KOKOOMUS: Kokoomuksen eduskuntaryhmä:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOKOOMUS: Kokoomuksen eduskuntaryhmä:"

Transkriptio

1 2. kysymys Suomen väestö ikääntyy ja ikäsidonnaiset julkiset menot kasvavat merkittävästi tulevalla vuosikymmenellä. Mitä keinoja eduskuntaryhmänne pitää tärkeimpinä julkisten palveluiden saatavuuden varmistamiseksi koko maassa näissä oloissa? Mitä pitäisi tehdä julkisesti rahoitetun palvelutuotannon tuottavuuden lisäämiseksi sekä kunta ja palvelurakenteen kehittämiseksi; työhyvinvoinnin ja eläkejärjestelmän kehittämiseksi; perusturvajärjestelmän uudistamiseksi; koulutus, tutkimus ja innovaatiojärjestelmän kehittämiseksi? KESKUSTA: Julkisten palveluiden ja hyvinvointiyhteiskunnan edellyttämien tulonsiirtojen varmistamiseksi on vahvistettava kansantalouden kantokykyä kohentamalla työllisyysastetta ja talouden tuottavuutta. Mutta myös julkisten palveluiden tuotantoa ja rahoitusjärjestelmiä on uudistettava ja tulonsiirtojärjestelmiä kehitettävä vastaamaan paremmin näköpiirissä olevaa väestökehitystä. Valtion tuottavuusohjelmaa on jatkettava. Ohjelman hyvä toteuttaminen edellyttää kuitenkin nykyistä parempia keinoja mitata suoritteita ja erityisesti ottaa suoritteiden laatu arvioinnissa huomioon. Hallituksen on jatkettava vakaata ja pitkäjänteistä kuntapolitiikkaa. Kunta ja palvelurakennehanke on toteutettava hyvin ja johdonmukaisesti laadukkaiden ja tehokkaasti tuotettujen peruspalveluiden varmistamiseksi. Näistä tärkeimpiä ovat hyvinvointi, sivistys ja turvallisuuspalvelut. Peruspalvelut on saatava mahdollisimman läheltä. Tämä edellyttää sekä riittävän vahvaa talouden perustaa palvelujen järjestämiselle että uusia palvelun järjestämis ja tuottamistapoja. Julkisten palvelujen tuottamisessa on kannustettava tilaaja tuottaja mallien käyttöönottoa. Samanaikaisesti on edistettävä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuutta palvelutuotannossa. Sähköisiä palveluja on kehitettävä voimakkaasti. Kuntien tehtävien ja rahoituksen välille on saatava tasapaino. Peruspalvelujen, erityisesti vanhushuollon turvaamiseksi tulevalla hallituskaudella on varauduttava merkittävään lisärahoitukseen. Peruspalveluohjelma menettely on vakiinnutettava käytännöksi, jossa kunnat ja valtio sopivat pitkäjänteisesti kuntapalveluista ja valtio sitoutuu riittävällä osuudella niiden rahoittamiseen. Kuntien järjestämisvastuulla olevien palvelujen tasavertainen saatavuus koko maassa edellyttää, ettei palveluiden rahoitus riipu liikaa paikallisesta tai alueellisesta rahoituspohjasta. Valtionosuusjärjestelmää kehitettäessä on varmistettava, että olosuhde ja palvelutarvetekijät sekä tulopohjan tasaus otetaan riittävän painavasti huomioon. Verotuloihin perustuvaa tasausrajaa on korotettava valtakunnalliseen keskiarvoon. Tämä tarve korostuu, kun globaali kilpailu vaikuttaa voimakkaasti yksittäisten kuntien veropohjan kehitykseen. Viimekätinen vastuu peruspalveluiden rahoituksesta on säilytettävä valtiolla Kuntien vetovoima työnantajana on turvattava pitkäjänteisellä palkka ja työnantajapolitiikalla. Hallituksen on jatkettava samapalkkaisuusohjelman toteuttamista sekä perusteettomien ja toistuvien määräaikaisten työsuhteiden vähentämistä julkisella sektorilla. Hallituksen on tuettava laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen järjestämistä maakunnallisesti. Tavoitteena on erityisesti luoda aukottomia kokonaisuuksia terveydenhuollosta, siihen läheisesti kytkeytyvästä sosiaalihuollosta ja erikoissairaanhoidosta. Samalla tavalla on tuettava ammatillisen koulutuksen kokoamista.

2 Hallituksen on käynnistettävä kattava perusturvauudistus. Vaalikauden alussa on tehtävä kiireellisimmät korjaukset, joilla parannetaan eri väestöryhmien asemaa ja korjataan väliinputoamisia ja pahimpia kannustinloukkuja. Laaja perusturvan uudistus on tehtävä useammassa vaiheessa. Uudistuksen tavoitteena on turvata riittävä perusturvan taso eri elämäntilanteissa, poistaa päällekkäisyydet, lisätä elämänhallintaa ja kannustavuutta sekä ehkäistä väliinputoamista. Kansalaisen asemaa parannetaan yksinkertaistamalla ja selkeyttämällä järjestelmää. Uudistus on toteuttava siten, että perusturvan rahoitus on myös pitkällä tähtäimellä kestävällä pohjalla. Rinnan perusturvauudistuksen valmistelun kanssa on laadittava kokonaisarvio eläkejärjestelmässä tehtyjen uudistusten vaikutuksista yhteistyössä järjestelmän osapuolten kanssa. Sen perusteella on arvioitava eläkejärjestelmää koskevat lisäuudistusten tarpeet. Väestön ikääntymisestä aiheutuvaa rahoitustaakkaa ei saa jättää yksin tulevien työikäisten sukupolvien maksettavaksi. Keskustan mielestä talouskasvun pohjaa vahvistetaan panostamalla koulutukseen ja osaamiseen. Kansainvälisesti korkeatasoiseen tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan on suunnattava lisärahoitusta. Niiden rinnalle painopisteeksi on nostettava ammattitaidon kehittäminen työelämän kaikilla alueilla. Pienenevien ikäluokkien oloissa on välttämätöntä ennakoida yhä paremmin tulevat työvoima ja koulutustarpeet. Yrittäjyyskasvatusta ja koulutusta on lisättävä. Aikuiskoulutusjärjestelmää on uudistettava ja vahvistettava. Perusopetuksen resurssit on turvattava. Jokaisella on oltava mahdollisuus tasa arvoiseen koulutukseen ja sivistykseen asuinpaikasta, varallisuudesta ja sosiaalisesta asemasta riippumatta. Syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten sosiaalista turvallisuutta on vahvistettava. Jokaista nuorta on kannustettava suorittamaan vähintään toisen asteen tutkinto. Koulutuksen keskeyttämisen vähentämiseksi tarvitaan lisätoimenpiteitä. Sekä lukio että ammatillista koulutusta on suunniteltava alueellisista tarpeista käsin. Ammatillisen koulutuksen vetovoimaa ja laatua on kehitettävä. Erityisesti korkeakoulujärjestelmän vahvistaminen ja yliopistojen taloudellisen autonomian lisääminen on ensi vaalikauden tärkeimpiä tehtäviä. Keskusta pitää tärkeänä kattavan alueellisen korkeakouluverkoston säilyttämistä. Suhtaudumme myönteisesti innovaatioyliopiston perustamiseen. Lisäksi on varmistettava, että kaikilla yliopistoilla on vahvuusalueita, jotka yltävät kansainväliselle tasolle. Koulutusjärjestelmässä tarvitaan yhtäältä kärkien vahvistamista erikoistumisen, kilpailun ja tieteiden välisten rajapintojen ylittämisen avulla. Tässä onnistuminen edellyttää lisää julkisia voimavaroja, parempia mahdollisuuksia yksityisen rahoituksen hankintaan, suurempaa itsenäisyyttä korkeakouluille ja myös ammattimaista johtamista. Suomen on kyettävä houkuttelemaan ulkomaalaisia opiskelijoita ja tutkijoita aikaisempaa paremmin. Kannatamme maksullisten koulutuspalveluiden tarjoamista käyttöönottoa EU ja ETA alueen ulkopuolisille opiskelijoille. Se edellyttää stipendijärjestelmän luomista kehitysmaiden vähävaraisille opiskelijoille. Osaamisella ja innovaatioilla vastataan osaltaan globalisaation, väestön ikärakenteen ja ilmastonmuutoksen haasteisiin. Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja on kehitettävä duaalimallin pohjalta. Tämä peruslinja ei kuitenkaan saa estää yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toimintojen tarkoituksenmukaista yhteen nivomista. Tavoitteena tulee olla maakuntien aluekehityksen vahvistamine, koko Suomen korkean osaamistason turvaaminen ja koulutuspalvelujen viennin edistäminen. Tutkimuksen ja korkeimman opetuksen voimavarojen turvaamiseksi on kehitettävä lahjoitusvähennystä.

3 Innovaatiojärjestelmän tehokas toiminta edellyttää toimijoiden roolien selkiyttämistä. Erityisesti tarvitaan alueellisten elinkeino, innovaatio ja aluekehittämistoimintojen kokoamista tehokkaiksi kokonaisuuksiksi. Tämän pitäisi pääsääntöisesti tapahtua maakuntapohjalta. KOKOOMUS: Kokoomuksen eduskuntaryhmä: Kunta ja palvelurakenneuudistusta tulee jatkaa tavoitteena suuremmat ja elinvoimaisemmat kunnat, jotka pystyvät toimimaan palvelujen järjestäjinä ja alueensa kehittäjinä. Kuntien rahoituspohjaa tulee vakauttaa mm. vahvistamalla peruspalveluohjelma ja budjettijärjestelmää. Kaupunkipolitiikkaa tulee kehittää siten, että se ottaa selvästi nykyistä paremmin huomioon kaupunkiseutujen mahdollisuudet muodostua alueellista ja kansallista elinvoimaisuutta edistäviksi keskuksiksi. Peruspalvelujen saatavuus, laatu ja vaikuttavuus on turvattava koko maassa. Kuntien tuottavuuskehitystä tulee edistää mm. kannustamalla kuntia palvelujen kehittämiseen ja tukemalla innovaatioiden käyttöönottoa, sekä luomalla joustavia toiminta ja organisointimalleja. Yhtenä mahdollisuutena on nähtävä myös yksityisen ja kolmannen sektorin nykyistä laajempi osallistuminen palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen. Esteitä käyttää palveluja yli kuntarajojen tulee madaltaa. Palvelujen tuottamista tulee monipuolistaa. Sähköisiä palveluja on kehitettävä julkisen sektorin yhteistyönä. työhyvinvoinnin ja eläkejärjestelmän kehittämiseksi; Kokoomuksen eduskuntaryhmä: Kestävä työelämä, sekä työn ja muun elämän tasapaino luovat perustaa ihmisten hyvinvoinnille ja innostavat osallistumaan työelämään ja vahvistavat jokaisen kykyä kantaa vastuuta itsestä ja läheisistään. Erityistä huomiota on kiinnitettävä pienten lasten vanhempien mahdollisuuksiin sovittaa työ ja perhe elämän vastuut, esimerkiksi parantamalla mahdollisuuksia tehdä lyhennettyä työpäivää. Tavoitteena on, että ihmiset voivat kantaa vastuunsa kotona, viihtyä ja olla parhaimmillaan työelämässä ja myös pysyä siellä eläkeikään saakka. Hyvinvoiva työtekijä jaksaa tehdä töitä ja näin myös tuottavuus lisääntyy. Kestävien ja hyvien työelämän käytäntöjen kehittäminen ja käyttöönotto ovat konkreettinen ja suuri haaste työmarkkinajärjestöille. Tarvitaan uusia malleja työelämään osallistumiseksi sekä työhyvinvoinnin kehittämistä. Työhyvinvointi tulee ottaa mukaan kaikkeen päätöksentekoon. Tarvitaan uudenlaista verkostoitumista eri toimijoiden kesken. On kehitettävä suunnittelua ja johtamista sekä hyödynnettävä teknologiaa ja sähköistä viestintää. Erityistä huomiota on kiinnitettävä seniorien osaamisen hyödyntämiseen sekä ammattitaidon ja kokemuksen siirtämiseen nuoremmille. Työtä ja työelämää on kehitettävä inhimillisemmäksi. Erilaisilla ihmisillä on oltava sijaa työelämässä. Työelämään on voitava palata nykyistä helpommin sairastumisen tai vammautumisen jälkeen. On kehitettävä erilaisia työnteon ratkaisuja ja hyviä käytäntöjä. Tutkimusja kehittämistieto on saatava nykyistä paremmin palvelemaan suomalaista työelämää. Vähäinen koulutus heikentää niin ikään työllistymismahdollisuuksia, sillä osaamisvaatimukset töissä kasvavat jatkuvasti. Aikuiskoulutuksen kehittäminen elinikäisen oppimisen periaatteiden mukaisesti parantaa ikääntyvän työntekijöiden valmiuksia jatkaa työssä pidempään.

4 Suomessa 1990 luvulla aloitettu eläkepoliittinen varautuminen väestön ikääntymiseen sai jatkoa vuoden 2005 uudistuksessa. Näiden uudistusten vaikutuksesta Suomen työeläkejärjestelmä on sekä taloudellisesti kestävä että turvaa riittävät eläkkeet myös tulevaisuudessa. Uudistuksen vaikutusten seuranta osoittaa, että kehitys on mennyt hyvään suuntaan. Eläkkeelle siirtymisen ikä on nousussa samoin kuin ikääntyneiden työllisyysasteet. Kehitystä on seurattava ja eläkkeelle siirtymisiän nousua on monin tavoin tuettava jatkossakin. perusturvajärjestelmän uudistamiseksi; Kokoomuksen eduskuntaryhmä: Sosiaaliturvaa, palvelumaksuja sekä verotusta on uudistettava siten, että työnteko on aina taloudellisesti kannattavaa. Tämä edellyttää kannustinloukkujen purkamista. Perusturvajärjestelmän uudistamista selvittämään on syytä perustaa laajapohjainen työryhmä heti hallituskauden aluksi. Vastikkeetonta kansalaispalkkaa ei silti pidä toteuttaa, vaan perusturvajärjestelmämme on pohjauduttava jatkossakin syyperusteisuuteen ja tarveharkintaan. koulutus, tutkimus ja innovaatiojärjestelmän kehittämiseksi? Kokoomuksen eduskuntaryhmä: Suomen hyvinvointi ja menestys perustuvat korkeaan osaamiseen ja teknologiaan sekä innovaatiokykyyn. Globaalissa kilpailussa menestyminen edellyttää vahvuuksiemme kehittämistä, uusia innovaatioita ja niiden kaupallistamista. Kotimaisen osaamisen lisäksi tarvitsemme verkottumista, kansainvälisiä huippuosaajia ja yrityksiä. Korkea tutkimus ja tuotekehityspanostus on edellytys Suomen kilpailukyvylle. Innovaatiopolitiikalla luodaan edellytyksiä aloittavien ja jo toimivien yritysten kasvuedellytysten ja halukkuuden parantamiseksi. Julkisia tutkimus ja tuotekehityspanostuksia onkin lisättävä. Perusopetuksen korkea laatu ja voimavarat on turvattava. Ikäluokkien pienenemisestä seuraavat säästöt on kohdistettava opetuksen laadun parantamiseen esimerkiksi ryhmäkokoja pienentämällä. Kaikille nuorille on oltava tarjolla jatko opiskelupaikka. Ammatillisen koulutuksen on tuettava kilpailukykyä ja tuottavuutta sekä tuotettava työelämän edellyttämää ammattiosaamista. Ammatillisen koulutuksen rahoituspohjaa on uudistettava siten, että se kannustaa suuntaamaan aloituspaikkoja ja opetuksen sisältöä nykyistä paremmin työelämäntarpeita vastaavaksi. Elinikäinen oppimisen periaatteiden mukaisesti on turvattava ihmisten osaamisen ajantasaisuus. Korkeakoulupolitiikan uudistamisen lähtökohtana on oltava koulutuksen ja tutkimuksen laadun parantaminen. Samalla luodaan edellytyksiä huippuosaamiselle. Korkeakoulut on koottava vahvemmiksi kokonaisuuksiksi ja samalla niiden omaa profiilia on vahvistettava. Yliopistojen perusvoimavaroja on lisättävä. Koulutuksen ennakointijärjestelmän perusteita on kehitettävä. SPD: Väestön ikääntyessä tarvitsemme kaikkien panosta työelämään. Tärkeintä on nostaa työllisyysastetta. Työllisyysasteen nostamiseksi on lyhennettävä opintoaikoja, myöhennettävä keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää sekä luotava mahdollisuuksia kotona oleville palata

5 työelämään ja saatava työttömille työmahdollisuuksia. Kaikki tämä edellyttää mm. työyhteisöjen kehittymistä niin, että työssä voidaan jatkaa nykyistä pidempään, parempaa opintotukea ja opintojen ohjausta sekä oikeita kannustimia niin että työssä käynti on aina kannattavaa. Hallituksen tulee edistää aktiivisesti kunta ja palvelurakennehanketta ja puitelain toteuttamista kunnissa. Julkisen palvelutuotannon tuottavuutta voidaan lisätä kehittämällä palvelurakenteita, vähentämällä päällekkäisyyksiä ja tehostamalla tietotekniikan käyttöönottoa. Tässä kehitystyössä on huomioitava myös henkilöstön esitykset ja näkemykset. Kehitystyössä tulee huolehtia siitä, että päätökset tehdään kunnissa eikä kuntia ohjata pakkoulkoistamiseen. Vaalikaudella tarvitaan toimia työssä jaksamisen ja yleisen työhyvinvoinnin parantamiseksi. Inhimilliseen työelämään kuuluu huolehtiminen työntekijöiden jaksamisesta. Vastentahtoisten epätyypillisten työsuhteiden käyttöä on vähennettävä ja pätkätöitä muutettava pysyviksi työsuhteiksi. Julkisen sektorin on omilla toimillaan vaikutettava pätkätöiden vähentämiseen. Vuokratyövoiman käytölle tulee asettaa selkeät ehdot ja parantaa vuokratyöntekijöiden asemaa. Työelämän pelisääntöjen valvontaa ja työpaikkojen luottamushenkilöiden asemaa tulee vahvistaa. Vaalikaudella tulee jatkaa ja laajentaa yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa luotua työelämän laatua ja tuottavuutta samanaikaisesti vahvistavaa kansallista ohjelmaa, jossa keskeistä on osaamisen ja johtamisen kehittäminen. Vanhemmuus ja työelämä tulee voida sovittaa yhteen nykyistä paremmin. Päivähoidon saatavuudesta ja laadusta on huolehdittava. Pienten lasten ja koululaisten vanhemmille tulee mahdollistaa heidän halutessaan nykyistä paremmin osa aikatyön tekeminen. Osittaista hoitorahaa ja osapäivähoitoa on kehitettävä. Työn ja perheen yhteensovittamisessa on myös huomioitava väestön ikääntymisen vaikutukset. Työssäkäyville tulee turvata mahdollisuudet auttaa ja hoitaa iäkkäitä vanhempiaan joustavilla työaikajärjestelyillä. Lupaukset tämän päivän ja tulevaisuuden eläkkeistä on pidettävä. Eläkejärjestelmän uskottavuutta ei tule heikentää jatkuvilla muutoksilla. Eläkkeiden turvaamiseksi työeläkerahastointia on vahvistettava ja nostettava. Työeläkemaksuja on syytä nostaa noin 0,2 prosenttiyksikköä vuodessa. Myös valtion omaa eläkerahastointia on vahvistettava. Työeläkkeitä koskevat asiat on valmisteltava edelleen yhteistyössä keskeisten työmarkkinajärjestöjen kanssa siten, että eläkejärjestelmän kestävyys turvataan. Vanhustenhuollon palveluita on lisättävä sekä kotihoidossa että laitoshoidossa painottaen kotipalveluiden ja omaishoitajien tukipalvelujen lisäämistä ja laitoshoidon laadun parantamista. Hyvinvointipalveluihin tarvitaan uutta työntekijää. Laaditaan yli vaalikauden ulottuva suunnitelma, jolla varaudutaan vanhustenhuollon kestävään ja laadukkaaseen kehittämiseen. Kunnille tulee luoda selkeät normit vanhustenhuollon palvelutasosta. Terveydenhuollon painopiste tulee siirtää terveyden edistämiseen. Väestön terveystasoa tulee parantaa sekä väestöryhmien välisiä terveyseroja vähentää. Julkista terveydenhuoltoa tulee kehittää edelleen koko maassa. Sosialidemokraateille perusturva on varmuutta työstä, asunnosta, koulutuksesta, tarvittavista sosiaali ja terveyspalveluista sekä kattavasta sosiaaliturvasta. Työllä ansaittua eli ansiosidonnaista sosiaaliturvaa täydentää syyperusteinen vähimmäisturva ja viimesijainen toimeentulotuki. Vähimmäistoimeentuloa koskevien etuuksien taso ja keskinäiset suhteet tulee selkiyttää. Vaalikaudella on tehtävä kohdennettuja parannuksia sosiaaliturvaan. Tämä edellyttää valmiutta nostaa vähimmäispäivärahoja. Tavoitteena on, että työn tekeminen ja vastaanottaminen on aina kannattavaa, ensisijaisilla etuisuuksilla tullaan toimeen ja toimeentulotukea tarvitaan vain tilapäisesti. On mahdollistettava tukien saaminen rinnakkain palkkatulojen kanssa määräajan, esimerkiksi asumistuen osalta. Ikääntyminen edellyttää myös osaavan työvoiman kouluttamista ja nuorten joustavaa siirtymistä työelämään. Koulutuksellinen tasa arvo ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy ovat tärkeitä tavoitteita. Perusopetuksen laatua vahvistetaan turvaamalla oppilaille riittävästi opetusta ja ohjausta. Aamu ja iltapäivätoimintaa tulee laajentaa uudistamalla samalla koulun toimintamuotoja ja harrastetoimintaa tulee tuoda koulupäivän yhteyteen. Oppilashuollon palveluja on lisättävä sekä peruskoulussa että toisella asteella. Kaikille peruskoulun päättäville tarjotaan koulutuspaikka. Työpajoja ja oppisopimuspaikkoja on lisättävä. Ammatillisessa peruskoulutuksessa lisätään aloituspaikkoja

6 aloille, joilla on työvoimatarvetta. Käynnistetään koulutuksen keskeyttämisen vähentämiseen suunnattu ohjelma. Tehostetaan oppilaan ja opintojen ohjausta ja turvataan ohjauksen riittävyys niin lukioissa kuin ammatillisessa koulutuksessa. Koulutuksellinen tasa arvo on turvattava maksuttomalla tutkintoon johtavalla opetuksella. Opintotuessa tarvitaan kokonaisuudistus, jossa arvioidaan nykyjärjestelmän toimivuus valmistumisen nopeutumisen kannalta. Opintorahaan tulee tehdä 15 prosentin korotus välittömästi vaalikauden alussa. Toisen asteen ammattiin opiskelevien sekä ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltoa tulee parantaa. Tavoitteena on kansainvälisesti kilpailukykyinen ja alueellisesti kattava korkeakoululaitos, joka luo pohjan innovaatiojärjestelmän toimivuudelle. Korkeakoululaitosta tulee kehittää. Korkeakoulutuksen laatua on parannettava ja yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitus turvattava. Rahoituksen suuntaamisessa tulee painottaa korkeakoululaitoksen rakenteellista kehittämistä. Osaamispohjaisen talouden perustaa tulee vahvistaa toteuttamalla tieteen, teknologian ja innovaatiopolitiikan lisärahoitusohjelma Tiede ja teknologianeuvoston ehdotusten mukaisesti. Aikuiskoulutusjärjestelmä on uudistettava tavoitteena entistä laajempi aikuiskoulutukseen osallistuminen. Muutosturvaa tulee laajentaa niin, että pidempikestoiseen ammatilliseen koulutukseen on taloudelliset edellytykset. Koulutuksellinen tasa arvo on edelleen ongelma. Ammatillista tutkintoa vailla olevia on työelämässä yli henkilöä. Hallitukselta vaaditaan koulutus ja rahoitusratkaisuja, jotka helpottavat vähän koulutusta saaneita ja niitä, joilla on vanhentunut toisen asteen ammatillinen tutkinto. Myös ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen jatko ja täydennyskoulutukselle tulee osoittaa riittävät voimavarat. Aktiivinen, täysi kansalaisuus on nostettava keskeiseksi aikuiskoulutuspolitiikan tavoitteeksi. Siksi vapaan sivistystyön resursseja ja kansalaisjärjestöjen koulutus ja sivistystyön voimavaroja on lisättävä. VASEMMISTOLIITTO: Väestön ikääntymisestä ja muista syistä aiheutuvaan väestön hoito ja hoivatarpeen kasvuun on varauduttava turvaamalla suomalaisen hyvinvointivaltion perusrakenne. Julkisten palvelujen tuottavuutta on parannettava esimerkiksi työn organisointia ja johtamista kehittämällä ottaen kuitenkin huomioon sen, että hoito ja hoivatoimenpiteissä sekä muissa vastaavissa henkilökohtaisissa palveluissa on oltava riittävä määrä osaavaa ja ammattitaitoista henkilöstöä. Julkisesti rahoitetun palvelutuotannon kehitys on turvattava riittävin julkisin panostuksin, jotka pääosin rahoitetaan sosiaalisesti oikeudenmukaisella verotuksella. Valtion on tuettava alueellisesti tasapainoista kehitystä. Kuntarajat eivät saa olla järkevän palvelutuotannon esteenä. Kasvua ja aluetalouksien uudistumista tulee tukea alueiden kehittämisellä. Kehittämisen tulee tähdätä vahvempien aluekokonaisuuksien syntymiseen maaseudun elinkelpoisuuden ylläpitämiseksi koko maassa. Työelämän vaatimusten koventuminen ja työsuhteiden pätkittyminen, pirstoutuminen ja epätyypillistyminen edellyttävät työelämää koskevan turvan kaikinpuolista parantamista ja muutoksista aiheutuvien epäkohtien korjaamista. Pätkä ja vuokratyötä tulee säädellä ennen kaikkea työntekijäin suojaksi. Työhyvinvoinnin parantamiseen liittyy olennaisesti myös työ ja perhe elämän yhteensovittamista. Suomen vanhempainvapaajärjestelmää tulee kehittää siihen suuntaan, että isän osuutta siinä lisätään. On tarpeen tasoittaa vanhempainvapaista erilaisille työnantajille koituvia kustannuksia. Hallitus voi vaikuttaa näihin kysymyksiin sekä

7 työmarkkinaratkaisun yhteydessä että muutoinkin esimerkiksi parantamalla vanhempien työajankäytön joustomahdollisuuksia kehittämällä lasten hoitoon liittyviä vaihtoehtoja. Työntekijöiden työssä jaksamisen ja muun työhyvinvoinnin lisäämiseksi on kehitettävä työterveydenhoitoa ennaltaehkäisevämmäksi. Työterveydenhoidon palvelujen tasavertaisuutta on lisättävä ulottamalla ne koskemaan mahdollisimman monia työntekijöitä maan eri osissa. Erityistä painoa on pantava ikääntyneemmän väestön työhyvinvoinnin parantamiseen. Työllisyysasteen nostolle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää onnistumista siinä, että eläkkeelle lähtemisikä nousee nykyisestä. Tätä tavoitetta tukee myös osa aikaeläkkeen pitäminen yhtenä vaihtoehtona täydellisen eläköitymisen sijaan. Työeläkejärjestelmämme kehittäminen riippuu keskeisesti työnantajista ja työntekijöistä, jotka rahoittavat järjestelmän. Eläkejärjestelmän pitkäjänteistä kehittämistä on jatkettava niin, ettei järjestelmään tule jatkossakaan kohdistumaan suuria yhtäkkisiä maksujen korotuspaineita. Yksityisestä eläkevakuutusjärjestelmästä ei saa verotuksen kautta eikä muin keinoin kehittää vaihtoehtoa yleiselle järjestelmälle. Perusturvaa on kehitettävä niin, että työmarkkinatuki ja peruspäiväraha sekä sairauspäiväraha, vanhempainraha ja muiden vastaavien syyperusteisten etuuksien vähimmäistaso ja täysi kansaneläke yhtenäistetään samalle tasolle. Tätä tasoa on nostettava. Samalla on pienituloisten taloudellista asemaa helpotettava nostamalla pienten tulojen verovapautta (ks. vastausta kohtaan 3). Opintorahaan tarvitaan välittömästi 15 prosentin tasokorotus ja opintotuen asumislisä tulee muuttaa ympärivuotiseksi. Myös opiskelijoiden opintoraha on aihetta yhtenäistää. Sen sijaan emme hyväksy opiskelun maksuttomuudesta luopumista. Maamme koulutus, tutkimus ja innovaatiojärjestelmää on kehitettävä olemassa oleville perusteille sen alueellista perustaa vahvistaen. Riittävästä tutkimus ja innovaatiojärjestelmän rahoituksesta ja perustutkimuksen korkeasta on huolehdittava elinkeinoelämämme kilpailuaseman säilyttämiseksi. Perustutkimuksen asema on kuitenkin turvattava. Koulutusjärjestelmää on kehitettävä vastaamaan entistä paremmin kansainvälistymisen tarpeita ja korkeakoulujärjestelmämme tulee säilyttää edelleen tasavertaisen avoimena myös ulkomaalaisille opiskelijoille. Peruskoulujärjestelmään on panostettava lisävoimavaroja, jotta koulunkäynti saadaan kaikille mielekkääksi ja kiinnostavaksi. Tulevien työvoimatarpeiden ennakointiin kuuluu myös koulupudokkaiden määrän minimointi. VIHREÄ LIITTO: Ikääntyminen lisää julkisen talouden menopaineita jo tällä vaalikaudella. Työllisyysaste on nostettava reilusti yli 70 prosentin, jotta valtion talous pysyy vahvana ja myöhempien sukupolvien maksettavaksi tuleva verorasitus kohtuullisena. Julkisesti rahoitetun palvelutuotannon tuottavuuden lisäämiseksi sekä kunta ja palvelurakenteen sekä työhyvinvoinnin kehittämiseksi Kunta ja palvelurakenteen uudistamista on jatkettava määrätietoisesti. Erityisen tärkeää kuntien yhdistyminen tai uusien yhteistyömuotojen kehittäminen on terveyden ja toimintakyvyn edistämisen, terveydenhuollon, opetuksen ja lastensuojelun sekä yhdyskuntasuunnittelun ja joukkoliikenteen parantamiseksi. Palveluiden tarkoituksenmukaisen tuottamisen lisäksi tulee johtotähtenä pitää demokraattisuutta Kainuun maakuntahallinnosta saatuja kokemuksia hyödyntäen. Kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmää on uudistettava läpinäkyvämmäksi ja yksinkertaisemmaksi.

8 Ratkaisut pääkaupunkiseudun hallinnosta, yhteistyöstä ja liikenteestä tulee tehdä mahdollisimman nopeasti. Samalla on pidettävä huolta siitä, että myös muiden kaupunkiseutujen toimivuus turvataan. Julkisen sektorin tuottavuuden parantamiseen tähtäävää ohjelmaa on arvioitava uudelleen. Johtamisen merkitystä on korostettava ja huolehdittava julkisen sektorin johtajien ammattitaidosta ja täydennyskoulutuksesta. Kansalaisjärjestöjen toimintaedellytykset on turvattava kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman ehdotusten mukaisesti. Keskimääräistä eläköitymisikää olisi pystyttävä edelleen nostamaan parilla vuodella, sillä ikäihmisissä on suurin potentiaali työvoiman tarjonnan kasvattamisessa. Mahdollisia keinoja voisivat olla ikääntyville työntekijöille suunnatut hoivajoustot, työkykyä ylläpitävä kuntoutus ja jatkuvan kouluttautumisen mahdollisuus. Työssä jaksamista edesauttaa mahdollisuus yhdistää joustavasti työtä ja perhe elämää. Vanhemmuuden kustannukset on jaettava tasan kaikkien työnantajien kesken. Isyysvapaata tulee pidentää kolmeen kuukauteen. Eläkejärjestelmän kehittämiseksi Eläkkeelle jääneiden terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen tulee kiinnittää enemmän huomiota. Terveempään ja turvallisempaan vanhuuteen päästään pitämällä huolta ikäihmisten fyysisestä kunnosta, torjumalla masennusta sekä vahvistamalla yhteisöllisyyttä esim. asuntopolitiikan keinoin. Vihreät esittävät uutta takuueläkejärjestelmää, jolla kaikille turvataan vähintään 600 euron verovapaa eläke. Perusturvajärjestelmän uudistamiseksi Perusturvajärjestelmää tulee pikaisesti uudistaa, sillä työelämän murroksen takia sosiaaliturvamme ei enää vastaa ihmisten tarpeisiin. Kaikkien ihmisten perusturva on taattava selkeästi ja oikeudenmukaisesti ja työnteon on oltava aina kannattavaa. Jo tällä vaalikaudella olisi perusturvan kehittämiseksi mahdollista, että alle euron kuukausitulot vapautetaan veroista työnteon kannattavuuden parantamiseksi ja työllisyysasteen nostamiseksi vähimmäisetuuksien tasoa korotetaan, kannustinloukkuja puretaan ja eri vähimmäisetuuksia yhdistetään köyhyyden ja väliinputoamisen vähentämiseksi palkkatyön ulkopuolella olevien työtätekevien (esim. yrittäjät ja apurahatutkijat ja taitelijat) sosiaaliturvaa parannetaan luovan työn tukemiseksi ja yhdenvertaisuuden turvaamiseksi Pitkän aikavälin ratkaisuksi vihreät ovat esittäneet perusturvaa parantavaa ja työhön kannustavaa perustuloa. Vaalikauden alussa tulisi asettaa parlamentaarinen komitea pohtimaan perusturvajärjestelmän kehittämistä toimeentulon turvaavaan, köyhyyttä vähentävään ja työnteon kannattavuutta parantavaan suuntaan. Koulutus, tutkimus ja innovaatiojärjestelmän kehittämiseksi Suomen kilpailukyvyn edellytys on toimiva, laadukas, tasa arvoinen ja luovuuteen kannustava koulutusjärjestelmä peruskoulusta lukio ja ammattikoulutukseen ja edelleen korkeakouluihin. Ikäluokkien pienenemisestä aiheutuvat säästöt tulee käyttää koulutuksen laadun parantamiseen. Tärkeää on myös korjata puutteet oppilashuollossa, oppilaanohjauksessa ja opettajien täydennyskoulutuksessa. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoituksesta ja laadusta on huolehdittava ja rahoitusjärjestelmä pidettävä ennallaan. Korkeakoulutuksen rakenteen kehittämistä duaalimallin pohjalta on jatkettava. Koulutuspaikkojen määrä on sovitettava realistisiin työllistymismahdollisuuksiin eri koulutusasteilla.

9 Korkeakoulujen ja Suomen Akatemian tutkimusrahoitusta on lisättävä samalla, kun yliopistojen uudistumista ja itsenäisyyttä vahvistetaan. Tutkintoon johtavan koulutuksen maksuttomuus on paitsi tasa arvoisuuden tae, myös kilpailutekijä, jonka avulla Suomeen houkutellaan lahjakkaita opiskelijoita ja tuetaan korkeakoulujen kansainvälistymistä. Innovaatiojärjestelmä kärsii liiasta byrokratiasta ja korkeakoulujen perusrahoituksen jälkeenjääneisyydestä. Korkeakoulujen perusrahoitusta on lisättävä, jotta tutkijoiden mahdollisuuksia pysyviin työsuhteisiin ja urakehitykseen pystytään parantamaan. Tutkimuksen ja kehityksen voimavaroja on lisättävä vastaisuudessakin. Lisävaroja on kohdennettava erityisesti ympäristöteknologian kehittämiseen ja kaupallistamiseen sekä sosiaalisiin innovaatioihin. Luovuus, innovaatiot ja yrittäjyys kulkevat käsi kädessä. Innovaatiojärjestelmän kehittämiseksi tarvitaan nykyistä enemmän riskirahoituspääomaa, liiketoimintaosaamisen vahvistamista ja innovaatioiden markkinoille pääsyn edistämistä. RKP: Mitä keinoja eduskuntaryhmänne pitää tärkeimpänä julkisten palveluiden saatavuuden varmistamiseksi koko maassa näissä oloissa? Mitä pitäisi tehdä julkisesti rahoitetun palvelutuotannon tuottavuuden lisäämiseksi sekä kunta ja palvelurakenteen kehittämiseksi; Jatketaan työtä kunta ja palvelurakenteen vahvistamiseksi hyväksytyn puitelain suuntaviivojen mukaisesti laajennetulla peruspalveluita tuottavalla yhteistyöllä ja kannustamalla kuntia vapaaehtoisiin kuntaliitoksiin. Hallituksen tulee arvioida kuntien toimenpiteitä syksyllä 2007 ja päättää tarvittavista jatkotoimenpiteistä. 3 Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan niin, että se tukee kestävän kunta ja palvelurakenteen syntymistä. Valtionosuusjärjestelmän tulee edelleen tehokkaasti tasoittaa kuntien toimintaedellytyksiä maan eri osissa. Tuottavuutta voidaan myös parantaa hyödyntämällä uutta teknologiaa ja enenevässä määrin yksityisten tuottajien ja kolmannen sektorin palveluita huolehtimalla samalla siitä, että kansalaisten oikeussuoja toteutuu palvelukonsepteista riippumatta. Palveluseteleiden käyttö tulisi laajentaa terveydenhuoltoon. työhyvinvoinnin ja eläkejärjestelmän kehittämiseksi; Hallituksen tulisi käynnistää työelämän laadullinen ohjelma, jonka tavoitteena on edistää työssä jaksamista erityisesti julkisella sektorilla ja kehittää sekä kokeilla joustavia työaikajärjestelyjä, esimerkkinä Ruotsissa laajasti käytössä oleva 3+3 järjestelmä. Vuorotteluvapaajärjestelmä pitäisi vakinaistaa. Edelliset toimenpiteet tähtäävät myös pidentyviin työuriin, joilla turvataan veropohja ja nostetaan tuottavuutta. Samalla pitäisi mahdollistaa jo eläkkeellä olevien mahdollisuuksia joustavan osa aikatyöhön ilman suuria taloudellisia menetyksiä. Eläkemaksuja jouduttaneen tarkistamaan ylöspäin. perusturvajärjestelmän uudistamiseksi; Perusturvajärjestelmään tarvitaan perusteellinen muutos, jolla nykyisiä perusetuuksia kootaan yhteen ja niiden hakemista ja myöntämistä yksinkertaistetaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita kaikille maksettavaa perustuloa, vaan syyperusteinen harkinta säilytetään. koulutus, tutkimus ja innovaatiojärjestelmän kehittäminen Panostaminen perus ja ammattikoulutukseen sekä perustutkimukseen on välttämättömyys sille, että saadaan osaavaa työvoimaa myös julkiselle sektorille ja koko maahan. Ammattikouluverkostoa kehitetään toiminnalliseksi lisäämällä yhteistyötä, yhteistoimintaa ja

10 oppilaitoksia yhdistämällä. Korkeakoulujen yhteistyötä kehitetään niin, että Suomeen muodostetaan innovatiivisia ja kilpailukykyisiä yliopistokokonaisuuksia jotka pärjäävät kansainvälisessä kilpailussa. Alueellisia osaamisklustereita on kehitettävä tärkeänä voimavarana maakunnille ja koko maalle. KRISTILLISDEMOKRAATIT: Valtion tulee huolehtia, että kaikilla kunnilla on riittävät edellytykset palvelujen tarjoamiseen kuntalaisilleen. Kunnalliset peruspalvelut tulee järjestää riittävän väestöpohjan omaavilla alueilla ottaen huomioon olosuhteet maan eri osissa. Kuntakokoa on syytä kasvattaa ensi sijassa vapaaehtoista tietä. Julkisen sektorin kasvavaa taakkaa sosiaali ja terveydenhuollon sektorilla voidaan keventää parhaiten sairauksien ja henkisten sekä sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisyllä. Elintapasairauksien ja mielenterveysongelmien, syrjäytymisen ja sosiaalisten ongelmien määrä tulee saada laskuun. Tietotekniikan mahdollisuudet toiminnan tehostamiseen tulee hyödyntää järjestelmällisesti. Siirtymistä työelämästä eläkkeelle tulee kehittää joustavaksi siten, että yksilölliset erot ja tarpeet otetaan huomioon. Eläkkeiden indeksijärjestelmää on kehittävä oikeudenmukaisemmaksi. Ikääntyneiden taloudellista asemaa tulee parantaa pienimpiä kansaneläkkeitä korottamalla, eläkkeensaajien verotuksen epäkohtia poistamalla ja luomalla terveydenhuoltokuluille yhtenäinen maksukatto. Ikääntyneiden laadukkaiden palvelujen ja hoivan tyydyttävän tason turvaamiseksi tarvitaan vähintään 4000 uutta työntekijää vanhustenhuoltoon. Tämän toteutuminen edellyttää hoitohenkilökunnan palkkaustason parantamista. Myös kotihoidon palveluja tulee lisätä. Lailla tulee säätää kriteereistä, joiden perusteella kuntien on järjestettävä vanhustenhuollon palvelunsa. Perusturvajärjestelmää tulee uudistaa siten, että se muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden, mutta on lähtökohdiltaan syyperusteinen. Tuloloukut tulee purkaa. Tarvitaan työn, opintojen, yrittäjyyden ja perheen yhteensovittamista sekä merkittäviä panostuksia perhetukiin. Minimiäitiys ja vanhempainraha on nostettava vähintään työttömyysturvan peruspäivärahan tasolle. Painotamme perhehoidon, omaishoidon ja lasten kotihoidon kehittämistä julkisia terveys ja sosiaalipalveluja tärkeällä tavalla täydentävinä hoidon ja hoivan muotoina. Vaalikauden tavoitteina ovat syntyvyyden nostaminen sekä perheiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen ja lapsiköyhyyden vähentäminen. Vastuullinen perhepolitiikka edellyttää panostuksia lapsiköyhyyden vähentämiseksi ja tarttumista niihin syihin, jotka heikentävät mahdollisuuksia lasten saamiseen parhaassa hedelmällisyysiässä. Raskauden keskeytysten määrää tulee pyrkiä vähentämään. Perheiden hyvinvoinnin tärkeyttä nostaisi, mikäli hallitukseen nimitettäisiin perheministeri. On entistä tärkeämpää, että nuoret saavat viiveettä ammatillisen tai korkeakoulutuksen. Mm. opinto ohjausta lisäämällä ja parantamalla on keskeyttämisiä saatava vähenemään. Koulutuksen painopisteen tulee vastata paremmin työvoiman tarvetta. Sekä oppisopimuskoulutusta että työpajatoimintaa tulee lisätä. Yliopistojen tutkimus ja opetushenkilökunnan palkkaukseen on osoitettava riittävä rahoitus. Työvoimapoliittista koulutusta tulee kehittää vastaamaan paremmin elinkeinoelämän vaatimuksia ja näin paremmin myös työttömän työllistymistä. Valtion yritystukia välittävien, t&k rahoja suuntaavien ja vientiä edistävien organisaatioiden yhteistoimintaa on lisättävä.

11 PERUSSUOMALAISET: Perussuomalaisten mielestä julkinen sektorimme erityisesti sosiaali ja terveyspalveluiden osalta on varsin tuottava ja tehokas, kun sitä verrataan moniin muihin eurooppalaisiin maihin. Tuottavuutta voidaan lisätä lähinnä kehittämällä toimintatapoja ja ottamalla käyttöön uutta tekniikkaa sekä lisäämällä kuntien välistä yhteistyötä. Samaan aikaan tarvitaan kuitenkin lisää työvoimaa esimerkiksi vanhustenhuoltoon. Vanhustenhuollon hoitomitoituksen vähimmäissuosituksista tulee tehdä kuntia velvoittavia ja Suomeen tulee perustaa vanhusasiamiehen virka. Kuntia ei tule ajaa valtion toimesta keinotekoisesti ahtaalle ja kuntaliitoksiin, kuten nyt ollaan valtiontalouden pitkään jatkuneesta kasvusta huolimatta edelleen vallanpitäjien toimesta tekemässä. Kuntia ei tule käsitellä tasapäisenä massana, vaan alueiden väliset erot tulee ottaa huomioon päätöksenteossa niin, ettei mennä vain vahvojen alueiden ehdoilla. Päätöksenteon ja palvelutuotannon keskittäminen isoihin yksikköihin ei johda säästöihin, vaan usein heikentää palveluita ja lähidemokratiaa. Palveluiden ostamisella yksityissektorilta julkisin varoin voi olla Perussuomalaisten mielestä lähinnä julkisen sektorin tuottamia palveluita täydentävä rooli. Työhyvinvointia tulee edistää puuttumalla nykyistä huomattavasti tiukemmin erityisesti julkisen sektorin käyttämiin määräaikaisiin työsuhteisiin ja niiden ketjuttamiseen. Lisäksi lapsen syntymästä työnantajalle aiheutuvat kustannukset tulee mielestämme jakaa tasan molempien vanhempien työnantajien kesken. Eläkejärjestelmää tulee kehittää niin, että tulevien eläkeläisten ei olisi tarpeen ostaa perinteisen eläketurvan rinnalle yksityisiltä markkinoilta lisäeläketurvaa. Eläkeindeksi tulisi Perussuomalaisten mielestä laskea periaatteella, jossa 50 % indeksitarkistuksesta seuraisi yleisen ansiotason nousua ja 50 % kuluttajahintaindeksiä, eikä kuten nyt, että vain 20 % korotuksesta seuraa yleistä ansiotason nousua. Kansaneläkkeen indeksin tulisi mielestämme muodostua myös periaatteella ja pelkän kansaneläkkeen varassa oleville tulisi suunnata 40 euron kuukausittainen veroton toimeentulolisä. Eläkeläisten epäoikeudenmukainen verotus suhteessa palkansaajiin tulee korjata, samoin paluumuuttajaeläkeläisten epäoikeudenmukainen verotus. Kaikki tulot, jotka jäävät alle 800 euron, tulisi olla kokonaan verottomia.

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja. Lähipalvelufoorumi 25.3.

Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja. Lähipalvelufoorumi 25.3. Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Lähipalvelufoorumi 25.3.2015 Toimintatapojen uudistamisen haasteita Liikkuma-ala innovatiivisten

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011 Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen 1 Työikäisen väestön määrän suhteellinen pieneneminen

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Ikärakenne Lähtökohtia Palvelujen tarve lisääntyy ja painopiste muuttuu Palveluja tuottavat työntekijät siirtyvät eläkkeelle Työvoimakilpailu

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Maistraatinportti 2 puh. 020 7489 400 00240 Helsinki www.akava.fi/opiskelijat Sisällys 1. Sosiaaliturvajärjestelmän on oltava yhtenäinen

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI

SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI Tavoitteenamme on laadukkaat ja monipuoliset kunnalliset lähipalvelut, jotka ovat jokaisen kuntalaisen saavutettavissa. Lähtökohtana on asukkaiden hyvä

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016 Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin 2. Toisen asteen ammatillisen

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017

LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 Suomen ruotsalainen kansanpuolue on sinun äänesi tasa-arvoisen Suomen puolesta. Me työskentelemme kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Pirkanmaan kuntapäivä Tampere

Pirkanmaan kuntapäivä Tampere Pirkanmaan kuntapäivä Tampere 19.9.2012 Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Terveys- ja hyvinvointierot suuria ja kasvussa. Rahoituspohja ja henkilöstöresurssit heikkenevät väestörakenteen muutoksen seurauksena. Palvelujärjestelmä

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tavoitteita OKM:n tulevaisuuskatsauksesta Työvoiman saatavuuden turvaaminen Koulutustason

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen,

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen, Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Sini Sallinen, erityisasiantuntija, sini.sallinen@kuntaliitto.fi, @SallinenSini 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista tavoitteista tulevaisuuden kunnalle

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Tarja Pajunen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Toisen asteen koulutus

Toisen asteen koulutus Toisen asteen koulutus Kymenlaakson maakuntapäivä 13.5.2015 Johtaja, opetus ja kulttuuri Terhi Päivärinta Nykytila Hallituksen esitykset lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoituksesta ja järjestämisluvista

Lisätiedot

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu:

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Makrotalouden lupaukset eivät toteudu Teollisuuden rakennemuutos Eriarvoistuminen ja pahoinvointi lisääntyvät Muutos vaatii: Pidemmän aikaperspektiivin

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Ammattikoulutuksessa tekemisen meininki jatkuu. ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ammattikoulutuksessa tekemisen meininki jatkuu. ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ammattikoulutuksessa tekemisen meininki jatkuu ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin

Lisätiedot

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 Pentti Arajärvi Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 1 SUOMEN PERUSTUSLAKI 18 Oikeus työhön ja elinkeinovapaus Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet 2 Työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä KUNNAT Paikallisen osallistumisen,

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 3.11.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin. Hannele Louhelainen/ OAJ

Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin. Hannele Louhelainen/ OAJ Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin Hannele Louhelainen/ OAJ Lähtökohdat ennakointiin Talouden epävakaus Julkisensektorin rakennemuutokset mm. kuntakentän uudistaminen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

DIGITALISAATIO JA AUTOMATISOITU SOSIAALITURVA

DIGITALISAATIO JA AUTOMATISOITU SOSIAALITURVA MIKÄ YLEISTURVA? Yleisturva on kolmiportainen sosiaaliturvamalli, jossa yhdistyy suurin osa nykysosiaaliturvan tukimuodoista ja pienituloisten verovähennyksistä. Se on automatisoitu ja lineaarisesti vähenevä

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot