ilmarinen Työhyvinvointi paras lääke SAK:n Lauri Ihalainen: Sijoitusten tuotot tuplaantuivat Hiljainen tieto näkyväksi Ilmarisen asiakaslehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ilmarinen Työhyvinvointi paras lääke SAK:n Lauri Ihalainen: Sijoitusten tuotot tuplaantuivat Hiljainen tieto näkyväksi Ilmarisen asiakaslehti"

Transkriptio

1 ilmarinen Ilmarisen asiakaslehti Sijoitusten tuotot tuplaantuivat Hiljainen tieto näkyväksi SAK:n Lauri Ihalainen: Työhyvinvointi paras lääke

2 KANSIKUVA: ESKO TUOMISTO ilmarinen Ilmarisen asiakaslehti Sijoitusten tuotot tuplaantuivat Hiljainen tieto näkyväksi SAK:n Lauri Ihalainen: Työhyvinvointi paras lääke JULKAISIJA: Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen PÄÄTOIMITTAJA: Satu Mehtälä TOIMITTAJAT: Marjo Hynninen, Sami Kelhä, Raili Oksa, Eila Parkkonen TOIMITUSKUNTA: Pirkko Auvinen, Ari Jaatinen, Anne Koivula, Jari Puhakka, Lise-Lotte Rautio-Murros, Paula Ojala-Ruuth, Ulla Pihlajamäki, Jaakko Tuomikoski, Reetta Wiik KÄYNTIOSOITE: Porkkalankatu 1, Helsinki POSTIOSOITE: Ilmarinen PUHELIN: FAKSI: INTERNET: Lukijalle Edelläkävijyys kannattaa Ilmarinen on aina ollut edelläkävijä työeläkesijoittamisessa. Onnistuneiden linjausten takia se on pitkään ollut työeläkeyhtiöistä selvästi vakavaraisin. Tähän ovat johtaneet hyvät sijoitustuotot, ja Ilmarisen korkea vakavaraisuus antaa puolestaan mahdollisuuden edelleen tavoitella hyviä tuottoja. Positiivinen kierre. Sen turvin Ilmarinen on ollut paitsi vakavaraisin, myös tuottavin. Näin on, katsoi asiaa sitten viimeisen puolivuotisjakson tai niiden kohta kymmenkunnan vuoden perspektiivillä, joiden ajan sijoitustoiminnan säätely on ollut viritetty nykyiseen asentoonsa. Alkuvuoden luvuista tehdään tarkemmin selkoa toisaalla tässä lehdessä. Tuottoja ei ole mahdollista saada riskiä ottamatta. Työeläkkeiden osalta sijoitusriskillä on kahdet kasvot: jos sitä ei oteta, tuotot jäävät mataliksi ja maksu nousee korkealle. Jos riskiä otetaan liikaa tai riskejä otetaan hallitsemattomasti, riskit voivat myös realisoitua, jolloin työeläkemaksuun syntyy taas paineita. Tämän takia Ilmarisessa kiinnitetään erityistä huomiota riskien hallintaan. Työeläkevaroille saatu tuotto on tärkeä keino työeläkemaksun nousun rajoittamisessa. Vain eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen menee tärkeydessä sen ohi. Vuoden 2005 alusta voimaan tullut eläkeuudistus tähtäsi tähän myöhentämiseen, ja nyt on vuorossa sijoitustoiminnan reunaehtojen edelleen kehittäminen. Päämääränä siis päästä eteenpäin sillä tiellä, jolle Ilmarinen lähti ensimmäisenä: sijoitustuottojen parantaminen hallitusti riskinottoa lisäämällä. SÄHKÖPOSTI (YLEINEN): SÄHKÖPOSTI (HENKILÖKOHTAINEN): Jaakko Tuomikoski Varatoimitusjohtaja ILMARISEN PALVELUPISTEITÄ ovat myös Pohjolan, A-Vakuutuksen ja Pohjantähden paikalliset konttorit LAYOUT: Neodes / Esko Tuomisto Reprotyö: HEKU Painopaikka: Acta Print Oy ISSN: X Painos: Painettu syyskuussa 2005

3 ilmarinen Numero 3/2005 s.9 s.18 s.4 Ilmarisen allokaatio-osaston kolmihenkinen tiimi. Mikael Simonsen (edessä), Laura Männistö ja Mikko Komi. Työelämä Lauri Ihalainen: Työhyvinvointia tarvitaan työssä jatkamiseen, eläkeuudistus ei yksin riitä 4 Tulos Hyvät osaketuotot kasvattivat tulosta ja vahvistivat vakavaraisuutta 8 Sijoitukset Allokaatio-osastolla lentävä lähtö 9 Sijoituksille haetaan parempia tuottoja 10 Työhyvinvointi Monitaitoisuus, toimivuus ja työhyvinvointi korostuvat 12 Hiljaisesta tiedosta näkyvää 15 Virkistä työpäivääsi taukoliikunnalla 30 Asiakas kuvassa Hetki hiljaisuudessa Valamon luostarissa 18 Valamo tarjoaa mahdollisuuden hiljentymiseen. Info Hyvinvointiyhteiskunta palveluineen ja suojaverkkoineen on Lauri Ihalainen mielestä Suomen kilpailukyvyn vahvuus. Vakuutuspalvelun verkkotunnukset puhelimitse 22 Finvoice-verkkolasku täydentää laskutuspalveluita 22 Maksuluokka on jo laskettu suurelle osalle suurtyönantajista 23 TEL-viitekorko markkinaehtoiseksi 24 TEL:n laskuperustekorko nousi 24 Yrittäjälle Miten työhyvinvointia rakennetaan? 25 Pienyrittäjien ajatuksia tulevista muutoksista 26 Sosiaaliturvaan esitetään parannuksia 26 KYSYTTYÄ 17 KOLUMNI 21 SVENSKA SIDOR ASIAKASTILAISUUDET Ilmarinen 3/2005 3

4 Työelämä TEKSTI: RAILI OKSA KUVAT: ESKO TUOMISTO Suomalaiselta työelämältä puuttuu kilpailukykyinen vaihtoehto eläkejärjestelmälle. Joko olet töissä mukana täysillä ja kovaa tai muuten tiput pois kyydistä, Lauri Ihalainen sanoo. SAK:n puheenjohtajan Lauri Ihalaisen mukaan työelämän kokonaiskuvaa synkistää se, että meillä on samaan aikaan globaalitalouden ja ikäpolvimurroksen seurauksena kasvava pula osaavasta työvoimasta ja korkea työttömyys. Molemmissa lievennystä taudin oireisiin voi tuoda lääke, jonka kyljessä lukee työhyvinvointi. 4 3/2005 Ilmarinen

5 Lauri Ihalainen: Työhyvinvointi on lääke moneen vaivaan Eläkeuudistus ei Lauri Ihalaisen mukaan yksin riitä saavuttamaan sitä tavoitetta, että suomalaiset pysyisivät töissä pidempään. Toki uudistus tukee samaa päämäärää, mutta onnistuminen edellyttää muutoksia ja uudelleen ajattelua myös työelämässä. Erityisen huolestunut hän on siitä vuotiaiden ikäryhmästä, jolla ei ole toisen asteen tutkintoa. Työelämässä heitä on tällä hetkellä noin Huoli on todellinen, sillä tästä ikäluokasta uhkaa nousta uusi ikäpolvi työttömyysjonoihin. Tämän joukon osaamisen vahvistamiseen, sen jaksamiseen ja kohteluun, meidän pitää nyt vahvasti panostaa. Tähän ryhmään kuuluvilla on huonommat edellytykset selvitä työelämän muutoksista ja vaatimuksista kuin korkeammin koulutetuilla, Ihalainen sanoo ja peräänkuuluttaa työpaikoilla pontevia toimia tilanteen korjaamiseksi. Ei ole yhdentekevää, miten tehtävässä onnistutaan. Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen on noussut yrityksissä entistä tärkeämpään rooliin. Töissä jatkamisesta on tullut myös tärkeä haaste koko yhteiskunnalle. Työelämältä puuttuu kilpailukykyinen vaihtoehto eläkkeelle Lauri Ihalainen ei allekirjoita väitettä, että varhainen eläköityminen olisi seurausta siitä, että suomalainen työeläkejärjestelmä olisi liian hyvä tai liian antelias. Selityksen eläkkeiden vetovoimalle hän arvelee mieluummin löytyvän työelämäkulttuuristamme. Meillä ei ole riittävästi pehmoisia ja inhimillisiä, omiin voimavaroihimme mitoitettuja tapoja olla arvokkaalla tavalla töissä pidempään. Suomalaiselta työelämältä puuttuu kilpailukykyinen vaihtoehto eläkejärjestelmälle. Joko olet töissä mukana täysillä ja kovaa tai muuten tiput pois kyydistä. Ihmisillä pitäisi hänen mielestään olla työhistoriansa varrella enemmän mahdollisuuksia myös suvantovaiheisiin, huokoisempiin jaksoihin, jotka auttavat jaksamaan. Osa-aikaeläkkeen ja osa-aikatyön yhdistelmä on eräs yritys vaikuttaa tähän suuntaan. Kolmikantainen sopimisen malli voimissaan Vuoden alussa voimaan tullut eläkeuu- Ilmarinen 3/2005 5

6 distus saa Ihalaisen myhäilemään tyytyväisenä. Ja miksei saisi, olihan hän remonttimiehenä itsekin sitä viilaamassa. Remontin lopputulos tyydyttää miestä. Erityisen onnistuneena hän pitää uudistuksen tuomaa joustoa, joka mahdollistaa vanhuuseläkkeelle jäämisen oman valinnan mukaan vuoden iässä. Mitä pidempään ihminen on työelämässä, sen paremman eläkkeen hän saa. Ja vaikkei Ihalainen aivan siihen uskokaan, että ihmiset innosta kirkuen pysyisivät töissä 68-vuotiaiksi, arvelee hän jatkajiakin löytyvän. Toisaalta eläkejärjestelmä mahdollistaa eläkkeelle jäämisen varhemmin, jos voimat ehtyvät tai elämäntilanne sitä vaatii. Uudistuksen keskeinen tavoite on saada työssäoloaikaan kolme vuotta lisää vuoteen 2010 mennessä. Nykyisin eläkkeelle jäädään keskimäärin 59 vuoden iässä. Se on kova juttu, jos siinä onnistumme, Ihalainen sanoo. Kova juttu on hänen mielestään myös kolmikantainen sopimisen malli, joka jälleen kerran osoitti toimivuutensa eläkeuudistuksen linjauksista päätettäessä. Hän pitää arvokkaana sitä, että malli on toiminut kaikissa isoissa eläkepolitiikan käänteissä koko työeläkehistorian olemassaolon ajan. Globalisaatiossa ei ole vain yhtä raidetta Hyvinvointiyhteiskunta palveluineen ja suojaverkkoineen on Suomen kilpailukyvyn vahvuus, ja sieltä löytyvät Lauri Ihalaisen mukaan myös pärjäämisemme avaimet. Globaalia kilpailua hän ei näe pelkästään uhkana vaan myös mahdollisuutena. Totta kai maailmanlaajuiset investoinnit ja työpaikkojen uusjaot merkitsevät sitä, että työtä liputtuu ulos Suomesta. Meidän ei kuitenkaan kannata lähteä kilpailemaan työvoimakustannuksilla Kiinan, Intian, Viron, Valko-Venäjän tai jonkun muun työvoiman halpamaan kanssa. Siinä leikissä me emme pärjää. Meidän vahvuutemme ovat toisaalla, sellaisissa kuin kova osaaminen, innovaatio eli tutkimus- ja tuotekehittely sekä erikoistuminen. Globalisaatio on monisäikeinen juttu, eikä siinä ole vain yhtä raidetta täältä poispäin. On selvää, että suomalaisten isojen yritysten on oltava mukana kasvavilla markkinoilla. Globaalit markkinat ovat mahdollistaneet suomalaisyritysten menon Jos Suomeen ei investoida, työllisyyden kanssa käy köpelösti, Lauri Ihalainen varoittaa. maailmalle ja vaikuttaneet sitä kautta myönteisesti Suomen talouteen ja työllisyyteen. Huoli työllisyystilanteesta Poikkeuksellisen pitkä, aina vuoden 2007 syksyyn ulottuva tulopoliittinen kokonaisratkaisu ei ole tae hiljaisemmasta ajanjaksosta Hakaniemen torin laidalla sijaitsevassa järjestön päämajassa, ainakaan jos sen puheenjohtajaa on uskominen. Työn alla on monia arkisia asioita, jotka teettävät työtä niin neuvottelujen välillä kuin niiden lomassakin. Valmistelussa on muun muassa yhteistoimintalain uudistaminen, perhekustannusten tasaaminen ja muutosturvan kehittäminen. Myös eurooppalainen edunvalvonta teettää töitä, mistä esimerkkinä palveludirektiivin valmistelu. Budjettiriihessä SAK:n erityisenä silmäteränä on valvoa, että tuloratkaisun yhteydessä sovitut veroratkaisut ja uudistukset ovat budjetissa mukana suunnitellulla tavalla. Mutta valmistakin syntyy. Hiljattain SAK julkisti 30 kohdan työllisyysohjelman, jota oli valmisteltu pitkään. Työllisyystilanteessa on tapahtunut paljon myönteistä kehitystä, mutta kyllä meitä silti edelleen huolestuttaa, että 8 prosenttia ihmisistä on työtä vailla ja työllisyysaste on vain 68 prosenttia. Kaikki toimet, joita työmarkkinoilla ja poliittisessa päätöksenteossa tehdään, pitäisi tähdätä työllisyystilanteen kohentamiseksi. Meidän on tehtävä lujasti töitä sen eteen semminkin, kun investoinnit Suomeen ovat aika vähäisiä. Jos Suomeen ei investoida, meille käy työllisyyden kanssa vielä köpelösti. Toista Karia ei tule Ilmarisen hallituksen jäsenyys on Ihalaisen ainoa luottamustehtävä järjestön ulkopuolella Talousneuvostoa lukuun ottamatta. Luottamustoimien vähäisyys on hänelle tietoinen valinta. Ilmarisen hallituspaikka on hänelle mieluinen. Hän luonnehtii sitä kouluksi, joka on kasvattanut niin hänen yritysmaailman, sijoituspolitiikan kuin eläkepolitiikan osaamistaan ja ymmärtämystään. Ilmarinen on hyvin johdettu, arvostettu yhtiö, jossa asioiden valmistelu on poikkeuksellisen hyvää. Asiakirjat ovat hy- 6 3/2005 Ilmarinen

7 vin perusteltuja ja ne palvelevat hallintoa. Annan erittäin korkean arvosanan niille, jotka hallitukselle näitä asioita yhtiössä valmistelevat. Hallituksen varapuheenjohtajana hänelle on uskottu yhdessä hallituksen puheenjohtajan Hannu Syrjäsen ja toisen varapuheenjohtajan Leif Fagernäsin kanssa tärkeä tehtävä etsiä Ilmariselle uusi toimitusjohtaja. Kari Puro jää eläkkeelle ensi vuoden marraskuussa 65 vuotta täytettyään. Tavoitteena on, että uusi ja vanha toimitusjohtaja toimisivat jonkin aikaa rinnakkain. Toimeen on helppo asettaa kovia odotuksia, sillä Kari on suomalaisessa eläkepolitiikassa paljon enemmän kuin Ilmarisen toimitusjohtaja. On selvää, että toista Karia ei tehtävään tule, eikä rimaa SAK pähkinänkuoressa Lauri Ihalainen on toiminut SAK:n puheenjohtajana vuodesta 1990 lähtien. edes voi asettaa hänen kohdalleen. Elämässähän arvostusta ei voi periä, vaan jokaisen on se itse ansaittava. Etsintäpartio on kirjannut itselleen kriteerit, joita tulevalta toimitusjohtajalta vaaditaan, sellaisia kuin organisaation johtamiskyky, eläkelainsäädännön, eläkepolitiikan ja sijoitustoiminnan tuntemus sekä kyky tulla toimeen keskeisten sidosryhmien kanssa. Jokainen meistä asettaa luonnollisesti erilaisia painoarvoja näille vaatimuksille. Itse ajattelen, että kun Ilmarinen tunnetaan paitsi asiansa osaavana eläkeyhtiönä, myös yhtiönä, jonka edustaja on jättänyt jälkensä suomalaiseen eläkepolitiikkaan, tätä perinnettä olisi hyvä jatkaa tulevaisuudessakin. Olisi myös hienoa, jos eläkepolitiikan valmisteluissa voisi edelleen Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK on palkansaajien etujärjestö, jonka tehtävänä on edistää palkansaajaperheiden hyvinvointia ja kehittää suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. SAK on ammattijärjestöistä vanhin. Se on valvonut suomalaisten palkansaajien etuja jo lähes sadan vuoden ajan, vuodesta SAK:hon kuuluu 22 ammattiliittoa, 140 paikallisjärjestöä ja noin ammattiosastoa. Tänään SAK edustaa yli miljoonaa suomalaista perheineen. Tyypillistä SAK:laista on lähes mahdoton määritellä, sillä SAK:laiset työskentelevät hyvin erilaisilla aloilla niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla sekä teollisuudessa, kuljetusalalla, palvelualalla ja hoivatyössä. Teollisuudessa SAK:laisista työskentelee vajaa puolet, yksityisillä palvelualoilla noin kolmannes ja julkisella sektorilla neljännes. Jäsenistä noin neljäsosa on alle 30-vuotiaita. Naisia SAK:n jäsenkunnasta on 46,3 prosenttia. Järjestössä työskentelee kaikkiaan noin 140 työntekijää. säilyä samantyyppinen toimintamalli kuin Puron ryhmä, Ihalainen kiteyttää omat painotuksensa. Koen tekeväni tärkeää työtä SAK:ssa nuorisosihteerinä vuonna 1970 aloittanut Lauri Ihalainen on ylennyt järjestöportaissa eri tehtävien kautta aina korkeimmalle pallille asti. Puheenjohtajan tehtävät hän otti vastaan vuonna Onko alan vaihto koskaan vakavasti käynyt mielessä? Kyllähän kyselyjä on joskus heitetty, lähinnä tuonne poliittisen elämän puolelle, mutta en ole kokenut politiikkaa omimmaksi alueeksi, en osaamiseni enkä luonteenikaan takia. Toisaalta pidän ammattiyhdistysliikkeen työtä äärettömän mielenkiintoisena. Tämä on ollut minulle selvä valinta. Olen kokenut tekeväni ammattiliikkeessä tärkeää työtä. Tunnen olevani henkisesti sinut niiden asioiden kanssa, joita olemme ajaneet. Se on asia, joka on antanut vaikeinakin hetkinä voimaa ja uskoa, että tällä työllä, mitä teemme, on aidosti merkitystä ihmisten kannalta. Ei kiirettä eläkepäiville Palkansaajien etujen puolustajana Ihalainen nauttii laajaa luottamusta, ja hän saa neuvottelupöydässä vastapuolenkin arvostuksen. Hänellä on korkea työmoraali ja hän on tunnollinen asioihin paneutuja. Lisäavuina ovat vilpitön halu ymmärtää toisen osapuolen näkökohtia ja perusteluja sekä kyky tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Työmarkkinapöydässä ei riitä, että on omasta mielestään oikeassa. Se ei vielä johda sopimukseen. Tärkeää on asettua toisen asemaan ja kuunnella hänen argumenttejaan. Tässä työssä tarvitaan myös kykyä sovittaa erilaisia intressejä yhteiseksi tahdoksi. Ihalainen täyttää 60 vuotta parin vuoden päästä, jolloin hän vanhana työntekijänä pääsisi SAK:sta eläkkeelle. Toistaiseksi hän ei kuitenkaan ole tällä eläkeasialla kauheasti päätään vaivannut. Täytyy nyt ensin katsoa, valitseeko edustajakokous minut vielä ensi keväänä puheenjohtajaksi. Minähän olen tällainen pätkätyöläinen, jonka pestit menevät viisivuotiskausittain. Periaatteessa olisi hyvä yrittää itse elää niin kuin opettaa, hän viittaa jatkamiseensa yli eläkeiän. Ilmarinen 3/2005 7

8 Tulos Vakavaraisuusseuranta Toimintapääoma ja sen rajat 60 Alkuvuoden tulos erinomainen % vastuuvelasta ,3 35,4 25,5 18,1 22,3 25,6 30, Taseeseen sisältyvä toimintapääoma Vakavaraisuusraja Arvostuserot Tavoitevyöhyke Ilmarisen tulos kehittyi suotuisasti ensimmäisellä puolivuotisjaksolla. Hyvän tuottotason jatkumiseen vaikuttivat ennen muuta osakepainotuksen lisääminen ja osakemarkkinoiden positiivinen kehitys. Ilahduttavaa Ilmarisen tuloksessa oli myös se, että kaikkien omaisuusluokkien tuotot olivat vähintään tyydyttävät. Sijoitusjakaumaa muutettiin edelleen jonkin verran tuottohakuisempaan suuntaan. Ilmarinen säätää sijoitusstrategiansa mukaisesti riskinottoansa niin, että se pyrkii pitkällä aikavälillä mahdollisimman korkeaan tuottoon vakavaraisuutensa puitteissa. Kesäkuun lopussa korkosijoitusten määrä yhtiön 19,3 miljardin euron sijoitussalkussa oli 52 prosenttia. Osakkeita oli 31 prosenttia, mikä on pari prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden vaihteessa. Kiinteistösijoitusten osuus oli 11 prosenttia ja lainasaamisten 5 prosenttia. Sijoitusten nettotuotto käyvin arvoin laskettuna nousi tammi kesäkuussa miljoonaan euroon verrattuna viime vuoden alkupuoliskon 558 miljoonaan euroon. Tuottoprosentti kaksinkertaistui 6,8 prosenttiin 3,4 prosentista. Parhaiten tuottivat osakkeet, 13,8 prosenttia. Joukkovelkakirjalainasijoitukset tuottivat 4,5 prosenttia, kiinteistöt 3,0 prosenttia, lainasaamiset 2,3 prosenttia ja rahamarkkinasijoitukset 1,9 prosenttia. Kokonaistulokseen roima parannus Ilmarisen kokonaistulos koheni roimasti vuodentakaisesta 280 miljoonasta eurosta 915 miljoonaan euroon. Kokonaisliikkeen tulos muodostuu vakuutusliikkeen tuloksesta, joka oli 34 miljoonaa euroa, 879 miljoonan euron sijoitustuloksesta ja 3 miljoonan euron hoitokustannustuloksesta. Työeläkeyhtiöiden sijoitusten arvojen ja tuottojen heilahtelujen varalta puskurina toimiva toimintapääoma kasvoi vuoden 2004 lopun miljoonasta eurosta kesäkuun loppuun mennessä lähes miljardilla eurolla miljoonaan euroon. Toimintapääoma oli 30,3 prosenttia vastuuvelasta. Vuoden 2004 lopussa vastaava luku oli 25,6 prosenttia. Toimintapääoman riittävyyttä mitataan sen suuruudella suhteessa useaan valvontarajaan. Vuoden puolivälissä toimintapääoma oli 2,6-kertainen vakavaraisuusrajaan verrattuna vastaavan suhdeluvun oltua vuoden 2004 lopussa 2,3. Jo ennestään korkea vakavaraisuus vahvistui alkuvuoden aikana siten edelleen. Vanhuuseläkehakemusten määrä kaksinkertaistui Ilmarinen maksoi kesäkuussa eläkettä yhteensä lähes eläkkeensaajalle. Tammi kesäkuussa tehtyjen uusien eläkepäätösten lukumäärä oli noin Näistä vanhuuseläkepäätöksiä oli vajaat 4 000, mikä oli kaksinkertainen määrä verrattuna vastaavaan aikaan viime vuonna. Määrän kasvu oli odotettu ja johtuu siitä, että eläkeuudistuksen myötä vanhuuseläkemahdollisuuden piiriin tulee tänä vuonna yhtä aikaa kolme syntymävuosiluokkaa. Muissa eläkelajeissa alkavien eläkkeiden määrät olivat laskussa. Vakuutusmaksutulo hyvässä kasvussa Kesäkuun lopussa Ilmarisessa oli vakuutettuna TEL-työntekijää eli saman verran kuin vuoden 2004 päättyessä. Myös YEL-vakuutettujen lukumäärä säilyi ennallaan. Vakuutusmaksutulo tammi kesäkuussa oli miljoonaa euroa. Heinäkuun alusta voimaan tulleet vastuunsiirrot kahdesta eläkesäätiöstä kasvattivat TEL-vakuutettujen lukumäärää hengellä ja nostivat vakuutettujen määrän henkeen. Koko vuoden 2005 maksutulon arvioidaan kasvavan lähes 8 prosentilla noin 2,4 miljardiin euroon. Ilmarinen julkistaa tilinpäätöksensä vuodelta 2005 viikolla /2005 Ilmarinen

9 Sijoitukset Lisätuottoa metsästämässä TEKSTI: RAILI OKSA. KUVA: ESKO TUOMISTO Ilmarinen seuraa aktiivisesti varojensa kohdentamista eli sijoitusten allokaatiota eri omaisuuslajien kesken, jotta se voisi ajoissa reagoida kohdentamisen pohjana olevien odotusten ja ennusteiden muutoksiin lisätuoton aikaansaamiseksi. Tehtävän hoitaminen on uskottu vuoden alussa toimintansa aloittaneelle allokaatio-osastolle, jota vetää Mikael Simonsen. Pääomamarkkinoiden liikkeiden seuraaminen päätoimisesti ja kannan ottaminen päivittäin siihen, paljonko varoja kannattaa kohdentaa eri omaisuuslajeihin milläkin hetkellä, on melko harvinaista jopa koko maailman mittakaavassa. Ilmarisen allokaatio-osasto Mikael Simonsenin johdolla tekee Suomessa tätä uraauurtavaa työtä. Allokaation jatkuvan seuraamisen ohella uuden osaston tehtäviin kuuluvat lisäksi valuuttasuojauksen säätely sekä raaka-ainesijoitukset. Vuoden ensimmäisellä puolivuotisjaksolla allokaatio-osasto on takonut erinomaista tulosta ja osoittanut lyhyen olemassaolonsa aikana tarpeellisuutensa. Alku on ollut todella fantastinen, Simonsen hehkuttaa tyytyväisenä ja heittää sanojensa vakuudeksi pöydälle kuvion, joka esittää allokaatio-osaston tuottamaa lisäarvoa. Aktiiviset sijoituspäätökset ovat tuottaneet viidessä kuukaudessa jo noin 40 miljoonaa euroa. Lentävä lähtö on yllättänyt osaston vetäjän itsensäkin. Hän kuitenkin toppuuttelee tekemästä hyvästä alusta liian optimistisia johtopäätöksiä: Kukaan ei tietenkään voi taata, että sama nouseva suuntaus jatkuisi ikuisesti. Perusallokaatiosta poikkeamiseen tarvitaan aina syy Allokaatio-osaston kolmehenkisessä tiimissä työskentelevät Mikael Simonsenin lisäksi salkunhoitajat Laura Männistö sekä Mikko Komi. Tiimin tehtävä on kaksijakoinen. Ensinnäkin se huolehtii siitä, että Ilmarinen ei ilman syytä poikkea hallituksen hyväksymästä sijoitusjakaumasta eli perusallokaatiosta. Jos kuitenkin aihetta poikkeamiin on, tiimi tavoittelee niillä lisätuottoa. Aktiivisia toimia saatetaan tarvita siksi, että markkinatilanteet vaihtelevat ja ne vaativat nopeaa reagointia. Simonsen havainnollistaa sanomaansa esimerkillä. Sijoitusstrategia ei ole kovin herkkä lyhyen aikavälin muutoksille. Se ei ota kantaa esimerkiksi siihen, missä markkinatilanteessa milloinkin olemme. Jos esimerkiksi osakkeet ovat jonakin ajankohtana halpoja, niitä kannattaa tietenkin ostaa silloin lisää eikä pysytellä strategiassa sovitussa painoarvossa. Ylipainottamme silloin osakesalkkua suhteessa perusallokaatioon. Liikkumavara on kohdallaan Simonsen korostaa, että tehtävät allokaatiopäätökset eivät kumoa sovittua sijoitusstrategiaa, vaan kyse on salkunhoitajan päätöksestä poiketa siitä tilapäisesti. Sijoitussuunnitelma tehdään yleensä kerran vuodessa. Erikseen suunnitelmaan voidaan hakea lupaa tehdä muutoksia, mutta ne ovat yleensä olleet jotakin tiettyä tarkoitusta varten. Jos hallituksen antama osakepaino on esimerkiksi 25 prosenttia, poikkeamisen rajat osakkeissa liikkuvat plus-miinus 3 prosenttiyksikössä. Simonsen pitää tätä liikkumavaraa riittävänä. Tieteellisesti ja harkiten Sijoituspäätösten tekeminen on eksaktia tiedettä. Näkemyksen syntyyn vaikuttavat monet muuttujat, kuten korko- ja luottomarginaalit, valuuttojen liikkeet ja osakkeiden heilahtelut sekä raaka-aineiden hinnanmuutokset. Kokonaiskuvan muodostamiseksi päätöksenteon tueksi käytetään lisäksi ulkopuolisia analyysejä ja kvantitatiivisia malleja. Mikael Simonsen kertoo allokaatioosaston toimintaperiaatteena olevan ad hoc -tyyppisen toiminnan välttäminen, jos suinkin mahdollista. Toimintamme johtavana ajatuksena on tehdä sijoituspäätöksiä tieteellisesti ja harkiten, hän tiivistää. Allokaatio-osaston kolmihenkisessä tiimissä työskentelevät Mikael Simonsen (edessä), Laura Männistö ja Mikko Komi.

10 Sijoitukset Työeläkesijoituksille haetaan parempia tuottoja Työmarkkinajärjestöjen eläketyöryhmä, jota on täydennetty STM:n ja valtiovarainministeriön edustajilla, on pohtinut työeläkevarojen tuottavampaa sijoittamista. Kysytäänpä ryhmän vetäjältä Kari Purolta, mikä on pohdintojen tämän hetkinen tilanne. Mitkä ovat työeläkevarojen sijoitussäännöksiä pohtivan työryhmän päätavoitteet? Selvityksen lähtökohtana on työeläkkeiden turvaaminen. Tehtyjen eläkeuudistusten jäljiltä eläketurvamme on rakenteeltaan hyvinkin tarkoituksenmukainen, ja eläkkeiden varmistamiseksi on huolehdittava, ettei maksutaso nouse liian korkeaksi ajatellen kansantalouden kestokykyä. Tärkein keino tähän on eläkkeelle siirtymisen lykkääminen, ja tähän on pyritty juuri voimaan tulleella eläkeuudistuksella. Toinen keskeinen keino on työeläkevaroille saatavien sijoitustuottojen parantaminen. Sijoitusmarkkinoilla maksetaan riskin otosta. Työeläkevarat ovat sijoitettuina vuosikymmeniksi, ja siten meille sopii varsin hyvin odotella esimerkiksi osakesalkkumme kanssa huonojen aikojen yli. Työeläkelaitosten riskinkantokykyä vahvistettiinkin vajaat kymmenen vuotta sitten tehdyillä toimintapääomauudistuksilla. Kokemuksen kartuttua on alkanut vahvistua käsitys, että riskinkantokykyä olisi edelleen vahvistettava tuottojen parantamiseksi entisestään. Toinen selvitettävänä oleva kysymys on, tulisiko Suomeen sijoittamista lisätä. Mitä seurauksia on sijoitustoiminnan huonolla menestyksellä? Huonosti menevä sijoitustoiminta on edellä tarkoittamani tilanteen kääntöpuoli. Sijoitustuotto jää matalaksi, ja tämä Selvityksen lähtökohtana on työeläkkeiden turvaaminen. johtaa maksunkorotuspaineen kasvamiseen. Jommassakummassa muodossahan rahat eläkkeisiin on kerättävä, joko työeläkemaksuna tai sijoitustuottoina. Kuka kantaa riskit huonosta sijoitustoiminnan menestyksestä? Voimassa olevan lainsäädännön mukaan työnantajat ja työntekijät jakavat maksun nousun tasan. Jos siis sijoitustoiminnan tulos tuottaa pettymyksen, sekä työnantajan että työntekijän maksu nousee. Kansainvälistyneessä taloudessa työvoimakulujen nostaminen on kuitenkin yhä vaikeampaa. Jos maksutaso nousee yksiselitteisesti liian korkealle, ei ole muuta keinoa kuin eläketurvan sopeuttaminen taloudelliseen todellisuuteen. Tämä tarkoittaa suomeksi tietenkin eläkkeiden leikkauksia. Tässä mielessä riskin huonosta sijoitustoiminnan menestyksestä kantanevat tulevaisuudessa palkansaajat vielä enemmän kuin työnantajat. 10 3/2005 Ilmarinen

11 KUVA: ESKO TUOMISTO Voiko valtio tulla kantamaan sijoitusriskiä? Palkansaajan työeläke on osa sitä korvausta, jonka hän saa myydessään työpanoksensa työnantajalle. Työsuhteen osapuolet myös rahoittavat sen kokonaan, eikä siihen käytetä verovaroja. Ajatus valtiosta työeläkevarojen sijoitusriskin kantajana on vieras niin kauan kuin on kyse normaalista sijoitustoiminnasta. Voidaan kuitenkin ajatella, että suomalaisen yhteiskunnan kannalta olisi eduksi, jos työeläkevaroilla voitaisiin rahoittaa myös aivan alkuvaiheessa olevaa yritystoimintaa. Tässä riskit ovat kuitenkin niin suuret, ettei toiminta oikein sellaisenaan sovellu työeläkeyhtiöille. Saattaa olla, että näihin tilanteisiin olisi mahdollista kehittää ratkaisuja, joissa valtio kantaa osan sijoitusriskistä. Miksi Suomeen sijoittamista halutaan edistää? Kolme neljäsosaa työeläkkeistä maksetaan suoraan vuotuisesta työeläkemaksusta, joten palkkasumman kasvu pienentää tarvittavaa maksutasoa. Selvitettävänä on, voitaisiinko palkkasumman suotuisaa kehitystä varmistaa suuntaamalla enemmän sijoituksia Suomeen. Meidän kaltaisemme institutionaalinen sijoittajahan ei normaalisti puutu liikkeenjohdon päätöksentekoon. On kuitenkin huomattava, että työeläkevaroja on sijoitettu jo nyt merkittävästi Suomeen. Toisaalta esimerkiksi lailla ei voitaisi säätää, että tietty osuus varoista on sijoitettava Suomeen. Milloin saamme kuulla työryhmän mietinnän tuloksista? Kari Puro arvelee, että työeläkevarojen sijoittamista pohtiva työryhmä olisi valmis tekemään lopullisia päätöksiä syys-lokakuulla. Varsinaista aikataulua ei ole työlle asetettu, muta nyt näyttää siltä, että syys-lokakuulla oltaisiin valmiita tekemään lopullisia päätöksiä. Ilmarinen 3/

12 Työhyvinvointi Monitaitoisuus, toimivuus ja työhyvinvointi korostuvat nykyajan yrityksissä TEKSTI: EILA PARKKONEN. KUVAT: ESKO TUOMISTO Usein ei tulla ajatelleeksi, että yrityksen hankkiessa esimerkiksi uuden atk-järjestelmän vain kymmenesosa kustannuksista liittyy fyysisiin koneisiin. Yhdeksän kymmenesosaa kustannuksista liittyy kaikkeen muuhun, jolla määritellään ja suunnitellaan järjestelmät, koulutetaan käyttäjät ja otetaan järjestelmä käyttöön. Tällöin rakennetaan yrityksen osaamispääomaa. Siitä on tullut yrityksen merkittävin pääoma ja siksi työntekijöiden työhyvinvointi on entistä tärkeämpää, Svenska Handelshögskolanin professori Guy Ahonen sanoo. Työelämässä ollaan siirtymässä yhä tietointensiivisempään toimintaan, jossa tieto ja sen kehittäminen on koko taloudellisen toiminnan ydin. Työelämän muutoksen seurauksena yrityksen osaamispääoman taloudellinen merkitys on moninkertainen verrattuna yrityksen aineelliseen varallisuuteen. Yrityksen aineeton varallisuus osaamispääoma koostuu henkilöpääomasta, rakennepääomasta ja suhdepääomasta. Osaamispääomaa on kaikki, mikä liittyy ihmisiin, osaamiseen, ammattitaitoon, asenteisiin, kykyyn toimia yhdessä, luoda asiakassuhteita, saada asiakkaat tietoisiksi yrityksen kyvyistä ja suhtautumaan yritykseen myönteisesti. Koko liiketoiminta on tavallaan muuttunut pelkäksi yhteistoiminnaksi, Guy Ahonen kuvaa kehitystä. Ahosen mukaan on tärkeää, että kaikki osaamispääoman osatekijät toimivat integroidusti. Yhden osaamispääoman alueen edistäminen ei riitä, vaan tietoyritykselle suuri haaste on koko osaamispääoman kolminaisuuden kehittäminen. Työhyvinvointi vaikuttaa tuottavuuteen ja kannattavuuteen Työntekijöiden työhyvinvointi ja jaksaminen ovat ratkaisevassa asemassa osaamispääoman kehittämisessä. Perinteisen työhyvinvointityön alkuperäinen tarkoitus työnantajalla on ollut kustannusten vähentäminen. Kun työntekijät voivat hyvin, sairauspoissaolot ja sairauskustannukset, ennenaikaiset eläkkeet, jopa ennenaikaiset kuolemat, ovat vähäisempiä kuin silloin, kun työhyvinvoinnissa on puutteita. Monet tutkimukset osoittavat, että työhyvinvoinnin kehittämiseen satsatut rahat ovat tuottaneet moninkertaisesti siihen sijoitetut varat takaisin. Kustannusten säästö on edelleen tärkeä näkökohta, mutta nyt työhyvinvoinnin avulla pyritään kasvattamaan yrityksen merkittävintä pääomaa. Työhyvinvoinnin kehittämisellä voi olla huomattavasti suurempi taloudellinen merki- 12 3/2005 Ilmarinen

13 Kvartaalitalouden vaatimusten ja työhyvinvoinnin yhdistäminen edellyttää Guy Ahosen mukaan uudenlaisia ratkaisuja. tys kuin työhyvinvointitoiminnan välittömillä vaikutuksilla yrityksen henkilöstökustannuksiin, Ahonen korostaa. Työn luonteen muuttuminen merkitsee poikkeamista vanhasta materialistisesta ajattelutavasta aineettomaan pääomaan keskittyvään ajattelutapaan. Aikaisemmin koko taloudellisen toiminnan perustana olivat koneet, tehtaat ja rakenteet. Yhteisöllisyys kyky toimia yhdessä Työhyvinvoinnin tärkein ulottuvuus on yhteisöllisyys, ja sitä se tulee olemaan yhä enemmän, vaikka tämä kuulostaa hieman kliseeltä, Ahonen painottaa. Jos kyky toimia yhdessä sujuu työyhteisössä, ihmiset pysyvät terveinä, pystyvät kehittymään ja käsittelemään ongelmia. Jos työyhteisö ei toimi, syntyy noidankehä, ja ennemmin tai myöhemmin kasvaa todennäköisyys, että tavalla tai toisella käy huonosti. Guy Ahosen mukaan työn määrä itsessään ei aiheuta negatiivista stressiä. Negatiivista stressiä syntyy silloin, kun suuri työmäärä yhdistyy huonoon työn hallintaan, tunteeseen, ettei tiukan paikan tullen pysty hallitsemaan omaa työtään. Työn hallinnan kannalta perusta on vahva, kun työntekijä tuntee, että hän tarvitessaan tai pulaan joutuessaan saa tukea esimieheltään tai työtovereilta. Työn hallintaan vaikuttaa myös se, että itse pystyy omilla päätöksillään vaikuttamaan työhönsä. Aikaisemmin työhyvinvoinnin uhkien taustalla oli fyysisesti raskas työ. Nyt työhyvinvoinnin suurimmat uhat ovat mielenterveydessä, jonka ongelmat heijastuvat myös fyysiseen terveyteen muun muassa niska- ja selkäongelmina sekä sydänvaivoina. Yhteisöllisten taitojen kehittäminen lapsenkengissä Guy Ahosen mielestä yritysten kannattaisi työhyvinvointiasioissa panostaa työyhteisöllistä roolia tukevaan koulutukseen Ilmarinen 3/

