EurAcademy Observatory Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävän elinikäisen oppimisen havaintoasema maaseudun mikro- ja pienyrityksille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EurAcademy Observatory Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävän elinikäisen oppimisen havaintoasema maaseudun mikro- ja pienyrityksille"

Transkriptio

1 EurAcademy Observatory Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävän elinikäisen oppimisen havaintoasema maaseudun mikro- ja pienyrityksille Maaraportti Suomi Pia Kattelus Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, Seinäjoki Huhtikuu 2006 Suomennos ja tiivistys: Lemetyinen, Telle & Mäkinen, Sini

2 Tiivistelmä Suomesta suurin osa on maaseutumaista aluetta. Erityisesti maan itä- ja pohjoisosat ovat harvaanasuttuja. Suurin osa maaseutuyrityksistä on mikro- tai pienyrityksiä, jotka työllistävät neljä tai vähemmän työntekijää. Elinikäisen oppimisen kontekstissa aikuiskoulutuksella on merkittävä osa suomalaisessa koulutuspolitiikassa, jonka tavoitteena on tarjota tasavertaiset ja mahdollisimman korkeaasteiset koulutusmahdollisuudet kaikille kansalaisille. Aikuiskoulutus on täydennyskoulutusta muulloin kuin silloin kun henkilö suorittaa ensimmäistä ammattitutkintoaan. Suomi investoi paljon koulutukseen, ja suurin osa aikuiskoulutuspalveluista onkin julkisen sektorin rahoittamaa ja hallinnoimaa. Pääosa ammattioppilaitoksista on paikallisviranomaisten ja kuntayhtymien ylläpitämiä. Kaikki suomalaiset yliopistot ovat valtion omistuksessa ja ne saavat suurimman osan rahoituksestaan valtion budjetista. Ammattikorkeakoulujen rahoitus muodostuu valtion ja paikallisviranomaisten rahoituksesta. Työnantajien kustantama täydennyskoulutus vastaa suunnilleen 5 % palkkakustannuksista. Aikuiskoulutuksen kansallinen politiikka, lainsäädäntö ja hallinto ovat selkeästi määriteltyjä. Aikuiskoulutusvastuut on annettu tietyille instituuteille ja lisäksi toteutuksen valvonta on jaettu ministeriöiden sekä alueellisten ja paikallisten hallintoviranomaisten kesken. Päävastuu koulutuspolitiikasta on opetusministeriöllä. Suomessa on yli aikuiskoulutusta tarjoavaa instituuttia. Suurin osa niistä tarjoaa koulutusta sekä nuorille että aikuisille. Aikuiskoulutusta tarjoavat muun muassa yliopistot, ammattikorkeakoulut, ammatti-instituutit, ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset sekä aikuiskoulutuskeskukset, kansalaisopistot, kesäyliopistot ja musiikkiopistot. Tärkeimpiä aikuiskoulutuksen tarjoajia ovat ammatti-instituuttien aikuisyksiköt sekä ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset. Myös ammattikorkeakoulut tarjoavat aikuisille ammatillisia erikoispintoja, joiden laajuus on tavallisesti opintopistettä. Yliopistojen täydennyskoulutuskeskukset tarjoavat täydennyskoulutusta niille, joilla jo on akateeminen tutkinto. Lisäksi aikuiset voivat opiskella oppisopimusjärjestelmän avulla. Aikuiskoulutusta tarjoavat myös työnantajat, joillakin yrityksillä on jopa oma erikoistunut ammattioppilaitos. Avoimen yliopiston ja ammattikorkeakoulun tarjoamat kurssit ovat osa niiden tutkintotavoitteista koulutusta. Aikuiskoulutusta tarjoavat myös yksityiset, kaupalliset koulutusorganisaatiot sekä jotkut neuvontaorganisaatiot. Lisäksi työvoimahallinto ostaa koulutusta työttömille ja työttömyysuhan alaisille henkilöille koulutuksen järjestäjiltä. Opiskelua varten luotu tukijärjestelmä tukee yleisesti sekä nuoriso- että aikuisopiskelijoita, vaikkakaan tuen taloudellinen korvaavuus ei ole kovin korkea. Vuosittain hieman yli puolet aikuisväestöstä osallistuu aikuiskoulutukseen. 64 % osallistujista on naisia. Yritysten järjestämää aikuiskoulutuksesta on noin kolmannes ja yli puolet työntekijöistä osallistui koulutukseen vuonna Suurten yritysten työntekijät osallistuvat eniten ja mikroyritysten työntekijät vähiten aikuiskoulututukseen. Myöskään pienyrittäjät eivät osallistu koulutukseen kovin aktiivisesti. Yli puolella suomalaisista on tietokone ja Internet-yhteys kotoaan. Joillakin maaseutualueilla laajakaista yhteydet ovat kuitenkin vielä harvinaisia. Yli 90 % kaikista pienyrityksistä käyttää Internetiä, joskin maaseutuyritysten kohdalla luku on alhaisempi. Vuonna 2002 Suomessa oli yli 100 julkisen sektorin organisaatiota, pääasiassa 2

3 koulutusorganisaatioita, jotka tarjosivat verkko-oppimiseen liittyviä palveluja. Yleisesti pienyrityksissä suhtauduttiin positiivisesti verkko-opiskeluun, vaikkakaan sitä ei käytetty aktiivisesti. Kuitenkin kolmannes Internet-käytöstä suomalaisissa yrityksissä tapahtui koulutustarkoituksissa vuonna Neljännes yrityksistä, jotka työllistivät henkilöä, ja lähes puolet yrityksistä, jotka työllistivät yli 100 henkilöä käytti Internetiä koulutukseen. Suomen kansalliset politiikat korostavat tietoyhteiskuntaan johtavaa kehitystä. Kansallisessa Tietoyhteiskuntaohjelmassa hallitus asettaan yleistavoitteet tietoyhteiskuntakehitykselle, jotka ovat yhteydessä myös muilla sektoreilla toteutettaviin politiikkoihin, kuten Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelmaan ja Maaseutupoliittiseen kokonaisohjelmaan. Tietoyhteiskuntakysymykset ovat läheisesti yhteydessä koulutus- ja opetuspolitiikkoihin ainakin silloin kun tavoitteena on parantaa kansalaisten tietoja ja taitoja. Kansallisessa maaseutupolitiikkaohjelmassa tärkeitä teemoja ovat muun muassa yrittäjyys, pienyritysten kehittäminen ja niiden kyky tarjota työtä ja parantaa paikallistalouksia sekä maaseutualueiden monipuolisten koulutus- ja opiskelumahdollisuuksien säilyttäminen tietoteknologiaa hyödyntäen. EurAcademy Observatory -hankkeen päätavoitteena on selvittää maaseudun pien- ja mikroyritysten verkko-oppimisen ja atk-avusteisen oppimisen käyttöä. Hankkeella selvitetään koulutuksen nykytilaa yrityksissä samoin kuin prosessia tukevia, tarvittavia parannusehdotuksia. Lisäksi selvitetään, millaisilla poliitikoilla ja aloitteilla kehitystä voitaisi tukea. Suomen tilanteesta voidaan sanoa, että perusolosuhteet verkko-oppimisen hyödyntämiselle jokapäiväisenä työvälineenä pienyrityksissä ovat olemassa. Kuitenkin on yhtä selvää, että mahdollisuudet ja todellisuus verkko-opiskelussa eivät vielä kohtaa. Huolimatta politiikoista, joiden tavoitteena on tarjota mahdollisuuksia maaseutualueille ja paikallistalouksille yhdistämällä tietoyhteiskunta kaikkiin elämänaloihin, todellinen trendi näyttää, että taloudellinen toiminta ja väestö keskittyvät keskuksiin maaseutualueiden palvelujen ja työllisyyden heikentyessä. Tietotekniikan käyttö pienyrityksissä on vähitellen saavuttanut hyvän perustason, mutta askeleita nykyistä erikoistuneempaan ja räätälöidympään suuntaa pitää vielä ottaa. Suurimmasta osasta pienyrityksiä puuttuu tietotekniikkakulttuuri. Monella maaseutuyrityksellä ei myöskään ole tarvetta laajentaa tietotekniikan käyttöä, koska ne eivät ole kasvuorientoituneita eivätkä kehity aktiivisesti. Huolimatta kansallisten politiikkojen tuesta ja kansalaisten positiivisista asenteista koulutukseen, koulutuksen tarjoajien suuri lukumäärä vaikeuttaa maaseutuyritysten kykyä vertailla eri opetuksentarjoajia toisiinsa ja löytää itselleen sopivat koulutukset. Lisäksi koska suurin osa maaseutuyrityksistä on mikroyrityksiä, on niiden vaikea sallia edes yhden työntekijän käyttää työaikaansa koulutukseen, varsinkin jos käytetystä ajasta valtaosa kuluu matkustamiseen. Koulutuksen kustannukset voivat myös nousta liian korkeiksi yrityksille. Ja kuten sanottua, jos yritys ei ole kasvuhaluinen ja aktiivinen kehittyjä, ei siellä nähdä henkilöstön täydennyskoulutusta tärkeänä. Politiikka tasolla sekä käytännössä suuryrityksissä ja pienyrityksille tarjotuissa hankkeissa on käynyt ilmi, että verkko-opiskelu voi tarjota vastauksia pienyritysten koulutustarpeisiin. Suomessa on potentiaalia tällaisen koulutukselle, mutta pienyritysten ja niiden työntekijöiden tietoisuutta koulutuksista ja niiden mahdollisuuksista pitää lisätä. Lisäksi 3

