ALOITE 1. SAARIJÄRVEN KOKOOMUSNAISET ry. Poistetaan progressiivinen verotus

Transkriptio

1 ALOITE 1 SAARIJÄRVEN KOKOOMUSNAISET ry Poistetaan progressiivinen verotus Suomalaisten työmotivaatio on laskenut. Yksi suurimpia motivaatioita tehdä työtä on raha ja nykypäivän kallistuneen peruselämän kustannuksista yhä vähemmän ihmisiltä jää ylimääräistä rahaa tuotteiden tai palveluiden ostoon. Toimivan yhteiskunnan ja hyvinvoinnin perusta on, että raha kiertää mahdollisimman monella sektorilla. Meidän Saarijärven kokoomusnaisten mielestä suomalaisia pitää alkaa viipymättä kannustaa työntekoon, työntekoa pitää yhteiskunnan ja valtion arvostaa. Aloite: progressiivisen veron poisto. Tällä käytännöllä eli tasaveroon siirtymisellä valtio paitsi arvostaa työtä, ahkeraa kansalaista ja ennen kaikkea nostaa motivaatiota tehdä työtä, josta jää jotain itse työntekijällekin, mutta myös saa rahaa kiertoon useammalla sektorilla ja näin mahdollisesti vaikuttaisi suotuisasti myös pienten palveluyritysten työllisyyteen ja kasvuun, joidenka asema on tällä hetkellä todella huolestuttavasti heikkenemässä. Kokoomusnaisten liittohallitus pitää tärkeänä, että suomalaisten ostovoima säilyy eikä työn verotusta kiristetä. Väestön ikääntyessä, huoltosuhteen heiketessä ja valtion velkaantuessa on entistä tärkeämpää, että työn tekeminen ja työn teettäminen on aina kannattavaa, jotta myös hyvinvointiyhteiskunnan tärkeät palvelut voidaan turvata. Tässä suhteessa Saarijärven Kokoomusnaisten aloite on juuri oikeansuuntainen tavoitteidensa kannalta. Suomen nykyinen kulurakenne istuu kuitenkin huonosti tasaveroon. Eri laskelmien mukaan tasavero olisi asetettava melko korkealle tasolle, jotta nykyiset hyvinvointipalvelut voitaisiin edes pääosin turvata. Siksi tasaveroon siirtyminen tarkoittaisi kohtuuttoman suurta veroastetta pienituloisille. Kokoomus on viime hallituskausilla päinvastoin pyrkinyt keventämään pienten ansiotulojen verotusta, jotta työn vastaanottaminen olisi aina kannattavaa verrattuna sosiaalitukiin. Verotukseen olisi täten joka tapauksessa luotava portaita, jotta pienipalkkaisia töitä kannattaisi ottaa vastaan. Suomalainen yhteiskuntamoraali perustuu osin sille, että ne, joilla on enemmän, myös maksavat hieman enemmän kaikkien käyttämistä julkisista palveluista. Progressiivinen verotus perustuu veronmaksukykyyn, mikä on Pohjoismaissa yleisesti hyväksytty periaate, kunhan kohtuudessa pysytään. Taloudellisesti haastavina aikoina on erityisen tärkeää huolehtia siitä, että huolehdimme kaikkein heikoimmista ja turvaamme myös pienituloisten ostovoiman. Tämä edesauttaa yhteiskuntarauhan säilymistä, mikä on yksi Suomen kilpailuvalteista ja eettisesti oikein. Saarijärven Kokoomusnaisten aloitteen tavoitteiden mukaisesti työn kannattavuuden ja ostovoiman lisäämiseksi työn verotusta tulee edelleen maltillisesti keventää. Liittohallitus ei kuitenkaan kannata kokonaan progressiivisuudesta luopumista. Liittohallitus esittää, että edustajakokous hylkäisi aloitteen.

2 ALOITE 2 Saarijärven Kokoomusnaiset ry Aloite: Pienille yrittäjille ALV-vapaa kuukausi Yhteiskunnan ja valtion on tärkeä kannustaa työntekoon ja toimivaan yrittäjyyteen. Yritysten verotusta on nostettu mm. Alv veroa tämän vuoden alusta jälleen 1%:lla, joka on siis tällä hetkellä 24%. Palvelualan pienelle yritykselle, jonka työväline on omat kädet ja näin ollen työaika on rajallinen, yleensä 8-10 tuntia/päivä, 24% alv on melko kohtuuton, koska vähennyksiä ainekuluista kertyy suhteettoman vähän, toisin kuin kaupanalan yrittäjällä. Ja muistetaan myös että 1% veronnosto nostaa joka sektorilla hintoja niin että loppujen lopuksi kaupan loppupään ketjussa, jossa usein häntäpäätä pitää pieni palvelualan yrittäjä tuo 1% veronnosto tarkoittaa hyvinkin moninkertaisesti kuin 1%:n kulujen nousua. Tämä tarkoittaa että todellinen hinnannosto palveluista on hyvinkin 5 % luokkaa, joka on liikaa yhdellä kertaa nostaa hintoja ja näin ollen palvelualan yrittäjälle jää jälleen vähemmän vuodessa käteen ja niinpä joutuu taas pieni yrittäjä lisäämään jo rajallista työaikaa ja vähentämään lomiaan. Saarijärven kokoomusnaiset ehdottaa että valtio ottaisi käsittelyyn asian, joka huojentaisi pienen yrittäjän työtaakkaa ja antaisi mahdollisuutta ansaittuun vuosilomaan ja ennen kaikkea lisäisi yrittämisen arvostusta. Aloite: yksi alv- vapaa kuukausi vuodessa, jolloin yrittäjä saisi mahdollisuuden vähintään 2 viikon vuosilomaan. WallStreet Journalissa oli viime vuonna julkaistu tutkimus, jonka mukaan yritykselle on loppujen lopuksi tuottavampaa, kun yrittäjä pitää 2viikkoa lomaa putkeen kuin että ottaa lomapäiviä sieltä täältä, sillä 2 viikon yhtämittainen lomajakso ennättää rentouttamaan tarpeeksi, jolloin yrittäjä on taas tuottavampi työssään. Tämä alv vapaa kuukausi edellyttäisi tietenkin että yrittäjä pitää vähintään 2 viikkoa lomaa yhtäjaksoisesti. Jos alv vapaa kuukausi on jostain syystä vaikea järjestää, niin toinen mahdollisuus olisi, että valtio maksaisi tietyn summan alv-maksuja takaisin yrittäjälle. ALV:ssa on jo nyt rajaus, jonka mukaan ihan pienten yritysten ei tarvitse maksaa alv:ia lainkaan. Alvvapauden saa kokonaan, jos yrityksen liikevaihto vuodessa ei ylitä 8500 euroa ja osittain, jos liikevaihto ei ylitä euroa. Aloitteen tavoite on oikea: parantaa pienyrittäjien jaksamista ja helpottaa heidän maksamaansa verotaakkaa. Se, että näin tehtäisiin alv-vapaan kuukauden avulla, voi kuitenkin tuottaa ongelmia, koska ihmiset ja yritykset pyrkivät suunnittelemaan toimintansa siten, että verotus minimoituu. Yritysten kannattaisi keskittää toimintansa tähän tiettyyn alv-vapaaseen kuukauteen, jotta verovapautus olisi mahdollisimman suuri. Näin ollen tuskin kannattaisi lomaa pitää juuri tuona kuukautena. Tämä verosuunnittelu taas johtaisi ennakoimattomiin veromenetyksiin valtion kannalta, mikä on ongelma, kun valtiontalous on muutenkin vaikeuksissa. Verovapautus on järeä keino, joka pienentää veropohjaa, lisää verosuunnittelua ja aiheuttaa käyttäytymisen muutosta. Olisikin parempi huolehtia pienyrittäjien jaksamisesta esimerkiksi verotusta uudistamalla, yrittäjien sosiaaliturvaa parantamalla ja helpottamalla ensimmäisen työntekijän palkkaamista. Liittohallitus esittää, että edustajakokous hylkäisi aloitteen.

3 ALOITE 3 Keski-Suomen Kokoomusnaiset Aloite: Nuorten kouluttamiseen ja työllistämiseen keinoja Vuoden alusta voimaan tullut nuorisotakuu lupaa alle 25-vuotiaille sekä alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille koulutus-, työkokeilu-, työpaja- tai työpaikan kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta. Nuorisotakuuseen kuuluu myös koulutustakuu, joka takaa jokaiselle juuri peruskoulunsa päättäneelle koulutuspaikan. Käytännössä monissa kunnissa nuorisotakuu ei tällä hetkellä toteudu. Monissa kunnissa myös takuun täytäntöönpano on vasta alullaan, joten takuu ei välttämättä toteudu edes niiden nuorten kohdalla, jotka ovat ilmoittautuneet työnhakijaksi vuoden 2013 alusta. Ammatillisen koulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteita uudistetaan. Uusia valinta-perusteita sovelletaan ensimmäisen kerran syksyn 2013 yhteishaussa. Hallitusohjelman mukaan ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijavalintoja uudistetaan niin, että peruskoulun päättäneet ja ilman toisen asteen tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevat hakijat voidaan valita ensin. Nuorisotakuu ja ammatillisen koulutuksen opiskelijaksi ottamisen uudistus auttavat niitä nuoria, jotka ovat tällä hetkellä peruskoulussa. Kuitenkin esimerkiksi viime vuonna Suomessa alle 20-vuotiaiden työttömyysaste oli 30 prosenttia ja vuotiaillakin lähes 20 prosenttia. (Kauppalehti 7/2013) Nuorisotyöttömyys on nousussa viime vuodesta. Nämä nuoret ovat jäämässä uudistusten jalkoihin. Keski-Suomen Kokoomusnaiset esittävät, että 1) Valtioneuvosto hidastaa jo kertaalleen päättämiensä toisen asteen koulutuspaikkojen supistamista, jotta väliinputoavat nuoret pääsisivät koulutukseen 2) Nuorisotakuun toteutumista seurataan säännöllisesti, kuntia velvoitetaan raportoimaan tehdyistä toimenpiteistä ja määrätään sakkomaksu kunnille, joissa nuorisotakuu ei toteudu Edellä todetun perusteella Keski-Suomen Kokoomusnaiset ehdottavat, että hyväksyessään aloitteen edustajakokous velvoittaa Naisten liittoa viemään asiaa eteenpäin. ALOITE 4 Etelä-Savon Kokoomusnaiset ry Mikkelin Kokoomusnaiset ry Työ on oikeus nuorille ja nuorille aikuisille Etelä-Savon ja Mikkelin kokoomusnaiset ovat huolissaan asenteesta, jolla työtä on ruvettu käsittelemään ainoastaan yhteiskunnallisena velvollisuutena. Tämä asenne leimaa nuoret työttömät helposti laiskoiksi ja työtävieroksuviksi. Tämän asenteen valossa nuoret kokevat työhön ohjaamisen usein patistamiseksi kontrollin ja pakon kautta. Etelä-Savon ja Mikkelin kokoomusnaiset näkevät työn ennen kaikkea yksilöllisenä ja yhteiskunnallisena oikeutena. Jokaisella on oikeus työhön. Katsomme työn joustamisen uusien tapojen vahvistavan ajatusta työstä oikeutena.

4 Edellä todetun perusteella Etelä-Savon ja Mikkelin Kokoomusnaiset esittävät, että hyväksyessään aloitteen edustajakokous velvoittaa Naisten Liittoa vahvistamaan puhetta nuorten oikeudesta työhön ja vaatimaan työn joustojen ja eri tyyppisten työn tapojen huomattavaa lisäämistä nuorten työllistymisen tueksi ja nuorten aikuisten työn ja perheen yhteensovittamisen mahdollistamiseksi. ALOITE 5 JYVÄSKYLÄN KOKOOMUSNAISET RY KOULUTUSSOPIMUKSESTA RATKAISU NUORISOTYÖTTÖMYYTEEN Nuorten työttömyys ja syrjäytyminen ovat vakavia ja kasvavia ongelmia. Nuorten syrjäytymistä voidaan tehokkaasti ehkäistä, turvaamalla mahdollisuus opiskeluun, jossa työ ja tutustuminen työelämään kytkeytyvät opintoihin niiden luonnollisena osana. Samalla nuorisotyöttömyys vähenee. Perusteluna esitämme seuraavaa: Yritysten kiinnostusta nuorten oppisopimuskoulutukseen on vähentänyt oppisopimukseen liittyvä työsuhde. Työnantajan ja nuoren liian varhainen ja voimakas sitominen työsuhteeseen rajoittaa työnantajan muuta rekrytointia ja rajoittaa nuoren alavalintaa ja työkokeiluja. Vakuutus- ja sosiaalikustannuksineen ammattitaidottoman nuoren ottaminen työsuhteeseen on ristiriidassa osakeyhtiölain 5:n tuottovaatimuksen kanssa. Lisäksi oppisopimuspalkka on muutoinkin usein kohtuuton nuoren osaamiseen ja tuottavuuteen nähden. Samoin oppisopimuksella kouluttavan yrityksen koulutuskorvaus vain harvoin kattaa työpaikkaohjauksesta syntyvät kulut. Koulutussopimus tukee tehokkaasti nuorten työllistymistä, tarjoten opiskelijalle nopean pääsyn työyhteisöön, sekä ollen sopijapuolille riittävän joustava ja yrityksille taloudellisesti siedettävä. Jyväskylän Kokoomusnaiset ry esittää, että tämän aloitteen hyväksyessään edustajakokous velvoittaa Kokoomuksen Naisten Liittoa toimimaan siten, että: Oppisopimusjärjestelmään lisätään koulutussopimusmalli. Koulutussopimusmallissa ammattiin koulutettava nuori on opiskelijana oppilaitoksensa kirjoilla, ei työsuhteessa kouluttavaan yritykseen, vaikkakin työssä oppiminen suoritetaan oppisopimuksen kaltaisesti yrityksessä. Liittohallitus (yhteinen vastaus aloitteisiin 3-5): Nuorten työllistymisen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy ovat pääministeri Jyrki Kataisen I hallituksen erityisenä kehittämiskohteena. Poikkihallinnollista nuorten yhteiskuntatakuuta on alettu toteuttaa täysimääräisesti tänä vuonna. Suurissa laajamittaisissa uudistuksissa alkuun pääseminen vie aikaa ja uudet toimintamuodot hakevat uomaansa. Ensisijaisin keino ehkäistä syrjäytymistä on koulutus, ja siksi siihen on tehtävä riittäviä panostuksia. Sekä nuorten että muun työikäisen väestön kohdalla työn ensisijaisuuden periaatetta on korostettava. Haastavassa taloudellisessa tilanteessa ja huoltosuhteen heiketessä omakohtaista vastuun ottoa ja vastuunkantoa on korostettava. Se ei ole vaihtoehto, ettei nuori tee elämällään mitään. Työ on merkittävä toimintakykyä ylläpitävä asia, sosiaalisten kontaktien paikka ja parhaimmillaan tuo elämään uudenlaista merkityksellisyyttä.

5 Nuorisotakuun toteuttamiseksi ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi tarvitsemme erilaisia keinoja kouluttaa ja työllistää nuoria. Yrittäjille on tehtävä mahdollisimman helpoksi ja houkuttelevaksi tarjota omaa osaamistaan nuorten kouluttamiseksi työn kautta. Oppisopimuskoulukseen on jo tehty panostuksia ja niitä tulee tehdä edelleen. Koulutussopimus täydentää hyvin oppisopimuskoulutusta ja tarjoaa monelle yrittäjälle matalan kynnyksen osallistua nuorten kouluttamiseen. Yhtään kiveä nuortemme kouluttamiseksi ja työllistämiseksi ei saa jättää kääntämättä. Liittohallitus esittää, että edustajakokous hyväksyisi aloitteet. ALOITE 6 Keski-Suomen Kokoomusnaiset Aloite: Terveydenhuollon maksuihin tarkennuksia ja korotuksia Terveydenhuollon asiakasmaksuista määrätään lailla ja asetuksella. Asiakasmaksujen osuus terveydenhuollon kuluista on vähäinen. Esimerkiksi Keski-Suomen keskussairaalan kuluista asiakasmaksut kattoivat vain 4 prosenttia vuonna 2012, mikä on hyvin vähän. Sosiaali- ja terveydenhuollosta annetun asiakasmaksuasetuksen ( /1386) mukaan Käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä, asiakkaan varaamasta terveyskeskuksen lääkärin, suun ja hampaiden tutkimuksen ja hoidon, erikoissairaanhoidon avohoidon tai kalliin kuvantamistutkimuksen vastaanottoajasta voidaan periä 15 vuotta täyttäneeltä enintään 33,90 euroa. Maksua ei saa kuitenkaan periä silloin, kun varatun ajan peruuttamatta jättämiseen on hyväksyttävä syy. ( /1147) Perusterveydenhuollossa ei siis tällä hetkellä ole mahdollista määrätä maksua ilmoittamatta käyttämättä jätetystä sairaanhoitajan, terveydenhoitajan, fysioterapeutin yms. ammattilaisen vastaanotosta. Kuitenkin näitä vastaanottoaikoja peruuntuu paljon. Kun peruutusta ennen käyntiä ei tule, käyttämättä jäänyttä aikaa ei voida antaa uudelle asiakkaalle. Näin haaskaantuu asiantuntijan ja asiakkaiden aikaa turhan vuoksi. Asiakkaan vastuuta ilmoittamisesta tulee lisätä. Keski-Suomen Kokoomusnaiset esittävät, että perusterveydenhuollon maksuissa kunnille annetaan mahdollisuus sakkomaksukäytäntöön ilmoittamatta käyttämättä jätettyjen terveydenhuollon ammattilaisten vastaanotoista. Lisäksi Keski-Suomen Kokoomusnaiset ehdottavat, että terveydenhuollon maksuihin, erityisesti erikoissairaanhoidossa ja iltapäivystyksessä tehdään reilut korotukset. Edellä todetun perusteella Keski-Suomen Kokoomusnaiset ehdottavat, että hyväksyessään aloitteen edustajakokous velvoittaa Naisten liittoa viemään asiaa eteenpäin. Jo ennestään ruuhkautuneen terveydenhuollon asiakasmäärien kasvaessa on perusteltua laajentaa sanktioita nykyisestä. Asiakkaalle aiheutuva kulu kannustaa ajan peruuttamiseen, terveydenhuollon ammattilaisten aika saadaan paremmin käyttöön ja jonot lyhenevät. Erityisen tärkeää tämä on juuri perusterveydenhuollossa, jossa vaivoihin voidaan puuttua aikaisessa vaiheessa ja arvioida hoidon tarvetta ilman sekä ehkäistä erikoissairaanhoitoa vaativia sairauksia.

6 Kokoomusnaisten liittohallitus kuitenkin katsoo, ettei terveydenhuollon maksuja tule merkittävästi nykyisestä korottaa, sillä tällainen kehitys johtaisi ennen pitkää siihen, että käyttäjät maksavat kohtuuttoman paljon palveluista. Terveydenhuolto on julkisin verovaroin rahoitettava palvelu, jolla on merkittävä paikka kansanterveydellinen merkitys sairauksien ennaltaehkäisijänä ja hoitajana. Käyntimaksut eivät saa muodostua esteeksi hoitoon hakeutumiselle riittävän aikaisin. Sote-uudistuksella halutaan vahvistaa perusterveydenhuoltoa, jotta sairauksia voidaan hoitaa riittävän aikaisessa vaiheessa eikä terveydenhuollon painopiste jatka kasaantumistaan kalliiseen erikoisterveydenhuoltoon. Liittohallitus esittää, että edustajakokous katsoisi selvityksen riittäväksi. ALOITE 7 Keski-Suomen kokoomusnaiset Aloite: Poistetaan opiskelijan omien tulojen vaikutus opintotukeen. Korkeakoulussa täysipäiväisesti opiskeleva opiskelija saa nykyisellään ansaita euroa vuodessa, mikäli ei halua sen alentavan opintotukea. Tämä tarkoittaa keskimäärin 987 euroa/ kk vuositasolla. Opintoraha on n 298 euroa/kk opiskelukuukausien ajalta. Kelan sallimat omat tulot ja opintoraha yhteensä opiskelijalla on käytettävissään 1285 e/kk enimmillään. Hyvin moni opiskelija tekee vähintäänkin kesällä töitä. Työn tekoon tulee kannustaa jo opiskeluaikana, sillä se helpottaa työn saamista opintojen jälkeen. Kela seuraa tulojen muodostumista jälkikäteen ja perii ns. liikaa maksetun opintotuen pois nuorelta, mikäli hän ylittää tulorajan. Seurannasta aiheutuu paljon valvontatyötä Kelalle ja harmia nuorelle, kun pitää vahtia, ettei ansaitsemisraja menisi ylitse. Opiskelijajärjestöt kritisoivat Kelan toimintaa takaisinperinnässä: Pahimmillaan opiskelijaa odottaa nyt takaisinperinnässä satojen tai tuhansien eurojen lasku lisättynä 15 % rangaistuskorolla ja ulosottoviraston maksuilla. Kaiken kukkuraksi opiskelijan asuminen ja työmahdollisuudet riskeerataan ulosottomerkinnällä. Kelalla on kyllä parempiakin keinoja hoitaa asia, jos vain tahtoa löytyy! Yksinkertaisinta olisi luopua tulorajoista kokonaan. Tämä vapauttaisi nuoret ansaitsemaan sen verran kuin pystyvät ja vähentäisi merkittävästi Kelan hallintotyötä. Nuorisotyöttömyys on Suomessa 35 prosenttia. Tämän vähentämiseksi jokainen työkokemus, jonka nuori jo opiskeluaikana saa, on arvokas. Kun työttömyystilanne helpottaa ja useampi nuori pääsee töihin jo opiskeluaikana, voitaisiin harkita opintorahan hienoista pienentämistä. Keski-Suomen kokoomusnaiset ehdottavat, että tulorajat poistetaan kokonaan opiskelijoilta. Edellä todetun perusteella Keski-Suomen Kokoomusnaiset esittää, että hyväksyessään aloitteen edustajakokous velvoittaa Kokoomuksen Naisten liittoa viemään asiaa eteenpäin. Opintorahan lisäksi opiskelija on oikeutettu opintotuen asumislisään, jota maksetaan 80 % vuokran määrästä 252 euroon asti. Enimmillään asumislisä voi siis kuukaudessa olla 201,60 euroa. Yhteensä opintoraha ja asumislisä ovat siis kuukaudessa noin 500 euroa. Tämän lisäksi opiskelija voi saada opintolainan valtion takauksen, joka on 300 euroa kuukaudessa. Budjettiriihessä hallitus sopi lainaosuuden nostamisen 400 euroon, ja lainan määrästä hyvitetään opiskelijalle takaisin nykyistä enemmän, mikäli hän valmistuu tavoiteajassa.

7 KELA on arvioinut, että opintotuen tulorajojen poistaminen maksaisi noin 300 miljoonaa euroa, kun opintotukea maksettaisiin myös niille opiskelijoille, jotka eivät sitä nyt voi nostaa tulorajojen vuoksi. KELA:n laskelmassa on otettu huomioon vain tulorajojen poistamisesta aiheutuvat välittömät kustannukset, eikä siinä ole huomioitu esimerkiksi verotulojen ja ostovoiman kasvun vaikutuksia, kun opiskelijat voisivat käydä nykyistä enemmän töissä menettämättä opintotukea. Kokoomusnaiset pitää tärkeänä opiskeluaikana hankittua työkokemusta, jolla tutkitustikin on vaikutusta opiskelijoiden työllistymiseen myös valmistumisen jälkeen. Työntekoon ja yritteliäisyyteen tulee kannustaa myös opiskeluaikana. Jyrki Kataisen I hallitus päätti budjettiriihessä, että opintotukikuukausia vähennetään 55 tukikuukaudesta 50 kuukauteen, mikä tarkoittaa noin puolta vuotta pidempää tukiaikaa kuin on tavoitevalmistumisaika. Uudistuksen myötä opintotuen kuukausittainen tukimäärää nousee muutamalla kymmenellä eurolla. Opintotuen uudistukset tähtäävät opiskelijoiden nopeampaan valmistumiseen, koska työuria on pidennettävä ja opiskelijoiden siirryttävä nopeammin työelämään. Opiskelujen aikainen työnteko on usein yhteydessä valmistumisaikojen venymiseen. Kun tulorajat ylittyvät, opiskelijan on tehtävä entistä enemmän töitä paikatakseen menetetty opintotuki. Opintotuki on vastikkeellista tukea opiskeluun, jota saadakseen opiskelijan on opiskeltava vähintään 5 op tukikuukautta kohti. Ahkeruudesta ei pidä rangaista. Opiskelijaa ei pidä rangaista siitä, että hän suoriutuu hyvin opinnoistaan ja pystyy samalla työskentelemään ja hankkimaan arvokasta työkokemusta. Liittohallitus toteaa kuitenkin, että tällaisessa taloudellisessa tilanteessa 300 miljoonan euron menolisäys opiskelijoiden tulorajojen poistoon ei vaikuta realistiselta tavoitteelta. Pitkän tähtäimen tavoitteena Kokoomusnaisten mielestä kaikki ahkeruuden esteet, myös tulorajat, on pyrittävä poistamaan. Liittohallitus on erittäin huolissaan KELA:n käytännöstä, jossa opintotuen takaisinperinnässä takaisinmaksusopimuksen tehneelle opiskelijalle voidaan antaa ulosottomerkintä, vaikka hän olisi suorittanut takaisin maksua suunnitelman mukaan. Liittohallitus esittää, että edustajakokous toteaisi selvityksen riittävän. ALOITE 8 Keski-Suomen Kokoomusnaiset Aloite: Parannetaan 17-vuotiaan opintososiaalista turvaa Seitsemäntoistavuotias on järjestelmäloukussa: ei enää lapsi; lapsilisä loppui ja toisaalta hän ei ole vielä aikuinenkaan. Suurin osa 17-vuotiaista asuu kotonaan ja opiskelee toisella asteella. Kotona asuvan, alle 20- vuotiaan toisen asteen opiskelijan, opintotuen saamiseen vaikuttavat vanhempien tulot. Jo euroa vähentää opiskelijan saamaa opintorahaa ja euron vanhempien vuosituloilla opiskelijan saama opintotuki on nolla euroa. Kuitenkin toisen asteen opiskelusta on kuluja kaikille. Kurssimuotoisessa opiskelussa ostatetaan joka kurssille uusi kirja, elikkä kuusi kertaa lukuvuodessa joutuu hankkimaan uudet oppikirjat. Tämä korostuu erityisesti lukio-opiskelussa, mutta myös ammatillinen opiskelu on kehittynyt tähän suuntaan. Lisäksi tulevat erilaiset alakohtaiset tarvikkeet, jotka vaihtelevat suuresti. Kirja- ym. materiaaleihin uppoaa useita satoja euroja lukuvuodessa. Lisäksi tulevat koulumatkat ja niiden kustannukset silloin, kun kouluun on alle 10 kilometriä. Vuosittain noin nuorta jää peruskoulun jälkeen ilman koulutuspaikkaa. Lisäksi 25 % keskeyttää ammatillisen koulutuksen ja noin 10 % lukion. Tämä johtaa siihen, että jokaisesta ikäluokasta 15 % jää vaille toisen asteen tutkintoa vuotiaista pelkän perusasteen varassa olevia on noin Alle 29-vuotiaita

8 työttömiä on noin Kokonaan työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien kouluttamattomien nuorten määrä on selvitysten mukaan noin Nuorta, joka syrjäytyy tässä elämänvaiheessa, on vaikea saada takaisin hyvän elämän polulle. Pienellä porkkanalla voitaisiin saada hyviä vaikutuksia. Keski-Suomen kokoomusnaiset ehdottavat, että myös alle 20-vuotiaalle toisella asteella opiskelevalle maksettaisiin opintorahaa, jota ei olisi sidottu vanhempien tuloihin. Raha voisi olla samansuuruinen kuin kotona asuvan ammattikorkeakoulussa opiskelevan. Opintorahan saamisen edellytyksenä olisi, että nuori ottaa vastaan hänelle tarjotun opiskelupaikan eikä keskeytä opiskelujaan. Edellä todetun perusteella Keski-Suomen Kokoomusnaiset esittää, että hyväksyessään aloitteen edustajakokous velvoittaa Kokoomuksen Naisten Liittoa viemään asiaa eteenpäin. Lapsen elatuksesta annetun lain mukaan vanhemmilla on velvollisuus elättää alaikäistä lastaan. Elatusvelvollisuus päättyy pääsääntöisesti silloin, kun lapsi täyttää 18 vuotta. KELA maksaa alle 17-vuotiaasta lapsesta lapsilisää lapsen vanhemmalle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vanhemmat ovat kokonaan vailla yhteiskunnan taloudellista tukea, lapsen ollessa alaikäinen, vain vuoden ajan. Lapsilisää maksetaan lapsen vanhemmalle. Opintotuki puolestaan maksetaan nuorelle itselleen. Hallitus päätti kevään kehysriihessä, että alle 20-vuotiaden opiskelijoiden vanhempien vuositulorajaa korotetaan 30 prosentilla. Liittohallituksen mielestä tavoitteena ei voi olla, että ihmisen pitää aina olla jonkun yhteiskunnan tukijärjestelmän piirissä. Yhteiskunnan tuet sekä perheille että opiskelijoille ovat Suomessa hyvät. Liittohallitus kannustaa omakohtaiseen vastuun ottamiseen ja kantamiseen samalla, kun liittohallitus pitää tärkeänä sitä, että perheitä tuetaan heidän vaativassa kasvatustehtävässään. Yli 18-vuotiaan kotona asuvan kohdalla tilanne on toisenlainen. Vanhempien elatusvelvollisuus on päättynyt, mutta nuori ei pääsääntöisesti keskeneräisten opintojen vuoksi pysty elättämään itseään. Hallitus päätti kevään kehysriihessä, että alle 20-vuotiaiden opiskelijoiden vanhempien vuositulorajaa korotetaan 30 prosentilla. Liittohallitus esittää, että edustajakokous hylkäisi aloitteen. ALOITE 9 Keuruun Kokoomusnaiset ry Kelakorvaus muun saattajan kuin perheenjäsenen auton käytöstä Keuruun Kokoomusnaiset ry esittää Kelan matkakorvauksiin muutosta, mikä koskee saattajan oman auton käyttöä ja siitä saatavaa korvausta. Saattajan oman auton käyttö tulee rinnastaa potilaan oman auton käyttöön ja korvaukset tulisi suorittaa samoin perustein. Taksimatkan Kelakorvaukset ovat erittäin suuret. Oman auton käyttökorvaus on vain 0,20 / km. Kelan matkakorvaukset ovat muutamassa vuodessa lisääntyneet valtavasti ja todennäköisesti tulevat lisääntymään lakimuutosten myötä. Tämä esittämämme muutos toisi säästöjä Kelan kustannuksiin. Potilaan mennessä hoitoon tai tutkimukseen, läheisen tuki on merkityksellinen ja potilaan turvallisuuden tunne lisääntyy.

9 Edellä todetun perusteella Keuruun Kokoomusnaiset ry esittää, että hyväksyessään aloitteen edustajakokous velvoittaa Kokoomuksen Naisten Liitto viemään asiaa eteenpäin. Sosiaali- ja terveysministeriön raportin mukaan matkakorvauksia maksetaan eniten harvaan asutuille seuduille, iäkkäille ihmisille ja sairaalamatkoista. Lähes puolet kaikista matkakorvauksista maksetaan taksilla tehdyistä matkoista, joiden korvausmenot olivat yhteensä 129 miljoonaa euroa. Ambulanssimatkojen korvausmenot ovat noin 70 miljoonaa euroa ja oman auton kustannusten korvausmenot noin 16 miljoonaa euroa. Valtaosa matkoista ei kuitenkaan tule lainkaan korvausten piiriin, joten tilastot eivät kuvaa kaikkia toteutuneita matkoja ja matkakustannuksia. On jopa arvioitu, että asiakkaat hakevat korvausta vain noin 10 % kaikista korvaukseen oikeuttavista matkoista. Eniten korvauksia haetaan kaikkein kalleimmista matkoista kuten taksi- ja ambulanssimatkoista. Liittohallitus katsoo, että väestön ikääntyessä ja valtion velkaantuessa ihmisten on otettava yhä enemmän vastuuta itsestään ja läheisistään. Tilastot osoittavat, että nimenomaan monista omalla autolla tehdyistä matkoista jäävät usein korvaukset hakematta. Liittohallitus haluaakin kannustaa ihmisiä pitämään huolta läheisistään ilman, että välittämisestä pitää aina saada korvaus valtiolta. Liittohallitus epäilee, että aloitteen tekijöiden ehdottama uudistus kannustaisi lopulta lisääntyviin korvaushakemuksiin eikä vähentäisi taksimatkojen korvauksia. Liittohallitus esittää, että edustajakokous hylkäisi aloitteen. ALOITE 10 Auranlaakson Kokoomusnaiset ry KOTITALOUSVÄHENNYS OIKEUDENMUKAISEKSI YKSIN ASUVILLE Vuodesta 2012 alkaen kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on ollut 2000 euroa. Puolisot voivat saada kotitalousvähennystä yhteensä 4000 euroa, vaikka asuisivat samansuuruisessa asunnossa kuin yksineläjä. Myöskään asunnon kuntoa ei oteta huomioon. Yli miljoona suomalaisista asuu yksin. Suurissa kaupungeissa yksinasuvien määrä on %. Yksin asuvien määrä kasvaa nopeasti koko maassa. Yksinään kotitaloudestaan vastaava maksaa kaikesta enemmän kuin parisuhteessa elävä. Pienet asunnot ovat suhteessa kaikkein kalleimpia. Yksineläjälle kallis kodinelektroniikka ja sisustaminen tulee yksin maksettavaksi. Yksin asuva maksaa itse muun muassa sähköön ja lehtitilauksiin liittyvät kulut, autokulut, huollot ja vakuutukset. Yksineläjillä on Suomessa keskimäärin muita pienemmät tulot. Alimpaan tuloluokkaan sijoittuu 42 prosenttia ja keski-ikäisistä yksinasujista köyhyysrajan riman alittaa peräti 25 %. Kuluttajaviraston Tarkkaa taloutta - oppaan mukaan alle 54-vuotiaiden sinkkunaisten nettotulot ovat keskimäärin 1218 euroa kuukaudessa ja miesten 1453 euroa. Yhden palkansaajan varassa eläessä sairaus tai työttömyys voi romahduttaa talouden hetkessä.

10 Edellä todetun perusteella Auranlaakson Kokoomusnaiset ry esittää, että hyväksyessään aloitteen edustajakokous velvoittaa Kokoomuksen Naisten Liittoa ajamaan yksinelävien asiaan aloittamalla siitä, että yksin asuvan kotitalousvähennys nostetaan samalle tasolle kuin parisuhteessa elävien. Suomessa verotus on lähtökohtaisesti aina henkilökohtaista. Siksi myös kotitalousvähennys on henkilökohtainen eikä kotitalouskohtainen verovähennys. Vastaavasti esimerkiksi kahden hengen taloudessa maksetaan kaksinkertainen määrä Yle-veroa yksinelävään verrattuna. Kokoomusnaisten liittohallitus katsoo, että henkilökohtainen verotus korostaa Kokoomukselle tärkeitä yksilönvastuuta ja vapautta eikä liittohallitus kannata siirtymistä esimerkiksi monissa maissa käytössä olevaan perheverotukseen, jossa perheellinen mies maksaa vähemmän veroa kuin perheetön. Kokoomusnaisten liittohallitus pitää tärkeänä yksinelävien aseman parantamista, kohtuuhintaisten asuntojen saatavuuden lisäämistä ja yksinelävän kulujen kohtuullistamista sekä parempaa turvaa sairauden ja työttömyyden varalle. Mikäli kotitalousvähennys muutettaisiin kotitalouskohtaiseksi, se olisi iso periaatteellinen muutos verojärjestelmäämme, joka perustuu henkilökohtaiseen verotukseen. Kokoomusnaiset kannattavat lähtökohtaisesti yksilöllistä verojärjestelmäämme, jossa viime aikoina on muutenkin pyritty siihen, etteivät perhesuhteet tai esimerkiksi puolison tulot vaikuta verotukseen. Liittohallitus esittää, että edustajakokous toteaisi selvityksen riittäväksi. ALOITE 11 Turun Kokoomusnaiset ry Vastuuta omasta terveydestä Jokaisella on vastuu omasta terveydestään ja sen seuraamisesta. Jo yksinkertaisilla keinoilla voi tunnistaa hälyttäviä oireita. Suomessa toimivilta terveysjärjestöiltä saa luotettavia tietoja ja ohjeita siihen. Yhtenä esimerkkinä tunne pulssisi, ehkäise aivoinfarkti (Suomen Sydänliitto ry ja Aivoliitto ry). Lisäksi Kokoomuksen Naisten liiton jäsenistössä on runsaasti terveysasiantuntijoita, jotka haastetaan mukaan kampanjaan. Tarkoituksena välittää tietoa ja kannustaa omatoimiseen terveydentarkkailuun. Edellä todetun perusteella Turun Kokoomusnaiset ry esittää, että hyväksyessään aloitteen edustajakokous velvoittaa Kokoomuksen Naisten Liittoa tekemään yhteistyötä eri terveysjärjestöjen kanssa ja jakamaan tietoa keinoista oman terveyden seuraamiseen. Liittohallitus kiittää Turun Kokoomusnaisia erinomaisesta ideasta. Kokoomuksen Naisten Liitto järjestää vuosittain yleensä liittokokouksen yhteydessä seminaarin, jossa käsitellään valittua aihetta eri asiantuntijoiden alustamana. Aloitteen idea voisi sopia erinomaisesta jonkun tällaisen seminaarin teemaksi. Kokoomusnaisia lähellä oleva Naiset Yhdessä NASY ry on jo aloittanut yhteistyön Suomen Sydänliiton kanssa terveyden edistämiseksi.

11 Liittohallitus haluaa kuitenkin kannustaa erityisesti piirejä ja yhdistyksiä ottamaan aloitteen ideasta onkeensa ja järjestämään tempauksia ja tilaisuuksia paikallisten terveysjärjestöjen kanssa. Piirit ja yhdistykset tavoittavat omalla alueellaan omilla tapahtumillaan parhaiten asiasta kiinnostuneita naisia. Liittohallitus esittää, että edustajakokous toteaisi selvityksen riittäväksi. ALOITE 12 Piritan Kokoomusnaiset ry, Salo Kolmas sektori täydentämään julkisia palveluja Suomessa eletään aikaa, missä valtion ja kuntien on kiristettävä kukkarojensa nyöriä. Olemme luoneet liian hyvän yhteiskuntamallin, jossa hyvinvointipalveluja on ollut tarjolla runsaasti. Kaikki palvelun tuottaminen maksaa. Kuntien vastuu hyvinvointipalvelujen tuottajana kapenee, kun rahaa ei ole. Väestön on kuitenkin vaikea luopua ei-lakisääteisistä palveluista. Jotain on siis tehtävä, että maassamme säilytettäisiin kohtuullinen tai jopa hyvä tyytyväisyyden taso palvelutuottamista kohtaan. Mitä on jäänyt tekemättä tai mitä pitäisi tehdä? Olemmeko huomioineet päätöksenteon eri portaissa riittävästi kolmannen sektorin työllistävän mahdollisuuden palvelujen tuottajina yhteistyössä kuntien kanssa? Voiko RAY:n ja Veikkauksen tuotosta menevää avustusosuutta lailla säädellä niin, että kolmatta sektoria avustettaessa avustuksia ei säädeltäisi liian rajoitetusti? Nämä ovat kysymyksiä, joihin haluamme saada vastauksia. Näemme kolmannen sektorin toiminnan tärkeänä osana palvelutuotannossa ja sillä on myös tärkeä rooli pitkäaikaistyöttömien ja työttömien työllistymisestä. Kolmannen sektorin toimintaa tulee tukea enenevässä määrin niin, että myös pelivaroja käytetään uusien ei-lakisääteisten palvelutuotantojen aloittamiseen järjestöjen, yhdistysten ja muiden yleishyödyllisten tahojen toimesta. Avustusten jakamisessa pitää ottaa huomioon työllistymisen tuomat edut. Avustusten jakamista ei saa rajoittaa sillä periaatteella osallistuuko kunta avustamiseen. Yhteiskunnan luomat kulurakenteet työllistämisessä ovat niin suuret, että niihin tarvitaan myös pelivaroista tukemista kunnan tukien lisäksi. Näiden tukien avulla kolmannen sektorin toimijoita saadaan palvelutuottamisen avuksi. Nyt kuntien antamat avustukset tai avustamatta jättämiset vaikuttavat pelivaroista jaettuihin tukiin. Edellä todetun perusteella Piritan Kokoomusnaiset ry esittää, että hyväksyessään aloitteen edustajakokous velvoittaa Kokoomuksen Naisten Liittoa omalla tahollaan vaikuttamaan valtion hallintoon niin, että pelivarojen tukemisen lakeja ja säädöksiä muutettaisiin siihen suuntaan, että tässä taloudellisessa tilanteessa kyseisten tukien saamisen esteenä ei olisi kuntien antamat tuet tai tukematta jättäminen. Lisäksi toivomme myös, että Kokoomuksen Naisten Liitto aktiivisesti kannustaisi kolmannen sektorin toimijoita lähtemään mukaan hyvinvointipalvelujen tuottamiseen. Kokoomusnaisten liittohallitus pitää tärkeänä sitä, että kolmatta sektoria hyödynnetään entistä paremmin palveluntuotannossa. Väestön ikääntyessä ja valtion velkaantuessa rakenteelliset uudistukset kunta- ja sote-puolella turvaavat hyvinvointiyhteiskunnan tärkeät palvelut myös tulevaisuudessa. Joitain yhteiskunnan palveluita joudutaan ehkä myös karsimaan. Veikkauksen tuotto menee kokonaisuudessaan nuorisotyölle, liikunnalle ja kulttuurille. Vuonna 2012 tukea maksettiin edunsaajille yli puoli miljardia euroa. RAY:n koko tilikauden voitolla puolestaan avustetaan sosi-

12 aali- ja terveysalan järjestöjä sekä sotiemme veteraaneja. Tänä vuonna järjestöt saavat 301 miljoonaa euroa avustusta ja veteraanit 112,3 miljoonaa euroa. Pelivaroja ei saa nykyisen lainsäädännön mukaan jakaa valtion ja kuntien tehtävien täyttämiseen eikä myytävien palveluiden tuottamiseen. Kokoomusnaisten liittohallitus pitää tarkoituksenmukaisena, ettei pelivaroin subventoida sellaisia kolmannen sektorin tuottamia palveluita, jotka kilpailevat yksityisen sektorin palveluntuottajien kanssa. Liittohallituksen mukaan on tavoiteltavaa, että hyvinvointipalveluiden tuottamiseen syntyy uusia yrityksiä, jotka voivat täydentää kuntien palveluntuotantoa eikä yrittämiselle pidä luoda uusia esteitä subventoimalla yhdistysten kilpailevaa toimintaa. Liittohallitus esittää, että edustajakokous toteaisi selvityksen riittäväksi. ALOITE 13 Piritan Kokoomusnaiset ry, Salo Kokoomusyhdistykset työllistämään pitkäaikaistyöttömiä Työllisyystilanne on Suomessa murheellinen ja pitkäaikaistyöttömien määrä nousee. Kuntien maksama osuus työmarkkinatuesta on kolminkertaistunut vuoden takaisesta ja rikkoo Kelan asiantuntijan arvion mukaan vielä tänä vuonna 200 miljoonan euron rajan. Samanaikaisesti Kuntaliitto ennustaa työttömyysjaksojen pitkittyvän entisestään. Salossa Kokoomuksen kunnallisjärjestö lähti elokuussa 2013 tutkimaan yhdistyksen mahdollisuuksia yhteiskuntavastuullisesti osallistua työttömyydenhoitoon ajatuksena yhden pitkäaikaistyöttömän työllistäminen palkkatuella ja toiveena tietysti, että seuraava työpaikka löytyisi jo avoimilta työmarkkinoilta. Heti prosessin alkumetreillä havaittiin kuitenkin, että työllistämistehtävä on yhdistykselle varsin haasteellinen ja edellyttää monenlaisten asiakokonaisuuksien hallintaa. Haastamme tästä huolimatta valtakunnan kokoomusyhdistykset mukaan työllistämään ja pyydämme Naisten Liitolta työllistämisprosessiin avuksi yksiin kansiin koottua asiantuntijavoimin laadittua ohjeistusta, jossa olisi tehtävänkuvan kirjaamisesta, hakuilmoituksen tekemisestä ja työllistämistuen hakemisesta alkaen kaikki tarvittava tieto järjestötyöntekijän palkkaamiseen paikallisyhdistykselle. Tietoa tarvitaan myös työsopimuksen tekemisestä, vaadittavista vakuutuksista, palkan määrittelemisestä, palkan ja lomien laskemisesta ja maksamisesta, verojen ja työnantajamaksujen tilittämisestä ja aikatauluista, muista työnantajavastuista ja velvollisuuksista sekä kaikista työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista. Kun nämä asiat saa eteensä selkokielellä kirjoitettuna oppaana, niin prosessiin lähtemisen kynnyskin madaltuu merkittävästi ja työllistämisestä tulee järjestönkin näkökulmasta hallittu prosessi, sääntöjä noudatetaan ja työllistämistoiminta Suomen joka kolkassa hoituu yhtä mallikkaasti. Edellä todetun perusteella Piritan Kokoomusnaiset ry esittää, että hyväksyessään aloitteen edustajakokous velvoittaa Kokoomuksen Naisten Liittoa laatimaan selkokielisen ja kattavan Työllistämisoppaan yhdistysten käyttöön ja helpottamaan pitkäaikaistyöttömien työllistämistä yhdistyksiin järjestötyöntekijöiksi. Liittohallitus pitää tärkeänä, että Kokoomusnaiset on edistämässä pitkäaikaistyöttömien asiaa ja edesauttamassa työllistymistä lainsäädännön ja hankkeiden kautta. Liittohallitus katsoo kuitenkin, ettei laajamittainen pitkäaikaistyöttömien työllistäminen ole poliittisen puolueen tai sen naisjärjestön tehtävä. Tärkeintä on luoda aitoja työpaikkoja ja luoda edellytyksiä pitkäaikaistyöttömien työllistymiselle. Liittohallitus kannustaa kuitenkin aloitteen tekijöitä keräämään yhteen ihmisiä, joilla on osaamista ja intoa kehittää ajatusta.

13 Yksi hallituksen keinoista toimeenpanna nuorisotakuuta on Sanssi-kortti, jonka voi saada alle 30-vuotias työtön työnhakija. Sanssi-kortti osoittaa työnantajalle, että kortin haltijan palkkakustannuksiin voidaan myöntää palkkatukea. Palkkatukea voidaan myöntää yritykselle, yhdistykselle, säätiölle, kunnalle tai muulle työnantajalle. Palkkatuen määrä on kokopäivätyössä noin 700 euroa kuukaudessa. Työnantaja voi saada sitä enintään 10 kuukauden ajan. Tätä mahdollisuutta voisivat myös hyvin kokoomuslaiset yhdistykset käyttää osana työllisyystalkoita. Liittohallitus esittää, että edustajakokous toteaisi selvityksen riittäväksi. ALOITE 14 Itä-Turun Kokoomusnaiset ry Vaihtoehtona jäsenmaksu ilman Nykypäivä lehteä Kokoomuksen jäsenmäärä on laskussa ja uusia jäseniä kaivataan. Esitämme Kokoomukselle yhtenä vaihtoehtona muutosta jäsenmaksuihin. Nykyinen puolueen perimä jäsenmaksu on kallis verrattuna muihin yhdistyksiin. Mielestämme puolue pystyy alentamaan jäsenmaksua, jos Nykypäivä-lehti jää pois. Alhainen jäsenmaksu on kannustava vastaantulo uusien jäsenten hankinnassa. Alempi jäsenmaksu voisi olla euroa. Nykypäivä-lehden tilaajille jäsenmaksu säilyy ennallaan. Ehdotamme seuraavaa: - Kokoomuksen jäsen saa itse valita vastaanottaako lehden (Nykypäivä) ja siten määrittää itse myös jäsenmaksunsa suuruuden. Edellä todetun perusteella Itä-Turun Kokoomusnaiset ry esittää, että hyväksyessään aloitteen edustajakokous velvoittaa Kokoomuksen Naisten Liittoa esittämään jäsenmaksumuutosta puoluehallitukselle siten, että Nykypäivä-lehden tilaus tulee valinnaiseksi. Kokoomuksen jäsenmaksun suuruus on varsin maltillinen, kun sitä vertaa muiden puolueiden jäsenmaksuun tai jäsenmaksuihin yleensä. Kokoomusnaisten liittohallitus näkee, että Nykypäivä on puolueen äänenkannattajana tärkeä väylä kokoomuslaisten näkemysten levittäjänä ja tiedottamisena myös niille jäsenille, jotka eivät käytä sähköistä mediaa. Nykypäivän osuuden poistaminen jäsenmaksusta saattaisi vaarantaa kokoomuslaisen printtimedian ilmestymisen kokonaan. Viestintä siirtyy yhä enemmän sähköiseen mediaan, mutta painetulla sanalla on edelleen tärkeä asema viestinnässä. Osa poliittista vaikuttamista on saada äänensä kuuluviin kaikki puolueyhteisön jäsenet tavoittavassa lehdessä, jossa kokoomuslaiset voivat käydä myös keskenään keskustelua päivän polttavista asioista. Nykypäivä-lehteä ei nykyiselläänkään ole pakko tilata, mutta jäsenmaksuun se ei vaikuta. Kokoomusnaisten liittohallitus näkee, että kaupallisessa huomiohakuisessa lööppimediassa on tärkeää säilyttää puolueen äänenkannattajat, jotka antavat kokoomuslaisen näkökulman asioihin ja antaa äänen kokoomuslaisten näkemyksille. Liittohallitus katsoo kuitenkin, että esitetyn kaltaisia keinoja jäsenkasvun vauhdittamiseksi tarvitaan ja kynnystä liittyä puolueeseen on madallettava. Liittohallitus esittää, että edustajakokous toteaisi selvityksen riittäväksi.

14 ALOITE 15 Huittisten Kokoomusnaiset ry PÄIVÄHOITO-OIKEUDEN RAJOITTAMINEN Ehdotamme päivähoitolakia muutettavaksi siten, että kotona olevien vanhempien lapsilla on kokopäivähoidon sijaan oikeus osa-aikaiseen ja osapäiväiseen hoitoon. Tämä kohdentaa kasvatuksellisia ja opetuksellisia tavoitteita nykyistä paremmin ja vapauttaa kokopäivähoidon resursseja. Päivähoitolaki antaa subjektiivisen oikeuden päivähoitoon jokaiselle alle kouluikäiselle lapselle. Kokopäivähoidossa on tällä hetkellä lapsia, joiden huoltajat ovat työssä tai koulussa sekä lapsia, joiden huoltajista toinen tai molemmat ovat kotona. Perheissä tarve hoitopaikalle on hyvin erilainen. Ensisijainen vastuu lasten hyvinvoinnista on perheillä. Lapsen ja vanhempien suhde on merkittävin tekijä lapsen perusturvan kehittymisen kannalta. Meidän tulee monin tavoin tukea lapsen ja vanhemman molemminpuolisen kiintymyssuhteen luomista. Työssäolo- tai opiskeluaikana tukea annetaan erilaisilla kokopäivähoidon muodoilla, muulloin avo- tai osa-aikaiset hoitosuhteet ovat parhaita tukimuotoja. Tämä ei kuitenkaan poista erityisen tuen tarpeessa olevien lasten kokopäivähoitoa kaikissa olosuhteissa. Kunnissa päivähoitolaki aiheuttaa monia ongelmia. Päivähoitoryhmät ovat ylisuuria. Usein joudutaan toimimaan henkilöstöllä joka ei vastaa henkilöstömitoitusta. Erityislasten määrä päiväkotiryhmissä on suuri. Päivähoitopaikoista on kova pula ja joudutaan käyttämään tiloja, joita ei ole suunniteltu päiväkotikäyttöön. Nämä kaikki seikat vaikuttavat heikentävästi varhaiskasvatuksen laatuun. Edellä todetun perusteella Huittisten Kokoomusnaiset esittää, että hyväksyessään aloitteen edustajakokous velvoittaisi Kokoomuksen Naisten Liittoa toimimaan siten, että päivähoito-oikeutta rajataan kotona olevien vanhempien lasten osalta. ALOITE 16 Varsinais-Suomen Kokoomusnaiset ry PÄIVÄHOIDON VAIHTOEHDOT TURVATTAVA Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa kirjoitetaan: "rajoitetaan subjektiivista päivähoito-oikeutta sosiaaliset perusteet huomioivalla tavalla osa aikaiseksi silloin, kun vanhempi on kotona äitiys, isyys, vanhempain tai hoitovapaalla tai kotihoidontuella". Tämän toteuttamisen edellytyksenä on, että tarjolla on erilaisia päivähoitomuotoja. Saatavilla pitää olla laadukkaita osapäiväpalveluja. Julkisin voimin ylläpidetyn varhaiskasvatuksen rinnalle tarvitaan moninainen joukko yrittäjiä ja kolmannen sektorin toimijoita. Lähtökohtana tulee olla se, että perheillä on mahdollisuuksia valita sopivin pienten lasten osapäiväinen hoitomuoto. Edellä todetun perusteella Varsinais-Suomen Kokoomusnaiset ry esittää, että hyväksyessään aloitteen edustajakokous velvoittaa Kokoomuksen Naisten Liittoa kannustamaan, aktivoimaan ja motivoimaan järjestöjä ja yhteisöjä yhteistyöhön laadukkaan ja monipuolisen osapäivähoidon turvaamiseksi.

15 Liittohallitus (yhteinen vastaus aloitteisiin 15-16): Aloitteissa kiinnitetään huomiota ajankohtaiseen asiaan. Jyrki Kataisen I hallitus sopi budjettiriihessä, että subjektiivista päivähoito-oikeutta rajoitetaan silloin, kun vanhempi on kotona äitiys-, isyys-, vanhempaintai hoitovapaalla tai kotihoidontuella. Kokoomusnaisten liittohallitus pitää tärkeänä, että lapsilla on sosiaalisin perustein jatkossakin subjektiivinen oikeus kokopäiväiseen päivähoitoon, vaikka toinen tai molemmat vanhemmista ovat kotona, ja päivähoito-oikeuden rajoittamisesta huolimatta laadukasta päivähoitoa on tarjolla kaikille, jotka sitä tarvitsevat. Kokoomusnaisten liittohallitus korostaa, että perheillä on ensisijainen kasvatusvastuu lapsista ja päivähoitojärjestelmä tukee vanhempien kasvatustehtävää. Siksi Kokoomusnaisten liittohallitus pitää hyvänä sitä, että hallituksen budjettiriihessä tekemät linjaukset tuovat monipuolisuutta ja joustavuutta perheille arkensa järjestämiseksi sekä korostavat perheiden kasvatusvastuuta. Liittohallitus esittää, että edustajakokous hyväksyisi aloitteet. ALOITE 17 Porin Kokoomusnaiset ry Lukiokirjat pitkäaikaisempaan käyttöön Porin Kokoomusnaiset vaatii, että lukioissa käytettävien oppikirjojen uusintasykli hidastettaisiin. Oppikirjat eivät saa vaihtua vuosittain, vaan niiden tulee olla pitkäaikaisemmassa käytössä. Tieto kirjoissa ei vanhene yhtä nopeasti kuin oppikirjoja tällä hetkellä vaihdetaan. Porin Kokoomusnaiset pitävät kohtuuttomana sitä, että perheen sisarukset eivät voi käyttää samoja kirjoja opiskellessaan lukiossa muutaman vuoden välein. Oppikirjojen hankinta on usealle perheelle iso taloudellinen rasite, joka voi pahimmassa tapauksessa estää nuoren opiskelun. Lisäksi kirjojen kierrättäminen säästää luontoa ja rahaa sekä opettaa nuoriamme ajattelemaan yhä ekologisemmin. Edellä todetun perusteella Porin Kokoomusnaiset ry esittää, että hyväksyessään aloitteen edustajakokous velvoittaa Kokoomuksen Naisten Liittoa viemään asian eteenpäin Opetus- ja kulttuuriministeriöön. Lukioiden nykyinen opetussuunnitelma Lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet on otettu käyttöön vuonna Lukioissa käytettävien kirjojen on oltava opetussuunnitelman mukaisia. Oppikirjojen on siten täytynyt pysyä sisällöltään suunnilleen samanlaisena viimeisen kymmenen vuoden ajan. Yleinen periaate on, että opettajalla ei ole oikeutta poistaa oppilasta kurssilta, vaikka oppilas ei omistaisikaan kurssille ilmoitettua tehtäväkirjaa. Suomen Lukiolaisten Liiton arvion mukaan lukion oppikirjoihin kuluu noin 1500 euroa lukio-opintojen aikana, mikäli kirjat ostetaan uusina. Tämä tarkoittaa kolmen vuoden lukio-opintojen aikana noin euroa opintokuukaudessa. Markkinoille tulee jatkuvasti uusia sähköisiä oppimateriaaleja, jotka mahdollisesti myös tulevaisuudessa vähentävät kirjojen hankkimisen tarvetta ja oppimateriaaleista aiheutuvia kustannuksia. Liittohallitus esittää, että edustajakokous toteaisi riittävän selvityksen asian johdosta.

16 ALOITE 18 Satakunnan Kokoomusnaiset ry Liittohallitukseen edustaja jokaisesta piiristä Satakunnan Kokoomusnaiset esittää, että liittohallituksen kokoonpanossa tulisi olla jokaisesta piiristä vähintään yksi edustaja. Näin piirit olisivat tasavertaisempia päätöksen teossa ja demokratia toteutuisi nykyistä paremmin. Kokoomuksen Naistenliiton mallisäännöissä lukee, että liittohallituksessa on oltava vähintään kuusi (6) ja enintään kolmetoista (13) jäsentä sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Piirien yhdistämisen jälkeen on piirejä 12, joten jokaiselle piirille riittäisi paikka hallituksessa. Edellä todetun perusteella Satakunnan Kokoomusnaiset ry esittää, että hyväksyessään aloitteen edustajakokous velvoittaa Kokoomuksen Naisten Liittoa muuttamaan liittohallituksen kokoonpanoa niin, että jokaisesta piiristä on hallituksessa edustus. Aloite on luonteeltaan sellainen, että liittohallitus on hankala antaa siihen omaa kantaansa ilman edustajakokouksen linjausta. Liiton sääntöjen 8 :n mukaan edustajakokous päättää liittohallituksen jäsenten lukumäärästä ja edustajakokous myös valitsee liittohallituksen jäsenet (12 ). Liittohallitukseen valitaan henkilöitä eikä piireillä ole sääntömääräisiä mandaattipaikkoja liittohallituksen jäseniksi. Liitossa on kuitenkin ollut käytössä epävirallinen rotaatioperiaate liittohallitusvalinnoissa. Periaate ei ole sitova vaan kyseessä on enemminkin ajan kanssa kehittynyt toimintakulttuuri. Rotaatioperiaate on käsitetty siten, että vuoro kausina piiriparit ovat vaihtaneet paikkaa varsinaisen ja varaedustajan välillä. Vakiintunut käytäntö on ollut, että isoimmilla piireillä on sekä varsinaisen että varajäsenen paikka liittohallituksessa. Tilanne on vuosien saatossa elänyt ennen muuta puheenjohtajiston valinnan ja edustajakokousten päätösten mukaan. Periaate on kuitenkin toiminut hyvin. Rotaatioperiaatteella on pyritty siihen, että kaikilla piireillä olisi jossain vaiheessa mahdollisuus osallistua liittohallitustyöskentelyyn, ja linkki liiton ja piirien välillä säilyy myös luottamushenkilöpuolella. Liittohallitus haluaa huomauttaa aloitteen tekijöille, että puheenjohtajisto mukaan luettuna kaikkien 12 piiriä saisivat edustuksen myös sellaisessa kokoonpanossa, jossa liittohallituksen jäseniä on puheenjohtajiston lisäksi 9 (3+9=12). Liittohallitus haluaa kuitenkin muistuttaa, että aina kaikista piireistä ei ole mahdollista asettaa ehdokasta liittohallitukseen. Liittohallitus muistuttaa myös, että liittohallituksen koon kasvattamisella on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Liittohallitus esittää, että edustajakokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. ALOITE 19 Kokoomuksen Naisten Helsingin Piiri ry HPV-ROKOTEOHJELMA LAAJENNETTAVA KOSKEMAAN MYÖS POIKIA Sosiaali- ja terveysministeriö on päättänyt vuonna 2013 ottaa HPV-rokotteen kansalliseen rokoteohjelmaan. HPV:lla (human papilloomavirus) on alatyyppejä, jotka aiheuttavat muun muassa kondyloomaa, syy-

17 liä sekä kohdunkaulansyöpää. Rokote on suunniteltu suojelemaan vastaanottajaa noilta sairauksilta. Rokotukset, jotka koskettavat vain tyttöjä, alkavat marraskuussa Kokoomuksen Naisten Helsingin Piiri ry on huolestunut siitä, että rokotusohjelma koskettaa vain tyttöjä, vaikka HPV:n alatyyppien on todettu olevan taustalla noin 5 prosentissa miesten syöpiä. Naisten syövistä HPV lymyää 10 prosentin taustalla. Pojat kantavat virusta usein tietämättään, ja tyttöjen saamat tartunnat välittyvät usein suojaamattoman seksin kautta. Tyttöjen koko ikäluokan rokottamisen on arvioitu maksavat 2 miljoonaa euroa. Poikien ottaminen osaksi rokotusohjelmaa tuplaisi kustannukset jotka eivät silti ole suuria verrattuna esimerkiksi kohdunkaulansyövän seulontoihin, joiden vuosittaiset kustannukset ovat 40 miljoonan euron luokkaa. Kokoomuksen Naisten Helsingin Piiri ry näkee, että myös poikien ottaminen rokotusohjelmaan on tasaarvoteko toisaalta suojan saisivat myös homomiehet, mutta myös tytöt tulisivat paremmin suojelluiksi. Rokotus kun ei ole tytöillekään pakollinen. Edellä todetun perusteella Kokoomuksen Naisten Helsingin Piiri ry esittää, että hyväksyessään aloitteen edustajakokous velvoittaa Kokoomuksen Naisten Liittoa edistämään aktiivisesti kannanotoilla HPVrokoteohjelman laajentamista koskemaan myös poikia. HPV-rokotuksen tuleminen osaksi kansallista rokotusohjelmaa on odotettu uudistus, joka pelastaa tulevaisuudessa ihmishenkiä. Tyttöjen rokottamisen uskotaan ennen pitkää johtavan siihen, että HPV-virusta ei esiinny myöskään pojilla, koska tytöt eivät voi rokotettuina tartuttaa kumppaniaan. Suuri osa Euroopan maista on jo hyvän aikaa rokottanut tyttönsä. Tavoiteltavaa on, että Suomessa myös pojat tulevaisuudessa rokotetaan. Liittohallitus esittää, että edustajakokous hyväksyisi aloitteen. ALOITE 20 Oulun Kokoomusnaiset ry OSATYÖKYKYISTEN TYÖLLISTYMISEN EDISTÄMINEN Työurien pidentäminen on yksi Kataisen hallituksen hallitusohjelman keskeisistä tavoitteista. Jotta työuria saadaan pidennettyä, täytyy myös osatyökykyisten osaaminen saada käyttöön sen sijaan, että monet heistä jäävät eläkkeelle hyvinkin nuorina. Kelan selvityksen mukaan vuonna 2009 joka päivä viisi alle 29-vuotiasta jäi eläkkeelle. Alle 30 -vuotiaiden työkyvyttömyyseläkeläisten kokonaismäärä kasvoi vuosina kaiken kaikkiaan noin neljänneksellä. Nuorten eläkkeelle jäämisen perusteena olivat usein mielialahäiriöt. Yhdestä nuoruusiässä pysyvästi eläkkeelle siirtyvästä yhteiskunnalle aiheutuvat kulut ovat noin 1-1,2 miljoonaa, kun laskelmassa huomioidaan saamatta jäävät verotulot sekä nuoren vuosien mittaan tarvitsemat erilaiset tuet ja palvelut. Pellervon taloustutkimuksen laskelmien mukaan jo työllistymistodennäköisyyden paraneminen 22 prosenttiyksiköllä tekee työllistymistä tukevista toimenpiteistä kannattavia. Etenkin nuorten kohdalla kuntoutuksen tulokset ovat hyviä ja työllä itsessään on ihmisten hyvinvoinnin kannalta suuri merkitys, mutta osatyökykyisten työllistymisen edistämisessä on vielä tehtävää. Osatyökykyisyys ei tarkoita, että henkilö olisi täysin kykenemätön tekemään työtä. 35 prosentilla työttöminä tai työkyvyttömyyseläkkeellä olevista osatyökykyisistä työkyky on hyvä tai jopa erinomainen. Osatyökykyisten työllistymistä kuitenkin jarruttavat ennakkoluulot ja pelko siitä, ettei henkilö kykenekään jatkamaan työssä pidemmällä aikavälillä. Osatyökykyisten työllistymistä on pystytty edistämään muun muassa Sosiaali-

18 ja terveysministeriön Työpankkikokeilun avulla. Osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi tarvitaan tämän kaltaista toimintaa muuallakin maassa kuin nyt kokeilussa mukana olleilla alueilla. Edellä todetun perusteella Oulun Kokoomusnaiset ry esittää, että hyväksyessään aloitteen edustajakokous velvoittaa Kokoomuksen Naisten Liittoa ryhtymään toimenpiteisiin osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi ja työllistymisen esteiden poistamiseksi esimerkiksi työpankkitoimintaa kehittämällä. Suomi tarvitsee kaikkien kansalaistensa työtä osatyökykyiset mukaan lukien. Työllä on merkittävä toimintakykyä ylläpitävä ja lisäävä rooli. Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteilla Osatyökykyiset työssä ohjelma, mikä tarjoaa tukea ja välineitä osatyökykyisten työssä jatkamiseen ja työllistymiseen. Toimintakonseptin tarkoituksena on varmistaa, että osatyökykyisiä varten on saumaton palvelujen ketju, joka auttaa heitä jatkamaan työssä tai työllistymään. Välinvalikoimassa osatyökykyisten työllistämiseksi ovat työpaikan keinot, terveydenhuolto, kuntoutus, koulutus, työvoimapalvelut ja sosiaaliturva. Osatyökykyisten työllistämiseksi kaivataan myös muuta järjestelmän muutosta sekä työelämän asenteiden muuttumista. Osatyökykyisten työllistämisen esteenä ovat kannustinloukut, jotka eivät tällä hetkellä kannusta ottamaan työtä vastaan niin paljon kuin työkyvyllä pystyisi. Järjestelmää pitää muuttaa niin, että työn vastaanottaminen on aina kannattavaa. Liittohallitus esittää, että edustajakokous hyväksyisi aloitteen. ALOITE 21 Oulun Kokoomusnaiset ry KOKONAISVALTAISUUTTA PALVELUIHIN Sosiaali- ja terveyspalveluiden menot kasvavat monissa kunnissa. Osasyynä menojen kasvuun on väestön ikääntyminen, mutta omalta osaltaan siihen vaikuttaa myös palveluiden sirpaleisuus. Monet sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaista joutuvat hakemaan eri palveluita eri luukuilta. Kokonaisuuden hallinta jää usein asiakkaan itsensä vastuulle. Asiakas voi pelätä muiden asiakkuuksien esille tuomista tai kokea, ettei ole asiaankuuluvaa kertoa niistä eri paikoissa asioidessaan. Jos hän ei jaksa katsoa palvelutarpeita kokonaisuudessaan tai pysty siihen, kukaan ei hallitse kokonaisuutta. Kokonaisvastuun sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä täytyy olla yhdellä taholla, vaikka palveluntuottajia olisikin useita. Kokonaisnäkemyksen puuttuessa eri palveluiden tavoitteet voivat olla keskenään ristiriitaisia ja estää niin omien kuin muidenkin palveluntarjoajien tavoitteiden saavuttamisen. Eri palveluntarjoajat voivat tehdä päällekkäistä työtä niin, että samat tutkimukset tehdään eri paikoissa uudestaan. Kokonaisnäkemyksen puute vaikeuttaa myös ongelmien syiden tunnistamista ja oikeiden tukitoimenpiteiden kohdentamista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Pahimmillaan ongelmien syiden etsimiseen ja oikeiden tukitoimien määrittämiseen voi mennä vuosia. Kokonaisnäkemyksen puuttuessa asiakasta ei välttämättä auta, vaikka häntä autettaisiin kaksin käsin, pikemminkin päinvastoin. Palveluiden kokonaisvaltaisuutta lisäämällä saadaan lisättyä niiden oikea-aikaisuutta ja vaikuttavuutta. Samalla saadaan karsittua myös turhaa päällekkäisyyttä ja saadaan myös sitä kautta aikaan kustannussäästöjä. Edellä todetun perusteella Oulun Kokoomusnaiset ry esittää, että hyväksyessään aloitteen edustajakokous

19 velvoittaa Kokoomuksen Naisten Liittoa ryhtymään toimenpiteisiin sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseksi aiempaa kokonaisvaltaisempaan suuntaan. Keinona tässä voidaan käyttää palveluohjausta ja moniammatillista yhteistyötä. Oulun Kokoomusnaiset kiinnittää huomiota äärettömän ajankohtaiseen asiaan, sillä valmisteilla olevalla sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksella tavoitellaan juuri tätä. Sote-uudistuksessa on tärkeää muista asiakaslähtöisyys ja palveluiden saatavuuden helppous. Viranomaisten välisen yhteistyön parantaminen ja yhteistyön esteiden poistaminen on avainasemassa siinä, että jatkossa asiakasta ei pompotella luukulta toiselle vaan tarvitsemansa palveluiden kokonaisuuden voi saada kutakuinkin yhden luukun -periaatteella. Liittohallitus pitää tärkeänä, että Suomessa päästään pois turhasta lääkärikeskeisyydestä palveluiden järjestämisessä. Ensivaiheessa muut terveydenhuollon ammattilaiset ovat kykeneviä tekemään arviota hoidon tarpeesta ja tarvittavista palveluista. Liittohallitus esittää, että edustajakokous hyväksyisi aloitteen. ALOITE 22 Helsingin Kokoomuksen Naiset ry: Jätetään hyvästit sanahirviö pakkoruotsille Kaksikielisyys on rikkaus valtiolle. On hämmentävää, miksi tälläisestä vahvuudesta tehdään yhteiskunnallinen ongelma. Termi pakkoruotsi on tarkoitushakuinen ja negatiivinen. Pakkoruotsissa ei ole kysymys vähemmistön oikeuksista, vaan päinvastoin enemmistön maailmankuvasta ja mahdollisuuksista. Kuulumme Pohjoismaihin ja luontevaa ja hedelmällistä on edistää esim. kaupankäyntiä ja kulttuurivaihtoa ja -yhteistyötä yhteisellä kielellä. Huomiotta ei voi jättää, että Ruotsi on ollut pitkään Suomen tärkein vientimaa. Kouluissamme emme opiskele pakkokemiaa tai pakkobiologiaa, joten sanaa pakkoruotsi ei tässä yhteydessä voi käyttää. Opetusta ja oppimista koskevaan keskusteluun ei kuulu sana pakko. Keskustelua ruotsin kielestä pitäisi käydä asiallisella tasolla vailla henkilökohtaisia tunnelatauksia. Lähtökohtana pitäisi olla se, mitä perustuslakimme määrää. Jos ruotsin kielen opiskelusta halutaan tehdä vapaavalintaista, pitäisi perustuslakia muuttaa. Ruotsin kieli on ollut osa suomalaista yhteiskuntaa vuosisatojen ajan. Edellä todetun perusteella Helsingin Kokoomuksen Naiset ry esittää, että hyväksyessään aloitteen edustajakokous velvoittaa Kokoomuksen Naisten Liittoa vaikuttamaan siihen, että Kokoomusta edustavien henkilöiden, yhdistysten ja liittojen kannanotoissa vältetään pakkoruotsi -termin käyttöä ja tuetaan ruotsin kielen asemaa ja opetusta Suomessa. Termi pakkoruotsi on jokseenkin vakiintunut arkikieleen kuvaamaan ruotsin opiskelua toisena kotimaisena kielenä. Sana sisältää ehkä käyttäjänsä asenteen ruotsin kielen opiskelun pakollisuutta kohtaan, mutta esimerkiksi media käyttää usein termiä uutisoitaessa ruotsin kielen asemasta. Perustuslain 12 :n mukaan sananvapaus on jokaisen perusoikeus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Liittohallitus kokee hankalana toisten sananvapauteen ja sanavalintoihin puuttumisen. Sen sijaan liittohallituksen mielestä on tärkeää vaikuttaa asenteisiin, jotta kaksikielisyys nähdään maamme rikkautena.

20 Liittohallitus pitää tärkeänä, että Suomi on jatkossakin kaksikielinen maa, jossa suomea äidinkielenään puhuville lapsille opetetaan ruotsia ja ruotsia äidinkielenään puhuville suomea. Liittohallituksen mielestä kansainvälisessä maailmassa on tärkeää monipuolinen kielten opiskelu ja erilaisten kulttuurien arvostamiseen. Liittohallitus esittää, että edustajakokous katsoisi selvityksen riittäväksi. ALOITE 23 Uudenmaan Kokoomusnaiset ry. Käytännön toimia lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn Lähisuhdeväkivalta on kansanterveysongelma, joka koskettaa parisuhdetta tai perhettä jokaisesta yhteiskuntaluokasta, iästä, sukupuolesta tai kulttuurista riippumatta. Väkivallan tekijät ja uhrit ovat kansalaisia, vanhempia, lapsia, sukulaisia tai muita lähipiiriin kuuluvia ihmisiä. Naisten Liitto on toiminut aktiivisesti pitäessään esillä lähisuhdeväkivaltaan liittyviä ongelmia. Naisten Liiton tulee jatkossakin toimia aktiivisena tehokkaan lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön edistäjänä. Kokoomusnaisten tulee edellyttää väkivallan systemaattista kartoittamista kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Ensimmäinen asia väkivaltaa kokeneen tukemisessa on väkivallasta kysyminen. Työntekijöillä tulee olla käytössään ohjeistukset uhrin, tekijän sekä lasten tukemiseksi. Ehkäisevä väkivaltatyö ja varhainen puuttuminen säästävät yhteiskunnan varoja sekä vähentävät inhimillistä kärsimystä. Suomessa kunnat ovat vastuussa ehkäisevän väkivaltatyön ja tarvittavien palvelujen suunnittelemisesta ja järjestämisestä kaikille väkivallalle altistuneille, uhreille sekä tekijöille Edellä todetun perusteella Uudenmaan Kokoomusnaiset ry esittää, että hyväksyessään aloitteen edustajakokous velvoittaa Kokoomuksen Naisten Liittoa aktivoimaan jäseniään olemaan tietoisia alueensa palveluista tai niiden puutteesta ja edistettävä toimintaa tämän kansanterveysongelman minimoimiseksi. ALOITE 24 Etelä-Savon Kokoomusnaiset ry Mikkelin Kokoomusnaiset ry Turvakotien määrä tulee turvata Turvakotien määrä Suomessa vähenee huolestuttavasti vuosi vuodelta huolimatta runsaista aloitteista, joita poliittiset naisjärjestöt ovat niiden lisäämiseksi tehneet. Suomi ei täytä Euroopan neuvoston suosituksia turvakotien paikkamääristä. Suomi sijoittuu eurooppalaisessa vertailussa puolenvälin alapuolelle. Tilanteesta on antanut Suomelle huomautuksen myös YK:n naisten syrjinnän poistamista käsittelevä komitea. Suositusten mukaan paikkamäärää tulisi lisätä 422 paikalla. Tilastojen mukaan Suomessa oli vuonna turvakotia. Tänä vuonna niitä on 19. Etelä-Savon ja Mikkelin kokoomusnaiset esittävät huolestumisensa turvakotien määrän riittävyydestä sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutoksessa ja kuntien taloustilanteissa ja muistuttaa Suomen hallitusta lupauksesta turvakotipaikkojen lisäämisestä ja alueellisesta kattavuudesta. Edellä todetun perusteella Etelä-Savon Kokoomusnaiset ry ja Mikkelin Kokoomusnaiset ry esittävät, että hyväksyessään aloitteen edustajakokous