14 sekä antaa tietoa stressin syntymekanismeista ja sosiaalisesta vuorovaikutuksesta. Perinteinen koulutus, jossa teknisiä taitoja päivitetään, on työnhallinnan kannalta tärkeää, mutta tämä tarve huomioidaan vähänkin suuremmissa yrityksissä automaattisesti. Sen sijaan yhteisöllisten taitojen kehittäminen on vielä lapsenkengissä. Yrityksen strateginen johto vastaa siitä, että yrityksen kiinteistöt ja laitteet ja muut asiat ovat kunnossa ja että ne eivät ole vaarallisia. Johto vastaa myös siitä, että yrityksen henkilöstö pysyy terveenä. Johdolla ja esimiehillä, samoin kuin koko työyhteisöllä, on teknisten tehtävien lisäksi myös sosiaalinen tehtävä ja rooli. Jos työyhteisöllä ei ole konkreettista tietoa asiasta, ei osata oikein asennoitua ongelmatilanteisiin, eikä ymmärretä, että pulassa olevan työtoverin ongelmien ratkominen on tärkeää ja että se kuuluu työhön aivan elimellisesti. Työyhteisöllisiin asioihin on jossain määrin kiinnitetty jo aikaisemminkin huomiota. Varsinkin ylimmän johdon piirissä on esimerkiksi vetäydytty Lapin majaan kehittämään strategioita ja samalla kiinteytetty työyhteisöä. Alempien toimihenkilöiden piirissä tämän puolen kehittäminen on ollut vähäisempää. Mahdollisuuksia työyhteisön kehittämiseen heitetäänkin yrityksissä hukkaan. Ulkoilu- ja liikuntapäivillä keskitytään usein pelkästään liikuntaan, kun samalla työtoverit voisivat oppia tuntemaan toisensa esimerkiksi erilaisten pelien avulla. Tutkimuksissa on tullut ilmi, että työnantajan tukema yhteisöllinen liikunta on erityisen tehokasta. Sama mekanismi toimii myös asiakkaiden kanssa. Guy Ahosen mielestä työhyvinvointityö on Suomessa kansainvälisesti korkealla tasolla. Meillä on maailman suurin alan tutkimuslaitos, Työterveyslaitos, ja maailman huippututkijat. Painopistettä perinteisistä työsuojelun ongelmista hän siirtäisi kuitenkin vielä nykyistä enemmän työyhteisön ongelmiin ja kehittämiseen. Kvartaalitalouden ja työhyvinvoinnin yhdistäminen on haaste Työhyvinvoinnin haasteiden ja kvartaalitalouden vaatimusten yhdistäminen on usein ylipääsemätön paikka. Ratkaisu saattaisi Guy Ahosen mukaan olla, että erityisesti avaintyöntekijöiden rooli ja tietoisuus omasta työhyvinvoinnistaan tulevat Kun tuntee työssä jaksavansa, kehittyy siinä ja työtahti on kohtuullinen, työssä haluaa jatkaa, Guy Ahonen sanoo. sellaisiksi, että työhyvinvoinnin ehdoista tulee tavallaan työehtoja ja sitä kautta päästään kestävämpään kehitykseen. Työntekijät itsekään eivät ole kovin tietoisia ja kiinnostuneita oman työhyvinvointinsa edellytyksistä. Kiristyneen työtahdin ja koventuneen kilpailun takia työelämän normit ovat kuitenkin yksinkertaisesti kestämättömiä. Itse kunkin olisi syytä miettiä elämäänsä pitkällä aikavälillä eikä pelkästään tilannetta tässä ja nyt suoriutuakseen mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti nykyisistä töistä. Kun kokee työssä jaksavansa, jollakin lailla siinä kasvavansa ja työtahti on kohtuullinen, työssä haluaa jatkaa. Jos työtahti on liian luja eikä pysy kärryillä, silloin työstä halutaan pois, Ahonen sanoo. Työhyvinvoinnin vaikutuksia voidaan mitata Perinteisessä tilinpäätöksessä tietointensiivisen yhteiskunnan tärkeintä varallisuutta, aineetonta varallisuutta, ei raportoida lainkaan. Erityisesti Tanskassa on alettu kehittää ns. osaamispääomatilinpäätöksiä. Niissä kuvataan henkilöstön osaamistasoa, esimerkiksi työhyvinvoinnin tasoa ja kehitystä ja myös asiakastyytyväisyysmittareilla suhdepääoman tasoa ja kehitystä, eikä kuten nykyisissä tilinpäätöksissä vain aineellisen varallisuuden rahamääräistä arvoa. Suomessa osaamispääomaraportit eivät vielä ole kovin yleisiä. Vuosikymmenien ajan on kuitenkin tehty henkilöstötilinpäätöksiä, jotka monella tapaa muistuttavat osaamispääomaraportteja. Yrityksissä ollaan kiinnostuneita muokkaamaan niitä sellaisiksi, että ne soveltuisivat osaamispääomaraporteiksi, Guy Ahonen kertoo. Aiheesta on vuoden alussa käynnistetty tutkimus- ja kehittämisprojekti, johon myös Ilmarinen osallistuu. Kehittämiskonsultti Tomi Hussin johdolla joukko yrityksiä kehittää työhyvinvoinnin huomioon ottavan osaamispääomaraportin Tanskan mallin mukaan. Tutkimuksen tulokset ja uusi suomalainen malli on tarkoitus esitellä kesällä 2006 Suomen puheenjohtajuuskaudella. Työhyvinvointiin perustuvan osaamispääomaraportin osatekijät Liiketaloudelliset näkökulmat kattava sisältö Työhyvinvointiin liittyvät näkökulmat kattava sisältö Tietämyskertomus Johtamisen Toimenpiteet Indikaattorit haasteet Mikä on asiakkaalle tuotettu käyttö-arvo? Minkälaisilla tietämysresursseilla se tuotetaan? Minkälaiset ennalta määrätyt tekijät (esim. omistajapohja tms.) vaikuttavat käyttöarvon luomiseen? Työhyvinvoinnin rakentuminen organisaatiossa niin, että se tukee yllä kuvatun tietämyskertomuksen tavoitteiden saavuttamista. Käyttöarvon luomiseen liittyvät keskeiset haasteet Työhyvinvoinnin kehittämisen keskeiset haasteet Minkälaisilla toimenpiteillä edellä kuvattuihin haasteisiin pyritään vastaamaan? Minkälaisilla toimenpiteillä edellä kuvattuihin haasteisiin pyritään vastaamaan? Toimenpiteiden vaikuttavuutta seuraavien tunnuslukujen tunnistaminen ja tulkinta Toimenpiteiden vaikuttavuutta seuraavien tunnuslukujen tunnistaminen ja tulkinta 14 3/2005 Ilmarinen

15 Työhyvinvointi Hiljainen tieto koko yrityksen tiedoksi Miksi toinen leipuri saa pullat maistumaan paremmilta kuin toinen, vaikka resepti on sama? Kuinka joku tietää, että jotakin on vialla, vaikka mitään merkkejä ei vielä näy? TEKSTI: MARJO HYNNINEN, KUVA: ESKO TUOMISTO Mestarin ja noviisin erottaa se, että toinen on osaaja ja toinen vasta aloittamassa oppimisen. Mestarilla on hallussaan iän, kokemuksen ja rutiinin tuomaa tietoa, jota noviisilla ei vielä ole, vaikka koulunpenkiltä tulisikin. Mestarin hallitsemaa tietotaitoa voidaan kutsua hiljaiseksi tiedoksi. Se on synonyymi pitkän kokemuksen synnyttämille taidoille, kontakteille ja nikseille, koko sille keinojen ja muistilistojen kirjolle, joka on ominaista taitavalle osaajalle. Hiljainen tieto syntyy tapahtumien ja toistojen moninaisuudesta, jonka osaaja kohtaa käyttäessään taitojaan. Suuri osa ammattitaidosta on hiljaista tietoa, kertoo konsultti Anneli Valpola Olorin Oy:stä. Taitoja, jotka ovat tekijälleen itsestään selviä ja rutiiniomaisia, on vaikea saada siirrettävään ja näkyvään muotoon, kuten opaskirjoiksi tai työohjeiksi. Hiljainen tieto on usein asianomaiselle itsellekin tiedostamatonta, Valpola jatkaa. Hiljaisen tiedon siirtäminen on ajankohtainen asia Organisaatiossa tarvitaan yhteydenpitoa, joka luontevasti ja tehokkaasti siirtää osaamista konkareilta nuorille, teoriasta käytäntöön ja asiantuntija-alalta toiselle. Hiljaisen tiedon tunnistaminen ja siirtäminen on ilmiönä varsin keskeinen ja ajankohtainen kaikissa työyhteisöissä, muistuttaa tutkimusjohtaja Raili Moilanen Jyväskylän yliopistosta. Suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle lähivuosina poistuu heidän mukanaan pitkällisen työkokemuksen tuomaa arvokasta tietotaitoa työmarkkinoiden käytöstä. Moilanen kysyykin, onko yrityksissä tarpeeksi varauduttu siihen, että tarvittava osaaminen jää työpaikoille suurten ikäluokkien lähtiessä eläkkeelle? Onko arvokasta tietotaitoa varaa menettää? Hiljaisen tiedon onnistunut siirtäminen on yrityksille kilpailuetu. Onnistunut tiedon siirto takaa yrityksen toiminnan jouhean jatkumisen, jolloin vältytään kokemattomien tekemiltä virheiltä. Vuorovaikutukseen kannustavassa yrityksessä myös työtyytyväisyys kasvaa, sillä yhdessä oppiminen, jokaisen ammattitaidon arvostaminen ja vuorovaikutus työtovereiden kanssa lisääntyvät, Moilanen kertoo. Parhaaksi tavaksi siirtää hiljaista tietoa Moilanen suositteleekin avointa vuorovaikutusta yrityksessä. Organisaatiossa tarvitaan yhteydenpitoa, joka luontevasti ja tehokkaasti siirtää osaamista konkareilta nuorille, teoriasta käytäntöön, asiantuntija-alalta toiselle. Suunnitelmallinen työhön opastus ja työhön perehdyttäminen, mentorointi ja yhteiset valmennustilaisuudet auttavat. Tehokkaita ovat myös yhteiset työtehtävät ja hankkeet, joissa osaaminen luontevasti siirtyy. Ilmarinen 3/

16 Juha-Matti Sepponen osallistui UPM:n Tervasaaren tehtaalla järjestettyyn koulutukseen, jossa mietittiin keinoja hiljaisen siirron tunnistamiseksi ja siirtämiseksi omassa työyhteisössä. Jaakko Lindgren tarkkailee paperikoneen laakereiden toimintaa. Tervasaaren tehtaalla tehdään hiljaisesta tiedosta näkyvää UPM:n Tervasaaren tehtaalla käynnistettiin hiljaisen tiedon projekti keväällä Projektissa 45 tervasaarelaista esimiestä opetteli tunnistamaan osaamiseen liittyvää hiljaista tietoa ja siirtämään sitä eteenpäin. Loput esimiehet perehdytetään hiljaisen tiedon tunnistamiseen ja siirtämiseen tämän vuoden aikana. Tarkoituksena on, että kaikki tervasaarelaiset tietävät mistä hiljaisessa tiedossa on kyse ja kuinka sen siirtämistä voi edesauttaa omassa työssään, kertoo Tervasaaren hallintojohtaja Turkka Heinelo. Hiljaisen tiedon tunnistaminen ja siirtäminen on ajankohtaista Tervasaaren tehtaalla, sillä seuraavan neljän vuoden aikana 800 työntekijästä on jäämässä eläkkeelle lähemmäs 200. Tehtaallamme on paljon sellaista tietoa, joka on tallessa vain joidenkin henkilöiden omassa päässä tai pöytälaatikoissa. Ennen heidän poislähtöään tieto olisi saatava jaettua työn jatkajille, Heinelo jatkaa. Hiljaisen tiedon onnistunut siirtäminen on mitattavissa taloudellisesti. Toiminnan ja laadun parantaminen ja niiden ylläpito henkilövaihdoksista huolimatta on ensiarvoisen tärkeä kilpailutekijä ja edellytys tehtaan menestymiselle. Myös hiljaisen tiedon siirtämisen toimenpiteet tuovat parannuksia työhyvinvointiin, ne mm. lisäävät työviihtyvyyttä, osaamisen arvostamista ja avoimempaa yrityskulttuuria, henkilöstön kehittämispäällikkö Kalle Talvenheimo täsmentää projektin tärkeyttä. Hiljaisen tiedon siirtäminen ei tapahdu itsestään. Se vaatii suunnitelmallista toimintaa, asenteiden muuttamista sekä tarvittavien työkalujen ja välineiden luomista. Suuri vastuu on esimiehillä, joiden tehtävänä on kartoittaa tiiminsä osaaminen ja sen jatkuvuuden turvaaminen. Yritys tarjoaa tukea ja työvälineitä tähän. Myös jokaisella työntekijällä on vastuu hiljaisen tiedon tunnistamisessa ja siirtämisessä, muistuttaa hiljaisen tiedon koulutukseen osallistunut suunnittelija Juha-Matti Sepponen mekaanisen kunnossapidon osastolta. Asenteiden muuttaminen tieto on valtaa -asenteesta enemmän avoimempaan ja vuorovaikutuksellisempaan suuntaan on haastavaa. Tärkeää on tiedostaa, että oman tiedon tai ammattitaidon jakaminen ei ole itseltä pois, pikemminkin se antaa itsellekin enemmän. Ilmariselta kirja hiljaisesta tiedosta Ilmarinen osallistui yhteistyössä Jyväskylän yliopiston, UPM:n Tervasaaren yksikön ja konsulttiyhtiö Olorin Oy:n kanssa hiljaisen tiedon tunnistamista ja siirtämistä käsittelevään pilottiprojektiin. Projekti oli osa Jyväskylän yliopiston taloustieteellisen tiedekunnan laajaa, vuonna 2002 käynnistynyttä kansainvälistä tutkimushanketta, jossa perehdytään ikäjohtamiseen, esimiestyöhön ja jaksamiseen. Projektin tuotoksena syntyi Ilmarisen kustantama kirja Hiljainen tieto näkyväksi, jossa käydään läpi, mitä hiljainen tieto on ja kuinka sitä voidaan tunnistaa ja siirtää. Kirjan on kirjoittanut Jyväskylän yliopiston tutkimusjohtaja Raili Moilanen ja tutkija Sanna Virtainlahti sekä toimittaja Markku Tasala. Myöhemmin syksyllä ilmestyy myös hiljaisen tiedon valmennusopas, jonka avulla yritys voi valmentaa omaa henkilöstöään tunnistamaan ja siirtämään hiljaista tietoa. Valmennusoppaan on tehnyt konsultti Anneli Valpola. 16 3/2005 Ilmarinen

17 Kysyttyä Vapautus työntekijöiden vakuuttamisesta Olen kuullut, että työnantaja voi saada vapautuksen työeläkevakuuttamisesta. Minkälaisessa tilanteessa se on mahdollista? Vastaus: Työnantaja ei voi vapautua vuotiaiden työntekijöidensä työeläketurvan järjestämisestä. Jos työsuhteet kestävät vähintään 30 päivää ja työansiot ovat vähintään 235,76 euroa kuukaudessa, työntekijät vakuutetaan TEL:n mukaan. Jos työsuhteet kestävät alle kuukauden tai palkka on alle 235 euroa kuukaudessa, työntekijät vakuutetaan TaEL:n mukaan. LEL:n mukaan vakuutetaan maatalous-, metsä-, rakennus- ja satama-alojen työntekijät työsuhteen pituudesta ja palkan määrästä riippumatta. Vuoden 2005 alusta lukien vakuutetaan myös eläkettä saavat työntekijät. Työeläkemaksu eläkkeestä Olen työkyvyttömyyseläkkeellä ja teen silloin tällöin jokin verran töitä entisessä työpaikassani. Meneekö eläkkeestäni työeläkemaksua? TEL-, TaEL- ja LEL-rajanveto poistuu vuonna Vastaus: Eläkkeestänne ei mene työeläkemaksua. Eläkkeen rinnalla saaduista ansiotuloistanne pidätetään työeläkemaksu ja niistä karttuu myös uutta eläkettä. Tämä karttunut eläke lisätään alkavaan vanhuuseläkkeeseenne. Luontoisedut osa-aikaeläkkeellä Olen jäämässä osa-aikaeläkkeelle ja olen neuvotellut työnantajan kanssa osa-aikatyön palkasta. Rahapalkan lisäksi minulle jää luontoisetuna autoetu. Otetaanko se huomioon osa-aikatyön palkkana? Vastaus: Luontoisetujen verotusarvot lisätään osa-aikatyön rahapalkkaan ja tämä on otettava huomioon, kun osa-aikatyön palkasta sovitaan. Rahapalkan ja luontoisetujen yhteismäärä voi olla enintään prosenttia aikaisemmasta kokoaikatyön palkasta. Kokoaikatyön palkka lasketaan viimeisen työsuhteen eläkepalkasta Esimerkki: Jos kokoaikatyön palkka on euroa, niin osa-aikatyön palkka voi olla euroa. Jos osaaikatyön palkaksi sovitaan esim euroa ja autoetu on 600 euroa kuukaudessa, voi rahapalkka olla 900 euroa. Osa-aikaeläkettä ei voi saada, jos ansioraja ylittyy. Työttömyyspäivärahalta eläkkeelle Olen ollut työttömänä ja saanut työttömyyspäivärahaa niin, että 500 päivää tulee täyteen lokakuussa Pitääkö minun sen jälkeen hakea työttömyyseläkettä? Täytän 62 vuotta syyskuussa 2005 Vastaus: Kyllä, teidän pitää hakea eläkettä työttömyyseläkehakemuslomakkeella (TT-lomake) sekä liittää siihen työvoimatoimiston todistus työttömyydestä sekä työttömyyspäivärahan saamisesta. Koska työttömyyseläkkeen ehtona oleva 500 päivän työttömyyspäivärahajakso täyttyy sen jälkeen, kun olette täyttänyt 62 vuotta, saatte työttömyyseläkkeen sijasta vähentämättömän vanhuuseläkkeen. Ilmarinen 3/

18 Asiakas kuvassa TEKSTI JA KUVAT: SAMI KELHÄ Hetki hiljaisuudessa Valamon luostarissa Valamon luostarissa munkkiveljet jatkavat luostarin noin 800 vuotta vanhaa kilvoitusperinnettä rukoilemalla ja tekemällä työtä yhteisön hyväksi. Kesällä parhaimpaan loma-aikaan idyllinen luostarialue täyttyy uteliaista turisteista, joita kiinnostaa Valamon historia ja sen tarjoama mahdollisuus hiljentymiseen. 18 3/2005 Ilmarinen Valamon munkkiluostari sijaitsee Heinävedellä, Varkauden ja Joensuun puolessa välissä. Valamon luostarin nimi on oikeastaan Uusi Valamo, koska alkuperäinen luostari joutui lähtemään vuonna 1940 Laatokan Valamon saarelta pois talvisodan tieltä. Pakomatkalle lähti luostarista silloinen noin 200 hengen veljestö. Mukaansa munkkiveljet saivat valtaosan luostarin ikoneista ja muista pyhistä aarteista. Luostarin uusi paikka löytyi Papinniemen kartanosta Heinävedeltä. Kartanosta löytyi pieni ikoni, jossa oli Valamon luostarin perustajien Sergein ja Hermanin kuva. Tämä nähtiin hyväksi merkiksi, ja näin paikalle päätettiin perustaa Uusi Valamo.

19 Valamo on laajalti tunnettu, ortodoksista uskoa ja kulttuuria esittelevä pyhiinvaellus- ja hiljentymispaikka, missä vierailee vuosittain noin ihmistä. Valamosta vuosikymmenten uurastuksen jälkeen on tullut myös monipuolinen kokous- ja matkailukohde, jossa järjestetään kansainvälisiä ekumeenisia kokouksia. Munkkiluostarin johtajana eli igumenina toimii arkkimandriitta Sergei. Luostariperinne kiinnostaa Kauniina kesäaamuna luostarissa vallitsee rauhallinen, lähes pysähtynyt tunnelma. Matkailijoita näkyy siellä täällä tutustumassa luostarialueeseen sekä ostoksilla matkamuistomyymälässä. Tapaan arkkimandriitta Sergein luostarin päärakennuksessa. Tämä on ollut aika kiireinen viikko haastattelujen suhteen. Tänäänkin on vielä toinen toimittaja tulossa tekemään juttua, Sergei kertoo. Mikä toimittajia luostarissa kiinnostaa? Ehkä se on koko tämä kokonaisuus. Luostareissa on aina vaalittu jumalanpalvelusperinnettä ja kirkon oikeaa oppia. Mahdollisuus hiljentymiseen hartaassa tunnelmassa kiireisen arjen keskellä, meidän pyhät esineemme, kauniit kirkkomme ja luonnonrauha vetoavat ihmisiin, Sergei sanoo. Tässä jatkuvasti muuttuvassa maailmassa meidän ortodoksinen luostariperinteemme ja traditiomme ovat pysyviä ja lähes muuttumattomia. Arkkimandriitta Sergei on ollut Valamossa 15 vuotta ja tästä ajasta luostarin johtajana kahdeksan vuotta. Olen kotoisin tästä läheltä Viinijärveltä, ja yhteys luostariin syntyi jo ollessani lapsi. Opiskeluaikana olin täällä talkoissa ja kesätöissä. Täällä ei ollut silloin kovin Elämys ei tarkoita tässä matkailukohteessa määrätöntä viihdetarjontaa, vaan mahdollisuutta pysähtymiseen ja hiljentymiseen, sanoo arkkimandriitta Sergei. montaa munkkiveljeä, ja koin kutsumustyökseni tulla munkiksi tänne Valamoon. Tällä hetkellä Valamossa on kymmenen munkkia ja kaksi munkkikokelasta eli noviisia. Kahdeksan vuotta sitten tullessani luostarin johtoon veljestössä oli vain kuusi munkkia, joten henkilömäärämme on siitä tuplaantunut. Noviiseja kuitenkin tulee ja menee, joten väkimäärä hiukan vaihtelee. Tärkein syy tulla luostariin on rakkaus Kristukseen ja kirkkoon, Sergei kertoo. Noviisiksi luostariin tulevan tulisi olla terve ja mielellään vielä suhteellisen nuori, jotta sopeutuminen luostarielämään onnistuu paremmin. Veljestöön tulijan täytyy olla ortodoksisen kirkon jäsen eikä hänellä saisi olla alaikäisiä lapsia tai isoja velkoja. Luostariin tulijan noviisiaika vaihtelee, ja esimerkiksi omalla Ilmarinen 3/

20 kohdallani se oli noin puolitoista vuotta. Munkiksi ei synnytä, vaan luostariin tullaan maallisen elämän kautta. Munkiksi vihkimisen yhteydessä annetaan monia lupauksia, joista tärkeimmät ovat aviottomuuden, omistamattomuuden ja kuuliaisuuden lupaukset. Vaikein lupauksista on nykyään kuuliaisuuslupaus, mikä tarkoittaa omasta tahdosta luopumista yhteisön hyväksi. Tärkeitä luonteenpiirteitä noviiseilla on kärsivällisyys ja huumorintaju, jotka auttavat selviytymään luostarin välillä raskaassakin arjessa. Luostari elättää itsensä Vanhan perinteen mukaan luostarin tulee elättää itsensä, eikä Valamo saa rahallista tukea kirkolta tai valtiolta. Valamo harjoittaakin elinkeinonaan matkailua. Tuloja tarvitaan mm. luostarin rakennuskannan ylläpitoon ja uudishankkeisiin. Tällä hetkellä Valamossa uusitaan luostarin kulttuurikeskusta. Tämä rakennushanke käsittää kokous- ja museotilojen laajennuksen sekä näyttely- ja puutyötilan rakentamisen. Valamon vuotuinen liikevaihto on noin kaksi miljoonaa euroa. Munkkien lisäksi Valamo työllistää noin 50 siviiliä, ja Valamo onkin Heinäveden neljänneksi suurin työnantaja. Luostarille ovat erittäin tärkeitä talkootyöntekijät, joita luostarissa työskentelee ruoka- ja majoituspalkalla vuoden aikana noin 300. Talkoolaiset kokevat tekemänsä työn henkisesti antoisaksi, ja heidän taustansa vaihtelevat professoreista siivoojiin. Olemme hyvin iloisia siitä, että luostarilla on paljon ystäviä, Sergei sanoo. Työntekijöitä tarvitaan hotellin, vierasmajojen, kahvila-ravintolan, viinitilan ja -myymälän, muistoesinekaupan, kokousja näyttelytilojen sekä kansanopiston pyörittämisessä. Lisäksi Valamossa toimii konservointilaitos, joka on erikoistunut ikonien konservointiin. Luostari pystyy majoittamaan yli 200 yövierasta. Luostariin tulee matkailijoita ympäri Suomea ja maailmaa, mutta erityisesti ryhmiä saapuu Ruotsista, Saksasta ja Venäjältä. Valamon internetsivuilla kerrotaan: Ajattelemme, että luostari merkitsee vieraille samaa kuin varsinaisille asukkailleen: vapautta siitä, mikä on tarpeetonta painolastia. Valamossa yöpyminen on elämys. Viinitilan tuotteita voi ostaa luostarin viinikaupasta. Elämys ei tarkoita tässä matkailukohteessa aktiviteetteja ja määrätöntä viihdetarjontaa, vaan mahdollisuutta pysähtymiseen ja hiljentymiseen. Valamossa hiljaisuus tulee illalla jo kello 21, eikä majoitustilojen huoneissa ole televisioita tai radioita, arkkimandriitta Sergei kertoo. Luostariviinistä menestystuote Luostareissa on perinteisesti harjoitettu viinin valmistusta. Myös Valamossa on jo jonkin aikaa toiminut luostarin oma viinitila Viinihermanni, jonka tuotteita, kuten Valamon Punaista ja Valkoista, matkailijat saavat ostaa luostarin viinikaupasta mukaansa. Valamon luostari tuottaa myös monissa seurakunnissa ehtoollisviininä käytettävän Valamon kirkkoviinin. Viinitilamme on toiminut seitsemisen vuotta ja tällä hetkellä se on Suomen suurin viinitila. Emme viinituotantoa aloitellessamme osanneet arvata, että siitä tulee näin suosittua. Miten munkkiveljestölle jää aikaa rukoiluun kiireisen matkailubisneksen keskellä? Luostarin elämää rytmittävät päivittäiset jumalanpalvelukset. Luostarissa herätään kello 5.30 ja aamupalvelus alkaa kello kuusi. Illalla on kello 18 ehtoopalvelus ja iltarukous. Tämän jälkeen munkkiveljestö voi omassa keliassaan eli kammiossaan hiljentyä ja rukoilla. Jokaisella veljellä on oma työnsä eli kuuliaisuustehtävänsä, esimerkiksi munkkiveli Viktor vastaa Valamon internetsivuista. Vaikka töitä riittää jokaiselle paljon, on veljestöllä kuitenkin hyvät mahdollisuudet omistautua munkin tärkeimpään työhön eli rukoiluun. Retriitti hiljaisuuteen Valamon kansanopistossa järjestään monien muiden kurssien ohella myös suosittuja retriittejä eli vetäytymisiä hiljaisuuteen. Kurssien aikana on mahdollisuus käydä päivittäisissä jumalanpalveluksissa, ulkoilla ympäröivässä luonnossa ja saada henkilökohtaista tukea kouluttajilta. Ihmisillä on nykyaikana paljon työpaineita ja työelämän hektisyys tuntuu vain korostuvan entistä enemmän. Retriitti tarjoaa paikan, mihin väsynyt ihminen voi tulla pysähtymään ja rentoutumaan hengellisessä ilmapiirissä suojassa arjen paineilta ja äänisaasteelta. Retriitteihin ja muille kansaopistomme kursseille ovat kaikki tervetulleita uskontokunnasta riippumatta, arkkimandriitta sanoo. Miltä Valamon vinkkelistä näyttää tällä hetkellä keskustelu suomalaisesta työelämästä? Mielestäni voi kritisoida hiukan joidenkin yritysten eettisyyttä ja moraalia. Yritys tekee suurta voittoa mutta samalla antaa potkut työntekijöilleen. Ihmisistä puristetaan ensin kaikki mahdollinen hyöty irti ja sitten heidät irtisanotaan. Kristillisestä näkökulmasta tätä on hyvin vaikea ymmärtää, Sergei miettii. Valamossa on huolehdittu oman väen jaksamisesta mm. työministeriön osittain rahoittaman työyhteisön kehittämisprojektin avulla. Vaikka olemme aika ainutlaatuinen työyhteisö, on meillä aivan samanlaisia ongelmia kuin missä tahansa muussakin työpaikassa. Meillä on kuitenkin mahdollisuus tarjota työntekijöillä aikaa vaikka rukoushetkeen kesken työpäivän. Jäädäänkö arkkimandriitan työstä eläkkeelle? Heh, eipä itse asiassa jäädä. Luostarinjohtaja valitaan käytännössä eliniäksi, ellei jokin sairaus pakota väistymään syrjään. Myös piispaksi valinta saattaa tulla joskus kyseeseen, mutta itse en ollut viime vaaleissa kiinnostunut tehtävästä. Viihdyn luostarissa ja koen igumenin työn haasteelliseksi ja antoisaksi. Poistuessani luostarista aurinkoisen kesäpäivän rauhallisuutta häiritsevät ainoastaan vehreissä puissa laulavat linnut. Eikä sekään kovin häiritsevältä tunnu. 20 3/2005 Ilmarinen

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA Lehdistötilaisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2013 (Ennakkotietoja) Sijoitustuotto: 9,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo:

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Eteran osavuosiraportti 2011

Eteran osavuosiraportti 2011 Eteran osavuosiraportti 2011 Tiivistelmä tunnusluvuista 1.1. 30.6.2011 1.1. 30.6.2010 1.1. 31.12.2010 Vakuutusmaksutulot, milj. 276 249 570 Sijoitustoiminnan nettotuotot käyvin arvoin, milj. Sijoitustoiminnan

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012 Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas KESKEISIÄ HAVAINTOJA ALKUVUODESTA 2012 Sijoitustuotto kohtuullinen, 3,3 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2009

Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2009 Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2009 1.1.-30.6.2009 lyhyesti Yhtiön maksutulo kasvoi reilulla 8 %:lla viime vuoteen verrattuna Sijoitukset tuottivat 3,3 % Listatut osakkeet 24,3 % Kiinteistösijoitukset

Lisätiedot

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015 Elolle vahva alkuvuosi 1.1. 30.6.2015 Sijoitustoiminnan kokonaistuotto oli 4,9 %. Sijoitusten markkina-arvo kasvoi 21 miljardiin euroon.

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015 Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISTÄ VUONNA 2015 Hyvä sijoitustuotto Hyvä vakavaraisuus Kustannustehokas toiminta Hyvitykset ennätystasolla TyEL-vakuutettujen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1 9/2015. Veritas Eläkevakuutus

OSAVUOSIKATSAUS 1 9/2015. Veritas Eläkevakuutus OSAVUOSIKATSAUS 1 9/2015 Veritas Eläkevakuutus YHTEENVETO OSAVUOSIKATSAUKSESTA Tuotto 2,4 % Parhaiten tuottivat pääomasijoitukset 15,6 % Vakavaraisuus 27,2 % TyEL-palkkasumma 1 612,3 milj. YEL-työtulo

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Työn mielekkyyden johtaminen

Työn mielekkyyden johtaminen Kati Järvinen Työn mielekkyyden johtaminen Käytännön opas Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Kati Järvinen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Ea Söderberg Taitto: Maria Mitrunen

Lisätiedot

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen MARKO KESTI Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad ISBN: 978-952-14-1508-1 Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lausunto 1 (5) Eduskunta/ Talousvaliokunta HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Työeläkevakuuttajat

Lisätiedot

Eläke-Fennian tilinpäätös 2010

Eläke-Fennian tilinpäätös 2010 Eläke-Fennian tilinpäätös 2010 Avainluvut 2010 2009 2008 2007 2006 Vakuutusmaksutulo, milj. e 1 126,2 1 096,3 1 088,9 968,1 889,3 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. e 1 031,6 979,5 889,7 780,8

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Keskeiset tunnusluvut 31.12.2015 31.12.2014 Yhtiön koko Vakuutusmaksutulo, milj. e 3 157,1 3 022,9 Eläkkeensaajille maksetut eläkkeet ja korvaukset, milj. e 2 857,6

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Eläke-Fennian tilinpäätös 2012

Eläke-Fennian tilinpäätös 2012 Eläke-Fennian tilinpäätös 2012 1 Avainlukuja 2012 2011 2010 2009 2008 Vakuutusmaksutulo, milj. e 1 355,0 1 198,2 1 126,2 1 096,3 1 088,9 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. e 1 243,7 1 122,4 1

Lisätiedot

Eläke-Fennian tilinpäätös 2013

Eläke-Fennian tilinpäätös 2013 Eläke-Fennian tilinpäätös 2013 1 Avainlukuja 2013 2012 2011 2010 2009 Vakuutusmaksutulo, milj. e 1 326,3 1 355,0 1 198,2 1 126,2 1 096,3 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. e 1 311,9 1 243,7 1

Lisätiedot

LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö

LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS 2012 LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS 2012 Tilintarkastamaton 28.2.2013 Kokonaistulos oli 464,1 miljoonaa euroa (- 521,2 milj. e) Siirto

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2012

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2012 Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2012 Vakuutusliike Vakuutusliike avainluvut 2012 2011 % Makuutusmaksutulo, milj. 458,2 423,6 8,2 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. 1) 402,8 370,5 8,7

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS

TILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 1 ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2014 Sijoitustuotto: 6,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo: 34,2 miljardia euroa Vakavaraisuuspääoma: 7,9 miljardia euroa Vakavaraisuusaste:

Lisätiedot

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 21.8.2003 Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 Eläke-Fennian alkuvuoden kehitys positiivinen Sitoutuneen pääoman tuotto 3,6 prosenttia Toimintapääoma kasvoi 66

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Miksi pidempiä työuria?

Miksi pidempiä työuria? Miksi pidempiä työuria? Työeläkepäivä 20.10.2010 Jukka Rantala Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA 2 Pääasiallinen sisältö Onko työurien pidentäminen tärkeää? Kuinka pitkiä työuria suomalaiset

Lisätiedot

Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät.

Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät. Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät. Viabek tuntee liikennepalvelualojen eläkevakuuttamisen Eläkekassa Viabek voi palvella mm. seuraavien toimialojen

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla 1 SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla ISBN 978-951-714-281-6

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Osaamispyörä työkalu. Tavoitteet

Osaamispyörä työkalu. Tavoitteet Osaamispyörä työkalu Tavoitteet Osaamispyörän avulla voidaan tehdä näkyväksi ja hyödyntää organisaation monimuotoisuuden ja erilaisuuden johtamiseen liittyvää osaamista. Osaamispyörä toimii työkaluna kuvattaessa

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006)

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) Projektityö on ollut osa Johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamista 2005-2007 Projektin

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Hymyn hinta. tutkimus palvelukulttuurin kehittämisestä Suomessa

Hymyn hinta. tutkimus palvelukulttuurin kehittämisestä Suomessa Hymyn hinta tutkimus palvelukulttuurin kehittämisestä Suomessa Kuinka voimme kehittää suomalaista palvelukulttuuria? Panostamalla henkilökohtaiseen palveluun Erinomainen palvelukokemus on mieleenpainuva

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro Tuottavuus ja työhyvinvointi Toimihenkilöiden työsuhdepäivät 0.2.20 M/S Silja Symphony Johtaja Jukka Ahtela EK 2 3 Suomi on palvelutalous

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS:

Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS: Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS: www.metsahyvinvointi.fi/johtamisakatemia/ 1 Ihmisten motivaatio ja osaaminen ratkaisevat sen, kuinka hyvin

Lisätiedot

10 ASKELTA KOHTI HYVÄÄ ORGANISAATIOKULTTUURIA

10 ASKELTA KOHTI HYVÄÄ ORGANISAATIOKULTTUURIA 10 ASKELTA KOHTI HYVÄÄ ORGANISAATIOKULTTUURIA 20.4.2016 Sari Kuusela YTT, tietokirjailija, HR johtaja LähiTapiola ryhmä sari.kuusela@lahitapiola.fi 20.4.2016 1 Kulttuuri on kaikkialla monitasoisesti läsnä.

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Muuttuva opettajuus 3 pointtia

Muuttuva opettajuus 3 pointtia Muuttuva opettajuus 3 pointtia Toimitusjohtaja Petri Lempinen Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry @LempinenPetri #ammatillinenkoulutus #amke www.amke.fi 1. Ympäristön muuttuessa koulutus uudistuu

Lisätiedot

Hiljainen tieto ja sen siirtäminen. KT Helena Lehkonen HL-concept

Hiljainen tieto ja sen siirtäminen. KT Helena Lehkonen HL-concept Hiljainen tieto ja sen siirtäminen KT Helena Lehkonen HL-concept www.hlconcept.fi www.hiljainentieto.com Tieto (i) hyvin perusteltu (ii) tosi (iii) uskomus (Platon) Käsittää, käsitellä, pitää käsissä Taito

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta Esityksen sisältö Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta etera.fi/elakeuudistus etera.fi/pages/elakelaskuri-2017.aspx etera.fi/omaelake Työeläke

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2011

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2011 Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2011 Vakuutusliike Ajattelemme eteenpäin Vakuutusliike avainluvut 1-9/2011 1-9/2010 2010 Vakuutusmaksutulo, milj. 315,2 280,3 380,4 TyEL-palkkasumma, milj. 1 528,9

Lisätiedot

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Ilkka Kouri Henkilöstöturvallisuus 25.2.2004: Osaaminen ja avainhenkilöt Rekrytoinnin tarkistuslista... lähde:www.pk-rh.com Onko uuden työntekijän

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

KOHTI KESÄÄ - KASVUA JA HYVINVOINTIA SUOMEN MYYMÄLÄKALUSTE OY

KOHTI KESÄÄ - KASVUA JA HYVINVOINTIA SUOMEN MYYMÄLÄKALUSTE OY KOHTI KESÄÄ - KASVUA JA HYVINVOINTIA SUOMEN MYYMÄLÄKALUSTE OY SANNA-MARI HYNNINEN, TOIMITUSJOHTAJA, KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄT 10.5.2016 1 LÄHES 4000 JÄSENYRITYSTÄ 28 PAIKALLISYHDISTYSTÄ YRITTÄJIEN VERKOSTO,

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1 6/2016. Veritas Eläkevakuutus

OSAVUOSIKATSAUS 1 6/2016. Veritas Eläkevakuutus OSAVUOSIKATSAUS 1 6/2016 Veritas Eläkevakuutus YHTEENVETO OSAVUOSIKATSAUKSESTA Tuotto 0,9% Parhaiten tuottivat korkosijoitukset 2,4 % Vakavaraisuus 26,8% TyEL-palkkasumma 1 677,0 milj. YELtyötulo 251,9

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra #UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra Twitter: @keranenhenna Muuttuko työelämä työsuhteet? 200 Työsuhteiden tulevaisuus 190 180 Jatkuva osa-aikatyö 170

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2016 21.10.2016 AJANKOHTAISTA ILMARISESSA Asiakashankinta sujunut alkuvuonna suunnitellusti, toimintakulut pysyneet kurissa Eläkepäätöksiä 13% enemmän kuin vuosi sitten Uusi eläkekäsittelyjärjestelmä

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY S Ulkomaalaislaki: 36 (13.9.2013/668) > Voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä 27.1.2017 (c) Kari I. Mattila 1 STRATEGISEN HYVINVOINNIN

Lisätiedot

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen johtaminen muutoksessa

Henkilöstövoimavarojen johtaminen muutoksessa Henkilöstövoimavarojen johtaminen muutoksessa Käytännön keinoja Kokkolassa 1 Muutoksen hallinnan keinoja Kehittämiskohdekohtaiset toimenpiteet Muutosjohtamisen malli Koulutukset esimiehille Miten toimia

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013 Heli Rissanen BERNERIN ARVOT Työ Rehellisyys Ihminen 4.6.13/Heli Rissanen 2 4.6.13/Heli Rissanen 3 BERNER LAADUKKAIDEN BRÄNDIEN TAVARATALO Kuusi myyntiosastoa,

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

KUN PALKKAUS UUDISTUU

KUN PALKKAUS UUDISTUU palkitaanko meillä myös vapaamatkustajia? KUN PALKKAUS UUDISTUU voiko palkka perustua firman kannattavuuteen? palkitsenko pekkaa vai koko varaston? voisikohan ikälisät poistaa? maija on vastuuntuntoisin,

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot