ASUMISEN IHMEMAA. Kuopion Lehtoniemen Helmi on tämän kesän 4 /2010. Lennart Erfors on seurannut Kristianstadin tietä hiilineutraaliksi jo sivulla 36

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASUMISEN IHMEMAA. Kuopion Lehtoniemen Helmi on tämän kesän 4 /2010. Lennart Erfors on seurannut Kristianstadin tietä hiilineutraaliksi jo sivulla 36"

Transkriptio

1 ALANSA YKKÖNEN 4 /2010 Lennart Erfors on seurannut Kristianstadin tietä hiilineutraaliksi jo sivulla vuotta. sivu 38 Joensuun seudulle yhteinen yleiskaava sivu 24 Kevennystä ympäristölupiin sivu 46 Lahti sai vuotovedet kuriin sivu 50 Teknisen toimen tuottavuus parani it:llä sivu 54 KUNTA- TEKNIIKKA JOENSUUSSA Kuopion Lehtoniemen Helmi on tämän kesän ASUMISEN IHMEMAA Asuntomessusivut 6 23

2 Maahantuoja:

3 SISÄLTÖ 4 / kesäkuuta 18 Kuopion Lehtoniemen Helmen asuntomessualueella hulevedet matkaavat kosteikkopuiston kautta Kallaveteen. 42 Markus Hirvonen, Juha Lemmetyinen ja Tero Toivanen selvittävät, voidaanko Joensuun Penttilänrantaa lämmittää jätevedellä. 48 Pohjanmaalla halutaan tuhka pois kaatopaikkoja kuormittamasta esimerkiksi teiden ja parkkipaikkojen rakennusaineeksi. 50 Lahti Aqua on saanut vuotovedet hallintaan. Viime vuonna viemärien vuotovesiprosentti painui alle kolmenkymmenen. KUOPION ASUNTOMESSUT Unelmia Kallaveden rannalla 6 Kaavoituksen haasteina järvimaisema ja liito-oravat 10 Viheralueet monimuotoisen luonnon helmi 14 Kuopiosta Leikin pääkaupunki 16 Hulevedet hallintaan kosteikkopuistoilla ja sadepuutarhoilla 18 Pilottitaloissa tutkitaan asumisen terveyttä ja turvallisuutta 21 Asuntomessuilla turvavarusteltu mallitalo 22 YHDYSKUNTA Joensuun seudulle yhteinen yleiskaava 24 Penttilänrantaan suunnitteilla kevyen liikenteen silta 26 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 27 UKTY 31 Kuntien Putkimestarit 32 ENERGIA Kristianstad satsaa uusiutuvaan, päästöt vähentyneet jo 20 % 38 Ruotsissa puu palaa suurissakin voimaloissa 41 Penttilänrantaan etsitään vähäpäästöistä lämmitysratkaisua 42 YMPÄRISTÖ Ympäristölupamenettely kevenee 46 Tuhkat halutaan hyötykäyttöön Pohjanmaalla 48 VESIHUOLTO Lahti sai vuotovedet kuriin 50 lehti.kuntatekniikka.fi TEKNISET PALVELUT Joensuussa tuottavuutta it:llä ja ideoilla 54 Toimintajärjestelmä toi tehoa Oulun teknisen keskuksen työhön 57 Kuntarekry.fi käynnistyy syksyllä 58 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Oma koti vesimaisemassa 23 Kolumni/Mette Granberg: Onnen pyörä 37 Pakina/Eero Hiltunen: Pienten puolesta 49 Lukijoilta/Jaakko Suomela: Termit selviksi 53 Uutisia 59 Palveluja 66 Kuntatekniikka 4/2010 3

4 paras! Valmistettu Suomessa laadukkaista raaka-aineista standardien mukaisesti. Niemisen Valimon kansistot vain Liningilta Tilaa uusi esitteemme osoitteesta Puh Puh kedm.fi

5 KUNTA- TEKNIIKKA JOENSUUSSA lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö ALANSA YKKÖNEN Joensuun seudulle yhteinen yleiskaava sivu 24 4 /2010 Kevennystä ympäristölupiin sivu 46 Lennart Erfors on seurannut Kristianstadin tietä hiilineutraaliksi jo sivulla vuotta. sivu 38 Lahti sai vuotovedet kuriin sivu 50 Teknisen toimen tuottavuus parani it:llä sivu 54 Kuopion Lehtoniemen Helmi on tämän kesän ASUMISEN IHMEMAA Asuntomessusivut 6 23 Kannen kuva: Antero Tenhunen TOIMITUS Toinen linja 14, Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh. (09) , Toimitussihteeri Pirjo Valtakari Puh TOIMITUSNEUVOSTO Heikki Lonka Kirsi Rontu Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale TILAUKSET KL-Kustannus Oy Puh. (09) Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 70 Vuosikerta 79 Irtonumero 8,50 ILMOITUKSET Suomen Business Viestintä Oy Marianne Lohilahti PL 356, Helsinki Puh TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Forssan Kirjapaino Oy ISSN X 65. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen Kuntatekniikka kuntatekniikan yhdistys 1/2008ry SKTY PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale Iloinen Itä-Suomi isosti esillä Minulla oli opiskeluaikana useamman vuoden ajan savolainen kämppäkaveri (nykyisen Kuopion) Vehmersalmelta. Maalaistalon poikana hän aika ajoin toi kotoaan evääksi Tampereelle valtavia kotitekoisia kalakukkoja pakastettuna. Hämäläisenä pragmaatikkona kävin hänen kanssaan periaatteellista keskustelua usean kilon painoisen kalakukon kokonaisena pakastamisen järkevyydestä. Ehdotin, että kukko olisi pilkottu useampaan osaan, jolloin pakkasesta olisi tarpeen tullen voinut sulattaa sopivan kimpaleen syötäväksi. Tämän kuultuaan kämppis kauhistui. Vain karjalaiset kuulemma viipaloivat kalakukkoa. Oikeaoppisesti kukko piti avata keskeltä, kauhoa sisältö lautaselle ja syödä kuoret siinä sivussa. Myöhemmin emme juuri keskustelleet kukon nauttimistavoista, mutta joskus sulatettua kukkoa syötiin reilusti ja isolla porukalla. Kukkojen ja muiden herkkujen valmistuksen lisäksi Itä-Suomessa osataan paljon muutakin. Tuore Itä-Suomen yliopisto ehkä sekin osaltaan tuo aluetta ja sen osaamista aiempaa laajempaan tietoisuuteen. Tässä lehdessä kaksi itäisen Suomen maakuntaa ja kaupunkia esittelevät näyttävästi kuntatekniikan ratkaisujaan. Kuopio isännöi asuntomessuja jo toista kertaa. Messualueen ja sen lähiympäristön kaavoitus osana kaupungin täydennysrakentamista tuo oivallisesti esille tavoitteen kaupunkirakenteen tiivistämisestä samalla, kun hyödynnetään kaunista järvimaisemaa. Niin ikään ajankohtaista hulevesien hallintaa on pohdittu Lehtoniemen alueella perusteellisesti. Tuloksena on kosteikkojen ja sadepuutarhojen saaristo. Alue tarjoaa hyvät mahdollisuudet myös leikille ja liikunnalle omassa lähiympäristössä. Joensuun seudulla on viime vuosien kuntaliitosten myllerryksessä saatu aikaan kuntien yhteinen yleiskaava. Se ei itsessään takaa seudun elinvoimaa ja tasapainoista kehitystä mutta antaa näille tavoitteille aiempaa tukevamman selkänojan. Joensuun ytimeen rakentuvan Penttilänrannan alueen energiaratkaisut ovat parhaillaan puntarissa. Tavoitteena sielläkin on vähäiset hiilidioksidipäästöt ja kohtuulliset kustannukset. Talouden tiukentuessa myös kuntatekniikan tuottavuusvaatimukset kovenevat. Niihin Joensuussa on vastattu pienten askelten politiikalla ja ottamalla tieto- ja viestintätekniikkaa laajempaan käyttöön. Kuntatekniikkaa Karjalan kunnailla Kesän varmoja merkkejä ovat kukkuvat käet ja Kuntatekniikan päivät. Kesäkuun alussa kuntatekniikkaväki kukkuu käkien kanssa kilpaa Karjalan kunnailla Joensuussa. Näillä iloisen Itä-Suomen perinteisillä laulumailla on hyvä aloittaa kesä. Kuntatekniikan päivien asiantuntijaluentojen ohella kollegojen kanssa verkostoituminen antaa uutta virtaa sorvin ääreen niillekin, joilla kesäloma on vielä viikkojen päässä. Toivotan toimituksen puolesta virkistävää kesää kaikille! Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 5/ Ilmastonmuutos Hankinnat 6/ Ympäristö Virallinen messunumero Liikenne ja väylät 7/ Infra-IT Vesihuolto 8/ Energia Valaistus Turvallisuus

6 Kuopion asuntomessualue UNELMIA Antero Tenhunen 6 Kuntatekniikka 4/2010

7 KUOPION ASUNTOMESSUT on kiinteä osa Saaristokaupungin rakentamista KALLAVEDEN RANNALLA Kesän asuntomessut ovat Kuopiossa, Kallaveden rannalla, kuutisen kilometriä keskustasta. Messualue Lehtoniemen Helmi on kiinteä osa Saaristokaupunkia, jossa sijaitsee tulevina vuosina kuopiolaisen koti. Hannu Harjunheimo, asuntotoimenjohtaja, Kuopion kaupunki Saaristokaupungin projektipäällikkö Lokakuussa 2008 käyttöön otetun Saaristokadun avulla Kuopio ja Saaristokaupunki kasvavat kohti kaupungin keskustaa. Messualue on osa tätä normaalia järjestystä. Saaristokaupunkia on suunniteltu ja rakennettu projektityönä. Kuopiossa alueittaisella projektityöskentelyllä on pitkä perinne. Neulamäen kaupunginosaa sekä Petosen aluetta vietiin eteenpäin projektina. Saaristokaupunki on valtaisa hanke. Arvioimme 2005 tehdyssä laskelmassa koko Saaristokaupungin alueen rakentamiskustannuksiksi miljoonaa euroa, josta asuntojen osuus on 90 prosenttia. Saaristokaupunkilaiskoteja on nyt noin ja asukkaita Valmistuttuaan kokonaan Saaristokaupungissa on kotia, joissa asuu kuopiolaista. Harkiten suunnitellut asuntomessut Saaristokaupunki-projekti aloitti Tuolloisen projektisuunnitelman mukaan läpitunkevia teemoja Kuntatekniikka 4/2010 7

8 Antero Tenhunen Messutalojen edessä on kosteikkopuisto, jonka kautta alueen hulevedet johdetaan viivyttämällä ja imeyttämällä Niittylahteen. Useat ison Saaristokaupunki-projektin osaprojektit ovat hyvin esillä tai heijasteina asuntomessuilla. Saaristokaupungin molempien projektikausien ( , ) teemoja on nähtävillä messuilla tai lähialueella. Näitä ovat mm. Saaristo- Gallerian taideteokset, jossa taide yhdistyy kunnallistekniikan rakentamiseen. Kauden Hyvän asumisen kulttuuriympäriskoko Saaristokaupungin suunnittelun ja rakentamisen ajan olivat ympäristö, vuorovaikutus ja osallisuus sekä tulevaisuuden asuinalueen kehittäminen. Teemat näkyivät eri osaprojekteissa, joita oli yhteensä 12. Asuntomessut-selvitystyö oli tuolloin yksi osaprojekteista. Päätavoitteena oli asuntomessujen järjestäminen Saaristokaupungissa vuonna 20xx. Selvitystyössä kuvattiin mm. kaupungin kustannukset ja tulot sekä mahdollisen messualueen sijainti. Parhaaksi messujen pitopaikaksi valikoitui varsin nopeasti Lehtoniemen Helmi. Jo vuonna 2002 oli visio, että jossakin Saaristokaupungin rakentamisvaiheessa haluamme Antero Tenhunen Viidellä messutalolla on oma rantasauna. Saunojen etäisyys rantaviivasta on lähimmillään vain kolme metriä. olla taas asuntomessukaupunki. Sitä olimme jo vuonna Keväällä 2006 varmistui Saaristokadun rakentaminen. Välittömästi saatoimme messuhakemuksen nyt uuden aiempaa täsmällisemmän selvityksen kera luottamuselinten päätettäväksi. Kaupunginvaltuustomme haki messuja elokuussa, ja joulukuussa 2006 Kuopiolle myönnettiin järjestettäväksi vuoden 2010 asuntomessut. Kävimme tutustumassa Heinolan, Espoon ja Hämeenlinnan messualueisiin ja -järjestelyihin. Edellisten messukaupunkien kokemuksia kannattaa aina hyödyntää. Saaristokaupunki-projektit näkyvillä asuntomessuilla Kaivannonlahden kiertoliittymää elävöittää viime kesänä Saaristo- Galleria-ympäristötaidekilpailun voittaneiden Ari Tiilikaisen ja Iiro Murajan teos Rantakala. Ihmeellinen perusoivalluksemme? Kaupunkia ja kaupunginosia rakennetaan asukkaita varten. Siksi on tärkeää, että asukkaat ovat vahvasti mukana. Hyvin monet kaupunkisuunnittelijat ja projektityöntekijät tuntuvat olevan tämän oivalluksen kannalla. Vaikeus onkin siinä, miten se käytännössä toteutetaan. Saaristokaupungissa perustimme asukkaiden ja kaupungin organisaation yhteiselimen, aluetiimin ideoimaan toimintoja jo Nostimme asukasaktiivisuuden Saaristokaupunki-projektissa vahvasti esille. Eräs osatö jalostui ensin Taiteen Kaavaksi ja siitä edelleen SaaristoGalleriaksi. Sen taidehankkeita on esillä Saaristokadun kiertoliittymissä, S-Market Keilankannan torilla sekä Keilankanavan tukimuurissa. Kulttuuri ja taide ovat saaneet oman teemaviikon messuille. Taide näkyy ja tuntuu monimuotoisesti koko messualueella mm. Sarka-hankkeen ja pohjoissavolaisten taiteilijoiden tuottamana. Lasten ja nuorten osallisuus- sekä Lasten ja Nuorten Saaristo -osaprojektien kanssa samaa henkeä edustaa messujen 1. teemaviikko. Lähiliikunta Tutuksi -hankkeen sukulainen on messualueen lähiliikuntapuisto. Kosteikkopuistot-osaprojekti näyttäytyy kaikille messukävijöille jalostettuna perhepuistona. Terve Kuopio -ohjelman ideat ovat esillä monessa messukohteessa. 8 Kuntatekniikka 4/2010

9 Jätä ja hanki järkevästi projektimme oli ja on edelleen Vuorovaikutus ja osallisuus. Tavoitteenamme on tehokas kahdensuuntainen vuorovaikutus ja asukkaiden aito osallisuus. Haluamme, että asukkaat ovat subjekteja, aktiivisia toimijoita alueensa, Saaristokaupungin kehittämistyössä. Organisaatiomme ja saaristokaupunkilaisten tiivis vuorovaikutus on tuottanut molemmille hyötyjä. Asukkaat ovat kokeneet pystyvänsä vaikuttamaan asuinympäristöönsä. Kaupunki on puolestaan voinut todeta Saaristokaupunki-hankkeen etenevän juohevasti, lähes ilman valituksia. Tutkittua viihtymistä Asukkaat ovat tutkitusti (sosiaalipolitiikan pro gradututkielma 2008) tyytyväisiä asumiseensa Saaristokaupungissa ja viihtyvät asuinalueellaan. Erittäin tai melko hyvin viihtyviä oli 96 prosenttia vastaajista. Asukkaat kokevat Saaristokaupungin asuinalueeksi, joka sopii heidän elämäntapaansa ja jossa arki sujuu hyvin. Pienoinen yllätys oli, että useat olisivat vastauksissaan halunneet osallistua vieläkin enemmän asuinalueensa suunnitteluun. Tämän asiantilan kohentaminen on kauden projektisuunnitelmassa kirjattu yhteisen tekemisen alueeksi sekä Saaristokaupunki-projektille että asukasyhdistykselle. Asuntomessualueen ja Lehtoniemen keskustan, Keilankan- Saaristokadun ansiosta Lehtoniemen Helmestä on matkaa Kuopion torille vain kuusi kilometriä. Kuntatekniikka 4/2010 9

10 Antero Tenhunen Messualueen valvoja, Kuopion kaupungin rakennustarkastaja Esa Koponen Hakolahdella, jonka rannalla sijaitsee alueen uimapaikka. Antero Tenhunen nan kaavatöitä teimme korostetun vuorovaikutteisesti. Mielsimme molemmat alueet äärettömän tärkeiksi koko Saaristokaupunkihankkeelle. Lisäksi kireät messuaikataulut asettivat kovia vaatimuksia teknisen viraston organisaatiolle. Asukkaiden ohella otimme myös rakennusliikkeet osallisiksi. Yhtiöt kommentoivat tehtyjä kaavaluonnoksia. Halusimme yhdessä onnistua laadukkaan asuinympäristön aikaansaamisessa. Saaristokaupungin keskusta korkeine siltavahtitaloineen ja palveluineen ovat messuvieraidenkin silmäiltävissä. Kaupan ja päiväkodin ohella messualueen kylkeen rakennettava Martti Ahtisaaren koulukin otetaan käyttöön jo elokuussa Toteutuvatko tavoitteet? Uuden asuinalueen aikaansaaminen on Suomessa mielletty leimallisesti olevan suunnittelua, rahoitusta ja rakentamista. Saaristokaupungissa tuota kolmikuvioista leimakirvestä on pyritty välttämään. Projektiin on vahvasti leivottu sisään pehmeitä asioita, ihmisen arkea, juhlaa ja osallisuutta. Ihmisellä pitää olla unelmia, olen kuullut monen sanovan. Haaveilu kun ei maksa mitään. Me teknisessä virastossa olemme myös konkretian kannalla, pitää olla tavoitteita. Saaristokaupungin projektisuunnitelman mukaan Saaristokaupungista tulee hyvin tunnettu uusi asuinalue koko maassa, Kuopio-kuva vahvistuu ja Kuopion tunnettuus viihtyisänä ja haluttuna asuinkaupunkina kasvaa. Samaisessa suunnitelmassa asuntomessujen 2010 tavoitteena on saada aikaan mieleen jäävä messualue ja -tapahtuma sekä nostaa Kuopion imagoa haluttuna asuinkaupunkina. LEHTONIEMEN HELMI 41. asuntomessut järjestetään Kuopion Saaristokaupungissa, Lehtoniemen Helmen alueella Noin 18 hehtaarin messualueella on yhteensä 34 omakotitaloa, yksi paritalo, kaksi rivitaloa ja viisi rantasaunaa, joista yksi esitellään. Messukohteita on yhteensä 39. Omakotitonttien keskikoko on noin m 2, hinnat euroa/m 2. Messualueelle on rakennettu vain omistusasuntoja. Rakentajista yli puolet on yksityisiä, loput talotehtaita, rakennusliikkeitä tai muita. Alueella on uimapaikka, luonnontilainen Velhometsä, lasten leikkipuisto ja Painija Eino Leinon puisto lähiliikuntapaikkoineen. Messujen oheiskohde on Kuopion Opiskelija-asunnot Oy:n pilottihanke, 0-energiakerrostalo. kuopio Asuntomessualue edustaa HAASTEINA Lehtoniemen Helmen asuntomessualue Saaristokaupungissa edustaa kuopiolaista pientaloalueen kaavoitusta parhaimmillaan. Kadut ja talot on pyritty istuttamaan kauniisti rinnemaastoon ja luonnonympäristöön. Erityissisältöä alueen kaavoitukseen toi liito-oravien elinpiiri. Talouden taantuma puolestaan vähensi tonttikysyntää ja siirsi messualueen viereen rakennettavien rivi- ja kerrostalokortteleiden toteutumisen messujen jälkeen. Leo Kosonen kaavoituspäällikkö Kuopion kaupunki Kuopion messualueella kadut ja talot on pyritty istuttamaan kauniisti rinnemastoon ja luonnonympäristöön. Erityisenä haasteena on ollut hienon järvimaiseman ottaminen huomioon siten, että rakentaminen sopeutuu maisemaan mutta tarjoaa samalla asunnoista ja pihoilta avautuvia järvinäkymiä. Tätä on harjoiteltu jo useiden vuosien ajan, sillä suurin osa Saaristokaupungin pientaloalueista on kaavoitettu vastaaville rinteille rannan läheisyyteen. Asuntomessualue edustaa siis kuopiolaista pientaloalueen kaavoitusta parhaimmillaan. Kaavaratkaisussa ei ole tavoiteltu mitään erityistä esteettistä muotoa. On luotettu siihen, että hyvä estetiikka syntyy luonnon ja rakennetun ympäristön vuoropuheluna ja yhteen sovittautumisena. Tietenkin myös messualueen toiminnot ja mitoitus ovat osaltaan vaikuttaneet kokonaisratkaisuun. Kaavoitus ja kaikki kaavoitukseen liittynyt suunnittelu on tehty kaupungin omana työnä. Asemakaavan laadinta, katusuunnittelu, puistojen suunnittelu sekä alueen kokonaisoh- 10 Kuntatekniikka 4/2010

11 KUOPION ASUNTOMESSUT Erityisenä haasteena on ollut hienon järvimaiseman ottaminen huomioon. kuopiolaista pientalokaavoitusta parhaimmillaan järvimaisema ja liito-oravat Asuntomessualue Lehtoniemen Helmi jelmointi ja luonnonsuojelu ovat lomittuneet toisiinsa ja vaikuttaneet lopputulokseen. Tässäkin on kyse käytännöstä, jota Kuopiossa on noudatettu jo vuosikymmenien ajan. Messualueen sijainti erinomainen Alueen sijainti on erinomainen. Alue on kauniissa maisemassa, sinne on hyvät liikenneyhteydet ja se liittyy saumattomasti viereen nouseviin kaupunginosiin. Myös tältä osin asuntomessualue viestii Saaristokaupungin kaavoituksen yleisperiaatteita, sillä Saaristokaupungissa omakotialueet liittyvät kerrostalokaupunginosiin ja rivitaloasutukseen. Näin Saaristokaupungista tulee monipuolinen, ja palveluiden lisäksi myös hyvä joukkoliikenne voidaan järjestää kaikille alueille. Saaristokaupunki on yhdistelmä joukkoliikennekaupunkia ja autokaupunkia. Kuopion yleiskaavan sormimallin mukaisesti ne liittyvät toisiinsa. Asuntomessualueella nämä periaatteet toteutuvat parhaalla mahdollisella tavalla. Kerrostalokaupunginosien palvelut ja joukkoliikenne ovat aivan vieressä ja hyvin saavutettavissa. Asuntomessualue puolestaan monipuolistaa kerrostalovaltaista kaupunkirakennetta ja nostaa koko Lehtoniemen arvostusta. Saaristokadun ansiosta asuntomessualue on keskustaan nähden pyöräilyetäisyydellä, ja asukkailla on käytettävissään viihtyisä pyöräilyreitti keskustan suuntaan. Liito-oravat asettivat haasteita suunnittelulle Erityissisältöä alueen kaavoitukseen toi liito-oravien elinpiiri, joka havaittiin vasta siinä vaiheessa, kun messualueen sijainnista oli jo päätetty ja asemakaavoitus käynnistetty. Messualueen paikkaa ei kuitenkaan haluttu vaihtaa, eikä se ollut tarpeellistakaan. Hyvän asiantuntemuksen ja toimintavalmiuden ansiosta elinpiirin rajat saatiin nopeasti määritettyä, ja korttelit sekä muut toiminnot ryhmitettiin uuteen järjestykseen liito-oravametsikön ympärille. Messualueeksi tarkoitettu kortteliryhmä jouduttiin jakamaan kahteen osaan. Tämä tietenkin osaltaan hajotti messualuetta sekä asetti uusia haasteita suunnittelulle. Pysyvän kaupunkirakenteen Kuntatekniikka 4/

12 Saaristokadun ansiosta Saaristokaupunki on Kuopion sormimallin mukaista täydennysrakentamista. Oranssilla värillä osoitettu joukkoliikennekaupunki ja keltaisella värillä osoitettu autokaupunkimainen pientaloasutus liittyvät toisiinsa. Uusi bussikaupunginosa, Helmi, jonka kokoavana julkisena kaupunkitilana on pieni pysäkkiaukio ja siitä rantaan johtava kerrostalojen reunustama kävelykatu. Lehtoniemeen rakennetaan helminauha, johon tulee rakenteilla olevan Keilankannan ja Helmen lisäksi vielä kolme pientä bussikaupunginosaa. Yhteensä Lehtoniemeen tulee asukasta. kannalta liito-oravametsikkö ei ole ongelmallinen, sillä se on alueen kaunein metsikkö ja säilyy nyt kaikkia asukkaita palvelevana virkistysalueena. Liito-oravien muut elinmahdollisuudet, kuten kulkureitit ja ruokailualueet, on turvattu erityisillä asemakaavamääräyksillä. Muita erityismääräyksiä vähän Muita erityismääräyksiä asemakaavassa on vähän. Kapeimmilla rantatonteilla on määrätty harjan suunta ja kuopiolaisen rännikadun mitoitusta noudattavan Lainekujan tonteilla on edellytetty, että rakennukset sijoittuvat katualueen rajalle. Muilta osin rakentamisen suunnittelua on ohjattu rakennustapaohjeella, joka tehtiin kaavan yhteydessä. Ohjeella on varmistettu talojen sijoittuminen tonteille siten, että hyvien pihojen ja tonttiliittymien toteuttaminen on ollut mahdollista. Ohjeita on annettu myös tonttien terassoinnista ja aitaamisesta sekä rakennusten suuntautumisesta, värityksestä ja kattomuodoista. Ohjeet ovat antaneet lähtökohdat rakennusten suunnittelulle sekä kehikon, jonka puitteissa rakennusvalvonta on ohjannut rakennusten suunnittelua ja kortteleiden kokonaisilmettä. Taantuma vaimensi tonttikysynnän Talouden taantumasta johtuen tonttikysyntä vaimeni ja uusien rakennushankkeiden käynnistyminen hidastui juuri hetkellä, jolloin tontit kuulutettiin haettaviksi ja asuntomessualueen kerrostalojen rakentamisen käynnistymisestä olisi pitänyt tehdä päätöksiä. Niinpä asuntomessualueen viereen nousevan pääalueen, Helmi-kaupunginosan ensimmäiset rivi- ja kerrostalokorttelit toteutuvat vasta messujen jälkeen. Paniikkijarrutus vaikutti myös oma- 12 Kuntatekniikka 4/2010

13 KUOPION ASUNTOMESSUT Keilankantaan rakennetaan Saaristokaupungin keskustaa. kotitonttien kysyntään ja kavensi laatuohjauksen mahdollisuuksia. Kansainvälistä ideointia Messujen ohessa kannattaa kuitenkin tutustua myös Keilankantaan johon rakennetaan Saaristokaupungin keskusta sekä messualueen viereen rakennettavan Helmi-kaupunginosan suunnitelmiin. Näiden alueiden kaavoihin on koottu kokemuksia ja hyviä käytäntöjä, joita lähiöiden suunnittelusta ja lähiöuudistuksesta on vuosien mittaan kertynyt. Helmen erityisenä suunnitteluvaiheena oli EURO- PAN 8 -kilpailu ja sen jatkoksi järjestetty monikansallinen työpaja. Niistä alueen suunnitteluun saatiin sekä rakenteellista runkoa että yksityiskohtaista ideointia ja vaikutteita. Uuden kaupunginosan ytimenä tulee olemaan pieni kävelykaupunkimainen pysäkkiaukio, jolta johtaa Urban Street, kerrostalojen reunustama kävelykuja rantakerrostaloille sekä edelleen rantapuistoon ja pieneen venesatamaan. Rantakerrostalot ja niiden venesatama suunniteltiin rinnan messualueen asemakaavan kanssa ja niiden oli tarkoitus olla osa messualuetta, mutta kuten edellä on todettu suhdannetilanne siirsi niiden toteutumista. Saaristokadun ansiosta Saaristokaupunki on muuttunut kaukaisesta reunaalueesta suurimittaiseksi täydennysrakennusalueeksi, ja Lehtoniemi tulee useiden vuosien ajan olemaan asuntorakentamisen pääalue. Lehtoniemen Helminauha ja siihen liittyvät pientaloalueet tulevat olemaan monipuolista ja viihtyisää asuinympäristöä, joka osaltaan vastaa kestävän kehityksen, terveen kaupungin ja ilmastonmuutoksen torjunnan haasteisiin. Kuntatekniikka 4/

14 Asuntomessualueen viheralueet MONIMUOTOISE Antero Tenhunen Velhometsän puistossa viihtyy liito-oravakin. Lehtoniemen Helmen viher- ja virkistysalueet tarjoavat elämyksiä niin sielulle kuin ruumiillekin. Kosteikot ja liito-oravan elinympäristö tuovat kasveja ja siivekkäitä tutuiksi, ja Helmipuiston kallioilta avautuvat komeat Kallaveden maisemat. Painija Eino Leinon puisto puolestaan tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet myös liikuntaan. Eila Pulkkinen ympäristönsuojelusuunnittelija Kuopion kaupunki Ympäristökeskus Asuntomessualueen luonnon monimuotoisuus perustuu suureksi osaksi maankäytön suunnittelun yhteydessä tehtyihin ratkaisuihin. Alueen luonto inventoitiin ensimmäisen kerran Lehtoniemen osayleiskaavaa laadittaessa, jolloin sieltä ei löydetty erityisen arvokkaita luontokohteita. Luontoselvityksiä tarkennettiin asemakaavatyön yhteydessä. Luontoselvityksissä löytyi- Hakolahden uimaranta avataan messujen jälkeen. Sen vieressä on beachvolley-kenttä pallopelejä varten. 14 Kuntatekniikka 4/2010

15 KUOPION ASUNTOMESSUT ja puistot ovat N LUONNON HELMI Painija Eino Leinon puiston kosteikko rakenteilla kesäkuussa Asuntomessualueen puistot ja muut luontokohteet... ja jo syyskuussa 2009 kosteikko näytti näin valmiilta. Kosteikon reunamilla kasvava mirrinminttu houkuttelee perhosia. kin alueen kaiketi uhanalaisin asukas, liito-orava, joka muutti maankäyttösuunnitelmia olennaisesti. Asemakaavatyön rinnalla selviteltiin hulevesien hallintaa erillisessä EU-rahoitteisessa hankkeessa. Liito-oravalle varattu oma kotimetsä Alueen luonto on asemakaavassa pyritty ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon. Liitooravan elinympäristö on turvattu varaamalla sille kotimetsä Velhometsän puistoon. Alueella on säilytettävä liito-oravan pesäpuut, niitä suojaavat puut sekä oravan ravinnonhankinnan ja liikkumisen kannalta riittävä puusto. Liiturin ruokailua varten säilytetään Hakolahden länsiranta lehtipuuvaltaisena ja sen kulkureitit turvataan puistovyöhykkeillä. Hakolahden länsiranta kosteine rantaluhtineen säilytetään muutoinkin mahdollisimman luonnonmukaisena. Maisemallisesti arvokkaat lahden etelärannan komeat kalliomänniköt on asemakaavassa säilytetty rajaamalla ne rakennusalueen ulkopuolelle. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja kehittäminen on myös yksi alueelle laadittujen rakennustapaohjeiden tavoitteista. Luonnon monimuotoisuus viheraluesuunnittelussa Luonnon monimuotoisuus on ollut keskeinen tavoite myös puistoalueita suunniteltaessa ja rakennettaessa. Alueen kuivatus- ja sadevedet kootaan Painija Eino Leinon puiston kosteikkoon, joka istutuksineen on myös monipuolinen lähiluonnon keidas. Kasvilajivalikoimissa on otettu huomioon erityisesti perhoset, jotka lisäävät omalta osaltaan puiston monimuotoisuutta. Kuntatekniikka 4/

16 Painija Eino Leinon puisto on messualueen suurin. Sen pinta-ala on yli 3,5 hehtaaria. Puistossa on mm. pienten lasten toimintalue, jota rakennettiin viime syksynä. Toiminta-alue on päällystetty kokonaan hiekkatekonurmipinnalla, jonka alla putoamisalueilla on lisäksi safegrass-levy. Muutoinkin istutuksissa on suosittu perinnekasveja ja korvattu leikattavia nurmikoita helppohoitoisilla niityillä. Lehtoniemen Helmen monipuolinen luonto halutaan tehdä tutuksi sekä messuvieraille että alueen asukkaille. Alueelle rakennetaan liito-oravaa ja muita luonnon asukkaita esittelevä luontopolku. Kosteikosta, perhospuutarhasta ja jaloista lehtipuista kerrotaan opastetauluissa. Luontopolku ja opastetaulut jäävät alueelle pysyvästi asukkaiden, koulujen ja päiväkotien käytettäviksi asuntomessujen jälkeenkin. Puistot rakennettu helppohoitoisiksi Alueen puistojen suunnittelun lähtökohtana ovat olleet alueen asemakaava sekä Saaristokaupungin yleisten alueiden tavoitesuunnitelma. Tulevaa kunnossapitoa ajateltiin jo suunnittelun alkuvaiheessa. Puistorakentamisen tavoitteena on ollut helppohoitoisuus ja monimuotoisuus sekä alueiden muotoutuvuus ajan ja olosuhteiden mukaan. Puistojen rakentaminen aloitettiin pohja- ja täyttötöillä 2008 alussa, jolloin tehtiin leikki- ja lähiliikunta-alueiden louhostäytöt. Kosteikkoalue muotoiltiin samassa yhteydessä. Suurin osa puistorakentamisesta tehtiin 2009 aikana, mutta viimeistelyä jatketaan vielä alkukesällä Erityyppiset puistot ovat alueen rikkaus Asuntomessualueella on kolme erityyppistä puistoa. Suurin on Painija Eino Leinon puisto, jolla on pinta-alaa reilut kolme ja puoli hehtaaria. Se on rakennettu suurimmaksi osaksi vanhalle peltoalueelle, jonka kautta kulkee vanha Lehtoniementie. Jatkossa vanha tielinja toimii jalankulkuväylänä, ja sen rooli alueen pääkulkuyhteytenä jää historiaan. Eino Leinon puistoon sijoittuvat kosteikon ja säilytettävän liito-oravan ruokailumetsän lisäksi myös rakennettu leikki- ja lähiliikunta-alue sekä Hakolahden ranta rakennettuine uimapaikkoineen. Velhometsä on rauhallinen metsäsaareke Painija Eino Leinon puiston kupeessa. Velhometsä on varattu liito-oravan kotimetsäksi. Reilun hehtaarin suuruisen Velhometsän kautta kulkee vanha metsätie, joka johtaa Hakolahden rannalla olevalle pienelle uimapaikalle. Liito-oravaa ja muita luonnon asukkaita esittelevä noin puolen kilometrin mittainen luontopolku kiertää Velhometsän kautta. Alueen koillisosan kalliomän- Kuopiosta Leikin pääkaupunki 2010 kiitosta innovatiivisesta Kuopion kaupunki valittiin helmikuussa Leikin pääkaupungiksi 2010 Euroopan leikkipaikkavälinevalmistajien yhdistyksen FEPI:n järjestämässä kilpailussa. Tavoitteena oli löytää kaikenikäisille soveltuvia innovatiivisia leikki- ja lähiliikuntapaikkoja koskevia ehdotuksia ja suunnitelmia. Suomessa ensimmäistä kertaa järjestetyllä kilpailulla haluttiin korostaa leikin ja liikunnan merkitystä osana kuntien ja kaupunkien yhdyskuntasuunnittelua. Kilpailuehdotuksia arvioineen tuomariston mielestä Kuopion kaupungin ehdotus Leikkiä kaiken ikää Kuopiossa edustaa innovatiivista lähestymistapaa, jossa yhdistetään leikkiä, liikuntaa ja kulttuuria eri ikäryhmiä palvelevaksi kokonaisuudeksi. Leikkija lähiliikunta-alueiden suunnittelussa on huomioitu saavutettavuus ja esteettömyys. Posiolle tunnustusta Samassa kilpailussa alle asukkaan kuntien sarjassa kisanneelle Posiolle myönnettiin Vuoden leikkiteko tunnustus. Posion kunnan kilpailuehdotus vastasi tuomariston näkemyksen mukaan yhteiskunnalliseen haasteeseen ja huomioi kyläkulttuurin leikin ja liikunnan edistäjänä. Sarjojen voittajat saivat tunnustusten lisäksi euron arvoisen Lappset Group Oy:n leikkipaikkavälineen. Esimerkillistä yhteistyötä Kuopiossa Kaupungin laajentuminen on huomioitu taitavasti ja sen yhteydessä on otettu huomioon kaikki ikäluokat kattava moniammatillisesti ja moniulotteisesti tehtävä yhteistyö. Kilpailun tuomariston mielestä tiiviiseen yhteistyöhön perustuva eri hallintokuntien rajat ylittävä toimintatapa, johon kytketään kolmannen sektorin toimijat, edustaa uudenlaista ajattelua. Kuopion innovatiivinen toimintamalli kannustaa muitakin kaupunkeja ja kuntia kehittämään uusia yhteistyömuotoja leikin ja lähiliikuntapaikkojen suunnittelussa. 16 Kuntatekniikka 4/2010

17 KUOPION ASUNTOMESSUT Antero Tenhunen Leikkivälineiden valinnassa on otettu huomioon eri ikäkaudet ja lapsen kehitys. Leikkejä vauhdittavat muun muassa erilaiset keinut, liukumäki, jousieläimet sekä kiipeily- ja tasapainovälineet. Löytyypä alueelta oma virtahepokin. nikköön sijoittuvasta pienestä Helmipuistosta avautuvat upeat maisemat Kallavedelle. Puistosta näkyy muun muassa Hietasalo kaupungin komeimpine hiekkarantoineen. Helmipuiston kohdalle on suunniteltu aallonmurtajaa ja venelaitureita, joita ei vielä ole rakennettu. Kentästö- ja kuntoilualue valmis messujen jälkeen Painija Eino Leinon puistossa voi harrastaa myös aktiivisempaa liikuntaa. Puiston lähiliikunta-alue muodostuu asuntomessuille valmistuvasta leikkialueesta ja messujen jälkeen toteutettavasta kentästö- ja kuntoilualueesta. Puiston toimintamallista Kaupungin tavoitteena on eri ikäryhmiä alueellisesti ja tasapuolisesti palveleva leikki- ja lähiliikuntapaikkaverkosto. Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota eri-ikäisten lisäksi erityisryhmiin muun muassa huomioimalla kalusteiden ja varusteiden saavutettavuus sekä käyttämällä synteettisiä ja pinnoitettuja alustoja. Isommissa hankkeissa kuullaan vammais- ja vanhusneuvostoa, joissa on myös kaupungin edustajat. keskivaiheille sijoittuvalla leikkialueella on omat osansa niin pienille lapsille kuin vähän varttuneemmallekin nuorisolle. Pallopelejä varten on rakennettu hiekkatekonurmipintainen monitoimiareena. Myös pienten lasten toiminta-alue on kokonaisuudessaan päällystetty hiekkatekonurmipinnalla, jonka alla putoamisalueilla on lisäksi safegrass-levy. Leikkivälineiden valinnassa on otettu huomioon eri ikäkaudet ja lapsen kehitys. Leikkejä vauhdittavat muun muassa erilaiset keinut, liukumäki, jousieläimet sekä kiipeily- ja tasapainovälineet. Löytyypä alueelta oma virtahepokin. Nuorisoalueella on keinuja, linnunpesäkeinu sekä kiipeilyja tasapainovälineitä. Vanhemmat voivat istahtaa leikkialueen penkeillä, ja sateen sattuessa suojaa voi hakea leikkialueen huvimajasta. Hakolahden rannan uimapaikka avataan asuntomessujen jälkeen. Sen vieressä on beachvolley-kenttä kesäisiä pallopelejä varten. Uimapaikan penkeille voi istahtaa syömään eväitä tai ihailemaan rannalta avautuvia kauniita Kallaveden maisemia. Leikillä ja liikunnalla laaja-alainen merkitys Kilpailutöitä arvioineen tuomariston mielestä leikin ja liikunnan merkitystä ei vielä ole ymmärretty tarpeeksi laaja-alaisesti, minkä vuoksi leikki- ja lähiliikunta-alueiden kehittämiseen tulee panostaa nykyistä enemmän. Rakennettu ympäristö tukee lähiliikuntaa. Innovaatiot jalkautuvat kuntatasolle pitkällä viiveellä, minkä vuoksi Leikin pääkaupunki -tunnustuksella on selkeä yhteiskunnallinen näkökulma. Palkinto on hyvä tapa nostaa leikin ja liikunnan eteen tehdyn työn arvostusta. Euroopan leikkivälinevalmistajien yhdistys FEPI (Federation of European Play Industry) järjesti Vuoden leikkiteko kilpailun samaan aikaan Suomessa ja Ruotsissa. Vastaavanlainen kilpailu on aikaisemmin järjestetty Ranskassa nimellä Prix de la Ville Ludique. KUOPION LEIKKIPAIKAT Kuopiossa on 0 15-vuotiaita lapsia runsaat Leikki- ja lähiliikuntapaikkarakentamisen investoinnit 2009 olivat vajaat 1,1 miljoonaa euroa. Vuosittain leikkipaikkoja kunnostetaan 1 4 kpl, lähiliikuntapaikkoja rakennetaan 1 2 kpl. Koulujen ja päiväkotien pihoja kunnostetaan vuosittain investointiraamin puitteissa. Lähiliikunta ohjelmalla kehitetään erityisesti lasten ja nuorten liikkumisympäristöä. Kaupunki tarjoaa eri-ikäisille kuntalaisille monipuolisia leikkiin ja liikuntaan suunnattuja ympäristöjä ja mahdollisuuksia leikkipuistoja oli 78 kpl lähiliikuntapaikkoja oli 8 kpl. Leikkipaikkoja ovat myös koulujen (33 peruskoulua) ja päiväkotien (38 kpl) pihat. Palvelutalojen pihoille, mm. Leväselle, Riistavedelle ja Puijonlaaksoon on sijoitettu senioreille liikuntavälineitä. Savilahden skeittipuisto on toiminnassa, Lippumäen lähiliikuntapaikalle tulee myös skeittialue. Puistometsät toimivat Leikkimetsinä. Leikkipaikkojen saneerausten yhteydessä on kiinnitetty huomiota ympäröivien metsien raivauksiin ja harvennuksiin turvallisuusnäkökulmat huomioiden. Savutettavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota mm. valaistu reitti puistoon sekä talvikunnossapito sekä hyvät yhteydet puistokäytävä- ja latuverkostoon. Muita kohteita ovat muun muassa Valkeisenpuiston kupeessa sijaitseva Liikennepuisto ja tuleva Peikkometsän lähiliikunta-alueelta lähtevä 18-korinen Frisbeegolf-rata. Kuntatekniikka 4/

18 Kosteikkopuiston viivytysallas. Saaristokaupungissa hallintamenetelmät sovitettu HULEVEDET HALLINTAAN kos Kuopiossa hulevesien hallinnan lähtökohtana on ollut vesiensuojelu, koska vesistöt ovat tärkeä osa kaupungin vetovoimaa. Hulevedet on perinteisesti johdettu käsittelemättöminä ojiin tai vesistöihin, jolloin hulevesien haitalliset vaikutukset kohdistuvat erityisesti pieniin lampiin ja suljettuihin lahtiin. Saaristokaupungissa on hulevesikuormituksen pienentämiseksi rakennettu jo kymmenen kosteikkoa. Päivi Rissanen, vesihuoltoinsinööri Kuopion kaupungin tekninen virasto Kuopiossa rakennetuilta alueita tuleva hulevesikuormitus on otettu huomioon hyvin jo kaavoituksen eri vaiheissa. Asuntomessualue sijoittuu 2004 hyväksytylle Lehtoniemen osayleiskaava-alueelle. Kaavoituksen yhteydessä tehdyssä vesihuollon yleissuunnitelmassa on tutkittu vesihuollon aluevaraukset. Tällöin hulevesien hallintaan ja käsittelyyn tarvittavat tilavaraukset on jo osayleiskaavavaiheessa pystytty kaavoittamaan viheralueeksi. Asuntomessualueen hulevesien perusratkaisut pohjautuvat 2007 Keilankannan asemakaavan yhteydessä laadittuun Keilankannan keskuksen hulevesien hallintasuunnitelmaan (ylin kartta s. 19), joka oli osa Hulevesien hallinta Kuopion Saaristokaupungissa -nimistä EU-hanketta. Suunnittelussa hulevesien hallinnalle asetettiin määrällisten ja laadullisten tavoitteiden lisäksi kaupunkikuvallisia ja alueen imagoon liittyviä tavoitteita. Lähtökohtina olivat muodostuvien hulevesien viivyttäminen ja hallintamenetelmien sovittaminen osaksi kaupunkiympäristöä siten, etteivät ne veisi tilaa vaan olisivat osa sitä. Valuma-alueen latvaosilla pyrkimyksenä oli erityisesti hulevesien synnyn ehkäiseminen ja alueelta purkautuvien hulevesien hidastaminen. Muualla tavoitteena oli ensisijaisesti hulevesien viivyttäminen. 18 Kuntatekniikka 4/2010

19 KUOPION ASUNTOMESSUT Suunnittelukeskus 2007 Keilankannan keskustasta tuleva hulevesien purkuputki maisemoituna. Näkymä Painija Eino Leinon kosteikkopuistoon (alla). Erityyppisten hulevesien hallintatoimien alueet Keilankannan keskuksessa. Yleiskuva asuntomessualueen hulevesien hallinnasta. osaksi kaupunkiympäristöä teikoilla ja sadepuutarhoilla Alueen topografian ja geologian haasteet Alueen topografiaa luonnehtii jääkauden luode-kaakkosuuntainen kalliomuodostuma, jossa kosteikkopuiston painanne jää kahden harjanteen väliin. Niittylahden laskuojan alue on alavaa ja painanteen loppuosa lähes Kallaveden pinnan tasossa. Asuntomessualueella on melko jyrkkiä rinteitä, mikä yhdessä kallioisen maaperän kanssa lisää pintavaluntaa ja hankaloittaa mahdollisia hulevesien hallintatoimia. Matkusniemen suunnassa korkeuserot ovat vähäisempiä, mutta vettä heikosti läpäisevä moreeni- ja silttimaa vaikeuttaa hulevesien imeyttämistä. Muun muassa edellä mainituilla perusteilla laadittua Keilankannan keskuksen hulevesien hallintasuunnitelmaa ei kaikilta osin pystytä toteuttamaan. Hulevedet johdetaan kosteikkopuiston kautta Asuntomessualueen hulevesien hallintatoimenpiteiden tavoitteena on yläpuolisilta alueilta purkautuvien hulevesien viivyttäminen ja puhdistaminen ennen niiden purkamista Kallaveden Niittylahteen. Niittylahti on matala lahti, jonka veden vaihtuvuus on varsin heikko. Lahden veden laatua ovat rasittaneet pelto- ja metsäalueelta tulevat valumavedet. Valuma-alueen pintavalunnan määrän on arvioitu rakentamisen jälkeen kasvavan lähes kaksinkertaiseksi, mistä johtuen hetkelliset kuormitushuiput ovat todennäköisesti suurempia kuin nykyään. Tämä voi aiheuttaa pitkällä aikavälillä veden laadun heikkenemistä ja altistaa sen nuhraantumiselle. Tällä perusteella Niittylahden osalta katsottiin olevan tarvetta hulevesien laadullisiin hallintatoimenpiteisiin. Asuntomessualueelta (12 ha:n valuma-alue) ja Keilankannan keskuksesta (24 ha:n valumaalue) tulevat hulevedet on johdettu hulevesien hallintasuunnitelman mukaisesti viivyttämällä ja imeyttämällä Painija Eino Leinon kosteikkopuiston kautta alas Niittylahteen. Kosteikkopuiston painanne ja siellä sijaitseva oja on jatkossakin merkittävin pintavalunnan purkureitti. Näin mahdollisuudet hulevesien keskitettyjen hallintamenetelmien, kuten alueellisten lammikoiden tai kosteikkojen toteuttamiseen olivat hyvät. Tavoitteisiin pääsemiseksi Painija Eino Leinon puistoon sijoittuvat viivytysalueet toteu- Kuntatekniikka 4/

20 tettiin kosteikkona, joka muodostuu kahdesta tulo-ojastosta ja niiden jälkeisistä allasjaksoista (kuvat s. 19). Altaita on neljä, vesisyvyys vaihtelee cm:iin ja altaiden pinta-ala on 0,6 prosenttia valuma-alueen koosta. Altaiden jälkeen hulevedet kulkevat vielä Leinonkadun jälkeisen louhospenkan läpi ennen Kallaveteen purkautumista. Noin neljän hehtaarin kokoiselle puistoalueelle sijoittuu leikki-, oleskeluja puistoalueita sekä pelikenttiä, joten alueen maankäyttö ei itsessään olisi edellyttänyt hulevesien hallintatoimia. Sadepuutarhat tonttivesien hallintaan Painikujan ja Matkusniemenkadun varressa sijaitsevien tonttien hulevedet kerätään läpäisemättömiltä pinnoilta imeyttämällä ja viivyttämällä tontilla sijaitsevan sadepuutarhan kautta Painija Eino Leinon kosteikkopuistoon ja sieltä edelleen Niittylahteen (kaavamerkintä sp). Sadepuutarha on nimensä mukaisesti puutarhan ja pihan osa, joka suunnitellaan pihasuunnittelun yhteydessä kullekin tontille sopivaksi. Sadepuutarhaan istutettavat kasvit ovat kosteutta kestäviä ja helppohoitoisia. Sadepuutarha on Suomessa uusi tapa käsitellä sade- ja kuivatusvesiä ympäristöystävällisesti. Sadepuutarhojen toteuttamisesta on tehty rakentajille ohje. Asemakaavamääräyksistä huolimatta sadepuutarhojen toteuttamisvelvoite jää kiinteistön omistajan ja rakennusvalvontaviranomaisen harkintaan. Kumppanuutta kustannustenjaossa Kustannusjaon periaatteena on ollut, että maatöiden osalta kustannukset jaetaan puoliksi teknisen viraston katurakentamisen ja Kuopion Vesi Liikelaitoksen kanssa. Viimeistely- ja vihertöiden osalta kustannuksista vastaa teknisen viraston puistotoimisto. Kustannusten- Kosteikkopuiston painanne ja siellä sijaitseva oja on jatkossakin merkittävin pintavalunnan purkureitti. jaosta on käyty keskusteluja, ja näiltä osin mahdolliset lakimuutokset tulevat muuttamaan kustannustenjakoa. Keskitetty hulevesien käsittely edellyttää usein pitkien putkilinjojen rakentamista, jolloin rankkasateiden aiheuttamat tulvariskit lisääntyvät putkistossa. Myös huleveden määrän hallinnalla on todettu olevan merkittäviä vaikutuksia huleveden laatuun. Tämän vuoksi hulevesien hallintaa onkin syytä jatkossa tarkastella kokonaisuutena syntypaikalta purkupaikkaan paikalliskäsittelyn näkökulmasta. Lähteet: Suunnittelukeskus Keilankannan keskuksen hulevesien hallintasuunnitelma. Saatavilla osoitteessa Files/ /$File/keilankannan_hallilntasuunn.f?OpenElement KÄSITTEITÄ Hulevedellä tarkoitetaan rakennetulla alueella maan pinnalle tai muille vastaaville pinnoille kertyvää sade- tai sulamisvettä. Hulevesien hallinnalla tarkoitetaan hulevesien kertymiseen vaikuttavia ja niiden johtamiseen ja käsittelyyn liittyviä toimenpiteitä.

Asuntomessut Kuopiossa 16.7.-15.8.2010 Koti järven rannalla keskellä kaupunkia. Projektipäällikkö Mervi Heiskanen Kuopion asuntomessut

Asuntomessut Kuopiossa 16.7.-15.8.2010 Koti järven rannalla keskellä kaupunkia. Projektipäällikkö Mervi Heiskanen Kuopion asuntomessut Asuntomessut Kuopiossa 16.7.-15.8.2010 Koti järven rannalla keskellä kaupunkia Projektipäällikkö Mervi Heiskanen Kuopion asuntomessut MESSUALUEEN MALLINNUS Kuopio 2010: Aluesuunnitelma Näytteilleasettajat:

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan Ilmastonmuutos ja kulttuuriympäristö II Mistä tarvitsemme tietoa? 25.11.2009 HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan Hannu Vikman, Hannu Vikman Consulting Termejä Hulevesi: Rakennetuilla

Lisätiedot

SAARISTOKAUPUNKI TOUKOKUUSSA 2013

SAARISTOKAUPUNKI TOUKOKUUSSA 2013 SAARISTOKAUPUNKI TOUKOKUUSSA 2013 Lisätiedot: Asuntotoimenjohtaja Hannu Harjunheimo, hannu.harjunheimo@kuopio.fi, 0447185050 Kaupungininsinööri Ismo Heikkinen, ismo.heikkinen@kuopio.fi, 0447185656 Vs.

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta Asuminen vihreäksi Espoon Vihreät asumispolitiikasta Hyvä asuminen on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Luonnon monimuotoisuus on säilytettävä, vaikka asuminen oman tilansa vaatiikin.

Lisätiedot

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 )

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 ) Rakennuslautakunta 31 17.06.2015 Rakennuslautakunta 37 26.08.2015 Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyyntö rakennuslautakunnan päätöksestä 31, 17.6.2015 (5.kaupunginosan korttelin 57 tontti 15, Mäntymäentie

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS VATIALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, LENKKITIE 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS 8.10.2013 ASEMAKAAVAN NUMERO 727 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE NATTARI KYLÄ VATIALA KORTTELIT 1350

Lisätiedot

ARVONPELLON LEIKKIPUISTO HILJANPOLKU

ARVONPELLON LEIKKIPUISTO HILJANPOLKU ANTTILAN LÄHILIIKUNTAPAIKKA, ANSARITIE Anttilan uudella lähiliikunta-alueella on tekemistä kaikenikäisille, vauvasta vaariin. Avarassa leikkipuistossa on vauva-, lauta- ja ryhmäkeinu, kiipeilyverkko ja

Lisätiedot

Puutarhakaupunki tänään, Viherympäristöliitto, Rakennusfoorumi

Puutarhakaupunki tänään, Viherympäristöliitto, Rakennusfoorumi Puutarhakaupunki tänään, Viherympäristöliitto, Rakennusfoorumi Vantaan Kartanonkoski viihtyisää asuinympäristöä! Puutarhakaupungin arkkitehtuurikilpailun visiosta, kaupunkisuunnittelusta Viheralueiden

Lisätiedot

Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla

Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla Olli Jaakonaho, Uudenmaan ELY-keskus SEMINAARI HULEVESIEN HALLINNASTA VANTAANJOEN VALUMA ALUEELLA KAAVOITUS, RAKENTEET, TOIMIVUUS JA HUOLTO

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8. ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

Kaupunkirakenteen ja maankäytön suunnittelun yhteys kasvihuonekaasupäästöihin

Kaupunkirakenteen ja maankäytön suunnittelun yhteys kasvihuonekaasupäästöihin Kaupunkirakenteen ja maankäytön suunnittelun yhteys kasvihuonekaasupäästöihin Kuopio 15.11.2011 Leo Kosonen Hankepäällikkö KUOPION KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUDET v 2020 MENNESSÄ

Lisätiedot

KUOPION SAARISTOKATU onnistunut kokonaisuus

KUOPION SAARISTOKATU onnistunut kokonaisuus KUOPION SAARISTOKATU onnistunut kokonaisuus Katupäällikkö, DI, Ismo Heikkinen, Kuopion kaupunki Projektipäällikkö, DI, Ari Kalliokoski, Destia Oy Kuntatekniikan päivät 2009 KUOPION SAARISTOKAUPUNGIN SIJAINTI

Lisätiedot

MESSUTAPAHTUMAT. Lisää tehoa ja vaikuttavuutta kesäkauden mainontaan. Kuva: Suomen asuntomessut

MESSUTAPAHTUMAT. Lisää tehoa ja vaikuttavuutta kesäkauden mainontaan. Kuva: Suomen asuntomessut MESSUTAPAHTUMAT Lisää tehoa ja vaikuttavuutta kesäkauden mainontaan Kuva: Suomen asuntomessut Asuntomessut Seinäjoella 8.7.-7.8.2016 Vuoden 2016 Asuntomessut pidetään Seinäjoen Pruukinrannassa. Asuntomessualue

Lisätiedot

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE Janina Lepistö Kaavoitus Vaasan kaupunki 2012 RAKENTAMISTAPAOHJE VAASAN GERBY V ALUEELLE LAATIJA Kaavoitusarkkitehti Janina Lepistö MAANKÄYTTÖJA RAKENNUSLAIN MUKAAN RAKENNUSHANKKEESEEN

Lisätiedot

Esittelypaja: Ratko ristiriitoja eri intressit kohtaavat hulevesisuunnittelussa

Esittelypaja: Ratko ristiriitoja eri intressit kohtaavat hulevesisuunnittelussa Esittelypaja: Ratko ristiriitoja eri intressit kohtaavat hulevesisuunnittelussa Kuvitteellisessa Purola kaupungissa on hyvin monenlaista maankäyttöä. Kaupungista löytyy asuinalueita, teollisuusaluetta,

Lisätiedot

Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) työkaluja suunnittelijoille

Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) työkaluja suunnittelijoille Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) työkaluja suunnittelijoille Tiia Yrjölä, Helsingin kaupungin ympäristökeskus Kuntaliiton ilmastonkampanjan tapaaminen 12.3.2013 Esityksen sisältö Hankkeen perustiedot ja

Lisätiedot

SÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa 14.1. 2011

SÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa 14.1. 2011 SÄKYLÄ Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73 Turussa 14.1. 2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere, Espoo

Lisätiedot

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala 31, YMP 10.5.2012 17:30 Suunnittelutarvepäätös kiinteistölle 535-404-8-124 Asia Hakija Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Nietula Matti ja Anita Poutakuja 3 B 2 37470 Vesilahti Rakennuspaikka

Lisätiedot

ASSUU Kuopiossa Asuntoalueohjelma ja asukasosallisuus

ASSUU Kuopiossa Asuntoalueohjelma ja asukasosallisuus ASSUU Kuopiossa Asuntoalueohjelma ja asukasosallisuus Valtakunnallinen lähiöhanke 2008-11 Projektisuunnitelma Ver1.05.09 Asuntotoimi ja projektit Sisällysluettelo 1. Projektin tavoite...2 2. Projektin

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi KIRA 6.9.2011

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi KIRA 6.9.2011 Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi KIRA 6.9.2011 viheralueiden merkitys ja mahdollisuudet kaupunkisuunnittelussa Terhi Tikkanen-Lindström WSP Ympäristö & Arkkitehtuuri muutosvoimia kaupunkien tiivistyminen

Lisätiedot

Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella

Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella Rakennetun, vettä läpäisemättömän pinnan lisääntyminen muuttaa sadevesien luontaista kiertoa ja äärevöittää hydrologisia olosuhteita. Se kasvattaa pintavalunnan

Lisätiedot

Suunnittelukilpailut & verkko-osallistuminen Sipoon Jokilaakso Sibbesborgin kestävän yhdyskunnan kilpailu

Suunnittelukilpailut & verkko-osallistuminen Sipoon Jokilaakso Sibbesborgin kestävän yhdyskunnan kilpailu Suunnittelukilpailut & verkko-osallistuminen Sipoon Jokilaakso Sibbesborgin kestävän yhdyskunnan kilpailu 8.5.2012 Pilvi Nummi-Sund kaavoittaja, Sipoon kunta Uusia tuoreita ideoita Vaihtoehtoja vertailtavaksi

Lisätiedot

Tehdashistorian elementtejä

Tehdashistorian elementtejä Tehdashistorian elementtejä Vanhaa paperitehtaan esineistöä otetaan talteen ja säilytetään tulevaa käyttöä varten. Esineet voidaan käyttää osana ympäristörakentamista tai paperitehtaan uutta sisustusta.

Lisätiedot

Kaupunkivalaistuksen suunnittelu

Kaupunkivalaistuksen suunnittelu Kaupunkivalaistuksen suunnittelu Jyväskylä 8.8.2014 Leena Kaanaa Ympäristösi parhaat tekijät 2 Laadukas valaistus Pitkä elinikä, kestää aikaa ja kulutusta Kestävät ja toimivat materiaalit Muotoilu, ulkonäkö,

Lisätiedot

Hulevedet hallintaan Lahdessa

Hulevedet hallintaan Lahdessa Hulevedet hallintaan Lahdessa Hulevedet hallintaan Lahdessa KILPAILUN TAVOITTEET Löytää uusia hulevesien hallinnan ja käsittelyn ratkaisuja, jotka sopivat Lahden kaupungin ja rakennusyritysten käyttöön.

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146 Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

Vesi kaavassa, yleiskaava

Vesi kaavassa, yleiskaava FCG Suunnittelukeskus Oy Vesi kaavassa, yleiskaava Etelä-Suomen lääninhallitus 25.9 klo 9.00-12.00 Versio 1.0 Lauri Solin 24.9.2007 2007 Vesi kaavassa, yleiskaava Mustionjoen osayleiskaavat, Karjaan kaupunki

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT..

ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT.. ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT.. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 29. PÄIVÄNÄ TOUKOKUUTA 2015 PÄIVÄTTYÄ

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

Kivistön kaupunkikeskus / kaupunkikuvallinen konseptikäsikirja 13.10.2014

Kivistön kaupunkikeskus / kaupunkikuvallinen konseptikäsikirja 13.10.2014 Cederqvist & Jäntti 1 2 3 Alueen yleiskuvaus, 01.1 Sijainti ja kaupunkirakenne 4 Asemapiirros Kivistön kaupunkikeskus / kaupunkikuvallinen konseptikäsikirja 13.10.2014 Alueen yleiskuvaus, 01.1 Sijainti

Lisätiedot

HULEVESIEN HALLINTA KUOPIOSSA

HULEVESIEN HALLINTA KUOPIOSSA HULEVESIEN HALLINTA KUOPIOSSA Suunnittelu/Petri Juntunen 1 Esityksen sisällys 1. Taustaa 2. Hulevesien hallinnan tavoitteet ja periaatteet Kuopiossa 3. Esimerkkejä a) Hulevesien hallinta Keilankannan alueella

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 236 11.12.2013. 236 Asianro 2479/10.02.03/2012

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 236 11.12.2013. 236 Asianro 2479/10.02.03/2012 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/2013 1 (1) 236 Asianro 2479/10.02.03/2012 Asemakaavan muutosehdotus / Puijonlaakson etelärinne / Puijonlaakso 12-73 tontit 1...9 Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön

Lisätiedot

KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA

KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA Vastaanottaja Joensuun kaupunki Asiakirjatyyppi Suunnitelmaselostus Päivämäärä 30.11.2015 KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA

Lisätiedot

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014 Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014 Hankkeen tavoitteet Rakennusvalvonnan tavoitteena on jo loppuneen RESCA (Renewable Energy Solutions in City Areas) hankkeen, sekä tulevaisuuden

Lisätiedot

KERA Tulevaisuuspyörä

KERA Tulevaisuuspyörä KERA Tulevaisuuspyörä Työpaja 11.6.2013 Valtuustotalo Kimmo Rönkä Movense Oy TYÖPAJA: TULEVAISUUSPYÖRÄ ryhmien teemat 1. Houkutteleva korttelikaupunki ja käveltävä ympäristö (kirjurit: Ritva Helminen-Halkola,

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS

VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä Luonnos 14.8.2013 Viite 1510006406 VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA, VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS

Lisätiedot

GREEN FACTOR Jyväskylän pilottiprojekti

GREEN FACTOR Jyväskylän pilottiprojekti GREEN FACTOR Jyväskylän pilottiprojekti viherpolitiikan toimenpide periaatteen osana 12/2012 valmistui maisema-arkkitehtuurin diplomityö (Marja Pelo): Vihertehokkuus rakennetussa ympäristössä diplomityössä

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS / HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUE UUSI CITYMARKET

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS / HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUE UUSI CITYMARKET OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS / HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUE UUSI CITYMARKET Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101

Lisätiedot

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE HURUSLAHDENRANNAN HAVAINNEKUVA 08.12.2003 LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN rennustapaohje kaavartta - ALUE 1 kortteli 1009, tontit 12, 18, 19 ja 21 31.08.2004

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 94 Teknisen lautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Sini Miettinen,

Lisätiedot

Tekn.ltk 26.11.2013 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 2013

Tekn.ltk 26.11.2013 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 2013 Tekn.ltk.11.13 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 13 Kysely toteutettiin lähinnä nettikyselynä, paperiversio oli jaettu kunnan viraston toimipisteisiin. Vastauksia tuli netin kautta 9 kpl ja kaksi

Lisätiedot

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ MAANALAINEN PYSÄKÖINTI (ALUE B) 1:1000 N HAVAINNEKUVA 1:1000 Suunnitelma muodostaa Jyväskylän ruutukaavakaupungin lounaiskulmaan selkeän päätteen ja uuden vetovoimaisen saapumisnäkymän

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS

NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä 30.6.2014 Viite 1510007986 NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS NASTOLAN KUNTA ESISELVITYS Päivämäärä 30.6.20014

Lisätiedot

Koti Koskelassa kaikki on lähellä

Koti Koskelassa kaikki on lähellä Koti Koskelassa kaikki on lähellä Rakennamme uusia koteja valmiille asuinalueelle Emäpuuntielle Koskelaan, jossa kadut, puistot ja palvelut ovat jo rakennettu ja asuinympäristö on viihtyisä. Yliopistoon,

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 51. kaupunginosan korttelin 5003 tonttia 5 koskeva asemakaavan muutos HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS

MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Air-Ix Ympäristö Oy PL 52 20781 Kaarina 2005 2 MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus, joka koskee 14.6. 2005 päivättyä asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

Puurakentamista asukkaiden ehdoilla

Puurakentamista asukkaiden ehdoilla Luonnollisesti lähellä palveluita KarelianKotilot Oy Puurakentamista asukkaiden ehdoilla Puurakentamisen RoadShow 21.3.2012 1 Sisältö KarelianKotilot Oy - visio, tavoitteet Hyvinvointikeskus KotKontu -

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Liite 1 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI KORPISEN KYLÄ Tila 5:22 Valola Jurakkajärven ranta-asemakaavan laatiminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.9.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAAN PÄIVITETTY

Lisätiedot

VIHERKERROINMENETELMÄLLÄ TONTIT OSAKSI SOPEUTUMISTALKOITA. Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) työkaluja suunnitteluun

VIHERKERROINMENETELMÄLLÄ TONTIT OSAKSI SOPEUTUMISTALKOITA. Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) työkaluja suunnitteluun VIHERKERROINMENETELMÄLLÄ TONTIT OSAKSI SOPEUTUMISTALKOITA Viherkerroinmenetelmän kehittäminen Helsingille Auni Haapala, projektikoordinaattori, Helsingin kaupunki Viherkerroin? - Kuvaa alueen vihertehokkuutta

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

TOPPILANSAAREN YMPÄRISTÖRAKENTAMINEN

TOPPILANSAAREN YMPÄRISTÖRAKENTAMINEN TOPPILANSAAREN YMPÄRISTÖRAKENTAMINEN Toppilansaaren ympäristörakentamisprojekti kuuluu Oulun kaupungin Maankäytön muutostilanteiden hallinta II-hankkeeseen. Hanke kuuluu EU:n tavoite 2-ohjelmaan. Projektin

Lisätiedot

Tervetuloa Sipoon Jokilaaksoon! Lisätietoja: www.sipoonjokilaakso.fi

Tervetuloa Sipoon Jokilaaksoon! Lisätietoja: www.sipoonjokilaakso.fi Tervetuloa Sipoon Jokilaaksoon! Sipoon Jokilaakson ja Nikkilän sijainti Helsingin keskustaan 35 km, Porvooseen noin 25 km ja Keravalle noin 10 km Kerava-Porvoo radan varrella Joukkoliikenneyhteydet Nikkilästä

Lisätiedot

Hähniemi V098 Villähde Kortteli 6 tontit 24-28 Asemakaavan muutos

Hähniemi V098 Villähde Kortteli 6 tontit 24-28 Asemakaavan muutos Liite yleiskaavoittajan päätös 5.3.2015 2 Nastolan kunta Villähde Kortteli 6 tontit 24-28 Asemakaavan muutos Luonnosvaiheen vastineet mielipiteisiin ja lausuntoihin Arkyhtymä Oy Lahti Nastolan kunta Luonnosvaiheen

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen Suunnittelualueen alustava rajaus ilmakuvassa Hakija: Asemakaavan

Lisätiedot

23.5.2012 Nuorallatanssia Nuorallatan kaupunkimetsis kaupunkim etsis

23.5.2012 Nuorallatanssia Nuorallatan kaupunkimetsis kaupunkim etsis Nuorallatanssia kaupunkimetsissä Tiina Saukkonen luonnonhoidon suunnitteluvastaava metsänhoitaja Metsä- ja viherpäivät Helsinki 2012 24. 25.5.2012 1 Nuorallatanssia kaupunkimetsissä 1. Luonnonhoidosta

Lisätiedot

ELINKAARIKORTTELIKILPAILU PALAUTE KILPAILUEHDOTUKSISTA 13.6.2016

ELINKAARIKORTTELIKILPAILU PALAUTE KILPAILUEHDOTUKSISTA 13.6.2016 ELINKAARIKORTTELIKILPAILU PALAUTE KILPAILUEHDOTUKSISTA 13.6.2016 Palautteen kerääminen 48 vastaajaa antoi palautetta paperilomakkeen kautta, joita oli saatavilla 6. 12.6.2016 K Supermarket Länsiportissa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSAISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITEMA PIVENMÄKI III A FORSSAN KAUPUNKI ASEMAKAAVA MAANKÄYTÖN SUUNNITTEU Ote Keskustaajaman yleiskaavasta, kaava-alueen rajaus Alueen ortokuva OSAISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITEMA

Lisätiedot

Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Hanke Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio

Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Hanke Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio Asuntila Asuntilasta on rakentunut 1990-luvun loppupuolesta alkaen vajaan 3 000 asukkaan pientaloalue. Alue on laaja, yhtenäinen ja monipuolinen pientaloalue, jossa on lähipalvelut. Asuntila ei kasva enää

Lisätiedot

ASUNTOMESSUT TAMPEREELLA 13.7.-12.8.2012

ASUNTOMESSUT TAMPEREELLA 13.7.-12.8.2012 ASUNTOMESSUT TAMPEREELLA 13.7.-12.8.2012 ASUNTOMESSUT ON SUURTAPAHTUMA Viime kesänä kävijöitä 127.546 Aikuisväestöstä 98 % tuntee tapahtuman Asuntomessut Tampereella 43. asuntomessutapahtuma Järjestäjinä

Lisätiedot

Maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi. Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen 16.2.

Maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi. Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen 16.2. Maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen 16.2.2012 Tampere Maankäytön toteutuksen ohjelmointi Joensuussa laaditaan maankäytön

Lisätiedot

Eheyttävä kaupunkirakenne Kuopiossa

Eheyttävä kaupunkirakenne Kuopiossa Eheyttävä kaupunkirakenne Kuopiossa Asuntomessuseminaari Kuopiossa 10.8.2010 Leo Kosonen kaavoituspäällikkö Jalankulku- ja joukkoliikennekaupunki Sormimalli 1993 Sormimalli 2005 KUOPIO Leo Kosonen 12.2.2008

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Juankosken kaupunki 1/6 JUANKOSKEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS Tikanniemen ranta-alueet OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Juankosken asemakaava-aluetta Tikanniemessä.

Lisätiedot

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

Espoon hulevesien hallinta

Espoon hulevesien hallinta Espoon hulevesien hallinta Kuntaliitto 4.9.2007 Rakennusjärjestys 17 Hulevesien ja perustusten kuivatusvesien johtaminen Vesihuoltolaitosten toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä rakennettuun

Lisätiedot

Porttipuiston kauppakeskuksen tontin. alustava hulevesiselvitys. Vantaa, Helsinki

Porttipuiston kauppakeskuksen tontin. alustava hulevesiselvitys. Vantaa, Helsinki Porttipuiston kauppakeskuksen tontin alustava hulevesiselvitys Vantaa, Helsinki Maaliskuu 2008 Porttipuiston kauppakeskus, Vantaa, Helsinki 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 3 2 HULEVESIMÄÄRÄT...

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

MATKUSNIEMEN KAHVILA-RAVINTOLA

MATKUSNIEMEN KAHVILA-RAVINTOLA Kuopion kaupunki Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Asemakaavoitus MATKUSNIEMEN KAHVILA-RAVINTOLA RAKENTAMISTAPAOHJEET SISÄLTÖ: 1 Yleistä 2 Asemakaava 3 Rakentamistapaohjeet 4 Sijainti ja aluevaraukset

Lisätiedot

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Ympäristötiedon avautuminen palvelemaan kuntien päätöksentekoa 19.11.2013 Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Hyöty irti

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskee Rieskalan (37.) kaupunginosan kortteleita: 26-30, 34-39, 5 Liittyy asemakaavaan n:o 609 1562 Rakentamistapaohjeet koskevat

Lisätiedot

KORPILAHTI RAKENTAMISTAPAOHJE. KIRKKOLAHDEN ETELÄPUOLI AO ja AO-1 tontit YLEISTÄ

KORPILAHTI RAKENTAMISTAPAOHJE. KIRKKOLAHDEN ETELÄPUOLI AO ja AO-1 tontit YLEISTÄ YLEISTÄ Alue rakentuu pientaloryhmien muodostamista ketjuista. Pientalot ja niihin liittyvät autotallit ja katokset sijoittuvat lähelle tontin kadunpuoleista reunaa muodostaen rajattua katutilaa. Yksityiset

Lisätiedot

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi.

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi. Kiinteistö 1025/5, Olantie 3, 05200 Rajamäki Tontti Tontti sijaitsee Rajamäen Tykkitorninmäen asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO-15, erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) VIRRANPUISTON YMPÄRISTÖ ASEMAKAAVAN MUUTOS, joka koskee Iisalmen kaupungin 5. kaupunginosan korttelia 80 (osa) ja puistoaluetta. Kaava-alue sijaitsee Iisalmen

Lisätiedot

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT Rajalanniemen eteläosan asemakaavan muutos 1 LÄHTÖKOHTIA Kaavahankkeen perustiedot on esitetty

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Tekninen virasto Kaavoitus 19.05.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Uuden rakennus- ja maankäyttölain

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Kunnat yhteistyössä Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Anna Räisänen / Turun kaupunki / kaupunkisuunnittelu / 30.9.2015 Kuvat: Anna Räisänen ja Tuuli Vesanto Kuvaa ei voi näyttää nyt. Taustaa

Lisätiedot

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET RUSKO PÄÄLLISTÖNMÄEN ASEMAKAAVA, RAKENTAMIS- TAPAOHJEET 26.01.2010 Korttelit 500-542. PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET RUSKON KUNTA 1(11) Rusko Päällistönmäki RAKENTAMISTAPAOHJEET 26.01.2010 1. Yleistä

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYNÄMÄEN KUNTA 1.1 KATTELUKSEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E27437 PÄIVÄYS: 8.1. 2015, TARK. 4.9. 2015 Sweco Ympäristö Oy MYNÄMÄEN KUNTA Katteluksen

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli

Lisätiedot