Sosiaali- ja terveysministerin terveiset. Liiton syyskokous Porissa. Liikunnallinen iltapäivä CMS-kuntokeskuksissa, tule mukaan liikkumaan!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaali- ja terveysministerin terveiset. Liiton syyskokous Porissa. Liikunnallinen iltapäivä CMS-kuntokeskuksissa, tule mukaan liikkumaan!"

Transkriptio

1 SMYL ry:n jäsenlehti nro % (09) Sosiaali- ja terveysministerin terveiset Liiton syyskokous Porissa Liikunnallinen iltapäivä CMS-kuntokeskuksissa, tule mukaan liikkumaan! 12 vuotta

2 TÄSSÄ NUMEROSSA 3/08 Pääkirjoitus 2 Pääkirjoitus 3 Lukijalle 4 Unelmat todeksi 5 Vieraskynä Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä 6 Kansaneläkkeen saajat 8 Eläkkeelle voi siirtyä joustavasti 9 Onnistunut sukupolven vaihdos 10 Lauantai linnan rouvana 11 Vieraskynä Kelan johtaja Helena Pesola 12 Ravustuskausi jatkuu lokakuun loppuun 13 CMS kutsuu liikkumaan 14 S & A päivät 16 Pyhä Unplugged 18 Yrittäjätutkinnot tähtäävät oman yrityksen kehittämiseen 20 Pori 450 vuotta 20 Liittokokouskutsu 22 Työsuhdejuristin palsta 23 Helmeri eläkelaitoksen hoitajana 24 Työeläkeote melkein jokaiselle suomalaiselle 25 Työttömyyskassa Nomit 40 vuotta 26 Kutsu juhliin Porin Seudun Merkonomit 50 vuotta 27 Tapahtumat Tervetuloa juhlivaan Poriin! Porin Seudun Merkonomit ry:n perustamiskokous pidettiin Porissa Yrittäjänaisten talossa. Perustamisasiakirjan allekirjoitti tuolloin suuri joukko, 48 merkonomia. Toiminta lähti alussa ripeästi käyntiin ja jäsenmäärä kaksinkertaistui jo ensimmäisen vuoden aikana. Alusta alkaen yhdistys alkoi järjestää erilaisia tutustumiskäyntejä, kursseja, kesäretkiä ja illanviettoja jäsentensä iloksi. Samantyyppisenä toiminta on jatkunut edelleenkin. Järjestökentän valtakunnalliseen toimintaan olemme osallistuneet vuosien ajan myös hyvin aktiivisesti. Porin yhdistyksen edustajia on ollut niin liittohallituksessa kuin MJK:n ja työttömyyskassan hallituksissakin. Juhlan aika Vuodet ovat vierineet, on yhdistyksemme 50-vuotisjuhlan aika. Vietämme juhlapäivää lauantaina , jolloin on ensin Suomen Merkonomiyhdistysten Liitto SMYL ry:n liittokokous klo 12 alkaen Sokos Hotel Vaakunan kabinetissa ja sen jälkeen varsinainen 50-vuotisjuhlamme Suomalaisella Klubilla klo 15 alkaen. Tarjolla on juhlabuffet sekä mukavaa ohjelmaa iltamyöhään. Juhlaamme ovat tervetulleita yhdistyksemme nykyiset ja entiset jäsenet sekä liittokokous- ja muut vieraat. Porin kaupunki järjestää liittokokousta edeltävänä iltana eli perjantaina klo vastaanoton liittokokoukseen saapuville kokousvieraille Porin kaupungintalolla. Marraskuinen viikonloppu on siis täynnä toimintaa ja tapahtumia. Tulkaa joukolla mukaan tapaamaan tuttuja vuosien varrelta. Ilmoittautumisohjeet ja osallistumismaksut toisaalla lehden sivuilla. Ko tulet Porrii, su pannaa pärekorrii ja veretää pitki Pori torrii. Lupaamme tällä kertaa jättää tämän toteuttamatta. Sydämellisesti tervetuloa! Leila Kantonen Porin Seudun Merkonomit ry puheenjohtaja Kuva Kokemäenjoelta Porista, kuvaaja Joni Kantonen 2 Merkonomi News 3/08

3 Lukijalle CMS liikuttaa jäseniä Liikunnan merkitys lisääntyy iän myötä. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa kuntoharjoittelua, joka ei ole sukupuolesta, iästä eikä koosta kiinni. Ihmisen ikääntyessä jokapäiväiset toiminnot eivät suju enää samalla tavalla kuin nuorempana. Jos lihaksistoa ei käytetä, se heikkenee vähitellen iän karttuessa, tietenkin yksilöllisellä vauhdilla. Nykypäivän istumakulttuuri johtaa siihen, että elimistön toimintakyky on keski-iän loppuvaiheilla siinä kunnossa, että jotain olisi syytä tehdä. Jotkut alkavat tekemään, jotkut eivät - valitettavasti. Liikunta on tärkeää kaiken ikäisille. Harrastamalla liikuntaa, lepäämällä sopivasti ja syömällä terveellisesti voidaan terveyttä ylläpitää nuorista vanhempiin. Kaikkien toimintojen kunnossa pysyminen vaatii säännöllistä liikuntaa. Liikunnan tavoitteena on elimistön pitäminen toimintakunnossa. Miten liikuntaa harrastetaan, sillä ei periaatteessa ole merkitystä kunhan pysytellään omien rajojen puitteissa. Lihaskuntoharjoittelulla on erittäin hyvä ennaltaehkäisevä vaikutus toimintakyvyn heikkenemiseen. Hyvä lihaskunto mahdollistaa monen muunkin harrastuksen, sillä esim. lenkkeillessä etenkin jalkojen hyvä lihaskunto parantaa tekemisen laatua ja turvallisuutta. Lihasvoima alkaa luonnollisesti heikentyä n. 30 ikävuoden jälkeen, mutta harjoittelulla asiaan voidaan vaikuttaa merkittävästi. Mitä aiemmin säännöllinen harjoittelu aloitetaan, sitä paremmin lihasvoima säilyy. Joskin hyviä tuloksia on saatu mm. 70-vuotiaille järjestetyssä kuntosaliharjoittelussa, lihasvoima kehittyi yllättävän hyvin jo muutaman viikon ohjatussa harjoittelussa. SMYL järjestää jäsenilleen liikunnallisen iltapäivän perjantaina klo samanaikaisesti viidellä paikkakunnalla yhteistyössä CMS-kuntoklubien kanssa. Ilmoittaudu heti mukaan, tarkempaa tietoa saat tämän lehden sivulta 13. Tervetuloa kaikki, liikutaan yhdessä! JULKAISIJA Suomen Merkonomiyhdistysten Liitto SMYL ry Pengerkatu 1 B, Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) PÄÄTOIMITTAJA Anna-Maija Kunnas Puhelin (09) Faksi (09) TOIMITUSSIHTEERI Leila Kantonen Lehtolantie Pori Puhelin TOIMITUSSIHTEERI Merja Äimänen Runeberginkatu 36 A Helsinki Puhelin (09) TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Markku Mikkola Kämmekäntie Kouvola Puhelin Energistä syksyä! Anna-Maija Kunnas MATERIAALI Toimitus vastaanottaa sitoumuksetta kuvia ja kirjoituksia. TAITTO JA PAINO Painoyhtymä Oy, Porvoo TILAUSHINTA 47 / vuosi 2008 TEKNISET TIEDOT Mediakortti Merkonomi News 3/08 3

4 Unelmat todeksi - virkeänä eläkkeelle Monilla työelämän kiireissä painivilla kangastelee mielessä eläkepäivien kiireettömyys ja vapaus. Silloin koittaa aika jolloin itse päätän miten aikani käytän. Toteutan unelmani, jotka ovat jääneet arjen jalkoihin. Eläkeläisen kuulumisia kysellessä yllättyy. On niin kiirettä, ettei tahdo mihinkään ehtiä. Tehtyä kiirettä tai ei, mutta näin tuntuu takaraivossa monella eläkeläisellä ajatukset liikkuvan. Aktiivisilla eläkeläisillä toimintaa riittääkin ja näin on hyvä. Katselen eteläsavolaisten linssien läpi sitä, mihin keskimäärin 1100 euron eläketuloilla elävien ikäihmisten rahkeet riittävät. Meitä eläkeläisiä on Etelä-Savossa jo yli kolmannes väestöstä ja osuus on edelleen kasvussa. Mieleen hiipii ajatus - millainen yhteiskunta pystyy meistä kaikista vastuun kantamaan? Aika moni haluaisi eläkeindeksien seuraavan paremmin palkkojen kehitystä. Eli lisää, lisää meille niin kuin toisillekin. Aika ymmärrettävää. Jokaisen ryhmän on pidettävä itse puoliaan. Turvallisuuden tunteen merkitys korostuu ikävuosien karttuessa. Toimeentulo ja tietoisuus ulkoisen hoivan saatavuudesta ovat keskeisiä elementtejä ikääntyvän elämässä. Meitä eläkeläisiä on todella paljon ja osaamme myös yhdistää voimamme. Eri eläkeläisjärjestöt ovat valmiina toimijoina tukemassa eläkeläisten mahdollisuuksia mitä moninaisimpien harrastusten parissa. Joidenkin mielestä eläkeläisjärjestöjen tehtävä olisi vain edunvalvonta. Toki se on tärkeä tehtävä, jota on taitavasti hoidettava. Ehkä kaikkein tärkeintä on kuitenkin eläkeläisen mielen ja kehon virkeyden ylläpitämisen lisäksi tietoisuus siitä, ettei kenenkään tarvitse jäädä yksin. Sosiaaliset kontaktit, jotka työsidonnaisina ovat päättyneet, on luotava uudelleen. Tähän eläkeläisjärjestöt antavat oivan mahdollisuuden. Suurimpien, kaikille vapaiden eläkeläisjärjestöjen toiminnan pohjana on tasa-arvoisuus. Ei ole enää johtajia ja alaisia. Monesti yllättyy miten hyvin tämä toteutuu. Toinen erittäin tärkeä elementti eläkeläisjärjestöissä on onnistumisen pakon unohtaminen. Pienet töppäykset ovat vain mauste eläkeläisten elämään. Siitä huolimatta kaikki hoidetaan viimeisen päälle ja ennen kaikkea hienotunteisesti. Ikäihmisen mieli on hyvin herkkä aistimaan asenteita ja mielialoja, siksi toisten huomioimisen merkitys kasvaa entisestään. Eläkeläisjärjestöissä tehdään valtava määrä vapaaehtoistyötä. Työtä toinen toisensa hyväksi. Ihminen, joka joskus on tarvinnut toisen apua, osaa antaa sitä toisillekin. Kansalaisjärjestöjen vapaaehtoistyön ei tule ottaa yhteiskunnan vastuulla olevia tehtäviä hoidettaviksi, vaan sen tulee olla täydentävää ja elämisen laatua kohottavaa. Työelämän tuoksinassa varmaan aika moni on ajatellut eläkkeellä ollessaan matkustelevansa mualiman ympäri. Ja kyllä meitä aika paljon tien päällä tapaakin. Hyväkuntoiset ja itsenäisesti pärjäävät voivat matkustaa yksinkin. Mutta kyllä joukolla on reissussa aina mukavampaa ja monen kohdalla myös turvallisempaa. Matkojen järjestäjinä eläkeläisjärjestöjä voisi sanoa suorastaan ilman pilaajiksi ilmastomuutoksen näkökulmasta katsottuna. Hyvänä voi pitää sitä, etteivät eläkeläisten bussit ajele vajaina. Iän myötä matkatkin lyhenevät, mutta turvallisesti yhdessä matkustaessa huonompikuntoinenkin uskaltautuu mukaan. Kyllä eläkkeellä voi olla mukavaa. Itsestä se on paljolti kiinni. Toimintaa sen mukaan, mihin halut ja voimat riittävät sekä positiivista mieltä itseä ja muita kohtaan - niin kyllä se siitä. Armas Komi, Joroinen Päätoiminen eläkeläinen Eläkeliiton Etelä-Savon piirin puheenjohtaja ex-kansanedustaja Työmarkkinoiden keskusjärjestön eläkeneuvotteluryhmän tiedote : Työeläkemaksut vuonna 2009 Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat sopineet yksityisalojen keskimääräisen työeläkevakuutusmaksun nostamisesta 0,2 prosenttiyksiköllä. Vuoden 2009 TyEL-maksu on keskimäärin 22,0 prosenttia. Keskimääräiseen maksuun sisältyvä työntekijän maksu on vuonna 2009 alle 53-vuotiailla 4,3 prosenttia ja 53 vuotta täyttäneillä 5,4 prosenttia palkasta. Työeläkelainsäädännön mukaan työeläkevakuutusmaksun muutokset jakautuvat puoliksi työnantajan ja työntekijän kesken. Työntekijöiltä perittävä eläkemaksu nousee vuonna 2009 kuitenkin 0,2 prosenttiyksiköllä tämänvuotisesta, minkä vuoksi työnantajien maksut säilyvät keskimäärin ennallaan. Työntekijämaksun korotuksesta 0,1 prosenttiyksikköä johtuu kokonaismaksun noususta. Toinen 0,1 prosenttiyksikön korotus selittyy sillä, että kuluvan vuoden työntekijämaksua alentava 0,1 prosenttiyksikön kertaluonteinen tarkistuserä poistuu. Keskusjärjestöt ovat vuonna 2006 sopineet työkyvyttömyysmaksusta kertyneen ylijäämän palauttamisesta pienille ja keskisuurille työnantajille vuoden 2009 loppuun mennessä. Vuoden 2009 palautuksen määräksi on tarkentunut 1,0 prosenttia tariffimaksun piirissä olevista palkoista. Se on samansuuruinen kuin vuoden 2008 vastaava palautus. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa työeläkevakuutusmaksun perusteet työe l ä k e v a k u u t u s y h t i ö i d e n hakemuksesta. 4 Merkonomi News 3/08

