PÄIJÄT-HÄMEEN PALVELURAKENNE TULEVAISUUS- TARKASTELU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄIJÄT-HÄMEEN PALVELURAKENNE TULEVAISUUS- TARKASTELU"

Transkriptio

1 g a r m i Vesa Harmaakorpi Helinä Melkas Timo Pihkala Tomi Tura Tuomo Uotila PÄIJÄT-HÄMEEN PALVELURAKENNE TULEVAISUUS- TARKASTELU PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO A

2 2

3 g a r m i Vesa Harmaakorpi Helinä Melkas Timo Pihkala Tomi Tura Tuomo Uotila PÄIJÄT-HÄMEEN PALVELURAKENNE TULEVAISUUSTARKASTELU Päijät-Hämeen liitto A ISBN ISSN

4 4

5 ESIPUHE Palvelurakenteen kehittäminen on maakunnan toiminnan avainkysymyksiä. Menestyminen maailman muutoksessa ja taloudelliset realiteetit pakottavat hakemaan kehittämistyöhön aivan uusia suuntia. Yksi keskeinen suuntaus viime aikoina on maakunnallisen, alueellisen ja seudullisen näkökulman vahvistuminen osana tarkastelua. Vaikka kunnat ovat palvelurakenteen keskeisimpiä toimijoita, nähdään kuntien välisen yhteistyön merkityksen korostuvan jatkuvasti palvelujen ohjaamisessa ja tuottamisessa. Kuntien välinen yhteistyö ei ole kuitenkaan ainoa keskeinen asia palvelurakenteen kehittämisessä, vaan kehittämisympäristö on erittäin monisyinen, ja se vaatii varsin laaja-alaista tarkastelua. Tämä raportti on laadittu Päijät-Hämeen liiton toimeksiannosta. Raportti tarkastelee palvelurakenteen kehittämisen toimintaympäristöä ja palvelurakenteen kehittämistä tulevaisuussuuntautuneesti vuoteen Työssä on haettu keskusteluun uusia tulokulmia ja tarkasteltu palvelurakenteen kehittämistä monipuolisen ennakkoluulottomasti. Tämän vuoksi kirjoittajiksi etsittiin tekijöitä, jotka eivät välttämättä edusta alan perinteistä tutkijakuntaa. Evästyksenä kirjoittajille annettiin kehotus "irrotella" käsiteltävän aiheen parissa ilman ennakkosensuuria. Raportin on kirjoittanut Lahden yliopistokeskuksessa toimiva monitieteinen GARMI-ryhmä. Ryhmään kuuluivat erikoistutkija, TkT Vesa Harmaakorpi Teknillisen korkeakoulun Lahden keskuksesta; erikoistutkija, TkT, VTL Helinä Melkas Teknillisen korkeakoulun Lahden keskuksesta; professori, KTT Timo Pihkala Lappeenrannan teknillisen yliopiston Lahden yksiköstä; kehityspäällikkö, YTM Tomi Tura Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniasta ja kehityspäällikkö, FM Tuomo Uotila Teknillisen korkeakoulun Lahden keskuksesta. Kirjoittajien työtä paimensi ohjausryhmä, johon kuuluivat allekirjoittaneen lisäksi kunnanjohtaja Päivi Rahkonen Hollolasta ja erityisasiantuntija Jaana Simola Päijät-Hämeen liitosta. Lahti Esa Halme maakuntajohtaja 5

6 6

7 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Selvityksen lähtökohdat Selvityksen tavoitteet ja rajaus TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA SEN KEHITYS TULEVAISUUDESSA Vaikuttavat ilmiöt ja megatrendit Poliittiset ja maailmantaloudelliset ilmiöt Sosioekonomiset kehitystrendit Teknologiset kehitystrendit Demografiset kehitystrendit Yhteenveto megatrendeistä ja ilmiöistä Muuttuva hallinnollinen toimintaympäristö Hallintoreformi Moniportainen hallinto Kunta- ja seutuyhteistyö Kehittämistyön ohjelmalähtöisyys Palvelurakenteen kansallinen ohjaus Yhteenveto hallinnollisesta toimintaympäristöstä Muuttuva taloudellinen toimintaympäristö Kuntasektorin talouden kehitys Kuntien tulot ja menot Sosiaali- ja terveystoimen rahoitus Alue- ja kuntatalouden erityiskysymyksiä Yhteenveto taloudellisesta toimintaympäristöstä Keskeisiä faktoja Päijät-Hämeestä Väestön kehitys Kuntatalous Työmarkkinoiden kehitys Elinkeinot, tutkimus ja kehitys Yhteenveto faktoista Päijät-Hämeen palvelurakenteen kehittämisen nykytila Taustaksi: palveluteema osana kuntien strategiaa Kuntien palvelurakenne ja palvelustrategiatyö Poimintoja sosiaali- ja terveystoimialalta TULEVAISUUSTARKASTELU VUOTEEN Taustaa Päijät-Hämeen mahdolliset skenaariot Skenaario 1: Nykyiset toimintamallit jatkuvat Skenaario 2: Pienten korjausten tie Skenaario 3: Päijät-Häme benchmarking-maakuntana Skenaarioiden reimarit Yhteenveto skenaarioista

8 4 PÄIJÄT-HÄMEEN ALUEELLISEN PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMISEN YDINASIOITA Tulevaisuuden kunta-asiakkaat Alue kuntaklusterina Verkostoituminen kuntaklustereissa Innovatiivisuus julkisessa palvelutuotannossa Palvelurakenteen uusi mosaiikki Kuntien palvelutuotannon uudet muodot Työllisyys-, sosiaali- ja talouspolitiikan yhteydet Henkilöstön riittävyys Palveluohjauksen ja -ketjujen kehittäminen sekä sähköiset palvelut Laatukysymykset julkisessa palvelutuotannossa Hankintaosaaminen julkisessa palvelutuotannossa Muutoksen mahdollistaminen Kunnalliselämän pelisääntöjä Jättiloikka vai pitkä marssi? Muutosten motivointi PÄIJÄT-HÄMEEN PALVELURAKENNE 2015 VISIONÄÄRINEN IHMETTELY Strategia-askeleet tulevaisuuteen miten palvelurakennetta pitäisi kehittää? Strategiavaihtoehdot ja niiden vaikutukset Strategiavaihtoehtojen tarkastelua Päijät-Hämeen palvelurakenteen tulevaisuusstrategia Keskeisiä kehittämisteesejä LOPUKSI LÄHDELUETTELO LIITE 1 8

9 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen lähtökohdat Kuntasektori joutuu jatkuvasti kiristyvissä taloudellisissa olosuhteissa vastaamaan lakisääteisestä ja vapaaehtoisesta palvelutuotannostaan. Kuntien menot uhkaavat kasvaa tuloja enemmän kiihtyvällä tahdilla. Erilaiset tulevaisuuden megatrendit, kuten väestön ikääntyminen, voimistavat tätä kehitystä entisestään. Kuntien palvelurakenne on selvästi murroksen edessä. Käsillä oleva tilanne pakottaa miettimään muun muassa mitä palveluja kunnan tulee ylipäätään tuottaa mitä palveluja kunta tuottaa itsenäisesti mitä kunnat tuottavat kuntayhteistyönä mitkä palvelut tulisi yksityistää mikä on kolmannen sektorin rooli palvelutuotannossa mitkä ovat sähköisen palvelutuotannon mahdollisuudet Kriittisiä kysymyksiä tulisi peilata erityisesti tulevaisuuden muutosvoimia ja megatrendejä vastaan. Alueilla on pystyttävä hahmottamaan tulevaisuuden toimintaympäristö, jotta palvelurakenne pystytään sopeuttamaan toimintaympäristön vaatimusten mukaiseksi. Tulevaisuudentutkimus voi toimia merkittävänä apuna tätä toimintaympäristöä hahmotettaessa. Alueellistuminen on yksi selkeä trendi yhteiskunnassa. Alueellistumisen taustalla ovat sekä taloudelliset että hallinnolliset syyt. Aluetaso nähdään enenevässä määrin oikeana yksikkönä kun toimitaan kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Kuntataso nähdään tähän tehtävään liian pienenä ja valtiotaso taas liian suurena yksikkönä. Alueet olisikin nähtävä ikään kuin kuntien muodostamina klustereina, joiden toimintoja tulisi käsitellä kokonaisuutena. Tämä ei tarkoita kuitenkaan sitä, että lähtökohtana olisi palveluiden tuottaminen alueellisina kokonaisuuksina, vaan kuhunkin palvelumuotoon tulee löytyä oikea yksikkökoko, olipa se sitten kunnallinen, seudullinen tai maakunnallinen. Palvelurakenteen suunnittelun koordinointi tulisi kuitenkin toteuttaa alueellisesti, jotta mahdolliset kuntaklusterin strategiset päämäärät, synergiahyödyt sekä palvelutuotannon laadukkuus, tuottavuus ja tehokkuus voidaan turvata. Alueen ja sen kuntien palvelurakenne on nähtävä merkittävänä alueellisen kilpailukyvyn elementtinä. Yksittäisten kuntien menestys on ratkaisevasti riippuvainen siitä, kuinka koko niiden muodostama alueellinen kuntaklusteri menestyy alueiden välisessä kilpailussa muun muassa elintärkeistä ihmis-, yritys-, pääoma- ja teknologiavirroista. Postmoderni kuntakuluttaja vaatii alueeltaan korkeatasoista palvelutuotantoa, mutta samalla hän on yksilöllinen kuluttaja, joka haluaa päättää itse tarvitsemistaan palveluista. Palvelujen lisäksi verotus säilyy myös merkittävänä kilpailutekijänä. Mikäli valtio ei kuten on oletettavaa tasaa tulevaisuudessa merkittävästi alueellisia eroja, tulee tehokkaan palvelutuotannon merkitys entisestään korostumaan alueellisena kilpailutekijänä sekä tasapainoiltaessa riittävän palvelutarjonnan ja kohtuullisen verotuksen välillä. 9

10 Kuntien ja alueiden talouksien kiristyessä keskustelu palvelurakenteesta keskittyy usein taloudellisten realiteettien ja näköalattomuuden valjastamana erilaisten hallinnollisten ratkaisujen hahmotteluun. Näitä ovat esimerkiksi pohdinnat palvelujen tuottamisen muodosta: siis esimerkiksi tuottaako palvelun yksittäinen kunta vai tuotetaanko se useamman kunnan yhteistyönä. Nämä pohdinnat ovat eittämättä omalta osaltaan tärkeitä, mutta voivat tuskin tuoda merkittävää helpotusta tulevaisuuden haasteisiin. Kysymyksenasettelussa olisikin keskityttävä ensisijaisesti siihen, mitä palveluita kuntasektorin tulee ylipäätään tuottaa, minkälaisilla yhteistyömuodoilla (kuntasektori, yrityssektori, kolmas sektori) palveluita tuotetaan sekä erityisesti siihen, miten yksittäisten palvelurakenteessa olevien prosessien laadukkuutta ja tehokkuutta voidaan merkittävästi parantaa. Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjinä tulevaisuudessa erilaisten muutosten ristitulessa. Kuntiin tarvitaan palvelustrategia, koska (1) kunnat vastaavat laeilla säädettyjen hyvinvointipalvelujen järjestämisestä ja (2) kunnilla on oikeus päättää, miten palvelut järjestetään. Palvelustrategioiden laatiminen on ajankohtaista juuri nyt siksi, että kuntien taloudellinen tila vaatii toiminnan ja palvelujen jatkuvaa kehittämistä ja tehokkuuden lisäämistä. Seudullinen ja muu kuntien yhteistyö ja sen lisääminen ovat välttämättömiä. Kuntien on myös etsittävä uusia vaihtoehtoja ja tuotantotapoja palveluiden järjestämisessä. Kuntien strategiset kannanotot ovat viesti yrityksille siitä, missä määrin tulevaisuudessa ostetaan palveluja markkinoilta. Yritykset voivat varautua investoinnein ja osaamispääomalla kysynnän muutoksiin. Näin varmistetaan kilpailun toimivuus. 1.2 Selvityksen tavoitteet ja rajaus Tämän selvityksen tavoitteena on esittää perusta ja raami tulevaisuuden vaihtoehtoisten kuntien palvelujen toteuttamistavoille. Tavoitteena on myös esittää edellytykset alueelle saatavista taloudellisista, sosiaalisista, väestöllisistä ja muista vastaavantyyppisistä hyödyistä erilaisissa mahdollisissa vaihtoehtomalleissa. Selvityksessä luodaan pohja Päijät-Hämeen maakunnan ja sen kuntien palvelutuotannon ja -rakenteen hahmottamiseksi noin kymmenen vuoden tähtäimellä. Selvityksen erityisfokus on palvelurakenteen sisällyttämisessä osaksi koko alueen kuntaklusterin strategiaa, tulevaisuuden kuntakuluttajan tarpeiden ymmärtämisessä sekä palvelurakenteen ja sen prosessien kehittämisen mahdollistamisessa. Selvityksessä hahmotellaan Päijät-Hämeen maakunnan nykytilaan ja Päijät-Hämeen kuntien palvelurakenteen nykytilaan pohjautuen palvelurakenteen kehittämiseen vaikuttavat megatrendit ja ilmiöt palvelurakenteen tulevaisuuden haasteet vuoteen 2015 Keskeisiä kysymyksiä tulevaisuuden palvelurakennetta suunniteltaessa on hahmottaa palvelurakenteen sisältö mitä tuotetaan kenelle tuotetaan miten tuotetaan 10

11 palvelurakenteen rahoitus alueen verotulot valtion tulonsiirrot palvelumaksut Tämä raportti sivuaa kaikkia edellä mainittuja asioita, mutta se keskittyy erityisesti siihen, minkälaisilla rakenteilla palveluja on mahdollista tulevaisuudessa tehokkaasti tuottaa. Palvelutuotannon tehokkuus luo keskeisen raamin sille, mihin käytössä olevat resurssit riittävät; siis mitä ja kenelle palveluja voidaan tuottaa käytössä olevan rahoituksen puitteissa. Palvelurakenteen tulevaisuuden haasteita tarkastellaan tulevaisuustaulukoiden avulla. Taulukot antavat suuntaa mahdollisille tulevaisuusskenaarioille, joille tulevaisuuden toimintamalleja voidaan hahmotella. Erityisesti tarkoituksena on etsiä kuntien palvelurakenteen uudistamisen suurimmat haasteet ja kipukohdat. Selvityksessä hahmotellaan myös keskeisiä kysymyksiä palvelutuotannon sisällöistä ja toimintamalleista, esitetään tulevaisuuden strategiavaihtoehdot ja arvioidaan niitä sekä listataan teesejä tulevaisuuden kehittämistyölle. Raportin rakenne noudattaa toimintaskenaariotyöskentelyn prosessia (kuva 1). Ensin kuvataan toimintaympäristöä ja sen kehitystä tulevaisuudessa. Kuvaukseen sisältyvät luvut kansallisen tai globaalin tason vaikuttavista ilmiöistä ja megatrendeistä, jotka ovat oleellisia myös alueellisella tasolla (luku 2.1), muuttuvasta hallinnollisesta toimintaympäristöstä (luku 2.2), muuttuvasta taloudellisesta toimintaympäristöstä (luku 2.3) sekä Päijät-Hämeen nykytilasta (luku 2.4 sisältäen joitakin keskeisiä faktoja). Myös Päijät-Hämeen palvelurakenteen kehittämisen nykytilaa kuvataan haastatteluselvityksen perusteella (luku 2.5). Tämän jälkeen kuvataan mahdolliset maailmat, eli pääoletusten määrittelyn perusteella arvioidaan eri vaihtoehtoja, minne Päijät-Häme voi mennä ja kuinka (luku 3). Raportin loppuosa keskittyy siihen, miten tästä voidaan jatkaa eteenpäin. Luku 4 useine alalukuineen kuvaa muun muassa tulevaisuuden kunta-asiakkaita, aluetta kuntaklusterina, verkostoitumista sekä erilaisia kehittämisen erityiskysymyksiä. Luvussa 5 pohditaan Päijät-Hämeen palvelurakennetta vuonna 2015 strategiavaihtoehtojen valossa sekä esitetään kehittämisteesit. Luku 6 on lyhyt loppuluku. Kuvan 1 prosessista käydään raportissa läpi kolme ensimmäistä laatikkoa. Prosessin jatko päätökset siitä, minne päätetään mennä, millä strategialla ja millaisin toimenpitein onkin sitten kunnallisten, seudullisten ja maakunnallisten päätöksentekijöiden ja toimijoiden tehtäväkenttää. 11

12 Mitkä ovat mahdolliset maailmat? Minne voimme mennä ja kuinka? Minne päätämme mennä? Kuka ja missä me olemme? Strategian valinta Toimenpideohjelma Kuva 1. Toimintaskenaariotyöskentelyn prosessi (mukailtu teoksesta Meristö 1991). Selvityksen aihealue on erittäin laaja, mikä yhdistettynä tiiviiseen työaikatauluun (neljä kuukautta) on muodostanut haasteellisen yhtälön. Selvityksessä joudutaan näin ollen sivuuttamaan keskeisiäkin asioita lyhyillä maininnoilla taikka rajaamaan ne pois käsiteltävistä teemoista. Selvitys tuo oman kontribuutionsa keskusteluun, jossa monilla erilaisilla mielipiteillä tuleekin olla sijansa. Myös selvityksen kirjoittajat edustavat monenlaisia näkemyksiä ja taustoja, mitä selvityksessä ei ole kovin paljon pyrittykään piilottamaan. 12

13 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA SEN KEHITYS TULEVAISUUDESSA 2.1 Vaikuttavat ilmiöt ja megatrendit Poliittiset ja maailmantaloudelliset ilmiöt Globalisaatio on yksi keskeinen alueita koskettava poliittinen megatrendi. Sitran tutkimusten mukaan globalisaation yleiset peruspiirteet ovat riippuvuus: aluetaloudet ovat syvällisesti riippuvia toistensa kehityksestä ja suhdanteista liikkuvuus: ihmiset, pääomat, tavarat ja palvelut liikkuvat rajoista piittaamatta (Hautamäki 2001, 17). Globalisaatio ja talouden avautuminen ovat lisänneet kilpailua, tehostaneet markkinoiden toimintaa ja sitä kautta lisänneet hyvinvointia. Työ- ja pääomapanokset ovat kohdentuneet entistä tehokkaammin ja kansainvälinen työnjako on syventynyt. Samalla myös taloudelliset häiriöt välittyvät nopeasti maasta toiseen ja talouskehitys on herkkää huonolle politiikalle. Suomen kansantalous on avautunut ja kilpailu lisääntynyt. Parin viime vuosikymmenen aikana eniten on ehkä muuttunut aiemmin kilpailulta suojatun kotimarkkinasektorin toimintaympäristö. Rahoitus- ja hyödykemarkkinoiden toiminnan tehostuminen voi toisaalta myös kärjistää esimerkiksi työmarkkinoiden jäykkyyksien haitallisia vaikutuksia. Tästä esimerkkinä on keskimääräisen työttömyyden pitkä kesto. Jos työttömyysriski ei vähene, voi työttömyys laskea vain, mikäli työttömyyden kesto lyhenee (Valtiovarainministeriö 2002, 16 17). Kansainvälinen näkökulma on mukana kaikilla hallinnon osa-alueilla. Hallinnon täytyy tulevaisuudessa pystyä toimimaan tehokkaasti neljällä tasolla: globaalilla, EU-tasolla, kansallisella ja paikallisella. Hallituksen ja hallinnon toiminta ei siksi ole enää vain kotimaisten ja tänne vaikutuksensa ulottavien toimenpiteiden ohjausta. Suomen julkinen sektori on osa kansainvälistä verkostoa, jossa tärkeitä kumppaneita ovat paitsi muiden maiden julkiset sektorit myös Euroopan unionin elimet ja kansainvälistyvä yritystoiminta (VM 128:00/2001, 98). Globalisaation sosiaaliulottuvuuksia pohtineen Maailmankomission tuoreen raportin mukaan 'globalisaatio ei ole paha, mutta toteutus ontuu', koska ilmiötä ei osata hallita. Tähän asti globalisaatiosta puhuminen on keskittynyt talouselämään ja markkinoihin. Raportin mukaan lähestymistapaa pitää muuttaa niin, että kansainvälistymisen keskiöön nousee ihminen. Raportissa nähdään, että tämä merkitsee käytännössä sitä, että globalisaation eduista nauttinut maailma tekee reilun sopimuksen kehityksen ulkopuolelle jääneen maailman kanssa. (Helsingin Sanomat , A 14.) Kuitenkin myös suomalaiset työntekijät ovat menettäneet työpaikkojaan Kiinaan globalisaatiokehityksen seurauksena. Eräs tärkeä aspekti, jota ei ole juurikaan käsitelty laajemmin on globalisaation hyvien ja huonojen vaikutusten epätasainen jakautuminen valtioiden sisällä ja vaikutus aluetalouteen. Huonoista vaikutuksista ovat joutuneet osallisiksi kaikki alueet, mutta hyvät vaikutukset ovat kohdistuneet huomattavasti epätasaisemmin. 13

14 Yhä useammin on alettu puhua myös globaalista riskiyhteiskunnasta. Kohtaamamme riskit ovat enenevästi globaaleja, ja niitä vastaan on vaikea hankkia vakuutuksia. Ennen luotettiin kasvavan kysynnän ja jatkuvasti lisääntyvän materiaalisen hyvinvoinnin autuuteen. Tämä tie näytti tuottavan onnea ja autuutta läntiselle yhteiskunnalle. Tilanne on kuitenkin muuttunut: taloudelliset romahdukset, työttömyys, ympäristöongelmat sekä lisääntynyt rikollisuus ja terrorismi ovat havahduttaneet meidät uusien ongelmien eteen. Nämä tekijät tulevat muuttamaan läntistä yhteiskuntaa merkittävästi jo lähitulevaisuudessa, koska vaarana on, että yhdessä maailmankolkassa tapahtunut vakava kriisi saattaa johtaa dominoefektiin, jonka seuraukset suomalaisiinkin alueisiin voivat olla arvaamattomat. Kiina-ilmiö negatiivisessa mielessä on esimerkkinä siitä, että kansainvälinen kilpailu on erittäin kovaa. Kiina kykenee houkuttelemaan investointeja kaikkialta maailmasta halvan ja osaavan työvoimansa sekä kasvavien markkinoidensa ansiosta. Suomalaisetkin yritykset perustavat tuotantolaitoksia Kiinaan (Hautamäki 2003, 16). Kiina-ilmiön rinnalla on puhuttu myös Viro-ilmiöstä ja Italia-ilmiöstä. Nämä ovat myös luonteeltaan samanlaisia ilmiöitä, mutta investointien siirtymisten syyt ovat osittain erilaisia. Moni mahdollinen kriisi tai tapahtuma Itä-Aasiassa vaikuttaisi välillisesti Suomeen, mutta millään ei ole suoranaisesti niin suurta merkitystä Suomen kannalta kuin Kiinan tulevalla kehityksellä, sillä Kiinan onnistuminen merkitsee sen kohoamista maailman merkittävimmäksi talousmahdiksi Yhdysvaltain ja Euroopan rinnalle. On kuitenkin ainakin kolme uudistusta, jotka ovat tarpeen, jotta Kiina voisi pidemmällä tähtäimellä jatkaa menestyksekästä uudistuspolitiikkaansa: rahoitussektori kaipaa perusteellista remonttia, tappiolliset valtionyritykset on saneerattava ja poliittisia uudistuksia on sallittava. (Jakobson 2003, 23, 27.) Kiinan voimakkaasta kehityksestä johtuva Kiina-ilmiö nähdään keskustelussa yleensä negatiivisena asiana. Kiinan talouden kasvu on kuitenkin toisaalta ollut Suomen kannalta myös positiivinen ilmiö. Suomen kauppatase Kiinan kanssa on ollut toistaiseksi vuoteen 2002 asti hyvin voimakkaasti positiivinen: Suomen vienti Kiinaan on jatkuvasti ollut merkittävästi suurempi kuin tuonti Kiinasta. Se, miten jatkossa käy, riippuu siitä, miten Suomi ja sen alueet pystyvät pitämään huolta kilpailukyvystään ja ottamaan paikkansa kansainvälisessä työnjaossa. On jopa todennäköistä, että tietyntyyppinen työ menetetään tulevaisuudessa lähemmäksi voimakkaimmin kasvavia markkinoita tai halvemman hintatason maihin, mutta Kiinan kaltaisten maiden kehittyminen voi johtaa tulevaisuudessa myös vahvaan maailmanlaajuiseen talouskasvuun, josta Suomikin voi hyötyä merkittävästi. Kansainvälinen verokilpailu muun muassa EU:n laajentuessa kovenee ja vähentää mahdollisuuksia rahoittaa kasvavia palvelutarpeita verovaroin (Brunila ym. 2003, 20). Valtiovarainministeriön mukaan talouskasvun keskeisenä rakenteellisena uhkatekijänä voidaan Suomessa pitää suurta julkista sektoria ja kireää verotusta (VM 128:00/2001, 6). Jos Suomi aikoo säilyttää asemansa maailman kilpailukykyisimpien valtioiden joukossa, edellyttää suomalaisen hyvinvointimallin ylläpito sitä, että julkiset palvelut kyetään tuottamaan nykyistä pienemmillä yksikkökustannuksilla ja alhaisemmalla veroasteella (VM 128:00/2001, 40). Esimerkiksi World Economic Forumin toteuttamassa kansainvälisessä kilpailukykyarvioinnissa Suomen osalta vaikeimpina yritystoiminnan kehittymistä haittaavina tekijöinä mainittiin veroaste, tiukat työvoimaa koskevat säännökset sekä verotusta koskeva lainsäädäntö. Toisaalta kokonaisuutena ottaen Suomi on näissä kansainvälisissä kansakuntien kilpailukykyvertailuissa menestynyt erittäin hyvin. Hyvästä kilpailukyvystä huolimatta Suomea vaivaavat suuret yhteiskunnan rakenteelliset ongelmat: 14

15 ikääntyminen, työttömyys, epätasainen aluekehitys ja perhetyyppien muutokset. (WEF 2003; Hautamäki 2001, 7.) Päijät-Häme liittyy lähivuosina yhä tiiviimmin osaksi Helsingin metropolialuetta oikoradan valmistumisen ja muiden logististen ratkaisujen myötä. Hallitus on käynnistämässä Suomen kansallista globalisaatioselvitystä, jossa myös alueellinen ulottuvuus (alueellisen yhteistoiminnan laajentamistarpeiden tarkastelu sekä kaupunkinäkökulma, mm. metropolipolitiikka) tullee olemaan mukana, kun selvitetään Suomen mahdollisuuksia selviytyä globalisaation oloissa. (Sisäasiainministeri Kari Rajamäki Lahdessa , tiedote.) Sosioekonomiset kehitystrendit Maassamuutto, maahanmuutto ja perhetyyppien muutokset Maassamuutto on kiihtynyt lamavuosien jälkeen, ja muuttoliikkeen seurauksena väestö on edelleen keskittymässä muutamaan kasvukeskukseen. Vuosi 1998 oli viime vuosisadan toiseksi vilkkain muuttovuosi. Maassamuuton vilkastumiselle nähdään kolme syytä: 1. ne, jotka eivät voineet muuttaa lamavuosina, muuttavat nyt 2. kotikuntalain voimaantultua (1994) opiskelijoiden muutto on lisääntynyt 3. muutto on etupäässä kaupunkien välistä muuttoa paikkakunnille, jonne laman jälkeen on syntynyt työpaikkoja Väestö on nyt maassamme jakautunut siten, että joka toinen suomalainen asuu väestömäärältään suurimmissa 32 kunnassa joka toinen suomalainen asuu Rauma Imatra linjan eteläpuolella joka toinen suomalainen asuu 60 kilometrin levyisellä rannikkovyöhykkeellä Taloudellisen toiminnan keskittymistä ja sitä kautta muuttoliikettäkin kiihdyttävät seuraavat tekijät: markkinoiden koko ja läheisyys ovat tärkeitä monella alalla tiheät, monipuoliset työmarkkinat parantavat työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa tiedon levittyminen ja muut positiiviset ulkoisvaikutukset hyödyttävät lähellä toisiaan sijaitsevia yrityksiä monipuolinen kulttuuri- ja muu palvelutarjonta vetävät erityisesti nuoria keskuksiin (Hautamäki 2001, ) Muuttovoittoalueita ovat olleet viime vuosina ennen kaikkea Helsingin, Turun, Tampereen, Oulun ja Jyväskylän seudut sekä Salon alue. Vuonna 2002 väestö väheni suhteellisesti eniten Kainuussa, Lapissa ja Etelä-Savossa. Muuttoliike vaikuttaa merkittävästi sekä muuttovoitto- että muuttotappiokuntien väestörakenteeseen. Maaseudulla ja pienissä syrjäisissä kunnissa vanhusten osuus väestöstä on jo tällä hetkellä suurempi kuin kaupungeissa. Kun muuttajat ovat yleensä nuoria, syntyvyys laskee muuttotappiokunnissa edelleen. Tästä syystä muuttotappiokunnissa vanhempien ikäluokkien ja eläkeläisten osuus väestöstä kasvaa ja huoltosuhde huononee entisestään. Joillakin alueilla jo tällä hetkellä asukasmäärä pienenee myös siitä syystä, että syntyneitä on vähemmän kuin kuolleita. (Brunila ym. 2003, 24.) 15

16 Suomi oli pitkään lähtömuuttomaa luvulla muuttovirta Suomeen alkoi ylittää lähtövirran. Suurelta osin se oli Suomesta lähteneiden paluumuuttoa, suomenkielisten muuttoa tai pakolaisuutta ja näin ollen riippumatonta Suomen työllisyystilanteesta. Viimeisten 25 vuoden aikana muutto Suomeen on ollut keskimäärin henkilöä ja muutto Suomesta henkilöä vuodessa. Ulkomaalaisten osuus muutossa Suomeen on vähitellen lisääntynyt. Ulkomailla on Suomen kansalaisia pysyvästi noin henkilöä, joista osa on potentiaalisia paluumuuttajia. Vuoden 2000 lopussa ulkomaista työvoimaa oli Suomessa noin henkilöä eli alle 2 prosenttia koko työvoimasta, mikä on kansainvälisesti hyvin vähän. Maahanmuuttajien työttömyysaste oli Suomessa vuonna 2000 keskimääräiseen työttömyysasteeseen verrattuna noin kolminkertainen. Suomessa työskentelevät maahanmuuttajat ovat näihin päiviin asti olleet koulutetumpia kuin paikallinen väestö keskimäärin. Nyt maahan on alkanut muuttaa myös heikommin koulutettuja. Maastamuutossa on samaan aikaan tapahtumassa päinvastainen kehityskulku. Muuttovirrat Suomesta painottuvat enenevästi nuoriin koulutettuihin henkilöihin, mikä vinouttaa väestö- ja koulutusrakennetta, ellei vastaavaa nuorten maahanmuuttoa onnistuta aikaansaamaan. (Valtiovarainministeriö 2002, ) Perhetyypeissä on tapahtunut muutoksia. Yleisin perhetyyppi on aviopari, jonka luona asuu lapsia. Tällaisia perheitä on 40 prosenttia, mutta niiden osuus laskee koko ajan. Jo neljäsosa Suomen väestöstä asuu yksin. Yli 20-vuotiaita yksinasuvia on noin 1,4 miljoonaa. Nuorten vuotiaiden yksinasuvien määrä on kasvanut voimakkaimmin. Toinen suuri ryhmä yksinasuvia ovat ikääntyneet, yli 65-vuotiaat naiset. Helsingissä jo puolet talouksista on yhden hengen sinkkutalouksia. Yksinasuvat naiset ovat tuloasteikon pohjalla. Tosin heidän taloudellinen tilanteensa paranee ikääntymisen myötä, toisin kuin yksinasuvien miesten, joiden tilanne puolestaan ikääntymisen myötä heikkenee. (Hautamäki 2001, ) Tuloerojen kasvu Pohjoismaisen hyvinvointivaltion yhtenä tavoitteena on ollut tuloerojen tasaaminen, jota on toteutettu progressiivisella verotuksella, sosiaalisilla tulonsiirroilla ja julkisilla, usein maksuttomilla palveluilla. Vuoden 1995 jälkeen tuloerot ovat kaikilla mittareilla mitaten kasvaneet maassamme, vaikka ne edelleenkin ovat pienimpiä maailmassa. Tuloerojen kasvuun ovat Hautamäen mukaan olleet syynä muun muassa seuraavat tekijät: hyvin koulutettujen palkat ovat nousseet nopeammin kuin vähemmän koulutettujen optio- ja pääomatulot kohdentuvat jo muutenkin hyvin ansaitsevalle ryhmälle verokantaa on kevennetty suuri työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys pitävät osaa väestöstä sosiaaliturvan piirissä (Hautamäki 2001, ) Toisaalta on muistettava, että tuloerojen kasvu ei ole yksinomaan negatiivinen asia, vaan sillä on myös oma, talouden uudistumista ja dynamiikkaa ylläpitävä vaikutuksensa. Heikosti tuottavat toimialat ja vanhentunutta teknologiaa hyödyntävät yritykset menettävät asemiaan, niiden kannattavuus laskee, ja toisaalta uudempaa ja kehittyneempää teknologiaa hyödyntävät yritykset ja toimialat kasvavat. Edellisillä palkkataso laskee suhteellisesti verrattuna jälkimmäisiin, minkä seurauksena työvoimaa hakeutuu aloille, joilla maksetaan parempia palkkoja. Näin prosessi edistää talouden uudistumista. (Hautamäki 2001, 52.) Työntekijöillä on kuitenkin varsin erilaiset mahdollisuudet hakeutua uusille aloille esimerkiksi asuinpaikasta riippuen, eikä parempia palkkoja maksavilla aloilla ole rajatonta kykyä työllistää aina 16

17 vain uusia ihmisiä. Yllä mainittu sitaatti näyttäisi kuvastavan melko yksioikoista näkemystä työmarkkinoiden toiminnasta. On myös todennäköistä, että yleinen tuloerojen kasvu johtaa entistä suurempiin tuloeroihin naisten ja miesten välillä (vrt. Melkas & Anker 1998). Näihin asti suurin syy yleisiin palkkaeroihin pohjoismaisilla työmarkkinoilla on ollut naisten ja miesten palkkakuilu, koska naisten ja miesten palkkaerot ovat olleet suurempia kuin eri ammattiryhmien väliset erot. Hautamäen esittämän kaltainen (hallitsematon) tuloerojen kasvuprosessi saattaisi myös tehdä julkisen sektorin työpaikoista entistä vähemmän houkuttelevia. Kilpailu työvoimasta Väestön yleiseen ikääntymiseen liittyvä erityishaaste on paikallishallinnon oman henkilöstön ikääntyminen ja siihen liittyvä runsas eläköityminen lähitulevaisuudessa. Ilman tehokkuutta lisääviä uudistuksia kilpailu työvoimasta saattaa OECD:n mukaan syrjäyttää yksityisen sektorin työvoimatarpeita ja hidastaa siten talouden kasvua (Brunila ym. 2003, 73). Palvelujen kysynnän tyydyttäminen yksinomaan julkisen palvelutuotannon kautta tulee entistä vaikeammaksi, kun työvoiman tarve koko taloudessa kasvaa ja kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy (Brunila ym. 2003, 20). Julkinen sektori on hyvin työvoimavaltaista, joten tuottavuuden kehittämistoimet kohdistuvat työn tuottavuuteen ja koskevat laajasti henkilöstöä. Tulevaisuudessa julkisen sektorin työvoiman saatavuuteen vaikuttaa ainakin se, että lähivuosikymmenen aikana suuret ikäluokat kasvattavat vanhuuseläkkeelle siirtyvien määrää, ja toisaalta työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat entistä pienempiä. Työvoiman määrä kääntyy laskuun. Työvoimakilpailu kiristyy, ja pahimmassa tapauksessa työvoiman puute hidastaa talouskasvua. Valtion työvoimatarpeet ja keskeiset keinot houkutella ja motivoida työntekijöitä on sovitettava tähän tilanteeseen sekä työvoiman kysynnän ja tarjonnan muuttuvaan rakenteeseen. Ikärakenteesta johtuva eläkkeelle siirtyminen lähimmän 15 vuoden aikana on valtionhallinnossa yksityistä sektoria suhteellisesti suurempaa. Tämä johtuu pääosin siitä, että valtionhallinnon henkilöstömäärä lisääntyi erityisen nopeasti ja 70-luvuilla suurten ikäluokkien tullessa työmarkkinoille (Kuusela & Sääskilahti 2003, 26, 33). Näinä vuosina myös naiset tulivat yhä enenevässä määrin työmarkkinoille, varsinkin julkisen sektorin hoivatehtäviin, joten eläköitymiskysymys on suuressa määrin sukupuolikysymys. Palvelujen rahoituksen ohella hyvinvointijärjestelmän ylläpitämisen suureksi haasteeksi jo lähivuosina muodostuu valtion ja kuntien kyky rekrytoida ja valmentaa merkittävä määrä uutta henkilöstöä. Vuosikymmenen loppuun mennessä kunta-alalta jää eläkkeelle arviolta henkilöä 1 (Brunila ym. 2003, 20). Tämä tarkoittaa joka kolmannen kuntasektorilla työskentelevän siirtymistä eläkkeelle vuoteen 2012 mennessä. Valtaosa kuntaväestä ei halua jatkaa työelämässä yli 63 vuoden iän, vaikka eläkekertymä paranisi huomattavasti ja vaikka terveyskin sallisi lisävuodet. Vain yksi kymmenestä kuntatyöntekijästä suunnittelee jatkavansa työssä täytettyään 63 vuotta. Voimallisen eläköitymisen kanssa samaan aikaan osuu yhä koveneva yleinen kilpailu henkilöstöstä, sillä suuret ikäluokat poistuvat työelämästä myös yksityisellä sektorilla. Vahvuudekseen työvoimasta kilpailtaessa kunnat kokevat muun muassa sen, että työ kuntasektorilla koetaan turvalliseksi, mielekkääksi ja yhteiskunnallisesti merkittäväksi, työtä riittää, ala ei ole kovinkaan suhdanneherkkä ja työtä on lisäksi kuntasektorilla tarjolla eri puolilla Suomea. Kuntatyönantajien mukaan toistaiseksi työvoimaa on ollut tarjolla. Pulaa on ajoittain ollut joillakin alueilla, lähinnä lääkäreistä. (Kouvolan Sanomat ) 1 Peruspalvelut työryhmämuistiossa eläkkeelle siirtyvien määräksi kuluvan vuosikymmenen aikana ennakoitiin henkeä (Peruspalvelut työryhmämuistio 2001, 33 34). 17

18 Lääkäripula onkin ollut paljon julkisuudessa viime aikoina. Sosiaali- ja terveysministeriön 1. lokakuuta 2003 vallinnutta tilannetta koskeneessa selvityksessä havaittiin, että työssä olevien lääkärien määrä sekä terveyskeskuksissa että sairaaloissa on lisääntynyt. Virkoja on lisätty, mutta virkojen täyttövaje (11 prosenttia) ei ole oleellisesti muuttunut. Sairaaloissa vaje oli 8 prosenttia. Tällä hetkellä yli puolella kunnista on lääkäreiden lisäksi ollut ongelmia esimerkiksi puheterapeuttien, psykologien, sairaanhoitajien, laboratoriohoitajien ja hammashoitajien rekrytoinnissa. Lääkärikoulutusta on lisätty vähitellen 1990-luvun 360:stä noin 630:een. Myös sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulutusta ja toisen asteen perustutkintoon johtavaa koulutusta on lisätty. (Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 39/2004.) Kuntien henkilöstöstä yli puolet työskentelee sosiaali- ja terveydenhuollon ammateissa. Kunnallisten viranhaltijain ja työntekijöitten eläkelain mukaan vakuutettuja oli vuoden 2001 lopussa henkeä, joista henkeä (30 %) työskenteli terveydenhuollon ammateissa ja henkeä (24 %) sosiaalialan ammateissa. Seuraavan kymmenen vuoden aikana terveydenhuoltoalalla ja sosiaalialalla työskentelevää siirtyy eläkkeelle. Maakunnittain tarkasteltuna sosiaalialan työntekijöistä suhteellisesti suurin eläkepoistuma on Satakunnassa ja Kainuussa, joissa 35 prosenttia sosiaalialan työntekijöistä siirtyy eläkkeelle, eikä Lappikaan jää kauas 25 prosentillaan. Terveydenhoitohenkilöstöstä suhteellisesti suurin eläkepoistuma on Etelä- Karjalassa, lähes 35 prosenttia työvoimasta. (Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 39/2004.) Vuonna 2003 työvoima väheni Suomessa ihmisellä. Tilastokeskuksen mukaan erityisesti naisten osuus työllisistä laski: he jäivät kotiin. Samanaikaisesti vähenivät myös määräaikaiset työpaikat. Luvut uhkaavat romuttaa hallituksen tavoitetta, jonka mukaan suomalaisten työllisyysasteen pitäisi nousta 75 prosenttiin. Tilinpäätöstietojen mukaan suuret suomalaisyritykset kyllä palkkasivat lisää väkeä, mutta ulkomailla maissa, joissa palkkakustannukset ovat alhaiset. (Helsingin Sanomat , A 3, B 1.) Vaikka lasten ja nuorten osuus väestöstä supistuu, on koulutusmenoilla meriittihyödykkeiden tapaan silti taipumus kasvaa elintason nousun tahdissa (VM 128:00/2001, 35). Laadukkaan koulutusjärjestelmän varjopuolena ovatkin pitkät opiskeluajat, keskeyttäneiden suuri osuus ja nuorten työmarkkinoille tulon myöhäisyys kansainvälisesti verrattuna (Brunila ym. 2003, 20). Pitkien opiskeluaikojen ja koulutukseen osallistuvien suuren määrän vuoksi keskimääräinen työmarkkinoille tuloikä on Suomessa harvinaisen korkea. Suomalaislapsi aloittaa koulunkäynnin kansainvälisesti katsoen hyvin myöhään, 7-vuotiaana. Lukiokoulutus venyy nykyään yhä useammin 4-vuotiseksi. Ylioppilaaksi tulon jälkeen pidetään usein välivuosia. (Luoma ym. 2003, 14). Toisaalta Suomi on havaittu vertailuissa kilpailukykyiseksi ja innovatiiviseksi maaksi. Myös EU:n tuoreessa koulutusraportissa Suomi lukeutuu koulutustasoltaan EU:n aateliin, kun verrataan muun muassa oppilaiden lukutaitoa ja tutkintojen määrää sekä matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian alan opiskelijamääriä (EU/ Koulutus väliraportti 2004). 18

19 2.1.3 Teknologiset kehitystrendit Uusi teknologia on yhteiskunnallisen kehityksen moottori ja käynnissä pitävä voima, ja teknologiaan panostaminen on ollut varmimpia tapoja taata kansakunnan kilpailukyky. Suurena kysymyksenä kuitenkin on säilynyt, minkä nimenomaisten teknologioiden kehittämiseen resurssit tulisi suunnata (Hautamäki 2001, 19). Bioteknologia on ilmeisesti tulevaisuuden tärkein teknologia-alue (toisaalta viimeaikaisten selvitysten mukaan bioteknologialle suunnatut voimakkaat investoinnit eivät ole tuottaneet toivottuja tuloksia), mutta tieto- ja viestintäteknologia ICT on tämän hetken johtava dynaaminen perusteknologia. Sen keskeisiä piirteitä ovat digitointi: kuvan, äänen ja tekstin digitointi ja digitaalinen käsittely konvergenssi: jakelukanavien yhdentyminen (radio, TV, puhelin, tietokone) ajantasaisuus: nopeat online-yhteydet kutistuminen: etäisyyksien voittaminen, maailmanlaajuiset yhteysverkostot monisuuntaisuus: vuorovaikutteisuus kapasiteetti: suurien informaatiomäärien ja tietokantojen nopea käsittely simulaatio: mahdollisuus tuottaa keinotekoisesti ilmiöitä, paikkoja jne. sulautuminen: ICT upotetaan perinteiseen teknologiaan ja laitteisiin (autot, kodinkoneet, vaatteet, asunnot jne.) (Hautamäki 2001, 21.) Kehittynyt ja kehittyvä uusi tekniikka on avainasemassa myös julkisen sektorin suorituskyvyn tehostamisessa. EU-tasolla sähköinen hallinto, sähköisesti tuotetut julkiset palvelut on nostettu vahvasti esille yhtenä edellytyksenä Euroopan kilpailukyvylle ja kehitykselle. Uusi tekniikka on tällöin nähtävä uusien hallintomallien ytimenä (ei enää pelkästään tukipalveluna), joka vaatii resursseja, mutta myös vapauttaa niitä uusiin tehtäviin. (VM 128:00/2001, 12, 99.) Nykypäivänä Suomi on eräillä mittareilla mitattuna maailman kärjessä ICT:n hyödyntämisessä. Erilaisissa teknologista osaamista käsittelevissä vertailuissa käytetyt mittarit ovat suhteellisia eivätkä aina kerro koko kuvaa. Teknologiamyönteinen ajattelu on kuitenkin ollut Suomelle tunnusomaista, ja viime vuosien menestys on rakennettu tämän ajattelun varaan. Suomi myös soveltuu hyvin esimerkiksi ICT:n, sähköisen asioinnin, hyvinvointipalvelujen, ikääntymisen ja älykkäiden materiaalien ja pakkausten testiympäristöksi. (Piironen 2003, 69, 81.) Operatiivisen tehokkuuden parantamisessa informaatioteknologia on keskeinen tekijä (Piironen 2003, 73). Tieto- ja viestintätekniikan tuottavuus- ja tehokkuuspotentiaalia ja vaikutuksia palvelujen laatuun ei julkisella sektorilla ole vielä riittävästi realisoitu. Tieto- ja viestintätekniikan käytön ja kehittämisen tuottavuushyötyjä rajoittaa nykyisellään se, että toiminta ja sen kehittäminen tapahtuu pienestä virastokoosta johtuen pienessä mittakaavassa (Kuusela & Sääskilahti 2003, 37; Peruspalvelut työryhmämuistio 2001, 35 36). Yhtenä uuden teknologian käyttöönoton esteenä voidaan nähdä toimivien kannustimien puuttuminen julkishallinnosta. Kokonaisuudessaan julkinen sektori tulisi saada toimimaan menestyksellisten innovatiivisten yritysten tavoin. Julkishallinnossa tulisi myös entistä vahvemmin ottaa käyttöön uusi teknologia tukemaan johtamista ja päätöksentekoa. (Piironen 2003, 75.) Hallitusohjelman keskeisenä tavoitteena on palveluiden saatavuuden ja laadun turvaaminen tilanteessa, jossa fyysisten palvelupisteiden määrää joudutaan taloudellisista syistä vähentämään etenkin harvaanasutuilla seuduilla. Verkkopalveluiden lisäämisellä katsotaan voitavan 19

20 monipuolistaa palveluiden tarjoamista ja tasoittaa nähtävissä olevaa epäsuotuisaa kehitystä. Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelmassa sähköinen asiointi on keskeinen painoalue. Myös eeurope toimintasuunnitelma edellyttää, että jäsenvaltiot tarjoavat julkisia peruspalveluja verkon kautta vuorovaikutteisina vuoden 2004 loppuun mennessä. Vuorovaikutteisuus edellyttää, että palveluntarjoajillakin on oltava siihen valmiudet. Verkkopalveluiden aikaansaaminen on osoittautunut vaikeammaksi ja enemmän aikaa vieväksi kuin odotettiin. Julkisia palveluja on uudistettava ja mallinnettava virtaviivaistamalla ensin toimintatapoja. Sisäasiainministeriön verkkopalveluiden määrittely- ja käyttöönottohanke JUPA ohjaa, seuraa ja tukee alueellisia käyttöönottoprojekteja. (Sisäasiainministeriön verkkosivut ) Harvaan asutuilla seuduilla palveluiden saatavuuden paraneminen ei kuitenkaan hoidu vain verkkopalveluita lisäämällä, vaan myös laajakaistan käyttömahdollisuuksiin ja haittoihin, kuten tietoturvaongelmiin, sekä kansalaisten opastamiseen on paneuduttava toden teolla. Ikääntymisen vaikutukset ihmisen mahdollisuuksiin käyttää sähköisiä palveluja on otettava huomioon nopeasti ikääntyvässä yhteiskunnassa. Ikääntyminen vaikuttaa fyysisesti ja psyykkisesti siten, että sähköisten palvelujen käyttömahdollisuudet voivat muuttua merkittävästi. Nykyinen ikääntyneiden sukupolvi ei ole myöskään vielä tottunut sähköisiin palveluihin, ja monien ikääntyneiden tulot ovat pienet, mikä saattaa aiheuttaa lisähankaluuksia ajatellen mahdollisuuksia käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa esimerkiksi mukavasti omasta kodista käsin Demografiset kehitystrendit Huoli väestön ikääntymisestä on aiheellinen, sillä Suomen väestö ikääntyy nopeinta vauhtia Euroopassa, ja OECD-maistakin vain Japanissa väestön ikääntyminen on nopeampaa kuin Suomessa. Valtiovarainministeriön mukaan ikääntymisen myötä työvoiman määrä on kääntymässä ensimmäistä kertaa Suomen historiassa selvään ja pitkäaikaiseen laskuun, sillä vuodesta 2004 alkaen työvoima alkaa supistua noin ½ prosenttia vuodessa. Suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle merkitsee sitä, että samanaikaisesti kun vanhusten määrä kasvaa, työikäisten ja työllisten määrät supistuvat. Ikääntyvän väestön osuuden kasvun aiheuttamia ongelmia lisää Suomen alhainen keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä. (VM 128:00/2001, 35; Valtiovarainministeriö 2002, 7; Luoma ym. 2003, 5 6.) Väestön ikärakennetta voidaan kuvata huoltosuhteella, jolla tarkoitetaan lasten ja eläkeikäisten lukumäärän suhdetta työikäisen väestön lukumäärään. Vanhushuoltosuhteella tarkoitetaan eläkeikäisten määrää sataa työikäistä kohti. Huoltosuhdetta laskettaessa työikäiseksi on luettu vasta 20 vuotta täyttäneet, sillä opiskelun, asevelvollisuuden ja muiden syiden takia vielä 20- vuotiaistakin on vain puolet töissä. Eläkeikäisillä tarkoitetaan kuitenkin 65 vuotta täyttäneitä, vaikka työvoimatutkimuksen perusaineiston mukaan 59-vuotiaista on enää alle puolet töissä. Pientä huoltosuhdetta pidetään kansantalouden kannalta hyvänä, koska silloin on vähän huollettavassa iässä olevaa väkeä työikäisiin nähden. Huoltosuhde on ollut erinomainen jo pari vuosikymmentä. Vuonna 2001 Suomessa oli 65 huollettavaa sataa työikäistä kohti. Ensi vuosikymmeneltä lähtien huoltosuhde heikkenee nopeasti, kun nykyisen väestön suurimmat ikäluokat saavuttavat eläkeiän. Vanhushuoltosuhde eläkeikäisten lukumäärä sataa työikäistä kohti kaksinkertaistuu 50:een kolmessa vuosikymmenessä, ja huoltosuhde nousee kolmessa vuosikymmenessä 90:een. Ensisijainen keino torjua väestön ikääntymisen talouskasvua heikentävää ja työvoiman tarjontaa vähentävää vaikutusta on työllisyysasteen nostaminen ja elinaikaisen työajan pidentäminen. 20

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE /Jaana Halonen 29.8.2012 DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE Demografinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. Vuoden 2011

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Pertti Malkki (FT, YTM) Henkilöstöjohtaja Sisältö Ajatuksia kuntien tuottavuuskehityksestä

Lisätiedot

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 Hoito- ja hoiva-alan yrittäjät luovat hyvinvointia Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvo kansantaloudessa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto Haasteena sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus Alalla työskentelevät eläköityvät Palvelutarpeen lisääntyminen kysynnän kasvu väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt:

Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt: Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt: Nordregion väestönmuutosten kohtaamisen käsikirja DEMO-verkoston hyvät käytännöt Projektipäällikkö Ruusu Tuusa DEMO-ikärakenneverkosto http://www.demoverkosto.fi/ Kouvola

Lisätiedot

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko väestökehityksestä, väestöpolitiikasta ja ikääntymiseen varautumisesta. Vesa Vihriälä 15.12.

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko väestökehityksestä, väestöpolitiikasta ja ikääntymiseen varautumisesta. Vesa Vihriälä 15.12. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko väestökehityksestä, väestöpolitiikasta ja ikääntymiseen varautumisesta Vesa Vihriälä 15.12.2004 Tavoitteet esittää valtioneuvoston yhteinen näkemys väestökehityksestä

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Osaamista yhteistyöhön - Yksityinen palvelutarjonta kuntien palvelukapasiteetin kehittäjänä

Osaamista yhteistyöhön - Yksityinen palvelutarjonta kuntien palvelukapasiteetin kehittäjänä Osaamista yhteistyöhön - Yksityinen palvelutarjonta kuntien palvelukapasiteetin kehittäjänä Pekka Lindeman ISS Palvelut Oy EK-elinkeinopäivä 28.04.2005 Lahti Aihealueet Väestön ikääntyminen edellyttää

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Digitaalinen Suomi. Risto Siilasmaa. Materiaali koottu EVAn Tietoyhteiskunta-hankkeseen

Digitaalinen Suomi. Risto Siilasmaa. Materiaali koottu EVAn Tietoyhteiskunta-hankkeseen Digitaalinen Suomi Risto Siilasmaa Materiaali koottu EVAn Tietoyhteiskunta-hankkeseen Mikä tietoyhteiskunnan kriisi? Suomalaisen tietoyhteiskunnan kehitys on pysähtynyt ongelmia etenkin julkisella puolella

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat Senioriasuntokunnat maakunnittain Vuosi 2020 56 000 206 000 (3) 41 000

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf

Lisätiedot

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009

Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009 Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009 Pia Mantere 23.9.2009 Rekrytointiasiamies KENELLE TARKOITETTU? Aluekeskusohjelman 5 kunnalle Imatra, Lappeenranta, Rautjärvi, Ruokolahti

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Sami Yläoutinen Jyväskylä, 3.8.2015 Esitys Julkisen talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa Talouspoliittiset

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Kauanko Pohjoismaiden malli kestää?

Kauanko Pohjoismaiden malli kestää? Kauanko Pohjoismaiden malli kestää? Seppo Honkapohja* Suomen Pankki * Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa Suomen Pankin kantaa Pohjoismaiden mallin menestys Suomen reaalinen bruttokansantuote

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttaja- ryhmät Suomessa Jarmo Partanen 2010 Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

HYVÄ 2011 2015. Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on hoito- ja hoivapalvelujen työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen

HYVÄ 2011 2015. Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on hoito- ja hoivapalvelujen työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen HYVÄ 2011 2015 Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on hoito- ja hoivapalvelujen työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen Hyvinvointiohjelma HYVÄ on yksi työ- ja elinkeinoministeriön neljästä hallitusohjelmaa

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö TERVEYSPALVELUT Sanna Hartman Toimialapäällikkö Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä Toimialan kannattavuus tunnuslukujen valossa Toimintaympäristö nyt Menestymisen mahdollisuudet Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön -seminaari 11.11.2010 Kauhava Pirjo Knif Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Ikääntyvä yhteiskunta Suomi on nopeimmin vanheneva EU-maa Suomalaisten

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille

Lisätiedot

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma TEM:n seminaari 19.8.2009 Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT päivä 2.10.2013 Mikä on uutta nykyisessä rakennemuutoksessa?

Lisätiedot

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta 12.05.2011 Juha Ala-Mursula, BusinessOulu Juha Ala-Mursula Tästä aion puhua Business Oulu Burning platform: työttömyys Kuntien sosilaalimenojen

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien teknisen sektorin tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien tekninen sektori - osana suurta muutosta Miten Suomi pärjää? -ikääntyvä väestö Globaali kehitys

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 Pitkän aikavälin skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Alustavia tuloksia Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Työmarkkinoilta kadonneet

Työmarkkinoilta kadonneet Julkinen BoF Online 6 2014 Työmarkkinoilta kadonneet Seppo Orjasniemi Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

- Tavoite - Soten vaikutus

- Tavoite - Soten vaikutus Kuntien tuottavuuden parantaminen rakennepoliittisessa ohjelmassa - Tavoite - Soten vaikutus 8.5.2014 Martti Hetemäki 12.6.2014 Martti Hetemäki Rakennepoliittinen ohjelma: - julkisten palvelujen tuottavuus

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet ja oppimisympäristöt

Tulevaisuuden haasteet ja oppimisympäristöt Jari Metsämuuronen, erikoistutkija 24.4.2008 enorssin kevätseminaari, Helsinki Tulevaisuuden haasteet ja oppimisympäristöt 1 For learning and competence Tulevaisuudesta tietämisen periaatteita Tulevaisuus

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? Satu Huber 30.8.2010 30.8.2010 1 Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 1. Poimintoja

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus. 5.11.2014 Avainalueen vetäjä Tuomo Melin, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus. 5.11.2014 Avainalueen vetäjä Tuomo Melin, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus Palvelutorin tavoitteet aktiivinen ikäihminen Tavoitteet Ikäihmisten aktivointi ottamalla vastuuta omasta ja läheisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen 16.11.2015 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Työelämän haasteet NYT. Tarja Kantolahti, ylitarkastaja, TtM Työhyvinvointifoorumi Kuormittavuuden hallinta työssä

Työelämän haasteet NYT. Tarja Kantolahti, ylitarkastaja, TtM Työhyvinvointifoorumi Kuormittavuuden hallinta työssä Työelämän haasteet NYT Tarja Kantolahti, ylitarkastaja, TtM Työhyvinvointifoorumi Kuormittavuuden hallinta työssä Esittely Sosiaali- ja terveysministeriö, työsuojeluosasto Ammatti: Tarja Kantolahti, ylitarkastaja

Lisätiedot

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:

Lisätiedot