Kohti yrittäjyysyhteiskuntaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kohti yrittäjyysyhteiskuntaa"

Transkriptio

1

2 Kohti yrittäjyysyhteiskuntaa Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n PK-ohjelma vuoteen 2010 Sinun rikkautesi on minun rikkauteni ja sen tähden sinun etusi on minun etuni ja minun on kaikessa katsottava sinun etuasi. - Kaptah, PK-yrittäjä, kapakoitsija ja isäntänsä omaisuuden hoitaja, 1300 ekr. Mika Waltarin romaanissa Sinuhe egyptiläinen. Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Kohti yrittäjyysyhteiskuntaa41

3 Juuri nyt tarvittavat toimintalinjat 1. Työn tarjoaminen kunniaan Yrittäminen lähtee luovuudesta, uusien mahdollisuuksien löytämisestä ja niihin tarttumisesta. Yrittäjät ovat yrittäjyysyhteiskunnan sankareita. Vain kannattavat yritykset luovat työpaikkoja. On aika nostaa työn tarjoaminen ja yrittäjyys kunniaan. Sitä korostetaan myös pääministeri Matti Vanhasen hallituksen hallitusohjelmassa, jonka nimi on Työllä, yrittämisellä ja yhteisvastuulla uuteen nousuun. On huolehdittava siitä, että hallitusohjelman liitteenä olevan Yrittäjyyden politiikkaohjelman toimenpiteet toteutuvat myös käytännössä. On astuttava monta askelta yrittäjyysyhteiskunnan suuntaan. Päämääränä on kansalaisten yrityshalukkuuden ja -tuntemuksen lisääminen ja yrittämisen merkityksen tunnustaminen. 2. Työn ilo työelämään Ilman työhalua ja yritteliästä elämänasennetta ei tulostakaan synny. Siksi työpaikoille on luotava työn iloa, tekemisen ja aikaansaamisen meininkiä. Vastuu hyvästä työilmapiiristä on sekä työnantajalla että työntekijöillä. Yrittäjät ovat valmiit työelämän kehittämiseen. He pyrkivät siihen, että työntekijöiden asenteet yrittämistä kohtaan kehittyvät myönteisiksi. EK edistää jäsenyrityksissään yrittäjien esimies-, työnjohto- ja viestintätaitoja. Vastuu itsensä kehittämisestä on kaikilla työyhteisön jäsenillä. 3. Verottajasta yhteiskunnan yritysasiamies Yritykset, kuten myös kansalaiset, ovat verottajalle tuottoisia asiakkaita, joita tulee kohdella, kuten yrittäjä kohtelee asiakkaitaan. Peruspäämäärät ovat verotuksen kannustavuuden lisääminen, verotuksen yksinkertaistaminen sekä yhtenäinen ja ennakoitavissa oleva verotuskäytäntö. Pois harmaa talous ja epäterve kilpailu suomalaisesta yhteiskunnasta. EK kiinnittää päättäjien huomiota verotuksen epäkohtiin ja kehittämisen tarpeisiin sekä ehdottaa niihin ratkaisuja. Kannustavuuden lisäämiseksi käteen pitää aina jäädä verotuksen jälkeen yli puolet ansioista. PK-yritysten välillisten työvoimakulujen taakkaa on helpotettava. 4. Asiakas ratkaisee menestyksen Kotoa ei hyvääkään tuotetta tulla hakemaan. Tuote tai palvelu on valmis vasta sitten, kun se on myyty asiakkaille. Se vaatii suunnittelun, tuotannon ja markkinoinnin yhteistyötä, asiakkaiden tarpeiden tuntemista sekä verkostoitumisen ja muiden liiketoiminnan osien hallitsemista. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen saadaan apua. Miksi ei myös markkinointiin, joka viimeistelee tuotteen menestyksen maailmalla? EK korostaa jäsenkunnalleen moraalisesti kestävien ja vastuullisten periaatteiden noudattamista. EK edistää paikallista sopimista ja hyvää yhteistyötä ammattiyhdistysliikkeen kanssa. 24Kohti yrittäjyysyhteiskuntaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005

4 5. Yrityspalvelut maata kattaviksi Julkisilla yrityspalveluilla on suuri merkitys yritystoiminnan eri vaiheissa. Palvelujärjestelmän tulee tunnistaa kehityskelpoiset yritysideat ja kannustaa uusien yritysten perustamiseen, yritysten kehittämiseen, kasvuun ja kansainvälistymiseen. EK tekee aloitteita yritysten rahoitus- ja kehityspalvelujen sekä viennin ja kansainvälistymisen edistämisverkoston kohentamiseksi niin, että PKyrittäjillä kaikkialla maassa on mahdollisuus saada asiantuntevaa ja kohtuuhintaista palvelua. Palveluja tulee kehittää yhdessä yritysten kanssa, asiakasyritysten tarpeiden mukaisesti. 6. Palveluntuottajat samalle lähtöviivalle EK pitää tärkeänä yhteistyön lisäämistä palvelujen tuottamisessa yhteiskunnan ja yritysten välillä. Yksityinen palvelutarjonta on tasokasta ja monipuolista. Siksi yhteiskunnan kannattaa käyttää nykyistä enemmän hyväkseen yksityisiä yrityksiä julkisten palvelujen tuottamisessa. Se synnyttää uusia yrityksiä ja elvyttää talouskasvua. Tähän on nykyisin merkittävästi paremmat mahdollisuudet kuin aikaisemmin, jolloin keskeiset julkiset palvelut voitiin tuottaa vain yhteiskunnan varoin. Palvelujen tuottajia valittaessa on kohdeltava tasapuolisesti yksityisiä yrityksiä ja kunnallisia palveluntuottajia. Kilpailua vääristävät lainsäädäntöesteet tulee poistaa. Valtion ja kuntien virastojen sekä laitosten liiketoiminta tulee saada läpinäkyväksi, jotta päättäjät ja veronmaksajat voivat todeta, mihin palvelujen kustannukset perustuvat sekä verrata laatua ja hintaa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Kohti yrittäjyysyhteiskuntaa43

5 44Kohti yrittäjyysyhteiskuntaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005

6 Sisältö Lukijalle: Suomalaisen yrittämisen tila ja tulevaisuus 6 1. Tavoitteena yrittäjyysyhteiskunta Hyvinvointivaltio on murroksessa Pekka Kuusen sosiaalipolitiikasta 2010-luvun hyvinvointipolitiikkaan Suomalaisyrityksen menestyminen on monen asian summa 9 2. Tähän on tultu mutta miten? Suurteollisuuden Suomesta PK-yrittäjyyden Suomeen Perusedellytyksiä yrittäjyys-suomelle, talouskasvulle ja työllisyyden parantumiselle Valtaosa kaikista yrityksistä on PK-yrityksiä PK-yritykset ovat tulevaisuuden työllistäjiä PK-yritysten viennissä kasvuvaraa Kehittämisen polut: mitä siis pitäisi tehdä? Toimelias yrittäjä on myös riskejä ottava uudistaja Luovuus ja vastuullisuus ovat yrittäjyyden perusarvoja Asenteet myönteisiksi Kynnys yrittäjäksi on korkea Suomessa Asenneilmapiirillä on suuri merkitys Toimintaympäristö yrittäjyyttä suosivaksi Selkeitä lakeja, parempia säädöksiä Palveluntuottajat samalle lähtöviivalle Kannustavaan verotukseen Verokiila syö ostovoimaa ja nostaa työn hintaa Puolet lisätuloista käteen Perintö- ja lahjaverotuksesta luovuttava kokonaan Lisää poistoja, lisää investointeja Yrityskiinteistöt verovapaiksi Muutoksenhakujärjestelmään oikeusturvaa PK-rahoitus turvattava Tuottavuutta työelämän kehittämisestä Työn tekemisen iloa työpaikoille Työaikaa asiakkaiden tarpeiden mukaan Paikallista sopimista edistettävä Kannustavaan palkitsemiseen Yrittäjänkin muutosturvasta on huolehdittava PK-palveluihin panostaminen kannattaa Kehitys- ja rahoituspalvelut yritysten tarpeiden mukaisiksi Vienti- ja kansainvälistymispalveluilla kohennetaan työllisyyttä Suomessa Keksinnöt käyttöön ja markkinointi kuntoon Erityishuomio ammattitaitoisen työvoiman saatavuuteen Uusyrittäjyyttä kaivataan Kokenut yrittäjä on esimerkki uusille Naisyrittäjyydessä on mahdollisuuksia Työvoiman tarve vaatii maahanmuuttoyrittäjyyttä Päämääränä menestyvä yrittäjyys 29 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Kohti yrittäjyysyhteiskuntaa45

7 Lukijalle: Suomalaisen yrittämisen tila ja tulevaisuus Yrittäjyys Suomessa elää voimakasta murrosta. Keskeinen kysymys on, riittääkö Suomessa toimiva yrittäjyys turvaamaan hyvinvointimme rahoituksen. Siitä PKyritykset ovat aidosti huolissaan. PK-yrityksillä tarkoitetaan yrityksiä, joiden henkilöstön määrä on alle 250. Valtaosa EK:n jäsenyrityksistä on PK-yrityksiä. EK on työllistämisellä mitattuna suurin PK-yrityksiä edustava järjestö. PKyritykset ovat eräänlainen Suomen talouden täsmäase: niihin kohdistetaan suuria odotuksia erityisesti työllisyyden osalta. Emme ole tässä tilanteessa yksin: kaikissa kehittyneissä EU-maissa lasketaan PK-yritysten varaan ja pyritään helpottamaan niiden toimintaedellytyksiä. Suomessa on viime aikoina tehty nelisenkymmentä erilaista selvitystä siitä, mitä talouden ja työllisyyden elvyttämiseksi pitäisi tehdä. Kukaan ei kuitenkaan ole kysynyt asiaa niiltä, jotka työpaikkoja luovat: yrittäjiltä. Tämä EK:n selvitys on ensimmäinen, jonka lähtökohtana ovat PK-yrittäjien asiantuntemus ja mielipiteet. Se perustuu haastattelukierrokseen, jonka EK:n yrittäjyysasiantuntijat tekivät PK-yritysvaltuuskunnan jäsenten keskuudessa. PK-yrittäjien kanssa käytiin luottamuksellisia keskusteluja. Miten yrittäjä arvioi toimintaympäristön muuttuvan viiden vuoden kuluessa? Millainen on yrittäjien mielestä yhteiskunnan asenneilmasto? Mikä on yrityksen tämänhetkinen tilanne: mikä myönteistä, mikä epävarmaa, mikä kielteistä? Millaisia tulevaisuuden tavoitteita on? Onko näköpiirissä kansainvälistymishankkeita, yrityksen laajentamista, tutkimuksen ja tuotekehityksen uudistamista, henkilöstömuutoksia? Mitkä ovat yrityksen vahvuudet ja menestystekijät, missä ongelmat ja kehittämisen kohteet? Kysyttiin myös, mitä yritys odottaa omalta keskusjärjestöltään, Elinkeinoelämän keskusliitolta. Entä mitä mieltä yrittäjät ovat suomalaisesta omistajuudesta ja mitä heidän mielestään sisältyy vastuulliseen yritystoimintaan? Onko omistamisella väliä? Tietoa on lisäksi hankittu kyselyillä ja selvityksillä, joita EK on tehnyt jäsenyritystensä parissa yrityspalveluista, yritysten kasvutarpeista ja kansainvälistymisestä. * * * Tämä toimintaohjelma on ajankohtainen juuri nyt, kun poliittiset päätöksentekijät toivovat pienten ja keskisuurten yritysten palkkaavan lisää henkilöstöä, jotta jo toistakymmentä vuotta jatkunut laaja työttömyys talttuisi. Yrittäjien päämäärä tässä asiassa on sama kuin kansalaisten, poliitikkojen, viranomaisten, ammattiyhdistysliikkeen ja taloudellisten päätöksentekijöiden: suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen. Se on mahdollista voimakkaan ja aloitekykyisen yrittäjyyden keinoin. Mutta pystytäänkö siihen? Se riippuu siitä, miten määrätietoisesti ja käytännönläheisesti yrittämisen olosuhteita Suomessa kohennetaan. * * * 64Kohti yrittäjyysyhteiskuntaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005

8 PK-yritysvaltuuskunta päätti ohjelmatyön aloittamisesta toimitusjohtaja Pekka Sairasen valmistelutyön pohjalta. Kiitokset tämän julkaisun ajatuksista kuuluvat Elinkeinoelämän keskusliiton PK-yritysvaltuuskunnan jäsenille, jotka ovat uhranneet aikaansa keskusteluihin EK:n yrittäjyysasiantuntijoiden kanssa, eritelleet nykypäivää ja arvioineet tulevaisuutta oman kokemuksensa perusteella. Ohjelmaa on valmisteltu PK-yritysvaltuuskunnan kolmessa eri työryhmässä. PK-verotyöryhmän puheenjohtajana on toiminut hallituksen puheenjohtaja Timo Parmasuo, Yrittäjyys- ja yhteiskuntatyöryhmän puheenjohtajana yrittäjäneuvos Lars Gästgivars ja PK-viestintätyöryhmän puheenjohtajana toimitusjohtaja Juhani Ristimäki. PK-yritysvaltuuskunnan työryhmät PK-verotyöryhmä Timo Parmasuo Pekka Tsupari Kaisu Greus Tero Honkavaara Eero Mölsä Taisto Sorjonen Meconet Oy, puheenjohtaja EK, sihteeri Kiinteistökaari Oy EK Sidoste Oy Tasowheel Oy Yrittäjyys- ja yhteiskunta työryhmä Lars Gästgivars Oy Vallonia Ab, puheenjohtaja Pekka Tsupari EK, sihteeri Anna-Kaisa Auvinen EK Kaisu Greus Kiinteistökaari Oy Jukka Hurme Vita-Terveyspalvelut Oy Aino Hänninen Siivouspiste Oy Leena Jussila Palvelutalo Hovila Pentti Keränen Kotipartio Kannel Pekka Ropponen EK Viestintätyöryhmä Juhani Ristimäki Pekka Tsupari Petri Heinola Aino Hänninen Timo Immonen Helvi Kaijomaa Matti Nurminen Taustavoima Oy, puheenjohtaja EK, sihteeri Coperdia Oy Siivouspiste Oy EK EK Hakaniemen Metalli Oy Myös EK:n eri sektorien asiantuntijat ovat antaneet apuaan tämän ohjelman rakentamisessa. Veroasiantuntijana on toiminut Tero Honkavaara. Julkaisun ovat toimittaneet Pekka Tsupari, Tarja Nissinen, Heikki Pitkänen, Pekka Ropponen, Juhani Seppälä, Juhapekka Suutarinen ja Sirkka-Liisa Vilonen EK:n yrittäjyys-yksiköstä sekä Timo Immonen EK:n viestintäyksiköstä. Taiton on tehnyt Sampo Saarinen EK:n viestintäyksiköstä. Etelärannassa Eero Kotkasaari EK:n PK-yritysvaltuuskunnan puheenjohtaja Heimo J. Aho EK:n PK-yritysvaltuuskunnan varapuheenjohtaja Rauno Mattila EK:n PK-yritysvaltuuskunnan varapuheenjohtaja Gretel Ramsay EK:n PK-yritysvaltuuskunnan varapuheenjohtaja Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Kohti yrittäjyysyhteiskuntaa47

9 1. Tavoitteena yrittäjyysyhteiskunta Suomalaista yhteiskuntaa voidaan luonnehtia monin tavoin: Suomi on demokratia, teollisuusmaa, palveluyhteiskunta, oikeusvaltio ja hyvinvointivaltio. Haluamme säilyttää tämän perustan ja kehittää sitä niin, että kaikilla kansalaisilla olisi täällä hyvä asua ja työskennellä. Hyvin toimivasta kansalaisyhteiskunnasta haluamme tehdä myös hyvin toimivan yrittäjyysyhteiskunnan. Oikeastaan se on välttämätöntä, jotta pystymme säilyttämään nuo edellä mainitut perusarvot. Yrittäjyysyhteiskunta on juuri nyt ajankohtainen ja tavoiteltu tulevaisuudenkuva myös muissa Euroopan teollisuusmaissa ja kauempanakin. Yhteiskuntaa rakentava yrittäjyys luo työllisyyttä. Se synnyttää uusia toimintatapoja ja oivalluksia, kohentaa Suomen eri alueiden elinkeinoelämää ja tukee julkista palvelutoimintaa. Lisäksi yrittäjyys on yritteliäisyyden muodossa arvo sinänsä. Olipa työtehtävä mikä tahansa, yritteliäisyys on aina myönteinen henkilökohtainen ominaisuus. Yhteiskunnan työnjaossa yrityksillä on keskeinen asema. Yritysten tärkein tehtävä on tietenkin tuottaa omistajien sijoituksille riittävä tuotto ottaen huomioon yritystoiminnan sisältämä riski. Koko yhteiskunnan kannalta katsoen yritykset tuottavat tarvittavat tavarat, hyödykkeet ja palvelut sekä kehittävät niitä. Yritykset maksavat viennillään yhteiskunnan tarvitseman tuonnin, tarjoavat työpaikkoja ja kustantavat erilaisina veroina merkittävän osan julkisista hyvinvointipalveluista. 1.1 Hyvinvointivaltio on murroksessa Hyvinvointivaltiolla tarkoitetaan valtiota, jossa yhteiskunnallisia ongelmia lievennetään yhteisvastuullisesti varsinkin valtion ja kuntien toimenpitein. Keinoja ovat vähimmäistoimeentulon takaaminen ja erilaisten palvelujen tarjoaminen. Hyvinvointivaltioon kuuluvat mm. koulutus, terveydenhuolto, sairausvakuutus, työttömyyskorvaukset, lapsilisät, eläkkeet, verovähennykset, asunto- ja opintotuki, lasten päiväkodit ja vanhusten hoito. Kaikkea tätä ylläpidetään verovaroin. Avainasemassa ovat yritykset. Ne synnyttävät taloudellista vaurautta, maksavat veroja ja luovat työpaikkoja, joiden kautta kertyy ostovoimaa ja verotuloja. Niillä taas kustannetaan mm. terveydenhoito, koulutus ja perusrakenteet. Ilman yrityksiä ja yrittäjyyttä ei ole hyvinvointivaltiota. Hyvinvointivaltiota on myös arvosteltu. Onko yhteiskunnallinen suunnittelu viety jo liian pitkälle? Tukahduttaako järjestelmä ihmisten oma-aloitteisuuden? Käyttävätkö kansalaiset väärin avokätisiä sosiaalipalveluja? Viekö liian raskaaksi koettu verotus kansalaisten työhalut? Hyvinvointivaltiosta ei haluta luopua. Sitä voidaan kehittää. Joka tapauksessa se tarvitsee rahoittajansa. Hyvinvointivaltion kriisi on sen rahoittamisen kriisi. Se on syntynyt osaksi siitä, että hyvinvointitarpeet ovat lisääntyneet, osaksi siitä, että poliittiset päätökset eivät ole olleet sopusoinnussa hyvinvointipalvelujen tehokkaan tuottamisen ja niiden vaatimien kustannusten kanssa. Suomalainen hyvinvointivaltio on nyt murroksessa kuten monet muutkin hyvinvointivaltiot Euroopassa. Hyvinvointivaltiosta on aika rakentaa hyvinvointiyhteiskunta, jossa valtio ja kunnat toki takaavat tietyn hyvinvointitason kansalaisilleen, mutta jossa hyvinvoinnin rakentamiseen käytetään yksityisten yritysten palveluja paljon nykyistä enemmän. Myös kansalaisten vapaaehtoinen järjestötoiminta on tärkeä hyvinvointiyhteiskunnan työväline. 1.2 Pekka Kuusen sosiaalipolitiikasta 2010-luvun hyvinvointipolitiikkaan Kun sosiaalipoliitikko Pekka Kuusi hahmotteli neljäkymmentä vuotta sitten 60-luvun sosiaalipolitiikka -kirjassaan optimistisesti tulevaa hyvinvointiyhteiskuntaa, hän vannoi talouskasvun ja sosiaalipolitiikan yhteisten päämäärien nimiin. Kuusi uskoi, että yhteiskunnassa voidaan valita ongelmatilanteissa järkevät ratkaisut, joiden myötä seuraisi muukin hyvä: täystyöllisyys ja yritteliäisyys. Kuusi oli varma siitä, että ainakin vaikeimmanlaatuisilta lamakausilta vastedes vältytään. 84Kohti yrittäjyysyhteiskuntaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005

10 Kuusen hahmottelemassa kasvuhakuisessa mallissa oli se vika, että sen lähtökohtaolettamukset muuttuivat ajan mukana. Kun esimerkiksi perusrakenteet olivat sodan jälkeen surkealla tolalla, olivat yhteiskunnan sijoitukset niihin välttämättömiä. Kun terveydenhuolto mm. lääkäritiheys oli vaatimattomalla tasolla, oli miltei mikä tahansa panostus terveydenhuoltoon erittäin tärkeä. Mutta nyt elämme kokonaan toisenlaisessa maailmassa. Työttömyystyöt siirtotyömaineen ovat jääneet historiaan; terveyspalveluista suuri osa tulee kulumaan iäkkäiden ihmisten hyväksi. Yrityksissä hyvinvointivaltion perusongelma kävi käytännönläheisesti ilmi 70-luvun öljykriisien jälkeen. Yritykset eivät kyenneet sopeutumaan riittävän nopeasti ja joustavasti äkillisiin muutoksiin, joita aiheuttivat ulottumattomissamme olevat kansainvälisen talouden tekijät. Tuotanto- ja työvoimakustannukset kohosivat, asiakkaiden vaatimukset kasvoivat. Uusi tekniikka muutti toimintatapoja, lyhensi välimatkoja ja nopeutti aikatauluja. Myöskään yhteiskunta ei ole kyennyt sopeutumaan: lainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka ovat vain hitaasti muutettavissa. Rakenteiden jäykkyydestä on selvimpänä osoituksena jo toistakymmentä vuotta jatkunut laaja työttömyys. Vaikka epäilijöitä riittää, Pekka Kuusen lujaa uskoa järkiperäisen yhteiskuntapolitiikan mahdollisuuksiin ei ole nykyisinkään syytä hylätä. Kuusen optimismiin voidaan yhtyä samalla tavalla kuin tulevaisuudentutkimuksessa, joka lähtee liikkeelle kolmesta perusoletuksesta: 1) Tulevaisuutta ei voida ennustaa. 2) Tulevaisuus ei ole ennalta määrätty. 3) Tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa omilla valinnoilla ja teoilla. Korkeatkaan verotulot eivät vastedes riitä hyvinvointivaltion ylläpitämiseen. Verotus on Suomessa jo nyt raskas. Rahoitus ei voi syntyä verojen korottamisen tietä vaan muilla keinoin. Niistä tehokkain on yrittäjyyden edistäminen. Sitä tarjotaan ratkaisuksi muissakin EU-maissa. Yksityisten yritysten mahdollisuudet tuottaa hyvinvointipalveluja ovat tänään toiset kuin vuosikymmeniä sitten, jolloin vain julkisin varoin voitiin toteuttaa nämä tehtävät. Yksi näkyvimpiä piirteitä, joissa nykypäivä eroaa Pekka Kuusen 60-luvusta, on talousyksiköiden kansainvälistyminen ja yritysten maailmalaajuinen toiminta. Monet suuret suomalaiset yritykset ovat joutuneet omaksumaan tällaisen toimintatavan, irtautuneet kotimaastaan ensin henkisesti ja sitten myös käytännössä. Myös monet pienet ja keskisuuret yritykset ovat kohdanneet tai kohtaamassa tämän muutoksen. Kansainvälisillä markkinoilla on oltava lähellä asiakkaita. Kotimaiset voimavarat eivät riitä eivätkä tarjoa riittäviä suhteellisia etuja näiden yritysten laajentumiselle ja kasvulle yksinomaan Suomessa. 1.3 Suomalaisyrityksen menestyminen on monen asian summa Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseen ja työllisyyden kohentamiseen ei ole yhtä ainoata ratkaisua. Mutta yksi yhteinen tekijä siihen tarvitaan: yritys ja sen tarjoamat työpaikat. Yritys tarvitsee syntyäkseen ja kehittyäkseen kannustavan yhteiskunnallisen asenneilmaston. On oivallettava yrityksen rooli hyvinvoinnin työvälineenä ja annettava yritykselle tilaa ja mahdollisuuksia kehittyä. Kansalaisten ja poliitikkojen on silmäiltävä yritystä ja yrittäjää suopeasti ja hyväksyen. Yrittäjä tekee työtä heidän hyväkseen. Asenneilmaston lisäksi yritys tarvitsee ravinnepitoisen toimintaympäristön. Yrityksen ravinnetta ovat selkeät ja tarkoituksenmukaiset lait ja viranomaisten määräykset, joilla vaikutetaan yrittämisen edellytyksiin. Myös uusien toimintamallien ja keksintöjen suosiminen on tärkeää. Hyvään toimintaympäristöön kuuluu tehokas tutkimus-, kehitys- ja patenttijärjestelmä. Yrittäjäystävälliseen toimintaympäristöön liittyvät myös joustavasti toimivat työmarkkinat; hyvä yhteistoiminta ammattiyhdistysliikkeen kanssa ja selkeästi kirjoitetut työehtosopimukset. Yrittäminen on tehtävä houkuttelevaksi vaihtoehdoksi palkkatyölle: on aikaansaatava yrittämishalua, yrittämisen nälkää. Riskinoton vastapainoksi on hyväksyttävä yrittäjän vaurastuminen. Uusien yritysten perustaminen ei saa olla hankalaa. Neuvoja tarvitaan, kun aloittava yrittäjä asioi viranomaisten kanssa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Kohti yrittäjyysyhteiskuntaa49

11 Arvokkaita ovat asiantuntevat neuvontapalvelut ja muut julkiset järjestelmät, joiden tehtävänä on auttaa yrittäjää löytämään rahoitusta tuoteidealleen, koulutusta henkilöstölleen tai markkinoita keksinnölleen. Kaiken päämääränä on menestyvä yrittäminen. Kun yritys on vakiinnuttanut asemansa ja osoittautunut menestyväksi, se tarvitsee jatkuvasti suotuisan kasvualustan. Tarvitaan kykyä verkostoitua ja olla yhteistyössä toisten kanssa, mahdollisuuksia vastata joustavasti toimintaympäristön muutoksiin ja intoa tarttua uusiin mahdollisuuksiin, valmiutta kilpailla kansainvälisillä markkinoilla ja halua jatkaa toimintaa ja kehittyä. 104Kohti yrittäjyysyhteiskuntaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005

12 2. Tähän on tultu mutta miten? Yritysten nykyvaihetta Suomessa on edeltänyt kuudenkymmenen viime vuoden aikana erilaisia jaksoja. Elinkeinopolitiikassa olivat aluksi vallalla keskitetty ohjaus ja virkamiesvetoisuus. Sitten seurasi erikoistumisen ja tekniikan kehittämisen vaihe. Verkostojen hyväksikäyttäminen ja tiedonhallinta ovat nykyisen kehityksen näkyvimmät piirteet. 2.1 Suurteollisuuden Suomesta PK-yrittäjyyden Suomeen Sotien jälkeen, noin , voitiin puhua suurteollisuus-suomesta. Aluksi sen tunnusmerkkeinä olivat tiukka säännöstelytalous, sotakorvausteollisuuden ensisijaisuus tuotannossa sekä palkkojen ja hintojen kilpajuoksu. Teollisuutemme oli enimmäkseen metsäja metalliteollisuutta. Ne vaativat paljon pääomia. Idänkauppa oli laajaa, enimmillään lähes neljännes ulkomaankaupastamme. Säännöstelystä päästiin vähitellen irti, mutta elinkeinopolitiikan kehittymistä jarruttivat epävakaat poliittiset olot: varsinkin 50- ja 60-luvuilla hallitukset olivat lyhytikäisiä ja puoluepoliittiset vastakohtaisuudet suuret. Työmarkkinoilla oli levotonta, palkansaajien ja työnantajien välit kärjistyneet. Palkat, kustannukset ja hinnat kohosivat kilpaa. Rahan arvoa alentamalla korjattiin työmarkkinapolitiikan virheet. Hyvinvointivaltio-Suomi rakennettiin suurin piirtein Ajalle olivat ominaisia kunnallistalouden kasvu, julkisiin palveluihin panostaminen, tulopoliittiset järjestelmät, veroasteen nousu, säätelytalous ja hallinnollinen ohjaus. Suomen elinkeinorakenteessa tapahtui suuri murros: jo aiemmin alkanut maatalouden rakennemuutos kiihtyi. Kansalaisista tuli kaupunkilaisia, työntekijöistä toimihenkilöitä. Metsäteollisuuden ja metalliteollisuuden rinnalle syntyi monipuolinen valikoima erilaista tuotantotoimintaa, josta tietotekniikka osoittautui nopeimmin kehittyväksi avainalaksi. Palvelualojen merkitys työllistäjänä ja elinkeinopolitiikassa laajemminkin kasvoi huomattavasti. Palvelujen osuus kokonaistuotannosta kohosi 60 prosenttiin. Työmarkkinoilla huomattiin, että työnantajien, palkansaajien ja valtiovallan yhteispäätökset ovat edullisia kaikille osapuolille: vakautuksen kautta päädyttiin tulopolitiikkaan. Samalla tavalla huomattiin, että myös eri elinkeinot tarvitsevat toisiaan: raakaainekysymyksiä, kuljetusta, varastointia, tuotantoa, palveluja ja kauppaa ryhdyttiin tarkastelemaan yhtenäisenä järjestelmänä. Kansainvälisellä kentällä tätä kehitystä vastasi kauppajärjestelmien kehittyminen monen vaikean välivaiheen jälkeen. Suunnilleen vuosiin voidaan ajoittaa teknistaloudellinen EU-Suomi. Taloutta ovat leimanneet tutkimus- ja kehityspanostuksen voimakas kasvu, tekniikan valta-asema tuotannossa, EU-jäsenyys kauppapolitiikassa ja yhteisvaluutta rahapolitiikassa sekä niiden myötä markkinoiden avautuminen. Yrityskentällä pantiin painoa sille, että työvoimakustannukset ovat keskeinen kustannuserä. Kuitenkin yritysten tulokseen vaikuttavat myös monet muut seikat. Havaittiin, että verotuksen, kauppapoliittisten päätösten, työlainsäädännön ja koulutuspolitiikan ratkaisujen yritysystävällisyyttä on elinkeinopolitiikassa syytä pitää tarkasti silmällä. Etelärannassa se johti ensin talous- ja työmarkkinapoliittisen järjestötoiminnan yhdistymiseen, sitten tuotanto- ja palvelualojen työnantajatoiminnan yhtymiseen elinkeinopolitiikan kanssa. Varsinkin PKyritysten tiedettiin tarvitsevan esimerkiksi työehtosopimuksiin, työlainsäädäntöön ja kansantalouteen liittyvää tietoa ja palveluja. Nyt ollaan aloittamassa uutta vaihetta. Se on kansainvälistynyt yrittäjyys-suomi. Sille tunnusomaisia piirteitä ovat mahdollisuuksien nopea hyödyntäminen, verkostojen hyväksikäyttäminen, tiedonhallinta, yrittäjyyden vahva merkitys, yksityisten yritysten ja julkisten järjestelmien yhteistyö, palvelujen esiinmarssi ja asiakkaiden tarpeiden arvostaminen. Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Kohti yrittäjyysyhteiskuntaa411

13 Isot kansainväliset yritykset verkostoituvat tehokkaiden ja kansainvälistymistä pelkäämättömien PKyritysten kanssa. Kun väestökehitys hidastuu suurten ikäluokkien siirryttyä pois työelämästä, joutuvat yritykset kilpailemaan työntekijöistä. Koulutuksen merkitys lisääntyy. Yrityksiin tarvitaan varsinkin ammatillisista oppilaitoksista valmistuneita, sillä pelkkä yleissivistävä koulutus ei vaativiin ammattitehtäviin enää riitä. Yrittäjyys-Suomelle on tunnusomaista myös se, että PK-yritysten merkitys kasvaa suomalaisten hyvinvoinnin rakentajana ja työllistäjinä. Elinkeinopolitiikkaa tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena. Yritysten sisäisten toimintojen, tuotannon, palvelujen ja yhteistyötä tekevien verkostoyritysten rajat hämärtyvät. Siksi yritysten oman asiantuntijajärjestön on katettava koko elinkeinoelämän ketju. Se ulottuu alkutuotannosta kaupan ja liike-elämän palvelujen kautta kansainväliselle toimintatasolle saakka. 2.2 Perusedellytyksiä yrittäjyys- Suomelle, talouskasvulle ja työllisyyden parantumiselle PK-yritysten rooli ja merkitys suomalaisen yhteiskunnan rakentajana sekä työllisyyden ja hyvinvoinnin luojana kasvaa kansainvälistymisen johdosta huomattavasti. Yrittäjyys-Suomen rakentaminen on välttämätöntä, koska: Kansainvälinen kilpailu koskee kaikkia toimialoja ja yrityksiä Suomessa Kansainvälisten toimintojen merkitys lisääntyy erityisesti suurissa ja keskisuurissa yrityksissä Valtioiden välinen kilpailu investoinneista ja työpaikoista kiihtyy. Yrittäjyys-Suomen rakentaminen edellyttää mm. seuraavaa: 124Kohti yrittäjyysyhteiskuntaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005

14 Yritysten yhteiskunnallinen merkitys ja taloudellisen menestymisen välttämättömyys tunnustetaan ja hyväksytään Yritysten kannattavuus, jatkuvuus ja menestyminen turvataan Edistetään erilaisia yrittäjyyden kehittämishankkeita, joilla Suomeen saadaan lisää yrittäjiä ja yrityksiä Yrityksiä kannustetaan kasvuun, jotta saamme nykyistä enemmän keskikokoisia PK-yrityksiä Yhteiskunta kehittää lainsäädäntöä siten, että yrittämishalu ja kasvukannusteet vahvistuvat Julkiset ja yksityiset palveluntarjoajat saatetaan tasavertaiseen kilpailuasemaan. Palvelut tunnustetaan yhdeksi kansantalouden avainalaksi. PK-yritysten vientitavoitteiden saavuttamiseksi tehostetaan nykyisiä viennin ja kansainvälistymisen edistämispalveluja Onnistuneille sukupolvenvaihdoksille luodaan edellytykset. Yrityksen ensisijainen tehtävä on kannattava liiketoiminta. Kilpailu asiakkaista on kovaa, ja kansainvälinen kilpailu koskee nykyisin kaikkia suomalaisia toimialoja ja yrityksiä. Yrityksen kannattavuus ja palkanmaksukyky mitataan markkinoilla joka päivä. Vain kannattavasti toimiva yritys voi kasvaa ja palkata lisää työntekijöitä. Maailmanmarkkinoiden voimakkain kasvu on siirtynyt Aasiaan, asuuhan siellä yli puolet maapallon väestöstä. Läsnäolo nopeasti kasvavilla markkinoilla on elinehto maailmanlaajuisesti toimiville yrityksille. Kun vielä työn hinta näissä maissa on hyvin edullinen, on luonnollista, että osa työstä siirtyy nykyisistä teollisuusmaista uusiin maailmantalouden kärkimaihin. Maailmanlaajuistumisen seurauksena suurten suomalaisten yritysten tuotantolaitokset ovat siirtyneet yhä enemmän kasvaville markkinoille, muun muassa Kiinaan, Intiaan ja Etelä-Amerikkaan. Tämä kehitys on muuttanut väistämättä myös PK-yritysten toimintaedellytyksiä, kun kustannusten alentamispaineet ovat siirtyneet tuotantoketjussa suurten vientiyritysten osahankkijoille. Kansainvälisillä markkinoilla käydään nykyisin kovaa kilpailua siitä, missä maassa työ tehdään. Valtiot siis kilpailevat työpaikoista, Suomi muiden valtioiden mukana. On tärkeää huomata, että kansainvälisessä kilpailussa eivät kilpaile yksinomaan yritykset vaan myös eri maat omalla talous- ja yrityspolitiikallaan. Suomalaiset yritykset Suomessa voivat kilpailla ainoastaan kehittämällä maailman parhaita toimintatapoja tuotteiden ja palveluiden jalostusketjussa. Esimerkiksi hyödyntämällä lähialueiden edullisen työvoiman maita ja käyttämällä uudenaikaisia tuotantomenetelmiä voidaan turvata huipputekniikkaa vaativien työpaikkojen säilyminen Suomessa. PK-yrityksille keskeisin kansainvälistymisen muoto on yhä suora vienti Suomesta. Kynnys rakentaa tuotantolaitos vaikkapa Kiinaan on varsin korkea. Lähialueet, kuten Venäjä, tarjoavat usein selvästi parempia toimintamahdollisuuksia erityisesti PK-yrityksille. Suomi tarvitsee investointeja ja talouskasvua, jotta suomalaisilla on työtä ja hyvinvointipalvelut voidaan rahoittaa. PK-yrityksillä on lähivuosina suuri tehtävä investointien, työllisyyden ja talouskasvun ylläpitämisessä. Mutta onko niillä edellytykset suoriutua siitä? Tämä kysymys on osa yritysten yhteiskuntavastuuta. Asialla on kaksi puolta. Toisaalta joudutaan kysymään, mitä yhteiskunnan on tehtävä yritysten hyväksi. Mutta PK-yrittäjät kysyvät myös, mitä yritysten itse tulee tehdä täyttääkseen sen yhteiskunnallisen tehtävän, mikä niille on annettu Valtaosa kaikista yrityksistä on PK-yrityksiä Vuoden 2003 lopussa pienten ja keskisuurten yritysten osuus Suomen noin yrityksestä oli 99,7 prosenttia. Suuria, yli 250 henkeä työllistäviä yrityksiä oli ainoastaan 575. Taulukko 1: Yritykset Suomessa koon mukaan 2003 Työntekijöitä Lukumäärä yrityksessä Yhteensä Lähde: Tilastokeskus Valtaosa PK-yrityksistä työllistää alle 10 henkeä eli kuuluu ns. mikroyrityksiin. Tässä ryhmässä ovat mukana myös yksinyrittäjät, joilla ei ole palveluksessaan muita työntekijöitä. Keskisuuria yrityksiä (yrityksessä vähintään 50 ja enintään 249 työntekijää) oli vuoden 2003 lopussa kaikkiaan Työpaikkoja näissä yrityksissä oli yhteensä runsaat , ja liikevaihtoa niiden toiminta kerrytti yli 5,3 miljardia euroa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Kohti yrittäjyysyhteiskuntaa413

15 2.2.2 PK-yritykset ovat tulevaisuuden työllistäjiä PK-yritysten merkitys työllistäjinä on kasvanut koko ajan. Vuonna 2003 PK-yritykset työllistivät yritysten henkilöstöstä 61 prosenttia. Vuonna 1980 vastaava osuus oli runsaat 42 prosenttia. Vuoden 1995 jälkeen kaikista uusista työpaikoista 75 % on syntynyt PKyrityksiin. Henkilöstön määrä PK-yrityksissä on kasvanut vuodesta 1995 lähtien noin 3 6 % vuodessa, paria viime vuotta lukuun ottamatta. Mikäli kasvu jatkuisi edelleen esimerkiksi 3,5 prosentin vuosivauhdilla (katso kuvio yllä), työntekijöitä olisi näissä yrityksissä vuonna 2010 noin eli enemmän kuin vuonna Tällaisen kehityssuunnan toteutuminen merkitsisi PK-yritysten työllisyysosuuden selvää nousua 61 prosentista. Samalla on kuitenkin otettava huomioon, että suurten yritysten työntekijöiden määrä Suomessa todennäköisesti vähenee. PK-yritysten työvoiman lisääntyminen edellyttää tietenkin, että PK-yritysten toimintaympäristöstä pidetään riittävästi huolta. Uusia työpaikkoja syntyy vain siinä tapauksessa että yritykset menestyvät PK-yritysten viennissä kasvuvaraa Nykyisin vain noin viidennes PK-yrityksistä harjoittaa suoraa vientiä. PK-yritysten viennistä 60 % on suoraa vientiä ulkomaisille asiakkaille ja 40 % epäsuoraa vientiä kotimaisten toimeksiantajien kautta ulkomaisille asiakkaille. Viidelle prosentille PK-yrityksistä ulkomaat ovat keskeisin markkina-alue. Viennin osuus PKyritysten liikevaihdosta on noin kolmannes. PK-yritysten suoran viennin osuus kokonaisviennistämme tulee nostaa nykyisestä 16 prosentista vähintään 20 prosenttiin. Välittömästi vientiä harjoittavien yritysten määrää tulee nostaa nykyisestä merkittävästi. Teollisuuden PK-yrityksistä vientitoimintaa on noin joka toisella. Kuljetuksissa ja liike-elämän palvelualoilla arviolta 30 prosentilla yrityksistä on suoraa tai epäsuoraa vientiä. Muilla palvelualoilla vientitoiminta on vähäistä. PK-yritysten vienti on alueellisesti painottunut selvästi enemmän lähialueille eli Baltiaan, Venäjälle ja Pohjoismaihin kuin suurten yritysten vienti. Maakohtaisesta kokonaisviennistä PK-yritysten osuus Baltian markkinoilla on selvästi yli 30 % ja Venäjälläkin lähes 30 %. PK-yritysten osuus Yhdysvaltoihin ja Kiinaan suuntautuvasta kokonaisviennistä on 8 %. Suurten yritysten osuus näillä markkinoilla on yli 90 %. 144Kohti yrittäjyysyhteiskuntaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005

16 Taulukko 2: PK-yritysten vientitoiminta yrityksen kokoluokittain vuonna 2004.* Yrityksen Vienti- Vienti Suoran viennin Epäsuoran kokoluokka, yritysten liikevaihdosta, viennin viennin työntekijää osuus, % % 1 osuus, % osuus, % Yhteensä * Lähde: Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät -selvitys, kauppa- ja teollisuusministeriö 1 Viennin osuus sitä harjoittavien yritysten liikevaihdosta. PK-yritysten viennin arvo vuonna 2004 oli runsaat 7 miljardia euroa, mikä on 16 % kokonaisviennistä. Arvo kasvoi vuodesta 2003 vuoteen 2004 kaikkiaan 6 %. Kasvu oli voimakkainta kemianteollisuudessa, jonka tuotteiden vienti lisääntyi 14 %. Metallien, koneiden ja kulkuneuvojen vientiä PK-yritykset kasvattivat 12 %. Samana aikana suuret yritykset kasvattivat vientiään 5 %. Kansainvälisessä toiminnassa pienet, alle 50 työntekijän yritykset ovat enimmäkseen osahankkijoita. Yrityskoon kasvaessa viennin osuus yleensä lisääntyy. Kasvuhakuisuus ja kansainvälistyminen liittyvät läheisesti toisiinsa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Kohti yrittäjyysyhteiskuntaa415

17 3. Kehittämisen polut: mitä siis pitäisi tehdä? Esteitä yrittäjyysyhteiskunnan tieltä voidaan purkaa. On käytävä käsiksi niihin tekijöihin, jotka alan asiantuntijoiden - yrittäjien - mielestä edistävät uusien yritysten perustamista ja kohentavat jo olemassa olevien toimintakykyä. 3.1 Toimelias yrittäjä on myös riskejä ottava uudistaja Miksi yrittäjä, työpaikkoja luova ja verotuloa tuottava yrittäjä, ei voisi olla yhtä arvostettu ja arvostetumpikin kansallissankari kuin joku jääkiekkotähti tai formulakuski? Yrittäjän keskeinen tehtävä on uusien mahdollisuuksien etsiminen. Ja kun ne on löydetty, voimavarat on suunnattava sinne, missä mahdollisuudet ovat. Erään yritysjohtajan mielestä sanan yrittäjä tilalle pitäisi oikeastaan keksiä uusi. Yritteliäs on toki sanakirjan mukaan päämäärään pyrkivä, jatkuvasti uusia mahdollisuuksia kokeileva, tarmokas, toimelias, puuhakas, rivakka, aloitekyinen. Yrittäjä ammattinimikkeenä luonnehtii suomen kielessä yrittäjyyttä huonommin ja suppeammin kuin esimerkiksi ranskalaisperäinen entrepreneur, joka tuo vahvasti esiin myös yrittämisen riskin. Olipa nimike mikä tahansa, suomalainenkin yrittäjä on oman tiensä kulkija, aikaansaapa, käytännöllinen ja tavoitteellinen, ylpeä kyvykkyydestään tässä kiehtovassa ammatissa. Suomessa varsinkaan Suomessa yrittäjä ei suinkaan ole henkilö, joka vain paremman puutteessa yrittää puuhastella sitä tai tätä, yleensä pyrkimyksissään onnistumatta. Yrittäjän ammatilla on harjoittajalleen välinearvo, jolla yrittäjä hankkii toimeentulonsa, mutta usein sillä on myös itseisarvo. Yrittäminen, uusien mahdollisuuksien etsiminen ja siihen liittyvä riskienotto sekä asioiden järjesteleminen ja hoitaminen on muodostunut monille tavaksi toteuttaa itseään. Se on myös tapa kokea itsenäisyyttä ja riippumattomuutta. Yrittämisellä on aineellinen puolensa, mutta monen yrittäjän mielestä tärkeintä siinä ovat työhön liittyvä henkinen tyydytys ja onnistumisen elämykset. On luonnollista, että myös yrittäjät odottavat onnistumisestaan yhteiskunnan tunnustusta oman yrityshalunsa ja jaksamisen perustaksi. Yllättävä havainto haastatteluissa oli se, että päinvastoin kuin luullaan, monen yrittäjän mielestä moni asia Suomessa on yrittämisen kannalta hyvin; paremmin kuin kilpailijamaissa ja paremmin kuin Suomessa vielä 80-luvulla olisi uskottu mahdolliseksi. Useiden yrittäjien mielestä työnantajien, ammattiyhdistysliikkeen ja valtiovallan yhteispeli on tuottanut tulosta. Mutta kaiken takana on aina ollut itseensä uskonut ja joskus itsepäinenkin kansalainen suomalainen yrittäjä. Hän on työllistänyt ensin itsensä ja sen jälkeen muita, toiset muutaman työntekijän, toiset satoja. Kun yhteiskunnan palvelut toimivat verotulojen varassa, on yrittäjä itse asiassa paljon suurempi sankari kuin julkisuuden valokeilassa paistattelevat viihteen ja urheilumaailman tähdet. 3.2 Luovuus ja vastuullisuus ovat yrittäjyyden perusarvoja Se piretähän, mitä luvatahan. (Yrittäjä Pohjanmaalta) Keskustelut yrittäjien kanssa toivat esiin myös sen, kuinka paljon yrittämisen periaatteellista puolta arvostetaan. Osoittautui, että luovuus ja vastuullisuus ovat yrittäjyyden perusarvot. Kaikki yritystoiminta lähtee luovuudesta: aloitekykyinen kansalainen näkee ympäristössään erilaisia tarpeita ja uusia mahdollisuuksia niiden toteuttamiseen. Ilman luovuutta ei synny yritystoimintaa, ilman vastuullisuutta yritys ei voi menestyä ajan mittaan. Yrittäjät arvostavat sellaisia ominaisuuksia, joita on totuttu liittämään suomalaisuuteen. Niitä ovat sopimuksista kiinni pitäminen, hyvä maine, korkea moraali sekä luottamus asiakkaisiin, liikekumppaneihin ja työntekijöihin. Yrittäjät pitävät tärkeänä, että työssä tehdään tulosta, mutta useimmat heistä panevat painoa myös sille, että työssä viihdytään. Vastuu ja huoli henkilöstön hyvinvoinnista on aito: PK-yrityksessä tullaan pian tutuiksi keskenään. 164Kohti yrittäjyysyhteiskuntaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005

18 Yritys on kouluttanut yli puolet henkilökunnastaan ammattitutkintoon. Työntekijät ovat monipuolisia ammattilaisia, jotka pystyvät tarpeen tullen tekemään myös toistensa töitä. (Yrittäjä Päijät-Hämeestä) PK-yrittäjät eivät pidä kvartaalitaloudesta, jossa tuloksia tarkastellaan vain lyhyin, kolmen kuukauden välein eivät pidä, mutta joutuvat siihen usein suurempien yritysten osahankkijoina sopeutumaan. Monet omistajayritykset ovat perheyrityksiä, joissa tämän päivän menestys on rakennettu vuosikymmenien työn pohjalle. PK-yritykselle sopiva kvartaali olisi sukupolven mittainen, noin 25 vuotta. 3.3 Asenteet myönteisiksi Kynnys yrittäjäksi on korkea Suomessa Yrittäjyystilannetta ja -asenteita eri maissa selvittävän Global Entrepreneurship Monitor (GEM) -raportin mukaan kunkin maan elinkeinopolitiikka, kulttuuri, sosiaaliset normit sekä kasvatus ja koulutus ovat keskeisiä tekijöitä arvioitaessa yritysilmapiiriä. Suomessa yritysilmapiirin kehitys on kääntynyt myönteiseen suuntaan. Tämä näkyy poliitikkojen asenteissa, kuntien ja valtion toimenpiteissä sekä tiedotusvälineissä. Yksi esimerkki yrittämisen arvostamisen lisääntymisestä on Yrittäjyyden politiikkaohjelman ottaminen nykyiseen hallitusohjelmaan. Suomella olisi kirittävää, kun kilpaillaan yrittäjien määrässä. Yrittäjien osuus kokonaistyöllisyydestä (mukaan lukien alkutuotanto) on meillä vielä suhteellisen vaatimaton. Se ilmenee eri maiden työvoimatutkimuksista johdetusta EU 15 -vertailusta. Yrittäjyysaktiivisuudella mitattuna Suomi sijoittuu 34 maan GEM tutkimuksessa vasta sijalle 25. EU-maiden joukossa yrittäjyysaktiivisuus Suomessa sijoittuu hieman keskitason alapuolelle. Asenteet yrittäjyyttä kohtaan Suomessa ovat edelleen penseämmät kuin muissa maissa siitä huolimatta, että yrittämismyönteisyys on meillä lisääntynyt. EU:n selvityksen mukaan Suomessa lähes 70 % palkansaajista valitsisi mieluummin palkkatyön kuin yrittäjyyden. Se on vertailumaiden korkein luku. Esimerkiksi Yhdysvalloissa palkkatyön valitsisi runsaat 30 %. Samassa selvityksessä suomalaisten halukkuus ryhtyä yrittäjiksi viiden seuraavan vuoden aikana on vähäisintä muihin maihin verrattuna. Vain 15 %:lla on halukkuutta ryhtyä yrittäjäksi. Suomalaiset haluavat palkansaajiksi säännöllisten ja vakaiden tulojen vuoksi. Suomalaiset arvostavat myös riskittömyyttä. Osa vastanneista ilmoitti, että heillä ei yksinkertaisesti ole intoa ryhtyä yrittäjäksi. Yrittäjyyteen liittyvistä riskeistä eniten pelätään tulojen epävarmuutta. Yrittäjyyden houkuttelevuutta vähentävät myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Kohti yrittäjyysyhteiskuntaa417

19 pelko oman ajan ja voimien riittämättömyydestä sekä konkurssin ja omaisuuden menettämisen mahdollisuus Asenneilmastolla on suuri merkitys Asenneilmasto on huomattavasti myönteisempi kuin 80-luvulla. Vieläkään yrittäjyyttä ei oikein ymmärretä: ajatellaan, että yrittäjä vain nauttii rahoistaan. Kateutta on edelleen, mutta toisaalta menestys saattaa jotakuta innostaakin. (Palvelualan yrittäjä) Suomalaisten asenteet yrittäjyyttä kohtaan ovat tulleet myönteisemmiksi. Kuitenkin ne ovat edelleen monilta osin varaukselliset. Yrittäjyyden merkitys kansantaloudelle ja työllisyydelle ymmärretään hyvin. Sen sijaan yrittäjien henkilökohtaiseen rikastumiseen suhtaudutaan kadehtien ja kielteisesti. Yleinen ja väärä käsitys on, että yrittäjän vaurastuminen käytetään pääosaltaan yrittäjän henkilökohtaiseen kerskakulutukseen. Samalla suljetaan silmät siltä, että yrittäjän varallisuuden lisäyksestä valtaosa kanavoituu uuden liiketoiminnan kehittämiseen, uusiin työpaikkoihin ja siten, verotuloineen, koko yhteiskunnan hyväksi. Ei minulla ole mitään mahdollisuuksia henkilökohtaisesti kuluttaa sitä varallisuutta, mitä yritystoiminnasta olen saanut. Olen kuin rahapelien pelaaja laitan kaiken saamani uuteen riskitoimintaan. (Yrittäjä Päijät-Hämeestä) Suuri merkitys asenteiden korjaamisessa on sillä, millainen kuva yrittämisestä kansalaisille annetaan tiedotusvälineissä. Hyvä julkinen kuva koostuu rehellisyydestä, avoimuudesta ja moraalisesti kestävien periaatteiden noudattamisesta. Toki yrittäjän ei tarvitse peitellä vaurastumistaan: rikastumisen mahdollisuus on luonnollinen ja hyväksyttävä yrittämisen peruste, joka voi saada ammattiaan valitsevan nuoren harkitsemaan yrittäjyyttä palkkatyön vaihtoehtona. Asenneilmasto on muuttunut; tosin 70-luvun trauman vuoksi monet häpeilevät vieläkin näyttää hyvää tulosta. Yrittäjäkielteisyyttä lietsoo sekin, kun verotiedot levitellään vain sellaisenaan julkisuuteen. Yleinen asenneilmasto vaikuttaa myös yrittäjien omiin asenteisiin. Nykyisin monet yrittäjät epäilevät, että yhteiskunta ei riittävästi arvosta heidän työtään, mikä ilmenee raskaaksi koettuna verotuksena. He kysyvät, onko kasvuponnisteluista ja työpaikkojen 184Kohti yrittäjyysyhteiskuntaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005

20 lisäämisestä vastaavaa hyötyä, jos verokarhu odottaa ahnaana vieressä. Varsinkin omistajayrittäjät kokevat pienetkin kielteiset talouspolitiikan muutokset voimakkaana henkilökohtaisena epäluottamuslauseena. Omistajayrittäjä tarkastelee verotaakkaansa kokonaisuutena ja vertaa sitä yritykseen sitoutuneeseen pääomaan. Kohtuuttomaksi koettu verotus lannistaa laajentumishalun. Menestyminen ei saisi näkyä. Menestymistä ei sallita, mutta työllistää pitäisi. Muutosta parempaan on kuitenkin tapahtunut 70-luvulta lähtien. (Teollinen yrittäjä) Odotuksilla, toiveilla ja mielialatekijöillä on PKyrittämisessä suuri merkitys. Tuloslaskelma ja tase ovat tärkeitä taloudellisia mittareita, mutta eivät välttämättä ratkaisevia, jos vastapainoina ovat työn ilo, yhteiskunnan kannustus ja muut yrittämishalua lisäävät psykologiset tekijät. 3.4 Toimintaympäristö yrittäjyyttä suosivaksi Selkeitä lakeja, parempia säädöksiä Lainsäädäntö on uskomaton viidakko. Lakeja ja asetuksia, jotka koskevat yrityksen toimintaa, on Näissä on mahdotonta pysyä kartalla ja lisäksi useimmilla säädöksillä ei ole mitään tekemistä reaalimaailman kanssa. Liiallinen sääntely on bisneksenteon jarru. (Metallialan yrittäjä) PK-yritykset tiedostavat, että yritystoimintaan liittyvät yhteiskunnan määrittämät pelisäännöt. Mutta millaista lainsäädäntöä PK-yrittäjät haluavat? Selkeää ja niukkaa, selkeää laadultaan ja niukkaa määrältään. Lainsäädännön tulee tukea kilpailukykyä ja vahvistaa yritysten toimintamahdollisuuksia. Se palvelee myös kuluttajan etua. Laadukas sääntely on selvää ja yksinkertaista. Se ei ole jäykkää ja virkavaltaista: siinä on riittävästi joustovaraa. Tarpeetonta lainsäädäntöä tulee karsia. Lakeja säädettäessä tulee niiden tarve ja vaikutukset yritystoimintaan selvittää etukäteen. Lainsäädäntö tulee rakentaa toimintaa ohjaavaksi ja riittävän väljäksi. Säädösten tulee olla ymmärrettäviä ja selvästi kirjoitettuja. Sellaista lakia, jonka päämääränä on jokaisen pienimmänkin väärinkäytöksen mahdollisuuden torjuminen, on sekä viranomaisen että kansalaisen usein vaikea soveltaa käytännössä. Lakien tulkinnan ja soveltamisen tulee olla yhdenmukaista niin Suomessa kuin EU:ssakin. Syytä on myös jälkikäteen tarkastella lainsäädännön todellisia vaikutuksia. Kun ulkomaiset yritykset harkitsevat investointiensa kohdemaata, ne ottavat selvää paikallisesta verotuksesta, lainsäädännöstä ja viranomaiskäytännöstä. Tältäkin osin on tärkeätä huolehtia kilpailukyvystä eli ylläpitää Suomen mainetta hyvänä yrittämisen toimintaympäristönä Palvelun tuottajat samalle lähtöviivalle Kuntien huono taloudellinen tilanne, työntekijöiden eläköityminen ja asukkaiden ikääntymisestä johtuva palvelutarpeiden lisääntyminen pakottavat kuntia etsimään uusia keinoja palvelujen järjestämiseksi. EK pitää tärkeänä yhteistyön lisäämistä palvelujen tuottamisessa valtion ja kuntien sekä yritysten välillä. Yksityisten yritysten käyttäminen julkisten palvelujen tuottajina synnyttää uusia PK-yrityksiä ja elvyttää siten talouskasvua. Ongelmana on usein se, että yrittäjät eivät osaa tarjota palvelujaan. Toisaalta kuntien virkamiehet ja luottamushenkilöt eivät osaa määritellä, mitä palveluilta edellytetään eivätkä osaa verrata tarjolla olevia palveluja keskenään. Yrittäjät eivät osaa myydä eivätkä kunnat ostaa. Erityisen suurena ja yritysten epävarmuutta lisäävänä pulmana on kuntien ostotoiminnan lyhytjänteisyys suurissakin tavara- ja palveluhankinnoissa. EK selvittää näitä ongelmia jäsenyrityskyselyin. Tiedottamista, markkinointia ja palvelujen hankintaan liittyvää ammattitaitoa pitää kohentaa. Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Suomen Kuntaliiton perustama neuvontayksikkö on osoittautunut tässä erinomaiseksi, joskaan ei riittäväksi avuksi. Palvelujen tuottajia valittaessa on tärkeää kohdella tasapuolisesti yksityisiä yrityksiä ja julkisia palveluntuottajia. Kilpailua vääristävät lainsäädäntöesteet ja toimintatavat tulee etsiä ja poistaa. Valtion ja kuntien virastojen sekä laitosten liiketoiminta tulee saada läpinäkyväksi, jotta veronmaksajat ja päättäjät voivat nähdä, mihin palvelujen kustannukset perustuvat sekä verrata laatua ja hintaa. Kuntien ja valtion tulisi välttää liiketoimintaa sellaisilla aloilla, joilla yksityiset yritykset tarjoavat palveluja Kannustavaan verotukseen Liiketoiminnan kannattavuus on välttämätöntä. Työllistäminen on sen seurausta: vain kannattavasti toimiva yritys voi laajentaa ja palkata lisää työntekijöitä. Yrityksen kannattavuus ja palkanmaksukyky mitataan markkinoilla joka päivä. Kilpailu asiakkaista on kireää, ja kansainvälinen kilpailu koskee nykyisin kaikkia toimialoja ja kaikkia yrityksiä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Kohti yrittäjyysyhteiskuntaa419

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 59 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus.

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Miksi osakeyhtiötä verotetaan? Fiskaalisen tavoitteen tehokkaampi toteutuminen Veropohjan laajuus

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015 Pk-toimintaympäristökysely Kesäkuu 2015 Kasvu 2 Kasvutavoitteet hiipuneet Vaikea talous- ja suhdannetilanne näkyy yritysten kasvutavoitteissa Kasvutavoitteiden (voimakas ja maltillinen) yleisyys vähentynyt

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush Merkityksellisyys työn uusi trendi Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto 1.12.2016 Tieke / Slush Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Avainlippu vuodesta 1965 Design from Finland

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Perheyritysbarometri 2012 Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Esityksen sisältö 1. Taustatiedot Aineisto Rahoitus- ja maksuvalmiustilanne Kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta

Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Lapin kuntapäivä 24.9.2013 Pirkka Salo Lapin Yrittäjät 1 UUSI LAPIN YRITTÄJÄT 1.1.2014 alkaen 21 paikallisyhdistystä 3200 jäsenyritystä lähes 200 luottamushenkilöä

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 Rakentaminen Kauppa 1 16 16 17 Palvelut 8 9 Muut 1 1 2 3 4 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014 Pk-yritysbarometri Syksy 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10 70 50 30 10-10 -30-50 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Kaupan näkymät

Kaupan näkymät Kaupan näkymät 2017 2018 Joitakin poimintoja ennusteesta Koko materiaali on Kaupan liiton jäsenyritysten saatavilla Kauppa.fi:n jäsensivujen Tutkimuksia ja tilastoja -osiosta. Vuosi 2016: liikevaihto Vähittäiskaupan

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 016 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 9 Rakentaminen Kauppa 1 1 1 16 Palvelut 60 61 Muut 1 1 0 0 30 40 0 60 70 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset Vientiyritysten lukumäärä kasvussa 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Vientiyritysten

Lisätiedot

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus Jäsenet Arvot Toiminta- ajatus Visio Tavoitteet 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 2 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 3 Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 1 Rakentaminen Kauppa 18 16 16 17 Palvelut 54 59 Muut 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2013

Pk-yritysbarometri. Syksy 2013 Pk-yritysbarometri Syksy 2013 1 2 Aineisto ja ennustekyky Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 Suhdannenäkymien saldoluku 70 50 30 10-10 -30-50 -70 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0

Lisätiedot

EK:n kilpailuselvitys

EK:n kilpailuselvitys EK:n kilpailuselvitys 18.2.2016 Taustaa EK edellyttää yksityisen ja julkisen elinkeinotoiminnan tasavertaista asemaa Silloin kun julkisen sektorin on perusteltua kilpailla markkinoilla, sen on toimittava

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Suomen globaalit haasteet Ilmastonmuutos Eurokriisi Energiapaletin muutos Regulaatiousko ja -tulva

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Ikärakenne Lähtökohtia Palvelujen tarve lisääntyy ja painopiste muuttuu Palveluja tuottavat työntekijät siirtyvät eläkkeelle Työvoimakilpailu

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test suomi svenska (https://oma.yrityssuomi.fi:443/entrepreneur-test? p_p_id=82&p_p_lifecycle=1&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column- 1&p_p_col_count=1&_82_struts_action=%2Flanguage%2Fview&_82_redirect=%2Fentrepreneur-test&_82_languageId=sv_SE)

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy?

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy? Mitä yrittäminen on? Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan työskenneltäessä omassa yrityksessä, mutta myös työntekijänä toisen palveluksessa. Yrittäjä

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014 Pk-yritysbarometri Kevät 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 70 50 BKT 8,0 6,0 30 10-10 -30-50 Suhdannenäkymät puoli vuotta

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Museotyö muutoksessa!

Museotyö muutoksessa! Museotyö muutoksessa! Kohti vaikuttavampaa museotoimintaa Carina Jaatinen, Museovirasto Tampere 27.5.2015 Virittelyä ja herättelyä! Mitä on tulevaisuuden museotoiminta? Miksi sitä tehdään? Ketä se palvelee?

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille

Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille 9.5.2012 Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille - Me olemme teknologiayritys - Teknologiateollisuus Suomessa - Maailman muutos - Suomen pärjääminen Me olemme teknologiayritys

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen arvioi kuntarakenneuudistuksen vaikutuksia kuntatalouteen.

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen arvioi kuntarakenneuudistuksen vaikutuksia kuntatalouteen. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA JA VEROTUS TEEMANA KAUPAN PÄIVÄSSÄ 22.01.2013 Keskon järjestämään 16. Kaupan päivään osallistui maanantaina 21. tammikuuta Helsingissä noin 600 kaupan ja teollisuuden avainhenkilöä.

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Vihreää kasvua ja menestystä maalle

Vihreää kasvua ja menestystä maalle 3 -ohjelma linjaa MTK-järjestön yhteiskunnallista vaikuttamista, markkinavaikuttamista ja järjestön kehittämistä. Ohjelma hyväksyttiin Savonlinnan liittokokouksessa 28.-29.6.2012. Ohjelma on valmisteltu

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Yks Y i ks n i yrittäjäo yrittäjäo je h l je m l a

Yks Y i ks n i yrittäjäo yrittäjäo je h l je m l a Yksinyrittäjäohjelma Yrittäjyys kantaa suomea niin myös yrittäjät! Sisällys Keitä yksinyrittäjät ovat?... 2 Meitä on yli 65 prosenttia kaikista yrittäjistä... 2 Miksi yhden henkilön yrityksenä?... 4 Yksinyrittäjien

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Yrittäjyys. Työelämään ja koulutukseen valmistava koulutus

Yrittäjyys. Työelämään ja koulutukseen valmistava koulutus Yrittäjyys Yrittäjyys Laajasti määriteltynä yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan niin omassa yrityksessä työskenneltäessä kuin työntekijänä toisen

Lisätiedot

Hallitusohjelman maininnat

Hallitusohjelman maininnat Hallitusohjelman maininnat Esa Halme Mitä hallitusohjelma kertoo? Tulkintani mukaan 3 viestiä. Maailmalle: Suomi laittaa asiansa kuntoon Kotimaisille johtajille: Investoikaa parikymmentä ylimääräistä miljardia

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 9 11 Rakentaminen (F) 16 KOKO MAA Pirkanmaa Kauppa (G) 18 17 Palvelut (H, I, K, O) 56 55 Muut 1 1 0 0 30 40 50 60 70 80 90 0 %.3.0 1 . HENKILÖKUNNAN

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) Rakentaminen (F) 15 16 Kauppa (G) 19 18 KOKO MAA Keski-Suomi Palvelut (H, I, K, O) 45 44 Muut 2 3 4 5 6 7 8 9 % 17.8.29 1 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET

Lisätiedot

Kokka kohti yrittäjyysyhteiskuntaa: Miten yritysten toimintaympäristö muuttuu. Jyrki Mäkynen, puheenjohtaja, Suomen Yrittäjät

Kokka kohti yrittäjyysyhteiskuntaa: Miten yritysten toimintaympäristö muuttuu. Jyrki Mäkynen, puheenjohtaja, Suomen Yrittäjät Kokka kohti yrittäjyysyhteiskuntaa: Miten yritysten toimintaympäristö muuttuu Jyrki Mäkynen, puheenjohtaja, Suomen Yrittäjät 1 Tältä yrittäjyys näyttää tänään 2 Yritysten henkilöstö eri kokoluokkien yrityksissä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla?

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Turku 19.11.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin 1 US

Lisätiedot

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut.

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Lähinnä menestystä. Lähialueesi yritysten menestyksessä mukana jo 90 vuotta Pohjolan Osuuspankki on markkinajohtaja toimialueellaan henkilöasiakkaiden

Lisätiedot

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY 22.6.2016 15.6.2016 15706 Intohimoinen omistajuus Johdanto Tämän tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Suomalaisen työn liiton toimeksiannosta. Tutkimuksen

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Millaisia osaajia työelämä tarvitsee?

Millaisia osaajia työelämä tarvitsee? Millaisia osaajia työelämä tarvitsee? Tulevaisuuden moniosaaja -koulutus 5.10.2016 Miikka Venäläinen Päijät-Hämeen Yrittäjät Monipuoliset palvelut jäsenille Neuvonta Koulutus Viestintä Verkostot Jäsenedut

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000 Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

MANAGEMENT-MUOTI Hierarkiasta järjestäytyneeseen / järjestäytymättömään kaaokseen

MANAGEMENT-MUOTI Hierarkiasta järjestäytyneeseen / järjestäytymättömään kaaokseen KUVA 1. MANAGEMENT-MUOTI Hierarkiasta järjestäytyneeseen / järjestäytymättömään kaaokseen Teollisuusyritys Suhdetoimintayritys Lähde: E. Gummesson, 1998. KUVA 2. SUUNNITELTU PROSESSI Valta Motiivit PANOS

Lisätiedot