PÄIJÄT-HÄMEEN PALVELURAKENNE TULEVAISUUS- TARKASTELU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄIJÄT-HÄMEEN PALVELURAKENNE TULEVAISUUS- TARKASTELU"

Transkriptio

1 g a r m i Vesa Harmaakorpi Helinä Melkas Timo Pihkala Tomi Tura Tuomo Uotila PÄIJÄT-HÄMEEN PALVELURAKENNE TULEVAISUUS- TARKASTELU PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO A

2 2

3 g a r m i Vesa Harmaakorpi Helinä Melkas Timo Pihkala Tomi Tura Tuomo Uotila PÄIJÄT-HÄMEEN PALVELURAKENNE TULEVAISUUSTARKASTELU Päijät-Hämeen liitto A ISBN ISSN

4 4

5 ESIPUHE Palvelurakenteen kehittäminen on maakunnan toiminnan avainkysymyksiä. Menestyminen maailman muutoksessa ja taloudelliset realiteetit pakottavat hakemaan kehittämistyöhön aivan uusia suuntia. Yksi keskeinen suuntaus viime aikoina on maakunnallisen, alueellisen ja seudullisen näkökulman vahvistuminen osana tarkastelua. Vaikka kunnat ovat palvelurakenteen keskeisimpiä toimijoita, nähdään kuntien välisen yhteistyön merkityksen korostuvan jatkuvasti palvelujen ohjaamisessa ja tuottamisessa. Kuntien välinen yhteistyö ei ole kuitenkaan ainoa keskeinen asia palvelurakenteen kehittämisessä, vaan kehittämisympäristö on erittäin monisyinen, ja se vaatii varsin laaja-alaista tarkastelua. Tämä raportti on laadittu Päijät-Hämeen liiton toimeksiannosta. Raportti tarkastelee palvelurakenteen kehittämisen toimintaympäristöä ja palvelurakenteen kehittämistä tulevaisuussuuntautuneesti vuoteen Työssä on haettu keskusteluun uusia tulokulmia ja tarkasteltu palvelurakenteen kehittämistä monipuolisen ennakkoluulottomasti. Tämän vuoksi kirjoittajiksi etsittiin tekijöitä, jotka eivät välttämättä edusta alan perinteistä tutkijakuntaa. Evästyksenä kirjoittajille annettiin kehotus "irrotella" käsiteltävän aiheen parissa ilman ennakkosensuuria. Raportin on kirjoittanut Lahden yliopistokeskuksessa toimiva monitieteinen GARMI-ryhmä. Ryhmään kuuluivat erikoistutkija, TkT Vesa Harmaakorpi Teknillisen korkeakoulun Lahden keskuksesta; erikoistutkija, TkT, VTL Helinä Melkas Teknillisen korkeakoulun Lahden keskuksesta; professori, KTT Timo Pihkala Lappeenrannan teknillisen yliopiston Lahden yksiköstä; kehityspäällikkö, YTM Tomi Tura Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniasta ja kehityspäällikkö, FM Tuomo Uotila Teknillisen korkeakoulun Lahden keskuksesta. Kirjoittajien työtä paimensi ohjausryhmä, johon kuuluivat allekirjoittaneen lisäksi kunnanjohtaja Päivi Rahkonen Hollolasta ja erityisasiantuntija Jaana Simola Päijät-Hämeen liitosta. Lahti Esa Halme maakuntajohtaja 5

6 6

7 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Selvityksen lähtökohdat Selvityksen tavoitteet ja rajaus TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA SEN KEHITYS TULEVAISUUDESSA Vaikuttavat ilmiöt ja megatrendit Poliittiset ja maailmantaloudelliset ilmiöt Sosioekonomiset kehitystrendit Teknologiset kehitystrendit Demografiset kehitystrendit Yhteenveto megatrendeistä ja ilmiöistä Muuttuva hallinnollinen toimintaympäristö Hallintoreformi Moniportainen hallinto Kunta- ja seutuyhteistyö Kehittämistyön ohjelmalähtöisyys Palvelurakenteen kansallinen ohjaus Yhteenveto hallinnollisesta toimintaympäristöstä Muuttuva taloudellinen toimintaympäristö Kuntasektorin talouden kehitys Kuntien tulot ja menot Sosiaali- ja terveystoimen rahoitus Alue- ja kuntatalouden erityiskysymyksiä Yhteenveto taloudellisesta toimintaympäristöstä Keskeisiä faktoja Päijät-Hämeestä Väestön kehitys Kuntatalous Työmarkkinoiden kehitys Elinkeinot, tutkimus ja kehitys Yhteenveto faktoista Päijät-Hämeen palvelurakenteen kehittämisen nykytila Taustaksi: palveluteema osana kuntien strategiaa Kuntien palvelurakenne ja palvelustrategiatyö Poimintoja sosiaali- ja terveystoimialalta TULEVAISUUSTARKASTELU VUOTEEN Taustaa Päijät-Hämeen mahdolliset skenaariot Skenaario 1: Nykyiset toimintamallit jatkuvat Skenaario 2: Pienten korjausten tie Skenaario 3: Päijät-Häme benchmarking-maakuntana Skenaarioiden reimarit Yhteenveto skenaarioista

8 4 PÄIJÄT-HÄMEEN ALUEELLISEN PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMISEN YDINASIOITA Tulevaisuuden kunta-asiakkaat Alue kuntaklusterina Verkostoituminen kuntaklustereissa Innovatiivisuus julkisessa palvelutuotannossa Palvelurakenteen uusi mosaiikki Kuntien palvelutuotannon uudet muodot Työllisyys-, sosiaali- ja talouspolitiikan yhteydet Henkilöstön riittävyys Palveluohjauksen ja -ketjujen kehittäminen sekä sähköiset palvelut Laatukysymykset julkisessa palvelutuotannossa Hankintaosaaminen julkisessa palvelutuotannossa Muutoksen mahdollistaminen Kunnalliselämän pelisääntöjä Jättiloikka vai pitkä marssi? Muutosten motivointi PÄIJÄT-HÄMEEN PALVELURAKENNE 2015 VISIONÄÄRINEN IHMETTELY Strategia-askeleet tulevaisuuteen miten palvelurakennetta pitäisi kehittää? Strategiavaihtoehdot ja niiden vaikutukset Strategiavaihtoehtojen tarkastelua Päijät-Hämeen palvelurakenteen tulevaisuusstrategia Keskeisiä kehittämisteesejä LOPUKSI LÄHDELUETTELO LIITE 1 8

9 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen lähtökohdat Kuntasektori joutuu jatkuvasti kiristyvissä taloudellisissa olosuhteissa vastaamaan lakisääteisestä ja vapaaehtoisesta palvelutuotannostaan. Kuntien menot uhkaavat kasvaa tuloja enemmän kiihtyvällä tahdilla. Erilaiset tulevaisuuden megatrendit, kuten väestön ikääntyminen, voimistavat tätä kehitystä entisestään. Kuntien palvelurakenne on selvästi murroksen edessä. Käsillä oleva tilanne pakottaa miettimään muun muassa mitä palveluja kunnan tulee ylipäätään tuottaa mitä palveluja kunta tuottaa itsenäisesti mitä kunnat tuottavat kuntayhteistyönä mitkä palvelut tulisi yksityistää mikä on kolmannen sektorin rooli palvelutuotannossa mitkä ovat sähköisen palvelutuotannon mahdollisuudet Kriittisiä kysymyksiä tulisi peilata erityisesti tulevaisuuden muutosvoimia ja megatrendejä vastaan. Alueilla on pystyttävä hahmottamaan tulevaisuuden toimintaympäristö, jotta palvelurakenne pystytään sopeuttamaan toimintaympäristön vaatimusten mukaiseksi. Tulevaisuudentutkimus voi toimia merkittävänä apuna tätä toimintaympäristöä hahmotettaessa. Alueellistuminen on yksi selkeä trendi yhteiskunnassa. Alueellistumisen taustalla ovat sekä taloudelliset että hallinnolliset syyt. Aluetaso nähdään enenevässä määrin oikeana yksikkönä kun toimitaan kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Kuntataso nähdään tähän tehtävään liian pienenä ja valtiotaso taas liian suurena yksikkönä. Alueet olisikin nähtävä ikään kuin kuntien muodostamina klustereina, joiden toimintoja tulisi käsitellä kokonaisuutena. Tämä ei tarkoita kuitenkaan sitä, että lähtökohtana olisi palveluiden tuottaminen alueellisina kokonaisuuksina, vaan kuhunkin palvelumuotoon tulee löytyä oikea yksikkökoko, olipa se sitten kunnallinen, seudullinen tai maakunnallinen. Palvelurakenteen suunnittelun koordinointi tulisi kuitenkin toteuttaa alueellisesti, jotta mahdolliset kuntaklusterin strategiset päämäärät, synergiahyödyt sekä palvelutuotannon laadukkuus, tuottavuus ja tehokkuus voidaan turvata. Alueen ja sen kuntien palvelurakenne on nähtävä merkittävänä alueellisen kilpailukyvyn elementtinä. Yksittäisten kuntien menestys on ratkaisevasti riippuvainen siitä, kuinka koko niiden muodostama alueellinen kuntaklusteri menestyy alueiden välisessä kilpailussa muun muassa elintärkeistä ihmis-, yritys-, pääoma- ja teknologiavirroista. Postmoderni kuntakuluttaja vaatii alueeltaan korkeatasoista palvelutuotantoa, mutta samalla hän on yksilöllinen kuluttaja, joka haluaa päättää itse tarvitsemistaan palveluista. Palvelujen lisäksi verotus säilyy myös merkittävänä kilpailutekijänä. Mikäli valtio ei kuten on oletettavaa tasaa tulevaisuudessa merkittävästi alueellisia eroja, tulee tehokkaan palvelutuotannon merkitys entisestään korostumaan alueellisena kilpailutekijänä sekä tasapainoiltaessa riittävän palvelutarjonnan ja kohtuullisen verotuksen välillä. 9

10 Kuntien ja alueiden talouksien kiristyessä keskustelu palvelurakenteesta keskittyy usein taloudellisten realiteettien ja näköalattomuuden valjastamana erilaisten hallinnollisten ratkaisujen hahmotteluun. Näitä ovat esimerkiksi pohdinnat palvelujen tuottamisen muodosta: siis esimerkiksi tuottaako palvelun yksittäinen kunta vai tuotetaanko se useamman kunnan yhteistyönä. Nämä pohdinnat ovat eittämättä omalta osaltaan tärkeitä, mutta voivat tuskin tuoda merkittävää helpotusta tulevaisuuden haasteisiin. Kysymyksenasettelussa olisikin keskityttävä ensisijaisesti siihen, mitä palveluita kuntasektorin tulee ylipäätään tuottaa, minkälaisilla yhteistyömuodoilla (kuntasektori, yrityssektori, kolmas sektori) palveluita tuotetaan sekä erityisesti siihen, miten yksittäisten palvelurakenteessa olevien prosessien laadukkuutta ja tehokkuutta voidaan merkittävästi parantaa. Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjinä tulevaisuudessa erilaisten muutosten ristitulessa. Kuntiin tarvitaan palvelustrategia, koska (1) kunnat vastaavat laeilla säädettyjen hyvinvointipalvelujen järjestämisestä ja (2) kunnilla on oikeus päättää, miten palvelut järjestetään. Palvelustrategioiden laatiminen on ajankohtaista juuri nyt siksi, että kuntien taloudellinen tila vaatii toiminnan ja palvelujen jatkuvaa kehittämistä ja tehokkuuden lisäämistä. Seudullinen ja muu kuntien yhteistyö ja sen lisääminen ovat välttämättömiä. Kuntien on myös etsittävä uusia vaihtoehtoja ja tuotantotapoja palveluiden järjestämisessä. Kuntien strategiset kannanotot ovat viesti yrityksille siitä, missä määrin tulevaisuudessa ostetaan palveluja markkinoilta. Yritykset voivat varautua investoinnein ja osaamispääomalla kysynnän muutoksiin. Näin varmistetaan kilpailun toimivuus. 1.2 Selvityksen tavoitteet ja rajaus Tämän selvityksen tavoitteena on esittää perusta ja raami tulevaisuuden vaihtoehtoisten kuntien palvelujen toteuttamistavoille. Tavoitteena on myös esittää edellytykset alueelle saatavista taloudellisista, sosiaalisista, väestöllisistä ja muista vastaavantyyppisistä hyödyistä erilaisissa mahdollisissa vaihtoehtomalleissa. Selvityksessä luodaan pohja Päijät-Hämeen maakunnan ja sen kuntien palvelutuotannon ja -rakenteen hahmottamiseksi noin kymmenen vuoden tähtäimellä. Selvityksen erityisfokus on palvelurakenteen sisällyttämisessä osaksi koko alueen kuntaklusterin strategiaa, tulevaisuuden kuntakuluttajan tarpeiden ymmärtämisessä sekä palvelurakenteen ja sen prosessien kehittämisen mahdollistamisessa. Selvityksessä hahmotellaan Päijät-Hämeen maakunnan nykytilaan ja Päijät-Hämeen kuntien palvelurakenteen nykytilaan pohjautuen palvelurakenteen kehittämiseen vaikuttavat megatrendit ja ilmiöt palvelurakenteen tulevaisuuden haasteet vuoteen 2015 Keskeisiä kysymyksiä tulevaisuuden palvelurakennetta suunniteltaessa on hahmottaa palvelurakenteen sisältö mitä tuotetaan kenelle tuotetaan miten tuotetaan 10

11 palvelurakenteen rahoitus alueen verotulot valtion tulonsiirrot palvelumaksut Tämä raportti sivuaa kaikkia edellä mainittuja asioita, mutta se keskittyy erityisesti siihen, minkälaisilla rakenteilla palveluja on mahdollista tulevaisuudessa tehokkaasti tuottaa. Palvelutuotannon tehokkuus luo keskeisen raamin sille, mihin käytössä olevat resurssit riittävät; siis mitä ja kenelle palveluja voidaan tuottaa käytössä olevan rahoituksen puitteissa. Palvelurakenteen tulevaisuuden haasteita tarkastellaan tulevaisuustaulukoiden avulla. Taulukot antavat suuntaa mahdollisille tulevaisuusskenaarioille, joille tulevaisuuden toimintamalleja voidaan hahmotella. Erityisesti tarkoituksena on etsiä kuntien palvelurakenteen uudistamisen suurimmat haasteet ja kipukohdat. Selvityksessä hahmotellaan myös keskeisiä kysymyksiä palvelutuotannon sisällöistä ja toimintamalleista, esitetään tulevaisuuden strategiavaihtoehdot ja arvioidaan niitä sekä listataan teesejä tulevaisuuden kehittämistyölle. Raportin rakenne noudattaa toimintaskenaariotyöskentelyn prosessia (kuva 1). Ensin kuvataan toimintaympäristöä ja sen kehitystä tulevaisuudessa. Kuvaukseen sisältyvät luvut kansallisen tai globaalin tason vaikuttavista ilmiöistä ja megatrendeistä, jotka ovat oleellisia myös alueellisella tasolla (luku 2.1), muuttuvasta hallinnollisesta toimintaympäristöstä (luku 2.2), muuttuvasta taloudellisesta toimintaympäristöstä (luku 2.3) sekä Päijät-Hämeen nykytilasta (luku 2.4 sisältäen joitakin keskeisiä faktoja). Myös Päijät-Hämeen palvelurakenteen kehittämisen nykytilaa kuvataan haastatteluselvityksen perusteella (luku 2.5). Tämän jälkeen kuvataan mahdolliset maailmat, eli pääoletusten määrittelyn perusteella arvioidaan eri vaihtoehtoja, minne Päijät-Häme voi mennä ja kuinka (luku 3). Raportin loppuosa keskittyy siihen, miten tästä voidaan jatkaa eteenpäin. Luku 4 useine alalukuineen kuvaa muun muassa tulevaisuuden kunta-asiakkaita, aluetta kuntaklusterina, verkostoitumista sekä erilaisia kehittämisen erityiskysymyksiä. Luvussa 5 pohditaan Päijät-Hämeen palvelurakennetta vuonna 2015 strategiavaihtoehtojen valossa sekä esitetään kehittämisteesit. Luku 6 on lyhyt loppuluku. Kuvan 1 prosessista käydään raportissa läpi kolme ensimmäistä laatikkoa. Prosessin jatko päätökset siitä, minne päätetään mennä, millä strategialla ja millaisin toimenpitein onkin sitten kunnallisten, seudullisten ja maakunnallisten päätöksentekijöiden ja toimijoiden tehtäväkenttää. 11

12 Mitkä ovat mahdolliset maailmat? Minne voimme mennä ja kuinka? Minne päätämme mennä? Kuka ja missä me olemme? Strategian valinta Toimenpideohjelma Kuva 1. Toimintaskenaariotyöskentelyn prosessi (mukailtu teoksesta Meristö 1991). Selvityksen aihealue on erittäin laaja, mikä yhdistettynä tiiviiseen työaikatauluun (neljä kuukautta) on muodostanut haasteellisen yhtälön. Selvityksessä joudutaan näin ollen sivuuttamaan keskeisiäkin asioita lyhyillä maininnoilla taikka rajaamaan ne pois käsiteltävistä teemoista. Selvitys tuo oman kontribuutionsa keskusteluun, jossa monilla erilaisilla mielipiteillä tuleekin olla sijansa. Myös selvityksen kirjoittajat edustavat monenlaisia näkemyksiä ja taustoja, mitä selvityksessä ei ole kovin paljon pyrittykään piilottamaan. 12

13 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA SEN KEHITYS TULEVAISUUDESSA 2.1 Vaikuttavat ilmiöt ja megatrendit Poliittiset ja maailmantaloudelliset ilmiöt Globalisaatio on yksi keskeinen alueita koskettava poliittinen megatrendi. Sitran tutkimusten mukaan globalisaation yleiset peruspiirteet ovat riippuvuus: aluetaloudet ovat syvällisesti riippuvia toistensa kehityksestä ja suhdanteista liikkuvuus: ihmiset, pääomat, tavarat ja palvelut liikkuvat rajoista piittaamatta (Hautamäki 2001, 17). Globalisaatio ja talouden avautuminen ovat lisänneet kilpailua, tehostaneet markkinoiden toimintaa ja sitä kautta lisänneet hyvinvointia. Työ- ja pääomapanokset ovat kohdentuneet entistä tehokkaammin ja kansainvälinen työnjako on syventynyt. Samalla myös taloudelliset häiriöt välittyvät nopeasti maasta toiseen ja talouskehitys on herkkää huonolle politiikalle. Suomen kansantalous on avautunut ja kilpailu lisääntynyt. Parin viime vuosikymmenen aikana eniten on ehkä muuttunut aiemmin kilpailulta suojatun kotimarkkinasektorin toimintaympäristö. Rahoitus- ja hyödykemarkkinoiden toiminnan tehostuminen voi toisaalta myös kärjistää esimerkiksi työmarkkinoiden jäykkyyksien haitallisia vaikutuksia. Tästä esimerkkinä on keskimääräisen työttömyyden pitkä kesto. Jos työttömyysriski ei vähene, voi työttömyys laskea vain, mikäli työttömyyden kesto lyhenee (Valtiovarainministeriö 2002, 16 17). Kansainvälinen näkökulma on mukana kaikilla hallinnon osa-alueilla. Hallinnon täytyy tulevaisuudessa pystyä toimimaan tehokkaasti neljällä tasolla: globaalilla, EU-tasolla, kansallisella ja paikallisella. Hallituksen ja hallinnon toiminta ei siksi ole enää vain kotimaisten ja tänne vaikutuksensa ulottavien toimenpiteiden ohjausta. Suomen julkinen sektori on osa kansainvälistä verkostoa, jossa tärkeitä kumppaneita ovat paitsi muiden maiden julkiset sektorit myös Euroopan unionin elimet ja kansainvälistyvä yritystoiminta (VM 128:00/2001, 98). Globalisaation sosiaaliulottuvuuksia pohtineen Maailmankomission tuoreen raportin mukaan 'globalisaatio ei ole paha, mutta toteutus ontuu', koska ilmiötä ei osata hallita. Tähän asti globalisaatiosta puhuminen on keskittynyt talouselämään ja markkinoihin. Raportin mukaan lähestymistapaa pitää muuttaa niin, että kansainvälistymisen keskiöön nousee ihminen. Raportissa nähdään, että tämä merkitsee käytännössä sitä, että globalisaation eduista nauttinut maailma tekee reilun sopimuksen kehityksen ulkopuolelle jääneen maailman kanssa. (Helsingin Sanomat , A 14.) Kuitenkin myös suomalaiset työntekijät ovat menettäneet työpaikkojaan Kiinaan globalisaatiokehityksen seurauksena. Eräs tärkeä aspekti, jota ei ole juurikaan käsitelty laajemmin on globalisaation hyvien ja huonojen vaikutusten epätasainen jakautuminen valtioiden sisällä ja vaikutus aluetalouteen. Huonoista vaikutuksista ovat joutuneet osallisiksi kaikki alueet, mutta hyvät vaikutukset ovat kohdistuneet huomattavasti epätasaisemmin. 13

14 Yhä useammin on alettu puhua myös globaalista riskiyhteiskunnasta. Kohtaamamme riskit ovat enenevästi globaaleja, ja niitä vastaan on vaikea hankkia vakuutuksia. Ennen luotettiin kasvavan kysynnän ja jatkuvasti lisääntyvän materiaalisen hyvinvoinnin autuuteen. Tämä tie näytti tuottavan onnea ja autuutta läntiselle yhteiskunnalle. Tilanne on kuitenkin muuttunut: taloudelliset romahdukset, työttömyys, ympäristöongelmat sekä lisääntynyt rikollisuus ja terrorismi ovat havahduttaneet meidät uusien ongelmien eteen. Nämä tekijät tulevat muuttamaan läntistä yhteiskuntaa merkittävästi jo lähitulevaisuudessa, koska vaarana on, että yhdessä maailmankolkassa tapahtunut vakava kriisi saattaa johtaa dominoefektiin, jonka seuraukset suomalaisiinkin alueisiin voivat olla arvaamattomat. Kiina-ilmiö negatiivisessa mielessä on esimerkkinä siitä, että kansainvälinen kilpailu on erittäin kovaa. Kiina kykenee houkuttelemaan investointeja kaikkialta maailmasta halvan ja osaavan työvoimansa sekä kasvavien markkinoidensa ansiosta. Suomalaisetkin yritykset perustavat tuotantolaitoksia Kiinaan (Hautamäki 2003, 16). Kiina-ilmiön rinnalla on puhuttu myös Viro-ilmiöstä ja Italia-ilmiöstä. Nämä ovat myös luonteeltaan samanlaisia ilmiöitä, mutta investointien siirtymisten syyt ovat osittain erilaisia. Moni mahdollinen kriisi tai tapahtuma Itä-Aasiassa vaikuttaisi välillisesti Suomeen, mutta millään ei ole suoranaisesti niin suurta merkitystä Suomen kannalta kuin Kiinan tulevalla kehityksellä, sillä Kiinan onnistuminen merkitsee sen kohoamista maailman merkittävimmäksi talousmahdiksi Yhdysvaltain ja Euroopan rinnalle. On kuitenkin ainakin kolme uudistusta, jotka ovat tarpeen, jotta Kiina voisi pidemmällä tähtäimellä jatkaa menestyksekästä uudistuspolitiikkaansa: rahoitussektori kaipaa perusteellista remonttia, tappiolliset valtionyritykset on saneerattava ja poliittisia uudistuksia on sallittava. (Jakobson 2003, 23, 27.) Kiinan voimakkaasta kehityksestä johtuva Kiina-ilmiö nähdään keskustelussa yleensä negatiivisena asiana. Kiinan talouden kasvu on kuitenkin toisaalta ollut Suomen kannalta myös positiivinen ilmiö. Suomen kauppatase Kiinan kanssa on ollut toistaiseksi vuoteen 2002 asti hyvin voimakkaasti positiivinen: Suomen vienti Kiinaan on jatkuvasti ollut merkittävästi suurempi kuin tuonti Kiinasta. Se, miten jatkossa käy, riippuu siitä, miten Suomi ja sen alueet pystyvät pitämään huolta kilpailukyvystään ja ottamaan paikkansa kansainvälisessä työnjaossa. On jopa todennäköistä, että tietyntyyppinen työ menetetään tulevaisuudessa lähemmäksi voimakkaimmin kasvavia markkinoita tai halvemman hintatason maihin, mutta Kiinan kaltaisten maiden kehittyminen voi johtaa tulevaisuudessa myös vahvaan maailmanlaajuiseen talouskasvuun, josta Suomikin voi hyötyä merkittävästi. Kansainvälinen verokilpailu muun muassa EU:n laajentuessa kovenee ja vähentää mahdollisuuksia rahoittaa kasvavia palvelutarpeita verovaroin (Brunila ym. 2003, 20). Valtiovarainministeriön mukaan talouskasvun keskeisenä rakenteellisena uhkatekijänä voidaan Suomessa pitää suurta julkista sektoria ja kireää verotusta (VM 128:00/2001, 6). Jos Suomi aikoo säilyttää asemansa maailman kilpailukykyisimpien valtioiden joukossa, edellyttää suomalaisen hyvinvointimallin ylläpito sitä, että julkiset palvelut kyetään tuottamaan nykyistä pienemmillä yksikkökustannuksilla ja alhaisemmalla veroasteella (VM 128:00/2001, 40). Esimerkiksi World Economic Forumin toteuttamassa kansainvälisessä kilpailukykyarvioinnissa Suomen osalta vaikeimpina yritystoiminnan kehittymistä haittaavina tekijöinä mainittiin veroaste, tiukat työvoimaa koskevat säännökset sekä verotusta koskeva lainsäädäntö. Toisaalta kokonaisuutena ottaen Suomi on näissä kansainvälisissä kansakuntien kilpailukykyvertailuissa menestynyt erittäin hyvin. Hyvästä kilpailukyvystä huolimatta Suomea vaivaavat suuret yhteiskunnan rakenteelliset ongelmat: 14

15 ikääntyminen, työttömyys, epätasainen aluekehitys ja perhetyyppien muutokset. (WEF 2003; Hautamäki 2001, 7.) Päijät-Häme liittyy lähivuosina yhä tiiviimmin osaksi Helsingin metropolialuetta oikoradan valmistumisen ja muiden logististen ratkaisujen myötä. Hallitus on käynnistämässä Suomen kansallista globalisaatioselvitystä, jossa myös alueellinen ulottuvuus (alueellisen yhteistoiminnan laajentamistarpeiden tarkastelu sekä kaupunkinäkökulma, mm. metropolipolitiikka) tullee olemaan mukana, kun selvitetään Suomen mahdollisuuksia selviytyä globalisaation oloissa. (Sisäasiainministeri Kari Rajamäki Lahdessa , tiedote.) Sosioekonomiset kehitystrendit Maassamuutto, maahanmuutto ja perhetyyppien muutokset Maassamuutto on kiihtynyt lamavuosien jälkeen, ja muuttoliikkeen seurauksena väestö on edelleen keskittymässä muutamaan kasvukeskukseen. Vuosi 1998 oli viime vuosisadan toiseksi vilkkain muuttovuosi. Maassamuuton vilkastumiselle nähdään kolme syytä: 1. ne, jotka eivät voineet muuttaa lamavuosina, muuttavat nyt 2. kotikuntalain voimaantultua (1994) opiskelijoiden muutto on lisääntynyt 3. muutto on etupäässä kaupunkien välistä muuttoa paikkakunnille, jonne laman jälkeen on syntynyt työpaikkoja Väestö on nyt maassamme jakautunut siten, että joka toinen suomalainen asuu väestömäärältään suurimmissa 32 kunnassa joka toinen suomalainen asuu Rauma Imatra linjan eteläpuolella joka toinen suomalainen asuu 60 kilometrin levyisellä rannikkovyöhykkeellä Taloudellisen toiminnan keskittymistä ja sitä kautta muuttoliikettäkin kiihdyttävät seuraavat tekijät: markkinoiden koko ja läheisyys ovat tärkeitä monella alalla tiheät, monipuoliset työmarkkinat parantavat työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa tiedon levittyminen ja muut positiiviset ulkoisvaikutukset hyödyttävät lähellä toisiaan sijaitsevia yrityksiä monipuolinen kulttuuri- ja muu palvelutarjonta vetävät erityisesti nuoria keskuksiin (Hautamäki 2001, ) Muuttovoittoalueita ovat olleet viime vuosina ennen kaikkea Helsingin, Turun, Tampereen, Oulun ja Jyväskylän seudut sekä Salon alue. Vuonna 2002 väestö väheni suhteellisesti eniten Kainuussa, Lapissa ja Etelä-Savossa. Muuttoliike vaikuttaa merkittävästi sekä muuttovoitto- että muuttotappiokuntien väestörakenteeseen. Maaseudulla ja pienissä syrjäisissä kunnissa vanhusten osuus väestöstä on jo tällä hetkellä suurempi kuin kaupungeissa. Kun muuttajat ovat yleensä nuoria, syntyvyys laskee muuttotappiokunnissa edelleen. Tästä syystä muuttotappiokunnissa vanhempien ikäluokkien ja eläkeläisten osuus väestöstä kasvaa ja huoltosuhde huononee entisestään. Joillakin alueilla jo tällä hetkellä asukasmäärä pienenee myös siitä syystä, että syntyneitä on vähemmän kuin kuolleita. (Brunila ym. 2003, 24.) 15

16 Suomi oli pitkään lähtömuuttomaa luvulla muuttovirta Suomeen alkoi ylittää lähtövirran. Suurelta osin se oli Suomesta lähteneiden paluumuuttoa, suomenkielisten muuttoa tai pakolaisuutta ja näin ollen riippumatonta Suomen työllisyystilanteesta. Viimeisten 25 vuoden aikana muutto Suomeen on ollut keskimäärin henkilöä ja muutto Suomesta henkilöä vuodessa. Ulkomaalaisten osuus muutossa Suomeen on vähitellen lisääntynyt. Ulkomailla on Suomen kansalaisia pysyvästi noin henkilöä, joista osa on potentiaalisia paluumuuttajia. Vuoden 2000 lopussa ulkomaista työvoimaa oli Suomessa noin henkilöä eli alle 2 prosenttia koko työvoimasta, mikä on kansainvälisesti hyvin vähän. Maahanmuuttajien työttömyysaste oli Suomessa vuonna 2000 keskimääräiseen työttömyysasteeseen verrattuna noin kolminkertainen. Suomessa työskentelevät maahanmuuttajat ovat näihin päiviin asti olleet koulutetumpia kuin paikallinen väestö keskimäärin. Nyt maahan on alkanut muuttaa myös heikommin koulutettuja. Maastamuutossa on samaan aikaan tapahtumassa päinvastainen kehityskulku. Muuttovirrat Suomesta painottuvat enenevästi nuoriin koulutettuihin henkilöihin, mikä vinouttaa väestö- ja koulutusrakennetta, ellei vastaavaa nuorten maahanmuuttoa onnistuta aikaansaamaan. (Valtiovarainministeriö 2002, ) Perhetyypeissä on tapahtunut muutoksia. Yleisin perhetyyppi on aviopari, jonka luona asuu lapsia. Tällaisia perheitä on 40 prosenttia, mutta niiden osuus laskee koko ajan. Jo neljäsosa Suomen väestöstä asuu yksin. Yli 20-vuotiaita yksinasuvia on noin 1,4 miljoonaa. Nuorten vuotiaiden yksinasuvien määrä on kasvanut voimakkaimmin. Toinen suuri ryhmä yksinasuvia ovat ikääntyneet, yli 65-vuotiaat naiset. Helsingissä jo puolet talouksista on yhden hengen sinkkutalouksia. Yksinasuvat naiset ovat tuloasteikon pohjalla. Tosin heidän taloudellinen tilanteensa paranee ikääntymisen myötä, toisin kuin yksinasuvien miesten, joiden tilanne puolestaan ikääntymisen myötä heikkenee. (Hautamäki 2001, ) Tuloerojen kasvu Pohjoismaisen hyvinvointivaltion yhtenä tavoitteena on ollut tuloerojen tasaaminen, jota on toteutettu progressiivisella verotuksella, sosiaalisilla tulonsiirroilla ja julkisilla, usein maksuttomilla palveluilla. Vuoden 1995 jälkeen tuloerot ovat kaikilla mittareilla mitaten kasvaneet maassamme, vaikka ne edelleenkin ovat pienimpiä maailmassa. Tuloerojen kasvuun ovat Hautamäen mukaan olleet syynä muun muassa seuraavat tekijät: hyvin koulutettujen palkat ovat nousseet nopeammin kuin vähemmän koulutettujen optio- ja pääomatulot kohdentuvat jo muutenkin hyvin ansaitsevalle ryhmälle verokantaa on kevennetty suuri työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys pitävät osaa väestöstä sosiaaliturvan piirissä (Hautamäki 2001, ) Toisaalta on muistettava, että tuloerojen kasvu ei ole yksinomaan negatiivinen asia, vaan sillä on myös oma, talouden uudistumista ja dynamiikkaa ylläpitävä vaikutuksensa. Heikosti tuottavat toimialat ja vanhentunutta teknologiaa hyödyntävät yritykset menettävät asemiaan, niiden kannattavuus laskee, ja toisaalta uudempaa ja kehittyneempää teknologiaa hyödyntävät yritykset ja toimialat kasvavat. Edellisillä palkkataso laskee suhteellisesti verrattuna jälkimmäisiin, minkä seurauksena työvoimaa hakeutuu aloille, joilla maksetaan parempia palkkoja. Näin prosessi edistää talouden uudistumista. (Hautamäki 2001, 52.) Työntekijöillä on kuitenkin varsin erilaiset mahdollisuudet hakeutua uusille aloille esimerkiksi asuinpaikasta riippuen, eikä parempia palkkoja maksavilla aloilla ole rajatonta kykyä työllistää aina 16

17 vain uusia ihmisiä. Yllä mainittu sitaatti näyttäisi kuvastavan melko yksioikoista näkemystä työmarkkinoiden toiminnasta. On myös todennäköistä, että yleinen tuloerojen kasvu johtaa entistä suurempiin tuloeroihin naisten ja miesten välillä (vrt. Melkas & Anker 1998). Näihin asti suurin syy yleisiin palkkaeroihin pohjoismaisilla työmarkkinoilla on ollut naisten ja miesten palkkakuilu, koska naisten ja miesten palkkaerot ovat olleet suurempia kuin eri ammattiryhmien väliset erot. Hautamäen esittämän kaltainen (hallitsematon) tuloerojen kasvuprosessi saattaisi myös tehdä julkisen sektorin työpaikoista entistä vähemmän houkuttelevia. Kilpailu työvoimasta Väestön yleiseen ikääntymiseen liittyvä erityishaaste on paikallishallinnon oman henkilöstön ikääntyminen ja siihen liittyvä runsas eläköityminen lähitulevaisuudessa. Ilman tehokkuutta lisääviä uudistuksia kilpailu työvoimasta saattaa OECD:n mukaan syrjäyttää yksityisen sektorin työvoimatarpeita ja hidastaa siten talouden kasvua (Brunila ym. 2003, 73). Palvelujen kysynnän tyydyttäminen yksinomaan julkisen palvelutuotannon kautta tulee entistä vaikeammaksi, kun työvoiman tarve koko taloudessa kasvaa ja kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy (Brunila ym. 2003, 20). Julkinen sektori on hyvin työvoimavaltaista, joten tuottavuuden kehittämistoimet kohdistuvat työn tuottavuuteen ja koskevat laajasti henkilöstöä. Tulevaisuudessa julkisen sektorin työvoiman saatavuuteen vaikuttaa ainakin se, että lähivuosikymmenen aikana suuret ikäluokat kasvattavat vanhuuseläkkeelle siirtyvien määrää, ja toisaalta työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat entistä pienempiä. Työvoiman määrä kääntyy laskuun. Työvoimakilpailu kiristyy, ja pahimmassa tapauksessa työvoiman puute hidastaa talouskasvua. Valtion työvoimatarpeet ja keskeiset keinot houkutella ja motivoida työntekijöitä on sovitettava tähän tilanteeseen sekä työvoiman kysynnän ja tarjonnan muuttuvaan rakenteeseen. Ikärakenteesta johtuva eläkkeelle siirtyminen lähimmän 15 vuoden aikana on valtionhallinnossa yksityistä sektoria suhteellisesti suurempaa. Tämä johtuu pääosin siitä, että valtionhallinnon henkilöstömäärä lisääntyi erityisen nopeasti ja 70-luvuilla suurten ikäluokkien tullessa työmarkkinoille (Kuusela & Sääskilahti 2003, 26, 33). Näinä vuosina myös naiset tulivat yhä enenevässä määrin työmarkkinoille, varsinkin julkisen sektorin hoivatehtäviin, joten eläköitymiskysymys on suuressa määrin sukupuolikysymys. Palvelujen rahoituksen ohella hyvinvointijärjestelmän ylläpitämisen suureksi haasteeksi jo lähivuosina muodostuu valtion ja kuntien kyky rekrytoida ja valmentaa merkittävä määrä uutta henkilöstöä. Vuosikymmenen loppuun mennessä kunta-alalta jää eläkkeelle arviolta henkilöä 1 (Brunila ym. 2003, 20). Tämä tarkoittaa joka kolmannen kuntasektorilla työskentelevän siirtymistä eläkkeelle vuoteen 2012 mennessä. Valtaosa kuntaväestä ei halua jatkaa työelämässä yli 63 vuoden iän, vaikka eläkekertymä paranisi huomattavasti ja vaikka terveyskin sallisi lisävuodet. Vain yksi kymmenestä kuntatyöntekijästä suunnittelee jatkavansa työssä täytettyään 63 vuotta. Voimallisen eläköitymisen kanssa samaan aikaan osuu yhä koveneva yleinen kilpailu henkilöstöstä, sillä suuret ikäluokat poistuvat työelämästä myös yksityisellä sektorilla. Vahvuudekseen työvoimasta kilpailtaessa kunnat kokevat muun muassa sen, että työ kuntasektorilla koetaan turvalliseksi, mielekkääksi ja yhteiskunnallisesti merkittäväksi, työtä riittää, ala ei ole kovinkaan suhdanneherkkä ja työtä on lisäksi kuntasektorilla tarjolla eri puolilla Suomea. Kuntatyönantajien mukaan toistaiseksi työvoimaa on ollut tarjolla. Pulaa on ajoittain ollut joillakin alueilla, lähinnä lääkäreistä. (Kouvolan Sanomat ) 1 Peruspalvelut työryhmämuistiossa eläkkeelle siirtyvien määräksi kuluvan vuosikymmenen aikana ennakoitiin henkeä (Peruspalvelut työryhmämuistio 2001, 33 34). 17

18 Lääkäripula onkin ollut paljon julkisuudessa viime aikoina. Sosiaali- ja terveysministeriön 1. lokakuuta 2003 vallinnutta tilannetta koskeneessa selvityksessä havaittiin, että työssä olevien lääkärien määrä sekä terveyskeskuksissa että sairaaloissa on lisääntynyt. Virkoja on lisätty, mutta virkojen täyttövaje (11 prosenttia) ei ole oleellisesti muuttunut. Sairaaloissa vaje oli 8 prosenttia. Tällä hetkellä yli puolella kunnista on lääkäreiden lisäksi ollut ongelmia esimerkiksi puheterapeuttien, psykologien, sairaanhoitajien, laboratoriohoitajien ja hammashoitajien rekrytoinnissa. Lääkärikoulutusta on lisätty vähitellen 1990-luvun 360:stä noin 630:een. Myös sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulutusta ja toisen asteen perustutkintoon johtavaa koulutusta on lisätty. (Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 39/2004.) Kuntien henkilöstöstä yli puolet työskentelee sosiaali- ja terveydenhuollon ammateissa. Kunnallisten viranhaltijain ja työntekijöitten eläkelain mukaan vakuutettuja oli vuoden 2001 lopussa henkeä, joista henkeä (30 %) työskenteli terveydenhuollon ammateissa ja henkeä (24 %) sosiaalialan ammateissa. Seuraavan kymmenen vuoden aikana terveydenhuoltoalalla ja sosiaalialalla työskentelevää siirtyy eläkkeelle. Maakunnittain tarkasteltuna sosiaalialan työntekijöistä suhteellisesti suurin eläkepoistuma on Satakunnassa ja Kainuussa, joissa 35 prosenttia sosiaalialan työntekijöistä siirtyy eläkkeelle, eikä Lappikaan jää kauas 25 prosentillaan. Terveydenhoitohenkilöstöstä suhteellisesti suurin eläkepoistuma on Etelä- Karjalassa, lähes 35 prosenttia työvoimasta. (Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 39/2004.) Vuonna 2003 työvoima väheni Suomessa ihmisellä. Tilastokeskuksen mukaan erityisesti naisten osuus työllisistä laski: he jäivät kotiin. Samanaikaisesti vähenivät myös määräaikaiset työpaikat. Luvut uhkaavat romuttaa hallituksen tavoitetta, jonka mukaan suomalaisten työllisyysasteen pitäisi nousta 75 prosenttiin. Tilinpäätöstietojen mukaan suuret suomalaisyritykset kyllä palkkasivat lisää väkeä, mutta ulkomailla maissa, joissa palkkakustannukset ovat alhaiset. (Helsingin Sanomat , A 3, B 1.) Vaikka lasten ja nuorten osuus väestöstä supistuu, on koulutusmenoilla meriittihyödykkeiden tapaan silti taipumus kasvaa elintason nousun tahdissa (VM 128:00/2001, 35). Laadukkaan koulutusjärjestelmän varjopuolena ovatkin pitkät opiskeluajat, keskeyttäneiden suuri osuus ja nuorten työmarkkinoille tulon myöhäisyys kansainvälisesti verrattuna (Brunila ym. 2003, 20). Pitkien opiskeluaikojen ja koulutukseen osallistuvien suuren määrän vuoksi keskimääräinen työmarkkinoille tuloikä on Suomessa harvinaisen korkea. Suomalaislapsi aloittaa koulunkäynnin kansainvälisesti katsoen hyvin myöhään, 7-vuotiaana. Lukiokoulutus venyy nykyään yhä useammin 4-vuotiseksi. Ylioppilaaksi tulon jälkeen pidetään usein välivuosia. (Luoma ym. 2003, 14). Toisaalta Suomi on havaittu vertailuissa kilpailukykyiseksi ja innovatiiviseksi maaksi. Myös EU:n tuoreessa koulutusraportissa Suomi lukeutuu koulutustasoltaan EU:n aateliin, kun verrataan muun muassa oppilaiden lukutaitoa ja tutkintojen määrää sekä matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian alan opiskelijamääriä (EU/ Koulutus väliraportti 2004). 18

19 2.1.3 Teknologiset kehitystrendit Uusi teknologia on yhteiskunnallisen kehityksen moottori ja käynnissä pitävä voima, ja teknologiaan panostaminen on ollut varmimpia tapoja taata kansakunnan kilpailukyky. Suurena kysymyksenä kuitenkin on säilynyt, minkä nimenomaisten teknologioiden kehittämiseen resurssit tulisi suunnata (Hautamäki 2001, 19). Bioteknologia on ilmeisesti tulevaisuuden tärkein teknologia-alue (toisaalta viimeaikaisten selvitysten mukaan bioteknologialle suunnatut voimakkaat investoinnit eivät ole tuottaneet toivottuja tuloksia), mutta tieto- ja viestintäteknologia ICT on tämän hetken johtava dynaaminen perusteknologia. Sen keskeisiä piirteitä ovat digitointi: kuvan, äänen ja tekstin digitointi ja digitaalinen käsittely konvergenssi: jakelukanavien yhdentyminen (radio, TV, puhelin, tietokone) ajantasaisuus: nopeat online-yhteydet kutistuminen: etäisyyksien voittaminen, maailmanlaajuiset yhteysverkostot monisuuntaisuus: vuorovaikutteisuus kapasiteetti: suurien informaatiomäärien ja tietokantojen nopea käsittely simulaatio: mahdollisuus tuottaa keinotekoisesti ilmiöitä, paikkoja jne. sulautuminen: ICT upotetaan perinteiseen teknologiaan ja laitteisiin (autot, kodinkoneet, vaatteet, asunnot jne.) (Hautamäki 2001, 21.) Kehittynyt ja kehittyvä uusi tekniikka on avainasemassa myös julkisen sektorin suorituskyvyn tehostamisessa. EU-tasolla sähköinen hallinto, sähköisesti tuotetut julkiset palvelut on nostettu vahvasti esille yhtenä edellytyksenä Euroopan kilpailukyvylle ja kehitykselle. Uusi tekniikka on tällöin nähtävä uusien hallintomallien ytimenä (ei enää pelkästään tukipalveluna), joka vaatii resursseja, mutta myös vapauttaa niitä uusiin tehtäviin. (VM 128:00/2001, 12, 99.) Nykypäivänä Suomi on eräillä mittareilla mitattuna maailman kärjessä ICT:n hyödyntämisessä. Erilaisissa teknologista osaamista käsittelevissä vertailuissa käytetyt mittarit ovat suhteellisia eivätkä aina kerro koko kuvaa. Teknologiamyönteinen ajattelu on kuitenkin ollut Suomelle tunnusomaista, ja viime vuosien menestys on rakennettu tämän ajattelun varaan. Suomi myös soveltuu hyvin esimerkiksi ICT:n, sähköisen asioinnin, hyvinvointipalvelujen, ikääntymisen ja älykkäiden materiaalien ja pakkausten testiympäristöksi. (Piironen 2003, 69, 81.) Operatiivisen tehokkuuden parantamisessa informaatioteknologia on keskeinen tekijä (Piironen 2003, 73). Tieto- ja viestintätekniikan tuottavuus- ja tehokkuuspotentiaalia ja vaikutuksia palvelujen laatuun ei julkisella sektorilla ole vielä riittävästi realisoitu. Tieto- ja viestintätekniikan käytön ja kehittämisen tuottavuushyötyjä rajoittaa nykyisellään se, että toiminta ja sen kehittäminen tapahtuu pienestä virastokoosta johtuen pienessä mittakaavassa (Kuusela & Sääskilahti 2003, 37; Peruspalvelut työryhmämuistio 2001, 35 36). Yhtenä uuden teknologian käyttöönoton esteenä voidaan nähdä toimivien kannustimien puuttuminen julkishallinnosta. Kokonaisuudessaan julkinen sektori tulisi saada toimimaan menestyksellisten innovatiivisten yritysten tavoin. Julkishallinnossa tulisi myös entistä vahvemmin ottaa käyttöön uusi teknologia tukemaan johtamista ja päätöksentekoa. (Piironen 2003, 75.) Hallitusohjelman keskeisenä tavoitteena on palveluiden saatavuuden ja laadun turvaaminen tilanteessa, jossa fyysisten palvelupisteiden määrää joudutaan taloudellisista syistä vähentämään etenkin harvaanasutuilla seuduilla. Verkkopalveluiden lisäämisellä katsotaan voitavan 19

20 monipuolistaa palveluiden tarjoamista ja tasoittaa nähtävissä olevaa epäsuotuisaa kehitystä. Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelmassa sähköinen asiointi on keskeinen painoalue. Myös eeurope toimintasuunnitelma edellyttää, että jäsenvaltiot tarjoavat julkisia peruspalveluja verkon kautta vuorovaikutteisina vuoden 2004 loppuun mennessä. Vuorovaikutteisuus edellyttää, että palveluntarjoajillakin on oltava siihen valmiudet. Verkkopalveluiden aikaansaaminen on osoittautunut vaikeammaksi ja enemmän aikaa vieväksi kuin odotettiin. Julkisia palveluja on uudistettava ja mallinnettava virtaviivaistamalla ensin toimintatapoja. Sisäasiainministeriön verkkopalveluiden määrittely- ja käyttöönottohanke JUPA ohjaa, seuraa ja tukee alueellisia käyttöönottoprojekteja. (Sisäasiainministeriön verkkosivut ) Harvaan asutuilla seuduilla palveluiden saatavuuden paraneminen ei kuitenkaan hoidu vain verkkopalveluita lisäämällä, vaan myös laajakaistan käyttömahdollisuuksiin ja haittoihin, kuten tietoturvaongelmiin, sekä kansalaisten opastamiseen on paneuduttava toden teolla. Ikääntymisen vaikutukset ihmisen mahdollisuuksiin käyttää sähköisiä palveluja on otettava huomioon nopeasti ikääntyvässä yhteiskunnassa. Ikääntyminen vaikuttaa fyysisesti ja psyykkisesti siten, että sähköisten palvelujen käyttömahdollisuudet voivat muuttua merkittävästi. Nykyinen ikääntyneiden sukupolvi ei ole myöskään vielä tottunut sähköisiin palveluihin, ja monien ikääntyneiden tulot ovat pienet, mikä saattaa aiheuttaa lisähankaluuksia ajatellen mahdollisuuksia käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa esimerkiksi mukavasti omasta kodista käsin Demografiset kehitystrendit Huoli väestön ikääntymisestä on aiheellinen, sillä Suomen väestö ikääntyy nopeinta vauhtia Euroopassa, ja OECD-maistakin vain Japanissa väestön ikääntyminen on nopeampaa kuin Suomessa. Valtiovarainministeriön mukaan ikääntymisen myötä työvoiman määrä on kääntymässä ensimmäistä kertaa Suomen historiassa selvään ja pitkäaikaiseen laskuun, sillä vuodesta 2004 alkaen työvoima alkaa supistua noin ½ prosenttia vuodessa. Suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle merkitsee sitä, että samanaikaisesti kun vanhusten määrä kasvaa, työikäisten ja työllisten määrät supistuvat. Ikääntyvän väestön osuuden kasvun aiheuttamia ongelmia lisää Suomen alhainen keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä. (VM 128:00/2001, 35; Valtiovarainministeriö 2002, 7; Luoma ym. 2003, 5 6.) Väestön ikärakennetta voidaan kuvata huoltosuhteella, jolla tarkoitetaan lasten ja eläkeikäisten lukumäärän suhdetta työikäisen väestön lukumäärään. Vanhushuoltosuhteella tarkoitetaan eläkeikäisten määrää sataa työikäistä kohti. Huoltosuhdetta laskettaessa työikäiseksi on luettu vasta 20 vuotta täyttäneet, sillä opiskelun, asevelvollisuuden ja muiden syiden takia vielä 20- vuotiaistakin on vain puolet töissä. Eläkeikäisillä tarkoitetaan kuitenkin 65 vuotta täyttäneitä, vaikka työvoimatutkimuksen perusaineiston mukaan 59-vuotiaista on enää alle puolet töissä. Pientä huoltosuhdetta pidetään kansantalouden kannalta hyvänä, koska silloin on vähän huollettavassa iässä olevaa väkeä työikäisiin nähden. Huoltosuhde on ollut erinomainen jo pari vuosikymmentä. Vuonna 2001 Suomessa oli 65 huollettavaa sataa työikäistä kohti. Ensi vuosikymmeneltä lähtien huoltosuhde heikkenee nopeasti, kun nykyisen väestön suurimmat ikäluokat saavuttavat eläkeiän. Vanhushuoltosuhde eläkeikäisten lukumäärä sataa työikäistä kohti kaksinkertaistuu 50:een kolmessa vuosikymmenessä, ja huoltosuhde nousee kolmessa vuosikymmenessä 90:een. Ensisijainen keino torjua väestön ikääntymisen talouskasvua heikentävää ja työvoiman tarjontaa vähentävää vaikutusta on työllisyysasteen nostaminen ja elinaikaisen työajan pidentäminen. 20

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Väestökehityksen haasteet hyvinvointiteknologialle

Väestökehityksen haasteet hyvinvointiteknologialle Väestökehityksen haasteet hyvinvointiteknologialle Ilkka Winblad Oulun yliopisto, FinnTelemedicum/Biolääketieteen laitos To be or Well be IV, Oulu 11.2.2010, Suomen väestöennuste 2000 2040 Lähde: Parkkinen

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

uhka vai mahdollisuus?

uhka vai mahdollisuus? ALUERAKENNE MUUTOSPYÖRTEESSÄ ALUERAKENNE MUUTOSPYÖRTEESSÄ uhka vai mahdollisuus? En tiedä muista ihmisistä, mutta kun aamulla kumarrun laittamaan kengät jalkaani, ajattelen, että herrajumala, mitä seuraavaksi?

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Seppo Honkapohja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton seminaari 4.9.2012 Sisältö Väestörakenteen muutos Suomessa Suomessa ikääntymisen kansantaloudelliset

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Maailman osaavin kansa kirjan esittely

Maailman osaavin kansa kirjan esittely Maailman osaavin kansa 2020 -kirjan esittely Koulutustutkimusfoorumin kokous 26.9.2013 Kari Nyyssölä Opetusneuvos Opetushallitus Jyrki Kataisen hallituksen tavoite Hallitus asetti tavoitteeksi nostaa suomalaiset

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 4.3.2016 6.3.2016 1 Miksi sote -uudistus: tavoitteet Julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen VM arvio 3

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten toimintaympäristö haastaa toimintamallin uudistuksen? Tampere 2017 -seminaari 23.3.2015 Matias Ansaharju Strategiasuunnittelija Yhteinen Tampere kaupunkistrategia:

Lisätiedot

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki Työllisyys ja julkinen talous 29.12.2016 Martti Hetemäki Miten paljon työllisyys vaikuttaa julkiseen talouteen? Miten työllisyys liittyy sukupolvien väliseen sopimukseen? Miten työllisyysaste on kehittynyt

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA Jussi Pyykkönen 200 000 UUTTA TYÖPAIKKAA! TEM-Analyysi: 200 000 uutta työpaikkaa hallituskaudessa ei ole vaativa tavoite -

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin?

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Kalevi Luoma To be or Well be IV seminaari Oulu 11.2.2010 Julkisen talouden kestävyysvaje Suomen julkisessa

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää 3 Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää TÄNÄÄN 11:00

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Kohti parasta kuntatalouden kehitystä? Kuntaliitokset ja kuntien talouskehitys ARTTUtutkimusohjelman

Kohti parasta kuntatalouden kehitystä? Kuntaliitokset ja kuntien talouskehitys ARTTUtutkimusohjelman Kohti parasta kuntatalouden kehitystä? Kuntaliitokset ja kuntien talouskehitys ARTTUtutkimusohjelman valossa Jarmo Vakkuri, professori Tampereen yliopisto, johtamiskorkeakoulu 050-318 6042, jarmo.vakkuri@uta.fi

Lisätiedot

Hyvinvointipalveluiden tulevaisuus

Hyvinvointipalveluiden tulevaisuus Hyvinvointipalveluiden tulevaisuus Nuoruusikäisten toimivat palvelu seminaari 16.2.2012 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040 indeksi 80 indeksi

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Sote-uudistuksen säästömekanismit

Sote-uudistuksen säästömekanismit Sote-uudistuksen säästömekanismit Alustavia arviointeja Hallitusohjelma Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta Hallitus vahvistaa

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten

Lisätiedot

Kuntaliitto ammatillisen koulutuksen edistäjänä. Suomen Kuntaliitto, varatoimitusjohtaja Kari- Pekka Mäki-Lohiluoma Kajaani 25.11.

Kuntaliitto ammatillisen koulutuksen edistäjänä. Suomen Kuntaliitto, varatoimitusjohtaja Kari- Pekka Mäki-Lohiluoma Kajaani 25.11. Kuntaliitto ammatillisen koulutuksen edistäjänä Suomen Kuntaliitto, varatoimitusjohtaja Kari- Pekka Mäki-Lohiluoma Kajaani 25.11.2009 Väestöllinen huoltosuhde 1865-2026 Lähde: tilastokeskus 30.11.2009

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA

SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA 1.3.2017 Lähde: Timo Aro PORVOON LÄHTÖKOHTIA Yksi vetovoimaisimmista ja kilpailukykyisimmistä seuduista Suomessa.

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma.

Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma. Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin 1.6.2011 31.12.2013 Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma. Tuula Suominen Salon väestöennusteet 2010 2040 75 vuotta täyttäneiden osalta Teknologian

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kestävyysvaje

Terveyspalvelut ja kestävyysvaje Terveyspalvelut ja kestävyysvaje Sotepalvelujen - vaikutus kestävyysvajeeseen - uudistuksen kulmakivet - rahoitus 8.5.2014 Martti Hetemäki 8.5.2014 Martti Hetemäki Sotepalvelujen tuottavuuskehityksestä

Lisätiedot

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Pääjohtaja, dosentti OTT Tuomas Pöysti 27.5.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Uuden vaalikauden suurimpia haasteita on talouskasvun ja kokonaistuottavuuden

Lisätiedot

Talouspolitiikka ja tilastot

Talouspolitiikka ja tilastot Talouspolitiikka ja tilastot Markus Sovala VTT, talouspolitiikan yksikön päällikkö valtiovarainministeriön kansantalousosasto markus.sovala@vm.fi 1 Talouspolitiikan isot haasteet! Talouskasvun kiihtymisestä

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Tilastokeskuspäivä 4.11.2008 Yliaktuaari Markus Rapo, Tilastokeskus Esityksessäni! Hieman historiaa! Miksi ennusteita laaditaan! Tilastokeskuksen väestöennusteen

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008 Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas Vaihtotase Yhdysvalloissa % bkt:sta 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 85 90 95 00 05

Lisätiedot

Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN

Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Sibelius talo, Lahti Maakuntajohtaja Juho Savo 19.4.2012 Johdantona aiheeseen: Kadonnutta kansanvaltaa etsimässä Maakunta 2020 Sitran ja maakuntajohtajien

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

Ajankohtaista Lahden kaupungista

Ajankohtaista Lahden kaupungista Ajankohtaista Lahden kaupungista Vanhusneuvostojen seminaari 23.5.2016 Mikko Komulainen Taustaa Hyvinvointikuntayhtymän tarkoituksena on koota maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen yhdeksi

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Talouskriisi ja kuntatalouden tulopohja

Talouskriisi ja kuntatalouden tulopohja Talouskriisi ja kuntatalouden tulopohja Tutkimusprofessori, Aki Kangasharju VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) SUOMEN TALOUDEN TILA JA TULEVAISUUS 17.9.2009 Wolff-auditorio, Vaasan yliopisto Mitä

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Rovaniemen kaupunki Heikki Miettinen 132.2012 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 20 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä?

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät Oulu 3.11.2008 Pankinjohtaja Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 Alueiden kehityksen haasteita Suomessa Talouskasvun hidastuminen

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mikä on sote-uudistus? Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Uudistuksen tekevät valtio ja kunnat,

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Hallitusohjelman kirjaukset Valtio: Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Saumattomien hyvinvointipolkujen tukemisen keinoja

Saumattomien hyvinvointipolkujen tukemisen keinoja Saumattomien hyvinvointipolkujen tukemisen keinoja Hyvinvointifoorumi 10.4.14 Teemu Ylikoski www.laurea.fi Saumattomien hyvinvointipolkujen tukemisen keinoja Palvelustrategian Elinympäristö luomat puitteet

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot