Hyväksytty liittokokouksessa Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry POLIITTINEN OHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyväksytty liittokokouksessa 16.11.2013. Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry POLIITTINEN OHJELMA"

Transkriptio

1 Hyväksytty liittokokouksessa Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry POLIITTINEN OHJELMA

2 "Politik är att vilja. Socialdemokratisk politik det är att vilja förändringen därför att förändringen ger löften om förbättring, näring åt fantasi och handlingskraft, stimulans åt drömmar och visioner." - Olof Palme

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO DEMOKRATIA JA TASA-ARVO Sopimusyhteiskuntaan yhteistyössä kansanliikkeiden kanssa Edustuksellista demokratiaa vahvistettava ja täydennettävä suoran vaikuttamisen menetelmillä Kansainvälinen kansanvalta parlamentaariseen unioniin ja hallittuun globalisaatioon Paikallisdemokratian kehittäminen Demokratiaa tietoyhteiskunnassa Läpäisevää tasa-arvopolitiikkaa Etnisten vähemmistöjen ja kielivähemmistöjen oikeudet turvattava Maahanmuutto on mahdollisuus Eroon seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjinnästä Uskoa omiin vaikuttamismahdollisuuksiin TALOUSPOLITIIKKA Talous on poliittista Vahva valtio toimivat markkinat Aktiivinen ote talouspolitiikkaan työtä, tehokkuutta ja tuottavuutta Vauhtia elinkeinopolitiikkaan Uusia, kasvuhakuisia yrityksiä Selkeä ja yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta tukeva verojärjestelmä Kansainväliset verot Kohti tervettä maailmanlaajuista finanssijärjestelmää Oikeudenmukaisempaan rahaliittoon SOSIAALI- JA TYÖMARKKINAPOLITIIKKA Julkiset palvelut arjen tukena Kaikki ei ole kaupan Oikeudenmukainen ja laadukas julkinen terveydenhuolto Ennaltaehkäisevä ja toimiva opiskeluterveydenhuolto Tasa-arvoiset ja yhdenvertaiset liikuntamahdollisuudet Päihdepolitiikka Tukea vanhemmuuteen Yhteiskunnan taattava kaikille fyysinen koskemattomuus Asuntopolitiikan painoarvoa on lisättävä Aktiivista työvoimapolitiikkaa ja pidempiä työuria Turvaa muutoksessa Esteettömyys ja saavutettavuus ovat jokaisen kansalaisen perusoikeuksia Ihmisarvoiseen ja tasa-arvoiseen työhön eroon epävarmuudesta Solidaarinen palkkalinja Kattavampaan perusturvaan... 30

4 4.16 Sosiaaliturvaa myös yrittäjille Eläkelupaukset pidettävä Sosiaaliseen Eurooppaan KOULUTUS- JA SIVISTYSPOLITIIKKA Yhdenvertainen perusopetus kaiken pohjana Kansalaistaitoja ja kriittisyyttä Sukupuolisensitiivistä koulutusta ja kasvatusta Kaikki mukaan - oppivelvollisuusikää nostettava ja nuorisotakuuta tehostettava Yhteistyötä toiselle asteelle Korkeakoulujen opiskelijavalintaa kehitettävä Sosiaalista liikkuvuutta tukeva koulutusjärjestelmä ja tasa-arvoiset korkeakoulut Kansainvälisempi korkeakoulutus Koulutusvienti Koulutusmäärät kohdalleen, läpäisyä parannettava Vahvempia ja profiloituneempia korkeakouluja Kielten opiskelu korkeakouluissa Opintososiaaliset etuudet asianmukaiselle tasolle Työelämälähtöinen, kattava aikuiskoulutusjärjestelmä Taide ja kulttuuri kuuluvat kaikille Laadukas työharjoittelu takaa vahvan aseman työmarkkinoilla Oppilaitosten turvallisuus Korkeakouluopetus kaikkien saataville YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Kestävään maatalouteen Öljyriippuvuutta vähennettävä öljytön Suomi Lisää ympäristöveroja Energiapolitiikka keskiöön Ekologisesti ja sosiaalisesti kestävään kaupunkirakenteeseen Kohti kestävää liikennepolitiikkaa ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKKA Globaali viitekehys uusia kumppaneita Globaali yhteisvastuu turvallisuuden luojana Maailma demokratisoitava Toimintakykyisempi YK, monenkeskinen maailmanjärjestelmä Eurooppalaisen yhteistyön syventäminen ja kriisinhallinnan vahvistaminen Pohjoismainen yhteistyö hyvinvointivaltion kehittäjänä Ihmisarvoinen työ kaikille kansainvälistä ay-liikettä tuettava Kehityspolitiikalla demokratiaa ja ihmisoikeuksia Fyysisen turvallisuuden takaaminen Laaja turvallisuuskäsite vaikuttaminen syihin, ei seurauksiin... 52

5 1 JOHDANTO Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry on osa maailman suurinta poliittista liikettä, kansainvälistä sosialidemokratiaa. Meitä yhdistävät vapauden, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden sekä solidaarisuuden arvot. Sosialidemokratia kamppailee näiden arvojen puolesta mielivaltaa ja sortoa sekä epätasaarvostavia rakenteita vastaan kaikkialla maailmassa. Sosialidemokratiassa kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet, eikä ketään jätetä ulkopuolelle. Sosialidemokratia näkee yhteiskunnan vapautta ja mahdollisuuksia tuottavana mekanismina, jonka toimintaan voidaan vaikuttaa. Keskiössä on ihminen. Ihmisen paikan maailmassa ei tule määrittyä hänen taustansa perusteella, jokainen on ainutlaatuinen ja arvokas itsessään. Ihmisoikeudet ovat universaaleja ja ne on turvattava kaikkialla maailmassa. Ihminen on aina osa yhteiskuntaa. Yhteiskuntaa on rakennettava tavalla, joka tukee yksilön vapautumista, emansipaatiota. Tämä voidaan tehdä vain yhteistyöllä. Jokaiselle on taattava mahdollisuus muokata yhteistä toimintaympäristöä, antamalla mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnan suuntaan. Tarvitaan positiivisia oikeuksia, oikeutta toimeentuloon, työhön, koulutukseen ja sosiaaliseen turvallisuuteen. Tästä syntyy todellisiin valintoihin kykenevä yksilö, kansalainen, joka kykenee saavuttamaan vapauden ja ymmärtämään siihen liittyvän vastuun niin omasta itsestä kuin ympäröivästä yhteiskunnasta. Solidaarisuus tarkoittaa paitsi moraalista velvollisuutta tukea heikompia ja hädässä olevia, myös yhteisön sosiaalista koheesiota. Tähän liittyy kaikkien ihmisten, myös niiden, jotka tukea tarvitsevat, osallisuus ja velvollisuudentunto yhteisöä kohtaan. Solidaarisuudella on kahdet kasvot: yhteisön, joka kantaa vastuun jäsenistään, ja yksilöiden, jotka ottavat vastuun yhteisöstään. Maailma ei ole koskaan valmis. Työ jatkuu ja vain muutos on pysyvää. Sosialidemokratia ei sitoudu yhteen utopiaan, vaan kasvaa, kehittyy ja muuntuu historian myötä, kääntäen katseensa kohti tulevaa. Pysyviä ovat perusarvot ja usko ihmiseen kohtalonsa ja ympäristönsä muovaajana. Yhteisellä toiminnalla voimme vaikuttaa maailmaan. Markkinoiden ylivaltaan ei tule alistua, rahan valtaa tärkeämpi on kansan valta. Kasvavien keskinäisriippuvuuksien maailmassa solidaarisuus ei tunne rajoja. Kansallinen hyvinvointivaltio on menestystarina, jonka toimintaperiaatteita, keskinäistä solidaarisuutta ja yhteistä toimintaa yhteisön jäsenten edun eteen on jatkettava uutena aikana globaalissa viitekehyksessä. Sosialidemokratia on feministinen liike. Tämä tarkoittaa sellaista liikettä, joka pyrkii vapauttamaan ihmiset, heitä kahlitsevista sukupuoleen liittyvistä rakenteista. Tietoisuus näistä rakenteista ja toiminta ihmisen vapauttamiseksi niistä on tasa-arvoteko. 5

6 Sosialidemokratia kantaa vastuun yhteisestä maailmasta paitsi ihmisten, myös luonnon osalta. Nykyinen maailmanjärjestys perustuu kestämättömään luonnonympäristöjen, ilmaston ja raaka-ainevarojen kuluttamiseen. On tiedostettava muutoksen tarve ja ryhdyttävä määrätietoisiin toimenpiteisiin kestävän kehityksen tielle pääsemiseksi. Muutoksen aika on nyt. 2 DEMOKRATIA JA TASA-ARVO Sosialidemokratian perusarvo on vapaus, joka ymmärretään oikeutena elää täysipainoista elämää ja toteuttaa itseään kenenkään estämättä ja muita vahingoittamatta. Vapautta ei voi olla olemassa järjestelmässä, jossa vahvat sortavat heikkoja ja jossa tasa-arvoiset mahdollisuudet eivät toteudu. Vapaat, tiedostavat kansalaiset muodostavat demokraattisesti hallitun hyvinvointivaltion, joka toimii yhteiskunnallisen tasa-arvon ja tosiasiallisen vapauden takaajana. Yhteiskuntasopimuksen säännöt estävät vahvempia käyttämästä vapauttaan toisten vahingoittamiseen tai heidän oikeuksiensa polkemiseen. Yhteisesti tuotettujen palveluiden sekä yhteiskunnallisesti taatun toimeentulon muodostama verkosto tekee oikeudenmukaisen yhteiskunnan lihaksi jokapäiväisessä todellisuudessamme. Tämän yhteiskuntakehon koossa pitävänä jänteenä toimii demokratia, jokaisen kansalaisen mahdollisuus kokea osallisuutta suhteessa yhteisöönsä ja yhteiskuntaansa. Oikeuden ja mahdollisuuden demokraattiseen vaikuttamiseen tulee olla itseisarvo, jonka on toteuduttava ehdottomasti ja ilman kompromisseja paikalliselta aina globaalille tasolle asti. Demokraattinen vallanjako velvoittaa yhteiskuntaa karkottamaan eriarvoistavat rakenteet ja ennakkoluulot. Vapaus ei tule ilman vastuuta. Oikeudet on sovitettava velvollisuuksiin. Yhteiskunta, jossa yksilöllä on vain oikeuksia, ei voi toimia. Yhteiskunnan takaama turvallisuus ja sen avaamat mahdollisuudet luovat kansalaiselle velvollisuuden käyttää oikeuksiaan vastuullisesti, täyttää inhimillinen potentiaalinsa sekä tukea omilla ponnistuksillaan paitsi omaa ja lähimmäistensä, myös koko yhteiskunnan etua ja kehitystä. 2.1 Sopimusyhteiskuntaan yhteistyössä kansanliikkeiden kanssa Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry tukee laaja-alaiseen sopimiseen, luottamukseen ja konsensukseen perustuvaa yhteiskuntamallia, jossa ihminen kokee vallitsevan yhteiskuntasopimuksen oikeudenmukaiseksi. Tähän yhdistyy vastuullinen julkinen vallankäyttö, jonka yhteydessä kansalaisilla ja heitä edustavilla instituutioilla ja liikkeillä on mahdollisuus tulla kuulluksi. Mahdollisuuksien mukaan 6

7 näitä yhteyksiä on pyrittävä institutionalisoimaan. Pohjoismainen kolmikantainen sopimusjärjestelmä on erinomainen malli yhteistoiminnan ja tehokkaan päätöksenteon tukemiseksi. Sosialidemokraattinen liike on itsessään laaja-alainen kansanliike, jota tulee kehittää entistä avoimempaan ja monipuolisempaan suuntaan yhteistyössä kaikkien avoimempaan ja demokraattisempaan yhteiskuntaan pyrkivien voimien kanssa. Työväenliikkeen puoluepoliittisella siivellä on erityinen yhteys ammattiyhdistysliikkeeseen, joka edustaa sen tavoitteita työmarkkinamekanismin ja työelämän piirissä. Tätä yhteyttä tulee vaalia ja vahvistaa, tavoitteena tasa-arvoisemman yhteiskunnan ja maailman puolesta yhtenäisesti toimiva poliittinen, sivistyksellinen ja edunvalvonnallinen työväenyhteisö. Samalla uusia kumppaneita on etsittävä erityisesti kansainvälisestä kansalaisyhteiskunnasta ja monenlaisista ruohonjuuritason kansalaisliikkeistä. 2.2 Edustuksellista demokratiaa vahvistettava ja täydennettävä suoran vaikuttamisen menetelmillä Legitiimi julkinen vallankäyttö perustuu edustukselliselle demokratialle, jossa jokaisella on äänioikeus. Suora demokratia voi täydentää edustuksellista järjestelmää, muttei korvata sitä. Suoran demokratian menetelmiä tulee voida entistä enemmän soveltaa erityisesti paikallisessa vallankäytössä. Nykyisen kansalaisaloitteen lisäksi pitää pohtia myös muita keinoja vahvistaa suoraa demokratiaa. Tätä kautta voidaan kannustaa ihmisiä aktiiviseen kansalaisuuteen ja vastuunkantoon itsestään, yhteisöstään ja ympäristöstään. Tämä vaatii kuitenkin riittävän laajoja asiakokonaisuuksia ja äänestäjäpohjia. Paikallisen tason vahvistaminen ei saa tarkoittaa sitä, että ahdas omien etujen ajaminen vaarantaa yhteisen edun. Vallan keskittymistä virkamiehille on aktiivisesti vältettävä. Yhdelläkään ministeriöllä tai virkamiesryhmällä ei saa olla määräävää asemaa valtakunnallisessa päätöksenteossa samoin paikallishallinnossa virkamiesvaltaa vastaan on kamppailtava. On pyrittävä tilanteeseen, jossa virkamiehistö on virkakierron piirissä. Politisoituminen ei saa enää olla kirosana julkishallinnossa, sillä vain alistamalla suuretkin asiakokonaisuudet poliittiseen tarkasteluun voidaan käydä todellista keskustelua yhteiskunnan kehittämisen tärkeysjärjestyksestä ja vastustaa teknokratiaa. Poliittinen valtiosihteerijärjestelmä on korvattava apulaisministerijärjestelmällä, joka ulotetaan jokaiseen ministeriöön. Tätä kautta kyetään vahvistamaan poliittista ohjausta ja kansan tahdon tosiasiallista toteutumista hallinnossa. SONK kannustaa ja osallistuu aktiiviseen kansalaisvaikuttamiseen myös virallisten instituutioiden ulkopuolella. Kaupallistuvassa yhteiskunnassa julkisen tilan merkitys korostuu. Mainosrahoitus ei saa olla ainoa tapa esittää näkemyksiään kansalaisille. Kansalaisjärjestötoimintaa ei tule nähdä puoluepoliittiseen toimintaan nähden vastakkaiseksi vaan sitä 7

8 täydentäväksi ja elävöittäväksi aktivismiksi. Erilaiset ajatuspajat, mobilisaatiot, protestit, paikalliset ja poikkikansalliset liikkeet tuovat jatkuvasti uusia avauksia poliittisen keskustelun kohteiksi. Vakiintuneiden poliittisten toimijoiden ja vallanpitäjien on suhtauduttava näihin ehdotuksiin vakavasti. 2.3 Kansainvälinen kansanvalta parlamentaariseen unioniin ja hallittuun globalisaatioon Kansallinen suvereniteetti on nykypäivän maailmassa yhä useammin illuusio. Monet aikamme haasteista ja ongelmista ovat luonteeltaan globaaleja. Tämä kaventaa demokraattisen päätöksenteon ja vallankäytön mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnalliseen todellisuuteen. Tämän vuoksi poliittista päätöksenteko- ja sääntelyvaltaa on siirrettävä ylikansalliselle tasolle sen ollessa tarpeellista. Tätä kautta myös kansallisen tason suhteellinen valta kasvaa poliittisen järjestelmän kyetessä uudelleen tarttumaan maailmanlaajuisiksi kasvaneisiin ongelmiin. Suomessa tämä tarkoittaa ennen muuta sitoutumista demokraattisempaan ja vahvempaan Euroopan unioniin sekä vahvaa kansallista tukea uudenlaisille globaalin hallinnan mekanismeille. Suomen lainsäädännöstä merkittävä osa tulee tällä hetkellä EU:sta tai sillä valmistaudutaan eurooppalaisiin vaatimuksiin. Tämän vuoksi EU:n päätöksentekorakenne on demokratisoitava turvaamalla valtioille tämän edellyttämä rahoitus. Unionista tulee luoda täysimääräinen poliittinen yhteisö, jossa komissiosta muodostuu europarlamenttivaalien tulosta heijasteleva hallitus sekä nykyisistä neuvostosta ja parlamentista kaksikamarinen parlamentti, joista toinen edustaa valtioita ja toinen kansalaisia. Kaiken EU-lainsäädännön tulee kulkea ja tulla hyväksytyiksi vähintään enemmistöllä molemmissa kamareissa. Euroopan keskuspankin mandaattia ja tehtäviä on laajennettava ja monipuolistettava koskemaan esimerkiksi täystyöllisyyden edistämistä. Pohjoismainen hyvinvointimalli pitää säilyttää Suomessa ja laajentaa koskemaan koko Euroopan unionia. Unionin alueen asukkaiden yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tietoisuutta Euroopan unionin kansalaisuudesta on lisättävä. Demokratian laajentaminen ja vaihtoehdottomuuden tilasta poistuminen vaativat uusia poliittisen toiminnan ja sääntelyn mahdollistavia rakenteita. Tällaisia ovat ennen kaikkea monet globalisaation suunnan ja toimintaperiaatteiden muuttamiseksi luotavat rakenteet. Maailmantalous tarvitsee demokraattisempaa hallintaa. Kansainvälistä kauppapolitiikkaa on jatkuvasti tarkasteltava suhteessa ylikansallisesti sovittuihin ihmisoikeus- ja ympäristösopimuksiin sekä reilun työn standardeihin. Kauppapolitiikka ei saa kävellä näiden oikeuksien yli oikeuksien puolesta on taisteltava. Kansainvälisen järjestelmän avoimuutta on lisättävä. 2.4 Paikallisdemokratian kehittäminen Jotta demokratia ja kansalaisten itsehallinto tapahtuu myös paikallisella tasolla, kansalaisia edustaville elimille kuten valtuustoille ja lautakunnille on palautettava valtaa. Suomessa tämä tarkoittaa ennen 8

9 kaikkea kuntien tosiasiallisen päätöksentekovallan vahvistamista. Liian suureksi kasvanut virkamiesvalta sekä päätöksentekojärjestelmä, jossa todellista vallankäyttäjää on vaikea tunnistaa vieraannuttavat kuntalaisia politiikasta ja rapauttavat demokratiaa. Tällä hetkellä monet pienet kunnat eivät kykene tekemään todellisia poliittisia valintoja. Tämä heikentää demokratiaa samalla kun todellinen päätäntävalta valuu läpinäkymättömään ja ylimääräistä byrokratiaa tuottavaan aluehallintoon. Demokratiaa vahvistamalla parannetaan kuntalaisten asemaa poliittisina henkilöinä. Paikallishallinnon vahvistaminen vähentää tarvetta aluetason hallinnolle. Kunta- ja aluehallinnon uudistamisen tulee palvella näitä päämääriä. Maakunnille voidaan jättää tehtäviä, joiden hoitaminen on luontevinta alueellisella tasolla. Alueiden erilaisuus pitää huomioida soveltuvin osin, tärkeintä on taata hyvinvointipalvelut kaikille. 2.5 Demokratiaa tietoyhteiskunnassa Arkipäivän vaikuttamismahdollisuuksien turvaaminen vaatii yhtäläistä pääsyä niin tiedon kuin vaikuttamiseen pyrkivän toiminnankin lähteille. Digitaalinen kuilu uhkaa jakaa niin suomalaista yhteiskuntaa kuin koko maailmaakin. Tämä on useimmiten sekä taloudelliseen osallisuuteen että sukupolvien väliseen kuiluun liittyvä kysymys. Julkisten palveluiden, viranomaistiedottamisen kuin muunkin yhteiskunnallisen keskustelun siirtyessä yhä laajamittaisemmin tietoverkkoihin korostaa tämä kaikkien kansalaisten oikeutta ja tasa-arvoisia mahdollisuuksia näiden palveluiden käyttöön. Jotta taloudelliset valtarakenteet eivät ulottaisi otettaan entistä pitemmälle demokratian kentälle, tiedon vapaata saatavuutta ja maksuttomuutta on edistettävä. Avoimen lähdekoodin ratkaisuja on suosittava julkishallinnossa, kuitenkin tietoturva huomioiden, ja maksuttomia IT-palveluja tarjottava kansalaisille julkislähtöisesti, jotta yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet taattaisiin. Pääsy internetiin on nyky-yhteiskunnassa välttämättömyys ja sen on kuuluttava peruspalveluiden piiriin. Aineetonta omaisuutta suojaavan lainsäädännön, erityisesti patenttilainsäädännön, on puolustettava aitoja innovaatioita ja osallistumislähtöistä yhteiskuntaa. Osaamisen keskittymistä harvoille ja teknologian monopolisoitumista on vältettävä. Julkisten alojen tietohallinnon on tehtävä hyvät ja perusteelliset selvitykset uusia ohjelmistoja ja sovelluksia hankittaessa. On otettava selville aikaisempien ohjelmien yhteensopivuus nykyisen järjestelmän kanssa ja lisäksi on tehtävä syvälliset selvitykset joilla estetään päällekkäiset prosessit. Hankintoja tehdessä on otettava huomioon teknologian kehitys joten arvioitu sovelluksen tai ohjelmiston käyttöönoton pitää ottaa huomioon vuosia eteenpäin, jotta ratkaisut eivät olisi uutena ajassa jäljessä. Kilpailutuksessa on otettava myös tarkasti huomioon yrityksen tausta joka toimittaa ohjelmistot ja sovellukset. Toimittajien kilpailutuksessa on otettava huomioon myös yrityksen maksamat verot, työntekijöiden palkkaus sekä vastuu toimijana. 9

10 2.6 Läpäisevää tasa-arvopolitiikkaa Maailma ei ole valmis. Poliittiset, kulttuuriset, taloudelliset ja sosiaaliset valtarakenteet kohottavat kansallisten ja ylikansallisten yhteisöjen johtoon edelleen perinteisiä vallanpitäjiä. Todellisen demokraattisen maailman rakentaminen edellyttää sekä näiden valtarakenteiden vaikutusten välitöntä ehkäisemistä että pitkällä aikavälillä ennen kaikkea kansalaisten voimauttamista havaitsemaan nämä valtarakenteet ja tekemään yhdessä työtä niiden purkamiseksi. Sukupuolittuneisuutta on purettava elämän jokaisella osa-alueella, erityisesti poliittisen elämän, koulutuksen ja työelämän tasoilla. Välineinä sukupuolten välisen palkkakuilun korjaamiseksi on käytettävä sekä sääntelyä että tietoisuuden lisäämistä. Julkisen sektorin tulee toimia sukupuolten välisen tasaarvon kehittäjänä ja suunnan näyttäjänä poistamalla palkkaerot. Globaali köyhyys, erityisesti juuri naisten ja tyttöjen köyhyys ja köyhdyttäminen on ymmärrettävä merkittäväksi esteeksi tasa-arvon ja ihmisoikeuksien toteutumiselle. Kansalais-, poliittisten ja sosiaalisten oikeuksien toteutumista kaikkialla maailmassa tulee valvoa ja vaatia. Yhtä lailla on vaadittava, että yksinäisten miesten syrjäytymisen ja marginalisoitumisen riski tulee otetuksi huomioon yhteiskunnassa. Ahtaat ja jäykät sosiaaliset sukupuoliroolit sortavat kaikkia sukupuolia ja erilaisia seksuaalisuuden muotoja kaikkialla maailmassa. Huomiotta ei pidä jättää myöskään sukupolvien välisiä sosiaalisia suhteita. Näiden valtarakenteiden purkamiseksi on välttämätöntä tarkastella läpäisevästi kaikkia poliittisia ja yhteiskunnallisia ratkaisuja. Maailmassa, jossa ihmisen oikeudet ja vapaudet tunnustetaan täysimääräisinä, yhteiskuntapolitiikan tavoitteena voi olla vain tasa-arvo. Kaikkien eri uskontokuntien asema on turvattava valtionkirkosta ja kirkon lainsäädännöllisestä asemasta luopumalla. Uskonnon opetuksen sijaan opetetaan maailmankatsomusta ja uskontotietoa. Vihkioikeus on rajattava vain maistraattien tehtäväksi, joille tulee taata riittävät resurssit toimen suorittamiseksi. 2.7 Etnisten vähemmistöjen ja kielivähemmistöjen oikeudet turvattava Kaikille ihmisille kaikissa elämäntilanteissa on taattava yhtäläiset ja tasa-arvoiset oikeudet ja velvollisuudet. Vähemmistön edustajat ovat arvokkaita suomalaisen yhteiskunnan yksilöitä ja kansalaisia, joilla on oikeus edustaa omaa kulttuuriaan ja elää sen tapojen mukaisesti. Kaiken lainsäädännön tulisi tukea vähemmistöjen tasa-arvon ja suojan toteutumista. Vähemmistöille on taattava esteetön osallistuminen yhteiskunnan kaikkiin toimintoihin ja palveluihin ja heidän voimaantumistaan on tuettava kaikin tavoin, sillä se on eduksi koko kansakunnallemme. 10

11 On tärkeää kiinnittää huomiota tapaan, jolla vähemmistöt integroidaan yhteiskuntaan. Vähemmistöjen edustajia on kohdeltava kaikissa tilanteissa yksilöinä ja ainutlaatuisina kulttuurinsa edustajina. Vähemmistöille tyypillisiä erityispiirteitä ja toimintamahdollisuuksia on tuettava. Vähemmistöryhmien kohtaamiin haasteisiin on etsittävä ratkaisuja sekä yhteisön että yksilön näkökulmasta. Lähtökohtana vähemmistöjen haasteiden huomioimisessa tulisi olla vähemmistöjen omat tarpeet ja lähtökohdat. Valtaväestön ymmärtämystä vähemmistöjä kohtaan on lisättävä. Suvaitsevaisuuden sijaan on pyrittävä yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon kaikkien ihmisten välillä. Ruotsin kieli on historiallis-kulttuurisesti merkittävä osa suomalaista yhteiskuntaa. Suomenruotsalaiset ovat maamme määrällisesti merkittävin kielivähemmistö. Suomen ainutlaatuinen kaksikielisyys sitoo maamme kielellisesti ja kulttuurillisesti muihin Pohjoismaihin. Suomenruotsalainen kulttuuri ja ruotsin kieli Suomessa säilyvät elinvoimaisina, kun palvelujen saanti ja rakenteiden toimivuus Suomen molemmilla kansalliskielellä turvataan kaikilla julkisen hallinnon tasoilla. Kieliryhmien väliseen tasa-arvoon on kiinnitettävä lisäksi erityistä huomiota kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä. Saamelaiset ovat Euroopan viimeinen alkuperäiskansa, jonka ainutkertainen vaikutus näkyy Suomessa kulttuurillisena ja historiallisena rikkautena. Meidän on välittömästi ratifioitava ILO 169-sopimus, jotta saamelaisten oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin voidaan taata. Sopimus auttaisi myös säilyttämään saamelaisten perinteiset elinkeinot saamelaisalueella. Lisäksi saamenkielisen opetuksen riittävä tarjonta on taattava ja saamelaisten maaoikeuksien toteutumiseen on kiinnitettävä huomiota. Saamelaisten maaoikeuksien toteutumiseen on kiinnitettävä huomiota siten, että valtio palauttaa saamelaisille heiltä riistetyt maa-alueet. Saamelaisille on varmistettava myös riittävä mahdollisuus osallistua heitä koskevaan päätöksentekoon. Lisäksi kielipesien riittävät määrärahat on turvattava. Romanit ovat yksi Euroopan suurimmista etnisistä vähemmistöistä, joka asuinpaikasta riippumatta kärsii sosiaalisesta ja taloudellisesta syrjäytymisestä ja eristymisestä todennäköisemmin kuin muut Euroopan kansalaiset. Suomen romaneihin kohdistuvaan syrjintään sekä matalasta koulutustasosta johtuvaan köyhyyteen on etsittävä helpotusta. Kotikulttuurin ja kasvatusympäristössä vallitsevan kulttuurin välisistä eroista johtuvaa railoa on kavennettava etsimällä yhteisöllisiä kanavia yhteistyöhön perheiden ja koulun välillä. Etenkin romaneille suunnattua vanhempainyhdistystoimintaa tulisi kehittää. Romanikielten opetus on erityisen tärkeässä asemassa, sillä romanikielten taito Suomessa on heikentynyt huomattavasti viimeisen 50 vuoden aikana. Lisäksi romanien terveydenhuoltoon on kiinnitettävä erityistä huomiota, etenkin tiedotusta on kehitettävä. Edellä mainittujen historiallisten vähemmistöjen, kuten suomenruotsalaisten, romanien ja saamelaisten, rinnalle on nousemassa myös uusia vähemmistöjä. Suinkaan vähäisin näistä ei ole venäjänkielisten suomalaisten kasvava osuus, johon yhteiskunnallinen keskustelu on ollut hidas reagoimaan. Venäjänkielen opetusta tulisi kehittää kansallisesti, sillä se helpottaisi myös venäjänkielisen vähemmistön 11

12 kotoutumista ja yhteiskuntaan osallistumista. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota muiden vähemmistöjen integroimiseen ja voimaantumiseen, saavuttaaksemme monimuotoisemman yhteiskunnan. 2.8 Maahanmuutto on mahdollisuus Erilaisuuden kohtaamiseen ja arvostamiseen rikkautena, ei uhkana, on panostettava. Maahanmuutto on nähtävä mahdollisuutena. Uusien kansalaisten menestyksekäs integraatio edellyttää vuorovaikutuksen lisäämistä, asennemuutosta sekä aktiivista kotouttamispolitiikkaa. Tämä luo pohjaa uudenlaiselle suomalaiselle identiteetille, joka ei perustu ulossulkemiseen vaan inkluusioon ja monimuotoistumiseen. Maahanmuuttoa ja maahanmuuttajia ei voida kohdella yhtenä yksittäisenä kokonaisuutena, vaan keskustelussa on erotettava EU:n sisäinen maahanmuutto, EU:n ulkopuolelta Suomeen suuntautuva maahanmuutto sekä humanitäärinen maahanmuutto. Suomi tarvitsee nyt ja yhä enemmän tulevaisuudessa työvoimaa rajojemme ulkopuolelta. Jo yksinään ikääntyvä väestö ja sen tuoma huoltosuhteen muutos vaativat tätä. Lisäksi kulttuurien kohtaaminen johtaa innovaatioihin ja uuden löytämiseen niin maahanmuuttajille kuin kantaväestöllekin. EU:n sisäinen liikkuvuus on EU:n alueen asukkaiden perusoikeus. Kaikille EU-kansalaisille on taattava tasavertainen kohtelu kaikissa EU-maissa lähtömaasta riippumatta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä EU:n sisällä köyhyyden tai muutoin erityisen heikon yhteiskunnallisen aseman vuoksi muuttavien ihmisryhmien tasa-arvoiseen kohteluun ja näiden ihmisoikeuksien toteutumiseen. Yhteiskunnallisessa keskustelussa on erotettava toisistaan termit: maahanmuuttopolitiikka (joka sisältää maahan muuttoa, liikkuvuutta, työllistämistä ja opiskelua) ja kotouttamispolitiikka (Suomessa asuvien monikulttuuritaustaisten ja muualta tulleiden integroiminen täysivaltaisiksi kansalaisiksi). Suomi ja koko Eurooppa tulee tarvitsemaan lisää osaavaa työvoimaa EU:n ulkopuolelta. Tämän on tapahduttava sekä maahanmuuttaja- että kantaväestöä kunnioittaen. Länsimailla on myös vastuu rekrytoidessa työvoimaa muualta. Emme saa tarpeettomasti kiihdyttää köyhien maiden aivovuotoa länsimaihin lähtömaiden kustannuksella. Työehtojen toteutumisen valvomiseen ja verovalvontaan on panostettava huomattavasti nykyistä enemmän väärinkäytösten estämiseksi. Kaksien työmarkkinoiden kehittyminen on pysäytettävä ja työnantajien vastuuta korostettava. Maahanmuuttajien kotouttamiseen ja aktiiviseen yhteiskunnalliseen osallistumiseen tulee panostaa koulutuksen ja suunnattujen tukitoimenpiteiden avulla. Kotimaisten kielten opetukseen on kanavoitava merkittävä määrä lisäresursseja. Lisäksi eri vähemmistöille pitää taata mahdollisuudet oman kielen opintoihin. Suomeen on luotava tavoitteellinen maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikka, jonka tavoitteena on moninainen ja elinvoimainen yhteiskunta. 12

13 Aktiivisen maahanmuuttopolitiikan ja työperäisen maahanmuuton ohessa on muistettava myös niiden ihmisten oikeudet, jotka pyrkivät maahamme humanitäärisistä syistä. Suomi on sitoutunut auttamaan maailman hädänalaisia ihmisiä muiden YK:n jäsenmaiden tapaan. Tätä sitoumusta emme saa unohtaa tai väheksyä, meidän on kannettava vastuumme ja huolehdittava kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta ja huolehdittava kulttuurisensitiivisyydestä. Maahanmuuttoasiat on kansallisella tasolla koottava yhteen ministeriöön. Tällä tulee tavoitella joustavampaa oleskelulupamenettelyä, EU:n yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa on vahvistettava. Ihmisillä on oikeus liikkua, mutta myös olla liikkumatta. Jokaisella tulee olla oikeus kasvaa, kehittyä ja asua omalla paikkakunnallaan, eikä tätä tule väheksyä liikkuvuuden rinnalla. Ilmastonmuutos, elinkeinon perässä muuttaminen, maaseudun autioituminen ja köyhyys aiheuttavat painetta palveluille, ihmisille ja taloudelle keskittyä entistä tiiviimmälle seudulle. Sosialidemokratian tehtävänä on varmistaa peruspalveluiden alueellinen saatavuus ja kehittää alueiden elinmahdollisuuksia. 2.9 Eroon seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjinnästä Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tasa-arvoisuuteen suomalaisessa yhteiskunnassa on kiinnitettävä huomiota ja yhteiskunnan heteronormatiivisuudesta on päästävä eroon. On saatettava voimaan yleinen ja yhtäläinen avioliittolaki ja taattava jokaiselle vanhemmalle yhtäläinen mahdollisuus vanhempainvapaisiin. On pyrittävä johdonmukaisesti eroon kaikista kansalaisia eriarvostavista rakenteista ja toimintamalleista, kuten leimaavasta homomiesten verenluovutuskiellosta. Transsukupuolisia henkilöitä koskeva laki on muutettava siten, että se takaa yhtäläiset ihmisoikeudet myös transsukupuolisille. Etenkin laissa mainittu lisääntymiskielto on poistettava. Myös intersukupuolisten laillinen asema on turvattava. Adoptiovanhemmuutta on tuettava ja kannustettava entistä enemmän. Rakastavia vanhempia ei ole koskaan liikaa. Myös avopareille ja samaa sukupuolta oleville pareille kuuluu oikeus adoptioon. Globaalilla tasolla on puututtava tehokkaasti maailmassa tapahtuviin ihmisoikeusloukkauksiin. Seksuaalisuuteen tai sukupuolisuuteen perustuva syrjintä ja rikollisuus on torjuttava Uskoa omiin vaikuttamismahdollisuuksiin Erityinen huolenaihe nyky-yhteiskunnassa ovat yhteiskunnallisesta osallisuudesta syrjäytyvät, jotka ovat korostuneesti vähäosaisia ja nuoria ihmisiä. Äänestysaktiivisuuden lasku on merkki politiikan kyvyttömyydestä puhutella näitä ihmisiä, jotka ovat menettäneet toivonsa, luottamuksensa ja uskonsa sen suhteen, että järjestelmällä olisi heille jotain tarjottavaa. Tähän on puututtava paitsi avoimemmalla ja 13

14 rehellisemmällä poliittisella toiminnalla myös arvioimalla kriittisesti omaa toimintaamme. Äänestäminen on myös saatettava entistä vaivattomammaksi viemällä äänestyspaikkoja lähemmäs äänestäjiä. 3 TALOUSPOLITIIKKA Yhteiskunta järjestyy edelleen laajalti taloudellisten tuotantosuhteiden mukaisesti ja taloudellisen osallisuuden puute on merkittävin syy tasa-arvon puutteeseen. Tämän vuoksi demokratian on ulotuttava myös talouden alueelle, mikä tarkoittaa kansalaisten ja työntekijöiden oikeutta osallistua omaisuuttaan, toimeentuloaan ja elämänsä taloudellisia edellytyksiä koskeviin päätöksiin. Sosialidemokratian merkittävänä tavoitteena on kääntää trendi, jossa osattomuus taloudelliseen päätöksentekoon päinvastoin lisääntyy niin kansalaisten kuin hallitustenkin tasolla. Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry kannattaa harkitusti, julkisesti säädeltyä, yritysten toimintaedellytyksiä edistävää taloutta, jossa markkinamekanismi toteutuu tärkeimmin hintojen määrittelyssä ja jossa sosiaalisten kumppanien, valtion ja ylikansallisten poliittisten instituutioiden rooli on vahva. Markkinatalouden vahvoja puolia ovat avoimuus ja tehokkuus, mutta ne voivat toteutua vain ympäristössä, jossa markkinat itse pidetään vakaana; luontaisesti se ei sitä aina ole. Tuotannontekijöiden yhteinen omistus varsinkin yhteiskunnallisesti keskeisillä aloilla joko osuuskuntajärjestelmän tai demokraattisesti hallitun valtion kautta ei saa olla kavahdettava poikkeus, vaan osa monimuotoisen talousjärjestelmän mosaiikkia. Myös yksityisillä markkinoilla on tunnettava sosiaalista vastuuta yhteiskunnallisista kysymyksistä. Taloudellisen järjestelmän tehokas ja tuottava toiminta on hyvinvoinnin elinehto. Jotta niukkuus, köyhyys ja globaalit hyvinvointikuilut kyettäisiin voittamaan, tarvitsemme taloudellista kasvua, jota elinvoimainen yksityinen sektori kykenee tuottamaan. Ympäristön kestokyvyn kannalta on välttämätöntä, että kasvavaan luonnonvarojen jalostamiseen perustuvasta kasvusta kyetään siirtymään tehokkuuden kehittämiseen perustuvaan kasvuun. Talouskasvun hedelmät on myös jaettava yhteiskunnallisesti oikeudenmukaisemmin. Tähän on pyrittävä määrätietoisin poliittisin päätöksin niin paikallisella, kansallisella kuin globaalillakin tasolla. Pohjoismainen, sosialidemokraattinen hyvinvointivaltiomalli on osoittanut toimivuutensa nykymaailmassa. Pienet, avoimet kansantaloudet ovat kyenneet yhdistämään nopean taloudellisen kasvun, korkean elintason ja työllisyysasteen sekä maailman mittakaavassa vähäisen epätasa-arvon niin sukupuolten kuin sosiaalisten ryhmien välillä. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja vahva taloudellinen suorituskyky ovat Pohjolassa yhdistyneet tavalla, jota ei pidä nähdä vain meille ainutlaatuisena kilpailuvalttina vaan esimerkkinä, jota meidän on rohkaistava maailmaa seuraamaan. 14

15 Keskinäisriippuvuuksien maailmassa tulevaisuuden taloudellisiin haasteisiin kyetään vastaamaan vain rajallisesti kansallisilla ratkaisuilla. Siksi talouspolitiikan kannalta keskeisiksi nousevat alueelliset, kansainväliset ja globaalit ratkaisut. Samalla on myös osallistuttava entistä enemmän globaaliin talouspoliittiseen keskusteluun ja osattava entistä suurempia talouspoliittisia kokonaisuuksia. 3.1 Talous on poliittista Mikään yksittäinen tieteenala ei kykene ohjaamaan yhteiskunnallista kehitystä niin laajalla spektrillä, että kaikkien yhteiskunnallisten toimijoiden ääni tulisi demokraattisesti kuulluksi. On luovuttava tavoista tarkastella taloutta numeroina ja otettava bruttokansantuotteen rinnalle ja ylitse taloudellisen menestyksen mittareiksi hyvinvointi, oikeudenmukaisuus ja onnellisuus. Samalla on myös käytävä aidosti laaja-alaista ja moninaista talouspoliittista keskustelua erilaisten talouspoliittisten mallien välillä. Talouspolitiikka on arvovalintoja. Talouspoliittisen päätöksenteon perusperiaatteeksi on nostettava yhteiskunnallinen tasa-arvo ja entistä ympäristöystävällisempi talous. Tämä tarkoittaa täystyöllisyystavoitetta, kansalaisten toimeentulon turvaavaa sosiaaliturvajärjestelmää, laadukkaita, kattavia ja kaikkien saatavilla olevia julkisia palveluita sekä monipuolista ja elinvoimaista yrityssektoria. Laaja yhteiskunnallinen hyvinvointi ja kansantalouden menestyminen tukevat toinen toisiaan. Talouspolitiikan ohjausmenetelmillä on luotava kannusteita entistä ympäristöystävällisemmän teknologian käyttöönottoon ja vastuullisempaan luonnonvarojen kulutukseen. Talouspolitiikan onnistumista on osattava tarkastella sekä pitkällä että lyhyellä tähtäimellä. Täystyöllisyyden on oltava ensisijainen talous- ja työvoimapoliittinen tavoite, jossa jokainen yhteiskunnan jäsen pyritään osallistamaan osaksi työelämää. Julkisen sektorin on omalla toiminnallaan turvattava suotuisa työllisyyskehitys suhdanteita tasaavalla finanssipolitiikalla. 3.2 Vahva valtio toimivat markkinat Toimiva markkinatalous tarvitsee tuekseen vahvan julkisen sektorin, joka korjaa markkinoiden epäonnistumisia ja haitallisia ulkoisvaikutuksia ja takaa turvallisen liiketoimintaympäristön ja reilun kilpailun. Valtiolla tulee olla taloudessa aktiivinen rooli niin sääntelijänä kuin toimijanakin. Valtion toiminnalla on markkinoita vakauttava vaikutus. Rahapolitiikan poistuttua kansallisten talouspoliittisten instrumenttien valikoimasta on finanssipolitiikan ja työmarkkinapolitiikan merkitys kasvanut entisestään. Suomen kaltaiselle maalle on tärkeää säilyttää ja vahvistaa yhteiskunnan ohjausmahdollisuuksia, joilla voimme tarvittaessa nopeasti ja tehokkaasti vaikuttaa makrotaloudelliseen ympäristöömme. Siksi keskitettyihin tulopoliittisiin ratkaisuihin on palattava uudistetussa muodossa, jossa valtion osuus palkkapolitiikan solidaarisuuden ja yhteiskunnallisen tarkoituksenmukaisuuden valvojana korostuu. 15

16 3.3 Aktiivinen ote talouspolitiikkaan työtä, tehokkuutta ja tuottavuutta Julkista taloutta on hoidettava vastuullisesti. Valtiolla tulee olla mahdollisuus harjoittaa suhdanteita tasoittavaa finanssipolitiikkaa myös lyhytaikaisesti velkaantumalla. Valtion mahdollisuudet talouskasvun lisääjänä kysynnän ylläpitämisen ja oikeudenmukaisemman tulonjaon kautta on pidettävä mukana talouspoliittisessa työkalupakissa. Pitkällä aikavälillä on huolehdittava julkisen talouden menojen ja tulojen tasapainosta. Valtion ei tule luopua sille tuottavista omistuksista yksityisellä sektorilla ja sen on pidettävä hallussaan strategisesti tärkeiden alojen tuotannontekijöitä. Valtion mahdollisuutta perustaa yrityksiä hyödyntämään tuetusti uutta teknologiaa ja uusia osaamisen aloja on pidettävä esillä. Työeläkevarojen sijoittamisessa tulee noudattaa entistä enemmän eettisen sijoittamisen periaatteita. Valtionyritysten on näytettävä tietä, kun pyritään tasaamaan työntekijöiden ja ylimmän johdon välisiä huolestuttavan nopeasti kasvavia tuloeroja. Valtionyrityksissä on luovuttava ainoastaan ylimmälle johdolle suunnatuista optio-ohjelmista. Tuottavuutta ja työllisyyttä kyetään parhaiten kasvattamaan laaja-alaisella yhteiskuntapolitiikalla, jonka tähtäimessä on oikeudenmukainen ja kestävä yhteiskunta sekä taloudellinen kasvu. Tärkein aspekti on työntekijöiden osaamisesta ja jaksamisesta huolehtiminen. Tähän kannustaa myös solidaarinen palkkapolitiikka, joka kannustaa yrityksiä panostamaan kaikkien työntekijöidensä tuottavuuden parantamiseen. Suomen korkeahkoa hintatasoa kyetään parhaiten alentamaan lisäämällä kilpailun edellytyksiä säännellyssä ja sosiaalisesti oikeudenmukaisessa markkinaympäristössä. Yhteiskuntapolitiikalla on kyettävä tukemaan työvoiman joustavaa siirtymistä korkeamman tuottavuuden työpaikkoihin. Uuden teknologian käyttöönottoon niin suomalaisissa yrityksissä, julkisella sektorilla kuin kotitalouksissakin on kannustettava. Tällä on positiivisia vaikutuksia tuottavuuden kasvuun. Julkisella sektorilla on suurten ikäluokkien eläkkeelle jäämisen yhteydessä kyettävä merkittäviin parannuksiin tuottavuuskehityksessä. Eläkkeelle siirtymisten yhteydessä uudenlaiset johtamismenetelmät sekä laajamittainen uuden teknologian hyödyntäminen vapauttavat resursseja hallinnosta palveluihin. Suomen on tuettava maailmantalouden entistä pitemmälle menevää avautumista ja uusien maiden integroitumista järjestelmään. Tämän tulee kuitenkin toteutua entistä tasa-arvoisemmalla tavalla. EU:n kilpailukykyä on parannettava suuntaamalla voimavaroja maatalouden tukemisesta erityisesti tutkimusja tuotekehitystoimintaan, koulutukseen sekä uusien jäsenmaiden sosiaaliturvajärjestelmien vahvistamiseen. 16

17 3.4 Vauhtia elinkeinopolitiikkaan Investointiavustuksia on korotettava ja ELY-keskusten roolia selkeytettävä. Suomalaisten yritysten monipuolinen omistusrakenne tukee investointeja, erityishuomiota tulee kiinnittää perheyrityksiin. Tutkimus- ja kehitysmenojen osalta Suomen tulee jatkossakin kuulua maailman kärkeen. Kansainvälisiä investointeja Suomeen houkuttelevien toimijoiden resursseja tulee lisätä lähemmäksi muiden verrokkimaiden tasoa. Tutkimus- ja kehityspanostusten kohdennuksissa erityisen keskeinen on palvelusektori. 3.5 Uusia, kasvuhakuisia yrityksiä Suomi tarvitsee yrittäjiä. Yrittäjien kokemaa epävarmuutta ja kuormitusta on kyettävä yhteiskunnan toimin vähentämään. Heille tulee luoda parempia sosiaalisia turvaverkkoja ja parantaa yrittäjän asemaa yksilönä yrityksensä palveluksessa. Pk-yrityksiin sekä suuriin osakeyhtiöihin ei voida maksukyvyttömyysmenettelyn osalta soveltaa samaa lainsäädäntöä. Sosialidemokraattisen liikkeen on suhtauduttava vakavasti yrittäjien työoikeuden kysymyksiin ja puolustettava heidän asemaansa myös kolmikannan työntekijäpuolella. Konkurssilainsäädäntöä on kehitettävä niin että ilman omaa syytä tapahtuvan yrityksen kaatumisen ei tule koitua kohtuuttomaksi rasitteeksi yrittäjälle. Yrityksille on taattava korkeatasoisen työvoiman saanti sekä toimiva infrastruktuuri. Tätä kyetään tukemaan erityisesti koulutuksen, julkisten palveluiden sekä julkisten investointien avulla. Valtion on tuettava kasvuhakuisia yrityksiä kilpailua vääristämättömällä tavalla. Ensimmäisen työntekijän palkkauskynnystä on alennettava tinkimättä työntekijän oikeuksista. Omaan yritykseen investoiminen on tehtävä verotuksellisin keinoin nykyistä kannattavammaksi. Suomeen on luotava korkean osaamisen palvelusektori. Keskitetyt sopimukset takaavat työrauhan ja alhaiset sopimuskustannukset. Tupo-järjestelmä on myös PK-yrittäjän etu. EU:n tasolla tapahtuva palvelukaupan avaaminen on mahdollisuus suomalaisille yrityksille ja eurooppalaisille talouksille. Palveluiden kauppaa on edistettävä muodossa, joka ei uhkaa minkään maan mahdollisuutta järjestää julkiset palvelut haluamallaan tavalla. 3.6 Selkeä ja yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta tukeva verojärjestelmä Verotuksella paitsi kerätään yhteiskunnan tarvitsemia tuloja, tavoitellaan myös yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta. Hyvinvointivaltio vaatii toimiakseen riittävän ja ennen kaikkea laajan veropohjan. Tämä saavutetaan vahvistamalla verotuksen progressiota ja huolehtimalla siitä, että mahdollisimman moni osallistuu hyvinvointivaltion toimintojen rahoittamiseen kykyjensä mukaan. Kaikki varallisuus syntyy yhteisöllisesti, jonka vuoksi on perusteltua, että he, jotka yhteiskunnan toiminnasta eniten hyötyvät vaurastumalla, myös osallistuvat suhteellisesti suuremmalla osuudella sen toimintojen rahoittamiseen. 17

18 Verotuksellisilla ratkaisuilla voidaan tukea talouden toimintaa mm. siirtämällä resursseja tehokkaampaan käyttöön. Rakenteellisen uudistamisen välineenä verotukselliset ratkaisut eivät ole toimivia, vaan niitä on tarkasteltava ennen kaikkea suhdannepolitiikan ja ohjailun välineinä. Ansio- ja pääomatuloverotusta on yhdenmukaistettava tekemällä pääomatuloverotuksesta asteittain progressiivinen. Pitkän aikavälin tavoitteena tulee olla läpinäkyvä ja helposti ymmärrettävä tehokas verojärjestelmä. Perintöveron tulee olla myös tulevaisuudessa progressiivinen, jossa pienistä perinnöistä maksetaan suhteessa pienemmät verot kuin suuremmista. Perintöveron täydellinen poistaminen veisi Suomen takaisin kohti epätasa-arvoista luokkayhteiskuntaa. Maa- ja metsätalousmaa on tuotava kiinteistöverotuksen piiriin. Kirkollisverojärjestelmä tulee poistaa. Kansalaisilla on oikeus tietää, mihin he veronsa maksavat ja miten verovaroja käytetään. Kansalaisille lähetettävissä verotusta koskevissa tiedonannoissa ja ilmoituksissa on annettava selvitys siitä, millaisiin tarkoituksiin verovaroja käytetään. Tämä lisää avoimuutta. 3.7 Kansainväliset verot Tietyille liikkuville verokannoille kuten pääomatulo- ja yritysveroille on asetettava minimitasoja ensin EU:n ja myöhemmin globaalilla tasolla. Tämän lisäksi EU:ssa on toimittava alkoholi- ja tupakkatuotteiden verotuksen tason yhdenmukaistamiseksi. Unionin on pyrittävä vaikuttamaan jäsenvaltioidensa verotuksen progressiivisuuden lisäämiseen tasaverotuksen sijasta. On toimittava aktiivisesti kansainvälisen verojärjestelmän kehittämiseksi. Ensi vaiheessa tulee saattaa voimaan kansainvälinen asekauppavero, lentomatkustusmaksu sekä rahoitusmarkkinavero. Tuottoja voidaan käyttää YK:n alaisten järjestöjen rahoittamiseen sekä YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisen edistämiseen ja tulevien finanssikriisien torjuntaan. Tämä voi olla alku globaalilla tasolla tapahtuvalle kysyntäpainotteiselle talouspolitiikalle. Harmaata taloutta on torjuttava entistä tehokkaammin ja veroparatiisien toimintaan on puututtava laajalla kansainvälisellä yhteistyöllä. 3.8 Kohti tervettä maailmanlaajuista finanssijärjestelmää Oikeisto-kapitalistinen talouspolitiikka on tullut tiensä päähän. Globaalin finanssikriisin tuottama taloudellinen ja yhteiskunnallinen epävarmuus uhkaa toimijoiden elinehtoja sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Vuosikymmeniä jatkuneen säätelemättömyyden ja kasinomaisten johdannaiskauppapelien aiheuttaman kasvavan ylilikviditeetin ongelmaan on luottamuksen palauttamiseksi puututtava raskaal- 18

19 la kädellä ylikansallisessa yhteistyössä. Keskeistä on reaalitalouden pelastaminen ja luottamuksen palauttaminen omistamiseen ja investoimiseen. Omistusten johdannaisilla pelaamisesta on tehtävä loppu. Tämä on välttämätöntä, jotta globaaliin finanssijärjestelmään tällä hetkellä sisältyvät spekulatiiviset epävarmuustekijät pystyttäisiin poistamaan yhtälöstä. Yhdessä näiden pyrkimysten kanssa veroparatiisit ja niihin verrattavia matalan vastuuasteen pankkipalveluja tarjoavat tahot ja veronkiertoon mahdollistava lait on lakkautettava. Vaikka pyrkimys kaikkien pääomaliikkeiden sääntelemiseen ei ole kansantaloudellisesti järkevä, kaikkia rahan liikkeitä on oltava mahdollisuus tarkastella avoimesti yhteiskunnallisesta näkökulmasta ja tarvittaessa saattaa verotuksen piiriin. Tulevien taloudellisten kriisien ja kuplien syntymisen ehkäisemiseksi on finanssitalouden ja reaalitalouden välistä kuilu kavennettava ja saatava finanssisektori jälleen täysimääräisesti palvelemaan reaalitalouden tarpeita ja kasvua. Osakkeen omistaminen on yhdistettävä vastuullisuuteen osakkeen julki antaneesta yrityksestä, sen reaalitaloudellisesta toiminnasta ja työntekijöistä. Julkisen vallan on myös pystyttävä läpinäkyvästi valvomaan ja tarvittaessa pilkkomaan liian suureksi muodostuneita finanssilaitoksia. Oikeudenmukaisemman pääomaverotuksen kautta voidaan kansantaloutta pysyvästi saattaa nopeammalle kasvu-uralle. Pientä vähemmistöä hyödyttävien finanssipelien vähentyessä yrityksille asetetaan voimakkaita kannustimia nousta länsimaiden taloutta viime vuosikymmeninä vaivanneesta investointilamasta. Kun osinkokilpailu ei enää ole niille elinehto, voittoja voidaan sijoittaa rakenteelliseen laajentumiseen ja työllistämiseen. Työllisyysasteen ja palkkojen noustessa myös julkisen sektorin palveluntuotantokyky vahvistuu. 3.9 Oikeudenmukaisempaan rahaliittoon Suomen on otettava vahva rooli Euroopan talous- ja rahaliiton rakenteiden ja toimintatapojen uudistamisessa oikeudenmukaisempaan ja taloudellista kasvua sekä työllisyyttä tukevaan suuntaan. Euroopan keskuspankin on otettava euroalueella viimekätisen lainaajan rooli, jotta jäsenvaltiot eivät ajaudu markkinaspekulaatioiden armoille. Euroalueen sisäisiin kauppataseiden epätasapainoihin on kiinnitettävä huomiota ja unionin maiden kehityseroja tasattava voimakkaammin. Työllisyyden lisäämiseksi unionin oman budjetin painopisteitä on kohdennettava uudelleen ja yhteisten projektibondien käyttöä yhteiskunnallisissa hankkeissa tarkasteltava avoimesti. Unionin ja euroalueen taloudellista koordinaatiota ja demokratisointia on tehostettava laaja-alaisella makrotaloudellisella vuoropuhelulla, jossa osallisia ovat paitsi unionin poliittiset instituutiot, mutta myös eurooppalaiset työmarkkinajärjestöt. Samalla foorumilla on myös sovittava eurooppalaisten minimive- 19

20 rokantojen käyttöönotosta ja yhteisistä eurooppalaisista sosiaaliturvan minimimääristä, kaikille haitallisen kilpailun välttämiseksi. On myös perustettava Euroopan laajuinen kolmikantainen neuvottelumalli palkkojen ja työehtojen kehittämiseksi. 4 SOSIAALI- JA TYÖMARKKINAPOLITIIKKA Hyvinvointi on perusoikeus. Sosialidemokraattisen yhteiskuntaideaalin mukaan yhteisön on kyettävä turvaamaan kaikille jäsenilleen riittävä toimeentulo ja mielekkään elämän edellytykset. Vastikkeeksi kunkin yhteisön jäsenen tulee ottaa osaa yhteiskunnalliseen tuotantoon hänelle itselleen sopivalla tavalla. Jokaisen on siis saatava tarpeensa ja osallistuttava kykyjensä mukaan. Yleisin yhteiskunnallisen tuotannon muoto on työ. Perinteisen politiikan historiallinen keskittyminen tavanomaiseen, säännölliseen palkkatyöhön ei yksin riitä nyky-yhteiskunnassa. Myös yleistyvät epätyypilliset työsuhteet, yksityisyrittäminen sekä vanhempien ponnistukset perheen yhteisen kodin ylläpitämiseksi ovat kaikki työtä. Kaikkien työn muotojen on oltava yhteiskunnan erityisessä suojeluksessa ja hyvinvointivaltion tulee toimia yhteistyössä taloudellisen järjestelmän kanssa siten, että mahdollisuudet työntekoon voidaan turvata kaikille. Vain riittävä työllisyysaste takaa edellytykset hyvinvointivaltion toiminnalle. Hyvinvoivan yhteiskunnan peruspilari on hyvinvoiva ihminen. Hyvinvointi lähtee ruohonjuuritasolta, jota julkisen vallan toimenpitein voidaan tukea. Hyvinvointivaltiossa jokaisella tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet ylläpitää terveyttään ja omaa hyvinvointiaan lähtökohdistaan riippumatta. Toimivat peruspalvelut ja kattava sosiaaliturva luovat luottamusta yhteiskuntaan, joka puolestaan realisoituu hyvinvointivaltion nauttimana kannatuksena ja legitimiteettinä. Oikeudenmukaiset instituutiot tuottavat oikeudenmukaisuuteen uskovia ja sitä arvostavia kansalaisia. Sosialidemokraattisen hyvinvointivaltion tulee perustua universalismin periaatteelle. Universalistinen hyvinvointivaltiomalli nauttii vahvaa luottamusta ja luo keskinäistä solidaarisuutta. Tätä on kyettävä entisestään vahvistamaan. Universaali palvelujärjestelmä luo sosiaalista koheesiota ja tukee ihmisten vuorovaikutusta. Partikulaarisen sosiaalisen turvallisuuden järjestelmän luoma kontrollin, tarkkailun ja holhouksen ilmapiiri kyetään universalistisessa järjestelmässä välttämään. Byrokratiaa tärkeämpää on laadukas ja saavutettava palvelutuotanto. 4.1 Julkiset palvelut arjen tukena Julkiset palvelut ovat merkittävin yhteiskunnallista eheyttä ja tasa-arvoa tuottava järjestelmä, sillä ainoastaan julkisella vallalla on intressi tuottaa palvelut siten, että ne ovat aidosti kaikkien saatavilla niin alueellisesti kuin taloudellisestikin. Julkisten palveluiden tulee olla kaikille yhteisiä "kaikki maksavat 20

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet

Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet SOSIAALIPOLITIIKAN PÄIVÄT KARI VÄLIMÄKI 23.10.2015 Sosiaalipolitiikka julkiset toimet, joilla pyritään takaamaan väestölle kohtuullinen elintaso, turvallisuus ja

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Miksi vapaaehtoistyötä edistetään ja mitataan EU:ssa? EU:n politiikassa vapaaehtoistyö on nähty muutosvoimana, joka osaltaan edistää Eurooppa 2020 kasvustrategian

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Visio: Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi "Vuonna 2050 Suomessa jokainen ihminen on arvokas yhteiskunnan jäsen. Suomi on hyvinvointiyhteiskunta,

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet 2 Suuret kaupunki seudut ovat Suomen kasvun ja kansain välistymisen moottoreita Kaupungistuminen on globaali

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi Eeva Ollila Koivusalo M, Ollila E, Alanko A. Kansalaisesta kuluttajaksi Markkinat ja muutos terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Päihdepäivät 16.9.2008

Päihdepäivät 16.9.2008 Päihdepäivät 16.9.2008 Päihdehuollon tulevaisuuden näkymiä Laitospalvelut muutosvoimien pyörteissä Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö Projektipäällikkö Kimmo Mäkelä Kehittäjä-päihdetyöntekijä Aki Heiskanen

Lisätiedot

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Aluelautakunnat kylien asialla ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Osallisuus, vaikuttaminen ja elinvoima Aluelautakunnat tärkeä osa Rovaniemen kaupungin pitkäjänteistä itsehallinnon ja asukkaiden

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Visio: Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi "Vuonna 2050 Suomessa jokainen ihminen on arvokas yhteiskunnan jäsen. Suomi on hyvinvointiyhteiskunta,

Lisätiedot

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi. Lapsia koskevia

Lisätiedot

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 1 TIIVISTYS: TYÖHÖN PERUSTUVA MALLI Työ mahdollistaa hyvän sosiaaliturvan ja julkiset palvelut = hyvinvointiyhteiskunnan Pohjoismainen

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Kapeampi mutta terävämpi EU.

Kapeampi mutta terävämpi EU. Kapeampi mutta terävämpi EU. 2014 Keskustapuolue haluaa kapeamman mutta terävämmän EU:n. Työskentelemme sellaisen unionin puolesta, joka tekee vähemmän asioita mutta tekee ne paremmin. Keskustapuolue suhtautuu

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

TAVOITEOHJELMA 2015. Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. 1(7) LIITE 8/15

TAVOITEOHJELMA 2015. Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. 1(7) LIITE 8/15 1(7) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 JOHDANTO ottaa aktiivisesti kantaa yhteiskunnalliseen keskusteluun nuorten oikeuksien

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme vaarantamatta tulevien sukupolvien

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Seminaari: EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä 30. syyskuuta 2014 Ismo Grönroos-Saikkala

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén

Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén Kuntarakenneselvityksessä on huomioitava riittävästi alueelliset erityispiirteet, kuten raja-alue ja toimintaympäristön muutos. Valtionosuusuudistuksella

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI))

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 18.3.2015 2014/2210(INI) MIETINTÖLUONNOS perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Lisätiedot

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi:

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi: Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto Opiskelijapoliittinen ohjelma Hyväksytty liittokokouksessa 15.4.2012 YKSILÖ Opiskelijan toimeentulo Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon.

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi

Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, TAF-seminaari Tekniikan Opettajat TOP ry 28.1.2011 Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi 1. Talouskasvu,

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset asiat EU:ssa 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset haasteet EU:ssa Heikko talouskasvu Korkea työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys Investointien vähäisyys

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Kolmas sektori tuottajana Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos 1/3 Kuntatalouden paineet

Lisätiedot

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus JÄRJESTÖT VAIKUTTAJINA 1(2) Järjestöissä kaikki ovat

Lisätiedot

Miten perusoikeudet toteutuvat. Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013

Miten perusoikeudet toteutuvat. Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013 Miten perusoikeudet toteutuvat hankinnoissa Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013 Perusoikeuksien ja sisämarkkinavapauksien jännite Jännitteinen lähtökohta

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitus

Strategisen tutkimuksen rahoitus Strategisen tutkimuksen rahoitus HENVI-LUKE-verkottumistilaisuus 26.1.2015 Tiina Petänen 1 Mitä on strateginen tutkimus? Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

Sosiaalipolitiikan näkökulma hyvinvointivaltion tulevaisuuteen. Jouko Kajanoja Top Ten Futures VII -seminaari 27.10.2006 Tieteiden talo

Sosiaalipolitiikan näkökulma hyvinvointivaltion tulevaisuuteen. Jouko Kajanoja Top Ten Futures VII -seminaari 27.10.2006 Tieteiden talo Sosiaalipolitiikan näkökulma hyvinvointivaltion tulevaisuuteen Jouko Kajanoja Top Ten Futures VII -seminaari 27.10.2006 Tieteiden talo Sosiaalisen tilanteen trendi Lapsiköyhyys V. 1990 köyhissä kotitalouksissa

Lisätiedot

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry Vammaisfoorumi ry. Vammaisjärjestöjen yhteinen ääni 24 kansallisen vammaisjärjestön

Lisätiedot