siitä, että tämä yhteistyö oppilaitosten välillä se on nuorten etu, se on työelämän etu. Se ammattitaito ja osaaminen, mitä tulevaisuuden yhteiskunnassa tarvitaan, vaatii laajempaa ammattiosaamista. Ja sen takia minun on syytä ihan opetusministerinäkin ottaa tosissaan olemassa olevan lukiolain ja ammatillisen koulutuksen lain sisältö. 5 :ssä todetaan lukiolain kohdalla: "Koulutuksen järjestäjän tulee olla yhteistyössä alueella toimivien lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja muun koulutuksen järjestäjien kanssa." Sama, aivan identtinen lainsäädäntökohta on laissa ammatillisesta koulutuksesta: "Koulutuksen järjestäjän tulee olla yhteistyössä alueella toimivien ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja muun koulutuksen järjestäjien kanssa." Että jos kesuun on nyt kirjoitettu hallitusneuvottelujen, -ohjelman pohjalta, että nuorten kannalta on lukiolaisen mahdollisuus suorittaa opintoja ammatillisen koulutuksen puolelta, se rikastuttaa hänen tulevaisuuttaan, opitun hyväksi lukemista ja toisin päin. Minä toivon nyt tämmöistä analyyttisempaa otetta kansanedustajilta, kun me keskustelemme suomalaisen nuoren tulevaisuudesta ja siitä, mitä tulevaisuuden työelämä häneltä vaatii ja odottaa. Puhemies Eero Heinäluoma: Tässä taitaa olla tarvetta vastauspuheenvuorokierrokseen. Pyydän niitä, jotka haluavat minuutin mittaisen vastauspuheenvuoron, painamaan V-painiketta ja nousemaan seisomaan. 14 Kimmo Kivelä /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Totta kai ymmärretään, että tiukkoina taloudellisina aikoina on säästettävä. Monet säästötavoitteet vain ovat sellaisia, että sahaamme omaa oksaamme. Kysyn: Onko opetusministeriössä vakavasti pohdittu ammattikorkeakoulujen säästöjen yhteydessä, onko mahdollista asteittain luopua kokonaan ylemmistä ammattikorkeakoulututkinnoista, niin sanotuista ammattikorkeakoulun maisteritutkinnoista? (Raija Vahasalo: Ei ne ole maisteritutkintoja!) Hyvin pitkälti työelämä ei niitä arvosta, ja ne eivät ole millään tapaa rinnasteisia tiedekorkeakouluissa suoritettuihin tutkintoihin. 15 Tuomo Puumala /kesk (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Aivan ensimmäisenä täytyy vastata edustaja Virtaselle tai esittää hämmennys siitä, mahtaako sieltä vasemmistoliiton loppuryhmältä tulla jonkunasteinen varjobudjetti, kun ilmoititte, että vasemmistoliiton mukaan opintotuki sidotaan indeksiin. (Erkki Virtanen: En minä ole niin ilmoittanut!) Odottelemme vaihtoehtoa. Tarkistakaa eduskunnan pöytäkirjasta. Mutta sitten, ministeri, te valitsette koulutuksen, teidän hallituksenne valitsee koulutuksen keskeiseksi säästökohteeksi. Sen koulutuksen sisällä te valitsette ammattikorkeakoulut keskeiseksi säästökohteeksi. Ensin hallitusohjelmassa 51 miljoonaa, ja kun sitten vähän paperipinoja plärätään, niin, hups, se olikin 126 miljoonaa. No, sitten te vielä kohdistatte sen säästön niin, että se leikkaa eniten alueiden ja maakuntien Suomea. Te keskitätte, ja se on ideologinen va-

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus 3. 4.5.2011/18 Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011 EDUSKUNNAN VIIKKO Toimittanut eduskuntatiedotus SISÄLLYSLUETTELO Muuta.................... 41 MUUTA Tiistai 3.5.2011 Valiokuntien vaaleissa

Lisätiedot

Määrärahan osoittaminen Itämeren suojeluun. Eduskunnalle

Määrärahan osoittaminen Itämeren suojeluun. Eduskunnalle Tarkistettu versio 2.0 TAA 60/2011 vp - Lauri Heikkilä /ps ym. Määrärahan osoittaminen Itämeren suojeluun Eduskunnalle Saukonojan vesiosuuskunta suunnittelee ja toteuttaa paineviemärin Liedossa Saukonojan

Lisätiedot

103. PERJANTAINA 7. MARRASKUUTA 2008

103. PERJANTAINA 7. MARRASKUUTA 2008 PTK 103/2008 vp 103. PERJANTAINA 7. MARRASKUUTA 2008 kello 13.01 Päiväjärjestys Ilmoituksia 1) Hallituksen esitys käräjäoikeuksien kokoonpanoa koskevien säännösten uudistamiseksi... 3 Hallituksen esitys

Lisätiedot

Torstai kello ; ;

Torstai kello ; ; PUHENJOHTAJANKAPALE/ASUURI VALIOKUNTA Torstai 8.12.2011 kello 12.00-13.15; 13.45-14.15; 15.00-16.100 Läsnä nimenhuudossa pj. vpj. vpj. jäs. Miapetra Kumpula-Natri /sd Antti Kaikkonen /kesk Annika Lapintie

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna!

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Ensi vuotta käynnistämme innolla vapaaehtoistoiminnan juhlavuotena. Kutsumme sinutkin mukaan yhteiseen

Lisätiedot

73. PERJANTAINA 20. HEINÄKUUTA 2012

73. PERJANTAINA 20. HEINÄKUUTA 2012 PTK 73/2012 vp 73. PERJANTAINA 20. HEINÄKUUTA 2012 kello 10.00 Päiväjärjestys Ilmoituksia Ainoa käsittely 1) Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle Euroopan rahoitusvakausvälineen varainhankinnalle myönnettävästä

Lisätiedot

Määrärahan osoittaminen Raukkalan kylän paikallistien liikenneturvallisuuden parantamiseen Liedossa

Määrärahan osoittaminen Raukkalan kylän paikallistien liikenneturvallisuuden parantamiseen Liedossa Tarkistettu versio 2.0 TAA 59/2011 vp - Lauri Heikkilä /ps ym. Määrärahan osoittaminen Raukkalan kylän paikallistien liikenneturvallisuuden parantamiseen Liedossa Eduskunnalle Varsinais-Suomessa sijaitsevan

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

15. PERJANTAINA 27. HUHTIKUUTA 2007

15. PERJANTAINA 27. HUHTIKUUTA 2007 PTK 15/2007 vp 15. PERJANTAINA 27. HUHTIKUUTA 2007 kello 13 Päiväjärjestys Ilmoituksia Ulkopuolella päiväjärjestyksen 1) Valtioneuvoston tiedonanto 19.4.2007 nimitetyn pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen

Lisätiedot

Valittu kansanedustaja, joka oli poissa äänestettäessä lisäydinvoimasta 1.7.2010 Yhteensä 1 kansanedustaja

Valittu kansanedustaja, joka oli poissa äänestettäessä lisäydinvoimasta 1.7.2010 Yhteensä 1 kansanedustaja Valitut kansanedustajat, jotka äänestivät lisäydinvoimaa vastaan 1.7.2010 Yhteensä 37 kansanedustajaa SDP Helsinki Tuomioja Erkki SDP Häme Filatov Tarja SDP Keski-Suomi Huovinen Susanna SDP Kymi Kiljunen

Lisätiedot

Eduskunnalle. LAKIALOITE 155/2005 vp. Laki perusopetuslain 37 :n ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Eduskunnalle. LAKIALOITE 155/2005 vp. Laki perusopetuslain 37 :n ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta LAKIALOITE 155/2005 vp perusopetuslain 37 :n ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnalle Suomen tulevaisuus rakentuu korkeatasoisen ja kattavan koulutuksen sekä osaamisen varaan. Koulutukseen

Lisätiedot

Liite 5 Yhteenveto vuoden 2011 eduskuntavaaleja edeltäneestä kyselystä

Liite 5 Yhteenveto vuoden 2011 eduskuntavaaleja edeltäneestä kyselystä Liite 5 Yhteenveto vuoden 2011 eduskuntavaaleja edeltäneestä kyselystä Ehdokkaiden suhtautuminen pakolliseen ruotsin kieleen YLE vaalikone Yhteenvedossa kaikki ne kansanedustajaehdokkaat, jotka tulivat

Lisätiedot

Päivi Lipponen /sd (6 osittain, 7 12 ) Jari Myllykoski /vas (1 7 ) Sirpa Paatero /sd Arto Pirttilahti /kesk Juha Sipilä /kesk

Päivi Lipponen /sd (6 osittain, 7 12 ) Jari Myllykoski /vas (1 7 ) Sirpa Paatero /sd Arto Pirttilahti /kesk Juha Sipilä /kesk TALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 42/2011 vp Torstai 3.11.2011 kello 12.00-13.40 Läsnä pj. Mauri Pekkarinen /kesk vpj. Marjo Matikainen-Kallström /kok (1 8 ) jäs. Lars Erik Gästgivars /r (1 8 ) James Hirvisaari

Lisätiedot

Pehr Löv /r Riikka Moilanen-Savolainen /kesk (6 osittain, 7 10 ) Aila Paloniemi /kesk Leena Rauhala /kd. Osmo Soininvaara /vihr (6 osittain, 7 10 )

Pehr Löv /r Riikka Moilanen-Savolainen /kesk (6 osittain, 7 10 ) Aila Paloniemi /kesk Leena Rauhala /kd. Osmo Soininvaara /vihr (6 osittain, 7 10 ) SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA Torstai 6.10.2005 kello 10.00-12.10 Läsnä pj. vpj. jäs. Valto Koski /sd Eero Akaan-Penttilä /kok Sirpa Asko-Seljavaara /kok Anneli Kiljunen /sd (1 5, 6 osittain) Marjaana

Lisätiedot

83. PERJANTAINA 9. JOULUKUUTA 2011

83. PERJANTAINA 9. JOULUKUUTA 2011 PTK 83/2011 vp 83. PERJANTAINA 9. JOULUKUUTA 2011 kello 13.00 Päiväjärjestys Ilmoituksia Yksi käsittely 1) Lepäämässä oleva ehdotus valmiuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi... 3 Lepäämässä oleva

Lisätiedot

Kansanedustaja Eduskuntaryhmä Päivämäärä ja kellonaika Poissaolon peruste Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 22.4.2016 13:00 sairaus Aalto Touko

Kansanedustaja Eduskuntaryhmä Päivämäärä ja kellonaika Poissaolon peruste Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 22.4.2016 13:00 sairaus Aalto Touko Kansanedustaja Eduskuntaryhmä Päivämäärä ja kellonaika Poissaolon peruste Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 22.4.2016 13:00 sairaus Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 21.4.2016 16:00 sairaus Aalto Touko

Lisätiedot

76. PERJANTAINA 25. MARRASKUUTA 2011

76. PERJANTAINA 25. MARRASKUUTA 2011 PTK 76/2011 vp 76. PERJANTAINA 25. MARRASKUUTA 2011 kello 13.00 Päiväjärjestys Ilmoituksia 1) Valtioneuvoston selonteko valtiontalouden tarkistetuista kehyksistä vuosille 2012 2015... 3 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

77. TORSTAINA 1. HEINÄKUUTA 2010

77. TORSTAINA 1. HEINÄKUUTA 2010 PTK 77/2010 vp 77. TORSTAINA 1. HEINÄKUUTA 2010 kello 10.02 Päiväjärjestys Ilmoituksia Ainoa käsittely 1) Valtioneuvoston periaatepäätös 6. päivänä toukokuuta 2010 Teollisuuden Voima Oyj:n hakemukseen

Lisätiedot

Perjantai 23.5.2003 kello 14.00-14.48. Läsnä nimenhuudossa

Perjantai 23.5.2003 kello 14.00-14.48. Läsnä nimenhuudossa SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 10/2003 vp Perjantai 23.5.2003 kello 14.00-14.48 Läsnä nimenhuudossa pj. vpj. vpj. jäs. Ville Itälä /kok Kimmo Kiljunen /sd Hannu Takkula /kesk Arja Alho /sd Mikko Elo

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

EDUSKUNTA RIKSDAGEN. Kansanedustajat Vaalikausi , Aloitti edustajana:

EDUSKUNTA RIKSDAGEN. Kansanedustajat Vaalikausi , Aloitti edustajana: EDUSKUNTA RIKSDAGEN Kansanedustajat Vaalikausi 2011 2014, 20.04.2011 21.04.2015 Nimi: Ahvenjärvi, Sauli Sakari 2011 Alanko-Kahiluoto, Satu Outi Kristiina 2007 Alatalo, Mikko Tapio 2003 Anttila, Sirkka-Liisa

Lisätiedot

Läsnä pj. Johannes Koskinen /sd vpj. Outi Mäkelä /kok (11 osittain) jäs. Tuija Brax /vihr

Läsnä pj. Johannes Koskinen /sd vpj. Outi Mäkelä /kok (11 osittain) jäs. Tuija Brax /vihr PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 68/2013 vp Torstai 26.9.2013 kello 10.00-12.30 Läsnä pj. Johannes Koskinen /sd vpj. Outi Mäkelä /kok (11 osittain) jäs. Tuija Brax /vihr Eeva-Johanna Eloranta /sd Maarit

Lisätiedot

Heinäkuu 2009 SDP Kokoomus Keskus Vasem RKP Perus KD Vihreät muu ei ei ta misto suoma osaa äänes liitto lainen sanoa täisi puolue

Heinäkuu 2009 SDP Kokoomus Keskus Vasem RKP Perus KD Vihreät muu ei ei ta misto suoma osaa äänes liitto lainen sanoa täisi puolue TALOUSTUTKIMUS OY 20090728 13:48:37 TYÖ 5824.00 TAULUKKO 4001 np N-LUVUT itsellenne viisi mieluisinta Mieluisin ehdokas Esko Aho 1242 68 209 597 20 27 56 100 22-118 25 Martti Ahtisaari 1547 346 257 132

Lisätiedot

Läsnä pj. Mauri Pekkarinen /kesk (1 4, 5 osittain) vpj. Marjo Matikainen-Kallström /kok (1 4, 5 osittain, 6 ja 7 ) jäs. Lars Erik Gästgivars /r

Läsnä pj. Mauri Pekkarinen /kesk (1 4, 5 osittain) vpj. Marjo Matikainen-Kallström /kok (1 4, 5 osittain, 6 ja 7 ) jäs. Lars Erik Gästgivars /r TALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 95/2012 vp Keskiviikko 28.11.2012 kello 11.00-13.00 Läsnä pj. Mauri Pekkarinen /kesk vpj. Marjo Matikainen-Kallström /kok (1 4, 5 osittain, 6 ja 7 ) jäs. Lars Erik Gästgivars

Lisätiedot

16. PERJANTAINA 18. HELMIKUUTA 2000

16. PERJANTAINA 18. HELMIKUUTA 2000 PTK 16/2000 vp 16. PERJANTAINA 18. HELMIKUUTA 2000 kello 16.05 Päiväjärjestys Ilmoituksia 1) Hallituksen esitys tuomareiden nimittämistä koskevaksi lainsäädännöksi.....................................................................................

Lisätiedot

73. PERJANTAINA 16. KESÄKUUTA 2006

73. PERJANTAINA 16. KESÄKUUTA 2006 PTK 73/2006 vp 73. PERJANTAINA 16. KESÄKUUTA 2006 kello 13 Päiväjärjestys Ilmoituksia Ulkopuolella päiväjärjestyksen 1) Valtioneuvoston selonteko maatalouspolitiikasta... 3 Valtioneuvoston selonteko VNS

Lisätiedot

Muut toimielimet ja toimijat, puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat

Muut toimielimet ja toimijat, puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat EDUSKUNTA RIKSDAGEN Muut toimielimet ja toimijat, puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat 1991 2014 Valtiontilintarkastajat t ja varapuheenjohtajat valtiopäivittäin 1991 1991 Mattila, Kalevi /kesk 1992 Mattila,

Lisätiedot

1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 10 jäsentä. 2 Päätösvaltaisuus Todettiin, ettei kokous ollut päätösvaltainen.

1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 10 jäsentä. 2 Päätösvaltaisuus Todettiin, ettei kokous ollut päätösvaltainen. TALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2013 vp Perjantai 8.2.2013 kello 11.00-13.00 Läsnä pj. Mauri Pekkarinen /kesk vpj. Marjo Matikainen-Kallström /kok (1 10, 11 osittain, 12 jäs. Lars Erik Gästgivars /r (3 Teuvo

Lisätiedot

Kansanedustajat vaalipiireittäin vaalikauden päättyessä. Löfström Mats r Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri

Kansanedustajat vaalipiireittäin vaalikauden päättyessä. Löfström Mats r Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri EDUSKUNTA RIKSDAGEN Kansanedustajat vaalipiireittäin vaalikauden 2015 2018 päättyessä Sukunimi Etunimi Eduskuntaryhmä Vaalipiiri Löfström Mats r Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri Alanko-Kahiluoto Outi vihr

Lisätiedot

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä.

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä. ULKOASIAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 55/2009 vp Tiistai 9.6.2009 kello 11.30-14.00 Läsnä pj. vpj. jäs. vjäs. Pertti Salolainen /kok Markku Laukkanen /kesk Eero Akaan-Penttilä /kok Eero Heinäluoma /sd Liisa

Lisätiedot

Edustajat. nimi vaalipiiri puolue sukupuoli

Edustajat. nimi vaalipiiri puolue sukupuoli nimi vaalipiiri puolue sukupuoli Ahde Matti Oulun vaalipiiri sd m Ahonen Esko Vaasan vaalipiiri kesk m Akaan-Penttilä Eero Uudenmaan vaalipiiri kok m Alanko-Kahiluoto Outi Helsingin vaalipiiri vihr n Alatalo

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Läsnä pj. Mauri Pekkarinen /kesk vpj. Marjo Matikainen-Kallström /kok (11 osittain, 12 ja 13 ) jäs. Lars Erik Gästgivars /r

Läsnä pj. Mauri Pekkarinen /kesk vpj. Marjo Matikainen-Kallström /kok (11 osittain, 12 ja 13 ) jäs. Lars Erik Gästgivars /r TALOUSVALIOKUNTA Torstai 11.4.2013 kello 12.00-13.40 Läsnä pj. Mauri Pekkarinen /kesk vpj. Marjo Matikainen-Kallström /kok (11 osittain, 12 ja 13 ) jäs. Lars Erik Gästgivars /r Johanna Karimäki /vihr Pia

Lisätiedot

Keskiviikko kello Läsnä nimenhuudossa

Keskiviikko kello Läsnä nimenhuudossa SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 49/2004 vp Keskiviikko 6.10.2004 kello 14.00-14.45 Läsnä nimenhuudossa pj. jäs. Jari Vilén /kok Heidi Hautala /vihr Pertti Hemmilä /kok Toimi Kankaanniemi /kd Marjo

Lisätiedot

Perjantai kello Läsnä nimenhuudossa

Perjantai kello Läsnä nimenhuudossa SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 35/2013 vp Perjantai 13.9.2013 kello 13.30-14.26 Läsnä nimenhuudossa vpj. jäs. Paula Lehtomäki /kesk Sirkka-Liisa Anttila /kesk Juho Eerola /ps Jukka Gustafsson /sd

Lisätiedot

125. PERJANTAINA 5. JOULUKUUTA 2014

125. PERJANTAINA 5. JOULUKUUTA 2014 PTK 125/2014 vp 125. PERJANTAINA 5. JOULUKUUTA 2014 kello 13.04 Päiväjärjestys Ilmoituksia Toinen käsittely 1) Hallituksen esitys eduskunnalle energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi; Hallituksen

Lisätiedot

Perjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54. Läsnä nimenhuudossa

Perjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54. Läsnä nimenhuudossa SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 46/2003 vp Perjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54 Läsnä nimenhuudossa pj. vpj. vpj. jäs. Ville Itälä /kok Kimmo Kiljunen /sd Hannu Takkula /kesk Arja Alho /sd Mikko

Lisätiedot

Läsnä pj. Mauri Pekkarinen /kesk vpj. Marjo Matikainen-Kallström /kok (1 10, 11 osittain) jäs. Lars Erik Gästgivars /r (1 10, 11 osittain)

Läsnä pj. Mauri Pekkarinen /kesk vpj. Marjo Matikainen-Kallström /kok (1 10, 11 osittain) jäs. Lars Erik Gästgivars /r (1 10, 11 osittain) TALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 66/2013 vp Torstai 5.9.2013 kello 13.00-14.00 Läsnä pj. Mauri Pekkarinen /kesk vpj. Marjo Matikainen-Kallström /kok jäs. Lars Erik Gästgivars /r Teuvo Hakkarainen /ps Harri

Lisätiedot

Kansainvälisten toimielimien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat

Kansainvälisten toimielimien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat EDUSKUNTA RIKSDAGEN Kansainvälisten toimielimien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat 1991 2014 Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta 1991 Suominen, Ilkka /kok Sasi, Kimmo /kok 11.04.1991 Metsämäki,

Lisätiedot

Keskiviikko kello Läsnä nimenhuudossa

Keskiviikko kello Läsnä nimenhuudossa SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 20/2005 vp Keskiviikko 4.5.2005 kello 13.30-14.47 Läsnä nimenhuudossa pj. vpj. vpj. jäs. Jari Vilén /kok Antti Kaikkonen /kesk Kimmo Kiljunen /sd Mikko Elo /sd Heidi

Lisätiedot

Raimo Vistbacka /ps vjäs. Lyly Rajala /kok sihteeri Mika Boedeker valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 16 jäsentä.

Raimo Vistbacka /ps vjäs. Lyly Rajala /kok sihteeri Mika Boedeker valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 16 jäsentä. LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 22/2004 vp Keskiviikko 5.5.2004 kello 12.00-13.31 Läsnä pj. Markku Laukkanen /kesk vpj. Matti Kangas /vas jäs. Mikko Alatalo /kesk Leena Harkimo /kok Saara Karhu

Lisätiedot

Läsnä pj. Arto Satonen /kok vpj. Jukka Gustafsson /sd (1 5 ) jäs. Susanna Haapoja /kesk (1 5 ) Merja Kyllönen /vas (1 2 ) Esa Lahtela /sd

Läsnä pj. Arto Satonen /kok vpj. Jukka Gustafsson /sd (1 5 ) jäs. Susanna Haapoja /kesk (1 5 ) Merja Kyllönen /vas (1 2 ) Esa Lahtela /sd TYÖELÄMÄ- JA TASA-ARVOVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 41/2009 vp Torstai 28.5.2009 kello 12.15 14.17 Läsnä pj. Arto Satonen /kok vpj. Jukka Gustafsson /sd (1 5 ) jäs. Susanna Haapoja /kesk (1 5 ) Hannakaisa Heikkinen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

Torstai kello

Torstai kello ULKOASIAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2011 vp Torstai 30.6.2011 kello 12.50-13.30 Läsnä pj. Timo Soini /ps vpj. Pertti Salolainen /kok jäs. Pekka Haavisto /vihr Ilkka Kanerva /kok Ilkka Kantola /sd Saara

Lisätiedot

Tiistai kello ,

Tiistai kello , VALTIOVARAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 54/2004 vp Tiistai 14.12.2004 kello 10.00 11.25, 11.35 11.45 Läsnä pj. Olavi Ala-Nissilä /kesk vpj. Matti Ahde /sd jäs. Christina Gestrin /r Jyri Häkämies /kok Kyösti

Lisätiedot

Ville Niinistö /vihr (6 osittain, 7 9 ) 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 14 jäsentä.

Ville Niinistö /vihr (6 osittain, 7 9 ) 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 14 jäsentä. PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 98/2010 vp Torstai 25.11.2010 kello 10.00-13.00 Läsnä pj. Kimmo Sasi /kok vpj. Jacob Söderman /sd (1 6, 7 osittain, 8 ja 9 ) jäs. Tuomo Hänninen /kesk (1 6, 7 osittain)

Lisätiedot

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä- HE 217/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin,

Lisätiedot

Läsnä pj. Markku Koski /kesk vpj. Matti Ahde /sd (nimenhuudon jälkeen) jäs. Christina Gestrin /r (nimenhuudon jälkeen)

Läsnä pj. Markku Koski /kesk vpj. Matti Ahde /sd (nimenhuudon jälkeen) jäs. Christina Gestrin /r (nimenhuudon jälkeen) VALTIOVARAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 29/2006 vp Tiistai 6.6.2006 kello 12.00-12.40 Läsnä pj. Markku Koski /kesk vpj. Matti Ahde /sd jäs. Christina Gestrin /r Kyösti Karjula /kesk Jari Koskinen /kok Pekka

Lisätiedot

1. Kuka seuraavista sopisi mielestänne parhaiten kannattamanne puolueen omaksi presidenttiehdokkaaksi seuraavissa presidentinvaaleissa?

1. Kuka seuraavista sopisi mielestänne parhaiten kannattamanne puolueen omaksi presidenttiehdokkaaksi seuraavissa presidentinvaaleissa? TALOUSTUTKIMUS OY 20110630 11:50:11 TYÖ 2624.14 TAULUKKO 9025 ss VER % Telebus vko 22Ati-24B/2011 Kaikki Sukupuoli Ikä Ammatti Ruokakunta nainen mies 18-24 25-34 35-49 50-79 työn toimi eläke muu aikuis

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

24. TORSTAINA 30. KESÄKUUTA 2011

24. TORSTAINA 30. KESÄKUUTA 2011 PTK 24/2011 vp 24. TORSTAINA 30. KESÄKUUTA 2011 kello 12.01 Päiväjärjestys Ilmoituksia Ainoa käsittely 1) Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle 22.6.2011 nimitetyn pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen

Lisätiedot

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,

Lisätiedot

sihteeri Tuula Kulovesi valiokuntaneuvos 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 10 jäsentä.

sihteeri Tuula Kulovesi valiokuntaneuvos 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 10 jäsentä. TALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 91/2012 vp Tiistai 20.11.2012 kello 12.15-13.30 Läsnä pj. Mauri Pekkarinen /kesk vpj. Marjo Matikainen-Kallström /kok jäs. Teuvo Hakkarainen /ps (1 9, 10 osittain) Harri Jaskari

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä Märsky 29.10.2012 Heikki Pajunen Novetos Oy Luomme menestystarinoita yhdessä Aamun ajatus By Positiivarit: Maanantai 29.10.2012 AAMUN AJATUS Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää ja 90-prosenttisesti

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

TALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 12/2012 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vakuutusyhtiölain JOHDANTO. Vireilletulo. Lausunto.

TALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 12/2012 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vakuutusyhtiölain JOHDANTO. Vireilletulo. Lausunto. TALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 12/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vakuutusyhtiölain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 5 päivänä kesäkuuta

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Läsnä pj. Pirkko Mattila /ps jäs. Jussi Halla-aho /ps (1 9, 10 osittain) Ulla-Maj Wideroos /r sihteeri Minna-Liisa Rinne valiokuntaneuvos

Läsnä pj. Pirkko Mattila /ps jäs. Jussi Halla-aho /ps (1 9, 10 osittain) Ulla-Maj Wideroos /r sihteeri Minna-Liisa Rinne valiokuntaneuvos HALLINTOVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 95/2013 vp Torstai 28.11.2013 kello 12.15-14.00 Läsnä pj. Pirkko Mattila /ps jäs. Jussi Halla-aho /ps Rakel Hiltunen /sd Reijo Hongisto /ps Risto Kalliorinne /vas Mika Kari

Lisätiedot

MTS:n puheenjohtajana minulla on ilo ja kunnia toivottaa teidät kaikki. omasta ja suunnittelukunnan puolesta lämpimästi tervetulleiksi tänä

MTS:n puheenjohtajana minulla on ilo ja kunnia toivottaa teidät kaikki. omasta ja suunnittelukunnan puolesta lämpimästi tervetulleiksi tänä MTS:n Suuntaviivoja tiedustelulle -seminaari 21.9.2016 Pikkuparlamentin auditorio MTS:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sofia Vikman Arvoisa seminaariyleisö, hyvät naiset ja herrat MTS:n puheenjohtajana

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

Perjantai 26.1.2007 kello 11.00-11.55

Perjantai 26.1.2007 kello 11.00-11.55 TYÖELÄMÄ- JA TASA-ARVOVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 108/2006 vp Perjantai 26.1.2007 kello 11.00-11.55 Läsnä pj. Jukka Gustafsson /sd vpj. Anne Holmlund /kok 1 3, 5 6 jäs. Sari Essayah /kd 1 3 Susanna Haapoja /kesk

Lisätiedot

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON VIIKKO

VALTIONEUVOSTON VIIKKO 17. 24.6.2011/25 Liite Virallisen lehden numeroon 73/27.6.2011 VALTIONEUVOSTON VIIKKO Toimittanut Valtioneuvoston viestintäyksikkö SISÄLLYSLUETTELO TASAVALLAN PRESIDENTTI 27 Muutos valtioneuvostossa.....

Lisätiedot

HE 337/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan Euroopan rahoitusvakausvälineelle

HE 337/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan Euroopan rahoitusvakausvälineelle HE 337/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan rahoitusvakausvälineelle annettavista valtiontakauksista annetun lain 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Sirpa Paatero /sd Ulla-Maj Wideroos /r sihteeri Tuula Kulovesi valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 12 jäsentä.

Sirpa Paatero /sd Ulla-Maj Wideroos /r sihteeri Tuula Kulovesi valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 12 jäsentä. TALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 109/2010 vp Perjantai 10.12.2010 kello 11.00-12.35 Läsnä pj. Jouko Skinnari /sd vpj. Mauri Salo /kesk (1 3, 4 osittain) jäs. Hannu Hoskonen /kesk (1 11, 12 osittain, 13 ) Harri

Lisätiedot

129. PERJANTAINA 12. JOULUKUUTA 2014

129. PERJANTAINA 12. JOULUKUUTA 2014 PTK 129/2014 vp 129. PERJANTAINA 12. JOULUKUUTA 2014 kello 13.14 Päiväjärjestys Ilmoituksia Ainoa käsittely 1) Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Afganistanin tilanteesta, Suomen kokonaistuesta Afganistanille

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Läsnä pj. Tuija Brax /vihr vpj. Susanna Rahkonen /sd jäs. Esko Ahonen /kesk 1 6, 7 osittain

Läsnä pj. Tuija Brax /vihr vpj. Susanna Rahkonen /sd jäs. Esko Ahonen /kesk 1 6, 7 osittain LAKIVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 77/2004 vp Torstai 28.10.2004 kello 10.00-10.55 Läsnä pj. Tuija Brax /vihr vpj. Susanna Rahkonen /sd jäs. Esko Ahonen /kesk Lasse Hautala /kesk Tatja Karvonen /kesk Petri Neittaanmäki

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Tiedote maalausaikaneuvotteluista

Tiedote maalausaikaneuvotteluista Tiedote maalausaikaneuvotteluista Cab on lähettänyt 17.1.2017 tiedotteen jossa he kertovat että maalausaika tulee muuttumaan 27.4.2017 Tämä 17.1.2017 lähetetty tiedote uusista ajoista on yksin ja ainoastaan

Lisätiedot

Läsnä pj. Jouko Skinnari /sd vpj. Antti Rantakangas /kesk (1 12 ) jäs. Janina Andersson /vihr

Läsnä pj. Jouko Skinnari /sd vpj. Antti Rantakangas /kesk (1 12 ) jäs. Janina Andersson /vihr TALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 21/2007 vp Tiistai 11.9.2007 kello 12.15-13.36 Läsnä pj. Jouko Skinnari /sd vpj. Antti Rantakangas /kesk (1 12 ) jäs. Janina Andersson /vihr Hannu Hoskonen /kesk (1 13, 14 osittain)

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 242/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan yliopistolakia ja ammattikorkeakoululakia muutettaviksi

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

Perjantai 5.9.2003 kello 12.00-12.55

Perjantai 5.9.2003 kello 12.00-12.55 VALTIOVARAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 23/2003 vp Perjantai 5.9.2003 kello 12.00-12.55 Läsnä pj. Olavi Ala-Nissilä /kesk vpj. Matti Ahde /sd jäs. Eva Biaudet /r Jyri Häkämies /kok Jari Koskinen /kok Pekka Kuosmanen

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely

Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa

Lisätiedot

Perjantai kello

Perjantai kello VALTIOVARAINVALIOKUNTA Perjantai 24.2.2012 kello 11.30-13.05 Läsnä pj. jäs. vjäs. sihteerit Kimmo Sasi /kok Leena Harkimo /kok Pertti Hemmilä /kok Jouko Jääskeläinen /kd Timo Kalli /kesk Esko Kiviranta

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä + Palveluverkkotyöryhmä Viestintä + Sisältö n Ymmärrämmekö sidosryhmiä? n Ymmärretäänkö meitä? n Mistä sidosryhmät saavat tietoa palveluverkkoasioista ja keneltä? n Mikä voi mennä pieleen jos viestintävastuu

Lisätiedot

Perjantai kello ja

Perjantai kello ja PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 102/2005 vp Perjantai 9.12.2005 kello 09.30-11.25 ja 12.00-12.40 Läsnä pj. Kimmo Sasi /kok vpj. Arja Alho /sd jäs. Hannu Hoskonen /kesk Sinikka Hurskainen /sd (6 osittain,

Lisätiedot

VAHVISTAMATTA JÄÄNEET LAIT

VAHVISTAMATTA JÄÄNEET LAIT HALLINTOVALIOKUNNAN MIETINTÖ 15/2001 vp Vahvistamatta jääneinä palautuneet arpajaislaki, laki arpajaisverolain muuttamisesta, laki rahankeräyslain muuttamisesta, laki viihdelaitelain muuttamisesta, laki

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä. siirtyy kunnille.

Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä. siirtyy kunnille. Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä siirtyy kunnille.? Arvoisa kuntapäättäjä Linja-autoliikenteen tulevaisuus ratkaistaan tänä syksynä valittavien valtuustojen

Lisätiedot

Eduskunnalle. LAKIALOITE 91/2012 vp. Laki yliopistolain 8 :n ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. LA 91/2012 vp Arto Satonen /kok ym.

Eduskunnalle. LAKIALOITE 91/2012 vp. Laki yliopistolain 8 :n ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. LA 91/2012 vp Arto Satonen /kok ym. LAKIALOITE 91/2012 vp yliopistolain 8 :n ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnalle Korkealaatuinen koulutus on globaalisti kysytty kauppatavara. Lukuvuonna 2010 2011 Yhdysvalloissa

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd 18 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 19 Putkiremontti voidaan nykyisin TOTEUTTAA useilla eri tavoilla. Yleisimmät näistä ovat perinteinen putkiremontti, sukitus ja pinnoitus tai edellisten yhdistelmä.

Lisätiedot

Perjantai kello Läsnä nimenhuudossa

Perjantai kello Läsnä nimenhuudossa SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 5/2008 vp Perjantai 7.3.2008 kello 13.30-14.13 Läsnä nimenhuudossa pj. vpj. jäs. Erkki Tuomioja /sd Antti Kaikkonen /kesk Heli Järvinen /vihr Matti Kauppila /vas Tuija

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 13 jäsentä. 2 Päätösvaltaisuus Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. Asian käsittely keskeytettiin.

1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 13 jäsentä. 2 Päätösvaltaisuus Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. Asian käsittely keskeytettiin. SIVISTYSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 41/2013 vp Perjantai 31.5.2013 kello 11.00 12.30 Läsnä pj. Raija Vahasalo /kok vpj. Inkeri Kerola /kesk jäs. Outi Alanko-Kahiluoto /vihr (4 osittain, 5 8 ) Ritva Elomaa /ps

Lisätiedot

1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 16 jäsentä. 2 Päätösvaltaisuus Kokous todettiin päätösvaltaiseksi.

1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 16 jäsentä. 2 Päätösvaltaisuus Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 105/2006 vp Keskiviikko 24.1.2007 kello 10.00-11.30 Läsnä pj. Eero Lämsä /kesk vpj. Harry Wallin /sd jäs. Nils-Anders Granvik /r Pertti Hemmilä /kok Matti Kauppila

Lisätiedot