Teemme kuntien kanssa kuntalaisille kestävää. Sisältö. tulevaisuutta. Kuntaliitto lyhyesti. Edunvalvonnalla. Kehittämällä. Tarjoamalla palveluja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Teemme kuntien kanssa kuntalaisille kestävää. Sisältö. tulevaisuutta. Kuntaliitto lyhyesti. Edunvalvonnalla. Kehittämällä. Tarjoamalla palveluja"

Transkriptio

1 Suomen Kuntaliitto Vuosikertomus 2014

2 Sisältö Teemme kuntien kanssa kuntalaisille kestävää tulevaisuutta... 2 Kuntaliitto lyhyesti... 2 Toimintaympäristö... 3 Toimitusjohtajan katsaus vuoteen Uuden sukupolven Kuntaliitto strategia... 7 Kestävää tulevaisuutta kuntalaisille... 9 Luomme näkemyksen kuntalähtöisestä kuntauudistuksesta ja vahvasta kunnallisen itsehallinnon tulevaisuudesta...9 Selkiytämme kuntien roolia kuntalaisten hyvinvoinnin edellytysten mahdollistajana...11 Vahvistamme kuntien edellytyksiä kehittää paikallista elinvoimaa...12 Luomme aitoa lisäarvoa ja vaikuttavia ratkaisuja kuntakonsernien vaativiin tarpeisiin...14 Luomme edellytyksiä henkilöstön saatavuudelle ja osaamiselle...15 Kuntaliitto kehittäjäkumppanina...16 Kuntatyönantajatoiminta...18 Tietoyhteiskunta...19 Tilastotieto ja -palvelut kuntien johtamisen tueksi...20 Ruotsinkielinen ja kansainvälinen toiminta kuntakentän hyväksi...21 Teemme kuntien kanssa kuntalaisille kestävää tulevaisuutta Edunvalvonnalla Vaikutamme yhteiskunnalliseen kehitykseen, päätöksentekoon ja keskusteluun kuntien ja koko kuntakentän näkemyksellä, tavoitteena vahvistaa itsehallintoa sekä uudistaa palveluja. Kehittämällä Edistämme kuntien ja koko kunta-alan kestävää ja tuloksellista uudistumista. Tarjoamalla palveluja Tarjoamme monialaiseen osaamiseen perustuvia asiantuntijapalveluja sekä kohtaamismahdollisuuksia kunnille ja kuntataustaisille yhteisöille. Viestintä on kiinni kuntakentän uudistuksissa...22 Uudistumiskyky osana strategiaa: verkostoituva Kuntaliitto...23 Edunvalvonnan, kehittämisen ja palvelujen toimintamallien uudistaminen...25 Yli lausuntoa, asiakastilaisuutta, lähes 100 verkostoa, joissa eri alojen asiantuntijaa, 135 aktiivista kehittäjäkumppanikuntaa...26 Kuntaliiton organisaatio...29 Kuntaliitto-konserni...30 Kuntaliiton päätöksenteko...34 Luottamuselimet Suomen Kuntaliitto-konsernin tilinpäätös ja toimintakertomus...39 Kuntaliitto lyhyesti Suomen Kuntaliitto ry on Suomen kuntien ja kaupunkien muodostama yhdistys. Kuntaliitto palvelee myös maakuntien liittoja, sairaanhoitopiirejä, erityishuoltopiirejä sekä koulutuksen ja muiden alojen kuntataustaisia organisaatioita. Kuntaliiton tärkeimmät tehtävät ovat kunta alan edunvalvonta, kehittämistyö ja palvelutoiminta. Vahvuutenamme on monialainen osaaminen ja kuntien toiminnan ja toimintaedellytysten kokonaisnäkemys. Tarjoamme kunnille ja muille sidosryhmille asiantuntijapalveluita ja kehittämisosaamista yhdessä konserniyhtiöidemme kanssa. 2

3 Toimintaympäristö Kunnat tehostivat toimintaansa Talouskehitys on jatkunut Suomessa heikkona jo useiden vuosien ajan, eikä odotetusta talouskäänteestä ole vielä merkkejä. Kauppa- ja vaihtotaseemme ovat yhä negatiivisia, ja työttömyys on lisääntynyt. Samalla työttömyysjaksot ovat pitkittyneet. Venäjän heikentyneet talousnäkymät sekä Euroopassa uudelleen virinnyt epävarmuus velkakriisin menestyksellisestä hoidosta pitävät talouskasvun, inflaation ja korkotason matalina myös lähitulevaisuudessa. Heikko talouskehitys on hidastanut kuntien verotulojen kasvua ja lisännyt kuntien menopaineita. Kuntatalous on suurien haasteiden edessä. Kunnat ovat tehostaneet toimintojaan ja joutuneet korottamaan kunnallisverotusta, mutta nämä toimenpiteet eivät ole olleet riittäviä: kuntatalous on heikentymässä lähivuosina huomattavasti, ja kuntien keskinäiset erot ovat kasvussa. Vaikka peräti 156 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle 2014, kunnallisverotulot kasvoivat vain 1,3 %. Kiinteistö- ja yhteisöverot kasvoivat yli 10 %. Kiinteistöverouudistus selittää ison osan kiinteistöverojen kasvusta. Maltillinen palkkaratkaisu, kuntien toimintojen tehostaminen ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen vaikuttivat siihen, että toimintamenot kasvoivat vuonna 2014 erittäin maltillisesti, alle puoli prosenttia. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tehtiin vuonna 2014 noin 360 miljoonan euron lisäleikkaus. Tällä vaalikaudella tehtyjen valtionosuusleikkausten yhteismäärä oli viime vuonna 1,2 miljardia euroa. Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 yhteenlaskettu tulos oli lähes edellisvuoden tasolla, kun ei huomioida kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisen tuomia kertaluonteisia tuottoja. Rakenteellisilla muutoksilla, kuten kunta- ja palvelurakenteella, on merkittävää vaikutusta pidemmällä aikavälillä, mutta kuntatalouden kohtalon ratkaisee talous- ja työllisyyskehitys. Kuntalähtöisillä uudistuksilla kestävämpään hyvinvointiin Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti kuntatalouden arvioidusta runsaan kahden miljardin euron rakenteellisesta alijäämästä puolet, eli yksi 3

4 miljardi, oli tarkoitus hoitaa kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä. Hallitus kykeni konkretisoimaan toimenpiteet, jotka vähensivät kuntien tehtäviä ja velvoitteita noin 350 miljoonan euron edestä. Hallituksen painopiste siirtyi kuntarakenneuudistuksesta sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistukseen sen jälkeen, kun eduskuntapuolueiden puheenjohtajat päättivät maaliskuussa 2014 siirtää uudistamisen painopisteen sote-uudistukseen ja hyväksyivät yhteiset linjaukset muun muassa viidestä sote-alueesta. Sen jälkeen huhtikuussa 2014 hallitus luopui kaupunkiseutujen pakkoliitostavoitteista. Suomalaisten yleinen hyvinvointi on lisääntynyt, mutta hyvinvointi- ja terveyserot ovat kasvaneet. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tarkoituksena on turvata ihmisille koko maassa yhdenvertaiset palvelut. Vaativaa erityisosaamista ja suuria investointeja edellyttävät palvelut halutaan keskittää kokoamalla palvelujen järjestämisvastuu nykyistä laajemmalle ja vahvemmalle pohjalle. Tavoitteena on yhdistää sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut asiakkaiden ja potilaiden palvelu- ja hoitoketjujen kannalta tarkoituksenmukaisiksi kokonaisuuksiksi. Vuonna 2014 käytiin laajaa yhteiskunnallista keskustelua sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämis- ja tuottamisvastuun alueellisesta perustasta sekä palveluketjujen näkökulmasta tarkoituksenmukaisesta työnjaosta hallinnon tasojen välillä. Tätä kirjoitettaessa viiden järjestämisvastuullisen alueen ja 19 tuotantovastuullisen alueen malli on todettu perustuslakivaliokunnassa perustuslain vastaiseksi. Toisen asteen koulutuksen rakenteellisella uudistamisella pyrittiin vähentämään lukio- ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien määrää sekä tarkastelemaan vapaan sivistystyön ylläpitäjien taloudellisia edellytyksiä selvitä tehtävistään. Tätä kirjoitettaessa on tiedossa, että uudistusesitykset eivät edenneet eduskunnasta eteenpäin. Kuntaliitto valmistautui uuden hallituskauden tavoitteisiin Kuntaliiton hallitus hyväksyi liiton tavoitteet Suomen tulevalle hallituskaudelle. Asiakirja korostaa kuntatalouden, palveluiden, elinvoiman ja yhteisöllisyyden vahvaa keskinäistä kytkentää. Yhteensä 28 hallitusohjelmatavoitetta on jaoteltu viiteen kärkeen. 1. KÄRKI: Lujitetaan kuntatalouden perustaa 2. KÄRKI: Lisätään kunnallishallinnon joustavuutta 3. KÄRKI: Vahvistetaan alueiden ja kuntien elinvoimaa 4. KÄRKI: Selkiytetään kuntien roolia sekä uudistetaan rakenteita ja prosesseja suunnitelmallisesti ja hallitusti 5. KÄRKI: Voimistetaan kuntalaislähtöisyyttä ja paikallista yhteisöllisyyttä Tavoitteet on suunnattu puolueille, tulevalle eduskunnalle ja muodostettavalle hallitukselle. Samalla ne kokoavat kehittämisen ydinasiat tuleville vuosille myös kuntakentän tarpeisiin. Kuntaliitto on johdonmukaisesti korostanut sitä, että kuntarakenneuudistusta ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta tulee edistää yhtä aikaa. Lisäksi Kuntaliitto painottaa kuntapohjaisen järjestelmän ensisijaisuutta ja kuntien yhteistyön merkitystä. Kulunutta vuotta kuvaavat myös monet muut laajaalaiset uudistukset, mukaan lukien kuntien valtionosuusuudistus ja mittava kuntalain uudistustyö, jonka valmistelussa Kuntaliitolla oli suuri rooli vuonna Hallituksen esitys kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta annettiin huhtikuussa 2014, ja eduskunta hyväksyi valtionosuuslakimuutoksen elokuussa. Uusi valtionosuuslainsäädäntö tuli voimaan K U NTALIITO N HALLITUSOHJELMA- TAVOITTEET

5 Tulevaisuuden palvelujen kehittämiseksi tarvitaan ennakointia Yksilöllistyvät tarpeet ja kestävä julkisten varojen käyttö edellyttävät uusia tapoja järjestää ja tuottaa palveluita. Esimerkiksi palvelujen yhteiskehittäminen ja -tuotanto asiakkaiden, eli kuntalaisten, kanssa yleistyvät eri tasoilla. Uudenlaiset elämänhallinnan ja yhteisöllisyyden keinot ja tarpeet ovatkin keskeisiä palvelukehittämisen mahdollisuuksia kuntasektorilla. Teknologia tukee ja voimistaa kehitystä. Näitä mahdollisuuksia voidaan nostaa esiin ja työstää ennakointimenetelmin. Kuntaliitto toteutti keväällä 2014 Kuntien Tulevaisuusfoorumin sekä kevään 2014 aikana yhdessä liiton poliittisen johdon kanssa pilotin uudenlaisesta ennakointityöstä. Pilotin päätuotoksena olivat yhteisen ajattelumme kehittymisen ohella neljään teemaan (hyvinvointi, yhteisöt, työelämä sekä kauppa ja kuluttaja) jaotellut trendikortit. Teemat nostavat esiin uusia ajatuksia tulevaisuudesta: mitkä ovat julkisen sektorin, yritysten, järjestöjen ja kuntalaisten roolit tulevaisuuden hyvinvoinnissa, mikä on tulevaisuuden palvelutuotannon uusjako, ja mitä tarkoittaa kimmoisa yhteiskunta tai hyvä elämä yhteisökokemuksen kautta. Trendikortit ovat työkalu liiton strategisen toiminnan kehittämisessä. Ne ovat olleet jaossa myös koko kuntakentän käyttöön kuntien oman ennakointi- ja strategiatyön tueksi. Kuntajohtaminen ja -kehittäminen epävarmuuksien keskellä Kuntajohtamiseen ja kuntien kehittämistoimintaan kohdistuu suuria haasteita tiedossamme olevien yleisten muutosilmiöiden vuoksi. Toimintaympäristön sumuisuutta lisää epävarmuus koko kuntakenttää koskettavien laajojen reformien etenemisestä. Vuonna 2014 keskusteltiin paljon kuntien kehittämistoiminnan haavoittuvuudesta, kun tulevista rakenteista ja niiden vaikutuksista vallitsee epävarmuus. Kuitenkin tässäkin tilanteessa on tärkeää, että kehittämistyötä tehdään ja toimintoja, prosesseja ja johtamista kehitetään. Tehty uudistamistyö toimii parhaimmillaan voimavarana myös muuttuvissa rakenteissa. Tässä ajassa kuntajohtamiselta edellytetään erityisen paljon. Haasteissa menestyvät hyvällä luottamushenkilö- ja ammattijohdon yhteistyöllä strategisesti johdetut kunnat. Kuntaliitto kehittää jatkuvasti kuntien strategista johtamista yhteistyössä kuntien kanssa valtakunnallisessa verkostossa, kuntien vertaisryhmissä ja kuntakohtaisen konsultoinnin ja koulutuksen avulla. Vuonna 2014 mm. jatkettiin kuntajohtamisen sertifikaattiin johtavien valmennus- ja kehittämisohjelmien kehittämistä ja laajentamista. Puheenjohtajien johtamisvalmennuksen (KPJ) lisäksi käynnistettiin kuntien ylimmän ammatillisen johdon valmennusohjelma (KJ) sekä suunniteltiin laajaa kuntien esimiesten ja keskijohdon kehittämisohjelmaa (EKJ). Ohjelmat muodostavat kokonaisviitekehyksen kunta-alan johtamisen kehittymiselle eri tasoilla. 5

6 Toimitusjohtajan katsaus vuoteen 2014 Kuntaliitto muutoksen pulssilla Mennyt vuosi oli Kuntaliitolle sopeuttamisen ja uudistumisen vuosi joka rintamalla. Toimintaympäristön yhä nopeammat muutokset ja yllättävätkin käänteet edellyttävät sitä, että reagoimme yhä ripeämmin. Liitolla on oltava herkkyyttä uusille asioille. Muutokset jäsenkentässämme asettavat liiton uudistamisen raamit. Vuoden 2014 aikana muun muassa käynnistettiin liiton sääntöuudistus, jolla valmistetaan liiton hallintoa monimuotoistuvaan jäsen- ja asiakaskenttään. Käynnissä on myös toimintakulttuurin muutos: uudistuminen ei nykymaailmassa tarkoita yksittäisiä organisaatiorakenteiden tai prosessien muuttamista, vaan jatkuvaa uudistumisen toimintamallia ja sitä tukevaa kulttuuria. Näitä asioita olemme rakentaneet vahvasti vuonna Olemme muun muassa panostaneet voimakkaasti toimintamme näkyväksi tekemiseen projekti- ja edunvalvontasalkkujen kehittämistyön kautta. Työ on monelta osin vielä kesken ja jatkuu lähivuosina. Tarkistimme strategiamme Tarkistimme Kuntaliiton strategian vuonna Strategiakautemme jälkimmäisellä puoliskolla haluamme vahvistaa ennakoivaa otetta tulevaisuuden tekemiseen ja lisätä työmme vaikuttavuutta kuntalaisten hyvinvoinnin toteuttamiseksi. Toimintaympäristönäkymän muuttuessa myös strategiamme on joustettava. Keskeistä on hahmottaa samanaikaisesti sekä pitkän aikavälin näkymää että huomioida lyhyen aikavälin muutosilmiöt. Toteutimme vuonna 2014 aiempien vuosien tapaan myös strategisen jäsen- ja asiakastutkimuksen. Sen tulokset osoittavat, että Kuntaliiton toiminta on parantanut kautta linjan kaikissa päämittareissa edelliseen tutkimusvuoteen 2013 verrattuna. Tuloksen arvoa lisää entisestään se, että olemme samalla joutuneet tiukasti sopeuttamaan toimintaamme. Kuntaliiton hallitus hyväksyi liiton tarkistettuun strategiaan perustuvat hallitusohjelmatavoitteet Ne ovat keskeinen osa koko kuntasektorin valmistautumista uuteen eduskuntakauteen. Uusi eduskuntakausi häämöttää Kuntien tulevaisuus ja rooli on monin tavoin muuttuvassa tilanteessa. Tätä kirjoitettaessa on jo selvää, että keväällä 2015 päättyvän eduskuntakauden suurimmat kuntasektoria koskevat reformit siirtyvät seuraavan hallituksen agendalle: kuntauudistuksella, sote-uudistuksella ja toisen asteen koulutuksen rakenteellisella uudistuksella ei ollut päättyvällä eduskuntakaudella lopulta toteutumisen edellytyksiä. Valtionosuusuudistus ja kuntalain kokonaisuudistus jäävät historiaan kauden merkittävimpinä kuntasektoria koskevina uudistuksina. Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteissa on nostettu yhdeksi kärjistä se, että seuraavalla eduskuntakaudella kuntien roolia selkiytetään sekä rakenteita ja prosesseja uudistetaan suunnitelmallisesti ja hallitusti. Tämä tarkoittaa, että kunta- ja palvelurakenteita on edistettävä kuntalähtöisesti vapaaehtoisuuteen perustuen ja paikalliset olosuhteen huomioon ottaen. Samalla on tärkeää laatia yhteistyössä valtion ja kuntien kesken selkeä käsitys kunnasta itsehallinnollisena yhteisönä ja sen mukainen, hallituskausien yli ulottuva strategia. Kansakunnan tila on hyvin vaikea, eivätkä kaikki ole ehkä sitä täysin tiedostaneet. Uuden hallituksen haasteet ovat ehkä suuremmat kuin koskaan aiemmin. Selvää on, että kuntakenttä ei voi edetä tulevalle vuosikymmenelle nykyisillä rakenteilla ja toimintatavoilla. Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma toimitusjohtaja 6

7 Uuden sukupolven Kuntaliitto strategia PERUS TEHTÄVÄ STRATEGISET VALINNAT 1. Elinvoimaiset kunnat ja alueelliset yhteisöt sekä hyvinvoivat kuntalaiset 2. Toimintakykyiset kuntakonsernit 3. Verkostoituva Kuntaliitto Toimenpideohjelma TOIMENPIDE OHJELMAT Toimintasuunnitelma Vahvistamme erilaisten kuntien roolia, kestävää kuntataloutta ja kunnallista itsehallintoa. 1.2 Selkiytämme kuntien roolia kuntalaisten hyvinvoinnin edellytysten mahdollistajana. 1.3 Vahvistamme kuntien edellytyksiä kehittää paikallista elinvoimaa. HAASTEET / MUUTOS- VOIMAT STRATEGISET STRATEGISET TAVOITTEET TAVOITTEET 2.1 Luomme aitoa lisäarvoa ja vaikuttavia ratkaisuja kuntakonsernien vaativiin tarpeisiin. 2.2 Luomme edellytyksiä kuntien henkilöstön saatavuudelle ja osaamiselle. Toimenpideohjelma Toimenpideohjelma Toimenpideohjelma 3.1 Vahvistamme liiton osaamisperustaa ottamalla käyttöön uuden kansallisen, pohjoismaisen, EU-tason ja kansainvälisen verkostomallin. 3.2 Uudistamme liiton asiakkaiden palvelumallin sekä kehittämisen ja edunvalvonnan toimintamallin. 3.3 Tasapainotamme liiton talouden. Kohdennamme voimavaroja erityisesti strategisten tavoitteiden toimeenpanoon. Toimenpideohjelma Toimenpideohjelma Toimenpideohjelma Toimenpideohjelma Kuntaliiton toimintaa ohjaa valtuustokaudella Uuden sukupolven Kuntaliitto 2020 strategia. Strategiassa luomme näkemyksen liiton perustehtävän, vision ja strategisten valintojen uudistamisesta tulevaisuuden toimintaympäristönäkymää vasten. Tarkistimme strategian vuonna Strategiakautemme ( ) jälkimmäisellä puoliskolla haluamme vahvistaa ennakoivaa otetta tulevaisuuden tekemiseen ja lisätä työmme vaikuttavuutta kuntalaisten hyvinvoinnin toteuttamiseksi. Teemme tulevaisuutta kuntien kanssa kuntalaisille. Tällä haluamme korostaa toimintamme vaikuttavuutta myös loppuasiakkaiden, eli kuntalaisten, näkökulmasta. Uuden sukupolven Kuntaliiton perustehtävä TEEMME KUNTIEN KANSSA KUNTALAISILLE KESTÄVÄÄ TULEVAISUUTTA. Kuntaliitto vaikuttaa kuntien ja alueel listen yhteisöjen elinvoimaisuuden puolesta. Ajamme kuntien etua, palvelemme kuntia ja toimimme kuntien kehittäjäkumppanina. Kehitämme osallistavia palvelujärjestelmiä ja demokraattisesti ohjautuvia kuntakonserneja kuntalaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi. 7

8 Teemme myös kestävää tulevaisuutta kunnille. Keskeinen tehtävämme on sovittaa yhteen erilaisten kuntien tarpeisiin sopivia, sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestäviä ratkaisuja. Kestävyydellä tarkoitamme myös sukupolvet ylittävää oikeudenmukaisuutta, sukupuolten tasa-arvoa ja kuntalaisten yhdenvertaisuutta. Kuntaliiton kehitys kohti visiotamme 2020 edellyttää, että asetamme tietyt tavoitteemme etusijalle. Haluamme olla edelläkävijä kunnallisen itsehallinnon tulevaisuuden suuntaajana ja kuntakonsernien toimintaedellytysten vahvistajana sekä toimia kiinteässä verkostomallissa jäsenten ja sidosryhmien kanssa. Vision toteutuminen edellyttää Kuntaliitolta valintoja. Strategisilla valinnoilla tarkoitetaan vision toteutumisen kannalta keskeisiä valintoja, jotka suuntaavat pidemmän ajan ( ) strategisten tavoitteiden asettamista sekä lyhyen ajan ( ) toimenpidekokonaisuuksien määrittelyä. Kuntaliiton strategiset valinnat 1. Elinvoimaiset paikalliset ja alueelliset yhteisöt ja hyvinvoivat kuntalaiset 2. Toimintakykyiset kuntakonsernit 3. Verkostoituva Kuntaliitto Ensimmäisellä valinnalla korostamme elinvoimaisuutta ja kykyä uudistua. Elinvoimaisuus rakentuu paikallisissa ja alueellisissa yhteisöissä kuntien, kuntalaisten, yritysten ja erilaisten muiden toimijoiden kautta. Kunta voi luoda edellytyksiä ja vaikuttaa elinvoimaisuuteen, koska se edustaa yhteisöllistä vastuunottoa, paikallistuntemusta ja kansanvaltaista vaikuttamista. Korostamme myös Kuntaliiton työn vaikuttavuutta kuntalaisten hyvinvoinnin näkökulmasta. Kuntaliiton visio 2020 Kuntaliitto on kuntien yhteinen vahva vaikuttaja ja edunvalvoja, kunnallisen itsehallinnon vahvistaja ja palvelujen uudistaja. Kuntakonsernilla tarkoitetaan kunnan omaa organisaatiota (emoyhteisö) mukaan lukien liikelaitokset sekä yhteisöt, joissa kunnalla on määräysvalta. Kuntakonserni on taloudellis-juridisesti määritetyn muodon ohella myös toiminnallinen ja kulttuurinen yhteisö. Haluamme olla aktiivisesti mukana kuntakonsernien johtamisen ja rakenteiden kehittämisessä yhdessä kuntien kanssa. Kolmas valinta merkitsee Kuntaliiton sisäistä uudistumista johtamisen, rakenteen, toimintamallin ja toimintakulttuurin alueilla. Kuntaliiton toiminnassa painottuivat vuoden 2014 toimintasuunnitelmamme mukaisesti: Kuntatalouden vakauttaminen osana julkista taloutta Kunta- ja palvelurakenteiden uudistaminen Kuntien velvoitteiden ja tehtävien karsiminen 8

9 Kuntien rooli, kuntatalous ja itsehallinto Kuntaliitto Vuosikertomus 2014 Vahvistamme erilaisten kuntien roolia, kestävää kuntataloutta ja kunnallista itsehallintoa Luomme näkemyksen kuntalähtöisestä kuntauudistuksesta ja vahvasta kunnallisen itsehallinnon tulevaisuudesta Kunnallisen itsehallinnon tulevaisuus rakentuu demokraattisesta päätöksenteosta, toimintavapaudesta, riittävistä taloudellisista voimavaroista ja kansalaisten aktiivisesta roolista. Edistämällä kuntayhteisön elinvoimaa, kuntajohtamista sekä paikallisista voimavaroista lähtevää kehittämistä turvataan itsehallinnon toteutumisen edellytykset. Kuntaliitto osallistui vuonna 2014 laajasti lainsäädännön valmistelutyöhön: olimme mukana toimialojen erityislainsäädännön, EU-lainsäädännön, kuntarakennelain, kuntalain, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain sekä valtionosuusjärjestelmän uudistamisen valmistelussa. Säädösvalmistelussa arvioimme kuntien toimintaa ja tehtäviä ohjaavien säädösmuutosten tarkoituksenmukaisuutta kokonaisuuden näkökulmasta (itsehallinto, elinvoima, kuntalaisten oikeudet, sektorikohtainen ohjeistus). Lähtökohtanamme on turvata kunnille mahdollisimman laaja harkintavalta ja liikkumavara sekä riittävät taloudelliset resurssit järjestää lainsäädännössä osoitetut tehtävät. Kuntaliitto seuraa jatkuvasti ministeriöiden kustannusarvioita kaikista kuntia koskevista lakiesityksistä ja vertaa niitä omiin kustannusarvioihinsa. Vuonna 2014 aloitettiin myös lakien vaikutusten arviointityön kehittäminen osana edunvalvontaprosessia siten, että vaikutusarviointeja laaditaan yhdessä kuntaedustajien kanssa. Lisäksi aloitettiin selvitystyö valtion ja kuntien välisen työnjaon tarkoituksenmukaisuudesta ja toimivuudesta yhdyskuntapolitiikan alalla. Kehitämme kuntien strategista johtamista yhteistyössä kuntien kanssa Uuden sukupolven organisaatiot ja johtaminen (USO2) -verkostoprojektissa. Yhteensä 35 kunnan kanssa toteutettavan projektin tavoitteina ovat strategian toimeenpanon ja strategisen luottamushenkilötyön sekä kaksoisjohtamisen kehittäminen. Kehitystyötä tehtiin valtakunnallisen verkoston tasolla sekä suurten, keskisuurten ja pienten kuntien vertaisryhmissä teemaseminaarien, KuntaVertaiset-seminaarien ja kuntakohtaisen konsultoinnin avulla. Kuntien johtavien luottamushenkilöiden johtamisvalmiuksien kehittymistä tuemme KPJ-johtamisvalmennuksella (Kuntapuheenjohtajan johtamiskoulutus). Vuonna 2014 myönnettiin KPJ-sertifikaatit toiselle, kunnanhallitusten ja -valtuustojen puheenjohtajista koostuvalle kurssille. KPJ-sertifikaattiin tähtäävän ohjelman kehitystyö on toteutettu yhdessä FCG Oy:n ja Kevan kanssa. Kuntaliitto edistää kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien, avoimen valmistelu- ja hallintokulttuurin sekä aidon vuoropuhelun kehittämistä Kuntalaiset keskiöön projektin avulla 17 kunnan kanssa. Olemme tuottaneet opas- ja neuvontamateriaaleja uudenlaisista lähivaikuttamisen toimintakäytännöistä sekä asukas- ja käyttäjälähtöisistä toimintatavoista. Lisäksi projektissa on konseptoitu kuntademokratian koulutusohjelma ja käynnistetty vuosittaiset Kuntademokratiapäivät ja valtakunnallinen kuntademokratiaverkosto. Vuonna 2014 osallistuimme aktiivisesti kuntalain kokonaisuudistuksen viimeistelyyn. Kuntalain uudistamisen keskeisinä tavoitteina ovat poliittisen johtamisen, konsernijohtamisen sekä kuntalaisten osallisuuden ja kuntademokratian vahvistaminen. Tavoitteenamme on, että uusi kuntalaki on kunnallista itsehallintoa korostava ja kuntien toimintaa ohjaava yleislaki, joka luo kunnille laajat mahdollisuudet organisoida toimintansa vapaasti. Kuntien luottamus- 9

10 henkilöt ja viranhaltijat sekä lain valmistelijat ovat keskustelleet kuntalain uudistamisesta lukuisissa tilaisuuksissa ja verkostotapaamisissa. Vuonna 2014 käynnistettiin kuntien kansallinen ennakointitoiminta. Liikkeellelähtö tapahtui valtakunnallisen tulevaisuusfoorumin kautta. Vaikuttavat lähipalvelut -projektissa kehitetään yhdessä kuntien kanssa kuntalaislähtöisiä ja sektorirajapintoja ylittäviä palvelukokonaisuuksia. Vuonna 2014 testattiin pilottikunnissa menetelmiä, joiden avulla palveluja kehitetään yhdessä kuntalaisten kanssa. Lisäksi projektissa on tuotettu lähipalveluiden asiakaslähtöinen määrittely. Kuntaliitto käynnisti erilaisiin kuntakokeiluihin perustuvan kehitystyön, jonka avulla vahvistetaan kuntien omaehtoista toimintatapojen kehittämistä ja selvitetään lainsäädännön asettamia esteitä toimintatapojen muutoksille. Kehitystyötä toteutetaan yhdessä pilottikuntien kanssa, ja niissä toteutettuja kuntakokeiluja analysoidaan yhteistyössä tutkimuslaitosten kanssa. Lisäksi Kuntaliitto pyrkii edunvalvontatyössään vaikuttamaan siihen, että kunnilla olisi lainsäädännössä todettu mahdollisuus jatkuvasti tehdä aloitteita lainsäädännöstä poikkeaviin kokeiluihin. Kunnallisen itsehallinnon tulevaisuutta silmällä pitäen Kuntaliitto arvioi hallituskautta ja kuntauudistusta. Kuntaliitto linjasi hallitusohjelmatavoitteensa seuraavalle hallituskaudelle yhdessä kuntien kanssa. 95 %* liiton asiakkaista ja jäsenistä suosittelisi Kuntaliittoa. Strateginen asiakaskysely 2014 * 92 % vuonna 2013 Itsehallinnon tulevaisuuden kannalta tavoitteena on korostaa kuntatalouden, palveluiden, elinvoiman ja yhteisöllisyyden vahvaa keskinäistä kytkentää. Kunnissa toteutettujen ja tulevien uudistusten arviointitutkimusohjelma , eli ARTTU2, käynnistyi loppuvuodesta Kuntaliiton koordinoima tutkimusohjelma selvittää kunnissa toteutettujen ja tulevien uudistusten tuomien muutosten vaikutuksia kuntiin ja kuntalaisiin. Tutkimusohjelma kestää vuoteen 2018 saakka. Ensimmäisenä osana ARTTU2- tutkimusohjelmaa toteutettiin kuntiin kohdistuvien uudistusprosessin arviointitutkimus, joka keskittyy kuntarakenneuudistuksen ja sote-uudistuksen valmisteluun. Arviointi tehtiin kuntatoimijoiden ja valtionhallinnon näkökulmasta kysely- ja haastattelututkimuksena. 10

11 Kuntalaisten hyvinvointi Kuntaliitto Vuosikertomus 2014 Selkiytämme kuntien roolia kuntalaisten hyvinvoinnin edellytysten mahdollistajana Kunnan tehtävänä on kuntalain 1 :n mukaan edistää asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kunta voi toimia monin tavoin kuntalaisten hyvinvoinnin edellytysten mahdollistajana. Kysymys ei ole vain palvelujen järjestämisestä, vaan yhä tärkeämpää on kuntalaisten omaehtoisen toiminnan ja omasta hyvinvoinnista, terveydestä ja toimintakyvystä huolehtimisen tukeminen sekä kannustaminen yksilötasolla asiakkaan ja potilaan kohtaamistilanteissa. Hyvinvoinnin edellytyksiä voidaan tukea kuntatasolla mm. hyvien asuin- ja elinympäristöjen luomisella, paikallisten yhteisöjen toiminnan tukemisella sekä huolehtimalla koulutusmahdollisuuksista ja edistämällä paikallista yritystoimintaa. Taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän tulevaisuuden rakentaminen edellyttää hyvinvointiin, palveluihin ja palvelujen vaikuttavuuteen liittyvän tiedon lisäämistä ja jalostamista. Jatkoimme vuoden 2014 aikana kuntien tiedolla johtamista palvelevien työvälineiden kehittämistä. Sähköinen hyvinvointikertomus tukee tiedolla johtamista ja päätöksentekoa kunnissa. Laajensimme kuntien palveluja koskevaa tietopohjaa ja teimme sosiaali- ja terveys- sekä opetus- ja kulttuuritoimen kustannusvertailuja yhdessä kuntien kanssa. Kehitimme lastensuojelupalvelujen vaikuttavuusmittaria ja sovelsimme sitä käyttöön yhteistyössä kuntien kanssa. Käynnistimme vuonna 2014 ikäihmisten palvelujärjestelmää ja sen toimivuutta selvittävän tutkimusprojektin, joka tuottaa tietoa vanhuspalvelujen vaikuttavuudesta ja tehokkuudesta. Muokkasimme tieteellisestä tiedosta helposti sovellettavia oppaita kuntien vanhuspalveluista vastaavien käyttöön. Edunvalvontatyössämme painottuivat vuonna 2014 laajat rakenneuudistukset: sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki ja toisen asteen koulutuksen rakenneuudistus. Muita kuntien toiminnan ja talouden kannalta merkittäviä edunvalvontakohteita olivat mm. sosiaalihuoltolain, toimeentulotuen Kelasiirron, varhaiskasvatuslainsäädännön, vammaispalvelulain ja liikuntalain uudistaminen. Edunvalvonnan keskiössä oli kuntien tehtävien ja resurssien tasapainosta huolehtiminen, mikä ei kaikissa tapauksissa onnistunut: lakiesitysten taloudellisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten arvioinnit ovat toistuvasti olleet puutteellisia, ja Kuntaliiton asiantuntija-arviot ovat poikenneet ministeriön arvioista. Kuntaliitto ollut aktiivinen edunvalvoja suurissa kuntapalvelujen valmisteluissa. Vuoden 2014 strategisen jäsen- ja asiakaskyselyn vastaaja Suuri joukko hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimenpiteistä kohdistui kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseen. Osallistuimme ohjelman toimenpiteiden valmisteluun ja annoimme asiantuntemustamme ministeriöiden käyttöön. Rakennepoliittisen ohjelman mukaiset toimenpiteet eivät kuitenkaan edenneet toivotulla tavalla, ja tulokset jäivät toimintavuoden aikana vaatimattomiksi. Jatkoimme mm. Vaikuttavat lähipalvelut ja Kuntalainen keskiöön -projekteja, joiden avulla suuntaamme kohti tulevaisuuden kunta- ja palvelurakenteita. Ennakoimme sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen toimeenpanoa perustamalla soteneuvontapalvelun ja aloittamalla sote-uudistuksen muutostukiprojektin suunnittelun yhteistyössä kuntien kanssa. Sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän tulevaisuuden kannalta keskeinen kuntien tehtävä on kuntalaisten oman ja yhteisvastuun lisääminen ja itsenäinen suoriutuminen sekä vertaistuen nykyistä laajempi käyttäminen arjessa pärjäämisessä. Jatkoimme vuonna 2014 Arkeen voimaa -projektia, jossa kehitimme yhdessä kuntien kanssa pitkäaikaissairaiden vertaistoimintaa. Sen tavoitteena on terveydenhuollon asiakkaan koetun hyvinvoinnin ja terveydentilan koheneminen sekä omavastuun ja osallisuuden lisääntyminen. Valmistelimme myös näyttöön perustuvien vanhemmuuden tuen mallien kokeilua ja levittämistä koko maahan. Tavoitteena on levittää toimintamalleja, joiden avulla saadaan vanhempien omat voimavarat käyttöön, ja vähentää sitä kautta korjaavien lastensuojelupalvelujen tarvetta. 11

12 Elinvoima Vahvistamme kuntien edellytyksiä kehittää paikallista elinvoimaa Kuntaliitto on edesauttanut kuntien sopeutumista ja talouden liikkumavaran säilyttämistä kirenevässä taloustilanteessa vaikuttamalla valtion budjettikehykseen ja siihen liittyvään peruspalveluohjelmaan. Tätä varten Kuntaliitto laati oman kuntatalouden sopeutusohjelmansa, joka valmistui helmikuussa. Se korostaa kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämistarvetta, kuntien tulopohjan laajentamista ja tuottavuuden parantamista. Kuntaliitto oli aktiivisesti mukana kehittämässä uudenlaista julkisen talouden ohjausjärjestelmää. Siinä valtion kehysmenettely korvataan julkisen talouden suunnitelmalla, jossa valtio asettaa itselleen menokaton kuntiin kohdistuvien toimintojen osalta. Kuntaliitto on ollut vaikuttamassa hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toteutumiseen. Sen keskeisiä osia ovat kuntien tehtävien ja velvoitteiden keventäminen sekä työllisyysasteen nostamisen kuntatoimenpiteet. Kuntien vastuun kasvu työmarkkinatuen rahoituksessa ja siihen liittyvä työvoiman palvelukeskusuudistus voivat onnistuessaan parantaa heikossa työmarkkinatilanteessa olevien asemaa ja parantaa työllisyysastetta. Tämä edellyttää kuitenkin kunnille lisää voimavaroja ja toimivaltaa. Kunnan elinvoiman vahvistaminen on yksi kuntajohtamisen keskeisimmistä kysymyksistä. Kyse ei ole vain perinteisestä elinkeinopolitiikasta, vaan kunnan koko tehtäväalueen käyttämisestä elinvoiman vahvistamisessa. On tärkeää, että kunnat tunnistavat päätöksiä tehdessään niiden vaikutukset kunnan elinvoimaan. Kannustimme kuntia elinvoimanäkökulman huomion ottamiseen kuntien strategisessa johtamisessa. Elinvoiman eväät -projektissa kehitimme pilottikuntien ja Tampereen yliopiston kanssa elinvoimajohtamisen välineitä. Projektin tulosten perusteella laadittiin esitys Kuntaliiton elinkeinopoliittisten linjausten päivittämisestä otsikolla Elinkeinopolitiikasta elinvoimapolitiikkaan. Liiton hallitus hyväksyi sittemmin esityksen. Projektin tuloksia esiteltiin kuntien ja maakuntien elinvoimaseminaareissa sekä Suomen yrittäjien kunnallisjohdon seminaarissa. Tulokulmaa hyödynnettiin kuntastrategioiden valmistelussa ja elinvoimaohjelmien laadinnassa. Syksyllä käynnistyi FCG:n ja Kuntaliiton yhteinen Kunta elinvoiman johtajana -verkostohanke, jonka työskentely tukee mukaan lähteneitä kuntia elinvoimanäkökulman hyödyntämisessä osana kuntajohtamista. Julkisilla hankinnoilla on suuri merkitys elinvoiman vahvistamisessa. Elinvoimanäkökulma on otettu huomioon hankintalainsäädännön uudistamistyössä kiinnittämällä huomiota myös pienten yritysten aseman kohentamiseen julkisissa hankinnoissa. Olemme osallistuneet työ- ja elinkeinoministeriön Hyväohjelman toteuttamiseen. Sen tavoitteena on tukea toimialan kehittymisen edellytyksiä mm. hankintaosaamista kehittämällä. Maankäyttö- ja infraratkaisut ovat keskeinen osa kunnan elinvoimapolitiikkaa. Maankäyttö- ja rakennuslain arviointityössä korostimme kaavoituksen sujuvuuden edistämisen merkitystä. Esitimme muun muassa selvitysvelvollisuuden vähentämistä, maakuntakaavan alistusvelvollisuudesta luopumista ja lupamenettelyjen keskinäisten suhteiden selkeyttämistä. Nämä näkökulmat sisällytettiin maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arvioinnin loppuraporttiin. Selvitysvelvoitteiden vähentäminen on jo edennyt lakimuutoksena eduskunnan käsittelyyn. Vaihtoehdoista maakuntakaavoituksen alistusvelvollisuudesta luopumiseksi on laadittu ympäristöministeriössä selvitys tulevan lainmuutostyön pohjaksi. 12

13 Rakennusvalvonnan alueellistaminen oli keskeisesti esillä Jyrki Kataisen hallituksen rakennepoliittisen ohjelman täytäntöönpanossa. Ympäristöministeriö laati asiasta selvityksen mahdollisten lainmuutosten pohjaksi. Kuntaliitto laati syksyllä oman arvionsa alueellistamisen hyödyistä ja haitoista kuntakentälle. Keskeisenä kuntakentän viestinä nousi esiin rakennusvalvonnan ja kaavoituksen yhteyden tärkeys kuntien kehittämistyössä sekä rakennusvalvonnan strateginen rooli etenkin pienissä ja keskisuurissa kunnissa. Ennakointityö on tärkeää, jotta päätökset perustuvat mahdollisimman oikeaan näkemykseen tulevaisuuden tarpeista. Kuntaliitto käynnisti syksyllä ennakointitiedon tuottamiseen osallistuvien tahojen yhteisen työprosessin. Se on koostanut ennakoinnin vuosikellon tukemaan kuntia ennakointitiedon ja ennakoinnin välineiden hyödyntämissä osana strategista johtamista. Työhön ovat osallistuneet työ- ja elinkeinoministeriö, maakuntien liitot, ely-keskukset, valtioneuvoston kanslia, Sitra, kunnat ja kehittämisyhtiöt. Tulevaisuudessa kansainvälisesti verkottuneiden kuntien ja maakuntien elinvoimaisuus edellyttää osaavaa työvoimaa niin hallinnossa kuin yrityksissäkin. Vuoden 2014 aikana valmisteltiin työllisyyspolitiikkaan liittyen laki ja asetus työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta sekä työmarkkinatukiuudistus ja palkkatukiuudistus. Kuntaliitto toi vahvasti esiin kuntien ja paikallistason näkökulmaa osallistumalla valmistelutyöryhmiin ja lisäksi lausuntojen välityksellä. Työllisyyspolitiikan voimakkaasti muuttuva toimintaympäristö teki aiheelliseksi myös päivittää Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset, jotka liiton hallitus hyväksyi joulukuussa. Kuntaliitto oli aktiivisesti mukana toteuttamassa edelleen jatkuvaa työllisyyden kuntakokeilua, jossa kokeilualueet kehittävät työllisyyden hoidon toimintatapoja. Maahanmuuttoon liittyen korostuivat maahanmuuttajien työllisyyden edistäminen ja Syyrian kriisin vuoksi Suomeen saapuvien pakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kuntiin sijoittaminen. Kuntaliitto vaikutti siihen, että kuntien lisäresurssitarpeet pakolaisten vastaanottamisessa otettiin huomioon. Kuntien osaamista vaikeista oloista saapuvien pakolaisten kotouttamisessa vahvistettiin tuomalla kuntien tarpeet esille työ- ja elinkeinoministeriön SYLVIA-hankkeessa sekä kotouttamisen osaamiskeskuksen luomisessa ja työpoliittisen kotoutumiskoulutuksen kehittämisessä. Kuntaliiton esitykset huomioitiin oppivelvollisuusiän ylittäneiden maahanmuuttajien perusopetusta valmistelevan työryhmän työssä. 13

14 Kuntakonsernit Luomme aitoa lisäarvoa ja vaikuttavia ratkaisuja kuntakonsernien vaativiin tarpeisiin Kunnat toimivat aiempaa enemmän monialaisena konsernina ja toimintapa yhä enemmän verkostomaista. Uudessa kuntalaissa omistajapolitiikan ja konsernijohtamisen säännökset ovat uudistuneet, laajentuneet ja selkeytyneet. Vuonna 2013 käynnistynyt Valtuuston rooli kuntakonsernin johtamisessa -projekti päättyi vuoden 2014 lopussa. Työssä selvitettiin valtuuston toimintatapojen ja menetelmien kehittämisen tarpeita konsernin ohjauksessa ja strategisessa johtamisessa. Projekti toteutettiin Advisory Board -ryhmässä, jonka jäseninä oli kuntien valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajia. Työn tulokset julkaistaan kehittämisaloitteessa maaliskuussa Toimintakykyiset kuntakonsernit -kehittämisprojektiin osallistui 18 Suomen suurinta kuntaa ja kolme sairaanhoitopiiriä sekä näiden organisaatioiden yhtiöitä. Kehittämisen tavoitteena oli kuntien strategiasta ja tavoitteista lähtevän konserniohjauksen ja riskienhallinnan pelisääntöjen käytännönläheinen uudistaminen kehittämällä konserniohjeita ja hyvän hallinnon suosituksia. Kuntaliiton ja projektikuntien kanssa vaikutettiin uuteen kuntalakiin ja sen säädöksiin. Kehittämisen toimijoina olivat Kuntaliiton asiantuntijat ja FCG Konsultointi Oy:n konsultit ja Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun tutkijat. ovat johtamis- ja hallintojärjestelmä, konsernirakenne sekä omistajastrategia ja ohjaus, kunnan ja yhtiöiden hallitustyöskentelyn menetelmät, kokonaisvaltainen riskienhallinta sekä tuloksellisuuden arviointi ja palkitseminen. Toimintakykyiset kuntakonsernit -projektin kuntien kanssa valmisteltiin uuden kuntalain säännökset huomioon ottavaa Kunnan toiminnan johtaminen ja hallinta sekä omistaja- ja konserniohjaus -suositusta. Suositusta hyödyntämällä kunnat voivat arvioida ja kehittää konsernijohtamistaan. Lisäksi suosituksessa on konkreettista kuntalain säännösten tarkennusta ja jäsennystä omistajapolitiikan täsmentämiseen ja konserniohjeen uudistamiseen sekä toimintatapojen kehittämiseen. Projektin yhteydessä selvitettiin myös kuntakonsernin hallinnollisten tukipalvelujen nykytilaa ja kehittämismahdollisuuksia. Toimintakykyiset kuntakonsernit projektin kehittämistyötä hyödynnetään USO3-verkostoprojektin kehittämistyössä ja kuntakohtaisissa työpajoissa vuosina Kuntakohtaisissa työpajoissa suunniteltiin ja sovittiin kehittämisestä konsernijohtamisen eri alueilla. Näitä Kuntaliitto tuntee hyvin erilaisten kuntien ongelmat ja tarpeet. Liiton henkilöstö on kokenutta ja tuntee kenttänsä. Vuoden 2014 strategisen jäsen- ja asiakaskyselyn vastaaja 14

15 Henkilöstön saatavuus ja osaaminen Kuntaliitto Vuosikertomus 2014 Luomme edellytyksiä henkilöstön saatavuudelle ja osaamiselle Uudistumisen, innovoinnin ja tuottavuuden vaatimukset kasvavat kuntien työyhteisöissä. Monimuotoisuus vaatii uudenlaista osaamista esimiehiltä ja johtajilta. Kunta- ja palvelurakenteiden muutokset ja teknologian hyödyntäminen tuovat mukanaan uusia työn tekemisen malleja ja muuttavat vanhoja. Vuonna 2014 valmisteltiin kuntien esimiehille ja keskijohdolle suunnattua Uudistuva esimiesosaaminen kuntakonsernissa -kehittämisohjelmaa yhteistyössä KT Kuntatyönantajien, Kuntaliiton, Kevan ja FCG:n kanssa osana Kuntayt5-toimintaa. Ohjelman tavoitteena on kehittää esimiesosaamista muutosjohtamiseen sekä uutta kehittämiskonseptia kunta-alan johtamisvalmennukseen. Kehittämisvaiheeseen saatiin rahoitusta Tekesiltä. Tähän vaiheeseen osallistuu noin 200 esimiestä 12 kunnasta ja kuntayhtymästä sekä 7 kuntaorganisaatiota ja 1 kuntien omistama yhtiö, jotka hyödyntävät kehittämisvaiheen tuloksia. Valmennus johtaa EKJ-sertifikaattiin, joka täydentää Kuntaliiton myöntämiä KJ- ja KPJ-sertifikaatteja. Kertomusvuonna korostimme edelleen edunvalvonta- ja kehittämistyössämme työelämän laadun ja tuloksellisuuden samanaikaiseen kehittämiseen liittyviä mahdollisuuksia. KT:n ESR-rahoitteinen Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa -hanke päättyi helmikuun 2014 lopussa. Hankkeessa kehitettiin yhteistyössä 15 kunta-alan organisaation kanssa kunta-alalle soveltuvia käytäntöjä osaamisen ennakointiin. Hankkeen loppuraporttiin ja Osaamista ennakoimaan! -julkaisuun koottiin yhteen hankkeen tulokset. Tuloksia on levitetty kuntakentälle ja yhteistyökumppaneille julkaisujen ja erilaisten tilaisuuksien avulla. Hankkeen tuloksia hyödynnettiin myös KT:n Osaamis- ja työvoimatarvetiedustelun suunnittelussa. Tiedustelun tulokset julkaistiin Kuntamarkkinoilla, ja niitä on käytetty hyödyksi edunvalvontatyössä mm. Koulutustarve-prosessiin (KESU) vaikuttamalla. KT:n ja pääsopijajärjestöjen neuvotteleman henkilöstöraportointia koskevan suosituksen toimeenpanoa ja hyödyntämistä edistettiin tiedottamisen, koulutuksen ja vertailutietopankin valmistelun avulla. Vertailutietopankkia rakennettiin kuntapilottien avulla. Yhtenäisten tunnuslukujen myötä kunnat saavat tulevaisuudessa vertailutietoa henkilöstövoimavaroista. Kuntaliiton, KT:n ja Kevan yhteistyönä jatkettiin oppilaitosmarkkinointia. Tavoitteena on tehdä kunta-alan tehtävät ja työuramahdollisuudet tunnetuiksi koululaisten ja opiskelevien nuorten keskuudessa. Lisäksi valmisteltiin toimintamallin uudistamista. Kertomusvuonna osallistuttiin myös Vastuullinen kesäduuni -kampanjaan. Mahdollisuus yhteistyöhön kuntien omistuksessa olevien yritysten etujärjestön Avaintyönantajat AVAINTA ry:n kanssa avasi tilaisuuden suunnitella edunvalvontaa ja kehittämistoimia palvelemaan laajemmin kunta-alan työvoima- ja osaamistarpeita. 15

16 Kuntaliitto kuntien kehittäjäkumppanina Osaamista ja oivalluksia yhdessä kuntien kanssa Kuntaliitolla ja kunnilla on keskeinen rooli hyvinvointiyhteiskunnan kehittämisessä. Kuntaliiton tutkimus- ja kehittämistoiminnan tarkoitus on edistää kuntien ja koko kunta-alan kestävää ja tuloksellista uudistumista. Tuotamme kunnille uutta tietoa sekä uusia toimintatapoja ja menetelmiä tulevaisuuden haasteista selviämiseen. Päämääränämme on olla jäsenkuntiemme kehittäjäkumppani ja paras kuntaalan kehittäjäorganisaatio. Kuntaliitto tekee kehittämistyötä verkostomaisesti. Se merkitsee laajaa yhteistyötä erilaisten kuntien, kunta-alan toimijoiden sekä tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden kanssa. Verkostomaisen kehittämistoiminnan avulla annamme tilaa erilaisille näkemyksille sekä mahdollistamme tietoa ja kokemusta arvostavan yhteistyön ja vuoropuhelun. Tavoitteemme on edistää kuntien välistä verkostoitumista ja siten hyvien käytäntöjen leviämistä kuntakentän sisällä. Vuonna 2014 liiton tutkimus- ja kehittämisprojekteihin osallistui 135 kuntaa eri puolilta Suomea. Laajaalainen yhteistyö erilaisten kuntien kanssa mahdollistaa aidosti kuntalähtöisen kehittämistoiminnan. Lisäksi se antaa edellytykset edistää erilaisissa toimintaympäristöissä toimivien kuntien kehittymistä. Uudenlaisten kehittämistoiminnan menetelmien, palvelujen ja verkottumisen avulla voimme kehittää kuntien kanssa uusia tulevaisuuden ratkaisuja. Kuntaliiton kehittäjäkumppanikunnissa asuu noin kuntalaista. Kuntaliitto osallistui moniin kunta-alan organisaatioiden kehitysprojekteihin. Yhteistyö korkeakoulujen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa on kestävän ja luotettavan, tulevaisuuteen katsovan kehittämistoiminnan perusta. Kuntaliitto on määritellyt keskeisimpien kuntatutkimusta tekevien yliopistojen kanssa uudenlaisen strategisen yhteistyömallin. Sen avulla vahvistamme kuntalähtöistä kuntatutkimusta, edistämme yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja pyrimme turvaamaan akateemisen työvoiman saatavuuden kunta-alalla. Vuonna 2014 kehittämistyössä painottuivat ennakoivaan lainvalmisteluun liittyvät toimet, tiedolla johtamisen vahvistaminen ja kuntakonsernien johtamisen kokonaisuus. Lisäksi korostui elävään ja monimuotoiseen kuntademokratiaan sekä kuntapalvelujen toimivuuden arviointiin liittyvä kehittäminen. Koko kuntakenttä pääsee hyödyntämään kehittämistyön tuloksia koulutuksen, konsultoinnin ja verkostojen kautta. Projekteissa mukana olevat kunnat (10) 6-11 (9) 2-6 (42) 1-2 (73) Kuntaliiton projekteihin osallistuneet kunnat vuonna

17 Liitto on luotettava yhteistyökumppani, monipuolista tutkimusta ja kuntakentän tarpeiden arviointia eri tavoin. Vuoden 2014 strategisen jäsen- ja asiakaskyselyn vastaaja T&K-toiminnan tunnuslukuja Käynnissä olevien T&K-hankkeiden lkm Kuntaliiton T&K-budjetti, * Ulkopuolinen T&K-rahoitus, T&K-budjetin osuus Kuntaliiton budjetista, %* 3 % 2,4 % 2,1 % 2,3 % *Nettorahoitus, ei sisällä vakinaisen henkilöstön palkkakuluja. Kunnat paikallisuuden, elinvoiman Kunnat paikallisuuden, elinvoiman ja hyvinvoinnin edistäjinä ja hyvinvoinnin edistäjinä Yhteistyössä kehitetyt tulevaisuuden ratkaisut n. 10 uutta laajavaikutteista toimintamallia Kunnilla mahdollisuus rakentaa luottamusta, vahvistaa yhteistyötä sekä roolia suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden ratkaisujen kehittäjänä Verkostomaiseen yhteistyöhön perustuva kehittäminen n. 8 uutta kehittämisverkostoa Kunnilla mahdollisuus lisätä kunnan osaamispääomaa sekä vahvistaa yhteistyötä muiden kuntien/toimijoiden kanssa Uudet kehittämismenetelmät/ palvelukokonaisuudet n. 20 uutta palvelua/tuotekokonaisuutta Kunnilla mahdollisuus kehittää omaa toimintaa ja prosesseja sekä vahvistaa tätä kautta kunnan toiminnan tuloksellisuutta Uusi tieto n. 20 uutta julkaisua Kunnilla mahdollisuus vahvistaa omaa tietopohjaa sekä saada kehittämisideoita oman toimintansa kehittämiseen Kuntaliiton kehitysprojektien tuotoksia ja niiden hyödyntämismahdollisuuksia kunnissa. 17

18 Kuntatyönantajatoiminta KT Kuntatyönantajat on työmarkkinakeskusjärjestö ja kunta-alan työnantajajärjestö, joka edustaa Manner- Suomen kuntia ja kuntayhtymiä työmarkkina-asioissa. Vuonna 2014 kunta-alan neuvottelujärjestelmä uudistui, kun KT:n neuvottelukumppaneina olevien pääsopijajärjestöjen määrä supistui kolmeen. Tässä yhteydessä sovittiin pääneuvotteluryhmän ja muiden keskustason neuvotteluryhmien kokoonpanoista sekä luottamusmiesten asemasta ja lukumäärästä. Toimintavuoden aikana sovittiin uusista jaksotyömääräyksistä ja palkkahinnoittelun uudistamisesta. Työmarkkinakeskusjärjestönä KT oli vuoden 2014 aikana mukana kymmenissä hallitusohjelman, työllisyys- ja kasvusopimuksen sekä rakennepoliittisen ohjelman kolmikantaisissa työryhmissä. Työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat syyskuussa myös mittavasta vuoden 2017 eläkeuudistuksesta. KT Kuntatyönantajat oli ensimmäistä kertaa mukana eläkeneuvotteluissa ja saavutti niissä tavoitteensa. KT edusti eläkeneuvotteluissa kaikkia julkisen sektorin työnantajia. Uudistus hillitsee kunta-alalla eläkemenojen ja -maksujen kasvua ja pidentää työuria. Ratkaisulla supistetaan merkittävästi koko julkisen talouden kestävyysvajetta. KT oli mukana toimeenpanemassa työelämän kehittämisstrategiaan pohjautuvaa Työelämä hanketta. KT ja pääsopijajärjestöt valmistelivat laaja-alaista kunta-alan työelämän kehittämisohjelmaa osana kansallista hanketta. KT palveli vuonna 2014 kuntia ja kuntayhtymiä päivittäin mm. antamalla neuvontaa työ- ja virkaehtosopimusten ja säädösten soveltamiseen. KT tuki kuntatyönantajia työvoimakustannusten sopeuttamiskeinojen toteuttamisessa sekä koulutti ja ohjeisti työnantajien edustajia. KT palveli jäseniään myös verkostoilla ja ohjelmallisella kehittämisellä. KT oli myös mukana rakentamassa viiden kuntaorganisaation (Kuntaliitto, KT, Avainta, Keva, Kuntarahoitus) yhteistyön tiivistämistä. 18

19 Tietoyhteiskunta KL-Kuntahankinnat kilpailutti Kuntaliitolle kntasektorin tietoliikenneratkaisun, jonka pilotointi aloitettiin loppuvuodesta Palvelu on kaikkien kuntatoimijoiden hankittavissa kilpailuttamatta vuoden 2015 alkupuolella. Ratkaisu antaa mahdollisuuden alentaa tietoliikennekustannuksia, parantaa tietoturvaa kehittyneillä palveluilla ja keskitetyllä valvonnalla sekä yksinkertaistaa liittymistä erilaisiin kansallisiin ja yksityisiin palveluihin. Myös muiden liiton yhteisten palvelujen, kuten Kuntarekryn ja projektisalkun hallintavälineen, käyttäjämäärät kasvoivat. Alueiden ja kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon yhteistyöfoorumi AKUSTI aloitti virallisen toimintansa vuoden 2014 alusta. AKUSTI koordinoi alueiden välistä kehittämistä ja kokonaisarkkitehtuurityötä. Kuntaliitto osallistui myös aktiivisesti terveydenhuollon KanTa-palveluiden sisältömäärityksien, käytettävyyden ja hyödynnettävyyden kehittämiseen sekä uusien toimintamallien suunnitteluun. Kansallisista hankkeista eniten työpanosta suuntautui maan hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan sisältyvän kansallisen palveluarkkitehtuurin kehittämiseen. Sen tärkeimmät osat ovat erityisesti tiedon yhteiskäyttöä helpottava palveluväylä, kansalaisille ja yrityksille kehitettävät näkymät julkisen hallinnon palveluihin sekä uusi tunnistusratkaisu. AKUSTI-foorumin tuotoksena syntyi esiselvitys siitä, miten palveluväylää voisi hyödyntää sosiaali- ja terveystoimessa. Kuntasektorin tietotekniikan yhteentoimivuutta kehitettiin osallistumalla lukuisten erilaisten suositusten ja rajapintojen kehittämiseen sekä jatkamalla edellisenä vuonna käynnistynyttä kuntasektorin koko- naisarkkitehtuurityötä. Vuonna 2014 laadittiin kuntaorganisaatioiden hyödynnettäväksi taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon viitearkkitehtuurit sekä käynnistettiin asiahallinnan viitearkkitehtuuri. Kuntaliitto on mukana valtiovarainministeriön vetämässä julkisen hallinnon asiakaspalvelun kehittämishankkeessa. Sen tavoitteena on yhdistää eri julkisen hallinnon toimijoiden asiointipalvelut kunnan palvelupisteessä. Valmista lakiluonnosta ei kuitenkaan viety eteenpäin, vaan liitonkin toivomuksesta päätettiin ensin pilotoida mallia käytännössä ja tehdä sen pohjalta tarvittavat muutokset. Eri yhteyksissä osallistuttiin myös videoyhteydellä kasvokkain tapahtuvan etäpalvelun kehittämiseen. Kuntaliitto osallistui muun muassa arkistolain kokonaisuudistukseen ja sähköisten ylioppilaskirjoitusten käyttöönottoon. Liitto toimi aktiivisesti tukeakseen kuntien yhteistyötä datan avaamisessa ja osallistuu tiedon avaamisen kehittämiseen eri toimijoiden kanssa. 19

20 Tilastotieto ja -palvelut kuntien johtamisen tueksi Kuntaliiton tilastopalvelu tarjoaa kuntien johtamisen tueksi vertailukelpoista tietoa kuntien taloudesta, toiminnasta ja poliittisesta järjestelmästä. Kunnat hyödyntävät tietojohtamisessa aikaisempaa enemmän kunnan oman kehityksen seurantatiedon lisäksi myös valtakunnallista, alueellista ja oman kuntakokoryhmän vertailutietoa. Kuntaliiton tilastopalveluilla tuetaan kuntia tilanteessa, jossa kunnat hakevat ratkaisuja palvelujen tuotantotapojen, palveluiden, toimintojen ja rakenteiden kehittämiseksi sekä menojen kasvun hidastamiseksi. Vastaisuudessa kunnat tarvitsevat ajantasaisten tietojen lisäksi paljon nykyistä enemmän ennakoivaa tietoa tulevista muutoksista. Kuntien palvelut ovat muuttuneet ja muuttuvat, joten myös tilastointia on kehitettävä. Kuntaliitto on osallistunut valtiovarainministeriön Kuntatieto-ohjelmaan, jonka tavoitteena on ratkaista kuntatilastoinnin haasteita. Vuonna 2014 Kuntaliiton tilastoryhmä, joka on liiton tilastotoimintaa koordinoiva, eri yksiköiden asiantuntijoista koostuva elin, uusi Kuntaliiton tilastostrategian. Uusi tilastostrategia nostaa kehittämistehtävinä esiin mm. kuntakuvaajat, joihin pyritän luomaan karttaliittymä. Vastaisuudessa tarvitaan yhä enemmän yhteisiä, koordinoituja panostuksia ja yhteisiä työkaluja esim. visualisointeihin. Tilastotoimessa tarvittavaa tietoteknistä tukea on vahvistettava. Kunnat.net-palvelussa Kuntaliitto tarjoaa kunnille ja kuntayhtymille sekä sidosryhmille vertailutietoa kuntien taloudesta, toiminnasta ja henkilöstöstä. Vertailutietoa on saatavilla numerodatana, karttoina ja visualisoituna datana. Näistä esimerkkejä ovat karttapohjainen Kuntanavigaattori ja Kuntien talousrakennepalvelu. Tilastokeskuksen kanssa yhteistyössä toteutetulla Kuntakuvaaja-palvelulla on runsaasti käyttäjiä. Suoraan Tilastokeskuksen tietokannasta päivittyvät tiedot sisältävät kunnittaisia aikasarjoja pääosin aluekehityksen ja talouden näkökulmasta. 20

Uuden sukupolven Kuntaliitto 2020 -strategia

Uuden sukupolven Kuntaliitto 2020 -strategia Uuden sukupolven Kuntaliitto 2020 -strategia Tarkistus vuosille 2015 2016 Muutostuki uudistaa Kuntien tehtäväkenttä ja rooli palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa ovat muutoksessa. Tällä strategiakaudella

Lisätiedot

USO II hanke rakentamassa uuden sukupolven kuntaorganisaatiota ja johtamista. 12.9.2012 Kuntamarkkinat Erityisasiantuntija Mikko Kenni Oy Audiapro Ab

USO II hanke rakentamassa uuden sukupolven kuntaorganisaatiota ja johtamista. 12.9.2012 Kuntamarkkinat Erityisasiantuntija Mikko Kenni Oy Audiapro Ab USO II hanke rakentamassa uuden sukupolven kuntaorganisaatiota ja johtamista 12.9.2012 Kuntamarkkinat Erityisasiantuntija Mikko Kenni Oy Audiapro Ab Mikä USO-hanke USO I-hanke (2010-2012) on ollut osa

Lisätiedot

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kehittämishankkeen lähtökohtana on Kauhajoen kaupungin sivistyspalveluiden kehittäminen ja uudistaminen. Hallintopalvelut, varhaiskasvatuspalvelut,

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Uuden Sukupolven Organisaatiot (USO) -verkosto 2015 2016

Uuden Sukupolven Organisaatiot (USO) -verkosto 2015 2016 Uuden Sukupolven Organisaatiot (USO) -verkosto 2015 2016 Kunnan uuden roolin määrittäminen sekä kuntajohtamisen ja kestävän talouden kehittäminen muutosten keskellä Kehittäjäkuntien haku verkoston 3. kaudelle

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien

Lisätiedot

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset

Lisätiedot

Teemme kuntien kanssa kuntalaisille kestävää. Sisältö. tulevaisuutta. Edunvalvonnalla. Kehittämällä. Tarjoamalla palveluja

Teemme kuntien kanssa kuntalaisille kestävää. Sisältö. tulevaisuutta. Edunvalvonnalla. Kehittämällä. Tarjoamalla palveluja Suomen Kuntaliitto Vuosikertomus 2013 Sisältö Teemme kuntien kanssa kuntalaisille kestävää tulevaisuutta... 2 Kuntaliitto lyhyesti... 3 Toimintaympäristö... 4 Toimitusjohtajan katsaus vuoteen 2013... 6

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunnallinen henkilöstö 434 000 Järjestystoimi 1,9 % Sosiaalitoimi

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kuntalaisten tarpeiden arviointi Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus

Lisätiedot

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa?

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? 2.6.2016 Erityisliikunnan symposio Paula Risikko, TtT Nykytila 02.06.2016 Paula Risikko 2 Kansansairaudet ja niiden ehkäisy

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen -verkostohanke. Uusia johtamismalleja ja organisaatiorakenteita 2020-luvun haasteisiin

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen -verkostohanke. Uusia johtamismalleja ja organisaatiorakenteita 2020-luvun haasteisiin Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen -verkostohanke Uusia johtamismalleja ja organisaatiorakenteita 2020-luvun haasteisiin Luvun / sektion otsikko Ketterät kunnat selviävät tulevaisuuden haasteista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Sisältö Tarve kuntien ja alueiden väliseen yhteistoimintaan tiedonhallinnan kehittämisessä

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa DRG-käyttäjäpäivät 2015 Lahti 4.12.2015 toimitusjohtaja Kuntaliitto Sote palvelurakenneuudistuksen tavoitteet Luoda

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa. 1.3.2011-31.12.2013 Projektipäällikkö Raija Keuro Projektikoordinaattori Leena Lehtinen

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa. 1.3.2011-31.12.2013 Projektipäällikkö Raija Keuro Projektikoordinaattori Leena Lehtinen Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa 1.3.2011-31.12.2013 Projektipäällikkö Raija Keuro Projektikoordinaattori Leena Lehtinen Henkilöstövoimavarojen kehittäminen - osaamisalueen toiminta KT Kuntatyönantajat

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa

Lisätiedot

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013 Kuntauudistus sote kuntien tehtävät Kari Prättälä 2.4.2013 Kehysriihi + rakennelaki Kuntarakennelaki annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa siten, että laki voi tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. Kuntien tulee

Lisätiedot

Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen

Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen KL-Shop Toinen linja 14, 00530 Helsinki puh. 09 771 2199 julkaisumyynti@kuntaliitto.fi 1 Tilasnumero 509465 Hinta 25.00 Tutkimus selvitti kuntalaisten

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen Kylätoiminnan neuvottelupäivät Tampere 16.11.2015 Tauno Linkoranta YTR:n verkostot Tukevat maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014-2020

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen

Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen KL-Shop Toinen linja 14, 00530 Helsinki puh. 09 771 2199 julkaisumyynti@kuntaliitto.fi 1 Tilausnumero 509465 Hinta 25.00 Tutkimus selvitti kuntalaisten

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Jarkko Majava FCG Koulutus Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015 Suuri osa lain säännöksistä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Kuntalain uudistamisen tavoitteet TALOUDEN KESTÄVYYS Kunnan toiminnan taloudellisen kestävyyden turvaaminen

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Kuntalain kokonaisuudistus. Sari Raassina Valtiosihteeri, valtiovarainministeriö 29.10.2013

Kuntalain kokonaisuudistus. Sari Raassina Valtiosihteeri, valtiovarainministeriö 29.10.2013 Kuntalain kokonaisuudistus Sari Raassina Valtiosihteeri, valtiovarainministeriö 29.10.2013 Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän uudistaminen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Naisten ja miesten tasa-arvon merkitys kunnan johtamisessa ja palveluissa. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Kuntaliitto, 13.6.

Naisten ja miesten tasa-arvon merkitys kunnan johtamisessa ja palveluissa. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Kuntaliitto, 13.6. Naisten ja miesten tasa-arvon merkitys kunnan johtamisessa ja palveluissa Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Kuntaliitto, 13.6.2012 Sisältö Kunnat muutoksessa ajankohtaista Kuntien vaikutukset sukupuolten

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelu. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.2.2011 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelu. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.2.2011 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelu Kaupunginvaltuuston seminaari 21.2.2011 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Palvelu- ja organisaatiouudistus valtuustossa 11.10.2010 (1) Valtuustokeskustelu

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Miten viemme TE-palvelu-uudistuksen maaliin? Tilanne nyt (1) Uudistus on kiinnostanut ja palautetta on tullut

Lisätiedot

Silmäys työelämästrategiaan 2020. KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Kehittämispäällikkö Terttu Pakarinen

Silmäys työelämästrategiaan 2020. KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Kehittämispäällikkö Terttu Pakarinen Silmäys työelämästrategiaan 2020 KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Kehittämispäällikkö Terttu Pakarinen Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020. Strategiaryhmän esitys 22.4.2015

Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020. Strategiaryhmän esitys 22.4.2015 Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020 Strategiaryhmän esitys 22.4.2015 1 Savon Yrittäjien johtamisjärjestelmä Strategia 1/2015 Laatujärjestelmä ERILLIS- STRATEGIAT Päästrategiaa täydentävät. Esimerkiksi

Lisätiedot

Hyvinvointi ja terveys sekä

Hyvinvointi ja terveys sekä Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka Kärkihankkeet: Hyvinvointi

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

- kunta-alan työelämän kehittämisohjelma

- kunta-alan työelämän kehittämisohjelma - kunta-alan työelämän kehittämisohjelma Kuntekon tavoitteet ja toimenpiteet 2 Tavoite Tehdä näkyväksi ja levittää kuntakentällä tehtyä kehittämistyötä Tukea työpaikoilla tapahtuvaa kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja Työelämä 2020 -hanke Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014 Margita Klemetti hankejohtaja SUOMEN TYÖELÄMÄ EUROOPAN PARAS VUONNA 2020 Hallitusohjelma TYÖELÄMÄSTRATEGIA TULEVAISUUDEN TYÖPAIKALLA

Lisätiedot

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen Sisältö 1. Kunnan toiminta ja ohjaus verkostomaailmassa 2. Kunnan johtamisen kokonaisuus ja johtamisen

Lisätiedot

Johtajan muuttuva työ sosiaali- ja terveydenhuollossa

Johtajan muuttuva työ sosiaali- ja terveydenhuollossa STM, TTL Johtamisen kehittämisverkosto, 28.5.2013 Johtajan muuttuva työ sosiaali- ja terveydenhuollossa Johtaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa JOHTAVAT www.uef.fi/stj/johtavat-hanke Professori Vuokko

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen Sähköinen hyvinvointikertomus Erityisasiantuntija Anne Sormunen 1 = Tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus ja prosessit elinvoima, rakenne ja talous

Lisätiedot

Työllisyyspalveluiden kehittäminen Pohjois- Karjalassa hankkeen päätösseminaari 1.12.2014 Työllisyys ja Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteet

Työllisyyspalveluiden kehittäminen Pohjois- Karjalassa hankkeen päätösseminaari 1.12.2014 Työllisyys ja Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteet Työllisyyspalveluiden kehittäminen Pohjois- Karjalassa hankkeen päätösseminaari 1.12.2014 Työllisyys ja Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteet Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja 2 3 4 5 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Muuta ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnosta ja digitalisaatiosta 26.8.2015 Maritta Korhonen Sisältö Vaiheistusasetus, luonnoksen esittely

Lisätiedot

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Yhdessä enemmän käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Elina

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 AMMATTIKORKEAKOULUT OSAKEYHTIÖIKSI Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä ja siten

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot