Nyt puhutaan puusta. Tuotediileristä ratkaisujen tarjoajaksi. Sähköala muutoksen myötävirrassa. Kolumni Ilmaisia. HHT Oktoberfest

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nyt puhutaan puusta. Tuotediileristä ratkaisujen tarjoajaksi. Sähköala muutoksen myötävirrassa. Kolumni Ilmaisia. HHT Oktoberfest"

Transkriptio

1 Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti Magazine Nyt puhutaan puusta Tuotediileristä ratkaisujen tarjoajaksi 12 s s. 6 9 Sähköala muutoksen myötävirrassa Kolumni Ilmaisia HHT Oktoberfest lounaita ei ole Kilpailusta ideoita liiketoimintaan s. 13 Innovaattori yrityshautomosta eväät yritystoiminnan alkutaipaleelle Kaivosalan ihmiset kokoontuivat Levillä Kemintullin yritysalue nousee vauhdilla

2 Pääkirjoitus Kimmo Heikka Innovaatiot julkisissa palveluissa Hyvinvointiyhteiskunta ja julkiset palvelut ovat suurien haasteiden edessä. Voiko nykyinen meno jatkua? Ovatko palvelujärjestelmä ja -rakenteet kestävällä pohjalla? Vaatimaton talouskasvu ja julkinen velkaantuminen asettavat rajat julkisten menojen kasvulle. Hoito- ja terveyspalveluiden kysyntä tulee kuitenkin kasvamaan voimakkaasti väestön ikääntyessä. Monet ovat aiheellisesti alkaneet epäillä kykeneekö Suomen hyvinvointijärjestelmä vastaamaan kasvavaan ja entistä vaativampaan kysyntään. Julkisen sektorin tuottavuuskehitys on ollut heikko. Työn tuottavuuden kasvun siemenet ovat pitkällä aikavälillä uuden teknologian käyttöönotossa, uusissa toimintamalleissa ja uusissa rakenteissa. Julkinen sektori kaipaa kipeästi innovaatioita. Innovaatiot ovat uusia tuotteita ja palveluita, uusia tuotanto- ja toimintatapoja. Suomalaisen innovaatiopolitiikka on painottunut selkeästi yritysten innovaatiotoimintaan ja kilpailukyvyn edistämiseen. Vähemmälle huomiolle on jäänyt julkisen sektorin innovaatiotarpeet ja kyky uudistua. Julkista sektoria on tarkasteltu lähinnä siitä näkökulmasta, että miten se voi hankinnoillaan edistää yritysten innovaatiotoimintaa. Julkiset hankinnat ovat kuitenkin liian suppea näkökulma. Julkisen sektorin toimijoiden tulisi itse toimia innovaattoreina. Yritysten kohdalla tämä on itsestään selvyys. Yritysten täytyy innovoida, jotta ne pysyisivät kilpailukykyisinä. Miksi ei siis julkinen sektori? Julkinen sektori tuottaa laajasti erilaisia palveluja kaikille kansalaisille, kulttuurista ja koulutuksesta hoivaan ja terveyspalveluihin. Rajapintoja - innovaatioiden hedelmällisiä kasvualustoja siis riittää. Julkisten palveluiden parhaat asiantuntijat ovat palvelut tuottava henkilöstö. He tuntevat myös laajan asiakaskuntansa ja heille on luontaista kerätä asiakkaiden, käyttäjien kokemuksia. Mikä sitten estää julkisten toimijoiden innovaatiotoiminnan? Ei mikään. Vain toimintamallit, yleinen ajattelu ja asenteet rajoittavat tuhansien ammattilaisten uusia ideoita. Julkisen sektorin kehittäminen on yleensä kietoutunut hallinnon tehostamiseen, säästö- ja tuottavuusohjelmiin. Lähtökohtaisesti tuottavuutta on haettu hallinnollisin keinoin, mutta samalla julkisen sektorin työntekijöitä ei ole vapautettu uudistamaan omaa työtään. Innovaatiotoiminta ei synny itsestään vaan sitä pitää johtaa. Tähän ei taida olla valmiuksia julkisella sektorilla. Tarpeisiin on kuitenkin herätty ja kehittämisrahoitusta on jo tarjolla. Mm. Tekes on havahtunut julkisen sektorin innovaatiopotentiaaliin ja erilaisia rahoitusinstrumentteja on luotu innovoinnin vauhdittamiseksi. On selvää, että tarvitaan erilaisia innovaatio-, kehittämis- ja pilotointiympäristöjä, jotta julkisen sektorin innovaatiotoimintaan saataisiin lisää voimaa ja vauhtia. Ympäristöissä täytyy kohdata julkiset palvelun tuottajat, käyttäjät, yritykset, tutkijat ja kouluttajat. Julkisten palvelujen innovaatioympäristöt pitäisi kuulua myös teknologiakeskuksille ja kehitysyhtiöille, jotka ovat tottuneet kehittämään yritysten innovaatioympäristöjä. Innovaatio on innovaatio olipa kohde yksityinen tai julkinen. Tietokatu 6, Kemi Puh Fax Palvelemme ma-pe klo SIJAINTI 2,5 km Kemin keskustasta pohjoiseen TILAT toimitiloja n m 2, käyttöaste 85 % (05/2011). uusia toimitiloja suunnitteilla m 2 rakennusoikeutta m 2 YRITYKSET 40 yritystä tai yhteisöä työllistävät noin 500 henkeä toimialat: - teollisuuspalvelut - elektroniikka - tietotekniikka - ympäristöteknologia - yritys- ja koulutuspalvelut - kylmä- ja talviteknologia PALVELUT Toimitilapalvelut Toimitilapalvelut tarjoavat: - toimistotilat alkaen 15 m 2 - laboratorio- ja testaustilat - tuotanto- ja varastotilat siivous - Kemin kaupungin tilapalvelut vartiointi - Securitas Oy kiinteistöhuolto - ISS Palvelut Oy Kokous- ja kongressipalvelut auditorio (70 hlö), koulutusluokka (24 hlö), 4 neuvotteluhuonetta, (10-17 hlö), ravintola, sauna. Käytettävissä mm. multimediaprojektorit, videoneuvottelulaitteet ja langaton Internet yhteys. Ravintola Sensorissa T:mi Pynnönen Minna tarjoaa lounaat, kokoustarjoilut, buffet-tarjoilut ja juhlatarjoilut. Aulapalvelu sisältää postipalvelut, infokeskuksen palvelut, vieraiden vastaanotto ja neuvonta, kulunvalvonnan seuranta ja raportointi, kahviopalvelut, sanoma- ja aikakauslehdet, kuntosalin. Yrityskehityspalvelut Kemi-Tornio alueyrityspalvelut: startti, hautomo, kasvu Innovaattori Yrityshautomo WelCome -paketti Tutkimus- ja kehityspalvelut Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Koulutuspalvelut Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Tekniikka, Liiketalous ja tietojenkäsittely Ammattiopisto Lappia, Palvelu- ja tekniikanala TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA YLEISTÄ Tehtävänä on palvella alueen yrityksiä tutkimus- ja kehittämistoiminnan avulla yhteistyössä taustaorganisaatioiden kanssa Vuosi 2009: 3,2 milj. euroa, 36 htv TUTKIMUSRYHMÄT JA -LABORATORIOT Optisen mittaustekniikan laboratorio - Konenäkö, hahmon tunnistus, - Tarkka 2D- ja 3D-mittaus ja visuaalinen ohjaus - Näkyvä valo, infrapuna ja röntgen Kunnossapito - Kunnossapidon prosessit ja tiedonhallinta - Eri teknologioiden soveltaminen kunnossapitoon Materiaalien käytettävyys - Erilaisten materiaalien käytettävyys - Muovaus ja liittäminen - Soveltuvuus eri käyttötarkoituksiin Palvelutoiminta Testaus- ja mikroelektroniikkalaboratorio - Sähköinen testaus ja karakterisointi - Materiaalitestaus ja vika-analyysi - Luotettavuus - Asiantuntemukseen perustuvat toimeksiannot Muu toiminta - Alueen yritysten tarpeiden mukaan tapauskohtaisesti toteutettavat tutkimus ja kehittämishankkeet Julkaisija Digipolis - Kemin Teknologiakylä Päätoimittaja Kimmo Heikka Toimitus: Kati Klaavuniemi, Teemu Kytövuori, Laura Hyle Suunnittelu ja toteutus Avalon Oy, Kemi Paino Kalevaprint Oy Paperi Galerie Art Silk 150g/m 2 Lisätietoja: Tutkimustoiminta: Kehityspäällikkö, TkT Seppo Saari Puh , Palvelutoiminta: Suunnittelupäällikkö Tapio Keskimaula Puh