5 Työnteosta karttuu tulevaisuuden eläke Suomalaisen eläkepolitiikan tavoitteena on turvata eläkeläisten kohtuullinen kulutustaso nyt ja tulevaisuudessa. Eläkejärjestelmän suurimmiksi haasteiksi ovat nousseet kestävän rahoituksen varmistaminen pitkällä tähtäimellä ja sitä myötä myös riittävän eläketurvan takaaminen tuleville sukupolville. Keskeinen keino eläkejärjestelmän taloudellisen kestävyyden varmistamisessa on eläkkeelle siirtymisiän myöhentyminen talouskasvun ja onnistuneen rahastoinnin lisäksi. Eläkejärjestelmän pitää toteuttaa sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta ja kansalaisten on voitava luottaa eläkejärjestelmän kestävyyteen. Kansalaiset tarvitsevat selkeää ja yksiselitteistä tietoa eläketurvasta ja sen rahoituksesta. Tarvitaan foorumi, joka kokoaa eri toimijat saman pöydän ääreen. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut Eläkefoorumin, jonka tarkoituksena on koota laajasti yhteen niiden tahojen edustus, jotka päättävät, toteuttavat ja arvioivat Suomessa eläkepolitiikkaa. Tätä kautta eläkepolitiikan yhteisymmärrys kasvaa. Työnteosta karttuu tulevaisuuden eläke. Kun eläkepäivät ovat kaukaisessa tulevaisuudessa, ei eläkkeen kertymiselle ajatuksia juuri suoda. Lakisääteisen eläkejärjestelmämme etuihin kuuluukin, että eläke karttuu ilman miettimistä ja on turvana silloin, kun sen aika on. Työelämä on muuttunut yhä monimuotoisempaan suuntaan. Aikaisempaa enemmän työn kautta elämälle haetaan uusia suuntauksia ja työpaikkaa voidaan vaihtaa useastikin. Eläkejärjestelmä on uudistettu vastaamaan tämän ajan työelämää. Työeläkejärjestelmään toteutettiin iso remontti vuoden 2005 alussa ja nyt ei eläkkeen kannalta enää ole työsuhteen kestolla ja työnantajan vaihtumisella merkitystä. Kaikesta työstä karttuu eläke samalla tavalla. Tulevasta eläkkeestä on tänä vuonna moni jo saanutkin muistutuksen työeläkeotteen muodossa. Työeläkeote kertoo minkä verran eläkettä on tähän mennessä kertynyt. Ote antaa tärkeää tietoa eläketurvasta ja siihen kannattaa huolellisesti tutustua. Työn tekemisellä on merkitystä oman eläketurvan lisäksi myös koko kansantalouden tasolla. Työikäisen väestön määrän pienentyessä työurien pidentäminen ja työllisyysasteen nostaminen ovat merkittäviä haasteita. Työhyvinvoinnin edistäminen on keskeinen keino, jolla lisätään työelämän vetovoimaisuutta ja vastataan väestörakenteen muutoksen tuomiin haasteisiin. Työn tekeminen edellyttää sellaiset olosuhteet, että työssä jaksaa ja viihtyy. Työympäristössä tarvitaan positiivisia muutoksia ja panostuksia työhyvinvointiin ja parempaan johtamiseen. Tähän tulee kaikilla työpaikoilla kiinnittää huomiota. Aina ihminen ei kuitenkaan työhön pysty. Sairauksista erityisesti masennus uhkaa katkaista suomalaisten työuran liian varhain. Noin 4000 suomalaista joutuu vuosittain masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle. Tähän ongelmaan olen erityisesti halunnut kiinnittää huomiota. Olen asettanut laajan hankkeen vähentämään masennuksesta johtuvaa työkyvyttömyyttä. Työn luonne on muuttunut ja tarve henkiselle työsuojelulle on kasvanut. Olen halunnut tuoda masennuksen vähentämisen laajan keskusteluun myös siksi, että asenne koko yhteiskunnan tasolla muuttuisi mielenterveysongelmiin suhtautumisessa. Mutta työurassa on taukoja välillä myös iloisten asioiden vuoksi. Lapsen syntymä ja pienen lapsen hoitaminen ovat ainutlaatuisia hetkiä. Jotta tästä voi nauttia rauhassa ilman huolta eläketurvan menetyksestä on luotu järjestelmä, joka kerryttää eläkettä myös siltä ajalta kun vanhempi on kotona hoitamassa alle kolmevuotiasta lastaan. Tällä hetkellä maailmantaloudessa tuulee ja se lisää huolta tulevaisuudesta. Huoli voi nousta myös tulevaisuuden eläkkeiden turvaamisesta. Eläkejärjestelmämme on kuitenkin vakaalla pohjalla ja se kantaa pitkälle tulevaisuuteenkin. Liisa Hyssälä Sosiaali- ja terveysministeri Vieraskynä Merkonomi News 3/08 5

6 Kansaneläkkeen saajat Kansaneläke voidaan myöntää henkilölle, joka ei saa lainkaan ansioihin perustuvaa työeläkettä taikka jonka ansioihin perustuva eläke on pieni. Kansaneläkettä ei enää makseta, kun työeläke nousee 1154,30 euroon kuukaudessa yksinasuvalla ja 1028,13 euroon kuukaudessa avio- tai avoliitossa olevalla henkilöllä. Kansaneläkkeen pienin maksettava määrä aleni vuoden 2008 vaihteessa puoleen entisestään eli 5,93 euroon kuukaudessa. Kansaneläkkeen saajia oli joulukuussa 2007 yhteensä saajaa. Heistä työeläkkeellä vähennettyä kansaneläkettä sai yhteensä reilut henkilöä ja täyttä kansaneläkettä reilut henkilöä. Pelkkää kansaneläkettä sai arviolta henkilöä. Täyden kansaneläkkeen saajat Täyden kansaneläkkeen saaja on henkilö, jonka työeläke on niin pieni, ettei sen määrä vaikuta kansaneläkkeeseen eli korkeintaan 49,29 euroa kuukaudessa (vuoden 2008 KE-indeksi) taikka sellainen henkilö, joka ei saa lainkaan työeläkettä (pelkän kansaneläkkeen saaja). Täysimääräisten kansaneläkkeiden määrä on laskenut vuodesta 1990 vuoteen 2007 siten, että vuonna 1990 täyden kansaneläkkeen saajia oli yhteensä saajaa ja vuonna 2007 puolestaan saajaa (ks. taulukko 1). Eläkelajien osalta täyden kansaneläkkeen saajien tilanne on muuttunut vuodesta 1990 vuoteen 2007 siten, että täysiä vanhuuseläkkeitä sai vuonna 1990 yhteensä henkilöä ja työkyvyttömyyseläkkeitä henkilöä. Vuonna 2007 täyden vanhuuseläkkeen saajia oli yhteensä henkilöä ja täysiä työkyvyttömyyseläkkeitä sai henkilöä. Näin ollen täyden kansaneläkkeen saajien määrän väheneminen on pääsääntöisesti kohdistunut vanhuuseläkkeisiin. Mikäli trendi jatkuu edelleen samanlaisena, pysynee täyden työkyvyttömyyseläkkeensaajien määrä tasaisena ja määrän lasku kohdistunee edelleen vanhuuseläkkeisiin. Täyden kansaneläkkeensaajien ikärakenne ja sukupuoli vuosina Täyden kansaneläkkeen saajien ikärakenne sukupuolen mukaan ilmenee liitteenä olevista taulukoista (taulukot 2 ja 3). Sama ilmenee kuviosta 1. Miehistä täyden kansaneläkkeen saajia oli vuonna 2007 yhteensä Eniten täyden kansaneläkkeen saajia vuonna 2007 oli yli 90-vuotiassa (3,3 % ikäryhmästä) ja ikäryhmässä täyden kansaneläkkeensaajia oli 2,2 %. Ikäryhmässä oli täyden kansaneläkkeen saajia enemmän kuin muissa nuoremmissa ikäryhmissä, yhteensä 2,0 % ikäryhmästä. Vuodesta 1991 kehitys on ollut laskevaa erityisesti vanhemmissa ikäryhmissä 60-vuotiaista eteenpäin aina yli 90-vuotiasiin. Kehitys on ollut kasvava nuoremmissa ikäryhmissä, erityisesti ryhmissä vuotiaat, vuotiaat ja vuotiaat. Naisista täyden kansaneläkkeen saajia oli vuonna 2007 yhteensä Eniten täyden kansaneläkkeen saajia vuonna 2007 oli yli 90-vuotiaissa, yhteensä 10,2 % kyseisestä ikäryhmästä. Ikäryhmässä oli täyden kansaneläkkeen saajia 6,9 % ja ikäryhmässä yhteensä 6,1 % kyseisestä ikäryhmästä. Vuodesta 1991 kehitys on ollut laskeva vanhemmissa ikäryhmissä lähtien 60-vuotiaista. Nuoremmissa ikäryhmissä kehitys on ollut hyvin tasaista eli vastaava nousua kuin miehillä, ei ole nähtävillä. Kansaneläkkeen ja työeläkkeen saajat Vuoden 2006 tilastojen perusteella voidaan myös tarkastella kansaneläkkeen ja työeläkkeen sekä pelkän kansaneläkkeen saajia ikäryhmittäin ja eläkejärjestelmän mukaan (kuvio 2.) Miesten osalta työeläkkeen saajien määrän kasvaa ikäryhmittäin ja vuotiailla kokonaiseläketurva koostuu suurimmalla osalla vain työeläkkeestä; pienempi osa heistä saa sekä työeläkettä että kansaneläkettä vuotiaiden ikäryhmästä vain hyvin pieni osa elää pelkän kansaneläk- Taulukko 1. Täyden kansaneläkkeensaajat Etuuden saajat Täysimääräiset kansaneläkkeet* yhteensä Vanhuuseläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeet / / /2000 Muutosprosentit Täysimääräiset kansaneläkkeet* yhteensä 46,2 49,1 81,9 Vanhuuseläkkeet 25,4 27,3 57,3 Työkyvyttömyyseläkkeet 94,0 96,6 109,4 Taulukko 2. Täyden kansaneläkkeensaajat / miehet (prosenttia suhteessa koko ikäryhmään) ,8 0,8 0,6 0, ,1 1,1 1,2 1, ,4 1,3 1,4 1, ,5 1,5 1,5 1, ,8 1,6 1,6 2, ,6 1,8 1,7 1, ,3 1,5 1,8 1, ,5 1,3 1,4 1, ,8 1,5 1,2 1, ,5 1,8 1,4 1, ,4 2,5 1,7 1, ,0 3,2 2,2 1, ,9 3,6 2,7 1, ,5 5,7 2,9 1, ,5 9,4 4,4 2, ,3 32,9 10,9 3,3 Taulukko 3. Täyden kansaneläkkeensaajat / naiset (prosenttia suhteessa koko ikäryhmään) ,6 0,6 0,5 0, ,9 0,8 0,9 1, ,1 1,0 1,0 1, ,2 1,1 1,2 1, ,6 1,3 1,3 1, ,6 1,6 1,4 1, ,6 1,5 1,6 1, ,1 1,6 1,6 1, ,1 2,2 1,6 1, ,4 4,5 2,6 1, ,4 9,4 5,1 2, ,9 12,4 8,0 3, ,6 14,6 9,9 5, ,8 18,1 11,2 6, ,1 26,5 14,2 6, ,3 46,6 26,3 10,2 6 Merkonomi News 3/08

7 keen varassa. Pelkän kansaneläkkeensaajien määrä pääsääntöisesti laskee siirryttäessä nuoremmista ikäryhmistä vanhempiin ikäryhmiin. Toisaalta siirryttäessä 80 vuotta täyttäneisiin ja sitä vanhempiin nousee täyden kansaneläkkeen saajien määrä hieman. Vanhemmissa ikäluokissa myös vain työeläkkeen saajien määrä laskee, ja yli 85-vuotiailla suurimmalla osalla on myös kansaneläke maksussa työeläkkeen lisäksi. Naisten osalta on nähtävissä sama trendi kuin miehillä eli työeläkkeen saajien määrä kasvaa ikäryhmittäin mutta siten, että vuotiaiden ikäryhmässä suurin piirtein saman verran saa vain työeläkettä ja sekä työeläkettä että kansaneläkettä. Pelkän kansaneläkkeen saajien määrä pysyy tasaisesti ennallaan. Vastaavasti kuin miehillä, pelkän kansaneläkkeen varassa on pieni osa kustakin ikäryhmästä 65 ikävuoteen saakka. Täyden kansaneläkkeensaajien määrä kasvaa kuitenkin vanhemmissa ikäryhmissä voimakkaammin kuin miehillä. Vanhemmissa ikäryhmissä suurin osa saa työeläkkeellä vähennettyä kansaneläkettä vastaavasti kuin miehillä. Kaikille avoimet verkkopalvelut (www.kela.fi) Internet-sivujen etuustiedot Asiakaspalautemahdollisuus Neuvonta sähköpostin välityksellä Yli 100 etuuksien hakemuslomaketta (täytä ja tulosta) 12 etuuden laskentapalvelua: mm. sairauspäiväraha, kuntoutusraha, eläkkeensaajan asumistuki, työttömyysturva Työkyvyttömyys- ja vanhuuseläkkeen saajat ikäryhmittäin ja eläkejärjestelmän mukaan vuonna % ikäryhmästä % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Miehet % ikäryhmästä Miehet Naiset 65- Miehet yli Vain työeläke Kansaneläke ja työeläke Vain ke Vain työeläke Vähennetty kansaneläke Täysi Kelkansaneläke % ikäryhmästä % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Naiset % ikäryhmästä Naiset Miehet Naiset yli 90 Täyden kansaneläkkeen saajat, % ikäryhmästä Vain työeläke Kansaneläke ja työeläke Vain ke Vain työeläke Vähennetty kansaneläke Täysi Kelkansaneläke Sähköiset asiointipalvelut Vaativat tunnistautumista Henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset Sähköinen henkilökortti Omien etuustietojen katsominen Etuuksiin liittyvien muutosten ilmoittaminen Etuuksien hakeminen Palveluihin voi tutustua kokeiluversiolla (demo) Minkä etuuksien tietoja voi katsoa internetistä? Opintotuki Vanhempainetuudet Työttömyyspäivärahat Sairauspäivärahat Kuntoutus ja kuntoutusraha Sotilasavustus Yleinen asumistuki Eläkkeensaajan asumistuki Eläkkeet ja vammaisetuudet Mitä etuuksia eläkkeistä ja vammaisetuuksista voi tarkistaa? 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Ruokavaliokorvaus Eläkettä saavan hoitotuki Lapsikorotus Kansaneläkelain mukaiset etuudet Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke ja kuntoutustuki Työttömyyseläke Yksilöllinen varhaiseläke Rintamalisät Mitä etuuksia voi hakea sähköisesti? Vanhuuseläke Eläkettä saavan hoitotuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Vanhempainetuudet Lapsilisä Sairauspäiväraha Opintotuki (2008) Yleinen asumistuki (2008) Eläkkeensaajan asumistuki (2009) Alle 16-vuotiaan vammaistuki (2009) Ruokavaliokorvaus (2009) Lähde: Kela Merkonomi News 3/08 7

8 Päivitä osaamisesi jäsenetuhintaan. Kun jaksaa painaa, vuotiaana on mahdollisuus päättää, milloin jää eläkkeelle Eläkkeelle voi siirtyä joustavasti Vuotuisista ansioista karttuu työeläke. Vuotuiset ansiot 18-vuotiaasta lähtien kartuttavat eläkettä koko työuran ajan. Keskeistä on, että työeläkkeelle voi siirtyä joustavasti vuotiaana. Merkonomiyhdistyksen jäsen! Hyödynnä etusi MJK-koulutus Oy:n lyhytkoulutuksissa: saat 20 %:n alennuksen koulutuksen normaalihinnasta. Monipuolisen lyhytkoulutustarjontamme löydät osoitteesta > Tutkinnot ja koulutukset > Lyhytkoulutukset. Muista mainita jäsenyydestä ilmoittautumisen yhteydessä! Nyt ajankohtaista: Suorita taloushallinnon erikoisammattitutkinto työn ohessa Koulutus alkaa joulukuussa Tutkinto on tarkoitettu talous- ja henkilöstöhallinnon asiantuntijoille ja esimiehille. Lisätiedot: koulutuspäällikkö Maarit Lehti, puhelin , Lisätietoja löydät myös osoitteessa MJK-instituutti Iso Roobertinkatu Helsinki 8 Merkonomi News 3/08 Tehdystä työstä ja ansaituista ansioista karttuu eläke. Työuran aikana ansaitun yksityisten alojen kokonaiseläkkeen määrän ja eläkearvion voi tarkistaa työeläkeotteesta, jonka työeläkelaitos tai Eläketurvakeskus lähettää vuotiaille Suomessa asuville vuosittain. Eläketurvakeskus muistuttaa, että vastaavat tiedot on saatavilla myös sähköisessä työeläkeotteessa oman eläkelaitoksen nettisivustolta tai Työeläke.fi -verkkopalvelusta. Työeläkejärjestelmän piiriin kuuluvat yksityisillä ja julkisilla aloilla työsuhteessa olevat sekä yrittäjät ja maatalousyrittäjät. Työnteko kartuttaa eläkettä. Työeläke kertyy euroa eurolta työansioista ikään sidotun karttumisprosentin mukaan: vuotiailla karttuma on 1,5 prosenttia, vuotiailla 1,9 prosenttia ja 63 ikävuoden jälkeen 4,5 prosenttia vuosiansioista. Työssä pidempään jaksaminen tuo siis paremman eläkkeen. Työeläke on ansiosidonnainen. Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudelta eläkettä karttuu niistä tuloista, joiden mukaan etuus on laskettu. Oman alle 3-vuotiaan lapsen hoidon ja tutkintoon johtavan opiskelun ajalta karttuu eläkettä. Eläkkeen karttumiselle työuran aikana ei ole asetettu ylärajaa. Lisäksi työnteko vanhuuseläkkeellä on mahdollista. Yrittäjänä eläkkeelle jäänyt voi valita vakuuttamisen vapaaehtoisena vanhuuseläkkeensä rinnalla. Eläketurvaa voi tarvita eri elämäntilanteissa. Siksi eläketurva kattaa koko elämän. Lakisääteinen työeläkevakuutus antaa turvaa vanhuuden, työkyvyttömyyden, perheen huoltajan kuoleman ja ikääntyvän henkilön työttömyyden varalta. Työeläke-etuihin sisältyy myös kuntoutus. Työelämästä voi yksityiseltä puolelta siirtyä joustavasti vanhuuseläkkeelle vuoden ikäisenä. Viime vuonna työeläkkeelle siirtyi yksityisiltä aloilta lähes henkilöä eläkkeelle. Julkisella sektorilla on mahdollista siirtyä eläkkeelle myös henkilökohtaisessa tai ammatillisessa eläkeiässä. Kansaneläkejärjestelmässä vanhuuseläkkeen ikäraja on edelleen 65 vuotta. Eläkkeensaajia Suomessa on lähes 1,4 miljoonaa. Eläketurvakeskus (ETK) on työeläketurvan kehittämisen ja toimeenpanon lakisääteinen yhteistyöelin, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja. Se on myös työeläkeasioiden yhdyslaitos EU:n sisällä. Lue lisää työeläkkeistä ja

9 Palkittu Aho Group vasemmalta: Kari Jussi Aho, Annakaija Lappalainen, Antti Aho, Juhani Aho, Ville Aho, Miia Porkkala, Tuomo Purola Onnistunut sukupolvenvaihdos palkittiin Tämä on hieno huomionosoitus myös isällemme, joka on luottanut oman elämäntyönsä meidän käsiimme, kiitteli Ahon tytär, Rukan ja Pyhän toimitusjohtaja Miia Porkkala. Liikesivistysrahasto ja Perheyritysten liitto valitsevat vuosittain Perheyrityspalkinnon saajan. Palkinnon tarkoituksena on nostaa esiin perheen merkitys yrityksen menestyksen vahvistajana. Finladia-talolla syyskuussa järjestetyssä Perheyritystapahtumassa luovutettiin viides eli Vuoden 2008 Perheyrityspalkinto Aho Group Oy:lle. Palkintoa olivat vastaanottamassa Juhani Ahon lisäksi perheen kaikki viisi lasta sekä yritysryhmän toimitusjohtaja Tuomo Purola. Palkintolautakunta korosti Aho Groupin monipuolisuuden ohella yrityksessä onnistuneesti suoritettua sukupolvenvaihdosta, joka käynnistettiin jo 1990-luvun alkupuolella ja saatiin päätökseen noin kymmenen vuotta myöhemmin. Sisarukset paljastavat, että avaimia vaikeaksi tiedettyyn sukupolvenvaihdokseen ovat suunnitelmallisuus, avoin keskustelu ja keskinäinen luottamus. Lisätietoja Aho Group Oy: Teksti: Anna-Maija Kunnas Kuva: Rami Salle Perheyritysten liitto ry edistää suomalaisten perheyritysten toimintaedellytyksiä sekä vastuullista, kasvollista omistajuutta erityisenä tavoitteena yritystoiminnan jatkuvuuden turvaaminen. Liittoon kuuluu 285 jäsenyritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 26,5 miljardia euroa ja jotka työllistävät henkilöä. Pikkujoulutarjous SMYL ry:n jäsenille Kerää joukko ystäviä tai työkavereita mukaasi ja lähtekää Tallinnaan viettämään hilpeitä pikkujouluja. Hienon illastelun jälkeen ilta huipentuu hotellin suositussa Cafe Amigo yökerhossa. Vie myös joululahjat mukaasi Sokos Hotel Virun kanssa saman katon alla on Tallinnan trendikkäin kauppakeskus Viru Keskus ja maksuton bussi Prismaan lähtee ihan hotellin edestä. Hinta hlö/yö (69 huone) Sis. majoituksen 1 tai 2 hengen Viru Class huoneessa, kuohuviinikupongin (Ballet Brut 12 cl 11,5 %), aamiaisen ja sisäänpääsyn hotellin yökerhoon Cafe Amigo. Tarjous voimassa Voimassa kaikki viikonpäivät. Varauskoodi SMYL. Sokos Hotel Viru, Viru väljak 4, Tallinn, ESTONIA Puh (puhumme suomea) Sähköposti: Merkonomi News 3/08 9

10 Vanajanlinnan jälkiruokapöydän näkymiä Lauantai linnan rouvana Missäkö? Hämeenlinnan kupeella, Vanajanlinnassa. Ja tarkemmin Linnan SPAn hoidoissa. Kesäiseen aikaan moni on käynyt Linnan golfkenttää kiertämässä, vaihtelevin tuloksin. Harva on tullut edes ajatelleeksi miten erinomainen tapa olisi viettää viikonloppua syyspimeillä ja talven pakkasilla yksin, kaksin tai isommalla joukolla, ja lähteä Vanajanlinnaan. Liikkua luonnossa, majoittua ja syödä hyvin, tanssiakin sekä levätä, hoitaa ja hemmotella itseä jaksamaan taas uuteen työviikkoon. Oman ajan ottaminen ei voi eikä saa olla kiellettyä. Jokainen meistä tietää kuinka tärkeää on itsestä huolehtiminen. Diplomikosmetologi Kati Välimaa kertoi Linna SPAn tarjoavan erilaisia maailmankuuluja Decléor-hoitoja ja hoitopaketteja naisille sekä miehille myös viikonloppuisin ympäri vuoden. Niin hierontaa, rentoutumishoitoja, akupunktiota, shiatsua, intialaista päänhierontaa, jalka- ja käsihoitoja kuin kuumakivihierontaa ja aromassagea. Odottaville äideille on erilaisia hoitovaihtoehtoja. Ja erityisesti miehille on tarjolla lihasjännityksen poistohierontaa, ihon syväpuhdistusta, vartalonkuorintaa ja jopa selän siistimistä lämminvahalla. Lauantaiksi oli meille kahdelle daamille sovittu lounas klo Joka nautittiin kaikessa rauhassa Linnan ruokasalissa. Jälkiruoan ja kahvin jälkeen käveltiin golfklubille, jonka suojissa Linna SPA toimii ympäri vuoden. Linnan rouva -hoidot aloitettiin tunnin mittaisella Aromassage - Tonic-vartalohieronnalla, joka vahvistaa, kiinteyttää ja uudistaa. Pikkuvarpaasta päälakeen saakka käsiteltiin vartalo vuoroin napakasti vuoroin hellin liikkein. Hieronta oli niin täydellinen rentoutumistuokio, että nukahdimme kumpikin. Sen jälkeen alkoi kasvojen Linnan rouva -käsittelyn taikoivat Kati Välimaa (vas) ja Kirsi Vehmas hoito lämpimin pyyhkein, puhdistavin sekä hoitavin öljyin ja taitavin käsin. Ihoa kirkastava puuvilla-maito-kuorintahoito, akupistein öljykäsittelyä, rauhoittavaa silkkikuitubalsamia ja viimein merilevä-appelsiini-ruusuvesi-naamio, jonka jälkeen kosteuttava, herkkää ihoa rauhoittava Decléor-aroma expertkäsittely. Häkellyttävän ihana hoitokokemus kesti noin 75 minuuttia, ja oli pelkkää autuutta ja nautintoa. Kun Linnan rouvien herrat palasivat golfkierrokseltaan, siirtyivät he, hieman epäillen, SPAn suojiin. Toisen kokeillessa virkistävää Flow-vartalohoitoa, johon kuuluu myös lämpökääreet rasittuneille jaloille, valitsi toinen heistä tunnin mittaisen Hotstone-kiviterapian. Tyytyväisinä palasivat kumpikin ja - mikä parasta - varasivat samantien uudet hoitoajat lokakuiseksi lauantaiksi. Golfkierroksen jälkeen. Teksti ja kuvat: Kaarina Suonperä Tiedustelut: Aikamoinen todiste talon ruokaherkkujen osaamisesta Kananpoikaa ja herneenversoja appel siinikastikkeessa Varaukset: Puh: (03) Merkonomi News 3/08

11 Itsekkäiden arvojen aika korostaa perusturvan merkitystä Vieraskynä Itsekkäiden arvojen ja asenteiden ehdoilla ei voi rakentaa pitkäjänteistä ja oikeudenmukaista sosiaaliturvaa. Tänä päivänä tuntuu olevan kuitenkin vallalla vahvasti vain omien etujen puolustaminen ja suoritus- ja tehokkuusihanteet. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevilla ei ole tukenaan vahvoja etujärjestöjä. Kaikki ihmiset eivät pärjää samalla tavalla, eikä sellainen yhteiskunta voi menestyä, jossa arvot kovenevat niin, etteivät kaikki pysy mukana. Perustuslakimme korostaa kuitenkin sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta huolehtimista ja yhteisvastuuta, jotka erityisesti poliittisten päätöksentekijöiden tulee muistaa. Sosiaaliset riskit eivät ole vain tämän hetken, vaan myös ihmisen elämän tulevaisuuden riskejä. Tulevaisuuden elämäntilanteisiin vastaaminen edellyttää uudenlaista strategiaa. Tänään kaivataan vastauksia mm. siihen, pystyykö nykymuotoinen sosiaaliturva vastaamaan esim. väestön ikääntymisen ja perherakenteiden muutosten haasteisiin. Vuosikymmenten aikana luotu sosiaaliturva ei voi jämähtää paikalleen. Ollakseen toimiva sen on joustettava ja kehityttävä jatkuvasti. Meillä on oltava uskallusta rikkoa tapoja toimia ja luotava uutta sinne, missä turva on edelleen puutteellista, jotta emme käsittele vain vanhoja ongelmia. Sosiaaliturvajärjestelmämme joutui kovaan testiin 1990-luvun poikkeuksellisen syvän taloudellisen laman aikana ja sosiaaliturvaa jouduttiin leikkaamaan. Laman jälkeen esim. kansaneläkkeen alhaisen tason on koettu aihetuttavan turvattomuutta. Kansaneläkkeeseen tehdyt tasokorotukset eivät ole korjanneet tilannetta riittävästi. Verrattaessa Suomen kansaneläkkeen suuruutta esim. vastaaviin eläkkeisiin Ruotsissa ja Tanskassa, jäämme satoja euroja jälkeen. Tason korjaamista tuleekin edelleen jatkaa. Lisäksi olisi paikallaan yhtenäistää kansaneläkkeiden ja työeläkkeiden indeksijärjestelmät. Kansaneläkkeet tulisi tarkistaa samalla indeksillä kuin työeläkkeetkin eli indeksillä, jossa ansioiden kehitys vaikuttaisi indeksiin 20 %:n painolla. Tämä olisi kokonaiseläketurvan kannalta johdonmukaista ja takaisi myös oikeudenmukaisen osuuden talouden kehityksestä kansaneläkkeissä. Vakuutusajattelu sopii mielestäni monin osin hyvin sosiaaliturvaan. Tätä ajattelua on syytä vahvistaa, koska sosiaaliturvan keskeinen tehtävä liittyy sosiaalisiksi ongelmiksi koettujen riskien aiheuttaman turvattomuuden hallintaan. Ikääntymisen mukanaan tuomiin haasteisiin vastattaessa ratkaisua voitaisiin etsiä esimerkiksi hoivavakuutuksesta. Ikääntyvien määrä kasvaa tulevina vuosina voimakkaasti. Ikääntyvien kasvava joukko ei ole uhka tai pommi vaan suuri voitto, rikkaus ja mahdollisuus. Ikäihmisten monista paloista koostuva tuki-, hoiva- ja kuntoutusjärjestelmä kaipaa pikaista selkeyttämistä, jotta ikääntymisen aiheuttamat riskit voidaan ehkäistä. Jos esimerkiksi kotona selviytymistä voidaan tukea oikein ajoitetulla ja oikein suunnatulla tuki-, hoiva- ja kuntoutuspalveluilla, se merkitsee paljon ikääntyvän itsensä ja koko yhteiskunnan talouden kannalta. Me tarvitsemme nyt rohkeita tien avaajia ja suunnannäyttäjiä, jotta voimme kohdentaa voimavarat sosiaaliturvan kentällä entistä paremmin. On uskallettava kehittää ihmisen elämäntilanteet paremmin huomioivia, joustavampia ja kannustavampia sosiaaliturvan muotoja, jotka tukevat riskeistä selviytymistä. On uskallettava kehittää myös sellaisia tapoja toimia, joissa yksityisvakuutus voisi olla lisäämässä hyvinvointia. Ihmisten tuki terveelle sosiaaliturvan kehittämiselle on meillä edelleen hyvin korkealla tasolla. Se on kuin lupaus tarttua uusiin haasteisiin ja luoda hyvä ja toimiva sosiaaliturva, joka luo osaltaan vankkaa pohjaa yhteiskunnan vakaalle kehitykselle. Helena Pesola Kansaneläkelaitoksen johtaja Merkonomi News 3/08 11

12 Ravustuskausi jatkuu lokakuun loppuun ja joulupöytäänkin punainen rapu sopii erinomaisesti Mitkä ovat sellaiset kutsut, joissa saa kietoa ruokalapun vieressä istujan kaulaan, aivan kuin kolmevuotiaalle syöttötuolissa istujalle? Joissa voi kuten Olympiamaassa Kiinassa - vapaasti ryystää ja imeä, maiskutella ja myhäillä, laulaa vaikka nuotin vierestä. Joissa jokainen voi viedä ja saa laittaa veitsen suuhunsa! Joissa ruokailijalla on mukava lupa huuhdella sormiaan pöytiin katetuissa pikkukipoissa. Pidot, joissa nähdään paljon vaivaa, puolin ja toisin, ja eletään monimutkaista rituaalia kahdeksan gramman tähden. Ne ovat rapujuhlat, rapukutsuilla voi ja saa tehdä juuri näin. Ja varsinkin tänä armon vuonna 2008, jolloin maahamme on tulossa ennätysmäärä rapuja, suurin saalis sataan vuoteen! Samalla on meidän itse kunkin hyvä muistaa, että rapukausi jatkuu lokakuun loppuun saakka, joten jokainen ehtii vielä kokea mertoja vaikka omasta mökkirannasta, keittää vihertävän rusehtavat, sinertävät ja tummemmatkin pallosilmäiset ravut hohtavan punaisiksi tuoksuvien tillikukintojen kanssa. Keitettäessä ravun kalkkikuoren monien värijyvästen jakautuma värisoluissa muuttuu, muiden väriaineiden hajotessa punainen jää jäljelle. Siksi keitetyt ravut ovat punaisia. Ajatelkaapa minkälaista herkkua onkaan ollut keskiaikaisten munkkien paastoruoka. Ravunsyönnin historia yltää Euroopassa keskiaikaan. Ja sen ajan luostareihin, joissa munkkiveljet tiesivät, että luostarielämässä vuoteen kuului 200 paastopäivää, joiden aikana lihan syöminen oli kiellettyä, mutta kala ja ravut kuuluivat ruokavalioon. Yleiseksi muotiherkuksi Napoleon nosti ravut 1800-luvulla pöydässään. Sitä kautta Ranskan porvarispiirit niihin, ensin oudoksuen, oppivat ja sittemmin jopa mieltyivät. Ranskasta tapa levisi muihin Euroopan suurkaupunkeihin. Ja kun ravun syönti omaksuttiin ranskalaisen esikuvan mukaan Pietarissa, oli se alku laajamittaiselle ravunpyynnille ja rapukaupalle Suomessa. Meillä laajamittainen ravunpyynti alkoi Hauholla ja Längelmävedellä 1870-luvulla. Rapu on hauska otus Naarasravut ovat varsinkin todellista herrojen herkkua. Ravulla on tavattomasti jalkoja, joita se käytteleekin varsin ketterästi. Leukojen lähellä on leukajalat, niillä rapu auttaa ruokaa omaan suuhunsa. Kuten me haarukalla. Etummaiset isot jalat ovat muuttuneet saksiksi. Kävelyjalkoja kaksi jalkaparia, joissa pikkusakset, kun taas kolmas jalkapari on sakseton. Leukojakin ravulla on kahdet ylhäällä, kaksi paria alaleuan liepeillä ja kahdet tuntosarvetkin otuksella on. Kesäloman jälkeen ja syyspimeillä on pelkästään ilo pistää rapujuhlat pystyyn. Pitojen valmistelu on koko perheen mukavaa yhteistä puuhaa. Tunnelmaa iltasella saa kynttilöillä ja rapuisella rekvisiitalla. Iloisissa rapujuhlissa viihtyvät kaikki. Runsas ja hauska rekvisiitta onkin perinteinen osa rapukestejä, joissa itse rapujen lisäksi tärkeimmäksi nousee ennen kaikkea hyvä seura. Rapukesteissä ISÄNTÄ tarjoaa vierailleen ensimmäiseksi isoimpia rapuja. Samoin tillikimpun huipulla koreileva muhkein rapu annetaan sekin vieraalle. Emäntä huolehtii vieraista lämmöllä; laittaen jokaisen vesikulhoon sitruunan tai limen viipaleita tai mustaviinimarjapensaan lehtiä (joka rantautui Suomeen Suomenlinnasta). Yksi yhdistävä asia on hyvä pitää mielessä ja opettaa jo perheen pienimmille; koska kuorinta ja syöminen tehdään sormin alusta loppuun, käydään pesemässä kädet. Ja vaikka ravunsyöminen on monimutkainen näpertely, on hyvä muistaa että jokaisen tyyli on se ainoa ja oikea juuri hänelle. Joten kun tapaamme rapupöydässä ihmisiä, jotka syövät vain sakset ja pyrstön, jättäen muun kropan käsittelemättä, se heille sallittakoon. Laseihin kaadetaan pakastimessa jäähdytettyä maustamatonta viinaa tai suomenruotsalaiseen tapaan akvaviittia. Muistammehan, että ENSIM- 12 Merkonomi News 3/08

13 Syksyn liikuttavin kutsu Tervetuloa liikkumaan SMYL:n liikunnalliseen iltapäivään. Liikuntailtapäivät järjestetään perjantaina kello kaikilla viidellä klubilla samanaikaisesti. Liikuntapäivän ohjelma: Ilmoittautuminen klubilla Luento: Liikunnan merkitys henkilökohtaiseen hyvinvointiin Siirtyminen liikuntatiloihin Jumppa evergreen-musiikin tahtiin M&M Kuntotalossa 30 min basic spinning Stretching ja rentoutus Ilmoittaudu heti: Ilmoita nimi ja paikkakunta + klubi, mihin haluat osallistua. Päivän hinta on 10 euroa/hlö, joka veloitetaan laskulla SMYL:n toimesta. Tule mukaan liikkumaan mukavassa seurassa. Liikuntapäivän ohjelma sopii kaikille. Ota mukaan sisäliikuntavaatteet ja -kengät. Liikuntapäivät järjestetään seuraavilla klubeilla. Espoo, CMS Forever, Matinkartanontie 1, Espoo Helsinki, CMS Forever, Mannerheimintie 50, Helsinki Tampere, CMS Syke, Erkkilänkatu 11 A, Tampere Turku, CMS M&M, Kalevantie 15, Turku Vantaa, CMS Forever, Tennistie 3, Vantaa Kaikkien liikuntapäiville osallistuneiden kesken arvotaan liikuntalahjakortteja klubeille! MÄINEN SAKSI JA ENSIM- MÄINEN SNAPSI KUULUVAT YHTEEN. Vettä - ihan totta - vettä tarjotaan rapupöydässä koko ajan. Kivennäisvedet ovat virkistäviä juomia, kuplavesi miellyttää monia. Kuiva ja aromikas valkoviini - Chablis, Alsacen Riesling ja uuden maailman Savignon Blanc passaavat hyvin. Joku haluaa ehdottomasti suomalaista lager olutta, viilennettynä. Kaikki käy. Kuiva roseviinikin. Rapukesteillä lauletaan kaikki osatut juomalaulut, pidetään maljapuheita ja nautitaan hyvästä ruoasta sekä seurasta. Koska yhden ravun käsittely vie konkariltakin useita minuutteja, voi vieressä istuva aloittelija huoleti kysellä ja omin silmin seurata ja korvin kuulla, miten edetään punakilpisen otuksen kanssa. Vain kaksi varoitusta liittyy rapuherkutteluun; älä sohaise sappea ja poista rektum! Erinomainen apulainen ravun syönnissä on hummerihaarukka. Ohut ja pitkävartinen, sillä on helppo kaivaa ravunlihaa saksista. Paahtoleipä on lämmintä, voideltuna ja tillillä kuorrutettuna vieressä odottamassa varsinaista herkkua, rapua. Herkuttelu aloitetaan saksista, sakaran kärjet saa poikki rapuveitsellä, naps, jo tässä kohden kuten kaiken aikaa kannatta imeskellä maukasta rapulientä, jota suorastaan tihkuu eri osista. Ja sitten pureskelemaan. Saksien taitekohdat, sormissa teräviltä tuntuvat, murskautuvat hampaissa heppoisesti. Samoin on syytä pureskella ravun tikkumaisia jalkoja, poskihampaille riittää puuhaa rapupöydässä. Rapuveitsellä saa viillettyä saksen reunan auki siten, että mehevä lihakimpale on mahdollista vetää ulos ehjänä. Harjoittelu tekee mestarin! Pyrstö irrotetaan kierreliikkeellä, mutta laittakaamme se vielä lautaselle odottamaan Sitten joko näin: nosta ravun selkäpanssari kokonaisena irti takaosasta. Käännä kuori ja poista vihreä vatsalaukku. Tai näin: rapuveitsi viistosti ravun pään kohdalle, ja ihan silmien takaa pyrkiä irrottamaan tuo kaareva kuoripala, jonka alla on syötävää; lihainen runko, mutta tummanharmaa minipähkinän muotoinen sappi on irrotettava. Sen pistävä neste on makuelämys puistattavimmasta päästä, sanovat asian kokeneet. Tai juuri kuten itse haluat. Yhteistä kaikille kolmelle on kuitenkin kaapia rapuveitsellä kuoren alla olevaa keltaista rapuvoita, sipaiskaamme se paahdetun leivän päälle. Näin on paahtoleipä saanut päällensä jo mukavasti, mutta se yksi lihapala odottaa lautasella pyrstössä. Pyrstö käteen, siisti viilto reunaan ja punaisen kuoren Rapukesteillä lauletaan kaikki osatut juomalaulut, pidetään maljapuheita ja nautitaan hyvästä ruoasta sekä seurasta. taivutus sormilla auki. Ja sitten muistisääntö: poista pyrstölihan päällä oleva rektum, mustan langanpätkän näköinen peräsuoli. Yksi rapuherkuttelijoiden taitolaji on perkeiden ja kuorien asettelu lautaselle. Teksti: Kaarina Suonperä Merkonomi News 3/08 13

14 Teksti ja kuvat: Anna-Maija Kunnas Suomen Merkonomiyhdistysten Liitto SMYL ry osallistui kaksipäiväisille S & A -päiville Varmista Helsingin yrityksesi näkyvyys Messukeskuksessa ja solmi kontaktit juuri Aina pirteä ja valoisa Taru Valkeapää juonsi koko kaksipäiväisen S & A -tapahtuman. Kuvassa Tarun vieressä Pia Kurkela CMS-kuntoklubilta ja oikeiden SMYL:n Anna-Maija Kunnas. asiakkaiden Helsingin Messukeskuksen suurimmassa hallissa (halli 6) järjestettiin samanaikaisesti kolme tapahtumaa: S & A -päivät, Liikelahjat-messut ja FirmaAuto-tapahtuma, jotka kokosivat yhteensä yli ammattilaiskävijää. Kävijöitä saapui messuille ympäri Suomea ja myös ulkomailta. S & A -päivät on perinteikäs näyttely- ja koulutustapahtuma, joka kokoaa vuosittain kasvavan joukon toimistoalan ammattilaisia Helsingin Messukeskukseen. Näyttelyssä esittäytyvät toimistojen työympäristössä tarpeellisten tuotteiden tarjoajat. Messuilla tutustuu esimerkiksi hotelli- ja kanssa tehokkailla kokouspalveluihin, juhla- ja cateringpalveluihin, toimistotarvikkeisiin ja -kalusteisiin, puhelin- ja atk-laitteisiin ja palveluihin, ammattikirjallisuuteen ja koulutustarjontaan. Ammattitapahtumasta on tullut monille odotettu perinne, jonne mennään hakemaan uusimmat ideat ja virkistymään. Tärkeää on myös tavata kollegoita ja vaihtaa ajatuksia. messuilla. Varaa paikkasi ajoissa parhaat viedään nopeasti! 14 Merkonomi News 3/08 S & A -päivien aikana vieraat voivat kehittää osaamistaan ja ammattitaitoaan seminaareissa sekä tutustua laajaan näyttelytarjontaan. Uusi yhteistyökumppanimme CMS Forever kuntosali esitteli toimintaansa osastollamme käyneille messuvieraille ja SMYL:n tekemään kyselyyn vastanneet saivat heti mukaansa viikon tutustumissetelin CMS-kuntokeskuksiin sekä osallistuivat lukuisten risteily-, hotelliyöpymis- ja tuote- BUS 1. Näytte 2. Valmis 3. Media logonä Intern 4. Promo päiväk 5. Esipai liikem Aineis 6. Esite / ( Deskikolme 8. Nelivä Messu

15 INESSPRO lytila 20 m² osasto. Liite 1. paketti: kyvyys Messuoppaassa, palkintojen arvontaan. Tapahtumapäiviin kuuluu et-sivuilla oma mainosruutu. olennaisesti laadukas seminaaritarjonta. Ohjelmasta löytyi otiotyöntekijä monipuolisia aiheita ja taita- osastolle muita mielenkiintoisia kahdeksi aiheita. via puhujia, seminaarisalit olivat täpötäynnä kiinnostuneita kuulijoita. Aina ajankohtaisia si. Liite 2. aiheita sisältyi tämänkin vuoden seminaareihin, mm. Tasa- netut painoa kutsukortit ja mielenrauhaa, Mitä omalla on työtoveruus?, Muistikou- erkillä/logolla 500 kpl. topäivä tuotenäyte messukassiin kpl). Liite 5. tiedotepalvelun käyttöoikeus n tiedotteen jakeluun. Liite 3. ri-ilmoitus 1/4-koossa oppaaseen lu - salaisuus miten voit oppia yliluonnollisen muistin, Kuinka viestinnän avulla voi edistää liiketoimintaa? ja lukuisia Parhaat osastot palkittiin Palkintoraati on järjestäjästä (BBM) riippumaton, mutta valintakriteerit ovat samat joka vuosi. Raatilaisia evästetään nimeämään parhaat osastot sekä rakenteelliselta että asiakaspalvelunäkökulmasta. Tänä vuonna raadissa olivat tapahtumamarkkinointipäällikkö Aija Seisalo Elisa Oyj:stä ja varapuheenjohtaja Jari Harmoinen Messu- ja somistusalan liitto ry:stä. Diplomin parhaasta osastosta sarjassa yli 20 neliömetrin osastot sai Vanajanlinna. Raadin mukaan linnan tunnelma nousi hyvin esiin kalusteiden ja messuosaston ilmeen kautta. Yksittäiset elementit, kuten vanha nahkainen nojatuoli, loivat tunnelmaa. Rakenteet viestivät laatua ja tyyliä ja kaikki oli linjassa kohteen eli Vanajanlinnan kanssa. Kunniamaininnan näyttävästi rakennetusta osastosta sai Fazer. Alle 20 neliömetrin paras osasto oli Sara-lehden osasto. (Vasemalla) Vanajanlinnan osaavaa joukkoa: Pekka Allinen (vas.), Mika Jokela ja Mika Valkamo (Keskellä) SMYL:n ja Helmerien osasto sijaitsi näkyvällä paikalla ja saavutti messupäivien aikana runsaasti liiton toiminnasta kiinnostuneita kävijöitä. Löytyipä kävijöiden joukosta suuri määrä nopeita päättäjiäkin, jotka turvasivat tulevaisuutensa ja liittyivät paikanpäällä SMYL-liiton jäseniksi. Työttömyyskassa Nomit kertoi osastolla kassaan liittymisen eduista. Hinta (Oikealla) Hermannin Viinitila tutustutti kävijät omiin aitoihin ja aromikkaisiin tuotteisiinsa. Hermannin Viinitila on vuonna 1989 perustettu vanhin suomalainen viinitila. Ilomantsissa olevalla viinitilalla on viinehtimö, Yli 30 m² mene 131 / m² + alv viinimyymälä, viinitorni ja hehtaareittain tilan omia marjaviljelyksiä. Merkonomi News 3/08 15

16 PYHÄ UNPL Pyhä Unplugged idean isä Mato Valtonen. Kesään mahtui jälleen runsas tarjonta erilaisia musiikkitapahtumia, melkein jokaisella kylällä soi rokki tai blues, Porin Jazz keräsi parhaimmillaan Kirjurinluodolle kuulijaa ja Puistoblues Erilaisen ja mieleen painuvan elämyksen tarjosi upeissa tunturi- ja kurumaisemissa Pelkosenniemen Pyhätunturilla jo yhdettätoista kesää soinut Pyhä Unplugged*). Teksti ja kuvat: Anna-Maija Kunnas * Unplugged tarkoittaa yhtyeen tai laulajan konserttia, joka soitetaan ilman sähköllä toimivia soittimia, eli jokainen soitin on tällöin akustinen. Tosin yleensä käytetään sähköllä toimivia mikrofoneja. Lisäksi useissa unplugged-konserteissa käytetään nykyään sähköbassoa. 16 Merkonomi News 3/08

17 UGGED* Pyhä Unplugged festivaali sai alkunsa, kun maailmaa paljon nähnyt ja monessa liemessä marinoitu Mato Valtonen vieraili Pyhällä ensimmäistä kertaa kesäaikaan ja vaikuttui Aittakurun mahtavista puitteista, jotka saivat ajatukset liikkeelle ja lukuisista upeista ideoistaan ja saavutuksistaan tunnettu mies oivalsi, että akustinen musiikki sopii Aittakuruun kuin nenä päähän. Tapahtuma on kerännyt vuosittain runsaan joukon nimekkäitä esiintyjiä, eikä tämänkään kesän anti tehnyt poikkeusta. Lenni-Kalle Taipale kuuluu jo kurun vakioesiintyjiin ja lavalla kuultiin mm. Sami Pitkämöä, Tuomari Nurmiota, Kari Peitsamoa, Erja Lyytistä, J. Karjalaista.. Koskettava Eino Leinon runoon perustuva kappale Lapin kesä on kuin Pyhän maisemiin tehty. Christian Meurmanin upea tulkinta sai yleisön herkistymään ja esitys päättyi raikuviin aplodeihin. Aiempina vuosina sen ovat kurumaise- missa esittäneet Jope Ruonansuu ja alkujaan kappaleen tunnetuksi tehnyt Vesa-Matti Loiri. Jotain paikan erikoislaatuisuudesta kuvastaa sekin, että Paula Koivuniemi (iskelmätaivaamme kirkkaimpia tähtiä) oli viime kesänä kurun maisemista lumoutuneena ilmoittanut tulevansa esiintymään tänne vaikka ilmaiseksi ja nyt Christian Meurman totesi jopa maksavansa, että pääsee esiintymään kuruun uudelleen. Aittakuru on yksi Suomen erikoisimmista esiintymispaikoista niin yleisölle kuin artistillekin. Aitoa elämystä ei pilata nykytekniikalla ja ilman äänentoistoa artisti on omillaan. Massiivisessa akustiikassa ääni, pienikin risaus kuuluu kirkkaana ylös katsomoon. Pieni sadekaan ei haitannut tunnelmaa, valveutunut yleisö varustautuu ulkoilmakonserttiin asianmukaisesti. Yleisön odotus palkittiin, kun Kari Tapio asteli lavalle. Kyllä miehestä ääntä lähtee ilman vahvistimiakin, upea laulu raikui tunturin laella asti ja yleisö oli haltioissaan. Ei jäänyt epäselväksi, että suuri taiteilija oli saapunut estradille. Nimekkäiden esiintyjien kaarti jatkoi viihdyttämistään Hotelli Pyhätunturissa joka ilta aina aamutunneille asti koko kolmipäiväisen tapahtuman ajan. Seuraavan kesän artistitarjonnasta ei Mato Valtonen ole vielä raottanut salaisuuden verhoa, mutta laadukkaita esiintyjiä on varmastikin jälleen tarjolla, joten jäämme tarkkailemaan Pyhän nettisivuja. Jylhiä maisemia voi ihailla vaikkapa maisemahissillä matkustaen. Jääkauden aikana muodostunut kivirakka reunustaa kurua. Aittakurun amfiteatteriin ei pääse perille asti moottoriajoneuvoilla. Noin kilometrin matka kävellään pitkospuita pitkin kurun pohjalla ja sieltä kiivetään katsomoon kurun rinteelle melkein huipulle asti. Pyhätunturin Aittakurussa sijaitsevaan katsomoon mahtuu enintään 600 kuulijaa. Merkonomi News 3/08 17

18 Yrittäjätutkinnot tähtäävät oman yrityksen kehittämiseen Yrittäjäkin voi olla oppisopimuksessa. Työssä oppiminen tapahtuu omassa yrityksessä, jonka kehittäminen on koulutuksen tavoitteena. Yrittäjän tukena on mentori. Hän on kokenut yrittäjä, joka toimii keskustelukumppanina ja sparraajana. Kiinteistöpalvelu Korttelitalonmiehen suurin asiakas on Koy Mestaritalo Punavuoressa. Kohteena se on erittäin vaativa, Arto Pasanen sanoo. Pelkästään se, että yrittäjä suorittaa jonkin tutkinnon, ei ehkä kiinnosta kiireistä yrittäjää, mutta tilanne on toinen, kun koulutus pohjautuu oman yrityksen suunnitelmalliseen kehittämiseen mentorin ja lähiopetuksen tarjoavan oppilaitoksen opettajien avulla. Yrittäjän ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto antavat hyvän pohjan kehittää yrityksen markkinointia, taloushallintoa ja johtamista. Koulutus on joustavaa ja lähtee yrittäjän tarpeista. Tehtävät ja näytöt suunnitellaan niin, että ne ovat osa yrittäjän työtä. Koulutus on pitkälle ohjausta; oppilaitos ohjaa yrittäjää yrityksen kehittämistyössä, arvioi tuloksia ja antaa palautetta. Mentorin ja muun ryhmän kanssa yrittäjä voi testata omia ajatuksiaan. Yrittäjä on usein hyvin yksin. Silloin on hyvä, että on henkilöitä, joiden kanssa voi vaihtaa kokemuksia, kertovat koulutustarkastajat Pirjo-Liisa Kangasniemi ja Tarja Peitsaho Helsingin oppisopimustoimistosta. Ulkopuolinen näkemys tärkeä Yrittämisen perusasiat ovat yllättävän samanlaiset, vaikka toimialat ovat hyvinkin erilaiset, sanoo Arto Pasanen Kiinteistöpalvelu Korttelitalonmiehestä. Hänelle ulkopuolisen näkemyksen saaminen oman yrityksen kehittämiseen oli yksi keskeinen syy lähteä opiskelemaan yrittäjän ammattitutkintoa. Tarjoamme siivous- ja kiinteistönhuoltoa kantakaupungissa sekä tilaussiivousta kaikkialle pääkaupunkiseudulla, Pasanen kertoo. Yli kymmenen vuoden kokemus siivous- ja kiinteistöalalta sai Pasasen tuntemaan, että hän hallitsee oman alansa työt. Kun kyllästyminen uhkasi, hän halusi oppia lisää. Oma yritys oli kuin hiomaton timantti, joka tarjosi erilaisia mahdollisuuksia. Halusin päästä arvioimaan ulkopuolisen tahon kanssa yrityksen liikeideaa ja toimintatapoja, Pasanen kertoo. Lähiopetusta oli päivä kuukaudessa lauantaisin. Oppisopimuskoulutuksessa parasta on se, että siinä vuorottelevat työ ja opiskelu. Lisäksi opittua voi soveltaa heti työhön, Pasanen sanoo ja esittelee tietokoneeltaan erilaisia lomakkeita, tilastoja ja järjestelmiä, joita hän teki opiskeluun liittyvinä tehtävinä. Nyt ne säästävät valtavasti aikaa. Yrittäjä voi suorittaa oppisopimuksella myös jonkin oman alansa tutkinnon. Arto Pasasen kumppanina yrityksessä toimiva Marko Mäntyniemi opiskelee oppisopimuksella kiinteistöalan ammattitutkintoa. Oppisopimus on loistava vaihtoehto yrittäjälle. Se tarjoaa paitsi mahdollisuuden oppia työtä tekemällä, myös rahoituksen, Arto Pasanen sanoo. Moniosaajalta puuttui yrittäjäkoulutus Harmonia Design Oy:n perustaja Sonja Ikonen on oman alansa moniosaaja, jolla on sisustusarkkitehdin, erikoismaalarin ja rakennuspiirtäjän koulutus. Yritys suunnittelee tilaratkaisuja ja värikokonaisuuksia yksityisasuntoihin ja julkisiin tiloihin. Kun Sonja Ikonen aloitti yrittäjänä, hänellä oli vain lyhyt yrittäjäkurssi takanaan. 18 Merkonomi News 3/08

19 Sonja Ikonen on myös koristemaalari. Taustalla on seinämaalaus, jonka Sonja on tehnyt Alma Medialle. Halusin oppia lisää ja kaipasin kokemusten jakamista ja ohjausta. Osallistuin Helsingin oppisopimustoimiston ja Naisyrittäjäkeskuksen järjestämään ammattitutkintoon, Sonja Ikonen kertoo. Jokaisena luentopäivänä oli eri teemat. Luennoitsijat olivat oman alansa ammattilaisia, jotka ovat kaikki olleet myös yrittäjiä. Tehtävät oli suunniteltu tukemaan opetusta ja auttamaan meitä tekemään yrityksen liiketoimintasuunnitelman kurssin aikana. Sonja Ikosen kurssilla toteutettiin ryhmämentorointia, joissa noin 4-5 naisyrittäjää varten oli oma mentori. Saimme mentorilta kullan arvoisten neuvojen lisäksi uskoa yrittäjyyteen ja rohkeutta tehdä ratkaisuja, Sonja kertoo ja mainitsee esimerkkinä rohkeudesta oman toimitilan oston ja remontoinnin Pikku-Huopalahdesta. Nyt hän etsii tiloihin vuokralaisia, joiden kanssa voisi verkottua. Hyvänolonklinikka Raila Kero Helsingin Sörnäisissä Tukkutorilla antaa SMYL:n jäsenille 10 %:n alennuksen suolahuonehoidoista. Faktaa: Yrittäjän oppisopimusopiskelu tiivistettynä: Opiskeluaika on noin kaksi vuotta. Teoriaopiskelu on maksuton yrittäjälle. Oppimateriaalin ja tutkintomaksun (50,50 e) yrittäjät maksavat itse. Mentoriyrittäjälle oppisopimustoimisto maksaa kulukorvausta noin 90 euroa kuukaudessa. Tarkempia tietoja oppisopimuksesta: s-posti: Yhteystiedot: HYVÄNOLONKLINIKKA Vanha Talvitie 10 A, 2krs. Tukkutori Helsinki Ajanvaraus ja tiedustelut arkisin klo: 10-18, hoidot sopimuksen mukaan Reiki, Shiatsu, Intialainen päähieronta, Klassinen hieronta (Raila) Merkonomi News 3/08 19

20 Pori 450 vuotta Porin kaupunki täytti 450 vuotta Juhlavuoden kunniaksi kaupungissa on järjestetty monia erilaisia tapahtumia kaupunkilaisten iloksi. Suurimpia tapahtumia ovat olleet Juhlaviikko , Reposaaren loma-asuntomessut , suuri ilmainen viihdekonsertti jazzien yhteydessä heinäkuussa sekä Porin päivän tapahtumaviikko syyskuun lopulla. Kokemäenjokilaakson upea kaupunki on ollut monien historiallisten tapahtumien näyttämönä. Kokemäenjokilaakso oli jo ennen Porin kaupungin perustamista eurooppalaisten kauppiaitten tuntema valtaväylä. Ruotsin kuninkaan Kustaa Vaasan poika Juhana perusti Porin kaupungin vuonna Ulkomaankauppayhteydet siirtyivät tuolloin Ulvilasta Poriin, josta tuli Suomen pohjoisin kaupunki. Pori oli tärkeä satamakaupunki, josta vietiin Pohjanlahden kalaa ja muita tuotteita Eurooppaan. Vastaavasti kaukaisia ylellisyystavaroita tuotiin maahan Porin kautta muualle pohjoiseen Suomeen kuljetettavaksi. Historiansa aikana Pori on kokenut menestysten lisäksi myös takaiskuja. Ruotsin valtakunta kärsi sodista ja katovuosista 1600-luvulla. Kaupunkia kuitenkin kehitettiin, Reposaareen rakennettiin merisatama ja vaurastuvan maaseudun asukkaat suuntasivat kauppamatkansa Poriin. Kaupungista oli tullut Suomen oloissa suurkaupunki vuonna 1766 väkiluvun ollessa 1500 asukasta. Porista tuli johtava laivanvarustajakaupunki 1840-luvulla. Takaisku koettiin kuitenkin 1852, kun suurpalo tuhosi koko Porin 450-vuotisjuhlavuoteen upeasti saneerattu kaupungintalo, joka tunnetaan myös Junneliuksen palatsina. kaupungin vuorokauden kuluessa. Tulipalo hidasti kaupungin taloudellista kasvua. Kaupunki toipui suurpalosta ja uudisrakentaminen aloitettiin kaupungin asemakaavan uudistamisella. Kulttuurihistoriallisesti merkittävä kokonaisuus syntyi Pohjois- ja Etelärannasta, johon kuuluu myös vuonna 1863 valmistunut uusgoottilaistyylinen kirkko. Kehitys teollisuuskaupungiksi kiihtyi 1870-luvulla. Kaupunkiin perustettiin tulitikkutehdas, konepaja ja lukuisia sahoja. Vuosisadan vaihteessa perustettiin kuuluisa puuvillatehdas, ja rautatieyhteys Tampereelle valmistui Porista oli kasvanut suuri suomalainen teollisuuskaupunki 1900-luvulle tultaessa. Tosin se oli myös vireä kulttuurikaupunki, jossa esitettiin ensimmäinen suomenkielinen teatterinäytös vuonna Pori on koko Suomen itsenäisyyden ajan ollut merkittävä suurteollisuuden ja satamien kaupunki. Uuden vuosituhannen Porista on muodostunut myös opiskelukaupunki Puuvillatehtaan tiloihin rakennetun yliopistokeskuksen myötä. Teksti ja kuva: Leila Kantonen SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS LIITTOKOKOUSKUTSU Aika: lauantai 22. marraskuuta, 2008 klo Paikka: Sokos Hotel Vaakuna, Gallen-Kallelankatu 7, Pori Kokouskahvit klo alkaen. Valtakirjojen tarkastus alkaa klo ESITYSLISTA 1. Kokouksen avaus 2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi ääntenlaskijaa ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa 3. Todetaan läsnä olevat kokousedustajat ja muut osanottajat 4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 5. Hyväksytään kokouksen työjärjestys 6. Valitaan liittohallituksen puheenjohtaja, joka toimii myös liiton puheenjohtajana toimintavuosiksi Valitaan tarvittavat liittohallituksen jäsenet 8. Hyväksytään liiton toimintasuunnitelma vuodelle Vahvistetaan jäsenmaksujen suuruus 10. Hyväksytään talousarvio vuodelle Päätetään liittohallituksen puheenjohtajan ja jäsenten sekä tilintarkastajien palkkioista, matkakustannusten ja päivärahojen suorittamisesta. 12. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille henkilökohtaiset varamiehet 13. Valitaan liiton tarvitsemat edustajat 14. Käsitellään liittokokoukselle tehdyt esitykset 15. Hyväksytään jäsenyyttä hakeneiden yhdistysten säännöt ja toimialueet 16. Ilmoitusasiat 17. Kokouksen päättäminen Tervetuloa! Suomen Merkonomiyhdistysten Liitto - SMYL ry Hallitus HUOM! Yhdistysten jäsenet ilmoittavat osallistumisestaan liittokokoukseen mennessä omaan paikallisyhdistykseensä, joka välittää osallistujatiedot keskitetysti SMYL:iin 20 Merkonomi News 3/08

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014 Työeläketurva Eläkepalvelut 2014 Kokonaiseläketurva 1. Työeläke perustuu työansioihin ei ylärajaa Eläkevakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt ja eläkekassat Maatalousyrittäjät, MELA Merimieseläkekassa Keva: julkiset

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari Eläkejärjestelmän rakenne Yksilölliset eläkevakuuutukset 3. Pilari Lisäeläketurva (työnantajan järjestämä) 2. Pilari Lakisääteinen työeläke Kansaneläke 1. Pilari ETK/ET 08.02 Saavutetun toimeentulon tason

Lisätiedot

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä eläkejärjestelmää: Kansaneläkejärjestelmä Työeläkejärjestelmä. Lisäksi työnantaja tai henkilö itse voi parantaa eläketurvaa

Lisätiedot

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläketurva VR-Yhtymä Oy 4.11.2010 Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläke muodostuu monesta palasta Eläketurva 2 Eläkkeen pohjana työansio Eläke kertyy vuosiansiosta ikää vastaavalla karttumisprosentilla

Lisätiedot

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus Työstä työeläkettä! Opettajan tietopaketti DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus Suomalainen sosiaaliturva muodostuu sosiaalivakuutuksesta, yleisistä terveys- ja sosiaalipalveluista sekä sosiaalihuollosta.

Lisätiedot

Naiset Kelan etuuksien saajina. Helena Pesola 5.6.2012

Naiset Kelan etuuksien saajina. Helena Pesola 5.6.2012 Naiset Kelan etuuksien saajina Helena Pesola 5.6.2012 2 Naiset Kelan etuuksien saajina Esityksen sisältö 1. Kelan etuudet ja toimintakulut 1945 2011 2. Naisten ja miesten keskiansiot 3. Lapsiperheiden

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Kelan palvelut henkilöasiakkaille

Kelan palvelut henkilöasiakkaille Kelan palvelut henkilöasiakkaille Susanna Sinda, Kelan Ulkomaan yksikkö 17. 18.2.2010 Kelan palvelukanavat Kelan palvelukanavia ovat posti puhelinpalvelu verkkopalvelut 1) kaikille avoimet palvelut (www.kela.fi)

Lisätiedot

Työeläke ei mikään vanhojen juttu!

Työeläke ei mikään vanhojen juttu! Työeläke ei mikään vanhojen juttu! Nuorena ei ehkä ihan ensimmäisenä tule mietittyä eläkeasioita onhan eläkkeelle jäämiseen vielä aikaa vuosikymmeniä! Työeläke kertyy jo 18 vuotta täytettyäsi Sinulle alkaa

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Yksityisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ry 17.5.2014 Infotilaisuus Malle Vänninen Yleistä eläkejärjestelmästä Lähde:Eläketurvakeskus Eläkkeen karttuminen

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti 1 VaEL valtion eläketurva Eläkkeelle joustavasti Opetusministeriö 29.5.2007 Riina Koskela 2 Valtion eläketurva - VaEL Eläkeikä Eläkkeen laskenta Eläkevaihtoehtoja Vertailuja /3 Asiakaspalvelu 3 Puh. (09)

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010 Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Päätulos: eläkkeet ovat kasvaneet huomattavasti Keskimääräinen eläke on parantunut 10 vuodessa reaalisesti

Lisätiedot

Omat eläketietosi - Kevan info 2013

Omat eläketietosi - Kevan info 2013 Omat eläketietosi - Kevan info 2013 2013 1 Ohjelma 18.00 Tilaisuuden avaus Julkisen alan työeläkeote Omat eläketietosi -palvelu Eläkeikä Vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke ja osaaikaeläke Eläkkeen

Lisätiedot

työeläkkeistä Työeläkevakuuttajat TELA Julia, Turku SAK 29.10.2011 Lea Ala-Mononen Lastenkodinkuja 1, 00180 Helsinki puh.

työeläkkeistä Työeläkevakuuttajat TELA Julia, Turku SAK 29.10.2011 Lea Ala-Mononen Lastenkodinkuja 1, 00180 Helsinki puh. Ajankohtaista työeläkkeistä Julia, Turku SAK 29.10.2011 Työeläkevakuuttajat TELA Lea Ala-Mononen tiedottaja Lastenkodinkuja 1, 00180 Helsinki puh. 010 680 6700 e-mail: elaketiedotus@tela.fi 2011 Mikä TELAn

Lisätiedot

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: SOSIAALITURVA

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: SOSIAALITURVA VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: SOSIAALITURVA VAKUUTUSTUTKINTO 170. SUORITUSTILAISUUS SOSIAALITURVA 12.5.2015 OHJEITA SUORITTAJALLE 1. Kirjekuoren sisältö Tämän ohjeen lisäksi kuoressa on tehtävä-

Lisätiedot

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Raportti TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Selvityksen tausta Tavoitteena oli verkkoaivoriihen avulla saada kuva ihmisten näkemyksistä vanhuuteen ja eläköitymiseen

Lisätiedot

Työstä työeläkettä. Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu. Kuvitus: Anssi Keränen

Työstä työeläkettä. Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu. Kuvitus: Anssi Keränen Työstä työeläkettä Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu Kuvitus: Anssi Keränen Suomalainen sosiaalivakuutus Työeläke on keskeinen osa suomalaista sosiaaliturvaa. Työstäsi kasvaa työeläke! Työeläke

Lisätiedot

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena Turvaamme väestön toimeentuloa, edistämme terveyttä ja tuemme itsenäistä selviytymistä. Kelan toiminta-ajatus Kaikkien Kela

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva ja elämänvaiheet Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Jotkut epäilevät, etteivät

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus Vammaisetuudet Vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisten tai pitkäaikaisesti sairaiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Vammaisetuuksia ovat: Alle 16-vuotiaan

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Hotel Fjalarissa Salossa Osoite: Rinteentie 5, 24240 Salo http://www.fjalar.fi

Hotel Fjalarissa Salossa Osoite: Rinteentie 5, 24240 Salo http://www.fjalar.fi Hyvinvoiva Sinä - Kehon ja Mielen vireyttä ja lepoa pe 1.3.- su 3.3.2013 Tervetuloa nauttimaan hyvinvoinnista! Hotel Fjalarissa Salossa Osoite: Rinteentie 5, 24240 Salo http://www.fjalar.fi Mitä voit saada?

Lisätiedot

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Johanna Aholainen 9.10.2014 Kelan tehtävät elatustukiasioissa Elatustuen myöntäminen ja maksaminen asiakkaan hakemuksesta Elatusavun periminen

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät

Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät Kuntoutusakatemia 29.11.2011 Outi Antila Työeläkejärjestelmän haasteita Eliniän odotteen kasvu Työurien pidentyminen Rahoitus ja vakavaraisuus Sukupolvien

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä!

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä! Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry Ilo toimia yhdessä! 10.11.2014 Sihteeriyhdistys - Sekreterarföreningen ry Voittoa tavoittelematon ammatillinen yhdistys ja kollegaverkosto. Yhdistyksemme tarkoituksena

Lisätiedot

Kelan sosiaaliturva: opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Fulbright Center 12.5.2014

Kelan sosiaaliturva: opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Fulbright Center 12.5.2014 Kelan sosiaaliturva: opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa Fulbright Center 12.5.2014 Säännöstausta: oikeus Kelan sosiaaliturvaan Sosiaaliturvasopimus Suomen ja Yhdysvaltojen välillä

Lisätiedot

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen Kestävä eläketurva Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012 Kaija Kallinen Kestävä eläketurva sosiaalinen kestävyys eläketurva on riittävä ja yli sukupolvien oikeudenmukaiseksi koettu

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007. Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007. Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008

SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007. Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007. Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008 SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007 Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007 Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008 Sekakuoroliitto järjestää perinteiset Sekakuoropäivät ensi maaliskuussa Helsingissä. Tapahtuma alkaa lauantaina

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014 ELÄKEUUDISTUS 2017 Miksi työeläkeuudistus tarvitaan? Väestö ikääntyy nopeasti ja elinajanodote on kasvanut odotettua enemmän: yhä useampi on eläkkeellä yhä pitempään. Tulevaisuudessa nykyistä pienempi

Lisätiedot

18 JAN SEDERHOLMIN SIJOITTAMAA REIKÄÄ, JA SE ON VASTA ALKUA. KÄÄNNÄ SIVUA JA NÄE LISÄÄ.

18 JAN SEDERHOLMIN SIJOITTAMAA REIKÄÄ, JA SE ON VASTA ALKUA. KÄÄNNÄ SIVUA JA NÄE LISÄÄ. 18 JAN SEDERHOLMIN SIJOITTAMAA REIKÄÄ, JA SE ON VASTA ALKUA. KÄÄNNÄ SIVUA JA NÄE LISÄÄ. PARAS PALVELU 2007 GOLF DIGEST -LEHTI PAY & PLAY PREMIUM Minämäki Aura Masku Naantali Kultaranta Golf Turku Sauvo

Lisätiedot

Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015

Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015 Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015 Case: Hyvän Olon viikonloppu kurssilaisen palvelupolku Vierumäellä VIERUMÄKI KOTISIVUT www.vierumaki.fi - Paljon informaatiota

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Tässä esitteessä kerromme lyhyesti yrittäjän

Tässä esitteessä kerromme lyhyesti yrittäjän YRITTÄJÄN eläke Yrittäjän YEL-eläke turvaa toimeentuloa silloin, kun yrittäjä täyttää eläkkeeseen oikeuttavan iän, yritystoiminta vähenee tai yrittäjätoiminta päättyy sairauden tai kuoleman vuoksi. Jos

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi 2011

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi 2011 Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi 2011 Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki

Lisätiedot

Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015

Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015 Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015 2 Sosiaaliturvaan kuuluminen Säännöstausta: oikeus Kelan sosiaaliturvaan Sosiaaliturvasopimus Suomen

Lisätiedot

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Kansalaisaloitteen otsikko

Kansalaisaloitteen otsikko Kansalaisaloitteen otsikko Työeläkeindeksin palauttaminen palkkatasoindeksiksi Aloitteen päiväys 24.9.2015 Aloitteen muoto Ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä Oikeusministeriön asianumero OM 174/52/2015

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017?

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? 1 TYÖELÄKEVAKUUTTAMISEN PERUSIDEA EI MUUTU Edelleenkin työeläkettä karttuu tehdystä työstä. Jokainen ansaittu euro kasvattaa tulevan eläkkeesi määrää.

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 31.8.2010. Kansaneläke. Päivi Kiviniemi-Bruun 31.8.2010

Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 31.8.2010. Kansaneläke. Päivi Kiviniemi-Bruun 31.8.2010 Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 31.8.2010 Kansaneläke Päivi Kiviniemi-Bruun 31.8.2010 Eläkkeensaajat eläkkeen rakenteen mukaan v. 2008 Eläkkeensaajat Suomessa asuvat Ulkomailla asuvat Yhteensä,

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Toimittajatapaaminen 9.6.2010

Toimittajatapaaminen 9.6.2010 Toimittajatapaaminen 9.6.2010 Kela saa hoidettavakseen yhä uusia tehtäviä 1.4. 2009 Kelalle siirtyi elatustuki 1.9.2010 Kelalle siirtyy vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu 1.3.2011 uusi etuus, takuueläke

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014 Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4 1(7) TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -LISÄTUTKIMUS 2012: SIIRTYMINEN TYÖSTÄ ELÄKKELLE LOMAKE Kysymykset esitetään kohdehenkilöille 5. vastauskerralla, ja ne sijoitetaan peruslomakkeen loppuun ennen kotitalousosaa.

Lisätiedot

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Selfie Linnanmäen maailmanpyörässä kesällä 2014 1 Pääkirjoitus: Med Group ja avustajapalvelut uudistuvat

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012

Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012 Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012 Uudistus pähkinänkuoressa Siirryttiin yleisestä 65 vuoden eläkeiästä joustavaan eläkeikään 63-68 Otettiin käyttöön kannustinkarttuma Työttömyyseläke korvattiin työttömyysturvan

Lisätiedot

Hyvä jäsenyhdistys ja tukipiiri, tapaamme toukokuussa Tampereella!

Hyvä jäsenyhdistys ja tukipiiri, tapaamme toukokuussa Tampereella! Kehitysvammaisten tukiliitto ry:n liittokokous 2013, Hyvä jäsenyhdistys ja tukipiiri, tapaamme toukokuussa Tampereella! Toimitamme tällä kirjeellä teille liittokokouskutsun, tarvittavat asiakirjat ja tiedot

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 Hyvääsyksynalkuakaikillejäsenillemme! KävimmeelokuunlopussaretkelläPorvoossajaHangossa.Oliupeasääjamuutenkin reissuolionnistunut.kuvassaistunmustionlinnankartanonportaikolla.enollutkäynytsiellä

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Eläkeuudistus 2017 Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Miksi eläkeuudistus? Elinikä kasvaa - Arvioita nopeammin - Aktuaarin vastuu? Kestävyysvaje vaatii toimia - Uudistus pienentää kestävyysvajetta

Lisätiedot

Työurien pidentäminen

Työurien pidentäminen Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden

Lisätiedot

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina.

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina. lokakuu tiedote Jos Sinulla on tiedotettavaa: kirjoita teksti suoraan sähköpostin viestiosaan, viestin pituus enintään 600 merkkiä, ei erikoismerkkejä ( VERSAALIA, kursiivia, lihavointeja, väriä yms.),

Lisätiedot

Työeläke turva työelämän jälkeen SELKOESITE

Työeläke turva työelämän jälkeen SELKOESITE Työeläke turva työelämän jälkeen SELKOESITE Mikä on työeläke? Tämä julkaisu kertoo työeläkkeestä. Kun teet työtä ja saat palkkaa, sinulle kertyy työeläkettä. Ansaitset työeläkettä siis omalla työlläsi.

Lisätiedot

Eläkkeelle Eläketurva, asumisen tuki ja hoitotuki. Lyhyesti ja selkeästi 2011

Eläkkeelle Eläketurva, asumisen tuki ja hoitotuki. Lyhyesti ja selkeästi 2011 Eläkkeelle Eläketurva, asumisen tuki ja hoitotuki Lyhyesti ja selkeästi 2011 Sisällys Eläkkeelle 1 Mitä eläkettä voit saada? 2 Työeläke 3 Kelan eläkkeet 3 Kansaneläke 3 Takuueläke 4 Vanhuuseläke 5 Työkyvyttömyyseläke

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Tukea ja kumppanuutta yrittäjille

Tukea ja kumppanuutta yrittäjille Pieksämäen mentorifoorumi Tukea ja kumppanuutta yrittäjille Useat pieksämäkeläiset yrittäjät ja yrittäjähenkiset ovat kouluttautuneet mentoreiksi tarkoituksena antaa kokemustaan ja verkostojaan muiden

Lisätiedot

Agronomiliiton Seniorit. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko

Agronomiliiton Seniorit. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Agronomiliiton Seniorit Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Tietoa eläkkeistä Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Kaikki työ- ja kansaneläkkeen saajat 31.12.2011 Eläkkeensaajien kokonaiseläkejakauma

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

VAHVASTI VERTAISTUKEA. koulutus- ja kohtaamispäivät 14. 15.6.2013

VAHVASTI VERTAISTUKEA. koulutus- ja kohtaamispäivät 14. 15.6.2013 VAHVASTI VERTAISTUKEA koulutus- ja kohtaamispäivät 14. 15.6.2013 Jyväskylä, Kansalaistoiminnan keskus Matara www.matara.fi Virtaako voimaa vertaistoiminnasta? Voiko potilas itse olla terveydenhuollon kumppani?

Lisätiedot

HE 131/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työkyvyttömyyseläkkeellä

HE 131/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työkyvyttömyyseläkkeellä HE 131/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä annetun lain 6 ja 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille

Lisätiedot

Ryhmät alkavat tiistaina 7.1 ja päättyvät viikolla 16-17. Kertoja on 15.

Ryhmät alkavat tiistaina 7.1 ja päättyvät viikolla 16-17. Kertoja on 15. KUNTOKEIDAS SANDELS Kalliolan Senioripalvelusäätiö Kuntokeidas Sandels Välskärinkatu 4 B, 00260 Helsinki Puh. (09) 4368 8070 Sisäänkäynti: katutaso, B-ovi, hissi/portaat pohjakerrokseen Kevätkauden 2014

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Lappeenrannasta osallistui Council Meetingiin tänä vuonna kahden delegaatin lisäksi ennätyksellisesti viisi henkilöä. Lappeenranta oli siis hyvin edustettuna. Lähdimme

Lisätiedot