EurAcademy Observatory Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävän elinikäisen oppimisen havaintoasema maaseudun mikro- ja pienyrityksille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EurAcademy Observatory Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävän elinikäisen oppimisen havaintoasema maaseudun mikro- ja pienyrityksille"

Transkriptio

1 EurAcademy Observatory Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävän elinikäisen oppimisen havaintoasema maaseudun mikro- ja pienyrityksille Maaraportti Suomi Pia Kattelus Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, Seinäjoki Huhtikuu 2006 Suomennos ja tiivistys: Lemetyinen, Telle & Mäkinen, Sini

2 Tiivistelmä Suomesta suurin osa on maaseutumaista aluetta. Erityisesti maan itä- ja pohjoisosat ovat harvaanasuttuja. Suurin osa maaseutuyrityksistä on mikro- tai pienyrityksiä, jotka työllistävät neljä tai vähemmän työntekijää. Elinikäisen oppimisen kontekstissa aikuiskoulutuksella on merkittävä osa suomalaisessa koulutuspolitiikassa, jonka tavoitteena on tarjota tasavertaiset ja mahdollisimman korkeaasteiset koulutusmahdollisuudet kaikille kansalaisille. Aikuiskoulutus on täydennyskoulutusta muulloin kuin silloin kun henkilö suorittaa ensimmäistä ammattitutkintoaan. Suomi investoi paljon koulutukseen, ja suurin osa aikuiskoulutuspalveluista onkin julkisen sektorin rahoittamaa ja hallinnoimaa. Pääosa ammattioppilaitoksista on paikallisviranomaisten ja kuntayhtymien ylläpitämiä. Kaikki suomalaiset yliopistot ovat valtion omistuksessa ja ne saavat suurimman osan rahoituksestaan valtion budjetista. Ammattikorkeakoulujen rahoitus muodostuu valtion ja paikallisviranomaisten rahoituksesta. Työnantajien kustantama täydennyskoulutus vastaa suunnilleen 5 % palkkakustannuksista. Aikuiskoulutuksen kansallinen politiikka, lainsäädäntö ja hallinto ovat selkeästi määriteltyjä. Aikuiskoulutusvastuut on annettu tietyille instituuteille ja lisäksi toteutuksen valvonta on jaettu ministeriöiden sekä alueellisten ja paikallisten hallintoviranomaisten kesken. Päävastuu koulutuspolitiikasta on opetusministeriöllä. Suomessa on yli aikuiskoulutusta tarjoavaa instituuttia. Suurin osa niistä tarjoaa koulutusta sekä nuorille että aikuisille. Aikuiskoulutusta tarjoavat muun muassa yliopistot, ammattikorkeakoulut, ammatti-instituutit, ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset sekä aikuiskoulutuskeskukset, kansalaisopistot, kesäyliopistot ja musiikkiopistot. Tärkeimpiä aikuiskoulutuksen tarjoajia ovat ammatti-instituuttien aikuisyksiköt sekä ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset. Myös ammattikorkeakoulut tarjoavat aikuisille ammatillisia erikoispintoja, joiden laajuus on tavallisesti opintopistettä. Yliopistojen täydennyskoulutuskeskukset tarjoavat täydennyskoulutusta niille, joilla jo on akateeminen tutkinto. Lisäksi aikuiset voivat opiskella oppisopimusjärjestelmän avulla. Aikuiskoulutusta tarjoavat myös työnantajat, joillakin yrityksillä on jopa oma erikoistunut ammattioppilaitos. Avoimen yliopiston ja ammattikorkeakoulun tarjoamat kurssit ovat osa niiden tutkintotavoitteista koulutusta. Aikuiskoulutusta tarjoavat myös yksityiset, kaupalliset koulutusorganisaatiot sekä jotkut neuvontaorganisaatiot. Lisäksi työvoimahallinto ostaa koulutusta työttömille ja työttömyysuhan alaisille henkilöille koulutuksen järjestäjiltä. Opiskelua varten luotu tukijärjestelmä tukee yleisesti sekä nuoriso- että aikuisopiskelijoita, vaikkakaan tuen taloudellinen korvaavuus ei ole kovin korkea. Vuosittain hieman yli puolet aikuisväestöstä osallistuu aikuiskoulutukseen. 64 % osallistujista on naisia. Yritysten järjestämää aikuiskoulutuksesta on noin kolmannes ja yli puolet työntekijöistä osallistui koulutukseen vuonna Suurten yritysten työntekijät osallistuvat eniten ja mikroyritysten työntekijät vähiten aikuiskoulututukseen. Myöskään pienyrittäjät eivät osallistu koulutukseen kovin aktiivisesti. Yli puolella suomalaisista on tietokone ja Internet-yhteys kotoaan. Joillakin maaseutualueilla laajakaista yhteydet ovat kuitenkin vielä harvinaisia. Yli 90 % kaikista pienyrityksistä käyttää Internetiä, joskin maaseutuyritysten kohdalla luku on alhaisempi. Vuonna 2002 Suomessa oli yli 100 julkisen sektorin organisaatiota, pääasiassa 2

3 koulutusorganisaatioita, jotka tarjosivat verkko-oppimiseen liittyviä palveluja. Yleisesti pienyrityksissä suhtauduttiin positiivisesti verkko-opiskeluun, vaikkakaan sitä ei käytetty aktiivisesti. Kuitenkin kolmannes Internet-käytöstä suomalaisissa yrityksissä tapahtui koulutustarkoituksissa vuonna Neljännes yrityksistä, jotka työllistivät henkilöä, ja lähes puolet yrityksistä, jotka työllistivät yli 100 henkilöä käytti Internetiä koulutukseen. Suomen kansalliset politiikat korostavat tietoyhteiskuntaan johtavaa kehitystä. Kansallisessa Tietoyhteiskuntaohjelmassa hallitus asettaan yleistavoitteet tietoyhteiskuntakehitykselle, jotka ovat yhteydessä myös muilla sektoreilla toteutettaviin politiikkoihin, kuten Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelmaan ja Maaseutupoliittiseen kokonaisohjelmaan. Tietoyhteiskuntakysymykset ovat läheisesti yhteydessä koulutus- ja opetuspolitiikkoihin ainakin silloin kun tavoitteena on parantaa kansalaisten tietoja ja taitoja. Kansallisessa maaseutupolitiikkaohjelmassa tärkeitä teemoja ovat muun muassa yrittäjyys, pienyritysten kehittäminen ja niiden kyky tarjota työtä ja parantaa paikallistalouksia sekä maaseutualueiden monipuolisten koulutus- ja opiskelumahdollisuuksien säilyttäminen tietoteknologiaa hyödyntäen. EurAcademy Observatory -hankkeen päätavoitteena on selvittää maaseudun pien- ja mikroyritysten verkko-oppimisen ja atk-avusteisen oppimisen käyttöä. Hankkeella selvitetään koulutuksen nykytilaa yrityksissä samoin kuin prosessia tukevia, tarvittavia parannusehdotuksia. Lisäksi selvitetään, millaisilla poliitikoilla ja aloitteilla kehitystä voitaisi tukea. Suomen tilanteesta voidaan sanoa, että perusolosuhteet verkko-oppimisen hyödyntämiselle jokapäiväisenä työvälineenä pienyrityksissä ovat olemassa. Kuitenkin on yhtä selvää, että mahdollisuudet ja todellisuus verkko-opiskelussa eivät vielä kohtaa. Huolimatta politiikoista, joiden tavoitteena on tarjota mahdollisuuksia maaseutualueille ja paikallistalouksille yhdistämällä tietoyhteiskunta kaikkiin elämänaloihin, todellinen trendi näyttää, että taloudellinen toiminta ja väestö keskittyvät keskuksiin maaseutualueiden palvelujen ja työllisyyden heikentyessä. Tietotekniikan käyttö pienyrityksissä on vähitellen saavuttanut hyvän perustason, mutta askeleita nykyistä erikoistuneempaan ja räätälöidympään suuntaa pitää vielä ottaa. Suurimmasta osasta pienyrityksiä puuttuu tietotekniikkakulttuuri. Monella maaseutuyrityksellä ei myöskään ole tarvetta laajentaa tietotekniikan käyttöä, koska ne eivät ole kasvuorientoituneita eivätkä kehity aktiivisesti. Huolimatta kansallisten politiikkojen tuesta ja kansalaisten positiivisista asenteista koulutukseen, koulutuksen tarjoajien suuri lukumäärä vaikeuttaa maaseutuyritysten kykyä vertailla eri opetuksentarjoajia toisiinsa ja löytää itselleen sopivat koulutukset. Lisäksi koska suurin osa maaseutuyrityksistä on mikroyrityksiä, on niiden vaikea sallia edes yhden työntekijän käyttää työaikaansa koulutukseen, varsinkin jos käytetystä ajasta valtaosa kuluu matkustamiseen. Koulutuksen kustannukset voivat myös nousta liian korkeiksi yrityksille. Ja kuten sanottua, jos yritys ei ole kasvuhaluinen ja aktiivinen kehittyjä, ei siellä nähdä henkilöstön täydennyskoulutusta tärkeänä. Politiikka tasolla sekä käytännössä suuryrityksissä ja pienyrityksille tarjotuissa hankkeissa on käynyt ilmi, että verkko-opiskelu voi tarjota vastauksia pienyritysten koulutustarpeisiin. Suomessa on potentiaalia tällaisen koulutukselle, mutta pienyritysten ja niiden työntekijöiden tietoisuutta koulutuksista ja niiden mahdollisuuksista pitää lisätä. Lisäksi 3

4 pitää alentaa koulutukseen osallistumisen kynnystä ja koulutusmenetelmiä pitää kehittää nykyistä enemmän loppukäyttäjiä palveleviksi. 4

5 1. Johdanto Tausta...7 Suomen maaseutualueet...7 Maaseudun pienyritykset Suomessa...8 Kansalaisten TVT-välineinen käyttö...8 Maaseudun pienyritykset ja TVT Täydennyskoulutuksen poliittinen ja laillinen kehys...10 Politiikka...10 Lainsäädäntö...10 Rahoitus...10 Tiivistelmä TVT:aa täydennyskoulutuksessa...12 Aikuiskoulutusorganisaatiot...12 Osallistujat...13 Opintotuki...13 Verkko-opiskelu ja pienyritykset...14 Tiivistelmä TVT:aan tukeutuvan oppimisen tukemis- ja edistämistoimet Aiheeseen liittyviä linkkejä Johtopäätökset...19 Lähdemateriaalia...20 Muuta kirjallisuutta ja artikkeleita Johdanto Jotta saadaan kuva siitä, miten maaseudun pienyritykset käyttävät tieto- ja viestintäteknologia (TVT) -avusteista koulutusta, on keskeistä tuntea aikuiskoulutuksen tilanne Suomessa. Aikuiskoulutuksen tilaa tarkastellessa huomio on muun muassa elinikäisessä oppimisessa sekä tieto- ja viestintäteknologia käytössä. On myös tärkeää tietää tämän hetkinen politiikka tietoyhteiskuntakehityksessä ja erityisesti se, mikä maaseutualueiden pienyritysten rooli on tässä kehityksessä. Koska tietotaidon korkea taso on paras tapa varmistaa sekä kansantalouden kilpailukyky maailmanmarkkinoilla että korkea elintaso ja kansalaisten hyvinvointi, on Suomi luonut vahvan politiikan, jolla ohjataan valtiota kohti edistynyttä tietoyhteiskuntaa. Eri sektoreiden toiminta on ohjattu tukemaan tätä kehitystä. Suomessa TVT-infrastruktuuri on melko hyvää, vaikkakaan ei tasaisesti jakautunutta maaseudun ja kaupunkien välillä. Ihmisten perustaidot tietoteknologiassa kasvavat koko ajan. Samoin lisääntyy laitteiden määrä; yli puolessa kotitalouksista on vähintään yksi tietokone ja suurimmassa osassa näistä myös internetyhteys. Kiitos Nokian, maailmalla Suomi tunnetaan korkealaatuisesta TVT-tuotannosta. Tietoyhteiskuntakehityksen yksi edellytys on ollut panostaminen siihen ideologiaan, että jokaisella suomalaisella on yhtäläiset mahdollisuudet opetukseen ja koulutukseen. Tämä antaa vakaan pohjan erilaisten kansallisten kehittämistoimien toteuttamiseen. Koko kansan korkeaan koulutustasoon investoimalla uskotaan varmistettavan tasapainoisen kehityksen jatkumisen huolimatta maailmantalouden tapahtumista. 5

6 Osana taloudellisiin investointeihin kuuluu yrittäjyyden parantaminen maaseudulla ja kaupungeissa. Nämä painopisteet yhdessä maaseutupoliittisten tavoitteiden kanssa tarjoavat resursseja ja tukevat toimenpiteitä, joiden avulla pienyritykset ainakin selviävät, mutta myös löytävät aktiivisesti välineitä toimia uusilla markkinoilla. TVT-ratkaisujen lisääntyvä ja innovatiivinen käyttö yrityksissä, sisältäen verkko-opiskelun mahdollisuuksien hyödyntämisen yrittäjien ja työntekijöiden taitojen ja tietojen parantamisessa, on osa tätä kehitystä. 6

7 2. Tausta Suomessa on noin 5,2 miljoonaa asukasta neliökilometrin alueella. Väestö keskittyy maan eteläosiin, erityisesti Helsingin alueelle, jolla asuu noin viidennes väestöstä. Noin 80 % väestöstä asuu tiiviisti asutuilla alueille. Vuonna 2004 työttöminä oli keskimäärin 8,8 % työvoimasta, vaihdellen Ahvenanmaan 3,3 prosentista Kainuun 17,5 prosenttiin. Suomen maaseutualueet OECD:n alueluokittelun mukaan Suomi on kokonaan maaseutumaista aluetta. Suomen kesimääräinen väestötiheys on vain 17,2 asukasta neliökilometrillä, kun OECD:n määritelmän mukaan kaupungeissa asuu yli 150 asukasta neliökilometrillä. Suomessa aluejako perustuu kuntiin, joita oli 432 vuonna Väestöstä 62,1 % asui kaupunkimaisissa kunnissa, 17,5 kaupungin läheisissä kunnissa ja vain 20,4 % maaseutumaisissa kunnissa. Kaupungistuminen on voimakkainta Etelä-Suomen läänissä. Yksityiskohtaisemmassa suomalaisten kuntien luokittelussa maaseutumaisiksi kunniksi käytetään maaseutupolitiikassa tehtyä kuntien kolmijakoa, jonka mukaan kunnat jaetaan (1) kaupunkien läheiseen maaseutuun, (2) ydinmaaseutuun ja (3) harvaan asuttuun maaseutuun: 1. Kaupunkien läheinen maaseutu. Tällä alueella on hyvät kehittymisedellytykset. Asukkailla on mahdollisuus käydä työssä lähikaupungeissa. Maatalous- ja muilla yrittäjillä on monipuoliset lähimarkkinat. Kaupunkien läheinen maaseutu sijoittuu Eteläja Länsi-Suomeen, missä ovat myös parhaat edellytykset maataloudelle. Monet tämän alueen kunnista saavat muuttovoittoa. Etenkin lapsiperheet suosivat tätä aluetta. Muuttovoiton ansiosta monet kaupunkien läheisen maaseudun kunnat, joukossa myös pieniä kaupunkeja, pystyvät monipuolistamaan palvelujaan ja tekemään investointeja, mutta säilyttävät silti taloudellisen liikkumavaransa. Hyvinvointi on maan parasta tasoa. 2. Ydinmaaseutu. Alue on vahvaa alkutuotantoaluetta. Paikka paikoin on myös maaseudulla sijaitsevia teollisuuden toimialakeskittymiä. Alkutuotantoon liittyy ydinmaaseudulla myös erikoistuneen alkutuotannon keskittymiä. Ydinmaaseudun läheisyydessä on useita keskisuuria keskuksia. Alueen kuntakeskukset ovat toiminnoiltaan monipuolisia ja useimmat kylät ovat elinvoimaisia. Ydinmaaseudun kunnat sijoittuvat Etelä- ja Länsi-Suomeen. 3. Harvaan asuttu maaseutu. Tämän alueen uhkana on huonon kehityksen kierre; nuoret muuttavat pois, palvelut kaikkoavat, maatalous vähenee, uudet työpaikat eivät korvaa perinteisten työpaikkojen poistumaa, vanhusväestön määrä lisääntyy ja kuntien taloudellinen kantokyky on kovilla. Kasvukauden lyhyys ja luonnon asettamat muut reunaehdot hankaloittavat alkutuotannon kehittämistä. Valtaosa näistä kunnista sijaitsee Itä- ja Pohjois-Suomessa 7

8 Maaseudun pienyritykset Suomessa Vuonna 2003 yrityksistä 40,4 % oli sellaisia, että ne työllistivät vain yrittäjän itsensä. 66 %:ssa yrityksistä oli enintään yksi palkattu työntekijä ja 86 %:ssa yrityksistä oli korkeintaan kaksi palkattua työntekijää. 98,75 %:ssa yrityksistä oli vähemmän kuin 50 työntekijää ja vain 0,25 % yrityksistä oli enemmän kuin 250 työntekijää. Erityisesti maaseudulla on pienyrityksiä, jotka työllistävät alle kymmenen henkilöä ja jotka EU:n komission määritelmän mukaan ovatkin mikroyrityksiä. Vuonna 1996 Suomessa oli aktiivista maatilaa ja maaseudun pienyritystä. Vuoteen 2000 mennessä maatilojen määrä on vähentynyt :taan ja pienyritysten määrä on noussut :taan. Maatilojen määrän vähentymisen on ennustettu jatkuvan tulevaisuudessakin. Kansalaisten TVT-välineinen käyttö Huolimatta suhteellisen hyvästä TVT-infrastruktuurista TVT-mahdollisuuksien ja - palveluiden käyttö on Suomessa vain keskimääräisellä tasolla verrattuna muihin maihin. Vuonna 2003 oli 221 Internet-yhteyttä tuhatta asukasta kohden. Väestöstä 54,6 % oli käyttänyt Internetiä ja 44,6 % käytti sitä viikoittain. Kesällä 2002 yli puolessa suomalaisista kotitalouksista oli ainakin yksi tietokone, mutta vain 40 %:ssa oli Internet-yhteys. Tietokoneiden ja Internet-yhteyksien määrät kuitenkin lisääntyvät nopeasti. Vuonna 2003 Suomen harvaan asutuilla alueilla Internet-yhteydet toimivat pitkälti modeemivälitteisesti. Tiiviimmin asutuilla alueilla modeemiyhteys on usein korvattu toisilla tekniikoilla. Laajakaista yhteyksien leviäminen on ollut nopeaa erityisesti kaupunkialueilla. Huolestuttavaa onkin, että erot kaupunkien ja maaseudun yhteyksissä ei ole viime vuosina vähentyneet. Maaseudun pienyritykset ja TVT Yleisesti yli 90 % pienyrityksistä käytti Internetiä vuonna On arvioitu, että maaseudun yritykset käyttävät Internetiä hieman harvemmin kuin kaupunkien yritykset. Samoin on nähty, että nuoret yrittäjät käyttävät enemmän Internetiä kuin vanhemmat yrittäjät sekä että pienissä yrityksissä käyttö on vähäisempää kuin suurissa yrityksissä. Vuonna 2003 maatilayrittäjistä 73 %:lla oli tietokone ja 56 % heistä oli myös Internetyhteys. 70 % maatilayrittäjistä käytti tietokonetta maatilan töissä, useimmiten käytettiin sähköposti- ja verkkopankkipalveluja sekä tukihakemuspalveluja. Tavallisimmin Internetyhteys on modeemin varassa. Pienyritykset hyödynsivät Internetiä monessa asiassa, kuten ajan (toimintojen tehostaminen ja nopeuttaminen, joustavuus, tiedon ajantasaisuus jne.) ja rahan (ajan säästön kautta, työvoima- ja logistiikkatoimissa jne.) säästämisessä. Useimmiten yrittäjät käyttivät sähköpostia, verkkopankkia ja tiedonhakua. Julkisista palveluista verottajan palvelut olivat eniten käytettyjä. Yleisesti TVT-kehitystyö on ollut vilkasta pienyrityksissä. TVT-kehitystyötä on tehty myös muilla maaseudun kehittämisen osa-aluilla kuten kylien kehittämisessä. 8

9 Tiivistelmä Suomi on väestöllisesti pieni maa, jossa asuu vain 5,2 miljoonaa asukasta. Suuret osat maasta ovat harvaan asuttuja. Erityisesti harvaan asuttuja alueita on maan itä- ja pohjoisosissa, joita vaivaa myös maan korkeimmat työttömyysluvut. Suurin osa maaseudun yrityksistä on mikro- tai pienyrityksiä, jotka työllistävät enintään neljä ihmistä. Maatilojen lukumäärä laskee koko ajan. Yli puolella suomalaisista on kotonaan tietokone ja jonkinasteinen Internet-yhteys. Laajakaistayhteydet ovat kuitenkin vielä harvinaisia maaseudulla. Yli 90 % yrityksistä käyttää Internetiä, maaseudun yrityksissä Internetin käyttö on vähäisempää kuin kaupungin yrityksissä. Yli 70 % maatiloista on tietokone ja yli puolella niistä on Internet-yhteys, joka useimmiten on modeemivälitteinen. 9

10 3. Täydennyskoulutuksen poliittinen ja laillinen kehys Suomalaisen koulutuspolitiikan tärkein tavoite on jo pitkään ollut tasapuolisten koulutusmahdollisuuksien tarjoaminen kaikille kansalaisille huolimatta henkilön iästä, taloudellisesta tilanteesta, sukupuolesta tai äidinkielestä. Toinen tärkeä koulutuspoliittinen tavoite on, että mahdollisimman moni saavuttaisi mahdollisimman korkean koulutuksen. Täydennyskoulutus, joka on noussut osaksi koulutuspolitiikkaa, on osa aikuiskoulutusta ja elinikäistä oppimista. Täydennyskoulutuksen merkitystä nostavat nopeasti muuttuvat työmarkkinat ja työelämän asettamat kohonneet taitovaatimukset. Aikuiskoulutus mahdollistaa koulutuksen hankkimisen kaikissa elämänvaiheissa. Aikuiset voivat opiskella joko samoissa oppilaitoksissa kuin nuoret tai omissa aikuisoppilaitoksissaan. Ammattitutkinnon voi hankkia esimerkiksi näyttötutkinnon kautta, mikä ei ole riippuvainen taitojen hankintatavasta. Myös ammattikorkeakoulut ja yliopistot järjestävät aikuiskoulutusta. Politiikka Hallitus ja eduskunta määrittelevät kansallisen koulutuspolitiikan, joka ilmentyy koulutuslaeissa, valtionbudjetissa ja kehittämisohjelmissa. Kehittämisohjelmista tärkein on neljän vuoden välein tehtävä Koulutuksen ja kehittämisen kehittämissuunnitelma, joka määrittelee muun muassa koulutuksen keittämistoimet. Keskushallinnossa koulutuspolitiikkaa määrittelevät hallitus, opetusministeriö ja opetushallitus. Opetusministeriö on vastuussa julkisesti rahoitetusta koulutuksesta sekä koulutuskysymysten valmistelusta hallitukselle. Opetusministeriö on vastuussa myös tutkimuksesta; yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat suoraan sen alaisuudessa. Opetusministeriön kanssa yhteistyössä toimii Opetushallitus. Se on vastuussa perus- ja ammatillisesta koulutuksesta sekä aikuiskoulutuksesta. Aiemmin hyvin keskusjohtoisesti säännelty aikuiskoulutus on muuttunut kohti hajautettua järjestämismallia, jossa olennaisia seikkoja ovat markkinoiden vaatimukset ja koulutuksen tarjoajien välinen kilpailu. Nykyisin paikallisviranomaisilla, koulutuksen tarjoajilla, koulutusyksiköillä ja opiskelijoilla on aiempaa enemmän vaikutusmahdollisuuksia koulutuksen sisältöön ja tarjontaan. Lainsäädäntö Aikuiskoulutuksen tasoja ja muotoja säädellään lainsäädännöllä. Tärkeimmät aikuiskoulutuslait koskevat muun muassa ammatillista koulutusta, ammatillista aikuiskoulutusta ja vapaata aikuiskasvatusta sekä yliopistoja ja ammattikorkeakouluja. Rahoitus Verrattuna muihin OECD-maihin Suomi on yksi suurimmista investoijista koulutukseen. Aikuiskoulutusta rahoitetaan useasta lähteestä. Pääosan elinikäisen oppimisen 10

11 kustannuksista rahoittaa julkinen sektori eli opetusministeriö, työvoimahallinto, kauppa- ja teollisuusministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö. Suurinta osaa ammatti-instituuteista ylläpitävät paikallisviranomaiset ja kuntayhtymät. Lähes 40 % niistä ylläpitävät yksityiset organisaatiot. Omistajataho ei vaikuta rahoituksen kriteereihin. Ammatillisen koulutuksen tarjoajat saavat valtionavustusta samojen kriteerien perusteella. Valtio omistaa kaikki suomalaiset yliopistot. Yliopistot ovat itsenäisiä huolimatta siitä, että valtio rahoittaa suuren osan niiden toiminnasta. Yliopistojen ulkopuolisen rahoituksen osuus kasvaa koko ajan. Osin ulkopuolisella rahoituksella toimivat myös ammattikorkeakoulut, jotka ovat valtion ja paikallisviranomaisten yhteisomistuksessa. Työhön liittyvästä koulutuksesta työnantajat kustantavat suurimman osan. Suomalaisten yritysten investoinnit koulutukseen ovat eurooppalaista huippua ja lisääntyvät koko ajan. Julkisten organisaatioiden tarjoama tutkintotavoitteinen aikuiskoulutus on ilmaista opiskelijoille. Sen sijaan muiden aikuiskoulutuskurssien hinnat vaihtelevat ilmaisesta markkinahintaiseen koulutukseen riippuen kurssista ja ohjelmasta, josta se rahoitetaan. Tiivistelmä Aikuisten elinikäinen oppiminen on olennainen osa suomalaista politiikkaa, joka tähtää yhtäläisten opiskelumahdollisuuksien tarjoamiseen ja mahdollisuuteen saada mahdollisimman korkeatasoinen tutkinto jokaiselle kansalaiselle. Aikuiskoulutus on täydennyskoulutusta paitsi silloin, kun henkilö opiskelee ensimmäistä ammattitutkintoaan. Aikuiskoulutuksen politiikka, laki ja hallinto ovat selvästi rajattuja, vastuu on annettu nimetyille instituutioille ja toteutuksen ohjauksesta on sovittu eri ministeriöiden sekä alueellisten ja paikallisten viranomaisten välillä. Päävastuussa on opetusministeriö. Suomi investoi paljon opetukseen ja koulutukseen. Suurinta osaa aikuiskoulutuspalveluista rahoittaa ja hallinnoi julkinen sektori. Valtaosaa ammattioppilaitoksista (mukaan lukien ammattikorkeakoulut) ylläpidetään osin paikallisin voimavaroin. Kaikki yliopistot ovat valtion omistuksessa ja niitä rahoitetaan pääasiassa valtion budjetista. Ammattikorkeakouluja rahoittavat valtio ja paikalliset tahot. Työnantajien järjestämä koulutus vastaa noin 5% palkkamenoista. 11

12 4. TVT:aa täydennyskoulutuksessa Aikuiskoulutusta järjestetään yli tuhannessa oppilaitoksessa Suomessa. Näistä vain osa tarjoaa koulutusta vain aikuisille, suurimman osan tarjotessa koulutusta sekä nuorille että aikuisille. Aikuiskoulutusta tarjoavat muun muassa yliopistot, ammattikorkeakoulut, ammatti-instituutit, ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset, kansalaisopistot, kesäyliopistot ja musiikkiopistot. Lisäksi työvoimahallinto tarjoaa koulutusta työttömille tai työttömyysuhan alla oleville henkilöille. Yliopistoilla on omat täydennyskoulutuskeskuksensa Aikuiskoulutusorganisaatiot Ammatillinen aikuiskoulutus on jaettu toisen asteen koulutukseen ja täydennyskoulutukseen. Koulutus voi olla joko tutkintotavoitteista tai epävirallista. Toisen asteen koulutus on aina tutkintotavoitteista, kun taas täydennyskoulutus voi olla tutkintotavoitteista tai epävirallista. Aikuisten ammatillista koulutusta järjestetään (1) näyttötutkintoina, (2) oppisopimuskoulutuksena tai (3) ammattioppilaitosten tutkintoon johtavana, nuorille suunnattuna koulutuksena. Myös aikuiset voivat osallistua nuorisokoulutukseen. Aikuisten ammatillinen täydennyskoulutus on valmistavaa koulutusta erilaisiin näyttötutkintoihin tai työelämän vaatimaa lisäkoulutusta. Täydennyskoulutuksen avulla ihmiset voivat parantaa omia taitojaan. Monella ammattioppilaitoksella on omat ohjelmansa tai yksikkönsä aikuisopiskelijoille. Aikuisopiskelijoita koskevat samat tutkinto- yms. vaatimukset kuin nuoria opiskelijoita. Ammatillisia aikuiskoulutuskeskuksia on yhteensä 43. Ne tarjoavat sekä toisen asteen tutkinto tavoitteista koulutusta että täydennyskoulutusta. Lisäksi ne saattavat järjestää oppisopimuskoulutettaville teoriaopintoja. Työnantajan kustantama koulutus on yksi aikuiskoulutuksen muoto. Se on työnantajan järjestämää ja on tavallisesti yhteydessä työn asettamiin vaatimuksiin. Yritykset järjestävät aikuiskoulutusta (1) ostamalla ja järjestämällä työnantajan kustantamaa koulutusta henkilökunnalle, (2) ylläpitämällä erikoisammatti-instituutteja, (3) järjestämällä oppisopimuskoulutusta, (4) kustantamalla osan työvoimakoulutuksen kustannuksista, (5) tarjoamalla harjoittelupaikkoja ammattioppilaitosten opiskelijoille, (6) tukemalla työntekijöiden omaehtoista kouluttautumista rahallisesti sekä (7) myöntämällä opintovapaata työntekijöiden omaehtoiseen kouluttautumiseen. Viime vuosina tutkintotavoitteisuus on lisääntynyt työnantajan järjestämässä koulutuksessakin. On myös erityisiä ammatillisia instituutteja, jotka ovat läheisessä yhteydessä esimerkiksi teollisuuteen. Työministeriö järjestää työllisyyskoulutusta aikuisille. Koulutuksen kohderyhminä ovat työttömät ja työttömyysuhan alla olevat henkilöt. Koulutus on pääasiassa jatko- ja täydennyskoulutusta, mutta viime aikoina se on ollut lisääntyvästi tutkintotavoitteista. Ammattikorkeakouluissa aikuiset voivat suorittaa samat tutkinnot kuin nuoretkin. Aikuisilla tutkinnon suorittamiseen menevä aika on lyhyempi kuin nuorilla, koska he voivat hyväksilukea opinnoissaan aiempia opintojaan ja työkokemustaan. Lisäksi 12

13 ammattikorkeakoulut tarjoavat aikuisille ammatillisia erikoisopinoja. Avoimessa ammattikorkeakoulussa on mahdollista opiskella yksittäisiä ammattikorkeakoulukursseja, jotka voidaan hyväksilukea osana ammattikorkeakoulututkintoa. Kaikilla suomalaisilla yliopistoilla on täydennyskoulutuskeskus. Joillakin yliopistoilla on myös avoimen yliopiston yksikkö. Vuosittain näissä opiskelee noin opiskelijaa. Keskuksilla on toimipisteitä myös muissa kuin yliopistokaupungeissa. Suomessa on noin tuhat yksityistä koulutusorganisaatiota. Tavallisesti ne ovat pieniä ja erikoistuneita esimerkiksi autolla ajon, kielten, TVT-taitojen, taiteiden tai kauneus- ja hoitoalan koulutukseen. Nämä yksityiset koulutusorganisaatiot eivät ole osa julkista koulutusjärjestelmää, eivätkä voi myöntää tutkintoja. Niiden opiskelijat voivat kuitenkin näyttää taitonsa näyttötutkinnoissa ja saavuttaa tätä kautta virallisen tutkinnon. Yleisesti yksityiset oppilaitokset voivat päättää vapaasti omasta koulutuksestaan. Niiden yksityisten aikuiskoulutuskeskusten, jotka tarjoavat tutkintotavoitteista koulutusta täytyy kuitenkin noudattaa samoja lakeja ja vaatimuksia kuin julkisten instituuttien, järjestäessään koulutusta ja myöntäessään tutkintoja. Valtion tuki oppilaitosten itse määrittelemälle koulutukselle on pienempi kuin laissa määritellyn muotoiselle koulutukselle. Taide- ja käsityölle sekä kotitaloustyölle on omia neuvontajärjestöjä, jotka toimivat valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. Järjestöjen toiminta on riippuvaista niiden työntekijöiden ja vapaaehtoisjäsenten toiminnasta, niitä ei ohjata erillisellä lainsäädännöllä. Niiden keskeisimpiä toimia ovat aikuisten, nuorten ja yrittäjien neuvonta, ohjaus ja opastus. Osallistujat Runsas 50 % aikuisväestöstä osallistui johonkin koulutukseen vuonna Osallistujista 64 % oli naisia. Vuonna 2000 työnantajat järjestivät kolmanneksen aikuiskoulutustapahtumista. Ammatilliset oppilaitokset, ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset, koulutusyritykset ja muut järjestäjät järjestivät kukin noin 15 % aikuiskoulutustapahtumista. Yliopistot järjestivät noin 6 % aikuiskoulutustapahtumista. Yrittäjien osallistuminen työhön liittyviin koulutuksiin on suhteellisen vähäistä, vähäisempää kuin työntekijöiden osallistuminen. Esimerkiksi vuonna 2000 yli puolet työntekijöistä osallistui työhön liittyvään koulutukseen, mutta vain neljännes maatalousyrittäjistä ja vajaa kolmannes muista yrittäjistä osallistui vastaavaan koulutukseen. Yrityksen koko näkyy työntekijöiden osallistumisessa työnantajan järjestämään koulutukseen. Voidaan sanoa, että mitä suurempi yritys, sitä aktiivisemmin työntekijät osallistuvat tällaiseen koulutukseen. Opintotuki Työssä olevat aikuiset voivat saada opintoja varten opintovapaata. Aikuisopintotukeen ovat oikeutettuja sellaiset työntekijät tai itsensä työllistäjät, joilla on vähintään kymmenen vuoden työkokemus ja joiden opinnot kestävät vähintään kaksi kuukautta. Aikuisopintotuen pituus määrittyy henkilön työhistorian mukaan ja se on laskettu henkilön tulojen mukaan. 13

14 Tavallisesti tuki on 500 euroa kuukaudessa, jonka lisäksi voi ottaa valtion takaamaa pankkilainaa. Runsaan 200 euron suuruisen kertatuen saavat ne, jotka suorittavat näyttötutkinnon. Jos aikuisopiskelija ei täytä aikuisopintotuen vaatimuksia, voidaan hänelle myöntää myös yleistä opintotukea. Yleistä opintotukea voidaan myöntää henkilölle, jolla on opiskelupaikka, joka opiskelee kokopäivätoimisesti ja tarvitsee taloudellista tukea. Opintotuki muodostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takaamasta opintolainasta. Työvoimaviranomaisten järjestämään koulutuksen osallistujat saavat myös tukea esimerkiksi koulutuksen aiheuttamiin matka- ja majoituskustannuksiin. Omat tukijärjestelmänsä on myös pitkään työttömänä oleille henkilöille, jotka hakeutuvat koulutukseen. Verkko-opiskelu ja pienyritykset Mahdollisuudet itsenäiselle etäopiskelulle ovat koko ajan lisääntyneet koulutusjärjestelmien ja koulutusmenetelmien kehityksen myötä. Vuonna 2005 kolmannes suomalaisten yritysten Internet-käytöstä tapahtui koulutustarkoituksissa. Internetin käyttö koulutustarkoitukseen kasvaa yrityskoon kasvamisen rinnalla. Vuonna 2002 Suomessa oli yli sata julkista organisaatiota, jotka tarjosivat verkkoopetukseen liittyviä palveluja. Suurin osa näistä organisaatiosta oli koulutusorganisaatioita. Julkisten organisaatioiden lisäksi oli myös joukko yksityisiä yrityksiä, jotka tarjoavat verkkoopetuspalveluja. Julkisten ja yksityisten palvelujentarjoajien määrät ovat lisääntyneet tarkasteluajankohdasta. Suomalaisilla pienyrityksissä on yleisesti myönteinen asenne verkko-oppimista kohtaa, mutta sitä ei ole vielä laajasti hyödynnetty. Verkko-oppimista ja sen käyttöä voitaisi tukea parantamalla ihmisten atk-taitoja ja koulutuksen tarjoajien verkko-opetustaitoja. Lisäksi huomiota tulisi kiinnittää käyttäjä ystävällisen tekniikan kehittämiseen ja koulutuksen räätälöintiin pienyritysten tarpeisiin. Pienyrityksille motivoivin koulutustapa perustuu avoimiin oppimisympäristöihin ja monimuoto-opetukseen sekä eri toimijoiden verkostoihin. Tiivistelmä Suomessa on yli organisaatiota, jotka järjestävät aikuiskoulutusta. Suurin osa näistä tarjoaa koulutusta sekä aikuisille että nuorille opiskelijoille. Aikuiskoulutusta järjestetään muun muassa yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa, valtakunnallisissa ja ammatillisissa erikoisoppilaitoksissa, kansalais- ja työväenopistoissa, kansanopistoissa, kesäyliopistoissa, aikuislukioissa, opintokeskuksissa, liikunnan koulutuskeskuksissa sekä musiikkioppilaitoksissa. Aikuiskoulutuksen erityismuoto on työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, jossa työhallinto hankkii oppilaitoksilta työttömille ja työttömyysuhan alaisille pääasiassa tiettyihin ammatteihin valmentavia kursseja. Tärkein toisen asteen koulutusta aikuisille tarjoava taho on ammatilliset oppilaitokset, joilla on yksiköt aikuisopiskelijoille ja ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset. Aikuisille on myös 14

15 mahdollista opiskella samat ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkinnot kuin nuorille. Ammattikorkeakoulut tarjoavat myös ammatillisia erikoistumisopintoja. Yliopistojen täydennyskoulutuskeskukset järjestävät täydennyskoulutusta sellaisille, joilla on akateeminen tutkinto. Lisäksi aikuisopiskelijoilla on mahdollisuus oppisopimukseen, työnantajien järjestämään koulutukseen ja joillakin yhtiöillä on omat, ammattiin valmistavat koulunsa. Myös yksityiset kaupalliset koulutusorganisaatiot tarjoavat koulutusta. Opintotukijärjestelmä kattaa niin nuoret kuin aikuisetkin opiskelijat. Hieman yli puolet aikuisväestöstä ottaa osaa johonkin koulutukseen joka vuosi. 64 % näistä aikuisista on naisia. Noin 30% aikuiskoulutuksesta on yritysten järjestämää ja vuonna 2000 yli 50% työtekijöistä osallistui näihin koulutuksiin. Suurten yritysten työntekijät osallistuivat aktiivisimmin koulutuksiin. Pienyrittäjät eivät osallistuneet koulutukseen kovin aktiivisesti. Vuonna 2005 suomalaisten yritysten Internetin käytöstä kolmasosa liittyi koulutukseen ja opetukseen. Vuonna 2002 oli yli 100 julkista organisaatiota, joista useimmat olivat oppilaitoksia, tarjosivat verkko-opintoihin liittyviä palveluja. Yleisesti ottaen pienyritysten asenteet verkko-opintoja kohtaan ovat positiivisia. 15

16 5. TVT:aan tukeutuvan oppimisen tukemis- ja edistämistoimet Suomessa on tuotettu joukko ohjelmia ja strategioita, joilla tuetaan TVT:aan tuketutuvaa oppimista ja sen käyttöä pienyrityksissä. Ohjelmien ja strategioiden toteutus rahoitetaan muun muassa eri ministeriöiden budjettien kautta. Tällaisia ohjelmia ovat muun muassa: o Tietoyhteiskuntaohjelma o Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia o Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelma o Yrittäjyyden politiikkaohjelma Lisäksi maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmassa on osia, joilla tuetaan yrittäjyyttä ja TVT:n käyttöä. Suomen politiikka tähtää kehitykseen kohti tietoyhteiskuntaa. Hallitus on asettanut yleiset tavoitteet kehityksen aikaansaamiseksi ja nämä tavoitteet ovat yhteydessä muihin sektoreihin. Tietoyhteiskunta-aiheiset teemat ovat läheisesti yhteydessä erityisesti opetusja koulutuspolitiikkaan, koska suuri osa siitä tavoittelee kansalaisten taitojen ja tiedon lisäämistä. Suomessa on tehty sektorirajat ylittävä maaseutupoliittinen ohjelma, jonka työstämistä on johtanut maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä. Ohjelmaa toteutetaan tietyllä ajalla ja siinä huomioidaan eri sidosryhmät ja sektorit maaseudun kehittämisessä. Maaseutupoliittisella ohjelmalla tuetaan ja täydennetään muiden sektoreiden toimenpiteitä, mutta se myös tarjoaa vaihtoehtoja päätöksentekijöille maaseutupolitiikan eri osa-alueilta. Maaseutupoliittisella ohjelmalla tuetaan muun muassa yrittäjyyttä ja pienyritysten kehittämistä sekä pienyritysten potentiaalia tarjota työtä ja parantaa paikallistaloutta. Lisäksi ohjelmalla tuetaan maaseudun monipuolisten koulutusmahdollisuuksien säilyttämistä esimerkiksi tukemalla tietoyhteiskunnan eri puolien leviämistä maaseudulle. Yrittäjyyttä tuetaan ja kehitetään erillisellä hallitusohjelmalla. Pienyritysten merkittävä rooli kansantaloudelle ja erityisesti työllisyydelle on sisällytetty tähän ohjelmaan. 16

17 6. Aiheeseen liittyviä linkkejä AVERKO AVERKO eli avoin ammattikorkeakoulu tarjoaa koulutusta Internetin välityksellä. Taustakoulutusvaatimuksia ei ole, vaan kaikki voivat osallistua opintoihin. Tällä hetkellä AVERKO tarjoaa noin 50 verkkokurssia, jotka vaihtelevat laajuudeltaan kahdesta kahdeksaan opintopisteeseen. Kurssit on mahdollista aloittaa neljä kertaa vuodessa. AVOIN YLIOPISTO Suomessa on yhdeksäntoista avointa yliopistoa, jotka tarjoavat yliopistollista koulutusta ympäri Suomea. Kuka tahansa voi osallistua opetukseen - edeltäviä opintoja tai tutkintoa ei tarvita. EFINLAND efinland tarjoaa ajankohtaista tietoa suomalaisesta TVT:n tietotaidosta ja suomalaisen tietoyhteiskunnan toiminnoista pähkinänkuoressa. Sivuston perusidea on antaa kaikille asiasta kiinnostuneille kaikki tarvittava tieto yhdellä sivustoilla. KOULUTUSNETTI Koulutusnetti on opetushallituksen ja työministeriön palvelu. Se tarjoaa ajankohtaista tietoa Suomessa järjestettävästä koulutuksesta. Tietoa voi etsiä mm. koulutuksen tason, alueen ja koulutusalan mukaan. LEARNINGBUSINESS Learningbusiness.fi-sivustoilla suomalaiset verkkokoulutusta järjestävät yritykset voivat mainostaa itseään ja palveluitaan. OPINTOLUOTSI Opintoluotsi on opetusministeriön palvelu, joka kokoaa yhteen verkosta löytyvät koulutustiedot. Sivuilta löytyy runsaasti muun muassa opetukseen ja koulutukseen liittyvää tietoa ja linkkejä. TIEKE TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry palvelee suomalaisen tietoyhteiskunnan kehittämisessä. Se on riippumaton verkostojen rakentaja, jonka jäsenet ja yhteistyökumppanit edustavat laajasti eri toimijoita. Yhteinen nimittäjä kaikilla toimijoilla on kehittää tietoyhteiskuntaa Suomen kansalaisten ja elinkeinoelämän parhaaksi. TIEKE toimii myös kansainvälisesti. 17

18 YRITYSSUOMI Yrityssuomi on verkkopalvelu yrityksille, yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville. Sitä koordinoi kauppa- ja teollisuusministeriö. Sivuilta löytyy tietoa muun muassa yrityksen aloittamisesta, naisyrittäjyydestä, rahoitusmahdollisuuksista ja neuvontaorganisaatioista. Sivuilla on myös palveluhakemisto. Siinä on noin 2000 julkisen yrityspalveluorganisaation ja elinkeinoelämän järjestön yhteys- ja palvelutiedot. 18

19 7. Johtopäätökset EurAcademy Observatory -hankkeen päätavoitteita on selvittää, missä määrin maaseudun pienyritykset käyttävät verkko-oppimista (TVT-tuettua oppimista) henkilöstönsä kouluttamiseen, mitä parannuksia yritykset tarvitsevat nykyiseen tilanteeseensa, jotta verkko-oppimista voitaisiin käyttää hyväksi ja millaisia poliittisia toimenpiteitä tällaiseen kehitykseen tarvittaisiin. Huolimatta poliittisista toimenpiteistä istuttaa tietoyhteiskunta elämän kaikkiin aloihin ja sen kautta luoda maaseutualueille ja paikallistalouksille uusia mahdollisuuksia, todellinen trendi on silti keskittyminen. Keskittymistä tapahtuu muun muassa taloudellisen aktiivisuuden ja väestön osalta. Tämä merkitsee sitä, että maaseutualueilta häviää palveluja (kuten oppilaitoksia ja koulutusorganisaatioita) ja työllisyyttä ja samalla niistä tulee koko ajan harvemmin asuttuja. Suomen osalta voi todeta, että peruslähtökohdat sille, että verkko-oppimisesta tulee pienyritysten henkilöstön arkipäivää, ovat olemassa. Kaikkia olemassa olevia mahdollisuuksia ei kuitenkaan vielä ole otettu käyttöön. Pienyritysten TVT:n käyttö on vähitellen saavuttanut hyvän perustason, mutta vielä on ottamatta ne askeleet, joita tarvitaan räätälöityjen ratkaisujen nykyistä eriytyneempään käyttöön. Suurimmassa osassa pienyrityksiä ei ole perinteitä käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa. Koska pienet maaseutuyritykset eivät useinkaan pyri laajentumaan ja ne eivät ole aktiivisia kehittämään toimintaansa, ei niissä nähdä myöskään tarvetta lisätä TVT:n käyttöä. Vaikka politiikka ja ihmisten asenteet opetusta ja koulutusta kohtaan ovatkin positiivisia, ei maaseudun pienyritysten ole mahdollista käytännössä toteuttaa aina tätä positiivisuutta. Suurin osa yrityksistä on mikroyrityksiä, joille on vaikeaa irrottaa edes yhtä työntekijäänsä koulutukseen työpäivän aikana. Lisäksi riippuen koulutuksen tyypistä, koulutuksen kulut voivat olla liian korkeat yritykselle. Jos yrityksen pyrkimyksenä ei ole kasvaa ja sen kehitystoiminnot ovat heikkoja, ei henkilöstön lisäkouluttamista pidetä tärkeänä. Kuten on painotettu poliittisella tasolla ja testattu käytännössä isoilla yhtiöillä ja erityisesti pienyrityksiin kohdistetuilla projekteilla, verkko-opiskelu voisi tarjota vastauksia ongelmiin, joita pienyritykset kohtaavat henkilöstönsä kouluttamisen suhteen. Suomessa potentiaali on jo olemassa, mutta pienyritysten ja niiden henkilökunnan tietoisuutta verkko-opetuksen mahdollisuuksista olisi parannettava ja kynnystä kokeilemiseen madallettava. Kaikki ylläesitetyt seikat vaativat lisäselvitystä, jota tullaan tekemään EurAcademy Observatory -hankkeen seuraavissa vaiheissa. 19

20 Lähdemateriaalia Berg, V., Huhtaniemi, M. & Karttunen, H Pk-yritykset Internetin hyödyntäjinä. Tietoyhteiskuntaohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelma Opetusministeriön julkaisuja 2004: 12. Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia Yrittäjyyden politiikkaohjelma Kauppinen, R Verkko-oppiminen ja pk-yritykset selvitys verkko-oppimisen mahdollisuuksista pkyritysten osaamisen kehittämisessä. KTM Julkaisuja 21/2004. Elinkeino-osasto. Koivumäki, M. & Soronen, H Laajakaistapalvelut käyttäjän näkökulmasta vuonna Vuonna 2002 toteutetun tutkimuksen päivitys. Liikenne ja viestintäministeriön julkaisuja 37/2004. Kommeri, I Tutkimus sähköisestä asioinnista. Viljelijöiden ja maataloushallinnon välinen asiointi. Kuluttajabarometri maakunnittain Tulot ja kulutus 2004: 24. Tilastokeskus. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma Elinvoimainen maaseutu yhteinen vastuumme. Matilainen, A., Suutari, T., Kattelus, P., Zimmerbauer, K, & Poranen, T The Role of Information Technology in Mediating External Information to the Rural Micro Enterprises - National Literature Review University of Helsinki, Seinäjoki Institute for Rural Research and Training Reports 4. Mikkelä, K E-oppimisen tilanne Suomessa keväällä 2002 toimenpide-ehdotuksia e-oppimisen toimialan kehittämiseksi. ROADMAP Suomen e-oppimisen toimijoiden kehittämisohjelma. Nordic Information Society Statistics TemaNord 2005:562. Nordic Counsel of Ministers, Copenhagen. Statistics Denmark. Nurmela, J., Parjo L. & Ylitalo M A great migration to the information society. Patterns of ICT diffusion in Finland in Statistics Finland, reviews 2003/1. Pk-yritysbarometri, kevät Finnvera Oyj & Suomen Yrittäjät ry. Rajaniemi, J Yritystoiminnankasvu pysähtynyt, yrittäjät ikääntyvät. Yritykset Suomessa vuosina Teoksessa Autio, J. (toim.) Kymmenvuotiskatsaus Teemana yritystoiminta. Tilastokeskus. Rantamäki-Lahtinen, L Maaseudun pienyritysten rakennekehitys. Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos. Tutkimusraportti 245. Rönneberg, U. (toim.) Aikuiskoulutuksen vuosikirja. Tilastotietoja aikuisten opiskelusta Opetusministeriön julkaisuja 2005: 20. Rural Areas and Rural Policy in Finland. Ministry of Agriculture and Forestry Saapunki, J The Life-long learning services in Finland: Some Aspects of Adult Education and the Position of SME Foundation in the Field. Lisbon PKT-säätiö. Suomen tilastollinen vuosikirja Tilastokeskus. Suomen tilastollinen vuosikirja Tilastokeskus. 20

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010

Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010 Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010 Varsinais-Suomessa on ensimmäistä kertaa kerätty tietoa alueella aikuiskoulutukseen osallistuneiden määristä ja taustoista. Aikuiskoulutusmittareiden

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään

Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma seminaari Paasitorni 2.8.213 Erityisasiantuntija Riku Honkasalo Opetushallitus Esityksen sisältö Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku.

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut Opintojen aikaiset palvelut Siirtymävaiheen

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälitys

Koulutus- ja tiedonvälitys Koulutus- ja tiedonvälitys Savonlinna 25.5.2015 Mikkeli 27.5.2015 Kehityspäällikkö Ossi Tuuliainen Etelä-Savon ELY-keskus Maaseutupalvelut yksikkö M01 Tietämyksen siirtoa ja tiedotusta koskevat toimet

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti

Lisätiedot

Mitä tulokset tarkoittavat?

Mitä tulokset tarkoittavat? Mitä tulokset tarkoittavat? Tiedotustilaisuus Helsinki 18.2.2010 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Maatalouden kannalta Maaseudun kannalta Maatalouden ja maaseudun suhteen kannalta Politiikan muotoilun

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutukselle asetetut tavoitteet 18-64-vuotiaista vähintään 60 prosenttia osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen Aliedustettujen ryhmien osallistumisen kasvattaminen

Lisätiedot

Opintopolku hakeutujan palvelut. Oppijat uratiedon etsijöinä ja rakentajina -seminaari Satu Meriluoto / OPH

Opintopolku hakeutujan palvelut. Oppijat uratiedon etsijöinä ja rakentajina -seminaari Satu Meriluoto / OPH Opintopolku hakeutujan palvelut Oppijat uratiedon etsijöinä ja rakentajina -seminaari 17.02.2012 Satu Meriluoto / OPH SADe-ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelut (OKM) Oppijan keskitetyt palvelut OPH Oppijan

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä?

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Rita Asplund Aikuiskoulutus taantumassa? Kalevi Sorsa -säätiön Perjantaiyliopisto 28.8.2009 ETLA 1 Aikuiskoulutus eli erityisesti aikuisia varten järjestetty koulutus

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 6.8.2009 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen

Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 11.10.2016 OKM reformin seurantaryhmässä: - Järjestämislupa voidaan myöntää hakemuksesta kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle. - Kuntien

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Kehittämispalvelut pk-yrityksille. Tuomo Palokangas Kehittämispäällikkö Ammattiopisto Lappia, aikuiskoulutuspalvelut

Kehittämispalvelut pk-yrityksille. Tuomo Palokangas Kehittämispäällikkö Ammattiopisto Lappia, aikuiskoulutuspalvelut Kehittämispalvelut pk-yrityksille Tuomo Palokangas Kehittämispäällikkö Ammattiopisto Lappia, aikuiskoulutuspalvelut Ammattiopisto Lappia Koulutukset Oppisopimus Näyttötutkinnot, ei-tutkintotavoitteinen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma 20.8.2013 Johtaja Pasi Kankare Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli. AMKE ry / Johan Hahkala

Lisätiedot

Rakenteiden uudistaminen ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön näkökulmasta

Rakenteiden uudistaminen ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön näkökulmasta Rakenteiden uudistaminen ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön näkökulmasta Kirsi Kangaspunta, johtaja KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus

Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta 1.11. 2013 Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus Opetustoimen henkilöstökoulutuksen haasteet ja päämäärä oppimistulokset oppiminen osaaminen

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Torsti Hyyryläinen & Vesa Rouhiainen & Eeva Uusitalo Rural Studies -yliopistoverkoston 10-vuotisjuhlaseminaari Helsingin yliopiston Runeberg-sali

Lisätiedot

Miksi opetuksesta ja koulutuksesta tulee keskustella?

Miksi opetuksesta ja koulutuksesta tulee keskustella? Miksi opetuksesta ja koulutuksesta tulee keskustella? Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma -seminaari Paasitorni 20.8.2013 Ylijohtaja Petri Pohjonen Opetushallitus 18-22 vuotiaat

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx.

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx. LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI 27.8.1998 Koulutuksen järjestäjän nimi Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka pv.kk.xxxx xxx/430/xxxx KOULUTUKSENJÄRJESTÄMISLUPA. Opetusministeriö on ammatillisesta

Lisätiedot

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija 8.3.2016 Seinäjoki Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 2 Kulttuuri

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

AmKesu Kuntakesu Koulutuksen paikallinen ja alueellinen kehittäminen voimakkaasti muuttuvissa olosuhteissa

AmKesu Kuntakesu Koulutuksen paikallinen ja alueellinen kehittäminen voimakkaasti muuttuvissa olosuhteissa AmKesu Kuntakesu Koulutuksen paikallinen ja alueellinen kehittäminen voimakkaasti muuttuvissa olosuhteissa Finlandia-talo 5.2.2014 pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Kehittämisviraston lähtökohdat

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012

Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 3.2.2009 2 1 JOHDANTO Avoimen yliopisto-opetuksen valtakunnallinen strategia vuosille 2009 2012 laadittiin avoimien yliopistojen yhteistyönä

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

Opintososiaaliset edut

Opintososiaaliset edut Opintososiaaliset edut Miten rahoitan opiskeluni? Miten rahoitan kouluttautumiseni? Omaehtoinen koulutus Oppisopimuskoulutus Työvoimakoulutus - Kelan opintotuki - Aikuiskoulutustuki - Työttömyysetuus opintoihin

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Tutkinnon muodostuminen

Tutkinnon muodostuminen Tutkinnon muodostuminen Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Valtioneuvoston asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta

Lisätiedot

Aikuisohjauksen kehittämisen satoa OpinTori-projektinpäätösseminaari Oulu

Aikuisohjauksen kehittämisen satoa OpinTori-projektinpäätösseminaari Oulu Aikuisten tieto-, neuvonta-ja ohjauspalvelujen kehittäminen Suomessa Aikuisohjauksen kehittämisen satoa OpinTori-projektinpäätösseminaari 19.3.2013 Oulu Projektipäällikkö Auli Ryhänen Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti,

Lisätiedot

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 2 OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus SOTE-PEDA webinaari 3.2.2017 Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 3 KOULUTUS- SOPIMUKSEN TAVOITTEET Työpaikoilla toteutettavan ja käytännön

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2009

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2009 Koulutus 2010 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2009 Oppilaitosten tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa 2,3 miljoonaa osallistujaa vuonna 2009 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Avoin yliopisto

Helsingin yliopiston Avoin yliopisto Helsingin yliopiston Avoin yliopisto 5.9.2013 17.9.2013 1 Rehtori 2.9.2013: HY:ssa tehdään työtä maailman parhaaksi He eivät valmistu vain sopeutumaan yhteiskuntaan, vaan muokkaamaan ja muuttamaan sitä

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

OHJEITA LOMAKKEEN TÄYTTÄMISEEN

OHJEITA LOMAKKEEN TÄYTTÄMISEEN OHJEITA LOMAKKEEN TÄYTTÄMISEEN Tässä tutkimuksessa kerättäviä tietoja yrityksestä ja vuonna 2015 järjestetystä koulutuksesta on raportoitu yleensä mm. yrityksen tilinpäätöksen yhteydessä, henkilöstökertomuksessa

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

TILASTOTIETOJA KESÄYLIOPISTOJEN VUODEN 2011 TOIMINNASTA

TILASTOTIETOJA KESÄYLIOPISTOJEN VUODEN 2011 TOIMINNASTA TILASTOTIETOJA KESÄYLIOPISTOJEN VUODEN 2011 TOIMINNASTA Suomen kesäyliopistot r.y. Finlands sommaruniversitet r.f. The Association of Summer Universities in Finland Sisällysluettelo: Sivu 3 Kesäyliopiston

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Muuttuva ammatillinen opettajuus Helsinki Lauri Kurvonen

Muuttuva ammatillinen opettajuus Helsinki Lauri Kurvonen Muuttuva ammatillinen opettajuus Helsinki 2.2.2016 Lauri Kurvonen 1 Sisällys Missä ollaan, mihin mennään? Ammatillisen opettajan lähtökohdat digiloikkaan AM-reformi Miten pysyä menossa mukana? Lähde: Kunnas

Lisätiedot

Avoimien yliopistoopintojen

Avoimien yliopistoopintojen Avoimien yliopistoopintojen kysyntä Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla 2011 www.helsinki.fi/avoin Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla hankkeen lähtökohta ja tausta avointen yliopisto-opintojen

Lisätiedot

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat 14.6.2005 VNK008:00/2003 Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat YHTEISTYÖKUTSU: SUOMI VERKOSSA KAMPANJA KIRJASTOISSA

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-hakuinfo OKM 7.9.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma Toimintalinja:

Lisätiedot

Toisen asteen koulutus

Toisen asteen koulutus Toisen asteen koulutus Kymenlaakson maakuntapäivä 13.5.2015 Johtaja, opetus ja kulttuuri Terhi Päivärinta Nykytila Hallituksen esitykset lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoituksesta ja järjestämisluvista

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

SIVISTYSTYÖSTÄ TUTKITTUA Vapaa sivistystyö korkeakoulujen opinnäytetöissä

SIVISTYSTYÖSTÄ TUTKITTUA Vapaa sivistystyö korkeakoulujen opinnäytetöissä SIVISTYSTYÖSTÄ TUTKITTUA Vapaa sivistystyö korkeakoulujen opinnäytetöissä 2010-2015 Vapaan sivistystyön päivät 27.-28.8.2015 Joensuu Heidi Luukkainen ja Leena Saloheimo Opinnäytteiden hakutapa: hakusanoilla

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

Uusia tuulia uraohjauksessa. Yhdessä koulutustakuuseen

Uusia tuulia uraohjauksessa. Yhdessä koulutustakuuseen Uusia tuulia uraohjauksessa Ohjauksen käsikirja osana hanketta Anu Heinonen 6.10.2016 Uudellamaalla joka viides (22 %) 20-24-vuotias oli ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa vuonna 2014. Yhteensä tällaisia

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

TYÖSSÄ OPPIEN AMMATTIIN -tietopaketti yrittäjille

TYÖSSÄ OPPIEN AMMATTIIN -tietopaketti yrittäjille 1 (5) TYÖSSÄ OPPIEN AMMATTIIN -tietopaketti yrittäjille Työssä oppien ammattiin Yrittäjät ovat kiinnostuneita ottamaan nuoria työpaikalla tapatuvaan oppimiseen painottuvaan koulutukseen. Yrittäjät aluavat

Lisätiedot

Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa

Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalan aikuisopisto, Karelia-amk ja Itä-Suomen yliopisto/avoin yliopisto Aducate www.aikuiskoulutuksenvoima.fi www.facebook.com/aikuiskoulutuksenvoima

Lisätiedot

Nuorten Oppisopimuskoulutus

Nuorten Oppisopimuskoulutus Nuorten Oppisopimuskoulutus Oppisopimuksella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä harjoitettavia ammatillisia opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Työ + koulu

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö 16.3.2016 Peer Haataja Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö Osaamistarveselvitys 2015 - tavoitteet Työelämän osaamistarveselvitys sai alkunsa tunnistetusta tarpeesta selvittää, kuinka

Lisätiedot

Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi

Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 18.-19.4.2013 Projektipäällikkö Ritva Sammalkivi, OKM SADe -ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelu

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Maailman osaavin kansa kirjan esittely

Maailman osaavin kansa kirjan esittely Maailman osaavin kansa 2020 -kirjan esittely Koulutustutkimusfoorumin kokous 26.9.2013 Kari Nyyssölä Opetusneuvos Opetushallitus Jyrki Kataisen hallituksen tavoite Hallitus asetti tavoitteeksi nostaa suomalaiset

Lisätiedot

Sujuvat siirtymät ohjauksen teemaseminaari Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos

Sujuvat siirtymät ohjauksen teemaseminaari Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos Sujuvat siirtymät ohjauksen teemaseminaari 2.5.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos Mitä tapahtuu tai on tapahtumassa? Muutokset tutkintojen perusteissa Ammatillisen koulutuksen reformi Tutkintotoimikuntakauden

Lisätiedot