3 Kuva ja teksti: Kati Klaavuniemi Sähköala muutoksen myötävirrassa Energian kulutus kasvaa, kun maailman väestö kasvaa. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n (International energy agency) mukaan tarvitsemme energiaa vuonna 2030 jopa 50 prosenttia enemmän kuin nyt. Mutta mistä alalle uutta osaamista? Sähköalan teknologia kehittyy koko ajan. Käynnissä on useita uusiutuvien energioiden hankkeita ja ydinvoimapäätöksetkin vaikuttavat alan kehitykseen. Lapissa kaivostoiminnan kasvu haastaa myös sähkön tuotannon ja jakelun. Myös sähköautojen yleistyminen, kiinteistöjen uudet vaatimukset ja eläköityminen alalla ovat asioita, jotka koulutuksessa on otettava huomioon. Sähköalalla on jo tarjota runsas valikoima energiatehokkuutta parantavia tuotteita ja ilmastonmuutosta hillitseviä ratkaisuja. Alan kasvavat trendit ovat energiatehokkuus, uusiutuvien energialähteiden massiivinen käyttöönotto, ydinvoiman lisääminen ja hiilisähkön käyttö. Myös kiinteistöautomaation ohjausarkkitehtuuria nykyaikaistetaan koko ajan. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa opetusvälineitä ja oppimisympäristöjä on kehitetty tätä kehitystä silmällä pitäen. Ammattikorkeakoululla opetusvastuu Lapin korkeakoulujen keskinäisessä työnjaossa sähkötekniikan opetusvastuu on Kemi-Tornion ammattikorkeakoululla. Toiminta palvelee koko Lappia, Pohjois-Suomea ja Perämerenkaaren aluetta. - Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sähkötekniikan koulutus kattaa sähkövoimatekniikan (sähköasennukset ja -suunnittelu, teollisuuden sähkökäytöt, sähkönjakelutekniikka) ja automaatiotekniikan (prosessiautomaatio, automaatiosuunnittelu ja asennukset, automaatiotekniikka). Kun katsotaan Suomen karttaa, tulevaisuudessa olemme Vaasa-Jyväskylä-Kuopio akselilla poh- joisen ainoa alan kouluttaja, mikäli OKM:n leikkaukset toteutuvat, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sähkötekniikan koulutusohjelmavastaava Aila Petäjäjärvi toteaa. Toiminnan lähtökohtana ovat teollisuuden, kaivostoiminnan, sähkönjakelun ja -tuotannon, hajautetun energiatekniikan ja kiinteistöautomaation samoin kuin näitä aloja palvelevien yritysten tarpeet, joissa perinteisen teknologisen osaamisen lisäksi energiatehokkuuden ja CO2-emissioiden merkitys on korostunut. Näitä Alan kouluttajana meille on tärkeää vastata tarpeisiin. Uudet laitteet uusiin tiloihin voidaan parantaa merkittävästi hyvällä automaatiolla ja nykyaikaisella sähkötekniikalla. Opetus- ja laboratoriokiinteistöä ollaan parhaillaan uudistamassa koko tekniikan yksikön käsittävän remontin yhteydessä. Sähkötekniikan opetuksen ja T&K:n uudistaminen - laboratorioden kehittäminen (Sähkölabra) hankkeessa keskitytään laitekannan uusimiseen ja opetusmenetelmien kehittämiseen. - Opetusta ja opetusmenetelmiä ollaan kehittämässä siten, että oppiminen tapahtuu merkittäviltä osin projektimuotoisena T&K- ja yritysrajapinnassa kansainvälistä CDIO-menetelmää soveltaen. Tämä mahdollistaa osaamisalueiden ylitse menevän kokonaisvaltaisen oppimisen ja sitä kautta myös kokonaisuuden hallinnan irrallisen nippelitietouden sijasta. Opiskelijat pääsevät myös tekemään aitoja projektitöitä suoraan yrityksiin jo opiskeluaikana, K-T amk:n tekniikan yksikön kehityspäällikkö Seppo Saari muistuttaa. - Osa nykyisistä laboratoriovälineistä on 1980-luvulta. Niiden saattaminen ajan tasalle edellyttää investointia, joka palvelee sekä opetusta, T&K-toimintaa että palvelutoimintaa. Pelkästään pohjoisen kaivosala työllistää tulevaisuudessa noin 1500 henkilöä, joista kymmenes on insinöörejä, Petäjäjärvi jatkaa. Myös opettajat sekä muu henkilöstö pääsevät koulunpenkille. - Projektin jälkeen laboratoriot ovat ajanmukaisia, päivitettäviä ja eräiltä osin valtakunnan kärkitasoa, mikä vaikuttaa myös koulutuksen vetovoimaisuuteen ja siten myös säilymiseen alueella. Laboratorioiden kehittämisessä panostetaan mahdollisilta osin myös etäkäyttöisyyteen, mikä mahdollistaa koulutuksen tarjoamisen koko Lappiin ja laajemminkin jopa kansainvälisesti. Myös henkilöstön osaaminen päivitetään hankkeen puitteissa, Saari toteaa. Investointi tulee maksamaan vajaa 1,9 miljoonaa euroa. Rahoituksesta vastaa EU, Koulutuskuntayhtymä Lappia, Kemin Digipolis sekä Kemi-Tornion alueen kehittämiskeskus. Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

4 Heavy High Tech Gateway to Arctic Innovations teollisuusseminaari & Oktoberfest 2011 Miten joukkue saadaan voittamaan Viidettä kertaa järjestettävä HHT Oktoberfest keräsi Pohjoisen Suomen teollisuuden toimijat lokakuussa Kemiin. Tapahtuman teemana oli Menestystarinat - milloin ja miten asiakkaan odotukset täytettiin hienosti tai ylitettiin. Samalla äänestettiin vuoden Heavy High Tech Arctic Design Maratonin voittaja. Jo perinteeksi muodostunut Heavy High Tech Gateway to Arctic Innovations teollisuusseminaari & Oktoberfest 2011 tapahtuma keräsi Kemi-Tornio ammattikorkeakoulun tekniikan yksikön juhlasalin ääriä myöten täyteen alan vaikuttajia. Menestystarinoita esittelivät muun muassa Outokumpu Tornio Worksin johtaja Hannu Hautala, Tapojärvi Oy:n tuotantojohtaja Jouko Pakarinen, Stora Enson Veitsiluodon tehtaiden paikallisjohtaja Juha Mäkimattila ja Fennovoiman tekniikka- ja rakentamisjohtaja Timo Kallio. 4 Digipolis Magazine Suomen jääkiekkomaajoukkueen päävalmentaja Jukka Jalonen toi päivään oman näkökulmansa. - Kun joukkueessa on hyvä henki, se antaa kaikkensa ja koko joukkue menestyy, Jalonen tiivisti. Hän myös listasi asioita, mistä hyvä henki syntyy: - Rakenna luottamusta, välitä aidosti, kannusta avoimeen vuorovaikutukseen ja ole rehellinen ja oikeudenmukanen. Yhteisvastuullisuuden, toisen roolin hyväksymisen ja palautteen kautta rakennetaan menestyviä joukkueita myös liike-elämässä. Heavy High Tech Arctic Design Maratonin muotoiluehdotusten esittelyt haastoivat alan tulevaisuuden tekijät. Oppilaat olivatkin tosipaikan edessä, vaikka kannustavan puheenvuoron piti kilpailussa sparraajana toiminut ED-Design -muotoilutoimiston hallituksen puheenjohtaja ja Kansainvälisen muotoilujärjestön ICSID:n hallituksen jäsen Tapani Hyvönen. - Kyky haaveilla on taito, joka synnyttää uusia ajatuksia. Muotoilun keinoin voidaan käynnistää prosesseja, jotka kiteyttävät unelmista menestystarinoita, Hyvönen muistutti. Iltapäivä päättyi HHT Oktoberfestin Porinafoorumiin, jossa vieraat pääsivät tutustumaan eri toimialojen edustajiin sekä heidän palvelutarjontaansa. Kuvat: Kati Klaavuniemi, Mobile Marking ja Digipolis Teksti: Kati Klaavuniemi

5 Team Mobile Markin Oy:n tavoitteena oli löytää metallien lasermerkkaukselle uusia käyttötarkoituksia. Lasermerkkauksella voidaan työstää lähes mikä tahansa kuvio esimerkiksi ruostumattomaan teräkseen. Kilpailusta ideoita liiketoimintaan Siikajokiset veljekset Jonne, Juho, Niko ja Tomi Karsikas ovat Mobile Marking Oy:n perustajajäseniä. Nuorten yrittäjien toimialana on liikkuva lasermerkkaus. Heavy High Tech Arctic Design Maraton -kilpailun voiton yrityksen tiimi pokkasi uusilla liikeideoilla. Mobile Marking Oy:n liikeideana on tuoda merkkauspalvelut asiakkaan luokse liikkuvan lasermerkkausyksikön avulla. Tietokoneohjauksella lähes mikä tahansa kuvio, kuva, logo, teksti tai viivakoodi voidaan työstää miltein mihin tahansa materiaaliin. Heavy High Tech Arctic Design Maraton kilpailussa tiimin toimeksiantona oli keksiä uusia sovelluksia teräksen lasermerkkaukselle sekä etsiä uusia yhteistyökumppaneita ja asiakkaita. Opiskelijatiimi suunnitteli Stainless Colour-konseptin, jossa esimerkiksi Marttiinin puukolle ideoitiin suunnitteluautomaatti verkkokauppaan. Asiakas voi itse suunnitella ja tilata puukon, jonka terä kuvioidaan laserilla jokin valikoimissa valmiiksi olevista kuvista tai asiakkaan itsensä suunnittelema malli. Opiskelijat haasteen edessä Kilpailussa oli mukana kuusi ryhmää eli yhteensä 36 opiskelijaa Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta, Ammattiopisto Lappiasta, Lapin ammattiopistosta ja Lapin Yliopiston teollisen muotoilun laitoksesta. Tiimi Mobile Markin Oy:n tavoitteena oli löytää metallien lasermerkkaukselle uusia käyttötarkoituksia. - Olin varmasti monien muidenkin yrittäjien tavoin aluksi hieman epäileväinen opiskelijoiden kyvyistä omaksua ja ideoida uusia asioita näin nopeassa aikataulussa. JaloteräsStudion johtaja, tutkijayliopettaja Timo Kauppi sai minut kuitenkin houkuteltua mukaan kilpailuun, kertoo Niko Karsikas, Mobilemarking Oy:n toimitusjohtaja. Ryhmä tutustui ensin jaloteräkseen ja sen käyttömahdollisuuksiin Outokummun Tornion tehtaan tutkimus- ja kehitysjohtaja Mikko Ylitalon toimiessa asiantuntijana. Karsikas jakaakin kiitosta Kaupin ohella Ylitalolle. - Vierailu Outokummulla järjestyi nopeasti. Timon ja Mikon kautta saadut todellisten asiantuntijoiden näkemykset olivat hyödyllisiä koko tiimille ja projektille. Jo näillä tutustumiskäynneillä syntyi paljon hyviä ideoita. Loppujen lopuksi työ eteni jouhevasti ja työtunteja ei säästelty. Myös itse sain projektin myötä uusia näkökulmia eritoten ruostumattoman teräksen erilaisista käyttömahdollisuuksista. Salainen ase kilpailun voittoon Team Mobile Markingin muodostivat Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun opiskelijat Elisa Anttila, Tuukka Kuru, Sari Välimaa ja Ville Väänänen sekä Lapin Yliopiston opiskelijat Ville Kemppainen ja Marjo Kujala. Oppilaat olivat todellisen haasteen edessä, kun he esittelivät työnsä tulokset satapäiselle yleisölle Heavy High Tech Oktoberfest -tilaisuudessa. Yleisö äänestikin tiimin ylivoimaiseen voittoon. Mutta mitä kisassa onnistuminen vaatii toimeksiantajalta? - Pitää sitoutua ryhmän toimintaan ja olla koko ajan mukana. Näin ryhmä tiivistyy. Lisäksi tehtävänannossa ei saa asettaa liian tiukkoja reunaehtoja vaan kuunnella myös oppilaiden näkemyksiä. Erityisesti teollisen muotoilun opiskelijoiden Kemppaisen Villen ja Kujalan Marin panos ansaitsee maininnan, heiltä tuli hyviä ideoita. Mutta ei kilpailussa ole kyse vain hyvistä ideoista vaan myös niiden toteuttamisesta. Tässä koko tiimi oli loistavasti mukana. Lyhyessä ajassa he kontaktoivat peräti seitsemän yritystä, jotka kaikki lähtivät mukaan. Miten jatkossa? - Hanke etenee nyt siten, että haemme yhteistyölle sopivia malleja. Joidenkin yhteistyökumppaneiden kohdalla harkitsemme vielä, lähdemmekö jatkotyöstämään ideoita Lapin yliopiston järjestämän Proto Design II- hankkeen kautta, jossa mukana kaikki Lapin korkeakoulukonsernin yksiköt. Syntyneet kumppanuudet etenevät joka tapauksessa suunnitelmista liiketoiminnaksi, Karsikas myhäilee. Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

6 Nyt puhutaan pu usta Teollisen puurakentamisen uusien liiketoimintaympäristöjen kehittelyyn on perustettu Puu-Rake eli Lapin Puuhanke, joka etsii välineitä ja kehittää puurakentamista Lapissa. Hanke on osa TEM:n metsäalan strategista ohjelmaa (MSO), jossa yhtenä painopisteena on juuri puurakentaminen. MSO:n PuuSuomi-verkosto on jalkautettu Suomen neljään suuralueeseen, joista pohjoisen alueen asiamiehenä toimii yrityskehittäjä Markku Helamo. - Pohjoisen verkoston aktiiviosapuolet ovat Ylivieskasta Kemijärvelle. Ylivieskassa toimii Keski-Pohjanmaan AMK:n Centrian puualan koulutus- ja kehitysyksikkö, joka on jo pitkään tehnyt erittäin aktiivista yhteistyötä alueen pk-yrityksiin. Kemijärvellä taas on pakon edessä jouduttu ottamaan hyvinkin uudentyyppisiä kehitysaskeleita puurakennetuotantoon StoraEnson kemiallisen metsäteollisuuden vetäydyttyä paikkakunnalta. Kemi-Tornio alueella on myös panostettu alan kehitykseen Ammattiopisto Lappian Rakennusosastolla. Helamon mukaan Lapissa pitkiin aikoihin mikään organisaatio ei ole vastannut alan systemaattisesta kehittämisestä. - Ammattiopisto Lappian rakennusosastolla on alan osaamista, mutta kehittämisen strategia puuttuu. Tosin aivan viime aikojen havainto on, että strategian puute olisi lähdössä korjauskurssille. Sama tilanne on Rovaniemen ammattiopistossa. Rovaniemen AMK:ssa on rakennustekniikan koulutusta, joka ei mitenkään suuntaudu puurakentamiseen. KemiTornio AMK:ssa rakennusalaa ei ole ollenkaan. Mainittakoon, että RAMK kieltäytyi osallistumasta Lapin Puuhankkeeseen ja perustelut olivat puhtaasti hallinnollisia. - Muutoinkaan meidän alueella puurakentamisen toimiala ei ole ollut kabinettikelpoinen lukuisiin aluekehitysohjelmiin, vaan painopiste on ollut suurteollisuudessa ja sen palveluyrityksissä. Osasyynä aluekehit- 6 Digipolis Magazine täjien passiivisuuteen puualan suhteen on sen sijoittuminen tasaisesti meidän kaikkiin viiteen kuntaan, jolloin mikään kunta ei ole ottanut sitä erityisen kehittämisen kohteeksi, joskin Tervolassa puuala on kasvamassa jo hyvinkin merkittäväksi. Kuntayhteistö parantunut - Kuntayhteistyön asenne tällaiseen yhteiseen elinkeinokehittämiseen on tunnetusti ontunut Kemi-Tornio alueella. Viimeaikainen kehitys on muuttunut myötämielisemmäksi mm. Kemi-Tornion yhteisen alueyrityspalvelun myötä. Helamo muistuttaa, että Kemi-Tornio alueen puurakennealan yrityskeskittymä on valtakunnan kärjessä. - Kemi-Tornio alueella on puurakentamiseen tavalla tai toisella liittyvää pk-yritystä: useampia talotehtaita, kattoristikkotehdas, porrasvalmistaja, saunanlaudevalmistaja sekä näitä palvelevia pk-sahalaitoksia ja höyläämöjä. Muita puualan yrityksiä edustavat mm. suurteollisuutta palvelevat pakkauslavatehtaat. Puurakentaminen onkin alueella kohtuullisen suuri pk-teollisuuden toimiala, jonka liikevaihto on yli 150 miljoonaa euroa ja se työllistää yli 500 osaajaa. Alueen teollinen puutalotuotanto ja sitä palveleva rakenneosatuotanto on ehkä valtakunnan suurin teollisuuskeskittymä alalla. - Kemi-Tornio alueen puurakenneyrityksistä yksikään ei ole ajautunut konkurssiin 20 vuoteen, vaan kehityskäyrä on koko ajan ollut ylöspäin rakentamisen yleisiä taantumajaksoja lukuun ottamatta. Lähes jokainen Kuvat: Lapponia House Oy, Lappiporras, Lapinlaude, Digipolis ja Shutterstock Teksti: Kati Klaavuniemi

7 talotehdas on investoinut jo työstörobotiikkaan, joita meidän talotehtaissa ja kattoristikkotehtaalla on pian jo 6-7 kappaletta. Mainittakoon, että Kainuussa Kuhmon kunta on panostanut mallikkaasti puurakenneteknologiaan ja Kuhmon Woodpolis on vaivihkaa noussut alan kehityksen kärjeksi koko valtakunnassa. Alkuopit kuhmolaiset saivat juuri Kemistä em. ammattiopisto Lappian puurakenneyrittäjille suunnatun toimintaympäristön kehitysvaiheesta. Parhaillaan Woodpolis on investoimassa lisää puurakennealan uusimpaan teknologiaan. Erityistä huomiota Woodpolis on kiinnittänyt puurakennealan suunnittelukoulutukseen. pitkälle viedyn suunnittelujärjestelmän, jotta myös tuotantoautomaatio ja yhä laajemmaksi kasvava materiaalin paljous hallitaan. Ilman teknologiaa kilpailukyky ei riitä. Suunnittelujärjestelmien oppiminen puolestaan vaatii koulutusta, jota tällä hetkellä täällä Lapissa ei anna kukaan. - Lisäksi koko suomalainen puutalorakenne pitäisi uudistaa vientikelpoiseksi, silla esimerkiksi Euroopassa puutalot tehdään toisella tavalla, järeämmin ja ekologisemmin. Ala kasvaa koko ajan sillä rakentaminen ei lopu ja rakennustekniikat kehittyvät. Harppauksin kohti kehitystä Digipolis on päättänyt ottaa pitkällisen harkinnan jälkeen myös puutuotealan kehittämispyrkimykset yhdeksi toimintakohteeksi. - Painopisteenä on nimenomaan puurakentaminen, koska varsinaista puusepänteollisuutta alueella ei ole. Valitettavasti viime vuosien myötä puukalusteasiat ovat hoituneet Haaparannan Ikean kautta. Alkuvaiheen jalkeen puu on kotiutunut hyvin Digipolis-tiimiin ja vuorovaikutus yrityskehitysoperoinnissa tiivistyy koko ajan. Onhan pk-yritysten kehittämisen prosessit jokseenkin samoja toimialasta riippumatta. Kasvava ala, mutta pysyykö Suomi kelkassa mukana? - Uusi tekniikka ja uudet tuoterakenteet on otettu puurakentamisen teemaksi jo 2000-luvun alussa. Teollinen puutalo on vaikea tuote sillä se vaatii melko Onko Ruotsi alan huipulla? - Ruotsissa ollaan meitä edellä. Siellä tehdään jo puukerrostaloja ja panostettu CLT-elementtirakenteiden kehittämiseen. Rakennusmääräysten muututtua keväällä 2011 meilläkin on mahdollista rakentaa kerrostaloja puusta. Lapponia House on tuomassa markkinoille CLT-rakennetekniikkaa hyödyntävän pientalon. - Ristikkäin liimatuista puulevykerroksista koostuvat suuret CLTelementit (Cross Laminated Timber) mahdollistavat rakentamisen nopeuden ja suurenkin talon runko voidaan parhaimmillaan pystyttää päivässä. Suurimmillaan CLT-levyt ovat 3 metriä korkeita, 16 metriä pitkiä ja paksuudeltaan jopa millisiä. Mutta tällä hetkellä Suomeen rakennettaviin ensimmäisiin CLT-taloihin tuodaan puuelementit Itävallasta, vaikka Suomessa puuta riittäisi tällaiseen tarkoitukseen vaikka kuinka paljon. Syy on siinä, että Suomessa ei toistaiseksi ole yhtään CLT-elementtien tuotantolinjaa. Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

8 PuuSuomi kannustaa maakuntia Työ- ja elinkeinoministeriön Metsäalan strategisen ohjelman tärkeä painopistealue on puutuoteteollisuus ja puurakentaminen. Helamo kertoo, että TEM:ssä on nyt vihdoin herätty satsaamaan puurakentamisen kehittämiseen. - PuuSuomi-verkostoa on ravisteltu hereille ja asialla on ollut TEM:n Puutuotetoimialan päällikkö Pasi Loukasmäki, jonka erittäin aktiivinen yhteistyö maakuntiin on motivoinut aluetoimijoita uusiin ponnistuksiin. PuuSuomi-aatteen sanansaattajana toimii lisäksi Puuinfo Oy, joka on Suomen merkittävin puurakentamisen edistämis- ja tiedotusorganisaatio. Puuinfo junaili keväällä 2011 maakuntatoimijoiden avustuksella laajan Puurakentamisen Roadshown, jonka nimissä pidettiin 11 korkeatasoista seminaaria eri puolilla Suomea. Lapin tilaisuuksiinkin osallistui n. 120 ammattilaista. Puurakentamisen RoadShow uusitaan talvella 2012 ja Lapin tilaisuus pidetään Kemissä. - Lapin puuhankkeen kehittämisen kohde on entistä järeämpien puurakenteiden toteutuksen uudet liiketoimintakonseptit, markkinat, tuotteet, teknologia sekä pk-yritysten verkostoyhteistyö. Hankkeessa selvitetään uusia, kehittyviä puurakennejärjestelmiä, jotka yleistyvät vauhdilla Keski-Euroopassa ja muissa Pohjoismaissa, mutta joiden kehitys Suomessa ei ota käynnistyäkseen. Hankkeessa kerätään tietoa, jalostetaan sitä Suomeksi ja viedään puualan ihmisten ulottuville. Toinen oleellinen asia on uuden tekniikan tuominen Suomeen ja rakennusammattilaisten herättäminen uuteen ajatukseen. Hankkeen rahoitus perustuu ELY-keskuksen toimintaympäristötukeen. Muita rahoittajia ovat Lapin kehitysyhtiöt sekä useat kunnat ja oppilaitokset. - Hankkeen kumppanuusosapuolet ovat löytyneet muualta Suomesta. Tampereen Teknillinen Yliopisto selvittää uuden puurakentamisen rakentamistaloudellisia näkökohtia. VTT selvittää uusien rakenteiden lämpöja kosteusteknistäkäyttäytymistä. Woodpolis & Annosol Oy tekee markkinointiselvitystä uusien rakenteiden kiinnostavuudesta ammattilaispiireissä. Mutta Ammattiopisto Lappia on myös ansiokkaasti mukana ja laatii mm. CLT-rakenteiden suunnitteluprosessien kuvausta. Lisäksi Kemi-Tornio alueella jo tunnettu kansainvälistymisasiantuntija Hannu Talvio Lounais-Suomesta junailee Keski-Euroopan puurakentamiskierrosta, joka toteutuu marraskuussa Kansainvälisiä yhteyksiä toteutettiin myös tammikuussa 2011 laajan Amerikan kierroksen merkeissä, jolloin huomattiin, kuinka puurakenneyritykset ajattelevat toimiaan asiakaslähtöisesti. Suomessa on vahvat puurakentamisen perinteet, jotka on syytä nostaa esille. 8 Digipolis Magazine

9 Hyvää puuta Helamon mielestä Puualan koulutukseen on panostettava valtakunnan tasolla. Puu on kaunis, hengittävä materiaali. Myös kansainväliset markkinat olisivat tälle materiaalille vastaanottavaisia, mutta ulkomaille on asiaa vain sinne soveltuvilla järjestelmillä. - Suomalainen hirsitalo on edelleen vientituote, mutta kysynnän kasvu on pysähtynyt johtuen mm. tässä jutussa mainituista uusista järeistä rakenteista, jotka syrjäyttävät hirren käyttöä, koska myös ne mielletään aidoiksi puurakenteiksi. - Uuden, järeän puurakentamisen edellytyksenä ovat 3D-suunnittelujärjestelmät, joista on oltava suora yhteys tuotanto-automaatioon ja osavalmistukseen sekä toiminnanohjauksen järjestelmiin. Suunnittelun osaamiseen ja ohjelmistoihin on panostettava. Puukerrostalojen rakennesuunnittelun osaajia on Pohjois-Suomessa vain muutamia tai ei yhtään. Meidän ammattikorkeakoulut eivät ole vielä reagoineet mitenkään tähän osaamistarpeeseen. Toinen koulutuksellinen ongelma on se, että ammattiopistoissa puu- ja rakennusalan perustutkinnot eivät kohtaa. Meillä puusepät ovat puuseppiä ja kirvesmiehet ovat kirvesmiehiä. Saksassa arvostettu ammattinimike on zimmerman, joka on suomeksi kirvesmiespuuseppä. - Suomalainen ammattikorkeakoulutus ei myöskään panosta erityisemmin puuhun, vaan lähes kaikissa ammattikorkeakouluissa puu on vain suuntautumisvaihtoehto, johon panostettavien opintoviikkojen määrä on naurettavan vähäinen. Teknillinen Korkeakoulukin, nykyään Aalto-Yliopisto, tuottaa vain puudiplomi-insinööriä vuosittain lähinnä suurteollisuuden tarpeisiin. Tällä menollahan meiltä loppuu kohta myös puutuotealan opettajat, jotka osaisivat mennä puu-asioissa pintaa syvemmälle. Markku Helamo kokee olevansa Lapissa pioneeri alalla, jolla pitäisi Suomessa olla jo pitkät perinteet. - Mielestäni ainoa mahdollisuus toimia alalla on ollut ns. freelancertyyppinen toiminta, jossa kehitysoperaatiolle on pitänyt hakea kulloinkin sopiva isäntä ja melkoinen osa viimeisen 15 vuoden aikaisesta kehityspalvelusta on toteutettu myös oman yrityksen isnnöimänä. Liian harvoin tulee Lapissa kollegoja vastaan. Ehkä tilanne muuttuu, Helamo toivoo. Kiintopuinen rakenne antaa vapauksia myös arkkitehdeille. Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

10 Innovaattori yrityshautomosta eväät yritystoiminnan alkutaipaleelle Innovaattori -yrityshautomossa autetaan alkavia tai uudessa toimintavaiheessa olevia yrittäjiä ja yrityksiä jalostamaan idea kannattavaksi liiketoiminnaksi. Yrityshautomo tarjoaa mutkattoman ja yrittäjähenkisen ilmapiirin, jossa on mahdollisuus oppia, jakaa kokemuksia ja verkostoitua toisten yritysten kanssa. Neuvontaa ja tukea on aina saatavilla. Yrityshautomo auttaa useissa yritystoimintaan liittyvissä asioissa: yrityskehityspalvelut verkostoitumispalvelut rahoituspalvelut markkinointipalvelut yrittäjäominaisuuksien kehittämispalvelut toimitila- ja toimistopalvelut Innovaattoriin ei ole erillistä hakuaikaa ja uusia yrityksiä tai yritystoimintaa suunnittelevia henkilöitä voidaan valita yrityshautomoon joustavasti. Yrityksen toimialalle ei aseteta rajoituksia, mutta liikeidealta edellytetään innovatiivisuutta. Hautomovaiheen kesto on yleensä 1-2 vuotta ja sitä ennen asiakas voi hyödyntää ns. Welcomeesihautomopalvelua. Welcome-palvelu on kestoltaan 4 kuukautta, jossa liikeidea pyritään kirkastamaan konkreettiseksi liiketoiminnaksi. Welcome-palvelu toimiikin hyvänä reittinä varsinaiseen yrityshautomoon. Yrityshautomon fyysiset tilat sijaitsevat Kemin Digipoliksella sekä Tornion Raatihuoneella. Yrityshautomon palveluita voi hyödyntää myös ilman sijoittumista hautomotiloihin. Ota yhteyttä! Jukka Auraneva Yrityskehittäjä Tietokatu 6, Kemi Hallituskatu 9, Tornio Miljardien eurojen hankkeet! Tuo yrityksesi Partnerbookiin. Pohjois-Suomessa toteutetaan lähivuosina yli 12 miljardin euron teollisuusinvestoinnit. Fennovoiman ydinvoimala, kaivos-, biodiesel- sekä muut hankkeet realisoituvat pohjoisessa juuri nyt. Tuo yrityksesi esille ja osaksi näitä hankkeita Partnerbook-verkkopalvelun kautta. Pyydä esittelypaketti: 10 Digipolis Magazine

11 Tuotediileristä ratkaisujen tarjoajaksi Torniolainen CORE Partners ja hämeenlinnalainen Plutoni Oy lanseeraavat ensi vuonna kattavan verkkoliiketoiminnan asiantuntijapalvelukonseptin. Sen lähtökohtana on asiakkaille tarjottava kokonaisvaltaisuus. Torniolaisen CORE Partners yrityksen toimitusjohtaja Mikko Niemelä tuumaa, että yrityksissä ei oikein vieläkään hanskata sähköistä maailmaa ja varsinkaan sen mahdollisuuksia. - Eli miten sen avulla voidaan kehittää merkittävästi omaa liiketoimintaa. Me vastaamme tähän huutoon, Niemelä painottaa. Konsepti tuodaan tarjolle vahvalla visiolla. Viiden vuoden päästä toiminnan liikevaihto on suunniteltu ylittävän jo miljoonan. Samalla aikajänteellä konseptin ympärille rakennetaan tunnettu asiantuntijatalo ja palveluntarjoaja ympäri Suomen miksei jopa kansainvälisesti. - Aikaisemmin CORE Partners on ollut lähinnä sähköisten tuotteiden ja palveluiden jälleenmyyjä. Yhdessä kumppaniyrityksen kanssa otamme selkeästi ratkaisuntarjoajan roolin ja keskitymme suurempiin kokonaisuuksiin. Palvelukonseptimme on suunniteltu nimeä ja asiakaskokemusta myöden mieleenpainuvaksi ja julkaisemme konseptin alkuvuodesta. Niemelä on koko työuransa ollut mukana toimintaympäristössä, joka on täynnä innovatiivisuutta. Hän on työskennellyt esimerkiksi myyntijohtajana ZEF Solutions Oy:llä, joka tunnetaan muun muassa menestyneistä vaalikoneratkaisuista. Innoittajana Digipolis Nuorella yrittäjällä on vankka luottamus sähköisiin palveluihin, puhuttiinpa sitten perinteisestä verkkokaupasta, CRM-järjestelmästä tai jostain muusta sähköisestä työkalusta esimerkiksi myynnin tehostamiseen, asiakashankintaan tai asiakkaan kohtaamiseen liittyen. - Toimintamme ydin on aina asiakkaalle tehtävä tarvekartoitus. Kattavan asiantuntemuksemme kautta pystymme ratkaisemaan asiakkaidemme haasteet. CORE Partnersin, kuten niin monen Kemi-Tornio-alueen pk-yrityksen juuret, ovat Digipoliksen yrityshautomopalveluissa. - Meitä on tuettu ihan perusliiketoiminnan huolellisesta ja yksityiskohtaisesta hiomisesta lähtien. Yhdessä Digipoliksen asiantuntijoiden kanssa on myös mietitty, mitä sellaisia palveluita pk-yrityspuolelle kannattaisi tuoda ja tarjota, joita ei alueella vielä ole. - Digipoliksen asiantuntemus on ollut kattavaa ja yhteydenpito joustavaa, vaikka emme yrityksenä fyysisesti heidän toimitiloissaan sijaitsekaan. Annan kyllä loistavat arvosanat palveluille ja etenkin Jukka Auranevalle. Aina on saanut vastauksen, kun on jotakin kysynyt, Niemelä kehaisee. Tutustu yrityshautomopalveluihin osoitteessa Digipolis.fi Kuva: Shutterstock Teksti: Teemu Kytövuori Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

12 Kuva: Digipolis Teksti: Kati Klaavuniemi Kaivosalan ihmiset kokoontuivat Levillä Kaivosalan kehitys ja vaikuttavuus -kaivostoiminnan asiantuntijaseminaari keräsi marraskuun alussa Leville arviolta tuhat alan osaajaa. Lapin liiton ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteistyössä toteuttamassa tilaisuudessa julkaistiin muun muassa vuoden 2011 kaivosalan toimialaraportti. Seminaari tarjoili oivan katsauksen Suomen kaivosteollisuudesta. Suomen maaperän monipuoliset mineraalivarannot tarjoavat mahdollisuuksia kaivostoiminnan kehittymiselle ja uuden liiketoiminnan syntymiselle. Suomen mineraalistrategian vision mukaan Suomi on mineraalien kestävän hyödyntämisen globaali edelläkävijä ja mineraaliala on yksi kansantaloutemme tukipilareista vuoteen 2050 mennessä. Toimialaraportin lisäksi seminaari esitteli tutkittua tietoa kaivosalan vaikuttavuudesta kansantalouteen ja aluetalouteen sekä kokemuksia uuden kaivoksen vaikutuksista kunnan kehitykseen. Digipolislaiset olivat mukana tilaisuudessa vahvalla asiantuntijajoukolla. Peräti 15 yrityksen yhteistyössä seminaaripaikan viereen oli pystytetty teltta, jossa esiteltiin Kemi-Tornio-alueen yritysten osaamista. Kokemukset olivat hyviä ja toimintamalli poiki lisää yhteistyökuvioita, osallistuneet myhäilivät. Kemintullin yritysalue nousee vauhdilla Kemintullin uusi asemakaava tuo Kemiin jopa 70 uutta yritystonttia. Kaavoitetulle 140 hehtaarin alueelle on suunnitteilla tontteja niin pienten kuin suurempienkin yritysten tarpeisiin teollisuus-, varasto- ja liikerakennuksia varten. Kemintullin yritysalue sijaitsee Kemin moottoritien ja Veitsiluodontien risteysalueella. Liikennevirta on jopa ajoneuvoa vuorokaudessa. Se on tärkeä tieliikenteen raskaiden kuljetusten solmukohta ja uusi moottoritie on entisestään parantanut maitse tapahtuvan tavarankuljetuksen joustavuutta ja sujuvuutta. Kemin kaupungin elinkeinopäällikkö Riitta Ahtiainen sekä yhdyskuntatekniikan päällikkö Mika Grönvall vakuuttavat, että Kemintulli sopii hyvin liikennettä ja matkailua palvelevien yritysten, teollisuuspalveluyritysten tuotannollisten yritysten ja tilaa vievän kaupan sijaintipaikaksi. - Karjalahden alueella alkaa jo olla ahdasta, joten uusille yritystonteille on todella tarvetta. Kemintulli on täyteen rakennettuna Karjalahtea selvästi suurempi yritysalue. Toteuduttuaan hanke tuo alueelle jopa 800 uutta työpaikkaa, Ahtiainen summaa. Liikenteen solmukohdassa Kemintulli on keskeisellä paikalla sillä yritysalueelta on vain neljän minuutin ajomatka keskustaan, kuusi minuuttia satamaan ja seitsemän lentokentälle. Alueella on tällä hetkellä Nesteen huoltamo Lapintuuli. - Kemintulli sijoittaa liike- ja toimistorakennuksia sekä pienteollisuutta hyvien liikenneyhteyksien varteen sekä lisää pienyrityksille suunnattujen tonttien määrää Kemissä. Alue on sijainniltaan erinomainen varsinkin liikenne- ja logistiikkapalveluita sekä ajoneuvojen huolto-, korjaus- ja tarvikemyymäläpalveluita tarjoaville yrityksille, sillä se on tärkeä raskaan liikenteen solmukohta, Grönvall luettelee. Kemintulli tarjoaa myös erinomaisen toimintaympäristön pohjoisen suurhankkeisiin osallistuville yrityksille. Kaavoitetun alueen kunnallistekniikan rakentaminen toteutetaan asteittain. - Koko aluetta ei tietenkään ole tarkoitus rakentaa kerralla, vaan se rakentuu pikkuhiljaa kysynnän mukaan. Nyt on käynnissä runkovesijohdon ja -viemärin rakentaminen. Tällä hetkellä kunnallistekniikkaa ei ole tarjolla kuin vasta Lapintuulen läheisyyteen, mutta vuoden 2012 aikana viemäröinti saadaan valmiiksi ja 2013 päästään toiseen vaiheeseen eli rakentamaan katuja ja muuta kunnallistekniikkaa. - Kaikki tontit räätälöidään yritysten tarpeisiin. Kyselyitä ja varauksia kannattaa esittää ja tehdä jo nyt. Vesijohdon rakentaminen saa tukea Euroopan aluekehitysrahastolta. Koko alueen rakentamiskustannukset ovat arviolta 1,2 miljoonaa euroa. 12 Digipolis Magazine

13 Ilmaisia lounaita ei ole Muistan, kun keskustelimme YouTuben alkuaikoina erään videotuotantoyhtiön kaverin kanssa siitä, että YouTube on hyvä kanava markkinointivideoiden levitykseen. Asiassa oli tuotantoyhtiön kannalta sellainen haaste, että ilmainen jakelukanava ja pieni kuvakoko tarkoittavat monien asiakkaiden mielestä myös lähes ilmaisia tuotantokustannuksia. Eihän pienen tulitikkulaatikon kokoisen nettivideon tekeminen voi maksaa saman verran kuin isomman videon? Nykyään verkossa on paljon ilmaisia kanavia, joissa voi viestiä ja markkinoida. Sisältöjen suunnittelu ja niiden jatkuva tuottaminen ei ole kuitenkaan ilmaista. Julkaisukynnys on kyllä madaltunut, mutta sisältöjen paljoudessa huomaa, kuinka tärkeää laadukas ja mielenkiintoinen sisältö onkaan. Jos suunnitelmallisuus, resurssit ja sanottava puuttuu, osallistuminen verkossa on useasti vain ajanhukkaa. Tämän lisäksi, jos ei ole valmis aktiiviseen vuoropuheluun, niin mediasta ja sen kanavista ei ole pahemmin mitään hyötyä, vaikka ne itsessään voivatkin olla ilmaisia. Poikkeuksen tekee verkottumiseen suunnitellut kanavat, jossa on hyvä olla esillä, vaikka sanottavaa ei olisikaan jatkuvasti. RUOTSI E4 OUTOKUMPU TORNIO WORKS OUTOKUMPU KEMIN KAIVOS METSÄ-BOTNIA DIGIPOLIS TEKNOLOGIAKESKUS Verkko antaa ihmisille vapauden kommentoida mitä tahansa asioita. Ja nämä kommentit leviävät salamannopeasti. Jos et kerran ole mukana aktiivisesti, et voi SARANA YRITYSALUE STORA ENSO BIODIESELLAITOS Yrityksen Facebook-sivun tai Twitter-tilin luomista kannattaisi miettiä aina tavoitteiden kautta. Tottakai on kiva, jos yrityksestä tykätään, mutta se ei tuo oikein mitään lisäarvoa, jos tykkääjiä ei osata hyödyntää, eivätkä hekään saa tykkäämisestä hyötyä. Tykkääjät pitävät yleensä niin monista asioista, että yksi tykkäys on kuin neula heinäsuovassa, jos joku vielä ajattelee pelkkää tykkäystä onnistuneena konversiona? tietää mistä puhutaan etkä reagoida nopeasti. Vai voitko? Mikäli sinä tai yrityksesi ei ole aktiivinen osallistuja, ainakin aktiivista seurantaa kannattaisi harkita. Laadukkaasti toteutettuna sekään ei ole ilmaista, mutta satsauksella saa mielenrauhaa ja samalla mahdollisuuden löytää kenties myös aivan uusia businessmahdollisuuksia. On olemassa paljon erilaisia ja eri hintaisia seurantamenetelmiä, jotka voidaan valjastaa keräämään ja jäsentämään itselle tärkeää tietoa verkosta. Yhteenvedot voidaan automatisoida tulemaan vaikka sähköpostiin. Tiedon suodatustapojen rakentamisessa kannattaa koittaa haarukoida sellaista tietomäärää, jonka pystyy myöhemmin käsittelemään. Liika tieto tuottaa ähkyn ja tärkeätkin asiat voivat mennä silloin ohi. Monelle on varmastikin tuttua seurata omien verkkosivujen kävijämäärää ja lähteitä mistä sivuille tullaan. Kenties joku seuraa yrityskäyntejä ja kerää tätä kautta myynnille liidejä. Omien sivujen seuranta ei kuitenkaan kerro kaikkea mitä yrityksestäsi tai tuotteistasi puhutaan verkossa, tai mitä toimialallasi on tapahtumassa. Jos seurantakokonaisuus on rakennettu oikein, voit rauhassa ottaa alkuun sivustaseuraajan aseman ja arvioida tapahtumien valossa, kuinka aktiivisesti sinun tai yrityksesi kannattaisi olla mukana viestimässä verkon eri kanavissa. Vaikka ilmaisia lounaita ei olekaan, kuutamolle sitä ei kannata jäädä ihmettelemään. Arto Remes kehitysjohtaja, Avalon Oy KEMINTULLI YRITYSALUE Lue lisää Arton ajatuksia 5 km Kuva: Kemin kaupunki Teksti: Kati Klaavuniemi Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

14 Yksin voi tuikkia, mutta yhdessä voimme loistaa Verkostoituminen on yleisnimitys kaikelle sellaiselle toiminnalle, jossa työ, sen tekijät, eri toimijat ja asiakkaat kohtaavat. Verkostoitumisen tavoitteena on helpottaa eri osapuolten löytämistä ja kohtaamista. Kun mietitään kohtamisia, niin ennen kaikkea kysymys on oikeiden kumppaneiden löytymisestä, palvelun laadun parantamisesta, uusien innovaatioiden ja näkemysten saavuttamisesta sekä myös tehokkuudesta. Verkostoituminen liittää yhteen eri osapuolia etäisyydestä riippumatta, sillä kohtaaminen voi tapahtua kasvokkain tai virtuaalisesti tietoverkoissa. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kaupan ja kulttuuri monipuolinen hanketoiminta kytkeytyy vahvasti alueen vetovoimatekijöihin ja verkostoihin, tuottaen niin yrityksille kuin organisaatioille uusia toimintamalleja, tutkimustietoa ja yhteisen kehittämisen kautta uusia tuotteita ja palveluita. Hanketoiminnan avulla etsitään ja sovelletaan uutta tietoa sekä kehitetään työ- ja elinkeinoelämän olosuhteita. Lisäksi monialaisten hankkeiden avulla kehitetään uusia tuotteita, menetelmiä, markkinoita, materiaaleja, toimintatapoja ja organisaatiota. Kaupan ja kulttuurin allalla tällaisia hankkeita ovat mm. Lapland Sales Academy, Elävä Lappi, Young Entrepreneurs 2, Les Feux Arctigues (Arktiset tulet). Verkostoitumisesta hyvänä esimerkkinä EU:n pohjoisin Living Lab eli Elävä Lappi-hanke, jossa on mukana KTAMK:n kaupan ja kultturin toimialan lisäksi Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja Lapin yliopisto. Living Lab on elävä verkosto, jossa käyttäjät osallistuvat aktiivisesti tutkimus- ja kehitystyöhön, joka tehdään käyttäjän normaalissa arkiympäristössä. Living Labeissa kehitetään tuotteita, palveluita ja palveluprosesseja aidoissa käyttötilanteissa yhdessä käyttäjien kanssa. Tämä kehitysympäristö yhdistää yritykset, palvelun tarjoajat, alueen kehittämisyksiköt sekä palvelun käyttäjät innovoimaan ja kehittämään tuotteita ja palveluja yhdessä. Hanketoiminnan ja opetuksen integroinnin avulla vastataan aluekehittämisen ohella myös muihin strategisiin tavoitteisiin, kuten yrittäjyyden, monialaisuuden, työelämälähtöisyyden ja verkostoitumisen edistämiseen. Toiminta perustuu yritysoppilaitossynergiaan sekä aidoissa elämisympäristöissä syntyviin toimintoihin. Esimerkkinä vuorovaikutuksesta aidossa elämisympäristössä voidaan nostaa esiin kaupan ja kulttuurin menestyksekäs Liike-toimintamalli. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu on edelläkävijä tietoverkkojen hyödyntämisessä niin verkostoitumisen kuin palvelujen ja koulutuksen mahdollistajana. Verkostoissa on voimaa, olivat ne virtuaalisia tai face-to-face toimivia yhteenliittymiä. Verkostoituminen synnyttää tietämyskeskuksia, joissa on osaamista ja osaajia sekä tarpeeksi kriittistä massaa asioiden monipuoliseen käsittelyyn. Alueellinen kehittyminen ja kehityslogiikka perustuu paikalliseen aloitteellisuuteen ja verkostoitumiseen, jotka omalta osaltaan soveltavat uusinta tietämystä toiminnassaan ja luovat uutta tulevaisuutta. Jotta uusin tietämys ja osaaminen leviävät, tarvitaan lisää paikallisia voimia yhteen. Rakennetaan yhdessä alueemme pääomaa ja osaamisverkostoa, jossa ovat mukana asiantuntijoiden sekä erilaisten osaajien että toimijoiden verkostot, ja jossa välittyy uudet ideat, innovaatiot ja kokemukset. Marika Saranne vs. Kehityspäällikkö, Opettaja, Projektipäällikkö, Elävä Lappi- hanke Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, kauppa ja kulttuuri Tässä kolumni-sarjassa Kemi-Tornion AMK:n johtoryhmän jäsenet kertovat tuoreita kuulumisia ja pohtivat ilmiöitä eri kanteilta. Lue lisää osoitteesta Tumma taivas jouluyönä, tähdet tuikkii valovyönä. Ilmassa on ripaus taikaa, rauhallista joulun aikaa! Toivottaa Digipoliksen väki Toisenlainen lahja Joulu tuo tullessaan mukavat paineet: mitä antaa lahjaksi. Kun ihmisellä on jo kaikkea, hänelle voi antaa lahjaksi Toisenlaisen Lahjan. Toisenlaiset Lahjat auttavat turvaamaan kehitysmaiden ihmisille riittävän ruuan ja puhtaan veden sekä toimeentulon. Se on aineeton lahja, joka auttaa kehitysmaissa asti. Toisenlainen Lahja sopii moneen eri tilaisuuteen ja monenlaisille ihmisille. Tämä lahja tulee tarpeeseen. Asumisväljyys lisääntyy hitaasti Asuntojen keskikoko on kasvanut Suomessa melko hitaasti. Kun 1990-luvun alussa uusien omakotitalojen keskikoko oli 122 neliötä, vuonna 2010 uudet omakotitalot olivat kooltaan keskimäärin 144 neliötä. Omakoti- ja paritaloasuntojen keskipinta-ala on kasvanut vuodesta 1990 yli kymmenellä neliömetrillä, rivitaloasuntojen alle kahdella neliömetrillä ja kerrostaloasuntojen noin puolella neliömetrillä. Kaikkien asuntojen keskipinta-ala on Suomessa 79,5 neliötä, mikä on länsieurooppalaisittain suhteellisen vähän. Lähde: Tilastokeskus 14 Digipolis Magazine

15 tilaa sähköpostitse: Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Hallintopalvelut 6 Sensori Compus 7 2 Studiotalo 3 Optimi Ammattiopisto Lappia 5 Digipoliksessa toimivat yritykset ja organisaatiot 1 Sensori, Tietokatu 3 2 Studiotalo, Tietokatu 6 - Eltel Networks Pohjoinen Oy - Arctic Coders Oy - Ixonos Oyj - e-devel.fi Ky - Kemin Teollisuuskylä Oy - Elisa Oyj - Kemin Rätinki Oy - Forest Btl - Lapin Kauppakamari - Fujitsu Services Oy - Liikenneopetus Loko - Insinööritoimisto Rouvinen - Mainostoimisto Visual Design - Insinööritoimisto 3d-Hacklin - Promote Oy - Isoworks Oy - Ravintoloitsija T:mi - Junkohalli Oy Pynnönen Minna - Kemin Digipolis Oy - Kemi-Tornio Alueyrityspalvelut - Koivu Interactive - Krans Consulting Oy - Lakiasiaintoimisto Tuula Mäkinen Oy - Lapin pelastuslaitos - Mainostoimisto Reklaami - Mionex Oy - Oulun yliopisto - Puheterapiapalvelu Kompis - Recair Oy - Suomen Turvamiehet - ST1 Oy / Lapin Polttoainemyynti Oy - UpNet Engineering Oy - Urbanid - YIT Turvatekniikka Oy 3 Optimi, Studiokatu 3 - ISS Palvelut Oy - Metso Automation Oy - Metso Endress+Hauser Oy - Metsäliitto Osuuskunta / Pohjois-Suomen hankinta-alue - YIT Kiinteistötekniikka Oy 4 Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulu Kiveliönkatu 36 5 Ammattiopisto Lappia Tietokatu 2 6 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Hallintopalvelut Lumikontie 2 7 Lumikontie 1 - TDR Finland Oy - Relacom Finland Oy 8 Compus, Tietokatu 1 - Kemi-Tornion AMK Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

16 Talvia valaistuksell taan valoa keskus ja, mutta tellaan jouluvalo Muualla ripus lle. Viime mä em pid l ke ttu as Kemissä on ote projektin en tis uo n kolmev vuonna alkanee se lai vat kauungin katuja va tuloksena, kaup alkukeväätä ys ks sy a loppu niit talvivalot ain seen saakka. sen saivat na talvivalaistuk Viime vuon ja Meriun ad ok ist skuspu ympärilleen Ke sittäisiä yk in Lisäksi valaisti puiston puut. kä muuse ä, rill pä ym talon puita kaupungin alueella. alla keskustan ltakadun ja oli vuorossa Va Tänä vuonna dulle asenka lta Va u. koristel Kauppakadun a koostuss joi ja, istusketju nettiin koristevala uppakadun Ka ta. ois all lop va vat erikokoisista nekin kaupylvästä saivat varrella olevat 15 laistus on Va n. ympärillee niin valaistuksen ällisiä ledtäv ys gia er en äen toteutettu käytt lamppuja. inka paljon ea huomata ku - On ollut up kemiläisille. ä elt mi ä vä nut hy valaistus on tuo ista palauiiv sit po t pelkkää Olemme saanee n sähköismin tilapalveluide tetta ihmisiltä, Ke. ee its ilo ri Pelo tysvastaava Ka n o a t s u k s Ke a k k i a p n i koko Kem vuniemi Teksti: Kuva: Kati Klaa Laura Hyle Kaupungin keskusta on kokenut viime aikoina suuria mullistuksia kävelykadun valmistumisen myötä. Kävelykadusta ja samalla koko keskustan alueesta haetaan uudenlaista sykettä koko kaupunkiin. - Kehitystyön taustalla on yhteinen ajatuksemme keskusta-alueesta, joka on kaikkien paikkakuntalaisten kokoontumispaikka. Kaupunki ja kaupunkilaiset ovat yhdessä nähneet paljon vaivaa virkeämmän keskustan puolesta. Kehitys jatkuu edelleen, mutta nyt voidaan jo nauttia ensimmäisistä tuloksista porukalla, iloitsee kaupunkikeskustayhdistys Kemitiimin Ari Orava. Tulevana talvena suuren suosion saavuttanut luistelualue on avattu jälleen Täikön torille ja siellä voivat viilettää kaikki kaupunkilaiset, ikään katsomatta. Jäällä tullaan näkemään taitoluistelunäytöksiä, luisteludiscoja nuorille ja tarkoituksena on myös järjestää paljon kyselty aikuisten rusettiluistelu. Lisäksi kävelykadulle, joka talven ajan kulkee nimellä Lumilinna-areena, on jälleen suunniteltu luminen liukumäki sekä lumiveistoksia. Kuten edellisinäkin vuosina, niiden suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Lumilinnan väki Liukumäki ja veistokset rakennetaan kävelykadulle heti kun säätilanne sen sallii, samoin kuin luistelurata. Tämän lehden ilmestyessä ne saattavat hyvinkin jo olla paikoillaan kaupunkilaisia ilostuttamassa, Ari lupaa. Lumilinna-areenalla halutaan vahvistaa Kemin mainetta Lumilinnakaupunkina, niin kaupunkilaisten kuin turistienkin mielissä. Talven aikana viihtyvyyttä lisäävät myös uudet talvivalot, jotka kaupunki on hankkinut tunnelmaa luomaan. - Keskustan viihtyvyyteen panostetaan monen tahon voimin ja se meillä onkin ollut koko hankkeen pääajatuksena. Yhdessä tehdään ja yhteen hiileen puhalletaan, Ari painottaa. Viime vuoden tapaan keskustaan tulee myös avotulipaikka makkaranpaistoa varten. Varovaisesti Ari jo lupailee paistavansa kaupunkilaisille ilmaiset makkarat ainakin kerran talven aikana. Kemin uusimmat tapahtumat löydät:

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Innovaatio vai Kasvu?

Innovaatio vai Kasvu? Innovaatio vai Kasvu? -Arktinen on mahdollisuus Lapin aluekehityspäivät 8.9.2014, Ylläs Innovaatio vai kasvu? - Arktinen on mahdollisuus 1. Taustaa: Digipolis yhtiöt 2. Taustaa: Toiminnan sydän Digipolis

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Tero Keva TY/Brahea keskus 08.12.2015 SparkUp Portti - SUP (EAKR 2015-2016) Keskeinen sisältö ja tavoitteet Tarve: Edistää varsinaissuomalaisten pk-yritysten kilpailukykyä,

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 1 1 KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 Kemin kaupunki ja Kemin Digipolis Oy ovat sopineet tässä esitetyn suunnitelman mukaisesta kehittämistoimeksiannosta vuodelle 2016: 1. TAUSTAA Kemin kaupunki on aktiivinen

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Tekesin tunnusluvut DM

Tekesin tunnusluvut DM Tekesin tunnusluvut 2015 2015 DM 1572568 Tunnuslukuja Tekesin rahoituksesta 2015 Rahoitus yrityksille ja tutkimukseen 575 M 2 400 rahoitustunnustelua 3 080 rahoitushakemusta Hakemusten käsittelyaika 54

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa. Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi

Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa. Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi Digipolis Oy:n taustaa Kemin Digipolis Oy perustettu 1993 omistus: Kemi, Tornio, Keminmaa,

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Tero Keva TY/Brahea keskus 31.3.2016 NOPEAA IDEOINTIA TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN Kaipaako yrityksesi nopeita ja ehkä villejäkin ideoita liiketoiminnan uudistamiseen,

Lisätiedot

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 TYKO-hanke: Yrityskyselyn tulokset t Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 Sisältö Tarve Odotukset t Yrityskyselyn palaute Johtopäätökset t 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Arvioitu muutos 2013 2009:

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 4314/31/14 Hakemuksen saapumispvm 31.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi Alkamispäivämäärä

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke Kai Ollila

Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke Kai Ollila Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke 2012 16.5.2013 Kai Ollila Mitä on TYKE-toiminta? Toiminnalla tarkoitetaan yrityksille ja julkisyhteisöille, erityisesti pienyrityksille tarjottavia osaamisen

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Luovan osaamisen mahdollisuudet

Luovan osaamisen mahdollisuudet Luovan osaamisen mahdollisuudet Val Luovien alojen kehittämistoimenpiteitä Helsingissä Kimmo Heinonen Helsingin kaupunginkanslia Elinkeino-osasto 6.11.2014 Esityksen sisältö 1. Luovat alat (elinkeinopolitiikan

Lisätiedot

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012 Asumisen klusterin Road Show Joensuussa Asukaslähtöinen asumisen kehittäminen Energia- ja elinkaaritehokkuus kaupunkiasumisen ja aluerakentamisen kohteissa Energiaviisas rakentaminen vuoteen 2020 (ERA

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA #TAMPERE3 Mitä ny? YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA INTERNET VIE KOULUILTA MONOPOLIN KANSAINVÄ LISYYS ON MUST KOE JA TEE- AIDOT YMPRISTÖT RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS PÄTEVYYDET TUOVAT TUTKINNON

Lisätiedot

Luotettava ratkaisutoimittaja

Luotettava ratkaisutoimittaja Luotettava ratkaisutoimittaja 40 vuoden kokemuksella 1 Asiakaslähtöistä ongelmanratkaisua jo 40 vuotta Vuonna 1976 perustettu Sermatech Group on kasvanut 40 vuodessa mekaniikan suunnittelu- ja valmistusyhtiöstä

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat OSAKSI YHTEISÖÄ: Eri kulttuureista tulevien integroiminen yhteisöömme ja osaksi arkeamme on onnistumisen avain. Tulevaisuus haastaa tähän entistä vahvemmin.

Lisätiedot

ALVELUMUOTOILU MUOTITERMISTÄ KIINTOTÄHDEKSI?

ALVELUMUOTOILU MUOTITERMISTÄ KIINTOTÄHDEKSI? ALVELUMUOTOILU MUOTITERMISTÄ KIINTOTÄHDEKSI? Miksi teema on kiinnostava Mitä maailmassa tapahtuu - 1 Perinteisten lentoyhtiöiden rinnalle syntyi halpalentoyhtiöt, jotka haastoivat asiakaslähtöisyyden koko

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Verkoston voima puurakentamisessa. Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta

Verkoston voima puurakentamisessa. Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta Verkoston voima puurakentamisessa Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta Puurakentamisen lyhyt historia 1990-luvun alkupuolella eri puolilla Eurooppaa esiteltiin ajatuksia monikerroksisista

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Luovan Yritystoiminnan Kasvuohjelma

Luovan Yritystoiminnan Kasvuohjelma Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto Euroopan sosiaalirahasto UJ y C $ J ;aa n:on:o e s I t y sl tan.4lfo7di 3 J Vipuvoimaa EU:[ta aoo7-2013 Luovan Yritystoiminnan Kasvuohjelma Projektipäällikkö

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2015 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 2.2.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yritysten toimintaympäristön Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ

CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ Kansallisen arviointi- ja laatuverkoston seminaari 1.9.2016 Jussi Kleemola TÄMÄ ON SOLITA. Liikevaihto 2015 49,7 miljoonaa euroa Yli 430 ammattilaista Yli

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Saimaan ammattikorkeakoulu 10.5.2016 Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta - Julkisen tutkimuksen Tekes-hankkeet - Tutkimuksesta uutta tietoa ja liiketoimintaa (Tekes)

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Digitaalinen talous ja kilpailukyky

Digitaalinen talous ja kilpailukyky Digitaalinen talous ja kilpailukyky Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Industrialismi + nationalismi => Suomen vaurastuminen 64"000" Bkt$asukasta$kohden$(euroa$vuoden$2010$hinnoin)$ 32"000"

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa VAIVATON ARKI KAJAANIN ELINKEINOPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA Taulukko: Kajaanin Elinkeinopolitiikan toimenpideohjelma 2009-2012. Tarpeiden sijaan keskitytään mahdollisuuksiin. Tavoite Kehittämiskohde A:

Lisätiedot

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE Hanketreffit, Metsäkeskus 11.2.2016 Niina Huikuri HANKETIEDOT Toteutusaika: 1.1.2015-31.12.2016, 2v. Toteuttajat: PIKES, KETI, Joensuun Tiedepuisto (hallinnoija), LuKe Henkilöstö:

Lisätiedot

Verkkokauppa ja Kotisivut

Verkkokauppa ja Kotisivut Kaupan liiton verkkokauppa -koulutus 2011 6.4.2011 Hotelli Radisson Blu Royal Verkkokauppa ja Kotisivut Markku Korkiakoski, Vilkas Group Oy Agenda Vilkas Group Oy:n esittely Käsitteitä? Monikanavainen

Lisätiedot

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 588 5,5% Suuryritykset (250- hlöä) 588

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot