KOKOOMUS: Kokoomuksen eduskuntaryhmä:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOKOOMUS: Kokoomuksen eduskuntaryhmä:"

Transkriptio

1 2. kysymys Suomen väestö ikääntyy ja ikäsidonnaiset julkiset menot kasvavat merkittävästi tulevalla vuosikymmenellä. Mitä keinoja eduskuntaryhmänne pitää tärkeimpinä julkisten palveluiden saatavuuden varmistamiseksi koko maassa näissä oloissa? Mitä pitäisi tehdä julkisesti rahoitetun palvelutuotannon tuottavuuden lisäämiseksi sekä kunta ja palvelurakenteen kehittämiseksi; työhyvinvoinnin ja eläkejärjestelmän kehittämiseksi; perusturvajärjestelmän uudistamiseksi; koulutus, tutkimus ja innovaatiojärjestelmän kehittämiseksi? KESKUSTA: Julkisten palveluiden ja hyvinvointiyhteiskunnan edellyttämien tulonsiirtojen varmistamiseksi on vahvistettava kansantalouden kantokykyä kohentamalla työllisyysastetta ja talouden tuottavuutta. Mutta myös julkisten palveluiden tuotantoa ja rahoitusjärjestelmiä on uudistettava ja tulonsiirtojärjestelmiä kehitettävä vastaamaan paremmin näköpiirissä olevaa väestökehitystä. Valtion tuottavuusohjelmaa on jatkettava. Ohjelman hyvä toteuttaminen edellyttää kuitenkin nykyistä parempia keinoja mitata suoritteita ja erityisesti ottaa suoritteiden laatu arvioinnissa huomioon. Hallituksen on jatkettava vakaata ja pitkäjänteistä kuntapolitiikkaa. Kunta ja palvelurakennehanke on toteutettava hyvin ja johdonmukaisesti laadukkaiden ja tehokkaasti tuotettujen peruspalveluiden varmistamiseksi. Näistä tärkeimpiä ovat hyvinvointi, sivistys ja turvallisuuspalvelut. Peruspalvelut on saatava mahdollisimman läheltä. Tämä edellyttää sekä riittävän vahvaa talouden perustaa palvelujen järjestämiselle että uusia palvelun järjestämis ja tuottamistapoja. Julkisten palvelujen tuottamisessa on kannustettava tilaaja tuottaja mallien käyttöönottoa. Samanaikaisesti on edistettävä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuutta palvelutuotannossa. Sähköisiä palveluja on kehitettävä voimakkaasti. Kuntien tehtävien ja rahoituksen välille on saatava tasapaino. Peruspalvelujen, erityisesti vanhushuollon turvaamiseksi tulevalla hallituskaudella on varauduttava merkittävään lisärahoitukseen. Peruspalveluohjelma menettely on vakiinnutettava käytännöksi, jossa kunnat ja valtio sopivat pitkäjänteisesti kuntapalveluista ja valtio sitoutuu riittävällä osuudella niiden rahoittamiseen. Kuntien järjestämisvastuulla olevien palvelujen tasavertainen saatavuus koko maassa edellyttää, ettei palveluiden rahoitus riipu liikaa paikallisesta tai alueellisesta rahoituspohjasta. Valtionosuusjärjestelmää kehitettäessä on varmistettava, että olosuhde ja palvelutarvetekijät sekä tulopohjan tasaus otetaan riittävän painavasti huomioon. Verotuloihin perustuvaa tasausrajaa on korotettava valtakunnalliseen keskiarvoon. Tämä tarve korostuu, kun globaali kilpailu vaikuttaa voimakkaasti yksittäisten kuntien veropohjan kehitykseen. Viimekätinen vastuu peruspalveluiden rahoituksesta on säilytettävä valtiolla Kuntien vetovoima työnantajana on turvattava pitkäjänteisellä palkka ja työnantajapolitiikalla. Hallituksen on jatkettava samapalkkaisuusohjelman toteuttamista sekä perusteettomien ja toistuvien määräaikaisten työsuhteiden vähentämistä julkisella sektorilla. Hallituksen on tuettava laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen järjestämistä maakunnallisesti. Tavoitteena on erityisesti luoda aukottomia kokonaisuuksia terveydenhuollosta, siihen läheisesti kytkeytyvästä sosiaalihuollosta ja erikoissairaanhoidosta. Samalla tavalla on tuettava ammatillisen koulutuksen kokoamista.

2 Hallituksen on käynnistettävä kattava perusturvauudistus. Vaalikauden alussa on tehtävä kiireellisimmät korjaukset, joilla parannetaan eri väestöryhmien asemaa ja korjataan väliinputoamisia ja pahimpia kannustinloukkuja. Laaja perusturvan uudistus on tehtävä useammassa vaiheessa. Uudistuksen tavoitteena on turvata riittävä perusturvan taso eri elämäntilanteissa, poistaa päällekkäisyydet, lisätä elämänhallintaa ja kannustavuutta sekä ehkäistä väliinputoamista. Kansalaisen asemaa parannetaan yksinkertaistamalla ja selkeyttämällä järjestelmää. Uudistus on toteuttava siten, että perusturvan rahoitus on myös pitkällä tähtäimellä kestävällä pohjalla. Rinnan perusturvauudistuksen valmistelun kanssa on laadittava kokonaisarvio eläkejärjestelmässä tehtyjen uudistusten vaikutuksista yhteistyössä järjestelmän osapuolten kanssa. Sen perusteella on arvioitava eläkejärjestelmää koskevat lisäuudistusten tarpeet. Väestön ikääntymisestä aiheutuvaa rahoitustaakkaa ei saa jättää yksin tulevien työikäisten sukupolvien maksettavaksi. Keskustan mielestä talouskasvun pohjaa vahvistetaan panostamalla koulutukseen ja osaamiseen. Kansainvälisesti korkeatasoiseen tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan on suunnattava lisärahoitusta. Niiden rinnalle painopisteeksi on nostettava ammattitaidon kehittäminen työelämän kaikilla alueilla. Pienenevien ikäluokkien oloissa on välttämätöntä ennakoida yhä paremmin tulevat työvoima ja koulutustarpeet. Yrittäjyyskasvatusta ja koulutusta on lisättävä. Aikuiskoulutusjärjestelmää on uudistettava ja vahvistettava. Perusopetuksen resurssit on turvattava. Jokaisella on oltava mahdollisuus tasa arvoiseen koulutukseen ja sivistykseen asuinpaikasta, varallisuudesta ja sosiaalisesta asemasta riippumatta. Syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten sosiaalista turvallisuutta on vahvistettava. Jokaista nuorta on kannustettava suorittamaan vähintään toisen asteen tutkinto. Koulutuksen keskeyttämisen vähentämiseksi tarvitaan lisätoimenpiteitä. Sekä lukio että ammatillista koulutusta on suunniteltava alueellisista tarpeista käsin. Ammatillisen koulutuksen vetovoimaa ja laatua on kehitettävä. Erityisesti korkeakoulujärjestelmän vahvistaminen ja yliopistojen taloudellisen autonomian lisääminen on ensi vaalikauden tärkeimpiä tehtäviä. Keskusta pitää tärkeänä kattavan alueellisen korkeakouluverkoston säilyttämistä. Suhtaudumme myönteisesti innovaatioyliopiston perustamiseen. Lisäksi on varmistettava, että kaikilla yliopistoilla on vahvuusalueita, jotka yltävät kansainväliselle tasolle. Koulutusjärjestelmässä tarvitaan yhtäältä kärkien vahvistamista erikoistumisen, kilpailun ja tieteiden välisten rajapintojen ylittämisen avulla. Tässä onnistuminen edellyttää lisää julkisia voimavaroja, parempia mahdollisuuksia yksityisen rahoituksen hankintaan, suurempaa itsenäisyyttä korkeakouluille ja myös ammattimaista johtamista. Suomen on kyettävä houkuttelemaan ulkomaalaisia opiskelijoita ja tutkijoita aikaisempaa paremmin. Kannatamme maksullisten koulutuspalveluiden tarjoamista käyttöönottoa EU ja ETA alueen ulkopuolisille opiskelijoille. Se edellyttää stipendijärjestelmän luomista kehitysmaiden vähävaraisille opiskelijoille. Osaamisella ja innovaatioilla vastataan osaltaan globalisaation, väestön ikärakenteen ja ilmastonmuutoksen haasteisiin. Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja on kehitettävä duaalimallin pohjalta. Tämä peruslinja ei kuitenkaan saa estää yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toimintojen tarkoituksenmukaista yhteen nivomista. Tavoitteena tulee olla maakuntien aluekehityksen vahvistamine, koko Suomen korkean osaamistason turvaaminen ja koulutuspalvelujen viennin edistäminen. Tutkimuksen ja korkeimman opetuksen voimavarojen turvaamiseksi on kehitettävä lahjoitusvähennystä.

3 Innovaatiojärjestelmän tehokas toiminta edellyttää toimijoiden roolien selkiyttämistä. Erityisesti tarvitaan alueellisten elinkeino, innovaatio ja aluekehittämistoimintojen kokoamista tehokkaiksi kokonaisuuksiksi. Tämän pitäisi pääsääntöisesti tapahtua maakuntapohjalta. KOKOOMUS: Kokoomuksen eduskuntaryhmä: Kunta ja palvelurakenneuudistusta tulee jatkaa tavoitteena suuremmat ja elinvoimaisemmat kunnat, jotka pystyvät toimimaan palvelujen järjestäjinä ja alueensa kehittäjinä. Kuntien rahoituspohjaa tulee vakauttaa mm. vahvistamalla peruspalveluohjelma ja budjettijärjestelmää. Kaupunkipolitiikkaa tulee kehittää siten, että se ottaa selvästi nykyistä paremmin huomioon kaupunkiseutujen mahdollisuudet muodostua alueellista ja kansallista elinvoimaisuutta edistäviksi keskuksiksi. Peruspalvelujen saatavuus, laatu ja vaikuttavuus on turvattava koko maassa. Kuntien tuottavuuskehitystä tulee edistää mm. kannustamalla kuntia palvelujen kehittämiseen ja tukemalla innovaatioiden käyttöönottoa, sekä luomalla joustavia toiminta ja organisointimalleja. Yhtenä mahdollisuutena on nähtävä myös yksityisen ja kolmannen sektorin nykyistä laajempi osallistuminen palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen. Esteitä käyttää palveluja yli kuntarajojen tulee madaltaa. Palvelujen tuottamista tulee monipuolistaa. Sähköisiä palveluja on kehitettävä julkisen sektorin yhteistyönä. työhyvinvoinnin ja eläkejärjestelmän kehittämiseksi; Kokoomuksen eduskuntaryhmä: Kestävä työelämä, sekä työn ja muun elämän tasapaino luovat perustaa ihmisten hyvinvoinnille ja innostavat osallistumaan työelämään ja vahvistavat jokaisen kykyä kantaa vastuuta itsestä ja läheisistään. Erityistä huomiota on kiinnitettävä pienten lasten vanhempien mahdollisuuksiin sovittaa työ ja perhe elämän vastuut, esimerkiksi parantamalla mahdollisuuksia tehdä lyhennettyä työpäivää. Tavoitteena on, että ihmiset voivat kantaa vastuunsa kotona, viihtyä ja olla parhaimmillaan työelämässä ja myös pysyä siellä eläkeikään saakka. Hyvinvoiva työtekijä jaksaa tehdä töitä ja näin myös tuottavuus lisääntyy. Kestävien ja hyvien työelämän käytäntöjen kehittäminen ja käyttöönotto ovat konkreettinen ja suuri haaste työmarkkinajärjestöille. Tarvitaan uusia malleja työelämään osallistumiseksi sekä työhyvinvoinnin kehittämistä. Työhyvinvointi tulee ottaa mukaan kaikkeen päätöksentekoon. Tarvitaan uudenlaista verkostoitumista eri toimijoiden kesken. On kehitettävä suunnittelua ja johtamista sekä hyödynnettävä teknologiaa ja sähköistä viestintää. Erityistä huomiota on kiinnitettävä seniorien osaamisen hyödyntämiseen sekä ammattitaidon ja kokemuksen siirtämiseen nuoremmille. Työtä ja työelämää on kehitettävä inhimillisemmäksi. Erilaisilla ihmisillä on oltava sijaa työelämässä. Työelämään on voitava palata nykyistä helpommin sairastumisen tai vammautumisen jälkeen. On kehitettävä erilaisia työnteon ratkaisuja ja hyviä käytäntöjä. Tutkimusja kehittämistieto on saatava nykyistä paremmin palvelemaan suomalaista työelämää. Vähäinen koulutus heikentää niin ikään työllistymismahdollisuuksia, sillä osaamisvaatimukset töissä kasvavat jatkuvasti. Aikuiskoulutuksen kehittäminen elinikäisen oppimisen periaatteiden mukaisesti parantaa ikääntyvän työntekijöiden valmiuksia jatkaa työssä pidempään.

4 Suomessa 1990 luvulla aloitettu eläkepoliittinen varautuminen väestön ikääntymiseen sai jatkoa vuoden 2005 uudistuksessa. Näiden uudistusten vaikutuksesta Suomen työeläkejärjestelmä on sekä taloudellisesti kestävä että turvaa riittävät eläkkeet myös tulevaisuudessa. Uudistuksen vaikutusten seuranta osoittaa, että kehitys on mennyt hyvään suuntaan. Eläkkeelle siirtymisen ikä on nousussa samoin kuin ikääntyneiden työllisyysasteet. Kehitystä on seurattava ja eläkkeelle siirtymisiän nousua on monin tavoin tuettava jatkossakin. perusturvajärjestelmän uudistamiseksi; Kokoomuksen eduskuntaryhmä: Sosiaaliturvaa, palvelumaksuja sekä verotusta on uudistettava siten, että työnteko on aina taloudellisesti kannattavaa. Tämä edellyttää kannustinloukkujen purkamista. Perusturvajärjestelmän uudistamista selvittämään on syytä perustaa laajapohjainen työryhmä heti hallituskauden aluksi. Vastikkeetonta kansalaispalkkaa ei silti pidä toteuttaa, vaan perusturvajärjestelmämme on pohjauduttava jatkossakin syyperusteisuuteen ja tarveharkintaan. koulutus, tutkimus ja innovaatiojärjestelmän kehittämiseksi? Kokoomuksen eduskuntaryhmä: Suomen hyvinvointi ja menestys perustuvat korkeaan osaamiseen ja teknologiaan sekä innovaatiokykyyn. Globaalissa kilpailussa menestyminen edellyttää vahvuuksiemme kehittämistä, uusia innovaatioita ja niiden kaupallistamista. Kotimaisen osaamisen lisäksi tarvitsemme verkottumista, kansainvälisiä huippuosaajia ja yrityksiä. Korkea tutkimus ja tuotekehityspanostus on edellytys Suomen kilpailukyvylle. Innovaatiopolitiikalla luodaan edellytyksiä aloittavien ja jo toimivien yritysten kasvuedellytysten ja halukkuuden parantamiseksi. Julkisia tutkimus ja tuotekehityspanostuksia onkin lisättävä. Perusopetuksen korkea laatu ja voimavarat on turvattava. Ikäluokkien pienenemisestä seuraavat säästöt on kohdistettava opetuksen laadun parantamiseen esimerkiksi ryhmäkokoja pienentämällä. Kaikille nuorille on oltava tarjolla jatko opiskelupaikka. Ammatillisen koulutuksen on tuettava kilpailukykyä ja tuottavuutta sekä tuotettava työelämän edellyttämää ammattiosaamista. Ammatillisen koulutuksen rahoituspohjaa on uudistettava siten, että se kannustaa suuntaamaan aloituspaikkoja ja opetuksen sisältöä nykyistä paremmin työelämäntarpeita vastaavaksi. Elinikäinen oppimisen periaatteiden mukaisesti on turvattava ihmisten osaamisen ajantasaisuus. Korkeakoulupolitiikan uudistamisen lähtökohtana on oltava koulutuksen ja tutkimuksen laadun parantaminen. Samalla luodaan edellytyksiä huippuosaamiselle. Korkeakoulut on koottava vahvemmiksi kokonaisuuksiksi ja samalla niiden omaa profiilia on vahvistettava. Yliopistojen perusvoimavaroja on lisättävä. Koulutuksen ennakointijärjestelmän perusteita on kehitettävä. SPD: Väestön ikääntyessä tarvitsemme kaikkien panosta työelämään. Tärkeintä on nostaa työllisyysastetta. Työllisyysasteen nostamiseksi on lyhennettävä opintoaikoja, myöhennettävä keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää sekä luotava mahdollisuuksia kotona oleville palata

5 työelämään ja saatava työttömille työmahdollisuuksia. Kaikki tämä edellyttää mm. työyhteisöjen kehittymistä niin, että työssä voidaan jatkaa nykyistä pidempään, parempaa opintotukea ja opintojen ohjausta sekä oikeita kannustimia niin että työssä käynti on aina kannattavaa. Hallituksen tulee edistää aktiivisesti kunta ja palvelurakennehanketta ja puitelain toteuttamista kunnissa. Julkisen palvelutuotannon tuottavuutta voidaan lisätä kehittämällä palvelurakenteita, vähentämällä päällekkäisyyksiä ja tehostamalla tietotekniikan käyttöönottoa. Tässä kehitystyössä on huomioitava myös henkilöstön esitykset ja näkemykset. Kehitystyössä tulee huolehtia siitä, että päätökset tehdään kunnissa eikä kuntia ohjata pakkoulkoistamiseen. Vaalikaudella tarvitaan toimia työssä jaksamisen ja yleisen työhyvinvoinnin parantamiseksi. Inhimilliseen työelämään kuuluu huolehtiminen työntekijöiden jaksamisesta. Vastentahtoisten epätyypillisten työsuhteiden käyttöä on vähennettävä ja pätkätöitä muutettava pysyviksi työsuhteiksi. Julkisen sektorin on omilla toimillaan vaikutettava pätkätöiden vähentämiseen. Vuokratyövoiman käytölle tulee asettaa selkeät ehdot ja parantaa vuokratyöntekijöiden asemaa. Työelämän pelisääntöjen valvontaa ja työpaikkojen luottamushenkilöiden asemaa tulee vahvistaa. Vaalikaudella tulee jatkaa ja laajentaa yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa luotua työelämän laatua ja tuottavuutta samanaikaisesti vahvistavaa kansallista ohjelmaa, jossa keskeistä on osaamisen ja johtamisen kehittäminen. Vanhemmuus ja työelämä tulee voida sovittaa yhteen nykyistä paremmin. Päivähoidon saatavuudesta ja laadusta on huolehdittava. Pienten lasten ja koululaisten vanhemmille tulee mahdollistaa heidän halutessaan nykyistä paremmin osa aikatyön tekeminen. Osittaista hoitorahaa ja osapäivähoitoa on kehitettävä. Työn ja perheen yhteensovittamisessa on myös huomioitava väestön ikääntymisen vaikutukset. Työssäkäyville tulee turvata mahdollisuudet auttaa ja hoitaa iäkkäitä vanhempiaan joustavilla työaikajärjestelyillä. Lupaukset tämän päivän ja tulevaisuuden eläkkeistä on pidettävä. Eläkejärjestelmän uskottavuutta ei tule heikentää jatkuvilla muutoksilla. Eläkkeiden turvaamiseksi työeläkerahastointia on vahvistettava ja nostettava. Työeläkemaksuja on syytä nostaa noin 0,2 prosenttiyksikköä vuodessa. Myös valtion omaa eläkerahastointia on vahvistettava. Työeläkkeitä koskevat asiat on valmisteltava edelleen yhteistyössä keskeisten työmarkkinajärjestöjen kanssa siten, että eläkejärjestelmän kestävyys turvataan. Vanhustenhuollon palveluita on lisättävä sekä kotihoidossa että laitoshoidossa painottaen kotipalveluiden ja omaishoitajien tukipalvelujen lisäämistä ja laitoshoidon laadun parantamista. Hyvinvointipalveluihin tarvitaan uutta työntekijää. Laaditaan yli vaalikauden ulottuva suunnitelma, jolla varaudutaan vanhustenhuollon kestävään ja laadukkaaseen kehittämiseen. Kunnille tulee luoda selkeät normit vanhustenhuollon palvelutasosta. Terveydenhuollon painopiste tulee siirtää terveyden edistämiseen. Väestön terveystasoa tulee parantaa sekä väestöryhmien välisiä terveyseroja vähentää. Julkista terveydenhuoltoa tulee kehittää edelleen koko maassa. Sosialidemokraateille perusturva on varmuutta työstä, asunnosta, koulutuksesta, tarvittavista sosiaali ja terveyspalveluista sekä kattavasta sosiaaliturvasta. Työllä ansaittua eli ansiosidonnaista sosiaaliturvaa täydentää syyperusteinen vähimmäisturva ja viimesijainen toimeentulotuki. Vähimmäistoimeentuloa koskevien etuuksien taso ja keskinäiset suhteet tulee selkiyttää. Vaalikaudella on tehtävä kohdennettuja parannuksia sosiaaliturvaan. Tämä edellyttää valmiutta nostaa vähimmäispäivärahoja. Tavoitteena on, että työn tekeminen ja vastaanottaminen on aina kannattavaa, ensisijaisilla etuisuuksilla tullaan toimeen ja toimeentulotukea tarvitaan vain tilapäisesti. On mahdollistettava tukien saaminen rinnakkain palkkatulojen kanssa määräajan, esimerkiksi asumistuen osalta. Ikääntyminen edellyttää myös osaavan työvoiman kouluttamista ja nuorten joustavaa siirtymistä työelämään. Koulutuksellinen tasa arvo ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy ovat tärkeitä tavoitteita. Perusopetuksen laatua vahvistetaan turvaamalla oppilaille riittävästi opetusta ja ohjausta. Aamu ja iltapäivätoimintaa tulee laajentaa uudistamalla samalla koulun toimintamuotoja ja harrastetoimintaa tulee tuoda koulupäivän yhteyteen. Oppilashuollon palveluja on lisättävä sekä peruskoulussa että toisella asteella. Kaikille peruskoulun päättäville tarjotaan koulutuspaikka. Työpajoja ja oppisopimuspaikkoja on lisättävä. Ammatillisessa peruskoulutuksessa lisätään aloituspaikkoja

6 aloille, joilla on työvoimatarvetta. Käynnistetään koulutuksen keskeyttämisen vähentämiseen suunnattu ohjelma. Tehostetaan oppilaan ja opintojen ohjausta ja turvataan ohjauksen riittävyys niin lukioissa kuin ammatillisessa koulutuksessa. Koulutuksellinen tasa arvo on turvattava maksuttomalla tutkintoon johtavalla opetuksella. Opintotuessa tarvitaan kokonaisuudistus, jossa arvioidaan nykyjärjestelmän toimivuus valmistumisen nopeutumisen kannalta. Opintorahaan tulee tehdä 15 prosentin korotus välittömästi vaalikauden alussa. Toisen asteen ammattiin opiskelevien sekä ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltoa tulee parantaa. Tavoitteena on kansainvälisesti kilpailukykyinen ja alueellisesti kattava korkeakoululaitos, joka luo pohjan innovaatiojärjestelmän toimivuudelle. Korkeakoululaitosta tulee kehittää. Korkeakoulutuksen laatua on parannettava ja yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitus turvattava. Rahoituksen suuntaamisessa tulee painottaa korkeakoululaitoksen rakenteellista kehittämistä. Osaamispohjaisen talouden perustaa tulee vahvistaa toteuttamalla tieteen, teknologian ja innovaatiopolitiikan lisärahoitusohjelma Tiede ja teknologianeuvoston ehdotusten mukaisesti. Aikuiskoulutusjärjestelmä on uudistettava tavoitteena entistä laajempi aikuiskoulutukseen osallistuminen. Muutosturvaa tulee laajentaa niin, että pidempikestoiseen ammatilliseen koulutukseen on taloudelliset edellytykset. Koulutuksellinen tasa arvo on edelleen ongelma. Ammatillista tutkintoa vailla olevia on työelämässä yli henkilöä. Hallitukselta vaaditaan koulutus ja rahoitusratkaisuja, jotka helpottavat vähän koulutusta saaneita ja niitä, joilla on vanhentunut toisen asteen ammatillinen tutkinto. Myös ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen jatko ja täydennyskoulutukselle tulee osoittaa riittävät voimavarat. Aktiivinen, täysi kansalaisuus on nostettava keskeiseksi aikuiskoulutuspolitiikan tavoitteeksi. Siksi vapaan sivistystyön resursseja ja kansalaisjärjestöjen koulutus ja sivistystyön voimavaroja on lisättävä. VASEMMISTOLIITTO: Väestön ikääntymisestä ja muista syistä aiheutuvaan väestön hoito ja hoivatarpeen kasvuun on varauduttava turvaamalla suomalaisen hyvinvointivaltion perusrakenne. Julkisten palvelujen tuottavuutta on parannettava esimerkiksi työn organisointia ja johtamista kehittämällä ottaen kuitenkin huomioon sen, että hoito ja hoivatoimenpiteissä sekä muissa vastaavissa henkilökohtaisissa palveluissa on oltava riittävä määrä osaavaa ja ammattitaitoista henkilöstöä. Julkisesti rahoitetun palvelutuotannon kehitys on turvattava riittävin julkisin panostuksin, jotka pääosin rahoitetaan sosiaalisesti oikeudenmukaisella verotuksella. Valtion on tuettava alueellisesti tasapainoista kehitystä. Kuntarajat eivät saa olla järkevän palvelutuotannon esteenä. Kasvua ja aluetalouksien uudistumista tulee tukea alueiden kehittämisellä. Kehittämisen tulee tähdätä vahvempien aluekokonaisuuksien syntymiseen maaseudun elinkelpoisuuden ylläpitämiseksi koko maassa. Työelämän vaatimusten koventuminen ja työsuhteiden pätkittyminen, pirstoutuminen ja epätyypillistyminen edellyttävät työelämää koskevan turvan kaikinpuolista parantamista ja muutoksista aiheutuvien epäkohtien korjaamista. Pätkä ja vuokratyötä tulee säädellä ennen kaikkea työntekijäin suojaksi. Työhyvinvoinnin parantamiseen liittyy olennaisesti myös työ ja perhe elämän yhteensovittamista. Suomen vanhempainvapaajärjestelmää tulee kehittää siihen suuntaan, että isän osuutta siinä lisätään. On tarpeen tasoittaa vanhempainvapaista erilaisille työnantajille koituvia kustannuksia. Hallitus voi vaikuttaa näihin kysymyksiin sekä

7 työmarkkinaratkaisun yhteydessä että muutoinkin esimerkiksi parantamalla vanhempien työajankäytön joustomahdollisuuksia kehittämällä lasten hoitoon liittyviä vaihtoehtoja. Työntekijöiden työssä jaksamisen ja muun työhyvinvoinnin lisäämiseksi on kehitettävä työterveydenhoitoa ennaltaehkäisevämmäksi. Työterveydenhoidon palvelujen tasavertaisuutta on lisättävä ulottamalla ne koskemaan mahdollisimman monia työntekijöitä maan eri osissa. Erityistä painoa on pantava ikääntyneemmän väestön työhyvinvoinnin parantamiseen. Työllisyysasteen nostolle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää onnistumista siinä, että eläkkeelle lähtemisikä nousee nykyisestä. Tätä tavoitetta tukee myös osa aikaeläkkeen pitäminen yhtenä vaihtoehtona täydellisen eläköitymisen sijaan. Työeläkejärjestelmämme kehittäminen riippuu keskeisesti työnantajista ja työntekijöistä, jotka rahoittavat järjestelmän. Eläkejärjestelmän pitkäjänteistä kehittämistä on jatkettava niin, ettei järjestelmään tule jatkossakaan kohdistumaan suuria yhtäkkisiä maksujen korotuspaineita. Yksityisestä eläkevakuutusjärjestelmästä ei saa verotuksen kautta eikä muin keinoin kehittää vaihtoehtoa yleiselle järjestelmälle. Perusturvaa on kehitettävä niin, että työmarkkinatuki ja peruspäiväraha sekä sairauspäiväraha, vanhempainraha ja muiden vastaavien syyperusteisten etuuksien vähimmäistaso ja täysi kansaneläke yhtenäistetään samalle tasolle. Tätä tasoa on nostettava. Samalla on pienituloisten taloudellista asemaa helpotettava nostamalla pienten tulojen verovapautta (ks. vastausta kohtaan 3). Opintorahaan tarvitaan välittömästi 15 prosentin tasokorotus ja opintotuen asumislisä tulee muuttaa ympärivuotiseksi. Myös opiskelijoiden opintoraha on aihetta yhtenäistää. Sen sijaan emme hyväksy opiskelun maksuttomuudesta luopumista. Maamme koulutus, tutkimus ja innovaatiojärjestelmää on kehitettävä olemassa oleville perusteille sen alueellista perustaa vahvistaen. Riittävästä tutkimus ja innovaatiojärjestelmän rahoituksesta ja perustutkimuksen korkeasta on huolehdittava elinkeinoelämämme kilpailuaseman säilyttämiseksi. Perustutkimuksen asema on kuitenkin turvattava. Koulutusjärjestelmää on kehitettävä vastaamaan entistä paremmin kansainvälistymisen tarpeita ja korkeakoulujärjestelmämme tulee säilyttää edelleen tasavertaisen avoimena myös ulkomaalaisille opiskelijoille. Peruskoulujärjestelmään on panostettava lisävoimavaroja, jotta koulunkäynti saadaan kaikille mielekkääksi ja kiinnostavaksi. Tulevien työvoimatarpeiden ennakointiin kuuluu myös koulupudokkaiden määrän minimointi. VIHREÄ LIITTO: Ikääntyminen lisää julkisen talouden menopaineita jo tällä vaalikaudella. Työllisyysaste on nostettava reilusti yli 70 prosentin, jotta valtion talous pysyy vahvana ja myöhempien sukupolvien maksettavaksi tuleva verorasitus kohtuullisena. Julkisesti rahoitetun palvelutuotannon tuottavuuden lisäämiseksi sekä kunta ja palvelurakenteen sekä työhyvinvoinnin kehittämiseksi Kunta ja palvelurakenteen uudistamista on jatkettava määrätietoisesti. Erityisen tärkeää kuntien yhdistyminen tai uusien yhteistyömuotojen kehittäminen on terveyden ja toimintakyvyn edistämisen, terveydenhuollon, opetuksen ja lastensuojelun sekä yhdyskuntasuunnittelun ja joukkoliikenteen parantamiseksi. Palveluiden tarkoituksenmukaisen tuottamisen lisäksi tulee johtotähtenä pitää demokraattisuutta Kainuun maakuntahallinnosta saatuja kokemuksia hyödyntäen. Kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmää on uudistettava läpinäkyvämmäksi ja yksinkertaisemmaksi.

8 Ratkaisut pääkaupunkiseudun hallinnosta, yhteistyöstä ja liikenteestä tulee tehdä mahdollisimman nopeasti. Samalla on pidettävä huolta siitä, että myös muiden kaupunkiseutujen toimivuus turvataan. Julkisen sektorin tuottavuuden parantamiseen tähtäävää ohjelmaa on arvioitava uudelleen. Johtamisen merkitystä on korostettava ja huolehdittava julkisen sektorin johtajien ammattitaidosta ja täydennyskoulutuksesta. Kansalaisjärjestöjen toimintaedellytykset on turvattava kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman ehdotusten mukaisesti. Keskimääräistä eläköitymisikää olisi pystyttävä edelleen nostamaan parilla vuodella, sillä ikäihmisissä on suurin potentiaali työvoiman tarjonnan kasvattamisessa. Mahdollisia keinoja voisivat olla ikääntyville työntekijöille suunnatut hoivajoustot, työkykyä ylläpitävä kuntoutus ja jatkuvan kouluttautumisen mahdollisuus. Työssä jaksamista edesauttaa mahdollisuus yhdistää joustavasti työtä ja perhe elämää. Vanhemmuuden kustannukset on jaettava tasan kaikkien työnantajien kesken. Isyysvapaata tulee pidentää kolmeen kuukauteen. Eläkejärjestelmän kehittämiseksi Eläkkeelle jääneiden terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen tulee kiinnittää enemmän huomiota. Terveempään ja turvallisempaan vanhuuteen päästään pitämällä huolta ikäihmisten fyysisestä kunnosta, torjumalla masennusta sekä vahvistamalla yhteisöllisyyttä esim. asuntopolitiikan keinoin. Vihreät esittävät uutta takuueläkejärjestelmää, jolla kaikille turvataan vähintään 600 euron verovapaa eläke. Perusturvajärjestelmän uudistamiseksi Perusturvajärjestelmää tulee pikaisesti uudistaa, sillä työelämän murroksen takia sosiaaliturvamme ei enää vastaa ihmisten tarpeisiin. Kaikkien ihmisten perusturva on taattava selkeästi ja oikeudenmukaisesti ja työnteon on oltava aina kannattavaa. Jo tällä vaalikaudella olisi perusturvan kehittämiseksi mahdollista, että alle euron kuukausitulot vapautetaan veroista työnteon kannattavuuden parantamiseksi ja työllisyysasteen nostamiseksi vähimmäisetuuksien tasoa korotetaan, kannustinloukkuja puretaan ja eri vähimmäisetuuksia yhdistetään köyhyyden ja väliinputoamisen vähentämiseksi palkkatyön ulkopuolella olevien työtätekevien (esim. yrittäjät ja apurahatutkijat ja taitelijat) sosiaaliturvaa parannetaan luovan työn tukemiseksi ja yhdenvertaisuuden turvaamiseksi Pitkän aikavälin ratkaisuksi vihreät ovat esittäneet perusturvaa parantavaa ja työhön kannustavaa perustuloa. Vaalikauden alussa tulisi asettaa parlamentaarinen komitea pohtimaan perusturvajärjestelmän kehittämistä toimeentulon turvaavaan, köyhyyttä vähentävään ja työnteon kannattavuutta parantavaan suuntaan. Koulutus, tutkimus ja innovaatiojärjestelmän kehittämiseksi Suomen kilpailukyvyn edellytys on toimiva, laadukas, tasa arvoinen ja luovuuteen kannustava koulutusjärjestelmä peruskoulusta lukio ja ammattikoulutukseen ja edelleen korkeakouluihin. Ikäluokkien pienenemisestä aiheutuvat säästöt tulee käyttää koulutuksen laadun parantamiseen. Tärkeää on myös korjata puutteet oppilashuollossa, oppilaanohjauksessa ja opettajien täydennyskoulutuksessa. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoituksesta ja laadusta on huolehdittava ja rahoitusjärjestelmä pidettävä ennallaan. Korkeakoulutuksen rakenteen kehittämistä duaalimallin pohjalta on jatkettava. Koulutuspaikkojen määrä on sovitettava realistisiin työllistymismahdollisuuksiin eri koulutusasteilla.

9 Korkeakoulujen ja Suomen Akatemian tutkimusrahoitusta on lisättävä samalla, kun yliopistojen uudistumista ja itsenäisyyttä vahvistetaan. Tutkintoon johtavan koulutuksen maksuttomuus on paitsi tasa arvoisuuden tae, myös kilpailutekijä, jonka avulla Suomeen houkutellaan lahjakkaita opiskelijoita ja tuetaan korkeakoulujen kansainvälistymistä. Innovaatiojärjestelmä kärsii liiasta byrokratiasta ja korkeakoulujen perusrahoituksen jälkeenjääneisyydestä. Korkeakoulujen perusrahoitusta on lisättävä, jotta tutkijoiden mahdollisuuksia pysyviin työsuhteisiin ja urakehitykseen pystytään parantamaan. Tutkimuksen ja kehityksen voimavaroja on lisättävä vastaisuudessakin. Lisävaroja on kohdennettava erityisesti ympäristöteknologian kehittämiseen ja kaupallistamiseen sekä sosiaalisiin innovaatioihin. Luovuus, innovaatiot ja yrittäjyys kulkevat käsi kädessä. Innovaatiojärjestelmän kehittämiseksi tarvitaan nykyistä enemmän riskirahoituspääomaa, liiketoimintaosaamisen vahvistamista ja innovaatioiden markkinoille pääsyn edistämistä. RKP: Mitä keinoja eduskuntaryhmänne pitää tärkeimpänä julkisten palveluiden saatavuuden varmistamiseksi koko maassa näissä oloissa? Mitä pitäisi tehdä julkisesti rahoitetun palvelutuotannon tuottavuuden lisäämiseksi sekä kunta ja palvelurakenteen kehittämiseksi; Jatketaan työtä kunta ja palvelurakenteen vahvistamiseksi hyväksytyn puitelain suuntaviivojen mukaisesti laajennetulla peruspalveluita tuottavalla yhteistyöllä ja kannustamalla kuntia vapaaehtoisiin kuntaliitoksiin. Hallituksen tulee arvioida kuntien toimenpiteitä syksyllä 2007 ja päättää tarvittavista jatkotoimenpiteistä. 3 Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan niin, että se tukee kestävän kunta ja palvelurakenteen syntymistä. Valtionosuusjärjestelmän tulee edelleen tehokkaasti tasoittaa kuntien toimintaedellytyksiä maan eri osissa. Tuottavuutta voidaan myös parantaa hyödyntämällä uutta teknologiaa ja enenevässä määrin yksityisten tuottajien ja kolmannen sektorin palveluita huolehtimalla samalla siitä, että kansalaisten oikeussuoja toteutuu palvelukonsepteista riippumatta. Palveluseteleiden käyttö tulisi laajentaa terveydenhuoltoon. työhyvinvoinnin ja eläkejärjestelmän kehittämiseksi; Hallituksen tulisi käynnistää työelämän laadullinen ohjelma, jonka tavoitteena on edistää työssä jaksamista erityisesti julkisella sektorilla ja kehittää sekä kokeilla joustavia työaikajärjestelyjä, esimerkkinä Ruotsissa laajasti käytössä oleva 3+3 järjestelmä. Vuorotteluvapaajärjestelmä pitäisi vakinaistaa. Edelliset toimenpiteet tähtäävät myös pidentyviin työuriin, joilla turvataan veropohja ja nostetaan tuottavuutta. Samalla pitäisi mahdollistaa jo eläkkeellä olevien mahdollisuuksia joustavan osa aikatyöhön ilman suuria taloudellisia menetyksiä. Eläkemaksuja jouduttaneen tarkistamaan ylöspäin. perusturvajärjestelmän uudistamiseksi; Perusturvajärjestelmään tarvitaan perusteellinen muutos, jolla nykyisiä perusetuuksia kootaan yhteen ja niiden hakemista ja myöntämistä yksinkertaistetaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita kaikille maksettavaa perustuloa, vaan syyperusteinen harkinta säilytetään. koulutus, tutkimus ja innovaatiojärjestelmän kehittäminen Panostaminen perus ja ammattikoulutukseen sekä perustutkimukseen on välttämättömyys sille, että saadaan osaavaa työvoimaa myös julkiselle sektorille ja koko maahan. Ammattikouluverkostoa kehitetään toiminnalliseksi lisäämällä yhteistyötä, yhteistoimintaa ja

10 oppilaitoksia yhdistämällä. Korkeakoulujen yhteistyötä kehitetään niin, että Suomeen muodostetaan innovatiivisia ja kilpailukykyisiä yliopistokokonaisuuksia jotka pärjäävät kansainvälisessä kilpailussa. Alueellisia osaamisklustereita on kehitettävä tärkeänä voimavarana maakunnille ja koko maalle. KRISTILLISDEMOKRAATIT: Valtion tulee huolehtia, että kaikilla kunnilla on riittävät edellytykset palvelujen tarjoamiseen kuntalaisilleen. Kunnalliset peruspalvelut tulee järjestää riittävän väestöpohjan omaavilla alueilla ottaen huomioon olosuhteet maan eri osissa. Kuntakokoa on syytä kasvattaa ensi sijassa vapaaehtoista tietä. Julkisen sektorin kasvavaa taakkaa sosiaali ja terveydenhuollon sektorilla voidaan keventää parhaiten sairauksien ja henkisten sekä sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisyllä. Elintapasairauksien ja mielenterveysongelmien, syrjäytymisen ja sosiaalisten ongelmien määrä tulee saada laskuun. Tietotekniikan mahdollisuudet toiminnan tehostamiseen tulee hyödyntää järjestelmällisesti. Siirtymistä työelämästä eläkkeelle tulee kehittää joustavaksi siten, että yksilölliset erot ja tarpeet otetaan huomioon. Eläkkeiden indeksijärjestelmää on kehittävä oikeudenmukaisemmaksi. Ikääntyneiden taloudellista asemaa tulee parantaa pienimpiä kansaneläkkeitä korottamalla, eläkkeensaajien verotuksen epäkohtia poistamalla ja luomalla terveydenhuoltokuluille yhtenäinen maksukatto. Ikääntyneiden laadukkaiden palvelujen ja hoivan tyydyttävän tason turvaamiseksi tarvitaan vähintään 4000 uutta työntekijää vanhustenhuoltoon. Tämän toteutuminen edellyttää hoitohenkilökunnan palkkaustason parantamista. Myös kotihoidon palveluja tulee lisätä. Lailla tulee säätää kriteereistä, joiden perusteella kuntien on järjestettävä vanhustenhuollon palvelunsa. Perusturvajärjestelmää tulee uudistaa siten, että se muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden, mutta on lähtökohdiltaan syyperusteinen. Tuloloukut tulee purkaa. Tarvitaan työn, opintojen, yrittäjyyden ja perheen yhteensovittamista sekä merkittäviä panostuksia perhetukiin. Minimiäitiys ja vanhempainraha on nostettava vähintään työttömyysturvan peruspäivärahan tasolle. Painotamme perhehoidon, omaishoidon ja lasten kotihoidon kehittämistä julkisia terveys ja sosiaalipalveluja tärkeällä tavalla täydentävinä hoidon ja hoivan muotoina. Vaalikauden tavoitteina ovat syntyvyyden nostaminen sekä perheiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen ja lapsiköyhyyden vähentäminen. Vastuullinen perhepolitiikka edellyttää panostuksia lapsiköyhyyden vähentämiseksi ja tarttumista niihin syihin, jotka heikentävät mahdollisuuksia lasten saamiseen parhaassa hedelmällisyysiässä. Raskauden keskeytysten määrää tulee pyrkiä vähentämään. Perheiden hyvinvoinnin tärkeyttä nostaisi, mikäli hallitukseen nimitettäisiin perheministeri. On entistä tärkeämpää, että nuoret saavat viiveettä ammatillisen tai korkeakoulutuksen. Mm. opinto ohjausta lisäämällä ja parantamalla on keskeyttämisiä saatava vähenemään. Koulutuksen painopisteen tulee vastata paremmin työvoiman tarvetta. Sekä oppisopimuskoulutusta että työpajatoimintaa tulee lisätä. Yliopistojen tutkimus ja opetushenkilökunnan palkkaukseen on osoitettava riittävä rahoitus. Työvoimapoliittista koulutusta tulee kehittää vastaamaan paremmin elinkeinoelämän vaatimuksia ja näin paremmin myös työttömän työllistymistä. Valtion yritystukia välittävien, t&k rahoja suuntaavien ja vientiä edistävien organisaatioiden yhteistoimintaa on lisättävä.

11 PERUSSUOMALAISET: Perussuomalaisten mielestä julkinen sektorimme erityisesti sosiaali ja terveyspalveluiden osalta on varsin tuottava ja tehokas, kun sitä verrataan moniin muihin eurooppalaisiin maihin. Tuottavuutta voidaan lisätä lähinnä kehittämällä toimintatapoja ja ottamalla käyttöön uutta tekniikkaa sekä lisäämällä kuntien välistä yhteistyötä. Samaan aikaan tarvitaan kuitenkin lisää työvoimaa esimerkiksi vanhustenhuoltoon. Vanhustenhuollon hoitomitoituksen vähimmäissuosituksista tulee tehdä kuntia velvoittavia ja Suomeen tulee perustaa vanhusasiamiehen virka. Kuntia ei tule ajaa valtion toimesta keinotekoisesti ahtaalle ja kuntaliitoksiin, kuten nyt ollaan valtiontalouden pitkään jatkuneesta kasvusta huolimatta edelleen vallanpitäjien toimesta tekemässä. Kuntia ei tule käsitellä tasapäisenä massana, vaan alueiden väliset erot tulee ottaa huomioon päätöksenteossa niin, ettei mennä vain vahvojen alueiden ehdoilla. Päätöksenteon ja palvelutuotannon keskittäminen isoihin yksikköihin ei johda säästöihin, vaan usein heikentää palveluita ja lähidemokratiaa. Palveluiden ostamisella yksityissektorilta julkisin varoin voi olla Perussuomalaisten mielestä lähinnä julkisen sektorin tuottamia palveluita täydentävä rooli. Työhyvinvointia tulee edistää puuttumalla nykyistä huomattavasti tiukemmin erityisesti julkisen sektorin käyttämiin määräaikaisiin työsuhteisiin ja niiden ketjuttamiseen. Lisäksi lapsen syntymästä työnantajalle aiheutuvat kustannukset tulee mielestämme jakaa tasan molempien vanhempien työnantajien kesken. Eläkejärjestelmää tulee kehittää niin, että tulevien eläkeläisten ei olisi tarpeen ostaa perinteisen eläketurvan rinnalle yksityisiltä markkinoilta lisäeläketurvaa. Eläkeindeksi tulisi Perussuomalaisten mielestä laskea periaatteella, jossa 50 % indeksitarkistuksesta seuraisi yleisen ansiotason nousua ja 50 % kuluttajahintaindeksiä, eikä kuten nyt, että vain 20 % korotuksesta seuraa yleistä ansiotason nousua. Kansaneläkkeen indeksin tulisi mielestämme muodostua myös periaatteella ja pelkän kansaneläkkeen varassa oleville tulisi suunnata 40 euron kuukausittainen veroton toimeentulolisä. Eläkeläisten epäoikeudenmukainen verotus suhteessa palkansaajiin tulee korjata, samoin paluumuuttajaeläkeläisten epäoikeudenmukainen verotus. Kaikki tulot, jotka jäävät alle 800 euron, tulisi olla kokonaan verottomia.

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Tavoitteena hallitusohjelma Puolueiden ja AMKE:n tavoitteita ammatillisen koulutuksen kehittämiseen

Tavoitteena hallitusohjelma Puolueiden ja AMKE:n tavoitteita ammatillisen koulutuksen kehittämiseen Tavoitteena hallitusohjelma 2015-2019 Puolueiden ja AMKE:n tavoitteita ammatillisen koulutuksen kehittämiseen AMKE:n yhteistyöfoorumi 24. 26.3.2015 Ammatillisen koulutuksen verkon on oltava alueellisesti

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Järjestäjäverkon muuttamisen vaikutukset lukiokenttään

Järjestäjäverkon muuttamisen vaikutukset lukiokenttään Järjestäjäverkon muuttamisen vaikutukset lukiokenttään Valtakunnallinen lukioseminaari Pro Lukio ry 1 KESU 2011-16 ja 2. asteen koulutus suuntasiko KESU rakenneuudistusta 2014? Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto hallitusohjelmassa. Valtakunnassa kaikki hyvin. Kirsi Varhila , Pori

Sosiaali- ja terveydenhuolto hallitusohjelmassa. Valtakunnassa kaikki hyvin. Kirsi Varhila , Pori Sosiaali- ja terveydenhuolto hallitusohjelmassa Valtakunnassa kaikki hyvin Kirsi Varhila 23.8.2019, Pori HALLITUSOHJELMA 2019-2023 Vaikutukset STM:n hallinnonalalla: Iäkkäiden palvelut Vammaisten palvelut

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan liitto

Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan liitossa on 17 kuntaa (vuonna 2004 kuntia oli 27). Etelä-Pohjanmaahan tulossa yksi kunta lisää v. 2020 (?) => Isokyrö (on jo EPSHP:n jäsenkunta) 1 Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

AMK-opiskelijaliikkeen vaalitavoitteet 2019

AMK-opiskelijaliikkeen vaalitavoitteet 2019 AMK-opiskelijaliikkeen vaalitavoitteet 2019 Sukupolvipolitiikka, osaaminen ja sivistys tulevaisuuden kivijalaksi. 12.10.2018 Vaalien tärkeät kysymykset 2 Miten kehitämme korkeakoulutusta vastaamaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Missä Suomi on nyt? Tarvitaan tulevaisuudenuskoa vahvistava käänne!

Missä Suomi on nyt? Tarvitaan tulevaisuudenuskoa vahvistava käänne! Missä Suomi on nyt? Investoinnit jäissä Työpaikat vähenevät Yritykset eivät pärjää kansainvälisessä kilpailussa entiseen tapaan, markkinaosuudet pienenevät Talousnäkymä sumea Yritysten rahoituksen saatavuus

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali-

Lisätiedot

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet 2 Suuret kaupunki seudut ovat Suomen kasvun ja kansain välistymisen moottoreita Kaupungistuminen on globaali

Lisätiedot

Työn murros ja elinikäinen oppiminen Suunnittelupäällikkö Kirsi Kangaspunta

Työn murros ja elinikäinen oppiminen Suunnittelupäällikkö Kirsi Kangaspunta Työn murros ja elinikäinen oppiminen Suunnittelupäällikkö Kirsi Kangaspunta 25.5.2018 Työn murros on jo täällä työn murros, automatisaatio, robotisaatio, tekoäly Annamme talouskasvun tyrehtyä nykyisen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan liiton tavoitteet hallitusohjelmaan

Etelä-Pohjanmaan liiton tavoitteet hallitusohjelmaan Etelä-Pohjanmaan liiton tavoitteet hallitusohjelmaan 2019 2023 Etelä-Pohjanmaan liiton tavoitteet hallitusohjelmaan 2019 2023 Sisältö 1. Johdanto 4 2. Alue- ja kaupunkipolitiikka 6 3. Väestöpolitiikka

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Sosiaalibarometri 2015 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Aineisto Kysely tehtiin marras-joulukuussa 2014 Kokonaistutkimus Kolme vastaajatahoa: - Sosiaali- ja terveysjohtajat

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Älykkäitä tekoja Suomelle

Älykkäitä tekoja Suomelle Älykkäitä tekoja Suomelle Teknologiateollisuuden tavoitteet hallituskaudelle 2019-2023 TekojaSuomelle.fi Teknologiateollisuus Suomen merkittävin elinkeino 51 % Suomen viennistä 310 000 ihmistä työskentelee

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Nuorisotakuu koskee kaikkia nuoria. Elise Virnes

Nuorisotakuu koskee kaikkia nuoria. Elise Virnes Nuorisotakuu koskee kaikkia nuoria Elise Virnes 29.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Perusta turvattava uusi osaaminen varmistettava. Ammattikorkeakoulujen vastuun ja menestyksen teesit hallitusohjelmakaudelle

Perusta turvattava uusi osaaminen varmistettava. Ammattikorkeakoulujen vastuun ja menestyksen teesit hallitusohjelmakaudelle Perusta turvattava uusi osaaminen varmistettava Ammattikorkeakoulujen vastuun ja menestyksen teesit hallitusohjelmakaudelle 2011-2014 Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry. 19.4.2010 1 PERUSTA

Lisätiedot

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Maistraatinportti 2 puh. 020 7489 400 00240 Helsinki www.akava.fi/opiskelijat Sisällys 1. Sosiaaliturvajärjestelmän on oltava yhtenäinen

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Tehyn. avain- sanat. päättäjille

Tehyn. avain- sanat. päättäjille Tehyn avain- sanat päättäjille Sosiaali- ja terveydenhuollon asiat ovat isoja ja monimutkaisia kokonaisuuksia. Myös niitä koskevia muutoksia voi olla vaikea hahmottaa. Siksi Tehy listaa päättäjille viisi

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella

ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella 2014-2020 Helavalkeat-ajankohtaisseminaari 29.5.2013 Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

OKM:n ohjeistus vuodelle 2019

OKM:n ohjeistus vuodelle 2019 OKM:n ohjeistus vuodelle 2019 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 11.10.2018 Kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yleistä Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

#ammattiosaaminen2023

#ammattiosaaminen2023 Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Vaalitavoitteet Sisältö Osaaminen ratkaisee Tutkinto nuorille Digi muuttaa työtä Osaamisstrategia Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n vaalitavoitteet

Lisätiedot

SAK:n suuntaviivat sosiaaliturvan uudistamiselle

SAK:n suuntaviivat sosiaaliturvan uudistamiselle SAK:n suuntaviivat sosiaaliturvan uudistamiselle Palvelut tiiviimmin osaksi kokonaisuutta Ansio- ja syyperusteinen sosiaaliturva on hyvä pohja uudistukselle. Riittävä perusturvan taso takaa säällisen toimeentulon

Lisätiedot

Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja. Lähipalvelufoorumi 25.3.

Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja. Lähipalvelufoorumi 25.3. Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Lähipalvelufoorumi 25.3.2015 Toimintatapojen uudistamisen haasteita Liikkuma-ala innovatiivisten

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Suomen Terveydenhoitajaliiton näkemyksiä ennaltaehkäisevän terveydenhuollon painopisteistä vuosina

Suomen Terveydenhoitajaliiton näkemyksiä ennaltaehkäisevän terveydenhuollon painopisteistä vuosina Suomen Terveydenhoitajaliiton näkemyksiä ennaltaehkäisevän terveydenhuollon painopisteistä vuosina 2019 2023 Suomi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallimaaksi Suomalaisessa terveyspolitiikassa painotetaan

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 Sivu 1 / 5 Janakkalan Keskustan, Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien ja Vihreiden yhteinen TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 1. JANAKKALA on elinvoimainen, elämänmyönteinen, kasvava, yhtenäinen,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Työelämä muuttuu entä osaaminen?

Työelämä muuttuu entä osaaminen? Työelämä muuttuu entä osaaminen? Vapaan sivistystyön päivät 29.8.2019 Milma Arola, @MilmaArola Johtava asiantuntija Osaamisen aika Lähde: https://publicdomainreview.org/collections/france-in-the-year-2000-1899-1910/

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011 Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen 1 Työikäisen väestön määrän suhteellinen pieneneminen

Lisätiedot

#ammattiosaaminen2023

#ammattiosaaminen2023 #ammattiosaaminen2023 hallitusohjelmatavoitteet Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry #ammattiosaaminen2023 Merkittävä osa uudesta työstä syntyy ammattiosaajien varaan. Uusien osaajien kouluttaminen

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Hyvinvointipäivät Elise Virnes Ammatillisen koulutuksen osasto

Hyvinvointipäivät Elise Virnes Ammatillisen koulutuksen osasto Hyvinvointipäivät 10.12.2015 Elise Virnes Ammatillisen koulutuksen osasto Osaaminen ja koulutus: kymmenen vuoden tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta. Suomalaisten osaamis- ja

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS KUNTALAISEN OIKEUS

VALINNANVAPAUS KUNTALAISEN OIKEUS VALINNANVAPAUS KUNTALAISEN OIKEUS Toteutuuko valinnanvapaus soteuudistuksessa? Lääkäripalveluyritykset ry www.lpy.fi Toiminnanjohtaja Ismo Partanen ; ismo.partanen@lpy.fi SOTE UUDISTUS HALLITUKSEN ESITYS

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSI AMMATTIOSAAMISEN VAHVISTAMISEN TUKENA AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSIN SUORITTAMINEN Tiedotustilaisuus 14.5.

AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSI AMMATTIOSAAMISEN VAHVISTAMISEN TUKENA AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSIN SUORITTAMINEN Tiedotustilaisuus 14.5. AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSI AMMATTIOSAAMISEN VAHVISTAMISEN TUKENA AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSIN SUORITTAMINEN Tiedotustilaisuus 14.5.2008 Sirkka-Liisa Kärki, Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö

Lisätiedot

MITÄ TEHTIIN? KANSALAISTEN VETOOMUKSEN PERUSTURVAN KOROTTAMISESTA 120 EUROLLA ALLEKIRJOITTI 2514 HENKILÖÄ

MITÄ TEHTIIN? KANSALAISTEN VETOOMUKSEN PERUSTURVAN KOROTTAMISESTA 120 EUROLLA ALLEKIRJOITTI 2514 HENKILÖÄ Suomalaisten perusturvaa on jo pitkään heikennetty kun eri muotoiseen perustoimeentuloturvaan ei ole tehty sen arvon turvaavia ja yleistä talouden kehitystä vastaavia tarkistuksia Tämän epäkohdan korjaamiseen

Lisätiedot

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Ikärakenne Lähtökohtia Palvelujen tarve lisääntyy ja painopiste muuttuu Palveluja tuottavat työntekijät siirtyvät eläkkeelle Työvoimakilpailu

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

STTK Mahdollisuuksien Suomi Hallitusohjelmatavoitteet 2011

STTK Mahdollisuuksien Suomi Hallitusohjelmatavoitteet 2011 STTK Mahdollisuuksien Suomi Hallitusohjelmatavoitteet 2011 27.2.2011 Tavoitteet 1. Julkisen talouden kestävyyttä on parannettava 2. Verouudistus on tarpeellinen 2 3. Jokaisella on oikeus koulutukseen 4.

Lisätiedot

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko väestökehityksestä, väestöpolitiikasta ja ikääntymiseen varautumisesta. Vesa Vihriälä 15.12.

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko väestökehityksestä, väestöpolitiikasta ja ikääntymiseen varautumisesta. Vesa Vihriälä 15.12. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko väestökehityksestä, väestöpolitiikasta ja ikääntymiseen varautumisesta Vesa Vihriälä 15.12.2004 Tavoitteet esittää valtioneuvoston yhteinen näkemys väestökehityksestä

Lisätiedot

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.

Lisätiedot

Julkisista hankinnoista innovatiivisiin hankintoihin STM /

Julkisista hankinnoista innovatiivisiin hankintoihin STM / Julkisista hankinnoista innovatiivisiin hankintoihin STM / 7.4.2014 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Haasteet samanaikaisia Eläköityminen ja väestön vanheneminen Työvoimapula ja samaan aikaan

Lisätiedot

Uudistuvan tulosrahoituksen koulutuspoliittiset tavoitteet

Uudistuvan tulosrahoituksen koulutuspoliittiset tavoitteet Uudistuvan tulosrahoituksen koulutuspoliittiset tavoitteet Ammatillisen peruskoulutuksen tulosrahoitusseminaari 2010 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 17.9.2010 Vaatimukset ja odotukset

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot