Nyt puhutaan puusta. Tuotediileristä ratkaisujen tarjoajaksi. Sähköala muutoksen myötävirrassa. Kolumni Ilmaisia. HHT Oktoberfest

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nyt puhutaan puusta. Tuotediileristä ratkaisujen tarjoajaksi. Sähköala muutoksen myötävirrassa. Kolumni Ilmaisia. HHT Oktoberfest"

Transkriptio

1 Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti Magazine Nyt puhutaan puusta Tuotediileristä ratkaisujen tarjoajaksi 12 s s. 6 9 Sähköala muutoksen myötävirrassa Kolumni Ilmaisia HHT Oktoberfest lounaita ei ole Kilpailusta ideoita liiketoimintaan s. 13 Innovaattori yrityshautomosta eväät yritystoiminnan alkutaipaleelle Kaivosalan ihmiset kokoontuivat Levillä Kemintullin yritysalue nousee vauhdilla

2 Pääkirjoitus Kimmo Heikka Innovaatiot julkisissa palveluissa Hyvinvointiyhteiskunta ja julkiset palvelut ovat suurien haasteiden edessä. Voiko nykyinen meno jatkua? Ovatko palvelujärjestelmä ja -rakenteet kestävällä pohjalla? Vaatimaton talouskasvu ja julkinen velkaantuminen asettavat rajat julkisten menojen kasvulle. Hoito- ja terveyspalveluiden kysyntä tulee kuitenkin kasvamaan voimakkaasti väestön ikääntyessä. Monet ovat aiheellisesti alkaneet epäillä kykeneekö Suomen hyvinvointijärjestelmä vastaamaan kasvavaan ja entistä vaativampaan kysyntään. Julkisen sektorin tuottavuuskehitys on ollut heikko. Työn tuottavuuden kasvun siemenet ovat pitkällä aikavälillä uuden teknologian käyttöönotossa, uusissa toimintamalleissa ja uusissa rakenteissa. Julkinen sektori kaipaa kipeästi innovaatioita. Innovaatiot ovat uusia tuotteita ja palveluita, uusia tuotanto- ja toimintatapoja. Suomalaisen innovaatiopolitiikka on painottunut selkeästi yritysten innovaatiotoimintaan ja kilpailukyvyn edistämiseen. Vähemmälle huomiolle on jäänyt julkisen sektorin innovaatiotarpeet ja kyky uudistua. Julkista sektoria on tarkasteltu lähinnä siitä näkökulmasta, että miten se voi hankinnoillaan edistää yritysten innovaatiotoimintaa. Julkiset hankinnat ovat kuitenkin liian suppea näkökulma. Julkisen sektorin toimijoiden tulisi itse toimia innovaattoreina. Yritysten kohdalla tämä on itsestään selvyys. Yritysten täytyy innovoida, jotta ne pysyisivät kilpailukykyisinä. Miksi ei siis julkinen sektori? Julkinen sektori tuottaa laajasti erilaisia palveluja kaikille kansalaisille, kulttuurista ja koulutuksesta hoivaan ja terveyspalveluihin. Rajapintoja - innovaatioiden hedelmällisiä kasvualustoja siis riittää. Julkisten palveluiden parhaat asiantuntijat ovat palvelut tuottava henkilöstö. He tuntevat myös laajan asiakaskuntansa ja heille on luontaista kerätä asiakkaiden, käyttäjien kokemuksia. Mikä sitten estää julkisten toimijoiden innovaatiotoiminnan? Ei mikään. Vain toimintamallit, yleinen ajattelu ja asenteet rajoittavat tuhansien ammattilaisten uusia ideoita. Julkisen sektorin kehittäminen on yleensä kietoutunut hallinnon tehostamiseen, säästö- ja tuottavuusohjelmiin. Lähtökohtaisesti tuottavuutta on haettu hallinnollisin keinoin, mutta samalla julkisen sektorin työntekijöitä ei ole vapautettu uudistamaan omaa työtään. Innovaatiotoiminta ei synny itsestään vaan sitä pitää johtaa. Tähän ei taida olla valmiuksia julkisella sektorilla. Tarpeisiin on kuitenkin herätty ja kehittämisrahoitusta on jo tarjolla. Mm. Tekes on havahtunut julkisen sektorin innovaatiopotentiaaliin ja erilaisia rahoitusinstrumentteja on luotu innovoinnin vauhdittamiseksi. On selvää, että tarvitaan erilaisia innovaatio-, kehittämis- ja pilotointiympäristöjä, jotta julkisen sektorin innovaatiotoimintaan saataisiin lisää voimaa ja vauhtia. Ympäristöissä täytyy kohdata julkiset palvelun tuottajat, käyttäjät, yritykset, tutkijat ja kouluttajat. Julkisten palvelujen innovaatioympäristöt pitäisi kuulua myös teknologiakeskuksille ja kehitysyhtiöille, jotka ovat tottuneet kehittämään yritysten innovaatioympäristöjä. Innovaatio on innovaatio olipa kohde yksityinen tai julkinen. Tietokatu 6, Kemi Puh Fax Palvelemme ma-pe klo SIJAINTI 2,5 km Kemin keskustasta pohjoiseen TILAT toimitiloja n m 2, käyttöaste 85 % (05/2011). uusia toimitiloja suunnitteilla m 2 rakennusoikeutta m 2 YRITYKSET 40 yritystä tai yhteisöä työllistävät noin 500 henkeä toimialat: - teollisuuspalvelut - elektroniikka - tietotekniikka - ympäristöteknologia - yritys- ja koulutuspalvelut - kylmä- ja talviteknologia PALVELUT Toimitilapalvelut Toimitilapalvelut tarjoavat: - toimistotilat alkaen 15 m 2 - laboratorio- ja testaustilat - tuotanto- ja varastotilat siivous - Kemin kaupungin tilapalvelut vartiointi - Securitas Oy kiinteistöhuolto - ISS Palvelut Oy Kokous- ja kongressipalvelut auditorio (70 hlö), koulutusluokka (24 hlö), 4 neuvotteluhuonetta, (10-17 hlö), ravintola, sauna. Käytettävissä mm. multimediaprojektorit, videoneuvottelulaitteet ja langaton Internet yhteys. Ravintola Sensorissa T:mi Pynnönen Minna tarjoaa lounaat, kokoustarjoilut, buffet-tarjoilut ja juhlatarjoilut. Aulapalvelu sisältää postipalvelut, infokeskuksen palvelut, vieraiden vastaanotto ja neuvonta, kulunvalvonnan seuranta ja raportointi, kahviopalvelut, sanoma- ja aikakauslehdet, kuntosalin. Yrityskehityspalvelut Kemi-Tornio alueyrityspalvelut: startti, hautomo, kasvu Innovaattori Yrityshautomo WelCome -paketti Tutkimus- ja kehityspalvelut Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Koulutuspalvelut Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Tekniikka, Liiketalous ja tietojenkäsittely Ammattiopisto Lappia, Palvelu- ja tekniikanala TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA YLEISTÄ Tehtävänä on palvella alueen yrityksiä tutkimus- ja kehittämistoiminnan avulla yhteistyössä taustaorganisaatioiden kanssa Vuosi 2009: 3,2 milj. euroa, 36 htv TUTKIMUSRYHMÄT JA -LABORATORIOT Optisen mittaustekniikan laboratorio - Konenäkö, hahmon tunnistus, - Tarkka 2D- ja 3D-mittaus ja visuaalinen ohjaus - Näkyvä valo, infrapuna ja röntgen Kunnossapito - Kunnossapidon prosessit ja tiedonhallinta - Eri teknologioiden soveltaminen kunnossapitoon Materiaalien käytettävyys - Erilaisten materiaalien käytettävyys - Muovaus ja liittäminen - Soveltuvuus eri käyttötarkoituksiin Palvelutoiminta Testaus- ja mikroelektroniikkalaboratorio - Sähköinen testaus ja karakterisointi - Materiaalitestaus ja vika-analyysi - Luotettavuus - Asiantuntemukseen perustuvat toimeksiannot Muu toiminta - Alueen yritysten tarpeiden mukaan tapauskohtaisesti toteutettavat tutkimus ja kehittämishankkeet Julkaisija Digipolis - Kemin Teknologiakylä Päätoimittaja Kimmo Heikka Toimitus: Kati Klaavuniemi, Teemu Kytövuori, Laura Hyle Suunnittelu ja toteutus Avalon Oy, Kemi Paino Kalevaprint Oy Paperi Galerie Art Silk 150g/m 2 Lisätietoja: Tutkimustoiminta: Kehityspäällikkö, TkT Seppo Saari Puh , Palvelutoiminta: Suunnittelupäällikkö Tapio Keskimaula Puh

3 Kuva ja teksti: Kati Klaavuniemi Sähköala muutoksen myötävirrassa Energian kulutus kasvaa, kun maailman väestö kasvaa. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n (International energy agency) mukaan tarvitsemme energiaa vuonna 2030 jopa 50 prosenttia enemmän kuin nyt. Mutta mistä alalle uutta osaamista? Sähköalan teknologia kehittyy koko ajan. Käynnissä on useita uusiutuvien energioiden hankkeita ja ydinvoimapäätöksetkin vaikuttavat alan kehitykseen. Lapissa kaivostoiminnan kasvu haastaa myös sähkön tuotannon ja jakelun. Myös sähköautojen yleistyminen, kiinteistöjen uudet vaatimukset ja eläköityminen alalla ovat asioita, jotka koulutuksessa on otettava huomioon. Sähköalalla on jo tarjota runsas valikoima energiatehokkuutta parantavia tuotteita ja ilmastonmuutosta hillitseviä ratkaisuja. Alan kasvavat trendit ovat energiatehokkuus, uusiutuvien energialähteiden massiivinen käyttöönotto, ydinvoiman lisääminen ja hiilisähkön käyttö. Myös kiinteistöautomaation ohjausarkkitehtuuria nykyaikaistetaan koko ajan. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa opetusvälineitä ja oppimisympäristöjä on kehitetty tätä kehitystä silmällä pitäen. Ammattikorkeakoululla opetusvastuu Lapin korkeakoulujen keskinäisessä työnjaossa sähkötekniikan opetusvastuu on Kemi-Tornion ammattikorkeakoululla. Toiminta palvelee koko Lappia, Pohjois-Suomea ja Perämerenkaaren aluetta. - Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sähkötekniikan koulutus kattaa sähkövoimatekniikan (sähköasennukset ja -suunnittelu, teollisuuden sähkökäytöt, sähkönjakelutekniikka) ja automaatiotekniikan (prosessiautomaatio, automaatiosuunnittelu ja asennukset, automaatiotekniikka). Kun katsotaan Suomen karttaa, tulevaisuudessa olemme Vaasa-Jyväskylä-Kuopio akselilla poh- joisen ainoa alan kouluttaja, mikäli OKM:n leikkaukset toteutuvat, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sähkötekniikan koulutusohjelmavastaava Aila Petäjäjärvi toteaa. Toiminnan lähtökohtana ovat teollisuuden, kaivostoiminnan, sähkönjakelun ja -tuotannon, hajautetun energiatekniikan ja kiinteistöautomaation samoin kuin näitä aloja palvelevien yritysten tarpeet, joissa perinteisen teknologisen osaamisen lisäksi energiatehokkuuden ja CO2-emissioiden merkitys on korostunut. Näitä Alan kouluttajana meille on tärkeää vastata tarpeisiin. Uudet laitteet uusiin tiloihin voidaan parantaa merkittävästi hyvällä automaatiolla ja nykyaikaisella sähkötekniikalla. Opetus- ja laboratoriokiinteistöä ollaan parhaillaan uudistamassa koko tekniikan yksikön käsittävän remontin yhteydessä. Sähkötekniikan opetuksen ja T&K:n uudistaminen - laboratorioden kehittäminen (Sähkölabra) hankkeessa keskitytään laitekannan uusimiseen ja opetusmenetelmien kehittämiseen. - Opetusta ja opetusmenetelmiä ollaan kehittämässä siten, että oppiminen tapahtuu merkittäviltä osin projektimuotoisena T&K- ja yritysrajapinnassa kansainvälistä CDIO-menetelmää soveltaen. Tämä mahdollistaa osaamisalueiden ylitse menevän kokonaisvaltaisen oppimisen ja sitä kautta myös kokonaisuuden hallinnan irrallisen nippelitietouden sijasta. Opiskelijat pääsevät myös tekemään aitoja projektitöitä suoraan yrityksiin jo opiskeluaikana, K-T amk:n tekniikan yksikön kehityspäällikkö Seppo Saari muistuttaa. - Osa nykyisistä laboratoriovälineistä on 1980-luvulta. Niiden saattaminen ajan tasalle edellyttää investointia, joka palvelee sekä opetusta, T&K-toimintaa että palvelutoimintaa. Pelkästään pohjoisen kaivosala työllistää tulevaisuudessa noin 1500 henkilöä, joista kymmenes on insinöörejä, Petäjäjärvi jatkaa. Myös opettajat sekä muu henkilöstö pääsevät koulunpenkille. - Projektin jälkeen laboratoriot ovat ajanmukaisia, päivitettäviä ja eräiltä osin valtakunnan kärkitasoa, mikä vaikuttaa myös koulutuksen vetovoimaisuuteen ja siten myös säilymiseen alueella. Laboratorioiden kehittämisessä panostetaan mahdollisilta osin myös etäkäyttöisyyteen, mikä mahdollistaa koulutuksen tarjoamisen koko Lappiin ja laajemminkin jopa kansainvälisesti. Myös henkilöstön osaaminen päivitetään hankkeen puitteissa, Saari toteaa. Investointi tulee maksamaan vajaa 1,9 miljoonaa euroa. Rahoituksesta vastaa EU, Koulutuskuntayhtymä Lappia, Kemin Digipolis sekä Kemi-Tornion alueen kehittämiskeskus. Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

4 Heavy High Tech Gateway to Arctic Innovations teollisuusseminaari & Oktoberfest 2011 Miten joukkue saadaan voittamaan Viidettä kertaa järjestettävä HHT Oktoberfest keräsi Pohjoisen Suomen teollisuuden toimijat lokakuussa Kemiin. Tapahtuman teemana oli Menestystarinat - milloin ja miten asiakkaan odotukset täytettiin hienosti tai ylitettiin. Samalla äänestettiin vuoden Heavy High Tech Arctic Design Maratonin voittaja. Jo perinteeksi muodostunut Heavy High Tech Gateway to Arctic Innovations teollisuusseminaari & Oktoberfest 2011 tapahtuma keräsi Kemi-Tornio ammattikorkeakoulun tekniikan yksikön juhlasalin ääriä myöten täyteen alan vaikuttajia. Menestystarinoita esittelivät muun muassa Outokumpu Tornio Worksin johtaja Hannu Hautala, Tapojärvi Oy:n tuotantojohtaja Jouko Pakarinen, Stora Enson Veitsiluodon tehtaiden paikallisjohtaja Juha Mäkimattila ja Fennovoiman tekniikka- ja rakentamisjohtaja Timo Kallio. 4 Digipolis Magazine Suomen jääkiekkomaajoukkueen päävalmentaja Jukka Jalonen toi päivään oman näkökulmansa. - Kun joukkueessa on hyvä henki, se antaa kaikkensa ja koko joukkue menestyy, Jalonen tiivisti. Hän myös listasi asioita, mistä hyvä henki syntyy: - Rakenna luottamusta, välitä aidosti, kannusta avoimeen vuorovaikutukseen ja ole rehellinen ja oikeudenmukanen. Yhteisvastuullisuuden, toisen roolin hyväksymisen ja palautteen kautta rakennetaan menestyviä joukkueita myös liike-elämässä. Heavy High Tech Arctic Design Maratonin muotoiluehdotusten esittelyt haastoivat alan tulevaisuuden tekijät. Oppilaat olivatkin tosipaikan edessä, vaikka kannustavan puheenvuoron piti kilpailussa sparraajana toiminut ED-Design -muotoilutoimiston hallituksen puheenjohtaja ja Kansainvälisen muotoilujärjestön ICSID:n hallituksen jäsen Tapani Hyvönen. - Kyky haaveilla on taito, joka synnyttää uusia ajatuksia. Muotoilun keinoin voidaan käynnistää prosesseja, jotka kiteyttävät unelmista menestystarinoita, Hyvönen muistutti. Iltapäivä päättyi HHT Oktoberfestin Porinafoorumiin, jossa vieraat pääsivät tutustumaan eri toimialojen edustajiin sekä heidän palvelutarjontaansa. Kuvat: Kati Klaavuniemi, Mobile Marking ja Digipolis Teksti: Kati Klaavuniemi

5 Team Mobile Markin Oy:n tavoitteena oli löytää metallien lasermerkkaukselle uusia käyttötarkoituksia. Lasermerkkauksella voidaan työstää lähes mikä tahansa kuvio esimerkiksi ruostumattomaan teräkseen. Kilpailusta ideoita liiketoimintaan Siikajokiset veljekset Jonne, Juho, Niko ja Tomi Karsikas ovat Mobile Marking Oy:n perustajajäseniä. Nuorten yrittäjien toimialana on liikkuva lasermerkkaus. Heavy High Tech Arctic Design Maraton -kilpailun voiton yrityksen tiimi pokkasi uusilla liikeideoilla. Mobile Marking Oy:n liikeideana on tuoda merkkauspalvelut asiakkaan luokse liikkuvan lasermerkkausyksikön avulla. Tietokoneohjauksella lähes mikä tahansa kuvio, kuva, logo, teksti tai viivakoodi voidaan työstää miltein mihin tahansa materiaaliin. Heavy High Tech Arctic Design Maraton kilpailussa tiimin toimeksiantona oli keksiä uusia sovelluksia teräksen lasermerkkaukselle sekä etsiä uusia yhteistyökumppaneita ja asiakkaita. Opiskelijatiimi suunnitteli Stainless Colour-konseptin, jossa esimerkiksi Marttiinin puukolle ideoitiin suunnitteluautomaatti verkkokauppaan. Asiakas voi itse suunnitella ja tilata puukon, jonka terä kuvioidaan laserilla jokin valikoimissa valmiiksi olevista kuvista tai asiakkaan itsensä suunnittelema malli. Opiskelijat haasteen edessä Kilpailussa oli mukana kuusi ryhmää eli yhteensä 36 opiskelijaa Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta, Ammattiopisto Lappiasta, Lapin ammattiopistosta ja Lapin Yliopiston teollisen muotoilun laitoksesta. Tiimi Mobile Markin Oy:n tavoitteena oli löytää metallien lasermerkkaukselle uusia käyttötarkoituksia. - Olin varmasti monien muidenkin yrittäjien tavoin aluksi hieman epäileväinen opiskelijoiden kyvyistä omaksua ja ideoida uusia asioita näin nopeassa aikataulussa. JaloteräsStudion johtaja, tutkijayliopettaja Timo Kauppi sai minut kuitenkin houkuteltua mukaan kilpailuun, kertoo Niko Karsikas, Mobilemarking Oy:n toimitusjohtaja. Ryhmä tutustui ensin jaloteräkseen ja sen käyttömahdollisuuksiin Outokummun Tornion tehtaan tutkimus- ja kehitysjohtaja Mikko Ylitalon toimiessa asiantuntijana. Karsikas jakaakin kiitosta Kaupin ohella Ylitalolle. - Vierailu Outokummulla järjestyi nopeasti. Timon ja Mikon kautta saadut todellisten asiantuntijoiden näkemykset olivat hyödyllisiä koko tiimille ja projektille. Jo näillä tutustumiskäynneillä syntyi paljon hyviä ideoita. Loppujen lopuksi työ eteni jouhevasti ja työtunteja ei säästelty. Myös itse sain projektin myötä uusia näkökulmia eritoten ruostumattoman teräksen erilaisista käyttömahdollisuuksista. Salainen ase kilpailun voittoon Team Mobile Markingin muodostivat Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun opiskelijat Elisa Anttila, Tuukka Kuru, Sari Välimaa ja Ville Väänänen sekä Lapin Yliopiston opiskelijat Ville Kemppainen ja Marjo Kujala. Oppilaat olivat todellisen haasteen edessä, kun he esittelivät työnsä tulokset satapäiselle yleisölle Heavy High Tech Oktoberfest -tilaisuudessa. Yleisö äänestikin tiimin ylivoimaiseen voittoon. Mutta mitä kisassa onnistuminen vaatii toimeksiantajalta? - Pitää sitoutua ryhmän toimintaan ja olla koko ajan mukana. Näin ryhmä tiivistyy. Lisäksi tehtävänannossa ei saa asettaa liian tiukkoja reunaehtoja vaan kuunnella myös oppilaiden näkemyksiä. Erityisesti teollisen muotoilun opiskelijoiden Kemppaisen Villen ja Kujalan Marin panos ansaitsee maininnan, heiltä tuli hyviä ideoita. Mutta ei kilpailussa ole kyse vain hyvistä ideoista vaan myös niiden toteuttamisesta. Tässä koko tiimi oli loistavasti mukana. Lyhyessä ajassa he kontaktoivat peräti seitsemän yritystä, jotka kaikki lähtivät mukaan. Miten jatkossa? - Hanke etenee nyt siten, että haemme yhteistyölle sopivia malleja. Joidenkin yhteistyökumppaneiden kohdalla harkitsemme vielä, lähdemmekö jatkotyöstämään ideoita Lapin yliopiston järjestämän Proto Design II- hankkeen kautta, jossa mukana kaikki Lapin korkeakoulukonsernin yksiköt. Syntyneet kumppanuudet etenevät joka tapauksessa suunnitelmista liiketoiminnaksi, Karsikas myhäilee. Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

6 Nyt puhutaan pu usta Teollisen puurakentamisen uusien liiketoimintaympäristöjen kehittelyyn on perustettu Puu-Rake eli Lapin Puuhanke, joka etsii välineitä ja kehittää puurakentamista Lapissa. Hanke on osa TEM:n metsäalan strategista ohjelmaa (MSO), jossa yhtenä painopisteena on juuri puurakentaminen. MSO:n PuuSuomi-verkosto on jalkautettu Suomen neljään suuralueeseen, joista pohjoisen alueen asiamiehenä toimii yrityskehittäjä Markku Helamo. - Pohjoisen verkoston aktiiviosapuolet ovat Ylivieskasta Kemijärvelle. Ylivieskassa toimii Keski-Pohjanmaan AMK:n Centrian puualan koulutus- ja kehitysyksikkö, joka on jo pitkään tehnyt erittäin aktiivista yhteistyötä alueen pk-yrityksiin. Kemijärvellä taas on pakon edessä jouduttu ottamaan hyvinkin uudentyyppisiä kehitysaskeleita puurakennetuotantoon StoraEnson kemiallisen metsäteollisuuden vetäydyttyä paikkakunnalta. Kemi-Tornio alueella on myös panostettu alan kehitykseen Ammattiopisto Lappian Rakennusosastolla. Helamon mukaan Lapissa pitkiin aikoihin mikään organisaatio ei ole vastannut alan systemaattisesta kehittämisestä. - Ammattiopisto Lappian rakennusosastolla on alan osaamista, mutta kehittämisen strategia puuttuu. Tosin aivan viime aikojen havainto on, että strategian puute olisi lähdössä korjauskurssille. Sama tilanne on Rovaniemen ammattiopistossa. Rovaniemen AMK:ssa on rakennustekniikan koulutusta, joka ei mitenkään suuntaudu puurakentamiseen. KemiTornio AMK:ssa rakennusalaa ei ole ollenkaan. Mainittakoon, että RAMK kieltäytyi osallistumasta Lapin Puuhankkeeseen ja perustelut olivat puhtaasti hallinnollisia. - Muutoinkaan meidän alueella puurakentamisen toimiala ei ole ollut kabinettikelpoinen lukuisiin aluekehitysohjelmiin, vaan painopiste on ollut suurteollisuudessa ja sen palveluyrityksissä. Osasyynä aluekehit- 6 Digipolis Magazine täjien passiivisuuteen puualan suhteen on sen sijoittuminen tasaisesti meidän kaikkiin viiteen kuntaan, jolloin mikään kunta ei ole ottanut sitä erityisen kehittämisen kohteeksi, joskin Tervolassa puuala on kasvamassa jo hyvinkin merkittäväksi. Kuntayhteistö parantunut - Kuntayhteistyön asenne tällaiseen yhteiseen elinkeinokehittämiseen on tunnetusti ontunut Kemi-Tornio alueella. Viimeaikainen kehitys on muuttunut myötämielisemmäksi mm. Kemi-Tornion yhteisen alueyrityspalvelun myötä. Helamo muistuttaa, että Kemi-Tornio alueen puurakennealan yrityskeskittymä on valtakunnan kärjessä. - Kemi-Tornio alueella on puurakentamiseen tavalla tai toisella liittyvää pk-yritystä: useampia talotehtaita, kattoristikkotehdas, porrasvalmistaja, saunanlaudevalmistaja sekä näitä palvelevia pk-sahalaitoksia ja höyläämöjä. Muita puualan yrityksiä edustavat mm. suurteollisuutta palvelevat pakkauslavatehtaat. Puurakentaminen onkin alueella kohtuullisen suuri pk-teollisuuden toimiala, jonka liikevaihto on yli 150 miljoonaa euroa ja se työllistää yli 500 osaajaa. Alueen teollinen puutalotuotanto ja sitä palveleva rakenneosatuotanto on ehkä valtakunnan suurin teollisuuskeskittymä alalla. - Kemi-Tornio alueen puurakenneyrityksistä yksikään ei ole ajautunut konkurssiin 20 vuoteen, vaan kehityskäyrä on koko ajan ollut ylöspäin rakentamisen yleisiä taantumajaksoja lukuun ottamatta. Lähes jokainen Kuvat: Lapponia House Oy, Lappiporras, Lapinlaude, Digipolis ja Shutterstock Teksti: Kati Klaavuniemi

7 talotehdas on investoinut jo työstörobotiikkaan, joita meidän talotehtaissa ja kattoristikkotehtaalla on pian jo 6-7 kappaletta. Mainittakoon, että Kainuussa Kuhmon kunta on panostanut mallikkaasti puurakenneteknologiaan ja Kuhmon Woodpolis on vaivihkaa noussut alan kehityksen kärjeksi koko valtakunnassa. Alkuopit kuhmolaiset saivat juuri Kemistä em. ammattiopisto Lappian puurakenneyrittäjille suunnatun toimintaympäristön kehitysvaiheesta. Parhaillaan Woodpolis on investoimassa lisää puurakennealan uusimpaan teknologiaan. Erityistä huomiota Woodpolis on kiinnittänyt puurakennealan suunnittelukoulutukseen. pitkälle viedyn suunnittelujärjestelmän, jotta myös tuotantoautomaatio ja yhä laajemmaksi kasvava materiaalin paljous hallitaan. Ilman teknologiaa kilpailukyky ei riitä. Suunnittelujärjestelmien oppiminen puolestaan vaatii koulutusta, jota tällä hetkellä täällä Lapissa ei anna kukaan. - Lisäksi koko suomalainen puutalorakenne pitäisi uudistaa vientikelpoiseksi, silla esimerkiksi Euroopassa puutalot tehdään toisella tavalla, järeämmin ja ekologisemmin. Ala kasvaa koko ajan sillä rakentaminen ei lopu ja rakennustekniikat kehittyvät. Harppauksin kohti kehitystä Digipolis on päättänyt ottaa pitkällisen harkinnan jälkeen myös puutuotealan kehittämispyrkimykset yhdeksi toimintakohteeksi. - Painopisteenä on nimenomaan puurakentaminen, koska varsinaista puusepänteollisuutta alueella ei ole. Valitettavasti viime vuosien myötä puukalusteasiat ovat hoituneet Haaparannan Ikean kautta. Alkuvaiheen jalkeen puu on kotiutunut hyvin Digipolis-tiimiin ja vuorovaikutus yrityskehitysoperoinnissa tiivistyy koko ajan. Onhan pk-yritysten kehittämisen prosessit jokseenkin samoja toimialasta riippumatta. Kasvava ala, mutta pysyykö Suomi kelkassa mukana? - Uusi tekniikka ja uudet tuoterakenteet on otettu puurakentamisen teemaksi jo 2000-luvun alussa. Teollinen puutalo on vaikea tuote sillä se vaatii melko Onko Ruotsi alan huipulla? - Ruotsissa ollaan meitä edellä. Siellä tehdään jo puukerrostaloja ja panostettu CLT-elementtirakenteiden kehittämiseen. Rakennusmääräysten muututtua keväällä 2011 meilläkin on mahdollista rakentaa kerrostaloja puusta. Lapponia House on tuomassa markkinoille CLT-rakennetekniikkaa hyödyntävän pientalon. - Ristikkäin liimatuista puulevykerroksista koostuvat suuret CLTelementit (Cross Laminated Timber) mahdollistavat rakentamisen nopeuden ja suurenkin talon runko voidaan parhaimmillaan pystyttää päivässä. Suurimmillaan CLT-levyt ovat 3 metriä korkeita, 16 metriä pitkiä ja paksuudeltaan jopa millisiä. Mutta tällä hetkellä Suomeen rakennettaviin ensimmäisiin CLT-taloihin tuodaan puuelementit Itävallasta, vaikka Suomessa puuta riittäisi tällaiseen tarkoitukseen vaikka kuinka paljon. Syy on siinä, että Suomessa ei toistaiseksi ole yhtään CLT-elementtien tuotantolinjaa. Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

8 PuuSuomi kannustaa maakuntia Työ- ja elinkeinoministeriön Metsäalan strategisen ohjelman tärkeä painopistealue on puutuoteteollisuus ja puurakentaminen. Helamo kertoo, että TEM:ssä on nyt vihdoin herätty satsaamaan puurakentamisen kehittämiseen. - PuuSuomi-verkostoa on ravisteltu hereille ja asialla on ollut TEM:n Puutuotetoimialan päällikkö Pasi Loukasmäki, jonka erittäin aktiivinen yhteistyö maakuntiin on motivoinut aluetoimijoita uusiin ponnistuksiin. PuuSuomi-aatteen sanansaattajana toimii lisäksi Puuinfo Oy, joka on Suomen merkittävin puurakentamisen edistämis- ja tiedotusorganisaatio. Puuinfo junaili keväällä 2011 maakuntatoimijoiden avustuksella laajan Puurakentamisen Roadshown, jonka nimissä pidettiin 11 korkeatasoista seminaaria eri puolilla Suomea. Lapin tilaisuuksiinkin osallistui n. 120 ammattilaista. Puurakentamisen RoadShow uusitaan talvella 2012 ja Lapin tilaisuus pidetään Kemissä. - Lapin puuhankkeen kehittämisen kohde on entistä järeämpien puurakenteiden toteutuksen uudet liiketoimintakonseptit, markkinat, tuotteet, teknologia sekä pk-yritysten verkostoyhteistyö. Hankkeessa selvitetään uusia, kehittyviä puurakennejärjestelmiä, jotka yleistyvät vauhdilla Keski-Euroopassa ja muissa Pohjoismaissa, mutta joiden kehitys Suomessa ei ota käynnistyäkseen. Hankkeessa kerätään tietoa, jalostetaan sitä Suomeksi ja viedään puualan ihmisten ulottuville. Toinen oleellinen asia on uuden tekniikan tuominen Suomeen ja rakennusammattilaisten herättäminen uuteen ajatukseen. Hankkeen rahoitus perustuu ELY-keskuksen toimintaympäristötukeen. Muita rahoittajia ovat Lapin kehitysyhtiöt sekä useat kunnat ja oppilaitokset. - Hankkeen kumppanuusosapuolet ovat löytyneet muualta Suomesta. Tampereen Teknillinen Yliopisto selvittää uuden puurakentamisen rakentamistaloudellisia näkökohtia. VTT selvittää uusien rakenteiden lämpöja kosteusteknistäkäyttäytymistä. Woodpolis & Annosol Oy tekee markkinointiselvitystä uusien rakenteiden kiinnostavuudesta ammattilaispiireissä. Mutta Ammattiopisto Lappia on myös ansiokkaasti mukana ja laatii mm. CLT-rakenteiden suunnitteluprosessien kuvausta. Lisäksi Kemi-Tornio alueella jo tunnettu kansainvälistymisasiantuntija Hannu Talvio Lounais-Suomesta junailee Keski-Euroopan puurakentamiskierrosta, joka toteutuu marraskuussa Kansainvälisiä yhteyksiä toteutettiin myös tammikuussa 2011 laajan Amerikan kierroksen merkeissä, jolloin huomattiin, kuinka puurakenneyritykset ajattelevat toimiaan asiakaslähtöisesti. Suomessa on vahvat puurakentamisen perinteet, jotka on syytä nostaa esille. 8 Digipolis Magazine

9 Hyvää puuta Helamon mielestä Puualan koulutukseen on panostettava valtakunnan tasolla. Puu on kaunis, hengittävä materiaali. Myös kansainväliset markkinat olisivat tälle materiaalille vastaanottavaisia, mutta ulkomaille on asiaa vain sinne soveltuvilla järjestelmillä. - Suomalainen hirsitalo on edelleen vientituote, mutta kysynnän kasvu on pysähtynyt johtuen mm. tässä jutussa mainituista uusista järeistä rakenteista, jotka syrjäyttävät hirren käyttöä, koska myös ne mielletään aidoiksi puurakenteiksi. - Uuden, järeän puurakentamisen edellytyksenä ovat 3D-suunnittelujärjestelmät, joista on oltava suora yhteys tuotanto-automaatioon ja osavalmistukseen sekä toiminnanohjauksen järjestelmiin. Suunnittelun osaamiseen ja ohjelmistoihin on panostettava. Puukerrostalojen rakennesuunnittelun osaajia on Pohjois-Suomessa vain muutamia tai ei yhtään. Meidän ammattikorkeakoulut eivät ole vielä reagoineet mitenkään tähän osaamistarpeeseen. Toinen koulutuksellinen ongelma on se, että ammattiopistoissa puu- ja rakennusalan perustutkinnot eivät kohtaa. Meillä puusepät ovat puuseppiä ja kirvesmiehet ovat kirvesmiehiä. Saksassa arvostettu ammattinimike on zimmerman, joka on suomeksi kirvesmiespuuseppä. - Suomalainen ammattikorkeakoulutus ei myöskään panosta erityisemmin puuhun, vaan lähes kaikissa ammattikorkeakouluissa puu on vain suuntautumisvaihtoehto, johon panostettavien opintoviikkojen määrä on naurettavan vähäinen. Teknillinen Korkeakoulukin, nykyään Aalto-Yliopisto, tuottaa vain puudiplomi-insinööriä vuosittain lähinnä suurteollisuuden tarpeisiin. Tällä menollahan meiltä loppuu kohta myös puutuotealan opettajat, jotka osaisivat mennä puu-asioissa pintaa syvemmälle. Markku Helamo kokee olevansa Lapissa pioneeri alalla, jolla pitäisi Suomessa olla jo pitkät perinteet. - Mielestäni ainoa mahdollisuus toimia alalla on ollut ns. freelancertyyppinen toiminta, jossa kehitysoperaatiolle on pitänyt hakea kulloinkin sopiva isäntä ja melkoinen osa viimeisen 15 vuoden aikaisesta kehityspalvelusta on toteutettu myös oman yrityksen isnnöimänä. Liian harvoin tulee Lapissa kollegoja vastaan. Ehkä tilanne muuttuu, Helamo toivoo. Kiintopuinen rakenne antaa vapauksia myös arkkitehdeille. Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

10 Innovaattori yrityshautomosta eväät yritystoiminnan alkutaipaleelle Innovaattori -yrityshautomossa autetaan alkavia tai uudessa toimintavaiheessa olevia yrittäjiä ja yrityksiä jalostamaan idea kannattavaksi liiketoiminnaksi. Yrityshautomo tarjoaa mutkattoman ja yrittäjähenkisen ilmapiirin, jossa on mahdollisuus oppia, jakaa kokemuksia ja verkostoitua toisten yritysten kanssa. Neuvontaa ja tukea on aina saatavilla. Yrityshautomo auttaa useissa yritystoimintaan liittyvissä asioissa: yrityskehityspalvelut verkostoitumispalvelut rahoituspalvelut markkinointipalvelut yrittäjäominaisuuksien kehittämispalvelut toimitila- ja toimistopalvelut Innovaattoriin ei ole erillistä hakuaikaa ja uusia yrityksiä tai yritystoimintaa suunnittelevia henkilöitä voidaan valita yrityshautomoon joustavasti. Yrityksen toimialalle ei aseteta rajoituksia, mutta liikeidealta edellytetään innovatiivisuutta. Hautomovaiheen kesto on yleensä 1-2 vuotta ja sitä ennen asiakas voi hyödyntää ns. Welcomeesihautomopalvelua. Welcome-palvelu on kestoltaan 4 kuukautta, jossa liikeidea pyritään kirkastamaan konkreettiseksi liiketoiminnaksi. Welcome-palvelu toimiikin hyvänä reittinä varsinaiseen yrityshautomoon. Yrityshautomon fyysiset tilat sijaitsevat Kemin Digipoliksella sekä Tornion Raatihuoneella. Yrityshautomon palveluita voi hyödyntää myös ilman sijoittumista hautomotiloihin. Ota yhteyttä! Jukka Auraneva Yrityskehittäjä Tietokatu 6, Kemi Hallituskatu 9, Tornio Miljardien eurojen hankkeet! Tuo yrityksesi Partnerbookiin. Pohjois-Suomessa toteutetaan lähivuosina yli 12 miljardin euron teollisuusinvestoinnit. Fennovoiman ydinvoimala, kaivos-, biodiesel- sekä muut hankkeet realisoituvat pohjoisessa juuri nyt. Tuo yrityksesi esille ja osaksi näitä hankkeita Partnerbook-verkkopalvelun kautta. Pyydä esittelypaketti: 10 Digipolis Magazine

11 Tuotediileristä ratkaisujen tarjoajaksi Torniolainen CORE Partners ja hämeenlinnalainen Plutoni Oy lanseeraavat ensi vuonna kattavan verkkoliiketoiminnan asiantuntijapalvelukonseptin. Sen lähtökohtana on asiakkaille tarjottava kokonaisvaltaisuus. Torniolaisen CORE Partners yrityksen toimitusjohtaja Mikko Niemelä tuumaa, että yrityksissä ei oikein vieläkään hanskata sähköistä maailmaa ja varsinkaan sen mahdollisuuksia. - Eli miten sen avulla voidaan kehittää merkittävästi omaa liiketoimintaa. Me vastaamme tähän huutoon, Niemelä painottaa. Konsepti tuodaan tarjolle vahvalla visiolla. Viiden vuoden päästä toiminnan liikevaihto on suunniteltu ylittävän jo miljoonan. Samalla aikajänteellä konseptin ympärille rakennetaan tunnettu asiantuntijatalo ja palveluntarjoaja ympäri Suomen miksei jopa kansainvälisesti. - Aikaisemmin CORE Partners on ollut lähinnä sähköisten tuotteiden ja palveluiden jälleenmyyjä. Yhdessä kumppaniyrityksen kanssa otamme selkeästi ratkaisuntarjoajan roolin ja keskitymme suurempiin kokonaisuuksiin. Palvelukonseptimme on suunniteltu nimeä ja asiakaskokemusta myöden mieleenpainuvaksi ja julkaisemme konseptin alkuvuodesta. Niemelä on koko työuransa ollut mukana toimintaympäristössä, joka on täynnä innovatiivisuutta. Hän on työskennellyt esimerkiksi myyntijohtajana ZEF Solutions Oy:llä, joka tunnetaan muun muassa menestyneistä vaalikoneratkaisuista. Innoittajana Digipolis Nuorella yrittäjällä on vankka luottamus sähköisiin palveluihin, puhuttiinpa sitten perinteisestä verkkokaupasta, CRM-järjestelmästä tai jostain muusta sähköisestä työkalusta esimerkiksi myynnin tehostamiseen, asiakashankintaan tai asiakkaan kohtaamiseen liittyen. - Toimintamme ydin on aina asiakkaalle tehtävä tarvekartoitus. Kattavan asiantuntemuksemme kautta pystymme ratkaisemaan asiakkaidemme haasteet. CORE Partnersin, kuten niin monen Kemi-Tornio-alueen pk-yrityksen juuret, ovat Digipoliksen yrityshautomopalveluissa. - Meitä on tuettu ihan perusliiketoiminnan huolellisesta ja yksityiskohtaisesta hiomisesta lähtien. Yhdessä Digipoliksen asiantuntijoiden kanssa on myös mietitty, mitä sellaisia palveluita pk-yrityspuolelle kannattaisi tuoda ja tarjota, joita ei alueella vielä ole. - Digipoliksen asiantuntemus on ollut kattavaa ja yhteydenpito joustavaa, vaikka emme yrityksenä fyysisesti heidän toimitiloissaan sijaitsekaan. Annan kyllä loistavat arvosanat palveluille ja etenkin Jukka Auranevalle. Aina on saanut vastauksen, kun on jotakin kysynyt, Niemelä kehaisee. Tutustu yrityshautomopalveluihin osoitteessa Digipolis.fi Kuva: Shutterstock Teksti: Teemu Kytövuori Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

12 Kuva: Digipolis Teksti: Kati Klaavuniemi Kaivosalan ihmiset kokoontuivat Levillä Kaivosalan kehitys ja vaikuttavuus -kaivostoiminnan asiantuntijaseminaari keräsi marraskuun alussa Leville arviolta tuhat alan osaajaa. Lapin liiton ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteistyössä toteuttamassa tilaisuudessa julkaistiin muun muassa vuoden 2011 kaivosalan toimialaraportti. Seminaari tarjoili oivan katsauksen Suomen kaivosteollisuudesta. Suomen maaperän monipuoliset mineraalivarannot tarjoavat mahdollisuuksia kaivostoiminnan kehittymiselle ja uuden liiketoiminnan syntymiselle. Suomen mineraalistrategian vision mukaan Suomi on mineraalien kestävän hyödyntämisen globaali edelläkävijä ja mineraaliala on yksi kansantaloutemme tukipilareista vuoteen 2050 mennessä. Toimialaraportin lisäksi seminaari esitteli tutkittua tietoa kaivosalan vaikuttavuudesta kansantalouteen ja aluetalouteen sekä kokemuksia uuden kaivoksen vaikutuksista kunnan kehitykseen. Digipolislaiset olivat mukana tilaisuudessa vahvalla asiantuntijajoukolla. Peräti 15 yrityksen yhteistyössä seminaaripaikan viereen oli pystytetty teltta, jossa esiteltiin Kemi-Tornio-alueen yritysten osaamista. Kokemukset olivat hyviä ja toimintamalli poiki lisää yhteistyökuvioita, osallistuneet myhäilivät. Kemintullin yritysalue nousee vauhdilla Kemintullin uusi asemakaava tuo Kemiin jopa 70 uutta yritystonttia. Kaavoitetulle 140 hehtaarin alueelle on suunnitteilla tontteja niin pienten kuin suurempienkin yritysten tarpeisiin teollisuus-, varasto- ja liikerakennuksia varten. Kemintullin yritysalue sijaitsee Kemin moottoritien ja Veitsiluodontien risteysalueella. Liikennevirta on jopa ajoneuvoa vuorokaudessa. Se on tärkeä tieliikenteen raskaiden kuljetusten solmukohta ja uusi moottoritie on entisestään parantanut maitse tapahtuvan tavarankuljetuksen joustavuutta ja sujuvuutta. Kemin kaupungin elinkeinopäällikkö Riitta Ahtiainen sekä yhdyskuntatekniikan päällikkö Mika Grönvall vakuuttavat, että Kemintulli sopii hyvin liikennettä ja matkailua palvelevien yritysten, teollisuuspalveluyritysten tuotannollisten yritysten ja tilaa vievän kaupan sijaintipaikaksi. - Karjalahden alueella alkaa jo olla ahdasta, joten uusille yritystonteille on todella tarvetta. Kemintulli on täyteen rakennettuna Karjalahtea selvästi suurempi yritysalue. Toteuduttuaan hanke tuo alueelle jopa 800 uutta työpaikkaa, Ahtiainen summaa. Liikenteen solmukohdassa Kemintulli on keskeisellä paikalla sillä yritysalueelta on vain neljän minuutin ajomatka keskustaan, kuusi minuuttia satamaan ja seitsemän lentokentälle. Alueella on tällä hetkellä Nesteen huoltamo Lapintuuli. - Kemintulli sijoittaa liike- ja toimistorakennuksia sekä pienteollisuutta hyvien liikenneyhteyksien varteen sekä lisää pienyrityksille suunnattujen tonttien määrää Kemissä. Alue on sijainniltaan erinomainen varsinkin liikenne- ja logistiikkapalveluita sekä ajoneuvojen huolto-, korjaus- ja tarvikemyymäläpalveluita tarjoaville yrityksille, sillä se on tärkeä raskaan liikenteen solmukohta, Grönvall luettelee. Kemintulli tarjoaa myös erinomaisen toimintaympäristön pohjoisen suurhankkeisiin osallistuville yrityksille. Kaavoitetun alueen kunnallistekniikan rakentaminen toteutetaan asteittain. - Koko aluetta ei tietenkään ole tarkoitus rakentaa kerralla, vaan se rakentuu pikkuhiljaa kysynnän mukaan. Nyt on käynnissä runkovesijohdon ja -viemärin rakentaminen. Tällä hetkellä kunnallistekniikkaa ei ole tarjolla kuin vasta Lapintuulen läheisyyteen, mutta vuoden 2012 aikana viemäröinti saadaan valmiiksi ja 2013 päästään toiseen vaiheeseen eli rakentamaan katuja ja muuta kunnallistekniikkaa. - Kaikki tontit räätälöidään yritysten tarpeisiin. Kyselyitä ja varauksia kannattaa esittää ja tehdä jo nyt. Vesijohdon rakentaminen saa tukea Euroopan aluekehitysrahastolta. Koko alueen rakentamiskustannukset ovat arviolta 1,2 miljoonaa euroa. 12 Digipolis Magazine

13 Ilmaisia lounaita ei ole Muistan, kun keskustelimme YouTuben alkuaikoina erään videotuotantoyhtiön kaverin kanssa siitä, että YouTube on hyvä kanava markkinointivideoiden levitykseen. Asiassa oli tuotantoyhtiön kannalta sellainen haaste, että ilmainen jakelukanava ja pieni kuvakoko tarkoittavat monien asiakkaiden mielestä myös lähes ilmaisia tuotantokustannuksia. Eihän pienen tulitikkulaatikon kokoisen nettivideon tekeminen voi maksaa saman verran kuin isomman videon? Nykyään verkossa on paljon ilmaisia kanavia, joissa voi viestiä ja markkinoida. Sisältöjen suunnittelu ja niiden jatkuva tuottaminen ei ole kuitenkaan ilmaista. Julkaisukynnys on kyllä madaltunut, mutta sisältöjen paljoudessa huomaa, kuinka tärkeää laadukas ja mielenkiintoinen sisältö onkaan. Jos suunnitelmallisuus, resurssit ja sanottava puuttuu, osallistuminen verkossa on useasti vain ajanhukkaa. Tämän lisäksi, jos ei ole valmis aktiiviseen vuoropuheluun, niin mediasta ja sen kanavista ei ole pahemmin mitään hyötyä, vaikka ne itsessään voivatkin olla ilmaisia. Poikkeuksen tekee verkottumiseen suunnitellut kanavat, jossa on hyvä olla esillä, vaikka sanottavaa ei olisikaan jatkuvasti. RUOTSI E4 OUTOKUMPU TORNIO WORKS OUTOKUMPU KEMIN KAIVOS METSÄ-BOTNIA DIGIPOLIS TEKNOLOGIAKESKUS Verkko antaa ihmisille vapauden kommentoida mitä tahansa asioita. Ja nämä kommentit leviävät salamannopeasti. Jos et kerran ole mukana aktiivisesti, et voi SARANA YRITYSALUE STORA ENSO BIODIESELLAITOS Yrityksen Facebook-sivun tai Twitter-tilin luomista kannattaisi miettiä aina tavoitteiden kautta. Tottakai on kiva, jos yrityksestä tykätään, mutta se ei tuo oikein mitään lisäarvoa, jos tykkääjiä ei osata hyödyntää, eivätkä hekään saa tykkäämisestä hyötyä. Tykkääjät pitävät yleensä niin monista asioista, että yksi tykkäys on kuin neula heinäsuovassa, jos joku vielä ajattelee pelkkää tykkäystä onnistuneena konversiona? tietää mistä puhutaan etkä reagoida nopeasti. Vai voitko? Mikäli sinä tai yrityksesi ei ole aktiivinen osallistuja, ainakin aktiivista seurantaa kannattaisi harkita. Laadukkaasti toteutettuna sekään ei ole ilmaista, mutta satsauksella saa mielenrauhaa ja samalla mahdollisuuden löytää kenties myös aivan uusia businessmahdollisuuksia. On olemassa paljon erilaisia ja eri hintaisia seurantamenetelmiä, jotka voidaan valjastaa keräämään ja jäsentämään itselle tärkeää tietoa verkosta. Yhteenvedot voidaan automatisoida tulemaan vaikka sähköpostiin. Tiedon suodatustapojen rakentamisessa kannattaa koittaa haarukoida sellaista tietomäärää, jonka pystyy myöhemmin käsittelemään. Liika tieto tuottaa ähkyn ja tärkeätkin asiat voivat mennä silloin ohi. Monelle on varmastikin tuttua seurata omien verkkosivujen kävijämäärää ja lähteitä mistä sivuille tullaan. Kenties joku seuraa yrityskäyntejä ja kerää tätä kautta myynnille liidejä. Omien sivujen seuranta ei kuitenkaan kerro kaikkea mitä yrityksestäsi tai tuotteistasi puhutaan verkossa, tai mitä toimialallasi on tapahtumassa. Jos seurantakokonaisuus on rakennettu oikein, voit rauhassa ottaa alkuun sivustaseuraajan aseman ja arvioida tapahtumien valossa, kuinka aktiivisesti sinun tai yrityksesi kannattaisi olla mukana viestimässä verkon eri kanavissa. Vaikka ilmaisia lounaita ei olekaan, kuutamolle sitä ei kannata jäädä ihmettelemään. Arto Remes kehitysjohtaja, Avalon Oy KEMINTULLI YRITYSALUE Lue lisää Arton ajatuksia 5 km Kuva: Kemin kaupunki Teksti: Kati Klaavuniemi Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

14 Yksin voi tuikkia, mutta yhdessä voimme loistaa Verkostoituminen on yleisnimitys kaikelle sellaiselle toiminnalle, jossa työ, sen tekijät, eri toimijat ja asiakkaat kohtaavat. Verkostoitumisen tavoitteena on helpottaa eri osapuolten löytämistä ja kohtaamista. Kun mietitään kohtamisia, niin ennen kaikkea kysymys on oikeiden kumppaneiden löytymisestä, palvelun laadun parantamisesta, uusien innovaatioiden ja näkemysten saavuttamisesta sekä myös tehokkuudesta. Verkostoituminen liittää yhteen eri osapuolia etäisyydestä riippumatta, sillä kohtaaminen voi tapahtua kasvokkain tai virtuaalisesti tietoverkoissa. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kaupan ja kulttuuri monipuolinen hanketoiminta kytkeytyy vahvasti alueen vetovoimatekijöihin ja verkostoihin, tuottaen niin yrityksille kuin organisaatioille uusia toimintamalleja, tutkimustietoa ja yhteisen kehittämisen kautta uusia tuotteita ja palveluita. Hanketoiminnan avulla etsitään ja sovelletaan uutta tietoa sekä kehitetään työ- ja elinkeinoelämän olosuhteita. Lisäksi monialaisten hankkeiden avulla kehitetään uusia tuotteita, menetelmiä, markkinoita, materiaaleja, toimintatapoja ja organisaatiota. Kaupan ja kulttuurin allalla tällaisia hankkeita ovat mm. Lapland Sales Academy, Elävä Lappi, Young Entrepreneurs 2, Les Feux Arctigues (Arktiset tulet). Verkostoitumisesta hyvänä esimerkkinä EU:n pohjoisin Living Lab eli Elävä Lappi-hanke, jossa on mukana KTAMK:n kaupan ja kultturin toimialan lisäksi Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja Lapin yliopisto. Living Lab on elävä verkosto, jossa käyttäjät osallistuvat aktiivisesti tutkimus- ja kehitystyöhön, joka tehdään käyttäjän normaalissa arkiympäristössä. Living Labeissa kehitetään tuotteita, palveluita ja palveluprosesseja aidoissa käyttötilanteissa yhdessä käyttäjien kanssa. Tämä kehitysympäristö yhdistää yritykset, palvelun tarjoajat, alueen kehittämisyksiköt sekä palvelun käyttäjät innovoimaan ja kehittämään tuotteita ja palveluja yhdessä. Hanketoiminnan ja opetuksen integroinnin avulla vastataan aluekehittämisen ohella myös muihin strategisiin tavoitteisiin, kuten yrittäjyyden, monialaisuuden, työelämälähtöisyyden ja verkostoitumisen edistämiseen. Toiminta perustuu yritysoppilaitossynergiaan sekä aidoissa elämisympäristöissä syntyviin toimintoihin. Esimerkkinä vuorovaikutuksesta aidossa elämisympäristössä voidaan nostaa esiin kaupan ja kulttuurin menestyksekäs Liike-toimintamalli. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu on edelläkävijä tietoverkkojen hyödyntämisessä niin verkostoitumisen kuin palvelujen ja koulutuksen mahdollistajana. Verkostoissa on voimaa, olivat ne virtuaalisia tai face-to-face toimivia yhteenliittymiä. Verkostoituminen synnyttää tietämyskeskuksia, joissa on osaamista ja osaajia sekä tarpeeksi kriittistä massaa asioiden monipuoliseen käsittelyyn. Alueellinen kehittyminen ja kehityslogiikka perustuu paikalliseen aloitteellisuuteen ja verkostoitumiseen, jotka omalta osaltaan soveltavat uusinta tietämystä toiminnassaan ja luovat uutta tulevaisuutta. Jotta uusin tietämys ja osaaminen leviävät, tarvitaan lisää paikallisia voimia yhteen. Rakennetaan yhdessä alueemme pääomaa ja osaamisverkostoa, jossa ovat mukana asiantuntijoiden sekä erilaisten osaajien että toimijoiden verkostot, ja jossa välittyy uudet ideat, innovaatiot ja kokemukset. Marika Saranne vs. Kehityspäällikkö, Opettaja, Projektipäällikkö, Elävä Lappi- hanke Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, kauppa ja kulttuuri Tässä kolumni-sarjassa Kemi-Tornion AMK:n johtoryhmän jäsenet kertovat tuoreita kuulumisia ja pohtivat ilmiöitä eri kanteilta. Lue lisää osoitteesta Tumma taivas jouluyönä, tähdet tuikkii valovyönä. Ilmassa on ripaus taikaa, rauhallista joulun aikaa! Toivottaa Digipoliksen väki Toisenlainen lahja Joulu tuo tullessaan mukavat paineet: mitä antaa lahjaksi. Kun ihmisellä on jo kaikkea, hänelle voi antaa lahjaksi Toisenlaisen Lahjan. Toisenlaiset Lahjat auttavat turvaamaan kehitysmaiden ihmisille riittävän ruuan ja puhtaan veden sekä toimeentulon. Se on aineeton lahja, joka auttaa kehitysmaissa asti. Toisenlainen Lahja sopii moneen eri tilaisuuteen ja monenlaisille ihmisille. Tämä lahja tulee tarpeeseen. Asumisväljyys lisääntyy hitaasti Asuntojen keskikoko on kasvanut Suomessa melko hitaasti. Kun 1990-luvun alussa uusien omakotitalojen keskikoko oli 122 neliötä, vuonna 2010 uudet omakotitalot olivat kooltaan keskimäärin 144 neliötä. Omakoti- ja paritaloasuntojen keskipinta-ala on kasvanut vuodesta 1990 yli kymmenellä neliömetrillä, rivitaloasuntojen alle kahdella neliömetrillä ja kerrostaloasuntojen noin puolella neliömetrillä. Kaikkien asuntojen keskipinta-ala on Suomessa 79,5 neliötä, mikä on länsieurooppalaisittain suhteellisen vähän. Lähde: Tilastokeskus 14 Digipolis Magazine

15 tilaa sähköpostitse: Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Hallintopalvelut 6 Sensori Compus 7 2 Studiotalo 3 Optimi Ammattiopisto Lappia 5 Digipoliksessa toimivat yritykset ja organisaatiot 1 Sensori, Tietokatu 3 2 Studiotalo, Tietokatu 6 - Eltel Networks Pohjoinen Oy - Arctic Coders Oy - Ixonos Oyj - e-devel.fi Ky - Kemin Teollisuuskylä Oy - Elisa Oyj - Kemin Rätinki Oy - Forest Btl - Lapin Kauppakamari - Fujitsu Services Oy - Liikenneopetus Loko - Insinööritoimisto Rouvinen - Mainostoimisto Visual Design - Insinööritoimisto 3d-Hacklin - Promote Oy - Isoworks Oy - Ravintoloitsija T:mi - Junkohalli Oy Pynnönen Minna - Kemin Digipolis Oy - Kemi-Tornio Alueyrityspalvelut - Koivu Interactive - Krans Consulting Oy - Lakiasiaintoimisto Tuula Mäkinen Oy - Lapin pelastuslaitos - Mainostoimisto Reklaami - Mionex Oy - Oulun yliopisto - Puheterapiapalvelu Kompis - Recair Oy - Suomen Turvamiehet - ST1 Oy / Lapin Polttoainemyynti Oy - UpNet Engineering Oy - Urbanid - YIT Turvatekniikka Oy 3 Optimi, Studiokatu 3 - ISS Palvelut Oy - Metso Automation Oy - Metso Endress+Hauser Oy - Metsäliitto Osuuskunta / Pohjois-Suomen hankinta-alue - YIT Kiinteistötekniikka Oy 4 Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulu Kiveliönkatu 36 5 Ammattiopisto Lappia Tietokatu 2 6 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Hallintopalvelut Lumikontie 2 7 Lumikontie 1 - TDR Finland Oy - Relacom Finland Oy 8 Compus, Tietokatu 1 - Kemi-Tornion AMK Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

16 Talvia valaistuksell taan valoa keskus ja, mutta tellaan jouluvalo Muualla ripus lle. Viime mä em pid l ke ttu as Kemissä on ote projektin en tis uo n kolmev vuonna alkanee se lai vat kauungin katuja va tuloksena, kaup alkukeväätä ys ks sy a loppu niit talvivalot ain seen saakka. sen saivat na talvivalaistuk Viime vuon ja Meriun ad ok ist skuspu ympärilleen Ke sittäisiä yk in Lisäksi valaisti puiston puut. kä muuse ä, rill pä ym talon puita kaupungin alueella. alla keskustan ltakadun ja oli vuorossa Va Tänä vuonna dulle asenka lta Va u. koristel Kauppakadun a koostuss joi ja, istusketju nettiin koristevala uppakadun Ka ta. ois all lop va vat erikokoisista nekin kaupylvästä saivat varrella olevat 15 laistus on Va n. ympärillee niin valaistuksen ällisiä ledtäv ys gia er en äen toteutettu käytt lamppuja. inka paljon ea huomata ku - On ollut up kemiläisille. ä elt mi ä vä nut hy valaistus on tuo ista palauiiv sit po t pelkkää Olemme saanee n sähköismin tilapalveluide tetta ihmisiltä, Ke. ee its ilo ri Pelo tysvastaava Ka n o a t s u k s Ke a k k i a p n i koko Kem vuniemi Teksti: Kuva: Kati Klaa Laura Hyle Kaupungin keskusta on kokenut viime aikoina suuria mullistuksia kävelykadun valmistumisen myötä. Kävelykadusta ja samalla koko keskustan alueesta haetaan uudenlaista sykettä koko kaupunkiin. - Kehitystyön taustalla on yhteinen ajatuksemme keskusta-alueesta, joka on kaikkien paikkakuntalaisten kokoontumispaikka. Kaupunki ja kaupunkilaiset ovat yhdessä nähneet paljon vaivaa virkeämmän keskustan puolesta. Kehitys jatkuu edelleen, mutta nyt voidaan jo nauttia ensimmäisistä tuloksista porukalla, iloitsee kaupunkikeskustayhdistys Kemitiimin Ari Orava. Tulevana talvena suuren suosion saavuttanut luistelualue on avattu jälleen Täikön torille ja siellä voivat viilettää kaikki kaupunkilaiset, ikään katsomatta. Jäällä tullaan näkemään taitoluistelunäytöksiä, luisteludiscoja nuorille ja tarkoituksena on myös järjestää paljon kyselty aikuisten rusettiluistelu. Lisäksi kävelykadulle, joka talven ajan kulkee nimellä Lumilinna-areena, on jälleen suunniteltu luminen liukumäki sekä lumiveistoksia. Kuten edellisinäkin vuosina, niiden suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Lumilinnan väki Liukumäki ja veistokset rakennetaan kävelykadulle heti kun säätilanne sen sallii, samoin kuin luistelurata. Tämän lehden ilmestyessä ne saattavat hyvinkin jo olla paikoillaan kaupunkilaisia ilostuttamassa, Ari lupaa. Lumilinna-areenalla halutaan vahvistaa Kemin mainetta Lumilinnakaupunkina, niin kaupunkilaisten kuin turistienkin mielissä. Talven aikana viihtyvyyttä lisäävät myös uudet talvivalot, jotka kaupunki on hankkinut tunnelmaa luomaan. - Keskustan viihtyvyyteen panostetaan monen tahon voimin ja se meillä onkin ollut koko hankkeen pääajatuksena. Yhdessä tehdään ja yhteen hiileen puhalletaan, Ari painottaa. Viime vuoden tapaan keskustaan tulee myös avotulipaikka makkaranpaistoa varten. Varovaisesti Ari jo lupailee paistavansa kaupunkilaisille ilmaiset makkarat ainakin kerran talven aikana. Kemin uusimmat tapahtumat löydät:

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 1 1 KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 Kemin kaupunki ja Kemin Digipolis Oy ovat sopineet tässä esitetyn suunnitelman mukaisesta kehittämistoimeksiannosta vuodelle 2016: 1. TAUSTAA Kemin kaupunki on aktiivinen

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Uutta vetovoimaa bisnekseen.

Uutta vetovoimaa bisnekseen. Magneetti vetää uusia mahdollisuuksia Kurikkaan Kurikan Magneetti on uusi yritysalue ja kaupungin ykköshanke, joka yhdistää keskustan ja kolmostien vilkkaan valtaväylän. Uutta vetovoimaa bisnekseen. WWW.KURIKKA.FI

Lisätiedot

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013 Sixten Sunabacka Esityksen sisältö Metsäalan tilanne MSO:n yleistilanne MSO:n uudet hankkeet Metsäteollisuuden vienti Tammi- heinäkuun vienti oli 6,5 miljardia euroa

Lisätiedot

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit Yritysten ja korkeakoulujen uj kehittämiskumppanuus Maakuntakorkeakoulufoorumit Sastamala Ikaalinen 8.3.2011 29.3.2011 Asiakkuusjohtaja Esa Ala-Uotila s akkuusjohtaja Esa la Uot la etunimi.sukunimi@tamk.fi

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Tero Keva TY/Brahea keskus 08.12.2015 SparkUp Portti - SUP (EAKR 2015-2016) Keskeinen sisältö ja tavoitteet Tarve: Edistää varsinaissuomalaisten pk-yritysten kilpailukykyä,

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Green Mining Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Mineraalialan kehitys Suomessa Suomi on vastuullisen kaivostoiminnan tunnustettu osaaja joka vie asiantuntemustaan maailmalle Tekesin Green Mining -ohjelma

Lisätiedot

23.1.2012 Measurepolis Development Oy

23.1.2012 Measurepolis Development Oy 23.1.2012 Measurepolis Development Oy 1 Miksi mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa? Pitkät perinteet - Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden 40 vuotta sitten ja loi siten perustan

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011 Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö sivu 2 Sisältö sivu 3 Esityksen tarkoitus

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Puurakentamisen osaamisen kipupisteet. Puupäivillä 2010 Kehitysasiantuntija Petri Heino

Puurakentamisen osaamisen kipupisteet. Puupäivillä 2010 Kehitysasiantuntija Petri Heino Puurakentamisen osaamisen kipupisteet Puupäivillä 2010 Kehitysasiantuntija Petri Heino Pohj.-Karjalasta energiatehokkaan puurakentamisen edelläkävijä Puurakentamisen koordinaatiohanke: 1) Puurakentamiseen

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

Technopolis toimintaympäristö Innopoli 1 & 2 ja Teknologiakylä, Otaniemi

Technopolis toimintaympäristö Innopoli 1 & 2 ja Teknologiakylä, Otaniemi Technopolis toimintaympäristö Innopoli 1 & 2 ja Teknologiakylä, Otaniemi Technopolis-konserni Kiinteistöpalveluhybridi Tarjoaa toimintaympäristöjä ja palveluita tietointensiivisille yrityksille Luotettava

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa. Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi

Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa. Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi Digipolis Oy:n taustaa Kemin Digipolis Oy perustettu 1993 omistus: Kemi, Tornio, Keminmaa,

Lisätiedot

TOIMIALAN MUUTOS JA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET PUURAKENTAMISESSA

TOIMIALAN MUUTOS JA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET PUURAKENTAMISESSA TOIMIALAN MUUTOS JA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET PUURAKENTAMISESSA 21.03.2012 Jukka Lempiäinen POHJOIS-KARJALA ENERGIATEHOKKAAN PUURAKENTAMISEN EDELLÄKÄVIJÄ -HANKE ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Markkinoiden tarkastelu

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Suomi saa kaksi ydinvoimalaa Kevään Hauskin Sähköteatteri Asiantuntijoille on kysyntää Innovaatiopalvelutoiminta konkretisoituu

Suomi saa kaksi ydinvoimalaa Kevään Hauskin Sähköteatteri Asiantuntijoille on kysyntää Innovaatiopalvelutoiminta konkretisoituu Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti 2.2010 Digipolis Magazine 3 4 8 10 Suomi saa kaksi ydinvoimalaa Kevään Hauskin Sähköteatteri Asiantuntijoille on kysyntää Innovaatiopalvelutoiminta konkretisoituu Pääkirjoitus

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

Ihmislähtöisiä innovaatioita

Ihmislähtöisiä innovaatioita Ihmislähtöisiä innovaatioita Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa -seminaari Postitalo, Helsinki 19.4.2011 Karoliina Auvinen, johtava ekotehokkuusasiantuntija Sitran tavoitteet ja Maamerkit-ohjelma

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Toimiva tuotanto-, varasto- ja toimistotila/teollisuustila osoitteessa Konetie 33, Oulu. E8 5,8 KM VALTATIE 20 2 MIN LENTOASEMA 16 KM OULUN KESKUSTA 8,5 KM

Lisätiedot

Megahub. Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto 07/2011. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä

Megahub. Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto 07/2011. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä Megahub Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä 07/2011 Investointi Rakentaminen Onnistuneen hankkeen osatekijät ovat Tontti Käyttäjä Oikea tila, oikea

Lisätiedot

Puurakentamisen osaaminen. Kehitysasiantuntija Petri Heino

Puurakentamisen osaaminen. Kehitysasiantuntija Petri Heino Puurakentamisen osaaminen Kehitysasiantuntija Petri Heino Osaamiskartoitushanke Hankkeessa kartoitetaan: puurakentamisen kansallinen osaaminen sekä osaajat rakentamisen koulutuksen nykytila puurakentamisen

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Teollisen puurakentamisen uusi liiketoimintaympäristö. Haastattelututkimus syksyllä 2011

Teollisen puurakentamisen uusi liiketoimintaympäristö. Haastattelututkimus syksyllä 2011 Teollisen puurakentamisen uusi liiketoimintaympäristö Haastattelututkimus syksyllä 2011 Teollisen puurakentamisen uusi liiketoimintaympäristö Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa mm.: Miten rakennusalan

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Älykäs kaupunki seminaari 26.3.2010 klo 12-16 Radisson Blue Royal, Hki, Runeberginkatu 2

Älykäs kaupunki seminaari 26.3.2010 klo 12-16 Radisson Blue Royal, Hki, Runeberginkatu 2 Älykäs kaupunki seminaari 26.3.2010 klo 12-16 Radisson Blue Royal, Hki, Runeberginkatu 2 Kolme näkökulmaa älykkääseen kaupunkiin Tila, Ubicom ja Kestävä yhdyskunta ohjelmat Tila Ohjelman painottuu muuttuviin

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus Yritysten osaamisen kehittäminen PALKO ensimmäinen vaihe Mukana kehittämässä: Helsinki Business College Oy Suomen ympäristöopisto SYKLI Tampereen aikuiskoulutuskeskus

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012 Asumisen klusterin Road Show Joensuussa Asukaslähtöinen asumisen kehittäminen Energia- ja elinkaaritehokkuus kaupunkiasumisen ja aluerakentamisen kohteissa Energiaviisas rakentaminen vuoteen 2020 (ERA

Lisätiedot

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Pasilan studiot Median & luovien alojen keskus Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Suomalainen elokuvateollisuus hyötyy tästä ihan varmasti. Tässä kannattaa olla mukana

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy

Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy 7. huhtikuuta, 2014 Pohjoinen kasvuvyöhykeseminaari Finlandia-talo Pohjoisen

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Jyväskylä 2012 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Jyväskylä 2012 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Jyväskylä 2012 2 ON SYNNYTTÄÄ UUSIA KASVUYRITYKSIÄ JA VAUHDITTAA JO OLEMASSA OLEVIEN YRITYSTEN KASVUA. Tavoite Kummankin Kasvu Open 2012 kilpailusarjan (Kasvuyritykset ja Kasvun ideat) voittajat valitsevat

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Energiahankkeet Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Bioenergiaosaamisen tuotteistaminen liiketoiminnaksi Toteutus 1.8.2008 31.7.2010 Budjetti 199 000 PK

Lisätiedot

CENTRIAN PALVELUT YRITYKSILLE. Vesa Martinkauppi Tutkimus- ja kehitysjohtaja. WAMS-seminaari 8.10.2013

CENTRIAN PALVELUT YRITYKSILLE. Vesa Martinkauppi Tutkimus- ja kehitysjohtaja. WAMS-seminaari 8.10.2013 CENTRIAN PALVELUT YRITYKSILLE Vesa Martinkauppi Tutkimus- ja kehitysjohtaja WAMS-seminaari 8.10.2013 Toiminta-alue Opetustoiminta Tutkimus- ja Kehitystoiminta Ammattikorkeakoulututkinnot Ylemmät AMK-tutkinnot

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma

Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma Päijät-Hämeen Yrityksille Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma Jari Turunen ICT -liiketoiminnankehittäjä Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Omistus Lahden kaupunki 74 % Lähikunnat 10 % Yksityiset

Lisätiedot

Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke-2012

Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke-2012 22.10.2012 31.12.2013 OPH:n rahoittama hanke Hankekoodi J322 Hanketta koordinoi KAO, Kainuun ammattiopisto KSAK, Koillis-Suomen aikuiskoulutus Oy, Kuusamo JEDU, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä OAKK,

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 TYKO-hanke: Yrityskyselyn tulokset t Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 Sisältö Tarve Odotukset t Yrityskyselyn palaute Johtopäätökset t 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Arvioitu muutos 2013 2009:

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon

Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon Avaa ovet varasto- ja logistiikkatilaan osoitteessa Äimäkuja 6, Oulu. TERMINAALIT 2,5 KM KESKUSTA 3,5 KM ORITKARIN SATAMA 1 KM LIMINGANTIE 700 M POIKKIMAANTIE

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta

Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta Innovaatio, käyttöönotto ja leviäminen 25.3.2015 2 Seuranta- ja arviointimalli Panokset Toiminta

Lisätiedot

Verkoston voima puurakentamisessa. Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta

Verkoston voima puurakentamisessa. Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta Verkoston voima puurakentamisessa Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta Puurakentamisen lyhyt historia 1990-luvun alkupuolella eri puolilla Eurooppaa esiteltiin ajatuksia monikerroksisista

Lisätiedot

Kananpäitä ja kansainvälistä kauppaa ammatillisen koulutuksen vientiponnisteluja TAKKissa

Kananpäitä ja kansainvälistä kauppaa ammatillisen koulutuksen vientiponnisteluja TAKKissa Kananpäitä ja kansainvälistä kauppaa ammatillisen koulutuksen vientiponnisteluja TAKKissa KansainväliSYYSpäivät 2013 5.11.2013 Jyväskylä Päivi Puutio Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK Taustalla Tampereen

Lisätiedot