4 pitää alentaa koulutukseen osallistumisen kynnystä ja koulutusmenetelmiä pitää kehittää nykyistä enemmän loppukäyttäjiä palveleviksi. 4

5 1. Johdanto Tausta...7 Suomen maaseutualueet...7 Maaseudun pienyritykset Suomessa...8 Kansalaisten TVT-välineinen käyttö...8 Maaseudun pienyritykset ja TVT Täydennyskoulutuksen poliittinen ja laillinen kehys...10 Politiikka...10 Lainsäädäntö...10 Rahoitus...10 Tiivistelmä TVT:aa täydennyskoulutuksessa...12 Aikuiskoulutusorganisaatiot...12 Osallistujat...13 Opintotuki...13 Verkko-opiskelu ja pienyritykset...14 Tiivistelmä TVT:aan tukeutuvan oppimisen tukemis- ja edistämistoimet Aiheeseen liittyviä linkkejä Johtopäätökset...19 Lähdemateriaalia...20 Muuta kirjallisuutta ja artikkeleita Johdanto Jotta saadaan kuva siitä, miten maaseudun pienyritykset käyttävät tieto- ja viestintäteknologia (TVT) -avusteista koulutusta, on keskeistä tuntea aikuiskoulutuksen tilanne Suomessa. Aikuiskoulutuksen tilaa tarkastellessa huomio on muun muassa elinikäisessä oppimisessa sekä tieto- ja viestintäteknologia käytössä. On myös tärkeää tietää tämän hetkinen politiikka tietoyhteiskuntakehityksessä ja erityisesti se, mikä maaseutualueiden pienyritysten rooli on tässä kehityksessä. Koska tietotaidon korkea taso on paras tapa varmistaa sekä kansantalouden kilpailukyky maailmanmarkkinoilla että korkea elintaso ja kansalaisten hyvinvointi, on Suomi luonut vahvan politiikan, jolla ohjataan valtiota kohti edistynyttä tietoyhteiskuntaa. Eri sektoreiden toiminta on ohjattu tukemaan tätä kehitystä. Suomessa TVT-infrastruktuuri on melko hyvää, vaikkakaan ei tasaisesti jakautunutta maaseudun ja kaupunkien välillä. Ihmisten perustaidot tietoteknologiassa kasvavat koko ajan. Samoin lisääntyy laitteiden määrä; yli puolessa kotitalouksista on vähintään yksi tietokone ja suurimmassa osassa näistä myös internetyhteys. Kiitos Nokian, maailmalla Suomi tunnetaan korkealaatuisesta TVT-tuotannosta. Tietoyhteiskuntakehityksen yksi edellytys on ollut panostaminen siihen ideologiaan, että jokaisella suomalaisella on yhtäläiset mahdollisuudet opetukseen ja koulutukseen. Tämä antaa vakaan pohjan erilaisten kansallisten kehittämistoimien toteuttamiseen. Koko kansan korkeaan koulutustasoon investoimalla uskotaan varmistettavan tasapainoisen kehityksen jatkumisen huolimatta maailmantalouden tapahtumista. 5

6 Osana taloudellisiin investointeihin kuuluu yrittäjyyden parantaminen maaseudulla ja kaupungeissa. Nämä painopisteet yhdessä maaseutupoliittisten tavoitteiden kanssa tarjoavat resursseja ja tukevat toimenpiteitä, joiden avulla pienyritykset ainakin selviävät, mutta myös löytävät aktiivisesti välineitä toimia uusilla markkinoilla. TVT-ratkaisujen lisääntyvä ja innovatiivinen käyttö yrityksissä, sisältäen verkko-opiskelun mahdollisuuksien hyödyntämisen yrittäjien ja työntekijöiden taitojen ja tietojen parantamisessa, on osa tätä kehitystä. 6

7 2. Tausta Suomessa on noin 5,2 miljoonaa asukasta neliökilometrin alueella. Väestö keskittyy maan eteläosiin, erityisesti Helsingin alueelle, jolla asuu noin viidennes väestöstä. Noin 80 % väestöstä asuu tiiviisti asutuilla alueille. Vuonna 2004 työttöminä oli keskimäärin 8,8 % työvoimasta, vaihdellen Ahvenanmaan 3,3 prosentista Kainuun 17,5 prosenttiin. Suomen maaseutualueet OECD:n alueluokittelun mukaan Suomi on kokonaan maaseutumaista aluetta. Suomen kesimääräinen väestötiheys on vain 17,2 asukasta neliökilometrillä, kun OECD:n määritelmän mukaan kaupungeissa asuu yli 150 asukasta neliökilometrillä. Suomessa aluejako perustuu kuntiin, joita oli 432 vuonna Väestöstä 62,1 % asui kaupunkimaisissa kunnissa, 17,5 kaupungin läheisissä kunnissa ja vain 20,4 % maaseutumaisissa kunnissa. Kaupungistuminen on voimakkainta Etelä-Suomen läänissä. Yksityiskohtaisemmassa suomalaisten kuntien luokittelussa maaseutumaisiksi kunniksi käytetään maaseutupolitiikassa tehtyä kuntien kolmijakoa, jonka mukaan kunnat jaetaan (1) kaupunkien läheiseen maaseutuun, (2) ydinmaaseutuun ja (3) harvaan asuttuun maaseutuun: 1. Kaupunkien läheinen maaseutu. Tällä alueella on hyvät kehittymisedellytykset. Asukkailla on mahdollisuus käydä työssä lähikaupungeissa. Maatalous- ja muilla yrittäjillä on monipuoliset lähimarkkinat. Kaupunkien läheinen maaseutu sijoittuu Eteläja Länsi-Suomeen, missä ovat myös parhaat edellytykset maataloudelle. Monet tämän alueen kunnista saavat muuttovoittoa. Etenkin lapsiperheet suosivat tätä aluetta. Muuttovoiton ansiosta monet kaupunkien läheisen maaseudun kunnat, joukossa myös pieniä kaupunkeja, pystyvät monipuolistamaan palvelujaan ja tekemään investointeja, mutta säilyttävät silti taloudellisen liikkumavaransa. Hyvinvointi on maan parasta tasoa. 2. Ydinmaaseutu. Alue on vahvaa alkutuotantoaluetta. Paikka paikoin on myös maaseudulla sijaitsevia teollisuuden toimialakeskittymiä. Alkutuotantoon liittyy ydinmaaseudulla myös erikoistuneen alkutuotannon keskittymiä. Ydinmaaseudun läheisyydessä on useita keskisuuria keskuksia. Alueen kuntakeskukset ovat toiminnoiltaan monipuolisia ja useimmat kylät ovat elinvoimaisia. Ydinmaaseudun kunnat sijoittuvat Etelä- ja Länsi-Suomeen. 3. Harvaan asuttu maaseutu. Tämän alueen uhkana on huonon kehityksen kierre; nuoret muuttavat pois, palvelut kaikkoavat, maatalous vähenee, uudet työpaikat eivät korvaa perinteisten työpaikkojen poistumaa, vanhusväestön määrä lisääntyy ja kuntien taloudellinen kantokyky on kovilla. Kasvukauden lyhyys ja luonnon asettamat muut reunaehdot hankaloittavat alkutuotannon kehittämistä. Valtaosa näistä kunnista sijaitsee Itä- ja Pohjois-Suomessa 7

8 Maaseudun pienyritykset Suomessa Vuonna 2003 yrityksistä 40,4 % oli sellaisia, että ne työllistivät vain yrittäjän itsensä. 66 %:ssa yrityksistä oli enintään yksi palkattu työntekijä ja 86 %:ssa yrityksistä oli korkeintaan kaksi palkattua työntekijää. 98,75 %:ssa yrityksistä oli vähemmän kuin 50 työntekijää ja vain 0,25 % yrityksistä oli enemmän kuin 250 työntekijää. Erityisesti maaseudulla on pienyrityksiä, jotka työllistävät alle kymmenen henkilöä ja jotka EU:n komission määritelmän mukaan ovatkin mikroyrityksiä. Vuonna 1996 Suomessa oli aktiivista maatilaa ja maaseudun pienyritystä. Vuoteen 2000 mennessä maatilojen määrä on vähentynyt :taan ja pienyritysten määrä on noussut :taan. Maatilojen määrän vähentymisen on ennustettu jatkuvan tulevaisuudessakin. Kansalaisten TVT-välineinen käyttö Huolimatta suhteellisen hyvästä TVT-infrastruktuurista TVT-mahdollisuuksien ja - palveluiden käyttö on Suomessa vain keskimääräisellä tasolla verrattuna muihin maihin. Vuonna 2003 oli 221 Internet-yhteyttä tuhatta asukasta kohden. Väestöstä 54,6 % oli käyttänyt Internetiä ja 44,6 % käytti sitä viikoittain. Kesällä 2002 yli puolessa suomalaisista kotitalouksista oli ainakin yksi tietokone, mutta vain 40 %:ssa oli Internet-yhteys. Tietokoneiden ja Internet-yhteyksien määrät kuitenkin lisääntyvät nopeasti. Vuonna 2003 Suomen harvaan asutuilla alueilla Internet-yhteydet toimivat pitkälti modeemivälitteisesti. Tiiviimmin asutuilla alueilla modeemiyhteys on usein korvattu toisilla tekniikoilla. Laajakaista yhteyksien leviäminen on ollut nopeaa erityisesti kaupunkialueilla. Huolestuttavaa onkin, että erot kaupunkien ja maaseudun yhteyksissä ei ole viime vuosina vähentyneet. Maaseudun pienyritykset ja TVT Yleisesti yli 90 % pienyrityksistä käytti Internetiä vuonna On arvioitu, että maaseudun yritykset käyttävät Internetiä hieman harvemmin kuin kaupunkien yritykset. Samoin on nähty, että nuoret yrittäjät käyttävät enemmän Internetiä kuin vanhemmat yrittäjät sekä että pienissä yrityksissä käyttö on vähäisempää kuin suurissa yrityksissä. Vuonna 2003 maatilayrittäjistä 73 %:lla oli tietokone ja 56 % heistä oli myös Internetyhteys. 70 % maatilayrittäjistä käytti tietokonetta maatilan töissä, useimmiten käytettiin sähköposti- ja verkkopankkipalveluja sekä tukihakemuspalveluja. Tavallisimmin Internetyhteys on modeemin varassa. Pienyritykset hyödynsivät Internetiä monessa asiassa, kuten ajan (toimintojen tehostaminen ja nopeuttaminen, joustavuus, tiedon ajantasaisuus jne.) ja rahan (ajan säästön kautta, työvoima- ja logistiikkatoimissa jne.) säästämisessä. Useimmiten yrittäjät käyttivät sähköpostia, verkkopankkia ja tiedonhakua. Julkisista palveluista verottajan palvelut olivat eniten käytettyjä. Yleisesti TVT-kehitystyö on ollut vilkasta pienyrityksissä. TVT-kehitystyötä on tehty myös muilla maaseudun kehittämisen osa-aluilla kuten kylien kehittämisessä. 8

9 Tiivistelmä Suomi on väestöllisesti pieni maa, jossa asuu vain 5,2 miljoonaa asukasta. Suuret osat maasta ovat harvaan asuttuja. Erityisesti harvaan asuttuja alueita on maan itä- ja pohjoisosissa, joita vaivaa myös maan korkeimmat työttömyysluvut. Suurin osa maaseudun yrityksistä on mikro- tai pienyrityksiä, jotka työllistävät enintään neljä ihmistä. Maatilojen lukumäärä laskee koko ajan. Yli puolella suomalaisista on kotonaan tietokone ja jonkinasteinen Internet-yhteys. Laajakaistayhteydet ovat kuitenkin vielä harvinaisia maaseudulla. Yli 90 % yrityksistä käyttää Internetiä, maaseudun yrityksissä Internetin käyttö on vähäisempää kuin kaupungin yrityksissä. Yli 70 % maatiloista on tietokone ja yli puolella niistä on Internet-yhteys, joka useimmiten on modeemivälitteinen. 9

10 3. Täydennyskoulutuksen poliittinen ja laillinen kehys Suomalaisen koulutuspolitiikan tärkein tavoite on jo pitkään ollut tasapuolisten koulutusmahdollisuuksien tarjoaminen kaikille kansalaisille huolimatta henkilön iästä, taloudellisesta tilanteesta, sukupuolesta tai äidinkielestä. Toinen tärkeä koulutuspoliittinen tavoite on, että mahdollisimman moni saavuttaisi mahdollisimman korkean koulutuksen. Täydennyskoulutus, joka on noussut osaksi koulutuspolitiikkaa, on osa aikuiskoulutusta ja elinikäistä oppimista. Täydennyskoulutuksen merkitystä nostavat nopeasti muuttuvat työmarkkinat ja työelämän asettamat kohonneet taitovaatimukset. Aikuiskoulutus mahdollistaa koulutuksen hankkimisen kaikissa elämänvaiheissa. Aikuiset voivat opiskella joko samoissa oppilaitoksissa kuin nuoret tai omissa aikuisoppilaitoksissaan. Ammattitutkinnon voi hankkia esimerkiksi näyttötutkinnon kautta, mikä ei ole riippuvainen taitojen hankintatavasta. Myös ammattikorkeakoulut ja yliopistot järjestävät aikuiskoulutusta. Politiikka Hallitus ja eduskunta määrittelevät kansallisen koulutuspolitiikan, joka ilmentyy koulutuslaeissa, valtionbudjetissa ja kehittämisohjelmissa. Kehittämisohjelmista tärkein on neljän vuoden välein tehtävä Koulutuksen ja kehittämisen kehittämissuunnitelma, joka määrittelee muun muassa koulutuksen keittämistoimet. Keskushallinnossa koulutuspolitiikkaa määrittelevät hallitus, opetusministeriö ja opetushallitus. Opetusministeriö on vastuussa julkisesti rahoitetusta koulutuksesta sekä koulutuskysymysten valmistelusta hallitukselle. Opetusministeriö on vastuussa myös tutkimuksesta; yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat suoraan sen alaisuudessa. Opetusministeriön kanssa yhteistyössä toimii Opetushallitus. Se on vastuussa perus- ja ammatillisesta koulutuksesta sekä aikuiskoulutuksesta. Aiemmin hyvin keskusjohtoisesti säännelty aikuiskoulutus on muuttunut kohti hajautettua järjestämismallia, jossa olennaisia seikkoja ovat markkinoiden vaatimukset ja koulutuksen tarjoajien välinen kilpailu. Nykyisin paikallisviranomaisilla, koulutuksen tarjoajilla, koulutusyksiköillä ja opiskelijoilla on aiempaa enemmän vaikutusmahdollisuuksia koulutuksen sisältöön ja tarjontaan. Lainsäädäntö Aikuiskoulutuksen tasoja ja muotoja säädellään lainsäädännöllä. Tärkeimmät aikuiskoulutuslait koskevat muun muassa ammatillista koulutusta, ammatillista aikuiskoulutusta ja vapaata aikuiskasvatusta sekä yliopistoja ja ammattikorkeakouluja. Rahoitus Verrattuna muihin OECD-maihin Suomi on yksi suurimmista investoijista koulutukseen. Aikuiskoulutusta rahoitetaan useasta lähteestä. Pääosan elinikäisen oppimisen 10

11 kustannuksista rahoittaa julkinen sektori eli opetusministeriö, työvoimahallinto, kauppa- ja teollisuusministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö. Suurinta osaa ammatti-instituuteista ylläpitävät paikallisviranomaiset ja kuntayhtymät. Lähes 40 % niistä ylläpitävät yksityiset organisaatiot. Omistajataho ei vaikuta rahoituksen kriteereihin. Ammatillisen koulutuksen tarjoajat saavat valtionavustusta samojen kriteerien perusteella. Valtio omistaa kaikki suomalaiset yliopistot. Yliopistot ovat itsenäisiä huolimatta siitä, että valtio rahoittaa suuren osan niiden toiminnasta. Yliopistojen ulkopuolisen rahoituksen osuus kasvaa koko ajan. Osin ulkopuolisella rahoituksella toimivat myös ammattikorkeakoulut, jotka ovat valtion ja paikallisviranomaisten yhteisomistuksessa. Työhön liittyvästä koulutuksesta työnantajat kustantavat suurimman osan. Suomalaisten yritysten investoinnit koulutukseen ovat eurooppalaista huippua ja lisääntyvät koko ajan. Julkisten organisaatioiden tarjoama tutkintotavoitteinen aikuiskoulutus on ilmaista opiskelijoille. Sen sijaan muiden aikuiskoulutuskurssien hinnat vaihtelevat ilmaisesta markkinahintaiseen koulutukseen riippuen kurssista ja ohjelmasta, josta se rahoitetaan. Tiivistelmä Aikuisten elinikäinen oppiminen on olennainen osa suomalaista politiikkaa, joka tähtää yhtäläisten opiskelumahdollisuuksien tarjoamiseen ja mahdollisuuteen saada mahdollisimman korkeatasoinen tutkinto jokaiselle kansalaiselle. Aikuiskoulutus on täydennyskoulutusta paitsi silloin, kun henkilö opiskelee ensimmäistä ammattitutkintoaan. Aikuiskoulutuksen politiikka, laki ja hallinto ovat selvästi rajattuja, vastuu on annettu nimetyille instituutioille ja toteutuksen ohjauksesta on sovittu eri ministeriöiden sekä alueellisten ja paikallisten viranomaisten välillä. Päävastuussa on opetusministeriö. Suomi investoi paljon opetukseen ja koulutukseen. Suurinta osaa aikuiskoulutuspalveluista rahoittaa ja hallinnoi julkinen sektori. Valtaosaa ammattioppilaitoksista (mukaan lukien ammattikorkeakoulut) ylläpidetään osin paikallisin voimavaroin. Kaikki yliopistot ovat valtion omistuksessa ja niitä rahoitetaan pääasiassa valtion budjetista. Ammattikorkeakouluja rahoittavat valtio ja paikalliset tahot. Työnantajien järjestämä koulutus vastaa noin 5% palkkamenoista. 11

12 4. TVT:aa täydennyskoulutuksessa Aikuiskoulutusta järjestetään yli tuhannessa oppilaitoksessa Suomessa. Näistä vain osa tarjoaa koulutusta vain aikuisille, suurimman osan tarjotessa koulutusta sekä nuorille että aikuisille. Aikuiskoulutusta tarjoavat muun muassa yliopistot, ammattikorkeakoulut, ammatti-instituutit, ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset, kansalaisopistot, kesäyliopistot ja musiikkiopistot. Lisäksi työvoimahallinto tarjoaa koulutusta työttömille tai työttömyysuhan alla oleville henkilöille. Yliopistoilla on omat täydennyskoulutuskeskuksensa Aikuiskoulutusorganisaatiot Ammatillinen aikuiskoulutus on jaettu toisen asteen koulutukseen ja täydennyskoulutukseen. Koulutus voi olla joko tutkintotavoitteista tai epävirallista. Toisen asteen koulutus on aina tutkintotavoitteista, kun taas täydennyskoulutus voi olla tutkintotavoitteista tai epävirallista. Aikuisten ammatillista koulutusta järjestetään (1) näyttötutkintoina, (2) oppisopimuskoulutuksena tai (3) ammattioppilaitosten tutkintoon johtavana, nuorille suunnattuna koulutuksena. Myös aikuiset voivat osallistua nuorisokoulutukseen. Aikuisten ammatillinen täydennyskoulutus on valmistavaa koulutusta erilaisiin näyttötutkintoihin tai työelämän vaatimaa lisäkoulutusta. Täydennyskoulutuksen avulla ihmiset voivat parantaa omia taitojaan. Monella ammattioppilaitoksella on omat ohjelmansa tai yksikkönsä aikuisopiskelijoille. Aikuisopiskelijoita koskevat samat tutkinto- yms. vaatimukset kuin nuoria opiskelijoita. Ammatillisia aikuiskoulutuskeskuksia on yhteensä 43. Ne tarjoavat sekä toisen asteen tutkinto tavoitteista koulutusta että täydennyskoulutusta. Lisäksi ne saattavat järjestää oppisopimuskoulutettaville teoriaopintoja. Työnantajan kustantama koulutus on yksi aikuiskoulutuksen muoto. Se on työnantajan järjestämää ja on tavallisesti yhteydessä työn asettamiin vaatimuksiin. Yritykset järjestävät aikuiskoulutusta (1) ostamalla ja järjestämällä työnantajan kustantamaa koulutusta henkilökunnalle, (2) ylläpitämällä erikoisammatti-instituutteja, (3) järjestämällä oppisopimuskoulutusta, (4) kustantamalla osan työvoimakoulutuksen kustannuksista, (5) tarjoamalla harjoittelupaikkoja ammattioppilaitosten opiskelijoille, (6) tukemalla työntekijöiden omaehtoista kouluttautumista rahallisesti sekä (7) myöntämällä opintovapaata työntekijöiden omaehtoiseen kouluttautumiseen. Viime vuosina tutkintotavoitteisuus on lisääntynyt työnantajan järjestämässä koulutuksessakin. On myös erityisiä ammatillisia instituutteja, jotka ovat läheisessä yhteydessä esimerkiksi teollisuuteen. Työministeriö järjestää työllisyyskoulutusta aikuisille. Koulutuksen kohderyhminä ovat työttömät ja työttömyysuhan alla olevat henkilöt. Koulutus on pääasiassa jatko- ja täydennyskoulutusta, mutta viime aikoina se on ollut lisääntyvästi tutkintotavoitteista. Ammattikorkeakouluissa aikuiset voivat suorittaa samat tutkinnot kuin nuoretkin. Aikuisilla tutkinnon suorittamiseen menevä aika on lyhyempi kuin nuorilla, koska he voivat hyväksilukea opinnoissaan aiempia opintojaan ja työkokemustaan. Lisäksi 12

13 ammattikorkeakoulut tarjoavat aikuisille ammatillisia erikoisopinoja. Avoimessa ammattikorkeakoulussa on mahdollista opiskella yksittäisiä ammattikorkeakoulukursseja, jotka voidaan hyväksilukea osana ammattikorkeakoulututkintoa. Kaikilla suomalaisilla yliopistoilla on täydennyskoulutuskeskus. Joillakin yliopistoilla on myös avoimen yliopiston yksikkö. Vuosittain näissä opiskelee noin opiskelijaa. Keskuksilla on toimipisteitä myös muissa kuin yliopistokaupungeissa. Suomessa on noin tuhat yksityistä koulutusorganisaatiota. Tavallisesti ne ovat pieniä ja erikoistuneita esimerkiksi autolla ajon, kielten, TVT-taitojen, taiteiden tai kauneus- ja hoitoalan koulutukseen. Nämä yksityiset koulutusorganisaatiot eivät ole osa julkista koulutusjärjestelmää, eivätkä voi myöntää tutkintoja. Niiden opiskelijat voivat kuitenkin näyttää taitonsa näyttötutkinnoissa ja saavuttaa tätä kautta virallisen tutkinnon. Yleisesti yksityiset oppilaitokset voivat päättää vapaasti omasta koulutuksestaan. Niiden yksityisten aikuiskoulutuskeskusten, jotka tarjoavat tutkintotavoitteista koulutusta täytyy kuitenkin noudattaa samoja lakeja ja vaatimuksia kuin julkisten instituuttien, järjestäessään koulutusta ja myöntäessään tutkintoja. Valtion tuki oppilaitosten itse määrittelemälle koulutukselle on pienempi kuin laissa määritellyn muotoiselle koulutukselle. Taide- ja käsityölle sekä kotitaloustyölle on omia neuvontajärjestöjä, jotka toimivat valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. Järjestöjen toiminta on riippuvaista niiden työntekijöiden ja vapaaehtoisjäsenten toiminnasta, niitä ei ohjata erillisellä lainsäädännöllä. Niiden keskeisimpiä toimia ovat aikuisten, nuorten ja yrittäjien neuvonta, ohjaus ja opastus. Osallistujat Runsas 50 % aikuisväestöstä osallistui johonkin koulutukseen vuonna Osallistujista 64 % oli naisia. Vuonna 2000 työnantajat järjestivät kolmanneksen aikuiskoulutustapahtumista. Ammatilliset oppilaitokset, ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset, koulutusyritykset ja muut järjestäjät järjestivät kukin noin 15 % aikuiskoulutustapahtumista. Yliopistot järjestivät noin 6 % aikuiskoulutustapahtumista. Yrittäjien osallistuminen työhön liittyviin koulutuksiin on suhteellisen vähäistä, vähäisempää kuin työntekijöiden osallistuminen. Esimerkiksi vuonna 2000 yli puolet työntekijöistä osallistui työhön liittyvään koulutukseen, mutta vain neljännes maatalousyrittäjistä ja vajaa kolmannes muista yrittäjistä osallistui vastaavaan koulutukseen. Yrityksen koko näkyy työntekijöiden osallistumisessa työnantajan järjestämään koulutukseen. Voidaan sanoa, että mitä suurempi yritys, sitä aktiivisemmin työntekijät osallistuvat tällaiseen koulutukseen. Opintotuki Työssä olevat aikuiset voivat saada opintoja varten opintovapaata. Aikuisopintotukeen ovat oikeutettuja sellaiset työntekijät tai itsensä työllistäjät, joilla on vähintään kymmenen vuoden työkokemus ja joiden opinnot kestävät vähintään kaksi kuukautta. Aikuisopintotuen pituus määrittyy henkilön työhistorian mukaan ja se on laskettu henkilön tulojen mukaan. 13

14 Tavallisesti tuki on 500 euroa kuukaudessa, jonka lisäksi voi ottaa valtion takaamaa pankkilainaa. Runsaan 200 euron suuruisen kertatuen saavat ne, jotka suorittavat näyttötutkinnon. Jos aikuisopiskelija ei täytä aikuisopintotuen vaatimuksia, voidaan hänelle myöntää myös yleistä opintotukea. Yleistä opintotukea voidaan myöntää henkilölle, jolla on opiskelupaikka, joka opiskelee kokopäivätoimisesti ja tarvitsee taloudellista tukea. Opintotuki muodostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takaamasta opintolainasta. Työvoimaviranomaisten järjestämään koulutuksen osallistujat saavat myös tukea esimerkiksi koulutuksen aiheuttamiin matka- ja majoituskustannuksiin. Omat tukijärjestelmänsä on myös pitkään työttömänä oleille henkilöille, jotka hakeutuvat koulutukseen. Verkko-opiskelu ja pienyritykset Mahdollisuudet itsenäiselle etäopiskelulle ovat koko ajan lisääntyneet koulutusjärjestelmien ja koulutusmenetelmien kehityksen myötä. Vuonna 2005 kolmannes suomalaisten yritysten Internet-käytöstä tapahtui koulutustarkoituksissa. Internetin käyttö koulutustarkoitukseen kasvaa yrityskoon kasvamisen rinnalla. Vuonna 2002 Suomessa oli yli sata julkista organisaatiota, jotka tarjosivat verkkoopetukseen liittyviä palveluja. Suurin osa näistä organisaatiosta oli koulutusorganisaatioita. Julkisten organisaatioiden lisäksi oli myös joukko yksityisiä yrityksiä, jotka tarjoavat verkkoopetuspalveluja. Julkisten ja yksityisten palvelujentarjoajien määrät ovat lisääntyneet tarkasteluajankohdasta. Suomalaisilla pienyrityksissä on yleisesti myönteinen asenne verkko-oppimista kohtaa, mutta sitä ei ole vielä laajasti hyödynnetty. Verkko-oppimista ja sen käyttöä voitaisi tukea parantamalla ihmisten atk-taitoja ja koulutuksen tarjoajien verkko-opetustaitoja. Lisäksi huomiota tulisi kiinnittää käyttäjä ystävällisen tekniikan kehittämiseen ja koulutuksen räätälöintiin pienyritysten tarpeisiin. Pienyrityksille motivoivin koulutustapa perustuu avoimiin oppimisympäristöihin ja monimuoto-opetukseen sekä eri toimijoiden verkostoihin. Tiivistelmä Suomessa on yli organisaatiota, jotka järjestävät aikuiskoulutusta. Suurin osa näistä tarjoaa koulutusta sekä aikuisille että nuorille opiskelijoille. Aikuiskoulutusta järjestetään muun muassa yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa, valtakunnallisissa ja ammatillisissa erikoisoppilaitoksissa, kansalais- ja työväenopistoissa, kansanopistoissa, kesäyliopistoissa, aikuislukioissa, opintokeskuksissa, liikunnan koulutuskeskuksissa sekä musiikkioppilaitoksissa. Aikuiskoulutuksen erityismuoto on työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, jossa työhallinto hankkii oppilaitoksilta työttömille ja työttömyysuhan alaisille pääasiassa tiettyihin ammatteihin valmentavia kursseja. Tärkein toisen asteen koulutusta aikuisille tarjoava taho on ammatilliset oppilaitokset, joilla on yksiköt aikuisopiskelijoille ja ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset. Aikuisille on myös 14

15 mahdollista opiskella samat ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkinnot kuin nuorille. Ammattikorkeakoulut tarjoavat myös ammatillisia erikoistumisopintoja. Yliopistojen täydennyskoulutuskeskukset järjestävät täydennyskoulutusta sellaisille, joilla on akateeminen tutkinto. Lisäksi aikuisopiskelijoilla on mahdollisuus oppisopimukseen, työnantajien järjestämään koulutukseen ja joillakin yhtiöillä on omat, ammattiin valmistavat koulunsa. Myös yksityiset kaupalliset koulutusorganisaatiot tarjoavat koulutusta. Opintotukijärjestelmä kattaa niin nuoret kuin aikuisetkin opiskelijat. Hieman yli puolet aikuisväestöstä ottaa osaa johonkin koulutukseen joka vuosi. 64 % näistä aikuisista on naisia. Noin 30% aikuiskoulutuksesta on yritysten järjestämää ja vuonna 2000 yli 50% työtekijöistä osallistui näihin koulutuksiin. Suurten yritysten työntekijät osallistuivat aktiivisimmin koulutuksiin. Pienyrittäjät eivät osallistuneet koulutukseen kovin aktiivisesti. Vuonna 2005 suomalaisten yritysten Internetin käytöstä kolmasosa liittyi koulutukseen ja opetukseen. Vuonna 2002 oli yli 100 julkista organisaatiota, joista useimmat olivat oppilaitoksia, tarjosivat verkko-opintoihin liittyviä palveluja. Yleisesti ottaen pienyritysten asenteet verkko-opintoja kohtaan ovat positiivisia. 15

16 5. TVT:aan tukeutuvan oppimisen tukemis- ja edistämistoimet Suomessa on tuotettu joukko ohjelmia ja strategioita, joilla tuetaan TVT:aan tuketutuvaa oppimista ja sen käyttöä pienyrityksissä. Ohjelmien ja strategioiden toteutus rahoitetaan muun muassa eri ministeriöiden budjettien kautta. Tällaisia ohjelmia ovat muun muassa: o Tietoyhteiskuntaohjelma o Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia o Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelma o Yrittäjyyden politiikkaohjelma Lisäksi maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmassa on osia, joilla tuetaan yrittäjyyttä ja TVT:n käyttöä. Suomen politiikka tähtää kehitykseen kohti tietoyhteiskuntaa. Hallitus on asettanut yleiset tavoitteet kehityksen aikaansaamiseksi ja nämä tavoitteet ovat yhteydessä muihin sektoreihin. Tietoyhteiskunta-aiheiset teemat ovat läheisesti yhteydessä erityisesti opetusja koulutuspolitiikkaan, koska suuri osa siitä tavoittelee kansalaisten taitojen ja tiedon lisäämistä. Suomessa on tehty sektorirajat ylittävä maaseutupoliittinen ohjelma, jonka työstämistä on johtanut maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä. Ohjelmaa toteutetaan tietyllä ajalla ja siinä huomioidaan eri sidosryhmät ja sektorit maaseudun kehittämisessä. Maaseutupoliittisella ohjelmalla tuetaan ja täydennetään muiden sektoreiden toimenpiteitä, mutta se myös tarjoaa vaihtoehtoja päätöksentekijöille maaseutupolitiikan eri osa-alueilta. Maaseutupoliittisella ohjelmalla tuetaan muun muassa yrittäjyyttä ja pienyritysten kehittämistä sekä pienyritysten potentiaalia tarjota työtä ja parantaa paikallistaloutta. Lisäksi ohjelmalla tuetaan maaseudun monipuolisten koulutusmahdollisuuksien säilyttämistä esimerkiksi tukemalla tietoyhteiskunnan eri puolien leviämistä maaseudulle. Yrittäjyyttä tuetaan ja kehitetään erillisellä hallitusohjelmalla. Pienyritysten merkittävä rooli kansantaloudelle ja erityisesti työllisyydelle on sisällytetty tähän ohjelmaan. 16

17 6. Aiheeseen liittyviä linkkejä AVERKO AVERKO eli avoin ammattikorkeakoulu tarjoaa koulutusta Internetin välityksellä. Taustakoulutusvaatimuksia ei ole, vaan kaikki voivat osallistua opintoihin. Tällä hetkellä AVERKO tarjoaa noin 50 verkkokurssia, jotka vaihtelevat laajuudeltaan kahdesta kahdeksaan opintopisteeseen. Kurssit on mahdollista aloittaa neljä kertaa vuodessa. AVOIN YLIOPISTO Suomessa on yhdeksäntoista avointa yliopistoa, jotka tarjoavat yliopistollista koulutusta ympäri Suomea. Kuka tahansa voi osallistua opetukseen - edeltäviä opintoja tai tutkintoa ei tarvita. EFINLAND efinland tarjoaa ajankohtaista tietoa suomalaisesta TVT:n tietotaidosta ja suomalaisen tietoyhteiskunnan toiminnoista pähkinänkuoressa. Sivuston perusidea on antaa kaikille asiasta kiinnostuneille kaikki tarvittava tieto yhdellä sivustoilla. KOULUTUSNETTI Koulutusnetti on opetushallituksen ja työministeriön palvelu. Se tarjoaa ajankohtaista tietoa Suomessa järjestettävästä koulutuksesta. Tietoa voi etsiä mm. koulutuksen tason, alueen ja koulutusalan mukaan. LEARNINGBUSINESS Learningbusiness.fi-sivustoilla suomalaiset verkkokoulutusta järjestävät yritykset voivat mainostaa itseään ja palveluitaan. OPINTOLUOTSI Opintoluotsi on opetusministeriön palvelu, joka kokoaa yhteen verkosta löytyvät koulutustiedot. Sivuilta löytyy runsaasti muun muassa opetukseen ja koulutukseen liittyvää tietoa ja linkkejä. TIEKE TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry palvelee suomalaisen tietoyhteiskunnan kehittämisessä. Se on riippumaton verkostojen rakentaja, jonka jäsenet ja yhteistyökumppanit edustavat laajasti eri toimijoita. Yhteinen nimittäjä kaikilla toimijoilla on kehittää tietoyhteiskuntaa Suomen kansalaisten ja elinkeinoelämän parhaaksi. TIEKE toimii myös kansainvälisesti. 17

18 YRITYSSUOMI Yrityssuomi on verkkopalvelu yrityksille, yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville. Sitä koordinoi kauppa- ja teollisuusministeriö. Sivuilta löytyy tietoa muun muassa yrityksen aloittamisesta, naisyrittäjyydestä, rahoitusmahdollisuuksista ja neuvontaorganisaatioista. Sivuilla on myös palveluhakemisto. Siinä on noin 2000 julkisen yrityspalveluorganisaation ja elinkeinoelämän järjestön yhteys- ja palvelutiedot. 18

19 7. Johtopäätökset EurAcademy Observatory -hankkeen päätavoitteita on selvittää, missä määrin maaseudun pienyritykset käyttävät verkko-oppimista (TVT-tuettua oppimista) henkilöstönsä kouluttamiseen, mitä parannuksia yritykset tarvitsevat nykyiseen tilanteeseensa, jotta verkko-oppimista voitaisiin käyttää hyväksi ja millaisia poliittisia toimenpiteitä tällaiseen kehitykseen tarvittaisiin. Huolimatta poliittisista toimenpiteistä istuttaa tietoyhteiskunta elämän kaikkiin aloihin ja sen kautta luoda maaseutualueille ja paikallistalouksille uusia mahdollisuuksia, todellinen trendi on silti keskittyminen. Keskittymistä tapahtuu muun muassa taloudellisen aktiivisuuden ja väestön osalta. Tämä merkitsee sitä, että maaseutualueilta häviää palveluja (kuten oppilaitoksia ja koulutusorganisaatioita) ja työllisyyttä ja samalla niistä tulee koko ajan harvemmin asuttuja. Suomen osalta voi todeta, että peruslähtökohdat sille, että verkko-oppimisesta tulee pienyritysten henkilöstön arkipäivää, ovat olemassa. Kaikkia olemassa olevia mahdollisuuksia ei kuitenkaan vielä ole otettu käyttöön. Pienyritysten TVT:n käyttö on vähitellen saavuttanut hyvän perustason, mutta vielä on ottamatta ne askeleet, joita tarvitaan räätälöityjen ratkaisujen nykyistä eriytyneempään käyttöön. Suurimmassa osassa pienyrityksiä ei ole perinteitä käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa. Koska pienet maaseutuyritykset eivät useinkaan pyri laajentumaan ja ne eivät ole aktiivisia kehittämään toimintaansa, ei niissä nähdä myöskään tarvetta lisätä TVT:n käyttöä. Vaikka politiikka ja ihmisten asenteet opetusta ja koulutusta kohtaan ovatkin positiivisia, ei maaseudun pienyritysten ole mahdollista käytännössä toteuttaa aina tätä positiivisuutta. Suurin osa yrityksistä on mikroyrityksiä, joille on vaikeaa irrottaa edes yhtä työntekijäänsä koulutukseen työpäivän aikana. Lisäksi riippuen koulutuksen tyypistä, koulutuksen kulut voivat olla liian korkeat yritykselle. Jos yrityksen pyrkimyksenä ei ole kasvaa ja sen kehitystoiminnot ovat heikkoja, ei henkilöstön lisäkouluttamista pidetä tärkeänä. Kuten on painotettu poliittisella tasolla ja testattu käytännössä isoilla yhtiöillä ja erityisesti pienyrityksiin kohdistetuilla projekteilla, verkko-opiskelu voisi tarjota vastauksia ongelmiin, joita pienyritykset kohtaavat henkilöstönsä kouluttamisen suhteen. Suomessa potentiaali on jo olemassa, mutta pienyritysten ja niiden henkilökunnan tietoisuutta verkko-opetuksen mahdollisuuksista olisi parannettava ja kynnystä kokeilemiseen madallettava. Kaikki ylläesitetyt seikat vaativat lisäselvitystä, jota tullaan tekemään EurAcademy Observatory -hankkeen seuraavissa vaiheissa. 19

20 Lähdemateriaalia Berg, V., Huhtaniemi, M. & Karttunen, H Pk-yritykset Internetin hyödyntäjinä. Tietoyhteiskuntaohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelma Opetusministeriön julkaisuja 2004: 12. Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia Yrittäjyyden politiikkaohjelma Kauppinen, R Verkko-oppiminen ja pk-yritykset selvitys verkko-oppimisen mahdollisuuksista pkyritysten osaamisen kehittämisessä. KTM Julkaisuja 21/2004. Elinkeino-osasto. Koivumäki, M. & Soronen, H Laajakaistapalvelut käyttäjän näkökulmasta vuonna Vuonna 2002 toteutetun tutkimuksen päivitys. Liikenne ja viestintäministeriön julkaisuja 37/2004. Kommeri, I Tutkimus sähköisestä asioinnista. Viljelijöiden ja maataloushallinnon välinen asiointi. Kuluttajabarometri maakunnittain Tulot ja kulutus 2004: 24. Tilastokeskus. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma Elinvoimainen maaseutu yhteinen vastuumme. Matilainen, A., Suutari, T., Kattelus, P., Zimmerbauer, K, & Poranen, T The Role of Information Technology in Mediating External Information to the Rural Micro Enterprises - National Literature Review University of Helsinki, Seinäjoki Institute for Rural Research and Training Reports 4. Mikkelä, K E-oppimisen tilanne Suomessa keväällä 2002 toimenpide-ehdotuksia e-oppimisen toimialan kehittämiseksi. ROADMAP Suomen e-oppimisen toimijoiden kehittämisohjelma. Nordic Information Society Statistics TemaNord 2005:562. Nordic Counsel of Ministers, Copenhagen. Statistics Denmark. Nurmela, J., Parjo L. & Ylitalo M A great migration to the information society. Patterns of ICT diffusion in Finland in Statistics Finland, reviews 2003/1. Pk-yritysbarometri, kevät Finnvera Oyj & Suomen Yrittäjät ry. Rajaniemi, J Yritystoiminnankasvu pysähtynyt, yrittäjät ikääntyvät. Yritykset Suomessa vuosina Teoksessa Autio, J. (toim.) Kymmenvuotiskatsaus Teemana yritystoiminta. Tilastokeskus. Rantamäki-Lahtinen, L Maaseudun pienyritysten rakennekehitys. Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos. Tutkimusraportti 245. Rönneberg, U. (toim.) Aikuiskoulutuksen vuosikirja. Tilastotietoja aikuisten opiskelusta Opetusministeriön julkaisuja 2005: 20. Rural Areas and Rural Policy in Finland. Ministry of Agriculture and Forestry Saapunki, J The Life-long learning services in Finland: Some Aspects of Adult Education and the Position of SME Foundation in the Field. Lisbon PKT-säätiö. Suomen tilastollinen vuosikirja Tilastokeskus. Suomen tilastollinen vuosikirja Tilastokeskus. 20

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Oppijat uratiedon etsijöinä ja rakentajina ohjauksen kehittämisfoorumi

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006 Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Arviointityökalu oppilaitosverkostojen välisiä vertaiskäyntejä varten

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi ESR-sisällöt Pekka Stenfors Keski-Suomen ELY-keskus/ Turku 13.6.2014 Hallinnon muutokset ESR-rakennerahastohallinto Varsinais-Suomen osalta 1.1.2014 alkaen Keski-Suomen ELY-keskuksessa

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Sipilän hallituksen osaamisen ja koulutuksen tavoitteet Oppimisympäristöjä on modernisoitu,

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Raimo Vuorinen Erikoistutkija, KT Koulutuksen tutkimuslaitos Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto Opetusministeriön virallinen ja sertifioima ammatillinen näyttötutkintö Aikuisten ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

Tieto Neuvonta Ohjaus. KUUMA OpinOvi

Tieto Neuvonta Ohjaus. KUUMA OpinOvi Tieto Neuvonta Ohjaus KUUMA OpinOvi PROJEKTIN TUOTOKSET JA HYVÄT KÄYTÄNTEET 2008-2012 KUUMA OpinOvi KUUMA OpinOvi projekti on alueellinen kehittämishanke, jossa luodaan toiminta- ja yhteistyöverkosto Keski-Uudenmaan

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet Hilton Helsinki Strand.11.20 johtaja Martti Pallari 16.11.20 1 Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku.

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut Opintojen aikaiset palvelut Siirtymävaiheen

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

Satakunnan oppisopimuskeskus

Satakunnan oppisopimuskeskus Satakunnan oppisopimuskeskus Henkilöstö Koulutustarkastajat Janne Koskela, Riitta Lehtonen, Juha Nurmi, Anne Nurmimäki (Rauma) Koulutussihteerit: Sirpa Häyhtiö, Kirsi Aulapalo, Kirsi Jokisuo, Satu Uusi-Uola

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Power Park 14.4.2010 Valtakunnallinen vapaan sivistystyön kehittämisohjelma 2008 2012 Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen

Lisätiedot

Rakenteiden uudistaminen ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön vapaan sivistystyön näkökulmasta. Kirsi Kangaspunta, johtaja 25.9.

Rakenteiden uudistaminen ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön vapaan sivistystyön näkökulmasta. Kirsi Kangaspunta, johtaja 25.9. Rakenteiden uudistaminen ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön vapaan sivistystyön näkökulmasta Kirsi Kangaspunta, johtaja 25.9.2014 KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelukokonaisuus - Kokonaisarkkitehtuurimenetelmän hyödyntäminen käytännössä

Oppijan verkkopalvelukokonaisuus - Kokonaisarkkitehtuurimenetelmän hyödyntäminen käytännössä Oppijan verkkopalvelukokonaisuus - Kokonaisarkkitehtuurimenetelmän hyödyntäminen käytännössä Esitys Liikuntatiedon saavutettavuutta edistävä työryhmä 29.1.2013 Leena Kononen SADe-ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelut

Lisätiedot

Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu

Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu SVV- luentosarja 2015-2016 Ma= Korolainen, Pilvi Mansikkamäki, Ma= Saari Laki vapaasta sivistystyöstä (21.8.1998/632 ja 29.12.2009/1765) 1 Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova,

14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Oppisopimustoiminnan i i i ajankohtaiskatsaus k t 14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Henkilöstö 3 ½ koulutustarkastajaa 4 ½ koulutussihteeriä Toimipisteet Otavankatu 5A, Pori ja Satamakatu 17, Rauma Eniten

Lisätiedot

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII -

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus p Perus, ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutusta Yhteistyöoppilaitokset 17 kuntaa Valittavana yli 360 tutkintoa Tietopuolinen

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutukselle asetetut tavoitteet 18-64-vuotiaista vähintään 60 prosenttia osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen Aliedustettujen ryhmien osallistumisen kasvattaminen

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 11.2.2015 Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

OPPIJAN VERKKOPALVELU Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri Finlandia-talo 11.12.2012. Mikä muuttuu tai tulisi muuttua?

OPPIJAN VERKKOPALVELU Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri Finlandia-talo 11.12.2012. Mikä muuttuu tai tulisi muuttua? OPPIJAN VERKKOPALVELU Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri Finlandia-talo 11.12.2012 Mikä muuttuu tai tulisi muuttua? Jukka Söderdahl Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Nastataulusta kokonaisvaltaiseen

Lisätiedot

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Tavoite johdattaa opintojakson työskentelyyn nostaa esille ajankohtaisia koulutuspolitiikan tavoitteita tarkastella tvt:n opetuskäytön haasteita

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen rahoitus Olli Vuorinen Ammatillinen peruskoulutus tutkintoon johtava (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus) tutkintoon valmistava (näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä?

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Rita Asplund Aikuiskoulutus taantumassa? Kalevi Sorsa -säätiön Perjantaiyliopisto 28.8.2009 ETLA 1 Aikuiskoulutus eli erityisesti aikuisia varten järjestetty koulutus

Lisätiedot

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI

ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI Rahoitusmahdollisuudet mikroyrityksen sähköisen liiketoiminnan kehittämisessä Kuortanen 1.9.2009 Jarmo Kallio MIKROYRITYS Yritys joka työllistää alle 10 työntekijää

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953 YHTEENVETOA Vuoden 2014 lakimuutosten jälkeen vain vajaalla kolmanneksella työpaikoista ( %) on aloitettu henkilöstö-

Lisätiedot

SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO OPPISOPIMUSTOIMISTO. Ari Haapasaari

SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO OPPISOPIMUSTOIMISTO. Ari Haapasaari SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO OPPISOPIMUSTOIMISTO Ari Haapasaari MIKSI OPPISOPIMUSKOULUTUS? Oppisopimuskoulutus on yrittäjälle hyvä vaihtoehto kun haluat laajentaa tai päivittää omaa ammatillista

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Nuorten oppisopimuskoulutus Tarja Orellana, koulutustarkastaja p. 040 341 5189 tarja.orellana@jao.fi

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot

UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI

UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän merkitys yrityksille Hotel Arthur 30.3.2010 Suomen Yrittäjät johtaja Martti Pallari

Lisätiedot

Avoimien yliopistoopintojen

Avoimien yliopistoopintojen www.helsinki.fi/avoin Avoimien yliopistoopintojen kysyntä Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla 2011 Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla hankkeen lähtökohta ja tausta avointen yliopisto-opintojen

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Yhteinen tahtotila oppilaat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa teknologia on läsnä

Lisätiedot

Opintososiaaliset edut

Opintososiaaliset edut Opintososiaaliset edut Miten rahoitan opiskeluni? Miten rahoitan kouluttautumiseni? Omaehtoinen koulutus Oppisopimuskoulutus Työvoimakoulutus - Kelan opintotuki - Aikuiskoulutustuki - Työttömyysetuus opintoihin

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen ajankohtaisia asioita

Aikuiskoulutuksen ajankohtaisia asioita Aikuiskoulutuksen ajankohtaisia asioita Hakeutujan palveluiden ajankohtaispäivä, 7.9.2012, Helsinki Congress Paasitornissa Neuvotteleva virkamies, Ulla-Jill Karlsson Aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö Aikuiskoulutuspolitiikan

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

OHJEITA LOMAKKEEN TÄYTTÄMISEEN

OHJEITA LOMAKKEEN TÄYTTÄMISEEN OHJEITA LOMAKKEEN TÄYTTÄMISEEN Tässä tutkimuksessa kerättäviä tietoja yrityksestä ja vuonna 2015 järjestetystä koulutuksesta on raportoitu yleensä mm. yrityksen tilinpäätöksen yhteydessä, henkilöstökertomuksessa

Lisätiedot

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Torsti Hyyryläinen & Vesa Rouhiainen & Eeva Uusitalo Rural Studies -yliopistoverkoston 10-vuotisjuhlaseminaari Helsingin yliopiston Runeberg-sali

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Työelämän ja koulutuksen välinen yhteistyö Islannissa. Ingibjörg E. Guðmundsdóttir, johtaja Työelämän koulutuskeskus FA

Työelämän ja koulutuksen välinen yhteistyö Islannissa. Ingibjörg E. Guðmundsdóttir, johtaja Työelämän koulutuskeskus FA Työelämän ja koulutuksen välinen yhteistyö Islannissa Ingibjörg E. Guðmundsdóttir, johtaja Työelämän koulutuskeskus FA 1 Elinkeinoelämästä lähtenyt aloite Työmarkkinasopimus vuonna 2001 Ammattiliittojen

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Hollola 13.2.2015 Kari Sartamo 18.2.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka

Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka Maahanmuuttajien työllisyydellä ja osallisuudella hyvinvointia 24.10.2013 Sannasirkku Autio 25.10.2013 Sannasirkku Autio

Lisätiedot

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 Yrittäjyys tilastojen takana Lähde: Suomen Yrittäjät ry Suomessa on noin 270 000 yritystä Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin

Lisätiedot

Varsinais-Suomen aikuiskoulutusmittarit. Pirkko Kuhmonen 19.10.2011

Varsinais-Suomen aikuiskoulutusmittarit. Pirkko Kuhmonen 19.10.2011 Varsinais-Suomen aikuiskoulutusmittarit Pirkko Kuhmonen 19.10.2011 1 Mittarit virtauma (kuinka monta opiskelijaa on osallistunut vuoden aikana koulutukseen) sukupuoli: miesten ja naisten osuus virtaumasta

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen. Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus

Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen. Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus Näyttötutkinnot laadunhallintajärjestelmänä Rahoittajat Koulutuksen järjestäjät, yhteisöt

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012

Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 3.2.2009 2 1 JOHDANTO Avoimen yliopisto-opetuksen valtakunnallinen strategia vuosille 2009 2012 laadittiin avoimien yliopistojen yhteistyönä

Lisätiedot

KOULUTUSRAHASTO 2012. Saana Siekkinen

KOULUTUSRAHASTO 2012. Saana Siekkinen KOULUTUSRAHASTO 2012 Saana Siekkinen 1 lyhyesti Omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen osallistuva aikuisopiskelija, joka on työ- tai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä ja joka on ollut työelämässä

Lisätiedot

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas 12.2.2013 Päijät-Hämeen koulutuskonserni Päijät-Hämeen koulutuskonserni

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot