Yrittäjien erinomainen valinta - KONICA MINOLTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yrittäjien erinomainen valinta - KONICA MINOLTA"

Transkriptio

1 YRITTÄJÄ-LEHTI 1 K E S K I - P O H J A N M A A N Yrittäjä YRITTÄMISEN JA TALOUSELÄMÄN ERIKOISLEHTI 4/2013 Osoitelähde: Viestimix Ky Savisilta YLIVIESKA M-Itella Oy Yrittäjien erinomainen valinta - KONICA MINOLTA Hyvä suunnittelu auttaa kansainvälistymisessä Kannuksen Yrittäjien puheenjohtaja Mari Huuki korostaa hyvän ennakkosuunnitelman ja budjetoinnin merkitystä, kun yritys suunnittelee hakeutumista kansainvälisille markkinoille. Sivu 3 KONICA MINOLTAN tulostamisen ja asiakirjahallinnan ratkaisut - kosketusvärinäytöt helpottavat käytettävyyttä joka päivä! Venäjällä on riskejä ja isoja mahdollisuuksia Sivu 6 Finpro toiminta uudistuu ensivuonna Sivu 7 Konica Minoltan ympäristöystävälliset ja palkitut bizhub-monitoimilaitteet ovat kustannustehokkaita ja energiaa säästäviä toimistojärjestelmiä. Uusien laitemallien kosketusvärinäytöt helpottavat käytettävyyttä joka päivä - niiltä toiminnot, valikot ja tilailmoitukset ovat selkeästi luettavissa ja hallinnoitavissa. Ota yhteyttä meihin. Tulemme kertomaan kuinka voit tehostaa asiakirjojesi sähköistämistä, arkistointia ja vielä säästää kustannuksissa. OPS-palvelukokonaisuus mahdollistaa yksinkertaisen ja selkeän rajapinnan tulostusympäristön jatkuvaa kehittämistä varten. Voit alentaa tulostamisen- ja asiakirjahallinnan kustannuksia jopa 20-30%. Soita ja pyydä meidät veloituksettomalle kartoituskäynnille yritykseesi. Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät Lappeenrannassa Talouskasvu ja hyvinvointi yrittäjyyden varassa Sivu Keski-Pohjanmaan Konttoripiste Oy Heinolankaari 12, KOKKOLA Kauppiaankatu 2, PIETARSAARI Soita ja varaa esittely: Tuomo Lahti Timo Kuivanto Kenneth From Kokkolan kuntasivut Sivu 15-23

2 2 YRITTÄJÄ-LEHTI P Ä Ä K I R J O I T U S Kunnan päättäjillä on valtaa vaikuttaa oman kunnan yritysten menestymiseen Menestyvien yritystensä kautta kunnat takaavat sekä palvelut, verotulot että työpaikkojen ylläpitämisen. Asiasta on tehty mielenkiintoinen väitöstutkimus. Turkulaisen VTM Jarkko Heinosen taloustieteen väitöstutkimus osoittaa, että kuntien toiminnan kautta rakentuva aluetason hallinnollinen toimintaympäristö vaikuttaa yritystoiminnan menestykseen ja alueen kilpailukykyyn. Näinhän olemme ajatelleet yrittäjien ja kuntajohdon useissa yhteisissä palavereissa jo kauan. Valitettavasti kaikkien kunta päättäjien ymmärrys elinkeinoelämän ja yrittäjyyden vaikuttavuudesta omaan hyvinvointiin ei vaikuta vielä tarpeeksi kunnan päätöksentekoon. Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ottivat viime hallituksen kokouksessa kantaa koskien kuntien hankintoja. Erityisesti kuntien Sote- puolen palveluiden hankinnat tulevat olemaan suuressa merkityksessä siksi, että alueelle keskitetty palvelu jättää myös merkittävän määrän euroja omaan kuntaan. Lisäksi väitöstutkimus osoittaa, että kunnan yritysilmapiiri on yritystoiminnan kehittymiseen vaikuttava alueellinen toimintaympäristötekijä. Tulosten mukaan keskeisimpänä tekijänä kuntaorganisaation yritystoimintamyönteisyyden muodostumisessa voidaan pitää kunnan yleistä asenneilmapiiriä, jonka muodostumisessa kunnan ylin päätöksentekotaso on ratkaisevassa asemassa. Käytännössä asenteet näkyvät erityisesti siinä, kuinka joustava ja yritystoiminnan tarpeita ymmärtävä neuvottelukumppani kunta on ja kuinka hyvin kunnan hallintoorganisaatio yritysten näkökulmasta toimii, Heinonen itse sanoo. Tutkimuksessa selvitettiin yrityskyselyn avulla kaikkiaan 65 kunnan yritysilmapiiriä. Kaikki tarkasteltavat kunnat ovat oman seutukuntansa väestömäärältään suurimpia kuntia. Suomen kilpailukyky myös kuntien vastuulla Tutkija muistuttaa, että kunnat ovat aluetason tärkeimpiä julkishallinnon toimijoita, joilla on sekä hallinnollista valtaa että resursseja toteuttaa yritystoiminnan edellytyksiin suoraan vaikuttavia päätöksiä. Kunnilla on iso vastuu sellaisen aluetason yritystoimintaympäristön rakentamisessa, joka tukee Suomessa toimivien yritysten mahdollisuuksia menestyä kansainvälisillä markkinoilla. Heinosen mukaan kuntien erityisvastuulla on mahdollisimman hyvän aluetason hallinnollisen toimintaympäristön ylläpitäminen. Allekirjoittanut lisää tähän myös maakuntien roolin. Maakuntien Liittojen tulee vaikuttaa väkevästi oman alueensa menestykseen huolehtimalla aluehallinnon päätöksenteon pysymisen omalla alueella. Keski-Pohjanmaan Yrittäjien alue on erityinen siksi, että sillä on useamman maakunnan alueella paikallisia yrittäjäyhdistyksiä. Niin Oulun Eteläinen kuin Kokkolanseutu kuin muut jokiseudut aina Pietarsaareen saakka antavat alueemme yrittäjille enemmän synenergiaetuja. Tämä nähtiin Kokkolassa järjestetyssä erinomaissa Meeting Point tapahtumassa. Lisäksi alueemme yrittäjien, kuntien ja seutukuntien välinen yhteistyön kehittäminen antaa mahdollisuuden tuottaa innovatiivisempia ideoita. Alueemme yritykset kattavat monipuoliset toimialat ja hyvin erilaista osaamista kunhan niistä vain tiedetään myös omalla alueella. Menestystä yritystoimintaan ja innovatiivisuutta kuntapäättäjien päätöksentekoon Mervi Järkkälä, toimitusjohtaja Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Palveluksessanne vuodesta 1987 P U H E E N J O H T A J A N P A L S T A Tekemättömän työn kustannuksiin on puututtava tavalla tai toisella Ajankohtainen taloustilanne korostaa entisestään pk-sektorin merkitystä työllisyyden hoidossa. Väestön ikärakenteen muutos edellyttää työn tuottavuuden parantamista. Tuottavuuden parantaminen vaatii työmarkkinoiden toiminnan parantamista antamalla yrityskohtaiselle sopimiselle enemmän tilaa. Työolobarometrien mukaan työolot ja työntekijöiden viihtyvyys ovat erityisen korkealla tasolla pienimmissä työnantajayrityksissä. Lainsäädäntöä kirjoitettaessa ei ajatella, millaisia seurauksia laeilla on yritysten mahdollisuuksiin työllistää. Nykyinen työehtojen määräytymisjärjestelmä yleissitovuuksineen on liian vaikeaselkoinen pienyrityksille, joissa sitä tulkitsevat maallikot. Myös viimeaikaiset muutokset työlainsäädännössä ovat huolestuttavia. Lokakuun alussa voimaan astunut säädös vuosilomapäivien ja säästövapaiden siirrosta, jo ensimmäisestä sairauspäivästä lukien, on kova isku pk-yrityksille. Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Jussi Järventauksen esille tuoma avaus lomarahojen ja pekkaspäivien poistamisesta saa jäsenyrittäjiltä kovan kannatuksen. Jopa 70 prosenttia yrittäjistä poistaisi molemmat ja 23 prosenttia poistaisi joko pekkaset tai lomarahat. Vain seitsemän prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että ei kajoaisi kumpaankaan. Kyselyyn vastasi 5200 yrittäjää. Yrittäjäjärjestö on nostanut esiin useita asioita jolla voitaisiin vähentää työttömyyttä erityisesti nuorten parissa. Oppisopimuskoulutuksen rinnalla voitaisiin kokeilla uutta, vailla tutkintoa oleville nuorille suunnattua koulutussopimusta. Opiskelijat olisivat oppilaitoksen kirjoilla opiskelijoina ja saisivat palkan sijaan opintotukea. Työnantajat vastaisivat käytännön ammattitaidosta. Oppisopimus on sinänsä yrittäjille hyvä, mutta taloudellisesti raskas malli. Tällä uudella vaihtoehdolla opiskelija saisi konkreettista työkokemusta ja kädentaitoja, ammattitutkinnon lisäksi. Pienten lasten vanhempien ja huoltajien mahdollisuuksia, sovittaa yhteen perhe- ja työelämä nykyistä joustavammin, onnistuu parhaiten parantamalla heidän taloudellisia mahdollisuuksiaan osa-aikaiseen työskentelyyn. Olemmekin ehdottaneet että alle kolmevuotiaan lapsen vanhemmalle tai muulle huoltajalle maksettava osittainen hoitoraha korvataan uudella joustavalla hoitorahalla, viikkotuntien mukaan. Erilaisia menetelmiä ja uusia kokeiluja on tehtävä jotta Suomi Oy pysyy kilpailukykyisenä. Tämänvuotisen valtakunnallisten Yrittäjäpäivien teemana oli, Ylitetään rajat. Tämä ajatus täytyy viedä läpi niin keskustelun avauksissa, kuin omassa yritystoiminnassakin. Yhteistyöterveisin Tapio Uusitalo Keski-Pohjanmaan Yrittäjät hallituksen puheenjohtaja Keski-Pohjanmaan Yrittäjä -lehti Julkaisija: Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry Päätoimittaja: Mervi Järkkälä Puh Kustantaja ja toimitus: Viestimix Ky Puh. (08) Ilmoitusmyynti: Kari Kaartinen Puh Ilmoitusvalmistus: Pasi Tölli Puh Painopaikka: Botnia Print Kokkola

3 YRITTÄJÄ-LEHTI 3 Hyvä suunnittelu auttaa kansainvälistymisessä Kannuksen Yrittäjien puheenjohtaja Mari Huuki korostaa hyvän ennakkosuunnitelman ja budjetoinnin merkitystä, kun yritys suunnittelee hakeutumista kansainvälisille markkinoille. Viennin edistämiseen liittyvien kokemustensa perusteella Huuki korostaa, että aiotun kohdemaan markkinat kannattaa tutkia hyvin etukäteen ennen lopullisia päätöksiä. Miksi vienti ja kansainvälistyminen ovat tärkeitä asioita keskipohjalaisille pk-yrityksille? Vienti ja kansainvälistyminen ovat tärkeää ylipäätään Suomelle ja myös Keski-Pohjanmaalle. Se tuo rahaa alueelle sekä työpaikkoja, ja on imagollisesti positiivinen asia. Keski-Pohjanmaalla on ilahduttavan paljon pk-vientiyrityksiä, ja tämä lisää myös välillisiä viejiä, jotka toimivat alihankintaketjussa. Näillä vientiyrityksillä on positiivinen psykologinenkin vaikutus. Uskalletaan ehkä helpommin lähteä vientiä haistelemaan, kun naapuriyrityskin tekee niin. Meillä on myös hyviä vientiä tukevia asioita, kuten satama, rautatiet ja kansainvälisiä kuljetuspalveluita tarjoavat kuljetusliikkeet. Rintarinnan kulkee kattava koulutus. Samoin asiantuntija-apua ja tukea on saatavilla kehitysyhtiöiden, yrittäjäorganisaatioiden ja Elyn eri toimintojen kautta puhumattakaan useista projekteista. Asiantuntijoiden kanssa keskustelemalla saa selville oman yrityksen kannalta parhaat tukitoimet. Millaisena näet kansainvälistymisen tällä hetkellä alueen yritysten näkökulmasta? Kansainvälistyminen on aina haasteellista ja varsinkin tällä hetkellä. Epävakaa Euroopan tilanne huolestuttaa, varsinkin kun media änkeää negatiivisia uutisia. Onneksi monet tapaamani yritysten edustajat näkevät tilanteen suhteellisen hyvänä. Tilauskanta on ok ja jopa kasvua nähtävissä. Toisaalta olen törmännyt siihen, että asiakkaat eivät saa lainaa investointeihin ja se vaikuttaa koko alihankintaketjuun. Jos kaikki alkavat murehtimaan tilannetta eivätkä tohdi tehdä mitään, silloin varmistetaan, että kaikki stoppaa. Mitkä ovat yleisimmät esteet pk-yritysten kansainvälistymiselle? Kaikki lähtee näkemykseni mukaan strategiasta. Onko yrityksen strategiassa mietittynä kansainvälistyminen? Tai onko strategiaa ylipäätään!? Pikavoittoja saa harvoin ja jos et panosta asiaan, on turha odottaa suuria tuloksia. Kansainvälistyminen ei ole halpaa eikä nopean aikataulun hommaa, vaan se vaatii panostusta ja aikaa sekä oman budjetin ja suunnitelman. Kassavirran on oltava kunnossa, jotta investointeja vientiin voidaan tehdä. Esteitä voi olla myös resurssien puute ja osaaminen (kielitaitokin), samoin pelko ja epävarmuus, ehkä rasistinen ajattelukin. Apua on saatavilla. Sekä konkreettista asiantuntija-apua että avustuksen muodossa olevaa. Erittäin suuri riski on, jos yritys kuvittelee jo osaavansa kaiken. On uskallettava myöntää omat heikkoutensa ja silloin on mahdollista kehittyä. Millaisia asioita kansainvälisille markkinoille pyrkiminen edellyttää yritykseltä? Strategia, suunnitelma ja budjetti on syytä olla mietittynä, kassan tulee olla varautunut vientitoiminnan investointeihin. Asiat eivät tapahdu usein hetkessä, joten sinnikäs tulee olla. Vientimyynti saattaa ottaa vuosia, ennen kuin menee plussan puolelle. Resursseja täytyy olla ympärillä ja sopivimmat avustukset hyödynnettyinä (esim. avainhenkilön palkkaaminen, vientipäällikkö, messuavustus, vientiverkostohankkeet ). Itse olen törmännyt joskus siihen, että yritys joka harkitsee vientiä, haluaa mennä Saksaan. Kun kysyn, miksi juuri Saksaan, saan vastauksen, että kun kaikki ovat siellä. Sinänsä ok, Saksa on iso maa ja markkina (jo Saksan sisällä on useita erilaisia markkinoita erilaisine säädöksineen jne.), mutta jos kaikki ovat jo siellä, niin olisiko joku muu maa ehkä parempi vaihtoehto? Näitä asioita kannattaa tutkia etukäteen, eikä lähteä ihan summassa viemään juttuja eteenpäin. Onhan sekin yritykselle säästöä, kun tehdään markkinatutkimus, josta selviää, että se ei olekaan sopiva vientimaa. Mieluummin niin kuin että mennään tutkimatta, käytetään paljon rahaa ja todetaan jälkeenpäin, että rahaa ja aikaa valui hukkaan. Mitä ovat asiat, joita kansainvälisille markkinoille mielivän yrityksen on tehtävä ensimmäisenä? Strategia, suunnitelma ja budjetti. Miksi yritys haluaa kansainvälistyä? Mitkä ovat yrityksen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet? Mitkä on taloudelliset ja henkiset resurssit? Mikä on se kohdemaa, jonne haluamme? Millä tuotteilla tai palveluilla lähdemme liikenteeseen? Mikäli yritys ei ole tehnyt aiemmin vientitoimintaa, ja ei oikein tiedä, mikä maa olisi paras kohde, on aina hyvä aloittaa lähimarkkinoista. Esimerkiksi Pohjoismaista. Täytyy myös ottaa huomioon, että jos yritys etsii esim. jälleenmyyjää, ei pelkkä jälleenmyyjän löytyminen aina riitä, vaan molemmilla osapuolilla tulee olla samansuuntaiset tavoitteet. Jos suomalainen yritys haluaa kasvaa ja jälleenmyyjä ei, jossain vaiheessa tulee ristiriita. Suomalaisia moititaan usein - Kansainvälistymisen asiantuntijan palkkaaminen tulee usein halvemmaksi kuin kantapään kautta oppiminen, Mari Huuki sanoo. hitaiksi reagoimaan sähköposteihin ja huonoiksi hoitamaan solmittuja suhteita jälleenmyyjään. Kyllä jälleenmyyjä varmasti mielellään edustaa yritystäsi, jos tarjoat heille riittävän määrän huomiota, tarvikkeet myyntityöhön, tukea ja kontaktia. Myös henkilökohtaista, ei pelkkiä sähköposteja. Mistä yritys voi saada apua ja neuvoja? Apuja on saatavilla paljon: kehitysyhtiöt, Ely-keskukset, Viexpo, Finpro, Kauppakamarit, projektit ja mikä usein unohdetaan: toisten vientiyritysten mentorointi! En malta olla ottamatta esille tarkemmin meidän mainiota avustussysteemiä. Ollaan kiitollisia, että meillä on tällaisia tukimuotoja. Kuitenkin niissäkin on kehittämisen varaa. Suomi on insinööripainotteinen maa. Se on hieno asia, mutta joskus mennään metsään, kun ei ajatella markkinoita vaan mennään ns. insinööri edellä. Mielestäni Suomessa olisi asennemuutoksen paikka, kautta linjan, sillä näkemykseni mukaan ei voi olla tuotekehitystä ilman markkinoinnin/asiakkaan osuutta. Kaupallistaminen ja tuotteistaminen kuuluvat tuotekehitykseen ihan alusta saakka! Liian usein yrittäjällä on asenne markkinointia kohtaan erittäin kriittinen ja siihen panostetaan rahallisesti paljon vähemmän ja asennoidutaan kriittisesti. Yritys laittaa rahaa tuotekehitykseen, saa siihen paljon avustusta ja kun tuote putkahtaa ulos, ei olekaan enää rahaa tuotteen lanseeraukseen. Ei ole muistettu ehkä miettiä, kenelle tuotetta on tarkoitus myydä, miten jne. Mustavalkoistan nyt tätä asiaa: avustusta saa siis tuotekehitykseen, mutta ei tuotteen lanseeraukseen, joka todella vaatii myös rahaa! Kuitenkin saadaan avustusta yrityksen kehittämiseen ja kansainvälistymiseen. Eli tässä on selvä rako, ja epäkohta! Tähän pitäisi saada järkiperäisempi tapa ilman että vääristetään kilpailua. Onko yrityksen näkökulmasta merkitystä sillä, onko suuntana esimerkiksi Aasia tai Keski-Eurooppa? On merkitystä, mikä vientimaa on kyseessä. Kuljetuskustannusten ja tullimaksujen lisäksi merkitystä on vientimaan tavoilla, (ja näitäkin asioita markkinaselvityksessä tutkitaan): mikä on kunkin vientimaan vaikkapa jakelu- kanava, tai mikä on jokin lainsäädännöllinen asia, joka voi johtaa tuotemodifikaatioon, joka taas vaikuttaa hintaan. Esimerkiksi. Ja kielimuuri voi olla korkeampi vaikkapa Aasian maissa kuin Euroopassa. Kulttuurierot ja bisneskäyttäytyminen. Ja yrityksen oma kokemus viennistä vaikuttaa myös. Ehkä esimerkiksi Etelä-Korea ei ole paras vaihtoehto vientitoimintaa aloittavalle yritykselle. Voi tietysti olla, että yrityksellä on tuote, jolle sellaisenaan sopii vaikkapa tuo mainittu Etelä-Korea Kunnon valmistelulla varmistetaan, että homma lähtee pelittämään. Mitä ovat yleisimmät virheet, joita vientiin tähtäävä yritys voi tehdä? Ei tehdä suunnitelmaa, huonossa talous- ja kassatilanteesta haetaan viennistä lohtua, ei myönnetä omia heikkouksia, pelätään ja ei käytetä asiantuntija-apua, ei tehdä riittäviä selvityksiä. Tuotannollisessa yrityksessä saattaa olla niin, että kassavirta ei riitä muun muassa koneiden valmistukseen ja voi tulla kapasiteettiongelmia. Miksi yrityksen kannattaa maksaa kansainvälistymiseen liittyvästä asiantuntijaavusta? Yrityksen on analysoitava, mitä asiantuntija-apua se tarvitsee. Kiteytettynä voisi sanoa, että asiantuntijan palkkaaminen tulee usein halvemmaksi kuin kantapään kautta oppiminen. Asiantuntijan palkkaamiseen on olemassa avustuksia, ja näistä on mahdollista saada kustannustehokas paketti kasaan. Onko joku ilmansuunta tai toimiala, jonne tällä hetkellä kannattaa erityisesti suunnata? Tällä hetkellä kovassa nosteessa on Afrikka. Sinne tehdään paljon selvityksiä, mutta jos ajatellaan pienen keskipohjalaisen yrityksen näkökulmasta, voi Afrikka tuntua aika vieraalta kohdemarkkinalta. Ehkä välillinen vienti, alihankintaketjussa toimiminen, olisi järkevintä jos se sopii yrityksen pirtaan muuten. Lähtökohtaisesti miettisin kuitenkin jokaisen yrityksen kohdalla, mitä tuotteet tai palvelut ovat, ja selvittäisin niille markkinoita. Esimerkiksi maatalouskoneita valmistavan yrityksen kannattaa seurata, missä maassa halutaan uusia konekantaa, ja missä valtio tukee paikallisia viljelijöitä.

4 4 YRITTÄJÄ-LEHTI Esittelyssä järjestöpäällikkö Nina Niemi Maataloustöistä vastapainoa konttorityölle Uudessa juttusarjassamme esittelemme Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimiston henkilökuntaa. He ovat tulleet tutuiksi alueen jäsenyrityksille työn merkeissä monista eri yhteyksistä, mutta mitä kaikkea henkilökunnan työhön kuuluu ja millainen on heidän siviiliminänsä? Siitä kerromme tarkemmin esittelyissä, joista ensimmäisenä on vuorossa järjestöpäällikkö Nina Niemi. UUDET JÄSENET Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry:n jäseneksi on liittynyt 65 yritystä edellisen Yrittäjä-lehden ilmestymisen jälkeen. TERVETULOA! Haapajärven Yrittäjät Aarrekirppu Cafe Ky AAVA Sisustus Oy EcoTili Karvonen Oy Elämys & Catering Erämuru Jukta Avoin yhtiö Kauneuspiste Oriflane Sweden /Laura Koskela MilkHeatH Oy Mindpoint Oy T:mi Timo Vesaluoma Tmi Marjojen osto ja myynti K. Kinnunen Kalajoen Yrittäjät Asennus Nevanperä Kuntosali- ja liikuntapalvelut GoFit Oy Maatila Matti Anttiroiko Plassin Taksipalvelu Ari Östman Särkkäin Pihviravintola Oy - Pihvitupa Touhunpaikka Kannuksen Yrittäjät Autozi Isännöinti ja Kiinteistöpalvelu Hautala Ky Metsä- ja maaseutupalvelut Aittomäki Kaustisen Yrittäjät Kengitys & Metalli Jyri Koukkari Kone Myllymäki Kotisiivous Elina Luomala Jukka Tapio Pohjanmaan Lipputoimisto Oy Rakennussuunnittelu V.Karjalainen Oy Kälviän Yrittäjät Kotileipomo Ruotsalon Helmi Sähkötyö S. Pohjola TT-Valvonta Oy Lohtajan Yrittäjät Tmi Sari Puutio Nivalan Yrittäjät Aittolan Antiikki & Kiinteistönvälitys Oy LKV Nivalan JP-Osa Oy Nivalan Tulikukka Puutyö M.Laakkonen Ryhmäkoti Kestintupa Ky Tili- ja Kiinteistöpalvelu Korpi Oy Kuka olet? Syntynyt Kokkolassa vuonna Kävin ruotsinkieliset koulut Kokkolassa ja valmistuin merkonomiksi Nykyisin asun Marinkaisissa, Lohtajalla aviomieheni Antin ja kahden poikamme Magnuksen (8v) ja Tomaksen (4v) kanssa. Millainen on aikaisempi työhistoriasi? Reisjärven Yrittäjät Hierontapalvelu Tiia T:mi Talosuunnittelu Puputti Sievin Yrittäjät Jhpac Oy Vuonna 2000 tulin Keski- Pohjanmaan Yrittäjille työharjoitteluun ja sillä tiellä ollaan edelleen! Mikä on toimenkuvasi nykyisessä työssäsi? Annan yleisneuvontaa yrittäjille, myös ruotsiksi. Vastaan viestinnästä, muun muassa esitteet, mainokset, lehdet sekä nettisivujen ja Facebookin päivittämisestä. Lisäksi vuorotte- Toholammin Yrittäjät Verkkoseppä Ylivieskan Yrittäjät Entersec Oy HH Hammaspalvelut Oy / Ylivieskan hammaslääkärit Hyvinvointipalvelu Steppi Oy Kiiltopiste Mikko Hannula Tmi RS Link Oy Sami Seppälä Vieskan urakointi Ylivieskan Kivimiehet Ky Pedersören Yrittäjät Wärns Metall Ab Kokkolan Yrittäjät Finmedex Ltd. K- Citymarket Kokkola Kampaamo Japi Avoin yhtiö Sähköteko Oy Tenhunen Marja-Liisa Tmi Rakennuspalvelu Nissilä Tyllis Oy Ab Työhyvinvointipalvelu Tiina Rautaoja Wesecon Oy Pietarsaaren Yrittäjät Captain Tuomela Tmi Kiosk 57 Alavieskan Yrittäjät Energia-Lehkoset Ay Perhon Yrittäjät Humalajoki Teppo Sakari Koulutettu hieroja Anne Taipale Halsuan Yrittäjät Alajoen Mylly ja Saha Maatalouskauppa Iso-Karhu Oy lemme tyttöjen kanssa sihteerin tehtävistä kokouksissa ja olemme apuna paikallisyhdistysten tapahtumissa. Olen mukana lisäksi eri projektien ohjausryhmissä. Mikä on parasta työssäsi? Vaihteleva työnkuva. Saa olla kentällä yrittäjien parissa ja tietenkin mukavat työkaverit. Millaisena yrittäjyys näyttäytyy työsi näkökulmasta? Yrittäjät ovat ystävällisiä, huumorintajuisia, kekseliäitä ja monesti liian vaatimattomia saavutuksistaan. Liika kiltteys voi kostautua esimerkiksi nettihuijariyritysten kanssa ja työsuhdeasioissa. Vaikkakin jäseninämme on yrittäjiä eri aloilta, on kaikilla kuitenkin sama piirre; tekemisen meininki! - Äiti on hyvä ajamaan traktoria, paljastivat Nina Niemen pojat Magnus ja Tomas. Miten vietät vapaa-aikaasi? Vapaa-aikana teen pääsääntöisesti maataloustöitä. Teimme vanhempieni kanssa sukupolvenvaihdoksen 2010, jolloin otin vastuun maatilasta Rödsön kylässä, Kokkolassa. Viljelemme siellä ohraa, kauraa ja nurmea. Lisäksi meillä on maitotila Marinkaisissa. Yhteistä peltopinta-alaa on noin 130 hehtaaria. Työ on sesonkiluonteista ja antaa hyvää vastapainoa toimistotyölle, vaikka päivät venyvät monesti pitkiksi. Pojat ovat mielellään mukana traktoritöissä. Liikunta painottuu enemmäkseen talvikauteen, jolloin käyn sählyssä ja zumbassa. Huomisen tieto jo tänään - ajankohtaiset tietoiskut 2013 Koulutuspaikkana: Yritystalo Evaldin kokoustila, Ristirannankatu 1, Kokkola. Klo Tule paikanpäälle hakemaan ajankohtaista tietoa ja samalla verkostoitumaan. Tietoiskut on suunnattu niin yrittäjille, yrittäjyyttä suunnitteleville kuin myös opiskelijoille. Koulutukset tullaan kuvaamaan niin että ne on mahdollista katsoa myöhemmin internetin kautta osoitteessa: Mitä jokaisen yrittäjän pitäisi saada irti taloushallinnostaan? Kouluttajana Marko Lehtonen, K-P:n Aikuisopisto - Tietoa historiasta, nykytilasta ja tulevaisuudesta - Mitä ja milloin? - Työkaluja taloushallinnon seurantaan Tuloksellinen myyntityö Kouluttajana toimitusjohtaja Jouni Anttila, Projant Oy Asiakkuusstrategia - Asiakaskunnan arvottaminen - Segmentointi - Asiakaskunnan hoitosuunnitelma - Myynnin seuranta Marko Lehtonen on toiminut Keski-Pohjanmaan aikuisopiston yrityskehittäjänä 8 vuotta. Lehtosella on yrittäjyydestä 20 vuoden kokemus tilitoimisto, kuljetus- ja it-alalta. Jouni Anttila toimii toimitusjohtajana Projant Oy:ssä. Anttila on toiminut tuotannon- ja myynnin kehitystehtävissä noin 15 vuotta. Vankka käytännönkokemus BtoB myynnistä ja sen vaatimuksista. Anttila on mukana myös Suomen Yrittäjien kasvun- ja kansainvälistymisvaliokunnan jäsen vuodesta 2009 lähtien. Ilmoittautuminen viimeistään 2 päivää ennen jokaista koulutusta tai Anne Isokoski puh Tilaisuuksissa kahvitarjoilu.

5 YRITTÄJÄ-LEHTI 5 Keski-Pohjanmaan Yrittäjien maakunnallinen Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry:n sääntömääräinen SYYSYKOKOUS Ke klo Lohtajan metsästysseuran metsästysmaja, Pohjanlahdentie 2427, Lohtaja Sääntömääräiset syyskokousasiat. Minna Herlevi KPMG Oy:stä kertoo kokouksen alussa 2014 vuoden alussa tulevista veromuutoksista! Jäsenyrittäjät tervetuloa! Kokkolan kaupungintalo Tilaisuus on yrittäjille, kuntapäättäjille ja yhteistyökumppaneille. Yrittäjägaalan juontajana toimii Mato Valtonen ja musiikista vastaa Keijo Särkijärvi Tervetuloa, Kimmo Hanhisalo, varapuheenjohtaja Keski-Pohjanmaan Yrittäjät, LähiTapiolan ja Elisan tervehdykset JuhlaGaala Keski-Pohjanmaan hyvän kierteen strategia, Jukka Ylikarjula, maakuntajohtaja Keski-Pohjanmaan Liitto Yrittäjän tärkein tehtävä on itse voida hyvin, Tommy Hellsten, teologi, terapeutti, kouluttaja ja kirjailija Maakunnallinen Yrittäjäpalkinto Tilaisuuden päätössanat Juha Enlund, varapuheenjohtaja Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Siirtyminen Sokos Hotel Kaarleen Illalla meitä viihdyttää yksi Suomen menestyksekkäimmistä naisartisteista SUVI TERÄSNISKA SITOVAT ILMOITTAUTUMISET JUHLAAN tilille FI (K-P:n Yrittäjät) viimeistään mennessä. Ilmoita nimi, yritys ja paikkakunta. Jäsenet: ilmoittautuminen mennessä 45 /hlö tulleet ilmoittautumiset 50 /hlö. Ei jäsenet / muut 70 /hlö jälkeen tulleista peruutuksista ei osallistumismaksua palauteta. Pukukoodi: Tumma puku, ansiomerkit Medlemsföretagare, ifall Ni vill ha organisationens post på svenska, informera oss på kontoret. Jäsenyrittäjä, mikäli haluatte järjestön postia ruotsiksi, ilmoita siitä toimistollemme. Puh./Tel (06) , ONNITTELUT 5 vuotta JE Team Oy, Nivala. 20 vuotta R&J Kauppi Oy, Ylivieska 25 vuotta Rakennus Puskala Oy, Kokkola, 20 vuotta Ravintola Junki/Raija Kuntsi, Alavieska, 5 vuotta Hierontapalvelu Teija Laasala, Möttönen, KALENTERI LOKAKUU Yrittäjäilta, Pedersöre Toholammin Yrittäjät 60v K-P:n Yrittäjien sääntömääräinen syyskokous, Lohtaja MARRASKUU Huomisen tieto jo tänään - Mitä jokaisen yrittäjän pitäisi saada irti taloushallinnostaan? Yritystalo Evald Yrittäjän hyvinvointipäivät, Kalajoki Myynnin osaamisella lisää kauppoja, osa II Myyntitekniikka, Nivala Maakunnallinen Yrittäjä Gaala 2013, Kokkola Elmia Subcontractor 2013, Jönköping, Ruotsi Agritechnica 2013 messut, Hannover, Saksa SY:n hallitus Google Analytics -käytön perusteet. Omalla koneellasi (webinaari) Företagare -lehti nro Nivalan Konekapina, Aseman alue, Nivala K-P:n Yrittäjien uutiskirje nro Google Analytics tehokäyttäjälle. Omalla koneellasi (webinaari) JOULUKUU K-P:n Yrittäjien alueellinen POMO I Huomisen tieto jo tänään - Tuloksellinen myyntityö, Yritystalo Evald Keski-Pohjanmaan Yrittäjät sanomalehti nro K-P:n Yrittäjien uutiskirje nro 9

6 6 YRITTÄJÄ-LEHTI Pitkäjänteisyyden ehdoilla Ulkomaankaupassa korostuu pitkäjänteisyys, ja yritykseltä itseltään edellytetään omaa aktiivisuutta. Vaikka työtä vaaditaan paljon, kansainvälistyminen voi olla yritykselle myös suuri mahdollisuus ja jopa pelastusrengas silloin, kun kotimaassa markkinat eivät vedä. Vienti tasaa suhdanneriskejä Kalajoen Himangalla toimivan Kensapuun liikevaihto oli vuonna 2010 kymmenen miljoonaa euroa. Yrityksen toiminnan pääpaino on kotimaassa viennin osuuden ollessa 15 prosenttia. Vientipäällikkö Miia Petäjäsoja kertoo, että yrityksen vienti suuntautuu tällä hetkellä lähinnä Ruotsin ja Norjan markkinoille, jonne Kensapuu myy keittiöiden ja kylpyhuoneiden MDF-tuotteita. Venäjälle menee pienissä määrin lähinnä design-tuotteita erikoisväreillä ja erikoislakkauksilla. - Venäjän-vienti on tällä hetkellä hyvin pientä mutta 1990-luvun lamavuosina sen merkitys oli merkittävä jopa yrityksen koko olemassaolon kannalta. Vaikka toiminta Venäjällä on ollut viime vuosina pientä, tutkimme siellä markkinoita, Petäjäsoja kertoo. Hänen mukaansa viennin yksi tärkeä merkitys on nimenomaan siinä, että se auttaa tasaamaan suhdanneriskejä. Kun Suomessa on tällä hetkellä laman takia hiljaisempaa, Ruotsissa toimeliaisuutta on enemmän. - Meillä on Viron lisäksi edustaja Ruotsissa, mutta teemme Ruotsin-kauppaa suurimmaksi osaksi suoraan yrityksiin. Asiakkaat pitävät hyvänä sitä, että he voivat toimia suoraan meidän kanssa. Näkymät Ruotsissa ja Norjassa ovat positiiviset, vaikka tietenkin kysymysmerkki on se, kauanko lama vielä kestää ja syveneekö se jossain vaiheessa myös Ruotsissa. Petäjäsoja korostaa, että vientitoiminta edellyttää pitkäjänteisyyttä. - Ensimmäiseksi pitää tietenkin tutkia markkinat, eli onko siellä oikeasti olemassa kysyntää yrityksen tuotteille. Samoin on syytä kartoittaa Venäjällä on riskejä ja isoja mahdollisuuksia Venäjä on laaja maa, totesi aikanaan eräs tunnettu keskipohjalainen mediavaikuttaja palattuaan vierailulta silloisesta Neuvostoliitosta. Nykyinen Venäjä todellakin on laaja maa, jonka yli 140-miljoonaisen väestön elintaso ja sitä myöten ostovoima kasvavat. Länsinaapurina Suomessa tiedetään sekin, että maan kehittymätön hallinto ja lainsäädäntö saattavat aiheuttaa ikäviä yllätyksiä myös maahan etabloituneille suomalaisyrityksille. Siksi Venäjänviennin aloittamisessa korostuu huolellinen etukäteistyö erilaisine yksityiskohtineen. Riskeistä huolimatta Venäjä on suomalaisyrityksille kuitenkin varteenotettava vaihtoehto muutenkin kuin suuren asukasluvun perusteella. - Suomalaistuotteilla on hyvä brändi Venäjällä. Siellä arvostetaan suomalaista ammattitaitoa ja laadukkaita tuotteita. Kun hinta, laatu ja toimitusaika ovat kohdallaan, niin mahdollisuuksia on, sanoo Viexpossa venäjänkielisten markkinoiden asiantuntijana toimiva Roman Kurzhunov. Tilanteet voivat muuttua yhtäkkiä Kurzhunov sanoo, että Venäjän-markkinoita harkitsevien on tärkeä tiedostaa sikäläinen toimintaympäristö. - Poliittinen toimintaympäristö on sellainen, että lait saattavat muuttua todella nopeasti. Yllätyksiä voi ilmetä, kun yritys on tekemisissä vaikkapa tullin, verottajan tai poliisin kanssa. On varauduttava esimerkiksi siihen, että venäläinen partneri, jolla menee tällä hetkellä hyvin ja jonka kanssa asiat sujuvat, saattaakin kadota yhtäkkiä tai yritys joutuu sulkemaan ovensa seuraavana päivä. - Tämän takia vientitoimintaan liittyvä pitkäjänteisyys on haastavaa tällä hetkellä. Yritykset suunnittelevat asioita usein enintään kahden vuoden periodilla eteenpäin, ja monesti sopimukset saattavat olla vuodenkin pituisia. Kurzhunov kertoo. Hänen mukaansa yritysten Venäjä-yhteistyössä korostuukin erilainen controllertyöskentely. On tärkeää seurata tilanteiden kehittymistä paikan päällä ja havainnoida Tällä konseptilla suomalaisyritysten on tarkoitus osallistua rakennus- ja sisustusalan messuille Pietarissa, Ekaterinburgissa, Novosibirskissä ja Krasnodarissa. mahdollisia muutoksia. - Hyvin paljon on kysymys luottamuksesta. Eikä se tarkoita aina sitä, että sikäläinen partneri toimisi epäluotettavasti, sillä siellä toimiva yritys saattaa joutua vaikeaan asemaan tahtomattaan. Niinkin on käynyt, että menestyvä yritys kaapataan ulkopuolisen toimijan toimesta. Katse myös Pietaria kauemmaksi Miksi Venäjän-markkinoista kannattaa kuitenkin olla kiinnostunut riskeistä huolimatta? - Suomessa markkinat ovat pienet, kun taas Venäjällä ihmisiä on paljon. Varsinkin isoissa kaupungeissa palkkataso on korkea. Vaikka toimintaympäristö voi olla haasteellinen, ihmisten arki kuitenkin pyörii kuten muuallakin. Käydään töissä, harrastetaan, tehdään bisnestä ja kauppa käy. Kuluttajatuotteille, joihin löytyy kiinnostusta, riittää ostajia. Kun suomalaisyritykset katsovat itään, useimpien huomio kohdistuu lähialueelle Pietariin sekä Moskovaan. Kurzhunov suosittelee katsomaan Venäjää laajemmin. - Esimerkiksi Ekateringburg ja Novosibirsk ovat kauempana, mutta niillä alueilla on merkittävää öljy-, kaasu- ja kaivannaisteollisuutta - Venäjällä ostovoimaisen väestön määrä kasvaa koko ajan, Roman Kurzhunov muistuttaa itämarkkinoiden kasvavista mahdollisuuksista. ja siksi myös ihmisillä korkea tulotaso. Korkeampi kuin esimerkiksi Luoteis-Venäjällä. Kyseisissä kaupungeissa järjestetään ensi vuoden alkupuolella rakennus- ja sisustusalan messut, jonne Kurzhunov parhaillaan tekee järjestelyitä suomalaisyrityksille. Hän muistuttaa lisäksi Venäjän panostuksista puolustusbudjettiin. - Venäjän budjetista puolustusvoimien osuus on 25 prosenttia, ja sen takia lähdemme viemään yrityksiä puolustusvoimien messuille ensi vuonna. Siellä on paljon potentiaalia varsinkin, kun ulkomaisia yrityksiä osallistuu näille messuille varsin vähän, vaikka esillä on siviili- ja huoltopuolikin. Konseptina messut toimivat hänen mukaansa edelleen hyvin. Sen lisäksi rinnalle on nousemassa sosiaalisen median tarjoamat mahdollisuudet. - Minulla on henkilökohtaisestikin hyviä kokemuksia sosiaalisen median hyödyistä. Sitä kautta saa suoran ja nopean kontaktin esimerkiksi eri alojen asiantuntijoihin selvitettäessä, miten vaikkapa jotkut yksittäiset tuotteet voisivat sopia markkinoille. - Venäjän-markkinoille kyllä uskaltaa suunnata, koska yritysten apuna on monenlaisia työkaluja, jotka auttavat siellä toimimista. Vientirenkaat ovat yksi helppo ja kustannustehokas tapa saada tuotteita sikäläisille markkinoille, Kurzhunov sanoo.

7 YRITTÄJÄ-LEHTI 7 kilpailutilanne ja hintataso. Tuloksia ei myöskään kannata odottaa nopeasti, ellei sitten ole esimerkiksi erityisen onnekas. Meilläkin Ruotsin suuntaan tehty työ on alkanut tuottamaan tulosta vasta pidemmän ajan kuluttua, Petäjäsoja kertoo. Myynnin kasvua viennin kautta Sievissä toimiva Teho Filter Oy tuottaa suodatinratkaisuja teollisuudelle sekä hydrauliikkaratkaisuja kone- ja laitevalmistajille ensiasennukseen ja alkuperäisiksi varaosiksi. Viennin osuus on kokonaisuudessaan merkittävä, sillä yhtiön 3,8 miljoonan euron liikevaihdosta prosenttia koostuu suorasta viennistä, minkä lisäksi yrityksellä on kotimaan kone- ja laitevalmistajien kautta tapahtuvaa välillistä vientiä. Markkina-alueena yrityksellä on Skandinavia sekä muu Eurooppa, ja kauempana Chile ja Singapore. - Tänä syksynä olemme hakeneet lisää potentiaalisia kohdemaita Euroopasta, kartoittaneet niitä ja nyt katsomme, millaisilla konsepteilla näihin maihin mahdollisesti päästään. Vaihtoehtoina ovat esimerkki jälleenmyyjäverkosto tai edustajistot, kertoo toimitusjohtaja Mauri Karvonen. Hänen mukaansa panostukset ovat vahvasti viennissä, ja liikevaihdon kasvua haetaan sitä kautta myös lyhyellä aikavälillä. Entä mitä vientikauppa on tähän mennessä opettanut? - Maassa maan tavalla. Asioita hoidetaan eri tavalla saksalaisen, ruotsalaisen tai Aasiasta tulevan asiakkaan kanssa. Mitä potentiaalisemmat markkinat ovat kyseessä, sitä enemmän vaikuttavat esimerkiksi henkilökemiat., koska eteen tulee niitäkin tilanteita, joissa bisness on vähän enemmän taka-alalla. Karvonen sanoo, että kansainvälisillä markkinoilla menestyminen edellyttää, että laatu, toimitusvarmuus ja palvelutaso ovat kunnossa. On oltava myös halu palvella asiakasta, vaikka liikkeelle lähtö sujuisi verkkaisesti tai vaikka varsinkin pitkän yhteistyön kuluessa ilmenisi vaikeuksiakin. Silloin pitää pystyä ratkaisemaan ongelmat nopeasti ja joustavasti. - Kyky kuunnella asiakasta ja sitä, mitä asiakas haluaa, se on tärkeää. Sitä myönteisemmin asiakkuus kehittyy, mitä paremmin yritys pystyy mukautumaan asiakkaiden toiveisiin. Se kehittää myös yrityksen oman toiminnan laatua. Hyvin yleisesti asiakkaat käyvät ensin auditoimassa meidän toimintaamme ja varmistamassa yrityksen toiminnan laadun ja häiriöttömyyden. Tuotteista ei välttämättä puhuta lainkaan tuossa vaiheessa, Karvonen korostaa laadun merkitystä kaikessa tekemisessä. Keski-Pohjanmaalla selkeästi katseet ulospäin Uudistuva Finpro auttaa kansainvälistymisessä Aluepäällikkönä Finpron toiminnasta Keski-Pohjanmaalla vastaava Rolf Geier kehuu keskipohjalaisyritysten tahtotilaa suuntautua kansainvälisille markkinoille. - Monet esimerkit kertovat, että Keski-Pohjanmaalla katseet on suunnattu selkeästi ulospäin. Pohjoismailla on maakunnassa tärkeä rooli vientikohteina, ja tässä varmasti kaksikielisyydellä on oma positiivinen merkityksensä. Pohjoismaiden lisäksi Keski-Pohjanmaalta on suuntauduttu lähialueille Venäjälle ja Saksaan, Geier sanoo. Uutena aluepäällikkönä hän on tutustunut tarkemmin maakunnan yrityksiin viimeisen vuoden aikana. Finpro työskentelee yhdessä ely-keskuksen, Tekesin sekä Finnveran kanssa, ja varsinkin ely-keskuksen kanssa Finpro toimii kiinteässä yhteistyössä niiden yritysten parissa, jotka voisivat hyötyä kansainvälistymisestä. - Keski-Pohjanmaalla potentiaalisia vientiyrityksiä löytyy muun muassa metallin alihankinnasta, elintarviketeollisuuden laitteita tuottavista yrityksistä sekä veneteollisuudesta. Samoin löytyy kaivannaisteollisuudessa toimivia projektiyrityksiä, Geier listaa. - Kokemusta kansainvälisestä toiminnasta saa vain menemällä ulkomaille ja tekemällä, Finpron Rolf Geier sanoo. Kansainvälisyyttä oppii vain tekemällä Rolf Geier kannustaa yrityksiä kansainvälistymään monesta syystä. Yksi syy löytyy yhä pidemmälle menevästä erikoistumisesta. Kun yritykset erikoistuvat entistä rajatummin tiettyyn toimintaan, se kaventaa mahdollisuuksia kasvaa kotimaan markkinoilla. Sen takia lisäkasvua haetaan viennistä. Kansainvälisille markkinoille suuntautuminen kehittää myös yrityksen omaa toimintaa. - Kun yritys on aloittamassa vientiä, tehdään erilaisia markkinaselvityksiä. Sen ansiosta täällä Suomessa nähdään, missä ulkomaiset kilpailijat menevät. Tämä puolestaan kannustaa kehittämään omaa toimintaa ja yrityksen kilpailukykyä. Voi sanoa, että tässä tilanteessa hyökkäys on paras puolustus. Astumalla kilpailijoiden markkinoille yritys joutuu pitämään oman kilpailukykynsä ajan tasalla. - Kokemusta kansainvälisestä liiketoiminnasta saa vain tekemällä, ja sitä kautta oppii uutta. Viennistä ei kannata tehdä liian monimutkaista. Samat perusasiat pätevät myös kansainvälisillä markkinoilla sillä lisäyksellä, että yrityksen on oltava kilpailukykyinen kansainvälisesti. Omien kokemusteni perusteella Keski- Pohjanmaalla kynnys suunnata ulkomaille on alhaisempi kuin joillakin muilla alueilla, Geier sanoo. Perinteisillä aloilla nyrkkisääntönä voi hänen mukaansa pitää sitä, että kansainvälistymistä miettivä yritys on resurssiensa puolesta riittävän iso silloin, kun yrityksen liikevaihto on vähintään kaksi miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä noin 20 työntekijää. - ICT-alalla tilanne on hieman toinen. Jos on todettu, että tuote toimii, niin silloin resurssit saattavat riittää kansainvälistymiseen jo puolen miljoonan euron liikevaihdolla ja 6-8 työntekijällä. Yksi mahdollisuus viennin aloittamiseen ovat vientirenkaat. - Vientirengas on hyvä ja kustannustehokas tapa mennä uusille markkinoille. Tärkeää on se, että vientirenkaan yritykset tuottavat yhdessä synenergiaetuja, jotka hyödyntävät kokonaisuutta. Kun vientirenkaita kootaan, se tehdään valtakunnallisesti, Geier kertoo. Finpron toiminta uudistuu ensi vuonna Työ- ja elinkeinoministeriö on aloittanut valmistelun, jonka tarkoituksena on olennaisesti uudistaa Finpron toimintaa. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi Finpron tarjoamien maksullisten konsulttipalvelusten eriyttämistä omaksi yhtiöksi. Finpron osaaminen ja siihen liittyvä julkinen tuki keskittyisivät Team Finlandstrategian mukaisesti erityisesti pk-yritysten laajenevaan ja kehittyvään kansainvälistymiskonsultointiin. Suunnitteilla on myös uusi rahoituskanava. Kansainvälistymistä ja kasvua hakevat pk-yritykset voivat tuen avulla hyödyntää kansainvälisen kaupan ja viennin asiantuntijapalveluita. Uusitusten yhteydessä Matkailun edistämiskeskus MEK on määrä liittää osaksi Finprota. Pohjanmaalla veneteollisuus on vahvasti mukana kansainvälisillä markkinoilla. Kuva Grandezza-veneiden valmistuksesta Finn-Marinin Kalajoen tehtaalla.

8 8 YRITTÄJÄ-LEHTI Yrittäjä, valitse itse millaisia riskejä olet valmis kohtaamaan. Tuotteiden ekologinen suunnittelu ja energiamerkintä Riskitöntä yritystä ei ole olemassa. Yrittäjänä sinulla on jo poikkeuksellisen korkea riskinsietokyky. Silti kannattaa varmistaa, että omaan yritystoimintaasi liittyvät riskit ovat hallinnassa. Juuri nyt on esimerkiksi korkomarkkinoilla otollinen aika suojautua korkojen nousua vastaan. Kannattaa myös tarkistaa, onko yrityksessäsi valuutta- tai hyödykemarkkinoihin liittyviä riskejä, joihin olisi syytä varautua. Tule Osuuspankkiin keskustelemaan fiksuista tavoista kartoittaa ja hallita yritystoimintaasi liittyvät riskit. Soita vaikka samantien ja varaa aika: * * Ma pe klo Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0828 /puhelu + 0,07 /min. Matkapuhelimesta soitettaessa 0,0828 /puhelu + 0,17 /min. Suomen monipuolisimmasta painotalosta: asiakaslehdet esitteet hinnastot hyllysomisteet julisteet järjestölehdet laatikot lehdet lomakkeet luettelot kalenterit kansiot kartat kirjat kirjekuoret kutsut kuvastot kuvateokset käyntikortit lattiatelineet mainostuotteet messutuotteet mobilet ohjelmalehtiset pakkaukset pop-upit postikortit pöytästandit pöytätelineet sanomalehdet taidekirjat tarrat vihkikutsut vuosikertomukset Eini Lemmelä Suomen Yrittäjät ympäristöekonomisti Energiaan liittyvissä tuotteissa on jatkossa oltava merkintä energiatehokkuudesta. Tuotteet on suunniteltava niin, että ne rasittavat ympäristöä mahdollisimman vähän. Energiaan liittyvillä tuotteilla tarkoitetaan tuotteita, jotka käyttönsä aikana vaikuttavat energian kulutukseen. Näitä ovat energiaa käyttävät tuotteet sekä energian kulutukseen vaikuttavat tuotteet. EU:n ecodesign-direktiivi edellyttää, että energiaan liittyvien tuotteiden on vastattava vaatimuksia tuotteiden ekologisesta suunnittelusta. Tuotteet tulee suunnitella siten, että niiden ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman pienet koko eliniän ajalta, raaka-aineiden hyödyntämisestä käytöstä poistamiseen. Mikäli tuote ei täytä vaatimuksia, sitä ei saa tuoda markkinoille eikä ottaa käyttöön EU:n alueella. Vastuu ekologisen suunnittelun vaatimusten täyttymisestä on tuotteen maahantuojalla, sen valtuutetulla edustajalla tai tuotteen valmistajalla. Tavarantoimittajalle ja jälleenmyyjälle on asetettu omia vaatimuksia energiamerkintädirektiivissä. Tuoteryhmäkohtaiset asetukset Ekologisen suunnittelun ja energiamerkinnän vaatimukset säädetään tuoteryhmäkohtaisilla EU-asetuksilla. Vaatimuksia voi olla myös muissa direktiiveissä. Ekologisen suunnittelun vaatimukset koskevat vain tuoteryhmiä, joille on julkaistu EU-asetus. Näitä tuoteryhmiä on jatkossa yhä useampia. Tarkemmat tiedot tuoteryh- mistä löytyvät Ekosuunnittelu.info-sivulta. Ekologisen suunnittelun vaatimukset laaditaan tuotteille, joita myydään EU:ssa vähintään kappaletta vuodessa ja joiden ympäristövaikutukset ovat huomattavat. Ympäristövaikutusten vähentämisen tulee kuitenkin olla mahdollista ilman kohtuuttomia kustannuksia. Energiamerkki pakolliseksi Ecodesign-direktiiviä täydentää EU:n energiamerkintädirektiivi. Se edellyttää, et- Tuotteisiin on kiinnitettävä energiamerkki, joka osoittaa energiankulutuksen asteikolla A-G tä energiaan liittyviin tuotteisiin on kiinnitettävä energiamerkki, joka osoittaa tuotteen käytön aikaisen energiankulutuksen asteikolla A-G. Energiamerkinnällä ohjataan kuluttajia valitsemaan energiatehokkaampia tuotteita. Ecodesign- ja energiamerkintädirektiivien on tarkoitus parantaa energiatehokkuutta ja huoltovarmuutta EU:ssa. Energiankäytön tehostuminen vähentää merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä, koska energiantuotanto aiheuttaa niistä suurimman osan.. Paremmat asiat syntyvät vain tekemällä paremmin. Paremmat asiat Mainospainotuotteet, myymälä- ja YLIVIESKA: tapahtumamainonta, Asiakkuuspäällikkö syntyvät premedia, crossmedia, aineiston- ja julkaisunhallitsija, Matti Knuutila iway-tilausjärjestelmä, pakkaukset, vuosikertomukset, vain taidekirjat, lehdet ja sanomalehdet, messumateriaalit ja kalenterit vain muutamia mainitaksemme. Kirjapainopäällikkö tekemällä Esko Östberg Suomen monipuolisin paremmin. Pyydä tarjous: KOKKOLA: Asiakkuuspäällikkö Timo Karkia

9 YRITTÄJÄ-LEHTI 9 Yrittäjäravit olivat napakymppi Kaustisella syyskuun lopulla ravatut Yrittäjäravit olivat Kaustisen Seudun Raviseuran toiminnanjohtajan Sirkka Huopanan mukaan napakymppi. - Aloitimme jalkatyön jo vuosi sitten käymällä Enlundin Juhan kanssa pohjustamassa asiaa Kaustisen, Vetelin ja Halsuan yrittäjäyhdistyksissä. Aloitimme yhteistyön Kaustisen ja Vetelin yrittäjien kanssa, ja jatkossa yhteistyötä on tarkoitus laajentaa myös muihin kuntiin Keski-Pohjanmaalla. Alustavasti olemme suunnitelleet, että Yrittäjäravit voisivat olla jatkossa joka vuosi suunnilleen samoihin aikoihin syksystä, Huopana kertoo. Hänen mukaansa tavoitteena oli tarjota yrittäjille mahdollisuus lähteä mukaan raviyhteistyöhön hyvin matalalla kynnyksellä, ja saada sitä kautta paljon ihmisiä paikalle viihtymään. - Tietenkin toivomme, että nyt ensimmäistä kertaa raveissa olleet innostuivat kokemastaan niin paljon, että he tulevat meille uudestaan. Saimme tosi hyvän startin, sillä lähes kaikista 23:sta kumppanuusyrityksestä oli edustaja pai- kalla. Yrittäjillä oli mukanaan niin asiakkaita kuin yritysten työntekijöitä, ja väki viihtyi ruuan ja ravilähtöjen parissa. Yleisöä oli paikalla yhteensä 1 300, ja nuoriso jäi ravien jälkeen laulamaan karaokea ja osa tanssimaankin. - Jatkossa tapahtuman mallia hiotaan ja mietitään entistä paremmaksi. Sitäkin on mietitty, voisiko esimerkiksi yrittäjien omia juhlia ja palkitsemisia järjestää samassa yhteydessä. Silloin palkinnon saaneet yrittäjät voitaisiin esitellä laajemmalle yleisölle, Huopana sanoo. Kiireiset yrittäjät tekevät pitkiä päiviä ja, yrittäjien joukossa yhteiset tapaamiset koetaan perinteisesti tärkeiksi. Huopanan mielestä ravien ympärille on hyvä rakentaa erilaisia tapahtumia niin viihtymistä kuin yrittäjien ja heidän asiakkaidensa verkostoitumista varten. - Ei haittaa, vaikka et olisi edes kiinnostunut hevosista. Täällä on erinomaiset puitteet rentoutua, tavata tuttavia ja syödä hyvin. Raveissa kokee vauhdin hurman Sirkka Huopana kertoo, että jatkossa Nikulan raviradalla Juha Enlundin pöydässä tunnelma oli korkealla, kun Kaustisen Nikulassa ravattiin Yrittäjäravit syyskuussa. järjestetään yhä enemmän erilaisia tapahtumia. Esimerkiksi perjantaina 25. lokakuuta tarjolla on Oktoberfest ravien yhteydessä, ja samalla ajetaan amatööriohjastajien SMfinaalit. - Tulevaisuutta kohti menemme määrätietoisella otteella. Kehitämme paikkaa tietoisesti muunakin tapahtumakeskuksena kuin vain ravien pitopaikkana. Tästä meillä on onnistumisia jo tältä kesältä, kun kesäkuussa täällä järjestettiin valtakunnallinen 4H-tapahtuma erilaisine oheisohjelmineen. - Perjantaisin lounasravien yhteydessä meillä on ollut aika paljon yritysvierailuja. Olemme tuoneet raviurheilua tutuksi sellaisille tahoille, jotka eivät ole koskaan aikaisemmin käyneet raveissa. Ravien jälkeen vieraat ovat päässeet vaikkapa hevosajelulle jonkin meidän huippukuskin kanssa tai vetämään lähdön esittelyn kuskin seurassa. Entä mikä raviurheilussa kiehtoo? - Ensinnäkin hevoset ovat upeita ja uljaita eläimiä. Sitten on se vauhti, jota tv-ruutu ei pysty välittämään olohuoneisiin. Sen voi kokea aidosti vain paikan päällä, ja kaiken lisäksi harvassa urheilussa katsojat pääsevät seuraamaan tapahtumia niin läheltä. Itse arvostan myös sitä, että raveihin voi tulla ja täältä voi lähteä silloin, kun se itselle parhaiten sopii. Lähtövoittajien palkitsemisen hoitivat kunkin lähdön nimikkoyrityksen edustajat.

10 10 YRITTÄJÄ-LEHTI Tutkimusta ja kehittämistä kaivataan kasvuun ja kansainvälistymiseen Kokkolan ja Kaustisen seutukuntien teollisuutta palvelevat pk-yritykset kokevat tarvitsevansa korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnalta apua erityisesti yritysten kasvun ja kansainvälistymisen tueksi. Muita tärkeitä tutkimusja kehittämistyön kohteita ovat markkinointi, myynti ja uusasiakashankinta ja sekä toiminnan ja tuotannon organisointi ja logistiikan kehittäminen. Yksittäisiä tarpeita tutkimus- ja kehitystoimintaan ja osaamisen kehittämiseen liittyy tehdyn selvityksen alustavien tulosten mukaan myös uuden palveluliiketoiminnan kehittämiseen, laadun kehittämiseen, työvoiman saatavuuteen sekä tuotekehitykseen ja tuotteistukseen. Yritykset toivovat erityisesti pitkäkestoista kehittämistyötä yhteistyössä korkeakoulujen kanssa. Lyhytkestoisten koulutusten ja konsultointien ei ole koettu antavan riittävästi eväitä toiminnan kehittämiseen. Vaikka suurimmalla osalla selvityksen kohteena olleista yritystä ei ole aiempaa kokemusta yhteistyöstä korkeakoulujen kanssa, ne ovat kiinnostuneita osallistumaan yritysten omiin tarpeisiin perustuviin kehittämishankkeisiin. Teollisuutta palvelevien pk- Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät Lappeenrannassa Talouskasvu ja hyvinvointi yrittäjyyden varassa Heimo Turunen Ylitä rajasi oli teemana Valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä Lappeenrannassa Holiday Club Saimaassa lähellä Imatraa ja Venäjän rajaa. Rajateema toistui päivien seminaareissa ja lauantai-illan juhlagaalassa. Myös perjantaiillan tervetulojuhla oli Venäjä teemalla, joka näkyi myös iltaan osallistuneiden yrittäjien pukeutumisessa. Lauantain juhlagaalassa puhunut EU:n talouskomissaari Olli Rehn ja muutkin puhujat kannattivat EU:n ja Venäjän välistä viisumivapaustavoitetta, joita neuvotteluja käy Venäjän kanssa EU:n komissio ja siitä päättää aikanaan EU-maiden ministereistä koostuva neuvosto. Yrittäjäpäivät alkoivat Suomen Yrittäjien liittokokouksella. Perjantaina oli myös Venäjä seminaari sekä illalla tervetulojuhla. Lauantai alkoi avaruustähtitieteen professori Esko Valtaojan maailman tulevaisuutta käsittelevällä alustuksella sekä Kurkotus tulevaisuuteen ja itään paneelilla sekä päivä huipentui juhlagaalaan, jossa jaettiin muun muassa Valtakunnalliset yrittäjäpalkinnot. Päiville osallistui noin 1500 henkeä. -EU edistää yritysten sopeutumista maailmantalouden murrokseen neuvottelemalla vapaakauppasopimuksista, josta sopimus Yhdysvaltojen kanssa on sekä taloudellisesti että poliittisesti merkittävin. Suomi on avoin, viennistä riippuvainen talous, jolla on paljon voitettavaa vapaan kaupan edistämisessä, totesi Euroopan komission varapuheenjohtaja, talouskomissaari Olli Rehn. -Kasvun eväitä meille suomalaisille löytyy myös lähempää. Venäjän läheisyys on jo pidemmän aikaa luonut uusia Keski-Pohjanmaan yrittäjiä lauantain juhlagaalassa Juhlagaalassa puhunut talouskomissaari Olli Rehn vaihtamassa ajatuksia Suomen Yrittäjien aikaisemman puheenjohtajan Jarkko Wuorisen sekä Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventauksen ja puheenjohtaja Mikko Simolinnan kanssa. mahdollisuuksia sekä tuonut työtä ja toimeentuloa. Mahdollinen EU:n ja Venäjän välinen viisumivapaus loisi näitä vielä lisää. Itä-Suomen yliopiston tekemän selvityksen mukaan venäläisten rahankäyttö Suomessa vähintään kolminkertaistuisi viisumivapauden myötä ja toisi Suomeen yli uutta työpaikkaa kaupan ja matkailupalveluiden yrityksille. Sen toteutuminen on kiinni kummastakin osapuolesta, EU:sta ja Venäjästä. Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinnan mukaan viisumivapaus olisi toteutuessaan suuri asia etenkin matkailuyrityksille ympäri Suomea. -Kyse ei ole Suomella turvallisuudesta luopumista, vaan rajan yli matkustamisen joustavuuden lisäämisestä. Suomalaisten on syytä palvelujen kehittämisessä ottaa huomioon entistä enemmän venäläisten matkustajien toivomukset. -Suomalaisen yrittäjän päivän merkeissä oli koolla yli 250 kunnanvaltuustoa ja yrittäjyyden puolesta sitoumuksia solmittiin lähes 200 kunnan ja kaupungin kanssa, iloitsi Simolinna. Hän kehotti ottamaan EU jäsenyydestä irti kaiken hyödyn ja toivoi samalla EU:n päätöksentekoon uudistumista. Yrittäjyyden merkitys EU:n tulevaisuudelle on oivallettu. Tulevalla vaalikaudelle sen pitää näkyä myös käytännössä. Vahva yrittäjyys on myös työntekijöiden paras turva, sillä uutta työtä ja uusia työpaikkoja luodaan pienissä yrityksissä, totesi Simolinna. Toimitusjohtaja Jussi Järventaus esitteli Suomen Yrittäjien painopisteitä todeten talouskasvun ja hyvinvoinnin olevan yrittäjyyden varassa. -Yksinyrittäjän aseman parantaminen on keskeisellä sijalla. Uusista yrittäjistä suuri osa on työllistänyt itsensä aloittamalla yrityksen. Heillä on myös toimivat verkostot, jotka ovat merkittäviä työllistäjiä. Järventaus vaati elinkeinoharjoittajille ja henkilöyhtiöille verotuksessa yrittäjävähennystä. Alv huojennusta on laajennettava ulottumaan aina euroon saakka sekä yrityksille sallittava maksuperusteinen alv:n periminen. Nuorten työllistymisessä koulutussopimuksen käyttöönottaminen olisi merkittävä parannus. -Suomen Yrittäjien esittämässä mallissa oppiminen olisi mielekästä nuorelle ja toimeentulo turvattu opiskelun aikana, yrityksille tulisi motivoituneita työntekijöitä ja yritysten velvollisuudet olisivat kohtuullisia. Koulutussopimuskokeilun toivotaankin alkavan mahdollisimman nopeasti.

11 YRITTÄJÄ-LEHTI 11 yritysten liiketoiminnan kehittämiseen liittyviä tutkimus- ja kehittämistarpeita on selvitetty Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa. Selvityksen taustalla on alueen yrityksiltä ja kehittäjätahoilta välittynyt havainto, jonka mukaan erityisesti teollisuuden palveluissa on kehittämistarpeita. Hanke tuottaa taustatietoa ja tutkimusaihioita myös yliopistokeskuksessa käynnistyvään liiketaloustieteelliseen tutkimustoimintaan. Selvitystä on tehty yhteistyössä teollisuuden ja yritysten kehittäjäorganisaatioiden kanssa. Lopulliset tulokset julkistetaan joulukuussa. Sääntelyvetoisuudesta yrittäjyyden kannustamiseen Liittokokouksen kannanotossa vaadittiin Euroopan talouden kääntämistä takaisin kasvu-uralle yrittäjien kannusteiden lisäämisellä. Politiikan suunta on käännettävä, rakenteet on remontoitava ja yrittäjiä kahlitsevaan sääntelyyn on puututtava. Suomen Yrittäjät vaatiikin tähtäämistä pienyritysten sisämarkkinoihin. Se vaatii sääntelyvetoisuuden katkaisemista. Keskeistä on saada pienet ensin -periaate toteutumaan käytännössä. Se tarkoittaa, että koko EU-lainsäädäntö on sovitettava paremmin pienyritysten olosuhteisiin. Tarvitaan myös syvällisempiä muutoksia lainsäädännön valmisteluun: päätöksentekojärjestelmä on sitoutettava vahvistamaan kilpailukykyä ja edistämään yrittäjyyttä. EU on mestari tuottamaan hyvää tarkoittavia ohjelmia ja strategioita. Haastamme komission, Euroopan parlamentin ja neuvoston lunastamaan yrittäjäpoliittiset lupauksensa. EU:n tulevaisuus on yrittäjyyden varassa, ja sen pitää näkyä päätöksenteossa, todettiin kannanotossa. Liikeideat kantavat Suomea Valtakunnalliset Yrittäjäpalkinnot jaettiin 45. kerran. Palkinnon sai neljä yritystä, joiden liikeideat kantavat Suomea: Mekaanista puunjalostusta suorittava keiteleläinen Keitele Forest Oy, Lihajaloste Korpela Oy Huittisista, lahja-, taloustavaroiden ja lelujen valmistaja ja tukkuliike Martinex Oy Raisiosta sekä yrittäjyyden edistämisestä ja yrittäjien kriisiavussa kunnostautunut monialan yrittäjä Markku Wuoti Yläneeltä Varsinais-Suomesta. -Palkittujen yrittäjien yhteinen nimittäjä löytyy laadusta, jota muun muassa venäläiset ostosmatkoissaan Suomeen arvostavat. Palkittavien yritysten valinnat ja investoinnit osaamiseen sekä laatuun ovat osuneet oikeaan. Yrityksissä on myös muistettu kuunnella asiakasta, totesi puheessaan Fennian toimitusjohtaja Antti Kuljukka. Kurkotus tulevaisuuteen Yrittäjäpäivien lauantaiaamupäivän seminaarissa avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja kurkotti tulevaisuuteen Maailma seminaaripuheessaan. Hän neuvoi kansainvälisessä kilpailussa suomalaisia yrittäjiä kiinnittämään huomiota enemmän osaamiseen kuin valmistamiseen. Ihmisten onnellisuus ja talouden kasvu ovat kulkeneet käsi kädessä. Valtaoja väittikin, että Suomessa ovat maailman onnekkaimmat ihmiset. Myönteisenä uutisena Valtaoja kertoi viimeaikaisen talouskasvun myötä miljoonaa ihmistä maailmassa päässeen yli äärimmäisestä köyhyydestä. Yrittäjien kannattaa katsoa tulevaisuuteen pitkällä tähtäimellä, jota esimerkiksi Nokiassa ei tarpeeksi tiedostettu ja se oli suurin syy yrityksen kaatumiseen. Valtaoja oli myös yrittäjäpaneelissa, jossa hänen lisäkseen olivat osallistujina Venäjän kaupassa menestynyt yrittäjäneuvos, Konsuyhtiöiden perustaja Pirjo Karhu, ennakkoluulottomasti uusiin yritysaloihin heittäytynyt professori Laura Lares Woimistamo Oy:stä ja Green Energy Finland Oy:n toimitusjohtaja Miko Huomo. Yhteisesti todettiin, että kansainvälisessä menestyksessä tarvitaan jatkuvaa uudistumista ja myös kasvamista. Osallistujilla oli hyviä kokemuksia yritysten ja yliopistojen kanssa tehtävästä yhteistyöstä, joka on viime aikoina lisääntynyt. Monipuolinen viihdeohjelma Ohjelmaan kuului myös viime vuoden yrittäjäpäivillä Oulussa aloitettu Y-treffit yhteistyökumppaneiden, asiakkaiden ja kollegojen hakemiseksi. Erillisessä Venäjä mahdollisuuksien markkinat -seminaarissa pohdittiin Venäjän kauppaa monesta eri näkökulmasta. Elämän makuisia tarinoita esittivät yrittäjävalmentajat sekä musiikki- ja media-alan konkarit Mikko Kuustonen ja Henkka Hyppönen. Päivien viihdeohjelma oli monipuolista. Perjantai-iltana kokoonnuttiin Venäjä te taan, jossa teema näkyi pukeutumisessa ja yhdessä oltiin rennolla meiningillä. Illan viihteestä vastasi bilebändi Osmo s Cosmos. Lauantai-illan juhlagaalassa esiintyivät Imatra Big Band ja tanssii tähtien kanssa ohjelmasta tuttu Johanna Försti. Ensi vuonna Valtakunnalliset yrittäjäpäivät ovat Tampereella. LEHDET KALENTERIT ESITTEET KÄYNTIKORTIT SUURKUVATULOSTUS Vastaukset ristikkoon löytyvät seuraavalta sivulta.

12 12 YRITTÄJÄ-LEHTI Luotettavaa palvelua yrittäjän parhaaksi koko yrityksen elinkaaren ajan. Kun tarvitset neuvoja tai apua, ota yhteyttä niin voidaan sopia tapaaminen. Petri Jylhä kehittämisjohtaja p Sari Torppa yritysneuvoja p Sähköposti: Mikko Hänninen yritysneuvoja p Maksuaikoihin liittyviä järjestelyjä tehdään päivittäin, sanoi Finnveran Vaasan aluekonttorin apulaisaluejohtaja Tom Siegfrids. Tervetuloa hotelliimme meren rannalle! Syksyn pk-yritysbarometri osoittaa: Luottopolitiikka kiristynyt Tule tutustumaan Timantin saunallisiin merinäköalahuoneisiin! Matkailutie 150, Kalajoki. Puh. (08) Syyskuussa julkistetun pk-yritysbarometrin mukaan rahoituksen saatavuus ei ole kokonaisuutena vaikeutunut. Kuitenkin yli 40 prosenttia barometriin vastanneista rahoitusta ottaneista suomalaisyrityksistä katsoo, että rahoittajien luottopolitiikka on kiristynyt ja rahoitusmarkkinoiden tilanne heijastunut rahoitusehtoihin joko erittäin paljon tai melko paljon. Vakuusvaatimusten kiristymisen ja lainamarginaalin nousun lisäksi rahoitusta hakevilta yrityksiltä vaaditaan nyt suurempaa omarahoitusosuutta. Lähes joka kolmas yritys toimialasta riippumatta mainitsi omarahoitusvaatimusten kiristyneen. - Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toiminta-alueella 83 prosenttia vastanneista kertoi ottaneensa rahoitusta pankista. Finnverasta rahoitusta otti 16 prosenttia ja rahoitusyhtiöstä 13 prosenttia vastanneista. Sen sijaan vakuutusyhtiöt ja Tekes loistavat poissaolollaan, sillä niiden osuus oli nolla, avasi rahoitustilannetta Finnveran Vaasan aluekonttorin apulaisaluejohtaja Tom Siegfrids. Suuri osa rahoituksesta rakennusinvestointeihin Keski-Pohjanmaan Yrittäjien alueella ulkopuolista rahoitusta otettiin eniten rakennusinvestointeihin, joiden osuus rahoituskohteista oli 40 prosenttia. Valtakunnallisesti rahoitusinvestointeihin käytettiin vain 19 prosenttia ulkopuolisesta rahoituksesta. Käyttöpääomaksi eli esimerkiksi yrityksen kasvun vaatimaan lisäkäyttöpääomaan, kausirahoitukseen tai suhdanteista johtuvaan käyttöpääoman tarpeeseen ulkopuolisesta rahoituksesta käytettiin 35 prosenttia, kun koko maan vastaava luku oli 37 prosenttia. - Erityisesti kaupan alalla investoinnit ovat jäissä, investoinnit tapahtuvat tällä hetkellä erityisesti teollisuudessa. Maksuaikoihin liittyviä järjestelyjä tehdään paljon, päivittäin. Monilla yrityksillä suurin kehittämisen este on vakuuksien puute, joka menee rahoituksen saatavuudenkin edelle, Siegfrids jatkoi. Maksuvaikeuksia pk-yrityksistä on ollut koko maassa 20 prosentilla vastanneista, kun luku paikallisen yrittäjien aluejärjestön alueella oli 13 prosenttia. Lähes puolet yrityksistä kertoi joutuneensa hyväksymään, että niiden yritysasiakkaat tai yhteistyökumppanit maksavat laskunsa yli kuukauden maksuajalla. Yli 60 päivän maksuaikoja oli tullut eteen 35 prosentilla vastaajista sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. Vienti ei ole vain suurten asia Muun muassa Finnvera on ilmaissut huolensa siitä, että edelleen harva rahoituksen ottamista suunnitteleva yritys ilmoittaa tarvitsevansa rahoitusta kansainvälistymiseen. Kansainvälisillä vientimarkkinoilla rahoitus on yksi tekijä, joilla tilauksista kilpaillaan. Pk-yritysten kansainvälistyminen näyttäisi olevan esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa vireämpää kuin Suomessa. Finnvera onkin käynnistänyt Vientikaupan rahoitus-ohjelman, joka tarjoaa pk-yrityksille tietoa kansainvälistymiseen liittyvistä rahoitusmahdollisuuksista. - Olisi tärkeää, että meilläkin myös pienet yritykset saataisiin verkottumaan ja ymmärtämään, ettei vienti ole vain suurten asia, Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Mervi Järkkälä korosti. Yrittäjäjärjestön alueella 73 prosenttia vastaajista arvioi viennin arvon pysyvän ennallaan ja 16 prosenttia ennusti viennin laskevan. Keski-Pohjanmaan Yrittäjien alueella 45 prosenttia vastaajista sanoi yrityksensä kannattavuuden pysyvän ennallaan ja 29 prosenttia ennusti kannattavuuden paranevan. Vakavaraisuuden 55 prosenttia uskoi pysyvän nykyisellä tasollaan ja 29 prosenttia paranevan. Henkilökunnan määrän näkökulmasta suhdannenäkymät vaihtelevat suuresti myös maakunnassa. On yrityksiä, jotka rekrytoivat lisää työvoimaa ja yrityksiä, joissa on meneillään yt-menettely. Esimerkiksi turkisalalla turkisten hyvä hintakehitys näkyy työvoiman tarpeena. Saldoluku painui lopulta miinus yhteen, kun 74 prosenttia vastaajista ennusti henkilökunnan määrän pysyvän ennallaan, ja henkilökunnan määrän arveli sekä laskevan että nousevan 13 prosenttia yrityksistä. Koko maan saldoluku oli plus viisi, sillä 17 prosenttia vastaajista ennusti henkilökunnan määrän lisääntyvän ja vain 11 prosenttia uskoi, että työntekijämäärä laskee.

13 YRITTÄJÄ-LEHTI 13 Meeting Point kiinnosti yrittäjiä Match making-tapahtuma Meeting Point 2013 keräsi runsaasti osanottajia Kokkolan Tullipakkahuoneelle. Paikalla oli Keski-Pohjanmaan ja lähialueiden suurhankkeista vastaavia päämiehiä, alueen suuryritysten edustajia sekä muita yrityksiä, yrittäjiä ja kehitysorganisaatioiden edustajia yhteensä noin 130 henkilöä. - Tapahtumasta jäi todella hyvät fiilikset, se oli hyvin järjestetty ja osanottajilta tuli paljon hyvää palautetta. Tällainen tilaisuus tarvitsee toimiakseen tietyn väkimäärän, ja väkeä tuli jopa yli odotusten, arvioi tapahtumaa Kokkolan kaupungin vs. kehitysjohtaja Jonne Sandberg. Yksinkertainen ja tehokas formaatti Hänen mukaansa tämän tyyppisille tapahtumille on selkeä tilaus. - Sosiaalinen media on ihan ok. mutta tapaaminen kasvotusten on tehokas ja lopulta hyvin yksinkertainen järjestää. Tähän suuntaan ollaan menossa. Ainakin se käsitys jäi itselleni tilaisuuden perusteella, että tuulivoima on asia, jonka ympärillä nyt alkaa todella tapahtumaan. Sandberg esitti myös Meeting Pointin avajaistervehdyksen. Meeting Point Kokkolan Tullipakkahuoneella oli onnistunut verkostoitumistapahtuma. - Kokkola on perinteinen kauppakaupunki, ja siitä meidän täytyy pitää kiinni. Alueella menee hyvin, kiitos yritysten. Kokkolassa toimii Pohjois-Euroopan suurin epäorgaanisen kemian keskittymä sekä akkukemikaalien testauslaboratorio. Kansainvälisesti merkittävä litium- esiintymä on täältä ainoastaan kivenheiton päässä, hän esitteli osanottajille Kokkolan ja lähialueen menestystekijöitä. Samoin Kokkolanseudun Kehitys Oy:n suurhankkeiden projektipäällikkö Jukka Oravainen oli mielissään suuresta osanottajamäärästä. - Väkeä on Kokkolan seudun lisäksi muun muassa Pietarsaaren, Oulun ja Vaasan alueilta. Jotta saamme mahdollisuuden kehittää uutta, tarvitsemme tämän tyyppisiä tapahtumia. Verkostoitukaa ja tavatkaa uusia ihmisiä, ei vain tuttuja, Oravainen evästi kuulijoita omissa alkusanoissaan. Fennovoima esitti syyskuussa omistajilleen investointipäätöstä Rosatomin ydinvoimalasta Rosatomin kanssa käymiensä neuvotteluiden tuloksena. Miikkulaisen mukaan tällä hetkellä on meneillään vaihe, jossa Fennovoima realisoi projektia yhdessä Rosatomin kanssa. Jos kehityspäällikön esittämä arvio toteutuu, luvassa on noin kymmenen vuoden pituinen projekti, ja Hanhikivi 1-ydinvoimala aloittaisi sähköntuotannon vuonna Fennovoima on tehnyt tähän mennessä paljon paikallista viestintää Pyhäjoen seudulla. Vuonna 2008 mielipiteet hankkeen puolesta ja vastaan jakaantuivat aika lailla tasan. Viimeinen gallup osoittaa, että kaksi kolmasosaa alueen asukkaista kannattaa hanketta. Tiedotus ja viestintä ovat saaneet aikaan sen, että tieto on lisääntynyt ja sen myötä ihmisten suhtautuminen asiaan on muuttunut myönteisemmäksi. Rosatom on Venäjän valtion omistama korporaatio, joka Miikkulaisen mukaan hallitsee Venäjällä kaikkia ydinenergiaan liittyviä toimialoja tutkimuksesta suunnitteluun, laitosten rakentamiseen ja isojen komponenttien valmistukseen. Monesta yksittäisestä suomalaisyrittäjästä pääsy ydinvoimaprojektiin saattaa tuntua liian isolta palalta niellä. Miikkulaisen mukaan näin asia ei ole. - Esimerkiksi suomalainen suunnittelu on kansainvälisesti kovaa valuuttaa, ja sitä tällaisessa hankkeessa tarvitaan paljon. Perinteistä komponenttia menee paljon, ja kokonaisuudesta noin 75 prosenttia on haastavaa teollista rakentamista. Laitos tarvitsee elinkaarensa aikana myös huoltoa ja ylläpitoa. Täkäläisten yritysten kannalta on tärkeää, että laatu on korkea ja hinnat kilpailukykyisiä, koska toimitaan eurooppalaisilla markkinoilla, Miikkulainen esitteli. Flyben edustajia evästettiin yritysväen toimesta muistuttamalla Kokkola-Pietarsaaren kentän lentoyhteyksien tärkeydestä alueen elinkeinoelämälle. Tiedotus lisännyt ydinvoiman kannatusta Yksi päivän odotetuimpia alustajia oli Fennovoiman kehityspäällikkö Juha Miikkulainen. Hän myönsi heti alkajaisiksi, että ydinvoimamaailma saattaa näyttää ulospäin aluksi aika mystiseltä, mutta että siihen kannattaa tutustua tarkemmin. - Ydinvoimahankkeet eivät ole sarjatuotantoa. Tähän satsaamalla yrityksille saattaa avautua globaalit markkinat, ja rohkeasti verkostoitumalla voi saada mahdollisuuden päästä kansainvälisille markkinoille, kehityspäällikkö avasi mittavia mahdollisuuksia, joita ydinvoimaprojekteihin aina sisältyy.

14 14 YRITTÄJÄ-LEHTI Meripohjolasta lisää eväitä yrittäjyyden kehittämiseen? Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan liittojen toteuttama Meripohjola-hanke on edennyt päätösvaiheeseen. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on ollut lisätä kasvua ja taloudellista toimeliaisuutta Meripohjolaksi nimetyllä alueella, mikä puolestaan näkyisi konkreettisimmin uusina työpaikkoina ja entistä elinvoimaisempana yritystoimintana. Yhtenä asiana nousi esiin muun muassa se, kuinka elinkeinojen kehittämistä voidaan tehdä mahdollisimman joustavasti ja tehokkaasti yli hallintorajojen, koska yritystoiminta ei esimerkiksi maakuntarajoja tunne. Nivalalainen Airi Hakala on työskennellyt pitkään Keski- Pohjanmaan liiton aluekehityksen ja aluemarkkinoinnin tehtävissä, ja nyt myös osan aikaa Meripohjola-hankkeen koordinaattorina. Perspektiiviä Meripohjola-kasvuvyöhykkeen arviointiin tuovat lisäksi vuodet kunnallisena päätöksentekijänä muun muassa Nivalan kaupunginhallituksen varapuheenjohtajana ja kaupunginvaltuutettuna. - Tärkein tavoite on ollut löytää rajat ylittävää yhteistyötä siten, että yhteistyö edistää elinkeinojen kehittämistä ja yrittäjyyttä. Tällaisen yhteistyön löytyminen on tärkeää tilanteessa, jossa kuntien talous on ahtaalla ja globaalit tekijät pakottavat yrityselämän uudenlaiseen tekemiseen. Tämän asian näki selvästi muun muassa edesmennyt maakuntajohtaja Altti Seikkula, joka oli tärkeä henkilö Meripohjola-ajattelun taustalla. Poliittiset päättäjät sitoutettava mukaan - Meripohjola-hanke on ollut hyvä projekti tässä ajassa. Henkilökohtaisesti haluan kuitenkin heittää haasteen eri toimijoille, kuten virkamiehille maakunnallisissa liitoissa ja seutukehittämisen organisaatioissa, kuinka sitouttaa poliittiset päättäjät Meripohjola-ajatteluun. Uudenlaisen kasvuvyöhykkeen syntyminen edellyttää, poliittiset päättäjät arvojohtajina sisäistävät Meripohjola-ajattelun ja että he kokevat Meripohjolan alueeksi, jossa seilataan samassa veneessä, Hakala painottaa. Hänen mukaansa onkin selvää, että seuraavassa vaiheessa poliittiset päättäjät on sitoutettava mukaan ihan toisella tavalla. Meripohjola-hankkeen aikana esillä on ollut paljon johtaminen, ja nimenomaan sellainen julkinen johtaminen, joka mahdollistaa elinvoimaisuuden kehittymisen. - Hyvä hallinto on mahdollistaja toimivalle yhteiskunnalle, yrittäjyydelle ja palvelurakenteille Kun hallintorakenteet ovat nyt kovassa muutoksessa, pitää miettiä tarkasti, millaiset rakenteet lisäävät tehokkuutta yrittäjyyden näkökulmasta. Siihen, mikä on tekemisen malli Meripohjolassa, tarvitaan myös yhteistä näkemystä. On tärkeää, ettei lainsäädäntö palvele ainoastaan metropolialueiden kehittämistä. - Ykkösasia on saada jatkossa niin yrittäjät, hallinto kuin poliittiset päättäjät saman pöydän ääreen miettimään niitä toimintamalleja, joilla alueiden kehittyminen parhaiten mahdollistetaan. Hyvä hallinto pelastaa paljon huonolta poliittiselta päätöksenteolta ja päinvastoin. Koen yhteisen tekemisen tärkeäksi myös henkilökohtaisesti, koska minulla on ollut mikroyritys yli kymmenen vuotta ja tunnen, että yrittäjyys on sisälläni edelleen kasvava ominaisuus. Airi Hakala korostaa, että poliittiset päättäjät on tärkeää saada samaan pöytään yrittäjien ja hallinnon edustajien kanssa. Kannuslainen pellettiyrittäjä Jukka Kerola kertoi Meripohjola-väelle uusiutuvaan energiaan liittyvistä asioista Raahessa pidetyssä foorumissa. Yrittäjillä aito tarve verkostoitua Meripohjola-hankkeen aikana on nostettu esille alueen yhteisiä menestystekijöitä. Sellaisiksi on todettu muun muassa vahva yrittäjyys, nuori ja elinvoimainen väestö sekä alueen vahvuuksia korostava koulutus ja osaaminen. Yrittäjien mielipiteissä on korostunut erityisesti verkostoitumisen mahdollisuus. Esimerkiksi uusiutuvat energiat tarjoavat Meripohjolan alueella mahdollisuuksia synnyttää uutta yrittäjyyttä ja uusia työpaikkoja. Koska pk-yrittäjien resurssit ovat usein rajalliset, verkostoitumalla keskenään yritykset voisivat toteuttaa yhdessä isompia kokonaisuuksia. Myös matkailuväki on etsinyt aktiivisesti yhdessä tekemisen mahdollisuuksia Meripohjolan puitteissa järjestetyissä tilaisuuksissa ja koulutuksissa. Varsinkin yhteismarkkinointia on pidetty tärkeänä, jotta alueelle saataisiin laajempaa näkyvyyttä ja laajempia palvelukokonaisuuksia houkuttelemaan esimerkiksi venäläisiä matkailijoita.

15 Kokkolan kaupunki on mukana monin eri tavoin edistämässä kaupungin elinkeinoelämää. Pitkäjänteinen ja asiakaslähtöinen tapa toimia ovat tuoneet myös tulosta. - Kokkolassa menee hyvin tällä hetkellä. Arvioidaan tilannetta sitten työttömyysmittarilla, vientiä kuvaavalla mittarilla tai sillä, mikä on meidän osuutemme bruttokansantuotteesta. Toimialan sisällä yritysten välillä voi kuitenkin olla eroja. Jotkut yritykset joutuvat lomauttamaan samalla kun toisissa yrityksissä ongelmana on työvoimapula, Kokkolan kaupungin vs. kehitysjohtaja Jonne Sandberg kuvaa elinkeinoelämän yleisiä näkymiä Kokkolassa. Hänen mukaansa Heinolankaaren alue on hyvä esimerkki tämän päivän Kokkolalle tyypillisestä toimeliaisuudesta. Alue täyttyi todella nopeasti ensimmäisessä vaiheessa. Viime huhtikuussa kaupunki hankki omistukseensa Kahvitiehen rajoittuvat niin sanotut Tyllin pellot Jyväskyläntien toiselta puolelta. Myös näille alueille kysyntä on ollut jopa yllättävän vilkasta. - Muutenkin näyttää siltä, että investointihankkeita on jälleen vireillä kaiken näköisiä. Päätökset syntyvät nopeasti Kehitysjohtaja sanoo, ettei elinkeinoelämän vireydelle löydy yhtä syytä. - Kaupungin harjoittama elinkeinopolitiikka, menesty- K O K K O L A Onnistuneita satsauksia elinkeinojen kehittämiseen Kokkolan suurteollisuusalue työllistää suoraan noin 2000 ihmistä. Suomalainen kaasuntuottaja Woikoski on yksi yrityksistä, joka investoi tällä hetkellä voimakkaasti Kokkolaan. vät ja kunnianhimoiset yrittäjät, taito käydä kauppaa mutta myös siitä, että Kokkolassa ja Keski-Pohjanmaalla on panostettu paljon elinkeinojen kehittämiseen projektien ja muun toiminnan kautta, Sandberg listaa menestystekijöitä. Monet eri tahot, jotka ovat tavalla tai toisella tekemisissä yrityselämän kanssa myöntävät, että Kokkolassa elinkeinojen kehittämisessä on tehty pitkään paljon oikeita asioita. Yksi merkittävä momentum ajoittuu tilanteeseen, jossa Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi. Tuossa vaiheessa Kokkolassa päätettiin ryhtyä määrätietoisesti tukemaan elinkeinorakenteen monipuolistumista. - Tuo ratkaisu on kantanut tulosta pitkällä aikavälillä. Elinkeinopolitiikka on ollut samanaikaisesti maltillista sekä järkevää, ja on satsattu oikeisiin asioihin. Tärkeä lähtökohta kehittämisessä on kaavoitus ja se, että siinä työssä on osattu ennakoida tulevaa. - Sen lisäksi Kokkola on saanut paljon kiitosta nopeasta päätöksenteosta. Täällä ei jahkailla silloin, kun yritys tarvitsee tontin tai rakennuslupia. Ne ovat järjestyneet. Suurteollisuusalueella taas tiivis yhteistyö kaupungin ympäristötoimen kanssa on yksi asia, joka on vienyt siellä asioita eteenpäin, kehitysjohtaja viittaa Kokkolassa toimivaan Pohjois-Euroopan suurimpaan epäorgaanisen kemian keskittymään. Yhdessä vaiheessa kaupungin slogan oli, että tontin saa tiskiltä. Kehitysjohtaja sanoo, että lupaus pitää edelleen, ja tonttitarjonta on monipuolinen. - Lahdenperässä Marine Gatea vastapäätä meillä on alue, joka odottaa yrityksiä. Tulossa ovat lisäksi Tyllin pellot, ja vapaita tontteja löytyy vielä esimerkiksi Topparinmäeltä. Raskaalle teollisuudelle voimme tarjota edelleen tontteja suurteollisuusalueelta, eli Kokkola pystyy reagoimaan nopeasti tulevaisuudessakin. Useita menestyviä toimialoja Kokkolan työpaikat eivät ole vain yhden suuren toimijan tai toimialan varassa. Harteissa riittää leveyttä. - Suurteollisuusalueen kemianteollisuus ja siihen liittyvä alihankintaketju on merkittävä työllistävä. Samoin veneteollisuus verkostoineen kuin myös perinteisesti vahva metalli- ja konepajapuoli. Laserpinnoitus on yksi erikoisosaamisen alue. Koko seutukunnan näkökulmasta myös puuala työllistää Kokkolan kaupungin vs. kehitysjohtajan Jonne Sandbergin (oik.) mukaan Kokkolan yksi vahvuus on monipuolinen elinkeinorakenne. Kuva Kokkolassa pidetystä Meeting Point-tapahtumasta. YRITTÄJÄ-LEHTI 15 niin talonrakennuksessa kuin puusepänteollisuudessa. Eikä pidä unohtaa sitä, että Kokkola on yhä Suomen suurin maidontuottajakunta, tai että turkistarhauksen vientiluvut ovat todella kovia. Ja kauppakaupunkihan Kokkola on ollut aina, ja on sitä edelleen. Oma mielenkiintoinen yksityiskohtansa on Kokkolan suurteollisuusalueen ja sataman kehittyminen. Kun toimijoina oli aikanaan kaksi suurta, Outokumpu ja Kemira, nykyään suurteollisuusalueella on 64 yritystä, joista vajaat 20 tuotannollisia. Alue työllistää suoraan noin henkilöä, ja sen lisäksi merkittävän määrän erilaisia urakoitsijoita ja muita palveluiden tuottajia. Niin suurteollisuusalueen kuin Kokkolan elinkeinoelämän tulevaisuus kokonaisuudessaan näyttää hyvältä edelleen. Esimerkiksi suurteollisuusalueella toimivat yritykset ovat ilmoittaneet viime ja tämän vuoden aikana yhteensä 110 miljoonan euron uusista investoinneista Kokkolaan. - Alku syksy on näyttäytynyt muuallakin Kokkolassa investointien suhteen positiivisemmalta kuin osasimme odottaa. Aika paljon kaikenlaista on työn alla, eli yrityksillä ja yrittäjyydellä on Kokkolalle todella suuri merkitys, Sandberg sanoo.

16 16 YRITTÄJÄ-LEHTI K O K K O L A Helsinki, Järvenpää, Kauhajoki, Kajaani, Kokkola, Kuusamo, Pietarsaari, Riihimäki, Seinäjoki, Tampere, Ylivieska Räätälöityjä automa ja sähköistyksen rat ENSIN YHTEYS KOSEKIIN KOSEK on kaikille yrittäjille ja kaikenkokoisille yrityksille tarkoitettu monipuolinen ja maksuton elinkeino- ja kehittämispalveluiden sekä yritysneuvonnan tarjoaja Kokkolan seudulla. Jos mieltäsi askarruttaa jokin liiketoimintaan liittyvä asia, ota yhteyttä yritysasiamiehiimme. Yhdessä etsimme ratkaisun. Me olemme olemassa sinua varten! KOSEK Ristirannankatu 1, Kokkola Puh: (06) Faksi: (06) koordinoiva asiantuntija Nyt viisi yhdellä hinnalla! Tarjouksistamme löydät yleensä vain yhden hinnan, joka sisältää niin laiva-, satama-, ahtaus- kuin varastointi- ja satamaankuljetuskustannuksetkin. Tämä kuljetusketjun verkostoituminen merkitsee asiakkaillemme edullisuuden lisäksi tehokkuutta, selkeyttä ja helppoutta. Pyydä tarjous ja totea asia itse. Puh: (06) Faksi: (06) Apex Automation Oy on Kokkolassa ja Vaasassa toimiva insinööritoimisto, joka sähköistää ja automatisoi teollisuuden ja energiatuotannon prosesseja. Vuonna 1993 perustettu yritys on kasvanut tasaisesti vuodesta toiseen. Nykyisin kokkolalaisyritys on alansa merkittävä toimija, ja sen osaaminen näkyy kotimaan lisäksi eri puolilla maailmaa asiakkaiden yksittäisissä kohteissa. - Palvelumme käsittävät koko toimialan kirjon, esisuunnittelun, sähkö- ja automaatiosuunnittelun, keskuskokoonpanon, ohjelmoinnin, asennuksen sekä käyttöönoton siihen liittyvine koulutuksineen ja lopulta ylläpidon, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Matti Pajukangas. Oma keskuskokoonpano osana laiteosuuksien toimittamista sopii Pajukankaan mukaan hyvin yrityksen periaatteisiin tuottaa asiakkailleen palveluja avaimet käteen periaatteella. - Asiakaskohtaiset tarpeet vaihtelevat paljon. Joillekin asiakkaille teemme pelkästään suunnittelua kuten sähkösuunnittelua, kenttäsuunnittelua tai ohjelmointia. Toiset asiakkaat taas tilaavat kokonaistoimituksia eri laajuuksissa siten, että ne sisältävät usein laiteosuuksiakin. Ilman huippuosaajia emme erotu kilpailijoista Yrityksen toimittamia palveluja ei löydy niin sanotusti valmiiksi paketoituna kaupan hyllyltä, koska ratkaisut räätälöidään asiakkaiden kulloistenkin tarpeiden mukaan. Tämä korostaa jokaisen työntekijän ammattitaidon tärkeyttä. - Henkilökunnan osaaminen ja monitaitoisuus ovat yrityksen keskeisiä kilpailutekijöitä. Samanaikaisesti meidän pitää pystyä toimimaan joustavasti ja tuntea asiakkaamme sekä heidän prosessinsa. Ilman huippuosaajia emme erotu kilpailijoista. Jatkuvasti muuttuvassa maailmassa meidän tulee toimia edelläkävijöinä ja löytää aina asiakkaillemme parhaiten toimivat ratkaisut, Pajukangas sanoo. - Lähtökohtaisesti olemme tyypillinen insinööritoimisto. Laiteosuudet tulevat kuvaan mukaan projektien myötä. Nykyään toimintamme on aika Henkilöstön osaaminen on yrityksen keskeinen kilpailutekijä. Kuvassa projektipäällikkö Ilkka Sikala. monialaista eikä yritystä oikein voi kategorioida virallisten toimialaluetteloiden perusteella. Liikumme useissa toimitusrajapinnoissa, koska palvelumme ulottuvat monille eri toimialoille. Voidaan sanoa, että meidän tapauksessamme ei ole olemassa tyypillistä projektia, Pajukangas ja tuotantojohtaja Marko Kiviniemi kertovat. Osa Apex Automationin kokonaistarjontaa ovat asiantuntijapalvelut. Niihin kuuluvat esimerkiksi toimialajohtaja Jouni Känsälän vetämät sähkö- ja koneturvallisuuspalvelut. - Teemme yhteistyötä myös järjestelmätoimittajien kanssa, kuten tarjoamalla konsultointia ja suunnitteluresursseja energia-alan toimijoille, tekninen Apex Automationin omistajista kuvassa Jouni Känsälä (vas.), Marko Kiviniemi, Vesa Karvinen ja Matti Pajukangas. Kuvasta puuttuu Ilpo Järvelä. johtaja ja hallituksen puheenjohtaja Vesa Karvinen jatkaa. Esimerkiksi ABB:lle olemme tehneet paitsi kotimaahan myös heidän ulkomaanprojekteihin suunnittelua, konfigurointia ja käyttöönottoa vuodesta 1996 lähtien. ABB.n toimeksiantoihin liittyen meidän työntekijöitä on liikkunut viime aikoina muun muassa Kazakstanissa, Jordaniassa ja Qatarissa asti. - Toinen käytännön esimerkki yhtiön asiakkuuksista on Mercedes-Benzin A-sarjaa valmistava Valmet Automotive, jonka korihitsaamon tuotantolinjaan Apex Automation on toimittanut sähkö- ja logiikkasuunnittelua sekä tuotantosolujen ohjauskeskuksia ja vastan-

17 K O K K O L A YRITTÄJÄ-LEHTI 17 tisoinnin kaisuja nut näiden käyttöönotosta koulutuksineen. - Esimerkkinä voimalaitosasiakkaista voisi olla Kokkolan Voiman prosessihöyrylaitos, johon toimitimme automaation ja sähköistyksen avaimet käteen periaatteella. Siemens Service Partnerina Apex Automation palvelee asiakkaitaan myös huolto- ja ylläpitotöissä yhteistyössä Siemens Osakeyhtiön kanssa erityisesti voimalaitospuolella. Monialaisuus turvannut yrityksen tasaisen kasvun Apex Automationin juuret ulottuvat vaiheeseen, jolloin Kokkolan teknillisen oppilaitoksen automaatiolinjalta valmistuivat ensimmäiset automaatioinsinöörit. - Oli lama, ja vuonna 1993 Suomessa valmistuneista insinööristä vain vähän yli 400 työllistyi. Töitä ei löytynyt mistään, joten vaihtoehdoksi jäi itsensä työllistäminen ja oman firman perustaminen, muistelee Vesa Karvinen, joka lukeutuu perustajajäseniin yhdessä Marko Kiviniemen ja Jouni Känsälän kanssa. Vuonna 1996 yhtiömuoto muutettiin osakeyhtiöksi. Silloin omistus laajeni nykyiseen kokoonpanoonsa, kun osakkaiksi tulivat energia toimialajohtaja Ilpo Järvelä ja Matti Pajukangas. Yhtiö on kasvanut sen jälkeen maltillisen tasaisesti niin liikevaihdoltaan kuin henkilökunnan määrältään. Tällä hetkellä yritys työllistää lähes 50 työntekijää, ja kuluvan tilikauden liikevaihtoennuste on hieman vajaat neljä miljoonaa euroa. - Monialaisuus on tietoinen valinta ja se selittää osaltaan yrityksen hyvää kehitystä. Olemme kasvaneet asiakkaidemme rinnalla. Viime keväänä avasimme sivutoimiston Vaasassa. Kokkolan toimitiloja olemme laajentaneet kahdesti, ja nyt on suunnitelmissa kolmas, noin 400 neliön laajennus. - Tavoitteena on kasvaa edelleen, mutta mitään dramaattista kasvua emme hae emmekä odota, kuten ICT-alalla saattaa tapahtua. Tärkeintä on se, että silloin kun kasvamme, kasvu on hallittua ja pysyvää. Tämä on näkynyt työpaikkojen vakautena, sillä meidän ei ole ainakaan toistaiseksi tarvinnut kertakaan irtisanoa tai lomauttaa yhtään työntekijää. Tämä alkuvuosi oli jopa poikkeuksellisen kiireinen, mutta nyt näyttää, että näkymä eteenpäin on palautunut normaaliin eli noin kolmeen kuukauteen, Pajukangas kertoo. Apex Automation Oy täyttää 20 vuotta 1.marraskuuta.2013 ja katsoo tulevaisuuteen luottavaisesti. Yrittäjät ja kaupunki hyvässä yhteistyössä Yrittäjät ja Kokkolan kaupungin edustajat pitävät säännöllisesti yhteyttä keskenään. Yhtenä tärkeänä tavoitteena on Kokkolan Yrittäjien puheenjohtajan Hannu Göösin mukaan päästä tilanteeseen, jossa kaupunki voisi entistä paremmin käyttää paikallisten yritysten palveluita. - Hankintalaki luonnollisesti säätelee hankintoja mutta tarjouspyynnöillä on suuri merkitys siihen, miten hyvin paikalliset yrittäjät pääsevät mukaan hankintoihin. - Usein sanotaan, että kuntaorganisaatioista puuttuu hankintaosaamista. Tämän takia Kokkolassakin tarvitaan yritysvaikutusten arviointisuunnitelmaa. Siinä voitaisiin käydä läpi muun muassa se, miten paikalliselta tehty hankinta vaikuttaa kaupungin työllisyyteen ja verotuloihin. Samoin yritysvaikutusten arvioinnilla voitaisiin vaikuttaa tarjousten pilkkomiseen osahankinnoiksi, mikä helpottaa mikro- ja pk-yritysten mahdollisuuksia menestyä siinä vaiheessa, kun kaupunki tekee lopullisia hankintapäätöksiä, Göös sanoo. Marraskuussa on tulossa kaupungin ja yrittäjien yhteinen tilaisuus, jossa kaupunki kertoo vuoden 2014 investoinneista ja hankinnoista. Yrittäjäyhdistys antoi taannoin myös lausuntonsa kaupungin uudesta hankintastrategiasta. Hyväksi havaittuja yhteistyön muotoja kaupungin ja yrittäjien välillä ovat lisäksi vuoden mittaan järjestettävät aamupuurotapaamiset. Hannu Göös vaihtaa kuulumia tuotantopäällikkö Henri Pihlajakankaan (oik.) kanssa. Kokkola panostanut elinkeinoihin Göös kehuu Kokkolan kaupunkia siitä, että kaupunki on kehittänyt elinkeinoelämää pitkäjänteisesti viimeisten kymmenen vuoden aikana - Yksi osa-alue Kokkolassa on teollisuusalueiden kehittäminen, minkä ansiosta myös moni kansainvälinen toimija on etabloitunut kaupunkiin. Toivottavasti sama suuntaus jatkuu, ja yrittäjien tarpeet huomioidaan kaavoituksessakin, puheenjohtaja toteaa. Kokkolan Yrittäjien jäsenmäärä on hienoisessa kasvussa. Jäsenyrityksiä on noin 640, joista 85 prosenttia työllistää yhdestä viiteen työntekijää. - On tärkeää, että tämä suurin yksittäinen ryhmä otetaan huomioon toiminnassamme. Esimerkiksi yhdistyksen hallituksen kokoonpano edustaa varsin hyvin erikokoisten yritysten kokonaisuutta. Hallitustyöskentelyssä olemme jakaneet vastuuta perustamalla kolme työryhmää, joista jokainen edustaa omaa erityisalaansa eli tapahtumajärjestelyitä, viestintää sekä yhteiskuntasuhteita kaupunkiin. - Olemme miettineet paljon, miten jäsenmaksun saisi palautumaan mahdollisimman hyvin jäsenistölle. Sen takia järjestämme muun muassa tapahtumia, joissa yrittäjät pääsevät viihtymään ja tapaamaan toisiaan. Kokkolan Yrittäjäjuhlan järjestämme yhdessä Kokkolan Naisyrittäjien kanssa 26. lokakuuta, ja siellä jaamme vuotuiset yrittäjäpalkinnot. Uudenlaista sisältöä gaalaan tuovat Janne Kataja ja Likat-yhtye. Ratkaisuja julkisiin tiloihin Hannu Göös työskentelee toimitusjohtajana Koralli-Tuote Oy:ssä, joka on vuonna 1979 perustettu perheyhtiö. - Aloitimme keittiökalustefirmana, jolla oli myyntikonttorit Jyväskylässä ja Oulussa. 90-luvun lamavuosina teimme uuden liiketoimintasuunnitelman ja ajoimme sen mukaisesti alas keittiökalustepuolen. Nykyään tuotamme kalusteita julkisiin tiloihin kuten kouluihin, sairaaloihin ja päiväkoteihin. Markkina-alueemme on koko Suomi, ja olemme kalustaneet muun muassa useita sairaalakohteita Turun yliopistolliselle keskussairaalalle sekä Helsingissä HUS:n sairaaloille, Göös kertoo. Yhtiön liikevaihto on kolme miljoonaa euroa ja se työllistää noin 20 henkilöä. - Tulevaisuudessa korostuvat tuotekehitys ja sairaalakalusteet. Aiomme tuotteistaa erilaisiin tiloihin esimerkiksi allasyksiköitä ja lääkekaappimoduulijärjestelmiä. Tavoitteena on toimittaa sairaaloihin laajempia kokonaisuuksia ja siihen liittyen harjoittaa vientiä ja tuontiakin, Göösin mukaan alan kilpailu on kova. Tämän hetkiset tuotantoluvut eivät näytä hyvältä, ja hän ennustaakin monelle puu- ja rakennusalan yritykselle vaikeaa talvea. - Talouden suhdanteissa varmasti tapahtuu jossain vaiheessa käänne parempaan, mutta kaikkein varmimmin tulevaisuudessa voi menestyä erikoistumalla vielä enemmän. Me keskitymme erityisesti sairaalamaailmaan ja olemaan siellä yhä vahvempia. Osaamisen ja hyvän henkilökunnan ansiosta meillä on kaikki mahdollisuudet menestyä tiukassakin kilpailussa. - Tulevaisuudessa Koralli-Tuote keskittyy entistä enemmän erilaisiin sairaalakalusteisiin, Hannu Göös sanoo.

18 18 YRITTÄJÄ-LEHTI KOKKOLA Automaatiota ammattitaidolla - Vuodesta 1993 Karavaanareita palvellaan aktiivisesti verkossakin Terminaalikatu KOKKOLA Puhelin: Telefax: Harrastuksesta tuli Kumppanisi kaikissa henkilöstöasioissa Joskus asiat vain loksahtavat sopivasti paikoilleen pienten sattumustenkin säestämänä. Näin tapahtui Antti Österbergille ja Ilkka Syrille, jotka pyörittävät Jänismaalla karavaanareita palvelevaa Kokkolan Vaunupalvelu-nimistä yritystä. - Harrastuksesta kaikki lähti liikkeelle vuoden 2000 tienoilla. Tutustuimme toisiimme moottoripyörähommissa, ja siinä vaiheessa molemmat olivat jo tehneet vähän kauppaa vaunujen kanssa. Joko vuokrattu niitä tai ostettu, korjattu ja sitten myyty eteenpäin. Päätimme ostaa ensimmäisen vaunun, jonka sitten pesimme ja korjasimme Ilkan pihalla. Siitä toiminta vähitellen laajeni, ja yrityksen perustimme vuonna 2006, kaksikko kertaa yrittäjyyden syntyvaiheita. lue lisää osoitteessa vmp.fi. VMP Group Kokkola, puh Voimakkaita kasvun vuosia Kokkolan Vaunupalvelu keskittyy erityisesti matkailuvaunuihin ja siihen, että asiakkaille voidaan tarjota saman katon alta mahdollisimman laajasti vaunuihin liittyviä palveluita. - Tänä aikana keskittyminen tiettyyn kokonaisuuteen on järkevää. Se auttaa pitämään kulut kurissa ja mahdollistaa sen, että tarjonta on riittävän isoa. Tilanteesta riippuen meiltä löytyy uutta ja käytettyä vaunua, Österberg kertoo. Yrityksellä on kuuden tunnetun tuotemerkin, Cabbyn, YRITTÄJÄ Mitä jos... kehittäisit osaamistasi oppisopimuksella! Oppisopimus on HYVÄ DIILI Ota yhteyttä, niin kerromme lisää! Kokkolan Vaunupalvelulla on kuuden tunnetun tuotemerkin, Cabbyn, Fendtin, Hobbyn, Soliferin, Polarin ja Kaben edustukset. Fendtin, Hobbyn, Soliferin, Polarin ja Kaben edustukset. Toiminta on kasvanut nopeasti, sillä kahden ensimmäi- sen vuoden aikana liikevaihto kaksinkertaistui. Vuonna 2010 liikevaihto oli jo 1,6 miljoonaa euroa, jonka tason yritys on onnistunut säilyttämään, vaikka yleinen taloustilanne maassa on huono. Yrityksellä on yksi vieras työntekijä. - Kieltämättä yritys on kasvanut voimakkaasti kun ajattelee, että lähdimme liikkeelle vain euron pääomalla. Pankki ja Finnvera ovat olleet hyvänä tukena alusta alkaen. Ennen kevätsesonkia varasto on isoimmillaan ja yritys eniten pakkasella. Siinä vaiheessa uskoa yrittämiseen tarvitaan eniten, yrittäjät kertovat. Talveksi toiminta hiljenee, ja niinä kuukausina yrityk- Koulutustarkastaja Maj-Britt Perttula, p Koulutussuunnittelija Anu Haapasalo, p Koulutussuunnittelija Marjatta Kuutsa, p Asiakaspalvelu on kaiken lähtökohta myös vaunukaupassa, yrittäjät Antti Österberg (vas.) ja Ilkka Syri sanovat.

19 K O K K O L A YRITTÄJÄ-LEHTI 19 elinkeino YRITTÄJÄ, LIITY JÄSENEKSI sessä pohjustetaan seuraavaa sesonkia, tehdään ennakkomyyntiä ja huolletaan kalustoa. Lisämyyntiä verkkokaupasta Österberg ja Syri ovat lähteneet hyödyntämään määrätietoisesti myös verkkokaupan tarjoamia mahdollisuuksia. - Avasimme verkkokaupan 1,5 vuotta sitten. Netin kautta myymme karavaanareille tarpeellisia tuotteita kuten varaosia, varusteita ja tarvikkeita, markiiseja, telttoja ja katoksia. Tällä hetkellä meillä on noin varastosta löytyvää nimikettä. - Olemme ajatelleet, että verkkokaupan ansiosta saamme paitsi lisämyyntiä myös laajempaa näkyvyyttä yritykselle ja vaunumyynnille sekä kokonaan uusiakin asiakkuuksia. Verkkopuoli tukee tavoitettamme pitää kulut kurissa. Markkinoinnissa auttaa se, että usein asiakkaamme tuo tullessaan uuden asiakkaan. Myytävät vaunut olemme laittaneet kahdelle netin markkinapaikalle, Österberg kertoo. Nettikaupan arvo on sekin kasvanut lupaavasti ja yrittäjät uskovat sen kasvavan jatkossakin. - Suhdanteiden takia vaunurekisteröintien määrä on hieman notkahtanut, mutta mitään dramaattista pudotusta ei ole tapahtunut. Vaunuja hankitaan laidasta laitaan hinnan ja käyttötarpeen mukaan. Kaupaksi menee euron uutta reissuvaunua samoin kuin euron isoja kausipaikkavaunuja. Entä millaisilla eväillä Kokkolan Vaunupalvelu aikoo menestyä tulevaisuudessa? - Joka kerta yritämme tehdä parhaamme. Asiakaspalvelu on kaiken lähtökohta. Kun asiakas tulee meille, hänellä on jokin tarve, ja meidän pitää löytää siihen ratkaisu. Jos aikoo menestyä, töitä pitää tehdä paljon ja muistaa oikeanlainen nöyryys. Matala kulurakenne on ollut tietoinen valinta samoin kuin se, ettemme peri lainkaan toimituskuluja. Tästä tuleva hyöty näkyy suoraan asiakkaan maksamassa hinnassa. - Yrittäjän elämä on ollut ja varmasti tulee olemaankin vaihtelevaa. Välillä maistuu tosi hyvältä ja välillä tuntuu, että toisen palveluksessa pääsisi paljon helpommalla. Silloin pitää painaa lujasti töitä kun on sen paikka, mutta pitää löytää kohtuuskin ja osattava myös levätä, Österberg ja Syri kertovat tuntemuksiaan yrittäjyydestä.

20 20 YRITTÄJÄ-LEHTI K O K K O L A LAADUKASTA KOTIMAISTA PALVELUA JO 50 VUOTTA! Puh RAKENTAJAN PARAS KAVERI! Kaikki samasta talosta Helppo ja edullinen kokonaisratkaisu! hiekat, murskeet ja ruokamulta konetyöt, siirtolavat ja nosturit maanajot ja perustukset Pyydä tarjous: 5% alennus materiaaleista kun mainitset koodin OMAKOTI-13 tilauksen yhteydessä! (koskee uusia omakoti-rakennuttajia 2013 loppuun asti) Kokkolan kaupunginteatterin aula on tyhjentynyt yleisöstä, joka siirtyi hetkeä aikaisemmin ylempään kerrokseen seuraamaan illan esitystä. Samaan aikaan kun näyttelijät tekevät omaa työtään näyttämöllä, Teatteriravintolassa pitää kiirettä. Yrittäjä Pirjo Paananen apulaisineen kaataa konjakit laseihin, kattaa kahvi- tee- ja kaakaokupit valmiiksi sekä varmistaa, että makeaa ja suolaista syötävää on tarpeeksi, kun väliaika alkaa. Teatterissa on nytkin oma tunnelmansa, jonka myös Paananen vahvistaa. Ihmiset tulevat näytöksiin hyvin pukeutuneina, ja ilmapiiri ihmisten kesken on iloinen ja positiivinen. - Täällä taiteilijaympäristö ruokkii omaa olemistani, sillä työni kautta pääsen osalliseksi kaikenlaisesta mielenkiintoisesta. Yrittäjän näkökulmasta on tietenkin haastavaa, että ravintolan aukioloajat painottuvat loppuviikkoon torstaista lauantaihin. Toisia yrittäjiä Paananen tapaa usein asiakkaina tiskin toisella puolen. - Yrittäjät ovat teatterissa tuttu näky. Normaalin tarjoilun lisäksi olemme järjestäneet muun muassa yrityksille buffet-illallisia esityksen päätteeksi. Yritysten henkilökunnalle teatteri-ilta tarjoiluineen on helppo ratkaisu, koska asiakas saa koko palvelun yhtenä pakettina. Vohvelikahvila syntyi ahaa-elämyksestä Kokkolassa ihmiset tuntevat pitkän linjan yrittäjän parhaiten talvisin Teatteriravintolasta ja kesäisin idyllisestä Vohvelikahvilasta museokorttelissa. Vohvelikahvila vietti viime kesänä 10-vuotisjuihlavuottaan, ja Teatteriravintolaa Paananen on pitänyt 12 vuotta. - Yhdistelmänä tämä on toimiva, ja molemmat limittyvät hyvin toisiinsa. Kun Vohvelikahvila sulkee kesän jälkeen ovensa, alkaa teatterikausi. Vohvelikahvilasta on Kokkolassa kehittynyt palvelu, joka kerää runsaasti kiitosta niin paikallisilta kuin muualta tulleilta asiakkailta. Samoin eri mediat ovat esitelleet laajasti Vohvelikahvila on niin kokkolalaisten kuin muualta saapuvien vieraiden suosittu tapaamispaikka kesäisin. Kahvila- ja ravint elämyksellisessä palvelua, jonka kova ydin on yksinkertainen, monenlaiseksi herkuksi muuttuva vohveli. Kaikki alkoi aikanaan ahaaelämyksestä. Paananen oli ollut yhteydessä tamperelaiseen vohvelikahvilan pitäjään ja jutellut samaan aikaan paikallisten taiteilijoiden kanssa, että museokortteli olisi upea paikka kahvilalle. - Pullakahvilaa en halunnut, koska niitä on Kokkolassa niin paljon. Sitten syntyi ajatus, että vohvelihan sopii tähän yhteyteen mitä parhaiten. Vohveli on perinteinen tuote, ja asiakas saa sen aina tuoreena, suolaisena tai makeana ja myös gluteenittomana, Paananen kertoo. Monille on ollut yllätys, että vohveli voi olla perinteisen hillovohvelin lisäksi vaikkapa herkkusienivohveli, savulohivohveli tai omenavohveli. Vohvelikahvila ja Taideleipomo sijaitsevat vanhassa Forsnabban leipomossa. Siellä 1800-luvun korttelin tunnelmaan yhdistyvät makunautinnot ja taide. - Vohvelikahvilan pihapiiri on jotain sellaista, mitä muualta Kokkolasta ei löydy. Lastenkin on helppo viihtyä puistomaisessa ympäristössä, jota vanhat puut ja vanhat rakennukset elävöittävät, yrittäjä tunnelmoi. Työstä nauttiminen välittyy asiakkaille Matkailijat ovat luonnollisesti olleet otettuja kokonaisuudesta. Sen lisäksi, että he pääsevät nauttimaan runsaista vohveleista tai vaikkapa salaateista, he voivat tutustua ja ostaa paikallisten taiteilijoiden töitä. Tarjolla on lisäksi paljon erilaista ohjelmaa. On vohveli-jazzia, lastenteatteria, kuorolaulua, muusikkojen esityksiä ja taitelijoiden pitämää kirpputoria. Loppukesän perinteinen huipennus on venetsialaisperjantaina esitettävät KOKKOLAN AUTOILIJAT OY Puh. (06)

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia tausta Asiantuntemus sekä tieto-taito Venäjän kaupasta ja markkinoista Halu auttaa ja tukea suomalaista liiketoimintaa

Lisätiedot

Asiakashankinta Venäjän kaupassa Moskovan alueen potentiaaliset toimialat

Asiakashankinta Venäjän kaupassa Moskovan alueen potentiaaliset toimialat Asiakashankinta Venäjän kaupassa Moskovan alueen potentiaaliset toimialat Tietoisku ja yritystapaamiset Kouvola 02.04.2009 Sergei Usoltsev Markkinatutkimuspäällikkö Suomalais-Venäläinen kauppakamari www.finruscc.fi

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Suomalais-ruotsalainen kauppakamari: Ruotsin markkinoiden asiantuntija

Suomalais-ruotsalainen kauppakamari: Ruotsin markkinoiden asiantuntija Suomalais-ruotsalainen kauppakamari: Ruotsin markkinoiden asiantuntija Mari Huupponen, Suomalais-ruotsalainen kauppakamari BUUSTIa kansainvälistymisestä, Lahti 9.4.2015 Aiheitamme tänään 1. Ruotsin markkinat

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi MIKÄ TEAM FINLAND? Team Finland verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuvaa, yritysten kansainvälistymistä

Lisätiedot

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa

Lisätiedot

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus Kävijäkysely 6.-7.9.007 S&A päivät ät Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely S & A päivät 6.-7.9.007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 5 Tutkimus toteutettiin internet-kyselynä,

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Kasvun haasteita Venäjällä. strategia, myynti ja johtaminen

Kasvun haasteita Venäjällä. strategia, myynti ja johtaminen Kasvun haasteita Venäjällä strategia, myynti ja johtaminen Yritysten toiminta Venäjän markkinoilla (1) Venäjän markkinoiden liiketoimintastrategia on selkeästi määritelty Venäjän liiketoimintastrategia

Lisätiedot

Yritysten kansainvälistymiseen liittyvät tuet ja avustukset

Yritysten kansainvälistymiseen liittyvät tuet ja avustukset Yritysten kansainvälistymiseen liittyvät tuet ja avustukset 25.3.2015 Maija Pirvola, Yrityssalo Yrityssalo Oy 25.3.2015 Tässä esityksessä Yritysten kehittämispalvelut (ELY) Team Finland palvelut verkossa

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus vastaa kansainvälistymishaasteisiin

Pirkanmaan ELY-keskus vastaa kansainvälistymishaasteisiin Pirkanmaan ELY-keskus vastaa kansainvälistymishaasteisiin Tiina Ropo Kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus, Tiina Ropo, Innovaatiot ja Kansainvälistyvä liiketoiminta / Osaamisesta Kasvua

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Talousjohtajabarometri II/2010

Talousjohtajabarometri II/2010 Talousjohtajabarometri II/2010 28.9.2010 Copyright, Gutta Oy Sisällysluettelo 1. Barometrin tausta 2. Barometrin yhteenveto 3. Barometrikatsaus aihealueittain Barometrin taustatiedot Talousjohtajabarometri

Lisätiedot

ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen. kansainvälistymiseen

ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen. kansainvälistymiseen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen kasvuun ja kansainvälistymiseen Kansainvälisen kasvun ja rahoituksen aamu 12.3.2014 Varsinais-Suomen ELY-keskus/Timo Mäkelä 13.3.2014 1 Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Huhtikuun uutisia Atria lopettaa lihanleikkuun ja teurastuksen Kannuksessa Atria vähentää väkeä Atria supistaa toimintaansa muun muassa Kannuksessa

Huhtikuun uutisia Atria lopettaa lihanleikkuun ja teurastuksen Kannuksessa Atria vähentää väkeä Atria supistaa toimintaansa muun muassa Kannuksessa Historiaa Pouttu Oy, perustettu Kannukseen 1938 Kannuslainen Poutun suku omistanut v. 2007 omistus siirtyi pääomasijoittaja Sponsor Capital Oy:lle 2007 syksyllä Sponsor Capital myi Lihapouttu Oy:n Atrialle

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Laaja valtakunnallinen otanta Vastaajat ovat suuria, keskisuuria ja pieniä yrityksiä koko Suomesta. Yhteensä

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Katsaus Lisää tähän kansainvälistymispalvelujen kokonaistarjontaan. KiVi 2009 Kajaani 10.11.2009. Aluepäällikkö Keijo Putkonen.

Katsaus Lisää tähän kansainvälistymispalvelujen kokonaistarjontaan. KiVi 2009 Kajaani 10.11.2009. Aluepäällikkö Keijo Putkonen. Katsaus Lisää tähän kansainvälistymispalvelujen otsikko kokonaistarjontaan KiVi 2009 Kajaani 10.11.2009 Aluepäällikkö Keijo Putkonen EK Oulu KTM (5/2004): Suomalaiset yrityspalvelujärjestelmät asiakasnäkökulmasta

Lisätiedot

Vientirenkaan kautta Venäjälle. Kivi 2009 Live! Joensuu 8.10.2009

Vientirenkaan kautta Venäjälle. Kivi 2009 Live! Joensuu 8.10.2009 Kivi 2009 Live! Joensuu 8.10.2009 Karelment Oy Karelment Oy -Nurmeksessa toimiva talotehdas - perustettu 1994 Yhtiön omistus ja johto Toimitusjohtaja Kyösti Kettunen, Nurmes Markkinointijohtaja Ari Kilpeläinen,

Lisätiedot

Kohteena Skandinavian markkinat

Kohteena Skandinavian markkinat Kohteena Skandinavian markkinat Ruotsi ja Norja: Lähellä ja erilaista! 1 PNP 25 vuotta: 2000 koulutus ja konsultointiprojektia Pohjoismaat & Eurooppa & PohjoisAmerikka Ruotsi / Norja ß à Kielitaitoa Sisältö

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 Toiminta-ajatus ja tehtävä toimii Suomen Yrittäjät ry:n virallisena aluejärjestönä Tehtävä: Jäsenyritysten kilpailukyvyn ja menestymisedellytysten ylläpitäminen ja parantaminen.

Lisätiedot

Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä!

Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä! Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä! Vaasan Yliopisto 14.2.2012 Katsaus kansainvälistymispalveluiden tarjontaan Esko Ala-Myllymäki, teknologia-asiantuntija Tekes / Pohjanmaan ELY-keskus Kansainvälistyminen

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Vauhtia Venäjänliiketoimintaan. Palvelut yrityksille

Vauhtia Venäjänliiketoimintaan. Palvelut yrityksille Vauhtia Venäjänliiketoimintaan Palvelut yrityksille Oikeita vastauksia oikeisiin kysymyksiin Suomalais-Venäläinen kauppakamari auttaa yrityksiä onnistumaan kaikissa Venäjän-liiketoiminnan elinkaaren vaiheissa.

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

Russia Business Point -hanke

Russia Business Point -hanke Russia Business Point -hanke 1.9.2015 31.8.2017 Hankkeen budjetti ja kohderyhmä Kokonaisbudjetti 220.000 Rahoittajana Hämeen liitto (EAKR), hallinnoijana Linnan Kehitys Oy Hankkeessa mukana yhteistyökumppaneina:

Lisätiedot

KARJALAN TASAVALTA BISNESFOKUKSESSA

KARJALAN TASAVALTA BISNESFOKUKSESSA KARJALAN TASAVALTA BISNESFOKUKSESSA Venäjän-kaupan huippuseminaari Lahdessa 3.10.2013 Markinvest Oy, Karjalankatu 35A 15150 LAHTI 03 752 1810 www.markinvest.fi Tehdään oikeita asioita oikein. Asiakkaistamme

Lisätiedot

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä Hallituspartnerit ry:n toiminta alkoi Tampereella vuonna 2003. Alueellisia yhdistyksiä on sen jälkeen perustettu mm. Turkuun, Ouluun,

Lisätiedot

Finpron kansainvälistymispalveluiden uudistuminen Jukka Lohivuo Aluepäällikkö, Export Finland 27.11.2014

Finpron kansainvälistymispalveluiden uudistuminen Jukka Lohivuo Aluepäällikkö, Export Finland 27.11.2014 Finpron kansainvälistymispalveluiden uudistuminen Jukka Lohivuo Aluepäällikkö, Export Finland 27.11.2014 2 25/09/2014 Finpro Finpron kansainvälinen verkosto 3 25/09/2014 Finpro Export Finlandin palvelut

Lisätiedot

Julkista tukea kansainvälistyvälle PK-yritykselle Helsingin Yrittäjät, Kansainvälistymisen yrittäjäilta 22.11.2012

Julkista tukea kansainvälistyvälle PK-yritykselle Helsingin Yrittäjät, Kansainvälistymisen yrittäjäilta 22.11.2012 Julkista tukea kansainvälistyvälle PK-yritykselle Helsingin Yrittäjät, Kansainvälistymisen yrittäjäilta 22.11.2012 Kimmo Aura Aluepäällikkö, Uusimaa Esityksen rakenne Finpron palvelut lyhyesti Kansainvälistyvän

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Kaupan odotukset yhteistyölle elintarvikealan pk-yritysten kanssa

Kaupan odotukset yhteistyölle elintarvikealan pk-yritysten kanssa Kaupan odotukset yhteistyölle elintarvikealan pk-yritysten kanssa Antti Sippola Market-kaupan johtaja SOK Lahti 27.10.2004 Antti Sippola / SOK / 27.10.2004 / dia 0 Asiakkaiden keskeisimpiä odotuksia teollisuudelta

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

MITEN RAKENTAA MENESTYVÄ VERKKOKAUPPA? Keskiviikko 4.12.2013 klo 12.00 15.00 MITÄ YRITYKSESI TULEE TIETÄÄ VERKKOKAUPPAA PERUSTETTAESSA?

MITEN RAKENTAA MENESTYVÄ VERKKOKAUPPA? Keskiviikko 4.12.2013 klo 12.00 15.00 MITÄ YRITYKSESI TULEE TIETÄÄ VERKKOKAUPPAA PERUSTETTAESSA? MITEN RAKENTAA MENESTYVÄ VERKKOKAUPPA? Keskiviikko 4.12.2013 klo 12.00 15.00 MITÄ YRITYKSESI TULEE TIETÄÄ VERKKOKAUPPAA PERUSTETTAESSA? Toimitusjohtaja Petri Luukkonen, BusinessVercco Oy Taustaa BusinessVERCCO

Lisätiedot

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus Kävijäkysely 6.-7.9.2007 Liikelahjat-messut t Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely Liikelahjat-messut 6.-7.9.2007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 242 Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista pkyrityksistä 11.3. 1.4.2. Kyselyyn

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Yritysklinikalla potkaistaan hankkeet käyntiin

Yritysklinikalla potkaistaan hankkeet käyntiin 28 2/2013 Yritysklinikalla potkaistaan hankkeet käyntiin SSYP Kehitys Oy käynnistää maaliskuussa Yritysklinikka palvelun. Klinikka on 1,5 h mittainen asiantuntijan kartoituskeskustelu nykytilanteesta ja

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 Tuomo Airaksinen, Finpro 24.2.2015 Team Finland kasvuohjelmat ja rahoitus Team Finland Pk-yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen suunnattuja - toteutetaan

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS

LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS YT2 ALOITTAVAN YRITYKSEN LIIKETOIMINTASUUNNITELMA LITE Tämä työkirja on tarkoitettu yrityksen perustamista suunnitteleville henkilöille ja soveltuu parhaiten

Lisätiedot

Yritysten stressitesti ydinvoimalaprojektin osalta

Yritysten stressitesti ydinvoimalaprojektin osalta Yritysten stressitesti ydinvoimalaprojektin osalta Kyselyn tulokset koko aineisto Vastaajamäärä 705 5.5.2011 1 Kysymys 1 5.5.2011 2 1. Oletteko aiemmin toimineet suurhankkeissa/kansainvälisissä hankkeissa?

Lisätiedot

LIIKE- Seminaari, Sastamala 20130208 Jaakko Taitonen

LIIKE- Seminaari, Sastamala 20130208 Jaakko Taitonen 1 V. 2010 toteutetussa selvityksessä kysyttiin yritysten tärkeimmistä kehittämis-, ja osaamishaasteita kansainvälisessä kaupassa seuraavan 5 vuoden aikana. 2 Yhteenveto kommenteista, joiden suhteen toivottiin

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN.

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. 1 Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan pk-yritysten kasvua,

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Kansainvälistymisen ABC

Kansainvälistymisen ABC Kansainvälistymisen ABC BUUSia kansainvälistymisestä 9.4.2015/Ladec Hannu Loponen Leonne Oy/Aikonet Vientitoiminnan lähtökohdat uote Syyt Liikeidea Vientipäätös Vientisuunnitelma Vientitoiminnan eri muodot

Lisätiedot

MuotoTaito. Design vientiverkosto Japani, Kiina ja Hong Kong 2011-2014

MuotoTaito. Design vientiverkosto Japani, Kiina ja Hong Kong 2011-2014 MuotoTaito Design vientiverkosto Japani, Kiina ja Hong Kong 2011-2014 Vientiverkosto Aasiaan Cannus Oy on yhdessä kumppaniensa kanssa kokoamassa yhteen yrityksiä Japaniin, Kiinaan ja Hong Kongiin suuntautuvaa

Lisätiedot

Kansainvälisen kasvun suunnittelu

Kansainvälisen kasvun suunnittelu Kansainvälisen kasvun suunnittelu PSu 05-2013 Mitä rahoitetaan ja millä kriteereillä? Rahoitus kohdistuu projekteihin (alku, loppu, suunnitelma, budjetti, tulosten systemaattinen hyödyntäminen), arvioinnin

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen Canon Essential Business Builder Program Avain yrityksesi menestykseen Essential Business Builder Program: esittely Painotoimintaan liittyy monenlaisia haasteita, ja toiminnan kasvattaminen on usein vaikeaa.

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Pk yritysten toimintaympäristö. Pk toimintaympäristökysely & EK:n yrittäjävaltuuskuntakysely

Pk yritysten toimintaympäristö. Pk toimintaympäristökysely & EK:n yrittäjävaltuuskuntakysely Pk yritysten toimintaympäristö Pk toimintaympäristökysely & EK:n yrittäjävaltuuskuntakysely Työllistäminen helpommaksi ja yrittäjyyspolitiikka johdonmukaiseksi Osaamista pidetään suurimpana vahvuutena

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen

Lisätiedot

Ruotsin markkinoiden mahdollisuudet. Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Antti Vuori

Ruotsin markkinoiden mahdollisuudet. Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Antti Vuori Ruotsin markkinoiden mahdollisuudet Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Antti Vuori Miten Suomalais-ruotsalainen kauppakamari voi auttaa kansainvälistymisessä Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Perustettu

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi Kari Juutilainen InHunt Group gsm 044 995 5382 kari.juutilainen@inhunt.fi www.urawulffilla.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus

Lisätiedot

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012 1 Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 Finnveran rahoitus kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille vuonna 2010 Rahoituskanta 902,1 milj. vientitakuiden vastuukanta 201,2

Lisätiedot

ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3.

ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3. ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3.2015 HELSINKI VINKKEJÄ ASIAKASKUUNTELUN JÄRJESTÄMISEEN MIKÄ ON ASIAKASKUUNTELU TYÖPAIKKAKOULUTTAJA-

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys kohdallaan

Asiakastyytyväisyys kohdallaan Asiakastyytyväisyys kohdallaan 94 % asiakkaista suosittelee Maestroa Syksyllä 2012 teimme laajan asiakastyytyväisyyskyselyn ja selvitimme asiakkaidemme näkemyksiään Maestron myynnistä, asiakaspalvelusta

Lisätiedot

Väylä yrityksesi kansainvälistymiseen. Enterprise Europe Networkin esittelyvideo

Väylä yrityksesi kansainvälistymiseen. Enterprise Europe Networkin esittelyvideo Väylä yrityksesi kansainvälistymiseen Enterprise Europe Networkin esittelyvideo ENTERPRISE EUROPE NETWORK -yrityspalveluverkosto Yli 50 maata Yli 600 partneriorganisaatiota Yli 3000 asiantuntijaa EU:n

Lisätiedot

Team Finland LetsGrow

Team Finland LetsGrow Team Finland LetsGrow Rahoitusohjelma Elokuu 2014 Finnveralta ja Tekesiltä rahoitusta, Finprolta neuvontaa kansainväliseen kasvuun Hyvässä taloudellisessa tilanteessa olevalle Suomeen rekisteröidylle pk-yritykselle

Lisätiedot

Suomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa. www.franchising.fi

Suomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa. www.franchising.fi Suomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa Suomen Franchising-Yhdistys ry. (SFY) Yhdistys on perustettu 1988 Vuonna 2013 yhdistys vietti 25-juhlavuotta teemalla 1000 uutta yritystä

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries 1 Menestyvien yritysten Suomi 2 Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Pete Okkonen Kasvu Open* - toteu1aja Aava & Bang Oy *Kasvu Open is registered trademark of Central Finland Chamber of Commerce

Pete Okkonen Kasvu Open* - toteu1aja Aava & Bang Oy *Kasvu Open is registered trademark of Central Finland Chamber of Commerce Pete Okkonen Kasvu Open* - toteu1aja Aava & Bang Oy *Kasvu Open is registered trademark of Central Finland Chamber of Commerce Tervetuloa Kasvu Open verkostoon Rauman seutu! Kasvu Open on alueellisen ja

Lisätiedot

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta PUSKARADIO toimii verkossa - tutkittua tietoa suosittelusta Näin pääset alkuun: 1 2 3 +1 PALVELE ASIAKKAITASI suosittelemisen arvoisesti PYYDÄ ASIAKKAITASI KERTOMAAN saamastaan palvelusta hyväksi havaittuun

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Joensuun Tiedepuisto Oy 8,2 M liikevaihto v. 2012 34 henkilökunta 23 vuotta Omistuspohja Joensuun kaupunki 86 % Itä-Suomen yliopisto 7 % Finnvera

Lisätiedot

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely Business Oulu Teollisuus-Forum 29.5.2013 Wisetime Oy:n esittely Wisetime Oy Wisetime Oy on oululainen v. 1991 perustettu ohjelmistotalo, jonka omat tuotteet, Wise-järjestelmät ja niihin liittyvät tukipalvelut,

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 213 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Hallituskatu 21 3 krs., 91 Oulu puhelin 1 322 198 ppy@yrittajat.fi www.ppy.fi SISÄLLYS POHJOIS-POHJANMAAN

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 016 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 9 Rakentaminen Kauppa 1 1 1 16 Palvelut 60 61 Muut 1 1 0 0 30 40 0 60 70 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Valmistavan teollisuuden pienten ja keskisuurten yritysten osuuskunta Venäjä* liiketoimintoja varten. Osaavat Metallikourat 15.5.

Valmistavan teollisuuden pienten ja keskisuurten yritysten osuuskunta Venäjä* liiketoimintoja varten. Osaavat Metallikourat 15.5. 1 Valmistavan teollisuuden pienten ja keskisuurten yritysten osuuskunta Venäjä* liiketoimintoja varten Osaavat Metallikourat 15.5.2014 Alusta pitäen www.alu.fi Mäkelä Alu Oy Alumiiniprofiilien valmistus

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011

Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media -kyselyn tausta Kyselyssä selvitettiin, miten suomalaiset

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot