Yhdistelmätekniikan käyttö pinnan läheisten vikojen ultraäänitestauksessa ulkopinnalta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhdistelmätekniikan käyttö pinnan läheisten vikojen ultraäänitestauksessa ulkopinnalta"

Transkriptio

1 STUK-YTO-TR 70 Yhdistelmätekniikan käyttö pinnan läheisten vikojen ultraäänitestauksessa ulkopinnalta Pauli Särkiniemi, Pentti Kauppinen HEINÄKUU 1994

2 STUK-YTO-TR 70 HEINÄKUU 1994 Yhdistelmätekniikan käyttö pinnan läheisten vikojen ultraäänitestauksessa ulkopinnalta Pauli Särkiniemi, Pentti Kauppinen Valtion teknillinen tutkimuskeskus Valmistustekniikka Tutkimuksen johto Säteilyturvakeskuksessa Olavi Valkeajärvi Tutkimus on tehty Säteilyturvakeskuksen tilauksesta. SÄTEILYTURVAKESKUS PL 14, HELSINKI Puh. (90)

3 ISBN ISSN Painatuskeskus Oy Helsinki 1994

4 STUK-YTO-TR 70 SÄTEILYTURVAKESKUS SÄRKINIEMI. Pauli, KAUPPINEN. Pentti (VTT). YhdistelmOtekniikan käyttö pinnan läheisten vikojen ultraäänitestauksessa ulkopinnalta. STUK-YTO-TR 70. Helsinki s. ISBN ISSN Avainsanat: määräaikaistarkastukset, rikkomattomat testaukset, ultraäänitestaus, ultraäänitekniikat, ultraäänitekniikkojen yhdistäminen, pinnoitteenalaiset viat TIIVISTELMÄ Ultraäänilaitteiden ja tekniikoiden nimikkeistö on hyvin laaja. Toisaalta lähes kaikki tekniikat perustuvat samojen suureiden mittaamiseen. Tässä raportissa on selvitetty, miten eri tekniikoita voidaan käyttää yhdessä mahdollisimman tehokkaasti, välttyä päällekkäisiltä mittauksilta ja yhdistää eri mittausmenetelmien parhaat ominaisuudet toisiaan täydentäväksi, luotettavan tarkastustuloksen antavaksi kokonaisuudeksi. Tämä raportti käsittelee reaktoripaineastian sisäpinnan pincoitteenalaisien vikojen ja ulkopinnan läheisyydessä olevien vikoja havaitsemista ulkopinnalta. 3

5 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-YTO-TR 70 SÄRKINIEMI, Pauli. KAUPPINEN, Pentti (Technical Research Center offinland). Use ofcomt Jied ultrasonic techniques in testing of under claddingflawsfix>mthe outside. STUK-YTO-TR 70. Helsinki p. ISBN 95M ISSN Keywords: inservice inspections, nondestructive tests, ultrasonic testing, ultrasonic techniques, combined ultrasonic techniques, undercladding flaws ABSTRACT The scope of different methodologies and terms used in ultrasonic inspections is very wide. On the other hand, almost all the techniques are based on the measurement of same parameters. In mis study the possibilities to combine the advantages of different techniques are surveyed in order to establish an effective inspection technique producing reliable results. 4

6 STUK-YTO-TR 70 SÄTEILYTURVAKESKUS ALKUSANAT Tämä selvitystyö ja siihen liittyvät kokeet on tehty VTT:n metallilaboratoriossa Säteilyturvakeskuksen rahoituksella. Työn valvojana on toiminut ylitarkastaja Olavi Valkeajärvi Säteilyturvakeskuksesta.

7 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-YTO-TR 70 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ Sivu ABSTRACT ALKUSANAT 1 JOHDANTO 7 2 ULTRAAANITEKNUKOIDEN TARKASTELU Normaaliluotaintekniikka TOFD-tekniikka Synteettisen aukon fokusointitekniikka Varjostustekniikka 12 3 YHDISTELMÄTEKNIIKAT Pinnoitteenalaiset viat Ulkopinnan viat Yhdistelmätekniikka 14 4 KOKEET YHDISTELMÄTEKNIIKAN KÄYTÖSTÄ Koekappaleet Pahin mahdollinen vika Luotauspintaan avautuvat ja pinnanläheiset viat 17 5 MITTAUSTULOKSET 18 6 YHTEENVETO 23 KIRJALLISUUSLUETTELO 24 6

8 STUK-YTO-TR 70 SÄTEILYTURVAKESKUS 1 JOHDANTO Ultraäänitarkastuksen teknisten sovellusten kehityksessä voidaan viime vuosikymmenellä havaita seuraavia piirteitä. Kansainvälisen PISCluotctavuustutkimuksen tulosten perusteella todettiin, että tarkastusten luotettavuuden parantamiseksi on tulosten taltioinnissa käytettävää kirjaamisrajaa aiennettava, mikä johtaa kirjattavan tiedon määrän eksponentiaaliseen kasvuun. Tulosten taltiointia helpottaa tietotekniikan kehitys, joka myös mahdollistaa ultraäänitarkastuksen tulosten visualisoinnin helpommin ymmärrettävään muotoon. Tietotekniikka soveltuu erityisesti mekanisoituihin tarkastuksiin, jona ovat etenkin ydinvoimalaitoksissa koko ajan yleistyneet. Vikojen kriittisyyden arviointi murtumismekaniikkaa käyttäen asettaa vian koon mittauksen tarkkuudelle uusia vaatimuksia. Ydinvoimalaitoksissa ultraäänitarkastusta käytetään yleisesti myös vaikeasti tarkastettaviin materiaaleihin, kuten austeniittisiin hitseihin ja hitsattuihin pinnoitteisiin, mikä asettaa uusia haasteita tarkastustekniikan kehittämiselle. Edellä kuvattu kehitys on johtanut siihen, että tutkiriuslaitoksissa on eri puolilla maailmaa kehitetty suuri määrä laitteita, joita tarkastuspalveiuiden käyttäjien on vaikea hallita jo laitteisiin liittyvän kirjavan terminologian takia. Ongelmaa kuvaa mm. se, että amerikkalainen Electric Power Research Institute on julkaissut raportin (EPRJ 1987), jossa voimayhtiöitä opastetaan kehittyneiden ultraäänitekniikoiden ja laitteiden nimikkeistöön ja periaatteisiin. Toisaalta sekä tavanorraiset että kehittyneet ultraäänitekniikat mittaavat lähes poikkeuksetta samoja suureita: kaiun korkeutta, äänitietä ja luotaimen paikkaa. Esimerkiksi akustisessa holografiassa sensijaan mitattiin palaavan kaiun vaihetta aiemmin yhdellä taajuudella, jolloin viasta ei saatu äänitien suuntaista tietoa. Menetelmä ei saavuttanut suosiota ja niin kehitettiinkin usealla taajuudella toimiva laajakaistaholografla (Mofar 1991), joka antaa viasta myös syvyyssuuntaisen tiedon ia samalla täydellisen sivukuvan eli B-kuvan. Tämä tutkimus käsittelee pinnoitteen alaisten vikojen havaitsemista ja koon ja paikan arviointia ultraäänellä reaktoripaineastian ulkopuolelta. Lisäksi käsitellään lyhyesti ulkopinnassa ja sen läheisyydessä olevien vikojen havaitsemista ja koon arviomaa. Tavoitteena on löytää tehokkaimmat tekniikat ja etsiä ratkaisu eri tekniikoiden käyttämiseen yhdessä. Erityisenä tavoitteena on yhdistää eri tekniikoiden parhaat puolet siten, että muodostuu toimintavarma ja luotettava kokonaisuus. Tutkimuksessa suoritettiin myös kokeita, joilla todettiin yhdistelmätekniikan toimiminen käytännössä. Tutkimuksessa on käytetty ns. pahimman mahdollisen vian tarkastehiperiaatetta. Pahimmalla vialla tarkoitetaan tässä tarkastelussa vikaa, jonka vuorovaikutus äänen kanssa tekee siitä mahdollisimman hankalasti havaittavan. Vian suuntaisuus on valittu siten, että vika heijastaa yleisesti käytettyjen luotainkulmien lähettämää ääntä joko samana tai muuttuneena aaltomuotona luotaimeen paluun kannalta epäedulliseen suuntaan. Vian suunta on valittu myös siten, että sen suuntafunktio ei ole kyllin laaja aiheuttamaan rekisteröitävää heijastusta luotaimeen. Lisäksi vian eri osat voivat lähettää kaikuja, jotka interferoivat toisiaan heikentävästi. Vian tasaisuudella ja tasomaisuudella pyritään minimoimaan sironnan ja fokusoinnin vaikutus kaikukorkeuden kasvuun. 7

9 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-YTO-TR 70 2 ULTRAÄÄNITEKNIIKOIDEN TARKASTELU Rakenteen eheyden tarkastus voidaan karkeasti jakaa kahteen vaiheeseen: vikojen havaitsemiseen ja niiden koon mittaukseen. Vikojen koon mittausmenetelmät voidaan edelleen jakaa kahleen ryhmään. Toiset perustuvat peiliheijastuksen tai läpäisyn tuottamaan kaikukorkeuteen ja toiset puolestaan vian äärilaitojen aiheuttamaan heijastukseen kuten diffraktioon. Jaolla on vaikutus mitattavien suureiden painoarvoon, mutta ei niiden määrään tai tarpeellisuuteen. Taulukossa I on esitetty yhteenveto tekniikoista, jotka soveltuvat paksuseinäisten pinnoitettujen rakenteiden testaukseen pinnoitteen vastaiselta puolelta. Mitattavista suureista käytetään taulukossa lyhenteitä A, L ja O saksalaisen ALOKtekniikan mukaan seuraavasti: A = Kaikukorkeus (Amplitude) L = Äänitie (Laufzeit) O = Luotaimen paikka (Ort). Useimpia taulukossa mainituista tekniikoista on käsitelty STUK:n aiemmassa tilaustutkimuksessa (Pitkänen ym. 1992). Myös määräaikaistarkastuksissa käytettäviä vikojen analysointitekniikotta on käsitelty aiemmin (Särkiniemi ym. 1990). Fokusoitujen luotaimien suunnittelua ja käyttöä ovat käsitelleet mm. Pitkänen (1987) ja Sillanpää (1990). SAFT-tefariikkaa ja akustista holografiaa on esitellyt mm. Lahdenperä (1987 ja 1984). Uusimpana tekniikkana on tullut mukaan kontaktiton ultraäänitestaus EMÄT (Lahdenperä & Pitkänen 1993). Seuraavissa kohdissa esitellään vielä ne tekniikat, jotka tavanomaisen kulmaluotauksen lisäksi ovat osoittautuneet tehokkaiksi sekä pinnoitteen alaisten että ulkopinnan vikojen etsinnässä ja koon määrityksessä. Samoin esitetään kaksi ratkaisua näiden tekniikoiden tehokkaaksi yhdistämiseksi käytännön tarkastuksissa. Taulukko I. Yhteenveto eri tekniikoissa mitattavista muuttujista. Tekniikka A L L(kärkäkaiku) 2. Kulmaluotaus 3. Tandem 4. Fokusoidut luotaimet 5. Kärkikaiku 6. TOFD-tekniikka 7. 6-tekniikka 8. Aaltomuodonmuutos 9. LLT-tekniikka 10. ALOK ll.saft 12. EMÄT 13. Varjostustekniikka - (*) taikomaa, että kaikukoikeu* ei ole mittauksen kannalta muuten oleellinen, kuin että»en pitää oua kohinatason yläpuolella. (x) (x) (x) (x) 8

10 STUK-YTO-TR 70 SÄTETLYTURVAKESKUS 2.1 NonnaalUuotaintekiuikka Normaali- eli O'-piuaitaisaaJtoiuotaiu on osoittautunut aikaisemmin suoritetuissa mittauksissa erittäin tehokkaaksi pinnoitteenalaisen särön kärjen ja pinnoitteen rajapinnan paikan mittaustekniikaksi (Pitkänen ym. 1992, kuva 1). Mittaukseen käytetään korkeaa taajuutta (5-10 MHz), joka parantaa mittauksissa saavutettavaa aksiaalista eli syvyyserotuskykyä ja voimistaa särön kärjestä diffraktoitunutta ja pinnoitteen rajapinnasta sironnutta kaikua. Korkeasta taajuudesu huolimatta saadaan riittävän voimakas pohjakaiku, mikä johtuu siitä, että korkeaa taajuutta käytettäessä kasvaa luotaimen lähikentän pituus ja äänikeilan maksimipaineen alue. Samoin luotaimien fokuspiste siirtyy lähemmäksi pinnoite/ perusaine rajapintaa. Tekniikan käyttöä rajoittaa useimmiten kärldkaiun matala signaalitaso. Särön kärki voi jäädä havaitsematta esim. kärjessä vallitsevan puristusjännityksen takia. Virheellinen mittaustulos voi aiheutua myös siitä, että särön mutkan tai pienen materiaalivian aiheuttama kaiku tullataan säröstä saatavaksi karkikaiuksi. Lisäksi normaaliluotaintekniikalla ei saada näy "»mää seinämän normaalin suuntaisen vian alakädestä. 2.2 TOFTKekniikka Time-of-Flight Diffraction-tekniikkaa on käsitelty yksityiskohtaisesti useissa julkaisuissa (esim. Särkiniemi 1987), joissa siitä on käytetty nimitystä kulkuaikatekniikka. Nimestä huolimatta mittaus suoritetaan käytännössä äänitien mittauksena. Tekniikan periaate mitattaessa pinnoitteenalaista säröä on esitetty kuvassa 2. Pinnoitteen tarkastuksessa pinnan läheisyydessä etenevää ns. lateraaliaaltoa ei käytetä mittauksessa hyväksi. Pinnoitteen alaisen vian tapauksessa ei särön kärkien etäisyyttä ulkopinnasta lasketa Pythagoraan teoreemalla, kuten tavallisesti. Vian korkeus saadaan erittäin tarkasti vertaamalla kärkien kaikuja pohjakaikuun ja pinnoitteen rajapinnan sirontaan. Tarkka mittaus edellyttää.nekanisoitua laitteistoa, jolla taataan anturien tarkka ja vakaa sijainti toisiinsa nähden. / i n. 20 db! a b v^ tn T AHui ja onvcxmuncci * W sw Kuva 1. Normaaliluotaimentäyttöpinnoitteenalaisen vian mitoitukseen Kuva 2. TOFD-tekniikan soveltaminen pinnoitteen alaisille vioille. Tekniikan rajoitukset ovat samat kuin normaaliluotaustekniikassa ts. matala signaalitaso ja kaikujen tulkintavaikeudet. Luotainjärjestely vaatii lisäksi hyvän luoksepäästävyyden kohteeseen. Käytännön tarkastuksissa hitsikuvun on yleensä oltava hiottu ja kohteen molemmin puolin tarvitaan paljon vapaata tilaa. 2.3 Synteettisen aukon fokusointitekniikka Synteettisen Apertuurin (aukon) Fokusointitekniikassa eli SAFT:ssa käytetään tavanomaista luotainta ja fokusointi suoritetaan numeerisesti. Mittausdatan käsittelyyn käytettävä laskenta-algoritmi ontyöläseikä datan käsittelyä 9

11 TUK-YTO-TR 70. ' ' ^_! i \ \ \ \ - x. / n.. ' \ N \ Im 4. TehoUisen pyyhkäisyaukon eä apenuurin pituus. qggkr* " ""' '" Kuva 3. SAFT.-n periaate. Keilan leveys mitattuna pääktilan ja ensimmäisen srvukeilan väliin voidaan laskea avaiinimiskulman kaavan(2) avulla (Krautkrämer J. u. H., 1975) suoriteta reaaliajassa vaan mittaustapahtuman jälkeen. Laskenta-algoritmin käyttöä kutsutaan näyttämien rekonstruoinniksi. SAFT:n periaatetta havainnollistaa kuva 3 (Kauppinen ym. 1993). SAFTilla on perinteisiin tekniikoihin verrattuna kaksi tärkeää etua: hyvä sivuttais- eli lateraalinen erotuskyky ja mahdollisuus signaali-kohinasuhteen parantamiseen. Laskemalla peräkkäisistä mittauspisteistä saadut Ä-kuvat yhteen ja muodostettaessa lopullista kuvaa näyttämästä suoritetaan ns. avaruuskeskiarvoistus, joka johtaa signaali-kohinasuhteen paranemiseen. Useissa julkaisuissa (esim. Wustenberg & Erhard 1980) sivuttainen eli lateraalinen erotuskyvyn r, määritellään kaavan (1) mukaisesti. jossa A. on aallonpituus, S heijastajan etäisyys äänitietä pitkin mitattuna ja L pyyhkäisyaukon (apertuuri) pituus eli luotaimen kulkrma matca. Sivuttaiserotuskyvyn parantaminen pyyhkäisyaukon pituutta kasvattamalla on rajoitettu, sillä aukon pituuden kasvattaminen äänikeilan vaikutusalaa suuremmaksi ei lisää mittauksessa hyödynnettävää tietoa. Pienille vioille, joilla sivuttsiserotuskyky on kriittinen, optimaalinen aukon pituus on sama kuin äänikeilan leveys heijastajan etäisyydellä (kuva 4). jossa D on kiteen halkaisija. Kerroiii 1,2 voidaan yksinkertaisuuden vuoksi korvata kertoimella 1. Tällöinkin äänen paine on pudonnut 60 db ja on alle 1/1000 inaksimiarvosa. Jos keilan leveys merkitään yhtä suureksi kuin tehollisen pyyhkäisyaukon pituus saadaan kaavaa (2) käyttämällä Kun kaava (3) sijoitetaan kaavaan (1), saadazn sivuttaiserotuskyvyksi yleisesti tunnettu T-\D (4) SAFT:lla saadaan parannettua sivuttaista erotuskykyä vasa kun SAFTlla laskettu erotuskyky on pienempi kuin luotaimen oma erotuskyky eli keilan leveys, joten voidaan kirjoittaa ',<*- (5) Kaavoista (3) - (S) voidaan laskea, millä heijastajan etäisyydellä tämä on voimassa. Sijoittamalla kaavat (3) ja (4) kaavaan (S) ja jakamalla molemmat puolet lähikentän pituudella saadaan S>N (6) jossa N on lähikentän pituus. 10

12 STUK-YTO-TR 70 SÄTEILYTURVAKESKUS Kmv* 5. Suuntakulman vahtaa tehollisen auton pituuteen. SAFT-tekniikka toimii täten perinteisiä tekniikoita paremmin vain luotaimen kankokenässä. Linssifokusoiduilla luotaimilla voidaan myös parantaa sivuttaiserotuskykyä, mutta fokusoinnin on tapahduttava lähikentässä. Etenkin paksuissa aineissa, joissa ääntiet ovat pidät Bhikmtän pituutta on tämän takia kasvatettava. Käytännössä umä toteutetaan ykeoä kasvattamalla kiteen kokoa, jolloin myös luotaimen koko kasvaa. Linssifokusoitujen luotaimien suuri koko onkin usein tärkein niiden käyttöä rajoittava tekijä. Tehollisen aukon pituuteen vaikuttaa keilan leveyden lisäksi myös suuntakulma (kuva S). Tehollisen aukon pituus kulnuluotaimelle, jonka suuntakulma on p saadaan kaavasta 1=2 Dco* p (7) Kmm t. Leveä elementti (a > b). Läisykujan sramuintn nutia laskettaessa optunaalisen aukon kokoa. SAFT:n käyttöön liittyy kolme keskeistä periaatetta: mitattavan heijastajan täytyy olla luotaimen kaukokenfesssa shruttaiserotuskyky (-algoritmilla laskettu keilan halkaisija) on puolet kiteen halkaisijasta tai sivun pituudesta Kulman suurentaminen pidentää aukkoa ja parantaa täten sgnaati-kohinasuhdvtta. Luotaimen pyyhkäisypinnan suuntainen erotuskyky kuitenkin heikkenee. Leosfi (8) Jos kide on suorakjmainen, voidaan edellä olevia kaavoja käyttää korvaamalb halkaisija D kiteen sivun pituudella s. Edellä esitetyt kaavat pätevät tarkasteltaessa pientä yksittäistä vikaa. Jos vika tai vika-alue on suuri, on keilan halkaisijaan lisättävä vian pyyh- * ägnaali-lcoinnasuhteen parantamiseksi (avaruuskeskiarvoistus) tehollisen pyyhkäisyaukon tulisi olla mahdollisimman pitkä. Ainoa tekijä, jolla kaikkia kolmea edellä mainittua kohtu voidaan parantaa on kiteen koon pienentäminen, mikä merkitsee kuitenkin luotaimen tehon menetystä. Eräs tapa r?tkaista tämä ongelma on käyttää suorakulmaista kid ttä, jonka sivun pituus pyyhkäisylinjan suunnassa on pieni, muna pyyhkäisylinjan normaalin suunnassa suuri (kuva 6). Tällöin kiteen tehollinen pinta-ala onriittävänsuuri ja fokuspiste leveyssuunnassa, jossa sivuttainen erotuskyky ei ole ongelmana, lähellä heijastajaa. 11

13 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-YTO-TR Varjostustekniikka Varjostustekniikalla tarkoitetaan kahden vastakkain asetetun kulmaluotaimen järjestelyä, jossa toinen luotain lähettää ääntä toiseen vastaanottavaan luotaimeen. Luotaimien väliih tuleva vika varjostaa lähetettyä äänikeilaa jolloin vastaanotettu kaiku pienenee. Pinnoitteenalaisia vikoja etsittäessä mittauksessa käytetään hyväksi sekä pohjakaikua että pinnoitteen rajapinnasta siroavaa kaikua, joita molempia luotaimien väliin tuleva vika varjostaa (kuva 7). Varjostustekniikka on läpäisymenetelmä eikä näin ollen ole kovin tarkka koon mittauksessa. Sillä on kuitenkin etuja, joita voidaan käyttää hyväksi yhdi. elmätekniikassa. Varjostustekniikalla voidaan havaita suuria tasomaisia seinämän normaalin suuntaisia vikoja, jotka esimerkiksi kulmaluctauksessa voivat jäädä havaitsematta. Tekniikalla voidaan myös selvittää onko suuren näyttämän aiheuttama vika yhtenäinen vai muodostuuko se kahdesta erilliseltä viasta. Varjostustekniikka ei ole herkkä vikojen muodolle ja suuntaisuudelle. Vikojen kallistuskulma ja sivuttaiskulma (kts. kuvat 10 ja 11, s. 15) voivat olla kymmeniä asteita samanaikaisesti ja silti viat tulevat havaituiksi. Vertaamalla varjostusten voimakkuutta keskenään saadaan tietoa vian suunnasta. Vertaamalla varjostuskohtien paikkoja voidaan myös selvittää vian ja pinnan välisen kannaksen suuruus. Varjostustekniikkaa voidaan käyttää myös ulkopinnan vikojen havaitsemiseen samanaikaisesti tavanomaisen kulmaluotauksen kanssa (kuva 8). Tämä toteutetaan siten, että kaksi suurikulmaista pitkittäisaaltoluotainta asetetaan vastakkain koekappaleen pinnalle ehjäksi tunnettuun kohtaan. Toisen luotaimen lähettämä ääni kulkee pinnan välittömässä läheisyydessä lateraaliaaltona, joka havaitaan vastaanotinluotaimella. Jos pinnassa on esim. särö, se aiheuttaa vastaanotetun kaiun pienenemisen tai katoamisen. 12

14 STUK-YTO-TR 70 SÄTEILYTURVAKESKUS Kuva 8. Varjostustekniikka kytkentäpinnan vioille. 13

15 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-YTO TR 70 3 YHDISTELMATEKNIIKAT 3.1 Pinnoitteenalaiset viat 3.2 Ulkopinnan viat Kuvien 2 (s. 9) ja 7 (s. 13) luotainjärjestelyllä ja käyttämällä useampaa kanavaa ja riittävän monipuolista tietojenkeruujärjestelmäa voidaan oteuttaa samanaikaisesti seuraavat tekniikat: kulmaluotaus käyttämällä lähettävää luotainta pulssi-kaikutekniikalla kärkikaikutekniikka edellisen kohdan järjestelyllä kulkuaikatekniikka (TOFD) suoraan mittausdatasta S.iFTrekonstruoimalla mittausdatasta varjostustekniikka läpäisyllä joko suoraan mittausdatasta tai rekonstruktiosta. Kuvan 8 (s. 13) järjestelyllä voidaan periaatteessa toteuttaa samat tekniikat kuin pinnoitteen alaisille vioille. Suurin ero on, että varjostustekniikassa käytetään tällöin hyväksi lateraaliaaltoa. 3.3 Yhdisteunätekniikka Sisäpinnan eli pinnoitteenalaisten vikojen ja ulkopinnan vikojen tarkastus voidaan suorittaa yhtäaikaa (kuva 9). Lähes kaikki standardit kuten esimerkiksi ASME vaativat tarkastuksen neljässä hitsiin nähden 90 toisistaan poikkeavassa suunnassa. Tämä on toteutettavissa lisäämällä kuvan 9 asetelmaan ristikkäin sijaitseva neljän luotaimen vastaava asetelma. Kuva 9. Yhdistelmätekniikka yhdessä tasossa esitettynä. 14

16 STUK-YTO-TR 70 SÄTEILYTURVAKESKUS 4 KOKEET YHDISTELMÄTEKNIIKAN KÄYTÖSTÄ 4.1 Koekappaleet Aikaisemmin suoritetuissa kokeissa koekappaleiden viat ovat olleet seinämän normaalitason suuntaisia ja kohtisuorassa kulmaluotaimen äänikeilaan nähden. Nyt suoritetuissa kokeissa on yhdistelmätekniikan toimivuutta selvitetty muuttamalla vikojen suuntaisuutta tarkastustekniikan kannalta mahdollisimman epäedulliseksi. Vian poikkeamaa pinnan normaalin suunnasta kutsutaan kallistuskulmaksi (tilt angle, kuva 10), joka vastaa esimerkiksi liitosvirhettä tai vinoa säröä. Vian poikkeamaa hitsin pituussuunnasta nimitetään sivuttaiskulmaksi (skew angle, kuva 11). Koemittauksissa sivuttaiskulma muodostetaan suuntaamalla äänikeila vikaan nähden vinosti. Yhdistelmätekniikan toimivuutta etsittäessä pinnoitteen alaisia vikoja kokeiltiin kappaleella PSl, jossa oli ruostumaton pinnoite (kuva 12). Pinnoitteen alla perusaineessa oli kaksi vikaa. Toinen vioista oli 3 mm korkea seinämän normaalin suuntainen väsytyssärö ja toinen 15 seinämän normaalin suunnasta poikkeava 3 mm korkea kipinätyöstetty tasomainen vika. 4.2 Pahin mahdollinen vika Pinnan normaaliin nähden 15 kallistunutta vikaa on tarkasteltu tarkastustekniikan kannalta pahimpana mahdouifna vikana. Vian kallistuskulma 15 on valittu siten, että tavanomaisilla 45 - ja 60 -kulmah äimillä luodattaessa syntyy joko voimakas aaltomuodonmuutos tai heijastuva ääni suuntautuu luotaimeen paluun kannalta epäedullisesti. Nämä ilmiöt voivat käytännössä tapahtua samanaikaisesti. Vian heijastaman aallon äänenpaineen avaruusjakauma (vian suuntafunktio) aiheuttaa kaiun, joka juuri saattaa ylittää ASME:n mukaisen rekisteröimisrajan (20% DAC), mutta epäedullisissa olosuhteissa jää rekisteröimättä. Edellä mainitut ilmiöt tapahtuvat myös 0 -pitkittäisaaltoluotaimella luodattaessa. Lisäksi 60 -luotaimella särön kärkien kaiut suo- r 1 j 3 Särö """^ i Särö\ 0/r i!^ Kuva 10. Kallistuskulma. Kuva 11. Sivuttaiskulma. PSW10 15

17 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-YTO TR 70 Kuva 12. Pinnoitteen alaiset viat kappaleessa PS 1. ( ) \ * ) V \ V^Si^/ 3/ / V PS9430 Kuva 13. Pahin mahdollinen vika. 16

18 STUK-YTO-TR 70 SÄTEILYTURVAKESKUS _ (D Vika n:o , Z 1,5 3 5,5 8,5 D 6,7 5,8 7,4 9,9 30* 45* 60' 75* PS9430 Kuva 14. Ulkopinnan vikojen tutkimuksessa käytetty kappale nro 20. rassa heijastuksessa inteneroivat kumoten toisiaan. Vian tasaiset pinnat eivät myöskään sirota ääntä, mikä parantaisi vian havaittavuutta. Vian kärjistä difrraktoituneen aallon painejakaumaa ei ole otettu huomioon, koska paine missä tahansa suunnassa jää alle ASME:n rekisteröimisrajan. Kuvan 13 numeroin ja merkiten tulevan ja palaavan äänitien numerot mainitussa järjestyksessä äänikeilan vuorovaikutus vian kanssa voi tavanomaisella pulssi-kaikutekniikalla tapahtua teitä 11, 12, 22 ja 21 ja vian toiselta puolen 33, 34, 44 ja 43. Esimerkiksi 45 poikdttaisaaltoluotaimesta tietä 1 tuleva aalto törmää vikaan 30 kulmassa, jolloin aalto muuttuu lähes kokonaan pitlrittäisaalloksi eikä palaa luotaimeen. Vastaavasti esimerkiksi ääni tietä 15 heijastuvan äänen painejakaumaa ei oleriittävänlaaja, jota tietä 11 luotaimeen palaava ääni aiheuttaisi rekisteröitävän kaiun. Pahimman tapauksen vika ei minkään edellä esitetyn äänitien kautta aiheuta ASME:n rekisteröintirajan ylittävää kaikua. 4.3 Luotauspintaan avautuvat ja pinnanläheiset viat Ulkopinnan eli tässä tapauksessa kytkentäpinnan läheisyydessä olevia tai pintaan avautuvia vikoja tutkitaan nykyisin suurikulmaisilla pitkittäisaaltoluotaimilla rutiininomaisesti. Kalibrointi suoritetaan kuitenkin aina äänikeila kohtisuoraan suunnattuna seinämän normaalitasossa oleviin uriin. Ulkopinnan vikojen kallistus- ja sivuttaiskulman vaikutusta yhdistelmätekniikan käyttöön tutkittiin kuvan 14 mukaisella kappaleella numero 20. Se sisältää eri syvyisiä eri kulmaan kallistettuja vikoja. 17

19 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-YTO-TR 70 5 MITTAUSTULOKSET Mittausten tavoitteena oli mitoittaa vika ASME Code Section I mukaan (ASME I, 1992 Edition). Mitoitus suoritetaan IWA-3000 mukaan. Vika kehystetään suorakulmiolla pääjännirystasossa (kuva IS). Pimavian oleellisia mittoja ovat vian korkeus a ja pituus 1 sekä kannas S, joka määrää a:n laskemistavan samoin kuin vian luokittelun pintaviaksi. Pinnoitteen paksuutta ei oteta laskennassa huomioon. Vian korkeussuuntaiset mitat a ja S mitataan pääjännitystason normaalin suunnassa, joten kallistuskulmaa ei huomioida mitoituksessa. Kallistuskulma vaikuttaakin ratkaisevasti nimenomaan vian havaittavuuteen, kuten pahimman mahdollisen vian tarkastelu osoitti. Sen sijaan sivuttaiskulma otetaan huomioon mitoituksessa siten, että vika projisoidaan pääjännityksen normaalitasoon ja mitoitetaan ko. tasossa. Jos vika ei ole IWB-350O mukaan hyväksyttävä, sille suoritetaan IWB-3600 mukainen laskennallinen analyysi. Silloin pinnoitteessa oleva vian osa otetaan huomioon lukuun ottamatta tapausta, jolloin vika sijaitsee kokonaan pinnoitteessa (luokka 1, kuva 16). Eräitä yksinkertaisia ja tehokkaita teknikoita, kuten 0 -piuattäisaaltoluotaus, kulmaluotaus ja kärkikaikutekniikka on käsitelty aiemmissa julkaisuissa perusteellisesti. Siksi tehdyissä mittauksissa keskityttiin pinnoitteen alaisten vikojen osalta yhdistelmään TOFD SAFTja varjostustekniikka. Ulkopinnan osalta keskityttiin lähinnä vain selvittämään lateraaliaallon varjostuksen täydentävää vaikutusta. Kappaleesta PS1 mitattiin yhdistelmätekniikalla sekä normaalin suuntainen 3 mm korkea väsytyssäni että 15 kallistuskulmassa oleva 3 mm korkea pahimman tapauksen vika. Kuvassa 17 on esitetty 45'-luotaimella väsytyssäröstä saatu raakadata. Kuvassa näkyy heikko kärltikaiku noin 3 mm:n etäisyydellä rajapinnan aiheuttamasta kohinasta. Pohjakaiun varjostusalueet ovat havaittavissa oikeissa paikoissa, ts. niiden välinen etäi - syys on 2/2 x pinnoitteen paksuus. Kuva 18 esittää saman vian SAFT-rekonstruktion, jossa särön varjostuskohdat näkyvät jälleen lasketulla etäisyydellä toisistaan ja niiden välissä on havaittavissa kohta, jossa pohjakaiku tulee kannaksen kautta särön ali. Kuvan vinous johtuu siitä, että VTT:n käyttämä PCSAFT-algoritmi ei ole tarkoitettu käytettäväksi kahden luotaimen mittausjärjestelyssä, vaan algoritmi laskee rekonstruktion yhdelle luotaimelle. Kuva 15. Vian mitoitus fwa-3000:n mukaan. 18

20 STUK-YTO-TR 70 SÄTEILYTURVAKESKUS LUOKKA 1 LUOKKA 2 Pinnoite Pinnoite 3 LUOKKA 3 y/ss//ss/s///////s///j ; Feniittinen te LUOKKA 4 y/////////s/////s/s//am ''. Feniittinen terä Pinnoita Pinnoite 2d LUOKKA 5 Luokille 3,4 ja 5: Jos S > 0,4 d, silloin a = d (pinnanalainen vika) Pinnoite S<0,4d,silloina = S + 2d (pintavika) Kuva 16. Vian mitoitus IWB-36O0:n mukaan analyyttista tarkastelua varten. Pahin mahdollinen vika, kallistuskulma 15, tutkittiin ensin tavanomaisella 45 - ja 60 kulmaluotauksella molemmilta puolilta. Vian antama kaiku oli erotettavissa pinnoitteen rajapinnasta siroavista kaiuista, mutta kohinasta erottuessaan ei ylittänyt ASME:n mukaista 20 % DAC-rajaa kummastakaan suunnasta luodattaessa. Sen jälkeen vikaa etsittiin yhdistelmätekniikalla. Koska vika on 0,3 mm leveä kipinätyöstetty rako, on kärkikaiku selvästi tunnistettavissa raakadatasta (kuva 19). Kärkikaiun ja rajapintakaiun läheisyys johtuu siitä, että käytetyn anturin aksiaalinen erotuskyky (= pulssin pituus) on noin 3 mm eli sama kuin vian korkeus. Kärkikaiun kohdalla rajapintakaiku vaimenee vian varjostuksen seurauksena. Vian suuntaisuuden aiheuttama pohjakaiun toispuoleinen varjostuminen ja oikea etäisyys ovat myös selvästi havaittavissa. SAFT-rekonstruktiossa raakadatassa selkeästi näkyvä kärkikaiku peittyy häiriökaikuun. Toispuoleinen pohjakaiun vaimeneminen on kuitenkin havaittavissa (kuva 20). Ulkopinnan vikojen osalta keskityttiin tutkimaan lähinnä vain lateraaliaallon varjostuksen täydentävää vaikutusta vikojen havaittavuuteen suurikulmaisten pitkittäisaaltokulmaluotainten normaalin tarkastuksen yhteydessä. Koekappaleen numero 20 viat tutkittiin ensin kulma luotauksella 70 TRL 2 KfHz-luotaimelia, jonka fokusetäisyys oli 35 mm. Lähes kaikki viat havaittiin toiselta puolelta, mutta jo roin 10 sivuttaiskulma pudotti kaiun kohinatasolle. Sitten kytkettiin kaksi edellä mainittua luotainta vastakkain ja säädettiin lateraaliaallon kaiku 80 %:iin pystyasteikon korkeudesta. Esimerkiksi valittiin vika numero 2, 19

21 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-YTO-TR 70! frntfi^iiihimtf^g^h^fet" 1!!!;"'! IIP^HWSill - \~." ^LT~"I-'r^S-5 " - '-;.. ~ ^ -. - ~ Jff "^""^T^BBS^?^^"^ '" ' "--- _J^ Kärki -- Rajapinta ^-Sisäpinta D jfijakaij- variostjs Kuva 17. SAFT-raakadata kappaleen PSl väsyryssäröstä. Kuva 18. SAFT-rekonstruktio kappaleen PSl väsyryssäröstä. 20

22 STUK-YTC-TR 70 SÄTEILYTURVAKESKUS Poh.'aK.aiun var ; ostus Kuva 19. Pahimmasta mahdollisesta viasta taltioitu raakadata. li AMPL-LD; 1 ; ^\ I \-\ x i i i. M H '"'^^^^^^^^^^^^^^^^^P* 1 --._ ;.. ^s^... (S. ^ K^" \ \ v y y ij: ~ Kuva 20. SAFT-rekonstruktio pahimmasta mahdollisesta viasta. 21

23 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-YTO TR 70 joka on 3 mm korkea eli likimäärin ASME:n hyväksymisrajan korkuinen. Sen kallistuskulma <)> = 60 ja se ylitettiin luotauksessa = 45 sivuttaiskulmassa (kuva 21). Lateraaliaallon kaiku hävisi tällöin kokonaan. <[ PS94SD Kuva 21. Lateraaliaallon häviäminen kappaleessa nro

24 STUK-YTO-TR 70 SÄTEILYTURVAKESKUS 6 YHTEENVETO ASME IIWB-350O mukainen hyväksymisraja paineastian pintavialle on noin 2 % seinämän paksuudesta. Suomalaisten ydinvoimalaitosten paineastioissa hyväksyttävän pintavian korkeus on noin 3 mm. Aiemmin tehdyssä pinnoitteen alaisia vikoja koskevassa tutkimuksessa (Pitkänen ym. 1992) todettiin, että 3 mm korkea voimakkaasti ultraääntä vaimentavan pinnoitteen alainen vika ei ole havaittavissa millään yksittäisellä tekniikalla käytettäessä ASME:n mukaista reldsteröinurajaa (20 % DAC) ilman että pinnoitteen kohinaa tulee mukaan. Tutkimuksen perusteella suositeltiinkin tarkastuksessa käytettävän useita toisiaan täydentäviä tekniikoita. Tässä tutkimuksessa käytetty pahimman mahdollisen vian tarkastelu osoitti, että 3 mm korkea vikakaan ei välttämättä tule rekisteröidyksi tavanomaisilla vikojen etsintään käytetyillä ja 60 -kulmaluotaimilia. Useamman eri tekniikan yhteiskäyttöä on suositeltu aiemminkin jolloin on puhuttu esimerkiksi tarkastusten redundanssista. Eri tekniikat ja laitteet eroavat toisistaan valmistajien niistä käyttämien erilaisten nimikkeiden ja usein tarpeettomasti toisistaan poikkeavien mittaustapojen takia. Käytännössä niissä lähes aina mitataan kuitenkin samoja suureita: kaiun amplitudia, äänitietä ja luotaimen sijaintia. Tämän tutkimuksen tavoitteena on ollut osoittaa, että eri tekniikoita voidaan käyttää yhdstettyinä samanaikaisesti ja samoilla laitteilla. Valitsemalla monikanavalaitteisto ja sopiva tietojenkeruujärjestelmä saadaan yhdellä mittauksella havaitsemiseen, analysointiin ja koon arviointiin tarvittava tieto. Yhdistettävät tekniikat valitaan siten, että ne täydentävät toisiaan. Kokeellisessa tutkimuksessa käytettiin TOFD-, S AFT- ja varjostustekniikan yhdistelmää. Nämä tekniikat voitiin toteuttaa kahdella tavanomaisella luotaimella, yksikanavaisella digitaalisella ultraäänilaitteella ja PCSAFT-öedonkeruu- ja käsaelyjänesfclmällä. Niillä on toisiaan täydentäviä hyviä puolia, joilla ne "paikkaavat" toistensa heikkoja puolia. TOFD-tekniikka on erittäin tarkka, mutta sen sigmalitaso on matala, mikä voi johtaa kaikujen vaikeaan tulkintaan tai täydelliseen menetykseen. SAFT-tekniikka on melko tarkka ja parantaa signaalitasoa ja helpottaa esimerkiksi TOFD-kaikujen tulkintaa, mutta vaatii paljon muistia eikä toimi tosiajassa. Varjostustekniikka on epätarkka, mutta ei ole herkkä vian muodolle, suuntaisuudelle tai sijainnille. Kanavien ja luotaimien määrää lisäämällä voidaan em. yhdistelmään lisätä kulmaluofaus ja tehokkaaksi osoittautunut O 0 -pitlrittäisaaltoluotaus. Ybdistelmätekniikan soveltaminen käytännön tarkastuksiin johtaa eräisiin teknisiin ja taloudellisiin ratkaisuihin. Kohdassa 3.3 esitetty neljä pääsuuntaa kattava osittain keskenään "keskustelevien" luotainten asetelma vaatii tilaa enemmän kuin yksittäin toimivien luotainten asetelma. Suurilla tasopinnoilla kuten reaktoripaineastian sydänalueella se ei tuota ongelmia eikä tilan tarve ole yhtään sen suurempi kuin minkä esimerkiksi PISC-projektissa tarkaksi osoittautunut TOFDtekniikka vaatii. Yhdistelmätekniikan käyttäminen vaatii myös monikanavalaitteen, joka lähettää ja vastaanottaa ääntä siten, että kukin kaiku voidaan tunnistaa. Digitaaliset monikanavalaitteet kehittyneine mittausohjelmilleen ovat kalliita. Siksi niiden hankkimiselle on oltava vankat perusteet kuten esimerkiksi suuret turvallisuusriskit. Tutkimus osoitti, että eri tekniikoiden yhteensopivuudelle ei ole teknisiä esteitä. Yhteiskäytön vähäisyys johtuneekin pääasiassa eri laitevalmistajien perinteestä. Ultraäänilaitteiden teknisiä ominaisuuksia arvioitaessa onkin syytä kiinnittää enemmän huomiota laitteen yhteensopivuuteen erilaisiin mittausjärjestelmiin. 23

25 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-YTO-TR 70 KIRJALLISUUSLUETTELO ASME I. ASME Boiler & Pressure Vessel Code, Section I, Division 1. Rules for Inspection end Testing of Components of Light Water Cooied Plants. New York: American Society of Mechanical Engineering. July : 482 s. EPRI. Utility Guide to Advanced Ultrasonic Systems for Preservice and In-Service Inspections. EPRI NP-5086, Project , February. 1987: 106 s. Kauppinen P, Jeskanen H, Schmitz V. Analyse von Primärkreisventilen mittels PC-SAFT. DGZfP-Jahrestagung, Garnriscfa-Partenkirchen Berlin: Deutsche Gesellschan fur zerstörungsfreie Prufung. 1993: KrautkriLner, J. u. H. Werkstoffprufung mit Ultraschall. Berlin: Springer-Verlag Lahdenperä K. Akustinen holografia rikkomattomassa aineenkoetuksessa. Espoo: Valtion teknillinen tutkimuskeskus. VTT Tutkimuksia : 53 s. Lahdenperä K. Imaging of planar defects with LSAFT. Espoo: Valtion teknillinen tutkimuskeskus. VTT Tutkimuksia : 33 s. Lahdenperä K, Pitkänen J. Kontaktiton ultraääruluotaus. Espoo: Valtion teknillinen tutkimuskeskus. VTT Tiedotteita : 28 s. Mohr F. KWU-HOLO. Technical report, Siemens. 17. May 1991: 16 s. Pitkänen J. Fokusoitujen ultnämluotainten suunnittelu. Espoo: Valtion teknillinen tutkunuskeskus. VTT Tiedotteita : 39 s. Pitkänen J, Särkiniemi P, Jeskanen H Pinnoineenalaisien vikojen havaittavuus ultraäänitestauksessa. STUK-YTO-TR 39. Helsinki: Säteilyturvakeskus. 1992: 59 s. Sillanpää J Fokuserade sökare. Espoo: Valtion trknillhrn tutkimuskeskus, metallilaboratorio. VTT-METB-I : 10 s. Särkiniemi P. Vian koon mittaus kulkuaikamenetelmällä. Espoo: Valtion teknillinen tutkimuskeskus. VTT Tiedotteita : Särkiniemi P, Jeskanen H, Kauppinen P. Määräaikaistarkastuksissa ultraäänellä havaitun näyttämän käsittely ja koor mitaius. Espoo: Valäon teknillinen tutkimuskeskus. VTT Tiedotteita :43 s. + hitt. Wustenberg H, Erhard A. Development of ultrasonic techniques for sizing defects. Nondestructive examination in relation to structural integrity, Nichols, R. W. (ed.). London: Applied Science Publishers Ltd. 1980:

26 STUK-YTO-TR 70 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-YTO-TR-sarjan j isut STUK-YTO-TR 69 Kyrki-RajanrH R (VTT) Validation of die reactor code HE KAN. STUK-YTO-TR 68 Leskinen R. (RAMSE Coisuhmg) Testing and iiuinrnanre practices of die emergency cooling system of RBMK reactor plant. STUK-YTO-TR 67 Huhtanen R (VTT). Voimalaitoksen valvomon patasinailomti STUK-YTO-TR 66 Hufatanen R (VTT). Huonetilan numeerisen pakxnallin kehittäminen. STUK-YTO-TR 65 Suoianen V (VTT). Laskentamalli kesiumin ja strootmmin siirtymiselle kotieläintuotteisiin lyhytkestoisen laskeuman jälkeen. STUK-YTO-TR 64 Rossi J (VTT). Loppuraportti osallistumisesta OECD/NEA:n ja CEC:n organisoimaan kansainväliseen reaktorionneaomuuksien ympäristövaikutuksia laskevien ohjelmien vertailuun. STUK-YTO-TR 63 Wallin K, Rintamaa R, Valo M (VTT). Pienillä BivutussuavoiIla mitatun murtumissitkeyden pätevyys. STUK-YTO-TR 62 Sandberg J, Virolainen R. Comparison of die core damage probability by die SPSA computer program and by analytical methods - a simplified loss of ofnäte power. Validation of die SPSA program. STUK-YTO-TR 61 Holmberg J, Pulkkinen U. Regulatory decision making by decision analyses. STUK-YTO-TR 59 Okkonen T. A Synthesis of Hydrogen Behaviour in Severe Reactor Accidents. STUK-YTO-TR 58 Simola K, Hänninen S (VTT). Olkiluodon ydinvoimalaitoksen suojausautomaation laiteketjun vanheneminen. STUK-YTO-TR 57 Ikonen K (VTT). Murtumissitkeyden laskeminen pienen tarvutuspallan kokeesta. STUK-YTO-TR 56 Levai F, Desi S (University of 3udapest), Tarvainen M (STUK> Arit R (IAEA). Use of high energy gamma emission tomography for partial defect verification of spent fuel assemblies. Final report on die Task FIN A98 on #r Finnish Support Programme to IAEA Safeguards. STUK-YTO-TR 55 Tiina A (VTT), Kana K, Tarvainen M. SFAT geometry verification measurements at die TVO KPA-STORE. Interim report on Task FIN AS63 of die Finnish Support Programme to IAEA Safeguards. STUK-YTO-TR 54 Järvinen J, Mikkanen M (Ekono Oy). Kokemuksia ohjelmoitavan automaation luotettavuudesta. STUK-YTO-TR 53 Pulkkinen U (VTT). Ohjelmohuun automaatioon perustuvien turvallisuustoimintojen luotettavuusanalyysi. STUK-YTO-TR 52 Haapanen P, Maskunhtry M (VTT). Ohjelmoitavan automaation diversiteetnja testausvaatunukset. STUK-YTO-TR 51 N : ssilä M, Reunanen M, Vuori M (VTT). Ydinlaitosten varaventtiilien mäaräaikaistestaus. Perusteita, käytäntöjä ja vaatimuksia. STUK-YTO-TR 50 Barck H (VTT). Röntgenkuvien arkistoitavuus. STUK-YTO-TR 49 Sarkimo M (VTT). Akustinen emissio ydinvoimalaitoksen suojakuoren testauksessa. TSyddliscn listan STUK-YTO-TR-sarjan julkaisuista saa Säteilyturvakeskuksen kirjastosta, PL 14, HELSINKI 2i

27 ISBN ISSN Painatuskeskus Oy, Pikapaino Annankatu 44, Helsinki 1994

Suomen ydinvoimateollisuudessa sovellettava rikkomattomien määräaikaistarkastusten

Suomen ydinvoimateollisuudessa sovellettava rikkomattomien määräaikaistarkastusten 1 (5) Suomen ydinvoimateollisuudessa sovellettava rikkomattomien määräaikaistarkastusten pätevöintijärjestelmä Teknisen perustelun laatiminen 1 Tarkoitus... 2 2 Henkilöstö, vastuut... 2 3 Alustavan teknisen

Lisätiedot

KUUMAVALSSATUT TERÄSLEVYT JA -KELAT Ultraäänitarkastus

KUUMAVALSSATUT TERÄSLEVYT JA -KELAT Ultraäänitarkastus KUUMAVALSSATUT TERÄSLEVYT JA -KELAT Ultraäänitarkastus www.ruukki.fi Ruukki toimittaa kuumavalssattuja levyjä ultraäänitarkastettuina tai muiden, erikseen sovittavien vaatimusten mukaisesti. Ultraäänitarkastuksesta

Lisätiedot

Ilmakanaviston äänenvaimentimien (d=100-315 mm) huoneiden välisen ilmaääneneristävyyden määrittäminen

Ilmakanaviston äänenvaimentimien (d=100-315 mm) huoneiden välisen ilmaääneneristävyyden määrittäminen TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-02258-06 1 (2) Tilaaja IVK-Tuote Oy Helmintie 8-10 2 Jyväskylä Tilaus Tuomas Veijalainen, 9.1.2006 Yhteyshenkilö VTT:ssä VTT, Valtion teknillinen tutkimuskeskus Erikoistutkija

Lisätiedot

Ultraäänen kuvausartefaktat. UÄ-kuvantamisen perusoletukset. Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005

Ultraäänen kuvausartefaktat. UÄ-kuvantamisen perusoletukset. Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005 Ultraäänen kuvausartefaktat Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005 kaikissa radiologisissa kuvissa on artefaktoja UÄ:ssä artefaktat ovat kaikuja, jotka näkyvät kuvassa, mutta eivät vastaa sijainniltaan

Lisätiedot

PANK-2206. Menetelmä soveltuu ainoastaan kairasydännäytteille, joiden halkaisija on 32-62 mm.

PANK-2206. Menetelmä soveltuu ainoastaan kairasydännäytteille, joiden halkaisija on 32-62 mm. PANK-2206 KIVIAINES, PISTEKUORMITUSINDEKSI sivu 1/6 PANK Kiviainekset, lujuus- ja muoto-ominaisuudet PISTEKUORMITUSINDEKSI PANK-2206 PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA 1. MENETELMÄN TARKOITUS Hyväksytty: Korvaa

Lisätiedot

Ainettarikkomaton ultraäänitarkastus Johdatus perusteisiin

Ainettarikkomaton ultraäänitarkastus Johdatus perusteisiin Ainettarikkomaton ultraäänitarkastus Johdatus perusteisiin 2 Ainettarikkomaton ultraäänitarkastus Johdatus perusteisiin Michael Berke Sisältö Johdanto 4 1. Miksi ultraääntä ainettarikkomat-tomaan tarkastukseen

Lisätiedot

RAPORTTI ISOVERIN ERISTEIDEN RADIOTAAJUISTEN SIGNAALIEN VAIMENNUKSISTA

RAPORTTI ISOVERIN ERISTEIDEN RADIOTAAJUISTEN SIGNAALIEN VAIMENNUKSISTA RAPORTTI ISOVERIN ERISTEIDEN RADIOTAAJUISTEN SIGNAALIEN VAIMENNUKSISTA Tämä on mittaus mittauksista, joilla selvitettiin kolmen erilaisen eristemateriaalin aiheuttamia vaimennuksia matkapuhelinverkon taajuusalueilla.

Lisätiedot

Työn tavoitteita. 1 Teoriaa

Työn tavoitteita. 1 Teoriaa FYSP103 / K3 BRAGGIN DIFFRAKTIO Työn tavoitteita havainnollistaa röntgendiffraktion periaatetta konkreettisen laitteiston avulla ja kerrata luennoilla läpikäytyä teoriatietoa Röntgendiffraktio on tärkeä

Lisätiedot

Monipuolinen ja helppokäyttöinen PhaseArray ja TOFD tarkastuslaite

Monipuolinen ja helppokäyttöinen PhaseArray ja TOFD tarkastuslaite Monipuolinen ja helppokäyttöinen PhaseArray ja TOFD tarkastuslaite SyncScan on uusi, vuonna 2015 julkaistu SIUI:n valmistama ultraäänitarkastuslaite. SyncScan laitteessa yhdistyvät suorituskykyinen Vaiheistettu

Lisätiedot

Teollisten tarkastusten erikoismenetelmät - NDT. Inspecta Oy, Jouni Koivumäki

Teollisten tarkastusten erikoismenetelmät - NDT. Inspecta Oy, Jouni Koivumäki - NDT Putkistot GWT (Guided wave) o o Lähettää ultraääntä putken pituussuunnassa molempiin suuntiin, putken ulkoja sisäpinta ohjaavat aaltoa (guided wave) Muutos poikkipinta-alassa aiheuttaa heijastuksen,

Lisätiedot

SIIRTOMATRIISIN JA ÄÄNENERISTÄVYYDEN MITTAUS 1 JOHDANTO. Heikki Isomoisio 1, Jukka Tanttari 1, Esa Nousiainen 2, Ville Veijanen 2

SIIRTOMATRIISIN JA ÄÄNENERISTÄVYYDEN MITTAUS 1 JOHDANTO. Heikki Isomoisio 1, Jukka Tanttari 1, Esa Nousiainen 2, Ville Veijanen 2 Heikki Isomoisio 1, Jukka Tanttari 1, Esa Nousiainen 2, Ville Veijanen 2 1 Valtion teknillinen tutkimuskeskus PL 13, 3311 Tampere etunimi.sukunimi @ vtt.fi 2 Wärtsilä Finland Oy PL 252, 6511 Vaasa etunimi.sukunimi

Lisätiedot

Suuntaavuus ja vahvistus Aukkoantennien tapauksessa suuntaavuus saadaan m uotoon (luku 7.3.1 ) E a 2 ds

Suuntaavuus ja vahvistus Aukkoantennien tapauksessa suuntaavuus saadaan m uotoon (luku 7.3.1 ) E a 2 ds Suuntaavuus ja vahvistus Aukkoantennien tapauksessa suuntaavuus saadaan m uotoon (luku 7.3.1 ) Täm ä olettaa, että D = 4π λ 2 S a E a ds 2. (2 40 ) S a E a 2 ds Pääkeila aukon tasoa koh tisuoraan suuntaan

Lisätiedot

Muodonmuutostila hum 30.8.13

Muodonmuutostila hum 30.8.13 Muodonmuutostila Tarkastellaan kuvan 1 kappaletta Ω, jonka pisteet siirtvät ulkoisen kuormituksen johdosta siten, että siirtmien tapahduttua ne muodostavat kappaleen Ω'. Esimerkiksi piste A siirt asemaan

Lisätiedot

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ TYÖOHJE 14.7.2010 JMK, TSU 33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ Laitteisto: Kuva 1. Kytkentä solenoidin ja toroidin magneettikenttien mittausta varten. Käytä samaa digitaalista jännitemittaria molempien

Lisätiedot

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO TILAVUUSVIRRAN MITTAUS...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 MITTAUSJÄRJESTELY

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustulokset ovat aina todellisten luonnonvakioiden ja tutkimuskohdetta kuvaavien suureiden likiarvoja, vaikka mittauslaite olisi miten

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

d sinα Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 8: SPEKTROMETRITYÖ I Optinen hila

d sinα Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 8: SPEKTROMETRITYÖ I Optinen hila Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 8: SPEKTROMETRITYÖ I Optinen hila Optisessa hilassa on hyvin suuri määrä yhdensuuntaisia, toisistaan yhtä kaukana olevia

Lisätiedot

Vektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on

Vektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on 13 Pistetulo Avaruuksissa R 2 ja R 3 on totuttu puhumaan vektorien pituuksista ja vektoreiden välisistä kulmista. Kuten tavallista, näiden käsitteiden yleistäminen korkeampiulotteisiin avaruuksiin ei onnistu

Lisätiedot

Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C

Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004 Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla Ryhmä C Aleksi Mäki 350637 Simo Simolin 354691 Mikko Puustinen 354442 1. Tutkimusongelma ja

Lisätiedot

PAKOPUTKEN PÄÄN MUODON VAIKUTUS ÄÄNENSÄTEILYYN

PAKOPUTKEN PÄÄN MUODON VAIKUTUS ÄÄNENSÄTEILYYN PAKOPUTKEN PÄÄN MUODON VAIKUTUS ÄÄNENSÄTEILYYN Seppo Uosukainen 1, Virpi Hankaniemi 2, Mikko Matalamäki 2 1 Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Rakennedynamiikka ja vibroakustiikka PL 1000 02044 VTT etunimi.sukunimi@vtt.fi

Lisätiedot

UVB-säteilyn käyttäytymisestä

UVB-säteilyn käyttäytymisestä UVB-säteilyn käyttäytymisestä 2013 Sammakkolampi.net / J. Gustafsson Seuraavassa esityksessä esitetään mittaustuloksia UVB-säteilyn käyttäytymisestä erilaisissa tilanteissa muutamalla matelijakäyttöön

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 1 1 LIITE 1 VIRHEEN RVIOINNIST Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi

Lisätiedot

Ilmalämpöpumpun Panasonic CS-E9JKEW-3 + CU-E9JKE-3 toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin

Ilmalämpöpumpun Panasonic CS-E9JKEW-3 + CU-E9JKE-3 toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-4428-9 15.6.29 Ilmalämpöpumpun Panasonic CS-E9JKEW-3 + CU-E9JKE-3 toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin Tilaaja: Scanoffice Oy

Lisätiedot

KUITUPUUN PINO- MITTAUS

KUITUPUUN PINO- MITTAUS KUITUPUUN PINO- MITTAUS Ohje KUITUPUUN PINOMITTAUS Ohje perustuu maa- ja metsätalousministeriön 16.6.1997 vahvistamaan pinomittausmenetelmän mittausohjeeseen. Ohjeessa esitettyä menetelmää sovelletaan

Lisätiedot

Avaruuslävistäjää etsimässä

Avaruuslävistäjää etsimässä Avaruuslävistäjää etsimässä Avainsanat: avaruusgeometria, mittaaminen Luokkataso: 6.-9. lk, lukio Välineet: lankaa, särmiön muotoisia kartonkisia pakkauksia(esim. maitotölkki tms.), sakset, piirtokolmio,

Lisätiedot

2.3 Voiman jakaminen komponentteihin

2.3 Voiman jakaminen komponentteihin Seuraavissa kappaleissa tarvitaan aina silloin tällöin taitoa jakaa voima komponentteihin sekä myös taitoa suorittaa sille vastakkainen operaatio eli voimien resultantin eli kokonaisvoiman laskeminen.

Lisätiedot

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Yläilmakehän luotaukset Synoptiset säähavainnot antavat tietoa meteorologisista parametrestä vain maan pinnalla Ilmakehän

Lisätiedot

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA Arno Tuovinen MDSATIHO Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Pubelin 9D-l400ll 7/1977 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN

Lisätiedot

Ilmalämpöpumpun Toshiba RAS-10SKVP-ND + RAS-10SAVP-ND toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin

Ilmalämpöpumpun Toshiba RAS-10SKVP-ND + RAS-10SAVP-ND toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-1993-7 12.12.27 Ilmalämpöpumpun Toshiba RAS-1SKVP-ND + RAS-1SAVP-ND toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin Tilaaja: Scanoffice Oy

Lisätiedot

Prognos Julkaisusuunnitelmat

Prognos Julkaisusuunnitelmat Prognos Julkaisusuunnitelmat Työsuunnitelmiin liittyvien raporttien ja vuosiseminaarien lisäksi suunnitellut julkaisut Casejoryt 09/2005 & JR4 25.1.2005 päivitetty tilanne Casejoryt 04/2006 päivitetty

Lisätiedot

Ilmalämpöpumpun Sharp AY-XP9FR + AE-X9FR toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin

Ilmalämpöpumpun Sharp AY-XP9FR + AE-X9FR toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-12177-6 21.12.26 Ilmalämpöpumpun Sharp AY-XP9FR + AE-X9FR toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin Tilaaja: Scanoffice Oy TESTAUSSELOSTE

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI.

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI. VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Oskari Uitto i78966 Lauri Karppi j82095 SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI Sivumäärä: 14 Jätetty tarkastettavaksi: 25.02.2008 Työn

Lisätiedot

Suomen ydinvoimateollisuudessa sovellettava rikkomattomien määräaikaistarkastusten. Pätevöinnin lähtötietojen laatiminen

Suomen ydinvoimateollisuudessa sovellettava rikkomattomien määräaikaistarkastusten. Pätevöinnin lähtötietojen laatiminen 1 (7) Suomen ydinvoimateollisuudessa sovellettava rikkomattomien määräaikaistarkastusten pätevöintijärjestelmä Pätevöinnin lähtötietojen laatiminen 1 Tarkoitus... 2 2 Henkilöstö, vastuut... 2 3 Tarkastuskohteen

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE LÄMPÖTILA-ANEMOMETRI DT-619

KÄYTTÖOHJE LÄMPÖTILA-ANEMOMETRI DT-619 KÄYTTÖOHJE LÄMPÖTILA-ANEMOMETRI DT-619 2007 S&A MATINTUPA 1. ILMAVIRTAUKSEN MITTAUS Suora, 1:n pisteen mittaus a) Kytke mittalaitteeseen virta. b) Paina UNITS - näppäintä ja valitse haluttu mittayksikkö

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa

Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin 21.8.2006 Paula Juuti 2 Kaupattavien päästöjen määrittäminen Toistaiseksi CO2-päästömäärät perustuvat

Lisätiedot

TUULIVOIMAMELUN MITTAUS- JA MALLINNUSTULOSTEN

TUULIVOIMAMELUN MITTAUS- JA MALLINNUSTULOSTEN TUULIVOIMAMELUN MITTAUS- JA MALLINNUSTULOSTEN VERTAILUA WSP Finland Oy Heikkiläntie 7 00210 Helsinki tuukka.lyly@wspgroup.fi Tiivistelmä WSP Finland Oy on yhdessä WSP Akustik Göteborgin yksikön kanssa

Lisätiedot

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä Työ 3A VAIHTOVIRTAPIIRI Pari Jonas Alam Antti Tenhiälä Selostuksen laati: Jonas Alam Mittaukset tehty: 0.3.000 Selostus jätetty: 7.3.000 . Johdanto Tasavirtapiirissä sähkövirta ja jännite käyttäytyvät

Lisätiedot

Ilmaääneneristävyyden määrittäminen

Ilmaääneneristävyyden määrittäminen Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö VTT:ssä Suomen Terveysilma Oy Sänkitie 21 PL 89 00391 Helsinki Peter Schlau 19.02.01, tarjous 98//01/TE eijo Heinonen VTT akennus- ja yhdyskuntatekniikka Lämpömiehenkuja 3,

Lisätiedot

Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR

Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR Risto Vehmas, Juha Jylhä, Minna Väilä ja prof. Ari Visa Tampereen teknillinen yliopisto Signaalinkäsittelyn laitos Myönnetty rahoitus: 50 000 euroa Esityksen

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-11497-08 31.12.2008

TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-11497-08 31.12.2008 TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-11497-8 31.12.28 Ilmalämpöpumpun Mitsubishi MSZ-GE25VA+MUZ-GE25VAH toimintakoe ylläpitolämpötilan asetusarvolla +1 C (isave-toiminto) matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot

Lisätiedot

Braggin ehdon mukaan hilatasojen etäisyys (111)-tasoille on

Braggin ehdon mukaan hilatasojen etäisyys (111)-tasoille on 763343A KIINTEÄN AINEEN FYSIIKKA Ratkaisut 2 Kevät 2018 1. Tehtävä: Kuparin kiderakenne on pkk. Käyttäen säteilyä, jonka aallonpituus on 0.1537 nm, havaittiin kuparin (111-heijastus sirontakulman θ arvolla

Lisätiedot

Tekijä Pitkä matematiikka

Tekijä Pitkä matematiikka K1 Tekijä Pitkä matematiikka 5 7..017 a) 1 1 + 1 = 4 + 1 = 3 = 3 4 4 4 4 4 4 b) 1 1 1 = 4 6 3 = 5 = 5 3 4 1 1 1 1 1 K a) Koska 3 = 9 < 10, niin 3 10 < 0. 3 10 = (3 10 ) = 10 3 b) Koska π 3,14, niin π

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Ympäristömelu Raportti PR3231 Y01 Sivu 1 (11) Plaana Oy Jorma Hämäläinen Turku 16.8.2014 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Mittaus 14.6.2014 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

Työ 21 Valon käyttäytyminen rajapinnoilla. Työvuoro 40 pari 1

Työ 21 Valon käyttäytyminen rajapinnoilla. Työvuoro 40 pari 1 Työ 21 Valon käyttäytyminen rajapinnoilla Työvuoro 40 pari 1 Tero Marttila Joel Pirttimaa TLT 78949E EST 78997S Selostuksen laati Tero Marttila Mittaukset suoritettu 12.11.2012 Selostus palautettu 19.11.2012

Lisätiedot

Luento 6: 3-D koordinaatit

Luento 6: 3-D koordinaatit Maa-57.300 Fotogrammetrian perusteet Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Luento 6: 3-D koordinaatit AIHEITA (Alkuperäinen luento: Henrik Haggrén, 16.2.2003, Päivityksiä: Katri Koistinen 5.2.2004

Lisätiedot

AKKREDITOITU TARKASTUSLAITOS ACCREDITED INSPECTION BODY DEKRA INSPECTION OY

AKKREDITOITU TARKASTUSLAITOS ACCREDITED INSPECTION BODY DEKRA INSPECTION OY I047/M02/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(6) AKKREDITOITU TARKASTUSLAITOS ACCREDITED INSPECTION BODY DEKRA INSPECTION OY Tunnus Code Tarkastuslaitos Inspection body Osoite Address www www I047 DEKRA

Lisätiedot

Kävelyn aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta)

Kävelyn aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta) TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-02441-07 Korvaa selostuksen Nro VTT-S-00671-07 7.3.2007 n aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta) Tilaaja: SIA

Lisätiedot

AKUSTISEN ABSORPTIOSUHTEEN MÄÄRITYS LABORATORIOSSA

AKUSTISEN ABSORPTIOSUHTEEN MÄÄRITYS LABORATORIOSSA Marko Ståhlstedt Kauppakuja 2 21200 Raisio AKUSTISEN ABSORPTIOSUHTEEN MÄÄRITYS LABORATORIOSSA Yleistä Näyte Tilaaja:, Marko Ståhlstedt, 4.10.2007. Toimituspäivä: 10.10.2007. Näytteen asensi: Jarkko Hakala/TTL.

Lisätiedot

Inhimillisten ja organisatoristen tekijöiden yhteys NDT-tarkastusten luotettavuuteen

Inhimillisten ja organisatoristen tekijöiden yhteys NDT-tarkastusten luotettavuuteen STUK-YTO-TR 103 Inhimillisten ja organisatoristen tekijöiden yhteys NDT-tarkastusten luotettavuuteen Katsaus kansainväliseen kirjallisuuteen Jari Kettunen, Leena Norros HUHTIKUU 1996 Strälsäkerhetscentralen

Lisätiedot

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304 Toijalan asema-alueen tärinäselvitys Toijala Insinööritoimisto TÄRINÄSELVITYS Geotesti Oy RI Tiina Ärväs 02.01.2006 1(8) TYÖNRO 060304 Toijalan

Lisätiedot

KON C3004 14.10.2015 H03 Ryhmä G Samppa Salmi, 84431S Joel Tolonen, 298618. Koesuunnitelma

KON C3004 14.10.2015 H03 Ryhmä G Samppa Salmi, 84431S Joel Tolonen, 298618. Koesuunnitelma KON C3004 14.10.2015 H03 Ryhmä G Samppa Salmi, 84431S Joel Tolonen, 298618 Koesuunnitelma Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 1 Tutkimusongelma ja tutkimuksen tavoit e 2 2 Tutkimusmenetelmät 3 5 2.1 Käytännön

Lisätiedot

FYSIIKAN LABORAATIOTYÖ 4 LÄMMÖNJOHTAVUUDEN, LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOI- MEN JA LÄMMÖNSIIRTYMISKERTOIMEN MÄÄRITYS

FYSIIKAN LABORAATIOTYÖ 4 LÄMMÖNJOHTAVUUDEN, LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOI- MEN JA LÄMMÖNSIIRTYMISKERTOIMEN MÄÄRITYS FYSIIKAN LABORAATIOTYÖ 4 LÄMMÖNJOHTAVUUDEN, LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOI- MEN JA LÄMMÖNSIIRTYMISKERTOIMEN MÄÄRITYS Työselostuksen laatija: Tommi Tauriainen Luokka: TTE7SNC Ohjaaja: Ari Korhonen Työn tekopvm: 28.03.2008

Lisätiedot

Vaihtoehtoiset tarkastusmenetelmät nostolaitteiden perusteellisissa määräaikaistarkastuksissa Juha Seppänen Inspecta Tarkastus Oy

Vaihtoehtoiset tarkastusmenetelmät nostolaitteiden perusteellisissa määräaikaistarkastuksissa Juha Seppänen Inspecta Tarkastus Oy Vaihtoehtoiset tarkastusmenetelmät nostolaitteiden perusteellisissa määräaikaistarkastuksissa Juha Seppänen Inspecta Tarkastus Oy 1 Sisältö Lainsäädäntö Tavoite, periaatteet ja tarkastuslaajuus Tarkastusmenetelmät

Lisätiedot

Tilanjako-oven mittausohjeet

Tilanjako-oven mittausohjeet Tilanjako-oven mittausohjeet Tilanjako-oven oikea mitoitus näitä mittausohjeita noudattaen. Alla kolme yleisintä asennus- / mittausvaihtoehtoa. Mittausmalli Seinäkiinnitys oviaukon päälle Esimerkin oviaukon

Lisätiedot

Häiriöt kaukokentässä

Häiriöt kaukokentässä Häiriöt kaukokentässä eli kun ollaan kaukana antennista Tavoitteet Tuntee keskeiset periaatteet radioteitse tapahtuvan häiriön kytkeytymiseen ja suojaukseen Tunnistaa kauko- ja lähikentän sähkömagneettisessa

Lisätiedot

Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3

Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3 Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3 1 Johdanto Tutkimus käsittelee testausmenetelmästandardin SFS-EN 12697-3 Bitumin talteenotto, haihdutusmenetelmää.

Lisätiedot

Viinikka-Rautaharkon ratapihan melumittaukset ja laskentamallin laadinta.

Viinikka-Rautaharkon ratapihan melumittaukset ja laskentamallin laadinta. Liite 5 Järjestelyratapihan melumittaukset 14-15.2011 Viinikka-Rautaharkon ratapihan melumittaukset 14-15.6.2011 ja laskentamallin laadinta. 1 Toimeksianto / Johdanto Viinikan ja Rautaharkon ratapihat

Lisätiedot

LEIKKUUPUIMUREIDEN TEKNISIÄ MITTOJA

LEIKKUUPUIMUREIDEN TEKNISIÄ MITTOJA PPA 1 03400 VIHTI 913-4E211 VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENOINEERING IN AORICULTURE AND FORESTRY Hannu Laurola LEIKKUUPUIMUREIDEN TEKNISIÄ MITTOJA VAKOLAN TIEDOTE

Lisätiedot

Mittalaitteen tulee toimia luotettavasti kaikissa korjuuolosuhteissa.

Mittalaitteen tulee toimia luotettavasti kaikissa korjuuolosuhteissa. LIITE 1 HAKKUUKONEMITTAUS 1(5) HAKKUUKONEMITTAUS 1 Määritelmä Hakkuukonemittauksella tarkoitetaan hakkuukoneella valmistettavan puutavaran tilavuuden mittausta valmistuksen yhteydessä koneen mittalaitteella.

Lisätiedot

Mittaustulosten tilastollinen käsittely

Mittaustulosten tilastollinen käsittely Mittaustulosten tilastollinen käsittely n kertaa toistetun mittauksen tulos lasketaan aritmeettisena keskiarvona n 1 x = x i n i= 1 Mittaustuloksen hajonnasta aiheutuvaa epävarmuutta kuvaa keskiarvon keskivirhe

Lisätiedot

V astaano ttav aa antennia m allinnetaan k u v an 2-1 8 m u k aisella piirillä, jo ssa o n jänniteläh d e V sarjassa

V astaano ttav aa antennia m allinnetaan k u v an 2-1 8 m u k aisella piirillä, jo ssa o n jänniteläh d e V sarjassa Antennit osana viestintäjärjestelm ää Antennien pääk äy ttö tark o itu s o n to im inta v iestintäjärjestelm issä. V astaano ttav aa antennia m allinnetaan k u v an 2-1 8 m u k aisella piirillä, jo ssa

Lisätiedot

eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987.

eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto J Lehtimäki 16.12.1987 Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. Jomalan kylän pohjoispuolella tavataan paikoin

Lisätiedot

VICON TWIN-SET-LANNOITTEENLEVITIN

VICON TWIN-SET-LANNOITTEENLEVITIN &CO Helsinki Rukkila VAK LA Helsinki 43 41 61 VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1964 Koetusselostus 496 Test report VICON TWIN-SET-LANNOITTEENLEVITIN

Lisätiedot

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet.

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. 1 1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. Radiosignaalin häipyminen. Adaptiivinen antenni. Piilossa oleva pääte. Radiosignaali voi edetä lähettäjältä vastanottajalle (jotka molemmat

Lisätiedot

Keskeiset aihepiirit

Keskeiset aihepiirit TkT Harri Eskelinen Keskeiset aihepiirit 1 Perusmääritelmät geometrisiä toleransseja varten 2 Toleroitavat ominaisuudet ja niiden määritelmät 3 Teknisiin dokumentteihin tehtävät merkinnät 4 Geometriset

Lisätiedot

SWEPT SINE MITTAUSTEKNIIKKA (NOR121 ANALYSAATTORILLA)

SWEPT SINE MITTAUSTEKNIIKKA (NOR121 ANALYSAATTORILLA) SWEPT SINE MITTAUSTEKNIIKKA (NOR121 ANALYSAATTORILLA) KÄYTTÖKOHTEET: mittaukset tiloissa, joissa on kova taustamelu mittaukset tiloissa, joissa ääni vaimenee voimakkaasti lyhyiden jälkikaiunta-aikojen

Lisätiedot

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 HILA JA PRISMA

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 HILA JA PRISMA FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT HILA JA PRISMA MIKKO LAINE 9. toukokuuta 05. Johdanto Tässä työssä muodostamme lasiprisman dispersiokäyrän ja määritämme työn tekijän silmän herkkyysrajan punaiselle valolle. Lisäksi

Lisätiedot

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen EMC - Kaapelointi ja kytkeytyminen Kaapelointi merkittävä EMC-ominaisuuksien kannalta yleensä pituudeltaan suurin elektroniikan osa > toimii helposti antennina

Lisätiedot

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Häiriöt peittävät mitattavia signaaleja Häriölähteitä: Sähköverkko 240 V, 50 Hz Moottorit Kytkimet Releet, muuntajat Virtalähteet Loisteputkivalaisimet Kännykät Radiolähettimet,

Lisätiedot

RAIDETESTERIN KÄYTTÖOHJE

RAIDETESTERIN KÄYTTÖOHJE RAIDETESTERIN KÄYTTÖOHJE Yleiskuvaus Mittalaite tutkiin virtapiirin johtavuutta ja ilmaisee virtapiirissä olevan puhtaasti resistiivisen vastuksen. Mittalaitteen toiminnallisuus on parhaimmillaan, kun

Lisätiedot

Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén

Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén Sonifikaatio Menetelmä Sovelluksia Mahdollisuuksia Ongelmia Sonifikaatiosovellus: NIR-spektroskopia kariesmittauksissa

Lisätiedot

Ratkaisu: Maksimivalovoiman lauseke koostuu heijastimen maksimivalovoimasta ja valonlähteestä suoraan (ilman heijastumista) tulevasta valovoimasta:

Ratkaisu: Maksimivalovoiman lauseke koostuu heijastimen maksimivalovoimasta ja valonlähteestä suoraan (ilman heijastumista) tulevasta valovoimasta: LASKUHARJOITUS 1 VALAISIMIEN OPTIIKKA Tehtävä 1 Pistemäinen valonlähde (Φ = 1000 lm, valokappaleen luminanssi L = 2500 kcd/m 2 ) sijoitetaan 15 cm suuruisen pyörähdysparaboloidin muotoisen peiliheijastimen

Lisätiedot

AMPUMAMELUN TUTKIMUKSIA. Timo Markula 1, Tapio Lahti 2. Kornetintie 4A, 00380 Helsinki timo.markula@akukon.fi

AMPUMAMELUN TUTKIMUKSIA. Timo Markula 1, Tapio Lahti 2. Kornetintie 4A, 00380 Helsinki timo.markula@akukon.fi Timo Markula 1, Tapio Lahti 2 1 Insinööritoimisto Akukon Oy Kornetintie 4A, 00380 Helsinki timo.markula@akukon.fi 2 TL Akustiikka Kornetintie 4A, 00380 Helsinki tapio.lahti@tlakustiikka.fi 1 JOHDANTO Melu

Lisätiedot

N S. ta tai m ä. BLÄUER 2003 www.kasityo.com versio 1.0

N S. ta tai m ä. BLÄUER 2003 www.kasityo.com versio 1.0 N S ta tai m ä BLÄUER 2003 www.kasityo.com versio 1.0 ONNISTUNUT SALKKU Salkkuja on eri kokoisia, muotoisia ja värisiä. Huomiota kiinnitetään seuraaviin kohtiin. SALKUN AUKAISEMINEN PYÖRÖSAHALLA JA SEN

Lisätiedot

AKUSTINEN SUUNNITTELU HUONETYYPIN PERUSTEELLA

AKUSTINEN SUUNNITTELU HUONETYYPIN PERUSTEELLA HUONETYYPIN PERUSTEELLA Huonetilan käyttötarkoituksella on ratkaiseva merkitys luotavalle akustiselle ympäristölle. Huoneissa, joissa puhutaan, kuten luokkahuoneet ja auditoriot, on tärkeää varmistaa hyvä

Lisätiedot

ASKELÄÄNITASOKOEMITTAUKSET

ASKELÄÄNITASOKOEMITTAUKSET Rakennusakustiikka Raportti PR3701 R04 Sivu 1 (5) Virpi Toivio Sorvaajankatu 15 008 Helsinki Turku 6.11.2015 ASKELÄÄNITASOKOEMITTAUKSET Mittaukset tehty 21.10.2015 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja,

Lisätiedot

12129 Mixed Penetration Seal BARRA Flame DMA/DMK palokatkojen ja palotiivisteiden akustinen arvio

12129 Mixed Penetration Seal BARRA Flame DMA/DMK palokatkojen ja palotiivisteiden akustinen arvio 12129 Mixed Penetration Seal BARRA Flame DMA/DMK palokatkojen ja palotiivisteiden akustinen arvio Toimeksiantaja: BASF Personal Care and Nutrition GmbH Fire Protection 89257 Illertissen Päiväys: 17.12.2013

Lisätiedot

Helsingin seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 7.2.2013 Ratkaisuita

Helsingin seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 7.2.2013 Ratkaisuita Helsingin seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu..013 Ratkaisuita 1. Eräs kirjakauppa myy pokkareita yhdeksällä eurolla kappale, ja siellä on meneillään mainoskampanja, jossa seitsemän sellaista ostettuaan

Lisätiedot

Hakkeen kosteuden on-line -mittaus

Hakkeen kosteuden on-line -mittaus Hakkeen kosteuden on-line -mittaus Julkaisu: Järvinen, T., Siikanen, S., Tiitta, M. ja Tomppo, L. 2008. Yhdistelmämittaus hakkeen kosteuden on-line -määritykseen. VTT-R-08121-08 Tavoite ja toteutus Hakkeen

Lisätiedot

Harjoitus 1. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016. Tehtävä 1 Selitä käsitteet kohdissa [a), b)] ja laske c) kohdan tehtävä.

Harjoitus 1. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016. Tehtävä 1 Selitä käsitteet kohdissa [a), b)] ja laske c) kohdan tehtävä. Kotitehtävät palautetaan viimeistään keskiviikkona 2.3. ennen luentojen alkua eli klo 14:00 mennessä puiseen kyyhkyslakkaan, jonka numero on 9. Arvostellut kotitehtäväpaperit palautetaan laskutuvassa.

Lisätiedot

VEKTORIT paikkavektori OA

VEKTORIT paikkavektori OA paikkavektori OA Piste A = (2, -1) Paikkavektori OA = 2i j 3D: kuvan piirtäminen hankalaa Piste A = (2, -3, 4) Paikkavektori OA = 2i 3j + 4k Piste A = (a 1, a 2, a 3 ) Paikkavektori OA = a 1 i + a 2 j

Lisätiedot

Suomen ydinvoimateollisuudessa sovellettava rikkomattomien määräaikaistarkastusten

Suomen ydinvoimateollisuudessa sovellettava rikkomattomien määräaikaistarkastusten 1 (10) Suomen ydinvoimateollisuudessa sovellettava rikkomattomien määräaikaistarkastusten pätevöintijärjestelmä Pätevöintiohjeen laatiminen 1 Tarkoitus... 2 2 Laadinta ja hyväksyntä... 2 2.1 Laatimisvastuu...

Lisätiedot

Suodatinmateriaalien Testaus. TUTKIMUSSELOSTUS AUT43 010271 / 8.11.2007 Suomen Terveysilma Oy

Suodatinmateriaalien Testaus. TUTKIMUSSELOSTUS AUT43 010271 / 8.11.2007 Suomen Terveysilma Oy Suodatinmateriaalien Testaus TUTKIMUSSELOSTUS AUT43 1271 / 8.11.27 Suomen Terveysilma Oy TUTKIMUSSELOSTUS N:O AUT43 1271 2 (6) Tilaaja Tilaus Suomen Terveysilma Oy PL 89 391 Helsinki Tilauksenne 7.3.21

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK Parmair Iiwari ExSK Parmair Iiwari ExSK Air Wise Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK Sertifikaatti Nro C325/05 1 (2) Parmair Iiwari ExSK (ExSOK, ExSEK) on tarkoitettu käytettäväksi

Lisätiedot

4757 4h. MAGNEETTIKENTÄT

4757 4h. MAGNEETTIKENTÄT TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1/7 FYSIIKAN LABORATORIO V 1.6 5.014 4757 4h. MAGNEETTIKENTÄT TYÖN TAVOITE Työssä tutkitaan vitajohtimen aiheuttamaa magneettikentää. VIRTAJOHTIMEN SYNNYTTÄMÄ MAGNEETTIKENTTÄ

Lisätiedot

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS VAKOLA Zial Helsinki Rukkila Helsinki 43 41 61 Pitäjänmai VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1965 Koetusselostus 578 Test report Eii va 1. Presto-viljankost

Lisätiedot

SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa

SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa 1 SISÄLTÖ 1. Siirtymä 2 1 2.1 MUODONMUUTOS Muodonmuutos (deformaatio) Tapahtuu, kun kappaleeseen vaikuttaa voima/voimia

Lisätiedot

Lauseen erikoistapaus on ollut kevään 2001 ylioppilaskirjoitusten pitkän matematiikan kokeessa seuraavassa muodossa:

Lauseen erikoistapaus on ollut kevään 2001 ylioppilaskirjoitusten pitkän matematiikan kokeessa seuraavassa muodossa: Simo K. Kivelä, 13.7.004 Frégier'n lause Toisen asteen käyrillä ellipseillä, paraabeleilla, hyperbeleillä ja niiden erikoistapauksilla on melkoinen määrä yksinkertaisia säännöllisyysominaisuuksia. Eräs

Lisätiedot

Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu

Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT S 01835 10 4.3.010 Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu Tilaaja: Vantaan Tilakeskus, Hankintapalvelut, Rakennuttaminen TUTKIMUSSELOSTUS

Lisätiedot

Liite 1 - Hakkuukonemittaus

Liite 1 - Hakkuukonemittaus Liite 1 - Hakkuukonemittaus Tämä ohje on MMM:n asetuksen nro 15/06, dnro 926/01/2006 liite 1. Asetus tuli voimaan 1 päivänä toukokuuta 2006. Hakkuukoneen, joka otetaan käyttöön 1 päivänä toukokuuta 2007

Lisätiedot

ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT. Erkki Björk. Kuopion yliopisto PL 1627, 70211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO

ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT. Erkki Björk. Kuopion yliopisto PL 1627, 70211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT Erkki Björk Kuopion yliopisto PL 1627, 7211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO Melun vaimeneminen ulkoympäristössä riippuu sää- ja ympäristöolosuhteista. Tärkein ääntä

Lisätiedot

Kaksimetalliliitosten ja austeiuittisten valujen testaustekniikoiden vertailu

Kaksimetalliliitosten ja austeiuittisten valujen testaustekniikoiden vertailu 'rl 'fsttt l^f STUK-YTO-TR78 5,"DC v n -7 e. --?$ Kaksimetalliliitosten ja austeiuittisten valujen testaustekniikoiden vertailu Kari Lahdenperä TAMMIKUU 1995 Y&k- SÄTEILYTURVAKESKUS Strälsäkerhetscentralen

Lisätiedot

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet:

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: PALKKIANTURI Työssä tutustutaan palkkianturin toimintaan ja havainnollistetaan sen avulla pienten ainepitoisuuksien havainnointia. Työn mittaukset on jaettu kolmeen osaan,

Lisätiedot

Ulko- ja sisärenkaiden merkinnät ja sopivuudet

Ulko- ja sisärenkaiden merkinnät ja sopivuudet Ulko- ja sisärenkaiden merkinnät ja sopivuudet Renkaiden kokomerkinnät Yleisessä käytössä on kolme eri renkaiden koon merkintätapaa: tuumakoot, ranskalainen merkintätapa ja ISO-standardi (ETRTO). Kokomerkinnöille

Lisätiedot