MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISOHJELMAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISOHJELMAT"

Transkriptio

1 MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISOHJELMAT

2 Manner-Suomen ESR-ohjelmassa toteutetaan ohjelmakaudella yhteensä 23 kehittämisohjelmaa työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla. Kehittämisohjelmat on suunniteltu ja käynnistetty kuluvan ohjelmakauden alussa kunkin ministeriön strategisista lähtökohdista. Lähtökohdat kehittämisohjelmien tarpeille vaihtelivat samoin kuin vaihtelevat toteutustavatkin. Kehittämisohjelmien etenemistä ja tuloksia seurataan paitsi kehittämisohjelmien ohjausryhmissä myös Manner-Suomen ESR-ohjelman seurantakomitean kokouksissa. Valtakunnallisista kehittämisohjelmista on mennessä rahoitettu yhteensä 576 hanketta. Näihin on varattu ESR:n ja valtion rahoitusta yhteensä 407,5 miljoonaa euroa, joten kyseessä on varsin merkittävä panostus työ-, koulutus- ja sosiaalipolitiikan kehittämiseen. Raporteissa noudatetaan yhteneväistä runkoa väliotsakkeiden muodossa, mutta muutoin kehittämisohjelmista vastaavat ovat voineet vapaasti käyttää sanaista arkkuaan ja visuaalisia ilmaisukeinoja kuvatakseen kehittämisohjelmaansa. Nyt laadituissa väli/loppuraporteissa mm. peilataan kehittämisohjelman toteutumista ohjelmakauden alussa laadittuihin suunnitelmiin ja tavoitteisiin. Kehittämisohjelmista vastaavat henkilöt ovat kuvanneet konkreettisia tuloksia ja merkittäviä saavutuksia sekä arviota kehittämisohjelmalla aikaan saaduista pitkäaikaisista vaikutuksista samoin kuin lisäarvosta kansalliseen toimintaan. Kehittämisohjelmissa on luotu tai tunnistettu runsaasti hyviä käytäntöjä, joiden on useissa tapauksissa arveltu jatkuvan pysyvänä käytäntönä myös ESR:llä rahoitetun toiminnan jälkeen. Raporteissa on myös kuvattu kehittämisohjelmien mahdollisia vaikutuksia lainsäädäntöön tai toimintatapojen muutoksiin. Useissa kehittämisohjelmissa on tuotettu paljon julkaisuja, joista raporttiin on poimittu merkittävimmät. Raportteihin merkityt vastuuhenkilöt antavat mielellään lisätietoja. Kehittämisohjelmien väliraportit on koottu nyt yhteen varsin mittavaksi opukseksi. Kunkin kehittämisohjelman loppuraportti löytyy aikanaan kehittämisohjelman päätyttyä EURA2007- tietojärjestelmästä. 2

3 Sisällysluettelo TOIMINTALINJA 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen... 4 PROTEK. Osaamisella ja työelämän laadun kehittämisellä parempaan muutoksenhallintaan... 5 Yrittäjyys työvoiman käyttötapana ja työmarkkinoiden toimivuuden moottorina Aloittavien yrittäjien ja pk-yritysten liiketoimintaosaamisen kehittämisohjelma Yrittäjyyskasvatuksella ja osaamisella muutosvoimaa Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelma Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana Tasa-arvoa työelämään - yhdenvertaisuutta yhteiskuntaan Terveenä ja osaavana työssä TOIMINTALINJA 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy.. 70 Välityömarkkinat I ja II Työstä työhön -kehittämisohjelma Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen (Valtava) -kehittämisohjelma TOIMINTALINJA 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Valtakunnallinen KOTTI-hanke Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen valtakunnallinen kehittämisohjelma Yritys-Suomi palvelujärjestelmän kehittämisohjelma Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi Innovaatio- ja osaamisjärjestelmien kehittäminen Osaajana työmarkkinoille Osaamisklustereiden kasvu- ja kansainvälistyminen TOIMINTALINJA 4: Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa Eurooppalaisen yhteistyön lisääminen työvoima-, koulutus- ja elinkeinopolitiikassa edistämällä työperusteista maahanmuuttoa Kansainvälinen yhteistyö hyvien käytäntöjen etsimiseksi ja levittämiseksi

4 TOIMINTALINJA 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen 4

5 MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN VALTAKUNNALLISEN KEHITTÄMISOHJELMAN VÄLIRAPORTTI x LOPPURAPORTTI Kehittämisohjelma PROTEK. Osaamisella ja työelämän laadun kehittämisellä parempaan muutoksenhallintaan Toimintalinja 1 Vastuullinen hallinnonala ja vastuuhenkilön yhteystiedot TEM Neuvotteleva virkamies Anna-Liisa Heikkinen, puh Kehittämisohjelman toteutusaika Kehys ja toteutuneet hyväksytyt Kehys 37,0 miljoonaa euroa kustannukset (ESR+valtio) Maksettu 22,4 miljoonaa euroa 1) Kuvaus kehittämisohjelman toiminnan sisällöstä sekä kehittämisohjelmasta rahoitettujen hankkeiden lukumäärä. Kehittämisohjelman tavoitteena on tukea työmarkkinoiden muutoksen hallintaa ja edistää siten työvoiman saatavuutta, työssä pysymistä ja työhyvinvointia osana yritysten liiketoimintaa. Hankkeessa edistetään erityisesti pk-yritysten työvoiman saantia. Hankkeella saadaan aikaan seuraavia tuloksia: 1) työelämän osaamiskapeikkoja vähennetään 2) työn organisointi ja tuottavuus on parempaa 3) työelämän haastavat ryhmät kuten ikääntyneet, maahanmuuttajat ja puutteellisen ammattitaidon omaavat voivat jatkaa työelämässä 4) verkostomainen työtapa vakiinnutetaan 5) eri hallinnonalojen osaamista edistävien palvelujen ja rahoitusinstrumenttien parempi keskinäinen synergia toimii 6) työvoimavoimakoulutuksella on uusi toimintamalli, jonka avulla kyetään proaktiivisesti ja kysyntälähtöisesti tukemaan työyhteisöjä muutostilanteissa ja korjaamaan osaamisvajeita. Työvoimakoulutuksen (yhteishankintakoulutus) hankintajärjestelmä kehittyy 7) Työ- ja elinkeinohallinnossa ja ELY-keskuksissa on uudenlainen hallinto- ja kehittämiskulttuuri yrityslähtöisen koulutuksen toteuttamiseksi. Kehittämistoimia kohdennetaan sellaisille toimialoille ja yrityksiin, joissa kasvun tai rakennemuutoksen aiheuttamat henkilöstön ja työorganisaation kehittämistarpeet ovat suurimmat ja ajankohtaisimmat, erityisesti pk-yrityksiin. Ohjelma toteutetaan yhteistyössä eri hallinnonalojen kanssa. Tavoitteena on, että eri hallinnonalojen osaamista edistävien palvelujen ja rahoitusinstrumenttien keskeinen synergia paranee niin, että yritykset ja toimipaikat voivat saada kehitysvaiheensa ja kehitystarpeensa mukaan sopivimmat ja parhaiten kehittymistä tukevat palvelukokonaisuudet Kehittämisohjelmassa toteutetaan, kokeillaan ja kehitetään erityyppisiä oppimista tukevia yritysten välisiä verkostoyhteistyön muotoja. Oppilaitosten ja muiden palveluiden tuottajien rooli verkostoihin nähden on olla palveluntarjoaja ja kehittämiskumppani. Verkostot hyödyntävät myös toistensa osaamista ja vaihtavat parhaita käytäntöjä ja kokemuksia. Verkostot voivat olla alueellisia, alueen elinkeinoelämän 5

6 kehittämistavoitteita tukevia tai valtakunnallisia. Ne voivat olla teema-, toimiala- (esim. ympäristökysymykset) tai klusterikohtaisia. 2) Kuvaus konkreettisista tuloksista ja muista merkittävistä aikaansaannoksista, arvio pitkäaikaisista vaikutuksista sekä kuvaus, mitä kehittämistyöstä opittiin ja minkälaisia hyviä käytäntöjä tunnistettiin. Analyysi kehittämisohjelman toimenpiteitten kohdentumisesta miehiin ja naisiin. Julkaisut, oppaat ja selvitykset. Kehittämisohjelman kohdentuminen miehiin ja naisiin PROTEK-kehittämisohjelma on sukupuolineutraali kehittämisohjelma siinä mielessä, ettei sukupuoli ole ollut toimenpiteitä määräävä tekijä. Kehittämisohjelman aloittaneista henkilöistä noin 60 prosenttia on miehiä. Miesten suurempi osuus selittynee sillä, että toimenpiteitä on usein kohdistettu miesvaltaisille aloille (esimerkiksi teollisuus). Kehittämisohjelmassa on ollut vain muutamia projekteja, jossa toimenpiteet ovat selkeästi kohdistuneet pelkästään naisvaltaisille aloille (hyvinvointiala, itsenäiset akateemiset ammatinharjoittajat ja palveluala). Hyvien käytäntöjen tunnistaminen Valtakunnallisen koordinaatiohankkeen toimesta tehtiin kesällä 2011 kysely hyvistä käytännöistä päättyneiltä ja käynnissä olevilta PROTEK-hankkeilta. Samalla tiedusteltiin julkaisuja ja raportteja. Vastauksia saatiin 26 hankkeelta ja erilaisia hyvien käytäntöjen kuvauksia saatiin noin 40. Seuraavassa lyhyt jaottelu projektien ilmoittamista hyvistä käytännöistä: Työvoimakoulutus + pk-yrityksille soveltuvat henkilöstön ja johtamisen mallit + kehittämistoimenpiteet työelämän haastaville ryhmille Yhteishankinnan prosessit (TäsmäKoulutus), hankintamallit, verkostokoulutusmallit, mallit eri kokoisille yrityksille (ml. yksinyrittäjät, verkostot) Hiljaisen tiedon siirtomalli TäsmäKoulutuksena Yrityskohtainen räätälöityjä koulutusmalleja ja muita koulutusmalleja Yrityksen palveluohjaus ja synergiaedut eri rahoitusinstrumenttien ja osaamista edistävien palvelujen kesken Asiakkuusprosessi eri toimijoiden kesken alueella Konsultoiva koulutussuunnittelumalli Seudullinen kehittämistiimi Osaamispäällikön toimintamalli (broker toiminta) Liiketoiminnan ja henkilöstön kehittämisen yhdistäminen: Uusi asiantuntijapalvelu liiketoiminnan ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen Hyvä työnantaja kyselypalvelutyökalu Osaamisen itsearviointityökalu, yrityksen osaamis- ja kehittämistarvekartoitusprosessi Yrityksen kokonaisvaltainen palvelumalli Verkostomainen toimintatapa: teema- tai toimialapohjaiset, alueelliset tai valtakunnalliset verkostot, klusterit verkostomanagerointimalli 6

7 toimialakohtainen kehittämisprosessi/verkosto/malli Teemaseminaarimalli toimialalle Seudullinen palvelukartta Em. malleja on sittemmin kuvattu kehittämisohjelman artikkelisarjassa. Em. malleja kuvataan vielä tarkemmin loppujulkaisussa. Lisäksi PROTEK-hankkeissa kehitettyjä osaamistarvekartoitusmalleja hyödynnetään pk-yritysten osaamisen kehittämispalvelujen uudistamistyössä (esimerkiksi pk-yrityksen osaamisen kartoittamisen itsearviointityökalun suunnittelu). Kokemukset pk-yritysten palveluohjauksesta otetaan myös huomioon uusia palveluja suunniteltaessa ja nk. yrityksen kehittäjä - koulutusohjelmassa. PROTEK-kehittämisohjelman ulkoisessa arvioinnissa projekteja hallinnoivat organisaatiot arvioivat, että projekteissa kehitetyt toiminnot jäävät suhteellisen hyvin elämään projektin jälkeen. Arvioinnissa todettiin lisäksi että 80 prosenttia PROTEK-hankkeista oli saavuttanut tavoitteensa hyvin ja 20 prosenttia ylittänyt ne. Valtakunnallisessa koordinaatiohankkeessa kehitetään myös valtakunnallisesti toimivia malleja. Näitä ovat: - itsearviointimalli - hyvien käytäntöjen keräysmalli - tuotteistamiskoulutus projekteille - yrityksen kehittäjä koulutusmalli (pk-yritysten palveluohjauksen vahvistaminen) - yhteishankintakoulutukseen liittyvät valtakunnalliset mallit (palaute, hakemus- ja suunnitteluvaiheen kehittäminen) Julkaisut, oppaat ja selvitykset: Itsearviointirunko ja ohje itsearviointiin projekteille (5/2011, sähköinen versio) 2. PROTEK-kehittämisohjelman ulkoinen arviointi (2/2012, sähköinen versio) tavoitteena on arvioida Protek-kehittämisohjelman toteutusta, toiminnan sujuvuutta, tavoitteiden saavuttamista ja vaikuttavuutta sekä antaa kehittämissuosituksia kehittämisohjelman toimeenpanoon.arvioinnissa otetaan huomioon ELY-keskusten ja Protek-kehittämisohjelmasta rahoitettujen hankkeiden näkemys kehittämisohjelman toteuttamisesta 3. PROTEK-kehittämisohjelman verkostoselvitys (7/2012, sähköinen versio) tavoitteena selvittää kehittämisohjelman hankkeiden edistämien yritysverkostojen luonnetta, projektien toimenpiteitä yritysten verkostoitumisen edistämiseksi, haasteita ja keinoja verkostoitumisen edistämiseksi 4. Yhteishankintakoulutuksen selvitys (PROTEKin osuus kustannuksista 30%) (8/2012, TEMjulkaisusarja) tavoitteena arvioida yhteishankintakoulutuksen (Täsmä, Rekry ja Muutos) toteutusta, toiminnan sujuvuutta, tavoitteiden saavuttamista, vaikuttavuutta ja antaa kehittämissuosituksia yhteishankinnan toimeenpanoon. Lisäksi arvioidaan PROTEKtoiminnan osuutta yhteishankinnassa. 7

8 5. PROTEK-artikkelisarja + loppujulkaisu ( , sähköinen julkaisu) tehdä PROTEK-toimintaa ja hyviä käytäntöjä tutuksi artikkelisarjan avulla. Artikkeleissa kuvataan hankkeiden toimintaa sekä haastatellaan asiakkaita. Artikkelisarjassa on ilmestynyt 11/2012 mennessä 10 artikkelia lisäksi vuonna 2013 tehdään teemoittainen loppujulkaisu, jossa hankekuvausten lisäksi artikkelit kehittämisohjelman teemojen mukaan 6. Yrityksen kehittäjän käsikirja tavoitteena kuvata kokonaisvaltaista yrityksen kehittämistä syntyy yrityksen kehittäjä koulutusten ohessa Uudellamaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa mahdollisesti eri versiot eri alueille ensimmäinen valmistuu helmikuu ) Onko kehittämisohjelmassa tehty esityksiä lainsäädännön tai toimintatapojen muutoksiin hallinnonalalla ja jos on, onko niitä prosessoitu ja viety käytäntöön? Yhteishankintakoulutuksen toteuttamista on arvioitu sekä PROTEK-kehittämisohjelman ulkoisessa arvioinnissa että yhteishankintakoulutuksen arviointiselvityksessä. Selvityksen mukaan niin yritykset, työhallinto kuin kouluttajatkin pitävät yhteishankintakoulutusta asiakaslähtöisenä tapana toteuttaa yritysten tarvitsemaa koulutusta. Yhteishankintaselvityksen pohjalta on pidetty työkokous ja uudistamistarpeita on huomioitu lainsäädännön uudistamisessa eli uusissa ohjeissa liittyen julkiseen työvoima- ja yrityspalvelulakiin. PROTEK-kehittämisohjelman työryhmä yhteishankinnan kehittämiseksi on saanut aikaan mm. valtakunnallisen yrityspalautteen yhteishankintakoulutukseen. Palautteesta on tehty versio nk. OPAL-palautejärjestelmään. Lisäksi kyseinen ryhmä pohtii parhaillaan yhteistyössä kansallisten virkamiesten kanssa yhteishankintakoulutuksen hakeutumis- ja suunnitteluvaiheen sähköistämistä. Tavoitteena on mennessä saada aikaan ehdotus sähköistämistä ja hakuprosessiin liittyvien lomakkeiden uusimisesta. Yhteishankintakoulutuksen työelämälähtöisten tapojen kehittämisessä on tehty uudistamistyötä eri puolilla Suomea ELY-keskusten PROTEK-hankkeissa ja yhteistyönä ELY-keskusten kansallisten työvoimakoulutuksesta vastaavien virkamiesten kanssa. Uudistamista on tehty mm. hankintamenettelyjen, (mm. puitejärjestelyt, hankinnat yritysverkostolle), hankintasopimusten, yrityspalautteen ja koulutusmallien osalta (mm. verkostokoulutusmallit, mallit yksinyrittäjille, koulutusmallit). Nämä jäävät käytäntöön ELY-keskuksiin hankkeiden päättymisen jälkeen ja niitä levitetään myös muille ELY-keskuksille. Työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla olevaan pk-yritysten osaamisen kehittämispalvelujen uudistamistyöhön (APAKE-kehittämisohjelma) on tuotu kokemuksia PROTEK-kehittämisohjelmasta (mm. PROTEK-hankkeissa kehitetyt osaamistarpeiden tunnistamisen työkalut, palveluohjaus) sekä kokemuksia ja tarpeita pk-yritysten verkostojen kehittämiseen liittyen (verkostoselvitys). Lisäksi PROTEKkehittämisohjelman puitteissa koulutetaan ELY-keskusten, TE-toimistojen ja seudullisten kehittämisyhtiöiden henkilöstöä nk. yrityksen kehittäjä koulutuspiloteilla kolmen ELY-keskuksen alueella. Tavoitteena on tehdä PROTEK-kehittämisohjelmassa tulokselliseksi koettu toimivien pk-yrityksen kokonaisvaltainen palveluohjaus osaksi yritysrajapinnassa toimivien henkilöiden työtä ja samalla tukea TE- 8

9 toimistouudistusta tehokkaampien työnvälitys- ja yrityspalvelujen rakentamiseksi ja seudullisten yrityspalvelujen kehittämiseksi. 4) Arvio kehittämisohjelmalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. PROTEK-kehittämisohjelman ulkoisessa arvioinnissa arvioitiin ohjelman toteutusta, toiminnan sujuvuutta, tavoitteiden saavuttamista ja vaikuttavuutta. Tavoitteena oli lisäksi antaa kehittämissuosituksia kehittämisohjelman toimeenpanoon. Arvioinnissa otettiin huomioon ELY-keskusten, hankkeita hallinnoivien organisaatioiden, hankkeiden ohjausryhmien ja yritysten sekä ja PROTEK-kehittämisohjelmasta rahoitettujen hankkeiden näkemys kehittämisohjelman toteuttamisesta. Arvioinnin mukaan kehittämisohjelma on ollut hajanainen kokonaisuus ja koordinaatiossa on ollut puutteita. Puutteet koordinaatiossa selittyvät sillä, että ministeriön koordinaatiohankkeessa ei ensimmäisenä vuonna ollut henkilöstöresurssia lainkaan ja henkilöstöresurssia saatiin vasta vuoden 2009 syksyllä, mutta koordinaatiosta vastaavan henkilön siirtyessä vuoden 2010 lopulla toisiin tehtäviin tuli koordinaatioon puolen vuoden tauko. Henkilöstöresursseja saatiin enemmän vasta keväällä Vuonna 2011 ja 2012 on tehty runsaasti toimenpiteitä kehittämisohjelman kokonaisuuden hahmottamiseksi, toiminnan ja tulosten esiintuomiseksi. Arvioinnista kävi ilmi myös, että kehittämisohjelman tavoitteet tunnetaan vain kohtalaisesti hanketoimijoiden, hankkeita hallinnoivien organisaatioiden, ohjausryhmien ja rahoittajien keskuudessa. Tästä huolimatta kehittämisohjelman painopisteet on huomioitu hankevalinnoissa ja painopisteet ovat hyvin esillä hanketoiminnassa, tosin alueellisia eroja on. Arvioinnin mukaan parhaiten toteutuneita kehittämisohjelman painopisteitä ovat osaavan työvoiman saatavuuden tukeminen, osaamisen kehittäminen verkostoissa yrityslähtöisesti, pk- ja mikroyritysten huomioiminen hanketoiminnassa, yrityksen liiketoimintastrategiaan liittyvien henkilöstön kehittämisen ja johtamisen mallien kehittäminen sekä rahoitusinstrumenttien synergisen käytön edistäminen. Sen sijaan työvoimapoliittisten kohderyhmien huomioiminen ja toiminnan perustuminen yritysverkostoihin ovat arvioinnin mukaan heikoimmin toteutuneita painopisteitä. Selityksenä voitaneen pitää sitä, että koska toimenpiteet (koulutus) ovat keskittyneet pk-yritysten ja niiden henkilöstön kehittämiseen kokonaisuutena sen sijaan että toiminnan kohteena olisivat olleet eri henkilöstöryhmät. Toiminta ei kaikilta osin ole perustunut yritysverkostoihin. Tätä voidaan selittää yhtäältä siksi että yritysverkostoja on haastava koordinoida ja synnyttää ja toisaalta siksi ettei sopivaa rahoitusmallia ole käytössä yritysverkostoille. Yrityksille tarkoitettua kehittämis- ja koulutusrahoitusta voi hakea yksittäinen yritys, ei yritysverkosto. PROTEK-toiminnassa on kuitenkin kokeiltu verkostomanageritoimintaa ja toimialakohtaisten verkostojen rakentamista. Verkostoista tehtiin kesällä 2012 erillinen selvitys PROTEKhankkeille. Tavoitteena oli selvittää kehittämisohjelman hankkeiden edistämien yritysverkostojen luonnetta, projektien toimenpiteitä yritysten verkostoitumisen edistämiseksi, haasteita ja keinoja verkostoitumisen edistämiseksi. Kyselyyn vastasi 20 henkilöä. Vastaajat kuvasivat 39 erilaista yritysverkostoa, joista suurin osa on nk. oppimisverkostoja. Haasteita verkostomaiselle toiminnalle on kuvattu seuraavassa: 9

10 Muodostaminen ja synnyttäminen yhteisen strategian löytäminen aika, raha, resurssit yritykset eri tasolla (isot vs. pienet) agentti ehdoton verkoston havainnollistaminen yritykset eivät tunnista olevansa osa verkostoa, tiedosta verkoston mahdollisuuksia yritysten välinen kilpailu oikeiden verkostoitumisfoorumeiden löytäminen luottamuksen synnyttäminen vaatii aikaa julkisen sektorin epäluulot (kunta), rahoittajan penseä suhtautuminen asiantuntijapalveluja verkostojen synnyttämiseen vähän tarjolla asiantuntijapalvelu tarvitaan kokoon juoksemiseen ulkopuolisen vaikea synnyttää verkostoja verkoston rakentajalla oltava vahva alan tuntemus henkilökohtaisten suhteiden merkitys Pysyminen hankehenkilöstön määräaikaisuus, ei koordinoijaa verkostojen johtaminen pitkäjänteisen rahoituksen saaminen henkilökohtaisten suhteiden merkitys yritysten oma tahto ratkaisee ulkopuolista tukea tarvitaan säilyminen ainakin henkilökohtaisella tasolla Edistäminen ja kehittäminen sitoutuminen aikataulut asiantuntijapalveluja verkostojen kehittämiseen vähän tarjolla aika, raha, resurssit verkostojen johtaminen yhteisten prosessien luominen avoimuus ja luottamus ei pystytä nimeämään verkostojen rakentamiseen/fasilitointiin erikoistunutta yritystä yhteisen liiketoimintastrategian tekeminen verkoston rakentajalla oltava vahva alan tuntemus Rahoitus kertaluontoisuus määräaikaisuus pitkäjänteisen rahoituksen puute alueiden erilaisuus tuen saamisessa asiantuntijapalveluja verkostojen synnyttämiseen/kehittämiseen vähän tarjolla ei ansaintalogiikkaa verkoston kokoajalle (julkinen tuki) vain yksi yritys voi hakea rahoitusta ( ei rahoitusmuotoa yritysverkostolle) Työelämän saatavuuskysymyksen osalta kehittämisohjelman toiminta on suuntautunut pk- ja mikroyrityksiin. Toimenpiteinä ovat olleet koulutus- ja konsultointi sekä palveluohjaus. Kehittämisohjelmassa (ml. alueosioista rahoitetut PROTEK-tyyppiset hankkeet) on ollut mukana mennessä yli henkilöä ja noin 6600 yritystä (joista 50% alle 5 henkilön yrityksiä). Henkilötyöpäiviä on toteutunut lähes , mikä viittaa suhteellisen pitkäkestoisiin koulutus- ja kehittämistoimenpiteisiin. Kehittämisohjelman tavoitetta eri hallinnonalojen osaamista edistävien palvelujen ja rahoitusinstrumenttien paremmasta keskinäisestä synergiasta kuvaa parhaiten hankkeissa tehty pkyritysten palveluohjaus. Tällä tarkoitetaan kehittämistarpeiden kartoittamista, kehittämistoimenpiteiden suunnittelua ja ohjausta sopivien julkisten kehittämis- ja koulutustoimenpiteiden piiriin. Palveluohjauksella on saatu hankkeissa hyviä tuloksia ja ulkoisessa arvioinnissa PROTEK-hankkeissa olevat yritykset pitivät palveluohjausta erittäin merkittävänä asiana. Ongelmana palveluohjauksen todentamisessa on ollut määrällisten arviointimittareiden puute (vrt. ESR-seurantaindikaattorit). Mittareiden puute tuli esiin myös ulkoisessa arvioinnissa. Tästä syystä esimerkiksi Uudellamaalla on luotu oma mittaristo kuvaamaan palveluohjausta. Palveluohjauksen ideaa sovelletaan kehittämisohjelmassa pilotoitavassa yrityksen kehittäjä koulutuksessa. Yhteishankintakoulutuksen työelämälähtöisten tapojen kehittämisessä on tehty uudistamistyötä eri puolilla Suomea ELY-keskusten PROTEK-hankehenkilöstön ja kansallisten virkamiesten yhteistyönä. Uudistamista on tehty mm. hankintamenettelyjen, (mm. puitejärjestelyt, hankinnat yritysverkostolle), 10

11 hankintasopimusten, yrityspalautteen ja koulutusmallien osalta (mm. verkostokoulutusmallit, mallit yksinyrittäjille, koulutusmallit). Valtakunnan tasolla yhteishankinnan toimivuutta on arvioitu ja järjestetty ensimmäinen pelkästään yhteishankintaan keskittyvä työkokous yhteistyössä TEMin PROTEK-koordinaation ja kansallisten työvoimakoulutusvastaavien kanssa. Työkokouksia tullaan jatkossakin järjestemään yhteishankintaan keskittyen. Valtakunnallinen kehittämistyö on käynnissä yhteishankinnan suunnittelu- ja hakuvaiheen osalta. Muilta osin prosessien kehittäminen on ELY-keskusten vastuulla, mutta eri alueiden hyviä käytäntöjä tullaan kuvaamaan ja levittämään PROTEK-loppujulkaisussa. 5) Tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät ongelmat ja kuvaus ongelmien ratkaisemisesta ja/tai kehittämissuosituksista tulevalle toiminnalle. PROTEK-kehittämisohjelman ulkoinen arviointi osoitti, että valtakunnalliselle koordinaatiolle on tarvetta. Tulevan toiminnan osalta on tärkeää, että koordinaatio aloitetaan välittömästi ohjelmakauden alkaessa, mitä ei tapahtunut PROTEK-kehittämisohjelman osalta. Riittävä koordinaatioresurssi saatiin vasta vuonna Hankkeet tarvitsevat tukea verkostoitumiseen ja kansallista keskusteluyhteyttä yli maakuntarajojen, tukea toimintansa kehittämiseen (mm. hyvät käytännöt, tuotteistaminen, projektien arviointikysymykset). Koordinointi tulisikin resursoida riittävästi heti hankekauden alkaessa jotta kehittämisohjelmasta rahoitetut hankkeet saisivat toiminnalleen kaiken sen tuen ja hyödyn mitä kehittämisohjelma voi parhaimmillaan hankkeille tuoda. Ulkoinen arviointi osoitti myös, ettei kehittämisohjelman painopisteitä tunneta kovinkaan hyvin projektikentässä. Myös useat rahoittajat olivat epätietoisia painopisteistä. Jatkossa tiedottamiseen tulee panostaa entistä enemmän ja rahoittajaviranomaisten kanssa tehtävää yhteistyötä tulee lisätä. Tiedottamisen ja vuoropuhelun tulisi olla jatkuvaa. Kuluvan kauden haasteena on, että kehittämisohjelmia on paljon, joten viestintää tulisi koordinoida ja yhtenäistää enemmän. Kehittämisohjelmien tavoitteet saavutetaan pitkälti alueellisen hanketoiminnan kautta. Valtakunnallisen koordinaation ja tulosten näkyväksi tekemisen haasteena voi pitää sitä että rahoituspäätökset rahoitettavista hankkeista tehdään alueilla. Kehittämisohjelman painopisteiden toteutuminen riippuu siis paljolti siitä, minkä tyyppisiä painopisteitä hankehauissa suositaan ja millaisia projekteja rahoitetaan. Alueiden käytännöt saattavat tässä mielessä olla hyvinkin erilaisia. Lisäksi haaste tavoitteiden saavuttamisessa on, miten alueellisesti toimivien hankkeiden hyviä käytäntöjä ja toimintatapoja voidaan ylipäätään valtakunnallistaa. Alueet ovat erilaisia, joten vaikka joku käytäntö toimisikin hyvin jollakin alueella, se ei välttämättä ole täysin siirrettävissä muualle. Olisikin tehtävä ero hankkeiden hyvien käytäntöjen ja valtakunnallisen tason käytäntöjen välillä. Valtakunnallistamiseen tarvitaan koordinaatiota, yhteisiä tilaisuuksia, benchmarkkausta ja yhteistä tuotteistamista. Tästä syystä valtakunnallisen koordinaation toimesta päätettiin tukea PROTEK-hankkeita tuotteistamiskoulutuksella. Koulutuspilotti käynnistettiin syksyllä 2011 ja vuonna 2012 aloitettiin toinen koulutus. Koulutuksesta on saatu hyvää palautetta. 6) Lisäarvo kansalliseen toimintaan: Miksi tehtiin EU-rahoituksella ja mitä rahoitettiin kansallisesti? Mitä kansallista toimintaa kehittämisohjelma tai siihen kuuluvat hankkeet ovat tukeneet tai edistäneet? Mitä lisäarvoa on saatu alueelliseen työvoima- ja koulutuspolitiikkaan? PROTEK-kehittämisohjelmassa kehitettyjä malleja yhteishankinnassa on luotu yhteisvoimin kansallisten virkamiesten ja ESR-hankehenkilöstön voimin. Niinpä ELY-keskuksissa kehitetyt yhteishankintakoulutuksen 11

12 mallit jäävät elämään kansalliseen toimintaan. Yhteishankinnan prosesseja tullaan vielä kehittämään valtakunnallisiksi yhteistyössä PROTEK-hankkeiden ja kansallisten virkamiesten kanssa edelleen kuluvan kauden aikana. Myös yhteinen selvitys on tehty yhteishankinnasta osittain kansallisella ja osittain ESRrahalla. Työvoimakoulutuksen kehittämisen osalta vuoropuhelu ja työnjako kansallisen ja EU-rahoituksen välillä on siis toiminut hyvin. PROTEK-kehittämisohjelman hankkeissa kehitettyjä työkaluja ja toimintatapoja on tuotu pk-yritysten osaamisen kehittämispalvelujen uudistamistyössä työ- ja elinkeinoministeriössä. Lisäksi PROTEKkehittämisohjelman puitteissa koulutetaan ELY-keskusten, TE-toimistojen ja seudullisten kehittämisyhtiöiden henkilöstöä nk. yrityksen kehittäjä koulutuspiloteilla kolmen ELY-keskuksen alueella. Tavoitteena on tehdä PROTEK-kehittämisohjelmassa tulokselliseksi koettu toimivien pk-yrityksen kokonaisvaltainen palveluohjaus osaksi yritysrajapinnassa toimivien henkilöiden työtä ja samalla tukea TEtoimistouudistusta tehokkaampien työnvälitys- ja yrityspalvelujen rakentamiseksi ja seudullisten yrityspalvelujen kehittämiseksi. Näin EU-rahoituksella tuetaan kansallista toimintaa. 7) Toiminnan jatkuvuuden huomioon ottaminen kehittämisohjelman aikana ja sen päätyttyä. Mitä konkreettisia toimenpiteitä on toteutettu tähän liittyen? Miten kehittämisohjelman teeman/teemojen kehittämistä tulisi jatkaa? Mitä kokonaan uusia avauksia tai nousevia teemoja kehittämistyössä on tullut vastaan? PROTEK-kehittämisohjelmassa kehitetyt yhteishankintakoulutuksen mallit jäävät elämään kansalliseen toimintaan. Useissa PROTEK-hankkeissa on kehitetty pysyviä käytäntöjä, jotka siirtyvät ja ovat siirtyneet suoraan kansalliseen toimintaan (mm. alueellisen yhteistyön mallit, palveluohjauksen mallit). Kehittämisohjelmassa suunnitelluista ja vuonna 2011 jo valmistellusta yrityksen kehittäjä koulutuspilotista on mahdollista luoda kansallinen käytäntö, samoin hankkeissa kehitettyjä toimintamalleja ja työkaluja (mm. osaamistarvetyökalut) voidaan käyttää pk-yritysten kehittämistarpeiden kartoittamisessa jatkossakin. Yksittäisten hankkeiden osalta vastuu hankkeessa luotujen toimintamallien eloon jäämisestä jää pitkälle kuitenkin hankkeita hallinnoivien organisaatioiden vastuulle. Ulkoisessa arvioinnissa yksittäisten projektien hallinnoijaorganisaatiot arvioivat että hankkeissa kehitetyt mallit jäisivät varsin hyvin elämään hankeorganisaatioiden toimintaan hankkeiden päättymisen jälkeen, tosin joidenkin toimenpiteiden (koulutusmallit, verkostomallit) eloonjääminen saattaa riippua rahoituksesta. hankkeiden jälkeen eloonjääviä malleja ovat mm. kartoitustyökalut, pk-yritysten palveluohjausmallit, koulutusmallit, verkostomallit, alueelliset toimijoiden väliset yhteistyömallit, mentorointimalli, erilaiset koulutuksen suunnitteluprosessit. Valtakunnallisen koordinaatiohankkeen avulla on pystytty tukemaan hankkeissa tehtävää toimintatapojen kehittämistyötä mm. keräämällä hyvien käytäntöjen kuvauksia, järjestämällä tuotteistamiskoulutusta ja tuomalla hankkeiden tuloksia esille artikkelisarjassa. Kehittämisohjelman toimeenpanon myötä sekä kehittämisohjelman ulkoisessa arvioinnissa että projektikohtaisissa arvioinneissa on käynyt ilmi, että pk- ja mikroyritykset tarvitsevat tukea kehittämistoimenpiteiden kartoittamiseen, suunnittelemiseen ja toimeenpanoon. Paras tulos on saatu silloin kun nk. puolueeton eli koulutusorganisaatioista, palvelun tuottajista ja hallinnonaloista riippumaton taho kartoittaa pk-yritysten kehittämistarpeet ja suunnittelee kehittämis- ja koulutustoimenpiteet yhdessä yrityksen kanssa ja auttaa hakemusten ja asiakirjojen laatimisessa. Puolueeton taho voi myös toimia siltana viranomaisen ja yrityksen välillä. Kehittämisohjelman myötä on myös käynyt selväksi että yrityskehittämisen ja aikuiskoulutuksen kenttä on edelleen hajanainen ja kokonaisuus ja mahdollisuudet 12

13 kehittämiseen on vaikeasti hahmotettavissa. Pk-yrityksen kokonaisvaltainen kehittäminen vaatii rahoitus- ja kehittämisinstrumenttien tuntemusta. Tästä syystä kehittämisohjelman puitteissa on kokeiltu yrityspalveluorganisaatioiden ja viranomaisten sekä palvelujen tuottajien kouluttamista ja verkottamista (mm. Keski-Suomen BROKER-koulutusmalli ja työ- ja leinkeinoministeriön PROTEK-koordinaatiohankkeen yrityksen kehittäjä- koulutus). Kehittämisohjelmassa suunniteltu pk-yritysten verkostojen kehittäminen on myös osoittautunut haasteelliseksi, koska sopivia rahoituskeinoja verkostojen kokoamiseen ja kehittämiseen ei ole olemassa eivätkä yritykset voi verkostona hakea tuke yhteisiin kehittämistoimenpiteisiin. Tästä syystä vuoden 2013 alusta voimaantulleeseen työvoima- ja yrityspalvelulakiin on kirjattu mahdollisuus asiantuntija-avun hakemiseen yritysverkostolle. Kehittämisohjelman hankkeissa on toteutettu ESR-rahoituksella sellaisia toimenpiteitä, joita ei kansallisesti ole rahoitettavissa. Tällaisia ovat mm. teema-, toimiala tai liiketoiminnan kehittämiseen liittyvät lyhyehköt koulutukset pk-yrityksille (henkilöstö ja johto). Tämän tyyppisiä toimenpiteitä konsultoivia tai koulutustoimenpiteitä tarvitaan jatkossakin, sillä tutkintotavoitteinen koulutus tai yhteishankintakoulutus ei läheskään aina ole oikea ratkaisu pk ja mikroyritysten tilanteeseen. Mikro- ja pk-yritysten on vaikea irrottaa henkilöstöä pitkäkestoisiin koulutusohjelmiin. Hyvin usein yrityksissä tarvitaan liiketoiminnan, johtamisen ja prosessien kehittämistä ja lyhytkestoisempaa täsmäkoulutusta. Myös sellaisia toimialakohtaisia erikoiskoulutuksia, joihin ei ole olemassa ammatillista koulutusta, on toteutettu ja niiden on koettu vastaavan yritysten tarpeisiin. Pitempikestoisessa koulutuksessa yhteishankintakoulutus (Täsmä) on osoittautunut hyväksi keinoksi tukea pk-yritysten räätälöityjä koulutustarpeita. 8) Kehittämisohjelman yhteiskuntapoliittinen perustelu ja haasteet lähtötilanteessa. Kehittämisohjelman perusteluja: Globalisaatio ja teknologiakehitys vauhdittavat muutoksia työpaikkarakenteissa, työn organisoinnissa ja työn johtamisen tavoissa ja synnyttävät uusia ammattitaitovaatimuksia kaikilla aloilla ja kaikissa työntekijäryhmissä. Omatoimisuus, kyky suodattaa tietoa, sosiaaliset taidot ja kyky toimia verkostoissa yli kulttuurirajojen ovat entistä keskeisempiä osaamisen ulottuvuuksia. Työvoiman ikärakenteen muutos ja korkea rakenteellinen työttömyys vaativat erityisiä ponnistuksia, jotta työmarkkinoiden toimivuus turvataan. Osaavan työvoiman saatavuusongelmat ovat vaikeutumassa ja työmarkkinoilta poistuu enemmän ihmisiä kuin sinne on tulossa. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan yhteensovittaminen on keskeisesti jo työelämässä olevan työvoiman sopeutumisen varassa. Työntekijöiltä vaaditaan muutosvalmiutta ja halua liikkua uusiin tehtäviin. Samalla korostuu organisaatioiden kyky joustavuuteen ja luovaan työotteeseen sekä kyky hyödyntää erilaisia asiantuntijaverkostoja kehittämisen tukena. Haasteita asettaa myös työorganisaatioiden muuttuminen monikulttuurisemmiksi työperusteisen maahanmuuton kasvaessa. Haaste kohtaa yhtä lailla sekä yksityisen että julkisen sektorin. Työvoimapolitiikan keskeinen tehtävä on tällöin ikärakenteen aiheuttaman muutoksen tukeminen niin, että työntekijät haluavat jatkaa työelämässä nykyistä pitempään ja että heidän ammattitaitonsa vastaavat työelämän vaatimuksia ennen kuin ollaan työvoiman saatavuusongelmissa tai irtisanomis-, syrjäytymis- tai ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymistilanteissa. Tarvitaan huomion suuntaamista entistä enemmän työpaikoille ja siellä ennakoivaan ja suunnitelmalliseen henkilöstön kehittämiseen osana liiketoiminnan kehittämistä. 13

14 Työpanoksen niukentuessa entistä tärkeämmäksi tulee myös tuottavuuden nostaminen. Työn tuottavuuden nosto laadullisesti kestävällä tavalla - työelämän laatua parantamalla ja tätä kautta ihmisten työssä jaksamista ja jatkamista tukemalla muodostuu Suomen talouskasvun ja samalla hyvinvoinnin parantamisen tärkeimmäksi osatekijäksi työllisyyden turvaamisen rinnalla. Tuottavuuskehityksen vauhdittaminen vaatii työorganisaatioilta kykyä uudistua sekä hyödyntää ja synnyttää uusia teknologisia että sosiaalisia innovaatioita. Jatkuvan työssä oppimisen ja kehittymisen aikaansaaminen edellyttää usein myös muutoksia työn organisoinnissa, työprosesseissa ja työmenetelmissä samoin kuin oppimista systemaattisesti tukevan esimiestyön kehittämistä. Tällaisia periaatteita järjestelmällisesti soveltavien työorganisaatioiden määrä on tutkimusten mukaan Suomessa edelleen varsin pieni eikä näytä viime vuosina myöskään olennaisesti lisääntyneen. Vain pienellä osalla yrityksistä on resursseja henkilöstönsä ennakoivaan ja systemaattiseen kehittämiseen ja kouluttamiseen. Koulutus- ja kehittämistoiminnan kirjo on laaja, mutta se ei tavoita riittävässä määrin kaikkia yrityksiä. Varsinkin pk yrityksissä henkilöstön kehittämisen voimavarat ovat niukkoja, mutta myös julkisella sektorilla on puutteita henkilöstön kehittämisessä. Pk-yritykset käyttävät vähiten koulujärjestelmän palveluita. Lisäksi koulutus jakautuu erittäin epätasaisesti eri työntekijäryhmien kesken; parhaiten koulutetut osallistuvat ja pääsevät eniten jatko- ja täydennyskoulutukseen. Työttömyysuhanalaisia riskiryhmiä ovat erityisesti ikääntyvät ja alhaisen koulutuksen tai vanhentuneen ammattitaidon omaavat, epätyypillisissä työsuhteissa olevat ja maahanmuuttajat. 9) Kehittämisohjelman hallintomalli ja toteutus, päävastuulliset organisaatiot, yhteys Itä-Suomen ohjelmaosioon ja muihin alueosioihin. PROTEK-kehittämisohjelmaa koordinoi valtakunnallinen tukirakenne. Tukirakenteella on sidosryhmiä ja työmarkkinaosapuolista koostuva ohjausryhmä. Kehittämisohjelman rahoitusta ovat myöntäneet ELYkeskukset. Kehittämisohjelmasta on rahoitettu teema ja toimialakohtaisia pk-yritysten kehittämishankkeita ja verkostohankkeista sekä hankkeita joissa korostuu pk-yrityksen palveluohjaus. Myös alueosioista on rahoitettu PROTEK-tyyppisiä projekteja (yli 20). Myös nämä hankkeet ovat valtakunnallisen koordinaation piirissä. 10) Julkisuus ja tiedottaminen. Kehittämisohjelmasta on tiedotettu työkokouksissa, tiedotteilla, julkaisuilla ja artikkeleilla hallinnon sisällä, projektiverkostolle sekä sidosryhmille. Kehittämisohjelmalla on intertsivut TEMin verkkosivuilla. Tietoa löytyy lisäksi rakennerahastot.fi sivuilta. Kehittämisohjelmasta rahoitetut hankkeet löytyvät seuraavasta linkistä https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projektilista.php?rahasto=esr&ps=va&la=1&dp=11 14

15 MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN VALTAKUNNALLISEN KEHITTÄMISOHJELMAN VÄLIRAPORTTI X LOPPURAPORTTI Kehittämisohjelma Yrittäjyys työvoiman käyttötapana ja työmarkkinoiden toimivuuden moottorina Toimintalinja 1 Vastuullinen hallinnonala ja Anne Kuoppala, vastuuhenkilön yhteystiedot Kehittämisohjelman toteutusaika Kehys ja toteutuneet hyväksytyt kustannukset (ESR+valtio) Kehys 15,0 miljoonaa euroa Maksettu 8,3 miljoonaa euroa 1) Kuvaus kehittämisohjelman toiminnan sisällöstä sekä kehittämisohjelmasta rahoitettujen hankkeiden lukumäärä. Kehittämisohjelma tukee yrittäjyyttä kehittämällä yrityspalvelujen toimintatapaa, uuden yrittäjyyden käytäntöjä ja yritysten jatkuvuutta. Työllisyyden kannalta yrittäjätyö ja palkkatyö ovat samanarvoisia. Ohjelmalle on määritetty kaksi tavoitealuetta, jotka ovat velvoittaneet jokaista ohjelmaan kuuluvaa projektia: ohjelman projektien pitää tukea ja edistää seudullisten yrityspalvelujen kehittämistä. Tämä kehittäminen voi koskea mm. hallinnollista rakennetta, yhteistoiminnan prosesseja tai palvelun sisältöä. Lisäksi ohjelman projektien tulee vauhdittaa monimuotoisen uuden yrittäjyyden kehittymistä. Ohjelmassa on kaksi koordinaatioprojektia Seudullisten yrityspalvelujen tuki sekä Osuustoiminnallinen yrittäjyys ja yhteisötalous. Koordinaatioprojektit rahoittaa TEM, muut projektit rahoitetaan ELY-keskuksista. Ohjelmasta on rahoitettu 28 projektia. 2) Kuvaus konkreettisista tuloksista ja muista merkittävistä aikaansaannoksista, arvio pitkäaikaisista vaikutuksista sekä kuvaus, mitä kehittämistyöstä opittiin ja minkälaisia hyviä käytäntöjä tunnistettiin. Julkaisut, oppaat ja selvitykset. Seudullisten yrityspalvelujen tuki projektissa on mennessä 66 seutua sopinut Yritys-Suomi brändin tunnuksen täyttävän sopimuksen. Konkreettisilla yhteistyösopimuksilla on mahdollista saada kaikki julkisia yrityspalveluja tuottavat organisaatiot osallistumaan verkostoon ja tarjoamaan sen avulla aiempaa kattavampia ja vaikuttavampia palvelukokonaisuuksia asiakkaalle. Tavoitteena on yrityspalvelujen kokoaminen seudullisesti, palvelutarjonnan päällekkäisyyksien poistaminen sekä toimijoiden yhteistyön kehittäminen palvelemaan entistä paremmin asiakkaita ja yhteistyökumppaneita. Seudulliset yrityspalvelut ovat keskeinen osa Yritys-Suomen valtakunnallista henkilökohtaisen palvelun verkostoa. Osuustoiminnallinen yrittäjyys ja yhteistalous projektissa on koulutuksilla tavoitettu yritys- ja uraneuvontaorganisaatiot monipuolisesti ja tietoisuus osuuskunnan käyttömahdollisuuksista yritysmuotona on kasvanut. Maahanmuuttajayrittäjyyden tuki (MASUUNI-projekti) on tuottanut valtakunnallisen toimintamallin ja materiaalin. 15

16 Kehittämisohjelman toimenpiteiden kohdistumisesta naisiin ja miehiin ei ole tehty erillistä analyysiä. Projektien tulokset, julkaisut ja oppaat ovat sähköisillä foorumeilla kaikkien vapaasti saatavilla. 3) Onko kehittämisohjelmassa tehty esityksiä lainsäädännön tai toimintatapojen muutoksiin hallinnonalalla ja jos on, onko niitä prosessoitu ja viety käytäntöön? Kehittämisohjelman projekti Osuustoiminnallinen yrittäjyys ja yhteisötalous on laatinut lausuntovastineen pienen osuuskunnan näkökulmasta valmistelussa olevan osuuskuntalain uudistamiseen. Seudullisten yrityspalvelujen tuki projektissa haetaan toimintamallia ja työn tukena toimivia työkaluja, jotta seudullisten yrityspalvelujen kehittäminen voisi jatkua myös projektin jälkeen. 4) Arvio kehittämisohjelmalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Kehittämisohjelman sisältö on tarkentunut jatkovalmistelun yhteydessä. Erityisesti on tapahtunut rajanvetoa ja selkiintymistä valtakunnallisten kehittämisohjelmien Aloittavien yrittäjien ja pk-yritysten liiketoimintaosaamisen ja Yritys-Suomi kehittämisohjelman välillä TEM:n perustamisen jälkeen. 5) Tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät ongelmat ja kuvaus ongelmien ratkaisemisesta ja/tai kehittämissuosituksista tulevalle toiminnalle. Kehittämisohjelman tavoitteena on ollut sekä uudenlaisen yrityspalveluorganisaation että uudenlaisen yrittäjyyden kehittäminen. Tavoitteena ne ovat vähän erilaisia, joten syntynyt ohjelmakokonaisuus on muodostunut monitahoiseksi. Haastetta kehittämisohjelman koordinointiin on tuonut myös se seikka, että kehittämisohjelman koordinaatiosta vastaava henkilö oli ensin pitkään sairauslomalla ja lopulta jäi pois työelämästä kokonaan. 6) Lisäarvo kansalliseen toimintaan: Miksi tehtiin EU-rahoituksella ja mitä rahoitettiin kansallisesti? Mitä kansallista toimintaa kehittämisohjelma tai siihen kuuluvat hankkeet ovat tukeneet tai edistäneet? Mitä lisäarvoa on saatu alueelliseen työvoima- ja koulutuspolitiikkaan? EU-rahoitus on mahdollistanut uusien kehittämistoimien toteuttamisen ja uudenlaisen intergaation ja innovaatioiden löytämisen verkostotyön toteuttamiseksi ja eri instrumenttien yhteiskäytön hyödyntämiseksi. Kansallisen toimenpitein on kehitetty starttirahaprosessia. 7) Toiminnan jatkuvuuden huomioon ottaminen kehittämisohjelman aikana ja sen päätyttyä. Mitä konkreettisia toimenpiteitä on toteutettu tähän liittyen? Seudullisten yrityspalvelujen tuki projektissa pyritään löytämään toimintamalli seutujen yrityspalvelujen yhteistyön edistämiseen ja kehittämiseen projektitoiminnan päättymisen jälkeen. Projektin aikana kehitetty dokumentaatiota ja sitä on projektin kuluessa käytännön kokemusten perusteella myös kehitetty eteenpäin. Seudullisten yrityspalvelujen yhteistyön edistämisen ja kehittymisen tukea on tarkoitus jatkaa projektin loppumisen jälkeen vuoden 2013 aikana luotavan toimintamallin avulla. Julkisten yrityspalvelujen tuottajien kenttä on jatkuvassa muutoksessa ja lisäksi sähköisten Yritys-Suomi verkkotyönkalujen kehitystyö tuo mukanaan tarpeen uudentyyppiselle toimintatavalle jatkossa. 8) Kehittämisohjelman yhteiskuntapoliittinen perustelu ja haasteet lähtötilanteessa. Kehittämisohjelman lähtötilanteessa oli tunnistettu suurten ja keskikokoisten yritysten työvoiman vähentäminen Suomessa ja työllisyyden kasvun siirtyminen pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Yrittäjyys ja 16

17 itsensä työllistäminen todettiin olevan tärkeä työllistymisen tapa jatkossa. Palvelusektorilla todettiin myös olevan syntymässä uutta työtä, jonka ajateltiin organisoituvan jatkossa yrittäjyydeksi. Yritystoiminnan todettiin myös organisoituvan yhä useammin verkosto-, franchising, virtuaali- tai uusosuuskuntatyyppiseksi yrittäjyydeksi. Myös yrityspalvelujen todettiin myös olevan verkostoitumassa. 9) Kehittämisohjelman hallintomalli ja toteutus, päävastuulliset organisaatiot, yhteys Itä-Suomen ohjelmaosioon ja muihin alueosioihin. Kehittämisohjelman tukiprojektina on työ- ja elinkeinoministeriössä käynnistetty Seudullisten yrityspalvelujen tuki- sekä Osuustoiminnallinen yrittäjyys ja yhteisötalous projektit. Kehittämisohjelman ex-vastuullinen koordinaattori Pertti Linkola on tiedottanut ohjelman rahoittajille ja projekteille hankkeiden edistämiseen päätavoitteista. Itä-Suomen alueella on joko pyritty käynnistämään samantavoitteinen projekti (Osuustoiminnallinen yrittäjyys ja yhteisötalous) tai sitten toteuttamaan samansisältöisiä asioita Itä-Suomen omien projektien sisällön turvin (Seudullisten yrityspalvelujen tuki). 10) Julkisuus ja tiedottaminen. Seudullisten yrityspalvelut ovat osa Yritys-Suomi palvelujärjestelmäkokonaisuutta, joten näitä palveluja on viestitty osana suurempaa kokonaisuutta. Projektilla on lisäksi omat nettisivustot, jossa seututoimijoille tiedotetaan ajankohtaista asioista. Osuustoiminnallinen yrittäjyys ja yhteisötalous projektin Yhdessä yrittämään alaprojektissa on toteutettu kampanjointi esitteiden ja verkkosivuston (yhteistoiminta.fi) lisäksi myös radiokampanjalla. Kehittämisohjelmasta rahoitetut hankkeet löytyvät seuraavasta linkistä https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projektilista.php?rahasto=esr&ps=va&la=1&dp=12 17

18 Liite Osuustoiminnallinen yrittäminen ja yhteisötalous hankkeen tuottamat dokumentit top 10 listaus 1. Yhdessä yrittämään! -esite i. Perustiedot osuuskunnasta yritysmuotona, 4/2010 ii. 2. Yrittäjyyskasvatusliite oppilaitososuuskunnista i. Perustietoa oppilaitososuuskunnista, 4/2010 ii. 3. Uusien mahdollisuuksien osuuskunta - 16 menestystarinaa i. Case-esimerkkejä toimivista osuuskunnista, 11/2010 ii. 4. Yhdessä yrittämään! -yrittäjyyskasvatusliite i. Perustietoa oppilaitososuuskunnista-päivitys, 4/2012 ii. 5. Yritykset yhdessä - yhteistyö tuottamaan - verkosto-opas i. Yritysten välisen osk-muotoisen yhteistyön opas, 9/2012 ii. 6. Extranetin ohjemateriaalit i. Yhteensä 63 erilaista ohjedokumenttia, ii. 7. Koulutustarvekysely yritysneuvojille i. Valtakunnallinen tutkimus yritysneuvojien koulutustarpeista osuuskuntien perustamisneuvontaan liittyen, 2009 ii. 8. Yhdessä yrittämään! -kampanjan jälkiseuranta, Galluptutkimus i. Radiomainonnan huomioarvotutkimus 2011 alussa toteutetusta kampanjasta 5/2012 ii. 9. Uutiskirjeet i. Hankkeen toiminnasta ja ajankohtaisista asioista viestiminen, uutiskirjeet tähän mennessä 10 kpl, ii sivusto i. Hankkeen omat www-sivut, ii. 18

19 MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN VALTAKUNNALLISEN KEHITTÄMISOHJELMAN VÄLIRAPORTTI x LOPPURAPORTTI Kehittämisohjelma Aloittavien yrittäjien ja pk-yritysten liiketoimintaosaamisen kehittämisohjelma Toimintalinja 1 Vastuullinen hallinnonala ja vastuuhenkilön yhteystiedot Kehittämisohjelman toteutusaika Kehys ja toteutuneet hyväksytyt kustannukset (ESR+valtio) Työ- ja elinkeinoministeriö Neuvotteleva virkamies Anna-Liisa Heikkinen, puh Koko ohjelmakausi Kehys 30,6 miljoonaa euroa Maksettu 18,4 miljoonaa euroa 1) Kuvaus kehittämisohjelman toiminnan sisällöstä sekä kehittämisohjelmasta rahoitettujen hankkeiden lukumäärä. Apake-kehittämisohjelman tavoitteena on parantaa sekä aloittavien yrittäjien että toimivien pk-yritysten liiketoimintaosaamista kehittämällä uusia tai uudistamalla ja levittämällä edellisellä ESR-ohjelmakaudella kehitettyjä koulutusohjelmia ja räätälöityjä asiantuntijapalveluita aloittavien yritysten ja pk-yritysten tarpeisiin. Lisäksi tavoitteena on luoda uusia toimintatapoja ja malleja pk-yritysten palvelutarjontaan toimialoista riippumatta. Tavoitteena on synnyttää uusia ja innovatiivisia yrityksiä, lisätä kasvukykyisten ja haluisten yritysten määrää sekä parantaa yritysten kansainvälistymisosaamista. Ohjelman tarkoitus on lisäksi lisätä myös onnistuneiden sukupolvenvaihdosten määrää. Kehittämisohjelman eri hankkeissa kehitettyjen uusien tai uudistettujen palvelujen ja toimintamallien seurauksena aloittavien yrittäjien sekä toimivien pk-yritysten liiketoimintaosaaminen paranee. Pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluja uudistetaan ja käyttöönotossa panostetaan myös neuvontahenkilöstön osaamisen kehittämiseen ja juurrutetaan kehitetyt työkalut ja palvelut osaksi neuvontapalveluverkoston työkalupakkia. Kehittämisohjelmasta on rahoitettu 12 projektia, joista 11 ELY-keskusten itse toteuttamia hankkeita. Koska kehittämisohjelmaan varattu rahoitus on liian pieni suhteessa palvelujen kysyntään, ovat ELY-keskukset rahoittaneet alueosioista lisäksi 13 projektia. 19

20 2) Kuvaus konkreettisista tuloksista ja muista merkittävistä aikaansaannoksista, arvio pitkäaikaisista vaikutuksista sekä kuvaus, mitä kehittämistyöstä opittiin ja minkälaisia hyviä käytäntöjä tunnistettiin. Analyysi kehittämisohjelman toimenpiteitten kohdentumisesta miehiin ja naisiin. Julkaisut, oppaat ja selvitykset. Kehittämisohjelman projekteissa sukupuoli ei ole ollut ratkaiseva tekijä valittaessa osallistujia toimenpiteisiin. Koulutus ja konsultointipalvelut on tarkoitettu kaikkien toimialojen mikro- ja pkyrityksille. Rahoitettujen projektien toimenpiteisiin osallistuneista noin 34 prosenttia on naisia. Syy naisten pienempään osuuteen lienee se, että toimenpiteet ovat kohdentuneet yhtäältä miesvaltaisille aloille ja toisaalta yritysten avainhenkilöt näyttäisivät olevan seurantatietojen valossa useammin miehiä kuin naisia. Pelkästään naisille suunnattuja koulutusohjelmia on hankkeissa toteutettu 15 (Hoivakas ohjelmat, naisten toimitusjohtajakoulut). Kehittämisohjelma toteutetaan ELY-keskusten itse toteuttavina hankkeina, jotka tarjoavat alueidensa pkyrityksille ja yritystoiminnasta kiinnostuneille nk. tuotteistettuja asiantuntijapalveluja (11 teemaa) ja avainhenkilövalmennuksia johtamiseen, myyntiin ja markkinointiin, kansainvälistymiseen, taloushallintoon ja kasvuun liittyen. Lisäksi ELY-keskukset ovat toteuttaneet ja kehittäneet omia valmennus- ja konsultointipalvelujaan. Erillisinä teemoina kehittämisohjelmassa on ollut nk. luovien alojen konsultointi- ja neuvontapalvelut (jalostamo-toiminta) ja valtakunnallinen sukupolvenvaihdokseen liittyvä tiedottamistoiminto. Kehittämisohjelmassa (ml. alueosioiden hankkeet) on ollut mukana yli henkilöä ja yli 7000 yritystä, joista noin 80 prosenttia alle 20 henkilön yrityksiä. Tuotteistetuista asiantuntijapalveluista tehdyssä vaikuttavuusselvityksessä saatiin vastaus 900 palveluita käyttäneeltä yritykseltä. Vastaajat arvioivat nykyisten asiantuntijapalvelujen vaikuttaneen myönteisesti liiketoiminnan kehittymiseen ja yritysten kilpailukykyyn ja pitivät palveluja tehokkaina keinoina yrityksensä kehittämisessä. Kuva 1 sisältää tuotteistettuja palveluja käyttäneiden yritysasiakkaiden näkemykset palvelujen vaikuttavuudesta yritystoimintaan. KUVIO 1: Asiakkaiden arvio tuotteistettujen palvelujen vaikuttavuudesta 20

21 Hyvät käytännöt: pk-yritysten osaamisen kehittämispalvelujen uudistamistyö APAKE-kehittämisohjelmassa tehty kehittämistyö liittyy pk-yritysten asiantuntijapalvelujen uudistamiseen. Uudistamistyö aloitettiin vuonna 2011 ja siinä ovat mukana keskeiset toimijat ELY-keskuksista, työ- ja elinkeinoministeriöstä ja TE-toimistoista. Sidosryhmiä ja asiakkaita on kuultu uudistamistyötä tehdessä ja ennen työn aloittamista tehdyissä selvityksissä. Kehittämistyöryhmiä on kuusi. Tavoitteena on uudistaa prosessit, toimintamallit ja palvelujen sisällöt vastaamaan yhä paremmin ja tehokkaammin pk-yritysten liiketoiminnan kehittämistarpeita ja tukemaan pk-yritysten kasvua. Uudistamistyössä on huomioitu TE-toimistouudistus, TEMin yritysasiakassegmentit ja työelämän laatuun liittyvät näkökulmat. Uudet pk-yritysten kehittämispalvelut on kirjattu vuoden 2013 alusta voimaan tulleeseen lakiin ja asetukseen julkisista työvoima- ja yrityspalveluista. Uudistamistyössä on myös huomioitu arviointien ja selvitysten (Fountain Park ja vaikuttavuusselvitys) tulokset. Em. arvioinneissa asiakkaat toivoivat mm. pitkäkestoista kehittämistä, uudenlaisia konsultoinnin menetelmiä, palveluja yhdeltä luukulta ja kevyellä byrokratialla. Palvelujen sisältöön liittyen asiakkaat toivovat tukea markkinointiin, verkostoitumiseen, talous ja rahoitusasioihin, strategiseen suunnitteluun, tuotteistamiseen, myyntiin ja kansainvälistymiseen. Uudistamistyön loppuun saattaminen ja uusien palvelujen käyttöönotto, lainsäädännön toteuttaminen (laki julkisista työvoima- ja yrityspalveluista) sekä TE-palvelu-uudistuksen toteuttaminen on epävarmaa rahoituksen takia. Kuvassa 2 on esitetty työryhmien ehdotus pk-yritysten uudeksi palvelukartaksi vuoden 2014 alusta. Nk. tunnustelupalvelu, perusanalyysi ja konsultointi ovat uusia palveluja ja työryhmät ovat kehittäneet niihin sisällöt. Kuva 2. pk-yritysten palvelutarjooma vuoden 2014 alusta 21

22 Kuvassa 3 esitellään pk-yritysten palveluprosessia. Yrityksen palvelutarpeen tunnistaminen on keskiössä. Ideana on palveluiden jatkuvuus toimenpiteestä toiseen siten, että yrityksen tilanne tarkastellaan kunkin palvelun jälkeen ja yritystä saatetaan oikeiden palveluiden avulla kasvu-uralle. Kuva 3. Pk-yrityksen palveluprosessi Julkaisut ja selvitykset kehittämisohjelmassa: Jalostamo-toiminnan arviointi 2011 Tavoitteena arvioida toiminnan vaikuttavuutta asiakkaiden, palvelujen tuottajien ja ELY-keskusten näkökulmasta toteuttaja Ramboll Management Consulting Oy Fountain Park verkostoselvitys 2012 tavoitteena oli selvittää verkkohaastattelun avulla millaisia asiantuntijapalveluja yrittäjä tarvitsee liiketoimintansa kehittämiseen yritystoiminnan eri vaiheissa toteuttaja Fountain Park 2. Pk-yrityksille ELY-keskusten tuotteistetuista asiantuntijapalvelujen vaikuttavuusselvitys 2012 tavoitteena oli koota yhteen tulokset pk-yrityksille suunnatusta kyselystä koskien tuotteistettuja asiantuntijapalveluja sekä tulevaisuuden palvelutarpeita kyselyn toteuttja TEM, raportin kooste Ramboll Management Consulting Oy 3. Avainhenkilövalmennusten vaikuttavuuden arviointi tavoitteena selvittää pk-yrityksille suunnattujen avainhenkilövalmennusten sekä ELY-keskusten 22

23 alueellisten koulutusohjelmien vaikuttavuutta suunnitteilla, kilpailutus syksy 2012 valmistuu loppuvuodesta 2013 Sukupolvenvaihdokseen liittyvät julkaisut Pirkanmaan ELY-keskus: Omistajanvaihdosasiantuntijuus ja sen kehittäminen, 2011 Johtajuuden ja omistajuuden muutokset perheyrytyksessä, 2011 (mulla paperikopio) Valtakunnallinen omistajanvaihdosbarometri 2012 Omistajanvaihdospalvelujen valtakunnallinen evaluointi, 2010 Opas yritysostoa suunnitteleville uusille yrittäjille, 2011 Yritys myyntikuntoon - opas omistajanvaihdokseen, 2011 Yrittäjäpolven vaihdos - Yrittäjän opas, 2012 Em. julkaisujen ja selvitysten lisäksi ELY-keskukset ovat tehneet arviointeja omista alueellisista palveluistaan. 3) Onko kehittämisohjelmassa tehty esityksiä lainsäädännön tai toimintatapojen muutoksiin hallinnonalalla ja jos on, onko niitä prosessoitu ja viety käytäntöön? Kehittämisohjelman valtakunnallinen koordinaatio on ollut mukana valmistelemassa julkista työvoima- ja yrityspalvelulakia yhteistyössä kansallisten virkamiesten kanssa. Laissa yhdistetään työvoimapalvelulainsäädäntö ja laki pienten ja keskisuurten yritysten osaamisen kehittämispalveluista, jolla on säädelty kehittämisohjelmassa toteuttavia toimenpiteitä. Kehittämisohjelmassa meneillään oleva pkyritysten osaamisen kehittämispalvelujen uudistamistyö linkittyy tähän lakiuudistukseen ja tätä kautta myös TE-toimistouudistukseen, minkä puitteissa TE-toimistoilla tulee olemaan yhä merkittävämpi rooli yrityspalveluissa. Pk-yritysten osaamisen kehittämispalvelujen uudistamistyön tuloksia pyritään pilotoimaan kuluvan hankekauden aikana ja tavoitteena on että uudistetut palvelut ovat käytössä valtakunnallisesti vuonna Palvelujen käyttöönotto riippuu rahoituksesta. 4) Arvio kehittämisohjelmalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Kehittämisohjelman tavoitteet on saavutettu hyvin. Kehittämisohjelman puitteissa pk-yrityksille tarjottavat palvelut ovat kysyttyjä ja niiden vaikuttavuus on hyvällä tasolla. Palvelujen kysyntä on ylittänyt tarjonnan useilla ELY-keskusalueilla. 5) Tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät ongelmat ja kuvaus ongelmien ratkaisemisesta ja/tai kehittämissuosituksista tulevalle toiminnalle. Kehittämisohjelman toimeenpanon haasteena on ollut kehittämisohjelmalle varatun rahoituskehyksen riittämättömyys suhteessa palvelujen kysyntään. Palveluja kysytään enemmän kuin mitä voidaan rahoittaa. Tästä syystä ELY-keskukset ovat rahoittaneet vastaavia palveluja myös alueosioista. Kehittämisohjelman puitteissa tarjotut pk-yritysten liiketoiminnan kehittämisen palvelut ovat tärkeä osa ELY-keskusten palvelutarjontaa ja niillä on selkeä rooli yritysrahoituksen ja pitempikestoisen koulutuspalvelun välimaastossa. Palvelut toimivat yleensä eräänlaisena sisäänheittotuotteena muihin ELY-keskuksen 23

24 palveluihin. Konsultointi- ja asiantuntijapalveluilla on merkittävä rooli mikro- ja pk-yritysten yritysten liiketoiminnan kehittämisessä ja kehityksessä kohti kasvua. Vastaavia palveluja ei ole tarjolla kansallisella rahoituksella. Joillakin alueilla satunnaisissa ESR-hankkeissa tarjotaan samantyyppisiä liiketoiminnan konsultointipalveluja, mutta palvelut loppuvat yleensä projektin päättyessä. Vastaavilla palveluilla ei siis ole pysyvyyttä. Haasteena on palvelujen turvaaminen (ml. rahoitus ja resurssit palvelujen tuottamiseen ELY-keskuksissa) tulevaisuudessa kuluvan hankekauden päättyessä. 6) Lisäarvo kansalliseen toimintaan: Miksi tehtiin EU-rahoituksella ja mitä rahoitettiin kansallisesti? Mitä kansallista toimintaa kehittämisohjelma tai siihen kuuluvat hankkeet ovat tukeneet tai edistäneet? Mitä lisäarvoa on saatu alueelliseen työvoima- ja koulutuspolitiikkaan? Alkavien yrittäjien ja pk-yritysten osaamisen kehittämistä on tehty ELY-keskuksíssa lähes ainoastaan EUrahoituksen turvin. Kansallinen rahoitus on hyvin pientä, vain noin 10% kuluneen ohjelmakauden palveluihin käytetystä rahoituksesta. Mikäli kehittämisohjelman puitteissa uudistettavien palvelujen rahoitusta ei saada turvattua, loppuvat palvelut kokonaan. 7) Toiminnan jatkuvuuden huomioon ottaminen kehittämisohjelman aikana ja sen päätyttyä. Mitä konkreettisia toimenpiteitä on toteutettu tähän liittyen? Miten kehittämisohjelman teeman/teemojen kehittämistä tulisi jatkaa? Mitä kokonaan uusia avauksia tai nousevia teemoja kehittämistyössä on tullut vastaan? Pk-yritysten osaamisen kehittämispalvelut ovat kuluvalla hankekaudella olleet täysin riippuvaisia EUrahoituksesta. Uusittavien palvelujen jatkuvuus riippuu rahoituksen saatavuudesta. APAKE-kehittämisohjelmassa on yhteistyössä ELY-keskusten kanssa suunniteltu uusia pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluja. Tavoitteena on uudistaa prosessit, toimintamallit ja palvelujen sisällöt vastaamaan yhä paremmin ja tehokkaammin pk-yritysten liiketoiminnan kehittämistarpeita ja tukemaan pk-yritysten kasvua. Uudistamistyö aloitettiin vuonna Vuoden 2012 loppuun mennessä kuusi työryhmää on tehnyt ehdotuksensa palvelujen sisällöiksi ja palvelujen hallinnoimiseksi sekä hankkimiseksi (palvelujen sisällöt kuvattu lyhyesti kuvassa 2). Uudistamistyössä on huomioitu TE-toimistouudistus, TEMin yritysasiakassegmentit ja työelämän laatuun liittyvät näkökulmat. Uudet pk-yritysten kehittämispalvelut on kirjattu vuoden 2013 alusta voimaan tulleeseen lakiin ja asetukseen julkisista työvoima- ja yrityspalveluista. Uudistamistyössä on myös huomioitu asiakas- ja palvelujen tuottajien näkemykset. Heidän näkemyksiään on selvitetty kahdella selvityksellä (Fountain Park -verkkokysely ja vaikuttavuusselvitys) Selvitysten mukaan asiakkaat toivoivat yksittäisten toimenpiteiden sijasta pitkäkestoista kehittämistä, uudenlaisia konsultoinnin menetelmiä, palveluja yhdeltä luukulta ja kevyellä byrokratialla. Palvelujen sisältöön liittyen asiakkaat toivovat tukea markkinointiin, verkostoitumiseen, talous ja rahoitusasioihin, strategiseen suunnitteluun, tuotteistamiseen, myyntiin ja kansainvälistymiseen. 24

25 Uudistamistyön loppuun saattaminen ja uusien palvelujen käyttöönotto, lainsäädännön toteuttaminen (laki julkisista työvoima- ja yrityspalveluista) sekä TE-palvelu-uudistuksen toteuttaminen näiltä osin on epävarmaa rahoituksen takia. 8) Kehittämisohjelman yhteiskuntapoliittinen perustelu ja haasteet lähtötilanteessa. Suomen elinkeinoelämässä edetään voimakkaassa rakennemuutoksessa. Painopiste on tietoon perustuvassa yhteiskunnassa. Tavoitteena on verkottunut talous, joka säilyttää globalisaatiokehityksessä kilpailukykynsä hyvällä liiketoiminta- ja teknologiaosaamisella, verkostoitumalla ja tuottavuuttaan kasvattamalla. Yrityspolitiikan näkökulmasta on olennaista, että myös uudistumiskyky säilyy ja yrityskannassa tapahtuu jatkuvaa uusiutumista. Kilpailukykyisessä taloudessa on aina oltava riittävä määrä innovaatioita sekä uusia ja kasvavia yrityksiä, jotka korvaavat taantuvien alojen ja yritysten aiheuttamat tuotanto- ja työpaikkamenetykset. Uusia työpaikkoja luovat nuoret innovatiiviset yritykset sekä kasvuhakuiset keskisuuret yritykset. 9) Kehittämisohjelman hallintomalli ja toteutus, päävastuulliset organisaatiot, yhteys Itä-Suomen ohjelmaosioon ja muihin alueosioihin. ELY-keskukset toimeenpanevat kehittämisohjelmaa omilla hankkeillaan. Toimintaa koordinoidaan ja ohjataan valtakunnallisesti työ- ja elinkeinoministeriöstä. Valtakunnallisia pk-yritysten kehittämispalveluja hankitaan yhteistyössä kilpailuttamalla palvelujen tuottajat valtakunnallisesti. Yhteys kaikkiin alueosioihin on kiinteä, sillä ELY-keskukset rahoittaneet alueosioista 13 projektia, jotka tarjoavat valtakunnallisia ja alueellisia liiketoiminnan kehittämispalveluja alueidensa yrityksille. 10) Julkisuus ja tiedottaminen. Kehittämisohjelmalla on omat internetsivut TEMin verkkosivuilla ja lisäksi ELY-keskusten ja YritysSuomen internetsivuilla tiedotetaan kehittämisohjelman puitteissa tarjottavista palveluista yrityksille. Sisäinen tiedottaminen projektiverkostolle on jatkuvaa ja sitä toteutetaan extarnetin ja Tytti-intranet-järjestelmän kautta. Palvelujen tuottajia informoidaan kirjeillä ja tiedotteilla. Sidosryhmille ja TEMin sisällä pk-yritysten osaamispalvelujen uudistamistyöstä on tiedotettu erilaisissa tilaisuuksissa ja kokouksissa. Kehittämisohjelmasta rahoitetut hankkeet löytyvät seuraavasta linkistä https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projektilista.php?rahasto=esr&ps=va&la=1&dp=13 25

26 MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN VALTAKUNNALLISEN KEHITTÄMISOHJELMAN VÄLIRAPORTTI X LOPPURAPORTTI Kehittämisohjelma Yrittäjyyskasvatuksella ja osaamisella muutosvoimaa Toimintalinja TL 1:Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Vastuullinen hallinnonala ja OKM/Jussi Pihkala vastuuhenkilön yhteystiedot OPH/Mikko Hytönen Kehittämisohjelman toteutusaika Kehys ja toteutuneet hyväksytyt Kehys 8,0 miljoonaa euroa kustannukset (ESR+valtio) Maksettu 5,5 miljoonaa euroa 1) Kuvaus kehittämisohjelman toiminnan sisällöstä sekä kehittämisohjelmasta rahoitettujen hankkeiden lukumäärä. Kehittämisohjelman sisällöt koostuvat mm. alueellisten/seudullisten oppilaitosrajat ylittävien toimija-, asiantuntija- ja resurssikeskusverkostojen, yritystoimintaan perehdyttävien oppimisympäristöjen sekä yrittäjän ammatti- ja erikoisammattitutkinnon näyttötutkintotoiminnan kehittämisestä. Sisältöinä ovat myös korkeakoulujen yrityshautomotoiminnan sekä yrittäjien ohjausosaamisen kehittäminen. Lisäksi sisällöt liittyvät perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen opettajien yrittäjyyskasvatusosaamisen edistämiseen ja työelämäyhteistyön vahvistamiseen, osaamispohjaisen korkeakouluyrittäjyyden edistämiseen sekä tutkimusperusteisen, monialaisen valtakunnallisen PD-ohjelman laatimiseen. Yrittäjyyskasvatuksen ja -osaamisen kehittämisohjelman tavoitteena on lisätä kansalaisten valmiuksia ryhtyä halutessaan yrittäjiksi yrittäjyyskasvatuksen ja -koulutuksen keinoin sekä liiketoimintaosaamista vahvistamalla. Tavoitteena on lisätä yrittäjyyden houkuttelevuutta yhtenä uravaihtoehtona. Yrittäjyyden ja yritystoiminnan osaamispohjan vahvistaminen kattaa koko koulujärjestelmän, mutta osin myös toimivat yrittäjät. Tavoitteena on myös yrittäjyyskasvatuksen asiantuntijuuden kehittyminen. Keskeinen kehittämistoiminnan tavoite on opetusministeriön määrittelemien yrittäjyyskasvatuksen ja - koulutuksen linjausten (2004) jalkauttaminen. Keinoina yrittäjyyskasvatuksen ja -koulutuksen kehittämisessä käytetään koulutuksen järjestäjien, oppilaitosjohdon, opettajien, opiskelijoiden, yrittäjien ja elinkeinoelämän yhteistyöllä kehitettyjä alueelle soveltuvia menetelmiä. Kehittämistyön pohjana hyödynnetään jo luotuja hyviä käytäntöjä. Hankkeita rahoitettu rakennerahastokaudella yhteensä kahdeksan (8kpl). 2) Kuvaus konkreettisista tuloksista ja muista merkittävistä aikaansaannoksista, arvio pitkäaikaisista 26

27 vaikutuksista sekä kuvaus, mitä kehittämistyöstä opittiin ja minkälaisia hyviä käytäntöjä tunnistettiin. Analyysi kehittämisohjelman toimenpiteitten kohdentumisesta miehiin ja naisiin. Julkaisut, oppaat ja selvitykset. Opetushallituksen rahoittamissa hankkeissa tavoitteet pääosin toteutuvat ja kaikki kahdeksan (8) rahoitettua hanketta voidaan tulkita toimintatapoja kehittäviksi hankkeiksi. Hankkeissa kehitetyt toimintatavat palvelevat suurinta osaa koulutusjärjestelmän piirissä olevista opiskelijoista. Yrittäjyyskasvatuksen hankkeet ovat jalkautuneet oppilaitoksiin ja tuoneet yrittäjyyskasvatuksen osaksi oppilaitosten arkea;yrittäjyyskasvatuksen käsite alkaakin olla selkeämpi kuin rakennerahastokauden alussa. Käsite on laaja, ja sitäei ymmärretä ainoastaan yritystoiminnan pyörittämiseksi. On myös huomattu, että yrittäjyyskasvatuksen toteutus vaatii verkostomaista työskentelytapaa. Esimerkkijulkaisuja/ tuotteita: 1) Ideoita ja oivalluksia yrittäjyyskasvatukseen YKOONTI ( koonti- ja arviointihanke) 2) Let`s HOPE kohti yrittäjyyden oppimisen vallankumousta, HOPE 3) Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo - itsearviointityökalu perus- ja toisen asteen opettajille ja rehtoreille, Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo 4) Opetuksen yrityspalat käytännön malleja yrittäjyyskasvatukseen, Kasvu yrittäjyyteen Yrittäjyyskasvatuksen hankkeissa miehillä ja naisilla on ollut yhtäläiset mahdollisuudet osallistua hankkeeseen ja kehittämistyöhön. Esimerkiksi Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo - hankkeessa on huomioitu koko ajan, että mittariston välittömästä kohderyhmästä, opettajista, valtaosa on naisia. Näin suuri osa hankkeen toimista on kohdistunut naisiin. Lisäksi hankkeeseen on rekrytoitu testaajaopettajia testaamaan mittaristoa sen eri rakentamisvaiheissa. Rekrytoinnissa on huomioitu sukupuolten tasa-arvoinen kohtelu, ja testaamaan on otettu yrittäjyyskasvatuksesta kiinnostuneita henkilöitä sukupuolesta riippumatta. Yrittäjyys on tutkitusti erittäin mahdollistava ja tasa-arvoa lisäävä toimintamalli yhteiskunnassa. Hankkeissa tasa-arvo voidaankin nähdä laajempana kuin vain sukupuolten tasa-arvona. 3) Onko kehittämisohjelmassa tehty esityksiä lainsäädännön tai toimintatapojen muutoksiin hallinnonalalla ja jos on, onko niitä prosessoitu ja viety käytäntöön? Esimerkiksi Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo -projekti on osaltaan vahvistanut opettajien täydennyskoulutuksen sisältöjä yrittäjyyskasvatukseen liittyen, ja valmis mittaristo on täydennyskoulutusta tarjoavien tahojen hyödynnettävissä. Mittaristoa on myös hyödynnetty ja tullaan hyödyntämään osana OKL:ien opetuksen kehittämistä. Parhaillaan valmistellaan myös perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita, ja samassa yhteydessä valmistellaan "työelämätaidot ja yrittäjyys" -kokonaisuutta. YKOONTI-hanke nostaa yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen yhdeksi tärkeäksi osaksi koulujen kehittämistyötä tulevaisuudessa, ja mm. opetussuunnitelmiin yrittäjyyskasvatus on otettu vahvasti mukaan. Yrittäjyyskasvatuksen linkittäminen opetussuunnitelmiin todellisena läpäisevänä toimintamallina on käynnissä monissa oppilaitoksissa ja monilla kouluasteilla. Enää ei puhuta pelkistä yrittäjyyssanoista 27

28 papereissa, vaan todellisista teoista ja arjen käytännöistä. Kouluihin on tulossa ja osin jo tullutkin todellista yhdessä tekemisen yrittäjyyskulttuuria. 4) Arvio kehittämisohjelmalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Opetushallituksen rahoittamissa hankkeissa tavoitteet pääosin toteutuvat ja kaikki kahdeksan (8) rahoitettua hanketta voidaan tulkita toimintatapoja kehittäviksi hankkeiksi. Esimerkiksi Kasvu yrittäjyyteen -hankkeessa on kehitetty menetelmä, jolla mitataan ammattikorkeakoulun opiskelijan kyvykkyyttä toimia yrittäjänä; on tuotettu myös oppimateriaalia ja materiaalia yrittäjyyskasvatuksen opetuksen suunnitteluun. Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo hankkeen mittaristo on helppokäyttöinen ja kaikkien saatavilla, sisällöltään yrittäjyyskasvatuksen strategioita, opetussuunnitelmia ja tutkinnon perusteita tukeva ja avaava, sekä yrittäjyyden ja pedagogiikan tutkimustietoon perustuva. Hankkeen alussa syntyneellä tutkimusryhmällä oli merkittävä rooli mittariston laadukkuuden ja luotettavuuden kehittäjänä; mittaristoa testasivat sen eri pilotointivaiheissa yli 500 opettajaa eri luokka-asteilta ja eri puolilta Suomea. Valmis mittaristo konkretisoi, ohjaa ja arvioi opettajien toimintaa yrittäjyyskasvattajina. Mittaristo ohjaa opetusta ja opetusjärjestelyjä työkaluna on osa oppilaitosten laadunhallinnan järjestelmää ja kehittämistä. Tutkimustietoon pohjautuvaa ja testattua mittaristoa voivat hyödyntää myös päätöksentekijat arvioidessaan yrittäjyyskasvatuksen tilaa (vuosiluokka, alue, kv-vertailu). 5) Tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät ongelmat ja kuvaus ongelmien ratkaisemisesta ja/tai kehittämissuosituksista tulevalle toiminnalle. Toimintatapoja kehitettäessä huomiotta on jäänyt jo toimivien yrittäjien ja heidän yritystensä kehittäminen sekä sukupolvenvaihdoksia tukeva toiminta. Lisäksi yksikään hanke ei ole erityisesti huomioinut aikuiskoulutuksen tai ruotsinkielisen koulutuksen tarpeita. On huomattu myös että yläkoulujen ja lukioiden opettajien työaika vaikeuttaa kehittämistyötä; heillä on vähän resurssia tehdä keskinäistä yhteistyötä. Hankkeen päättyessä on pyritty kuitenkin varmistamaan koulutoimen johtajien kanssa, että opettajat voivat jatkaa yhteistyötä koulunsa yrittäjyyskasvatuksen koordinoimiseksi. Oppilaiden kannalta olisikin tärkeää, että opettajat suunnittelisivat keskenään yrittäjyyskasvatusta, sillä se sivuaa kaikkia oppiaineita. Myös opettajien/kohderyhmän jakautuminen aktiivisiin ja passiivisiin on voinut asettaa haasteita hankkeen toteuttamiselle; samoin oppilaitosjohdon sitoutumiseen suunnatut toimenpiteet eivät ole aina onnistuneet. YKOONTI-hankkeen mukaan yrittäjyyskasvatus tulee nähdä vahvasti laaja-alaisena ja kokonaisvaltaisena käsitteenä ja käytännöntoimintana, johon sisältyvät lähtökohtaisesti sekä oman elämän hallinnan osaalueet; mm. itseohjautuvuus, luovuus ja rohkeus tehdä toisin, että yrityksen perustaminen ja liiketoiminnan koko kirjo. Kun yrittäjyyskasvatus nähdään ja toteutetaan laaja-alaisena käsitteenä ja käytännöntoimintana, me kaikki voimme omalla arkityöllämme, käyttäytymisellämme ja esimerkeillämme toimia yrittäjyyden 28

29 edistäjinä ja sanansaattajina. Voidaankin todeta, että yrittäjyyskasvatuksen käytäntöön vienti jatkuu edelleen hyvin pitkäjänteisenä työnä. YKOONTI -tutkimus toi esille, että ei ole olemassa vain yhtä hyvää ja oikeaa tapaa tai mallia yrittäjyyden edistämiseen ja tukemiseen kouluissa. Tärkeäksi teemaksi on nostettu esimerkiksi opetushenkilöstön, johdon ja opiskelijoiden aktivointi ja yhteistyön edistäminen yritysten kanssa. 6) Lisäarvo kansalliseen toimintaan: Miksi tehtiin EU-rahoituksella ja mitä rahoitettiin kansallisesti? Mitä kansallista toimintaa kehittämisohjelma tai siihen kuuluvat hankkeet ovat tukeneet tai edistäneet? Mitä lisäarvoa on saatu alueelliseen työvoima- ja koulutuspolitiikkaan? Kehittämisohjelma tuo lisäarvoa kansalliseen toimintaan mahdollistamalla valtakunnallisesti tasa-arvoisen kehittämisen eri puolilla maata, myös alueilla, joilla koulutuksen järjestäjillä ei ole oman rahoituksen puitteissa mahdollista panostaa uusien toimintamallien innovointiin ja toimeenpanoon. ESR-rahoituksen lisäarvo tulee toiminnan kehittämispanostuksesta, joka koostuu opettajien, opinto-ohjaajien, rehtorien, koulutuksen, opetuksen ja tutkintojen järjestäjien, yrittäjien ja elinkeinoelämän edustajien koulutuksesta sekä yhteistoiminnan kehittämisestä. Ohjelma on tukenut opetus- ja kulttuuriministeriön Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat (2009)-mukaisia tavoitteita. 7) Toiminnan jatkuvuuden huomioon ottaminen kehittämisohjelman aikana ja sen päätyttyä. Mitä konkreettisia toimenpiteitä on toteutettu tähän liittyen? Miten kehittämisohjelman teeman/teemojen kehittämistä tulisi jatkaa? Mitä kokonaan uusia avauksia tai nousevia teemoja kehittämistyössä on tullut vastaan? Yrittäjyyskasvatushankkeiden koonti- ja arviointihanke YKOONTI kokoaa ja arvioi hankkeissa tuotettuja yrittäjyyskasvatuksen malleja. Lisäksi hankkeiden projektisuunnitelmissa on kiinnitetty huomiota siihen, kuinka tuotetut mallit juurrutetaan pysyviksi käytännöiksi. Tulokset levitetään osana normaalia hankerahoitusta. Hankkeiden tuloksia ja hyviä toimintamalleja on mahdollista ehdottaa Opetushallituksen tulevalle Hyvät käytännöt sivustolle. 8) Kehittämisohjelman yhteiskuntapoliittinen perustelu ja haasteet lähtötilanteessa. EU:n strategia, työllisyyden suuntaviivat ja tavoitteet priorisoivat yrittäjyyttä ja painottavat sitä sekä uuden työn luojana, urana, kompetensseina että laajempana kulttuurisena muutosprosessina, johon koulutus integroituu. Taustalla on ajatus siitä, että monimutkaistuvassa maailmassa kaikki tarvitsevat yrittäjämäisiä valmiuksia ja toisaalta kulttuurinen, yhteiskunnallinen muutos edellyttää laajaa yhteistä näkemystä yrittäjämäisen toiminnan perusteista. Suomessa hallitusohjelma ( ) korostaa sekä elinkeino- että koulutuspolitiikkaan liittyen yrittäjyyskasvatuksen monipuolistamista ja laajentamista kaikilla kouluasteilla.myönteinen yrittäjyysilmapiiri, uusien pk-yritysten syntyminen sekä kasvuyritysten ja perinteisillä toimialoilla toimivien yritysten kehittäminen ovat työllistymisen avaintekijöitä. 29

30 Opetuksen ja koulutuksen painopiste on laajentunut yrityksen käynnistämisen problematiikasta myös yrittäjyysvalmiuksien kehittymiseen ja intentiovaiheeseen. Yrittäjyyskasvatukseen on herätty, mutta sitä ei ole riittävästi huomioitu opetussuunnitelmatyössä. Kansainväliset raportit osoittavat yrittäjyysopetuksen jyrkkää kasvua tiedekorkeakouluissa. Yrittäjyys ei ole saanut tieteenalan asemaa, vaan se liittyy kurssien, koulutusohjelmien ja opiskelijavalintojen suunnitteluun erityisesti kaupallisella ja teknisillä aloilla. Yrittäjyysopinnot ovat saatavilla kaikille korkeakouluopiskelijoille korkeakoulujen välistä joustavaa opintooikeutta koskevan sopimuksen ansiosta. Viidessä yliopistossa yrittäjyys on myös mahdollista valita pääaineeksi taloustieteissä. Sen sijaan yrittäjyyskasvatuksen tarjonta on vaatimattomampaa. Tilastokeskuksen sijoittumistilaston mukaan Suomessa toimi yrittäjänä vuonna 2005 yliopistotutkinnon suorittaneista keskimäärin 1,3 prosenttia ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista keskimäärin 2,5 prosenttia. Koulutusalakohtaiset erot ovat huomattavia. Yrittäjä voi Suomessa suorittaa oppisopimuskoulutuksen omassa yrityksessään. Ammattikorkeakoulujen yhteisen yrittäjyysstrategian (ARENE 2006) tavoitteen mukaan joka seitsemäs ammattikorkeakoulusta valmistunut on aloittanut yrittäjäuran 10 vuoden kuluessa tutkinnon suorittamisesta. Vuonna 2005 suoritettiin 588 yrittäjän ammattitutkintoa ja85 yrittäjän erikoisammattitutkintoa. Kehittämisohjelmaa toteutettaessa tehdään analyysi naisten ja miesten osuuksista toimijoissa ja toteutuksesta vastaaviin toimielimiin nimitetään sekä miehiä että naisia. Loppuarvioinnissa on mahdollisuus selvittää edunsaajat sukupuolen mukaan. Kansainvälisyys huomioidaan mm. kehittämällä tutkijayhteisön toimintaa, joka toimii kansallisena viiteryhmänä ja tutkijoiden kokoajana sekä yhteisönä osallistuu eurooppalaisten verkostojen työskentelyyn. Kumppanuusperiaate on kehittämisohjelman laadinnan sekä toimeenpanon kantava periaate. 9) Kehittämisohjelman hallintomalli ja toteutus, päävastuulliset organisaatiot, yhteys Itä-Suomen ohjelmaosioon ja muihinalueosioihin. Kehittämisohjelman toimeenpanosta ja toteutumisesta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö koordinoimalla ja ohjaamalla kehittämisohjelman toteutusta sekä seuraamalla ohjelma-asiakirjassa asetettujen tavoitteiden toteutumista. Kehittämisohjelman käytännön toteutuksesta vastaavat Opetushallitus, ELYkeskukset, yliopistot ja ammattikorkeakoulut, kunnat ja kuntayhtymät, opetuksen ja koulutuksen järjestäjät. Kehittämisohjelman toteutuksessa mukana olevilla tahoilla on vahva aluekehittämisen ja kuntahallinnon ulottuvuus. Kohderyhmänä ovat opettajat, opinto-ohjaajat, rehtorit, opetuksen, koulutuksen ja tutkintojen järjestäjät, kuntayhtymät, yrittäjät ja elinkeinoelämä. Kehittämisohjelman tukirakenteena toimii opetusministeriön asettama yrittäjyyden ohjausryhmä. Siinä ovat mukana mm. eri ministeriöiden sekä yrittäjä- ja elinkeinoelämän järjestöjen edustajat. Kehittämisohjelman sisältämien kokonaisuuksien ja niiden alaisten hankkeiden koordinaattorit valmennetaan oman kokonaisuuden sekä lisäksi kehittämisohjelman näkökulmasta hankkeen toteutumisen varmistamiseksi. Tavoitteena on luoda yhteinen toimintatapa, joka tukee toimijoita ja varmistaa koko kehittämisohjelman tavoitteiden toteutumisen. Hankkeiden toimintaa ja tulosten saavuttamista seurataan ja arvioidaan säännöllisellä raportoinnilla ja yhteisillä kokoontumisilla sekä koordinaattorien keskinäisen verkoston avulla. Kehittämisohjelman 30

31 yhteiskuntapoliittiset perustelut ja haasteet ovat Itä-Suomessa muun Suomen suuntaiset. Neuvottelut Itä- Suomen osallistumisesta ja rahoitusosuudesta ovat käynnissä. 10) Julkisuus ja tiedottaminen. Hankkeista löytyy lyhyet kuvaukset Opetushallituksen ESR-sivuilta. Opetushallitus on myös järjestänyt rahoittamilleen hankkeille ns. verkottumisseminaareja, joissa hanketoimijat ovat verkostoituneet toistensa kanssa, esitelleet hankkeitaan sekä työskennelleet yhteisissä työpajoissa. Lisäksi hankkeet ovat esitelleet tuloksiaan ja toimintaansa erilaisissa tilaisuuksissa ja seminaareissa. Hankkeiden tuloksia ja hyviä toimintamalleja on mahdollista ehdottaa Opetushallituksen tulevalle Hyvät käytännöt sivustolle. Kehittämisohjelmasta rahoitetut hankkeet löytyvät seuraavasta linkistä https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projektilista.php?rahasto=esr&ps=va&la=1&dp=18 31

32 MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN VALTAKUNNALLISEN KEHITTÄMISOHJELMAN VÄLIRAPORTTI X LOPPURAPORTTI Kehittämisohjelma Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelma Toimintalinja TL 1 Vastuullinen hallinnonala ja OKM, Kirsi Kaunisharju vastuuhenkilön yhteystiedot Kehittämisohjelman toteutusaika Kehys ja toteutuneet hyväksytyt kustannukset (ESR+valtio) Kehys 14,5 miljoonaa euroa Maksettu 10,1 miljoonaa euroa 1) Kuvaus kehittämisohjelman toiminnan sisällöstä sekä kehittämisohjelmasta rahoitettujen hankkeiden lukumäärä. Tavoitteet Ohjelman tavoitteena on luovien alojen tuotekehitys- ja innovaatiotoiminnan, liiketoimintajayrittäjäosaamisen ja tuottaja- ja manageritaitojen edistäminen sekä alojentoimintaympäristön ennakointiin liittyvien kysymysten analysointi ja alan tietopohjan syventäminen. Kehittämisohjelma vakiinnutetaan sekä saadaan aikaan kasvuaja jatkuvuutta luovien alojen yritystoiminnalle, lisätään alan työllisyyttä sekä vahvistetaan näidenalojen kansainvälistymistä, kulttuurivientiä ja -yrittäjyyttä. Ohjelman avulla vahvistetaan muiden toimialojen kilpailukykyä. Ohjelma tukee näin ollen hallitusohjelmantavoitetta vahvistaa luovaa taloutta ja luovien alojen yrittäjyyttä sekä useita hallitusohjelman strategisen toimeenpanosuunnitelman luovaa taloutta koskevia toimenpiteitä. Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelmassa on painotettu seuraavia toimia: 1. Tuotekehitys- ja innovaatiotoiminnan edistäminen Kokonaisuudessa on toteutettu toimenpiteitä luovien alojen tuotekehitys- jainnovaatiotoiminnan edistämiseksi.tavoitteena on vahvistaa luovien alojen toimijoiden, kuten alan mikro- ja pk-yritysten kasvumahdollisuuksia tuotekehitystoimintaa vahvistamalla ja siten parantaa myös näidenkansainvälistymistä globaalissa taloudessa. Projektit liittyvät esimerkiksi digitaalisen sisältötuotannon, kulttuurin matkailullisen tuotteistamisen ja markkinoinnin kehittämiseen, tuotekehitykseen, muotoilualan yritysten innovatiivisiin muotoilutuotteiden ja -palveluiden kehittämiseen sekä muiden luovien alojen yritysten tuotekehitykseen. 32

33 2. Liiketoiminta- ja yrittäjäosaamisen vahvistaminen Luovien alojen yritykset ovat usein ammatinharjoittajia tai yksinyrittäjiä. Toimenpiteenä luovien alojen yrittäjille, yrittäjiksi aikoville ja ammatinharjoittajille on tarjottu räätälöityä valmennusta yrittäjätutkinnon tai vastaavan tietotaidon hankkimiseen ja suorittamiseen. Valmennuksessa on otettu huomioon yritysten ja luovien alojenliiketoiminnan erityinen luonne, näihin liittyvät verkostot, sopimus- ja tekijänoikeudelliset kysymykset jne. Yrittäjyysvalmennuksen lisäksi on tarjottu koulutusta ja valmennusta kulttuurin ja luovien alojen markkinoimiseksi sekä kulttuurivientiä ja kansainvälistymistä tukevaa vientivalmennusta. 3. Tuottaja- ja manageritaitojen lisääminen Luovien alojen yrityksissä tuotteet, teokset ja palvelut ovat usein työryhmien tai laajempienkollektiivien synnyttämiä. Yrityksen liiketoiminnan kehittämiseksi ja mahdollisenkasvupotentiaalin toteuttamiseksi tarvitaan tuottaja, agentti tai manageri myymään ja markkinoimaan tuotetta, teosta tai palvelua. Myös taiteen soveltavan käytön toimintatapoja ja tuottajaosaamista kehitetään vastaamaan markkinoiden edellyttämiä palveluita. Toimenpiteet ovat sisältäneet räätälöityjä valmennuskursseja luovien alojen välittäjäammateissa toimiville tai toimintaa suunnitteleville (tuottaja, agentti, manageri yms.), tuottaja- ja välittäjätahojenverkostoitumistoimenpiteitä, vientiorganisaatioiden ja kulttuuriviennintukirakenteiden sekä kansainvälisen markkinoinnin ja promootion tukemista. 4. Luovien alojen toimintaympäristömuutosten ennakointiin liittyvät kysymykset ja alan tietoperustan vahvistaminen Luovien alojen yritystoiminnan riittämätön tietoperusta vaikeuttaa toimintaympäristönmuutostilanteessa ennakointiin perustuvaa alan kehittämistä. Tilastotietoja on vähänsaatavissa erityisesti viennistä. Samoin markkina- ja asiakastutkimuksia on tehty vähän.toimenpiteen tavoitteena on luovien alojen tietoperustan vahvistaminen ja kehittäminen.lisäksi tarvitaan luovien alojenyritysten tuottaja- ja välittäjätahojen verkostojen, alueellisten toimijoiden sekä alanyritysten välisen yhteistoiminnan syventämistä tiedontuotannossa.toimenpiteellä kannustetaan luovien toimialojen välistä yhteistyötä sekä kansainvälisestikilpailukykyisten ja innovatiivisten alue- ja toimialarajat ylittävien klusterimaistenverkostojen muodostamista. Osion toimenpiteet on toteutettu eri hankkeissa, pääosin koordinoivassa Luova Suomi -hankkeessa. Kehittämisohjelmasta on rahoitettu 24 hanketta, joita toteuttaa yhteensä 67 pää- ja osatoteuttajaa eri puolilta Suomea. 2) Kuvaus konkreettisista tuloksista ja muista merkittävistä aikaansaannoksista, arvio pitkäaikaisista vaikutuksista sekä kuvaus, mitä kehittämistyöstä opittiin ja minkälaisia hyviä käytäntöjä tunnistettiin. Analyysi kehittämisohjelman toimenpiteitten kohdentumisesta miehiin ja naisiin. Julkaisut, oppaat ja selvitykset. Esimerkkejä kehittämisohjelman ja hankkeiden tuloksista: 33

34 Yrittäjyysvalmennuksissa on suoritettu 84 yrittäjän ammattitutkintoa tai yritysjohtamisen erityisammattitutkintoa. Osallistujien koulutuspäiviä on kaikissa hankkeissa ollut yhteensä kpl ja sparrausta ja konsultointia on tarjottu osallistujille ja yrityksille yhteensä 2500 henkilötyöpäivän verran. Hankkeisiin on seurantatietojen mukaan osallistunut 850 yritystä ja 680 muuta organisaatiota. Uusia yrityksiä on perustettu 47, joista valtaosa kulttuurin ja luovien alojen välittäjäkentälle. Luovien alojen kansainvälistymistä on onnistuttu edistämään erityisesti musiikin aloilla. Sibelius Akatemian ja Music Export Finlandin järjestämien Biisilinna -valmennusten ja kansainvälisten vierailujen johdosta on onnistuttu nostamaan suomalaisia musiikinkirjoittajia kansainvälisille levy-yhtiöille, josta osoituksena suomalaisten musiikinkirjoittajien kappaleiden nousu esim. Japanin singlelistan kärkipaikoille vuonna Sillanrakentajat hankeen aikana vahvistettiin luovien alojen agenttien ja managerien ammattikuntaa ja hankkeeseen osallistuneet yrittäjät perustivat alalle oman edunvalvontajärjestönluovan talouden agentit ja managerit AGMA ry:n, jolla on 37 yritys- ja yrittäjäjäsentä. ART Hub -hankkeen tuloksena yhteistyössä KOKO:n Luovien alojen verkoston ja Humakin kanssa syntyi -palvelusivustot, joiden avulla luova toimija löytää helposti erilaiset julkisesti tarjolla olevat luovan alan tuki- ja kehittämispalvelut valtakunnallisesti tai omalta alueeltaan. VAKA-hanke saavutti useita pysyviä tuloksia, joista keskeisimpänä on uusi musiikin vapaalle kentälle tarkoitettu tukimuoto VAKA-tuki.VAKA-tuessa toteutuvat uudenlaisella, luovalla tavalla julkisen ja yksityisen rahoituksen yhteistyö. Kulttuurin ketju -hanke tuotti kulttuurimatkailualalle uudenlaisia tuotekehitysmalleja sekä malleja kulttuurimatkailutuotteiden laadun kehittämiseen. Hankkeessa laadittiin kulttuurimatkailun verkkopalvelu kulmat.fi, joka sisältää tietoa ja itseopiskelupaketteja kulttuurimatkailun kehittäjille. Voimaa taiteesta ja Osaattori-hankkeissa on kehitetty uraa uurtavia yhteistoimintamalleja ja tehty tuotekehitystä luovien alojen, sosiaali- ja terveysalan sekä hyvinvointisektorin välillä. Tekijä-hankkeessa on luotu malleja esittävän taiteen kiertuetoiminnalle yhteistyössä alan valtionosuuslaitosten kanssa. Luovien alojen verkostot Luova Suomi ja Produforum ja näiden rakentamat toimijoiden verkostot jakavat parhaita käytänteitä ja tarjoavat yrittäjille ja kulttuuritoimijoille näkyvyyttä. ja Kehittämisohjelman toimenpiteistä 71 % on kohdistunut naisiin ja 29 % miehiin. Toimenpiteiden kohdentuminen on seurausta siitä, että kulttuuri- ja luovat alat ovat naisvaltaisia. Arvio pitkäaikaisista vaikutuksista: Kehittämisohjelman käynnistyessä luovat alat ja luova talous olivat varsin uusia käsitteitä suomalaisessa kehittämistyössä sekä kulttuuri-, että elinkeinopolitiikan aloilla. Kulttuurialoilla yrittäjyyden kehittämistä ei ollut tehty laajemmin. Kehittämisohjelma on muokannut asenteita yrittäjämyönteisempään suuntaan erityisesti perinteisillä kulttuurialoilla. Ohjelman toimenpiteiden avulla on pystytty tunnistamaan luovien 34

35 alojen yrittäjyyden pullonkauloja, toisaalta myös testaamaan ja pilotoimaan uusia mahdollisuuksia. Konkreettisella tasolla on pystytty luomaan uusia toimintamalleja ja polkuja yrittäjyyteen. Kehittämisohjelman kuluessa, erityisesti loppupuolella on pystytty verkottamaan eri toimijoita tiiviimmin valtakunnallisesti keskenään. Esimerkiksi kehittämisohjelman koordinoiva hanke luo pohjaa valtakunnalliselle toiminnalle yhteistyössä muiden kumppaneiden kanssa. Ohjelman aikana on luotu yhteistä kieltä eri suuntiin ja tietopohja luovista aloista ja tietoisuus niiden merkityksestä on kasvanut. Luovat alat käsitteenä on laajentunut ja selkiytynyt. Kehittämistoimintaan on saatu mukaan uusia toimijoita ja on syntynyt uutta yhteistyötä ja verkostoja. Hankeosaaminen on lisääntynyt. Ohjelma on tavoittanut mm. perinteisen kulttuurikentän, joka on saatu mukaan luovien alojen kehittämiseen. Kehitystoiminnan lisäarvo on erityisen suuri näillä aloilla, sillä muut kehitysresurssit ovat niukat ja vastaavaa kehitystyötä on tehty aiemmin vähän. Epätäydelliset toimialarakenteet ovat alkaneet täydentyä. Erityisesti välittäjäorganisaatiot ovat saaneet erityishuomiota kehittämisohjelman aikana. Kehittämisohjelman toiminta on noteerattu EU-tasolla hyvänä käytäntönä EU-rakennerahoituksen käytöstä. Kehittämisohjelma on mainittu hyvänä käytäntönä kahdessa vuonna 2012 ilmestyneessä julkaisussa: Luovien alojen avoimen koordinaation (OMC) raportissa vuonna ja KEA:n Euroopan parlamentille laatimassa julkaisussa Use of Structural Funds for Cultural Projects. Suomalainen luovien alojen kehittäminen ja alan rakennerahastotoiminta on näin saanut laajasti myönteistä julkisuutta. Opit kehittämistyössä: Luovien alojen yritykset ovat Suomessa pääosin pieniä yhden tai kahden henkilön työllistäviä mikroyrityksiä. Yritystoiminnan kasvu toimintakentässä tapahtuu hitaasti ja hankkeiden arvo on ollut tarjota näille yrittäjille ja alalle yrittäjäksi aikoville toimintamalleja itsensä työllistämiseen ja omalla työllä ansaitsemiseen. Keskeinen tarve on ollut koulutus tuotteistamisesta, markkinoinnista, sopimuskäytänteistä ja ehdoistasekä oman työn hinnoittelusta. Jotta tästä toimijakentästä saadaan poimittua ja hankkeistettua kasvupotentiaalia omaavat toimijat, tulee hankkeiden valintaan ja valintakriteereihin kiinnittää yhä enemmän huomiota. Samoin hankkeisiin tulee asettaa kriteerit osallistujille siten, että hankkeen tavoitteet voivat toteutua. Hankkeet jotka ovat jo alkuvaiheessa asettaneet kunnianhimoisen ja ns. kovan tavoitteen yritystoiminnan tai kansainvälistymisen edistämiseksi ovat tuottaneet parempia tuloksia, kuin ne hankkeet joiden tavoitetaso on asetettu matalammalle (realistiselle tasolle). Kehittämisohjelman hankehauissa olisi voitukorostaaenemmän kansainvälistymistä, jolloin hankkeilla olisi ollut selkeämmät kansainvälistymistä edistävät tavoitteet. Luovan Suomen julkaisuja: Sparraajan käsikirja - Askelmerkkejä luovien alojen liiketoiminnan kehittämiseen. Luovan Suomen julkaisuja 7. Toimittanut Jussi Förbom Luova Suomi, Diges ry. Luovat alat ja Venäjä-yhteistyö - näköaloja Itä-Suomesta. Luovan Suomen julkaisuja 6. Kimmo Kainulainen. (Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy) Luova Suomi. Creative Economy and Beyond - Insights from Finland. Anna Kari (Pink Eminence Ltd) Luova Suomi, opetus- ja kulttuuriministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö. Julkisen hallinnon toimenpiteiden vaikutukset luoviin aloihin. Luovan Suomen julkaisuja 5. Uotila, Hannu, Handelberg, Jari, Valtakari, Mikko, Riipinen, Toni & Huvio, Petteri Luova Suomi, Cupore. 35

36 Digitalisoitumisen vaikutukset luovien toimialojen liiketoimintamalleihin. Luovan Suomen julkaisuja 4. Stenvall-Virtanen, Sari, Grönlund, Mikko, Norberg, Aarne, Pönni, Veijo & Toivonen, Timo E Luova Suomi, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu BID Innovaatiot ja yrityskehitys, Cupore. Creada - Loikka luovaan yrittäjyyteen. Luovan Suomen julkaisuja 3. Luova Suomi, Creada Nykytaiteen markkinarakenne, ansaintalogiikka ja uudet liiketoimintamallit. Luovan Suomen julkaisuja 2. Kira Sjöberg Luova Suomi, Cupore. Facts & Figures.Luova Suomi, Cupore Taidetaustaisen osaamisen hyödyntäminen yritysten kilpailukyvyn vahvistamisessa.luovan Suomen julkaisuja 1. Eija Mäkirintala Luova Suomi. Cupore. Trend Pulse. Catching Global Trends in Creative Industries.Herlin, Niko, Leroux, Vikki & Seidel, Ines Finpro, Cupore, Luova Suomi. 3) Onko kehittämisohjelmassa tehty esityksiä lainsäädännön tai toimintatapojen muutoksiin hallinnonalalla ja jos on, onko niitä prosessoitu ja viety käytäntöön? Toimintatapojen muutoksia: VAKA-tuki (käytössä) Esitys AV-alan kannustinjärjestelmästä (kannustinjärjestelmästä tekeillä lisäselvityksiä) CreaDemo-ohjelma jamonialainen CreMA-pilotti (käynnistyneet) Osaattori ja Voimaa taiteesta -hankkeissa kehitetyt toimenpiteet sisällytetty suosituksena kunnille Kaste - ohjelmaan (STM) Kulttuurin ketjun tuote- ja laadunkehittämismallit ovat työkaluineen kulttuuritoimijoiden käytössä (OKM) 4) Arvio kehittämisohjelmalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Kehittämisohjelmasta on tekeillä arviointi, josta on valmistunut väliraportti (Rajahonka Mervi. Luovien alojen yrittäjyyden kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman arviointi Alustavia havaintoja keskustelun pohjaksi. Aalto yliopisto ). Arvioinnin perusteella liiketoiminta- ja yrittäjäosaamisen sekä tuottaja- ja manageritaitojen edistämisen osalta kehittämisohjelma on onnistunut hyvin.myös tietoperustan laajentaminen ja ennakointitiedon tuottaminen on onnistunut. Ohjelma on painottunut liiketoimintaosaamisen kehittämiseen mukaan lukien tuottaja- ja manageritaidot ja tietoperustan vahvistamiseen perinteisellä kulttuurikentällä.ohjelmassa on suunnattu kehittämistoimintaa erityisesti luovien alojen yrittäjyyden kannalta haasteelliseen perinteisempään kulttuurisektoriin. Ohjelma on onnistunut parhaiten lisäämään keskustelua, tietoa ja osaamista ja ravistelemaan ja herättelemään kenttää. Muihin tavoitteisiin ohjelma on pystynyt vaikuttamaan pääosin välillisesti ja pitkällä aikavälillä. Tähän ovat vaikuttaneet sekä kehittämisohjelman linjaukset että käytössä olleet välineet (rahoitusinstrumentti). Päätavoitteena ollut verkottuminen luovilla aloilla on päässyt käyntiin, mutta muiden toimialojen kilpailukyvyn parantamiseen on vielä matkaa. Se osoittaa, että ote liiketoimintaan paranee vasta, jos/kun parantuneen liiketoimintaosaamisen pohjalta perustetut tai laajentuvat yritykset pääsevät hyvin alkuun liiketoiminnassaan. 36

37 Vaikutukset toimialalla: + Ohjelma on ollut riittävän laaja ollakseen vaikuttava. Luovien alojen merkitys on ohjelman kautta korostunut. Tämä on selkeyttänyt luovien alojen toimijoiden identiteettiä. + Ohjelma on tavoittanut erityisesti perinteisen kulttuurikentän (OKM:n perinteiset asiakkaat) ja laajentanut luovien alojen käsitettä näihin. Kehitystoiminnan lisäarvo on ollut erityisen suuri näillä aloilla, koska muut kehitysresurssit ovat niukat ja vastaavaa kehitystyötä on aiemmin tehty vähän. + Epätäydelliset toimialarakenteet ovat alkaneet täydentyä. Erityisesti välittäjäorganisaatiot ovat saaneet erityishuomiota. Tukirakenteet ja verkostot ovat vahvistuneet, sekä alojen sisällä että hankkeiden välisen yhteistyön kautta luovien alojen välillä. Toimiala- ja tukirakenteen muotoutumisessa on kuitenkin vielä jatkossakin tehtävää Luovia aloja ristiinpölyttäviä hankkeita ei ole ollut ja muiden alojen kilpailukykyä parantavat hankkeet ovat jääneet suurelta osin toteutumatta. Vaikutukset kohderyhmään: + Kehittämistoiminnan sisältö on voitu räätälöidä luovan alan toimijoille. Käytetty kieli on ollut heille ymmärrettävää ja koettu vertaistuki on ollut suuri. + Yritysten verkostot ovat laajentuneet, on kehitetty uusia tuotteita, identiteetti osana luovia aloja on vahvistunut. + Asenteet yrittäjyyttä kohtaan ovat muuttuneet tai muuttumassa myönteisemmiksi ja ymmärrys yrittäjyydestä yhtenä vaihtoehtona on lisääntynyt. + Kohderyhmien osaaminen ja (absorptio)kyky omaksua uusia toimintamalleja mm. tuotekehitykseen, myyntiin, markkinointiin, kansainvälisyyteen on alkanut parantua. Kenttää on herätelty, mutta konkreettisesti yritysten perustamisessa ja kansainvälistymisessä ei ole päästy eteenpäin yhtä hyvin. Hankkeissa nämä eivät ole olleet ensisijaisina tavoitteinakaan. Todellisia kansainvälistyviä kasvuyrityksiä ei ole pystytty riittävästi tukemaan erityistoimin, koska ohjelmalla ei ole ollut tähän välineitä. (Rajahonka 2012) 5) Tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät ongelmat ja kuvaus ongelmien ratkaisemisesta ja/tai kehittämissuosituksista tulevalle toiminnalle. Erityisesti liiketoiminnan kasvun, kulttuuriviennin edistämisen sekä luovien alojen kansainvälistymisen tavoitteiden saavuttamista on vaikeuttanut ohjelmakauden aikana merkittävästi vaikeutunut taloustilanne Suomessa ja maailmalla. Taantumasta aiheutuviin vaikeuksiin ei ole pystytty vaikuttamaan kehittämisohjelman toimenpiteillä. Toisaalta hankehakujen painotuksia asetettaessa ja rahoitettavia hankkeita valittaessa ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota kasvuun tähtäävien ja kansainvälistymiseen pyrkivien hankkeiden valintaan. Ne hankkeet, joissa tällaisia tavoitteita on ollut, ovat myös tuottaneet positiivisia tuloksia. Toisaalta on otettava huomioon, että suomalaisten luovien alojen toimijoiden valmiudet kansainvälistymiseen ovat olleet rajallisia. Ohjelmakauden lopussa ja vielä käynnissä olevien hankkeiden osalta tulee pitää erityistä huolta, että tavoitteisiin, jotka liittyvät edellä mainittuihin asioihin keskitytään riittävästi, jotta sovitut tulokset saavutetaan. Kehittämisohjelmalla ei ole käytössään varoja, joita voisi suunnata uudelleen, joten uusia hankkeita näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ei voida käynnistää. 37

38 Yhä meneillään olevat hankkeissa toteutetaan toimenpiteitä, jotka edistävät luovien alojen osaamisen hyödyntämistä muilla toimialoilla, erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelut, muotoilu, hyvinvointi ja matkailu. Tämän tavoitteen osalta on vielä odotettavissa tuloksia ja hyviä käytänteitä. 6) Lisäarvo kansalliseen toimintaan: Miksi tehtiin EU-rahoituksella ja mitä rahoitettiin kansallisesti? Mitä kansallista toimintaa kehittämisohjelma tai siihen kuuluvat hankkeet ovat tukeneet tai edistäneet? Mitä lisäarvoa on saatu alueelliseen työvoima- ja koulutuspolitiikkaan? Luovien alojen yritystoiminnan kehittämiseksi ei ole ollut käytössä tarkoitukseen suunnattuja kansallisia rahoitusvälineitä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on rahoittanut tuotekehitystoimintaa yhteistyössäaudiovisuaalisenkulttuurin edistämiskeskuksen (AVEK)yhteistyöprojektissa. Digitaaliset Demot on rajoittunutvain pieneen osaan luovien alojen yritysten tuotekehitystoiminnan edistämistä. Kehittämisohjelman aikana on Opetus- ja kulttuuriministeriö laajentanut tämän tyyppistä rahoitusta DigiDemo sekä CreMA -rahoituksella. Tämä on ollut osittain vastaus siihen, että tämän kaltaista rahoitustoimintaa ei ole voitu toteuttaa kehittämisohjelman kautta, vaikka ohjelmassa on osoitettu sille selkeä tarve. Kehittämisohjelmasta rahoitetut hankkeet ovat tukeneet: Alueiden vahvuudeksi -kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osaston aluekehittämisen toimenpideohjelma (opetusministeriön julkaisuja2003:22) Aluekeskusohjelma (hyväksytty valtioneuvostossa ) Alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma Audiovisuaalisen politiikan linjat (opetusministeriön julkaisuja 2005:8) Luovien alojen yritystoiminnan kehittäminen (opetusministeriön julkaisuja 2006:47) Luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategia 2015 (kauppa- jateollisuusministeriön julkaisuja 10/2007) Muotoilu 2005! Valtioneuvoston periaatepäätös muotoilupolitiikasta Onko kulttuurilla vientiä?on! (opetusministeriön julkaisuja 2007:9) Luovuudesta kasvua ja uudistumista (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 40/2012) Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen Esitys toimintaohjelmaksi (opetusministeriön julkaisuja 2008:34) Luova talous ja kulttuuri innovaatiopolitiikan ytimessä (opetusministeriön julkaisuja 2009:30) Luova maaseutu luovan talouden ja kulttuurin kehittäminen maaseudulla (opetusministeriön julkaisuja 2009:25) Luova kasvu ja taiteilijan toimeentulo (opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2010:5 ja 2011:9) Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia (opetusministeriön julkaisuja 2010:1) Vapaan kentän ja ammattilaisryhmien toimintaedellytysten parantaminen (opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:14) Valtioneuvoston periaatepäätös taide- ja taiteilijapolitiikasta (opetusministeriönjulkaisuja 2003:20) Suomen matkailustrategia vuoteen 2020& Toimenpideohjelma vuosille (kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisuja 21/2006) Valtioneuvoston periaatepäätös Suomen matkailupolitiikasta(kauppa- jateollisuusministeriö) Alueelliseen kehittämistyöhön kehittämisohjelma on tarjonnut alustan mm. hyvien käytäntöjen ja viestinnän sekä tapahtumien järjestämisen tueksi koordinoivan hankkeen toimesta. Eri puolilla Suomea on voitu käynnistää luovien alojen kehittämistoimia, sillä hankkeiden toteuttajat ovat eri alueilta. Kehittämisohjelman koordinoiva hanke on tehnyt myös tiivistä yhteistyötä TEM:n käynnistämän Luovien alojen verkoston kanssa. 38

39 7) Toiminnan jatkuvuuden huomioon ottaminen kehittämisohjelman aikana ja sen päätyttyä. Mitä konkreettisia toimenpiteitä on toteutettu tähän liittyen? Miten kehittämisohjelman teeman/teemojen kehittämistä tulisi jatkaa? Mitä kokonaan uusia avauksia tai nousevia teemoja kehittämistyössä on tullut vastaan? Kehittämisohjelman hankkeiden tavoitteena on ollut tuottaa toimintamalleja, jotka jatkuvat hankkeiden jälkeen. Keskeisimpien tulosten vakiinnuttaminen on ollut hankkeiden tavoitteena ja pääosa hankkeista on onnistunut tässä ainakin osittain. Hankkeiden ohjaamisessa korostetaan tulosten ja kehitettyjen toimintamallien tuotteistamista. Rahoittaja ohjaa hankkeita tekemään kehitetyistä toimintamalleista selkeitä helposti hyödynnettäviä palvelutuotteita. Tästä hyvänä esimerkkinä on Art hub -hankkeen alueellisille taidetoimikunnille tuottamat tuotteistetut palvelut. Palvelumallien tuotteistamisessa käytettiin apuna ulkopuolisia tuotteistamisen ammattilaisia. Palvelutuotteiden selkeyteen ja helppoon hyödyntämiseen on kiinnitetty erityistä huomiota myös Voimaa taiteesta hankkeessa, jossa on kehitetty kulttuurisen vanhus- ja hoivatyön menetelmiä luovan alan ammattilaisten hyödynnettäviksi. Koordinoivan hankkeen keskeisenä tavoitteena on levittää hyviä käytäntöjä ja yksi kanava tiedottamiseen on ja kehittämisohjelman uutiskirje. Kehittämisohjelman ja koordinoivan hankkeen toimintaa on esitelty ja tiedotettu muille rahoittajaviranomaisille kuten ELY-keskuksille. Luovan alan toimijoille on järjestetty vuosittain erilaisia tapahtumia, missä jatkuvuutta on pyritty edistämään. Luovien alojen osaamisen kehittäminen on saatu alkuun vasta ohjelmakaudella Luovien alojen osaamisen kehittämisessä on edelleen tarpeita mm. liiketoiminta- ja markkinointiosaamisen osalta sekä tuotteiden brändäykseen ja jakeluun liittyen. On tunnistettu tarpeita myös opettajien osaamisen kehittämisessä. Erityisen tarpeellista on kehittää luovien alojen ja muiden alojen välistä osaamista ja verkostoja sekä uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä, mistä on mahdollista syntyä uutta liiketoimintaa. Luovan osaamisen hyödyntäminen on tarpeellista. Sitä voidaan hyödyntää mm. tuote- ja palvelukehityksessä, johtamisessa ja työhyvinvoinnissa eri aloilla. 8) Kehittämisohjelman yhteiskuntapoliittinen perustelu ja haasteet lähtötilanteessa. Ohjelmalla tuetaan Lissabonin strategian, hallitusohjelman sekä luovien alojen ja kulttuuripolitiikan strategioiden ja ohjelmien tavoiteta vahvistaa luovien alojen yrittäjyyttä ja kansainvälistymistä. Hallitusohjelman mukaan luovaa taloutta ja luovien alojen yrittäjyyttä vahvistetaan ja kulttuurin kansantaloudellista merkitystä lisätään edistämällä kulttuurivientiä ja -yrittäjyyttä. Luovien alojen toimintaympäristön nopea rakennemuutos asettaa suuria haasteita alojen yritystoiminnan kehittämiselle ja kansainvälistämiselle. Tekijänoikeuksiin perustuva talous lisääntyy globalisaation ja teknologisen kehityksen myötä. Tämä asettaa suuria liiketoimintaosaamiseen ja ansaintamahdollisuuksiin liittyviä haasteita. Lisäksi väestön ikääntyminen ja erityisryhmien huomioonottaminen tuovat luovien alojen palvelujen ja tuotteiden suunnittelulle omat haasteensa. Tärkeitä kehittämisalueita haasteisiin vastaamisessa ovat tuotekehityksen ja innovaatiotoiminnan edistäminen, liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen ja tehokas hyödyntäminen, kasvuyrittäjyyden ja kansainvälistä läpimurtoa tavoittelevien yritysten toiminnan tukeminen. 39

40 Työvoimaintensiiviset luovat alat ovat keskeisiä talouden voimavaroja. Niiden työllistämisen kerrannaisvaikutukset ovat merkittäviä, koska alat vaikuttavat moniin muihin aloihin. Tällä hetkellä luovat alat muodostavat arvioiden mukaan noin 7 % maailman bruttokansantuotteesta ja niiden ennustetaan kasvavan yleistä talouskasvua nopeammin. Luovuus ja erityisesti luovien alojen yritystoiminta on Suomessa keskeinen alueellisen kehittämisen voimavara. Jotta suomalaiset luovien alojen yrittäjät voivat hyödyntää nykyistä paremmin globaaleja markkinoita, tarvitaan määrätietoisia kehittämistoimia. 9) Kehittämisohjelman hallintomalli ja toteutus, päävastuulliset organisaatiot, yhteys Itä-Suomen ohjelmaosioon ja muihin alueosioihin. Ohjelman päävastuulliset ministeriöt ovat opetus- ja kulttuuriministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö. Valtakunnallinen ohjaus tapahtuu opetus- ja kulttuuriministeriö asettaman ohjausryhmän avulla, johon on nimetty päävastuullisten ministeriöiden edustajien lisäksi edustajat alue- ja kuntatasolta sekä keskeisistä alan organisaatioista. Rahoittavana viranomaisena toimii Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Tehtävät siirtyivät Hämeen ELY-keskukselle Etelä-Suomen lääninhallitukselta. Rahoittava viranomainen on järjestänyt kehittämisohjelman avoimet haut yhdessä OKM:n toiminnanalan muiden valtakunnallisten kehittämisohjelmien kanssa ja tekee hankkeiden rahoituspäätökset sekä vastaa tuen maksatuksista.opetusja kulttuuriministeriö asettama ohjausryhmä ohjaa rahoittavan viranomaisen toimintaa. Tukirakenteena toimii koordinaatiohanke Luova Suomi, joka on valittu avoimen haun perusteella. Tukirakenne vastaa hankkeiden tarvitsemasta tuesta, viestinnästä, hyvien käytäntöjen levittämisestä sekä tuottaa alaa koskevaatutkimustietoa ostopalveluina. Ohjelma toteutetaan valtakunnallisena.hankkeiden toteuttajatovat valtakunnallisia järjestöjä sekä alueellisia toimijoita. Aluekehityksen ja kuntahallinnon näkökulmasta yhteistyötä on tehty muun muassa työ- ja elinkeinoministeriön Luovien alojen verkoston kanssa (ent. KOKO). Itä-Suomen alueosion rahoittavat viranomaiset ovat rahoittaneet kehittämisohjelman teeman mukaisia hankkeita Itä-Suomen alueosiosta. Osa hankkeista on ollut rinnakkaisia, tiiviissä yhteistyössä valtakunnallisen kehittämisohjelman hankkeiden kanssa, kuten Luova Suomi Itä-Suomessa, ART360- sekä Art Hub -hankekokonaisuudet. 10) Julkisuus ja tiedottaminen. Kehittämisohjelman tiedottamisesta vastaa koordinaatiohanke Luova Suomi. Hanke kokoaa tietoa kehittämisohjelmasta rahoitetuista hankkeista, parhaista käytänteistä, ajankohtaisesta tutkimustiedosta, tuloksista sekä muista Luovien alojen kehittämistoimista -verkkosivuille. Sivut toimivat myös Luovien alojen verkoston viestintäkanavana. Kehittämisohjelmasta rahoitetut hankkeet löytyvät seuraavasta linkistä https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projektilista.php?rahasto=esr&ps=va&la=1&dp=17 40

41 LIITE Osallistujien ikäjakauma n = Osallistujien koulutustausta n = Perusasteen koulutus 9 % 1 % 6 % vuotiaita 2 % 16 % Keskiasteen koulutus 23 % vuotiaita 61 % vuotiaita vuotiaita yli 64 -vuotiaita 68 % 14 % Keskiasteen jälkeinen koulutus, joka ei ole korkea-asteen koulutusta Korkea-asteen koulutus Osallistujien sukupuolijakauma n = Osallistujien työmarkkina-asema n = % 16 % 1 % 2 % 7 % Työssä toisen palveluksessa Yrittäjiä Miehiä Naisia Työssä muualla kuin avoimilla työmarkkinoilla Työttömänä yhteensä 71 % 74 % Työelämän ulkopuolella Mukaan tulleiden yritysten koko n = % 3 %1 %2 %1 1 % 5 % 76 % alle 5 henkilöä 5-9 henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä 500 henkilöä tai yli Varattu rahoitus osaamisaloittain n = 18,3 milj. Varattu rahoitus kulttuurialoittain n = 18,3 milj. Yleinen ja kulttuurivienti 35 % 14 % 18 % 33 % Tuottaja- ja manageritaitojen lisääminen Liiketoiminta- ja yrittäjäosaamisen lisääminen Tuotekehitys- ja innovaatiotoiminnan edistäminen 6 % 10 % 14 % 11 % 6 % 15 % 24 % 14 % Koordinointi, tietopalvelut ja verkottuminen Musiikki Kuvataide Av-ala, digimedia Kulttuurimatkailu käsityö/ muotoilu teatteri 41

42 MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN VALTAKUNNALLISEN KEHITTÄMISOHJELMAN VÄLIRAPORTTI x LOPPURAPORTTI Kehittämisohjelma Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana Toimintalinja 1 Vastuullinen hallinnonala ja OKM, Henna Antila vastuuhenkilön yhteystiedot Kehittämisohjelman toteutusaika Kehys ja toteutuneet hyväksytyt kustannukset (ESR+valtio) Kehys 9,1 miljoonaa euroa Maksettu 6,3 miljoonaa euroa 1) Kuvaus kehittämisohjelman toiminnan sisällöstä sekä kehittämisohjelmasta rahoitettujen hankkeiden lukumäärä. Kehittämisohjelman tavoitteena on ollut vaikuttaa siihen, että kolmas sektori voi vasta tulevaisuuden haasteeseen palvelutarjonnan tuottajana, mikä edellyttää se kolmannen sektorin toimijoiden osaamisen kehittämistä. Osaamista on kehitettytoiminnalla, joka pitää sisällään mm. seuraavia asioita: 42

43 - Koulutus: On kehitetty palvelutoimintaan osallistuvien osaamista (mm. liiketoiminta- ja yrittäjyysosaaminen, tuotteistaminen, palveluosaaminen). - Selvitystoiminta:On selvitetty mm. palvelutoiminnan määrän kasvun vaikutuksia yhdistysten asemaan yleishyödyllisinä yhdistyksinä. Myös muita selvityksiä on tehty (ks. kohta 2). - Konkreettinen pilotointi kuntien ja yritysten kanssa: On kehitetty kumppanuusyhteistyötä julkisen sektorin ja muiden toimijoiden kanssa hyvinvointipalveluiden järjestämisessä sekä kehitetty työorganisaatioiden ja hyvinvointipalveluita tuottavien toimijoiden kanssa yhteistyössä toimintatapoja, jotka tukevat työssä olevan työvoiman työhyvinvointia. Hankkeita on rahoitettu 22 kpl, joista yksi koordinaatiohanke, pilottihankkeita 14 ja esiselvityksiä 7 kpl PILOTTIHANKETTA YHDISTYSTÄ HYVINVOINTIPALVELUJEN TUOTTAJINA KUNNAN ALUEELLA YRITYSYHTEISTYÖKUMPPANIA HENKILÖÄ TYÖLLISTYNYT OSA- TAI KOKOPÄIVÄISESTI HENKILÖTYÖVUOTTA MILJOONAA EUROA 2) Kuvaus konkreettisista tuloksista ja muista merkittävistä aikaansaannoksista, arvio pitkäaikaisista vaikutuksista sekä kuvaus, mitä kehittämistyöstä opittiin ja minkälaisia hyviä käytäntöjä tunnistettiin. Julkaisut, oppaat ja selvitykset. Analyysi kehittämisohjelman toimenpiteitten kohdentumisesta miehiin ja naisiin. Hankkeissa on konkreettisesti kokeilta erilaisia toimintamalleja ja yhteistyömuotoja kuntien ja yhdistysten välillä hyvinvointipalveluiden tuottamiseksi. Osassa hankkeista yhteistyö ja käytännöt ovat jääneet elämään. Yhdistyksiin on syntynyt uusia työpaikkoja ja myös uusia hyvinvointipalvelutuotteita on syntynyt. Kehittämisohjelman hankkeiden kautta osa- tai kokoaikaisesti työllistyneistä 40 prosenttia on miehiä ja 60 prosenttia naisia. Pilottihankkeiden koordinointiin ja hallinnointiin liittyviin tehtäviin naisia on työllistynyt miehiä selkeästi enemmän (67 %/33 %). Naisia on työllistynyt myös paikallisiin yhdistyksiin miehiä enemmän (60 %). Henkilötyövuodet jakautuvat lähes tasan miesten ja naisten kesken (48 %/52 %). Pilottihankkeiden koordinoinnissa tilanne on naisten osalta 68 prosenttia ja miesten 32 prosenttia. Paikallisissa yhdistyksissä miesten työpanos on hieman naisia suurempi: 54 prosenttia (naisten 46 prosenttia). Naiset ovat hakeutuneet selkeästi miehiä aktiivisemmin osallistujiksi Kolmas lähde -hankkeen tarjoamiin koulutus- ja konsultaatiotilaisuuksiin koko hankkeen ajan. Kouluttajina ja sparraajina Kolmas lähde -hanke on hyödyntänyt sen sijaan miehiä jonkin verran naisia useammin. Kehittämisohjelman koordinoiva Kolmas lähde-hanke on tehnyt seuraavat julkaisut, selvitykset ja oppaat: - Selvitys: ELY-keskukset ja yhdistykset: Kolmannen sektorin palveluliiketoiminnan kehittämisen tuki alueellisissa ELY-keskuksissaenlaista aa 43

44 - Selvitys: Kohti uudenlaista maailmaa: Arviointiraportti paikallistason hankkeista ESRkehittämisohjelmassa: Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektorihyvinvointipalvelujen tarjoajana Työkirja hyvinvointipalvelujen tuotteistamiseen yhdistyksessä:työkirjan eri osat on alun perin rakennettu ohjaamaan hyvinvointipalvelun jäsentämistä ja mallintamista vaihe vaiheelta Polku I - koulutuksessa Tavoitteena on oman hyvinvointipalvelun jäsentäminen käyttäjälähtöiseksi, erottumiskykyiseksi ja helposti hahmotettavaksi kokonaisuudeksi. Kolmas lähde-hankkeessa on tehty mallinnuksia: - Perustoiminta palvelutoiminta -jäsennys kuvaa yhdistysten perus- ja palvelutoiminnan tyypillisiä ominaispiirteitä - Palvelutuotannon erilaisia toimijoita -nelikenttä jäsentääkehittämisohjelmassa toimivien erilaisten palveluntuottajien ominaispiirteitä, lähtökohtia ja toimintamuotoja Kolmas lähde-hankkeessa kehitetyt koulutustuotteet: - Yhdistysten palvelutoiminnan kehittäjävalmennus: Valmennus kokosi kokeneita toimijoita yhdistyskentältä ja rakensi asiantuntija/sparraajaryhmän kolmannen sektorin palvelutoiminnan pitkäjänteiseen tukemiseen myös ohjelmakauden jälkeen - Polku I -koulutus oli suunnattu yhdistystoimijoille, jotka käytännön työssään toteuttavat hyvinvointipalveluja eri kohderyhmille. Koulutuksen aikana osallistujat jäsensivät ja mallinsivat oman palvelunsa erottumiskykyiseksi, käyttäjälähtöiseksi ja helposti ymmärrettäväksi tuotteeksi. Polku-koulutus mallinnettiin tuotteeksi, jota voidaan jatkossa toteuttaa kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen järjestöissä. 3) Onko kehittämisohjelmassa tehty esityksiä lainsäädännön tai toimintatapojen muutoksiin hallinnonalalla ja jos on, onko niitä prosessoitu ja viety käytäntöön? Kolmas lähde-hankkeen toimesta on käyty keskusteluja ELY-keskusten kanssa yhdistysten suuntaan tarjottavien palvelujen laajuudesta ja toimintakäytäntöjen yhteneväisyydestä. Samaa keskustelua käydään myös työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. 4) Arvio kehittämisohjelmalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Pilottihankkeissa on kehittämisohjelmalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti pilotoitu yhteistyötä ja toimintamalleja kuntien ja työorganisaatioiden kanssa. Työorganisaatioiden kanssa hyvinvointipalveluja on tosin kehitetty vain kahdessa hankkeessa, valtaosa hankkeista on tehnyt yhteistyötä kuntien kanssa. Koordinoiva Kolmas lähde -hanke on toteuttanut johdonmukaisesti kehittämisohjelma-asiakirjan koordinaatiohankkeelle asettamia tavoitteita ja pyrkinyt jatkuvasti kehittämään toimintaansa kehittämisohjelman tavoitteita paremmin tukevaksi. Koordinaatiohankkeen perustehtävänä on verkottaa pilottihankkeita, järjestää yhteistä koulutusta eri pilottihankkeiden toimijoille sekä tuottaa ja levittää tietoa kolmannen sektorin palvelutoiminnan malleista ja vaikuttavuudesta. Näitä tehtäviä koordinaatiohanke on toteuttanut kehittävällä otteella. Pilottihankkeet ovat hyödyntäneet koordinaatiohankkeen tukea vaihtelevasti, osa erittäin paljon, osa niukasti. Kehittämisohjelmassa on toteutettu ne toimenpiteet, jotka sille oli asetettu. Tavoitteet on myös saavutettu varsin hyvin ja etenkin koordinoiva hanke on osin ylittänyt sille asetetut tavoitteet, mm. koulutustuotteiden järjestämisessä. Kehittämisohjelman sisällöllisen toteutumisen kannalta olisi kuitenkin ollut olennaista, että olisi saatu käynnistettyä useampia työhyvinvointipalveluiden tuottamiseen liittyviä hankkeita. 44

45 5) Tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät ongelmat ja kuvaus ongelmien ratkaisemisesta ja/tai kehittämissuosituksista tulevalle toiminnalle. Kehittämisohjelman hankkeissa on tullut esille, että monissa kunnissa ei ole osaamista palveluiden hankintaan kolmannelta sektorilta ja monissa tapauksissa keskusteluyhteyden avaaminen kunnan suuntaan on ollut haasteellista. Kehittämisohjelman koordinoivassa hankkeessa on tehty tähän liittyvää koulutusta, mutta tulevaisuudessa tähän asiaan tulisi kiinnittää edelleen huomiota. Kehittämisohjelman aikana on kiinnostus poikkisektoraalista eli kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen yhteisesti tuottamia palveluita kohtaan on lisääntynyt, mutta käytännön toteutus on mm. resurssien puutteen vuoksi haasteellista. Näihin asioihin liittyvää kehittämistä tulisi jatkaa, koska palveluiden tilaajapuolella eli kunnissa tähän on tarvetta. Pilottihankkeiden mahdollisimman jouhevan liikkeellelähdön varmistamiseksi kehittämisohjelmassa hyväksi koettu asia oli esiselvityshakujen järjestäminen. Esiselvityshaun kautta valikoituivat parhaat ideat ja muutaman kuukauden esiselvitysvaiheen aikana varsinaisen hankehakemuksen työstämiseen ja verkoston kokoamiseen oli toimijoilla riittävästi resursseja. Varsinaisten pilottien sujuva aloitus tosin vaatii sen, että seuraava hankehaku ajoitetaan niin, että esiselvityksen ja varsinaisen hankkeen aloituksen väliin ei jää liikaa aikaa. Kolmannen sektorin toimijoiden kyseessä ollessa etukäteismaksut olisivat jatkossa erittäin hyvä asia. Yksinkertaistetut kustannusmallit osaltaan helpottavat tilannetta, mutta eivät kokonaan poista ongelmaa. Koordinoivan Kolmas lähde-hankkeen näkökulmasta: Pilottihankkeiden eriaikaisuus Yksi keskeinen haaste hankkeen toiminnassa on pilottihankkeiden eriaikaisuus ja koordinaatiohankkeen toimenpiteiden nivoutuminen niihin. Tavoite on ollut on toimia jokaisen pilottihankeen tukena, mutta toimenpiteiden (koulutukset ja selvitykset eritoten) ajoitus ei aina palvele parhaalla mahdollisella tavalla eri sykleissä toimivien pilottihankkeiden senhetkisiä tarpeita ja kehityskulkua. Osa toimenpiteistä myös kumuloituu aiempien toimintojen varaan, jolloin uudet pilottihankkeet astuvat auttamatta niin sanotusti liikkuvaan junaan. Arviointitiedon kokoaminen kehittämisohjelmasta Kehittämisohjelman eri tasojen toimijoiden vaiheita koskevan arviointitiedon kokoaminen aloitettiin vasta koordinaatiohankkeen toisella kaudella, jolloin osa hankkeista oli jo päättynyt ja tieto siten vaikeasti saatavissa. Jälkiviisaana voidaan sanoa, että tässä kohdin olisi kokonaisvaltainen suunnittelu pitänyt aloittaa yhdessä tutkijoiden kanssa koko hankekauden alkupuolella (2008 lähtien), jotta systemaattinen seuranta olisi saatu käyntiin ensimmäisten pilottihankkeiden myötä ja varsinkin paikallistason keskeisiä kokemuksia dokumentoiduksi eri vaiheissa. Arviointitiedon kokoaminen lähtee kuitenkin liikkeelle nyt suppeammassa muodossa parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Koordinaatiohankkeen roolin selkiyttäminen Koordinaatiohankkeen rooli kaipaa osin selkiyttämistä kehittämisohjelman kokonaisuudessa. Roolikysymys nousee esiin muun muassa seuraavissa yhteyksissä: - Tiedonkeruun haasteet paikallistasolta arvioinneissa ja selvityksissä: Koordinaatiohankkeella ei ole vipua, jolla voimme edellyttää tiedon toimittamista. Niin ikään paikallistason yhteystiedot ovat usein vaikeasti saatavissa. Suositus: Tiedon tuottaminen koordinaatiohankkeen suuntaan voitaisiin kirjata pilottihankkeiden rahoituspäätöksiin osatoteuttajataso mukaan lukien. 45

46 - Tiedonkulku hankehallinnossa: Koordinaatiohankkeen roolia hanketeknisissä asioissa voitaisiin selkiyttää. Esimerkiksi pääsy pilottihankkeiden tietoihin Eura-järjestelmässä nopeuttaisi tietyissä tilanteissa tiedonkeruuta. - Koordinaatiohankkeen toiminnan suunnittelua helpottaisi myös se, että tiedot uusista pilottihankkeista voitaisiin saada rahoittajalta hieman ennakoivasti. Kaiken kaikkiaan voitaisiin selkiyttää, mitkä tiedot koordinaatiohanke saa automaattisesti tai millaisia yhteenvetotietoja on yleisesti mahdollista saada rahoittajalta pilottihankkeista. - Myös kehittämisohjelman ohjausryhmän roolia ja ohjausta suhteessa koordinaatiohankkeeseen voitaisiin selkiyttää tulevaa rakennerahastokautta ajatellen. Mitä mahdollisuuksia yhteistyö voisi tarjota? Millä tavoin voitaisiin viedä eteenpäin politiikkatason kysymyksiä? 6) Lisäarvo kansalliseen toimintaan: Miksi tehtiin EU-rahoituksella ja mitä rahoitettiin kansallisesti? Mitä kansallista toimintaa kehittämisohjelma tai siihen kuuluvat hankkeet ovat tukeneet tai edistäneet? Mitä lisäarvoa on saatu alueelliseen työvoima- ja koulutuspolitiikkaan? Kansallinen rahoitus on kattanut toimijoiden vakiintuneen toiminnan kustannukset. ESR-rahoitus on kohdentunut toiminnan kehittämiseen ja uuden toiminnanluomiseen. Hallitusohjelman mukaan esim. kulttuurin tuki painottuu sisältöjen luomiseen ja tehokkaaseen levittämiseen. ESR-rahoituksella on sen sijaan tehty kehittämisohjelman mukainen toiminta eli taiteen soveltava käyttö. Kansallista rahoitusta tähän toimintaan ei ole, vaikkakin tarve on kasvamassa. Luovien alojen (taide, kulttuuri, liikunta) yrittäjyyttä ja työpaikkojen syntymistä tuetaan aikana, jolloin kuntien palvelurakenne on murroksessa. Myös taiteen ja kulttuurin merkitys ja tietämys asiasta esim. työhyvinvoinnin välineenä liikunnan ohella on lisääntynyt. Kuva. Ohjelman maantieteellinen kattavuus; pilottihankkeiden paikallisyhdistykset maakunnittain. Kuntien palvelurakenneuudistus voi merkitä suuria muutoksia erityisesti kunnallishallinnon työpaikkoihin ja sitä kautta hyvinvointipalveluiden tuottamiseen. Kuntien heikkenevä verotulorahoitus pakottaa kunnat ja muut julkiset organisaatiot keskittymään olennaisiin tehtäviin ja ydinosaamiseen. Kehittämisohjelma on vastannut tähän haasteeseen ja siinä on kehitetty uusia palvelujen järjestämis- ja tuottamistapoja. Kehittämisohjelmassa on myös kehitetty ja järjestetty koulutusta paitsi kolmannen sektorin toimijoille, myös palveluiden tilaajille, erityisesti kunnille, jotta ne osaisivat hyödyntää kolmatta sektoria tehokkaammin hyvinvointipalveluiden tuotannossa. Kehittämisohjelma on edistänyt julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuutta palvelutuotannossa mm. tukemalla yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajien mahdollisuuksia tuottaa iltapäivätoimintaa ja kehittämällä yhteistyössä yritysten ja kuntatyönantajien kanssa mm. työikäisten työhyvinvointiin liittyvää palvelutarjontaa. Kehittämisohjelma on vaikuttanut siihen, että kolmas sektori voi tulevaisuudessa olla entistä enemmän toteuttamassa ja tuottamassa väestön hyvinvointipalveluja omilla osaamisalueillaan. 46

47 Pilottihankkeissa on toiminut yhteensä 150 paikallista yhdistystä 71 kunnan alueella. 12 hankkeessa hyvinvointipalveluja on kehitetty kunnan ja kolmannen sektorin kumppanuudella, kahdessa hankkeessa on kehitetty työhyvinvointipalveluja työyhteisöille. Hankkeista viisi on ollut kulttuurilähtöisiä, seitsemän liikuntajärjestövetoista hanketta ja kaksi nuorisojärjestövetoista hanketta. Mukana on ollut 40 kulttuuriyhdistystä, 91 liikuntaseuraa ja 19 nuorisoseuraa. Osallistuneet yhdistykset aloittain Kulttuuri Liikunta Nuoriso Pilottihankkeiden hallinnoijina on toiminut Neljä valtakunnallista järjestöä Neljä alueellista järjestöä Kaksi ammattikorkeakoulua Yksi yliopisto Yksi kunta 7) Toiminnan jatkuvuuden huomioon ottaminen kehittämisohjelman aikana ja sen päätyttyä. Mitä konkreettisia toimenpiteitä on toteutettu tähän liittyen?miten kehittämisohjelman teeman/teemojen kehittämistä tulisi jatkaa? Mitä kokonaan uusia avauksia tai nousevia teemoja kehittämistyössä on tullut vastaan? Koordinoiva Kolmas lähde-hanke panostaa kehittämisohjelman pilottihankkeiden ja koordinaatiohankkeessa syntyneiden toimintamallien mallintamiseen sekä levittämiseen koulutuksen, sähköisen viestinnän ja henkilökohtaisen vaikuttamisen keinoin. Lähes 100 kehittämisohjelman lupaavaa käytäntöä kootaan parhaillaan casebook-julkaisuksi. Kolmas lähde -hanke on valmentanut asiantuntijaryhmän (yhdistyskehittäjät) kolmannen sektorin palvelutoiminnan tueksi yli ohjelmakauden. Tätä kehittäjäjoukkoa tehdään aktiivisesti tunnetuksi, jotta eri järjestöt ja yhdistykset osaisivat hyödyntää tukea jatkossa. Myös ELY-keskusten palveluja jäsennetään ja tehdään tunnetuksi yhdistystoimijoille, mikä edellyttää myös konkreettista vuoropuhelua yhdistyskentän ja ELY-keskusten asiantuntijoiden välillä. Hanke on mallintanut myös omia koulutustoimintaansa, jotta näitä koulutuskonsepteja voidaan toteuttaa jatkossa kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen järjestökentässä laajemmin palvelutoiminnan edistämisessä. Kolmas lähde-hankkeen toteuttaminen perustuu neljän organisaation tiiviiseen yhteistyöhön, joka käynnistyi suurelta osin vuonna Eri vaiheissa toteuttajaorganisaatioiden välille on syntynyt monentasoista yhteistyötä, mutta hankkeen kaltaista sitovaa rakennetta kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmannen sektorin välillä ei enää hankekauden jälkeen ole olemassa hankkeen tematiikkaan liittyen. 47

48 Palvelutoiminnan edistäminen varsinaisen ydintoiminnan rinnalla on lisäksi asia, jossa eri kolmannen sektorin organisaatiot vielä hakevat linjaansa. Hankkeen tavoitteisiin kuuluvan toiminnan jatkaminen hankkeen jälkeen riippuu siten kunkin organisaation tahtotilasta kolmannen sektorin palvelutoiminnan kehittämisessä. Koordinaatiohankkeen tavoitteena on kuitenkin luoda pohjaa eri asiantuntijaorganisaatioiden väliselle verkostomaiselle toimintamallille pitkällä aikajänteellä. Yksittäisissä pilottihankkeissa on toiminnan jatkuvuuteen panostettu mm. koulutusten ja sparrauspäivien järjestämisellä sekä julkaisuilla. Toiminnan juurruttaminen on mukana hankkeissa alusta lähtien. Kuntien palvelurakenteen murroksessa tarvitaan uusia avauksia ja kehittämistä edelleen. Kehittämisohjelman hankkeissa on tullut esille, että monissa kunnissa ei ole osaamista palveluiden hankintaan kolmannelta sektorilta ja monissa tapauksissa keskusteluyhteyden avaaminen kunnan suuntaan on ollut haasteellista. Sekä muutos kuntakentällä että kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen toimijoiden kyky muuttaa toimintaansa tapahtuu hitaasti, joten kehittämistoimintaa tulisi edelleen jatkaa. Kehittämisohjelman aikana on kiinnostus monialaisia eli kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen yhteisesti tuottamia palveluita kohtaan lisääntynyt. Monialaisten, ennaltaehkäisevien hyvinvointipalvelujen merkitys sekä yksilöille että yhteisöille ollaan vähitellen tunnustamassa.erilaisten kohderyhmien osallisuutta, hyvinvointia ja aktiivista toiminnallisuuttaedistävää kehittämistä tulisikin jatkaa. 8) Kehittämisohjelman yhteiskuntapoliittinen perustelu ja haasteet lähtötilanteessa. Terve ja toimintakykyinen väestö on hyvinvointiyhteiskunnan perustekijöitä. Palvelujen, myös hyvinvointipalvelujen, merkitys taloudellisen kasvun moottorina ja työpaikkojen tarjoajana on tulevaisuudessa Suomen kaltaisissa kehittyneissä talouksissa keskeinen. Uhkana oleva työvoimapula hyvinvointipalveluiden osalta ja toisaalta kuntien heikkenevä verotulorahoitus pakottaa kunnat ja muut julkiset organisaatiot keskittymään olennaisiin tehtäviin ja ydinosaamiseen. Palvelurakenneuudistus voi merkitä suuria muutoksia erityisesti kunnallishallinnon työpaikkoihin ja sitä kautta hyvinvointipalveluiden tuottamiseen. Perusvastuu väestön hyvinvointipalveluista on kuitenkin kunnilla. Kunnat hoitavat tätä tehtäväänsä eri tavoin. Osa kunnista tuottaa palvelut itse, mutta osa "ostaa" palvelut avustamalla kolmannen sektorin toimijoita, jotka järjestävät osallistumis- ja harrastusmahdollisuuksia jäsenilleen. Julkisen sektorin lisäksi kolmas sektori toimii yhteistyössä yritysten kanssa mm. työikäisten työhyvinvointiin tai työorganisaatioiden kehittämiseen liittyvän palvelutarjonnan osalta. Tulevaisuudessa hyvinvointipalveluja tarvitaan entistä laajemmille väestöryhmille. Jo pääministeri Matti Vanhasen hallitusohjelmassa todettiin, että palvelujen turvaaminen edellyttää vahvaa taloudellista perustaa sekä uusia palvelujen järjestämis- ja tuottamistapoja. Hallituksen tavoitteena on edistää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuutta palvelutuotannossa mm. kannustamalla tilaajatuottajamallien käyttöönottoon tai tukemalla yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajien mahdollisuuksia tuottaa iltapäivätoimintaa. Olennaista on, että kaikessa palvelutarjonnassa korostuu erityisesti sekä fyysisen että psyykkisen hyvinvoinnin näkökulma, joka pitkällä tähtäimellä yhteiskunnan kilpailukykyä. Kolmas sektori voi tulevaisuudessa olla entistä enemmän toteuttamassa ja tuottamassa väestön hyvinvointipalveluja omilla osaamisalueillaan. 9) Kehittämisohjelman hallintomalli ja toteutus, päävastuulliset organisaatiot, yhteys Itä-Suomen ohjelmaosioon ja muihin alueosioihin. Päävastuullinen organisaatio on Opetus- ja kulttuuriministeriö, joka vastaa hankkeen valtakunnallisesta ja substanssiohjauksesta. Lisäksi hankkeella on tukirakenne, joka muodostuu ministeriön asettamasta 48

49 ohjausryhmästä (mukana muita hanketta tukevia ministeriöitä), rahoittajana toimivasta Lapin ELY - keskuksesta sekä OKM:n ja Lapin ELY -keskuksen kehittämisohjelmatiimistä, jolla kehittämisohjelmaan on saatu alueellinen näkökulma ja alan asiantuntemusta liikunta-, nuoriso- ja kulttuurialalta. Yhteys aluekehitykseen on syntynyt lääninhallitus- ja myöhemmin ELY -keskusyhteistyön kautta. Itä-Suomi on ollut mukana hankkeessa ja on toteuttanut sitä oman alueohjelmansa puitteissa (liikunnan kehittämishanke). 10) Julkisuus ja tiedottaminen. Kehittämisohjelmasta ja sen hakukierroksista tiedottamisesta on vastannut opetus- ja kulttuuriministeriö. Koordinoivalla Kolmas lähde -hankkeella on tärkeä rooli kehittämisohjelman sisällöistä ja koordinoivan hankkeen toiminnasta ja tuloksista tiedottamisessa. Kolmas lähde-hankkeen viestintä on laajentunut ajan kuluessa yhä monikanavaisemmaksi. Yksi panostuksen kohde on sähköinen uutiskirje, jolla on noin 900 tilaajaa. Hankkeellaon myös oma Facebook-sivu.Lisäksi SlideShareen ladataan hankkeen aineistoja. Verkkosivujen käyttöaste on hyvä ja täysin uusia kävijöitä tulee jatkuvasti. Tärkeimmät tiedotuskanavat ovat edellä mainittujen lisäksi suorapostitukset taidetoimikuntiin, kulttuurialan kattojärjestöihin, taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -tahoille sekä sosiaali- ja terveysalan kattojärjestöille. Kehittämisohjelmasta rahoitetut hankkeet löytyvät seuraavasta linkistä https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projektilista.php?rahasto=esr&ps=va&la=1&dp=16 49

50 MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN VALTAKUNNALLISEN KEHITTÄMISOHJELMAN VÄLIRAPORTTI x LOPPURAPORTTI Kehittämisohjelma Toimintalinja Tasa-arvoa työelämään - yhdenvertaisuutta yhteiskuntaan Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Vastuullinen hallinnonala ja vastuuhenkilön yhteystiedot STM / Irmeli Järvenpää puh (STM vaihde) Kehittämisohjelman toteutusaika Kehys ja toteutuneet hyväksytyt Kehys 3,2 miljoonaa euroa kustannukset (ESR+valtio) Maksettu 2,1 miljoonaa euroa 1) Kuvaus kehittämisohjelman toiminnan sisällöstä sekä kehittämisohjelmasta rahoitettujen hankkeiden lukumäärä. Kehittämisohjelman tavoitteena on edistää naisten ja miesten samapalkkaisuutta, tasa-arvon valtavirtaistamista, työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista sekä naisten urakehitystä. Ohjelman hankkeissa voidaan myös vahvistaa tasa-arvosuunnittelua, hakea keinoja segregaation eli sukupuolen mukaisen työnjaon purkamiseksi kasvatuksessa, koulutuksessa ja työelämässä, ja lisätä tasaarvolainsäädännön vaikuttavuutta mm. luomalla seurantamenetelmiä ja kehittämällä oppilaitoksille ja työpaikoille koulutus- ja tukitoimintaa. Kehittämisohjelmasta on rahoitettu kahdeksaa hanketta, joista viimeisin käynnistyi helmikuussa Ohjelmassa on pyritty rahoittamaan laajoja, ylialueellisia tai koko ohjelma-alueen kattavia hankkeita, joiden tulokset ovat yleistettävissä valtakunnalliseen toimintaan. 2) Kuvaus konkreettisista tuloksista ja muista merkittävistä aikaansaannoksista, arvio pitkäaikaisista vaikutuksista sekä kuvaus, mitä kehittämistyöstä opittiin ja minkälaisia hyviä käytäntöjä tunnistettiin. Analyysi kehittämisohjelman toimenpiteitten kohdentumisesta miehiin ja naisiin. Julkaisut, oppaat ja selvitykset. Kehittämisohjelmassa on toteutettu kaksi hanketta - Samapalkkaisuus ja uudet palkkausjärjestelmät (SATU, S10327, kesto ) sekä Tasa-arvoa palkkaukseen (TAPAS, S10293, kesto ) - jotka kytkeytyivät hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen vuonna 2006 käynnistämään samapalkkaisuusohjelmaan. Palkansaajien tutkimuslaitoksen, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ja Tilastokeskuksen SATU -hankkeessa toteutettiin kattava laajoihin tilastoaineistoihin 50

51 perustuva kokonaistarkastelu siitä, miten talouden eri sektoreilla toteutetut palkkausjärjestelmäuudistukset ovat tähän mennessä vaikuttaneet sukupuolten välisiin palkkaeroihin. Tarkastelut tehtiin erikseen valtionhallinnolle, kunta-alalle ja yksityiselle sektorille. Hankkeen analyyseissä hyödynnettiin niin julkisen sektorin kuin yksityisen sektorin osalta edustavia yhdistettyjä yksilö- ja työpaikkatason tilastoaineistoja luvulta niin pitkälle nykypäivään kuin mahdollista. Tehdyt analyysit osoittivat, että palkkausjärjestelmäuudistuksilla ja sukupuolten välisten palkkaerojen kaventumisella on yhteys. SATU -hankkeen tulokset julkaistiin STM: n julkaisusarjassa: Kohti samapalkkaisuutta palkkausjärjestelmiä kehittämällä (STM: n selvityksiä 2010: 25). Aalto-yliopiston (ent. Teknillinen korkeakoulu) BIT-tutkimuskeskuksen TAPAS -hankkeessa tutkittiin sitä, miten samapalkkaisuutta ja palkkauksen oikeudenmukaisuutta ja kannustavuutta voidaan edistää. Hankkeen toiminnallinen painopiste oli kehittämistyö, jota tehtiin 18 kohdeorganisaatiossa työelämän eri sektoreilta. Hanke tuotti tietoa palkkausjärjestelmien vaikuttavuudesta samapalkkaisuuden näkökulmasta, soveltamiseen liittyvistä tasa-arvoriskeistä sekä kehittämistyöhön liittyvistä kriittisistä pisteistä. Hanke toi uutta näkökulmaa palkkausjärjestelmien kehittämistyön haasteisiin; organisaatiot asettavat valitettavan harvoin palkkatasa-arvon palkkausjärjestelmän tavoitteeksi. TAPAS -hankkeen tulokset julkaistiin STM: n julkaisusarjassa: Tasa-arvoa palkkaukseen. Työn vaativuuden sekä pätevyyden ja suoriutumisen arvioinnin toimivuus Suomessa (STM: n raportteja ja muistioita 2011:18). Hanke tuotti myös oppaan Tasa-arvoa palkkaukseen. Havaintoja palkkausjärjestelmien kehittämisestä TAPAS -hankkeessa (STM: n julkaisuja 2012:3). Tasa-arvon valtavirtaistamiseen on keskittynyt ohjelman kaksi hanketta, Valtavirtaistaminen käytäntöön (S11312, kesto ) ja Eurooppalainen tasa-arvon peruskirja kuntien toiminnallisen tasaarvon systemaattisen edistämisen välineenä (TASE, S11322, kesto ). Sosiaalikehitys Oy:n, World of Management (WoM) Oy:n ja KoulutusAvain Oy:n Valtavirtaistaminen käytäntöön - hankkeessa suoritettiin alkukartoitusselvitys sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisesta kunnissa ja valtion alue- ja paikallishallinnossa ja kehitettiin valtavirtaistamisen työskentelytapoja organisaatioiden eri avainprosesseissa. Hankkeessa tuotettiin paitsi oppimateriaalia aiheesta, myös valtion alue- ja paikallishallinnolle suunnattu opas Tasa-arvosta laatua ja vaikuttavuutta julkiselle sektorille. Hyvänä käytäntönä voidaan pitää kuntien ja valtion organisaatioiden yhteistyötä ja bench markingia, oppimista yhdessä tehden, osana organisaatioiden omia perusprosesseja. Suomen Kuntaliiton ja Naisjärjestöt yhteistyössä - Kvinnorganisationer i Samarbet NYTKIS ry:n TASE - hankkeessa tarjotaan kuntien luottamushenkilöille ja viran- ja toimenhaltijoille tietoa ja koulutusta tasaarvosta ja Eurooppalaisesta tasa-arvon peruskirjasta. Hankkeen tavoitteena on, että kuntien sitoutuminen tasa-arvon edistämiseen ja peruskirjan käyttämiseen lisääntyy, peruskirjan hyväksyneiden kuntien ja maakuntaliittojen määrä kasvaa ja sukupuolten välinen tasa-arvo vahvistuu kunnissa. Projektin tuotteita ovat mm. opas kuntien tasa-arvotyön tueksi, koulutusaineistot luottamushenkilöille ja viran- ja toimenhaltijoille, malli tasa-arvon peruskirjan edellyttämästä strategisesta tasa-arvosuunnitelmasta, käytännön esimerkit tasa-arvon edistämisen välineistä, erityisesti sukupuolivaikutusten arvioinnista, sekä esimerkit erilaisista tavoista, joilla tasa-arvotavoitteita voidaan sisällyttää kunnan toimintaan ja rakenteisiin, kuten johtamisjärjestelmiin, strategiaan, toiminnan ja talouden suunnitteluun sekä palveluihin. Hankkeessa on julkaistu opas Tasa-arvon käsikirja kuntapäättäjille. 51

52 Työn ja perhe-elämän yhteensovittamista on edistetty erityisesti kolmessa hankkeessa, Tasa-arvoa erovanhemmuuteen (TERO, S11264, kesto ), Isänä työelämässä (S11866, kesto ) ja Perhevapaalta paluun tukeminen vertaisryhmätoiminnalla (S12068, kesto ). Lahden ammattikorkeakoulun TERO -hankkeessa pilotoitiin sosiaalialan ammattilaisille suunnattua täydennyskoulutusta, jonka tavoitteena on parantaa ammattilaisten kykyä arvioida isän tai äidin soveltuvuutta huoltajuuteen ilman sukupuoleen liitettyjä stereotyyppisiä käsityksiä. Hanke pyrki tuomaan isänäkökulmaa ammattilaisten työhön siten, että miesten ja naisten tasa-arvo toteutuisi entistä paremmin myös erotilanteissa. Lähtökohtana oli, että työn ja perhe-elämän yhteensovittamisella voidaan lisätä isän osallistumista lasten elämään, ja samalla eroperheiden vanhempien hoivavastuun tasapuolisempi jakautuminen ja isän roolin vahvistaminen edistää miesten ja naisten tasa-arvoa työelämässä. Hanke tuotti tasa-arvonäkökulmasta laaditun oppaan Ero ja isyys lapsiperheiden erotyöskentelyyn, ja siinä kehitetty täydennyskoulutusmalli on hankkeen jälkeen yleisesti hyödynnettävissä. Lahden ammattikorkeakoulun ja Miessakit ry:n Isänä työelämässä -hankkeen tavoitteena on edistää isäystävällistä työkulttuuria sekä lisätä tietoisuutta työn ja perheen yhteensovittamisen mahdollisuuksista. Hankkeessa tarjotaan lapsiperheitä kohtaaville ammattilaisille täydennyskoulutusta, joka antaa tietoa ja välineitä perheiden tukemiseen ja isien huomioimiseen, sekä pk-yrityksille räätälöityjä teemaluentoja, joiden teemoina voivat olla mm. isäystävällisen työkulttuurin hyödyt yritykselle sekä yrityksen mahdollisuudet tukea työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Lisäksi projekti järjestää Puolustusvoimissa ja Siviilipalveluskeskuksessa palvelustaan suorittaville keskustelutilaisuuksia, joissa puhutaan mm. isän merkityksellisestä roolista lapsen elämän varhaisvaiheissa ja isien mahdollisuuksista ja oikeuksista perhevapaisiin. Hankkeessa tullaan tuottamaan oppaat ammattilaisille sekä isille ja tuleville isille. Työterveyslaitoksen Perhevapaalta paluun tukeminen vertaisryhmätoiminnalla -hankkeessa kehitetään toimintatapaa perhevapaalta työelämään paluun tukemiseksi: perhevapaalta työelämään palaaville, ennen kaikkea naisille, järjestetään vertaisryhmätoimintaa, jolla vahvistetaan valmistautuneisuutta työhön paluuseen ja työn ja perheen yhteensovittamiseen. Hanke on käynnistynyt mutta toiminnassaan vasta alkuvaiheessa. Hanken Svenska handelshögskolan, Jyväskylän yliopiston Kauppakorkeakoulu ja Ekvalita Ab toteuttavat ohjelmassa hanketta NaisUrat (S12200, kesto ). Hanke etsii hyviä käytäntöjä työn ja perheen yhteensovittamiseen ja kehittää erityisesti naisten mahdollisuuksia edetä vaativampiin tehtäviin työelämässä. Lisäksi hankkeessa tullaan selvittämään naisten ja miesten työuriin vaikuttavia sukupuolirooliennakkoluuloja ja -odotuksia sekä purkamaan stereotypioihin perustuvia toimintamalleja työorganisaatioissa. Kehittämisohjelman päätavoite on edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa. Toiminta ei kohdistu miehiin tai naisiin sinänsä, vaan pyrkii muuttamaan toimintatapoja ja rakenteita sukupuolten epätasa-arvon huomioiviksi ja epätasa-arvoa vähentäviksi. Hankkeiden yksittäisillä toimenpiteillä voi kuitenkin olla erilaisia vaikutuksia eri sukupuolille. Esimerkkinä tästä ovat mm. Isänä työelämässä -hankkeen varus- ja siviilipalvelusmiehille suunnatut, isyyttä tukevat keskustelutilaisuudet, TERO -hankkeen järjestämä täydennyskoulutus naisvaltaiselle sosiaalialalle sekä Perhevapaalta paluun tukeminen vertaisryhmätoiminnalla -hankkeessa toteutettavat ryhmät perhevapailta palaajille, joista valtaosa on naisia. 52

53 3) Onko kehittämisohjelmassa tehty esityksiä lainsäädännön tai toimintatapojen muutoksiin hallinnonalalla ja jos on, onko niitä prosessoitu ja viety käytäntöön? Kehittämisohjelman hankkeilla on suora kytkös tasa-arvopolitiikan kansallisiin strategioihin, ja hankkeiden tulokset ovat vaikuttaneet ja tulevat jatkossa vaikuttamaan tasa-arvopoliittisten toimenpiteiden taustatietona. Palkkausjärjestelmiä on uudistettu voimakkaasti sekä yksityisellä että julkisella sektorilla, eikä uusien järjestelmien vaikutuksia ei ole aiemmin arvioitu kattavien tilastoaineistojen valossa. SATU -hankkeesta saatua tutkimustietoa hyödynnetään samapalkkaisuusohjelman toimenpiteissä. Tulokset antavat viitekehystä myös työpaikan tasa-arvosuunnitelmille ja palkkakartoitusten toimivuuden kehittämiselle. TAPAS -hankkeessa koottiin ansiokkaasti havaintoja kohdeorganisaatioiden kehittämisprosesseista. Tätä tietoa voidaan hyödyntää harkittaessa tasa-arvolain uudistamista palkkakartoituksen osalta. Hankkeen havainnot auttavat ymmärtämään palkkausjärjestelmän rakentamisessa, kehittämisessä ja soveltamisessa olevia haasteita palkkauksen syrjimättömyyden osalta. Valtavirtaistaminen käytäntöön - ja TASE -hankkeet ovat tukeneet tasa-arvolain 4 pykälän toimeenpanoa erityisesti alue- ja paikallistason viranomaisten toiminnassa. Konkreettisesti on edistetty valtavirtaistamista pilottikunnissa ja -virastoissa, mutta oppaat ja muut tulokset ovat jatkossa käytettävissä kaikissa kunnissa ja virastoissa. Perhevapaalta paluun tukeminen vertaisryhmätoiminnalla -hankkeen tavoite on ajankohtainen ja liittyy mm. hallitusohjelman tavoitteisiin. Tavoitteena on tuottaa suosituksia työelämään ja perheiden palvelujärjestelmiin siirtymän helpottamiseksi. 4) Arvio kehittämisohjelmalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Kehittämisohjelman toteutus on yhä kesken. Tässä vaiheessa asetettujen tavoitteiden saavuttamista ei voida lopullisesti arvioida, mutta ohjelman hankkeista on jo saatu konkreettisia tuloksia, ks. muut kohdat. 5) Tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät ongelmat ja kuvaus ongelmien ratkaisemisesta ja/tai kehittämissuosituksista tulevalle toiminnalle. Kehittämisohjelman vähäinen rahoitus on aiheuttanut sen, että hankkeiden käynnistäminen ohjelman kaikkiin painopisteisiin on ollut haasteellista. Rahoittajan niukat henkilöresurssit ovat vaikeuttaneet mm. hankkeiden verkottamista ja ohjelman tuloksista viestintää. Jatkossa tulisi varmistua siitä, että samaan kehittämisteemaan, esim. sukupuolten tasa-arvoon, liittyvät ohjelmat ja hankkeet tekevät nykyistäkin enemmän yhteistyötä keskenään rahoittajasta ja hallinnonalasta riippumatta. Yksittäisten hankkeiden tasolla ongelmia on syntynyt mm. projektihenkilöstön vaihtuvuudesta, yhteishankkeiden toteutukseen liittyvistä vastuunjaoista sekä vaikeuksista osallistujien ja kohdeorganisaatioiden rekrytoinnisssa. 6) Lisäarvo kansalliseen toimintaan: Miksi tehtiin EU-rahoituksella ja mitä rahoitettiin kansallisesti? Mitä kansallista toimintaa kehittämisohjelma tai siihen kuuluvat hankkeet ovat tukeneet tai edistäneet? Mitä lisäarvoa on saatu alueelliseen työvoima- ja koulutuspolitiikkaan? 53

54 Kaikki kehittämisohjelman hankkeet ovat tukeneet hallitusohjelman tasa-arvotavoitteiden toteuttamista ja kansallista tasa-arvopolitiikkaa. Koska hankkeissa on tuotettu uutta tietoa sekä kehitetty ja pilotoitu tuotteita ja työkaluja yleiseen levitykseen, ESR-rahoituksen käyttöä on pidetty perusteltuna. Esim. Perhevapaalta paluun tukeminen vertaisryhmätoiminnalla -hankkeen luoma palvelu on uusi malli eikä kuulu selvästi yhdelle tietylle viranomaistaholle, joten ESR-rahoitus kokeiluun on luontevaa. TERO - ja Isänä työelämässä -hankkeet ovat koulutuksillaan, seminaareillaan, oppaillaan ja laajalla medianäkyvyydellään paitsi tarjonneet työvälineitä ammattilaisille, myös nostaneet erovanhemmuuden, perhevapaiden käytön sekä isyyden ja työelämän yhdistämisen kysymyksiä julkiseen keskusteluun ja siten osaltaan edistäneet isyyden vahvistamista ja työn ja perhe-elämän yhteensovittamista yhteiskunnassa. Naisten ja miesten väliset palkkaerot olivat vuonna 2010 EU:n jäsenmaista Suomessa kuudenneksi suurimmat. Vaikka pientä kaventumista sukupuolten palkkaerossa on tapahtunut, tilanteeseen vaikuttaminen on osoittautunut meillä hyvin haasteelliseksi. Sukupuolten palkkaeroja on pyritty kaventamaan mm. kolmikantaisella samapalkkaisuusohjelmalla. SATU - ja TAPAS -hankkeet ovat tukeneet samapalkkaisuusohjelman toteutusta tarjoamalla tutkimustietoa ja kehittämiskokemuksia. TAPAS -hanke osoitti, että palkkausjärjestelmien rakenteelliset ratkaisut mahdollistavat samapalkkaisuuden edistämisen. Tämä edellyttää sitä, että järjestelmän rakennetta arvioidaan kriittisesti ja että sen soveltamista seurataan säännöllisesti. Tulokset auttavat organisaatioita tarkastelemaan palkkausjärjestelmäänsä ja sen soveltamista sukupuolivaikutusten arvioimiseksi. TASE -hanke on erityisesti suunnattu tukemaan Kuntaliiton ja kuntien työtä Eurooppalaisen tasa-arvon peruskirjan jalkauttamiseksi. ESR-rahoitus TASE - ja Valtavirtaistaminen käytäntöön -hankkeille on mahdollistanut erityisen panostuksen tasa-arvon valtavirtaistamiseen keskushallinnon ulkopuolella. Tätä ei olisi pystytty toteuttamaan ilman erillisrahoitusta. Koska kuntien ja valtion alue- ja paikallishallinnon toimilla on suuri vaikutus ihmisten arkeen, voidaan katsoa, että sukupuolinäkökulman jalkauttaminen ja valtavirtaistaminen tuottaa näkyviä tasa-arvovaikutuksia nopeammin kuin esim. lainsäädännön suvaus. Ks. myös kohdat 3, 7 ja 8. 7) Toiminnan jatkuvuuden huomioon ottaminen kehittämisohjelman aikana ja sen päätyttyä. Mitä konkreettisia toimenpiteitä on toteutettu tähän liittyen? Miten kehittämisohjelman teeman/teemojen kehittämistä tulisi jatkaa? Mitä kokonaan uusia avauksia tai nousevia teemoja kehittämistyössä on tullut vastaan? Hankevalinnoissa ja -valmistelussa on painotettu sitä, että kehittämisohjelman kaikkien hankkeiden tulokset dokumentoidaan julkaisuihin ja selvityksiin ja että hankkeet tuottavat käyttökelpoisia, helposti levitettäviä työkaluja, malleja ja oppaita toiminta-alueeltaan. Nämä julkaisut, oppaat ja työkalut viedään hankkeiden päätyttyä Tasa-arvotiedon keskuksen sivuille osoitteeseen missä ne ovat kaikkien kiinnostuneiden saatavilla. Hankkeiden raportit ja selvitykset on lisäksi sisällytetty STM:n julkaisusarjaan aina silloin, kun sen on katsottu edistävän tulosten levittämistä ja toiminnan vakiinnuttamista. Hankehakujen valmistelijoina ja hankkeiden valvojina toimii STM:n tasa-arvoyksikön virkamiehiä, mikä osaltaan varmistaa tuotosten hyödyntämisen kansallisessa toiminnassa kehittämisohjelman aikana ja sen päätyttyä. Hankkeiden ohjausryhmien kokoonpanot on pyritty myös laatimaan sellaisiksi, että toiminnan jatkuvuus ja tulosten levittäminen olisi mahdollisimman laajaa. Hankkeiden välilliset ja välittömät kohderyhmät voivat jatkossakin levittää hankkeista saatua tietoa ja 54

55 osaamista omille yhteistyötahoilleen, ja hanketoimijat ovat ilmoittaneet, että syntyneitä verkostoja jää elämään hankkeiden päätyttyä. TAPAS - ja SATU -hankkeet ovat toimineet tasa-arvotyön ydinalueella eli sukupuolten palkkaeron kaventamisessa palkkausjärjestelmien avulla. SATU -hanke on antanut tietoa siitä, mikä on palkkausjärjestelmien tila Suomessa ja miten uudet palkkausjärjestelmät vaikuttavat, ja TAPAS -hanke puolestaan siitä, mitä tekijöitä palkkausjärjestelmien kehittämiseen liittyy ja miten palkkausjärjestelmiä tulisi jatkossa kehittää. Sukupuolten palkkaeroa on pyritty kuromaan umpeen mm. palkka- ja sopimuspolitiikalla, palkkausjärjestelmillä, työpaikan tasa-arvosuunnitelmilla ja palkkakartoituksilla sekä parantamalla naisten työmarkkina-asemaa. Koulutus- ja uravalintoihin vaikuttaminen sekä naisten ja miesten välisen perinteisen työnjaon muuttaminen on myös palkkaeron kaventamisessa keskeistä. Näiden alueiden kehittyminen vaatii jatkossakin tuntuvia kehittämispanostuksia. SATU -hankkeen tulokset on levitetty tehokkaasti kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman toimijoille. Hankkeesta saatua tutkimustietoa hyödynnetään palkkausjärjestelmien kehittämistyössä. Myös TAPAS - hankkeen tuloksia tullaan käyttämään samapalkkaisuusohjelman tavoitteiden edistämisessä, ja niillä on suuri merkitys palkkausjärjestelmien kehittämisessä ja soveltamisessa. Hankkeen käytännönläheinen opas helpottaa palkkausjärjestelmän kehittäjää, valmistelijaa ja soveltajaa. Valtavirtaistaminen käytäntöön- ja TASE -hankkeissa lähtökohtana on ollut pysyvien muutosten aikaansaaminen; valtavirtaistaminen vauhdittui ja sitä opittiin mukana olleissa pilottiorganisaatioissa, minkä lisäksi hankkeiden oppaat ja aineistot vakiinnuttavat toimintaa myös muihin kuin näihin kohdeorganisaatioihin. Valtavirtaistaminen käytäntöön -hankkeen ohjausryhmässä olivat mukana valtion virastoja ja kuntia ohjaavat tahot, mikä mahdollistaa kehittämistyön jatkamisen sekä tiedon siirtymisen ja vakiintumisen ko. organisaatioissa. Perhevapailta paluun tukeminen -hankkeen menetelmä - voimauttava valmennus ja pienryhmätyöskentely - edistää sukupuolten tasa-arvoa tukemalla perhevapailla olevien, pääasiassa naisten, paluuta työelämään. Tämä ei ole ongelmatonta, ja erityisesti pitkän perhevapaan käyttö liittyy heikkoon työmarkkina-asemaan. Eniten haasteita työelämään siirtymisessä voidaan arvioida olevan juuri niillä naisilla, joilla ei ole työsuhdetta mihin palata eikä merkittävää työkokemusta ennen perhevapaata. Hankkeen toimenpiteitä suunnataan myös tälle kohderyhmälle. Pienryhmien vetäjiksi etsitään ja valmennetaan henkilöitä, jotka voisivat myöhemmin osana omaa työtään esim. neuvoloissa jatkaa perhevapailta palaajille suunnattua toimintaa. TERO -hankkeen verkostoseminaareja sosiaalialan ammattilaisille on suunniteltu järjestettäviksi myös hankkeen jälkeen. Isänä työelämässä -hankkeessa Puolustusvoimat ja Siviilipalveluskeskus ovat samoin ilmaisseet kiinnostuksensa jatkaa teemaluentoja varus- ja siviilipalvelusmiehille hankkeen päätyttyä. Hankkeiden teemat jäävät elämään myös yhteistyökumppaneiden, mm. työmarkkinajärjestöjen toimintaan. Ks. myös kohdat 2, 3 ja 6. 8) Kehittämisohjelman yhteiskuntapoliittinen perustelu ja haasteet lähtötilanteessa. Sukupuolten tasa-arvon ja kaikenlaisen syrjimättömyyden toteutuminen yhteiskuntaelämän eri alueilla on osa modernia, menestyvää ja moniarvoista yhteiskuntaa. Sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta tulee edistää sekä valtavirtaistamisperiaatteella kaikessa ESR-toiminnassa että erillisillä hankkeilla. 55

56 Sukupuolten tasa-arvon ja samapalkkaisuuden edistäminen on kirjattu vahvasti myös Vanhasen II hallituksen ohjelmaan. Yksi kilpailukykyisen ja laadukkaan työelämän perusedellytyksistä on oikeudenmukaisuus. Työpaikan kokeminen oikeudenmukaiseksi on omiaan lisäämään sitoutumista ja tehokkuutta. Kokemus siitä, että työstä maksettu korvaus on oikeassa suhteessa työn vaativuuteen ja omaan suoriutumiseen tukee työmotivaatiota. Sukupuolten välinen suhteellinen palkkaero on pysynyt jo pitkään suunnilleen samansuuruisena: naiset ansaitsevat koko työmarkkinoiden mitassa keskimäärin noin 18 prosenttia vähemmän kuin miehet kun tarkastellaan säännöllisen työajan keskikuukausiansioita. Tämä kertoo naisten työn vähäisemmästä arvostuksesta ja heijastaa työmarkkinoiden jyrkkää jakautumista miesten ja naisten aloihin ja ammatteihin. Sukupuolten välisten palkkaerojen pienentäminen ja samapalkkaisuuden edistäminen edellyttää määrätietoista, pitkäjänteistä toimintaa ja työmarkkinoiden toimijoiden hyvää yhteistyötä. Tavoitteena on, että samasta ja samanarvoisesta työstä maksetaan samaa palkkaa työntekijän sukupuolesta riippumatta ja että sukupuolten välinen palkkaero kaventuu. Suomessa koulutus- ja ammattialojen jakautuminen sukupuolen mukaan on jyrkkää. Pojat ja tytöt tekevät jo kouluissa sukupuolelleen tyypillisiä valintoja, joilla on vaikutusta myöhempien opintojen suuntautumiseen ja ammatinvalintaan. Työmarkkinoille tullessa useimmilla on jo ammatti tai orientaatio tietyntyyppisiin tehtäviin. Siksi segregaation lieventämiseksi tarvitaan toimia jo kouluissa ja oppilaitoksissa. Sukupuolen mukaisen työnjaon muuttuminen on hidas prosessi ja siihen tarvitaan niin kotien, lastentarhojen, koulujen, oppilaitosten kuin työyhteisöjenkin panostusta. Tavoitteena on laajentaa yksilön koulutus- ja ammatinvalinnan mahdollisuuksia purkamalla stereotyyppisiä käsityksiä miesten töistä ja naisten töistä. Perinteisistä roolimalleista ja ennakkoluuloista irtautuminen myös joustavoittaa työmarkkinoita. Työvoimasta puolet on naisia ja naiset ovat keskimäärin koulutetumpia kuin miehet. Kuitenkin naisia on selvästi vähemmän johtotehtävissä kuin miehiä. Suomella ei ole varaa jättää käyttämättä naisten potentiaalia myös yritysten ja organisaatioiden johtotehtävissä. Tutkimusten mukaan yritysten toiminnalle on hyödyksi johdon moninaisuus. Naisten johtamat yritykset on Suomessa todettu vastaavia miesten johtamia yrityksiä kannattavammiksi. Kysymys on myös sukupuolten yhtäläisistä mahdollisuuksista edetä uralla. Naisten urakehitystä voidaan tukea asettamalla konkreettiset tavoitteet naisjohtajien määrän lisäämiseksi ja suunnittelemalla tarvittavat toimet. Naisia on enemmän johtotehtävissä julkisella sektorilla kuin yksityisissä yrityksissä. Tavoitteena on, että naisilla ja miehillä on yhtäläiset mahdollisuudet edetä vaativampiin tehtäviin ja että naisten osuus johtotehtävissä kasvaa. Perheiden hyvinvointi ja miesten ja naisten tasavertaiset mahdollisuudet osallistua työelämään ja edetä urallaan edellyttävät toimivaa työn ja yksityiselämän yhdistämistä sekä nykyistä tasaisempaa kotityön ja hoivan jakamista vanhempien kesken. Nykyiset perhevapaajärjestelmät mahdollistavat molemmille vanhemmille perhevapaiden käytön, mutta tosiasiassa naiset käyttävät valtaosan vapaista. Isyyden tukeminen ja perhevapaiden nykyistä tasaisempi jakautuminen vanhempien kesken on niin lapsen, isän kuin äidinkin etu. Tasaisempi perhevapaiden jakautuminen parantaa naisten asemaa työelämässä ja vahvistaa miesten asemaa perheessä. Kun isät käyttävät enemmän perhevapaita, kohdistuvat niistä aiheutuvat välittömät ja välilliset kustannukset ja järjestelyt tasaisemmin nais- ja miesenemmistöisille 56

57 aloille. Tavoitteena on, että perhevapaiden käyttö jakaantuu nykyistä tasaisemmin isien ja äitien kesken ja isien rooli perheissä vahvistuu. Hyvin toimivalla tasa-arvolainsäädännöllä on sukupuolten tasa-arvon edistämisessä merkittävä rooli. Siksi tasa-arvolainsäädännön vaikuttavuutta tulee säännöllisesti arvioida. Sukupuolten tasa-arvon lisääminen työelämässä edellyttää paitsi koko työmarkkinoita koskevia toimia myös työyhteisötason toimintaa. Tasaarvosuunnittelu on yksi keino edistää sukupuolten tasa-arvoa työpaikkatasolla. Tasa-arvosuunnitelman tulee sisältää palkkakartoitus, jossa käydään läpi työpaikan mies- ja naistyöntekijöiden palkat ja palkkaerot. Suunnitelma auttaa arvioimaan työpaikan tasa-arvotilannetta ja asettamaan muun muassa samapalkkaisuutta, perhevapaiden tasaisempaa käyttöä, segregaation lieventämistä ja tasavertaisia uramahdollisuuksia koskevia tavoitteita ja aikatauluja niiden saavuttamiselle. Tällä hetkellä tasaarvosuunnitelmaa ei vielä ole kaikilla niistä työpaikoista, joilla sellainen tasa-arvolain mukaan tulisi olla. Tavoitteena on tasa-arvosuunnitelmien lisääminen ja niiden laadun parantuminen. Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen edellyttää huomion kiinnittämistä molempiin sukupuoliin. Usein konkreettiset tasa-arvotoimet ja erilaiset hankkeet kuitenkin kohdistuvat vain naisiin. Miehet ja tasaarvo -näkökulma on integroitava vahvemmin osaksi tasa-arvon edistämistä ESR-toiminnassa. Esimerkiksi segregaation purkamiseksi ei riitä, että naisia kannustetaan miesenemmistöisille aloille vaan on myös kannustettava miehiä naisenemmistöisille aloille. Isyyden tukeminen jo varhaisessa vaiheessa on tärkeää, koska se luo pohjaa isän vastuun kantamiselle perheen arjesta jatkossakin. Kehittämisohjelman hanketoimintaa onkin pyritty aiempaa selvästi enemmän kohdistamaan molempiin sukupuoliin. 9) Kehittämisohjelman hallintomalli ja toteutus, päävastuulliset organisaatiot, yhteys Itä-Suomen ohjelmaosioon ja muihin alueosioihin. Kehittämisohjelman rahoitusta ei ole jaettu alueviranomaisille, vaan ohjelmaa on toteutettu keskitetysti ministeriössä ja myös hankehallinnointi hakuineen on järjestetty ministeriötasolla. Ohjelman pienuudesta johtuen erillistä tukirakennetta tai koordinaatiohanketta ei ole perustettu, vaan hallintomalli on pyritty pitämään mahdollisimman yksinkertaisena. Vaikka ministeriön vähäiset henkilöresurssit ovat ajoittain vaikeuttaneet kehittämisohjelman toteutusta (ks. kohta 5), ohjelman hallintomallia voidaan pitää onnistuneena. Projektihakujen käynnistäminen sekä hankkeiden valinta ja rahoittaminen ministeriöstä käsin on mahdollistanut sen, että hankkeet ovat aidosti valtakunnallisia tai ylialueellisia ja kytkeytyvät kiinteästi hallinnonalan kansallisiin strategioihin. Hakujen valmistelijoina ja hankkeiden valvojina on toiminut STM:n tasa-arvoyksikön virkamiehiä, mikä osaltaan varmistaa hankkeiden tulosten levittämisen ja hyödyntämisen hankkeiden päätyttyä. 10) Julkisuus ja tiedottaminen. Hankkeiden tuloksia on tuotu rahoittajan toimesta esille erilaisissa työryhmissä ja verkostoissa, seminaareissa, rakennerahastojen uutiskirjeissä, hallinnonalojen yhteisissä esitteissä ja STM:n www-sivuilla. Johtuen hankkeiden suhteellisen pienestä määrästä ja ministeriön henkilöresurssien vähäisyydestä, tiedottamisessa on toistaiseksi panostettu ennen kaikkea yhteistyöhön muiden rahoittajien kanssa. Osa 57

58 hankkeista on tuottanut raportteja ja selvityksiä STM:n julkaisusarjaan (ks. kohta 2), ja kaikkien hankkeiden tuotokset viedään toiminnan päätyttyä Tasa-arvotiedon keskuksen sivuille osoitteeseen Hankkeet itse ovat viestineet aktiivisesti toiminnastaan, ja niiden saama näkyvyys eri viestimissä on ollut varsin laajaa. Esim. TAPAS -hankkeen tutkijoiden laatima neljän kirjoituksen sarja Naisten ja miesten eurot julkaistiin kesällä 2010 Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla. Isänä työelämässä -hanke on puolestaan ollut v aikana esillä mm. valtakunnallisten radio- ja TV-kanavien sekä sanoma- ja aikakauslehtien haastatteluissa. Kehittämisohjelmasta rahoitetut hankkeet löytyvät seuraavasta linkistä https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projektilista.php?rahasto=esr&ps=va&la=1&dp=15 58

59 MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN VALTAKUNNALLISEN KEHITTÄMISOHJELMAN VÄLIRAPORTTI x LOPPURAPORTTI Kehittämisohjelma Toimintalinja Terveenä ja osaavana työssä Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Vastuullinen hallinnonala ja vastuuhenkilön yhteystiedot STM / Kati Herranen-Haapaniemi, Irmeli Järvenpää ja Lars Kolttola puh (STM vaihde) Kehittämisohjelman toteutusaika Kehys ja toteutuneet hyväksytyt Kehys 7,4 miljoonaa euroa kustannukset (ESR+valtio) Maksettu 5,9 miljoonaa euroa 1) Kuvaus kehittämisohjelman toiminnan sisällöstä sekä kehittämisohjelmasta rahoitettujen hankkeiden lukumäärä. Kehittämisohjelman tavoitteena on vahvistaa terveyttä ja työkykyä, tukea työuria ja työssä pysymistä, edistää työhyvinvointia ja työssä jaksamista sekä kehittää työorganisaatioita ja työoloja sosiaali- ja terveydenhuollon alalla. Kehittämisohjelmasta on rahoitettu seitsemää hanketta. Ohjelmassa on pyritty rahoittamaan laajoja, ylialueellisia tai koko ohjelma-alueen kattavia hankkeita, joiden tulokset ovat yleistettävissä valtakunnalliseen toimintaan. 2) Kuvaus konkreettisista tuloksista ja muista merkittävistä aikaansaannoksista, arvio pitkäaikaisista vaikutuksista sekä kuvaus, mitä kehittämistyöstä opittiin ja minkälaisia hyviä käytäntöjä tunnistettiin. Analyysi kehittämisohjelman toimenpiteitten kohdentumisesta miehiin ja naisiin. Julkaisut, oppaat ja selvitykset. Hengitysliitto HELI ry / Verve ja Työterveyslaitos toteuttivat kehittämisohjelmassa hankkeen TYÖLÄS - Työlähtöisen työterveyshuollon ja kuntoutuksen oppimisverkosto sosiaali- ja terveydenhuollon muuttuvien työorganisaatioiden ja pk-yritysten tukena (S10217, kesto ). TYÖLÄShankkeen päätavoite, työn kehittämiseen perustuvan osaamisen ja menetelmien levittäminen ja vakiinnuttaminen työterveyshuoltoihin ja työikäisten kuntoutukseen toteutui eri arvioiden mukaan hyvin. Projektin tuloksena työlähtöisiä menetelmiä on käytössä 29:ssä työterveyshuoltoyksikössä ja kahdeksassa kuntoutuslaitoksessa. Rekisteröityneitä menetelmien osaajia oli Itä-Suomessa toteutettu rinnakkaishanke ityöläs - Työlähtöisen työterveyshuollon ja kuntoutuksen Itä-Suomen oppimisverkosto sosiaali- ja 59

60 terveydenhuollon muuttuvien työorganisaatioiden ja pk-yritysten tukena (S10806, kesto ) mukaan lukien projektin päättyessä noin 500. TYÖLÄS-hankkeen tuloksena saatiin aikaan muutoksia työssä monilla työpaikoilla eri toimialoilla (mm. opetustyö, kotihoito, päivähoito, sairaalatyö, asumispalvelut, työterveyshuolto ja kuntoutus). Muutoksilla oli vaikutuksia sekä työn sujuvuuteen ja tuloksellisuuteen että tekijöiden työkykyyn ja työterveyteen. Lisäksi projekti on tuottanut työterveyshuolto- ja kuntoutusyksiköissä menetelmätasoa laajempia toimintatavan muutoksia. Tärkeimpiä tällaisia toimintatapainnovaatioita ovat työterveyshuollossa olleet uudet, erikoistumiseen perustuvat työnjaon ratkaisut, erityisesti lääkäri-hoitaja -työparimallin korvaava tiimimalli. Kuntoutuksessa vastaavia tuloksia ovat olleet kuntoutuskurssien ammatillisia osioita koskevat työnjako- ja aikataulutusmuutokset. Lisäksi projekti on tuottanut uusia johtamisen ja yhteisen oppimisen käytäntöjä näissä yksiköissä. TYÖLÄS-hanke tuotti neljä hyvää käytäntöä: 1) Työn sujuvuuden ja työn muutosten kartoitusmenetelmät (työlähtöinen työpaikkaselvitys, työyhteisön työhyvinvointikartoitus, uudenmuotoinen työpaikkaselvitys), 2) Henkilökohtaisen työn mielekkyyden ja työn muutosten kartoitusmenetelmät (työlähtöinen terveystarkastus, yksilön työhyvinvointikartoitus, uusimuotoinen terveystarkastus), 3) Asiakasyrityksen työn muutokset huomioiva työterveyshuollon toimintasuunnitelma, ja 4) Työikäisten kuntoutuksen työlähtöinen ammatillinen osio. Lisäksi projektin tuloksena syntyi useita merkittäviä uusia työväline- tai menetelmävariaatioita. Pohjois-Suomen työhyvinvointialue -pilotissa merkittävin tulos yhteistyöstä olivat ammattikorkeakoulujen laatimat sisällölliset ja opetusmenetelmälliset uudistukset työterveyshuollon erikoistumisopintojen opetussuunnitelmiin, kuntoutuksen koulutusohjelman ja terveyden edistämisen koulutusohjelman opetussuunnitelmiin ja sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelmaan. Lisäksi lisättiin työhyvinvointia edistävän työnkehittämisen perusteita ammattikorkeakoulujen sote-yksiköiden perusopintoihin. TYÖLÄS-hankkeen tuloksista työterveyshuoltojen ja kuntoutusyksiköiden asiakastyöpaikoilla julkaistiin kirja Muutostyössä. Työterveysyhteistyötä muuttuvissa töissä. Projektin loppuvaiheessa tuotettiin myös sähköinen menetelmäopas työterveyshuoltojen ja kuntoutusyksiköiden käyttöön. TYÖLÄS hankkeen osallistujat ja kohderyhmät edustivat hankkeen painopisteen mukaisesti sosiaali- ja terveysalaa, minkä vuoksi naisten osuus painottui ollen yli 4/5 hankkeeseen osallistuneista henkilöistä. Työterveyslaitoksen, Suomen Sydänliitto ry:n ja Oulun Työterveys Oy:n hanke Terveyden edistämistä työpaikoille (S10631, kesto ) piti sisällään kolme osahanketta: TEDI, Suomen Tykyverkosto ja Virkeänä ratissa. TEDI -osahanke on edistänyt työpaikan mahdollisuuksia parantaa työssä olevien työkykyä ja terveyttä sekä luoda edellytyksiä työuran pidentämiselle. TEDI -hankkeessa kehitettiin yhteiskehittämisen toimintamalli sekä terveyttä edistävän työpaikan arviointikriteeristö. Hankkeessa luotiin uusia levitettäviä työvälineitä, kuten TEDI -valmennus ja TEDI -prosessikonsultaatio, jotka jäävät elämään hankkeen päätyttyä. Yhtenä innovaationa syntyi myös Työhyvinvointi-diplomi, jossa korostetaan laajaa teoriatietoa työhyvinvoinnista sekä työhyvinvointityön ansiokasta toteuttamista organisaatioissa. Diplomia kehitetään vielä jatkossa Työterveyslaitoksen muiden toimijoiden sekä mahdollisten muiden työhyvinvoinnin edistämisestä kiinnostuneiden toimijatahojen kanssa. Prosessissa laaditut toimintasuunnitelmat toteutuivat kaikilla työpaikoilla ja ilmapiirikyselyjen tuloksissa tapahtui myönteistä kehitystä. 60

61 TEDI -hankkeen hyvänä käytäntönä voidaan pitää hankkeen toimintatapaa, joka on kaikki organisaation jäsenet työhyvinvoinnin edistämiseen osallistava, kontekstilähtöinen, voimavara- ja ratkaisukeskeinen sekä prosessina jatkuva työhyvinvoinnin kehittämisen toimintatapa. Yhteiskehittäminen turvaa toimintatapana kaikille organisaation jäsenille mahdollisuuden vaikuttaa oman työhyvinvointinsa edellytyksiin. Hyvänä käytäntönä on myös työpaikkakohtaisesti luotujen terveen työpaikan kriteerien sisällyttäminen organisaation henkilöstöjohtamisen järjestelmiin. Suomen Tyky-verkosto -osahankkeessa vietiin verkoston toimintaa lähemmäksi työpaikkoja sekä kehitettiin sitä työhyvinvointiin liittyvän tiedon ja toimintamallien levittäjänä. Suomen Tyky-verkostossa erityisesti sosiaalisen median hyödyntäminen työhyvinvointitoiminnassa oli uutta ja innovatiivista. Hyvänä käytäntönä voidaan pitää työhyvinvointiin liittyvien verkostojen yhteistyön kehittymistä ja toiminnan konkretisoitumista sekä kansainvälisen toiminnan linkittymistä työpaikkatasolle asti. TEDI- ja Suomen Tyky-verkosto -hankkeet kohdentuivat tasapuolisesti miehiin ja naisiin. Hankeorganisaatioissa molemmat sukupuolet olivat tasapuolisesti edustettuina. Myös hankkeissa tuotetut välineet ja toimintamallit soveltuvat eri sukupuolten käyttöön. Virkeänä ratissa -osahanke paransi osallistujiensa työkykyä ja terveyttä, mikä on omiaan pidentämään heidän aktiivista työuraansa. Hankkeen tavoitteena oli edistää ammattikuljettajien työkykyä ja -vireyttä terveellisen työaikaisen ruokailun keinoin. Hanke vaikutti kuljettajaan, hänen toimintaympäristöönsä ja koko yhteiskuntaan, jotta ne tukisivat terveellistä työaikaista ruokailua ja yhteisöllisyyttä. Hanke rakennettiin yhteistyössä ammattikuljettajajärjestöjen sekä ruokapalveluita tuottavien ketjujen ja itsenäisten ruokapalveluyrittäjien liiton kanssa. Hanketta oli toteuttamassa moniammatillinen tiimi sekä laaja edustus ammattikuljettajan toimintaympäristölle keskeisiä toimijoita. Toiminnassa huomioitiin kuljetusalan kulttuuriset rakenteet ja voimaannutettiin toimijoita itsestään huolehtimiseen osana hyvää ammattiosaamista ja työsuojelua. Huumori ja ammatti-identiteettiä vahvistavat myönteiset voimavarat (vertaistuen merkitys) otettiin hankkeessa monipuolisesti käyttöön. Virkeänä ratissa -hanke keräsi tietoa kohderyhmiltä osallistavan työpajatyöskentelyn kautta. Työpajatyöskentelyn ja kyselytulosten perusteella luotuja hyviä käytäntöjä kehitettiin tsekkauslistojen, kyselyiden, toimintamallien, oppaiden, julisteiden, video- ja radiomateriaalien, koulutusten ja suositusten muodossa kuljetusalan työnantajille, kuljetusammatissa toimiville, huoltamoalan ruokapalveluiden tuottajille, työterveyshuolloille sekä logistiikka-alan kouluttajille ja opiskelijoille. Hankkeen aikana toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä levitettiin kuljetus- ja ruokapalveluntuottaja-alan ammattilehtien kautta kattavasti. Vuosina 2010 ja 2011 ravitsemusterapeutti arvioi ruokapalvelujen tuottajien palveluja. Samoina vuosina järjestettiin myös Vuoden Virkeät 24 h huoltoasemat -kilpailut, joiden voittajat valittiin näiden arviointitulosten pohjalta. Virkeänä ratissa -hanketoimien tuloksena ammattikuljettajat, työterveyshuolto sekä työnantajat aktivoituivat, ja huoltamoilla on yhä enenevässä määrin terveellistä ruokatarjontaa. Kuljetusalan toimijoiden käsitykset ja henkinen ilmapiiri koskien elintapa-asioita muuttuivat hankkeen aikana myönteisempään suuntaan. Hankkeen tulokset julkaistiin Virkeänä ratissa -käsikirjassa. Ammattikuljettajista lähes 90 % on miehiä. Virkeänä ratissa -projektin toimet kohdistuivat tästä syystä lähinnä miehiin. 61

62 Virkeänä ratissa - ja Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa -hankkeissa kuljetusalalle luodut hyvät käytännöt ja toimintamallit yhdistetään Työterveyslaitoksen Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa -hankkeessa (S11998, kesto ) luotavien mallien kanssa yhtenäiseksi paketiksi - työkyvyn hallintamalliksi - kuljetusalan pienille ja keskisuurille yrityksille. Nuori kuski osaa! -hankkeen pääpainopisteenä on parantaa työkokemukseltaan nuorten työntekijöiden työ- ja toimintakykyä. Työkyvyn hallintamalli luodaan yhteiskehittämisenä yhdessä kuljetusyritysten ja logistiikka-alan kouluttajien sekä muiden sidosryhmien kanssa. Toteutuessaan malli on täysin uudenlainen lähestymistapa logistiikka-alan terveys- ja työkykyongelmien ratkaisemiseen, koska se mahdollistaa monen pienen kuljetusyrityksen yhteisen kehittämistoiminnan. Nuori kuski osaa! -hanke luo ja muokkaa uudenlaisissa toimintaympäristöissäkin toimivan kevyen tyky-prosessityökalun kuljetusalalle. Lisäksi hanke luo nuoren kuljettajan perehdyttämiskriteerit työkykynäkökulmasta sekä TOP 5 - työhyvinvoinnin keihäänkärjet -tsekkauslistan kuljetusyrityksille. Hallintamallia levitetään ammattilehtien, liittojen ja järjestöjen kautta. Myös Nuori kuski osaa! -hankkeen kohderyhmänä ovat ensisijassa miehet, koska valtaosa logistiikka-alan opiskelijoista on nuoria miehiä. Kuntoutusäätiön, Tampereen yliopiston Työhyvinvointikeskus ja Avire-Kuntoutus Oy:n Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) - hankkeessa (S10446, kesto ) kehitettiin pientyöpaikkojen ja työterveyshuoltojen yhteistyötä ja työkyvyn tukemisen käytäntöjä, varhaiskuntoutusta ja työhyvinvointityöhön pientyöpaikoille koulutusta, välineitä ja oppaita. Hankkeessa tehtiin verkostoyhteistyötä kuuden työterveyshuollon ja noin sadan pk-työpaikan kanssa, mikä mahdollisti kehittämisen toimien viemisen konkreettiselle tasolle. Työterveyshuollon ja työpaikkojen sairauspoissaolojen seurannan, hallinnan ja varhaisen tuen käytäntöjen sopimiseksi tuotettiin nettityökirja Työkirja on ollut merkittävästi työterveyshuoltojen ja työpaikkojen käytössä, kun ne ovat tehneet Kelan työterveyshuollon korkeimman korvauksen saamiseksi edellytettävän suunnitelman yhteistyöstä. Hankkeessa kehitettiin Oman hyvinvoinnin lähteillä - ja Moniosaaja -varhaiskuntoutusmallit sekä Tulosta ja kilpailukykyä työhyvinvoinnilla (Tuki) valmennusohjelma. Oman hyvinvoinnin lähteillä -malli tuotteistettiin ja sen vaikutuksia tutkittiin hankkeessa. Se todettiin vaikuttavaksi paitsi ns. varhaiskuntoutusmallina, myös välineenä työterveyshuolloille ohjata uupuneisuuden ja jaksamisen kanssa kipuilevia henkilöitä. Mallin levittämiseksi on tuotettu ohjaajan opas ja koulutusta ohjaamiseen. Hyviä käytäntöjä hankkeessa olivat edelleen työhyvinvointityön tueksi tuotetut helppolukuiset oppaat (Työn iloa ja imua opas asiantuntijoille ja työpaikoille, Tulevaisuuden osaajaksi tulosta osaamistarpeiden tunnistamisella, Esimies työhyvinvointia rakentamassa ja Henkilöstötunnusluvut johtamisen tukena tukea tuottavuuden ja työyhteisön hyvinvoinnin kehittämiseen), työselosteet (Yrittäjien työhyvinvointi, työkyky ja kuntoutus selvitysraportti pienyrittäjien ja maatalousyrittäjien työkyvystä. hyvinvoinnista, työkyvyntuen ja kuntoutuksen tarpeesta ja Perustuksia valamassa pientyöpaikkojen työterveysyhteistyö) ja muut selvitykset (Selvitys työhyvinvointikäsityksistä pk-työpaikoilla, Pk-yrittäjän työhyvinvoinnin mallin kehittäminen ja Osaaminen osana pientyöpaikkojen arkea työelämän muutoksissa). Hankkeessa kehitettiin myös henkilöstötunnuslukulaskuri nettiin. Hankkeen tuloksista on laadittu julkaisu Pientyöpaikkojen työkyvyn tuki. Hankkeen interventioihin osallistui sekä miehiä että naisia. PUNK-hankkeen kokemuksia hyödynnetään Kuntoutussäätiön, Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun, Avire-Kuntoutus Oy:n ja Pihkahovisäätiön Työurien jatkamisen tuki, JAMIT - hankkeessa (S12080, kesto ). Hankkeen tavoitteena on työurien tukeminen sekä 62

63 yksityis- että kuntasektorin pk-työpaikoilla. Hankkeessa kehitetään myös työterveyshuoltojen ja kuntoutuspalvelujen yhteistyötä työkyvyn tukemisen tehostamiseksi sekä käytäntöjä, joilla osatyökykyistä voidaan tukea jatkamaan työelämässä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Turun ja Vaasan kaupungit ovat toteuttaneet kehittämisohjelmassa Maahanmuuttajien terveys ja työkyky -seurantajärjestelmä kunnille -hanketta (MAAMU, S11428, kesto ). Hankkeen tavoitteena oli seurata työikäisten sekä työllisten että työelämän ulkopuolella olevien maahanmuuttajien terveyttä ja toiminta- ja työkykyä sekä tunnistaa työllisyyttä ylläpitävien ja edistävien kehittämistoimien tarpeita ja vaikutuksia. Projektissa tehtiin kattava ja luotettava perusselvitys työikäisten maahanmuuttajien terveydestä, työ- ja toimintakyvystä ja näihin liittyvistä tekijöistä. Perusselvityksen pohjalta kehitetään yhdessä kuuden kunnan kanssa pysyvä ja tilanteisiin nopeasti reagoiva seurantajärjestelmä. Hankkeessa on haastattelumenetelmällä tutkittu noin 2000 venäjä-, somali- ja kurditaustaisen henkilön terveydentilaa, toimintakykyä, syrjintä- ja väkivaltakokemuksia, terveyspalvelujen käyttöä, suun terveydenhuoltoa, elintapoja, sosiaalista hyvinvointia ja työelämäosallisuutta. Hankkeella on pitkäaikaisia vaikutuksia ainakin niissä kuudessa kaupungissa, joissa haastattelut on tehty. Hyvänä käytäntönä oli maahanmuuttajataustaisten haastattelijoiden kouluttaminen tehtävään, millä varmistettiin haastattelun onnistuminen ja luottamuksen saavuttaminen tutkimusta kohtaan. MAAMU-hankkeen tuloksista julkaistiin kattava raportti Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi. Tutkimus venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa. Raportissa esitetyt tiedot on eritelty sukupuolittain ja ne osoittavat monia eroja sukupuolten välisissä terveys- ja hyvinvointikysymyksissä. Näiden tulosten pohjalta on mahdollista osoittaa kehittämistarpeita ja kohdistaa toimenpiteitä, joilla on sukupuolten epätasa-arvoa kaventava vaikutus. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Stay Onboard -hankkeella (S12101, kesto ) etsitään keinoja parantaa merenkulkualan valtameri- ja rahtiliikenteen henkilöstöryhmien työhyvinvointia ja jaksamista, jotta alalta poistuvien työntekijöiden määrä vähenisi. Samalla parannetaan merenkulun työturvallisuutta. Hankkeen tulokset raportoidaan räätälöidysti päätöksentekijöille, meriklusterin toimijoille, tutkijoille, potentiaalisille opiskelijoille ja suurelle yleisölle. Niiden pohjalta voidaan tehdä päätöksiä, jotka mahdollistavat pitkät urapolut alalla. 3) Onko kehittämisohjelmassa tehty esityksiä lainsäädännön tai toimintatapojen muutoksiin hallinnonalalla ja jos on, onko niitä prosessoitu ja viety käytäntöön? Kehittämisohjelman hankkeilla on suora kytkös sosiaali- ja terveyspolitiikan kansallisiin strategioihin, ja hankkeiden tulokset ovat vaikuttaneet ja tulevat jatkossa vaikuttamaan sosiaali- ja terveyspoliittisten toimenpiteiden taustatietona. TYÖLÄS-hankkeessa levitetyt ja kehitetyt työterveyshuollon menetelmät laajentavat työterveyshuollon roolia työpaikkojen kumppanina terveellisemmän ja turvallisemman työn kehittämisessä. Edellä mainittuja asioita on sisällytetty uudistettavaan valtioneuvoston asetukseen hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta. Tarkemmin nämä avataan Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -oppaassa, joka valmistuu vuoden

64 alkupuolella ja määrittää kansallisesti työterveyshuollon hyviä sisältöjä sekä työterveyshuollon kustannusten Kela-korvattavuutta. Työterveyslaitos on aloittanut sosiaali- ja terveysministeriön aloitteesta uusien, vuodesta 2015 eteenpäin ulottuvien työterveyshuollon kehittämislinjausten valmistelun, jossa hankkeen esille tuomat työterveyshuollon laajemmat mahdollisuudet ja niiden edellytykset tullaan tuomaan esiin. Punk -hankkeen osalta tehtiin esityksiä pientyöpaikkojen työterveyshuoltotoiminnan kehittämiseksi. Hankkeen esitykset ovat syksyllä 2012 olleet myötävaikuttamassa pienille yrityksille kohdennetun työterveyshuolto-toimintamallin työstämisessä työterveysasiain neuvottelukunnassa, jossa on mukana useita hankkeen ohjausryhmän jäseniä. Pienille yrityksille kohdennettu toimintamalli ja siihen liittyvät ohjeistukset tarkentuvat vielä nyt uudistettavana olevan Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -oppaan teksteissä. Työkyvyn tuki nettityökirja ja sen aineistot ovat olleet myötävaikuttamassa Kelan ohjeistukseen ja korvauskäytäntöön varhaisen tuen, sairauspoissaolojen seurannan ja hallinnan toteuttamisesta. Punk-hankkeessa on tehty esityksiä myös pienyrittäjien työhyvinvoinnin, työkyvyntuen ja kuntoutuksen toimivuuden parantamiseksi. Yrittäjien työhyvinvointia koskeva työseloste on ollut Suomen yrittäjien ja MTK:n käytettävissä heidän suunnitellessaan sosiaalipoliittisia esityksiään. Työterveyshuollot kautta maan ovat ottaneet Virkeänä ratissa -hankkeen tuottamia materiaaleja käyttöönsä sekä ammattikuljettajien yksilö- että ryhmäohjaustarkoituksiin. Ks. myös kohta 2. 4) Arvio kehittämisohjelmalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Kehittämisohjelman toteutus on yhä kesken. Tässä vaiheessa asetettujen tavoitteiden saavuttamista ei voida lopullisesti arvioida, mutta ohjelman hankkeista on jo saatu konkreettisia tuloksia, ks. muut kohdat. 5) Tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät ongelmat ja kuvaus ongelmien ratkaisemisesta ja/tai kehittämissuosituksista tulevalle toiminnalle. Kehittämisohjelman vähäinen rahoitus on rajoittanut kehittämistoimintaa siten, että merkittäviin ongelmakohtiin ei ole pystytty käynnistämään riittävästi hankkeita. Rahoittajan niukat henkilöresurssit ovat vaikeuttaneet mm. hankkeiden verkottamista ja ohjelman tuloksista viestintää. 6) Lisäarvo kansalliseen toimintaan: Miksi tehtiin EU-rahoituksella ja mitä rahoitettiin kansallisesti? Mitä kansallista toimintaa kehittämisohjelma tai siihen kuuluvat hankkeet ovat tukeneet tai edistäneet? Mitä lisäarvoa on saatu alueelliseen työvoima- ja koulutuspolitiikkaan? Lissabonin strategian puitteissa EU-jäsenvaltiot ovat tunnustaneet, että työn laadun ja tuottavuuden takaaminen voi edistää talouskasvua ja työllisyyttä (Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja Alueiden komitealle: Työn laadun ja tuottavuuden parantaminen: yhteisön työterveys- ja työturvallisuusstrategia vuosiksi ). Ammattiryhmien välisten terveyserojen kaventaminen ja työurien pidentyminen Suomessa on yhteiskunnallinen haaste kaikille toimijoille. 64

65 Kehittämisohjelma tukee mm. STM:n sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat linjauksia, Terveyden edistämisen politiikkaohjelmaa , Terveys kansanterveysohjelmaa, sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa (Kaste) sekä Työterveys valtioneuvoston periaatepäätöstä. Lisäksi kehittämisohjelma tukee valtion tiede- ja teknologianeuvoston linjauksia Suomeen perustettavista strategisen huippuosaamisen keskittymistä. Kehittämisohjelma on myös täydentänyt kansallista työelämän kehittämisohjelmaa TYÖLÄS- hanke toteutti Työterveys valtioneuvoston periaatepäätöksen strategista linjausta (Työterveyshuollon kehittäminen työelämän laadun kehittämiseksi) sekä spesifisti kehittämislinjoja 2 (Työterveyshuollon sisältö), 3 (Työterveyshuollon palvelujärjestelmä) ja 5 (Työterveyshuollon henkilöstövoimavarat). Hanke tuki työterveyshuoltojen ja kuntoutusyksiköiden osaamista ja menetelmäkehitystä vastata asiakasyritysten jatkuvien muutosten aiheuttamiin henkilöstö- ja tuotannollisiin haasteisiin. Hankkeessa levitetyt työtoimintalähtöiset kuntoutuskäytännöt muodostavat teoreettisen ja menetelmällisen perustan Kansaneläkelaitoksen Työhönkuntoutus II hankkeessa, jossa luodaan uutta, vuonna 2016 voimaantulevaa työkykykuntoutuksen mallia. TYÖLÄS hankkeen lisäarvo kansalliseen toimintaan näkyy selvimmin työterveyshuollon ja työikäisten kuntoutuksen menetelmien ja toimintatapojen kehittymisessä. Hankkeessa kehitettiin ja levitettiin uuteen moni- ja poikkitieteelliseen lähestymistapaan perustuvia menetelmiä, joilla on mahdollista saavuttaa myös uudenlaisia työhön liittyviä tuloksia. Hanke paransi työterveyshuollon ja työikäisten kuntoutuksen mahdollisuuksia vastata paremmin modernin työelämän asettamiin työkyky- ja työhyvinvointihaasteisiin. Lisäksi hanke toi näkyviin useita nykyiseen lainsäädäntöön ja ohjaukseen liittyviä esteitä, joihin puuttumalla voidaan edistää työvoiman uusiutumista ja yritystoiminnan kestävää kehitystä. Alueellista koulutuspolitiikkaa tuki TYÖLÄS -hankkeen koulutusyhteistyö pohjoissuomalaisten ammattikorkeakoulujen kanssa. Hanke modernisoi ja monipuolisti heidän koulutustarjontaansa. Virkeänä ratissa hanke edisti ammattikuljettajien terveellisiä elintapoja ja tuki omalta osaltaan useita kansallisia terveyden edistämiseen tähtääviä ohjelmia. Terveellisillä elintavoilla voidaan vaikuttaa ammattikuljettajien ajoterveyteen, työkykyyn, hyvinvointiin, työurien pituuteen, työvoiman riittävyyteen tulevaisuudessa sekä liikenneturvallisuuteen. Valtioneuvoston periaatepäätöksen toimeenpanosuunnitelmassa terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista mainitaan ammattikuljettajien terveellisten ruokailutottumusten edistäminen. Terveyden edistämisen politiikkaohjelmassa korostetaan terveellisten elintapojen tärkeyttä terveyden, työkyvyn ja työstä palautumisen kannalta. Terveellisillä elintavoilla on myös huomattava merkitys, kun tarkastellaan työvoiman riittävyyttä kuljetusalalla. Kuten Kaste ohjelmassa on linjattu, tupakoinnilla, alkoholin käytöllä ja ylipainolla on huomattava vaikutus väestön sairastavuuteen. Vaikuttamalla niihin kavennetaan parhaiten myös terveyseroja ja pidennetään työuria. Terveys ohjelmassa on keskeistä edistää tavoitteita kaikissa elämänkulun vaiheissa arjen ympäristöissä. Virkeänä ratissa -hanke vastasi tähän keskeiseen tavoitteeseen kohteenaan kaikenikäiset ammattikuljettajat myös ne, jotka ovat työuran loppupuolella. Nuori kuski osaa! -hanke on verkostoitunut Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalaisen teemavuoden 2012 kanssa. Hanke on lisäksi mukana sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymän SOTERKOn yhteistyöalueella "Nuorten aikuisten terveys-, hyvinvointija työhön osallistumiserojen kaventaminen". EU:ssa kuljetusala on nostettu erityiseen fokukseen, joten 65

66 ESR-hankerahoitus Virkeänä ratissa - ja Nuori kuski osaa! -hankkeille on ollut perusteltua yhdessä kansallisen rahoituksen kanssa. Kuljetusalan työt EU:ssa ja globaalistikin ovat samanlaisia, on kysymys sitten paikallisesta jakelusta tai pitemmän matkan kuljetuksista, ja tästä syystä EU-lainsäädännönkin puitteissa on tärkeää levittää hanketoiminnasta saatuja kokemuksia ja kehittämistoimia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttaman kouluterveyskyselyn (THL 2010) perusteella tiedetään, että ammattiin opiskelevien terveyskäyttäytyminen on haitallisempaa terveydelle kuin lukiolaisten. Ammattikuljettajaksi opiskelevien terveyskäyttäytyminen on puolestaan haitallisempaa terveydelle kuin ammattiin opiskelevien keskimäärin. Nuori kuski osaa! -hanke vastaa omalta osaltaan myös näihin haasteisiin. Haasteena on myös ammattialakohtaisten näkökulmien vieminen opetussuunnitelmiin sekä terveys- ja työkyky -teemaan liittyvän asennemuutoksen edistäminen koulutuksen järjestäjien keskuudessa. Nuori kuski osaa! hanke on mukana myös tässä tärkeässä kansallisessa toiminnassa. TEDI-, Suomen Tyky-verkosto -, Punk- ja JAMIT -hankkeet ovat omalta osaltaan edistäneet STM:n strategisen linjauksen mukaisia toimia, joilla pyritään pidentämään työuria ja siirtämään painopistettä sairauksien hoidosta hyvinvoinnin aktiiviseen edistämiseen. Työmarkkinajärjestöjen työelämäryhmä (2010) linjasi työurien pidentämiseksi teemoja, joiden osalta toimi kolme työryhmää. TEDI- ja Suomen Tykyverkosto - hankkeet toteuttivat työryhmien tavoitteita. Hankkeet toteuttivat myös Kataisen hallitusohjelman linjauksia, samoin Terveyden edistämisen politiikkaohjelmaa sekä Työterveys valtioneuvoston periaatepäätöstä. Työhyvinvointityöryhmän raportin sekä Työterveyshuolto ja työkyvyn tukeminen työterveysyhteistyönä - raportin esitykset olivat osa Punk-hankkeen kehittämistyön teemoja. Punk-hanke on konkreettisesti tukenut sairausvakuutuslain 13. luvun 5 pykälän muutoksen läpivientiä käytännön toiminnaksi. Lisäksi hanke on esittänyt konkreettisia esityksiä työterveyshuollon ammattilaisten opetussuunnitelmatyöhön. PUNK-hankkeessa nousivat esiin pienten työpaikkojen haasteet toteuttaa monia työkykyä edistäviä toimia, koska käytännöt ja mallit on suunniteltu isoille työpaikoille, joilla on resursseja ja osaamista hallinnollisten toimien toteuttamiseen. Malleja tuleekin kehittää pientyöpaikkojen työterveysyhteistyöhön sekä työkyvyn tuen ja työsuojelun velvoitteiden yhdistämiseen. JAMIT-hanke tukee Kataisen hallitusohjelman linjausta, jolla on tarkoitus parantaa osatyökykyisten ja vaikeasti työllistettävien henkilöiden mahdollisuuksia työntekoon ja kuntoutukseen. Maahanmuuttajien kotouttamisen edistämiseksi tarvitaan kattavaa ja kokonaisvaltaista tietoa maahanmuuttajien terveydestä ja hyvinvoinnista sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä. MAAMUhankekokonaisuudessa tehty perusselvitys on perustavanlaatuinen ja ensimmäinen näin kattava selvitys aiheesta, ja siihen on käytetty useaa rahoituslähdettä (ESR/STM, THL, kunnat, Kela). Selvityksen tekeminen sisältyy valtion kotouttamisohjelmaan vuosille Kysymykset on muotoiltu siten, että tuloksia voidaan verrata vastaaviin kansallisiin perusselvityksiin suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista. Tietoa voidaan hyödyntää terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseen että työelämän osallisuuden lisäämiseen. Ks. myös kohta 3. 7) Toiminnan jatkuvuuden huomioon ottaminen kehittämisohjelman aikana ja sen päätyttyä. Mitä konkreettisia toimenpiteitä on toteutettu tähän liittyen? Miten kehittämisohjelman teeman/teemojen 66

67 kehittämistä tulisi jatkaa? Mitä kokonaan uusia avauksia tai nousevia teemoja kehittämistyössä on tullut vastaan? Hankevalinnoissa ja -valmistelussa on painotettu sitä, että kehittämisohjelman kaikkien hankkeiden tulokset dokumentoidaan julkaisuihin ja selvityksiin ja että hankkeet tuottavat käyttökelpoisia, helposti levitettäviä työkaluja, malleja ja oppaita toiminta-alueeltaan. Hankehakujen valmistelijoina ja hankkeiden valvojina toimii STM:n hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaston sekä työsuojeluosaston virkamiehiä, mikä osaltaan varmistaa tuotosten hyödyntämisen kansallisessa toiminnassa kehittämisohjelman aikana ja sen päätyttyä. Hankkeiden ohjausryhmien kokoonpanot on pyritty myös laatimaan sellaisiksi, että toiminnan jatkuvuus ja tulosten levittäminen olisi mahdollisimman laajaa. Hankkeiden välilliset ja välittömät kohderyhmät voivat jatkossakin levittää hankkeista saatua tietoa ja osaamista omille yhteistyötahoilleen, ja syntyneitä verkostoja jää elämään hankkeiden päätyttyä. Hankkeisiin osallistuneet henkilöt ja organisaatiot jatkavat useissa tapauksissa hankkeiden toimenpiteitä myös projektien päätyttyä. Esim. suurin osa TYÖLÄS-hankkeen osallistujista on jatkanut menetelmien käyttöä ja jatkokehittämistä hankkeen päättymisen jälkeenkin. TYÖLÄS -hanke toi esiin useita työterveyshuollon ja työikäisten kuntoutuksen kehittämistarpeita. Työterveyshuollon työpaikkayhteistyötä koskevaa lainsäädäntöä ja etenkin rahoitusohjausta on syytä kehittää syvempää yhteistyötä mahdollistavaksi ja kannustavaksi. Työikäisten kuntoutuksessa nousee esiin sekä standardoinnin että räätälöitävyyden haasteita. Etenkin kuntoutuksen työkytkentää (työtä koskevat sisällöt, työpaikka- ja työterveyshuoltoyhteistyö) koskevaa ohjeistusta ja määrittelyä on syytä yhtenäistää ja asettaa tekijöiden osaamiselle korkeampia vaatimuksia. Työtoimintalähtöisten menetelmien vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden tutkiminen ja niiden vertaaminen alalla pitkään käytössä olleisiin riskinarviointi-, kysely-palaute- ja erilaisiin toiminnallisiin menetelmiin on välttämätöntä. Työlähtöisten menetelmien laaja käyttö johtaa väistämättä uusien sovellusten ja yhdistelmien kehittelyyn paikallisesti työterveys- ja kuntoutusyksiköissä. Näihin kehitelmiin ja sovelluksiin sisältyy merkittävä innovaatiopotentiaali, jonka kokoaminen uusiksi hyviksi käytännöiksi on jatkon tutkimustehtävä myöskin. TYÖLÄS -hanke nosti esiin uusina teemoina työterveyshuollon uudet sisäisen työnjaon mallit, työterveyshuollon asiakkuudenhallinnan, sekä osaamisen johtamisen ja oppimisen käytännöt työterveyshuolloissa ja kuntoutusyksiköissä. Terveyden edistämistä työpaikoille -hankekokonaisuudesta opittiin, että työpaikoilla on monia vielä käyttämättömiä mahdollisuuksia tukea terveyden kannalta hyvien valintojen tekemistä ja edistää hyvää terveyskäyttäytymistä. Tätä varten on kehitetty myös toimintamalleja ja välineitä. Jatkossa olisi tärkeää panostaa vaikuttavaksi osoitettujen mallien ja menetelmien valtakunnalliseen levittämiseen, leviämisen arviointiin ja vaikuttavuuden tutkimiseen. Virkeänä ratissa -hankkeen ja Nuori kuski osaa! -hankkeen osalta logistiikka-alan opetuksen oppilaitoksessa ja opiskelijoiden kokemusten työssä oppimisen jaksoilta pitäisi kulkea samaan suuntaan pyrittäessä tulevien ammattikuljettajien terveellisten elintapojen edistämiseen. Jo koulutuksessa pitäisi pohtia sitä, miten uransa alussa olevaa työntekijää tai opiskelijaa perehdytetään huolehtimaan omasta työvireydestään ja työkyvystään ja miten varmistutaan, että hänellä on riittävät tiedot ja taidot toimia nopeasti muuttuvissa työtilanteissa. Olisi tärkeää saada lisää tietoa opettajien ja työpaikkaohjaajien kokemuksista. Tarvittaisiin tietoa myös opiskelijaterveydenhuollossa työskentelevien terveydenhoitajien ja lääkäreiden kokemuksista 67

68 siitä, mitkä ovat keskeisimpiä työkyvyn sisältöjä kuljetusalalla. Lisäksi kuljetusalan opiskelijoiden terveyskäyttäytymistä ja opetuksen sisällön vaikutusta terveyskäyttäytymiseen pitäisi tutkia. Punk- hankkeessa nousi esiin tarve kehittää työterveysyhteistyötä pientyöpaikoille sekä edistää työterveyshuoltohenkilöstön osaamista pientyöpaikkayhteistyössä ja kuntoutukseen ohjaamisessa. Työsuojelutoimet ja työkyvyn tukitoimet eivät välttämättä kohtaa, ja näiden lakisääteisten velvotteiden toteuttamiseksi yhdessä ja työpanosta säästäen olisi kiinnitettävä huomiota. JAMIT-hankkeessa on havaittu, etteivät työpaikat ja esimiehet ole aina tietoisia niistä järjestelyistä ja tukimuodoista, joilla osatyökyisenä voi jatkaa työelämässä. Tiedotusta tästä tulisi lisätä. Ks. myös kohdat 2 ja 3. 8) Kehittämisohjelman yhteiskuntapoliittinen perustelu ja haasteet lähtötilanteessa. Lissabonin strategian puitteissa jäsenvaltiot ovat tunnustaneet, että työn laadun ja tuottavuuden takaaminen voi suuresti edistää talouskasvua ja työllisyyttä. Kestävän ja tasapainoisen yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksen turvaaminen on jatkossakin oleellinen tavoite. Keskeisiä tekijöitä tavoitteen saavuttamisessa ovat hyvä työllisyys, tuottavuus ja kilpailukyky. Perusedellytyksiä näiden saavuttamiselle ovat turvallinen työympäristö ja työyhteisö sekä työkykyinen ja osaava työväestö. Yksilön terveyden ylläpitämisellä sekä työ- ja toimintakyvyn parantamisella on ratkaiseva merkitys tuottavuuden kasvulle ja kansantalouden kehittymiselle sekä tarvittavien sosiaalisten palvelujen riittävyydelle. Suomen EU-puheenjohtajakaudella teemana oli "Terveys kaikissa politiikoissa" ja sen osana Terveys työssä (Health in the World of Work), jossa mm. todettiin, että työ saattaa vaikuttaa haitallisesti terveyteen. Toisaalta erityisesti ikääntyvän työvoiman osalta on merkittävää se, miten terveydentilan muutokset vaikuttavat toiminta- ja työkykyyn. Tällöin elintapoihin liittyvä työntekijöiden terveyden edistäminen työpaikoilla nousee keskeiseksi työvälineeksi vaikutettaessa työikäisten työkykyyn. Työpaikoilla voidaan edistää työkykyä ja terveyttä monin tavoin, mutta mahdollisuutta ei ole hyödynnetty parhaalla mahdollisella tavalla. Terveyden edistämisen politiikkaohjelma sisältyi myös Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan. Yhtenä keskeisenä muutosalana on sosiaali- ja terveydenhuolto, jonka palvelujärjestelmiin kohdistuu jatkuvasti merkittäviä paineita. Esimerkiksi väestön ikärakenteen muutos heijastuu hoidon ja hoivan tarpeeseen, mutta myös työvoiman saatavuuteen; tekninen kehitys aiheuttaa uusia vaatimuksia henkilöstön osaamiselle. Kunta-alan työpaikoilla on tapahtumassa mittavia rakennemuutoksia muun muassa kilpailuttamisen lisääntyessä ja palveluntuotantotapojen muuttuessa. 9) Kehittämisohjelman hallintomalli ja toteutus, päävastuulliset organisaatiot, yhteys Itä-Suomen ohjelmaosioon ja muihin alueosioihin. Kehittämisohjelman rahoitusta ei ole jaettu alueviranomaisille, vaan ohjelmaa on toteutettu keskitetysti ministeriössä, jolloin hankehallinnointi hakuineen on järjestetty ministeriötasolla. Kehittämisohjelman pienuudesta johtuen erilliselle tukirakennetta tai koordinaatiohanketta ei ole perustettu, vaan hallintomalli on pyritty pitämään mahdollisimman yksinkertaisena. 68

69 Vaikka ministeriön vähäiset henkilöresurssit ovat ajoittain vaikeuttaneet kehittämisohjelman toteutusta (ks. kohta 5), ohjelman hallintomallia voidaan pitää onnistuneena. Projektihakujen käynnistäminen sekä hankkeiden valinta ja rahoittaminen ministeriöstä käsin on mahdollistanut sen, että hankkeet ovat aidosti valtakunnallisia tai ylialueellisia ja kytkeytyvät kiinteästi hallinnonalan kansallisiin strategioihin. Hakujen valmistelijoina ja hankkeiden valvojina toimii STM:n hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaston sekä työsuojeluosaston virkamiehiä, mikä osaltaan varmistaa hankkeiden tulosten levittämisen ja hyödyntämisen projektien päätyttyä. Itä-Suomi on osallistunut kehittämisohjelman toteutukseen rahoittamalla omasta rahoituskehyksestään yhtä ohjelman Itä-Suomessa toteutettavaa rinnakkaishanketta (ityöläs). 10) Julkisuus ja tiedottaminen. Hankkeiden tuloksia on tuotu rahoittajan toimesta esille erilaisissa työryhmissä ja verkostoissa, seminaareissa, rakennerahastojen uutiskirjeissä, hallinnonalojen yhteisissä esitteissä ja STM:n www-sivuilla. Johtuen hankkeiden suhteellisen pienestä määrästä ja ministeriön henkilöresurssien vähäisyydestä, tiedottamisessa on toistaiseksi panostettu ennen kaikkea yhteistyöhön muiden rahoittajien kanssa. Hankkeet itse ovat viestineet aktiivisesti toiminnastaan, ja niiden saama näkyvyys eri viestimissä on ollut varsin laajaa. Esim. Virkeänä ratissa -hankkeen medialevikki oli yli 37 miljoonaa kappaletta. Hankkeen viestinnän onnistumisen indikaattorina voidaan pitää mm. sitä, että Virkeänä ratissa - loppukyselyyn vastanneista ammattikuljettajista 68 % luki Virkeänä ratissa -hankkeen lehtijuttuja vähintäänkin satunnaisesti. Virkeänä ratissa -alkukyselyn mukaan lautasmallin tunnisti ammattikuljettajista 70 %, kun vuoden 2011 loppukyselyssä sen tunnisti jo 81 %. Kehittämisohjelmasta rahoitetut hankkeet löytyvät seuraavasta linkistä https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projektilista.php?rahasto=esr&ps=va&la=1&dp=14 69

70 TOIMINTALINJA 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy 70

71 MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN VALTAKUNNALLISEN KEHITTÄMISOHJELMAN VÄLIRAPORTTI x LOPPURAPORTTI Kehittämisohjelma Välityömarkkinat I ja II Toimintalinja Tl 2 Vastuullinen hallinnonala ja Välityömarkkinat I Työ- ja elinkeinoministeriö/ vastuuhenkilön yhteystiedot Päivi Haavisto-Vuori, TEM/TYO, puh Välityömarkkinat II Sosiaali- ja terveysministeriö / Kati Herranen-Haapaniemi ja Lars Kolttola, STM/HSO puh (STM vaihde) Kehittämisohjelman toteutusaika Välityömarkkinat I Kehys ja toteutuneet hyväksytyt kustannukset (ESR+valtio) Kehys 80,2 miljoonaa euroa Maksettu 61,0 miljoonaa euroa 1) Kuvaus kehittämisohjelman toiminnan sisällöstä sekä kehittämisohjelmasta rahoitettujen hankkeiden lukumäärä. Välityömarkkinat I -ohjelman hankkeita on toiminnassa 11 ELY keskusten alueilla. Hankkeet on jaettavissa kahteen päälinjaan. 1) Koordinaatioon, välityömarkkinatoimijoiden tukirakenteen muodostukseen ja verkostoyhteistyöhön liittyvät hankkeet, joiden toteutusalueena on ELY-keskusalue. Näissä hankkeissa on alahankkeita tai koordinointi on järjestetty muutoin esim. työvoimapoliittisten toimien järjestämisen osalta. Koordinoinnissa voi olla mukana myös työllisyyspoliittisen avustuksen hankkeita, jolloin alueen välityömarkkinakenttää voi osallistua ESR- toimintaan. Toteutusalueena on ELY keskuksen alue. 2) Asiakastyöhön ja palveluiden kehittämiseen painottuvat hankkeet. Hankkeet, joissa keskitytään asiakastyöhön, toimintamallien kehittämiseen, työvälineiden kehittämiseen tai välityömarkkinatoiminnan aktivoimiseen. Näissä hankkeissa toteuttajana toimii alueen ELY-keskus, kunta tai jokin alueellinen palveluntuottaja Välityömarkkinat I -ohjelmaan kuuluvia työ- ja elinkeinohallinnon rahoittamia hankkeita oli ELY-keskusten alueilla vuoden 2103 maaliskuussa toiminnassa 31 ja päättyneitä 33. Hankelista on liitteenä. Rahoitettavien hankkeiden on tullut täyttää seuraavat edellytykset: Hankkeiden tulee parantaa välityömarkkinoilla tarjolla olevien palvelujen vaikuttavuutta. Vaikuttavuutta mitataan avoimille työmarkkinoille sijoittuneiden osuudella ja asiakkaiden työllistymisprosessin etenemisellä. Rahoitettavaksi valittavien projektien tulee lisäksi edistää vähintään yhtä alla mainituista tavoitteista: 1) Välityömarkkinoiden suunnitelmallinen kehittäminen ja koordinointi 2) Yritysyhteistyön lisääminen 71

72 3) Kolmannen sektorin roolin selkiyttäminen 4) Välityömarkkinoiden kohderyhmään kuuluvien asiakkaiden ammatillisen osaamisen kehittäminen. Palkkatuettua työtä ja ammatillista työvoimakoulutusta yhdistävien toimintamallien kehittäminen ja käytön edistäminen. Työpoolimallin kehittäminen ja käytön edistäminen Työ- ja elinkeinoministeriössä toiminut Välityömarkkinat kehittämisohjelman koordinointihanke päättyi Koordinaatioon sisältynyt sosiaalisten yritysten kehittämishanke Yhteinen yritys ( ), jonka päätoteuttajana toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), päättyi vuoden 2011 lopussa. Välityömarkkinat II -ohjelmassa palveluiden kehittämistä tarkastellaan sosiaalipalveluiden näkökulmasta ja välittävänä viranomaisena on sosiaali- ja terveysministeriö. Tavoitteena on kehittää uusia toimintakäytäntöjä, työmenetelmiä sekä moniammatillisia prosesseja ja asiakasohjauksen malleja, jotka edistävät syrjäytyneiden, syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden, pitkäaikaistyöttömien ja muiden vaikeasti työllistyvien kuten vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työelämään pääsyä ja siellä pysymistä. Kehittämisohjelmassa pyritään myös vahvistamaan kaikkein vaikeimmin työllistyvien henkilöiden sosiaalista toimintakykyä ja elämänhallintaa sekä luoda edellytyksiä työllistymiselle erityisenä kohderyhmänä kuntouttavan työtoiminnan toimenpiteisiin oikeutetut työttömät. Kehittämisohjelmasta on rahoitettu kuutta hanketta. Ohjelmassa on pyritty rahoittamaan laajoja, ylialueellisia tai koko ohjelma-alueen kattavia hankkeita, joiden tulokset ovat yleistettävissä valtakunnalliseen toimintaan. 2) Kuvaus konkreettisista tuloksista ja muista merkittävistä aikaansaannoksista, arvio pitkäaikaisista vaikutuksista sekä kuvaus, mitä kehittämistyöstä opittiin ja minkälaisia hyviä käytäntöjä tunnistettiin. Analyysi kehittämisohjelman toimenpiteitten kohdentumisesta miehiin ja naisiin. Julkaisut, oppaat ja selvitykset. Yhteenvetona Välityömarkkinat I -ohjelman hankkeista voidaan todeta, että kaikissa koordinoivassa roolissa olevissa hankkeissa on käynnistetty yhteistyötä alueellisten toimijoiden välillä ja mahdollistettu tiedonvaihtoa. Yhteistyömallina voi olla yhteistyöfoorumi tai yhdyshenkilön nimeäminen. Tämä on tunnistettu hyvä käytäntö, jonka konkreettisia toteutusmalleja voivat olla hankkeissa käytetyt TEtoimistojen yhdyshenkilöiden tapaamiset, internetsivujen ja uutiskirjeiden käyttö tiedonvälittäjänä. Välityömarkkinatoimijoiden koulutus ja tarkoitukseen rakennetut koulutusohjelmat ovat saaneet hyvän vastaanoton. Koulutuksista voidaan mainita esimerkiksi työhönopastajien koulutukset (Välke), Välityömarkkinoiden osaajaksi kehittämiskoulutus (Kevät), teema- ja kehittämisryhmät ja muutoskoulutukset eri aiheista, esim. kuntien työllisyystoiminta. Yhteistyömallien jatkumista ohjelmakauden jälkeen pyritään jatkamaan, sillä myös selvityshenkilönä toiminut kansanedustaja Tarja Filatov on ottanut teeman esille esityksissään (TEM raportteja 7/2013). Hankkeiden toimesta tehdyt tutkimukset, selvitykset ja opinnäytetyöt ovat yksi tapa tukea välityömarkkinatoiminnan kehittämistä ja kehittämistoiminnan suuntaamista. Yritysyhteistyöllä pyritään löytämään työllistymismahdollisuuksia avoimilta työmarkkinoilta ja saamaan kokemusta työtehtävistä yrityksissä. Useassa hankkeessa on yritysyhteistyöhön keskittyvää henkilöstöä, 72

73 joiden tehtävänä on muun muassa työnetsintä. Yritysyhteistyöhön liittyen on pyritty lisäämään palkkatuetussa työssä olevien henkilöiden edelleensijoitusta yrityksiin tekemällä esitteitä ja oppaita. Koska yritysyhteistyö ja asiakkaiden jatkotyöllistyminen välityömarkkinoilta yrityksiin on tärkeä osa vaikuttavuuttaa, ko. asiaan liittyviä hyviä toimintamalleja ja tarvetta jatkokehittämiseen selvitetään ohjelmakauden päättyessä. Välityömarkkinatoiminnan vaikuttavuuden parantamisessa tärkeä osa on onnistunut asiakasohjaus. Muutamassa hankkeessa on luotu onnistuneesti uusia toimintamalleja asiakasohjaukseen (esim. Välke Tampere: moniammatillinen asiakasohjaus ja Suunto Rovaniemi: palveluprosessin vaiheistusmalli palvelulinjan työmarkkinoille kuntoutuvat asiakkaille). Välityömarkkinatoimijoita ja heidän tarjoamiaan palveluja koskevan kattavan tiedon keräämisen toimintamallit ovat hankkeiden työn tulosta (toimijakartta Välke -hankkeessa, toimijakierrosselvitys Välkky -hankkeessa). Hankkeissa on lisäksi kehitetty toimintamalleja liittyen heikossa työmarkkina-asemassa olevien koulutuksen kehittämiseen, jonka osana ovat myös opiskelijavalinnan kehittäminen työvoimakoulutuksessa ja työpaikalla toteutettava koulutus. Välityömarkkinahankkeiden hyvien ja lupaavien käytäntöjen kartoittamista varten koordinointihanke rahoitti erillisen arviointitutkimuksen, jossa kartoitettiin ELY-keskusten rahoittamissa välityömarkkinat hankkeissa luotuja tai jatkokehitettyjä palvelu- ja toimintamalleja teemoittain (esim. välityömarkkinatoimijoiden koordinointi ja yhteistyö, yritys- ja työnantajayhteistyö). Keskeisin tehtävä oli tuoda esille palveluja ja toimintamalleja, jotka voitaisiin ottaa käyttöön TE-toimistoissa ja muissa rakennetyöttömyyden alentamiseen tähtäävissä palveluissa. Tutkimus Pitkänen, Sari Lampinen, Pauliina Klem Simo Huotari, Kari Partanen-Salosto, Leila: Ei ylhäältä annettuna, vaan yhdessä tavoitteellisesti toimien. ESR välityömarkkinahankkeiden toimintamallin siirrettävyyttä koskeva tutkimus. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Työ ja yrittäjyys 17/2012 Valtakunnallisessa koordinointihankkeessa valmistuneet muut tutkimukset ja selvitykset: Aho, Simo Mäkiaho, Ari: Pitkään työttömänä olleiden työnhakijoiden työllistymisen esteet ja julkisiin työvoimapalveluihin osallistuminen. TEM sähköinen julkaisu Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 15/2012 (www.tem.fi). Arnkil, Robert - Spangar Timo, Jokinen Esa: Selvitys heikossa työmarkkina-asemassa olevien palveluista Pohjoismaissa ja eräissä muissa Euroopan maissa, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, työ- ja yrittäjyys (10/2102). Valtakari, Mikko- Riipinen, Toni Kesä, Mikko Joutsen, Minna: Selvitys palkkatuetun työn laatua mittaavista järjestelmistä. TEM raportteja 7/2012 Grönberg, Ville Kostilainen, Harri: Sosiaalisten yritysten tila ja tulevaisuus. Yhteinen yritys hankkeen loppuraportti. Alueilla toteutettujen Välityömarkkinat I -ohjelman hankkeiden tutkimuksista ja selvityksistä ei ole toistaiseksi tehty koontia. EURA seurantatietojen pohjalta: 73

74 EURA järjestelmästä poimittujen seurantatietojen ( ) mukaan Välityömarkkinat I ohjelman 64 hankkeessa on aloittanut noin henkilöä, joista naisia on 49 %. Hankeista 23 on ELYkeskuksen hallinnoimia hankkeita tai hankkeita, jotka on perustettu ulkopuolisten toteuttajien hankkeiden rinnalle julkisten työvoimapalveluiden käytön mahdollistamiseksi. Em. hankkeissa on aloittanut noin henkilöä, mikä on muodostanut merkittävän osan osallistujavolyymista. Hankkeissa aloittaneet henkilöt ovat olleet pääasiassa (82 %) työttömiä ja heistä 37 % on ollut pitkäaikaistyöttömiä. Yhdeksässä hankkeessa ei ole ollut henkilöasiakkaita. Hankkeissa aloittaneista työttömistä (noin ) naisia on 46 %. Aloittaneista on 25 % alle 25 vuotiaita nuoria ja 9 % 55 vuotta täyttäneitä. Osallistujista perusasteen tutkinto oli 38 %:lla ja keskiasteen tutkinto 48 %:lla. Hankkeissa on suoritettu tutkintoja 333 ja osatutkintoja 345. Ohjaus- tai konsultointipäiviä on kirjattu noin Hankkeissa on ollut mukana noin yritystä. Seuraavassa kaaviossa on seurantalomakkeisiin pohjautuvaa tietoa hankkeissa päättäneiden tilanteesta ELY-keskuksittain. Lapin seurantatietojen mukaan hankkeissa ei ole ollut päättäneitä henkilöitä. Koko maassa työttömänä hankkeissa päättämisen jälkeen oli 48 %, työssä 38 % ja työvoiman ulkopuolella 15 % (joista 54 % opiskelemassa). Työttömistä 44% oli naisia ja työssä olevista 52 % Kaavio 1. ESR välityömarkkinat kehittämisohjelman hankkeissa päättäneiden osallistujien tilanne ELYkeskuksittain (Yhteensä ja ot= ELY-keskusten hankkeet ja TE-toimistojen rinnakkaishankkeet. Varsinais-S. ot Varsinais-S. yht. Uusimaa ot Uusimaa yht. Satakunta ot Satakunta yht. Pohjois-P. ot Pohjois-P. yht. Pohjanm. ot Pohjanm. yht. Pirkanm. ot Pirkanm. yht. Lappi ot Lappi yht. Keski-S. ot. Keski-S. yht. Kaakkois-S. ot Kaakkois-S. yht. Häme ot Häme yht. Etelä-Pohj. ot Etelä-Pohj. yht. Työssä avoimilla työmarkkinoilla (ml. yrittäjät) Työssä muualla kuin avoimilla työmarkkinoilla Työttömänä Työelämän ulkopuolella Välityömarkkinat II -ohjelman hankkeissa on saavutettu seuraavia tuloksia: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (ent. STAKES) ASKEL- askelia kohti työelämää (S10692, kesto ) -hankkeen tavoitteena oli tukea kunnan sosiaalitoimen vaikeasti työllistyvien asiakkaiden siirtymistä kohti työelämää kehittämällä asiakkaan kannalta paremmin toimivia, oikea-aikaisia ja yhteensovitettuja kuntouttavia sosiaali- ja työllisyyspalveluita. Yhteishankkeessa osatoteuttajina olivat 74

75 myös pääkaupunkiseudun kunnat, Helsinki, Espoo ja Vantaa sekä VATES -säätiö ja Diakoniaammattikorkeakoulu. Kokonaisuudessaan hanke on pystynyt vaikuttamaan pääkaupunkiseudulla kunnallisiin, ja jonkin verran myös valtakunnallisiin, työllisyysstrategioihin. Asiakkaiden osallistuminen palveluiden kehittämiseen ja erilaiset ryhmätoiminnat ovat vakiintumassa pääkaupunkiseudulla osaksi toimintatapaa (esim. asiakasraadit ja kokemusasiantuntijuus, kuntouttavan työtoiminnan starttiryhmät ja muu ryhmätoiminta). Hanke pystyi vaikuttamaan mm. pääministeri Kataisen hallitusohjelman ja erityisesti Köyhyyden vähentämiseksi ja sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi -toimenpideohjelman valmisteluun. Hankkeen toimijat ovat olleet mukana STM:n kuntouttavan työtoiminnan kehittämisryhmässä vuonna Hankkeen tuottamaa tietoa hyödynnetään kunnissa edelleen palveluiden kehittämisessä. Hankkeen aikana tuli selvästi ilmi, että kohderyhmän palvelut edellyttävät työntekijältä vahvaa ammatillista osaamista ja hyviä verkostotyön taitoja sekä kykyä toimia dialogisessa vuorovaikutuksessa asiakkaan ja verkoston kanssa. Sosiaalisen työllistämisen koulutus ja sosiaalisen kuntoutuksen sisällön yhteinen ymmärrys sosiaalityössä ja työllisyyspalveluissa ovat keinoja moniammatillisen verkostoyhteistyön syntymisessä. Verkostot tulisi kuitenkin saada myös osaksi toiminnan rakenteita, jotta ne eivät olisi liian riippuvaisia henkilöiden vaihtuvuudesta. Mukana olleissa kunnissa oli kokemusta siitä, että kuntouttava työtoiminta ryhmätoimintana auttaa asiakkaita työtoiminnan alkuvaiheessa. Myös asiakasraadit ovat osoittautuneet hyväksi apuvälineeksi palvelujen kehittämisessä ja asiakaslähtöisyyden lisäämisessä. Asiakasraadin antama palaute on vaikuttanut esimerkiksi Espoon kuntouttavan työtoiminnan ostopalvelujen sopimusneuvotteluihin. Vantaalla on kokeiltu kuntouttavassa työtoiminnassa uusia toimintoja esim. starttiryhmiä, joita ollaan vakinaistamassa. Maahanmuuttajien ryhmätoiminta on niin ikään käynnistynyt kuntouttavana työtoimintana. Espoossa asiakasraatien toiminta ja kokemusasiantuntijuus ovat edelleen käytössä ja toiminta näyttäisi olevan vakiintumassa. Helsingissä toteutettiin Sosiaalisen työllistämisen -selvitys kaupungin Työhönkuntoutus -yksikössä. Siinä selvitettiin sosiaalihuoltolain 27 :n perusteella toteutettavan toiminnan nykytilaa ja annettiin suosituksia toiminnan kehittämiseksi. ASKEL -hankkeen Työhönkuntoutuksen kehittämä arviointimalli sai ensimmäisen palkinnon sosiaaliviraston omassa innovaatiokilpailussa. Mallin tärkein tulos on ollut asiakkaiden näkemyksen esiin saaminen ja sen sitominen osaksi palvelujärjestelmän toimintaa. Kuntouttavan työtoiminnan ja osatyökykyisten asiakkaiden jatkopoluttamista on tehostettu ja kuntouttavan työtoiminnan laatua on kehitetty. Diakonia-ammattikorkeakoulu toteutti sosiaalisen työllistämisen parissa työskenteleville suunnatun 35 opintopisteen koulutuskokonaisuuden "Voimaa ja välineitä - aktiivinen sosiaalipolitiikka työllistämisen tukena". VATES-säätiön tekemä selvitys suosittelee tuetun työllistymisen työhönvalmennusmenetelmän nykyistä selvästi laajempaa käyttöä ja erityisesti sen hyödyntämistä mielenterveyskuntoutujien työllistämisessä. Työnantajien tiedottaminen vammaisten työllistämiseen liittyvistä asioista lisää osatyökykyisen työvoiman kysyntää ja viranomaisten tiedottaminen palvelujen mahdollisimman tarkoituksenmukaista ja tehokasta järjestämistä kunnissa. ASKEL -hanke tuotti seuraavat julkaisut: Askelia kohti työelämää ASKEL -hankkeen kokemukset ja toimenpide-ehdotukset (www.thl.fi/askel), Jarno Karjalainen ja Vappu Karjalainen (THL Raportti 38/2010): Kuntouttava työtoiminta aktiivista sosiaalipolitiikkaa vai työllisyyspolitiikkaa? Empiirinen tutkimus 75

76 pääkaupunkiseudulta, Simo Klem (2011), VATES -säätiö: Vammaisten henkilöiden asema välityömarkkinoilla sekä Ilkka Oksman (2011), Helsingin kaupunki: Sosiaalisen työllistämisen nykytila ja kehittämisen tarpeet. Vates -säätiön Työllistä välittäen - Välitä työllistäen (S11319, kesto ) -hankkeen neljässä hankekunnassa (Päijät-Hämeen koulutuskonserni kuntayhtymä / Tuoterengas, Lahti; Työvalmennuskeskus Aktiivi / Forssan kaupunki; Porvoon kaupunki, Porvoon seudun työvoiman palvelukeskus; Salon kaupunki / Sosiaalikeskus) on kehitetty kuntouttavan työtoiminnan laatua ja vaikuttavuutta. Samalla on pyritty rakentamaan valtakunnallista mallia, joka soveltuu eri kuntien käyttöön. Näiden mallien tavoitteena on vaikuttaa asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn säilymiseen ja paranemiseen niin, että he voisivat päästä lähemmäksi työmarkkinoita. Toiminnalla ehkäistään syrjäytymistä ja edistetään osallisuutta yhteiskunnan toimintoihin. Projektin päämääränä on siten tukea heikoimmassa työmarkkinaasemassa olevia henkilöitä, joilla on tarvetta kokonaisvaltaiselle kuntoutumiselle. Kuntouttavan työtoiminnan asiakasmäärä on ollut kasvussa jo useamman vuoden ajan, siksi onnistuneita siirtymiä kuntouttavasta työtoiminnasta takaisin työmarkkinoille tarvitaan nykyistä enemmän. Projektin aikana on saatu aikaan lisää kuntouttavan työtoiminnan paikkoja sekä itse toimijoiden organisaatioihin että osittain myös kunnan paikkoihin. Kaikissa hankekunnissa toiminta ja sen kehittäminen on vastannut suoraan konkreettiseen tarpeeseen kehittää kuntouttavan työtoiminnan sisältöjä, arviointia, asiakasohjausta ja seurantaa. Matalan kynnyksen paikkojen avulla on tavoitettu asiakkaita, jotka muutoin ovat jääneet kaikkien palvelujen ulkopuolelle tai eivät ole niitä pystyneet hyödyntämään. Heitä on sen avulla pystytty poluttamaan eteenpäin. Muissa yksiköissä toiminta on vakiinnuttanut asemaansa ja sen näkyvyys on parantunut. Kaikkien osahankkeiden lähtökohtana on, että toimintamuodot siirtyvät osaksi kunnan toimintaa hankkeen päätyttyä. Pitkällä tähtäimellä tämä vaikuttaa ja näkyy kunnan työllisyyden hoidon systematisoitumisena ja asiakkaiden elämänhallinnan paranemisena. Tämä puolestaan vie myös asiakkaita lähemmäs työmarkkinoita, kun heidän tilanteensa parantamiseen on voitu panostaa. Hyviä käytäntöjä on syntynyt työkyvyn arviointiin liittyen, asiakasohjaukseen, yhteistyömuotojen tiivistymiseen verkoston ammattilaisten kesken sekä sosiaalisen kuntoutuksen osalta. Sosiaalinen kuntoutus ja sen asema halutaan nostaa ammatillisen ja lääkinnällisen kuntoutuksen rinnalle ja tämän kehittäminen työotteena esim. matalan kynnyksen paikoissa toisi juuri kaivattua kokonaisvaltaista kuntoutusnäkemystä toimintaan. Poikkihallinnollinen Valtaväylä-projektikokonaisuus (Valtaväylä 1: S10830, Valtaväylä 2: S10821 ja Valtaväylä 3: S10700) muodostuu kolmesta eri projektiosiosta, joita rahoittivat Etelä-Pohjanmaan TE-keskus (myöh. ELY-keskus), sosiaali- ja terveysministeriö sekä Länsi-Suomen lääninhallitus (myöh. ELY-keskus). Kolmesta eri osiosta muodostui kaksi poikkihallinnollista projektikokonaisuutta Etelä-Pohjanmaan alueelle. Valtaväylä-projektikokonaisuuden toiminta perustui aktiivisen työvoima- ja sosiaalipolitiikan toteutukseen ja se kehitti poikkihallinnollisesti uusia menetelmiä ja työkäytäntöjä välityömarkkinoille sen asiakkaille ja eri toimijoille. Valtaväylä-projektikokonaisuuden kehittämistyön perustaksi valittiin toimija- ja käyttäjälähtöinen kehittämisideologia, jolloin ammatti-kehittäjien rinnalla mukana oli myös järjestösektorin toimijoita ja palveluiden käyttäjiä. Kehittämistyön perustasta tuli ennakoimaton hyvä käytäntö projektin toimintaaikana. Menetelmä oli toimiva ja se osallisti välityömarkkinoiden kehittämiseen laajan toimijajoukon. 76

77 Käytännön työn kohdistuessa syvälläkin marginaalissa eläviin asiakkaisiin, oli projektin tarjoamalla psykososiaalisella ja yksilökohtaisella palveluohjauksella merkitystä asiakkaille. Asiakkaiden tilanteet yleensä paranivat, hyvinvointi lisääntyi ja osallisuuden kokemus vahvistui. Ulkoisella arvioinnilla on osoitettu, että palveluohjauksellinen työote vaikuttaa asiakkaiden elämään. Palveluohjauksellinen osaaminen on vahvistunut toiminta-alueella ja parhaiten sen elementtejä on siirtynyt kuntien käytännön työhön. Valtaväylä-projektikokonaisuuden suunnitteluvaiheessa arvioinnin ja kehittämistyön kohteeksi valittiin sosiaalisten vaikutusten mittaaminen. Projektin suunnitteluvaiheessa todettiin, että on tarpeellista ja mielenkiintoista saada tietoa siitä, miten aktivointityö todella vaikuttaa marginaalissa elävän asiakkaan tilanteeseen sosiaalisesta näkökulmasta. Valtaväylässä testattiin mittaristoa, jolla pyrittiin selvittämään erilaisten interventioiden vaikutusta asiakkaiden omaan kokemukseen perustuen. Kehittämistyössä selvitettiin toimenpiteiden vaikutusta talouteen, terveyteen, asumiseen, sosiaalisiin suhteisiin jne. Mittariston kehittämistyö siirtyi jo projektin toteutuksen aikana THL:n jatkojalostukseen. Tällä hetkellä THL:n vetämänä on käynnistymässä jo kevään 2013 aikana jatkohanke aikuissosiaalityön vaikuttavuuden selvittämiseen. Valtaväylän käytännön työn yhteydessä nousi esille asiakkaiden huono työkyky ja terveys. Valtaväylä 2- projektin ohjausryhmä ideoi toteutettavaksi matalan kynnyksen terveyspalvelu-kokeilun. Kokeilussa Seinäjoen kaupungin työttömien työterveyshoitaja siirtyi tekemään työtä kohderyhmän parissa sosiaalivirastossa, TE-toimistossa sekä eri järjestösektorin toimijoiden parissa. Tarvittaessa terveydenhoitaja oli työpari sosiaaliohjaajalle tai sosiaalityöntekijälle. Lisäksi terveydenhoitaja oli mukana myös kotikäynneillä. Kehittämistyössä oli vahvasti mukana myös kokemusasiantuntija. Kokemusasiantuntija oli aktiivisesti yhteydessä kaupungin päättäjiin. Tällä hetkellä kaupungilla on esitys uuden viran perustamisesta työttömien työterveyshuoltoon. Hankkeen julkaisuja: Timo Toikko: Toimijalähtöinen kehittäminen, Timo Toikko: Palveluiden käyttäjien osallisuus kehittämistyössä, Timo Toikko: Asiakkaat välityömarkkinoiden pyörteissä, Timo Toikko & Seija Heittola: 2012, Työttömien työnhakijoiden terveyspalvelut, Minna Kivipelto, Tuija Kotiranta, Seliina Päällysaho & Arja Hemminki : Arviointimittariston kehittäminen Valtaväylä-hankkeessa, Tuija Kotiranta & Pekka Karjalainen: 2010, Alustava kartoitus Suomessa aikuissosiaalityössä käytettävistä vaikutusten arvioinnin menettelytavoista (http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tutkimus/tyokalut/aikuissosiaalityon_vaikuttavuuden_arviointi) Asumispalvelusäätiö ASPA:n Silta työhön -hanke (S11958, kesto ) järjestää osatyökykyisille henkilöille, vammaisille henkilöille ja mielenterveyskuntoutujille yksilöllistä ja ryhmämuotoista työhönvalmennusta sekä työharjoittelupaikkoja. Projekti kouluttaa työpaikkavalmentajia yhteistyössä mukana oleville työpaikoille. Työn tuki mallin juurruttaminen muiden toimijoiden käyttöön valtakunnallisesti on projektin yksi tärkeimmistä tehtävistä. Malli on myös otettu hyväksi käytännöksi kansainvälistä tietojenvaihtoa edistävässä F2F -projektissa, joka vie sitä Tanskaan, Ruotsiin ja Viroon. Bovallius -ammattiopiston Ammattiosaamista välityömarkkinoilta (S11995, kesto ) - hankkeessa jatkokehitetään toimintamallia, opinnollistamista, jonka tavoitteena on toiminnallisen oppimisen aseman parantaminen. Välityömarkkinoilla tai muissa vaihtoehtoisissa ympäristöissä hankittu osaaminen on vertailtavissa yhteisen opetussuunnitelmakielen avulla oppilaitoksissa hankitun osaamisen 77

78 kanssa, mikä on välityömarkkinoiden kehittymisen kannalta erittäin merkittävä tekijä. Konkreettisena tuotteena on välityömarkkinoita varten kehitetty helppokäyttöinen taulukoitu opetussuunnitelma, joka on samalla hyvin monikäyttöinen. Toimintamallia levittävät myös hankkeen muut osatoteuttajat Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus Oy, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry, Suomen Mielenterveyden Keskusliitto ry, Suomen kierrätyskeskusten yhdistys ry ja VATES -säätiö. Kiipulasäätiön Akaan Verkko (S11403, kesto ) hanke on tuotteistanut osuuskuntayrittäjyyskoulutuksen, joka antaa peruskoulutuksen osuuskuntatyöstä kiinnostuneille. Hanke on myös kehittänyt Innostu ja innosta oppimaan koulutuksen kunnan vakituisille työntekijöille, jotka ohjaavat työllistettyjä kunnan eri prosesseissa. Välityömarkkinat II -ohjelman hankkeissa on voitu havaita, että miehet ovat enemmistönä syrjäytyneiden tai heikossa työmarkkina-asemassa olevien keskuudessa, kun taas työyhteisöissä esim. kunnissa naistyöntekijät ovat enemmistönä. Hankkeissa on suunnattu syrjäytymisen ehkäisyn lisäksi toimenpiteitä myös yksityisen että julkisen sektorin työntekijöille mm. monimuotoisten työpaikkojen kehittämiseksi. Näin ollen voidaan todeta, että kehittämisohjelman toimet ovat kohdistuneet melko tasaisesti sekä miehiin että naisiin. Miehet ovat olleet enemmistönä kohderyhmässä ja naiset työllistettävien tukitoimien toteuttamisessa. 3) Onko kehittämisohjelmassa tehty esityksiä lainsäädännön tai toimintatapojen muutoksiin hallinnonalalla ja jos on, onko niitä prosessoitu ja viety käytäntöön? Aiemmin mainitussa välityömarkkinahankkeiden arviointitutkimuksessa (Pitkänen ym.) ja saaduissa palautteissa on tullut esille välityömarkkinoilla tarvittavista tukipalveluista erityisesti työhönvalmennus ja sen hyödyt avoimille työmarkkinoille siirtymien edistämisessä. Nykyisellä ohjelmakaudella julkisen työvoimapalvelun työhönvalmennus palvelu ei ole ESR rahoitteista toimintaa. Hankkeissa on kehitetty työhönvalmennuksen/työvalmennuksen tyyppistä avoimille työmarkkinoille suuntaavaa palvelua, esimerkiksi ryhmässä toteutettavana palveluna. Vuoden 2013 alussa voimaan tulleessa laissa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta on palvelutarjontaa uudistettu, esimerkiksi työhönvalmennus palvelua voidaan järjestää kaikille työhakijaryhmille. Edelleen sen toteutustapa ja järjestämisaika on säännöksissä rajattu. Toimintatapoja koskevista muutoksista voidaan mainita välityömarkkinatoimijoiden kartoitus- ja segmentointityö, joka tullaan laajentamaan koko maahan. Sosiaali- ja terveysministeriön Välityömarkkinat I -ohjelman hankkeilla on ollut suoria kytköksiä sosiaali- ja terveyspolitiikan kansallisiin strategioihin ja niistä on mm. saatu uutta tutkimustietoa lakivalmistelun tueksi. Askel- ja Työllistä välittäen -hankkeissa on tehty ehdotuksia lainsäädännön ja palvelujärjestelmän sekä sosiaaliturvan muutoksiksi. Näitä ehdotuksia, samoin kuin hankkeiden tuottamaa muuta tietoa hyödynnetään parhaillaan meneillään olevassa sosiaalihuollon lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamisessa, samoin kuin meneillään olevassa työvoimapoliittisessa kuntakokeilussa, osatyökykyisten työllistymisen toimenpideohjelman valmistelussa, työttömien terveyspalveluiden kehittämisessä sekä vuonna 2013 käynnistyvässä työvoiman palvelukeskus -mallin lakisääteistämisessä. Hankkeet ovat olleet mukana yhdessä ministeriön kanssa kehittämässä kuntouttavan työtoiminnan käsikirjaa ja laatusuosituksia kuntouttavalle työtoiminnalle. Käsikirja avattiin syyskuussa 2012, laatusuositukset julkaistaan keväällä Käsikirjalta ja laatusuosituksilta odotetaan merkittäviä vaikutuksia kuntouttavan työtoiminnan laadun ja vaikuttavuuden sekä yhdenvertaisen saatavuuden kehittymiseen. 78

79 4) Arvio kehittämisohjelmalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Kehittämisohjelman toteutus on yhä kesken. Tässä vaiheessa asetettujen tavoitteiden saavuttamista ei voida lopullisesti arvioida, mutta ohjelman hankkeista on jo saatu konkreettisia tuloksia, ks. muut kohdat. Saatujen tietojen mukaan monet hankkeet keskittyvät viimeisinä toteutusvuosinaan hyvien käytäntöjen ja toimintamallien levittämiseen. 5) Tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät ongelmat ja kuvaus ongelmien ratkaisemisesta ja/tai kehittämissuosituksista tulevalle toiminnalle. Välityömarkkinoiden arviointitutkimuksessa (Pitkänen ym.) nousi esille asioita, jotka tarvitsevat jatkokehittämistä. Parannusehdotuksina esitettiin muun muassa, että tulisi saada aikaan TE-toimistojen ja ELY-keskusten välille hankkeiden toteutusta ja tulosten levittämistä tukeva rakenne. TE toimistot tulisi kytkeä tiiviisti hankkeiden suunnitteluun ja määritellä niiden osallistuminen hankkeen aikana, myös asiakasohjausta hankkeisiin tulisi kehittää. Sosiaali- ja terveysministeriössä kehittämisohjelman vähäinen rahoitus on rajoittanut kehittämistoimintaa siten, että merkittäviin ongelmakohtiin ei ole pystytty käynnistämään riittävästi hankkeita. Rahoittajan niukat henkilöresurssit ovat vaikeuttaneet mm. hankkeiden verkottamista ja ohjelman tuloksista viestintää. Jatkossa tulisi varmistua siitä, että samaan kehittämisteemaan liittyvät ohjelmat ja hankkeet tekevät nykyistäkin enemmän yhteistyötä keskenään rahoittajasta ja hallinnonalasta riippumatta. Yksittäisten hankkeiden tasolla ongelmia on syntynyt mm. projektihenkilöstön vaihtuvuudesta, yhteishankkeiden toteutukseen liittyvistä vastuunjaoista sekä vaikeuksista osallistujien ja kohdeorganisaatioiden rekrytoinnissa. 6) Lisäarvo kansalliseen toimintaan: Miksi tehtiin EU-rahoituksella ja mitä rahoitettiin kansallisesti? Mitä kansallista toimintaa kehittämisohjelma tai siihen kuuluvat hankkeet ovat tukeneet tai edistäneet? Mitä lisäarvoa on saatu alueelliseen työvoima- ja koulutuspolitiikkaan? Välityömarkkinat hankkeet ovat tukeneet rakennetyöttömyyden alentamisen kehittämislinjausten (työ- ja elinkeinoministeriö v. 2011) toimeenpanoa ELY-keskusten alueilla. Työpoolimallien kehittämisessä hankkeilla ei ole merkittävää roolia, vaan toimintaa on kehitetty sosiaali- ja terveysministeriön kansallisessa kehittämishankkeessa. TOPPIS toimintamallia, jossa palkkatuettua työtä yhdistetään koulutukseen, ei ole käytetty laajasti TEtoimiston palveluna. Välityömarkkinat hankkeissa TOPPIS toimintamallia on voitu toteuttaa jonkin verran enemmän. Tämä johtunee siitä, että hankkeen henkilöstöresurssit antavat mahdollisuuksia etsiä erilaisia toteutusmalleja sovitettaessa yhteen koulutusta ja palkkatuettua työtä. Työvoima- ja koulutuspolitiikassa sekä sosiaali- ja terveyspolitiikassa hankkeet ovat vahvistaneet pitkään työttömänä olleiden ja osatyökykyisten henkilöiden erityistarpeiden ymmärtämistä palvelujärjestelmää kehitettäessä. Erityisesti moniammatillisen yhteistyön kehittämistarpeet ovat nousseet esille, samoin kuin pitkäjänteisen ja yksilöllisen ohjauksen tarpeet. Ks. kohdat 2 ja 3. 79

80 7) Toiminnan jatkuvuuden huomioon ottaminen kehittämisohjelman aikana ja sen päätyttyä. Mitä konkreettisia toimenpiteitä on toteutettu tähän liittyen? Miten kehittämisohjelman teeman/teemojen kehittämistä tulisi jatkaa? Mitä kokonaan uusia avauksia tai nousevia teemoja kehittämistyössä on tullut vastaan? Välityömarkkinatoimijoiden segmentointi ja koulutusvalmentajan käyttöön kannustaminen on otettu rakennetyöttömyyden alentamisen kehittämislinjauksiin. Välityömarkkinoiden kehittämistä aidoiksi siirtymätyömarkkinoiksi tulisi kehittää edelleen esimerkiksi yritysyhteistyön toimintamalleja kehittämällä. Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta mahdollistaa laajemmin palkkatuettujen työntekijöiden siirtämisen toisen työnantajan tehtäviin (edelleensijoitus), mikä tuo uusia mahdollisuuksia yritysyhteistyötä koskevien mallien kehittämiseen. Tekniset järjestelmät mahdollistavat työhönvalmennus palvelun toteuttamisen ESR rahoituksella ohjelmakaudella Palvelun kehittämisessä on tärkeä löytää tehokkaat ja tarkoituksenmukaiset tavat järjestää/tuottaa ko. palvelua (mille asiakasryhmälle, minkälaiset kestot, minkälainen sisältö jne.). Meneillään olevalla ohjelmakaudella kehitettyjä toimintamalleja tulisi pilotoida myös erilaisilla työmarkkina-alueilla ennen toimintamallin levittämistä koko maahan. Välityömarkkinat II -ohjelman hankevalinnoissa ja -valmistelussa on painotettu, että kehittämisohjelman kaikkien hankkeiden tulokset dokumentoidaan julkaisuihin ja selvityksiin ja että hankkeet tuottavat käyttökelpoisia, helposti levitettäviä työkaluja, malleja ja oppaita toiminta-alueeltaan. Hankehakujen valmistelijoina ja hankkeiden valvojina toimii STM:n hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaston, sosiaali- ja terveyspalveluosaston sekä hallinto- ja suunnitteluosaston virkamiehiä, mikä osaltaan varmistaa tuotosten hyödyntämisen kansallisessa toiminnassa kehittämisohjelman aikana ja sen päätyttyä. Hankkeiden ohjausryhmien kokoonpanot on pyritty myös laatimaan sellaisiksi, että toiminnan jatkuvuus ja tulosten levittäminen olisi mahdollisimman laajaa. Hankkeiden välilliset ja välittömät kohderyhmät voivat jatkossakin levittää hankkeista saatua tietoa ja osaamista omille yhteistyötahoilleen, ja syntyneitä verkostoja jää elämään hankkeiden päätyttyä. Hankkeiden jatkuvuus on myös turvattu niiden pitkäaikaisten, lainsäädäntöön ja palvelujärjestelmään liittyvien vaikutusten kautta. Yhteiskunnasta syrjäytyneiden miesten ja naisten saavuttaminen ja aktivoituminen edellyttää uusia asiakaslähtöisiä matalan kynnyksen toimintamalleja, erilaisten toimijoiden yhteistyötä ja kansalaisaktiivisuudesta kumpuavia aloitteita. Samalla tulisi kehittää monimuotoisia työyhteisöjä, joissa otettaisiin paremmin huomioon heikosti (avoimille) työmarkkinoille sopeutuvat työntekijät. Näin työpaikat toimisivat hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäjinä. Aktiivinen osallisuus tarkoittaa myös näiden ihmisten omien voimavarojen vahvistamista ja sellaisten toimintatapojen kehittämistä, jotka kannustavat omaehtoiseen toimintaan, vertaistukeen ja yhteisöllisiin palveluratkaisuihin. Jatkokehittämisessä tulisikin panostaa asiakkaiden oman osallisuuden vahvistamiseen palveluiden suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa. Työttömien ja syrjäytymisvaarassa olevien työkykyä tulisi myös kehittää. Ks. myös kohdat 2 ja 3. 8) Kehittämisohjelman yhteiskuntapoliittinen perustelu ja haasteet lähtötilanteessa. 80

81 Työvoiman saatavuuden turvaaminen, rakennetyöttömyyden alentaminen ja toimivat julkiset työvoimapalvelut. Sosiaalihuoltolain (710/182) mukaisena työtoimintana voidaan järjestää ns. työtoimintaa työ- ja toimintakeskuksissa tai tavallisilla työpaikoilla. Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/1977) mukaan erityishuoltoon kuuluu työtoiminnan järjestäminen. Työtoimintaa toteutetaan huoltosuhteessa ja toimintaan osallistumisesta maksetaan toimintaraha. Työtoimintaan osallistuvien henkilöiden toimeentulo perustuu sosiaaliturvaetuuksiin ja heillä on erilaisten kuntoutuspalvelujen tarve. Lisäksi sosiaalihuoltolain mukaan työllistymistä tukevan toiminnan osana voidaan järjestää myös työtä, jossa työntekijä on työsopimuslain mukaisessa työsuhteessa palvelujen tuottajaan. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama (2004) sosiaalisen työllistämisen työryhmä katsoi, että työkeskusten kokemusta matalan tuottavuuden työn järjestämisestä tulisi mahdollisuuksien mukaan hyödyntää sosiaalihuoltolain ja sosiaalisista yrityksistä annetun lain mukaisena toimintana. Työryhmä ehdotti myös, että jos työtoiminta on järjestetty siten, että toiminta vastaa työsuhteista työtä, tulisi toiminta työtoiminnan sijaan järjestää esimerkiksi sosiaalihuoltolain mukaisena työsuhteisena työnä. Toisaalta näiden henkilöiden työllistymistä saattaisi edistää se, että työsuhteista työtä toteutettaisiin työkeskusten sijaan sosiaalisissa yrityksissä. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta (189/2001) tuli voimaan Lain sisältämien toimenpiteiden tavoitteena on edistää työttömien työllistymistä ja toisaalta aktivoida ja kuntouttaa jo pitkään työttömänä olleita. Lain kohderyhmänä ovat sellaiset henkilöt, joiden toimeentulo perustuu työmarkkinatukeen tai työttömyyden perusteella maksettavaan toimeentulotukeen. Hallitusohjelman tavoitteena on kehittää kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain mukaista toimintaa niin, että toiminnan sisältö vastaa entistä paremmin pitkään työttöminä olleiden yksilöllisiä tarpeita. Lisäksi tarkoituksena on luoda edellytyksiä matalan kynnyksen työllistämiselle kaikille työnhakijoille. Sosiaali- ja terveysministeriön vuoteen 2015 ulottuvien strategisten linjausten mukaan sosiaali- ja terveyshuollon tulee edistää terveyttä ja toimintakykyä sekä vähentää köyhyyttä ja syrjäytymistä ja helpottaa vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia työllistyä ja pysyä työelämässä. Hallitusohjelman tavoitteena on turvata kaikkien kansalaisten täysipainoinen osallistuminen työelämään ja edistää toimia vammaisten työllistymisen helpottamiseksi. Välittävien työmarkkinoiden yhteiskunnallisena haasteena on muodostaa aktiivisen sosiaali- ja työvoimapolitiikan palveluista avoimille työmarkkinoille johtavia työllistymispolkuja. Tavoitteena on kohdentaa välittävien työmarkkinoiden palveluita tukemaan työmarkkinoilta poissa olleiden sosiaalista toimintakykyä ja osallisuutta yhteisöissään niissä tilanteissa, joissa ei ole näkyvissä paluuta työmarkkinoille ilman kuntouttavia toimenpiteitä. Merkittävä yhteiskunnallinen haaste on myös vammaisten henkilöiden työllisyysasteen nosto ja tulotason parantaminen. Vammaisten ja vajaakuntoisten työnhakijoiden lukumäärä on noussut hitaasti koko luvun ja jatkuu edelleen. Työllistymisen tukitoimenpiteistä huolimatta vammaisten työnhakijoiden työllistyminen on heikompaa kuin muulla väestöllä ja iso osa vammaisista henkilöistä muodostaa tällä hetkellä työvoimareservin. Lähivuosien keskeinen yhteiskunnallinen haaste on työvoiman riittävyys ja saatavuus, minkä vuoksi vammaisten henkilöiden voimavarat tulee saada mukaan työelämään heidän toimintakykynsä rajoitteista huolimatta. Vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden toteutuminen 81

82 edellyttää, että heillä on myös käytännössä tosiasiallinen mahdollisuus osallistua yhteiskuntaan täysivaltaisina kansalaisina. 9) Kehittämisohjelman hallintomalli ja toteutus, päävastuulliset organisaatiot, yhteys Itä-Suomen ohjelmaosioon ja muihin alueosioihin. Työ- ja elinkeinoministeriö jakaa vuosittaisen tulostavoiteprosessin yhteydessä määrärahat ELY-keskuksille. ELY-keskukset käynnistävät hankkeita, jotka täyttävät valtakunnallisen ohjelman hankekriteerit. Työ- ja elinkeinoministeriön koordinointi toteutettiin noin 2,5 vuoden ajan siten, että koordinointiin oli varattu yksi henkilötyövuosi. Hankkeiden seuraaminen ja ohjaus valtakunnallisten tavoitteiden näkökulmasta vaatii toteuttamisesta/pilotoinnista vastaavien hankkeiden lisäksi erillisresursseja, sillä tuotekehitystyyppisen toiminnan mallintamisen tukena tarvitaan työkokouksia ja muita vertaiskehittämisen välineitä. Sosiaali- ja terveysministeriö rahoittaa Välityömarkkinat II -ohjelmaa. STM:n rahoitusta ei ole jaettu alueviranomaisille, vaan ohjelmaa on toteutettu keskitetysti ministeriössä, jolloin hankehallinnointi hakuineen on järjestetty ministeriötasolla. Kehittämisohjelman pienuudesta johtuen erillistä tukirakennetta tai koordinaatiohanketta ei ole perustettu, vaan hallinnointimalli on pyritty pitämään mahdollisimman yksinkertaisena. Vaikka ministeriön vähäiset henkilöresurssit ovat ajoittain vaikeuttaneet kehittämisohjelman toteutusta, ohjelman hallinnointimallia voidaan pitää onnistuneena. Projektihakujen käynnistäminen sekä hankkeiden valinta ja rahoittaminen ministeriöstä käsin on mahdollistanut sen, että hankkeet ovat aidosti valtakunnallisia tai ylialueellisia ja kytkeytyvät kiinteästi hallinnonalan kansallisiin strategioihin. Hakujen valmistelijoina ja hankkeiden valvojina toimii STM:n hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaston, sosiaali- ja terveyspalveluosaston sekä hallinto- ja suunnitteluosaston virkamiehiä, mikä osaltaan varmistaa hankkeiden tulosten levittämisen ja hyödyntämisen projektien päätyttyä. Länsi-Suomi on osallistunut kehittämisohjelman toteutukseen rahoittamalla oman alueosion rahoituskehyksestään kahta Etelä-Pohjanmaalla toteutettavaa rinnakkaishanketta (Valtaväylä 1: S10830 ja Valtaväylä 3: S10700). Valtaväylä -projektikokonaisuutta on rahoitettu poikkihallinnollisesti, sillä STM on lisäksi rahoittanut kolmatta hankekokonaisuuteen kuuluvaa hanketta (Valtaväylä 2: S10821). 10) Julkisuus ja tiedottaminen. Hankkeiden tuloksia on tuotu rahoittajan toimesta esille erilaisissa työryhmissä ja verkostoissa, seminaareissa, rakennerahastojen uutiskirjeissä, hallinnonalojen yhteisissä esitteissä sekä STM:n ja TEM:n www-sivuilla. Sosiaali- ja terveysministeriön tiedottamisessa on toistaiseksi panostettu ennen kaikkea yhteistyöhön muiden rahoittajien kanssa johtuen hankkeiden suhteellisen pienestä määrästä ja ministeriön henkilöresurssien vähäisyydestä. Hankkeet ovat myös itse viestineet aktiivisesti toiminnastaan. Kehittämisohjelmasta rahoitetut hankkeet löytyvät seuraavasta linkistä https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projektilista.php?rahasto=esr&ps=va&la=2&dp=21 82

83 MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN VALTAKUNNALLISEN KEHITTÄMISOHJELMAN VÄLIRAPORTTI LOPPURAPORTTI x Kehittämisohjelma Toimintalinja Vastuullinen hallinnonala ja vastuuhenkilön yhteystiedot Kehittämisohjelman toteutusaika Kehys ja toteutuneet hyväksytyt kustannukset (ESR+valtio) Työstä työhön -kehittämisohjelma 2 : Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Työ- ja elinkeinoministeriö, työllisyys- ja yrittäjyysosasto Outi Viljamaa Kehys 0,7 miljoonaa euroa Maksettu 0,5 miljoonaa euroa 1) Kuvaus kehittämisohjelman toiminnan sisällöstä sekä kehittämisohjelmasta rahoitettujen hankkeiden lukumäärä. Projektin avulla on tuettu muutosturvan toimintamallin keskeisimpiä kehittämisalueita, toimeenpanoa ja vaikuttavuutta, toimintamallin koordinaatiota sekä muutosturvan tunnettavuutta. Kohderyhmiä ovat olleet yritysten luottamusmiehet ja henkilöstöasioista vastaavat, TE-toimistojen virkailijat ja muutosturvaasiantuntijat, seudulliset yrityspalvelut, ELY-keskukset sekä muut verkostotoimijat, kuntasektori ja työmarkkinajärjestöt. Tarkoituksena on ollut kehittää toimintatapoja ja välineitä, joilla tehostetaan muutosturvan toimintamallia ja parannetaan irtisanottujen ja rekrytoivien yritysten kohtaantoa. Lisäksi keskeisenä kehittämiskohteena on ollut muutosturvan tunnettavuuden ja verkostomaisen työskentelyn edistäminen. Syksyn 2011 aikana projektin erityiskohteena on ollut meriteollisuuden rakennemuutos sekä siihen liittyvä alihankkijayritysten verkosto. Kehittämisohjelmalla ei ollut alahankkeita. 2) Kuvaus konkreettisista tuloksista ja muista merkittävistä aikaansaannoksista, arvio pitkäaikaisista vaikutuksista sekä kuvaus, mitä kehittämistyöstä opittiin ja minkälaisia hyviä käytäntöjä tunnistettiin. Julkaisut, oppaat ja selvitykset. Kehittämistoimenpiteet - Yleinen muutosturvan toimintamallin kehittämiseen osallistuminen - Muutosturvan pro-aktiivisen näkökulman edistäminen - CV-netin uudistaminen (mm. uusi etusivu, uusia hakusanoja, uusitut ohjaavat tekstit, joustavampi käyttöehtojen hyväksyminen, oman CV:n liittäminen, muistutusviesti ennen määräajan päättymistä, demovideo, helpotettu CV:iden poimintaa ja vertailua työnantajanäkymässä) - Rekrytointikeskuksen uusi visuaalinen ilme (suunnittelutoimiston avulla) 83

84 - Palveluja muutostilanteisiin -esite (suomi, ruotsi, englanti) - Uran muutosturvamerkinnät + työhistorialaskuri - TEM:n muutosturvan nettisivu (www.tem.fi/muutosturva) Koulutus- ja tiedotustoimenpiteet - Muutosturvan laajennukseen liittyvät koulutukset hallinnon sisällä (18 kpl eri ELY-alueilla) - Tulkintojen selvittäminen ja niistä tiedottaminen - Koulutustilaisuudet muutosturvasta yhteistyökumppaneille (33 kpl, kuulijoita n. 700) - Useita diasarjoja muutosturvasta erityisesti muutosturva-asiantuntijaverkoston käyttöön ja ulkopuolisille yhteistyökumppaneille - Muutosturvaan liittyvät esitteet - Verkkopalvelut aina apunasi esite (suomeksi ja ruotsiksi) - Palveluita muutostilanteisiin -esite(suomi, ruotsi, englanti) - Valtakunnallinen tiedotuskampanja CV-netistä ja muista verkkopalveluista (suunnittelutoimiston avulla) -> 7 lehtimainosta, facebook -mainos jolla n. 8 miljoonaa esityskertaa, n esitettä, n julistetta. - Internet (TEM, mol, wikipedia, Tytti) Verkostoyhteistyö - Muutosturvan työkokoukset (kevät 2009, syksy 2009, syksy 2010, kevät 2011, syksy 2011) - Valtakunnalliset seminaarit 2010 ja Muutosturvan alueelliset keskustelu- ja ohjauskäynnit vuoden 2011 aikana (kaikkien ELY-keskusten ja TEtoimistojen muutosturvahenkilöt edustettuina) - Projektin myötävaikutuksella vahvistettiin yhteistyötä muutosturva-asiantuntijoiden ja ELY-keskuksen kanssa - Kansainvälinen -verkosto Meriteollisuus - Tilannekuvan selvitys: yhteistyöpalavereiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa verkostoituminen (TEtoimistot, kauppakamarit, sosiaalipartnerit, Elyjen -yhdyshenkilöt, Rakennemuutostoimisto, seudulliset kehittämisyhtiöt, Trio Plus, Finnvera, Protek ja Apake -kehittämisohjelmat, Suomen meriteollisuusyhdistys, valtakunnalliset muutosturva-asiantuntijat, Varsinais-Suomen Yrittäjät) - Koulutustilaisuuksia muutosturvasta ammattiliittojen kanssa sekä yrittäjyysinfoja yhteistyössä Turun Seudun Yrityspalvelukeskus Potkurin kanssa (18 kpl, n. 300 kuulijaa) - Toimintaympäristön muutos oli havaittavissa selvitysten aikana: meriteollisuuden tilanteessa oli tapahtunut merkittävä käänne parempaan, mikä vähensi yritysten tarpeita muutoksen hallintaan liittyville palveluille 3) Onko kehittämisohjelmassa tehty esityksiä lainsäädännön tai toimintatapojen muutoksiin hallinnonalalla ja jos on, onko niitä prosessoitu ja viety käytäntöön? Työ- ja elinkeinohallinnon monikanavalinjausten mukaisesti kehittämisohjelmassa edistettiin sähköisten palvelujen käyttöä. Sähköistä CV-nettiä kehitettiin ottamaan paremmin huomioon suoraan työstä työhön suuntautuvia työnhakijoita ja sen käytettävyyttä helpotettiin. Samassa yhteydessä toteutettiin valtakunnallinen tiedotuskampanja, jonka materiaalia voi käyttää myös alueellisissa kampanjoissa. Lähtötilanteessa CV-netillä oli alle 5000 käyttäjää, kampanjan loppuvaiheessa käyttäjiä oli n ja lokakuussa 2012 n

85 Palveluita muutostilanteisiin -esite on ensimmäisiä käytännön työkaluja, joka yhdistää työvoimapoliittisia ja elinkeinopoliittisia palveluita samaan kokonaisuuteen. Lisäksi kehittämisohjelma oli aktiivisesti mukana tuottamassa muutosturvan kehittämisideoita, joita voidaan työstää myös tulevaisuudessa. 4) Arvio kehittämisohjelmalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Kehittämisohjelmalle asetetut tavoitteet toteutuivat pääosin hyvin. Koska alkuperäisessä suunnitelmassa ideoitu muutosturvarekisterin luominen ei onnistunut, irtisanomistilanteiden työnantajavelvollisuuksia ei edelleenkään pystytä hoitamaan sähköisesti, joten tämän suuntainen tahtotila on selvästi olemassa edelleen tulevaisuudessa. Irtisanomistilanteiden sujuva hoitaminen tulisi jatkossa ottaa huomioon sähköisiä palveluita kehitettäessä. 5) Tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät ongelmat ja kuvaus ongelmien ratkaisemisesta ja/tai kehittämissuosituksista tulevalle toiminnalle. Projektin hallinnon raskaus oli ongelma tehokkaan ajankäytön kannalta. Suurimmat hallinnolliset hankaluudet liittyvät taloushallintoon. Projektilta vaaditaan käytännössä taloushallinnon järjestelmien ja kirjanpidon osaamista. Pienillä resursseilla ei ole mahdollista palkata sekä sisällön asiantuntijaa että taloushallinnon asiantuntijaa. Olisi hyvä tehdä selväksi uusille projekteille jo etukäteen, että projektin taloushallinto täytyy järjestää ammattilaisten hoidettavaksi tavalla tai toisella. Käytännössä kehittämisohjelman kokemusten mukaan, joka projektissa pitäisi olla joko taloushallinnon ammattilainen tai projektin taloushallinto pitäisi ulkoistaa taustaorganisaation hoidettavaksi samalla tavalla kuin minkä tahansa toimintayksikön kohdalla. 6) Lisäarvo kansalliseen toimintaan: Miksi tehtiin EU-rahoituksella ja mitä rahoitettiin kansallisesti? Mitä kansallista toimintaa kehittämisohjelma tai siihen kuuluvat hankkeet ovat tukeneet tai edistäneet? Mitä lisäarvoa on saatu alueelliseen työvoima- ja koulutuspolitiikkaan? Kehittämisohjelman toteutuksen punaisena lankana oli vahvistaa entistä laajempaa proaktiivista muutoksen hallinnan näkökulmaa muutosturvan toimintamallin toteutuksen yhteydessä. Tavoitteena on antaa apua ja neuvontaa työnantajille, työntekijöille, järjestöille ja viranomaisille henkilöstöä koskevien muutostilanteiden hallintaan, etsiä keinoja ehkäistä henkilöstövähennyksiä sekä antaa ohjeita vähennystilanteiden hyvän hoidon takeeksi. Tätä tarkoitusta varten kehittämisohjelmassa työstettiin erillistä materiaalia, jossa työvoimapalveluihin yhdistyy laajasti yritys- ja elinkeinopalveluita. Kehitystyön tuloksena syntyi Palveluita muutostilanteisiin tukimateriaali, joka on konkreettinen väline entistä varhaisemmassa vaiheessa ennakoida ja viestittää yrityksille muutostilanteiden varalle työ- ja elinkeinohallinnon palveluja. TE-hallinnon uudistukseen liittyen Työstä työhön kehittämisohjelma oli toteuttamassa monikanavaista palvelumallia. Työstä työhön ajattelumallin mukaisesti on kehitetty sähköisistä palveluista erityisesti CVnettiä entistä toimivammaksi työnantajien ja työntekijöiden kohtauspaikaksi. Työstä työhön kehittämisohjelma osallistui koko toteutuksensa ajan kiinteästi muutosturvan toimintamallin kehittämiseen ja muutosturvaan liittyvään verkostoyhteistyöhön. Tärkeänä yhteistyöverkostona olivat alueelliset muutosturva-asiantuntijat TE-toimistoissa. Muutosturva- 85

86 asiantuntijoiden kanssa mm. sovittiin, että projekti otti päävastuun muutosturvan tiedottamisesta ulkoisille kumppaneille ja koulutusten järjestämisestä yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Kehittämisohjelman kansallisen vastuuorganisaation kautta hyvät toimintakäytännöt on voitu ottaa suoraan käyttöön osana kansallista muutosturvan toimintamallin toteutusta, jolloin valtakunnallisen kehittämisohjelman perusajatus kansallisen toiminnan "kehittämislaboratoriona" toimimisesta on toteutunut tavoitteen mukaisesti. Kokemukset ja tulokset kehittämisohjelmasta olivat erittäin positiiviset. Tavoiteasetannan ja rakennerahastoja koskevan sloganin mukaisesti Euroopan sosiaalirahasto tarjosi kehittämisohjelman avulla todellista vipuvoimaa kansalliseen kehittämistoimintaan. 7) Toiminnan jatkuvuuden huomioon ottaminen kehittämisohjelman aikana ja sen päätyttyä. Mitä konkreettisia toimenpiteitä on toteutettu tähän liittyen? EU-hankkeiden tuhannen taalan kysymys yleensä on se, mitä tapahtuu projektitoiminnan päätyttyä ja onko projektin tuottamat hyvät käytännöt saatu levitettyä kansalliseen toimintaan. Työstä työhön kehittämisohjelman osalta voidaan todeta, että kaikki projektin tuottama materiaali on jäänyt työ- ja elinkeinohallinnolle hyödynnettäväksi ja käyttöön. Hyviä toimintakäytäntöjä on levitetty ennen kaikkea muutosturva-asiantuntijoiden verkoston ja muiden alueellisten tapaamisten kautta. Kehittämisohjelman vastuuorganisaation kautta parhaat käytännöt on voitu ottaa suoraan käyttöön osana kansallista muutosturvan toimintamallin toteutusta. ESR:n valtakunnallisella kehittämistoiminnalla on ollut merkittävä lisäarvo kansalliseen toimintaan ja tarve valtakunnalliselle strategisia linjauksia tukevalle kehittämistoiminnalle on nykyisen ohjelmakauden kokemusten perusteella ilmeinen myös uudella ohjelmakaudella Työstä työhön kehittämisohjelman toteutuksessa korostuneet ennakoivan rakennemuutoksen hallinnan välineiden ja palvelujen kehittäminen on nostettu esiin myös komission linjauksissa uudelle ohjelmakaudelle. Konkreettiset toimet vaativat tuekseen ja toteutuakseen valtakunnallista kehittämisotetta tulevalla ohjelmakaudella. 8) Kehittämisohjelman yhteiskuntapoliittinen perustelu ja haasteet lähtötilanteessa. Työstä työhön kehittämisohjelman tavoitteena oli tukea kansallisen muutosturvan toimintamallin keskeisiä kehittämisalueita, toimeenpanoa ja vaikuttavuutta sekä toimintamallin koordinaatiota ja muutosturvan toimintamallin tunnettavuutta. Tarkoituksena oli kehittää toimintatapoja ja välineitä, joilla tehostetaan muutosturvan toimintamallia ja parannetaan irtisanottujen ja rekrytoivien yritysten kohtaantoa. Lisäksi keskeisenä kehittämiskohteena oli muutosturvan tunnettavuuden ja verkostomaisen työskentelyn edistäminen. Ideana on muutosturvan toimintamallin toimivuuden ja koordinaation kehittäminen mm. seuraavasti: 1.Pro-aktiivisuuden vahvistaminen 2.Laajennetun muutosturvan toimintamallin toimeenpanon tuki lomautustilanteissa 3.Nykyistä tiiviimmän kytköksen rakentaminen työvoiman irtisanomistilanteiden ja työvoimaa rekrytoivien yritysten välille 4.Toimeenpanon varmistaminen myös pienissä yrityksissä ja yleisen tunnettavuuden edistäminen 86

87 5.Välittävät mekanismit: monikanavaiset palvelut, verkkopalvelujen tehostaminen mm.cv-netti, koulutus-, tiedotus- ja perehdytysmateriaali, muutosturva-asiantuntijoiden verkosto 6. Meriteollisuuden rakennemuutoksesta aiheutuvien ongelmien hoitoon ja ehkäisyyn osallistuminen erityisesti alihankintayritysten osalta muutoksen hallinnan näkökulmasta Projektina avulla pyrittiin vahvistamaan muutosturvaa laajemman muutoksen hallinnan näkökulmaa. Tätä tarkoitusta varten kehitettiin erillistä tukimateriaalia, jossa tavoitteena oli yhdistää työvoimapalveluihin laajemminkin yritys- ja elinkeinopalveluita. Syksyllä 2011 aloitettiin yhteistyö meriteollisuuden rakennemuutoksen kanssa työskentelevien tahojen kanssa. Tätä kautta saatiin välttämätöntä tietoa tilannekuvan selvittämisessä. Projektisuunnitelmaa muutettiin projektin toiminnan aikana vastaamaan paremmin ilmenneisiin tarpeisiin. 9) Kehittämisohjelman hallintomalli ja toteutus, päävastuulliset organisaatiot, yhteys Itä-Suomen ohjelmaosioon ja muihin alueosioihin. Kehittämisohjelma toteutettiin TEM:n työllisyys- ja yrittäjyysosastolla osittain itse ja osittain ostettiin palveluita. Kehittämisohjelmaan palkattiin kaksi projektikoordinaattoria. Työstä työhön -kehittämisohjelma toteutettiin pääosin valtakunnallisen muutosturvaverkoston puitteissa, projektiin palkattavan henkilöstön vastatessa toteutuksesta. Itä-Suomen suuralue liittyy kehittämisohjelman tavoitteisiin oman rahoituksensa ja hanketoimintansa puitteissa. 10) Julkisuus ja tiedottaminen. Tiedotustoimintaa on harjoitettu ennen kaikkea muutosturvaan liittyvien koulutusten yhteydessä sekä järjestetyssä rakennemuutosseminaarissa. Vuonna 2011 toteutettiin myös monikanavaisten palveluiden kehittämiseen liittyvä erillinen viestintäkampanja. Lisäksi kehittämisohjelma tuotti muutosturvan alasivut TEM:n nettisivuille. Sivu löytyy myös ruotsinkielisenä. Kehittämisohjelma vastasi muutosturvan lakimuutoksiin liittyvistä korjauksista mol.fi sivuille sekä v että v lakiuudistusten yhteydessä. Vuonna 2010 tuotettiin myös muutosturva-aiheinen artikkeli suomenkieliseen Wikipediaan. Projekti on tuottanut kaksi kokonaan uutta esitettä suunnittelutoimiston avulla: - Verkkopalvelut aina apunasi (suomeksi ja ruotsiksi) - Palveluita muutostilanteisiin (suomi, ruotsi, englanti) Syksyllä 2011 projektin edustajat olivat esillä Suomen näyttelyosastolla Employment Forumilla Brysselissä. Internet-osoite: Kehittämisohjelmasta rahoitetut hankkeet löytyvät seuraavasta linkistä https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projektilista.php?rahasto=esr&ps=va&la=2&dp=23 87

88 MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN VALTAKUNNALLISEN KEHITTÄMISOHJELMAN VÄLIRAPORTTI x LOPPURAPORTTI Kehittämisohjelma Toimintalinja Vastuullinen hallinnonala ja vastuuhenkilön yhteystiedot Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin TL 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen OKM, Kirsti Kylä-Tuomola, Henna Antila Pohjois-Pohjanmaan ELY, Henri Helander Opetushallitus, Mikko Hytönen Lapin ELY, Marja Kivekäs Kaakkois-Suomen ELY, Riitta Mattila Pirkanmaan ELY, Mikko Poskiparta Kehittämisohjelman toteutusaika Koko ohjelmakausi Kehys ja toteutuneet hyväksytyt Kehys 37,3 miljoonaa euroa kustannukset (ESR+valtio) Maksettu 21,6 miljoonaa euroa Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin -kehittämisohjelma jakautuu sisällöllisesti ja rahoituksen osalta useampaan osaan. Kehittämisohjelman kokonaiskehyksestä 45 % kohdistuu korkeakoulutukseen Pohjois-Pohjanmaan ELY:n kautta, 30 % yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen Opetushallituksen kautta sekä 25 % nuorten työpajatoimintaan neljän eri ELY:n kautta. 1) Kuvaus kehittämisohjelman toiminnan sisällöstä sekä kehittämisohjelmasta rahoitettujen hankkeiden lukumäärä. Korkeakoulutus: Kehittämisohjelman korkeakoulujen osiossa on rahoitettu 14 hanketta. Hankkeiden keskimääräinen kustannusarvio on noin euroa ja mediaani noin euroa. Korkeakoulujen hankkeet ovat liittyneet opintojen ohjaukseen, uraohjaukseen ja työelämävalmiuksien kehittymisen tukemiseen (mm. OHTY, VALTTI, Yliopistosta työelämään, OTE, Osaajaverkosto), opintojen tulevaisuussuuntautuneisiin palveluihin (Get a life, KOUKKU), opintojen ja ohjauksen tietopalvelujen kehittämiseen (TIP TOP, KOUTSI) sekä opiskeluhyvinvointia tukevan ja oppimiseen ja opettamiseen kannustavan toimintakulttuurin lujittamiseen (Campus Conexus I ja II, To Care, To Dare, To Share). Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus: 88

89 Kehittämisohjelman tavoitteena on syrjäytymisen ehkäiseminen sekä nuorten ohjaaminen koulutukseen, työelämään ja aktiiviseen kansalaisuuteen. Opetushallituksen hankkeissa kehitetään perusopetuksen ja toiseen asteen opintojen nivelvaiheiden tukitoimia, vähennetään koulutuksen keskeyttämistä sekä edistetään opintojen ohjausta, mielen hyvinvointia ja opiskelijahuoltoa. Lisäksi parannetaan nuorten elämänhallinnan taitoja ja edistetään opiskelija-asuntolatoimintaa. Entistä tärkeämpää on löytää riittävän varhaiset toimintatavat koulutuksen keskeyttämisen ehkäisyyn ja tutkintojen loppuun suorittamiseen tavoiteajassa. Opetushallitus on rahoittanut yhteensä 27 hanketta. Nuorten työpajat: Nuorten työpajoihin kohdistuvissa hankkeissa on kehitetty työpajojen toiminnan laatua, työpajavalmentajien osaamista nuorten tukemisessa, monialaista viranomaisyhteistyötä, työpajojen ja oppilaitoksien välistä yhteistyötä, ruotsinkielisen toiminnan verkostoa sekä maahanmuuttajataustaisten nuorten monialaisen tuen järjestämistä. Hankkeissa on myös parannettu tukea tarvitsevien nuorten osallisuutta työpajatoiminnassa. Nuorten työpajojen toimintaa on kehitetty 14 hankkeessa. 2) Kuvaus konkreettisista tuloksista ja muista merkittävistä aikaansaannoksista, arvio pitkäaikaisista vaikutuksista sekä kuvaus, mitä kehittämistyöstä opittiin ja minkälaisia hyviä käytäntöjä tunnistettiin. Analyysi kehittämisohjelman toimenpiteitten kohdentumisesta miehiin ja naisiin. Julkaisut, oppaat ja selvitykset. Korkeakoulutus: To Care, To Dare, To Share Syrjäytymisen ehkäiseminen ammattikorkeakouluopinnoissa -hankkeessa (S11125) luotiin 13 ammattikorkeakoulussa tunnistus- ja tukikäytäntöjä sekä palveluketjuja vaikeuksissa oleville opiskelijoille. Samoin luotiin tutkimukseen ja hyviin käytäntöihin perustuvia malleja opiskelijahyvinvoinnin tukemiseksi, jotka on otettu käyttöön. Hankkeessa koulutettiin avainhenkilöitä syrjäytymisriskien tunnistamiseen ja opiskelijoiden ohjaukseen. Väittävää ilmapiiriä ja henkilöstön sitoutumista vahvistamalla ja ottamalla käyttöön lukuisia uusia toimintatapoja on parannettu opiskelijoiden oppimisedellytyksiä ja ehkäisty opintojen keskeyttämistä. Hankkeessa mm. kehitettiin sosiaalisen pääoman käsitettä soveltava mittari ammattikorkeakoulujen käyttöön sosiaalisen hyvinvoinnin tilan ja sen kehityksen selvittämiseksi opiskelujen edetessä. (http://cds.diak.fi) Ohjauksen ja työelämätaitojen kehittäminen korkea-asteella -hankkeessa (S10437) kehiteltiin erilaisia ryhmäohjausmalleja, joita hyödynnetään sekä opinnäytteiden ohjauksessa, valmistumisen tukemisessa että alkuvaiheen ohjauksessa. Uutta opintoaikojen lyhentämisessä ja keskeyttämisen ehkäisemisessä on erityisesti proaktiivinen alkuvaiheen vertaisryhmien hyödyntäminen sekä opinnäytteiden loppuunsaattamisen tukeminen ryhmäohjauksella. Hankkeessa tutkimusperustaisesti kehitetty korkeakoulutuksen pedagogisen työelämähorisontin malli toimii työelämäorientaation tukemisen välineenä opiskelijalähtöisesti niin opetussuunnitelman kuin pedagogiikan ja ohjauksen tasolla opintojen aikana. Tutkimuksissa identifioituja malleja voidaan hyödyntää korkeakoulujen analysoidessa omaa toimintaansa. Toimivat mallit sekä uraohjaukseen että opinnäytteiden ohjaukseen tarjoaa myös VALTTIhankkeessa(S10653)kehitetyt uraryhmämallit (www.valmistu.net). 89

90 OTE - Opintojen tukeminen ja opetusjärjestelyjen kehittäminen opiskelupolun eri vaiheissa -hankkeessa (S10943) laadittiin etenin tekniikan alan korkeakouluille Oppaiden opas, josta on tullut suosittu opettajien, ohjaajien ja opetuksen kehittäjien keskuudessa. Siihen on koottu parhaat käytänteet tekniikan alan opetusja ohjaushenkilöstölle opiskelutaitojen ohjaamiseen. Julkaisu löytyy verkosta mm. osoitteesta aaltopro.fi/otetekniikka. Hankkeessa kehitelty osaamistavoiteajattelu saatiin myös hyvin sisällytettyä korkeakoulujen normaaliin toimintaan; osaamistavoitteita on luotu opintojaksoille, opintokokonaisuuksiin ja tutkintoihin. Se, että OKM:n kansallisista kehittämisteemoista vastaavia henkilöitä (esim. koulutuspolitiikka korkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen osalta sekä kulttuuripolitiikka) yhteyksineen erilaisiin verkostoihin on tiiviisti mukana kehittämisohjelman ohjauksessa edesauttaen asioista sopimista, toiminnan suunnittelua ja toteutusta, on yksi ilmeinen kehittämisohjelman hyvä ja vaikuttava käytäntö. Kehittämisohjelman korkeakoulujen osion hankkeiden toimenpiteisiin on osallistunut yhteensä lähes henkilöä, joista naisten osuus on ollut 70 %. Toimenpiteet ovat kohdistuneet tasapuolisesti molempiin sukupuoliryhmiin, joskin naiset ovat olleet enemmistönä niin opiskelijoiden ohjauksessa kuin esim. ohjaushenkilöstön koulutuksessa. Jos esimerkiksi opintojen kesken jättämisessä tai viivästymisessä taustalla on opiskelun ja samanaikaisen työssäkäynnin yhdistäminen, tilanne on samankaltainen sekä naisilla että miehillä. Jos taas perheen perustaminen on viivästymisen takana, kyseessä on yleensä naisten opintojen viivästyminen. Heidän osallistuminen kehittämisohjelman hankkeiden toimenpiteisiin on lisännyt naisten tasa-arvoisuutta. Hankkeiden tulokset antavat myös paikoin eväitä mm. sellaiseen kehittämistyöhön, jonka avulla voidaan edistää asevelvollisuuden aiheuttamaa sukupuolten välistä epätasa-arvoa. 90

91 Opetushallituksen hankkeissa on muun muassa tuettu eri sukupuolten sijoittumista ei-perinteisille sukupuolen mukaisille työllistymisaloille. On kehitetty ja mallinnettu erilaisia tukitoimia maahanmuuttajatyttöjen koulutukselliseen ja elämänhallinnalliseen ohjaukseen. Maahanmuuttajatyttöjen erityisellä huomioimisella on pyritty ehkäisemään tyttöjen koulutuksellista ja sosiaalista syrjäytymistä. Koulutuksissa ja levittämistilaisuuksissa (esimerkiksi monikulttuurisuus-koulutukset opetushenkilöstölle ja tietoiskut poliittisille päättäjille) on nostettu eri tavoin esiin maahanmuuttajatyttöjen/-naisten kulttuuriset ja yhteiskunnalliset erityistarpeet sekä tyttöjen/naisten asema heidän sosiaalisessa ympäristössään. Myös romanityttöjä on aktivoitu koulunkäynnissä ja koulutukseen hakeutumisessa. Sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksessa on kokeiltu "poikaryhmää", jonka ideana on kerätä kyseisen oppilaitoksen vähäiset miespuoliset opiskelijat yhteen, tutustumaan toisiinsa ja harrastamaan yhdessä liikuntaa tai muuta mielekästä toimintaa. Usein naisvaltaisilla opiskelualoilla miespuoliset opiskelijat jäävät hieman yksinäisiksi eivätkä välttämättä löydä toisiaan ryhmien ulkopuolelta. Lisäksi joissakin oppilaitoksissa on toteutettu niin henkilö- kuin opiskelijakunnalle (kaikki oppilaitoksen henkilöryhmät edustettuina myös kysymysten asettelussa) tasa-arvokysely, jonka pohjalta rakennetaan tasa-arvosuunnitelmat. Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus: Hankkeet kattavat laajasti kehittämisohjelman tavoitteita ja niissä toteutuu ennaltaehkäisevä ote; monissa hankkeissa toteutuu myös moniammatillinen/monialainen yhteistyö. Osaan hankkeita tuo lisäarvoa tutkimuksen ja käytännön yhdistäminen. Opetushallituksen osuudessa on käynnistynyt v.2012 alussa myös hankkeiden tuloksia kokoava ja levittävä hanke Arjen arkki, joka tukee ja edistää kehittämisohjelman valtakunnallista vaikuttavuutta ja käytäntöjen juurtumista. 91

92 Hankkeissa on tuotettu monia julkaisuja/materiaaleja. Esimerkiksi Mielen hyvinvointi -projektin Hyvinvoiva oppilaitos -aineisto sekä MONNI-projektin opettajan opas Tarinoita kaveruudesta hyviä kulttuurienvälisiä suhteita tukemassa ovat osoittaneet tarpeellisuutensa valtakunnallisesti. Nuorten työpajat: Kymmenet nuorten työpajat ovat ottaneet käyttöön yksilöllisen valmennuksen ja kuntoutuksen suunnitteluun, ohjaamiseen ja dokumentointiin soveltuvan VAT-järjestelmän, jonka käyttöön on koulutettu työpajojen henkilöstöä. WHO:n ICF-luokitukseen perustuva menetelmä on osoittautunut toimivaksi toimintakyvyn ja -rajoitteiden kuvaustavaksi. Työpajaympäristössä se helpottaa valmentajien päivittäistä työtä auttamalla valmennuksen kohdistamista nuoren henkilökohtaisiin ongelmiin. Samalla se tarjoaa valmentajille näkymän valmentautujan vahvuuksista, joiden varaan kuntoutumista ja yhteiskuntaan integrotumista voidaan edistää. Menetelmä myös tukee moniammatillisten työryhmien työtä siten, että saadun toimintakykytiedon perusteella voidaan suunnitella kunkin asiakkaan tarvitsemia tukitoimia. Veeran Verstas - nuoren harjoitteluyritys luovaan yhteisöyrittäjyyteen (S10447) hankkeessa on kehitetty taidealojen yhteisöissä, osuuskunnissa sekä verkostoissa työskentelevien kumppaneiden sekä taiteen koulutusorganisaatioiden ja opettajien yhteistyönä nuorten koulutus- ja työmallia työpajatoiminnassa sekä ammatinvalinnan menetelmää, jolla nuori voi harjoitella yrittäjyyttä yhtenä uravaihtoehtona. Taidealojen yrittäjyydestä kiinnostuneet nuoret ovat mm. tuotteistaneet yhteisöllisen harjoitteluyrityksen, KulttuuriBingon, josta on kasvanut 40 nuoren taiteilijan yhteisö. Veeran Verstaan nuorten perustamassa Kulttuuribingossa työskentelee nuoria kuvataiteilijoita, käsityöläisiä, muusikoita ja runoilijoita. Kulttuuribingon toimintamuotoina ovat nuorten taideprojektit, erilaiset kulttuuritapahtumat, konsertit, taide- ja valokuvanäyttelyt, teatteritapahtumat, työpajat sekä luentotilaisuudet ja opintopiirit. Uusi väylä ammattiin hankkeissa (UVA ja UVA2) ja Vaikuttavuutta työpajayhteistyöhön - hankkeessa on kehitetty nuorten työpajojen ja oppilaitosten välistä yhteistyötä. Projekteilla pyritään nostamaan työpajatoiminnan laatua, tunnettavuutta, palveluiden ymmärrettävyyttä ja roolia osana koulutus- ja tutkintopolkuja sekä työllisyyspalveluita. Tarkoituksena on opinnollistaa työpajojen työvalmennus opetussuunnitelmapohjaiseksi osaamisen kehittämiseksi. Projektien myötä on syntynyt uudenlaisia yhteistyörakenteita oppilaitoksien ja työpajojen välille. Työpajat tarjoavat oppimisympäristön oppilaitoksen opiskelijoille (esim. keskeyttämisuhkatilanteessa) tai muille valmennuksessa oleville. Näin mahdollistuu opintojen eteenpäin vieminen esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan aikana. Menetelmä jatkotoimenpiteineen mahdollistaa oppimisympäristön sekä oppimisen todentamisen, tunnistamisen ja tunnustamisen työpajaympäristöissä. Nuorten kanssa tehtävän työn moniammatillisuutta/monialaisuutta on kehitetty useissa eri hankkeissa mm. Onnistuvissa opeissa, Opit käyttöön - ja Rajanylittäjät - hankkeissa. Näissä hankkeissa on pyritty paikallisten toimintamallien kehittämiseen, uudenlaisten toimintamallien juurruttamiseen sekä hyvien käytäntöjen levittämiseen. Nuorisolain muutokset ovat tuoneet nuorten ohjaus- ja palveluverkoston monialaiseen kehittämiseen uusia vaatimuksia. Rajanylittäjät - ja Opit käyttöön - hankkeessa tuetaan kuntia lain ydinasioissa kuten monialaisen yhteistyön verkostojen kehittämisessä, etsivän työn juurruttamisessa, oppilaitos-paja-kunta- yhteistyön kehittämisessä sekä nuorisotyön nivomisessa kuntien talouden ja toiminnan suunnitteluun. 92

93 Nuorten työpajahankkeiden toimenpiteisiin on osallistunut hieman alle henkilöä, joista naisten osuus on ollut 72 %. Kehittämisohjelman hankkeiden toimenpiteet kohdistuvat etupäässä työpajahenkilöstöön ja tavoitteet ovat lähtökohdiltaan sukupuolineutraaleja. Nuorten osalta koulunsa keskeyttäneiden ja syrjäytymisuhan alaisiksi määriteltyjen pääryhmän muodostavat kuitenkin pojat, joskin tyttöjen osuus siinä joukossa näyttää olevan kasvussa. Näin ollen esim. Vaikuttavuutta työpajayhteistyöhön -hankkeessa on tavoiteltu poikien koulutuksellista tasa-arvoa siten, että huomioidaan entistä paremmin heille ominainen ja sopiva oppimistyyli. Veeran Verstaalla, jossa tytöt puolestaan ovat enemmistönä, on sovellettu naiserityistä sukupuolisensitiivistä otetta. Devicing-ohjauksessa kokeiltiin nuorten naisten ja miesten erilaisia rooleja, murrettiin yhteiskunnallisesti lausumattomia sääntöjä ja uskomuksia ja purettiin stereotyyppisiä käsityksiä. Samalla nuorten kanssa keskusteltiin naisten ja miesten töiden ja elämänalueiden erillisyydestä, eroista ja erillään pitämisen periaatteista. 3) Onko kehittämisohjelmassa tehty esityksiä lainsäädännön tai toimintatapojen muutoksiin hallinnonalalla ja jos on, onko niitä prosessoitu ja viety käytäntöön? OKM:n kehittämisohjelmasta vastaavat virkamiehet ovat myös kansallisesti kyseisistä kehittämisteemoista vastaavia henkilöitä, joten ESR-toiminta on henkilötasolla integroitu hallinnonalan kehittämiseen (esim. korkeakoulutuspolitiikka ja työllisyys sekä nuorisopolitiikka). 4) Arvio kehittämisohjelmalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Korkeakoulutuksen osalta kehittämisohjelmassa on meneillään toteutusvaihe. Kehittämisohjelman tavoitteisiin sisältyvät osa-alueet ovat hanketoiminnassa hyvin edustettuina ja tähänastiset tulokset niistä ovat hyviä. Yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen hankkeet kattavat monipuolisesti kehittämisohjelman tavoitteita kuten nivelvaiheiden tukitoimet, opiskelijahuollon, työvalmennuksen, asuntolatoiminnan sekä mielenterveyden edistämisen. Näin on saatu kehitettyä tärkeitä tukitoimia koulutuksen keskeyttämisen ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Yhdessä kokoavan hankkeen Arjen arkin kanssa kehittämisohjelman tuloksien pohjalta voidaan myös nostaa ehdotuksia suhteessa yhteiskuntatakuuseen/koulutustakuuseen (ESR-lisäarvo kansalliseen kehittämiseen). Opetushallituksen hankkeissa on myös kiinnitetty huomiota romaninuoriin/opiskelijoihin sekä kehitetty esimerkiksi vankilaopetusta. Nuorten työpajatoimintaan liittyvissä hankkeissa on edustettuina kaikki keskeiset kehittämisohjelmassa mainitut tavoitteet. 5) Tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät ongelmat ja kuvaus ongelmien ratkaisemisesta ja/tai kehittämissuosituksista tulevalle toiminnalle. Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus: Olisi hyvä, jos tuloksia kokoava/ levittävä koordinaatiohanke saataisiin käyntiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa rakennerahastokautta. Koordinaatiohanke voisi myös tarvittaessa kestää läpi koko kauden (kehittämisohjelman elinkaaren). Näin koordinoiva hanke pystyisi osallistumaan hankkeiden toiminnan 93

94 tukemiseen, tuloksien vaikuttavuuden parantamiseen sekä esim. hanketoimijoiden työhyvinvoinnin tukemiseen. Hanketoimijoille olisi hyvä järjestää säännöllisesti yhteisiä työpajoja, joiden kautta toimijoiden yhteistyö lisääntyisi, tapahtuisi ajatusten/ideoiden vaihtoa tuloksien vaikuttavuus kasvaisi/leviäisi. Yhteistyöllä kehittämistyö tehostuisi ja siihen saataisiin laajuutta; lisäksi toimijat saisivat toisiltaan vertaistukea ja mahdollisesti myös vertaisarviointia. Työtä tehtäisiin luovasti ja ns. ulospäin itsestä/ omasta organisaatiosta. Näin myös kehittämistoiminnan mahdollista sirpaleisuutta saataisiin koottua laajoiksi ja vaikuttavuudeltaan voimakkaiksi kärjiksi. Nuorten työpajat: Mahdolliset ongelmat ovat hankekohtaisia eivätkä yleistettäviä. Työpajojen oman toiminnan vakiinnuttamisen ongelmat ovat joissakin tapauksissa heijastelleet hankkeen toteutukseen. Joitakin hankkeita on vaivannut aika- tai resurssipula ja työmäärän arviointi ja projektin etenemisen vauhdin säätely on ollut vaikea ennustaa. Ns. pakkohaku toiselle asteelle on hankaluutena sen kohderyhmän kannalta, jolla ei ole peruskoulun päättötodistusta ja joka on jo toimenpiteissä. Koko kehittämisohjelman tavoitteiden saavuttamisen ja levittämisen kannalta olisi ollut hyvä, jos myös työpajaosuudessa, kuten muissa OKM:n kehittämisohjelmissa, olisi ollut koordinoiva hanke, joka olisi koordinoinut hankkeiden verkostoitumista, hyvin käytäntöjen levittämistä sekä esim. monialaisuuden edellyttämien toimenpiteiden kouluttamista. Näin valtakunnallisen kehittämisohjelman vaikuttavuus olisi ollut merkittävämpi kuin yksittäisten hankkeiden hyvät tulokset. 6) Lisäarvo kansalliseen toimintaan: Miksi tehtiin EU-rahoituksella ja mitä rahoitettiin kansallisesti? Mitä kansallista toimintaa kehittämisohjelma tai siihen kuuluvat hankkeet ovat tukeneet tai edistäneet? Mitä lisäarvoa on saatu alueelliseen työvoima- ja koulutuspolitiikkaan? Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus: Hankkeissa on kehitetty tärkeitä tukitoimia koulutuksen keskeyttämisen ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Yhdessä kokoavan hankkeen Arjen arkin kanssa kehittämisohjelman tuloksien pohjalta voidaan myös nostaa ehdotuksia suhteessa yhteiskuntatakuuseen/koulutustakuuseen (ESR-lisäarvo kansalliseen kehittämiseen). Hankkeiden lisäarvoa voidaan peilata myös ammattikoulutuksen läpäisyn tehostaminen ohjelmaa vasten. Nuorten työpajat: Nuorten työpajatoiminnassa ESR-rahoitus on mahdollistanut moniammatillisen, sektorirajat ylittävän toiminnan kehittämisen sekä palvelujen saavutettavuuden parantumisen. ESR-rahalla on voitu tehdä uudenlaisia avauksia ja kokeiluja mm. oppilaitosten ja työpajojen yhteistyöhön. Työpajojen opinnollistaminen on merkittävä uudistus, jolla ehkäistään nuorten koulutus- ja työmarkkinoilta syrjäytymistä sekä edesautetaan työvaltaisen koulutuksen kehittämistä. Korkeakoulutus Yhteiset kehittämishankkeet eivät ole tyypillisiä korkeakouluille, joten yhtä vaikuttavaa kehittämistyötä ei tehtäisi ilman ESR-rahoituksen tukea. Valtakunnallinen hankerahoitus on tukenut mm. ohjauksen ja 94

95 pedagogiikan kehittämistä uudenlaisten organisaatiorajoja ylittävien toimintaprosessien kautta. Yleensä kehittäminen on varsin yksikkökohtaista eikä toimintamalleja motivoiduta jakamaan laajemmin tai yleensäkään mallintamaan niitä siirrettävään muotoon. ESR-rahoitus on tuonut kehittämiseen uudenlaista yksikkö- ja korkeakoulurajat ylittävää vuorovaikutteista toimintakulttuuria. ESR-rahoitus on myös kytkenyt tutkimusta lähemmäs käytäntöä, mikä on edistänyt tutkimukseen perustuvia kehittämisprosesseja. 7) Toiminnan jatkuvuuden huomioon ottaminen kehittämisohjelman aikana ja sen päätyttyä. Mitä konkreettisia toimenpiteitä on toteutettu tähän liittyen? Miten kehittämisohjelman teeman/teemojen kehittämistä tulisi jatkaa? Mitä kokonaan uusia avauksia tai nousevia teemoja kehittämistyössä on tullut vastaan? Korkeakoulutus: Kehittämisohjelmassa on kautta linjan painotettu kehittämistyön nivoutumista tiiviisti perustoimintaan ja sen jatkumoa edelleen projektien päätyttyä. Näin ollen kehittämistoimenpiteitä on onnistuneesti vakiinnutettu pysyviksi käytännöiksi (esim. osaamistavoitteiden laatiminen arkipäivää tekniikan alalla opintojaksojen ja tutkintojen tasolla, Get a life -työkalu eri oppilaitosten opetusohjelmissa, Student Life - konsepti Jyväskylässä, opiskelijahyvinvointiryhmät useissa ammattikorkeakouluissa, kotiryhmämalli Humakin kaikilla kampuksilla, vertaistukeen pohjautuva ryhmäohjaus Oulun yliopistossa, Oulun seudun ammattikorkeakoulussa ja Rovaniemen ammattikorkeakoulussa, jne. jne.). Joiltakin osin toimintamallien laajempi kehittäminen vaatisi lisäresursseja joko toteuttajien omalla tai ulkopuolisella rahoituksella. Korkeakoulujen hankkeiden (Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin- sekä Osaajana työmarkkinoille -kehittämisohjelmat) tulokset kootaan KOUTSI-hankkeen (S11686) kokoavaan verkkopalveluun, mikä tulee edesauttamaan tulosten levittämistä. Hankkeessa tuotetaan myös uudenlainen töissä.fi-verkkopalvelu opiskelijoille. Tietolähteenä käytetään korkeakoulujen keräämää uraseurantatietoa valmistuneista opiskelijoista, joka nyt esitetään havainnollisten visualisointien avulla. Visualisointi verkossa on uusi nouseva trendi, mikä tekee palvelusta edelläkävijöitä. Uraseurantatiedon lisäksi keskeinen sisältö palvelussa ovat valmistuneiden kertomukset työstään ja työelämästä. Myös tätä aihetta on lähestytty uudella tavalla eli valmistuneet itse kirjoittavat palveluun kuvauksia työstään. Tavoitteena on, että opiskelijat voivat käyttää palvelua apuna hahmottaessaan omia tulevaisuudennäkymiään. Palvelulle nähdään myös monia jatkokehitysnäkymiä sisältöjen laajentamiseen, yhteistyöhön, alueelliseen näkökulmaan ja oppilaitoskohtaisiin ratkaisuihin liittyen. Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus: Tavoitteena on, että projektien hyvät toimintatavat jäävät elämään arkeen, leviävät ja kehittyvät edelleen. Kehittämisohjelman kokoavalla hankkeelle Arjen arkilla on myös tärkeä tehtävä käytäntöjen jatkuvuuden ja levittämisen kannalta. Opetushallituksen Hyvät käytännöt -sivut ovat myös pilottivaiheessa. Sivustolle projektit voivat ehdottaa hyviä käytäntöjään ja toimintamalleja. Näin valtakunnallinen leviäminen tehostuu ja edistyy, eikä aina tarvitsisi keksiä samaa pyörää uudestaan. 95

96 Nuorten työpajat: Työpajojen opinnollistaminen on tärkeä osa pajojen laadunhallinnan kehittämistä, mikä lisää osaltaan luottamusta pajatoimintaan ja luo mahdollisuuksia yritys- ja verkostoyhteistyöhön. Opinnollistaminen on tärkeä avaus työpainotteiselle ammattikoulutukselle ja on aito keino ehkäistä koulupudokkuutta ja nuorten syrjäytymistä. Toinen tärkeä edelleen kehitettävä kohde on ns. seinätön työpaja, jolloin yritykset ovat vahvasti mukana koulutettaessa juuri heidän tarpeisiin tulevaa osaamista. Kolmanneksi, monialaisten verkostojen kehittäminen on kunnissa on lähtenyt käyntiin, mutta toimintatavat vaativat vielä huomattavasti kehittämispanosta, joten tämän toiminnan tukemista tarvitaan myös uudella ohjelmakaudella. Kehittämisohjelman hankkeiden tulokset ja kokemukset luovat hyviä edellytyksiä kehitettyjen toimintojen vakiintumiselle. Esimerkiksi Vantaalla, jossa kehitetään uutta oppivelvollisuusiän jälkeistä toimintamallia peruskoulun päättötodistuksen saamiseksi ja nuorten ohjaamiseksi jatko-opintoihin tai työelämään, kehitettyä toimintaa valmistellaan vakiinnutettavaksi osaksi peruspalvelua. Oulussa tuetun oppisopimuksen malli on käytössä Oulun nuorisoasiainkeskuksen ja Oulun seudun ammattiopiston normaalitoiminnassa. Veeran Verstaan harjoitteluyrityksessä nuoren sisäinen ja ulkoinen yrittäjyys, oppiminen ja työtavat tuotteistettiin uusiksi koulutustuotteiksi ja Kulttuuribingon nuorten taiteilijoiden yhteisö oli vuoden 2011 aikana kasvanut 40 aktiivisen nuoren paikaksi kohdata ja toimia. Rajanylittäjät -hankkeessa hyviksi koettujen mallien juurruttamiseksi osaksi kehittyviä nuorten peruspalveluja rakennetaan ns. strategiset areenat, joissa eri toimijoiden yhteistyö luo juurruttamiselle suotuisia rakenteita ja eri hallinnonaloja yhdistävää taloudellista suunnittelua. Myös hankkeissa toteutettu tutkimustyö tukee kehittämistyötä työpajoilla ja muussa monialaisessa työssä nuorten hyväksi. 8) Kehittämisohjelman yhteiskuntapoliittinen perustelu ja haasteet lähtötilanteessa. Maamme työvoimakehitys ja pienenevät ikäluokat ovat tulevaisuuden haasteita, joihin vastaaminen edellyttää, että nykyistä suurempi osa nuorista siirtyy työelämään ammatillisen tai korkeaasteen tutkinnon suorittaneina. Suomalaisen yhteiskunnan on kyettävä reagoimaan kansainväliseen työnjakoon ja kilpailuympäristön nopeisiin muutoksiin avoimessa maailmantaloudessa. Globaalin työnjaon vaikutukset näkyvät jo myös kotimaisilla työmarkkinoilla. Suomen työmarkkinoiden suuri haaste on korkea rakennetyöttömyys. Lisäksi työn sisällöt kehittyvät ja osaamisvaatimukset yhteiskunnassa muuttuvat ja kasvavat. Toimintaympäristön kehittyminen globaalimmaksi tarkoittaa myös ihmisten arkipäivän monimuotoistumista ja uusien toimintatapojen lisääntymistä. Osaamis- ja koulutustason merkitys korostuu entisestään ja heikko koulutus voi johtaa yhteiskunnasta syrjäytymiseen. Yhteiskunnassa tarvitaan myös uutta yhteisöllisyyttä, jonka avulla vahvistetaan koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien mahdollisuuksia aktiiviseen kansalaisuuteen ja oppimiseen. Yksilön näkökulmasta merkityksellistä on oikea-aikaisen ja riittävän tuen sekä ohjauksen tarjoaminen, jotta löydettävissä olisi sopiva opintoura ja edellytyksiä vastaava mielekäs sijoittuminen työmarkkinoilla. Nuorten ammatinvalinta on vaikeutunut yhteiskunnan ja työmarkkinoiden muutosten myötä. Moni perusopetuksen päättävä nuori kokee uranvalinnan vaikeaksi eri vaihtoehtojen välillä tai on vielä kypsymätön valitsemaan suuntaa tulevaisuudelleen. Osalla perusopetuksen päättäneistä nuorista jatko-opintovalmiudet ovat heikot, 96

97 mikä lisää jatko-opintojen keskeyttämisriskiä. Lisäksi lasten ja nuorten elämäntilanteisiin liittyvät vaikeudet ja psykososiaalinen pahoinvointi ovat kasvaneet lisäten syrjäytymisriskiä osalla lapsista ja nuorista. Koko ikäluokan koulutustavoitteen toteutuminen tarkoittaa, että kaikilla lapsilla ja nuorilla on oikeus koulutukseen. Tämä tavoite edellyttää moniammatillista, yksilölliset tarpeet huomioivaa ja kokonaisvaltaista yhteistyötä sekä varhaista puuttumista oppilaiden/opiskelijoiden ongelmiin. Tätä varten koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten on tehostettava yhteistyötä kuntien sosiaali- ja terveystoimen, nuorisotoimen, työhallinnon, työpajojen ja erityisesti kotien kanssa. Toimiva, moniammatillinen, eri viranomaisten välinen yhteistyö edellyttää yhteistoimintaverkostojen ja -mallien kehittämistä ja vakiinnuttamista osana toimivaa opiskelijahuoltoa. Nuorten työttömyysprosentti on laskenut merkittävästi 1990-luvun lukemista ja nuorten työttömien työnhakijoiden ajautuminen pitkäaikaistyöttömyyteen on melko harvinaista. Suomi on kuitenkin yksi korkeimman nuorisotyöttömyyden maita Euroopan unionissa. Pelkän yleissivistävän koulutuksen/tutkinnon suorittaneilla on muita suurempia vaikeuksia sijoittua työmarkkinoille pysyvästi. Tilastojen mukaan maassamme on lähes satatuhatta nuorta, jotka tarvitsevat eriasteista henkilökohtaista tukea, jotta työllistyminen avoimille työmarkkinoille olisi mahdollista. Suurin osa näistä nuorista on alle 25-vuotiaita, joilta puuttuu ammatillinen osaaminen. Yli puolet näistä nk. koulutuksen ja työelämän ulkopuolisista nuorista on ilmoittautunut työhakijaksi, mutta nuorta on viranomaispalvelujen ulkopuolella. Työpajojen tulee kehittää myös monikulttuurisuusosaamistaan, sillä vuonna 2006 työpajoilla puhuttiin 52 eri äidinkieltä. Toimenpiteitä näiden nuorten motivoimiseksi koulutukseen ja sitä kautta työelämään tulee kehittää voimakkaasti. 9) Kehittämisohjelman hallintomalli ja toteutus, päävastuulliset organisaatiot, yhteys Itä-Suomen ohjelmaosioon ja muihinalueosioihin. Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on kokonaisvastuu kehittämisohjelman toteutuksesta ja rahoituksesta. Se on nimennyt kehittämisohjelmalle ohjausryhmän, joka koostuu kehittämisohjelman sisällön asiantuntijoista. Ohjausryhmä määrittää kunkin projektihaun erityiset valintakriteerit ja muut valinnan perusteet ja ohjaa kehittämisohjelman sisällöllistä toteutusta. Rahoituksesta, projektien tuesta ja koordinoinnista vastaa perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen osalta Opetushallitus ja korkeakoulujen osalta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Nuorten työpajatoiminnan rahoitustehtävistä vastaavat Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Kaakkois-Suomen ELY-keskukset. Sisällöllisen ohjauksen osalta ELY-keskusten työtä tukevat opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijat ja kehittämisohjelman ohjausryhmä. Yhteydet Itä-Suomen ohjelma-osioon ja muihin alueosioihin on toteutunut hanketoimijoiden yhteistyön ja verkostoitumisen kautta, rinnakkais- ja muiden yhteistyöhankkeiden avulla ja mm. siten, että koulutus- ym. tilaisuudet ovat olleet avoimia kaikille toimijoille alueilla.valtakunnallisen kehittämisohjelman hankkeiden rinnalla on useita alueellisesta ohjelmasta rahoitettua nuorten osallisuutta ja elämänhallintaa lisäävää sekä syrjäytymistä ehkäisevää hanketta, joiden kanssa tehdään monenlaista alueellista yhteistyötä. 97

98 10) Julkisuus ja tiedottaminen. Korkeakoulutus: Hankkeet ovat tiedottaneet toiminnastaan sekä sisäisesti että ulkoisesti. Uutisointiin on panostettu hankkeiden eri vaiheissa aina kutakin kohderyhmää koskien. Jatkuvan tiedottamisen kanavana internetsivut ovat olleet aktiivisessa käytössä. Julkaisutoiminta on ollut vilkasta; hankkeissa on tehty selvityksiä ja tutkimuksia, joita on julkaistu mm. alan lehdissä, kansallisissa ja kansainvälisissä kongresseissa ja tutkijatapaamisissa. Jotkut tulokset ovat ylittäneet valtakunnallisen uutiskynnyksen. Tuloksia on esitelty myös hankkeiden järjestämissä seminaareissa, koulutuksissa, yleisötilaisuuksissa, messuilla jne. Tuvako-hankkeella on ollut merkittävä rooli hankkeiden välisen yhteistoiminnan tukemisessa. Lisäksi se on vastannut korkeakoulujen hankekokonaisuuden yhteisestä viestinnästä ja sen kehittämisestä. Korkeakouluosaajat.fi -sivusto on toiminut hankekokonaisuuden esittelijänä. Hankkeet ovat käyttäneet kehittämistyön tukena ja viestinnässä myös sosiaalista mediaa. Yksittäisenä viestinnällisenä haasteena mainittakoon opiskelijoiden mielenterveyteen ja hoitoon pääsyyn liittyvät ongelmat, mikä on joidenkin korkeakoulujen osalta voinut johtaa kielteisen julkisuuden välttämiseksi varovaisuuteen tiedottamisessa. Kehittämisohjelma on ollut esillä myös kehittämisohjelmien yhteisissä esittelytilaisuuksissa, kuten kehittämisohjelmatoreilla ja kehittämisohjelmat tutuksi -seminaarissa. Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus: Hankkeista on lyhyet kuvaukset ESR-sivuilla. Opetushallitus on järjestänyt rakennerahastokaudella hanketoimijoille ns. verkottumisseminaareja, joissa hankkeet ovat esitelleet toimintaansa, toimijat ovat verkostoituneet ja työskennelleet yhteisissä työpajoissa. Vuoden 2012 alussa käynnistynyt Arjen arkki hanke kokoaa sivustolleen kehittämisohjelman muiden hankkeiden tuloksia ja materiaaleja. Nuorten työpajat: Työpajahankkeiden tuloksista on tiedotettu etupäässä nuorille, nuorten kanssa työskenteleville, yhteisöille, koulutusorganisaatioille sekä viranomaisille. Hankkeista on tiedotettu erilaisissa info- ja koulutustilaisuuksissa. Monet hankkeet ovat tuottaneet tuloksistaan ja hyviksi koetuista menetelmistä kertovia informaatiopaketteja ja julkaisuja. Tuloksia on välitetty jonkin verran myös muualle Eurooppaan. Tulosten levittämisessä on hyödynnetty mm. Valtakunnallisen Työpajayhdistyksen verkostoja. Kehittämisohjelmasta rahoitetut hankkeet löytyvät seuraavasta linkistä https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projektilista.php?rahasto=esr&ps=va&la=2&dp=25 98

99 MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN VALTAKUNNALLISEN KEHITTÄMISOHJELMAN VÄLIRAPORTTI X LOPPURAPORTTI Kehittämisohjelma Toimintalinja Vastuullinen hallinnonala ja vastuuhenkilön yhteystiedot Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen Toimintalinja 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen TEM/Hannu-Pekka OKM/ OPH/ Sirpa Kehittämisohjelman toteutusaika Kehys ja toteutuneet hyväksytyt Kehys 27,2 miljoonaa euroa kustannukset (ESR+valtio) Maksettu 18,7 miljoonaa euroa 1) Kuvaus kehittämisohjelman toiminnan sisällöstä sekä kehittämisohjelmasta rahoitettujen hankkeiden lukumäärä. TEM: Kehittämisohjelmalle on sen tueksi käynnistetty erityinen tukirakennehanke ALPO. Tämän Suomeen muuttaneiden alkuvaiheen ohjaus ja osaamisen kehittäminen hankkeen lähtökohtana on maahanmuuttajien palvelujen pitkäjänteinen kehittäminen ja niiden osuvuuden parantaminen sekä paremman koordinaation aikaansaaminen paikallisella, alueellisella ja valtakunnan tasolla. Kehitettävissä palvelupaketeissa maahanmuuttajan alkuvaiheen palvelut on koottu yhteen, jolloin Suomeen muuttaneille voidaan tarjota hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa paremmin soveltuvaa palvelua ja näistä palveluista rakennetaan joustavia polkuja eteenpäin. Kehitettävä palvelupaketti koostuu a) maahantulijoille suunnattavasta perusinfosta, b) alkukartoituksesta, c) neuvonnasta ja ohjauksesta sekä näitä tarpeita tukevista d) sähköisistä palveluista. Hanke koostuu eri paikkakunnilla toteutettavista moniammatillisista ja poikkihallinnollisista kokonaisuuksista. Hankkeiden tavoitteet ovat yhteiset: alkuvaiheen matalan kynnyksen ohjausmallin kehittäminen, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, osaamisen kehittämispolkujen laatiminen ja työnantajayhteyksien parantaminen työllistymisen nopeuttamiseksi. Myös sähköisten ohjaus-, kielenopetus - ja kielitaidon arviointivälineiden kehittäminen liittyvät hankkeeseen. ALPO-tukirakenteen piirissä toimii (maaliskuussa 2013) yhteensä 25 hanketta. Näiden lisäksi tukirakenne tekee yhteistyötä mm. Opin Ovi-, MATTO- sekä Osallisena Suomessa hankkeiden kanssa. 99

100 OPH: Opetushallituksen rahoittamassa hankekokonaisuudessa kehitetään vapaasti verkossa olevaa sähköistä suomen ja ruotsin kielen opiskelupalvelua aikuisille maahanmuuttajille. Tämä palvelu tukee ja tehostaa osaltaan maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjausta ja neuvontaa. Hankkeen alussa kartoitettiin olemassa olevat sähköiset suomen ja ruotsin kielen opiskelumahdollisuudet. Tavoitteeksi asetettiin eurooppalaisen viitekehyksen kielitaitotasoihin perustuvan ja kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisen opiskelumateriaalin kehittäminen verkkoon. Opetushallitus on rahoittanut 11 hanketta. Alla on kuvaukset palveluun tulevasta materiaalista. 100

101 101

102 2) Kuvaus konkreettisista tuloksista ja muista merkittävistä aikaansaannoksista, arvio pitkäaikaisista vaikutuksista sekä kuvaus, mitä kehittämistyöstä opittiin ja minkälaisia hyviä käytäntöjä tunnistettiin. Analyysi kehittämisohjelman toimenpiteitten kohdentumisesta miehiin ja naisiin. Julkaisut, oppaat ja selvitykset. TEM: ALPO-tukirakenne on toimintansa aikana tehnyt selvityksen mm. maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen liittyvistä asioista. Tämä selvitys julkaistiin joulukuussa v ALPO-tukirakenne julkaisi myös työllistymisen esteisiin liittyvää problematiikkaa käsittelevän selvityksen vuoden 2011 alussa. 2 Suomeen muuttaville tai sitä suunnitteleville suunnattu Perustietoa Suomesta julkaistiin syksyllä Siitä on tällä hetkellä olemassa 12 kieliversiota, joista neljä sekä painetussa että sähköisessä muodossa, loput vain sähköisessä muodossa. Opasta jaetaan ulkomailla olevissa lähetystöissä ja edustustoissa, poliisilaitoksilla, maistraateissa sekä oppilaitoksissa 3. Kotouttamislaissa määritellyn alkukartoitukseen liittyviä hyviä, ALPO-hankkeissa kehitettyjä hyviä käytäntöjä esiteltiin alkuvuonna 2012 sähköisessä muodossa julkaistussa alkukartoitusoppaassa. 4 ALPO-hankkeilla on myös omia julkaisujaan ja selvityksiään, joista on saatavilla erillinen kooste. Siihen on samaten listattu hankkeiden hyviä käytäntöjä. Tukirakennehankkeen ohjaus- ja neuvontateematyöryhmä valmistelee samantyyppistä julkaisua myös teemaansa liittyen. Sitä on kehitelty useissa yhteistapaamisissa ja seminaareissa. Parhaillaan tätä raporttia kirjoitettaessa Ramboll Oy kokoaa erityistä matriisivertailua eri paikkakunnilla toimivista maahanmuuttajien neuvontapisteistä. Osa näistä neuvontapisteistä on jo vakinaistettu tai niitä ollaan vakinaistamassa toimimaan myös hankkeiden päättymisen jälkeen. Neuvontapisteiden avuksi ja niiden suunnittelua hyödyntämään tukirakenne on käynnistänyt ALPOrekisterin, johon kootaan sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tietoa asiakaskäynneistä. ALPO-rekisterin tulevaa sijoituspaikkaa pohditaan parhaillaan. Neuvontapisteissä oli vuonna 2012 yhteensä asiakaskontaktia, joista puolet oli miehiä (21448) ja puolet naisia (21683). Syksyllä 2012 ALPO-rekisteristä laadittiin seuraavanlainen kooste (tietoa mm. mistä asioista asiakkaat kysyvät, asiakaskunnan koostumus, asiakasvirrat, heikot signaalit jne.) : 1 Elina Ekholm: Maahanmuuttajien osaaminen näkyväksi virikkeitä ammatillisen osaamisen kartoittamiseen kotoutumisohjauksessa. Helsinki: Sisäasiainministeriö/Ennora [Sisäasiainministeriön julkaisut 6/2010]. 2 Risto Karinen: Maahanmuuttajien työllistymisen esteet kohti ennakoivaa ja vaikuttavaa verkostotyötä. Helsinki: Sisäasianministeriö/Ramboll Finland Oy, [Sisäasiainministeriön julkaisut 13/2011]. 3 Perustietoa Suomesta. Helsinki: Sisäasiainministeriö/ESR 2011; 4 Alkukartoituksen avuksi Esimerkkejä kotoutumislain mukaisen alkukartoituksen hyvistä käytännöistä.helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö [Työ ja yrittäjyys 11]. 102

103 1. ASIAKASKÄYNNIT TOIMINNASSA OLEVISSA NEUVONTAPISTEISSÄ Taulukko 1. Perustiedot neuvontapisteistä: toiminnan kesto ja merkinnät asiakaskäynneistä Infopiste Toimipaikka Ensimmäinen merkintä Käyntejä yhteensä Käyntejä /kk Miehiä % Käyntejä 2010 Käyntejä 2011 Käyntejä tammi-kesä 2012 Pointti Mikkeli, Savonlinna, Bothnia Integration Pieksämäki Närpiö, Vaasa, Pietarsaari Maahanmuuttoinfo Hämeenlinna Palo Turku Turku ALIPI Lahti Lahti NEO-seutu Helsinki, Espoo Alma Tampere Pohjois-Savo Iisalmi (Kuopio, Varkaus) Juuret ja Siivet Kajaani Ulkomailta osaajaksi Jyväskylä, Äänekoski Keski-Suomeen MaTTI Lappeenranta Ohjaamo Hyvinkää, Riihimäki, Nurmijärvi Homelike Oulu Oulu Kuvio 1. Asiakaskäyntien määrät eri infopisteissä (tammi-kesäkuu) 2011 ja Pointti Bothnia Integration Maahanmuuttoinfo Hämeenlinna Palo Turku ALIPI Lahti NEO-seutu Alma Pohjois-Savo Juuret ja Siivet Kuvio 2. Asiakaskäyntejä/kk

104 2. ASIAKKAIDEN TAUSTATIEDOT LÄHTÖMAA Taulukko 2. Asiakas on lähtöisin 2011 % 2012 % Pohjoismaat 61 0, ,4 EU-maa, Sveitsi tai ETA-maa , ,4 Kolmas maa , ,2 Yhteensä Taulukko 3. Yleisimmät lähtömaat 2011 ja 2012, % -osuus kaikista kyseisen vuoden asiakkaista Venäjä Somalia Irak 10 9 Viro 7 8 Afganistan 7 4 Bulgaria 2 1 Egypti 1 1 Kiina 5 3 Iran 3 4 Ukraina 2 2 Marokko 1 1 Thaimaa 1 1 Taulukko 4. Asiakkaiden sukupuolijakauma lähtöalueittain Mies Nainen Yhteensä Pohjoismaa 43,2 56,8 100 EU-maa, Sveitsi tai ETA-maa 44,6 55,4 100 Kolmas maa 51,2 48,8 100 Yhteensä 50,2 49,8 100 NEUVONTAKIELI Kuvio 3. Pääasialliset neuvontakielet 2011 ja 2012, määrä Naiset Miehet venäjä suomi somali englanti arabia kurdi 104

105 KOULUTUSTAUSTA Kuvio 4. Asiakkaiden koulutustaustat puolivuosittain 2011 ja % Korkea-aste 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 2011, , , 1. Keskiasteen jälkeinen koulutus, joka ei ole korkea-asteen koulutusta TYÖMARKKINA-ASEMA Kuvio 5. Asiakkaiden työmarkkina-asema 2012 työmarkkinoiden ulkopuolella 10 % Muu työtilanne 4 % Opiskelija 6 % Työvoimapoliittisess a koulutuksessa 19 % Työssä avoimilla työmarkkinoilla 18 % Työssä muulla kuin avoimilla työmarkkinoilla 3 % Yrittäjä 3 % Työtön 37 % Taulukko 5. Lisäykset muu työtilanne -kohtaan vuosina Kpl Työtilanne 87 Työharjoittelussa 69 Äitiyslomalla 60 Turisti 34 Ei tietoa 27 OPSO-opiskelija 20 Matkustaja (Venäjä/Viro) 20 Työnhaussa 16 Lomautettu 7 Vapaaehtoistyössä 5 Au-pair 105

106 3. NEUVONTAPISTEIDEN YHTEYDENOTOT Taulukko 6. Käynnit yhteydenottotapojen mukaan 2011 % 2012 % Käynti ohjaus , ,6 /neuvontapaikassa Puhelin , ,4 Kenttätyö , ,6 Sähköposti 892 4, ,2 Sähköinen palvelu 135 0,7 29 0,2 Yhteensä Taulukko 7. Mistä asiakas oli kuullut ohjaus-/neuvontapaikasta? 2011 % 2012 % Tuttavilta , ,9 Netistä , ,8 Sukulaisilta , ,8 Ei tietoa , ,1 Sosiaalitoimistosta 948 5, ,1 Kunnan maahanmuuttajapalveluista 934 5, ,0 Työ- ja elinkeinotoimistosta 765 4, ,4 Oppilaitoksesta 690 4, ,6 Monikulttuurikeskuksesta 626 3, ,6 Muu 491 2, ,6 Opettajalta 489 2, ,3 Yhdistys 453 2, ,7 Ilmoitustaulu 315 1, ,9 Ohjauspisteen omasta esitteestä 313 1, ,0 Lehdestä 154 0,9 84 0,5 Seurakunnasta 70 0,4 51 0,3 Maistraatista 64 0,4 52 0,3 Yhteensä Kuvio 6. Kuinka suuri osuus asiakkaista on saanut ohjausta omalla äidinkielellä 2010, 2011 ja 2012, % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Ei saanut neuvontaa omalla äidinkielellä Saanut neuvontaa omalla äidinkielellä 106

107 Kuvio 7. Käyntien ajankohdat 2011 ja 2012, % -osuudet % :00-11:00 11:00-15:00 15:00-19: Taulukko 8. Luku- ja kirjoitustaidottomien sekä laittomasti Suomessa olevien asiakkaiden määrä 2011 ja 2012 Asiakas on Luku- ja kirjoitustaidoton Laittomasti Suomessa OPH: Palvelun käynnistäminen on lähtenyt liikkeelle siitä ajatuksesta, että tuotetaan suomen ja ruotsin kielen verkko-opiskelumateriaalia ennen kaikkea niille ryhmille, joiden on ehkä muutoin vaikea päästä lähiopetukseen. Näitä ryhmiä ovat isojen perheiden huoltajat ja kotona lapsiaan hoitavat vanhemmat, joista suurin osa on naisia. Palvelu on hyödyksi kaikille maahanmuuttajille, joiden pääsy kodin ulkopuolella järjestettävään koulutukseen on vaikeaa. Suomen/ruotsin kielen oppiminen edesauttaa maahanmuuttajia työllistymään ja siten kotoutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Maahanmuuttajanaisilla on usein alhainen koulutustaso tai ei koulutusta lainkaan. Kielen oppiminen kannustaa naisia osallistumaan muuhunkin koulutukseen, mikä laajentaa heidän elämänpiiriään. Alkuvaiheessa tehtiin sekä suomen- että ruotsinkieliset kartoitukset olemassa olevasta kielitarjonnasta verkossa. Hankkeessa mukana olevat hankkeet ovat vastanneet käsikirjoittamisesta ja tuottaneet sekä työelämään että myös arkielämän tilanteisiin sopivaa kielenopiskelumateriaalia. Mukana on ollut yhteensä noin sata käsikirjoittajaa noin neljästäkymmenestä ammatillisesta ja yleissivistävästä oppilaitoksesta. Materiaali on monipuolista, se sisältää harjoittelumateriaalia niin luku- ja kirjoitustaidottomille kuin myös työelämän vaativiin vuorovaikutustilanteisiin. Opiskelija voi toimia itseohjautuvasti ja harjoitella kieltä kotona tai missä tahansa, missä on mahdollisuus käyttää tietokonetta. Materiaalia voidaan käyttää myös oppilaitoksissa opettajajohtoisesti, jolloin opettajat voivat seurata opiskelijoiden etenemistä ja tehtävien suorittamista. Materiaali tulee olemaan avoimessa internetissä ja on käyttäjilleen maksuton. Palvelussa oleva materiaali kaikkine kuvineen, videoineen ja äänineen tallennetaan palvelun mediapankkiin, joten aineisto on sieltä koska tahansa haettavissa ja edelleen käytettävissä uusien sisältöjen ja tehtävien tuottamiseen. Maahanmuuttajien kielikoulutushanketta Opetushallituksessa koordinoi AIKIS-hanke, jonka johdolla on selvitetty maahanmuuttajien kielenopetuksen opetusmateriaalin tarjonta ja 107

108 tehty toimenpide-ehdotukset käynnistettäville kielenopetuksen materiaaleja tuottaville hankkeille. Koordinaatiohanke on ohjannut ja kouluttanut osatoteuttajia ja järjestänyt käsikirjoittajille muutamia kertoja vuodessa yhteisiä keskustelu-, ideointi ja palautefoorumeita. Lisäksi koordinointihanke on tiedottanut toteuttavasta järjestelmästä erilaisissa maahanmuuttajien koulutusta koskevissa tilaisuuksissa sekä varmistanut arviointitoiminnalla projekteissa tuotetun materiaalin laadun. Hankkeissa tuotetut suomen ja ruotsin kielen verkko-opiskelumateriaalin käsikirjoitukset ovat wikissä osoitteessa Aikis-hankkeen ohjausryhmätyöskentelyn asiakirjat ovat osoitteessa alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen Hankkeessa tehdyt selvitykset: Hanna Tani: Selvitys maahanmuuttajien suomen kielen sähköisestä materiaalista Susan Bertills: Kartläggning av utbudet material i svenska Mirja Tarnanen, Jaakko Junttila, Elina Westinen: Suunnitelma Yleisten kielitutkintojen suomen kielen keskitason testin digitalisoinnin toteuttamiseksi Esitteitä kaksi: 1. Suomen ja ruotsin kieltä aikuisille maahanmuuttajille verkkoon! 2. Finnish and swedish for adultimmigrantsonline! Palvelu julkaistaan maaliskuussa Palvelu tulee osoitteeseen 3) Onko kehittämisohjelmassa tehty esityksiä lainsäädännön tai toimintatapojen muutoksiin hallinnonalalla ja jos on, onko niitä prosessoitu ja viety käytäntöön? TEM: Kehittämisohjelma ja sen tukirakenne on toimintansa aikana pystynyt vaikuttamaan uuden kotouttamislain valmisteluun ja soveltamiseen. Lisäksi se on ollut mukana antamassa virikkeitä valtion kotouttamisohjelman laatimisessa. Kuntien laatiessa myös omia kotouttamisohjelmiaan ALPO-tukirakennetta on kuultu asiantuntijana. OPH: Ei ole. 4) Arvio kehittämisohjelmalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. TEM: Tukirakenteen piirissä olevat hankkeet kehittävät toimintoja, jota ovat selkeästi kytköksissä kotouttamislakiin. On odotettavissa, kun kunnat soveltavat lain vaatimuksia omiin toimintoihinsa, ne tarvitsevat jo kokeiltuja ja testattuja malleja. Niitä kehittämisohjelma pystyy tarjoamaan asetetun tavoitteen mukaisesti. OPH: Opetushallituksen rahoittamilla hankkeilla on saavutettu hyvin kattavasti kehittämisohjelmalle asetetut tavoitteet. Lisäksi verkkopalvelun tekninen toteuttaja on tuottanut innovaation digitaalisen materiaalin jatkohyödynnettävyydestä. Toteutuksessa on kehitetty pelimoottoreita, joilla palveluun tehdään tehtäviä. 108

109 Pelimoottoreiden etuna on, että niitä voidaan laajasti jatko hyödyntää myöhemmässä materiaalin tuottamisessa ja tehtävien tekemiseen voivat osallistua itse oppilaitosten opettajat ja maahanmuuttajien kanssa työskentelevät henkilöt. Lisäksi innovaationa voi mainita valtaisan materiaalipankin, jossa on kymmeniätuhansia ääniä, satoja videoita ja tuhansia valokuvia ja piirroskuvia, jotka ovat materiaalia tuottavien tahojen käytössä myös hankkeen päättymisen jälkeen. 5) Tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät ongelmat ja kuvaus ongelmien ratkaisemisesta ja/tai kehittämissuosituksista tulevalle toiminnalle. TEM: Yhtenä ongelmana tukirakenteen toiminta-aikana on ollut itse kehittämisohjelman epäselvä identiteetti. Keiden henkilöiden ja vastuutahojen kanssa oikein pitäisi kommunikoida? Sekä ALPO- että MATTOtukirakennehankkeille on kyllä määritelty molempien kehittämisohjelmien johtoryhmä, joka samalla toimii niiden ohjausryhmänä. Se kokoontuu vain kaksi kertaa vuodessa eikä niissä kokouksissa ehditä kovin paljon varsinaista kehittämistyötä käsitelläkään, kun molempien hankkeiden ns. juoksevat asiat vievät valtaosan kokousajasta. Ohjausryhmän koostumus on varsin laaja ja siksi raskasliikkeinen. Jatkossa voisi harkita kaksitasoisen ohjaustyhmän muodostamista. Toinen ryhmä keskittyisi hankkeiden arkipäivän ja normaalitoiminnan ohjaamiseen, toinen ryhmä käsittelisi laajempia ja periaatteellisimpia asioita. Kehittämisohjelman hahmottomuus lienee johtanut siihen, että se näyttää olevan tuntematon myös tukirakenteen piirissä oleville projekteille itselleenkin, kuten myös ELY-keskuksille. Tämä on näkynyt mm. siten, että ALPO-tukirakenne ei juurikaan ole saanut tietoa uusista, alueilla aloittavista TL2-hankkeista. ELYkeskukset eivät myöskään ole pyytäneet tukirakenteelta lausuntoja hankehakemuksista paria poikkeusta lukuun ottamatta. Joissakin tapauksissa hankkeet eivät edes ole olleet tietoisia tukirakenteen olemassaolosta. OPH: Koska on kysymyksessä näin suuri hanke ja toteutustavaltaan uuteen teknologiaan pohjautuva, on välillä jouduttu ottamaan myös harha-askeleita. Asiantuntemusta kentällä tämän alan tuotteiden tekniseen toteuttamiseen ei ole ollut riittävästi. Aikaa on pitänyt pidentää alkuperäisiin tavoitteisiin nähden, asiat ovat vain vieneet enemmän aikaa alkuperäiseen suunnitelmaan nähden. Lisäksi olisi tarvittu alusta alkaen erittäin paljon kokemusta tämän sisältöisen hankkeen läpiviemiseen. Osaamista edellytetään niin monista asioista, projektinhallinnasta, ESR-käytännöistä, käsikirjoittamisesta, sähköisistä oppimateriaaleista ja sähköisen materiaalin käsikirjoittamisesta, hankintatoiminnasta, tietojärjestelmistä, tietojärjestelmähankkeiden johtamisesta, uusista verkkopalveluista ja verkottamisesta ja jne. Tällä kokemuksella osaisi opastaa jo seuraavia vastaavia hankkeita, niin paljon on pitänyt opetella kantapään kautta. 6) Lisäarvo kansalliseen toimintaan: Miksi tehtiin EU-rahoituksella ja mitä rahoitettiin kansallisesti? Mitä kansallista toimintaa kehittämisohjelma tai siihen kuuluvat hankkeet ovat tukeneet tai edistäneet? Mitä lisäarvoa on saatu alueelliseen työvoima- ja koulutuspolitiikkaan? TEM: Hankkeessa tavoiteltu maahanmuuttajien alkuvaiheen osaamisen kartoittaminen, siihen liitetty ohjaus koulutukseen sekä koulutuksen räätälöinti, nopeuttavat pääsyä työmarkkinoille. Liittämällä yhteen 109

110 Suomeen hiljattain muuttaneiden alkuvaiheen palveluja tehostetaan eri toimijatahojen yhteistyötä ja tuodaan siihen maahanmuuttajien vahva oma panos. Hankkeen tarkoituksena ei ole korvata olemassa olevia viranomaispalveluja, vaan varautua yhä kasvavan maahanmuuton haasteisiin. Alueellisissa projekteissa keskitytään pitkäkestoisiin eri palveluja yhdistäviin hankkeisiin ja tuetaan uusien toimintamuotojen mallintamista. ESR-rahoituksella katetaan hallinnoinnista ja koordinoinnista sekä erillistuotteiden kehittämisestä aiheutuvat kustannukset. Kansallisesti rahoitetaan työvoimapoliittiset etuudet. OPH: Kehittämisohjelman sisältö, tavoitteet ja toimenpiteet vahvistavat ja parantavat maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksia ja näin ollen pienentävät yhteiskunnan kustannuksia. Maahanmuuttajanuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi on tärkeää, että he itse ja heidän vanhempansa voivat olla osana suomalaista yhteiskuntaa, käydä töissä, opiskella, osallistua kunnalliseen päätöksentekoon ja vaikuttaa monella tavalla suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin rakentamiseen. Kaikkeen tähän tarvitaan hyvää suomen kielen/ruotsin kielen taitoa. Kielitaito kehittyy, kun sen harjoittelemiseen luodaan monipuoliset, kiinnostavat ja varallisuudesta riippumattomat mahdollisuudet. Aikis-palvelu tuo uutena palveluna nimenomaan työelämän tilanteissa tarvittavan kielen ja kommunikaation kaikkien maahanmuuttajien ulottuville. Aikis-palvelu otetaan käyttöön maaliskuussa Se tulee sisältämään työelämän kielimateriaalia tekniikan ja liikenteen alalle, sosiaali- terveysalalle, matkailu- ja ravitsemisalalle, liiketalouden alalle sekä kasvatusalalle. Lisäksi materiaali sisältää mahdollisuuden harjoitella kieltä erilaisia sertifikaatteja varten, kuten työturvallisuus- ja tulityökorttia ja hygieniapassia varten. Materiaalissa on myös itsearviointiosio, jossa voi harjoitella menestymistä Yleisten kielitutkintojen keskitason testissä. 7) Toiminnan jatkuvuuden huomioon ottaminen kehittämisohjelman aikana ja sen päätyttyä. Mitä konkreettisia toimenpiteitä on toteutettu tähän liittyen? Miten kehittämisohjelman teeman/teemojen kehittämistä tulisi jatkaa? Mitä kokonaan uusia avauksia tai nousevia teemoja kehittämistyössä on tullut vastaan? TEM: ALPO-tukirakenteen kannalta kotouttamisasioiden siirtyminen sisäasiainministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriöön merkitsi itse hankkeellekin uusien asioiden kohtaamista uudessa toimintaympäristössä. Konkreettinen kotouttamistyö tuli lähemmäksi, sillä TE-hallinto on toinen kotoutumista edistävä viranomaistaho. Koska mainittua hallintoa oltiin parhaillaan muutenkin uudistamassa, pääsi ALPO-tukirakenne mukaan tähän uudistustyöhön ja samalla tuomaan esille maahanmuuttajien alkuvaiheen palveluiden tärkeyttä ja hankeverkostossa kehitettyjä tuotteita ja tuloksia. Näistä voidaan mainita vaikkapa Koulutusportti, Testipiste ja ALPO-rekisteri. Tukirakenne on ollut edustettuna useissa TE-hallinnon palvelumallin uudistamiseen keskittyvissä työryhmissä ministeriön sisällä. OPH: Valtakunnallisuus ja verkostoituminen näkyvät vahvana yhteistyönä projektitoimijoiden välillä. Palvelun ylläpitäjänä jatkossa toimii Opetushallitus ja sen ylläpitämiseksi on suunniteltu jonkin verran rahoitusta. Uusien käsikirjoitusten tuottamiseen ja suurempiin muutoksiin tulee rahoitus järjestää kuitenkin erikseen. 110

111 Käsikirjoittamisesta vastaavista tiimeistä kootaan jatkoa ajatellen asiantuntijaryhmiä, joiden kanssa jatketaan Aikis-palvelun markkinointia ja viestittämistä kentälle. Aikis-hankkeessa on tehty monipuolinen viestintä- ja markkinointisuunnitelma jatkoa ajatellen. Oppilaitostasolla on yhteistyö virinnyt ammatillisten opettajien ja kielen opetuksesta vastaavien henkilöiden kesken, kun he ovat yhdessä käsikirjoittaneet työelämän materiaalia. Tällaista yhteistyötä on pidetty hyvänä toimintatapana. Lisäksi käsikirjoitusten sijoittaminen avoimeen wikiin on ollut hyvä idea, koska sieltä myöhemmin aloittaneet hankkeet ovat voineet nähdä, mitä muut hankkeet ovat jo tuottaneet. Palvelu on toteutettu uudella innovatiivisella tavalla. Materiaali on viety oppimisalustalle, joka tekee mahdolliseksi materiaalin tuottamisen entistä nopeammin ja pienemmillä kustannuksilla. Lisäksi palveluun on luotu kolmisenkymmentä tehtävämoottoria, joiden avulla pystytään tekemään nopeasti uusia tehtäviä. Kaikki palveluun tuotettu materiaali on tallennettuna materiaalipankkiin, josta koko aineisto on käytettävissä ja erilaisiin tilanteisiin sovellettavissa. Materiaalipankissa on äänitiedostoa, kuvaa, 600 videotiedostoa ja 300 erilaista käsikirjoitusta. Opettajat voivat oppilaitoksissa käyttää materiaalia erilaisilla oppimisalustoilla ja siten seurata omien opiskelijoidensa tehtävistä suoriutumista. Materiaalissa on mahdollisuus äänittää omaa puhetta ja verrata sitä alkuperäisen puhujan kieleen. Palveluun tehty alusta mahdollistaa myös sen, että opettajat toimivat aikaisempaa enemmän sisällöntuottajina. Materiaalin sisältö tehdään silloin loppukäyttäjän tarpeista käsin. Palvelun sisältämää materiaalia voidaan tulevaisuudessa käyttää ipadeilla. 8) Kehittämisohjelman yhteiskuntapoliittinen perustelu ja haasteet lähtötilanteessa. TEM: Maahanmuuttajien ja Suomessa asuvien ulkomaalaisten määrä on kasvanut selvästi 2000-luvulla. Heidän tarpeisiinsa kehitetyt integraatiopalvelut eivät kuitenkaan ole kehittyneet samassa suhteessa. Maan eri osien välillä on myös vaihtelua näiden palveluiden sekä maahanmuuttajataustaisen väestön osuuksissa ja koostumuksissa.syyskuussa voimaan tullut laki kotoutumisen edistämiseksi edellyttää kuitenkin systemaattisempaa lähestymistä integraatiopolitiikkaan. Kehittämisohjelma on suunnattu tähän. OPH: Tavoitteena on maahanmuuttajien integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan. Viime vuonna annettiin uudet kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteet ja uusi kotoutumislaki, joten tämä palvelu on tulossa erittäin sopivaan ajankohtaan tukemaan niitä toimenpiteitä, joilla pyritään edesauttamaan maahanmuuttajien kotoutumista. Myös valtakunnallisesti on maahanmuuttajien työllistymiseen ja yhteiskuntaan osallistumiseen kiinnitetty erityistä huomiota. Tänä vuonna on julkaistu valtion kotouttamisohjelma vuosille ja siinä ohjelmassa yhtenä teemana on maahanmuuttajien koulutusmahdollisuuksien parantaminen. Kielenopiskelu on avainasemassa koulutukseen osallistumiselle ja oppimiselle. 111

112 9) Kehittämisohjelman hallintomalli ja toteutus, päävastuulliset organisaatiot, yhteys Itä-Suomen ohjelmaosioon ja muihinalueosioihin. TEM: Hankkeen päärahoittaja valtakunnallisella tasolla on työministeriö. Yhteistyö OPM:n, STM:n, SM:n, KTM:n ja Suomen Kuntaliiton kanssa luo valtakunnalliset puitteet hankekokonaisuudelle. Alue- ja paikallistasolla kehittämistoiminnasta vastaavat kunnat ja te-toimistot yhteistyössä paikallisten järjestöjen, yritysten, koulutusorganisaatioiden, korkeakoulujen ja palveluntuottajien kanssa. Kuntien maahanmuuttajien palveluista vastaavat ja niitä kehittävät tahot kytketään kehittämishankkeisiin. OPH: Sisäasiainministeriö - Työ- ja elinkeinoministeriö - Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus. 10) Julkisuus ja tiedottaminen. TEM: ALPO-tukirakenteen tiedottaminen on tapahtunut mm. omien uutiskirjeiden ja uutislehtien kautta. Erilaisissa tilaisuuksissa ja seminaareissa on kerrottu ALPO:n ja sen piiriin kuuluvien hankkeiden kehittämistä tuotteista ja hyvistä käytännöistä. Tukirakenteen tuottama Perustietoa Suomesta opas löytyy kahdellatoista kielellä osoitteesta Hankkeiden tuottamaa aineistoa on sijoitettu ja linkitetty ALPO-tukirakenteen web-sivustolla Näillä hankkeilla on myös omia websivustojaan. OPH: Opetushallituksen Internet-sivuilla on nähtävissä kehittämisohjelmaan liittyvät ohjaus- ja neuvontamateriaalit (haku, valinnan, toteuttajalle tärkeät ohjeet, seminaarit ja niissä olleet esitykset). Sivustolle on linkitetty myös hankkeissa tuotettua materiaalia. Rahoittajalle ja toteuttajalle löytyy materiaalia sivustoilla. Kehittämisohjelmasta rahoitetut hankkeet löytyvät seuraavasta linkistä https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projektilista.php?rahasto=esr&ps=va&la=2&dp=22 112

113 MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN VALTAKUNNALLISEN KEHITTÄMISOHJELMAN X VÄLIRAPORTTI LOPPURAPORTTI Kehittämisohjelma Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen (Valtava) - kehittämisohjelma Toimintalinja 2 Vastuullinen hallinnonala ja TEM, neuvotteleva virkamies Hillevi Lönn, vastuuhenkilön yhteystiedot Kehittämisohjelman toteutusaika Kehys ja toteutuneet hyväksytyt kustannukset (ESR+valtio) Kehys 13,8 miljoonaa euroa Maksettu 7,5 miljoonaa euroa 1) Kuvaus kehittämisohjelman toiminnan sisällöstä sekä kehittämisohjelmasta rahoitettujen hankkeiden lukumäärä. Valtava-kehittämisohjelman tukirakenne TEM:ssä (Lönn, Teräsaho ja Raitanen) on järjestänyt hallintoviranomaisille, välittäville toimielimille, ohjelmavalmistelijoille sekä valtakunnallisten kehittämisohjelmien ja hankkeiden toimijoille koulutusta sukupuolinäkökulman huomioimiseksi muun muassa rakennerahasto-ohjelmien sisällöissä, hankkeiden suunnittelussa, toiminnassa, ohjaamisessa ja arvioinnissa. Lisäksi tasa-arvotietoutta on vahvistettu rakennerahastoviranomaisten koulutustilaisuuksissa ja työkokouksissa pidetyissä esityksissä, kuten rakennerahastokoulutuksissa ja -päivillä sekä koheesioryhmän kokouksissa. Näiden koulutusten lisäksi Valtava on hankkinut Manner-Suomen alueen hanketoimijoiden ja rahoittajaviranomaisten tasa-arvotietoisuuden ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen osaamisen lisäämiseksi koulutusta ja räätälöityä konsultointia vuosille Koulutusten toteuttajina toimivat KoulutusAvain Oy ja WoM Oy. Syksystä 2012 alkaen tasa-arvokoulutusta on annettu myös uuden rakennerahastokauden alueellisille ohjelmavalmistelijoille. Tukirakenne on myös järjestänyt valtakunnallisia ja alueellisia seminaareja sekä muita tilaisuuksia, joissa on vaikutettu muun muassa osallistujien tasa-arvotietoisuuden ja -osaamisen kehittämiseen sekä tuotu Valtavakehittämisohjelman toimintaa tunnetuksi. Valtava-kehittämisohjelmasta rahoitettavien 17 projektin haku ja rahoitus kulkee Manner-Suomen ELYkeskusten kautta. Muutamissa projekteissa toteutetaan lisäksi työvoimapoliittisia toimenpiteitä. Tukirakenne fasilitoi ohjelmaan kuuluvien projektien toiminnan ja hyvien käytäntöjen kehittämistä sekä projektien verkostoitumista räätälöityjen tasa-arvokoulutusten lisäksi järjestämällä projektiverkostolle työpajoja neljä kertaa vuodessa. Työpajoissa on ohjattu projektien toimijoita sukupuolisensitiivisyyteen projektien tavoitteiden asettelussa ja toimintojen suunnittelussa. Lisäksi työpajoissa on arvioitu ja työstetty 113

114 projektien tuloksia ja hyviä käytäntöjä. Työpajoissa on toiminut alustajina ja fasilitaattoreina Lönnin ja Teräsahon lisäksi ajoittain myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Valtava-kehittämisohjelma on osallistunut aktiivisesti kansainvälisen The European Community of Practice on Gender Mainstreaming (Gender-CoP) -verkoston toimintaan. Verkostossa laaditaan sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen strategia/standardi rakennerahastotoimintaan EU-maissa. Strategiaa pilotoidaan EU:n jäsenmaissa vuosina Suomi on yksi pilottimaista. Suomessa strategiaa testataan muun muassa Valtava-kehittämisohjelman toteuttamissa tasa-arvokoulutuksissa. Valtava-kehittämisohjelma koordinoi ja johtaa Suomen kansallista CoP-työryhmää. Työryhmässä on edustus muun muassa hallintoviranomaisesta, välittävistä toimielimistä sekä muista tasa-arvon ja rakennerahastotoiminnan asiantuntijoista. Päätavoitteisiin liittyvän vaikuttavuuden saavuttamiseksi Valtava-kehittämisohjelma on myös tuottanut selvityksiä ja tasa-arvo-oppaita sekä kilpailuttanut 2-vuotisen asiantuntijayrittäjyyden kehittämishankkeen (InnoLady Camp) naisyrittäjyyden edistämiseksi. Valtava-kehittämisohjelman toimintaa on arvioinut Ramboll Management Consulting vuodesta 2011 lähtien. Arviointi on luonteeltaan prosessiarviointia. Valtava-kehittämisohjelman vaikutuslogiikan kuvaus on liitteenä (ks. liite 1). 2) Kuvaus konkreettisista tuloksista ja muista merkittävistä aikaansaannoksista, arvio pitkäaikaisista vaikutuksista sekä kuvaus, mitä kehittämistyöstä opittiin ja minkälaisia hyviä käytäntöjä tunnistettiin. Analyysi kehittämisohjelman toimenpiteitten kohdentumisesta miehiin ja naisiin. Julkaisut, oppaat ja selvitykset. Valtava-kehittämisohjelman keskeisimpiä aikaansaannoksia, tuloksia ja vaikutuksia ovat: 1) Hallintoviranomaisen, ohjelmavalmistelijoiden, välittävien toimielinten ja hanketoimijoiden tasa-arvo-osaamisen vahvistaminen erilaisin toimenpitein, muun muassa räätälöidyin tasa-arvokoulutuksin ja -konsultoinnein sekä laatimalla koulutusten tueksi oppaita ja selvityksiä. Näin laajamittaista, monipuolista ja pitkäkestoista koulutusta ja konsultointia, joka kattaa monipuolisesti rakennerahastojen eri toimijatahot, ei ole aiemmin järjestetty. Toiminnan aikana ilmenneiden tarpeiden myötä suunnitelmia on muutettu siten, että Valtava toimii tasa-arvon tukirakenteena. Tämä on myös tärkein Valtavan toiminnan aikana tunnistetuista hyvistä käytännöistä. Kokemusten myötä on havaittu, että tukirakenne-tyyppiselle toiminnalle on suurta tarvetta myös tulevalla ohjelmakaudella. Valtava-kehittämisohjelman toiminnan vaikutuksesta tasa-arvon tukirakenteen perustaminen on kirjattu hallituksen tasa-arvoohjelmaan ( ). 2) Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen strategian/ standardin tuottaminen kansainvälisessä yhteistyössä Gender CoP -verkoston kanssa. Valtavakehittämisohjelmassa tehtyjen selvitysten ja arviointien pohjalta sekä aiempaan tietoon tukeutuen voi todeta, että Suomessa ei ole tarvittavaa ohjeistusta tasa-arvon sisällyttämiseksi rakennerahastotoimintaan, eivätkä ohjelma-asiakirjat ole ottaneet asiaa tarpeeksi huomioon. Tältä pohjalta Valtavassa päädyttiin yhteistyöhön muiden jäsenmaiden kanssa. Toiminnassa vaihdetaan kokemuksia ja hyviä käytäntöjä, ja näin kehitetään myös Suomen osaamispääomaa tasa-arvoajattelussa. Lisäksi Suomi antaa 114

115 verkostoon keskeisen osaamispanoksen Valtavan projektipäällikön ja Valtavan kouluttajien kautta. 3) Kansallinen CoP-työryhmä, joka vaikuttaa siihen, että sukupuolinäkökulma sisällytetään tulevan rakennerahastokauden valmisteluun. Suomen mallin mukaisesti myös muihin jäsenmaihin ollaan perustamassa kansallisia CoP-työryhmiä, jotka kehittävät rakennerahastojen tasa-arvotyötä ja joissa yhdistyy eri tahojen asiantuntemus. 4) Valtava-kehittämisohjelman järjestämät koulutukset, seminaarit ja projektiverkoston työpajat muodostavat kilpailutettujen hankintojen kanssa toisiaan tukevan kokonaisuuden. Valtava-kehittämisohjelman alueellisissa projekteissa on kehitetty uusia menetelmiä ja toimintamalleja sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi muun muassa sukupuolisensitiivisen ohjauksen sisällyttämiseksi työvalmennuksiin, maahanmuuttajataustaisten naisten koulutus- ja urapolkujen luomiseksi sekä tasaarvonäkökulman huomioon ottamiseksi maahanmuuttajaperheissä, naisten houkuttelemiseksi teknologiateollisuusalan ammatteihin sekä miesten kannustamiseksi sosiaali- ja terveysalan ammatteihin. Lisäksi on kehitetty sukupuolisensitiivistä ja yhdenvertaista rekrytointia. Valtavan tukirakenteen antama ohjaus projekteille on muuttanut alkuaan sukupuolineutraaleilta vaikuttavien projektien toimenpiteitä sukupuolitietoisiksi ja - sensitiivisiksi. Projekteilta on kerätty useaan otteeseen hyvien käytäntöjen kuvauksia, jotka on tarkoitus koota julkaisuksi vuonna Valtava-kehittämisohjelman hyvien käytäntöjen kuvauspohja on lisäksi levinnyt muiden valtakunnallisten kehittämisohjelmien ja hankkeiden käyttöön. Julkaisut, oppaat ja selvitykset. Valtava-kehittämisohjelmassa on julkaistu seuraavat oppaat ja selvitykset: 1 Tasa-arvon valtavirtaistaminen kehittämisohjelmissa ja projekteissa Opas viranomaisten ja projektitoimijoiden käyttöön (12/2011): (lisäksi kieliversiot: ruotsi ja englanti sekä sähköinen koulutusmateriaali oppaan tueksi). 2 Sukupuolten tasa-arvon hyvät käytännöt Tasa-arvohankkeiden hyviä käytäntöjä seitsemästä teemasta (8/2012): 3 Periaatteessa hyvä, mutta emme ajatelleet sukupuolen liittyvän omaan projektiimme Selvitys sukupuolinäkökulman sisältymisestä rakennerahastojen (ESR ja EAKR) ohjelmaasiakirjoihin ja projektisuunnitelmiin (8/2012): 4 Valtava-kehittämisohjelman arviointi (raportit 1/2012 ja 2/2013) 115

116 5 Valtava-kehittämisohjelman projektien hyvien käytäntöjen koonti (tulossa arviolta 10/2013) 3) Onko kehittämisohjelmassa tehty esityksiä lainsäädännön tai toimintatapojen muutoksiin hallinnonalalla ja jos on, onko niitä prosessoitu ja viety käytäntöön? Muutoksia, joita on aikaansaatu tasa-arvopolitiikassa: -Valtavan aloitteesta on hallituksen tasa-arvo-ohjelmaan ( ) kirjattu TEM:n vastuulle tasa-arvon tukirakenteen perustaminen rakennerahastotoimintaan. Tukirakenteen on määrä kouluttaa ja konsultoida viranomaisia tasa-arvo-osaamisen kehittämisessä sekä tehdä selvityksiä ja ohjata hanketoimijoita sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisessa. Valtavan johtama kansallinen CoP-työryhmä on asioiden eteenpäin viemisessä keskeisessä asemassa. -Valtava-kehittämisohjelma on lisäksi tehnyt aloitteen siitä, että hallituksen tasa-arvoohjelmaan on kirjattu TEM:n vastuulle sukupuolinäkökulman strategian / standardin luominen. Se sisältää ohjeistuksen ja kriteerit siitä, miten sukupuolinäkökulma otetaan huomioon rakennerahastotoiminnan eri vaiheissa ja eri tasoilla. Valtava-kehittämisohjelma on pyrkinyt aktivoimaan erityisesti hallintoviranomaisen virkamiehiä sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen standardin kehittämiseen ja sen lanseeraamiseen Suomen oloihin. Tämä edellyttää kansainväliseen keskusteluun ja kehittämistyöhön (Gender CoP) osallistumista. Tasa-arvon edistäminen ja standardin käyttö sen välineenä edellyttää viranomaisilta sukupuolten tasa-arvon ja sukupuolinäkökulman perusteiden hallintaa, sillä ne ovat standardin sisältöalueita. Suunnitelma on, että standardi voidaan ottaa käyttöön 2013 pilotoinnin kautta rakennerahastotoiminnan kaikilla tasoilla ja kaikissa vaiheissa. Tämä asettaa haasteita hallintoviranomaiselle Valtava-kehittämisohjelman loppukaudella. Valtava-kehittämisohjelma ja CoP-työryhmä ovat keskeisesti vaikuttaneet uuden ohjelmakauden valmisteluun: -Alueille lähetettyyn hallintoviranomaisen ohjekirjeeseen on sisällytetty painotus sukupuolen huomioimiseen -Valtakunnallisia ja alueellisia ohjelmatekstiluonnoksia on kommentoitu sukupuolinäkökulmasta -Uuden kauden hankehakemuslomaketta on valmisteltu sukupuolten tasa-arvokysymysten (horisontaaliset periaatteet) osalta -Hankkeiden luokittelukriteereihin viranomaisessa on annettu suositukset 4) Arvio kehittämisohjelmalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Tasa-arvotiedon lisääminen ja uusien välineiden tuottaminen: -On julkaistu selvitys tasa-arvonäkökulman sisältymisestä ohjelma-asiakirjoihin ja suositukset uuden rakennerahasto-ohjelman sisältöön. Selvitystä on jaettu hallintoviranomaisen lisäksi seurantakomitean ja koheesioryhmän jäsenille, jotta kehittämisehdotukset osataan 116

117 ottaa entistä paremmin huomioon tulevalla rakennerahastokaudella. Selvityksen pohjalta on myös pidetty koulutusta, muun muassa koheesioryhmän kokousten yhteydessä. -On tuotettu opaskirjanen sukupuolinäkökulman sisällyttämisestä projekti- ja ohjelmatyöhön. Kyseistä opasta on levitetty englanninkielisenä muiden EU- jäsenmaiden toimijoille. -On tuotettu kooste tasa-arvon hyvistä käytännöistä 1980-luvulta nykypäivään. -On tuotettu tasa-arvon strategia /standardi rakennerahastotoimintaan. Valtavakehittämisohjelma on antanut ratkaisevan panoksen kansainvälisen sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen verkoston työhön (Gender CoP). Valtavan projektipäällikkö on toiminut kyseisen verkoston Evaluation -työryhmän puheenjohtajana ja kirjoittanut osan standardin teksteistä. Kirjoitustyöhön ovat osallistuneet myös Valtavan kouluttajat. -On levitetty tietoa sukupuolen sisällyttämisestä arviointiin järjestämällä aiheesta kansainvälinen konferenssi tammikuussa Ulkopuolisen arvioitsijan mukaan sekä projektitoimijoiden että rahoittajaviranomaisten tasa-arvo-osaaminen on lisääntynyt -Projektitoimijat ovat verkottuneet keskenään Valtavan järjestämien työpajojen seurauksena. Segregaation purkaminen Sukupuolenmukaisen työ- ja koulutusurien kahtiajakoa on purettu etenkin Valtava-kehittämisohjelman alueellisissa projekteissa. Teema on ollut myös vahvasti esillä Valtavan järjestämissä valtakunnallisissa ja alueellisissa seminaareissa. Naisyrittäjyyden edistäminen Valtavassa on panostettu myös naisyrittäjyyden edistämiseen. Valtava on kilpailuttanut 2-vuotisen asiantuntijayrittäjyyden kehittämishankkeen (InnoLady Camp), jota toteuttaa Naisyrittäjyyskeskus ry. Kehittämishankkeessa on luotu uudenlainen ja innovatiivinen koulutusmalli akateemisten naisten yrittäjyyden lisäämiseen. Malli on tarkoitus juurruttaa hankkeen päättymisen jälkeen osaksi Naisyrittäjyyskeskuksen toimintoja. InnoLady Camp on saanut paljon huomiota ja muun muassa palkittu Keksijöiden Päivässä KONSTA-palkinnolla marraskuussa Valtavaan kuuluu myös neljä naisyrittäjyyden edistämiseen tähtäävää projektia. Valtava on myös järjestänyt kaksi naisten yrittäjyyttä käsittelevää seminaaria, joihin on sisällytetty kansainvälistä näkökulmaa aiheeseen. Valtava-kehittämisohjelman tavoitteet ovat muovautuneet toimintavuosien aikana projektien ohjauksen ja seminaarien järjestämisen lisäksi viranomaisten tasa-arvo-osaamisen ja erilaisten tasa-arvon tilaa rakennerahastotoiminnassa valaisevien selvitysten tekemiseen. Rakennerahastoviranomaisten ja arvioitsijoiden palautteista päätellen kyseinen kehityssuunta on ollut oikea. Kyseisten kohderyhmien tietotaito ja osaaminen on kohentunut ja heidän tiedontarpeensa ja kehittämishalukkuutensa tasa-arvon alueella on lisääntynyt. Valtavan työtä heidän tasa-arvo- osaamisen lisäämiseksi ja erilaisten rakennerahastoinstrumenttien kehittämiseksi sukupuolisensitiivisiksi tulee kuitenkin jatkaa. Lisäksi on suositeltavaa, että rakennerahastotoimintaan perustettava tasa-arvon tukirakenne jatkaa tätä työtä heti uuden ohjelmakauden alusta. Yhteenvetona voidaan todeta, että Valtava-kehittämisohjelmalle asetetut tavoitteet on saavutettu erinomaisesti. 117

118 5) Tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät ongelmat ja kuvaus ongelmien ratkaisemisesta ja/tai kehittämissuosituksista tulevalle toiminnalle. Valtava-kehittämisohjelman toiminnan aikana on ollut havaittavissa tiedonpuutetta sekä rahoittajaviranomaisten että hankehakijoiden taholta, sillä hakujen painotuksissa ja projektisuunnitelmien sisällöissä ei ole ollut tarpeeksi vahvaa tasa-arvonäkökulmaa. Valtava-kehittämisohjelman toiminta on osoittanut, että hallintoviranomaisen ja välittävien toimielinten virkamiesten tasa-arvotietoisuutta tulee lisätä ja osaamista edistää. Kehittämisohjelman toiminnan aikana, tehdyn työn tuloksena, on ilmennyt viranomaisten keskuudessa uutta tarvetta lisätä tasa-arvo-osaamista liittyen rakennerahastotoimintaan. Valtavan suosituksena onkin, että rahoittajaviranomaisille, hallintoviranomaiselle, ohjelmavalmistelijoille ja hanketoimijoille tarjotaan sukupuolten tasa-arvon edistämisen ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen koulutus- ja konsultointitukea valmisteltaessa seuraavaa ohjelmakautta. Näin sukupuolinäkökulma saadaan sisällytettyä muun muassa ohjelmateksteihin, rahoittajaviranomaisten suunnitelmiin, hankeinfoihin ja hakuilmoituksiin sekä projektisuunnitelmiin. Viranomaisia tulee kouluttaa CoP:ssa valmistellun standardin käyttöön. Standardin suositukset ja ohjeistukset tulee hyödyntää kattavasti rakennerahastotoiminnan kaikissa vaiheissa ohjelmasuunnittelusta aina viimeiseen loppuarviointiin. Lisäksi suosituksena on, että tuen tulee olla jatkuvaa ja sen tulee kestää läpi ohjelmakauden. Valtavan esitys on, että tasa-arvon tukirakenteelle (jollaisena Valtava on toiminut tällä ohjelmakaudella) tulee uudella ohjelmakaudella varata riittävästi raha- ja henkilöresursseja, jotta osaamistarpeisiin voidaan vastata. Tätä esitystä tukee hallituksen tasa-arvo-ohjelman kirjaus perustettavasta tasa-arvon tukirakenteesta sekä komission suositukset tukirakenteista jäsenmaissa. Tulevalle toiminnalle Valtava-kehittämisohjelman suosituksena on myös se, että projektihakijoille järjestetään tasa-arvo-osaamista lisäävää ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista käsittelevää koulutusta alueittain. Rakennerahastotoiminnan lähtökohtana tulee lisäksi olla ns. tasa-arvon kaksoisstrategia, joka pohjautuu Suomen hallituksen linjauksiin ja komission suosituksiin. Tämä tarkoittaa, että toteutetaan erillisiä tasa-arvohankkeita ja niiden lisäksi kaikissa muissa hankkeissa noudatetaan sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisvelvoitetta. 6) Lisäarvo kansalliseen toimintaan: Miksi tehtiin EU-rahoituksella ja mitä rahoitettiin kansallisesti? Mitä kansallista toimintaa kehittämisohjelma tai siihen kuuluvat hankkeet ovat tukeneet tai edistäneet? Mitä lisäarvoa on saatu alueelliseen työvoima- ja koulutuspolitiikkaan? EU-rahoitteisen tuen kytkentä kansalliseen toimintaan ja tavoitteisiin on ollut selkeä (ks. kohta 3). Valtavakehittämisohjelman ja sen piirissä olevien projektien toiminnan lisäarvona on, että tasa-arvo-osaaminen on lisääntynyt kaikilla tasoilla ja toiminnalla on tuettu hallituksen tasa-arvo-ohjelman ( ja ) toteutusta. Projekteissa järjestettyjen työvoimakoulutusten lisäarvona on, että koulutuksissa on huomioitu sukupuolet muun muassa järjestämällä miehille ja naisille sukupuolelle ei-tyypilliseen alaan ja ammattiin johtavaa koulutusta. Tämäntyyppisiä koulutuksia on järjestetty muun muassa Tampereella, Vaasassa ja Rovaniemellä. Lisäksi Lapin alueella toimivassa Lapin Letka -projektissa on edistetty sukupuolinäkökulman sisällyttämistä opetussuunnitelmiin sekä tuettu tasa-arvosuunnitelmien laatimista oppilaitoksissa ja kunnissa. 118

119 7) Toiminnan jatkuvuuden huomioon ottaminen kehittämisohjelman aikana ja sen päätyttyä. Mitä konkreettisia toimenpiteitä on toteutettu tähän liittyen? Miten kehittämisohjelman teeman/teemojen kehittämistä tulisi jatkaa? Mitä kokonaan uusia avauksia tai nousevia teemoja kehittämistyössä on tullut vastaan? Valtava-kehittämisohjelma tukee toiminnallaan sitä, että hallituksen tasa-arvo-ohjelman ( ) kirjaukset rakennerahastotoimintaan luotavasta sukupuolinäkökulman strategiasta ja tasa-arvon tukirakenteen perustamisesta toteutetaan tällä hallituskaudella. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen osaamista tulevalla rakennerahastokaudella on edistetty muun muassa koulutusten avulla. Lisäksi koheesioryhmän jäsenille on järjestetty koulutusta. Kansallisen CoP-työryhmän toimesta varmistetaan, että sukupuolinäkökulma tulee kirjatuksi sekä valtakunnallisiin että alueellisiin ohjelmateksteihin ja että hallintoviranomaisen virkamiehet sitoutuvat aiempaa paremmin oman tasa-arvoosaamisensa kehittämiseen ja standardin käyttöön. Kokonaan uusia avauksia on kuvattu kohdassa 2. 8) Kehittämisohjelman yhteiskuntapoliittinen perustelu ja haasteet lähtötilanteessa. Myönteisestä kehityksestä huolimatta suomalaisessa yhteiskunnassa on edelleen sukupuolten tasa-arvon kannalta haasteita: sukupuolten välisiä palkkaeroja tulee kaventaa, jyrkkää segregaatiota koulutuksessa ja työmarkkinoilla tulee lieventää, perhevastuut tulee jakaa nykyistä tasaisemmin sekä työn ja perheen yhteen sovittamista tulee helpottaa lainsäädännön keinoin ja työpaikkatason käytännöin. Koska sukupuolten välinen tasa-arvo sekä miesten ja naisten roolien muutos yhteiskunnassa vaikuttaa toimintaan kaikkialla yhteiskunnassa, on ratkaisujen löytäminen näihin haasteisiin pitkällä tähtäyksellä edellytys suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn jatkumiseen ja vahvistamiseen. Valtiovalta on viime vuosina vahvistanut tasa-arvopolitiikkaa muun muassa hallitusohjelman, hallituksen tasa-arvo-ohjelman ja tasa-arvolain avulla. Uuden hallitusohjelman mukaan hallitus edistää tasa-arvoa määrätietoisesti kaikessa päätöksenteossa ja varmistaa sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen merkittävissä hankkeissa jo toiminnan alkuvaiheessa. Sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistamisen tavoitteena on kehittää sellaisia hallinto- ja toimintatapoja, jotka tukevat tasa-arvon edistämistä osana ministeriöiden ja viranomaisten toimintaa. Kokemusten perusteella on ilmeistä, että tarvitaan asiantuntijatukea, jotta siinä onnistuttaisiin. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen on aluekehityksen oleellinen elementti. Alueellinen kehittäminen nojautuu yhä vahvemmin innovaatioiden varaan. Siten on ensiarvoisen tärkeää varmistaa, että kaikkien väestöryhmien potentiaali innovaatioissa tulee käyttöön. Nykyiset innovaatiojärjestelmät eivät kyllin hyvin tunnista ja vahvista tyypillisten naisten alojen, esimerkiksi palvelu- ja hoiva-alojen innovaatioita ja siten kehitystyöhön ei ole riittävästi välineitä. Segregaation lieventäminen ja molempien sukupuolten ennakkoluulottomampi hakeutuminen/rekrytointi ei-perinteisille aloille auttaa alentamaan työttömyyttä ja takaamaan osaltaan osaavan työvoiman saatavuuden jatkossa. 9) Kehittämisohjelman hallintomalli ja toteutus, päävastuulliset organisaatiot, yhteys Itä-Suomen ohjelmaosioon ja muihin alueosioihin. 119

120 Kehittämisohjelman tukirakenne TEM:ssä koordinoi ja tukee toimintaa valtakunnallisesti Manner-Suomen alueella. Kehittämisohjelmaan kuuluu 17 projektia ympäri Suomen, joita rahoittavat alueelliset ELYkeskukset. Tukirakenne toimii tiiviissä yhteistyössä hallintoviranomaisen ja STM:n tasa-arvoyksikön kanssa. Valtava on rakentanut verkostoja myös Itä-Suomen osiosta rahoitettuihin tasa-arvoprojekteihin. Itä- Suomen rakennerahastoviranomaiset ja hanketoimijat on kutsuttu Manner-Suomen alueella järjestettyihin Valtava-kehittämisohjelman seminaareihin. Itä-Suomen alueen hanketoteuttajia on myös ollut alustajina Valtavan seminaareissa. Lisäksi Itä-Suomen rakennerahastoviranomaiset ovat osallistuneet rakennerahastotilaisuuksiin sisältyviin tasa-arvokoulutuksiin, joissa Lönn ja Teräsaho ovat olleet kouluttajina. Muihin valtakunnallisiin kehittämisohjelmiin ja hankkeisiin Valtavan tukirakenne on luonut yhteyksiä muun muassa yhteisissä verkostoitumistilaisuuksissa. 10) Julkisuus ja tiedottaminen. Valtava-kehittämisohjelma on saanut paljon näkyvyyttä tiedottamalla aktiivisesti toiminnastaan: 1 Valtava-kehittämisohjelman verkkosivut (avattu 4/2009, käännetty ruotsiksi ja englanniksi) 2 Ajankohtaista Valtavasta -uutiskirjeet (2 kertaa vuodessa, vuodesta 2010 lähtien) 3 Rakennerahastojen uutiskirjeiden tasa-arvon teemanumerot (3/11 ja 9/12) 4 Valtava-kehittämisohjelman esitteet (4/2009 ja 11/2009) 5 Valtava-kehittämisohjelman roll-up (4/2009) Lisäksi Valtava-kehittämisohjelma on järjestänyt laajoille osallistujajoukoille useita seminaareja tasaarvotiedon ja -osaamisen kehittämiseksi. Seminaareihin on osallistunut yhteensä yli kiinnostunutta kuulijaa. Seminaareista saadut palautteet ovat olleet erittäin myönteisiä. Seminaarien keskeisestä sisällöstä on kirjoitettu juttuja seminaarin jälkeen, muun muassa työ- ja elinkeinoministeriön intranetiin sekä TEM:n ulkoiseen uutiskirjeeseen. Valtava-kehittämisohjelmasta on myös tiedotettu muun muassa sekä TEM:n että kaikkien ministeriöiden toiminnallisten tasa-arvotyöryhmien kokouksissa ja TEM:n työllisyys- ja yrittäjyysosaston järjestämissä valtakunnallisten ESR-kehittämisohjelmien toimijoiden kokouksissa. Kehittämisohjelmasta rahoitetut hankkeet löytyvät seuraavasta linkistä https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projektilista.php?rahasto=esr&ps=va&la=2&dp=24 120

121 Liite 1: Valtava-kehittämisohjelman vaikutuslogiikan kuvaus Kehittämisohjelman osallistujat Kehittämisohjelman projektit Aluehallintoviranomaiset Yritykset Oppilaitokset 3. sektorin toimijat Konsultti- ja koulutusorganisaatiot Projektiverkostolle järjestettävät työpajat Vuosittaiset alueseminaarit (4-6 kpl) ja valtakunnalliset seminaarit (2-4 kpl) Tukea sukupuolten tasa-arvon edistämistä ja valtavirtaistamista Valtavakehittämisohjelma Tiedon ja tietoisuuden leviäminen Koulutus ja konsultointi projekteille ja niitä rahoittaville viranomaisille Tuottaa uusia menetelmiä, välineitä ja toimintatapoja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen ja sen arviointiin Tasa-arvoa edistävien projektien verkottuminen Toimijoiden osaamisen kehittyminen Lisätä projektitoteuttajien ja viranomaisten tasaarvotietoisuutta ja asiantuntemusta yksityiset työnantajat Projektien tasa-arvotavoitteiden täsmentyminen ja konkretisointi toiminnaksi Luoda rakenteita, jotka tukevat naisyrittäjyyttä ja naisten innovaatiopotentiaalia julkinen sektori Hyvien käytäntöjen syntyminen ja implementointi käytännön toimintaan Sukupuolinäkökulma RR-ohjelmaasiakirjoissa ja projektisuunnitelmissa Asiantuntijayrittäjyyden kehittämishanke (naisyrittäjyys) Sukupuolten tasa-arvon edistyminen ja valtavirtaistuminen Sukupuolenmukaisten työ- ja koulutusurien kahtiajaon purkaantuminen järjestöt koulutusorganisaatiot rakennerahastotoiminta RR-hankkeiden hakuprosessin parantuminen tasa-arvonäkökulman osalta Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen strategia ESR-toimintaan Aiempien tasaarvohankkeiden hyvien käytäntöjen kooste Käsikirja ja koulutuspaketti sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisesta 121

122 TOIMINTALINJA 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen 122

123 MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN VALTAKUNNALLISEN KEHITTÄMISOHJELMAN VÄLIRAPORTTI x LOPPURAPORTTI Kehittämisohjelma Toimintalinja Vastuullinen hallinnonala ja vastuuhenkilön yhteystiedot Valtakunnallinen KOTTI-hanke 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Keski-Suomen ELY-keskus, toiminta-ala: TEM:n hallinnonala Eija Heinonen, Jarmo Palm, ohjausryhmän pj Maarit Sumuvuori, Varsinais-Suomen ELY K. Henrichson (S12253 Ennakoivat ja proaktiiviset yrityshaastattelut ) Kehittämisohjelman toteutusaika Kehys ja toteutuneet hyväksytyt Kehys 3,6 miljoonaa euroa kustannukset (ESR+valtio) Maksettu 3,0 miljoonaa euroa Alla olevassa tekstissä kuvataan Valtakunnallista KOTTI-hanketta, kun kerrotaan hankkeesta (Yritysharava). Kun tarkoitetaan jatkohanketta, mainitaan jatkohankkeen nimi: Ennakoivat ja proaktiiviset yrityskyselyt - hanke (verkkokyselytyökalu). 1) Kuvaus kehittämisohjelman toiminnan sisällöstä sekä kehittämisohjelmasta rahoitettujen hankkeiden lukumäärä. - Tavoitteena oli koota yrityksistä erityisesti puhelinhaastatteluilla ja sähköisillä kyselyillä proaktiivista tietoa TE-hallinnon ja sen yhteistyöverkoston käytettäväksi. Menetelmä on sisältänyt seuraavat vaiheet: o Yrityskysely puhelinhaastatteluna o Tietojen tietotekninen käsittely ja ohjaus TE-toimistojen ja ELY-keskusten asiantuntijoiden käsiteltäväksi o Koko toiminnan koordinointi ja opastus sekä koulutus TE-hallinnolle - Hankkeen alkuperäisessä suunnitelmassa mukana ollut tietoteknisen ratkaisun kehittäminen on irrotettu omaksi kokonaisuudekseen. Tämä kokonaisuus Ennakoivat ja proaktiiviset yrityshaastattelut -hanke alkoi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vetämänä. 2) Kuvaus konkreettisista tuloksista ja muista merkittävistä aikaansaannoksista, arvio pitkäaikaisista vaikutuksista sekä kuvaus, mitä kehittämistyöstä opittiin ja minkälaisia hyviä käytäntöjä tunnistettiin. Analyysi kehittämisohjelman toimenpiteitten kohdentumisesta miehiin ja naisiin. Julkaisut, oppaat ja selvitykset. 123

124 - Koko maan yrityskannasta (n yritystä) on tehty perushaastelut. Haastattelujen yhteydessä on päivitetty yritysten perus- ja yhteystiedot. - TE-hallinto on ollut yhteydessä yli yritykseen ja käsitellyt esiin nousseita yritystarpeita. Välittömästi on hoidettu rekrytoinneista ja muutosturva-asioista esiin tulleet tarpeet. TE-hallinto on haravointitietojen pohjalta auttanut yrityksiä koulutus- ja investointi-asioissa, vientiin liittyvissä asioissa, tehnyt suunnitelmia yhdessä yritysten kanssa henkilöstön eläköitymiseen ja sukupolvenvaihdoksiin liittyvissä asioissa. KOTTI-hankkeen yritysharavamenetelmä kokosi käsittelyä vaativat tarveryhmittelyt. - Yrityskysely on todettu erinomaiseksi kehitysmenetelmäksi. Se on aktiivitoimi, se parantaa viranomaistyön osuvuutta, kehittää hallinnon rajat ylittävää kumppanuutta ja lisää partnershiphyötyjä. - Hankkeen perustoiminnasta saatuja kokemuksia on hyödynnetty tekemällä syksyllä 2012 ns. Nuorten yritysharavakysely, mikä liittyi vuoden 2013 alusta alkaneen Nuorten yhteiskuntatakuun valmisteluun. Nuorisoharavasta saatiin noin työpaikkamahdollisuutta nuorille, oppisopimuksia sunnilleen sama määrä ja noin työkokeilu/työharjoittelupaikkaa. - Nuorisoharavan tietoja käsitellään vielä 2013 aikana, koska osa palvelutarpeista kohdistuu vuoden 2013 alkupuoliskoon. - Hankkeen arviointiraportin (Ramboll Management, toukokuu 2012) mukaan Yritysharavatoimintamallin vahvuuksia ovat: - Mahdollisuus nopeaan reagointiin yritysrajapinnassa: Yritysharava on tarjonnut TE-hallinnolle työkalun, joka on mahdollistanut työvoima- ja osaamistarpeisiin liittyvien palvelujen kohdentamisen yksittäisille yrityksille. Erityisesti nopea reagointi on palvellut niitä alueita, joissa yksittäiset toimialat ovat olleet rakennemuutoksen kourissa. - Tiedon kattavuus ja laaja-alaisuus: Yritysharavan vahvuudeksi nähdään myös toimintamallin systemaattisuus ja laaja-alaisuus, mikä on mahdollistanut ajantasaisen yritystiedon tuottamisen myös niistä yrityksistä, jotka muissa menetelmissä usein jäävät paitsioon. - Uusien asiakassuhteiden generoituminen: Toimintamallin avulla on pystytty luomaan uusia asiakaskontakteja ja tekemään näin TE-hallinnon palvelutarjontaa entistä tutummaksi myös uusille asiakkaille. Toimintamallin cold calling -tyyppiset kontaktit ovat helpottaneet TE-toimistojen asiantuntijoiden kynnystä yhteydenottoihin. - Arviointiraportin mukaan Yritysharava-toimintamalli on ollut onnistunut työväline, joka on oikein käytettynä lisännyt TE-hallinnon toimijoiden proaktiivista toimintaa ja asiakaslähtöisyyttä. Toimintamallin käyttö on tarjonnut TE-hallinnon yrityspalvelujen parissa toimiville työntekijöille lisäarvoa tuottamalla yksityiskohtaista ja nopean reagoinnin mahdollistavaa operatiivisen tason tietoa alueen yrityskentän palvelutarpeista. Lisäksi Yritysharava-toimintamallin tuottama tieto on lisännyt TE-hallinnon toimijoiden tietämystä alueen yrityskentästä sekä sen kehitystilanteesta eri alueilla. - Hanke on luokiteltu hankesuunnitelmassa sukupuolineutraaliksi hankkeeksi, joten hankkeessa ei ole kerätty tietoja toimenpiteiden kohdistumisesta miehiin ja naisiin. - Hankkeen toiminnasta on kirjoitettu seuraavat julkaisut: 124

125 o o o Yritysharavan hankeraportti, Rauno Jääskeläinen ja Suvi Laaksonen, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Elinvoimaa alueelle 3/2012; painettu julkaisu ja sähköinen versio, sähköinen versio on internet-sivustolla: yritysharava.fi Yritysharavan tulokset, Rauno Jääskeläinen ja Suvi Laaksonen, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Elinvoimaa alueelle 4/2012; painettu julkaisu ja sähköinen versio, sähköinen versio on internet-sivustolla: yritysharava.fi Havainnollistavia kuvia, graafeja, taulukoita ja kaavioita on esitetty kattavasti Yritysharavan loppuraportissa ja Yritysharavan tulokset -raportissa. 3) Onko kehittämisohjelmassa tehty esityksiä lainsäädännön tai toimintatapojen muutoksiin hallinnonalalla ja jos on, onko niitä prosessoitu ja viety käytäntöön? - Hankkeen toimesta on osallistuttu ns. Sade-ohjelman kyselytyökalujen määrittelytyöhön ja näin on siirretty hankkeen hyväksi kokemia havaintoja useamman hallinnonalan hyödyksi. - Työtä jatkaa käynnistynyt Ennakoivat ja proaktiiviset yrityshaastattelut -hanke. 4) Arvio kehittämisohjelmalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. - Kaikki määrälliset ja laadulliset tavoitteet on saavutettu erinomaisesti. - Yritysharavatoiminnan juurruttamista on tarkoitus jatkaa käynnistyneen Ennakoivat ja proaktiiviset yrityshaastattelut -hankkeen yhteydessä. 5) Tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät ongelmat ja kuvaus ongelmien ratkaisemisesta ja/tai kehittämissuosituksista tulevalle toiminnalle. - Toimintamallin tuottaman tiedon hyödyntämistä ja vaikuttavuuden seurantaa ovat hidastaneet erityisesti puuttuvat suorat rajapinnat TE-hallinnon käytössä oleviin keskeisiin asiakasjärjestelmiin (URA, ASKO ja muut CRM-järjestelmät). Jatkossa asiakaskohtaisen tiedon maksimaalinen hyödyntäminen ja vaikuttavuuden seuranta kokonaistasolla edellyttävätkin näiden rajapintojen rakentamista. - Edellä mainitun ongelman ratkaisua haetaan suunnitellulla integroidulla kyselypalvelulla, mikä on Ennakoivat ja proaktiiviset yrityshaastattelut -hankkeen tavoite. - Yritysharava-tietojärjestelmän toiminnalliset ja laadulliset vaatimukset on määritelty SADe - ohjelman rahoituksella kyselypalvelujen vaatimusmäärittelytyön yhteydessä. - Tavoitteena on saada aikaan TEM-hallinnonalan yhteinen verkkokyselytyökalu, jota voidaan hyödyntää erilaisiin käyttötarkoituksiin. Verkkokyselytyökalulla voidaan toteuttaa sekä yksinkertaisia kyselyjä (esim. tilaisuuteen ilmoittautuminen) että monimutkaisia, rakenteellisia ja asiakastietojärjestelmään integroituja jatkuvia kyselyjä. Tarkoituksena on kehitellä myös uusien haastattelumetodien käyttöön ottamista, mm. hyödyntämällä sosiaalista mediaa. Kyselytyökalulla hoidetaan ainakin: asiakas- ja koulutuspalautteita, tunnettuus- ja mielikuvatutkimuksia sekä yritysten rekrytointi- ja kehittämistarpeiden kartoituksia. Yhteinen kyselytyökalu mallintaa TEMhallinnonalan kyselyjen toteuttamista ja parantaa tulosten hyödynnettävyyttä. 125

126 - Erilaisista tarpeista lähtevät kyselyt säilyttävät erityispiirteensä ja niille tulee omat räätälöidyt raporttinsa (yritysharavassa mm. palvelukorit) yhteistä on tietotekninen ratkaisu. 6) Lisäarvo kansalliseen toimintaan: Miksi tehtiin EU-rahoituksella ja mitä rahoitettiin kansallisesti? Mitä kansallista toimintaa kehittämisohjelma tai siihen kuuluvat hankkeet ovat tukeneet tai edistäneet? Mitä lisäarvoa on saatu alueelliseen työvoima- ja koulutuspolitiikkaan? - Kotti-hanke toteutti Yritysharavan nimellä tunnettua innovatiivista aikaisemmin hyvin suppeasti kokeiltua työmenetelmää. Hanke oli uutta testaava ja aikaisemmin tässä mitassa tuntematon, siksi rahoitus oli hyvä järjestää pääsääntöisesti EU-rahoituksella. Toimintaan osallistuvat TE-hallinnon virkailijat ja kumppanuustoimijat olivat kansallisella rahoituksella. - Yritystoimintaa on kehitetty, aluekehittäjien yhteistyö on parantunut sekä erityisesti yritysten koulutus- ja kehitystoiminta on tehostunut. 7) Toiminnan jatkuvuuden huomioon ottaminen kehittämisohjelman aikana ja sen päätyttyä. Mitä konkreettisia toimenpiteitä on toteutettu tähän liittyen? Miten kehittämisohjelman teeman/teemojen kehittämistä tulisi jatkaa? Mitä kokonaan uusia avauksia tai nousevia teemoja kehittämistyössä on tullut vastaan? - Hanke on kehittänyt toimintamallia TE-hallinnon käyttöön. Juurruttamista on tarkoitus jatkaa käynnistyneen Ennakoivat ja proaktiiviset yrityshaastattelut -hankkeen yhteydessä. Ennakoivat ja proaktiiviset yrityshaastattelut -hanke on erinomainen tuki meneillään olevalle TEtoimistouudistukselle yritysten palvelutarpeen arvioinnin edistämisessä. - Ennakoivat ja proaktiiviset yrityshaastattelut -hankkeessa kehitettävä verkkokyselytyökalu on tarkoitus integroida ensivaiheessa ASKOon ja myöhemmin muihin CRM-järjestelmiin. - Verkkokyselytyökalu on geneerinen, jolloin sillä voidaan joustavasti kerätä ja analysoida erilaisia yritysasiakastietoja, tuottaa räätälöityjä kysymyssarjoja ja palvella myös eteen tulevia, vielä ennakoimattomia kysely- ja analysointitarpeita. - Verkkokyselytyökalulle tehdään oma tietokanta, josta voidaan rakentaa esim. palvelukoreja ja jota voidaan hyödyntää tutkimuskäytössä. Oma tietokanta mahdollistaa myös verkkokyselytyökalulla ostopalveluna tai seudullisten toimijoiden yhteistyönä haastattelulla kerätyn tiedon syöttämisen järjestelmään. - Kyselyjärjestelmästä tehdään CRM-riippumaton eli integrointi on tehtävissä kulloinkin käytössä olevaan CRM-järjestelmään. - Kyselyjärjestelmä on kaikkien kvintettitoimijoiden ja ministeriön käytettävissä sekä omiin että yhdessä tehtäviin kyselyihin. - Ennakoivat ja proaktiiviset yrityshaastattelut -hanke hyödyntää verkkokyselytyökalua välittömästi, mikä samalla edesauttaa sen muunkin käytön sisäänajoa hallinnossa. Lisäksi Ennakoivat ja proaktiiviset yrityshaastattelut -hankkeessa tehtävä aktiivinen valtakunnallinen verkostoyhteistyö ja koulutus palvelevat myös yleisen verkkokyselytyökaluun liittyvän osaamisen kehittymistä ja käyttöä. 8) Kehittämisohjelman yhteiskuntapoliittinen perustelu ja haasteet lähtötilanteessa. 126

127 - Nopea reagointi yritysten tarpeisiin, erityisesti rakennemuutosalueilla - Yhteistyön kehittäminen yritysten tarpeiden parissa työskentelevien kanssa 9) Kehittämisohjelman hallintomalli ja toteutus, päävastuulliset organisaatiot, yhteys Itä-Suomen ohjelmaosioon ja muihin alueosioihin. - Valtakunnallinen koordinaatio yhdisti kaikki 15 ELY-aluetta ja 72 TE-toimistoa hankkeen toimintaan mukaan. Hankkeen toteutti Keski-Suomen ELY-keskus, läheisessä yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Hankkeen sisarhanke KOTTI-East, Itä-Suomen toiminto-osio, on toteutettu KOTTI-hankkeen toimintatavan mukaan - Lapin KOTTI-hanke suoritti alueellaan (omalla rahoituksellaan) hankekoordinaation ja ohjauksen - Varsinais-Suomen eri hankkeita, mm. Meriteollisuuden rakennemuutoshankkeen kyselyt ja selvitykset, Salon seudun yritysharavahankkeet äkillisen rakennemuutosalueen hankkeina - Ennakoivat ja proaktiiviset yrityshaastattelut -hanke toteutetaan Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hallinnoimana TEM:n kanssa tiiviissä yhteistyössä (TYO- ja TIETO-osastot). 10) Julkisuus ja tiedottaminen. - Hanke sai paljon paikallista julkisuutta alueille, lehdistössä, radiossa. Hanke on järjestänyt tulosseminaareja sekä hankkeen esittelyjä. Valtakunnallisesti hankkeesta tiedotettiin ministeriön lehdistötiedotteilla sekä ESR-hankkeiden tiedotuskanavia käyttäen. - Ennakoivat ja proaktiiviset yrityshaastattelut -hankkeelle tehdään heti hankkeen alkuvaiheessa yksityiskohtainen viestintäsuunnitelma. Kehittämisohjelmasta rahoitetut hankkeet löytyvät seuraavasta linkistä https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projektilista.php?rahasto=esr&ps=va&la=3&dp=31 127

128 MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN VALTAKUNNALLISEN KEHITTÄMISOHJELMAN VÄLIRAPORTTI X LOPPURAPORTTI Kehittämisohjelma Toimintalinja Vastuullinen hallinnonala ja vastuuhenkilön yhteystiedot Kehittämisohjelman toteutusaika Kehys ja toteutuneet hyväksytyt kustannukset (ESR+valtio) Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen valtakunnallinen kehittämisohjelma TL 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalat: Neuvotteleva virkamies Jaana Apiainen; p TEM Neuvotteleva virkamies Ulla-Jill Karlsson, p OKM Kehys 22,5 miljoonaa euroa Maksettu 16,9 miljoonaa euroa 1) Kuvaus kehittämisohjelman toiminnan sisällöstä sekä kehittämisohjelmasta rahoitettujen hankkeidenlukumäärä. Kehittämisohjelmaan kuuluu kolme laaja-alaista osaohjelmaa: 1) Sähköisten palvelujen kehittäminen erityisesti neuvontatoiminnassa aikuiskoulutuksen osuvuuden ja suunnitelmallisuuden parantamiseksi 2) Ohjaus-, neuvonta- ja opetushenkilöstön ohjauksen ja neuvonnan toimintamuotojen kehittäminen, osaamisen vahvistaminen sekä aikuisopiskelijoiden osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 3) Ohjaustyön arviointi ja tutkimus Koulutusneuvontaa ja uraohjausta verkossa osaohjelman tavoitteena on kehittää ja tuotteistaa verkkoon valtakunnalliset neuvonta- ja ohjauspalvelut sekä lisätä kansalaisten mahdollisuuksia saada asiantuntevaa neuvontaa ja ohjausta koulutusvalintoihin, urasuunnitteluun, osaamisen kehittämiseen, opintojen rahoitukseen ja tarkoituksen mukaiseen työhön sijoittumiseen liittyvissä kysymyksissä. Tavoitteena on myös luoda moniammatillinen, asiakaslähtöinen neuvonta- ja ohjausverkosto Aikuisohjaus työelämän voimavarana -osaohjelman kantavia periaatteita ovat asiakaslähtöisyys neuvonnassa ja ohjauksessa sekä kysyntälähtöinen aikuiskoulutus. Osaohjelman yhteisinä tavoitteina on 128

129 vastata neuvonnan ja ohjauksen toimintamuodoilla kaikkien työikäisten aikuisten tarpeisiin ja erityisesti aikuiskoulutuksessa aliedustettuna olevien ryhmien tarpeisiin. Tavoitteena on tuottaa uudenlaisia, kehittyneempiä tapoja tehdä aikuisopiskelun neuvonnan ja ohjauksen alueellista yhteistyötä, jossa yhteistyön pääosapuolina ovat oppilaitosten, työvoimatoimistojen ja työpaikkojen toimijat. Toiminta sisältää hakevan toiminnan edelleen kehittämistä ja toiminta perustuu aikuisväestön osaamisen tunnistamiselle ja tunnustamiselle, koulutuksen henkilökohtaistamiselle sekä yritysyhteistyölle. Samoin kehitetään, ylläpidetään ja päivitetään aikuisten opiskeluun ja elämänkulkuun liittyvää ohjaus- ja neuvontatyötä tekevien toimijoiden osaamista, jossa painottuu edellä kuvatut vaatimukset. Ohjauksen strateginen asema ja tutkimus -osaohjelmantavoitteena on ohjauksen ja neuvontatyön tutkimus ja arviointi sekä arviointimenetelmien ja -välineiden kehittäminen. Koska Suomessa ei ole aiemmin kehitetty kattavia ohjaus- ja neuvontapalvelujen laatu- ja arviointikriteereitä, on yksi tämän osaohjelman tehtävistä hankkia tutkimukseen perustuvaa tietoa nykytilanteesta sekä kartoittaa jo käytössä olevia kriteereitä ja välineitä, joiden avulla palveluja tällä hetkellä arvioidaan ja palautetta kerätään. Lisäksi osaohjelmassa tulisi tutkia ilmiötä yhteiskunnallisella tasolla ja esittää argumentteja siitä, miten ohjaus- ja neuvontapalvelut tukevat työ- ja elinkeinoelämän toimivuutta. Koko Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisohjelmalla -hankkeen arviointi muodostaa osaohjelmassa (3) oman kokonaisuutensa, jonka tehtävänä on koota yhteen kehittämisohjemassa saadut tulokset ja seurata kehittämistyötä eri osaohjelmissa ja aluehankkeissa koko hankekauden ( ) ajan. Keskeinen yhteistyökumppani on koordinaatioprojekti, jonka tehtävänä on paitsi koordinoida eri osaohjelmien työskentelyä myös huolehtia saavutettujen tulosten levittämisestä sekä kehittämisohjelman toiminnan raportoinnista. Kehittämisohjelmaa on toteutettu valtakunnallisten ja alueellisten projektienkautta. Ohjelman kautta on rahoitettu 38 hanketta. Kehittämisohjelman hankkeet Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin tehtävä on tukea kehittämisohjelman projekteja ja vahvistaa niiden yhteistyötä sekä mahdollistaa kokemusten vaihtoa. Lisäksi se kokoaa projekteissa syntyviä tuloksia ja toimintamalleja sekä levittää niistä tietoa kansallisella tasolla. Vuonna 2010 käynnistynyt LAITURI-hanke keskittyy tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen sisällölliseen kehittämiseen alueellisissa OPIN OVI - projekteissa. Pääpaino on teematyöryhmien toiminnassa sekä alueellisen verkostoyhteistyön toimintamuotojen kehittämisessä ja aluehallinnon roolin vahvistamisessa elinikäisen ohjauksen strategisessa suunnittelussa. STUDIO- ja ERKKERI-projektit ovat kouluttamiseen ja osaamisen kehittämiseen keskittyviä valtakunnallisia hankkeita. STUDIO:n tarjoamat koulutukset on tarkoitettu aikuiskoulutusorganisaatioissa, yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa, aikuislukioissa, vapaan sivistystyön organisaatioissa, järjestöissä ja yhdistyksissä toimiville aikuiskouluttajille ja aikuiskouluttajiksi aikoville. ERKKERI on aikuisohjaajien ohjaustaitojen kehittämisprojekti. Sen koulutukset ovat tarkoitettu neuvonta- ja ohjaustyötä tekeville henkilöille työ- ja elinkeinohallinnossa, aikuiskoulutusorganisaatioissa, yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa, aikuislukioissa, vapaan sivistystyön organisaatioissa, järjestöissä sekä yhdistyksissä. 129

130 NUOVE koulutusneuvonta- ja uraohjauspalvelujen kehittämisprojektion valtakunnallinen hanke, johon kuuluu kaksi kokonaisuutta: Koulutusneuvonnan ja uraohjauspalvelujen kehittäminen verkossa sekä tutkimusosio. Tutkimusosioon sisältyy ohjaus- neuvontapalvelujen arvioinnin ja arviointityökalujen nykytilanteen kartoitus opetus- ja työhallinnossa sekä valtakunnallisen kehittämisohjelman arviointitutkimus. Alueelliset Opin ovi -projektit ovat alueellisia aikuisneuvonnan ja -ohjauksen alueellinen kehittämistoimintaa tukevia hankkeita. 2) Kuvaus konkreettisista tuloksista ja muista merkittävistä aikaansaannoksista, arvio pitkäaikaisista vaikutuksista sekä kuvaus, mitä kehittämistyöstä opittiin ja minkälaisia hyviä käytäntöjä tunnistettiin. Analyysi kehittämisohjelman toimenpiteitten kohdentumisesta miehiin ja naisiin. Julkaisut, oppaat ja selvitykset. Ohjelman keskeisimpiä tuloksia ovat olleet tähän mennessä alueelliset verkostot, joita projektien avulla on saatu aikaiseksi. Verkostoitumisen myötä TNO-palveluiden parissa työskentelevät henkilöt ovat oppineet tuntemaan toisensa ja eri organisaatioiden tarjoamat palvelut. Verkostoitumisen myötä sekä henkilö- että työyhteisöasiakkaille kyetään tarjoamaan sujuvammin heidän tarvitsemiaan ja heitä kiinnostavia palveluita. Palveluntuottajien näkökulmasta tämän arvioidaan säästävän pidemmällä aikajänteellä niin ajankäytöllisiä kuin taloudellisia resursseja. Kehittämisohjelman myötä aikaansaatu keskeinen tulos on TNO-palveluiden parissa työskentelevien henkilöiden osaamisen kehittyminen. Kehittämisohjelmaan kuuluu sekä valtakunnallisia että alueellisia projekteja, jotka ovat tuottaneet useita koulutustilaisuuksia ja -kokonaisuuksia. Jo pelkästään valtakunnallisten koulutusprojektien järjestämiin koulutuksiin on osallistunut tähän mennessä yli henkilöä eri aloilta. On oletettavaa, että osaamisen kehittyminen näkyy TNO-palveluiden parantuneena laatuna asiakkaiden suuntaan. Kehittämisohjelmassa on panostettu voimakkaasti asiakkaille tarjottavienkonkreettisten palveluiden kehittämiseen. Monessa projektissa on kehitetty taiylläpidetty palvelupisteitä, jonne asiakas voi tulla joko ajanvarauksella tai ilman.osassa palvelupisteitä tarjotaan myös puhelin- ja sähköpostineuvontaa.kokemukset palvelupisteistä ovat rohkaisevia, ja ne ovat yksi keinokysyntälähtöisten TNO-palveluiden tuottamiseen. Osa näistä palvelupisteistäjatkaa toimintaansa myös projektien päättymisen jälkeen alueellisten toimijoidentekemien kirjallisten sopimusten turvin. Muutamissa kehittämisohjelmaan kuuluvissa projekteissa on tuotettu alueellisia TNO-palveluiden strategioita. Lisäksi muutamia strategioita on valmisteilla. Itsestrategiatyö ja -prosessit ovat vahvistaneet eri toimijoiden välistä yhteistyötä jatehneet tunnetuksi eri toimijoiden palveluita. Alueelliset strategiat tuovatselkeyttä ja yhdenmukaisuutta palveluiden kehittämiseen. Nyt kerätyn arviointiaineiston perusteella näyttää siltä, ettei Opin Ovi -projektien toiminnassa ja tuloksissa ole suuria alueellisia eroja Etelä-, Länsi- ja Pohjois- Suomen välillä. Näiden alueiden sisältä löytyy paikallisia eroja projektien ja TNOtoiminnan 130

131 laajuudessa. Verkostoituminen ja verkostojen vahvistuminen nousee kaikilla alueilla keskeiseksi tulokseksi. Eniten ongelmia projekteilla on ollut yritys- ja työelämäyhteistyön toteuttamisessa. Taulukko 1. Määrällisten tavoitteiden saavuttaminen koko kehittämisohjelmassa Kaikki projektit Tavoite Tilanne Aloittaneet henkilöt yhteensä joista naisia Osallistujien koulutus- ja henkilötyöpäivät yhteensä Mukaan tulleet yritykset yhteensä henkilöä henkilöä yli 50 henkilöä Mukaan tulleet muut organisaatiot ) Onko kehittämisohjelmassa tehty esityksiä lainsäädännön tai toimintatapojen muutoksiin hallinnonalalla ja jos on, onko niitä prosessoitu ja viety käytäntöön Kehittämisohjelman opinovi-hankkeiden alueellinen verkostotyö on vaikuttanut ELY-keskusten elinikäiseen ohjaukseen liittyviin tehtäviin. Vuodesta 2013 ELY -keskusten vastuulla on saada aikaan alueelliset elinikäisen ohjauksen ohjaus- ja yhteistyöryhmät (alueelliset ELOt), joissa ovat edustettuina esimerkiksi seuraavat tahot: ELY -keskukset, TE -toimistot, aluehallintovirastot, oppilaitokset, kunnat ja muut mahdolliset tahot. 4) Arvio kehittämisohjelmalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Sähköisten palvelujen ja tutkimuksen osalta tavoitteiden saavuttamiseen ovat vaikuttaneet NUOVE projektin päättyminen vuonna 2011.Sähköisten palvelujen kehittämistyö jäi kesken kun NUOVE -projektin rahoitus päättyi. TEM arvioi NUOVEssa kehitteillä olleita palveluja ja päätti saattaa niistä loppuun virkatyönä ohjaustarvemittarit ja Urapolku -pavelun. Ohjaustarvemittareista tehtiin lopulta vain yksi versio ja senkin sisältöä yksinkertaistettiin. Urapolun sisältöä muokattiin vielä syksyyn 2012 asti. Kummastakin palvelusta tehdään pilottiversiot, joita asiakaspalveluvirkailijat kokeilevat asiakastyössään. Jatkokehitystyö määräytyy käyttökokemusten perusteella. Alueellinen verkostoituminen ja yhteistyö, osaamisen vahvistaminen ja uusien toimintamallien kehittäminen sekä arvioinnin osalta tulokset ovat onnistuneet. Parhaiten tavoitteista on toteutunut moniammatillisten ohjaus- ja neuvontaverkostojen kokoaminen ja vakiinnuttaminen. Verkostot toimivat kaikilla alueilla ja ne muodostuvat pääasiallisesti oppilaitosten, muiden koulutuksentarjoajien, TE-hallinnon ja työelämän järjestöjen edustajista. Opin ovi hankkeissa on kehitetty moniammatillisiin verkostoihin ja niiden yhteistyöhön perustuvia ohjauspalveluja. Osa palveluista toimii kiinteissä tiloissa, osa on toteutettu sähköisinä ja puhelinpalveluina. Valtaosalla hankkeista on menossa palvelujen vakiinnuttaminen ja hankkeen jälkeisistä toimintatavoista sopiminen. Vasta hankkeiden päättymisen jälkeen nähdään, kuinka sopimuksia on saatu aikaan ja kuinka kehitetyt toimintatavat jäävät elämään. Tässä vaiheessa näyttää siltä, että ne verkostomaisesti tuotetut palvelut, jotka perustuvat puhelin- ja nettiohjaukseen, jäävät parhaiten elämään. palveluihin liittyy myös 131

132 henkilökohtaisen ohjauksen ja neuvonnan mahdollisuus ajanvarauksella. Kiinteiden toimipisteiden vakiinnuttaminen on huomattavasti vaikeampaa. Valtakunnallisesti ei tulla pääsemään siihen, että kaikilla alueilla toimii samanlainen yhdenluukun palvelu vaan palvelut vaihtelevat alueittain. Yhden luukun idea toteutuu kuitenkin niin, että verkostoissa osataan ohjata koulutusta hakeva asiakas oikeaan paikkaan, kun tunnetaan alueen koulutustarjonta ja muut ohjauksen ammattilaiset. Ohjaajien osaaminen on lisääntynyt useiden toimenpiteiden seurauksena. Koulutusta tuottavat hankkeet kuten STUDIO. ERKKERI, TE-ERKKERI ovat saaneet erittäin hyvää palautetta, jonka mukaan koulutuksessa saatua tietoa on pystytty hyödyntämään koulutus-, ohjaus- ja neuvontatyössä. Opin ovi hankkeissa on lisäksi tuotettu verkostoille monenlaista tietoa mm. erilaisista koulutusmahdollisuuksista, opintojen rahoituksesta ja verkostojen toiminnasta. Aliedustettujen ryhmien saavuttaminen on ollut haasteellista, vaikka paikoin on kehitetty erilaisia toimintatapoja heidän löytämisekseen.työelämässä tapahtuva ohjaus on ollut alueellisille hankkeille toinen haasteellinen tehtävä, jossa ei ole onnistuttu ihan toivotulla tavalla. 5) Tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät ongelmat ja kuvaus ongelmien ratkaisemisesta ja/taikehittämissuosituksista tulevalle toiminnalle. Haasteena on löytää hankkeen jälkeen rahoitus erityisesti kiinteille toimipisteille. Päättäjät tarvitsevat tietoa ohjauksen ja neuvonnan hyödyistä ja vaikutuksista, joita on lyhyellä aikavälillä vaikea osoittaa. Verkostojen johtaminen, koossapitäminen ja toiminnan organisoiminen vaatii myös resursseja hankkeen jälkeen. Verkostot on koettu hyviksi sekä tiedon saannin että asiantuntijuuden jakamisen kannalta. Siksi hankkeissa on mietitty toimintamalleja, joiden mukaan verkostojen toimintaa jatketaan ja johdetaan hankkeiden päättymisen jälkeen. Yksi mahdollisuus on kierrättää vetovastuuta esim. puolen vuoden jaksoissa mukana olevien organisaatioiden välillä. 6) Lisäarvo kansalliseen toimintaan: Miksi tehtiin EU-rahoituksella ja mitä rahoitettiin kansallisesti? Mitä kansallista toimintaa kehittämisohjelma tai siihen kuuluvat hankkeet ovat tukeneet tai edistäneet? Mitä lisäarvoa on saatu alueelliseen työvoima- ja koulutuspolitiikkaan? Kehittämisohjelmalla on luotu uusia toimintatapoja ja malleja yhteistyössä eri hallinnonalojen ja muiden toimijoiden ja työelämän kesken. Yhteistyötä ja uusia toimintatapoja ei ole kansallisella rahoituksella voitu tässä mittakaavassa aikaisemmintehdä. Kehittämis-,tutkimus- ja arviointityöllä on tuonut toimintamalleille tehokkuutta, laadunparantamista ja päällekkäisten tekemisten karsimista. ELY-keskusten rooli on vahvistunut alueellisen elinikäisen ohjauksen koordinointivastuun myötä. Useilla ELY -alueilla hyödynnetään Opin Ovi- ja muiden ESR -hankkeiden tekemää työtä ohjauksen koordinoinnin, verkostoitumisen, strategian laatimisen ja monikanavaisten palvelujen käyttämisen osalta koordinaatiotehtävässä ja toimintasuunnitelmien laatimisessa. Useat ELY -keskukset ovat myös nimenneet elinikäisen ohjauksen vastuuhenkilön / henkilöt. 132

133 7) Toiminnan jatkuvuuden huomioon ottaminen kehittämisohjelman aikana ja sen päätyttyä. Mitä konkreettisia toimenpiteitä on toteutettu tähän liittyen? Miten kehittämisohjelman teeman/teemojen kehittämistä tulisi jatkaa? Mitä kokonaan uusia avauksia tai nousevia teemoja kehittämistyössä on tullut vastaan? Aikuisohjauksen koordinaatio- ja LAITURI projektien tärkeimpiä tehtäviä on kehittämisohjelmassa syntyneiden tulosten ja hyvien käytäntöjenkerääminen, levittäminen, tiedottaminen sekä kokemusten vaihdon edistäminen. NUOVEn päättymisen jälkeen loppuvuonna 2011, osia sen sisältöalueista päätettiin toteuttaa kansallisella rahalla. Tmi SpangarNegotiationsin vetämä tutkimusryhmä toteuttaa TE-toimiston tuottamien ohjauspalvelujen arviointitutkimuksen ajanjaksolla Tutkimuksen tavoitteena on määrittää ohjauksen laatukriteerit ja tehdä ehdotuksia niiden arviointiin liittyvistä menetelmistä. Lisäksi tutkimuksen tehtävä on osoittaa mahdolliset ongelmakohdat palveluprosessin toimivuudessa joko virkailijoiden osaamisessa tai palvelujen järjestämisessä ja tehdä parannusehdotuksia havaittujen puutteiden osalta Em. tutkimus piti toteuttaa osana NUOVE -hanketta, mutta koska projekti keskeytettiin, päätti TEM/TYO toteuttaa sen omalla rahoituksellaan. Lisäksi NUOVE -hankkeessa käynnistetyistä palveluista on jatkettu seuraavia: o o o Uralinja- puhelinpalvelussa ollut 1 päätoiminen psykologi, jonka tueksi on saatu 6 osaaikaista psykologia. Vuoden 2013 alusta lähtien palvelua on tarkoitus vahvistaa 5 psykologilla osana nuorisotakuun toteutusta Ohjaustarvearvio -mittaristoista on tehty yksi yksinkertaistetumpi versio, josta on laadittu pilottiversio sisäverkkoon koekäyttöön virkailijoiden asiakastyöhön Verkkotyökalujen osalta on jatkettu Urapolku -palvelukonseptin kehittämistä, josta laaditaan virkailijoiden asiakastyöhön pilottiversio alkutalvesta Ohjauksen ja neuvontatyön liittyvää tutkimusta ja arviointia sekä arviointimenetelmien ja -välineiden kehittämistä tulee edelleen jatkaa. 8) Kehittämisohjelman yhteiskuntapoliittinen perustelu ja haasteet lähtötilanteessa. Työllisyysasteen nostaminen, työurien pidentäminen ja tuottavuuden parantaminen olivat edellisen hallitusohjelman keskeisiä tavoitteita, mutta niiden saavuttaminen aiempaa haastavampaa työvoiman ikärakenteen ja kohtaanto-ongelmien takia. Tarvitiin vahvaa panostusta koko työikäisen aikuisväestön osaamiseen ja ammatilliseen liikkuvuuteen. Tässä onnistuminen edellytti toimivaa aikuiskoulutusjärjestelmää, jonka uudistamisessa kysyntä- ja asiakaslähtöisyys sekä vahvempi työelämäyhteistyö olivat avainasemassa. Työikäisen väestön tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen tukee aikuisen edellytyksiä ylläpitää, kehittää ja uusintaa ammattitaitoa. Aikuiskoulutusta järjestävien oppilaitosten ja korkeakoulujen tarjontaa ja toimintatapoja tuli uudistaa niin, että koulutuksen järjestäjät sekä työhallinnon asiantuntijat pystyisivät nykyistä paremmin ennakoimaan työelämän osaamistarpeita ja tunnistamaan sekä yhteen sovittamaan työpaikkojen tulevaisuuden osaamistarpeita ja aikuisten osaamisen kehittämispalveluja. 133

134 Urasuunnittelua sekä siihen liittyvää lisä- ja täydennyskoulutusta tai mittavampaa uudelleenkoulutusta tukevia neuvontapalveluita oli tarpeen kehittää monikanavaisesti verkkoneuvontana, puhelinneuvontana sekä ryhmä- ja henkilökohtaisena neuvontana ja ohjauksena. 9) Kehittämisohjelman hallintomalli ja toteutus, päävastuulliset organisaatiot, yhteys Itä-Suomen ohjelmaosioon ja muihinalueosioihin. Kehittämisohjelman hallintoa uusittiin vuonna Ohjelmalle asetettiin uusi ohjausryhmä, Elinikäisen ohjauksen ohjaus- ja yhteistyöryhmä ja työjaosto. Uudistuksen myötä lakkautettiin vuonna 2006 asetettu koordinaatio- ja seurantaryhmä ja sen tukena toiminut kehittämisohjelmatiimi. Hallinnon uudistaminen on selkeyttänyt kehittämisohjelman organisointia ja tehostanut tulosten levittämistä ja juurruttamista normaaliin toimintaan. 10) Julkisuus ja tiedottaminen. Kehittämisohjelmalla on oma nettisivu: johon on koottu mm. ohjelman julkaisut ja muita tiedottamiseen liittyviä tuotteita; viikkotiedotteet, elinikäisen ohjauksen verkkolehti ja opin ovi kanava. Kehittämisohjelmasta rahoitetut hankkeet löytyvät seuraavasta linkistä https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projektilista.php?rahasto=esr&ps=va&la=3&dp=32 134

135 MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN VALTAKUNNALLISEN KEHITTÄMISOHJELMAN VÄLIRAPORTTI X LOPPURAPORTTI Kehittämisohjelma Yritys-Suomi palvelujärjestelmän kehittämisohjelma Toimintalinja Manner-Suomen ESR-ohjelma Vastuullinen hallinnonala ja Työ- ja elinkeinoministeriö vastuuhenkilön yhteystiedot Jaana Lappi, jaana.lappi(at)tem.fi, TOIMIALA ONLINE, Esa Tikkanen, esa.tikkanen(at)tem.fi, Kehittämisohjelman toteutusaika Yritys-Suomi: TOIMIALAONLINE: Kehys ja toteutuneet hyväksytyt kustannukset (ESR+valtio) Kehys 8,7 miljoonaa euroa Maksettu 3,9 miljoonaa euroa 1) Kuvaus kehittämisohjelman toiminnan sisällöstä sekä kehittämisohjelmasta rahoitettujen hankkeiden lukumäärä. Yritys-Suomi -kehittämisohjelman tavoitteena on lisätä julkisten yrityspalveluiden ja erityisesti TEMkonsernin yrityspalveluiden asiakaslähtöisyyttä, tuottavuutta ja vaikuttavuutta. Tavoitteena on ollut koota hajallaan olevat yrityspalvelut asiakaslähtöiseksi ja tasalaatuiseksi kokonaisuudeksi yhden kosketuksen periaatteella toimivaksi verkostoksi tai yhden luukun palveluksi Yritys-Suomi-brändin alle sekä rakentaa palvelut monikanavaisena toteutuksena. Tavoitteena on myös ollut taata tasalaatuiset yrityspalvelut ympäri maan. Tasalaatuisuutta on haettu mm. järjestämällä laaja koulutuskokonaisuus yritysneuvojille tai vastaavalla nimikkeellä toimiville asiantuntijoille. Keskeisenä keinona asiakaslähtöisyyden, tuottavuuden ja vaikuttavuuden lisäämisessä on ollut yhteisten toimintamallien ja konseptien rakentaminen. Yhteisiä toimintamalleja ja konsepteja on rakennettu Yritys-Suomen verkko-, puhelin- ja kasvokkain annettaviin palveluihin. Tiiviintä yhteistyö yhteisten toimintamallien rakentamiseksi on ollut TEM-konsernin kvintettitoimijoiden (ELY-keskukset, TE-toimistot, Finnvera, Finpro, Tekes, VTT ja PRH) kesken mutta jatkossa tullaan yhteisiä toimintamalleja laajentamaan myös kumppanitoimintaan soveltuvin osin. Koska keskeisenä osana on ollut valtakunnalliset yhtenäiset käytännöt, ei ohjelmasta ole rakennettu erillisiä hankkeita, vaan kaikki on toteutettu yhden ohjelman alla. Yritys-Suomi-palveluiden kehittämisen lähtökohtana on ollut valtioneuvoston periaatepäätös vuodelta Viitekehyksen kehittämistyölle on muodostanut yritysasiakkuusstrategia, joka ollut keskeinen tahtotilan kuvaus tavoitetilasta. Keskeistä ohjelmassa on ollut saada aikaan valtakunnallisesti 11 alueella (ESR Manner-Suomen ohjelman mukaisesti) yhtenäiset käytännöt, joista on ensi sovittu kansallisesti ja sen jälkeen jalkautettu käytäntöön. Hyvien käytäntöjen käyttöönotto on koskenut TEM-konsernin alueilla toimivan johdon ja avainhenkiöiden osalta noin 100 henkilöä ja laajimmillaan (jatkossa) sähköisiin palveluihin liittyvien konseptien osalta tuhansia henkilöitä. Itä-Suomen alueella on yhteisten käytäntöjen jalkauttaminen toteutettu muulla rahoituksella. 135

136 Yhtenäisiä käytäntöjä, hyviä käytäntöjä, on kuvattu seuraavassa Yritys-Suomi-kehittämisohjelman osaalueiden mukaisesti. Keskeisimmät lopputuotokset liittyen hyviin käytäntöihin on kuvattu 2. kappaleessa. Asiakkuusstrategian laatiminen palveluiden kehittämisen pohjalle on ollut hyvä käytäntö itsessään. 1. Yhteisten konseptien ja toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto Yhteiset segmentit hyvä käytäntö Yritysasiakkuusstrategian mukaisesti tavoitteena on ollut, että yrityspalvelutoimijoilla on yhteiset asiakassegmentit. Tämä on luonut pohjaa kehittää eri toimijoiden palveluita siten, että ne kokonaisuutena vastaisivat paremmin asiakastarpeita. Asiakkaat on myös segmentoitu yhdessä valtakunnallisella mallilla. Tämä on helpottanut keskinäistä asiakastyötä, koska näkemys asiakkaan tilanteesta on samanlainen. Segmentoinnin tavoitteena on tunnistaa asiakkaista erityisesti ne, joilla on kykyä kasvaa, kehittyä ja kansainvälistyä, jotta ao. kohderyhmää voidaan palvella entistä tehokkaammin. Segmentoinnin käyttöönottamiseksi on laadittu segmentointimalli ja ohjeet sekä koulutetettu kunkin alueen kvintettitoimijat (Finnvera, Finpro, Tekes, ELY-keskukset ja TE-toimistot). Yhteinen palvelutarjoama hyvä käytäntö Sen sijaan, että kukin TEM-konsernin toimija kehittäisi palvelutarjoamaansa erillään, toimijoiden keskenään laatiman synergisen palvelutarjoaman kokoaminen yhteen toi palveluihin asiakaslähtöisyyttä ja tehokkuutta. Palvelut on koottu segmenteittäin sekä konsernin toimijoiden että myös muiden toimijoiden osalta Yritys-Suomi-verkkopalveluun (yrityssuomi.fi). Myös keskeiset asiointipalvelut on kuvattu segmenteittäin verkkopalveluun. Yhteiset palvelumallit hyvä käytäntö Konsernin toimijoiden käyttöön on laadittu segmenttikohtaiset palvelumallit. Palvelumallit kuvaavat, miten asiakkaita palvellaan eri asiakassegmenteissä. Koska asiakkaiden tilanteet ja tarpeet ovat erilaisia, tulee myös asiakkaita palvella eri tavoin. Palvelutoimintaan ei ole laadittu erikseen monikanavalinjauksia, vaan ne on kuvattu osana palvelumalleja. Yhteisten palvelumallien käyttöönotto on edellyttänyt laajamittaista kouluttamista. Palvelumallit edellyttävät jatkuvaa kehittämistä. Parhaillaan on työn alla vuonna 2011 laaditun palvelumallikuvauksen päivittäminen. Alueelliset yhteistyöryhmät hyvä käytäntö Kvintetti-toimijoiden yhteinen yritysasiakkuuksien hoitaminen on edellyttänyt toimijoiden johdon ja avainhenkiöiden organisoitumista alueittain Yritysasiakkuuksien johtoryhmiin. Lisäksi alueille on muodostettu segmenttikohtaiset työryhmät. Johtoryhmän keskeisenä tehtävänä on ollut toimeenpanna alueellaan yhteiset toimintamallit. Tällä organisoitumisen mallilla on mahdollistettu valtakunnallisesti yhtenäiset käytännöt. Alueellista yhteistyötä kehitetään parhaillaan mm. kumppanuuksien suuntaan. Tavoitteena on saada kumppanit mukaan saumattomaan yhteistyöhön. Asiakkuussuunnittelun konsepti hyvä käytäntö Keskeisenä työkaluna alueellisissa johtoryhmissä on asiakkuussuunnittelu. Asiakkuussuunnittelun avulla alueen johto sopii yhteistoiminnan tavoitteista sekä keskinäisestä yhteistyöstä. Jatkossa asiakkuussuunnittelu kytketään osaksi toiminnan tulossuunnittelua. Yritys-Suomi-kehittämisohjelmassa on laadittu asiakkuussuunnittelun konsepti sekä jalkautettu se toimijoiden käyttöön. Asiakkuussuunnitelun tekemistä ja toteuttamista seurataan. TEM-toimijoiden kumppanuuslinjaukset hyvä käytäntö Yrityspalveluiden tehostaminen edellyttää, että tunnistetaan oman toiminnan kannalta ydintehtävät ja sovitaan kumppaneiden kanssa työnjaosta. TEM-konsernissa kvintettitoimijoiden palvelut muodostavat keskenään synergisen palvelukokonaisuuden. Kumppanuuslinjausten tavoitteena on ollut 136

137 hakea systematiikkaa yrityspalveluiden työnjakoon Kvintettitoimijoiden ja alueen muiden toimijoiden välillä. Hyvä käytäntö kumppanitoimintaan on ollut seudullisten yrityspalveluiden yhteistyö, jota Yritys- Suomi-kehittämisohjelma on tukenut. Koska Seudullisilla yrityspalveluilla on oma projektinsa, on Yritys- Suomi-kehittämisohjelmassa luovuttu mm. Seudullisten yrityspalveluiden laatukäsikirjan tekemisestä, koska laadun mittaamista on kehitetty Seudullisten yrityspalveluiden projektissa. Kumppanuuslinjausten käyttöönotto tapahtuu ensi vuonna. Sähköisten oppimis- ja vuorovaikutusmenetelmien ja järjestelmien pilotointi ja kehittäminen hyvä käytäntö Yritys-Suomi -kehittämisohjelmassa on tunnistettu, että tieto muuttuvista palvelumalleista ja yhteisistä tavoista toimia menee siiloissa yritysneuvojille sekä yrityspalveluja kehittäville. Muutosviestintä on haastavaa ja sitä toteutetaan nykyisin tapaamisten, sähköpostin ja uutiskirjeen muodossa. Rakennettavaan sähköiseen oppimisympäristöön kootaan päivittyvää tietoa sekä oppimismoduuleja yhteisestä tavasta toimia yritysneuvojille sekä yrityspalveluja kehittäville. Sähköisen oppimisympäristön tulee tukea parhaalla mahdollisella tavalla muutosviestintää sekä vastata käyttäjien tarpeeseen tiedossa, koulutuksessa ja verkostoitumisessa. Sähköinen oppimisympäristö on myös tehokas tapa tiedon jakamiseen ja kouluttamiseen. Yhteinen asiakkuudenhallinta hyvä käytäntö Yrityspalvelutoimijoiden yhteistyö edellyttää yhteistä näkemystä asiakkaan tilanteesta. Nykyisellään asiakkuuksia koskeva tieto on hajallaan kunkin kvintettitoimijan eri tietojärjestelmissä ( crm, erp jne.). Tietoa voidaan nykyisin vaihtaa näiden toimijoiden kesken teknisellä käyttöyhteydellä ns. postikonttorilla. Kehittämisohjelmassa tehtiin selvitys, olisiko mahdollista hakea tehokkaampaa yhteistä ratkaisua yritysasiakkuuksien asiakkuuden hallintaan. Selvityksessä laadittiin realistinen ratkaisu yhteiselle asiakkuudenhallinnalle sekä siihen johtava roadmap. Em. selvityksen pohjalta on lähdetty rakentamaan yhteistä asiakkuudenhallintaa ensi vaiheessa yritysasiakkaille. Lainsäädännön puitteissa asiakkuustiedon vaihtaminen on mahdollista vain Tekesin, Finnveran, ELY-keskusten, TEtoimistojen kesken. Muutoin asiakastiedon vaihtaminen edellyttää asiakassuostumusta. Jatkossa tulee hakea ratkaisuja myös asiakastiedonvaihdolle kumppaneiden kanssa. Yhteinen tunnettuus- ja palvelumielikuvatutkimus hyvä käytäntö TEM-konsernin toimijoiden tunnettuutta ja palvelumielikuvaa tutkitaan parin vuoden välein, jotta nähdään kuinka toimijoiden tunnettuus ja palvelumielikuva kehittyy segmenteittäin. Yritys-Suomiverkko- ja puhelinpalvelu ovat myös mukana kyselyssä. Sen sijaan, että kukin toimija toteuttaisi erikseen vastaavan tutkimuksen, säästetään sekä hallinnon että vastaajien resursseja tekemällä yksi yhteinen tutkimus. Kysely lähetetään satunnaisotannalla suomalaisille yrityksille. Otoskoko on 3000 yritystä. Tutkimus toteutettiin viimeksi keväällä 2012 ja seuraava tutkimus on tarkoitus toteuttaa vuonna 2014, jolloin saadaan myös vertailutietoa tunnettuuden ja palvelumielikuvan kehittymisestä. 2. Verkko- ja puhelinpalvelun sekä sähköisen asioinnin kehittäminen sekä näihin liittyvä koulutus. Asiakaslähtöisyys verkko- ja puhelinpalvelun kehittämisessä on hyvä käytäntö. Asiakaslähtöinen palveluiden kehittäminen on ollut lähtökohtana myös Yritys-Suomi-verkko- ja puhelinpalvelun kehittämisessä. Yritys-Suomi-kehittämisohjelma on tukenut verkko- ja puhelinpalveluiden kehittämistä. Kehittämisohjelma on osallistunut mm. verkkopalvelun hajautetun sisällöntuotannon hyvien käytäntöjen, kuten tuotekortti ja seutunäkymät, rakentamiseen. Toistaiseksi sähköisten palveluiden kehittäminen on tapahtunut muulla rahoituksella kuten esim. SADe-rahoituksella. SADerahoituksella on laadittu yrityksen perustajan ja työnantajana toimivan yrityksen palvelukokonaisuudet. Jatkossa yhteiskäyttöisten teknisten ratkaisujen löydyttyä, tullaan verkkopalveluiden sisältöjä esim. kansainvälistyvien yritysten palveluiden osalta kehittämään Yritys-Suomi-kehittämisohjelmassa. Ohjelmassa on varauduttu kehittämään myös Innovaatiopalveluiden kokonaisuus. Yritys-Suomi- 137

138 kehittämisohjelma tulee olemaan keskeinen toimija yrityksen perustajan, työnantajan ja kansainvälistyvän yrityksen sähköisten palvelukokonaisuuksien toimeenpanossa mm. kouluttajana ( monimuotoinen koulutus). Koulutettavien määräksi arvioidaan ensivaiheessa noin yritysneuvojaa. 3. Yritys-Suomi palvelukokonaisuuden tunnettuuden lisääminen: viestinnän suunnittelu ja toteuttaminen sekä brändin rakentaminen Yritys-Suomi-brändin ja viestinnän kehittämiseksi Yritys-Suomelle on laadittu brändistrategia, yhtenäinen visuaalinen ilme sekä strategisen ja operatiivisen tason viestintäsuunnitelmat. Brändistrategiaa uudistetaan ja viestintäsuunnitelmat päivitetään keväällä Samalla visuaalista ilmettä raikastetaan. Yritys-Suomi-brändityön tavoitteena on koota Suomen julkiset yrityspalvelut yhteen, yhden Yritys-Suomi-brändin alle ja täten helpottaa asiakkaan asiointia julkisissa yrityspalveluissa. Tavoitteena on, että asiakkaan tarvitsee muistaa vain yksi brändi Yritys-Suomi ja tätä kautta löytää tilanteeseen sopivimmat palvelut. Yritys-Suomi-brändi näkyy TEM-konsernin toimijoiden viestinnässä organisaation oman logon rinnalla. Lisäksi seudulliset yrityspalvelutoimijat ovat sitoutuneet toimimaan seudullisen Yritys-Suomi-tunnuksen alla (esimerkiksi Yritys-Suomi Mikkelin seutu). Näin ollen Yritys-Suomesta on alkanut muodostua aidosti valtakunnallinen palvelubrändi, joka alkaa näkyä yrityspalvelutoimijoiden viestinnässä ympäri maan. Tämä yhtenäinen brändiajattelu tiivistää yhteistyötä toimijoiden välillä ja vähentää julkisten yrityspalveluiden sirpaleisuutta samalla auttaen asiakasta asioimaan toimijoiden kanssa. Toki yhteiseen brändiajatteluun ja yhteisen brändin alla toimimiseen pääseminen vaatii aikaa, koulutusta ja yhteistä kehittämistä, mutta hyödyt ovat selkeästi nähtävissä. Yritys-Suomi-viestinnän ja -markkinoinnin myötä mm. Yrityssuomi.fiverkkopalvelun kävijämäärät ovat kasvaneet koko ajan tasaisesti, ja tällä hetkellä verkkopalvelussa vierailee jo reilut kävijää vuodessa. Hyvinä käytäntöinä voidaan tunnistaa julkisen sektorin yhtenäisen brändiajattelun edistäminen ja toimijoiden logoviidakoiden selkiyttäminen. Viestintä selkiytyy ja helpottaa asiakkaan asiointia, kun lukuisten logojen sijasta viestinnässä käytetään yhtä Yritys-Suomi-tunnusta, johon kaikki toimijat ovat sitoutuneet. Tämä luo myös mielikuvaa yhtenäisestä palveluperheestä ja tiivistää toimijoiden välistä yhteistyötä. Yritys-Suomi-kehittämisohjelmassa on systemaattisesti kehitetty viestintää sekä tehty viestintäkampanja. Keväällä 2013 suunnitellaan ja käynnistetään viestintä- ja markkinointikampanja, jota toteutetaan loppuvuoden aikana erilaisin välinein ja näkökulmin. 4. Yritysneuvojavalmennus Tasalaatuiset yrityspalvelut - Yritysneuvojavalmennus hyvänä käytäntönä Valtioneuvoston periaatepäätöksessä suomalaisista yrityspalveluista tunnistettiin tarpeeksi lisätä yritysneuvojen koulutusta, jotta yrityspalvelut olisivat tasalaatuisia ympäri maan. Yritys-Suomikehittämisohjelma järjesti vuosina laajan yritysneuvojien valmennuskokonaisuuden (noin 12 päivää/ neuvoja), joihin osallistui 730 yritysneuvojaa. Koska opetushallitus käynnisti vuonna 2010 yritysneuvojan erikoisammattitutkinnon, ei Yritys-Suomi-kehittämisohjelmassa enää järjestetä yritysneuvojen peruskoulutusta, vaan keskitytään suunnitelman mukaisesti täydennyskoulutukseen ja neuvojien tietoiskuihin. Tärkeänä täydennyskoulutuksen alueena nähdään Yritys-Suomen verkkopalveluun kehitetyt yhtenäiset ratkaisut liittyen Oma Yritys-Suomi-verkkotoimistoon. Monimuotoinen koulutus uusi hyvä käytäntö koulutukseen Paikan päällä annettavan perinteisen koulutuksen rinnalle tarvitaan uusia, tehokkaampia koulutusratkaisuja. Tätä varten Yritys-Suomi kehittämisohjelmassa toteutetaan sähköinen, monimuotoisesti toteutettu jatkuva yritysneuvojakoulutus, joka alkaa vähitellen vuonna

139 Sähköisessä oppimisympäristössä yritysneuvoja voi suorittaa oppimismoduuleja itsenäisesti, hänelle sopivana ajankohtana. Yritysneuvoja voi myös kerrata tietoja itsenäisesti sekä saa online-tietoa yrityspalvelujen kehittymisestä, jolla voi olla vaikutusta hänen työhönsä. Sähköisen oppimisympäristön lisäksi järjestetään edelleen paikan päällä koulutusta asioista, jotka koskettavat laajoja muutoksia omassa työssä. Esimerkki tästä on yritysneuvojajana toimiminen verkossa, mikä vaatii henkilökohtaista opetusta. 2) Kuvaus konkreettisista tuloksista ja muista merkittävistä aikaansaannoksista, arvio pitkäaikaisista vaikutuksista sekä kuvaus, mitä kehittämistyöstä opittiin ja minkälaisia hyviä käytäntöjä tunnistettiin. Julkaisut, oppaat ja selvitykset Yritys-Suomi-palvelujärjestelmän kehittämisohjelma on panostanut yrityksille palveluita välittävien organisaatioiden yhteistoimintaan ja osaamiseen, jotta yrityspalvelut olisivat asiakaslähtöisempiä, tuottavampia ja vaikuttavampia. Kehittämisohjelman myötä on toimijoille laadittu ja toimeenpantu konkreettisia toimintamalleja, hyviä käytäntöjä (kts edellä), joita ei todennäköisesti olisi syntynyt ilman ohjelman resursseja. Hyvien käytäntöjen tuotokset on kuvattu tämän kappaleen lopussa. Keskeinen nykyisen hallinnon haaste on siiloutuneisuus, joka on seurausta siitä, että hallintomme ohjaus ja toimintamallit on rakennettu organisaatioittain. Myöskään yhteiseen kehittämiseen ei ole varattu rahoitusta. Yhteisten toimintamallien muutos on alkuvaiheessa ja niiden näkyminen lopullisessa kohderyhmässä tulee vaatimaan aikaa. Yhteisten asiakkuuksiin liittyviä toimintamalleja on rakennettu ensi vaiheessa TEM:n hallinnonalan käyttöön. Jatkossa on tärkeää laajentaa soveltuvin osin hyviä käytäntöjä laajemman toimijajoukon käyttöön. Kehittämisohjelman tavoitteita on seurattu ohjelman toteutuksen aikana. Verkkopalvelun käyttö on lisääntynyt ohjelman toteutuksen aikana. Lisäksi on kerätty palautetta palvelun käyttäjien asiakastyytyväisyydestä. Kehittämisohjelman yksi merkittävimmistä toimenpiteistä on ollut Yritysneuvojan valmennusohjelma. Vaikuttavuustutkimuksen mukaan yritysneuvojien valmennusohjelmalla on ollut selvää positiivista vaikuttavuutta niin osallistujien mielestä kuin myös objektiivisemmin osaamisen tason kehityksestä mitattuna (kts. oheinen Salmian laatima vaikuttavuusselvitys). Yritysneuvojien valmennus jatkuu ohjelman toimesta erityisteemojen osalta (sähköiset palvelut). Lisäksi valmennetaan myös johtoa- ja avainhenkilöitä. Kaikista koulutus-/valmennustilaisuuksista kerätään palaute. Yritys-Suomi-brändin tunnettuutta ja tunnettuuden kehittymisen seuraamiseksi on käynnistetty tutkimushanke. TEM hallinnonalan julkisten yrityspalveluorganisaatioiden tunnettuus, palveluiden käyttö ja palvelumielikuva v tutkimuksessa on osa, jossa mitataan Yritys-Suomi- verkko- ja puhelinpalvelun tunnettuutta ja palvelumielikuvaa. Tarkoitus on, että tutkimus toistetaan vuonna 2014, jotta saadaan selville tunnettuuden ja palvelumielikuvan kehitys. Ohjelmaan on osin seurattu tarkemmalla tasolla kuin mitä projektihakemuksessa on kuvattu. Tärkeää on ollut saada tilannekuva siitä kuinka hyvät käytännöt jalkautuvat arkeen. Seurantaa on toteutettu erilaisin kyselyin Esimerkiksi alueellisilta yritysasiakkaiden johtoryhmien jäseniltä (kvintettitoimijat) ja avainhenkilöiltä kartoitetaan mm. kuinka yhteistyömallit otetaan käyttöön. Kyselyiden mukaan yhteistyö TEM kvintetin johdon ja avainhenkiöiden osalta on edistynyt pienin askelin. Asiakkuussuunnittelua varten laaditun mallin osalta kerättiin myös palautetta. Palautteen mukaan vastaajat kokivat hyötyvänsä suunnitelman tekemisestä. Lisäksi tunnistettiin kehittämisalueita suunnitelman teossa. Ohjelman loppukaudella toteutetaan kehittämisohjelmasta lisäksi ulkoinen arviointi. Mikäli ohjelma saa jatkoaikaa, tullaan arviointi toteuttamaan siten, että arivoinnin tarkennetaan myös loppukauden toimenpiteitä. 139

140 Lista ohjelman lopputuotoksista: a. TEM-yritysasiakkaiden palvelumallit - ensimmäinen versio , päivitys TEM-yritysasiakkaiden palvelumalli -dokumentti sisältää konserniin kuuluvien yrityspalvelutoimijoiden (Tekes, Finnvera, Finpro, Ely-keskukset, TE-toimistot, VTT ja PRH) yhteisiin asiakkuuksiin ja palveluihin liittyvät linjaukset. Linjaukset on kuvattu yrityssegmenteittäin ja niissä on huomioitu monikanavainen Yritys-Suomi- palvelukokonaisuus. Palvelumalli-dokumentti on tarkoitettu sisäiseen käyttöön yhteisten asiakkuuksien ja yhteisen palvelutoiminnan kehittämiseksi. b. Yritys-Suomi yritysneuvojien valmennusohjelma, laatu- ja vaikuttavuusarviointi - valmistumispäivä , sähköinen versio - Yritysneuvojakoulutuksen tavoitteena oli tasalaatuisten yritysneuvontapalvelujen takaaminen sekä yritysneuvontatyötä tekevien henkilöiden verkostoitumisen tukeminen. Arviointiraportti kuvaa koulutuksen vaikuttavuutta vastausten perusteella (Koulutettiin yhteensä 735 joista loppuarviointiin vastasi 437 eli vastausprosentti on 59%). Yritysneuvojien valmennusohjelmalla on ollut selvää positiivista vaikuttavuutta niin osallistujien mielestä kuin myös objektiivisemmin osaamisen tason kehityksestä mitattuna. c. Asiakkuusstrategiapäivitykset - Päivitetty asiakkuusstrategia 10/2012, sähköinen versio -TEM-konsernin yritysasiakkuusstrategian loppuraportti 2009: TEM-yritysasiakkaiden asiakkuusstrategia kuvaa konserniin kuuluvien yrityspalvelutoimijoiden yhteisten asiakkuuksien kehittämisen tahtotilan ja kehittämistyön viitekehyksen. Vuonna 2009 laadittu asiakkuusstrategia oli laadittu kattamaan vuodet Päivitetty yritysasiakkuusstrategia kattaa vuodet d. Yritys-Suomi brändikäsikirja - valmistumispäivä 2009, sähköinen versio - Yritys-Suomen graafinen ohjeisto määrittelee Yritys-Suomi-palveluiden visuaalisen ilmeen, käytettävät värit sekä typografiat. Lisäksi ohjeisto neuvoo Yritys-Suomen visuaalista ilmettä hyödyntäviä siinä, miten visun mukaisia sähköisiä sovelluksia hyödynnetään ja ohjeistaa myös seudullisen Yritys-Suomi-brändin käytössä. e. Yritys-Suomi graafinen ohjeisto - valmistumispäivä huhtikuu 2010, sähköinen versio - Yritys-Suomen graafinen ohjeisto määrittelee Yritys-Suomi-palveluiden visuaalisen ilmeen, käytettävät värit sekä typografiat. Lisäksi ohjeisto neuvoo Yritys-Suomen visuaalista ilmettä hyödyntäviä siinä, miten visun mukaisia sähköisiä sovelluksia hyödynnetään ja ohjeistaa myös seudullisen Yritys-Suomi-brändin käytössä. f. Kumppanuustoiminta TEM konsernin yritysasiakkuuksissa - 10/ Osana konsernin toimijoiden asiakkuusstrategiaa tulee myös linjata kuinka kumppanuudet tukevat strategian toteutumista. Kumppanuusstrategialinjaukset kattavat konsernin yrityspalvelutoimijoiden (Tekes, Finnvera, Finpro, Ely-keskukset, TE-toimistot, VTT ja PRH) näkemyksen kumppanuuksien kehittämiseksi. Työryhmän raportissa ehdotetaan toimenpiteitä, joiden avulla toimijoiden yhteistyötä yrityspalveluverkostossa voidaan kehittää ja kumppanuustoimintaa kehittää nykyistä järjestelmällisemmäksi. 140

141 g. Yhteinen asiakkuudenhallinta-selvitys - valmistumispäivä: , sähköinen versio - koostuu kolmesta raportista, Yhteinen asiakkuudenhallinta Projektityöskentelyn yhteenveto.doc, Yhteinen asiakkuudenhallinta - Yhteiset prosessit.doc, Yhteinen asiakkuudenhallinta - Skenaariot ja eteneminen.doc, Lisäksi esittelyaineisto ppt. Tavoitteena oli selvittää tarve ja mahdollisuudet yhteiselle TEM-tasoiselle asiakkuudenhallinnan ratkaisukokonaisuudelle. Lopputulokseksi saatiin näkemys siitä, että kannattaako edetä toimijoiden yhteisen asiakkuudenhallintaratkaisun kehittämisessä ja mitä hyötyjä siitä saadaan. Lisäksi lopputuloksena saatu raporttikokonaisuus (3 raporttia) toimii seuraavassa vaiheessa järjestelmäratkaisun vaatimusmäärittelyn käynnistämisen materiaalina. h. Kansainvälistyvän yrityksen palvelukokonaisuuden esiselvityksen loppuraportti - valmistumispäivä 05/2011, sähköinen versio Loppuraportissa on kuvattu Yrityssuomi.fi verkkopalveluun rakennettavan Kansainvälistyvän yrityksen palvelukokonaisuuden osalta tehdyn esiselvityksen pohjalta niitä sähköisiä asiointipalveluita, joita sidosryhmät ja asiakkaat katsovat tarpeelliseksi kehittää kansainvälistyville pk-yrityksille. Esiselvitysraportti toimii pohjana toteutustyölle, joka käynnistyy kun palveluita lähdetään rakentamaan osaksi verkkopalvelua. i. Asiakkuussuunnitteluaineisto alueille - valmistumispäivä , sähköinen versio - Asiakkuussuunnitteluaineisto on tarkoitettu konsernin yrityspalvelutoimijoiden (Tekes, Finnvera, Finpro, Ely-keskukset, TE-toimistot, VTT ja PRH) yhteisen asiakkuussuunnittelun työkaluksi. Asiakkuussuunnittelu pitää sisällään ohjeet ja lomakkeet suunnitelman tekemiseksi. Asiakkuussuunnitteluaineiston lisäksi kullekin alueelle laadittiin yhteistyössä Toimiala-Onlinen kanssa kuvakanta keskeisimmistä tilastoista suunnittelua varten. www2.toimialaonline.fi (kuvakanta- TEM-työ- ja elinkeinoministeriö yritysasiakkuuskuvakanta). j. TEM hallinnonalan julkisten yrityspalveluorganisaatioiden tunnettuus, palveluiden käyttö ja palvelumielikuva v valmistumispäivä , sähköinen versio - Tutkimuksessa tutkittiin segmenttikohtaisesti PRHn, ELY-keskusten, Finnveran, TE-toimistojen, Tekesin, VTTn, Kuluttajaviraston, Kilpailuviraston, Finpron, Keksintösäätiön, GTKn, Suomen Teollisuussijoituksen ja Yritys-Suomen tunnettuutta ja palvelumielikuvaa. Tutkimukseen vastasi 3000 yritystä satunnaisotantana. Tutkimusta käytetään TEM-konsernin tulosohjauksessa, 3) Onko kehittämisohjelmassa tehty esityksiä lainsäädännön tai toimintatapojen muutoksiin hallinnonalalla ja jos on, onko niitä prosessoitu ja viety käytäntöön? Yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä vuonna 2007 annettua lakia (240/2007) on muutettu vuoden 2010 alusta lukien vastaamaan paremmin Yritys-Suomi palveluissa tarvittavaa asiakastiedonvaihdon tarvetta. Muutetun lain nojalla kvintettitoimijoiden käyttöön on otettu asiakastiedonvaihdon ja yhteisten dokumenttien vaihdon mahdollistama tietojärjestelmä. Vuoden 2013 alusta kyseistä lainsäädäntöä muutettiin uudelleen, jotta asiakastietojärjestelmän käyttö myös uudistuvissa TE-toimistoissa on mahdollista. Lisäksi kehittämisohjelma arvioi parhaillaan tuleeko lainsäädäntöä yritysasiakastietojen vaihdosta uudistaa suunnitellun TEM-kosernin yhteisen asiakkuudenhallinnan ratkaisun vuoksi. Yhteiset toimintamallit vaikuttavat hallinnonalan toimijoiden ja toimintamallien muutoksiin kaikkien Yritys- Suomi-toimijoiden osalta. Eniten muutoksia hyvät käytännöt aiheuttavat Tekesin, Finnveran, Finpron, Ely- 141

142 keskusten ja TE-toimistojen käytäntöihin. Jokaisen mukana olevan toimijan tulee muuttaa omaan toimintaansa niin, että se mahdollistaa yhteiset toimintamallit (mm. segmentointi, palvelumallit, jne). Alueille on käynnistetty toimijoiden uusi yhteistyöfoorumi Yritysasiakkuuksien johtoryhmä, jotka koostuvat ELY-keskusten, TE-keskusten, Finpron, Finnveran ja Tekesin edustajista. YAJRt vastaavat yhteisten toimintamallien toimeenpanosta alueilla. Keskeisenä työkaluna YAJR:llä on yhteinen asiakkuussuunnittelu osana konsernin tulossuunnittelua. Hyvien käytäntöjen laajentaminen soveltaen kumppaniverkostoon tulee vaikuttamaan myös näiden organisaatioiden nykyisiin toimintamalleihin ja käytäntöihin. Erityisesti näitä hyviä käytäntöjä löytyy Yritys- Suomi-verkkopalvelusta. Yritys-Suomen Oma Yritys-Suomi-palvelu (kirjautuneen käyttäjän palvelu) aiheuttaa muutoksia TEM:n hallinnonalaa laajemminkin. 4) Arvio kehittämisohjelmalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Yritys-Suomi palvelujärjestelmän kehittämisohjelma on lisännyt yrityspalveluiden tuottavuutta sekä asiakastyytyväisyyttä kokoamalla yrityspalvelut yhden monikanavaisen brändin alle. Yrityspalvelujärjestelmä on helpommin lähestyttävä kuin vuonna 2008, kun yrityssuomi.fi sivusto kerää julkiset ja julkisesti rahoitetut yrityspalvelut sekä sähköisen asioinnin saman verkkosivun alle. Asiakas saa helposti vastauksen kysymyksiinsä joko verkkosivuston kautta tai puhelinpalvelun kautta, jatkossa myös Oma Yritys-Suomi-palvelussa suoraan yritysneuvojalta. Asiakas tavoittaa myös julkisen sektorin asiantuntijat yrittämisen eri vaiheisiin helpommin, kun kaikki yrityspalvelut on koottu yhteen paikkaan seutusivustoille yrityssuomi.fi -palvelussa. Yhden brändin alla toimivalle yrityspalveluiden toimijaverkostolle on laadittu yhteisiä toimintamalleja. Toimintamalleja on laadittu aluksi kvintettitoimijoille, mutta jatkossa on tarkoitus laajentaa käytännöt soveltuvilta osin laajempaan yrityspalvelutoimijoiden verkostoon. TEM-konsernin yhteisten palvelumallien myötä asiakas saa nopeammin juuri tarpeensa mukaista tukea. Eri kyselyiden mukaisesti yhteisillä toimintamalleilla ja rakenteilla on jonkin verran lisätty myös yhteistyötä alueilla yli organisaatiorajojen. Mittava muutoshanke edellyttää kuitenkin pidemmän ajan tuen ja seurannan. Kehittämisohjelman osana on toteutettu laaja yritysneuvojavalmennus, mikä on lisännyt yritysneuvojien tai vastaavalla nimikkeellä toimivien asiantuntijoiden ymmärrystä liiketoiminnasta mutta myös verkottanut eri organisaatioiden yritysneuvojia. Osana koulutuskokonaisuutta on myös koulutettu ristiin eri toimijoiden palveluita. Yli organisaatioiden ulottuva osaaminen parantaa asiakaspalvelua, kun yritysneuvojat osaavat laajemmin ratkoa asiakkaidensa haasteita. Yritys-Suomi-verkkopalvelun kehittäminen lisää myös koko yrityspalvelujärjestelmän tuottavuutta. Kehittämisohjelmassa seurataan tämän vuoksi Yritys-Suomi-verkkopalvelun käytön kehitystä.. Seurannan mukaan Yritys-Suomi-verkkopalvelun käyttäjien määrä on lisääntynyt 31 % vuodesta 2011 (marraskuu). Verkkopalvelun tuottajan vaihduttua ennen vuotta 2010 seuratut kävijämäärät eivät ole enää täysin vertailukelpoisia. Nykyisen verkkopalvelun sisältö tuo laajemmin esiin ne mahdollisuudet mitä Yritys-Suomitoimijoilla on tarjota eikä yrityksen tai yrityksen perustajan tarvitse tiedustella mahdollisuuksia usealta taholta eikä asioida paikan päällä. Tuleva Oma Yritys-Suomi-verkkopalvelu nostaa oikeat palvelut ja asiointitarpeet yrityksen ja yrityksen perustajan antaman profiilin mukaisesti. Sähköisen asioinnin kehittäminen tehostaa entisestäänkin yritysasiointia, jolloin rutiiniasioita pystytään hoitamaan verkossa ja henkilökohtaisessa tapaamisessa voidaan keskittyä muihin asioihin. 142

143 Yritys-Suomi-kehittämisohjelmalla on pyritty myös lisäämään Yritys-Suomi-palvelukokonaisuuden tunnettuutta sekä kehittämään mukana olevien toimijoiden brändi-identiteettiä. Vuonna 2012 toteutetun tunnettuus- ja palvelumielikuvatutkimuksen mukaan Yritys-Suomen verkko- ja puhelinpalvelu eivät olleet vielä kovin tunnettuja. Brändin tunnetuksi tekeminen edellyttää pidemmän ajan viestinnällisiä toimenpiteitä. Vuonna 2010 käynnistynyt Yritys-Suomi-puhelinpalvelu on uusi kanava yrittäjiksi aikoville ja yrityksille. Ohjelma on tukenut puhelinpalvelun käynnistämistä ja kehittämistä. Tarkempaa tietoa ohjelman vaikuttavuudesta saadaan toteutettavasta ulkoisesta arvioinnista. 5) Tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät ongelmat ja kuvaus ongelmien ratkaisemisesta ja/tai kehittämissuosituksista tulevalle toiminnalle. Haasteen yrityspalvelujen kehittämisessä on se, että toimijoita ohjataan siiloissa eikä nykyinen palveluiden ohjausjärjestelmä tue yhteistä kehittämistä. Yhteiseen kehittämiseen ei ole erikseen resursseja eikä valtiohallinnolle tyypillinen organisaatiokohtainen ohjaus tue synergioiden kehittämistä. Näin olleen toimijat kokevat usein yhteisen kehittämisen ylimääräiseksi työksi. Erityisen haasteellista yhteinen kehittäminen on sähköisten palveluiden osalta, koska yhteisen kehittämisen potentiaalia ei tunnisteta. Kehittämisohjelman lähtökohtana oleva asiakaslähtöinen tapa toimia haastaa perinteisen tuotantolähtöisen tavan johtaa ja ohjata. Merkittävä osa johtamista ja ohjaamista perustuu valtion- ja kuntien hallinnossa tuotantokeskeiseen tapaan ajatella eikä asiakaslähtöisen näkökulman saaminen ohjaukseen ole itsestään selvyys. Lisäksi haasteena on mukana olevien toimijoiden suuri määrä. Selvitysten mukaan julkisissa yrityspalveluissa kuntasektori mukaan lukien työskentelee noin 4400 henkilöä. Yhteisten toimintamallien ja työkalujen käyttö edellyttää myös muutoksia organisaatiokohtaisessa toimintamalleissa aina ihan henkilötasolle saakka. Ohjelman loppukaudella syvennytään hyvien käytäntöjen soveltamiseen laajemmassa yrityspalvelutoimijoiden joukossa. Haasteena toimintamallien laajentamisessa se, että useat toimijoista eivät kuulu samaan hallinnonalaan eivät siksi välttämättä tunnista tarvetta olla mukana. Tunnistettuihin ongelmiin pystytään vastaamaan vain pitkäaikaisella muutos- ja kehittämisohjelmalla, jonka tavoitteena on viedä projektin myötä syntyneet hyvät käytännöt jatkuvaan toimintaa. Yritys-Suomi-kehittämisohjelma on saanut tämän muutoksen käyntiin laajasti hallinnonalallaan sekä myös hallinnonalan ulkopuolella. Jotta varmistetaan synnytettyjen hyvien käytäntöjen edelleen kehittäminen sekä uusien käytäntöjen tunnistaminen, tulee ohjelmaa jatkaa myös seuraavalla ohjelmakaudella. 6) Lisäarvo kansalliseen toimintaan: Miksi tehtiin EU-rahoituksella ja mitä rahoitettiin kansallisesti? Mitä kansallista toimintaa kehittämisohjelma tai siihen kuuluvat hankkeet ovat tukeneet tai edistäneet? Mitä lisäarvoa on saatu alueelliseen työvoima- ja koulutuspolitiikkaan? EU-rahoituksella on rakennettu hyviä käytäntöjä sekä toimeenpantu niitä informoimalla ja kouluttamalla. Keskeisenä kohderyhmänä ovat olleet alueellisten yrityspalvelutoimijoiden johto ja avainhenkilöt sekä asiakastyötä tekevät yritysneuvojat tai vastaavalla nimikkeellä toimivat. EU-rahoituksella on kehitetty ja koulutettu yrityspalveluiden yhteisiä toimintamalleja 11 ELY-keskusalueella, johon toimintaan ei ole budjetoitu resursseja kansallisessa rahoituksessa. Itä-Suomen alueen yhteisiä toimintamalleja on rahoitettu osin Itä-Suomen rahoituksella ja osin kotimaisella muulla rahoituksella. Yritys-Suomi-verkkopalvelun yhteiskäyttöisiä sähköistämisratkaisuja on tehty mm. SADe-rahoituksella, jolloin Yritys-Suomipalvelujärjestelmässä on keskitytty verkkopalvelun kehittämisen sijaan ottamaan käyttöön verkkopalveluun 143

144 rakentuvia uusia palveluita ja toimintamalleja. Tämä muutos on aiheuttanut sen, että verkkopalveluun varatun rahan käyttö toteutuu projektin loppupuolella. Lisäksi kehittämisohjelma hyödyntää täysimääräisesti SADe- ohjelmalla kehitetyt yhteiskäyttöiset sähköiset palvelut ja ratkaisut ja soveltaa niitä mm. kansainvälistyvän yrityksen palvelupolkuun laaditun esiselvityssuunnitelman mukaisesti. Vastaava palvelukokonaisuus on suunnitteilla rakennettavaksi myös innovaatiopalveluiden osalta. Yritys-Suomi-kehittämisohjelmalla on vastattu vuoden 2006 valtioneuvoston periaatepäätöksessä suomalaisista yrityspalveluista laadittuun suunnitelmaan yrityspalveluiden kehittämiseksi. Yritys-Suomipalvelujärjestelmän kehittämisohjelma vastaa myös nykyisen hallitusohjelman kirjaukseen yhden luukun yrityspalveluista sekä asiakaslähtöisten palveluiden kehittämisestä. Lisäarvoa alueelliseen työvoima- ja koulutuspolitiikkaan on saatu sillä, että TE-toimistojen palvelut yrityksille on integroitu paremmin muuhun yrityspalvelutoimintaan. TE-toimistoilla on merkittävän laaja yritysasiakasrajapinta ja näin ollen TE-toimistot pystyvät tunnistamaan yritysten tarpeita laajemminkin ja siten ohjaamaan yrityksiä kasvun ja kehityksen polulle mm. muihin yrityspalveluorganisaatioihin. TEtoimistojen vahvempi läsnäolo muiden yrityspalvelutoimijoiden kanssa tuo aikaisemmassa vaiheessa esille ne haasteet, jotka suomalaiset yritykset kohtaavat henkilöstön osaamisen kehittämisessä ja työnantajana toimimisessa. 7) Toiminnan jatkuvuuden huomioon ottaminen kehittämisohjelman aikana ja sen päätyttyä. Mitä konkreettisia toimenpiteitä on toteutettu tähän liittyen? Ohjelmarahalla on kehitetty yhteisiä toimintamalleja, jotka on viety käytäntöön valtakunnallisina hyvinä käytäntöinä. Ohjelman päätyttyä yrityspalvelujen kehittämisessä on muuttuneita toimintamalleja, jotka parantavat tehokkuutta, vaikuttavuutta ja asiakaslähtöisyyttä. Jatkon kehittäminen edellyttää pienimuotoista kehittämistä ja yhteisen toiminnan ylläpitoa ja seurantaa. Toimijoiden on helpompi sitoutua, kun he kokevat, että kyse ei ole lyhytaikaisesta projektista vaan pitkäjänteisestä kehittämisestä. Yritys-Suomi-kehittämisohjelma on saanut merkittävän muutoksen käyntiin laajasti hallinnonalallaan sekä myös hallinnonalan ulkopuolella. Jotta varmistetaan synnytettyjen hyvien käytäntöjen edelleen kehittäminen sekä uusien käytäntöjen tunnistaminen, tulee ohjelmaa jatkaa myös seuraavalla ohjelmakaudella. 8) Kehittämisohjelman yhteiskuntapoliittinen perustelu ja haasteet lähtötilanteessa. Suomalainen yrityspalvelujärjestelmä on monimutkainen ja sirpaleinen. Lukuisa määrä yrityspalvelu- ja muita organisaatioita tarjoaa yrityksille palveluita ja edellyttää asiointia julkisen sektorin kanssa. Julkisia tai julkisesti rahoitettuja yrityspalveluita tarjotaan sekä valtion että kuntien toimesta organisaatio- tai tuotelähtöisesti, jolloin kokonaisuus näyttäytyy asiakkaalle hajanaisena. Yritykset eivät myöskään tunne julkisia yrityspalveluita ja näin ollen useilta pk-yrityksiltä jäävät julkisten neuvontapalveluiden mahdollistamat hyödyt saamatta. Asiakkaat toivovat asiantuntevaa, laaja-alaista ja nopeaa palvelua. Aidosti asiakaslähtöiset prosessit edellyttävät monen hallinnonalan yhteistyötä. Asiakaslähtöinen prosessi haastaa kokoamaan asiakkaan tarvetta vastaavat palvelut, informaatiosisällöt ja velvoitteet asiakkaan prosessin mukaisesti ja tarvetta vastaavasti. Julkisten yrityspalvelujen tulisi olla myös tehokkaammin tuotettuja, jotta pystytään tulevaisuudessa vastaamaan mm. tuottavuusvaatimuksiin. Yhteisistä palvelumalleista sopiminen tehostaa asiakastyötä siten, että sovitaan tarkemmin kunkin toimijan rooleista ja sovitetaan päällekkäisiä/rinnakkaisia palveluita yritysasiakkuusstrategian tavoitteiden mukaisesti. Yritys-Suomi kehittämisohjelman tavoitteena on koota yrityspalvelut asiakaslähtöisiksi ja tasalaatuisiksi kokonaisuuksiksi Yritys-Suomi-brändin alle sekä rakentaa palvelut monikanavaisena toteutuksena. Myös hallitusohjelmassa on korostettu yhden luukun periaatetta sekä asiakaslähtöisiä palveluita. Koordinoidummalla yhteistyöllä ja resurssien käytöllä saadaan enemmän vaikuttavuutta tekemiseen. 144

145 9) Kehittämisohjelman hallintomalli ja toteutus, päävastuulliset organisaatiot, yhteys Itä-Suomen ohjelmaosioon ja muihin alueosioihin. Kehittämisohjelmassa ei ole erillisiä alueellisia projekteja. Yritys-Suomi kehittämisohjelmaa ohjaa ESRohjausryhmä, jossa on edustajat rahoittajan lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön osastoilta, Aluehallinnon tietopalveluyksiköstä sekä sidosryhmistä (Suomen Yrittäjät, EK). ESR-ohjausryhmässä on mukana myös Etelä-ja Pohjois Savon Ely-keskuksen edustaja. Itä-Suomen alueella on tehty vastaavia toimenpiteitä alueen omalla ESR-rahalla, lisäksi muulla kotimaisella rahoituksella on toteutettu asiakkuuden palvelumallin jalkautusta Itä-Suomen alueen organisaatioissa. Lisäksi toimintaa on organisoitu seuraavasti: Yritysasiakkuusohjausryhmä (YAO): Kvintettitoimijoiden asiakasnäkökulma palveluiden kehittämiseen EdustusTEM-konsernin organisaatioista sekä työ- ja elinkeinoministeriön osastoilta. YAO:n, tehtävänä on ohjata yhteisten TEM-konsernin yritysasiakkaiden toimintamallien kehittämistä ja toimeenpanoa kvintettitoimijoiden osalta. Ohjausryhmä toimii yhteisten yritysasiakkuuksien kehittämishankkeiden hankeryhmänä. Lisäksi ohjausryhmä vastaa Yritys- Suomi-brändin kehittämisestä ja viestinnästä sekä brändiin käyttöön liittyvien oikeuksien antamisesta. Kehittämishankkeet, joilla rakennetaan mm. hyviä käytäntöjä on projektoitu. Kussakin projekti-/työryhmässä em. organisaatioiden edustajat kehittävät yhteisiä toimintamalleja yms.yritys-suomi-viestintää varten on oma ohjausryhmänsä, joka vastaa viestinnän suunnitelusta sekä toimenpiteiden toteutuksesta yhdessä yrityspalvelutoimijoiden kanssa. Kullekin 15 alueelle on muodostettu yritysasiakkuuksien johtoryhmä (YAJR), joka vastaa yhteisten toimintamallien jalkauttamisesta alueella. Mukana kunkin kvintettiorganisaation alueen johto ja avainhenkilöt. YAJR:ien tukena toimivat lisäksi Segmenttityöryhmät ( 1-3/alue). Segmenttityöryhmässä tehdään käytännön asiakastyö sovitun mukaisesti YRITYS-SUOMI-ohjausryhmä puolestaan valmistelee ja ohjaa monikanavaisia Yritys-Suomipalveluita verkkopalvelustrategian mukaisesti, toimii sähköisten ja asiointipalveluiden koskevien kehittämishankkeiden ohjausryhmänä Ohjausryhmä raportoi strategian toteutumisesta TEM Palvelutoiminnan johtoryhmälle ja TEM konsernin johdolle. Sähköisten palveluiden kehittäminen (SADe-ohjelma) on organisoitu mm. siten, että sähköisten palveluiden kehittämistyötä ohjaa yrityksen palvelukokonaisuuden klusteriryhmä. 10) Julkisuus ja tiedottaminen. Projektisuunnitelman mukaan hankkeesta tiedotetaan strategisen viestintäsuunnitelman linjausten mukaisesti verkkopalveluissa (Yrityssuomi.fi, TEM, kumppanit ja sidosryhmät), intraneteissa sekä muissa tunnistetuissa viestintäkanavissa. Lisäksi toteutetaan muita viestintätoimenpiteitä (tiedotteet, tiedotustilaisuudet, Yritys-Suomi-uutiskirje, artikkelit sekä muu viestintämateriaali tunnistettuihin viestintäkanaviin) sekä laaditaan Yritys-Suomen visuaalisen ilmeen mukaista esittelymateriaalia. Ohjelmatiedottamisen ohella projektiin sisältyy Yritys-Suomi-palveluiden tunnettuuden lisääminen. Yritys- Suomi -palvelujärjestelmää varten on laadittu brändistrategia. Yhtenäisen visuaalisen ilmeen tavoitteena on varmistaa Yritys-Suomi -yrityspalvelujen tunnettuus, löydettävyys sekä koota julkisia yrityspalveluita asiakaslähtöisemmin tarjottaviksi palvelukokonaisuuksiksi ja parantaa asiakastyytyväisyyttä. Yritys-Suomipalvelukokonaisuuden viestinnälliseksi tueksi on kilpailutettu markkinointiviestinnällistä asiantuntijatukea, jonka avulla Yritys-Suomelle on laadittu operatiivisen tason viestintäsuunnitelma sekä viestintäkalenteri sekä toteutettu valtakunnallista markkinointia. Lisäksi Yritys-Suomi-viestinnän tueksi on laadittu erilaisia viestintämateriaaleja, kuten esitteitä, julisteita, yleinen kalvosetti ja Usein kysytyt kysymykset -yhteenveto. Työn tueksi on perustettu myös oma viestintätyöryhmä. Seudullisille toimijoille on myönnetty loppuvuodesta 2010 lähtien käyttöön seudullisia Yritys-Suomi-tunnuksia ja tähän liittyen seuduille on 145

146 järjestetty myös viestintään liittyviä koulutustilaisuuksia. Tätä kautta Yritys-Suomesta alkaa muodostua aidosti valtakunnallinen palvelubrändi. Yhteensä yli 40 seudulla on jo ottanut käyttöön seudullinen Yritys- Suomi-tunnus. Työ Yritys-Suomi-palveluiden tunnettuuden lisäämiseksi jatkuu suunnitelmallisella ja jatkuvalla viestinnällä ja markkinoinnilla. Ensimmäinen valtakunnallinen markkinointikampanja Yritys- Suomi-palveluista toteutettiin alkuvuodesta 2012 ja seuraava kampanja tullaan käynnistämään keväällä ) Miten Toimiala Online täydentää Yritys-Suomea? Toimiala Online hanke tukee Yritys-Suomi kehittämisohjelman tavoitteiden toteutumista tarjoamalla internet -verkkopalveluna yhtenäisen, keskitetysti kootun, standardimuotoisen ja automatisoidun tieto- ja ennustepalvelun yrittäjille, yrityksille ja koko Yritys-Suomi konseptin kanssa tekemisissä olevalle yhteisölle muutoin hajanaisessa tietopalvelukentässä. Yritys-Suomi palvelukonseptin asiakas tai ylläpitäjä saa Toimiala Onlinesta helposti vastauksen oman yritystoimintansa markkinoihin tai toimintaympäristöön liittyviin kysymyksiinsä joko hakemalla tarvitsemansa tiedon tee-se-itse periaattella tai hyödyntämällä automaattisesti päivittyviä tilasto ja ennustekuvia (graafeja). Toimiala Online toteuttaa tiedon jakelua ns. Open Data periaattella niin, että yrittäjä ja muut asiakkaat saavat tilastot ja ennusteet vapaasti ja ilmaiseksi, ilman rekisteröitymistä. Toimiala Online hankkeen toiminta on koostunut neljän tavoitteensa mukaisesti: 1) Tilasto ja ennustetietopalvelun teknisestä kehittämisestä, 2) Tietoaineistojen hankinnasta, 3) Tiedotus- ja koulutustoiminnasta sekä 4) Tietosisällön jalostamisesta ja jalostetun tiedon jakelusta. Yritys-Suomi kehittämisohjelman mukaisesti on tarjottu sekä yrityspalvelujen asiakaskunnalle että yrityspalvelujen järjestäjäyhteisölle tilasto- ja ennustetietoa itse yritystoiminnasta ja sen toimintaympäristöstä. Tämä tieto palvelee myös Yritys-Suomi -palvelujen asiakasvalintaa ja segmentointia. Tietopalvelu on sijoitettu osaksi sähköistä verkkopalvelua. Toimiala Onlinen käyttöä on koulutettu osana Yritys-Suomen yritysneuvojien valmennusohjelmaa vuosina 2011 ja Toimiala Online -hankkeen konkreettisina tuloksia ovat: 1) Entistä toimivampi tee-se-itse -tyyppinen tilastoja ennustepalvelu internetissä, 2) Tilasto- ja ennusteaineistojen tarjoaminen ns. Open data periaatteen mukaisesti vapaaseen jakeluun osana Yritys-Suomi palveluja, 3) Toimiala Onlinea koskevan tietoisuuden ja käyttöosaamisen parantaminen esittely- ja käyttökoulutusten avulla, 4) Puhelintietopalvelun tarjoaminen tiedon tarvitsijoille, 5) Automaattisesti päivittyvien, internetiin linkitettävien ja selauskuvamahdollisuuksin varsutettujen kuvakantojen (kuvasarjojen) tarjoaminen Yritys-Suomi palveluun ja sen ympärillä toimivan yhteisön käyttöön. Viimeksi mainittuja Toimiala Onlinen palveluja ovat mm. Yritysasiakkuuskuvakanta, TEM-kuvakanta ja Aluekuvakanta, joissa on satoja tuhansia yksittäisiä tilasto- ja ennustegraafeja. Toimiala Online hankkeessa luotuja hyviä käytäntöjä ovat: 1) Internetin kautta käytettävä automaattisesti päivittyvä kuvakanta sekä 2) Open Access Data Vapaasti saatavat tilastot ilmaiseksi, ilman rekisteröitymistä kaikkien tiedon tarvitsijoiden käyttöön helppokäyttöisessä muodossa. Toimiala Online palvelun käyttäjiin ja asiakaskuntaan kohdistettiin kesällä 2012 laatu ja hyödynnettävyys tutkimus, jossa palvelun käytettävyyttä ja laatua mitattiin monipuolisesti. Yleislaatuarvosanaksi saatiin 8,2 ja vapaan aineiston hyödynnettävyydeksi 9,0. Kehittämisohjelmasta rahoitetut hankkeet löytyvät seuraavasta linkistä https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projektilista.php?rahasto=esr&ps=va&la=3&dp=33 146

147 MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN VALTAKUNNALLISEN KEHITTÄMISOHJELMAN VÄLIRAPORTTI X LOPPURAPORTTI Kehittämisohjelma Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi Toimintalinja TL 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Vastuullinen hallinnonala ja OKM, Henna Antila vastuuhenkilön yhteystiedot Lapin ELY-keskus, Satu Huikuri Kehittämisohjelman toteutusaika Kehys ja toteutuneet hyväksytyt Kehys 14,6 miljoonaa euroa kustannukset (ESR+valtio) Maksettu 7,6 miljoonaa euroa 1) Kuvaus kehittämisohjelman toiminnan sisällöstä sekä kehittämisohjelmasta rahoitettujen hankkeiden lukumäärä. Kehittämisohjelmassa kehitetään avoimia, virtuaalisia ja fyysisiä, oppimisympäristöjä kansalaisten paremman aktiivisuuden, osallistumisen ja oppimismahdollisuuksien edistämiseksi. Kehittämisohjelmassa tuotetaan koulutus- ja kulttuuripalvelujen käyttäjille tietoa avoimien oppimisympäristöjen sovellettavuudesta. Tiedon pohjalta kehitetään erilaisia malleja, joilla voi toteuttaa koulutusta ja tuottaa palveluja avoimissa verkkoympäristöissä. Tarkoituksena on levittää uudenlaista toimintakulttuuria sekä varmistaa kansalaisten tietoyhteiskuntaosaaminen. Kehittämisohjelmasta on rahoitettu vuoden 2012 loppuun mennessä 27 hanketta. 2) Kuvaus konkreettisista tuloksista ja muista merkittävistä aikaansaannoksista, arvio pitkäaikaisista vaikutuksista sekä kuvaus, mitä kehittämistyöstä opittiin ja minkälaisia hyviä käytäntöjä tunnistettiin. Julkaisut, oppaat ja selvitykset. Analyysi kehittämisohjelman toimenpiteitten kohdentumisesta miehiin ja naisiin. Pitkäaikaisia vaikutuksia on asenteiden muuttuminen osaamisen kehittymisen myötä ja tätä kautta toimintatapojen muuttuminen. Hankkeissa hyödynnetään avoimia toiminta- ja oppimisympäristöjä ja näin aktivoidaan eri kohderyhmiä itse vaikuttamaan asioihin ja tuottamaan tietoa omasta ympäristöstä ja vaikuttamaan asioihin. Kehittämistyössä on opittu se, että tarvitaan edelläkävijöitä, jotka näyttävät mallia ja kehittävät uusia toimintatapoja. Uudet toimintatavat vaativat pitkäjänteistä kehittämistyötä ja ne juurtuvat hitaasti osaksi organisaatioiden toimintaa. Siksi kehittämistoiminnan tulokset on tuotteistettava hyvin, niin että ne ovat 147

148 kehittäjäorganisaation, tilaajan ja kohderyhmän käytettävissä mahdollisimman hyvin mallinnetussa muodossa. Hankkeiden lopussa pitäisi myös aina olla joku sitoutunut taho, joka ottaa omistukseensa hankkeen tulokset ja lupaa rikastaa ja kehittää niitä edelleen. Kehittämisohjelmassa on tästä syystä nostettu osaamista tuotteistamisessa ja jokaisessa hankkeessa tuotteistettu prosesseja ja tuloksia projektien vaikuttavuuden parantamiseksi. Hankkeista jää selvästi hyviä käytäntöjä organisaatioiden ja kohderyhmien käyttöön. Uudet oppimisympäristöt ja toimintatavat ovat yhä useamman organisaation arkipäiväisiä toimintamuotoja (esim. online-kokoukset ja yhteisölliset sisältöjen tuottamisympäristöt). Ohjelman alkuvaiheessa menetelmät olivat useammalle toimijalle vielä tuntemattomia työmenetelmiä. Myös verkostomainen yhdessä tekemisen malli on lisääntynyt ohjelman aikana, on opittu huomaamaan, että osaamista on myös oman sektorin ulkopuolella. Konkreettisia tuloksia on hyvinkin paljon: www-sivuja, koulutusohjelmia, toimintamalleja, julkaisuja, oppaita, selvityksiä, videoita ja äänitteitä. Lisäksi toiminnasta on syntynyt yhteistyökumppanuuksia ja verkostoja, jotka jatkavat toimintaa vielä hankkeiden päätyttyäkin. Hyviä käytäntöjä on tunnistettu jo heti hankkeiden alkuvaiheessa ja niistä on listauksia osoitteessa: https://elgg.mcampus.fi/aktiivi/pg/groupblog/read/1023/tornion-lupaavat-kytnnt (menetelmä) ja varsinaiset hankkeiden hyvät käytännöt https://elgg.mcampus.fi/aktiivi/pg/pages/view/1029/. Kirjassa Apuja aktiivisuuteen, välineitä verkostoihin on vuoden 2011 lopun tuotteita kuvattu monipuolisesti. utkimus-%20ja%20kehitysty%c3%b6/aktiivi_2011_e.pdf Esimerkkinä projekteissa aikaan saaduista tuloksista Avarassa museossa on kehitetty museotyöntekijöiden osaamista erilaisten aikuisryhmien tukemiseen, opaskirjasia sekä uusia toimintamuotoja eri ryhmien aktivoimiseen ja oppimisen uusia muotoja. Tietotaitotalkoot-hankkeessa luotiin yhteisöjen viestintävalmiuksien malli ja tehtiin mm. viestintäleirin järjestäjän työkalupakki. Kiravo-hankkeessa onjärjestetetty yritysten ja oppilaitosten edustajille koulutuksia ja workshoppeja, joissa vahvistettiin pedagogisia taitoja sekä tiedonhaku-, hankinta- ja hallintataitoja. Aistien avoimia oppimisympäristöjä kehittämässä projektissa luodaan pedagoginen malli, jolla moniaistisia tiloja tuotetaan yhteisöllisenä prosessina. Mobiilistissa on kehitetty mobiileja hyödyntäviä koulutusmalleja luonnonvara-, kiinteistö- ja viheralalle, jotka ovat sovellettavissa myös muille aloille. Hankkeessa on laadittu ohjeita työvälineiden käytöstä eri ympäristöissä ja malleja luokkahuoneen ulkopuolella tapahtuvasta oppimisesta. Sápmi Miehtá -hankkeessa on kehitetty malli, jossa tarjotaan saamen kielen opetusta virtuaaliympäristön kautta maantieteellisesti eri puolella Suomea ja ulkomaillakin asuville. Analyysi kehittämisohjelman toimenpiteitten kohdentumisesta miehiin ja naisiin. Suuri osa kehittämisohjelman hankkeisiin osallistuneista on naisia johtuen hankkeiden kohdentumisesta koulutus- ja kulttuurialoille. Koulutussektorilla, kuten myös kirjasto- ja muissa kulttuurilaitoksissa työskentelevistä suuri osa on naisia. Avoimien oppimisympäristöjen kehittäjissä sukupuolinen jakauma ei ole niin selkeää vaan niissä aktiivisina toimijoina on sekä miehiä että naisia. 148

149 Kehittämisohjelman hankkeista kolmasosa on merkitty tasa-arvopainotteiseksi. Alkukaudesta hankkeiden tasa-arvovaikutuksia ei ehkä osattu riittävällä tavalla tunnistaa ja tasa-arvovaikutteisetkin hankkeet tuli luokiteltua sukupuolineutraaleiksi. Kehittämisohjelman hankkeista osa kehittää sisältöjä teemoissa, joissa on otettava huomioon sukupuolinen eriytyneisyys, kuten virtuaalisen seksuaaliterveysaseman sisällöntuotannossa. Osassa hankkeita välillisenä kohderyhmänä ovat maahanmuuttajat, jolloin mediakasvatuksessa on otettava huomioon naisten ja miesten vaihteleva asema eri kulttuureissa. Kulttuuriset reunaehdot voivat rajoittaa erilaisten kansalaisryhmien osallistumista tietoyhteiskuntaan. Lähtökohtaisesti avoimien oppimisympäristöjen kehittäminen parantaa kansalaisten mahdollisuuksia kehittää osaamistaan ja saada palveluita tasa-arvoisesti riippumatta siitä, missä asuu tai mihin ryhmään kuuluu. Avoimissa virtuaalisissa ympäristöissä erilaiset käyttäjät, eri sukupolvien ja eri sukupuolien edustajat voivat löytää mielekkään tavan toimia yhdessä, hyödyntää toistensa tieto-taitoa ja nostaa osaamista yhteisöllisesti. Avoimiin virtuaalisiin ympäristöihin osallistuminen vaatii luonnollisesti jonkin verran teknistä osaamista ja laitteistoa ja näihin tarpeisiin hankkeissa on vastattu tarjoamalla koulutusta, mahdollisuuksia saada käyttää laitteistoja sekä teknistä tukea. Esimerkiksi kirjastoalan hankkeissa on kehitetty tyttöjen teknistä osaamista. Omakielisissä pienryhmissä kirjastoissa pystytään myös perehdyttämään maahanmuuttajanaisia ja syrjäytymisvaarassa olevia nuoria tasa-arvon kannalta tärkeisiin tietoyhteiskuntataitoihin. 3) Onko kehittämisohjelmassa tehty esityksiä lainsäädännön tai toimintatapojen muutoksiin hallinnonalalla ja jos on, onko niitä prosessoitu ja viety käytäntöön? Kehittämisohjelmassa on kiinnitetty erityistä huomiota hankkeiden vaikuttavuuteen ja siihen, että niiden tulokset ja hyvät käytännöt jäisivät elämään myös hankkeiden päättymisen jälkeen osana organisaatioiden toimintaa. Siksi on käytetty paljon resursseja tuotteistamisosaamisen nostamiseen hankkeissa ja käytännön tuotteistamisprosesseihin, mikä on ollut uutta näin laajasti ja syvällisesti kaikkia kehittämisohjelman hankkeita läpileikkaavana toimintatapana. 4) Arvio kehittämisohjelmalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Kehittämisohjelman tavoitteiden saavuttamista on seurattu teematasolla koko ohjelma-ajan ja kehittämisohjelman tavoitteisto on toteutumassa teematasolla täysimääräisenä. Niihin teemoihin, joiden on huomattu olevan toteutumassa puutteellisesti, on haettu erityishakuteemoilla hakemuksia ja saatu rahoitukseen monipuolisesti tavoitteistoa toteuttavia hankkeita. Hakuteemoissa on otettu huomioon myös koulutus- ja kulttuurisektorin viimeaikaisin kehitys ja saatu rahoitukseen tulevaisuuden toimintamalleja selvittäviä hankkeita. Kehittämisohjelman tavoitteena on lisätä elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia ja tasa-arvoa sekä monipuolisempia koulutus- ja kulttuuripalveluja eri-ikäisille oppijoille. Kehittämällä oppimisympäristöjä on voitu tarjota avoimia opiskelu- ja kehittymismahdollisuuksia kaikenikäisille kansalaisille sosioekonomisesta 149

150 taustasta ja asuinpaikasta riippumatta. Erityisen tärkeää on kehittää koulujen, oppilaitosten ja yleisten kirjastojen yhteistyötä ja oppimisympäristöjä vakaan perustoiminnan luomiseksi. Oppimisympäristöt luovat perustaa tulevaisuuden osallistumista korostavalle yhteiskunnalle. Sille ominaisia piirteitä ovat mm. vapaa pääsy tiedon tuottamisen tekniikoihin, julkaisuvälineisiin ja vuorovaikutuskanaviin, toiminnan avoimuus ja läpinäkyvyys, yhteistoiminnallisen individualismin eetos, vertaistuotanto ja verkostomainen toimintatapa. Oppimisympäristön käsitteeseen kuuluvat fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja tekninen oppimisympäristö. Oppimisympäristöillä tarkoitetaan sitä kokonaisuutta, jossa mahdollistetaan muodollinen ja ei-muodollinen oppiminen ja sitä tukevat toimet. Sosiaalinen, psyykkinen ja tekninen ympäristö ovat hankkeissa hyvin esillä. Fyysisiä innovatiivisia oppimisympäristöjä on kehitetty etenkin ohjelman loppupuolen hankkeissa. Hankkeissa on melko laajasti katettu koko elinikäisen oppimisen kenttä ja tasa-arvoisesti eri yhteiskunnan osa-alueita. Koulutus- ja kulttuuripalveluja tuotetaan eri-ikäisille oppijoille tieto- ja viestintätekniikan, erityisesti sosiaalisen median keinoin. Kehitetyt oppimisympäristöt luovat perustaa aktiiviselle kansalaisuudelle. Ongelmana käynnissä olevissa hankkeissa on, että ne edelleenkin toimivat melko omissa ympyröissään ja vaikka yhteistyötä tehdään esimerkiksi koulujen, oppilaitosten ja yleisten kirjastojen välillä hankesuunnitelmien mukaisesti, laajempaa verkostoitumista tapahtuu hitaasti. Oheisessa kuvassa 1 on havainnollistettu, miten hankkeet ovat verkostoituneet erityyppisten organisaatioiden kanssa. Kuva 1: Verkostokaavio hankkeiden yhteistoiminnasta erilaisten organisaatioiden kanssa. Hanketoimijoille on korostettava vapaata pääsyä tiedon tuottamisen tekniikoihin, julkaisuvälineisiin ja vuorovaikutuskanaviin sekä toiminnan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Kaikissa hankkeissa on erittäin hyviä avauksia avoimeen ja läpinäkyvään tiedontuottamiseen, mutta kaikissa hankkeissa on myös paljon 150

151 kehitettävää ja opittavaa tässä suhteessa. Kaikkien hankkeiden osalta toimintakulttuurin muutos on suuri ja sen harjoitteleminen vie aikansa. Perinteisistä toimintatavoista ei siirrytä kädenkäänteessä vertaistuotantoon ja verkostomaiseen tuotantotapaan, jossa yksintekijät löytävät yhteistoiminnallisuuden eetoksen. Vielä kaikissa hankkeissa ei ole esim. avattu omaa blogia, josta ajankohtaiset tapahtumat ja ajatukset helposti olisivat luettavissa. Oppilaitosverkosto tulee tulevaisuudessa olemaan nykyistä selvästi harvempi, jolloin tasa-arvoisuus koulutukseen pääsyssä ja osaamispalvelujen saavutettavuus edellyttävät nykyistä laajemmassa mitassa verkko-opiskelun ja muiden innovatiivisten tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävien ratkaisujen kehittämistä. Verkostomaisilla toimintatavoilla ja poikkihallinnollisilla toimilla on ensisijainen merkitys oppimisympäristöjen kehittämisessä. Verkostomalleja on kehitetty useissa hankkeissa, toimintatapojen juurruttaminen vaatii vain pidemmän ajan kuin mitä hankekausi tarjoaa. Uusia toimintatapojen juurruttaminen kestää viidestä kymmeneen vuoteen ja tulokset näkyvät vasta myöhemmin. Hankkeissa tulee hyviä esimerkkejä alueellisista toimijaverkostoista. Tieto- ja viestintätekniikan avulla voidaan edistää monipuolisesti osaamiseen liittyvien tietopalvelujen ja ohjauksen saavutettavuutta ja kohtaavuutta. Se mahdollistaa osaamisen kehittämisen etenkin harvaan asutuilla alueilla sekä muutoin vaikeasti saavutettavissa pienemmissä kohderyhmissä, jos ryhmät ovat maantieteellisesti eri puolilla Suomea. Oppilaitoksia ja kirjastoja kehitetään toiminnaltaan joustaviksi ja avoimiksi oppimisympäristöiksi. Eri alojen koulutuksen saavutettavuus maan eri osissa paranee oppilaitosten tarjotessa asiantuntemustaan, ohjausta ja aineistoja verkon ja dynaamisten yhteistyöverkostojen välittäminä. Kirjastohankkeita on kehittämisohjelmassa mukana useita ja niistä saatavilla malleilla ja kokemuksilla tähän tavoitteeseen pitäisi pystyä vastaamaan. Seuraavassa kuviossa 2 on esitetty kehittämisohjelmasta rahoitettujen hankkeiden toteuttajien jakauma organisaatiotyypeittäin. Kuviossa ovat sekä päätoteuttajat että osatoteuttajat. Vapaa sivistystyö Säätiöt; ; 76 Järjestö tai yhdistys; 27 Hankkeiden pää- ja osatoteuttajaorganisaati ot Yritykset; Yliopisto; 5 8 AMK; 12 Museot; 8 Muu oppilaitos; 8 Kirjastot; 24 Kuva 2: Rahoitettujen hankkeiden toteuttajaorganisaatiot organisaatiotyypeittäin 151

152 5) Tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät ongelmat ja kuvaus ongelmien ratkaisemisesta ja/tai kehittämissuosituksista tulevalle toiminnalle. Kehittämisohjelman tavoitteena oleva poikkihallinnollinen yhteistyö on lähtenyt liikkeelle hitaasti. Pitkät perinteet ja toiminnan eriytyminen, erilaiset toimintakulttuurit ja se, että ei tunneta toinen toistensa toimintatapoja hidastavat yhteistyö rakentumista. Luottamuksen rakentaminen ja tutustuminen vaatii oman ajan. Hanketoiminnassa ongelmana on, että hanke yleensä rakennetaan jo tunnettujen yhteistyökumppaneiden kanssa ja vasta nyt, kun eri hankkeet ovat oppineet tuntemaan toinen toisiaan, on myös havaittu poikkihallinnollisen yhteistyön mahdollisuudet. Tähän haasteeseen vastaamiseen on löydetty ja kehitetty uudenlaisia toimintamalleja, joiden käytäntöön saattamisessa on kehittämistä myös tulevalle ohjelmakaudelle. Poikkihallinnollisten projektien pitäisikin jatkua myös tulevissa kehittämisohjelmissa. 6) Lisäarvo kansalliseen toimintaan: Miksi tehtiin EU-rahoituksella ja mitä rahoitettiin kansallisesti? Mitä kansallista toimintaa kehittämisohjelma tai siihen kuuluvat hankkeet ovat tukeneet tai edistäneet? Mitä lisäarvoa on saatu alueelliseen työvoima- ja koulutuspolitiikkaan? Kehittämisohjelman rahoituksella on pystytty testaamaan innovatiivisia toimintamalleja ja kehittämään niistä uudenlaisia virtuaalisia ja fyysisiä ympäristöjä hyödyntäviä malleja oppimiseen. Vertaisoppimiseen ja oppimisen tukemiseen on luotu uusia työtapoja. Kirjasto- ja kulttuuripalveluiden tarjontaa on laajennettu erilaisille kohderyhmille ja kehitetty uuden tyyppisiä kulttuurituotteita. Työvoima- ja koulutuspolitiikkaan on saatu lisäarvoa edistämällä koulutus- ja kulttuurisektorin osaamista uudenlaisten tekniikoiden hyödyntämisessä ja edistetty koulutus- ja kulttuuripalveluiden saatavuutta, laatua ja saavutettavuutta erilaisille kohderyhmille. Kehittämisohjelman loppuvaiheessa kehittämisohjelmassa selvitetään erilaisten esiselvityshankkeiden kautta työssä ja työn ohessa tapahtuvan oppimisen ja yhteisöllisen tekemisen mahdollisuuksia muuttuvissa työympäristöissä ja saadaan täten taustatietoa yhteiskunnalliselle kehittämistyölle. Esiselvityksissä kartoitetaan kehitettyjä työssä ja työn ohessa opiskelun mahdollistavia oppimisympäristöjä ja skenarioidaan niiden kehitystä. Selvitettävänä ovat myös monialaiset, työpaikan tai koulutusorganisaation rajat ylittävät, ei-paikkasidonnaiset yhteisöllisen oppimisen ja tekemisen toimintatavat ja -mallit. Viimeisissä rahoituksen saaneissa toiminnallisissa hankkeissa puolestaan luodaan uudenlaisia toimivaa lähidemokratiaa (aktiivikansalaisuutta) edistäviä toimintamalleja paikallisesti tai kansallisesti hyödynnettäväksi. Hankkeissa kehitetään ja kokeillaan uusia aktiivisen kansalaisuuden mahdollistavia toimintamalleja käytännössä sekä hyödynnetään avoimessa käytössä olevaa julkista tietoa tai dataa. OKM on tukenut valtionavustuksilla yleisten kirjastojen hankkeita, joilla on edistetty asukkaiden osallistumismahdollisuuksia kirjastopalvelujen järjestämiseen ja sisältöihin. Hankkeet ovat kohdistutettu erityisesti lapsiin ja nuoriin, maahanmuuttajiin ja senioriväestöön. Hankkeissa on myös mahdollistettu kirjastojen tilojen käyttö avoimena tilana ja asukkaiden sekä järjestöjen kansalaistorina. Useat Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi kirjastohankkeet ovat tuottaneet merkittävää lisäarvoa asukkaiden osallisuuden ja aktiivisuuden edistämisessä lisäarvona kansallisiin kehittämishankkeisiin. 152

153 7) Toiminnan jatkuvuuden huomioon ottaminen kehittämisohjelman aikana ja sen päätyttyä. Mitä konkreettisia toimenpiteitä on toteutettu tähän liittyen? Miten kehittämisohjelman teeman/teemojen kehittämistä tulisi jatkaa? Mitä kokonaan uusia avauksia tai nousevia teemoja kehittämistyössä on tullut vastaan? Hankkeiden tulosten hyödyntämiksi on panostettu tuotteistamiseen ja ennakointiin. Näillä toimenpiteillä pyritään löytämään tuloksille ja lopputuotteille omistaja ja loppukäyttäjät, niin, että tulokset otetaan käyttöön ja niitä parannetaan ja edelleen kehitetään. Jo hankkeen aloituspalavereissa on keskusteltu, miten otetaan jo hankkeen alusta lähtien huomioon, että saavutetut tulokset ja kehitettävät tuotteet täytyy olla saatavilla ja yleisesti hyödynnettävissä myös hankkeen päättymisen jälkeen. Tietoyhteiskunnan kehittäminen valtavirtaistuu koko ajan. Julkiset ja yksityiset palvelut tulevat siirtymään verkkoympäristöihin yhä enenevissä määrin, jolloin tietoyhteiskuntataidoista tulee kansalaisille välttämättömiä kansalaistaitoja. Tästä syystä kansalaisten aktivointia tietoyhteiskuntaan tulee jatkaa ottaen huomioon erilaisten kohderyhmien tarpeet kehittämistoimenpiteissä. Avoimella toimintakulttuurilla ja julkisen datan hyödyntämisellä voi puolestaan olla merkittävä rooli uudenlaisen innovaatiokulttuurin syntymisessä, innovaatioprosessien kehittämisessä sekä uusien palvelujen luomisessa. Muiden uusien avauksien ja nousevien teemojen tunnistamiseksi kehittämisohjelmassa käynnistetään vuoden 2013 aikana arviointi, jossa myös kartoitetaan kehittämisohjelman vaikuttavuutta. 8) Kehittämisohjelman yhteiskuntapoliittinen perustelu ja haasteet lähtötilanteessa. Oppimisympäristöillä tarkoitetaan tässä ohjelmassa sitä kokonaisuutta, jolla mahdollistetaan muodollinen ja ei-muodollinen oppiminen, osallistuminen ja sitä tukeva muu toiminta. Avoin oppimisympäristö tuo saataville oppimateriaalin, kaikille kansalaisille tarkoitetun perusaineiston ja lisäksi laitteistojen ja aineistojen käytön ohjauksen. Oppimisympäristön käsitteeseen kuuluvat fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja tekninen oppimisympäristö. Verkostomaisilla toimintatavoilla ja poikkihallinnollisilla toimilla on ensisijainen merkitys oppimisympäristöjen kehittämisessä. Oppilaitosverkosto on tulevaisuudessa nykyistä harvempi. Elinikäinen ja ei-muodollinen opiskelu lisääntyvät. Aktiivisten ikääntyvien määrän lisääntyminen tuo uusia vaatimuksia etenkin vapaaseen sivistystyöhön, aikuiskoulutukseen ja kunnallisiin kirjastoihin. Suurimman haasteen asettaa viestintäteknologian kiihtyvä muutos ja etenkin digitalisoituminen. Tiedon saavutettavuus ja oppimisessa tarvittavan aineiston avoin saatavuus eivät ole enää itsestäänselvyyksiä. Toimintaympäristö on nopean rakennemuutoksen tilassa. Osaamispalvelujen saavutettavuus ja tasaarvoisuus koulutukseen pääsyssä edellyttävät verkko-opiskelun ja muiden innovatiivisten tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävien ratkaisujen kehittämistä nykyistä laajemmin. Kirjasto- ja kulttuuripalvelut sekä alueen työelämä toimivat entistä aktiivisemmin eri toimijoiden muodostamissa verkostoissa. Toimiminen aktiivisena kansalaisena tulevaisuuden yhteiskunnassa edellyttää kaikilta kansalaisilta jatkuvasti uusien taitojen oppimista. Tässä korostuvat eniten eri hallintokuntien yhteistyö sekä muodollisen, ei-muodollisen ja vertaisopetuksen vuorottelu turvallisissa oppimisympäristöissä. 153

154 % Henkilökohtaisen lähiohjauksen tarve lisääntyy, kun ikääntyvien, aktiivisten kansalaisten määrä kasvaa samaan aikaan kun viestintäkanavat muuttuvat. Oheinen grafiikka esittää kehittämisohjelman hankkeiden kohderyhmien muutosta kuluneina vuosikymmeninä ja tulevaisuuden ennusteena. Yli 65-vuotiaiden prosentuaalinen osuus on kaksinkertaistumassa verrattuna 1980-luvun lukemiin. Kuitenkin samaan aikaan yhteiskunnallinen aktiivisuus, jokapäiväinen elämä ja mm. harrastukset edellyttävät tieto- ja viestintätekniikan hallitsemista, medialukutaitoa sekä mahdollisuutta hankkia lisää tietoa. Myös ulkomaalaistaustaisen väestönosan kasvava määrä on otettava muun muassa uusien palvelukonseptien kehittämisessä huomioon. Kehittämishankkeiden taustalla olevat organisaatiot, kirjastot, museot ja oppilaitokset ovat ratkaisevassa asemassa avoimien oppimisympäristöjen kehittämisessä sellaista aikuisväestöä varten, jotka eivät ole opiskelleet vaikkapa tieto- ja viestintätekniikan peruskäytäntöjä kouluaikanaan. Yli 65-vuotiaiden osuus Suomessa ,6 26,2 26,9 28,2 22,6 17,6 12,1 13, Vuosi Taulukko 1 Yli 65-vuotiaiden henkilöiden osuus Suomessa tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Lähde: Tilastokeskus Ulkomaalaisten määrä Suomessa Taulukko 2 Ulkomaalaisten määrä Suomessa on kasvanut tasaisesti viimeisten vuosikymmenien aikana. Lähde: Väestöliitto. 154

155 Kuvassa 3 on nähtävissä AKTIIVI-verkoston kahdeksan kehittämishankkeen jakautuminen ikääntyvän väestön ja ulkomaalaistaustaisen väestön kesken. Vaikka hankkeiden tulokulmat ovat erilaisia, olisi arvioinnissa otettava huomioon myös hanketiedon siirtymiseen ja hyödyntämiseen liittyvät seikat. Hanketoiminnassa on hyödyllistä että hankkeiden kokemukset muun muassa kohderyhmien valmiustasosta sekä kehittämisinterventiot helpottavat muiden hankkeiden toiminnan suuntaamista hankekauden aikana. Kuva 1 Kehittämisohjelman hankkeet, joiden teemoihin kuuluu ikääntyvä väestö sekä monikulttuurisuus 9) Kehittämisohjelman hallintomalli ja toteutus, päävastuulliset organisaatiot, yhteys Itä-Suomen ohjelmaosioon ja muihin alueosioihin. Rahoittaja Lapin ELY-keskus, yhteyshenkilö Satu Huikuri Kehittämisohjelmavastaava Henna Antila, OKM Kehittämisohjelmatiimi (OKM): Jouni Kangasniemi (ohjausryhmän varapj) ja Hannu Sulin Koordinoiva hanke AKTIIVI (Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu, Tampereen yliopiston informaatiotieteiden yksikön TRIM-tutkimuskeskus) Koordinoiva hanke on tehnyt yhteistyötä Itä-Suomesta rahoitettujen avoimia oppimisympäristöjä kehittävien hankkeiden kanssa. Aktiivi-hanke oli esittelemässä kehittämisohjelman toimintaa syksyllä 2012 Kuopiossa pidetyssä Sadonkorjuu-seminaarissa. Poikkihallinnollisen yhteistyön kehittämiseen haetaan mukaan myös Itä-Suomesta pilottikuntaa, josta voidaan hyviä käytäntöjä valtakunnalliselle ohjelmaalueelle. Kehittämisohjelmasta on rahoitettu alueellisia ohjelmia laajempia hankekokonaisuuksia tai hankkeita, joiden tuloksia voidaan monistaa ja hyödyntää laaja-alaisesti. 10) Julkisuus ja tiedottaminen. Hankkeiden projektipäälliköille annetaan tukea hanketulosten tuotteistamiseen ja tiedottamiseen. Lisäksi koordinaatiohankkeen kautta tuloksia levitetään tietoon mahdollisimman laajasti eri tilaisuuksissa ja eri medioiden kautta. Lisäksi hankkeiden tuloksia levitetään kuntakierroksen avulla, jossa muutaman kunnan kanssa tehdään pitkäkestoisempaa työtä, jossa pohditaan poikkihallinnollisen yhteistyön merkitystä, tehdään kyselyä kunnan/kaupungin omista poikkihallinnollisista avoimista oppimisympäristöistä ja 155

156 kansalaisia aktivoivista menetelmistä ja kerrotaan esimerkkejä kehittämisohjelman parhaista käytännöistä. Kunnissa myös tuetaan menetelmien pilotoimista kunnan omassa toiminnassa (liitteenä esite, jonka avulla kuntia lähestytään). Kehittämisohjelmasta rahoitetut hankkeet löytyvät seuraavasta linkistä https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projektilista.php?rahasto=esr&ps=va&la=3&dp=35 156

157 MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN VALTAKUNNALLISEN KEHITTÄMISOHJELMAN VÄLIRAPORTTI x LOPPURAPORTTI Kehittämisohjelma Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi Toimintalinja TL 2:työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy Vastuullinen hallinnonala ja vastuuhenkilön yhteystiedot Opetus- ja kulttuuriministeriö Ville Heinonen, Kehittämisohjelman toteutusaika Kehys ja toteutuneet hyväksytyt kustannukset (ESR+valtio) Kehys 5,8 miljoonaa euroa Maksettu 3,9 miljoonaa euroa 1) Kuvaus kehittämisohjelman toiminnan sisällöstä sekä kehittämisohjelmasta rahoitettujen hankkeiden lukumäärä. Kehittämisohjelman tavoitteena on kehittää koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointimenetelmiä ja juurruttaa niitä pysyviksi käytännöiksi sekä tuottaa tulevaisuutta koskevaa tietoa määrällisen ja laadullisen koulutussuunnittelun ja päätöksenteon tueksi. Tavoitteena on, että syntyvät tulokset ovat hyödynnettävissä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman valmistelussa, toimeenpanossa sekä koulutusaste- ja koulutusalakohtaisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Lisäksi toiminnalla on tavoitteena täydentää Opetushallituksen perusennakointityötä. Opetushallitus rahoittaa rakennerahastokaudella kolmeatoista (13) hanketta. 2) Kuvaus konkreettisista tuloksista ja muista merkittävistä aikaansaannoksista, arvio pitkäaikaisista vaikutuksista sekä kuvaus, mitä kehittämistyöstä opittiin ja minkälaisia hyviä käytäntöjä tunnistettiin. Analyysi kehittämisohjelman toimenpiteitten kohdentumisesta miehiin ja naisiin. Julkaisut, oppaat ja selvitykset. Hankkeissa on tuotettulaajasti koulutuksen ja työelämän kehittämisessä hyödynnettävää tietoa tulevaisuuden osaamistarpeista eri aloilla ja klustereissa (esim. SOTE-ENNAKOINTI, musiikkialan toimintaympäristöt, Osaamisen ennakointi meriklusterissa, Ympäristöosaajat). Malleja, joilla ennakoinnin rooli vahvistuu ja vakiintuu osaksi kansallista päätöksentekoa (esim. kansallinen osaamistarpeiden ennakointimalli VOSE) jaalueellista kehittämistä (esim. oppilaitosjohdon valmennus osana Omaamistarpeiden ennakointi viljaklusterissa-hankeessa). Alueelta toiselle siirrettäviä toimintamalleja, joilla tehostetaan saatavilla olevan ennakointitiedon hyödyntämistä koulutuksen suunnittelussa (esim. Seinäjoen amk:sta Jyväskylän amk:uun laajeneva Klusteriennakointimalli).Ennakointitietoa opettajien koulutus- ja osaamistarpeista koulutussuunnittelun ja päätöksenteon tueksi sekä ennakoinnin menetelmiä (PAL-hanke). 157

158 hankkeiden suuntaamista on ohjannut opetus- ja kulttuuriministeriön Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakoinnin ohjausryhmä. Ohjausryhmä on varmistanut sen, että käynnistettäville hankkeille on tarve myös kansallisen ennakoinnin näkökulmasta. Kehittämisohjelman toteuttamista on edistänyt keskittyminen lähinnä osaamistarpeiden ennakointiin, jolloin on tuotettu lisäarvoa Opetushallituksen ja maakunnanliitojen jo tekemälle määrälliselle perusennakointityölle. Laadullisen ennakoinnin tuloksille on ollut kysyntää valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. Kehittämisohjelman kannalta on ollut onnistunutta myös se, että hankkeissa on tuettu olemassa olevien ennakointimenetelmien käyttöönottoa uusien menetelmien kehittämisen sijaan. Sen sijaan hankkeissa luodaan toimintamalleja ennakointiyhteistyölle ja ennakointitiedon pohjalta tapahtuvalle laajalle koulutuksen kehittämistyölle. Rakennerahastokauden aikana on onnistuttu irrottautumaan perinteisistä ennakointitiedon tuottamiseen keskittyvistä tutkimustyyppisistä hankkeista uudenlaiseen, ennakointitoimintaa ja -tietoa jalkauttavaan hanketyyppiin. Kun kauden alkupuoliskolla hankkeissa tuotettiin ensisijaisesti alakohtaista ennakointitietoa, loppukaudesta käynnistyneet hankkeet kehittävät malleja ennakointitiedon hyödyntämisestä osana päätöksentekoa. Hankkeet ovat muuttuneet verkottuneiksi ja omien organisaatioiden sisällä aktiivisiksi. Verkottumisen kautta hankkeiden toiminta-alue on laajennut, mutta samalla alueellinen vaikuttavuus näyttäisi lisääntyvän. Suomessa on tarpeen lisätä työmarkkinoiden tasavertaisuutta. Hankkeissa on lisätty ymmärrystä osaamistarpeiden monimuotoisuudesta aloilla ja ammateissa, joissa vielä nykyisin vallitsee sukupuolten välisiä vääristymiä. Ymmärrys keskenään synergiassa toimivien toinen toisiaan vahvistavien erilaisten osaamisten tarpeesta korjaa vanhentunein perustein syntyneitä mielikuvia ja vinoutuneita koulutusvalintoja. On esimerkiksi mahdollista korjata tekniikan alan miesvaltaisuutta tai hoitoalan naisvaltaisuutta.myösopettajan ammatti on vahvasti sukupuolisidonnainen mm. siinä mielessä, että eri opettajakategorioissa sukupuolijakauma vaihtelee suuresti. Opettajien osaamistarpeita ennakoivassa projektissa kerättävää tietoa analysoidaan eritellen sitä opettajakategorioittain ja sukupuolen mukaan. Joidenkin pienimuotoisten selvitysten mukaan opettajien halukkuus siirtyä muille työelämän sektoreille on yhteydessä näihin molempiin tekijöihin. Projektin yksi keskeisiä kysymyksiä on selvittää tämän väitteen paikkansa pitävyyttä Ennakointiyhteistyö aikuiskoulutuksessa- hankkeen ideointivaiheessa ja konkreettisten toimenpiteiden suunnitteluvaiheessa on tiedostettu, että ammatillisen koulutuksen opiskelijahaku ja työmarkkinat ovat maassamme selkeästi jakautuneet naisten ja miesten aloihin. Työmarkkinoiden segregaatioon eli sukupuolen mukaiseen työnjakoon halutaan vaikuttaa mm. seuraavin toimenpitein: -tuottamalla ennakointiaineistoa, joka antaa valintatilanteessa oleville aikuisille tietoa työllistävistä aloista, niiden osaamisvaatimuksista ja kouluttautumisvaihtoehdoista sekä rohkaisee ja motivoi heitä hakeutumaan myös ei perinteisille aloille 158

159 -viestittämällä koulutuspoluista, jotka mahdollistavat naisten ja miesten yhtäläiset mahdollisuudet uralla etenemiseen -tuottamalla ennakointiaineistoa, joka antaa työnantajille tietoa työmarkkinoiden segregaation aiheuttamista haasteista. Tuotettua materiaalia Hankkeitten tuottamaan materiaalia on nähtävissä opetushallituksen verkkosivuilla osoitteessa VOSE-hankehttp://www.oph.fi/tietopalvelut/ennakointi/osaamistarpeiden_ennakointi/vose-projekti Raportteja toimittanut Ulla Taipale-Lehto: Ennakointimallinkuvaus, Kiinteistö- ja rakentamisalan osaamistarveraportti, Lapsissa on tulevaisuus-raportti,matkailu- ja ravitsemisalan osaamistarveraportti Tuottaja2020-hankeen seuraavat materiaalit löytyvät osoitteesta tuottaja2020.metropolia.fi > Julkaisut Kulttuuri kokoaa. Kulttuuritapahtumien muuttuvat verkostot. Katri Halonen (toim.) 2010 Kulttuuri katalysoi. Megatrendien tärähtäminen tuotannon kentälle. Katri Halonen 2011 Kulttuuri kannattelee. Kulttuurituotannon tulevaisuus TAKUlaisten arvioimana. Katri Halonen & Outi Teye(2011) Kulttuuri kipinöi. Tulevaisuusajattelu pedagogisena haasteena. Laura-Maija Hero 2011 Kulttuuri kyydittää. Kulttuuriekosysteemi ja matkailu. Pekka Uotila CULTURAL MANAGER 2020.Visions of Future.Katri Halonen & Laura-Maija Hero (Eds.) ) Onko kehittämisohjelmassa tehty esityksiä lainsäädännön tai toimintatapojen muutoksiin hallinnonalalla ja jos on, onko niitä prosessoitu ja viety käytäntöön? Ei ole. 4) Arvio kehittämisohjelmalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Opetushallituksen rahoittamissa hankkeissa on hyvin kattavasti saavutettu kehittämisohjelmalle asetetut tavoitteet. 5) Tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät ongelmat ja kuvaus ongelmien ratkaisemisesta ja/tai kehittämissuosituksista tulevalle toiminnalle

160 6) Lisäarvo kansalliseen toimintaan: Miksi tehtiin EU-rahoituksella ja mitä rahoitettiin kansallisesti? Mitä kansallista toimintaa kehittämisohjelma tai siihen kuuluvat hankkeet ovat tukeneet tai edistäneet? Mitä lisäarvoa on saatu alueelliseen työvoima- ja koulutuspolitiikkaan? Määrällinen perusennakointi tehdään Opetushallituksessa ja sen perusrahoitus on kansallista. Se ei kuitenkaan yksin riitä kattamaan kaikkia ennakoinnin tarpeita. Ennakointiprojektit tukevat valtioneuvoston antaman koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (KESU) valmistelutyötä ja ne täydentävät Opetushallituksessa toteutettavaa perusennakointityötä. ESR-rahoituksella toteutetaan mm. laadullista ennakointia ja klusteriennakointia sekä kehitetään ennakoinnin yhteyksiä alueelliseen päätöksentekoon. 7) Toiminnan jatkuvuuden huomioon ottaminen kehittämisohjelman aikana ja sen päätyttyä. Mitä konkreettisia toimenpiteitä on toteutettu tähän liittyen? Miten kehittämisohjelman teeman/teemojen kehittämistä tulisi jatkaa? Mitä kokonaan uusia avauksia tai nousevia teemoja kehittämistyössä on tullut vastaan? Kehittämisohjelman puitteissa toteutettu OPH/VOSE-projekti täydentää ja luo edellytyksiä kehittää Opetushallituksessa toteutettavaa perusennakointia OPH/VOSE-projektissa kehitettiin valtakunnallinen toimintamalli ja menettelytapa osaamistarpeiden ennakointiin. Menettelystä ollaan parhaillaan luomassa pysyvää käytäntöä ja toimintaa on tarkoitus jatkaa nyt projektin päättymisen jälkeen. Suunnitelma toiminnan jatkamisesta on laadittu projektin päättymisestä noin vuodeksi eteenpäin ja sen toteuttaminen on jo aloitettu. Projektissa toteutettiin kolme ennakointipilottia, jotka tuottivat tietoa tulevaisuuden osaamistarpeista näillä pilottialoilla. Tuotettua tietoa voidaan hyödyntää tutkintojen perusteiden, opetussuunnitelmien ja yleensäkin koulutuksen sisältöjen kehittämisessä sekä ammattikoulutuksessa että korkea-asteella. Ennakointimallilla on tavoitteena tuottaa tietoa, joka tukee myös tutkintorakenteiden kehittämistä. Projektissa kehitetty ennakointimalli/toimintatapa tukee laadullista koulutussuunnittelua ja siihen liittyvää päätöksentekoa. Kehitettyä ennakoinnin prosessimallia on tarkoitus toteuttaa yhteistyössä koulutustoimikuntien kanssa. KESU:ssa on asetettu tavoite, jonka mukaan OPH tukee koulutustoimikuntia laadullisessa ennakoinnissa. 8) Kehittämisohjelman yhteiskuntapoliittinen perustelu ja haasteet lähtötilanteessa. Koulutuksen oikea kohdentaminen on keskeistä sekä talouden taantumavaiheessa että tulevaisuudessa vähenevän työvoiman oloissa. Hyvä ja kattava tieto koulutus- ja osaamistarpeiden kehittymisestä tukee kansallista kilpailukykyä ja kansalaisten koulutuksellista tasa-arvoa. 9) Kehittämisohjelman hallintomalli ja toteutus, päävastuulliset organisaatiot, yhteys Itä-Suomen ohjelmaosioon ja muihinalueosioihin. Työ- ja elinkeinoministeriö, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus. 160

161 10) Julkisuus ja tiedottaminen. Opetushallituksen Internet-sivuillawww.oph.fi/esr on nähtävissä kehittämisohjelmaan liittyvä ohjaus- ja neuvontamateriaalit (haku, valinnat, toteuttajalle tärkeät ohjeet, seminaarit ja niissä olleet esitykset). sivustoille on linkitetty myös hankkeissa tuotettua materiaalia. Opetushallituksen järjestämissä verkostoitumisseminaareissa on järjestetty yhteisiä kehittämisohjelmakohtaisia työpajoja. Opetushallituksen VOSE-hanke esittäytyi Brysselissä EmploymentWeek-tapahtumassa Rahoittajalle ja toteuttajalle löytyy materiaalia Kehittämisohjelmasta rahoitetut hankkeet löytyvät seuraavasta linkistä https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projektilista.php?rahasto=esr&ps=va&la=3&dp=37 161

162 MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN VALTAKUNNALLISEN KEHITTÄMISOHJELMAN VÄLIRAPORTTI x LOPPURAPORTTI Kehittämisohjelma Innovaatio- ja osaamisjärjestelmien kehittäminen Toimintalinja 3 Vastuullinen hallinnonala ja vastuuhenkilön yhteystiedot Opetus- ja kulttuuriministeriö, Ulla Mäkeläinen (virkavapaalla) (Seija Rasku, ammatillista koulutusta koskevat hankkeet Esa Pirnes, kulttuuria koskevat hankkeet) Rahoittava viranomainen: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Henri Helander, puh , Kehittämisohjelman toteutusaika Koko ohjelmakausi Kehys ja toteutuneet hyväksytyt kustannukset (ESR+valtio) Kehys 11,9 miljoonaa euroa Maksettu 7,7 miljoonaa euroa 1) Kuvaus kehittämisohjelman toiminnan sisällöstä sekä kehittämisohjelmasta rahoitettujen hankkeiden lukumäärä. Kehittämisohjelma kohdistuu työelämän toimivuutta tukevan innovaatiotoiminnan, työelämän kehittämisja palvelutoiminnan innovaatioympäristöjen sekä innovaatiokyvykkyyttä tukevien toimintatapojen vahvistamiseen. Ohjelma tukee yritysten kasvun ja palvelu- sekä kulttuurisektorin kehittymisen edellytyksiä. Kehittämisohjelman kohteena ovat korkeakoulut, ammatilliset oppilaitokset, muut koulutuksen ja kulttuurin alan toimijat, tutkimus- tai kehittämistyötä tekevät toimijat, yritykset sekä muut työpaikat ja yhteisöt. Kehittämisohjelmassa on rahoitettu yhteensä 23 hanketta. Uusia hankehakuja ei ole tarkoitus enää järjestää. Innovaatio- ja osaamisjärjestelmän kokonaistoimivuuden parantamiseksi kehittämisohjelmassa luodaan uusia toimintamalleja ja yhteistyö- ja vuorovaikutusmuotoja innovaatiojärjestelmän toimijoiden välille, vahvistetaan ammatillista koulutusta innovaatio- ja osaamisjärjestelmän osana, tuetaan korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä sekä edistetään sosiaalista ja kulttuurista innovatiivisuutta hanketoiminnassa ja työelämässä. 2) Kuvaus konkreettisista tuloksista ja muista merkittävistä aikaansaannoksista, arvio pitkäaikaisista 162

163 vaikutuksista sekä kuvaus, mitä kehittämistyöstä opittiin ja minkälaisia hyviä käytäntöjä tunnistettiin. Analyysi kehittämisohjelman toimenpiteitten kohdentumisesta miehiin ja naisiin. Julkaisut, oppaat ja selvitykset. Väliraportin laadintavaiheessa hieman alle puolet kehittämisohjelman hankkeista on päättynyt. Kehittämisohjelman tuloksia on tarkasteltavissa lähinnä hanketasolla. Laatu ratkaisee -hankkeessa (S10427) on perustettu kotityöpalvelualan kansalliset toimijat yhdistävä Suomen kotityöpalveluyhdistys ry kooten pysyvästi yhteen eri koulutustasot korkeakoulutasolta ammatilliseen koulutukseen, alan kehittämiseen liittyvät tutkimustahot työntutkimuksesta, kuluttajatutkimuksesta ja tietotekniikka-alalta sekä kunta-, järjestö- ja yrittäjätahot. Hankkeessa on kehitetty alan yrittäjiä ja oppilaitoksia palveleva laatukriteeristö työkaluineen. Tärkeänä saavutuksena hankkeessa on prosessi, joka nostaa kokonaisen toimialan tunnettuuden ja merkityksen täysin uudelle tasolle (www.kotityopalvelut.fi). Taide kohtaamisalustana sektorirajat ylittäville kulttuurisille innovaatioille (TAIKA) -hanke (S10803) toteutti Sovellataidetta.fi -verkkopalvelun, joka tarjoaa kohtaamispaikan taidelähtöisten menetelmien käyttäjille ja tilaajille. Hankkeessa tehty prosessianalyysi kuvaa taidelähtöisten menetelmien käyttämisen prosessin työpaikoilla ja toimii pohjana työelämän laadun ja innovaatioiden edistämiseksi tehtävälle, taidetta ja kulttuuria hyödyntävälle kehittämistyölle (Taide käy työssä, Lahden ammattikorkeakoulun julkaisu TAIKA-hankkeen julkaisut osoitteessa: KIT - Koulutusorgansaatiot innovaatojärjestelmän toimijoina -hankkeessa (S10325) on määritelty keskeiset ennakointi- ja innovaatiotoiminnan käsitteet ja mekanismit koulutusorganisaatioiden näkökulmasta sekä kehitetty osaamisen johtamisen ja henkilöstön osaamistarpeiden ennakoinnin toimintamalleja, joilla on vahvistettu suomalaisen ammatillisen koulutuksen linkittymistä innovaatiojärjestelmiin. (www.phkk.fi/kit. Saikkonen, S (toim.) Osaavaa työvoimaa ja aluekehittämistä. Torniainen, I., Mahlamäki-Kultanen, S., Nokelainen, P. & Ilsley, P (toim.) Innovations for Competence Management.) EXIMIN (Export, Import, Innovations) -hanke (S10493) on muodostanut Suomen johtavan yhteistyöverkoston, joka luo kaupallistettavia innovaatioita ja liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille pkyrityksille Afrikan markkina-alueella sekä korkeakouluille mahdollisuuksia osallistua Afrikkaan suuntautuvien tuotteiden ja palveluiden tuotekehitysprosesseihin. EXIMIN on luonut vahvan suomalaisten ja afrikkalaisten yritysten, koulutusorganisaatioiden ja muiden toimijoiden verkoston, jossa ovat mukana myös kansallisia vienninedistämis- ja kansainvälistymispelveluja tarjoavat VIEXPO ja Finnpartnership (Finnfund). Hanke on vaikuttanut myös usean korkeakoulun koulutustarjontaan ja koulutuksen laadun kehittämiseen. Avoin kansallinen ideapankki - Open Innovation Banking System -hankkeessa (S10381) rakennettiin ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen verkostona sosiaalisen median periaatteita noudattava verkkopalvelu, joka on integroituna usean korkeakoulun opetustoimintaan. Verkkopalvelu tietovarantoineen ja siihen liittyvä innovointiyhteisö muodostavat yhdessä uudenlaisen opetusformaatin, josta tavoitellaan paraikaa uutta koulutuksen vientituotetta (verkkopalvelu sijaitsee osoitteessa Lauttamäki, V. (toim.), (2011), Peeks into the future - Kurkistuksia tulevaisuuteen. Stories of Possible Futures Written for massidea.org. Kooste massidea.org sivustolle syötetyistä 163

164 tulevaisuustarinoista. Kaikkiaan hankkeeseen liittyen on tuotettu 13 tieteellistä julkaisua ja 11 AMKtutkinnon opinnäytetyötä.). Orkesterointi-Inno sekä INNOFOKUS -hankkeissa on kehitetty innovatiivista projektinhallintaa. Orkesterointi-Inno hankkeen aikana tuotettiin innovatiivisen hanketoiminnan prototyyppi Toolbox, jonka matriisiin on koottu innovatiivisen hanketoiminnan kannalta keskeiset elementit. Toolbox-matriisin kolme perustavaa elementtiä ovat trust, respect ja joy eli ihmisten välisen luottamuksen, verkostotoimijoiden välisen kunnioituksen sekä yhdessä tekemisen ilon synnyttäminen. Matriisiin kuvattiin Innovaatio- ja osaamisjärjestelmän toimijoiden yhteistyöllä 10 elementtiä, joita voidaan pitää innovatiivisen projektitoiminnan ja arvioinnin lähtökohtina ja samalla arviointipisteinä. Hankkeen tuloksia hyödynnetään, edelleen kehitetään ja levitetään vuosina toteutettavan Innofokus-hankkeen aikana, jolloin kohderyhmänä ovat EU-hankkeita toteuttavat korkeakoulut sekä muut EU-hanketoimintaa laajamittaisesti toteuttavat organisaatiot. Innofokus-hankkeen tavoitteena on saada innovatiivisen projektitoiminnan perusteemat vietyä käytäntöön niin EU-rahoitteisen projektitoiminnan sektorilla kuin valtakunnallisestikin innovaatiotoiminnan kehittämiseen liittyvissä yhteyksissä. Se, että OKM:n kansallisista kehittämisteemoista vastaavia henkilöitä (esim. koulutuspolitiikka korkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen osalta sekä kulttuuripolitiikka) yhteyksineen erilaisiin verkostoihin on tiiviisti mukana Innovaatio- ja osaamisjärjestelmien kehittämisohjelman ohjauksessa, edesauttaa asioista sopimista, toiminnan suunnittelua ja toteutusta. Tällainen toimintatapa on yksi ilmeinen kehittämisohjelman hyvä ja vaikuttava käytäntö. Innovaatio- ja osaamisjärjestelmien kehittämisohjelma on saanut aikaan uusia yhteistyömuotoja ja vuorovaikutusrakenteita työelämän ja korkeakoulujen ja/tai ammatillisen koulutuksen järjestäjien välille. 164

165 Ohjelmalla on myös parannettu kulttuurisen ja sosiaalisen innovatiivisuuden muotojen käyttöä ja tuntemusta osana osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittämistä. Kehittämisohjelman hankkeisiin on osallistunut lähes 2700 henkilöä, joista naisia ja miehiä on likimäärin yhtä paljon. Kehittämisohjelman tavoitteet ovat lähtökohtaisesti sukupuolineutraaleja. Esim. taidelähtöisiä menetelmiä on toistaiseksi sovellettu etenkin vuorovaikutteisessa työssä, joka tyypillisesti on ns. naistapaista toimintaa. TAIKA-hankkeen kokemusten mukaan naiset yleensä ovat vastaanottavaisempia ja haluavat laajentaa ammattitaitoaan horisontaalisesti. Sisällöltään taidelähtöinen toiminta ei kuitenkaan ole sukupuolisidonnaista, vaan se suhteellisen uutena alana voisi olla purkamassa rakenteellista segregaatiota. Tärkeää on tiedostaa milloin ja mihin sukupuoli vaikuttaa, ja onko sillä merkitystä. Erot ihmisten välillä johtuvat paitsi sukupuolesta, myös oletetuista ennakkoasenteista, aiemmista kokemuksista, työn luonteesta ja koulutustaustasta. Sukupuoli on siis vain yksi tekijä monien joukossa. Taidelähtöisillä menetelmillä tasa-arvoa ei käsitellä puheen tasolla suoraan, vaan pienten, arkisia käytäntöjä ja asenteita näkyväksi tekevien esimerkkien ja toiminnan avulla. 3) Onko kehittämisohjelmassa tehty esityksiä lainsäädännön tai toimintatapojen muutoksiin hallinnonalalla ja jos on, onko niitä prosessoitu ja viety käytäntöön? Lainsäädäntötyöhön tai hallinnonalan rakenteisiin kohdistuvat vaikutukset ovat toistaiseksi epäsuoria vaikutuksia. OKM:n kehittämisohjelmatiimiin kuuluu myös kansallisesti kyseisistä kehittämisteemoista vastaavia henkilöitä, joten ESR-toiminta on henkilötasolla integroitu hallinnonalan kehittämiseen (esim. koulutuspolitiikka korkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen osalta sekä kulttuuripolitiikka). ESRhankkeissa syntyneitä hyviä käytäntöjä ja toimintatapoja on tätä kautta levitetty myös muille ko. koulutustai kulttuurisektorin toimijoille osana kansallista kehittämistyötä. Osassa hankkeita on luotu kansainvälisiä verkostoja, jotka tukevat kansallista kehittämistyötä ja hanketoimijoiden kansainvälistymistä myös hankkeiden päättymisen jälkeen. 4) Arvio kehittämisohjelmalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Kehittämisohjelmalle asetetut tavoitteet ovat toteutuneet vähintäänkin yksittäisinä hankekohtaisina ratkaisuina ja toteuttajatahojen ja niiden verkostojen toiminta- ja yhteistyötapojen kehittymisenä. Myös signaaleja rakenteellisista vaikutuksista on havaittavissa, mutta niiden arviointi voidaan tehdä vasta loppuraportointivaiheessa. Kehittämisohjelman hankkeet kattavat varsin hyvin kehittämisohjelman kuvauksessa määritellyt käynnistettävät toimet. 5) Tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät ongelmat ja kuvaus ongelmien ratkaisemisesta ja/tai kehittämissuosituksista tulevalle toiminnalle. Kehittämisohjelman toteutuksessa ei ole törmätty merkittäviin ongelmiin. Suomen ja maailman taloustilanteen haasteet ovat heijastuneet joihinkin hankkeisiin yksityisen sektorin kohderyhmien heikentyneenä osallistumisaktiivisuutena. 165

166 Kehittämisohjelmalle on asetettu huomattavan laajat ja vaativat tavoitteet. Kansallisten järjestelmien systemaattisen kehittämisen sijaan kehittämisohjelmassa on ollut mutkattomampaa tavoitella innovatiivisuutta ja uusia toimintatapoja erilaisten kokeilu- ja kehittämishankkeiden avulla, joilla sinänsä on kansallista merkittävyyttä. Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa ollaan hyvin alkuvaiheessa ammatillisen koulutuksen innovaatioympäristöön liittymisen kehittämisessä. Ammatillisissa oppilaitoksissa on toistaiseksi kiinnitetty ehkä odotettua vähemmän huomiota varsinaisesti innovaatiojärjestelmän tarpeisiin. Tältä osin systemaattinen kehitystyö on edessäpäin ja kehittämisohjelmassa tähän vielä panostetaan. 6) Lisäarvo kansalliseen toimintaan: Miksi tehtiin EU-rahoituksella ja mitä rahoitettiin kansallisesti? Mitä kansallista toimintaa kehittämisohjelma tai siihen kuuluvat hankkeet ovat tukeneet tai edistäneet? Mitä lisäarvoa on saatu alueelliseen työvoima- ja koulutuspolitiikkaan? Kehittämisohjelmalla on tuettu alueellisten ja kansallisten innovaatio- ja osaamisrakenteiden vahvistamista. Ohjelman avulla on ollut mahdollista rahoittaa sellaisiakin kansallisen innovaatiojärjestelmän vahvistamiseen liittyviä koulutus- ja muiden organisaatioiden toimia ja kokeilu- ja kehittämishankkeita, joita ei olisi ollut mahdollista rahoittaa kansallisen rahoituksen kautta. Ohjelma on mahdollistanut koulutus- ja muiden organisaatioiden laajoja valtakunnallisia hankkeita yhteistyötä ja synergiaa hyödyntäen. Korkeakouluilla ja oppilaitoksilla on vaihtelevassa määrin työelämän ja yritysten kehittämis- ja palvelutehtävässä tarvittavaa osaamista, minkä vuoksi toiminnan laadukkuuteen ja juurruttamiseen on tarvittu lisäpanostuksia. 7) Toiminnan jatkuvuuden huomioon ottaminen kehittämisohjelman aikana ja sen päätyttyä. Mitä konkreettisia toimenpiteitä on toteutettu tähän liittyen? Miten kehittämisohjelman teeman/teemojen kehittämistä tulisi jatkaa? Mitä kokonaan uusia avauksia tai nousevia teemoja kehittämistyössä on tullut vastaan? Toiminnan jatkuvuuteen on kiinnitetty huomiota ja hankkeiden toteuttajat ottavat vastuun toiminnan jatkamisesta projektin toteutusajan jälkeen. Hankkeiden aikana vakiintuneet ja hyödylliseksi todetut mallit on pyritty juurruttamaan aidoiksi käytänteiksi. Keskeistä vaikuttavuuden ja jatkuvuuden saavuttamiseksi on yleisesti rakennerahastotoiminnan strategialähtöisyys se, että kukin yksittäinen projekti on vahvasti kytketty toteuttavan organisaation omaan toimintastrategiaan ja että työkulttuuri ja toimintamallit tukevat tätä tavoitetta. Tärkeää on myös hanketoiminnan kytkeytyminen osaksi organisaatioiden välistä synergistä toimintaa. Erityisesti näihin haasteisiin haetaan ratkaisuja kehittämisohjelmassa vuonna 2012 käynnistyneessä Innofokus-hankkeessa (S11863). 8) Kehittämisohjelman yhteiskuntapoliittinen perustelu ja haasteet lähtötilanteessa. Suomen taloudellinen toimintaympäristö edellyttää yrityksiltä ja työpaikoilta luovuutta, osaamista ja innovatiivisuutta. Näihin liittyvät mahdollisuudet tulee osata yhdistää ja hyödyntää yrityksissä ja 166

167 työpaikoilla. Tämä parantaa niiden ja koko elinkeinoelämän kilpailukykyä, työelämän tuottavuutta ja työmarkkinoiden toimivuutta. Vanhasen II hallituksen hallitusohjelmassa laaja-alaisen innovaatiopolitiikan tehostamiseksi kiinnitettiin päähuomio koulutus-, tutkimus- ja teknologiapolitiikkaan. Teknologisten innovaatioiden lisäksi hallitus korosti liiketoiminta-, muotoilu- ja organisaatioinnovaatioiden merkitystä. Työelämän kilpailukykyyn ja innovatiivisuuteen kohdistuvat haasteet edellyttävät monipuolisia ja toimivia innovaatioympäristöjä. Tuottavuuden, osaamisen ja innovaatioiden aikaansaaminen edellyttää koulutuksen ja työelämän mutta myös muiden alueellisten toimijoiden välille toimivia yhteistyösuhteita ja niitä tukevia toimintarakenteita. Tavoitteena on, että ammatilliset oppilaitokset ja muut innovaatiojärjestelmän kannalta keskeiset koulutusorganisaatiot, korkeakoulut ja muut työelämään vaikuttavat toimijat muodostavat yhteistyöverkostoja ja sitä kautta vahvistavat työelämän toimivuutta ja tuottavuutta tukevaa innovaatiojärjestelmää. Myös sosiaalinen ja kulttuurinen innovatiivisuus on yhä tärkeämpää. Kehittämisohjelman tavoitteena on vahvistaa työelämän toimivuutta ja tuottavuutta tukevaa innovaatiotoimintaa edistämällä koulutus-, kulttuuri- ja muiden organisaatioiden innovatiivisuutta, innovaatioympäristöjen muodostamista, innovatiivisuutta edistävien verkostojen luomista sekä näitä tukevia toimintarakenteita. 9) Kehittämisohjelman hallintomalli ja toteutus, päävastuulliset organisaatiot, yhteys Itä-Suomen ohjelmaosioon ja muihin alueosioihin. Opetusministeriöllä on kokonaisvastuu kehittämisohjelman toteutuksesta ja rahoituksesta. Se on nimennyt kehittämisohjelmalle ohjausryhmän, joka koostuu kehittämisohjelman sisällön asiantuntijoista. Ohjausryhmä määrittää kunkin projektihaun erityiset valintakriteerit ja muut valinnan perusteet ja ohjaa kehittämisohjelman sisällöllistä toteutusta. Rahoittavana viranomaisena toimii Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ( asti Oulun lääninhallitus). Kehittämisohjelman rahoitus käytetään itse hanketoimintaan; kehittämisohjelmassa ei ole rahoittavan viranomaisen oman tuotannon hankkeita. Rahoittavan viranomaisen tehtäviä ovat mm. kehittämisohjelmien projektihaku, rahoituspäätökset ja projektien maksatuspäätökset, projektien hallinnointiin liittyvä ohjaus, seuranta ja valvonta, varojen takaisinperintä sekä raportointi. Tarkoituksena on varmistaa, että kehittämisohjelma toteutuu Manner- Suomen ESR-ohjelma-asiakirjan mukaisesti, projektit toteuttavat OKM:n strategioita ja tavoitteita ja että kehittämisohjelmien projekteja voidaan ohjata strategisena kokonaisuutena, ei erillisinä eri alueilla toteutettavina toimina. Projektirahoituksella on rahoitettu myös kaksi projektia, joiden tehtävänä on verkottaa muita projekteja, kehittää innovatiivista projektinhallintaa ja järjestää projekteille tapaamisia ja koulutusta (Orkesterointiinno -projekti ja Innofokus-projekti). Kehittämisohjelman hankkeissa on mukana oppilaitosten ja korkeakoulujen lisäksi muita koulutuksen ja kulttuurin toimijoita, yrityksiä sekä muita työelämän toimijoita. Tavoitteena on, että verkostona toteuttavat 167

168 hankkeet edistävät ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen työelämään kytkeytyvää innovaatiotoimintaa, työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja osaamisen kehittämistä ja tuotteistamista sekä kulttuuriosaamista. Lisäksi tavoitteena on, että hankkeet edistävät ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen toiminnan prosesseja ja rakenteita siten, että ne tukevat työelämän kehittämis- ja palvelutoimintoja. Projektitasolla rahoitukseen osallistuvat myös kunnat ja yksityinen sektori. Kehittämisohjelman projektien käynnistämisestä ja toimeenpanosta vastaavia toimijoita (=tuensaajia) ovat pääosin oppilaitokset sekä korkeakoulut sekä kulttuurialan toimijat. Rakenteellisen kehittämisen kannalta keskeisiä ovat oppilaitosten ja korkeakoulujen yhteiset verkostot. Tuensaajana voi olla myös muu organisaatio tai yhteisö. Yhteistyökumppaneina projekteissa toimivat työelämäyhteyksien kehittämisen kannalta keskeiset ohjelmaasiakirjassa mainitut tahot. Yhteydet Itä-Suomen ohjelmaosioon toteutuu hanketasolla; Itä-Suomen osiossa on toteutettu eräitä sisarhankkeita ja eri ohjelmaosioiden hankkeet ovat verkottuneet muutenkin keskenään. 10) Julkisuus ja tiedottaminen. Monessa hankkeessa päätiedotuskanavina ovat toimineet hankkeita ja niissä kehitettyjä pysyviä palveluja varten perustetut www-sivustot (esim. ja erilaiset sähköiset työtilat. Tehokkaita ja toimintaa rikastavia sisäisen viestinnän kanavia ovat olleet laajoissa yhteishankkeissa erilaiset työseminaarit. Hankkeiden toiminnoista ja tuotoksista on myös laadittu esitteitä ja muita vastaavia. Hankkeiden toiminnasta tiedottamisen välineinä omissa kohderyhmissään ovat toimineet hankkeissa tehdyt tutkimukset, artikkelit sekä lukuisat esitykset ja alustukset niin kansallisissa kuin kansainvälisissäkin yhteyksissä. Hankkeiden tiedotustoiminta on perustunut tiedotussuunnitelmiin. Kehittämisohjelman kokonaisuudesta ovat tiedottaneet ja viestineet Orkesterointi-Inno ja Innofokus - hankkeet. Kehittämisohjelma on ollut esillä myös kehittämisohjelmien yhteisissä esittelytilaisuuksissa, kuten kehittämisohjelmatoreilla ja kehittämisohjelmat tutuksi -seminaarissa. Innovaatio- ja osaamisjärjestelmien kehittämisohjelman puitteissa on havaittu, että projektien sisäiseen ja ulkoiseen viestintään tulisi yleisesti panostaa enemmän ja etsiä uudenlaisia toimintamalleja ja lisätä projektitoimijatason osaamista. Projekteista ja niiden tuloksista tiedottamiseen popularisoimalla voitaisiin kehittää myös kokonaan uudenlaisia tapoja, mihin on kiinnitetty huomiota Orkesterointi-inno -hankkeessa. Keskeisinä haasteina ja jatkokehittämisen kohteina koko rakennerahoitteisen toiminnan projektitason tiedotuksessa ovat projektitoiminnan aikainen sekä väli- ja lopputulosten visualisoiminen, sosiaalisen median kanavien hyödyntäminen viestinnässä, projektia hallinnoivan organisaation viestintäyksikön sekä yksittäisen projektin ulkoisen viestinnän tavoitteiden yhteensovittaminen ja siihen liittyvien toimintamallien luominen sekä ammattimaisen viestintätoiminnan hyödyntäminen projektitoiminnan aikana. Kehittämisohjelmasta rahoitetut hankkeet löytyvät seuraavasta linkistä https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projektilista.php?rahasto=esr&ps=va&la=3&dp=36 168

169 MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN VALTAKUNNALLISEN KEHITTÄMISOHJELMAN VÄLIRAPORTTI x LOPPURAPORTTI Kehittämisohjelma Toimintalinja Osaajana työmarkkinoille TL 3 Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Vastuullinen hallinnonala ja vastuuhenkilön yhteystiedot Opetus- ja kulttuuriministeriö: opetusneuvos Seija Rasku, sähköposti puh Rahoittavat viranomaiset: projektipäällikkö Mikko Hytönen, Opetushallitus, ja EU-koordinaattori Mikko Poskiparta, Pirkanmaan ELY-keskus. Kehittämisohjelmantoteutusaika Koko rakennerahastokausi Kehys ja toteutuneet hyväksytyt kustannukset (ESR+valtio) Kehys 31,2 miljoonaa euroa Maksettu 17,2 miljoonaa euroa 1) Kuvaus kehittämisohjelman toiminnan sisällöstä sekä kehittämisohjelmasta rahoitettujen hankkeidenlukumäärä. Kehittämisohjelman tavoitteena on koulutuksen työelämävastaavuuden (työelämälähtöisyyden) lisääminen koulutuksesta valmistuvien työelämään siirtymisen edistäminen työmarkkinoilla tarvittavan osaamisen parantaminen. Käynnistettävät toimet opettajientyöelämäosaamisenkehittäminen työpaikkaohjaajienkoulutus työelämäyhteistyö sekä yhteistyössä työelämän kanssa toteutettavat kehittämis- ja palveluprojektit (mm. verkostojen rakentaminen ja vahvistaminen, huippuosaamisen edistäminen, opetussuunnitelmien kehittäminen työelämälähtöisempään suuntaan, oppimisympäristöjen kehittäminen). Kehittämisohjelmasta on rahoitettu yhteensä 44 hanketta, joista 30suuntautuu ammatilliseen koulutukseen (Opetushallitus) ja 14 korkeakoulutukseen (Pirkanmaan ELY-keskus). 2) Kuvaus konkreettisista tuloksista ja muista merkittävistä aikaansaannoksista, arvio pitkäaikaisista vaikutuksista sekä kuvaus, mitä kehittämistyöstä opittiin ja minkälaisia hyviä käytäntöjä tunnistettiin. Julkaisut, oppaat ja selvitykset. Analyysi kehittämisohjelman toimenpiteitten kohdentumisesta miehiin ja naisiin. 169

170 Kehittämisohjelma on parantanut oppilaitosten ja korkeakoulujen sekä työelämän välisiä yhteyksiä ja sitä kautta myös opetuksen työelämävastaavuutta, mikä näkyy elinkeinoelämän suuntaan entistä osaavampana työvoimana. Opetushenkilöstön osaamista ja opetusmenetelmiä kehittämällä elinkeinoelämän ja muun työelämän tarpeet pystytään on pystytty huomioimaan opetuksessa aiempaa paremmin ja joustavammin. Toimintalinjalla on suoran hyödyn lisäksi myös merkittävä välillinen vaikutus työmarkkinoiden toimintaan. Organisaatioiden toimintaa kehittämällä on vastattu aiempaa paremmin ja joustavammin työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin. Työpaikkaohjaajien osaamista kehittämällä on puolestaan varmistettu työpaikalla tapahtuvan opiskelun riittävä ja osuva ohjaus, joka tukee opiskelijan ammattiosaamisen ja - identiteetin kehittymistä. Riittävän ja osuvan ohjauksella varmistetaan se, että työpaikalla tapahtuva opiskelu vastaa tutkinnon tavoitteita ja opiskelijan osaaminen työelämän tarpeita. Alla olevasta kuviosta käy ilmi kehittämisohjelmassa aloittaneiden työpaikkaohjaajien ja opetushenkilöstön määrä yhteensä ja sukupuolittain ( tilanne). Kehittämisohjelmassa on aloittanut yhteensä työpaikkaohjaajaa ja opetushenkilöstöön kuuluvaa. Opetushallituksen rahoittaa kehittämisohjelmassa ammatilliseen koulutukseen suuntautuvia toimenpiteitä. Sen osuus aloittaneista työpaikkaohjaajista on (miehet 1 365, naiset 2 727) ja opetushenkilöstöstä (miehet 678, naiset 820). Pirkanmaan ELY-keskus rahoittaa korkeakoulutukseen suuntautuvia toimia. Pirkanmaan ELYkeskusksen osuus kehittämisohjelmassa aloittaneista työpaikkaohjaajista on 337 (miehet 22, naiset 315) ja opetushenkilöstöstä 749 (miehet 159, naiset 590). Opettajia on ollut Opetushallituksen rahoittamana työelämäjaksoilla 635 ja Pirkanmaan ELY-keskuksen rahoittamana Yhteensä mies nainen aloittaneet työpaikkaohjaajat aloittaneista opetushenkilöstöä opettajia työelämäjaksoilla Kuvio 1 Osaajana työmarkkinoille -kehittämisohjelmassa aloittaneet opettajat ja työpaikkaohjaajat sukupuolen mukaan (Lähde EURA2007) Opetushallituksen rahoittamissa ammatillisen koulutuksen hankkeissa sukupuolten välistä tasa-arvoa on edistetty esim. rohkaisemalla nuoria, heidän vanhempiaan ja yritysten edustajia kyseenalaistamaan eri 170

171 ammatteihin liittyviä sukupuolisidonnaisia ennakkoluuloja. Työpaikkaohjaajakoulutuksissa on korostettu mm. sellaisia koulutussisältöjä, jotka liittyvät tilanteisiin joissa vähemmistönä olevan sukupuolen edustaja on työssäoppimassa työpaikalla ja / tai toimii työpaikkaohjaajana. Kehittämistyössä on tuettu laajasti sekä naisten että miesten tasavertaista osallistumista hankkeen toimintaan, ja pyritty näin hyödyntämään naisja miesnäkökulmaa. Ammatillisen koulutuksen osalta on KOONTA hankkeen yhteydessä ja hankkeen muille hanketoimijoille suuntaamissa työpajoissa mallinnettu työpaikkaohjaajien koulutuksen uusia malleja ja opettajien työelämäjakson toteutusta. Kehittämisohjelman tuloksena syntyy kaksi koulutuksen järjestäjien toimintaa tukevaa opasta. Toisen oppaan avulla tuetaan koulutuksen järjestäjää opettajien työelämäjakson suunnittelussa, toteutuksessa ja hyödyntämisessä. Toiseen oppaaseen on koottu työpaikkaohjaajien koulutuksen vaihtoehtoisia toteutustapoja. Oppaiden oheen on liitetty hankkeiden tuottamia lomakkeita ja prosessikaavioita ym. työelämäyhteistyötä tukevaa materiaalia. Hankkeiden hyvät toimintatavat on mallinnettu ja ne kootaan Opetushallituksen ylläpitämälle Hyvät käytännöt - sivustolle vapaasti hyödynnettäväksi. Korkeakoulutuksen hankkeissa on toteutettu opettajien työelämäjaksoja, kehitetty työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja alumnitoimintaa. Lisäksi on kehitetty uraohjauksen muotoja, opetussuunnitelmien sisältöä ja tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointia sekä korkeakoulujen ja työelämän välistä yhteistyötä. Hankkeissa on kehitetty myös verkkopalveluja, joissa työnantajille tarjotaan tietoa esim. korkeakoulujen harjoittelukäytännöistä. Hanke-esimerkkejä (korkeakoulutuksen hankkeet): AHOT-hankkeen kehittämistyön kohteena ovat olleet aiemmin opitun ja työelämäyhteistyön hyödyntäminen opetussuunnitelmatyössä, opintojen ohjaus, tutkintojen viitekehys, tunnistamisen prosessit, menetelmät ja arviointikäytännöt. Kehittämistyön tiimoilta on järjestetty erilaisia koulutustilaisuuksia ja workshoppeja korkeakoulutoimijoille ja työelämän edustajille. Osaamisen tunnistamisen työkaluja hankkeessa ovat työelämän kanssa yhteistyössä tehtävät osaamissertifikaatit, koulutusalojen sähköiset portofoliot ja korkeakouluille sekä työantajille suunnattu sähköinen portaali. LÄHDE-hankkeen tarkoituksena on parantaa korkeakoulujen sisäistä työelämäviestintää ja tehostaa organisaatioiden ulkoista vuorovaikutusta. Hankkeen kehittämistyön keskiössä on korkeakouluihin valtakunnallisesti levitettävissä oleva malli työelämäyhteistyöverkoston luomisesta, jota levitetään vertaisoppimisen seminaareissa sekä koulutus- ja tiedotustilaisuuksissa. Kehittämistyön tulokset liitetään osaksi työnantajille suunnattuun verkkopalveluun, johon kootaan tietoa korkeakoulujen harjoittelukäytännöistä ja työnantajan harjoittelusta saamista hyödyistä. Hankkeeseen kuuluu myös kvosio, jossa selvitetään kv-harjoittelun yhteistyömuotoja. VALOA-hankkeen tehtävänä on kehittää korkeakoulujen työelämäyhteistyö- ja ohjausmalleja sekä kansainvälistä toimintaa erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden harjoittelu- ja työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi. Hankkeessa on kehitetty korkeakouluille ja työnantajille välineitä ja malleja koskien opiskelijoiden integrointia ja opintojen aikaista uraohjausta sekä harjoittelu- ja opinnäytetöitä koskevaa ohjeistusta. 171

172 FUTUREX-hankkeessa toteutetaan työelämän organisaatioiden ja korkeakoulujen piirissä tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoimintaa, joka koskee osaamisen tunnistamista ja määrittelyä, osaamisen kehittämisen mallinnusta (koulutus, verkostot, työssä oppiminen), koulutuksen laadun arviointia ja osaamisen hyödyntämistä työelämän organisaatioissa. Hankkeessa luodaan verkostoja työelämän kehittäjille ja korkeakoulujenhenkilöstölle. Hankkeen konkreettisina toimenpiteinä voidaan mainita mallinnus työssä oppimisesta ja ohjaamisesta, uusien koulutusmallien laatukriteerit, sähköinen tietokanta innovaatiojärjestelmän toiminnan tukemiseen ja digitaalinen osaamispassi, joka tukee työelämän organisaatioiden osaamisen johtamista. Hankkeessa tuotetaan valtakunnallinen mallinnus tutkinnon jälkeisestä täydennyskoulutuksesta. 3) Onko kehittämisohjelmassa tehty esityksiä lainsäädännön tai toimintatapojen muutoksiin hallinnonalalla ja jos on, onko niitä prosessoitu ja viety käytäntöön? Ammatillisen koulutuksenhankkeissa ei ole tehty esityksiä lainsäädännön muuttamiseksi. Toimintatavan muutoksena ammatillisen koulutuksen hankkeista voi nostaa esiin hankeen aikana tapahtuvan vertaisarvioinnin, joka tukee hankkeiden toiminnan, tulosten ja tuotosten laadun parantamista. Vertaisarviointi on myös hyvä keino levittää hankkeen tuloksia ja hyviä käytäntöjä muille koulutuksen järjestäjille. Vertaisarviointia on toteutettu OPH:n rahoittamissa hankkeissa varsin systemaattisesti, ja sitä on tarkoitus hyödyntää myös jatkossa ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeissa ja koulutuksen laadun kehittämisessä. Toinen hyvä toimintatapa on hyvien käytäntöjen keskitetty kokoaminen ja mallintaminen yhdessä hankkeiden kanssa yhteisissä työpajoissa ja mallien levittäminen valtakunnallisesti. Tätä tehdään Osaajana työmarkkinoille -kehittämisohjelmassa erikseen rahoitetussa KOONTA levittämishankkeessa. KOONTA-hankkeen avulla levittämiseen ja juurruttamiseen on saatu systemaattisuutta ja valtakunnallista vaikuttavuutta. Vastaava toimintamalli on otettu käyttöön myös kansallisella rahoituksella rahoitetuissa kehittämishankkeissa. Korkeakoulutuksen hankkeissa ei ole tehty esityksiä lainsäädännön muuttamiseksi. Hankkeissa on toteutettu myös vertaisarviointia ja koottu sekä mallinnettu keskitetysti käynnissä olevien ja jo päättyneiden hankkeiden hyviä käytäntöjä. 4) Arvio kehittämisohjelmalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Kehittämisohjelman hankkeet kattavat hyvin kaikki kehittämisohjelman teemat ja ovat lähes poikkeuksetta aidosti valtakunnallisia ja verkottuneita. Monessa hankkeessa toteutetaan useampaa kehittämisohjelman tavoitetta ja toimenpidettä samanaikaisesti. Korkeakoulujen johdolle ja työelämän johdolle suunnattuja toimenpiteitä on varsin vähän. Työpaikkaohjaajia on koulutettu vähän suhteessa ohjelma-asiakirjan tavoitteisiin. Ohjelma-asiakirjassa toimintalinja 3:lle on asetettu tavoitteeksi koulutettua työpaikkaohjaajaa ohjelmakauden lopussa mennessä valtakunnallisessa Osaajana työmarkkinoille -kehittämisohjelmassa on aloittanut vajaa työpaikkaohjaajaa, joista työpaikkaohjaajien koulutuksen (perus- tai täydennyskoulutus) on suorittanut lähes Ohjausryhmä on kokouksessaan todennut, että koulutettujen työpaikkaohjaajien osalta tavoitelukuja ei ole mahdollista saavuttaa. Ohjausryhmänmielestä realistinen tavoite oli koulutettua työpaikkaohjaajaa koko rakennerahastokauden aikana. Tämänkin tavoitteen 172

173 saavuttaminen edellyttää, että myös alueosion hankkeissa koulutetaan työpaikkaohjaajia. Koulutustavoitetta ei voi saavuttaa pelkästään valtakunnallisessa osiossa. Työpaikkaohjaajien kouluttaminen on pitkälti paikallista toimintaa ja osa alueen koulutuksen järjestäjien ja työpaikkojen yhteistyötä. Taantumalla on ollut vaikutusta työpaikkaohjaajien koulutukseen osallistumiseen. Koulutustarvetta vähentää osaltaan myös se, että uusiin ammatillisten perustutkintojen perusteisiin (tutkinnot uudistettu )on lisätty valinnaisena Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen -tutkinnon osa, jolloin koulutuksen voi suorittaa halutessaan jo ammatillisten opintojen aikana. Koulutuksen järjestäjät ovat kouluttaneet työpaikkaohjaajia myös itse. Koulutettujen opettajien osalta ohjelma-asiakirjan toimintalinja 3:lle asetettu tavoite (4 500 koulutettua opettajaa, ml. opettajien työelämäjaksot) tullaan luultavasti saavuttamaan mennessä Osaajana työmarkkinoille -kehittämisohjelmassa reilu opettajaa on osallistunut alakohtaiseen täydennyskoulutukseen ja oppilaitoksien ulkopuolisia opettajien työelämäjaksoja on toteutunut vajaa 700. Työelämäyhteistyön kehittämisen kannalta keskeisten opettajien työelämäjaksojen määrä on lisääntynyt tasaisesti kohti ohjelmakauden loppua. Tavoitteisiin nähden vähäiset määrälliset tulokset työpaikkaohjaajien koulutuksessa ja opettajien työelämäjaksoissa on otettu huomioon kehittämisohjelman viimeisten hakujen painopisteissä. Uusia hankehakuja ei ole enää tarkoitus järjestää. Kehittämisohjelman hankkeissa on mukana yli yritystä, joista valtaosa on pk-yrityksiä. 5) Tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät ongelmat ja kuvaus ongelmien ratkaisemisesta ja/tai kehittämissuosituksista tulevalle toiminnalle. Kehittämisohjelman toteutuksessa ei ole ollut suurempia ongelmia. Kehittämisohjelmaan on riittänyt hakijoita. Rahoitetut hankkeet ovat kulkeneet varsin tarkan seulan läpi, joten toimeenpanossa ei ole ollut suuria ongelmia. Hankkeiden käynnistyminen oli ohjelmakauden alussa hidasta, joten joillekin hankkeille on myönnetty hieman lisäaikaa, jotta hankkeen tavoitteet saavutetaan. Suurimmat pulmat ovat olleet maksatuksissa, jotka ovat viivästyneet useiden eri syiden vuoksi. Korkeakoulutuksen hankkeissa jossakin määrin ongelmalliseksi on koettu yritysten ja alumnien sitoutuminen hankkeen toimintaan sekä hankkeissa luotujen sähköisten verkkopalvelujen ja teknisten alustojen resursointi hankkeen päättymisen jälkeen.neljän valtakunnallisen kehittämisohjelman yhteinen ohjausryhmä on seurannut säännöllisesti kehittämisohjelmien etenemistä ja tuloksia ja ottanut ne huomioon mm. hankehakuja suunnatessaan. Arviointi 10-prosessin,TEM:n toteuttaman ulkoisen arvioinnin ja ohjausryhmässä tehdyn itsearvioinninkautta saatua tietoa on hyödynnetty hankkeiden ohjauksessa. Rahoituksen käyttöastetta seurataan tarkasti, jotta kehittämisohjelman rahoitus saadaan täysimääräisesti käyttöön ja tukemaan kehittämisohjelman tavoitteiden saavuttamista. Tarvittaessa ohjataan hankkeen toteuttajia muuttamaan kustannusarviota tai myönnetään hankkeelle lisäaikaa. 6) Lisäarvo kansalliseen toimintaan: Miksi tehtiin EU-rahoituksella ja mitä rahoitettiin kansallisesti? Mitäkansallista toimintaa kehittämisohjelma tai siihen kuuluvat hankkeet ovat tukeneet tai edistäneet? Mitä lisäarvoa on saatu alueelliseen työvoima- ja koulutuspolitiikkaan? Koulutuksen työelämävastaavuuden parantaminen on keskeistä koulutuksesta työhön siirtymisen helpottamiseksi ja edistämiseksi. ESR-toimin on tuotettu lisäarvoa kansalliseen toimintaan mahdollistamalla työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen ja osaamisen arviointiin sekä muuhun opetukseen liittyvien 173

174 toimintaverkostojen rakentaminen sekäuusien, valtakunnallisesti hyödynnettävien toimintamallien kehittäminen ja vakiinnuttaminen. Opettajien työelämäjaksot ja muu opettajien työelämäosaamisen vahvistaminen, työpaikkaohjaajien kouluttaminen ja yhteiset kehittämis- ja palveluprojektit ovat tukeneet ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen työelämävastaavuuden ja laadun kehittämistä. Alueellisen työvoima- ja koulutuspolitiikan tueksi on luotu malleja ja laadittu oppaita, jotka tukevat erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia osallistua koulutuksen ja työelämän väliseen yhteistyöhön. 7) Toiminnan jatkuvuuden huomioon ottaminen kehittämisohjelman aikana ja sen päätyttyä. Mitä konkreettisia toimenpiteitä on toteutettu tähän liittyen? Miten kehittämisohjelman teeman/teemojen kehittämistä tulisi jatkaa? Mitä kokonaan uusia avauksia tai nousevia teemoja kehittämistyössä on tullut vastaan? Tulosten pysyvyyden varmistamiseksi on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, että hankkeissa kehitetyt uudet toimintatavat on mallinnettu valtakunnallisesti hyödynnettäviksi ja otettu osaksi toteuttajaorganisaatioiden strategioita tai toimintajärjestelmää. Hankkeessa mukana olevien organisaatioiden johdon sitoutumista hanketoimintaan on korostettu hankehakemusten arvioinnissa ja hankkeiden käynnistysvaiheessa.hyvien käytäntöjen levittämisen ja juurruttamisen edistämiseksi hankkeiden yhteistoimintaa ja verkottumista on tuettu esim. verkottumisseminaarien, työpajojen ja vertaisarvioinnin avulla. Kehittämisohjelman tavoitteiden toteuttamista voidaan edelleen parantaa tehostamalla ja suuntaamalla teemassa käynnistettyjä toimenpiteitä (opettajien työelämäosaamisen kehittäminen, työpaikkaohjaajien koulutus, työelämäyhteistyö sekä yhteistyössä työelämän kanssa toteutettavat kehittämis- ja palveluprojektit) toimintalinjan hankkeiden kokemusten perustella. Yleisellä tasolla korkeakoulujen, oppilaitosten ja työelämän linjaorganisaatioiden esimiestason yhteistyötä on kehitettävä hankkeiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Kehittämishankkeet tulee kytkeä osaksi työyhteisöjen muuta työtä. Tämä edellyttää sopimista hankkeita tukevista menettelytavoista ja päätöksenteon prosesseista organisaatioiden strategisella, taktisella ja operatiivisella tasolla esim. kumppanuussopimuksin. Työelämäyhteistyötä kehitettäessä korkeakoulujen ja oppilaitosten henkilöstöllä tulisi olla laajempi näkökulma ja ennakoiva ote koko toimialan kehittämiseen erityisesti opetuksen ja TKI-toiminnan kehittämisessä. Opettajien työelämäjaksot tarjoavat hyvän mahdollisuuden toimialan hahmottamiseen. Toimialan kehittämisnäkökulman tulisi näkyä suunniteltaessa työelämäjaksoja, oppimisympäristöjä, opintojaksoja ja täydennyskoulutusta. Korkeakoulujen työantajapalveluiden näkyväksi tekeminen ja tehokkaampi tuotteistaminen luovat edellytyksiä työelämäyhteistyölle. Tämä vaatii korkeakoulujen yhteistyön lisäämistä ja harjoittelu- sekä rekrytointikäytäntöjen dokumentoimista ja yhtenäistämistä. Uusien digitaalisten medioiden hyödyntämistä ammatillisessa verkostoitumisessa ja työnantajapalveluiden tarjoamisessa tulee edistää. Työelämään johtava korkeakouluharjoittelu ja ammatillisiin opintoihin sisältyvä työpaikalla tapahtuva opiskelu tulee sitoa tiiviiksi osaksi opintokokonaisuuksia ja niiden laatua. Työpaikalla tapahtuvan harjoittelun ja opiskelun ohjausta tulee parantaa. Laadun ja ohjauksen parantamiseksi harjoittelu ja työpaikalla tapahtuva opiskelu on koordinoitava oppilaitoksen, opiskelijan ja työnantajan välisenä 174

175 yhteistyönä. Tällaisia yhteistyömuotoja voivat olla esim. korkeakoulujen tai oppilaitosten ja työelämän organisaatioiden väliset opinnäytetyöpajat ja valmentajaopettajamalli, jossa opettaja toimii linkkinä oppilaitoksen ja yrityksen välillä sekä harjoitteluohjaajien ja yritysyhteistyökoordinaattorien vierailut yrityksiin harjoittelujakson aikana. 8) Kehittämisohjelman yhteiskuntapoliittinen perustelu ja haasteet lähtötilanteessa. Suomi voi kilpailla globaaleilla markkinoilla ainoastaan (huippu)osaamisella sekä hyödyntämällä uusia sosiaalisia ja teknologisia innovaatioita. Osaamiseen kohdistuvat vaatimukset ja muutostarpeet edellyttivät ohjelmakauden alussa ja edellyttävät edelleen koulutuksen ja työelämän tiivistä yhteistyötä, jotta koulutusta osataan suunnata sisällöllisesti, laadullisesti ja määrällisesti tulevien työvoimatarpeiden mukaisesti ja samalla edistää työllistymistä. Tavoitteena oli koulutuksen työelämävastaavuuden lisääminen ja koulutuksesta valmistuvien työelämään siirtymisen edistäminen sekä työmarkkinoilla tarvittavan osaamisen parantaminen. Vanhasen II hallituksen ohjelman mukaan työikäisen väestön voimavarat tuli ottaa nykyistä laajemmin käyttöön, lisätä työn tuottavuutta ja varautua väestön ikääntymiseen. Tämä edellytti hallitusohjelman mukaan työvoiman tarjonnan kasvattamista, työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannon parantamista, koulutuksesta valmistumisen nopeuttamista sekä uudenlaisten yhteistyömuotojen rakentamista työelämän ja koulutusjärjestelmän välille sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. Hallitusohjelman mukaan ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyttä tuli parantaa ja ammattikorkeakoulujen ammattiosaamisen kehittämistä, työelämäyhteyttä ja alueellista vaikuttavuutta vahvistaa. Nämä tavoitteet korostuivat myös Vanhasen II hallituksen Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelmassa. 9) Kehittämisohjelman hallintomalli ja toteutus, päävastuulliset organisaatiot, yhteys Itä-Suomen ohjelmaosioon ja muihinalueosioihin. Rahoittavina viranomaisina ovat toimineet Opetushallitus ja Pirkanmaan ELY-keskus (aiemmin Länsi- Suomen lääninhallitus). Projektitasolla rahoitukseen ovat osallistuneet myös kunnat ja yksityinen sektori. Kehittämisohjelman käytännön toteutuksesta ovat vastanneet pääosin ammatilliset oppilaitokset sekä korkeakoulut ja niiden yhteiset verkostot eri puolilla Suomea. Yhteistyökumppaneina projekteissa toimivat työelämäyhteyksien kehittämisen kannalta keskeiset tahot, erityisesti kunkin alueen yritykset ja julkisen sektorin työpaikat. Erityisen ilahduttavaa on ollut pienten ja keskisuurten yritysten aktiivinen osallistuminen kehittämishankkeisiin. Kehittämisohjelman toimeenpanoa ja toteutusta on ohjannut ja seurannut opetusja kulttuuriministeriön asettama ohjausryhmä. Ohjausryhmä on seurannut kehittämisohjelman tavoitteiden toteutumista osittain myös alueosioiden osalta. Itä-Suomi on osallistunut kehittämisohjelman toteutukseen kehittämällä ohjelma-asiakirjan mukaisesti työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja tukemalla oppimisen ohjausta kaikilla koulutusaloilla sekä kytkemällä kehitystoiminnan alueen yrityksiin ja työpaikkoihin. Itä-Suomen hankkeiden edustajat ovat voineet omalla kustannuksellaan osallistua valtakunnallisille hankkeille suunnattuihin verkottumisseminaareihin ja työpajoihin. Kehittämistyön ulottuminen Itä-Suomen suuralueelle on ollut haasteellista etenkin rakennerahastokauden alussa. Asia on ratkaistu esim. rinnakkaishankkein tai ohjausryhmätyöskentelyssä. 175

176 Kehittämishankkeiden toteutumista on tuettu, koordinoitu ja arvioitu tukirakenteen avulla. Ammatillisen koulutuksen osalta projektien tuesta, koordinoinnista ja arvioinnista on vastannut Opetushallitus (tekninen tuki + projektirahoitus) ja hyvien käytäntöjen kokoamisesta ja mallintamisesta kehittämisohjelmasta rahoitettu KOONTA hanke. Korkeakoulutuksen osalta koordinoinnista ja arvioinnista ovat vastanneet korkeakoulujen yhteiset verkostot osana rakenteellista kehittämistä (projektirahoitus). 10) Julkisuus ja tiedottaminen. Ammatillisen koulutuksen osalta kehittämisohjelman projekteista löytyy lyhyet kuvaukset Opetushallituksen ESR-sivuilta. Opetushallitus on järjestänytvuosittain viiden rahoittamansa valtakunnallisen kehittämisohjelman hankkeille ns. verkottumisseminaareja, joissa hanketoimijat ovat verkostoituneet toistensa kanssa, työskennelleet yhteisissä työpajoissa sekä päässeet esittelemään hankkeitaan ja niiden tuloksia ja tuotoksia. Kehittämisohjelman tuloksia ja toimintamalleja on alettu siirtää vuoden 2012 loppupuolella Opetushallituksen Hyvät käytännöt -sivuille.tulosten levittämisessä on hyödynnetty lisäksi koulutuksen järjestäjien sekä Opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön olemassa olevia verkostoja. Opetushallituksen rahoittamien projektien seminaarit ja muut tilaisuudet ovat myös toimineet tärkeinätiedottamiskanavina ammatillisen koulutuksen henkilöstölle sekä työelämän suuntaan. Merkittävää lisäarvoa kehittämisohjelman valtakunnalliselle vaikuttavuudelle tuovatkaksi koulutuksen järjestäjien toimintaa tukevaa opasta, jotka valmistuvat vuoden 2012 lopussa. Korkeakoulutuksen osaltahankkeiden tuloksista on tiedotettu etupäässä yhteisöille, työnantajille koulutusorganisaatioille sekä viranomaisille. Hankkeista on tiedotettu erilaisissa info- ja koulutustilaisuuksissa. Monet hankkeet ovat tuottaneet tuloksistaan ja hyviksi koetuista menetelmistä ja käytännöistäerilaisia informaatio- ja koulutuspaketteja sekä julkaisuja. Julkaisutoimintaa on suunnattu myös muualle Eurooppaan. Tulosten levittämisessä on hyödynnetty korkeakoulujen omia verkostoja. Kehittämisohjelman hankkeet ovat järjestäneet lukuisia tiedotustilaisuuksia, joissa on ollut yli osallistujaa. Kehittämisohjelmasta rahoitetut hankkeet löytyvät seuraavasta linkistä https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projektilista.php?rahasto=esr&ps=va&la=3&dp=34 176

177 MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN VALTAKUNNALLISEN KEHITTÄMISOHJELMAN VÄLIRAPORTTI x LOPPURAPORTTI Kehittämisohjelma Osaamisklustereiden kasvu- ja kansainvälistyminen Toimintalinja 3 Vastuullinen hallinnonala ja vastuuhenkilön yhteystiedot Kehittämisohjelman toteutusaika Kehys ja toteutuneet hyväksytyt kustannukset (ESR+valtio) Kehittämisohjelmasta vastaavat asiantuntijat: OKM, Ulla Mäkeläinen (teema 1) TEM, Hanna-Maria Urjankangas (teemat 2 ja 3) (Rahoittavan viranomaisen yhteyshenkilöt: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, EU-koordinaattori Henri Helander Uudenmaan ELY-keskus, ESR-koordinaattori Auli Vuorela) Kehys 10,8 miljoonaa euroa Maksettu 6,4 miljoonaa euroa 1) Kuvaus kehittämisohjelman toiminnan sisällöstä sekä kehittämisohjelmasta rahoitettujen hankkeiden lukumäärä. (Teema 1:) Kehittämisohjelmassa rahoitettujen hankkeiden tavoitteena on kytkeä osaamisintensiivisiä yrityksiä sekä kehittämis-, koulutus- ja tutkimusorganisaatioita tiiviimmin osaksi kansallisia ja kansainvälisiä innovaatioverkostoja kehittämällä niiden osaamisvalmiuksia ja edistämällä toimijoiden yhteistyötä. Teemassa 1, jonka ESR-rahoituskehys n. 2,3 milj., on rahoitettu 6 hanketta, joista viisi on väliraportointihetkellä käynnissä. (Teemat 2 ja 3:) Hankkeiden tavoitteena aktivoida kasvua tavoittelevia yrityksiä kehittämään ja monipuolistamaan omaa liiketoimintaosaamistaan. Kansainvälistymisessä painopiste on yhdessä kansallisten avaintoimijoiden kanssa saada aikaan sellaisia toimintaympäristöjä ja -tapoja, jotka houkuttelevat ulkomaisia osaajia ja investointeja sekä tukevat suomalaisyritysten etabloitumista ja verkostoitumista valituilla kohdemarkkinoilla. Teemoissa 2 ja 3 on rahoitettu yhteensä 17 hanketta, joista 9 on edelleen käynnissä. Hankkeiden ESR-rahoitus on yhteensä noin 8,4 milj. euroa. 2) Kuvaus konkreettisista tuloksista ja muista merkittävistä aikaansaannoksista, arvio pitkäaikaisista vaikutuksista sekä kuvaus, mitä kehittämistyöstä opittiin ja minkälaisia hyviä käytäntöjä tunnistettiin. Analyysi kehittämisohjelman toimenpiteitten kohdentumisesta miehiin ja naisiin. Julkaisut, oppaat ja selvitykset. EU-hakemusvalmistelijoiden kansallisessa koulutushankkeessa (S11272) on parannettu suomalaisten toimijoiden mahdollisuuksia menestyä kansainvälisessä rahoituskilpailussa. Tutkimuslaitoksiin, 177

178 korkeakouluihin, kehittämisyhtiöihin ym. alueellisiin organisaatioihin on koulutettu yli 200 erityisosaajaa EU:n puite- ym. ohjelmiin osallistumista varten. Koulutus on toteutettu räätälöiden temaattisille ryhmille. Samalla osallistuvien tahojen hankeaihioiden myötä on muodostettu uusiakin kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Koulutus aloitettiin laajasta yleiskuvasta, minkä jälkeen edettiin syvemmin yksittäisiin teemaalueisiin siten, että syventävät osat kytkeytyivät suoraan koulutettavan työhön ja sen aihepiiriin. Ammattikorkeakoulujen neloskierre -hankkeessa (S11285) on edistetty 14 ammattikorkeakoulun yhteistyönä tutkimus- ja kehitystoiminnan yhteistyörakenteita ja innovaatiotoiminnan uusia, käyttäjälähtöisiä, Living Labeihin perustuvia toimintamalleja. Hankkeessa on tuettu ja vahvistettu ammattikorkeakoulujen henkilöstön Living Lab -osaamista järjestämällä kehittäjä- ja operaattorivalmennusta sekä tuottamalla Living Lab -toiminnan menetelmäpankkia ja laatukriteeristöä. Liiketoimintaosaamisen vahvistamiseen keskittyvässä teemassa 2 D2B-hankkeen (S11048) lähtökohtana oli parantaa suomalaisten uusiutuvan energian yritysten kansainvälistymisosaamista ja tietämystä EUmarkkinoista. Tavoitteena oli luoda toimintamalli, jonka avulla pystytään välittämään tietoa yrityksille siten, että se palvelee yritysten tarpeita pidemmällä aikavälillä. Mallin avulla pystytään hakemaan, ylläpitämään ja välittämään markkinatietoa EU-maiden kehittyvistä uusiutuvan energian markkinoista. Hanke toteutui odotusten mukaisesti, ja toiminta on jatkunut Energiateknologian klusteriohjelmaa toteuttavien osaamiskeskusten yhteistyönä. Pk-yritysten kansallisessa kasvuohjelmassa (S11050) on sparrattu pkyritysten liiketoimintasuunnitelmia tarkoitusta varten kehitetyllä Progress-työkalulla. Syksyllä 2012 käynnistyi kokeilu, jossa työkalun avulla liiketoimintasuunnitelmaansa hioneet yritykset voivat lähettää rahoitushakemuksen Tekesiin suoraan Progress-järjestelmän kautta ja liittää mukaan tehdyn liiketoimintaanalyysin. Kansainvälisyyden edistämiseen tähtäävän teeman 3 RECEPTOR-hankeessa (S11122) tavoitteena oli pilotoida ja kehittää toimintamalli osaamisyhteisöihin perustuvaan tutkimuslähtöisten investointien houkutteluun sekä saada aikaa yhteistyösopimuksia ja yhden yrityksen sijoittumispäätös Suomeen. Yhteistyösopimuksia saatiin aikaan seitsemän, ja hankkeen aikana yksi amerikkalainen yritys teki periaatepäätöksen tytäryhtiön perustamisesta Suomeen. Toimintamallia tullaan hyödyntämään osaamislähtöisten investointien houkuttelussa kantasolututkimuksen osaamisalalla ohjelman viimeisessä haussa keväällä 2012 hyväksytyssä Receptor-pilotti hankkeessa (S12120). Kehittämisohjelman teeman 1 (Kansalliset ja kansainväliset t&k&i -toiminnan rahoitusympäristöt ja yhteistyö) toimenpiteisiin on yhteensä kuudessa hankkeessa osallistunut kaikkiaan n. 700 henkilöä, joista naisia on n. 57 %. Kehittämisohjelman teemojen 2 (Pk-yritysten uudet liiketoimintamallit ja innovaatioprosessit, markkina- ja myyntiosaaminen, asiakkuuksien hankinta sekä kansainvälinen liiketoimintaosaaminen) ja 3 (Osaamisklustereiden kansainvälistyminen ja innovaatioympäristöjen kansainvälisen vetovoimaisuuden edistäminen) 17 hankkeen toimenpiteisiin on osallistunut yhteensä hieman yli 2100 henkilöä, joista naisten osuus on ollut noin 23 %. Kehittämisohjelman hankekokonaisuutta ja esimerkkihankkeita on kuvattu seuraavassa kuvassa. 178

179 EU-hakemusvalmistelijoiden kansallinen koulutushanke RECEPTOR: Tutkimuslähtöisten investointien houkuttelu Osaamisklustereiden kasvuja kansainvälistyminen - Teema 1: Innovaatioverkostot (6 hanketta, 2,3 milj. euroa) Teemat 2 ja 3: Liiketoimintaosaaminen (17 hanketta, 8,4 milj. euroa) Ammattikorkeakoulujen neloskierre: Living Labeihin perustuvat toimintamallit D2B: Uusiutuvan energian yritysten kansainvälistymisosaaminen 3) Onko kehittämisohjelmassa tehty esityksiä lainsäädännön tai toimintatapojen muutoksiin hallinnonalalla ja jos on, onko niitä prosessoitu ja viety käytäntöön? Kehittämisohjelmassa on toteutettu TEM:n ja OKM:n yhteistyönä kansallinen selvitys alueiden innovaatio-, kansainvälistymis- ja alkavien yritysten palveluista (julkaistaan marraskuussa 2012). Selvityksen kohdeorganisaatioita ovat teknologiakeskukset ja seudulliset kehitysyhtiöt, ammattikorkeakoulut, yliopistot sekä ELY-keskukset. Raportti tarjoaa kokonaisvaltaisen kuvan julkisrahoitteisten yrityspalvelujen rakenteesta, rahoituksesta ja kehittämistarpeista. Sen tuloksia on tarkoitus hyödyntää palvelujärjestelmän toimivuuden arvioinnissa, ELY-keskusten ja korkeakoulujen tulosohjauksessa sekä innovaatiopoliittisten toimenpiteiden valmistelussa. 4) Arvio kehittämisohjelmalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Teeman 1 hankkeet ovat toteutusvaiheessa, minkä vuoksi koko kehittämisohjelman tavoitteiden saavuttamisen arviointi on ennenaikaista. Hankkeiden toteutus tähän mennessä tukee kehittämisohjelman tavoitteiden saavuttamista. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala teemojen 2 ja 3 hankkeista noin puolet on päättynyt syksyyn 2012 mennessä. Hankkeissa on saavutettu asetettuja tavoitteita melko hyvin, tosin joidenkin hankkeiden liikkeellelähtö on ollut odotettua hitaampaa. Kolmannessa ja viimeisessä haussa keväällä 2012 ohjelmaan hyväksyttiin vielä kolme uutta hanketta, jotka ovat käynnistyneet syksyn aikana. Näin ollen koko ohjelman tuloksia on vielä mahdotonta arvioida. 179

180 5) Tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät ongelmat ja kuvaus ongelmien ratkaisemisesta ja/tai kehittämissuosituksista tulevalle toiminnalle. Mahdolliset ongelmat ovat hankekohtaisia eivätkä yleistettäviä. EU-hankevalmistelijoiden koulutuksessa organisaatioiden välinen yhteistyö suoraan hankevalmisteluun liittyen on ongelmallista, jos toimitaan samalla temaattisella alueella ja ollaan kilpailijoita. 6) Lisäarvo kansalliseen toimintaan: Miksi tehtiin EU-rahoituksella ja mitä rahoitettiin kansallisesti? Mitä kansallista toimintaa kehittämisohjelma tai siihen kuuluvat hankkeet ovat tukeneet tai edistäneet? Mitä lisäarvoa on saatu alueelliseen työvoima- ja koulutuspolitiikkaan? Kehittämisohjelman perusteluissa otettiin esille, että ohjelman mukaisiin alueiden välisiin tai valtakunnallisiin kehittämistoimenpiteisiin ei ole käytettävissä merkittävää kansallista rahoitusta. Esimerkiksi osaamiskeskusohjelman kansallinen perusrahoitus kohdistuu pääasiassa osaamisklustereiden ja -keskusten vakinaisen toiminnan kustannuksiin (yhteistyöalustat, hankevalmistelu ja verkottuminen). Valtakunnallisen ESR -kehittämisohjelman rahoitus kohdistuu nimenomaan eri toimijoiden osaamisen tason vahvistamiseen em. tavoitteiden mukaisesti. Kehittämisohjelman avulla luodaan laajempia ja vaikuttavampia inhimillisten voimavarojen kehittämiseen kohdistuvia hankekokonaisuuksia osaamisklustereiden kasvun ja kansainvälistymisen vauhdittamiseksi. ESR -rahoitus kohdistuu vain valtakunnallisiin ja alueiden välisiin yhteisiin kehittämishankkeisiin. Yritysten ja muiden innovaatiotoimijoiden kehittämistoimet edellyttävät usein pitkälle räätälöityjä toimenpiteitä ja erikoisosaamista, ettei hankkeiden toteuttaminen ilman eri alueiden yhteistyötä ole tulevaisuudessa edes mahdollista. Kansainvälistymisen edistämiseksi on perusteltua yhdistää alueilla oleva osaaminen ja rajalliset resurssit kansalliseksi voimavaraksi. 7) Toiminnan jatkuvuuden huomioon ottaminen kehittämisohjelman aikana ja sen päätyttyä. Mitä konkreettisia toimenpiteitä on toteutettu tähän liittyen? Miten kehittämisohjelman teeman/teemojen kehittämistä tulisi jatkaa? Mitä kokonaan uusia avauksia tai nousevia teemoja kehittämistyössä on tullut vastaan? Kehittämisohjelma tähtää vahvasti tulevaisuuteen ja tulosten jatkuvuutta pidetään hankkeissa tärkeänä. Esimerkiksi koulutuksista ja valmennuksista toistaiseksi saatu myönteinen palaute tukee toiminnan jatkuvuutta. EU-hakemusvalmistelijakoulutuksen suorittaneista lähes kaikki kertoivat kyselyssä pystyneensä hyödyntämään koulutusta jonkin verran tai merkittävästi. Valtaosa työskenteli organisaatiossa, joka suunnitteli lisäävänsä osallistumista EU:n rahoittamiin hankkeisiin. AMK-neloskierre -hankkeessa yli 70 % kyselyyn vastanneista halusi olla jatkossa aktiivisesti mukana Living Lab -toimijoiden verkostossa. Myös ammattikorkeakoulujen TKI-johto on tarkoitus kiinnittää tiiviimmin mukaan hankkeeseen. Osaamiskeskusohjelma on päättymässä vuoden 2013 lopussa, ja sen tilalla ollaan käynnistämässä uutta Innovatiiviset kaupungit ohjelmaa (INKA). Vuoden 2014 alussa käynnistyvän ohjelman tavoitteena on synnyttää kansainvälisesti kilpailukykyistä liiketoimintaa. INKA-ohjelman perusrahoituksen ohella tarvitaan hankkeita, joilla voidaan tukea yritysten osaamista ja valmiuksia tuotteiden ja palveluiden kehittämiseksi kansainvälisille markkinoille. Myös Suomeen suuntautuvien investointien edistämiseksi tulee edelleen kehittää ja konseptoida toimintamalleja, joita tulee levittää kansallisesti hyödynnettäviksi. 180

181 8) Kehittämisohjelman yhteiskuntapoliittinen perustelu ja haasteet lähtötilanteessa. Laaja-alaisella innovaatiopolitiikalla pyritään tehostamaan kansantalouden tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä vahvistamaan tiede- ja teknologiapohjaisten innovaatioiden rinnalla myös ei-teknologisten palveluinnovaatioiden syntymistä. Globaalissa toimintaympäristössä menestyvät tulevaisuudessa parhaiten ne alueet ja toimijat, jotka kykenevät erikoistumaan omiin vahvuuksiinsa sekä parantamaan kilpailukykyään kansallisen ja kansainvälisen verkottumisen avulla. Vahvuuksien löytämisen ja niihin erikoistumisen lisäksi on luotava edellytyksiä osaamisen hyödyntämiseksi ja kansainvälistymisen vahvistamiseksi verkostojen kautta niin Suomessa kuin ulkomailla. Riittävien voimavarojen lisäksi on huolehdittava siitä, että innovaatiojärjestelmän erilaisia rakenteita ja ohjelmia osataan hyödyntää eri alueilla mahdollisimman tehokkaasti. Innovaatiopolitiikan tavoitteena on luoda vahvoja, sekä kansallisesti että kansainvälisesti verkottuneita osaamiskeskittymiä. Tavoitetta tukee osaltaan osaamiskeskusohjelman klusteriperustainen toimintamalli, jolla alueet kytketään tiiviimmin osaksi kansallista ja kansainvälistä innovaatiotoimintaa. Keskeistä on linkittyminen globaaleihin tietämys-, osaamis- ja innovaatioverkostoihin. Toiminnassa korostuvat etenkin uusien innovatiivisten ideoiden tunnistaminen, pitkäaikaisten asiakkuus- ja vuorovaikutussuhteiden luominen tutkijoiden, kehittäjien, kaupallistajien ja hyödyntäjien kesken sekä osaamisintensiivisten yritysten kansainvälistymisen ja kasvun vauhdittaminen. Kasvuyritykset ovat työllisyyden kannalta erityisessä asemassa. Kasvuyrityksille on tunnusomaista, että ne luovat muita enemmän uusia työpaikkoja ja ne myös hyödyntävät muita yrityksiä enemmän uusinta osaamista ja ovat kansainvälisesti suuntautuneita. Kasvuyritysten kansainvälistymisen vauhdittamiseksi tarvitaan osaavaa työvoimaa niin yrityksissä kuin erilaisissa niiden toimintaa tukevissa kehittämisorganisaatioissakin. Osaamislähtöisten kasvuyritysten toimintaedellytyksiä vahvistavat kehittäjäorganisaatiot ovat usein osaamisalojensa vahvoja asiantuntijaorganisaatioita, joiden osaamista erityisesti yritysten kasvun ja kansainvälistymisen tukemiseksi tulee vahvistaa. Kehittämisohjelman yhteiskuntapoliittinen perustelu on tiivistetty seuraavassa kuvassa. Tuottavuus ja kilpailukyky Vahvuudet ja erikoistuminen, osaamiskesk ittymät Teknologiset ja eiteknlogiset innovaatiot Laajaalainen innovaatiopolitiikka Resurssit, rakenteet, ohjelmat Verkottuminen Kasvuyritykset 181

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR-ohjelma

Manner-Suomen ESR-ohjelma Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelmasta tuetaan työllisyyttä ja osaamista edistäviä hankkeita. Rahoituksella tuetaan heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä ja edistetään tasa-arvoisuutta. ESR-ohjelman

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Osaamisella ja työelämän laadun kehittämisellä parempaan muutoksenhallintaan PROTEK-kehittämisohjelma

Osaamisella ja työelämän laadun kehittämisellä parempaan muutoksenhallintaan PROTEK-kehittämisohjelma Osaamisella ja työelämän laadun kehittämisellä parempaan muutoksenhallintaan PROTEK-kehittämisohjelma Verkostot kuljetusalalla seminaari Kemi 11.10.2011 Anna-Mari Jaanu Puh. 050 396 4631 Hankepäällikkö

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014. 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen

YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014. 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014 SOTE yritysten kasvu ja kansainvälistyminen SOTE-yritysten kasvu ja kansainvälistyminen 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen Esityksen sisältö Yritystoiminnan kehittämispalvelut

Lisätiedot

Hallinnonalojen välinen yhteistyö työelämän kehittämisessä 3.11.2010

Hallinnonalojen välinen yhteistyö työelämän kehittämisessä 3.11.2010 Hallinnonalojen välinen yhteistyö työelämän kehittämisessä 3.11.2010 TEM, Työmarkkinaneuvos Teija Felt Tulevaisuuskatsaus, TEM 2010 Kohotetaan työvoiman osaamista seuraavilla toimilla: Sisällytetään elinikäisen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille

Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille 27.5.2015, Tampere Technopolis, Häggman-Sali, Kalevantie 2, 33100 Tampere Regina Saari

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Työvoimapoliittisina toimenpiteinä toteutettavat hankkeet Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus

Työvoimapoliittisina toimenpiteinä toteutettavat hankkeet Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus Työvoimapoliittisina toimenpiteinä toteutettavat hankkeet Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus Neuvotteleva virkamies Markku Virtanen TEM/TYO/TOKI 31.08.2010 Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus Valmentava

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa rahoituskaudelle 2014-2020 ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston varoilla

Lisätiedot

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Anna-Liisa Heikkinen

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Anna-Liisa Heikkinen UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Anna-Liisa Heikkinen 1 Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja,

Lisätiedot

ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI

ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI KT, projektipäällikkö Salmia NUORISOTAKUU KOKONAISUUS /TEM Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen TL3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN.

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. 1 Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan pk-yritysten kasvua,

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi ESR-sisällöt Pekka Stenfors Keski-Suomen ELY-keskus/ Turku 13.6.2014 Hallinnon muutokset ESR-rakennerahastohallinto Varsinais-Suomen osalta 1.1.2014 alkaen Keski-Suomen ELY-keskuksessa

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yhteishankintakoulutus: Rekry, Täsmä ja Muutos

Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yhteishankintakoulutus: Rekry, Täsmä ja Muutos Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yhteishankintakoulutus: Rekry, Täsmä ja Muutos Bioenergia ja puukuljetusten tulevaisuus -seminaari Kemi 27.10.2010 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Loimu-projekti,

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Nuorisotakuu kokonaisuus /TEM. Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen

Nuorisotakuu kokonaisuus /TEM. Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen Nuorisotakuu kokonaisuus /TEM Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen TL3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1 Nuorten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Lisätiedot

Pirkanmaan ELO strategia 2020 -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen

Pirkanmaan ELO strategia 2020 -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Pirkanmaan ELO strategia 2020 -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Ohjaustyön verkostot seminaari 15.11.2013 Tampere Jukka Peltokoski, Pirkanmaan ELY-keskus 15.11.2013 Tieto-, neuvonta-

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

ELY-keskus työelämän kehittämisen mahdollistajana kuulumisia Tekesin ohjelmasta. Anneli Harju-Autti Lapin ELY-keskus 2.10.2012

ELY-keskus työelämän kehittämisen mahdollistajana kuulumisia Tekesin ohjelmasta. Anneli Harju-Autti Lapin ELY-keskus 2.10.2012 ELY-keskus työelämän kehittämisen mahdollistajana kuulumisia Tekesin ohjelmasta Anneli Harju-Autti Lapin ELY-keskus 2.10.2012 22.10.2012 Työelämän laadun kehittämisen viitekehykset Työelämän laatu on läpileikkaava

Lisätiedot

Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10.

Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10. Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Henkilöasiakkaita yht. 559 500 (30.8.2014) 319

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kainuun Etu Oy, 5.11.2014 Kasvua Kainuuseen -hankekokonaisuus Hankekokonaisuus koostuu kahdesta eri hankkeesta: Kasvua Kainuuseen - Johdon ja henkilöstön kehittäminen

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

AVA MET SEUDULLISEN MENESTYKSEN YRITYSPALVELUN

AVA MET SEUDULLISEN MENESTYKSEN YRITYSPALVELUN SEUDULLISEN YRITYSPALVELUN MENESTYKSEN AVA MET TASAVERTAINEN VERKOSTO KUMPPANIEN TUNTEMUS SITOUTTAVA SOPIMUS LUOTTAMUS TOISEN OSAAMISEEN YHTEINEN VIESTINTÄ 1 HAASTE Seudulliset yrityspalvelut -konseptin

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen ELY-keskuksen, TE-toimiston ja seudun kuntien välillä on ollut seitsemän YS-sopimusta. Aluekohtaisesta YS-toiminnan palvelujen koordinoinnista vastaa TE-toimisto.

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Miten viemme TE-palvelu-uudistuksen maaliin? Tilanne nyt (1) Uudistus on kiinnostanut ja palautetta on tullut

Lisätiedot

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Rekry Täsmä Muutos 8.10.2014 1 RekryKoulutus Työnantaja tarvitsee uusia ammattitaitoisia työntekijöitä, eikä heitä ole tarjolla työnhakijoina tai lähiaikoina

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskus 2013

Kainuun ELY-keskus 2013 Kainuun ELY-keskus 2013 haasteita, painotuksia ja toimenpiteitä KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012 Kainuun ELY-keskus Strategiapäällikkö Juha Puranen Haasteita, painotuksia 2013+

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Oma Yritys-Suomi. Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016

Oma Yritys-Suomi. Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016 Oma Yritys-Suomi Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016 Oma Yritys-Suomi -työtila Käyttäjien profiilitietojen (toimiala, paikkakunta, kiinnostuksen kohteet) mukaan rakentuva sähköinen työtila,

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen haasteet

Aikuiskoulutuksen haasteet Aikuiskoulutuksen haasteet Väestön ikä- ja koulutusrakenteen muutokset osaavan työvoiman saatavuus aikuisten muuttuva koulutuskäyttäytyminen Muutokset työmarkkinoilla pätkätyöt osa-aikaisuus löyhä kiinnittyminen

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012

TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 Jarmo Palm Työ- ja elinkeinotoimistot uudistuvat Uusituksen tavoitteena on työnvälityksen tehostaminen, yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Jyväskylän aikuisopisto on 10 000 opiskelijan ja satojen yhteisöjen osaamisen kehittäjä. Aikuisopisto on alueellisesti aktiivinen ja

Jyväskylän aikuisopisto on 10 000 opiskelijan ja satojen yhteisöjen osaamisen kehittäjä. Aikuisopisto on alueellisesti aktiivinen ja Jyväskylän aikuisopisto on 10 000 opiskelijan ja satojen yhteisöjen osaamisen kehittäjä. Aikuisopisto on alueellisesti aktiivinen ja valtakunnallisesti merkittävä toimija, jolla on vuosikymmenien kokemus

Lisätiedot

OHJAUKSEN PALVELUIDEN HAKEMINEN MITÄ UUTTA TARJOAA NUOVE-HANKE. Helsinki 20.4.2011 Helena Kasurinen helena.kasurinen@tem.fi

OHJAUKSEN PALVELUIDEN HAKEMINEN MITÄ UUTTA TARJOAA NUOVE-HANKE. Helsinki 20.4.2011 Helena Kasurinen helena.kasurinen@tem.fi OHJAUKSEN PALVELUIDEN HAKEMINEN MITÄ UUTTA TARJOAA NUOVE-HANKE Helsinki 20.4.2011 Helena Kasurinen helena.kasurinen@tem.fi Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut (Kasurinen 2011) ennakointitieto koulutustieto

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen TEM - viitekehyksessä

Osaamisen kehittäminen TEM - viitekehyksessä Osaamisen kehittäminen TEM - viitekehyksessä Osaamisen kehittäminen TEM viitekehyksessä Henkilöstön koulutus ja kehittäminen, rekrytointi Liiketoiminnan kehittäminen Keinot: Yhteishankintakoulutus (TäsmäKoulutus,

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu SeutuYp tukihanke 2009-2013 Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu Seudullisen yrityspalvelun toimintamallin kehittäminen OHJAAVAT LINJAUKSET TE toimistouudistus Yritys Suomen kehittäminen

Lisätiedot

Satakunnan ELY-keskuksen PROTEK-hanke tukee

Satakunnan ELY-keskuksen PROTEK-hanke tukee Protek-hanke 2008-20144 Satakunnan ELY-keskuksen PROTEK-hanke tukee yrityksiä verkostoitumaan ja sopeutumaan työelämässä tapahtuviin muutoksiin. Tavoitteena on, että yritysten työntekijät voisivat jatkaa

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa (käyttöönotto osana hyvinvointiohjelmaa) TE-johdon ajakohtaisfoorumi 20.8.2014 Matti Hermunen Sisältö Mitä tapahtuu toimistoissa syksyllä 2014 => Miksi

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

ESR ohjelman mahdollisuudet

ESR ohjelman mahdollisuudet ESR ohjelman mahdollisuudet Osastopäällikkö Tuija Johansson Lapin TE keskus Alustus seminaarissa Maaseudun yrittäjyyden edistäminen ohjelmatyön avulla 20.11.2008 Teemat: 1. ESR ohjelman esittely 2. Lapin

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Yritys-Suomi nousuun. Innoforum 10.11.2015 Tampere. Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö

Yritys-Suomi nousuun. Innoforum 10.11.2015 Tampere. Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö Yritys-Suomi nousuun Innoforum 10.11.2015 Tampere Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö Yleistä 2 Ratkaisujen Suomi 1. Kestävä kasvu ja julkinen talous 2. Työllisyys ja kilpailukyky 3. Osaaminen ja koulutus

Lisätiedot

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013 Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus 1 Kehittämismahdollisuuksia yrityksille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Lisätiedot

YHTEISHANKINTAKOULUTUS

YHTEISHANKINTAKOULUTUS Yhteishankintakoulutus on yritykselle sen eri muutostilanteisiin räätälöityä aikuiskoulutusta, joka suunnitellaan yhdessä Ely-keskuksen, yrityksen ja kouluttajan kesken. Koulutuksen toteuttaa aikuiskoulutukseen

Lisätiedot

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Salmian TNO-asiantuntijoiden koulutus 17-18.3.2014 Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020,

Lisätiedot

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016 Hakijan ohje Sisältö: 1. Yleistä ESR-hausta 2. Haun erityispiirteet 3. Ohjeita hakemuksen

Lisätiedot

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen 25.9.2015 Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostus, markkinoille saattaminen ja kehittäminen Maaseuturahastossa Lopputuote maataloustuote (jalostuksen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

PS Aikoo. Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli

PS Aikoo. Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli PS Aikoo Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli Tuomas Kylänpää Eurooppalaisen työvoimapolitiikan asiantuntija PS Aikoo -loppuseminaari 17.3.2015 Kuopio Oppilaitosten johtajat tukevat jo perustettuja

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Luova Suomi Creative Industries Finland. Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Kajaani, 30.8.2011 Pienyrityskeskus

Luova Suomi Creative Industries Finland. Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Kajaani, 30.8.2011 Pienyrityskeskus Luova Suomi Creative Industries Finland Silja Suntola Luova talous ja kulttuuri Projektijohtaja alueiden voimana Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Kajaani, 30.8.2011 Pienyrityskeskus VERKOSTO Tietoa ja

Lisätiedot

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Suuri tarve työtä ja ohjausta Työllisyyden trendit Hämeessä Työttömiä työnhakijoita oli helmikuun lopussa 26 241,

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Pertti Karhunen, Esedu Hannu Fyhr, SAMIedu Juva 8.5.2015 Vedet virtaamaan - Etelä-Savon oppimisen, ohjauksen - Ja nuorisotakuun

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot