Osaamisklusterit alueiden voimien yhdistäjänä. Osaamiskeskusohjelman ( ) väliarviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Osaamisklusterit alueiden voimien yhdistäjänä. Osaamiskeskusohjelman (2007 2013) väliarviointi"

Transkriptio

1 Osaamisklusterit alueiden voimien yhdistäjänä Osaamiskeskusohjelman ( ) väliarviointi Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Innovaatio 44/2010

2

3 antti pelkonen jari konttinen juha oksanen ville valovirta patries Boekholt johanna leväsluoto Osaamisklusterit alueiden voimien yhdistäjänä Osaamiskeskusohjelman ( ) väliarviointi Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Innovaatiot 44/2010

4

5 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Innovaatio 44/2010 Arbets- och näringsministeriets publikationer Innovationer 44/2010 MEE Publications Innovation 44/2010 Tekijät Författare Authors VTT: Antti Pelkonen, Jari Konttinen, Juha Oksanen, Ville Valovirta, Johanna Leväsluoto Technopolis Ltd.: Patries Boekholt Julkaisuaika Publiceringstid Date Kesäkuu 2010 Toimeksiantaja(t) Uppdragsgivare Commissioned by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Toimielimen asettamispäivä Organets tillsättningsdatum Date of appointment Julkaisun nimi Titel Title Osaamisklusterit alueiden voimien yhdistäjänä Osaamiskeskusohjelman ( ) väliarviointi Tiivistelmä Referat Abstract Osaamiskeskusohjelma on alueiden kehittämislain (602/2002) mukainen määräaikainen erityisohjelma, jonka tavoitteena on kansainvälisesti korkeatasoisen osaamisen hyödyntäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta. Ohjelmaa on toteutettu vuodesta 1994 alkaen. Ohjelmasta saatujen hyvien kokemusten perusteella sitä on laajennettu kahteen otteeseen vuosina 1999 ja Vuonna 2007 ohjelmassa otettiin käyttöön uusi klusteripohjainen toimintamalli, jonka tarkoituksena on ollut lisätä alueiden ja osaamiskeskusten välistä yhteistyötä, tehostaa hajallaan olevien resurssien hyödyntämistä, lisätä tutkimuksessa ja tuotekehityksessä tarvittavaa kriittistä massaa sekä parantaa alueiden vetovoimaa. Tavoitteena on tätä kautta myös terävöittää alueiden välistä erikoistumista ja työnjakoa. Ohjelmaa toteuttamaan valittiin 13 osaamisklusteria, joihin kuuluu 21 osaamiskeskusta ja 6 liitännäisjäsentä. Uuden klusteriperusteisen toimintamallin toimivuuden arviointi on tämän väliarvioinnin päätehtävä. Klusterimallin tarkastelun ohella arvioinnissa analysoidaan kunkin klusterin toimintaa sekä toiminnan onnistuneisuutta ja tuloksellisuutta ensimmäisten kolmen vuoden aikana. Lisäksi käsitellään ohjelman asemaa ja roolia kansallisessa innovaatiopolitiikassa sekä arvioidaan ohjelman johtamista ja koordinointia. Koska arvioinnin päähuomio on ollut klusteritoiminnassa ja ohjelman roolissa kansallisella tasolla, alueellisten osaamiskeskusten toimintaa ja tuloksellisuutta ei arvioida yksityiskohtaisesti. Arvioinnin perusteella klusterimalli on ollut sinänsä oikean suuntainen ratkaisu osaamiskeskusohjelman kehittämiseksi vastaamaan muuttuvan innovaatiotoiminnan tarpeita. Klusterimalli on tuonut ohjelmaan selkeän kansallisen ulottuvuuden, jossa on mahdollista hyödyntää alueiden välistä kansallista synergiaa aiempaa paremmin ja minimoida päällekkäistä työtä eri alueilla. Klusteritoiminta on kannustanut alueita tietoisemmin pohtimaan vahvuuksiaan ja roolejaan osana kansallista kokonaisuutta ja aktivoinut osaamis- ja sovellusalarajat ylittävien hankkeiden muodostamista. Klusteritoiminnan hyötyjen realisoituminen ja niiden osoittaminen eri toimijoille on kuitenkin vienyt aikaa ja käytännön toteutus ei kaikilta osin ole onnistunut odotetusti. Toiminnan onnistumisessa on klustereiden välillä huomattavia eroja. Jo lähtökohtaisesti klusterin kehitysvaihe ja verkostoitumisen aste ovat tarjonneet erilaiset lähtökohdat yhteistyölle. Alueiden välisen työnjaon ja erikoistumisen eteneminen on useissa klustereissa kesken. Uusien toimintatapojen rakentamiseen ja yhteistyökäytäntöjen löytämiseen on kulunut aikaa, mikä näkyy tulosten syntymisen hitautena. Ohjelmalle asetettu tavoite aikaansaada entistä suurempia ja vaikuttavampia alueiden yhteisiä hankkeita ei ole toteutunut. Vaikka alueiden yhteisten hankkeiden määrä on kasvanut suotuisasti, on niiden keskikoko ollut selvästi pienempi kuin alueellisesti toteutettujen hankkeiden. Ohjelman rooli kansallisessa innovaatiojärjestelmässä ei ole periaatteessa ongelmallinen, mutta käytännössä sen roolin kirkastaminen ja viestiminen toimijoille kaipaa edelleen kehittämistä. Sekä ohjelman yhteistyökumppanit että ohjelmaa toteuttavat tahot peräänkuuluttavat ohjelman fokuksen kirkastamista. Ohjelman vaikutusten osoittamisessa käytettäviin keskeisiin seurantaindikaattoreihin liittyy ongelmia. Mittaristo tulisikin suoremmin kytkeä ohjelman perustoimintoihin. Lisäksi seurantaan tulisi muodostaa selkeät yhtenäiset kriteerit ja käytännöt. TEM:n yhdyshenkilö: Innovaatio-osasto/Pirjo Kutinlahti, puh Asiasanat Nyckelord Key words osaamiskeskusohjelma, alueiden kehittäminen, kilpailukyky, osaamiskeskus, osaamisklusteri, klusteri, innovaatiopolitiikka ISSN ISBN Kokonaissivumäärä Sidoantal Pages 101 Julkaisija Utgivare Published by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Kieli Språk Language Hinta Pris Price Suomi, finska, finnish Kustantaja Förläggare Sold by

6

7 Esipuhe Osaamiskeskusohjelmaa on toteutettu hyvällä menestyksellä jo vuodesta 1994 lukien. Ohjelma on alkuajoista lähtien ankkuroitunut alueellisiin vahvuuksiin. Siirryttäessä uudelle, kolmannelle ohjelmakaudelle ( ) ohjelman rakennetta uudistettiin ottamalla käyttöön alueiden yhteistyöhön kannustava klusterimalli. Ohjelmaan nimettiin 13 osaamisklusteria, joita toteuttavat eri puolelle Suomea sijoittuvaa 21 osaamiskeskusta ja 6 liitännäisjäsentä. Ohjelman ydintoiminnoissa keskitytään lupaavien teknologia- ja liiketoiminta-alueiden ja sovellusten kehittämiseen, uudenlaisten toimintamallien kehittämiseen ja käyttöönottoon sekä kansallisten ja kansainvälisten kumppanuuksien luomiseen. VTT:n toteuttamassa osaamiskeskusohjelman väliarvioinnissa on tarkasteltu uuden klusterimallin toimivuutta alueiden vahvuuksille perustuvan ohjelmatoiminnan toteuttamisessa. Tämän lisäksi on arvioitu klustereiden ja osaamiskeskusten onnistumista ohjelman tavoitteiden toteuttamisessa. Klusterimalli on tuonut ohjelmaan selkeän kansallisen ulottuvuuden, jossa on mahdollista hyödyntää alueiden välistä kansallista synergiaa aiempaa paremmin. Uusi klusterimalli ja osaamisklusterit muodostavat kehitysalustan erikokoisten yritysten ja toisiaan täydentävien osaajien verkottumiselle sekä mahdollistavat niiden kytkeytymisen globaaleille markkinoille. Kolmen ensimmäisen toimintavuoden aikana ohjelma on edistänyt innovaatiotoimintaa alueilla sekä onnistunut vauhdittamaan erityisesti pienten paikkakuntien kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden kehittymistä. Yrittäjyyttä tukevan Protomo toiminnan käynnistäminen neljällä paikkakunnalla, avointen innovaatioympäristöjen kehittäminen, ympäristöliiketoiminnan sekä elintarviketurvallisuuteen perustuvan liiketoiminnan käynnistäminen Suomen ja Kiinan välillä ovat muutamia esimerkkejä onnistuneesta kansallisesta yhteistyöstä. Uudella kaudella ohjelma on siirtynyt aluekehittäjän roolista yhä enemmän alueellisen innovaatiopolitiikan pääinstrumentiksi. Ohjelman haasteita ovat eri suunnista tulevat odotukset, heikko kansallinen tunnettuus sekä tavoitteiden monitasoisuus. Erityisesti ohjelmalle asetettujen yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttaminen, kuten uusien työpaikkojen ja yritysten luominen, on ollut haastavaa nykyisessä taloudellisessa tilanteessa, jossa monien perinteisesti vahvojen toimi- ja teollisuusalojen kasvu on hiipumassa. Samalla alueiden merkitys innovaatiotoiminnan alustoina on kuitenkin korostunut ja niiden linkittyminen globaaleihin verkostoihin tullut yhä merkittävämmäksi. Tämä kehitys avaa osaamiskeskusohjelmalle uusia mahdollisuuksia. Ohjelman on mahdollista vastata kysyntään, jonka trendit leikkaavat läpi eri osaamis- ja toimialoja. Ohjelman loppukaudella tulisikin tukea entistä tehokkaammin klusterien rajapinnoilla tapahtuvaa innovointia. Ohjelman kansallisen vaikuttavuuden parantamiseksi ja tunnettuuden

8 lisäämiseksi tulee loppukaudella tiivistää yhteistyötä muiden kansallisten ohjelmien ja rahoittajien kanssa. On myös pystyttävä tunnistamaan nykyistä paremmin osaamiskeskusohjelman erityinen rooli yritysten liiketoiminnan ja kansainvälistymisen edistäminen. Työ- ja elinkeinoministeriö haluaa kiittää vaativan ja monitasoisen arviointitehtävän toteuttamisesta vastannutta VTT:n asiantuntijaryhmää. Arviointi antaa erinomaisia aineksia ohjelman toimeenpanon kehittämiseen ja uudistamiseen. Ministeriö kiittää myös arviointia tukenutta ohjausryhmää, jonka puheenjohtajana toimi Aki Enkenberg Elinkeinoelämän keskusliitosta ja jäseninä Matti Uusitupa Kuopion yliopistosta, Martti Äijälä Tekesistä, Ulla Mäkeläinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Ministeriössä arvioinnin käytännön tuesta ovat vastanneet Pirjo Kutinlahti, Riikka Pellikka, Hanna-Maria Urjankangas ( saakka) ja Ulla-Maria Wilenius ( lukien). Erityiskiitokset ansaitsevat runsaslukuisesti ja aktiivisesti kyselyihin osallistuneet osaamiskeskusohjelman toteuttajat, yritysasiakkaat sekä muut sidosryhmät. Helsingissä Pirjo Kutinlahti Neuvotteleva virkamies Innovaatio-osasto

9 Sisältö Esipuhe Johdanto Arvioinnin toteutus ja menetelmät arviointitehtävä, käytetyt työmenetelmät ja aineistot arvioinnin viitekehys arvioinnin toteutus Osaamiskeskusohjelma alueellisen ja kansallisen innovaatiopolitiikan välineenä Klusteriperusteisen toimintamallin toimivuus klusterimallin toimivuus ja vaikutukset the Oske programme in international perspective (Dr. Patries Boekholt, Technopolis Ltd.) Osaamiskeskusohjelma kansallisessa innovaatiopolitiikassa Ohjelman asema ja painopisteet Ohjelman johtaminen ja koordinointi Klustereiden toiminnan arviointi klustereiden toiminta, tuloksellisuus ja vaikuttavuus Klusterikohtaiset johtopäätökset Osaamiskeskusten toiminta Osaamiskeskusohjelman rooli erityyppisillä alueilla Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset Kirjallisuus Liite 1 Klusterikohtaiset arviot Liite 2 Arviointia varten haastatellut henkilöt Liite 3 Osaamiskeskustoimijoille osoitettu kysely Liite 4 Sidosryhmäkysely Liite 5 Sidosryhmäkyselyyn vastanneet osaamisklustereittain

10

11 1 Johdanto Osaamiskeskusohjelma on valtioneuvoston määräaikainen erityisohjelma, jonka tavoitteena on kansainvälisesti korkeatasoisen osaamisen hyödyntäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta. Ohjelmaa on toteutettu vuodesta 1994 lähtien, jolloin se osaltaan oli vahvasti uudistamassa aluepoliittista ajattelua Suomessa: aiemmin politiikan kohteena olivat olleet heikoimmin kehittyneet alueet ja tavoitteena alueellisten erojen tasoittaminen, mutta osaamiskeskusohjelman myötä kehittämisen kohteeksi otettiin myös vahvuudet ja kehityksessä vahvasti edenneet seudut. Alun perin ohjelma suuntautui kahdeksaan suurimpaan kaupunkiseutuun, mutta sittemmin ohjelmaa on kahteen otteeseen laajennettu sekä maantieteellisten alueiden että osaamisalojen suhteen. Vuonna 2007 ohjelmassa otettiin käyttöön uusi klusteripohjainen toimintamalli, jonka tarkoituksena on ollut lisätä alueiden ja osaamiskeskusten välistä yhteistyötä, tehostaa hajallaan olevien resurssien hyödyntämistä, lisätä tutkimuksessa ja tuotekehityksessä tarvittavaa kriittistä massaa sekä parantaa alueiden vetovoimaa. Tavoitteena on tätä kautta myös terävöittää alueiden välistä erikoistumista ja työnjakoa. Ohjelmaa toteuttamaan valittiin hakemusten perusteella 13 osaamisklusteria, joihin kuuluu 21 osaamiskeskusta ja 6 liitännäisjäsentä. Uuden klusteriperusteisen toimintamallin toimivuuden arviointi on ollut tämän väliarvioinnin päätehtävä. Klusterimallin yleisen tarkastelun ohella arvioinnissa arvioidaan kunkin klusterin toimintaa sekä toiminnan onnistuneisuutta ja tuloksellisuutta ensimmäisten kolmen vuoden aikana. Koska arvioinnin päähuomio on ollut klusteritoiminnassa ja ohjelman roolissa kansallisella tasolla, alueellisten osaamiskeskusten toimintaa ja tuloksellisuutta ei arvioida yksityiskohtaisesti. Arviointiraportin rakenne on seuraava. Luvussa 2 esitellään arvioinnin viitekehys sekä työssä käytetyt aineistot ja menetelmät, jonka jälkeen kuvataan lyhyesti osaamiskeskusohjelmaa, sen kehitystä sekä nykyistä ohjelmamallia. Luku 4 keskittyy klusteriperusteisen toimintamallin arviointiin. Siinä luodaan myös katsaus klusterimallin ominaispiirteisiin sijoittamalla se kansainväliseen klusterikehityksen kehykseen. Sen jälkeen tarkastellaan osaamiskeskusohjelman roolia kansallisessa innovaatiopolitiikassa. Luvussa 6 arvioidaan klustereiden toimintaa sekä toiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Luvussa esitetään myös arvioinnin klusterikohtaiset johtopäätökset, jotka perustuvat liitteessä 1 oleviin klusterikohtaisiin analyyseihin. Luvussa 7 tarkastellaan alueellisten osaamiskeskusten toimintaa ja erityisesti ohjelman roolia erityyppisillä alueilla. Luvussa 8 esitetään arvioinnin kokonaisjohtopäätökset ja kehittämisehdotukset. 9

12 2 Arvioinnin toteutus ja menetelmät 2.1 Arviointitehtävä, käytetyt työmenetelmät ja aineistot Väliarvioinnin tehtävänä on arvioida Osaamiskeskusohjelman toimintaa käynnissä olevan ohjelmakauden ensimmäisten kolmen vuoden aikana ( ). Työ- ja elinkeinoministeriön arvioinnille asettamien tavoitteiden mukaisesti arvioinnin ensisijaisena kohteena on ollut uudella ohjelmakaudella käyttöönotetun klusteriperustaisen toimintamallin toimivuus. Lisäksi arvioinnissa on tarkasteltu erityisesti osaamisklustereiden tuloksia ja vaikuttavuutta suhteessa kansallisen tason tavoitteisiin ja klustereiden itse määrittelemiin tavoitteisiin. Alueellisten osaamiskeskusten toimintaa on tarkasteltu yleisemmällä tasolla. Kolmas painopiste on osaamiskeskusohjelman arviointi osana kansallista innovaatiopolitiikkaa. Yksityiskohtaisemmat arviointikysymykset kolmen osa-alueen osalta ovat seuraavat: Ohjelman kansallinen toimintamalli, painopisteet ja johtaminen 1 Onko klusteriperusteinen toimintamalli syventänyt alueiden välistä työnjakoa, erikoistumista ja yhteistyötä? 2 Onko klusterimalli edistänyt ohjelman kansallisia tavoitteita? 3 Mitä odottamattomia vaikutuksia klusterimallilla on ollut innovaatiotoimintaan? 4 Ovatko ohjelman nykyiset painopisteet kansallisen innovaatiostrategian kannalta ajankohtaisia ja oikein suunnattuja? 5 Miten ohjelman kansallista koordinointia ja ohjausta (osaamiskeskustyöryhmä ja sihteeristö) tulisi kehittää? 6 Miten ohjelman hallintoa ja perusrahoitusmallia tulisi kehittää? Osaamisklustereiden toiminta ja tuloksellisuus 7 Miten osaamisklusteri on onnistunut tavoitteissaan? 8 Ovatko klusterin fokus ja tavoitteet realistisia ja oikeansuuntaisia suhteessa voimavaroihin ja toimintaympäristön muutoksiin? 9 Mikä merkitys osaamisklusterilla on ollut toimi- tai teknologia-alansa edistämisessä? 10 Miten hyvin klusterin organisoitumistapa ja koordinaatio tukevat yhteisten tavoitteiden saavuttamista? 11 Miten työnjako muiden toimijoiden tai rahoitusinstrumenttien kanssa on määrittynyt? 10

13 Alueellisten osaamiskeskusten toiminta ja tuloksellisuus 12 Miten osaamiskeskus on onnistunut tavoitteissaan? 13 Miten alue ja alueen sidosryhmät (erityisesti rahoittajat) ovat sitoutuneet klusteriohjelman toteuttamiseen ja mitä kehittämistarpeita niillä on OSKE-toiminnalle? 14 Onko osaamiskeskus tai liitännäisjäsen tuonut odotettua lisäarvoa niille osaamisklustereille joissa se on mukana? Käytetyt työmenetelmät ja aineistot Arvioinnissa on hyödynnetty erilaisia aineistoja ja menetelmiä triangulaation periaatteen mukaisesti. Analyysivaiheessa kutakin arviointikysymystä on lähestytty useamman aineistokokonaisuuden kautta. Kuviossa 1 on esitetty keskeiset arvioinnissa käytetyt aineisto- ja menetelmäkokonaisuudet ja niiden sijoittuminen suhteessa arvioinnin osakokonaisuuksiin ja arviointiprosessin eri vaiheisiin. Kuvio 1. Arvioinnin aineistot ja arviointiprosessi Olemassa olevan aineiston analyysit Kansallinen innovaatiostrategia ja innovaatiopoliittinen selonteko Innovaatiojärjestelmän kv. arvioinnin tulokset Osaamisklustereiden ohjelmaasiakirjat; vaikuttavuustavoitteet ja seuranta-aineistot OskeNyt -seuranta- ja raportointijärjestelmä Arvioinnin osakokonaisuudet Ohjelman kansallinen toimintamalli, painopisteet ja johtaminen Osaamisklustereiden toiminta ja tuloksellisuus Alueellisten osaamiskeskusten toiminta ja tuloksellisuus Raportointi ja tuloksista tiedottaminen Arvioinnin aikana tuotettu uusi tieto Päätöksentekijöiden haastattelut Työpaja (OSKEn suhde kansalliseen innovaatiopolitiikkaan) Klusterimallin kansainvälinen vertailu Klusterikoordinaattoreiden haastattelut VTT:n ja A&PM Business Oy:n asiantuntijoiden arviot klustereista Osaamiskeskustoimijakysely Sidosryhmäkysely Ohjelman kansallisen toimintamallin, painopisteiden ja johtamisen arvioinnissa on hyödynnetty kansallisen innovaatiopolitiikan tuoreita linjadokumentteja, innovaatiojärjestelmän kansainvälistä arviointia sekä arviointia varten tuotettua aineistoa (päätöksentekijöiden haastattelut, klusterikoordinaattoreiden haastattelut, osaamiskeskustoimijoille suunnattu kysely, klusterimallin kansainvälinen vertailu ja 10 11

14 sisäinen työpaja). Klustereiden ja osaamiskeskusten tuloksia ja vaikutuksia arvioitaessa on käytetty sekä klustereiden ja niihin kuuluvien osaamiskeskusten itse tuottamaa tietoa (OskeNyt -seuranta- ja raportointitietokanta, osaamisklustereiden ohjelma-asiakirjat, toimintasuunnitelmat ja -raportit), että arvioinnin aikana kerättyä aineistoa (Osaamiskeskustoimijoille ja sidosryhmille osoitetut kyselyt, substanssiasiantuntijoiden arviot). Kaikkien osaamisklustereiden kansallisten koordinaattoreiden haastattelut ovat olleet tärkeä aineisto etenkin klustereiden, mutta myös osaamiskeskusten toimintaa arvioitaessa. Seuraavassa esitellään tarkemmin arvioinnissa käytetyt keskeisimmät aineistot. Haastattelut Arvioinnin alkuvaiheessa haastateltiin yhteensä 20 innovaatiopolitiikan ja osaamiskeskusohjelman kansallisen ja alueellisen tason päätöksentekijää ja sidosryhmien edustajaa. Haastatteluilla luodattiin eri tahojen näkemyksiä ohjelman klusteriperusteisesta toimintamallista, kansallisesta koordinoinnista ja roolista osana kansallista innovaatiopolitiikkaa. Toisen haastateltavien ryhmän muodostivat kolmentoista osaamisklusterin kansalliset koordinaattorit. Näissä haastatteluissa painopiste oli klusterin toiminnassa ja organisoitumisessa, klusterimallin toimivuudessa ja koordinaation onnistumisessa sekä työnjaossa muiden toimijoiden ja rahoitusinstrumenttien kanssa. Lisäksi haastateltiin joitakin alueasiantuntijoita, toimeksiantajan toivomuksesta erityisesti matkailun ja elämystuotannon klusteriin kuuluvien osaamiskeskusten asiantuntijat ja klusterin ex-koordinaattori. Luettelo arviointia varten haastatelluista henkilöistä on liitteessä 2. Kyselyt Arvioinnin yhteydessä toteutettiin kaksi kyselyä hyödyntäen Digiumin web-pohjaista kyselytyökalua. Ensimmäinen kysely kohdistettiin osaamiskeskustoimintaa toteuttaville henkilöille ja toinen puolestaan osaamiskeskusten itse nimeämilleen sidosryhmien edustajille. Ensin mainitun kyselyn vastaajien yhteystiedot saatiin ohjelman sihteeristöltä ja jälkimmäisen osalta yhteystiedot toimittivat osaamiskeskusten edustajat. Kyselylomakkeet suunniteltiin yhteistyössä arviointitiimin ja arviointihankkeen ohjausryhmän kanssa. Kyselylomakkeet ovat kokonaisuudessaan raportin liitteenä (liitteet 3 ja 4). Alla on kuvattu molempien kyselyjen osalta keskeiset tunnusluvut. Osaamiskeskustoimijakysely. Kysely lähetettiin 132 vastaajalle ja vastauksia tuli yhteensä 109, vastausprosentti noin 83, mitä voi pitää erittäin hyvänä tuloksena. Kyselyyn vastasi 49 alueasiantuntijaa, 25 osaamiskeskusjohtajaa, 18 projektipäällikköä tai viestintävastaavaa, 12 klusterin koordinaattoria, sekä 5 klusterin koordinaation assistenttia. Sidosryhmäkysely. Kysely lähetettiin 3396 vastaajalle ja vastauksia tuli yhteensä 1046, eli vastausprosentti noin 31, mitä voi pitää varsin tyydyttävänä 12

15 tuloksena. Yritysvastaajia oli 40 prosenttia kaikista vastaajista. Tässä on syytä mainita, että 1046 vastausta sisältää myös yksittäisten vastaajien (henkilöiden) useampia vastauksia, sillä kyselyssä oli mahdollisuus vastata useamman osaamisalan tai osaamiskeskuksen osalta. Yksittäisten vastaajien lukumäärä oli 986. Klusterikohtaisesti vastaajien lukumäärä vaihteli 56:n ja 112:sta välillä. Sidosryhmävastausten jakautuminen klustereittain on esitetty tarkemmin liitteen 5 taulukossa. Vastaajaryhmittäin jakauma oli seuraavanlainen: Yliopistot (15,1%) Ammattikorkeakoulut (9,2%) Tutkimuslaitokset (4,7%) Kunnat (7,4%) Maakuntaliitot (6,4%) ELY-keskukset (1,7%) Tekes (2,4%) Suuryritykset (11,2%) Pk-yritykset (28,8%) Muut organisaatiot (13,0%), sisältää mm. järjestöjä ja yhdistyksiä, kehitysyhtiöitä, sekä valtionhallintoa. Asiantuntija-arviot Osana väliarviointia kunkin osaamisalan substanssiasiantuntija teki erillisen arvion oman alansa osaamisklusterin toiminnasta sekä klusterin roolista alan kehittämisessä. Arvioinnin toteuttivat VTT:n ja A&PM-Business Oy:n asiantuntijat. Osaamisklustereiden arviointia varten jokaiselle asiantuntijalle toimitettiin materiaalipaketti, joka sisälsi arvioitavan osaamisklusterin ohjelmasuunnitelman; 2009 vuoden toimintakertomuksen ja 2010 vuodelle tehdyn toimintasuunnitelman; listauksen klusterin käynnistetyistä ja päättyneistä projekteista, sekä projektien rahoitustiedot rahoittajittain; klusterin projekteihin osallistuneet toimijat; tiivistelmäkuvaukset kaikista projekteista sekä vertailutaulukon perusrahoituksen käytön kohteista. Osaamisklustereilla oli mahdollisuus myös liittää mukaan klusterin toimintaa kuvaavaa viestintämateriaalia ja suuri osa klustereista hyödynsi tätä mahdollisuutta. OskeNyt -seurantajärjestelmä Osaamisklustereiden ja -keskusten OskeNyt -seurantajärjestelmään viemät projektikohtaiset tiedot muodostivat arvioinnin keskeisen ohjelman hanketoimintaa ja määrällistä volyymia kuvaavan aineiston. Tietokannasta löytyvien valmiiden indikaattorien lisäksi analysoitiin monipuolisesti hanketietokannan tietoja ohjelma-, klusteri- ja osaamiskeskustasoilla. OskeNyt-aineistoa analysoitaessa tarkastelussa ovat olleet ohjelman perusrahoituksella toteutetut hankkeet ja kehittämishankkeet, joiden syntymiseen tai toteuttamiseen toiminnalla on myötävaikutettu. Infrastruktuurihankkeet sen sijaan rajattiin tarkastelun ulkopuolelle

16 Arvioinnin yhteydessä tietokantaan muodostettiin järjestelmän teknisen ylläpidon avustuksella joukko uusia hakufunktioita, joiden avulla voidaan tuottaa yhteenvetoraportteja seuraavista teemoista: ylialueelliset projektit; kehittämishankkeiden fokus; projektien vaikuttavuustavoitteet; osallistujaraportti; projektitiivistelmät sekä osallistujat klustereittain. Näitä hyödynnettiin muun muassa koostettaessa materiaalipaketteja asiantuntija-arvioiden pohjaksi sekä analysoitaessa osaamisklustereiden toimintaa. Luodut hakufunktiot ovat OskeNyt -seurantajärjestelmän käyttäjien käytössä myös arvioinnin päätyttyä. Järjestelmään on talletettu myös klustereiden vuosittain tekemät toimintasuunnitelmat ja toimintakertomukset, joita hyödynnettiin arvioinnin eri vaiheissa. On syytä huomauttaa, että OskeNyt -seurantajärjestelmän aineiston käyttöön arvioinnin tietolähteenä liittyy määrättyjä haasteita, joihin kiinnitettiin huomiota jo edellisen ohjelmakauden loppuarvioinnissa (Kanninen et al. 2007). Kriittinen kysymys koskee ennen kaikkea sitä, mitä tietokantaan raportoidaan ja miten yhdenmukaista raportointi on eri osaamisklustereissa ja niihin kuuluvissa osaamiskeskuksissa. Ohjelman perusrahoituksella toteutettavan toiminnan hanketietojen lisäksi osaamiskeskukset raportoivat tietokantaan hankkeet, joiden valmisteluun ja toteutukseen ne ovat tavalla tai toisella osallistuneet. Osaamiskeskusohjelman toimijoiden merkitystä ja osuutta hankkeiden synnyttämisessä ja toteuttamisessa ei kuitenkaan voida tietokannasta löytyvien tietojen perusteella juurikaan analysoida kuva toiminnan vaikuttavuudesta jää näiltä osin epätarkaksi. Näistä tekijöistä johtuen OskeNyt -järjestelmän hankekannan pohjalta syntyvä kokonaiskuva ohjelman piiriin liittyvästä hanketoiminnasta on ennen kaikkea suuntaa-antava. 2.2 Arvioinnin viitekehys Ohjelma-arvioinnissa keskeinen käsitteellinen työväline on ns. ohjelmateoria (Leeuw 2003; Molas-Gallart & Davies 2006). Kyseessä on malli siitä, miten ohjelmassa tavoiteltavien yhteiskunnallisten vaikutusten ajatellaan syntyvän. Osaamiskeskusohjelman tapauksessa ohjelmateorian tulee vastata kysymykseen siitä, miten ohjelman tavoitteena oleviin taloudellisiin vaikutuksiin (uudet työpaikat ja yritykset) voidaan päästä toteutettavilla toimenpiteillä. Käytännössä kyse on mallista, joka ketjuttaa toimenpiteet, niiden välittömät tulokset sekä niiden seurauksena syntyvät taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Ohjelmateoria muodostetaan peilaten arvioinnin kohteena olevan ohjelman tavoitteita, toimintamallia ja käytännön toteutusta suhteessa relevanttiin tutkimuskirjallisuuteen. Tässä arvioinnissa ohjelmateoria on muodostettu nojautuen innovaatiojärjestelmien tutkimukseen. Erityisen keskeinen on ns. vuorovaikutteisen oppimisen malli (Edquist 2004; Smith 2000), jossa innovaatioprosessien nähdään muodostuvan monitahoisissa yhteistyösuhteissa ja verkostoissa. Keskeisiä innovaatiojärjestelmän ominaisuuksia ovat silloin verkostot ja niiden laatu, instituutiot (mm. immateriaalioikeudet, ympäristö- ja turvallisuusnormit, rahoituskäytännöt) sekä oppimisen 14

17 ja osaamisensiirron mahdollistavat mekanismit (mm. tietointensiiviset palvelut ja välittäjäorganisaatiot). Edellä mainittujen tekijöiden puuttuminen innovaatiojärjestelmästä näyttäytyy ns. systeemisinä puutteina, joiden kehittäminen edellyttää järjestelmätason kehittämistoimenpiteitä. Tällaisia ovat infrastruktuurin ja rahoitusjärjestelmän kehittäminen, tiettyyn kehityspolkuun lukkiutumisen avaaminen sekä paikallisten instituutioiden ja verkostojen kehittäminen. Toinen keskeinen lähtökohta ohjelmateorian muodostamiselle löytyy talousmaantieteen ja alueellisten innovaatioympäristöjen tutkimuksesta. Tämä ajattelu painottaa erityisesti paikallisia voimavaroja ja instituutioita, kasautumishyötyjä, polkuriippuvuutta sekä paikallista oppimista (Scott 2000; Tura & Harmaakorpi 2005). Keskeisiksi alueellisen innovaatiopolitiikan tavoitteiksi muodostuu yhteisten visioiden ja tavoitteiden luominen, resurssien kohdentaminen ja kehitystoiminnan koordinointi. Kuvaava metafora tämän tyyppisestä toiminnasta on innovaatioprosessien ja toimijaverkostojen orkestrointi. Kun osaamiskeskusohjelman toimintamallia peilataan tutkimuskirjallisuuteen, voidaan havaita, että ohjelma on lähtökohdiltaan vahvasti systeemiseen innovaatioajatteluun nojautuva. Jo ohjelman alkuajoista lähtien keskeisiä kehittämiskohteita ovat olleet yliopistojen ja yritysten välisten linkkien vahvistaminen, osaamisresurssien koordinoitu hyödyntäminen ja kumppanuksien sekä verkostojen luominen. Osaamiskeskusohjelman päätavoitteena on kaiken aikaa ollut pikemminkin olemassa olevien voimavarojen ja osaamisen parempi hyödyntäminen kuin täysin uuden toiminnan resursointi. Tästä johtuen ohjelma on luonteeltaan kehittämistoimintaa katalysoiva, ei varsinainen innovaatiotoiminnan rahoitusohjelma. Ohjelma pyrkii täyttämään kansallisessa ja alueellisissa innovaatioympäristöissä olevia kapeikkoja, joissa tiedetään vallitsevan markkinapuutteita. Tällaisia ovat tyypillisesti yliopistojen ja yritysten välinen yhteistyö, investoinnit innovaatiotoimintaan ja liiketoiminnan uudistamiseen, laajapohjaiset osaamisverkostot jne. Osaamiskeskusohjelman vaikuttavuus on edellä mainituista syistä johtuen suurelta osin välillistä suhteessa elinkeino- ja innovaatiopolitiikan yleisiin tavoitteisiin kuten taloudelliseen kasvuun ja uusien työpaikkojen luomiseen. Ohjelma pyrkii myötävaikuttamaan tuloksellisten kehityshankkeiden muodostamiseen, mutta pääsääntöisesti ei yksin toimi niiden rahoittajana. Vaikuttavuus on näin ollen osavaikutuksen luonteista, jossa osaamiskeskusohjelman merkityksen osuutta kokonaistuloksista on haasteellista arvioida. Koska valtaosa varsinaisista kehityshankkeista rahoitetaan muista lähteistä (Tekes, EU-ohjelmat jne.), seurataan hanketason tuloksellisuutta myös näissä rahoitusohjelmissa. Kaksinkertaisen tulosten kirjaamisen vaara on näin ollen ilmeinen. Samat taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset (esim. uudet yritykset ja työpaikat) saatetaan helposti laskea useiden samaan hankkeeseen vaikuttaneiden rahoittajien tulokseksi. Osaamiskeskusohjelman vaikuttavuus onkin luotettavammin liitettävissä niihin pysyväluonteisiin muutoksiin, joita ohjelma voi aikaansaada organisaatioiden ja toimijaverkostojen kyvyssä osaamislähtöiseen uudistumiseen ja uuden liiketoiminnan 15 14

18 synnyttämiseen. Kutsumme näiden ominaisuuksien yhdistelmää innovaatiokyvyksi (vt. Furman ym. 2000; Tura & Harmaakorpi 2005; Fagerberg & Srholec 2008). Innovaatiokyky on organisaatioiden, toimijaverkostojen ja instituutioiden tasolla kehittyvä ominaisuus, joka parantaa alueiden ja toimialojen kykyä uuden liiketoiminnan synnyttämiseen ja uudistamiseen. Innovaatiokyky on näin ollen systeeminen ominaisuus, joka on vuorovaikutteisten oppimisprosessien tulosta ja jonka tulisi edustaa pysyvää muutosta toimijoiden ja niiden välisten suhdeverkostojen dynamiikassa. Innovaatiokyvyn kehitystä tarkastellaan tässä arvioinnissa neljällä eri tasolla: organisaatioiden, klusterien, alueellisen ja kansallisen tason sekä kansainvälinen innovaatiokyky. Osaamiskeskusohjelman arviointia ohjaa alla esitetty viitekehys, jossa on kuvattu ohjelman vaikutuslogiikka. Vaikutuslogiikka kuvaa erilaisia yhteyksiä ohjelman toimenpiteistä tuloksiin ja vaikutuksiin, joita ohjelman voidaan ajatella synnyttävän. Vaikutuslogiikka on malli, joka on muodostettu yhdistämällä elementtejä osaamiskeskusohjelman virallisista tavoitteista, arvioinnissa kerätystä empiirisestä aineistosta sekä innovaatiotoiminnan teoreettisesta kirjallisuudesta. Se on referenssi, johon arvioinnin kohdetta peilataan arviointiaineiston avulla. Se ei näin ollen suoraan edusta ohjelman virallista ajatusmallia, vaan on arvioinnin tarpeisiin laadittu käsitteellinen konstruktio. Tavoitteena on ollut muodostaa loogisesti mahdollisimman johdonmukainen malli arviointityön apuvälineeksi. Sen ensimmäisen tason muodostavat ohjelman toimenpiteet ja toisen tason niiden välittömät tulokset. Kolmas taso tarkastelee vaikutuksia innovaatiokykyyn ja neljäs taso laajempia taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. 16

19 Taulukko 1. Osaamiskeskusohjelman vaikutuslogiikka 1. Ohjelman toimenpiteet 2. Tuotokset (toiminnan välittömät konkreettiset tuotokset) 3. Vaikutukset innovaatiokykyyn 4. Taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset Strategiaprosessit ja ennakointi Viestintä ja tiedonjakaminen Verkottaminen (tapahtumat, match-making) Hankkeiden valmistelu (mm. esiselvitykset, hankesuunnittelu, rahoitusneuvottelut) Palvelut (mm. koulutus ja valmennus, markkinatutkimukset, tuotekehityspalvelut, kansainvälistymispalvelut) Kansainvälisten kontaktien luominen Koordinointi ja työnjako (ei tehdä päällekkäistä kehitystyötä) Kysynnän tunnistaminen ja artikulointi (parempi käsitys muuttuvasta globaalista kysynnästä ja uusista liiketoimintamahdollisuuksista) Yhteiset tavoitteet alueiden kehittämisen painopisteistä (konsensus) resurssien kohdentaminen Rajapintojen hallinta ja luottamus: yliopisto-yritys-yhteistyö, yritysten väliset kumppanuudet, julkisen ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö, kansallinenalueellinen, toimialojen välinen yhteistyö Uudet kumppanuudet (sitoutuminen yhteisiin hankkeisiin) Resurssien mobilisointi (esim. uudet rahoituslähteet) Laadukkaat ja vaikuttavat hankkeet (paremmat hankkeet kuin mitä syntyisi ilman oskea, kilpaillun rahoituksen saaminen, ylialueelliset hankkeet) Kehittämisympäristöt ja -alustat oppimiselle ja kokeiluille Organisaatiotason innovaatiokyky: liiketoimintaosaaminen, tuotekehitysosaaminen Verkoston / klusterin innovaatiokyky: luottamus, pitkäkestoiset kumppanuudet, osaamisintensiiviset palvelut (yliopistot, tutkimuslaitokset, julkiset ja yksityiset innovaatiopalvelut, KIBS), kyky ennakoida toimialaan vaikuttavia muutoksia, alkavan yritystoiminnan tuki Alueellinen ja kansallinen innovaatiokyky: instituutiot, tiedonsiirto (mm. hyvien toimintamallien leviäminen ja käyttöönotto alueiden ja klusterien välillä), alueiden välinen erikoistuminen ja työnjako Globaali innovaatiokyky: kansainväliset yhteydet ja tietokanavat Uudet tuotteet ja palvelut Liikevaihdon ja viennin kasvu Ulkomaiset investoinnit Uudet yritykset Työpaikat 16 17

20 Kuvio 2. Arviointia ohjaava viitekehys 13 Osaamisklusteria Toimijat ja resurssit 21 Alueellista osaamiskeskusta ja 6 liitännäisjäsentä Toimenpiteet Strategiaprosessit ja ennakointi Viestintä ja tiedonjakaminen Verkottaminen Hankkeiden valmistelu Innovaatiopalvelut Kansainvälisten kontaktien luominen Tuotokset Työnjako ja koordinointi Yhteiset tavoitteet Käsitys tulevaisuuden kysynnästä Rajapintojen hallinta ja luottamus Uudet kumppanuudet Resurssien mobilisointi Korkealaatuiset ja laajavaikutteiset hankkeet Kehittämisympäristöt Vaikutukset innovaatiokykyyn Yritysten innovaatiokyky Verkostojen ja klusterien innovaatiokyky Alueellinen ja kansallinen innovaatiokyky Taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset Uudet tuotteet ja palvelut Uudet yritykset ja työpaikat Vetovoimaiset alueelliset innovaatioympäristöt 2.3 Arvioinnin toteutus Arvioinnin on toteuttanut VTT:n johtama laaja-alainen arviointiryhmä, jonka ytimen on muodostanut VTT Innovaatiotutkimuksen tutkijat Antti Pelkonen, Juha Oksanen, Ville Valovirta, Jari Konttinen ja Johanna Leväsluoto. Kansainvälisenä asiantuntijana arviointiryhmään on osallistunut Dr. Patries Boekholt (Technopolis Group). Boekholt on vastannut osaamiskeskusohjelman klusterimallin kansainvälisestä arvioinnista (luku 4.2). VTT:n Innovaatiotutkimuksen tutkijoiden ohella hankkeen toteutukseen on osallistunut laaja ryhmä VTT:n teknologia-alojen asiantuntijoita. He ovat vastanneet kunkin osaamisklustereiden asiantuntija-arvioista, jotka sisältyvät klusterikohtaisiin arvioihin liitteessä 1. Toimi- ja teknologia-alakohtaiset asiantuntijat hankkeessa ovat olleet: tutkimusprofessori Miimu Airaksinen (asumisklusteri); teknologiapäällikkö Caj Södergård (digitaaliset sisällöt); asiakasjohtaja Juha Ahvenainen (elintarvikekehitys); asiakasjohtaja Rauno Rintamaa (energiateknologia); teknologiajohtaja Anu Kaukovirta- Norja (HealthBIO); tutkimusprofessori Niilo Saranummi (hyvinvointi); teknologiapäällikkö Petteri Alahuhta (jokapaikan tietotekniikka); tutkija, tiiminvetäjä Ilkka Saisto (meriklusteri); teknologiapäällikkö Hannu Kattelus (nanoteknologia); liiketoiminnan kehityspäällikkö Susanna Nieminen (uusiutuva metsäteollisuus); asiakaspäällikkö Ulla-Maija Mroueh (ympäristöteknologia); sekä johtava tutkija Ismo Vessonen (älykkäät koneet). Matkailu- ja elämystuotanto -klusterin osalta toimialan asiantuntijana on toiminut toimitusjohtaja Matti Pulkki A&PM-Business Oy:stä. 18

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Uusiutuva metsäteollisuus klusteriohjelma 2007-2013

Uusiutuva metsäteollisuus klusteriohjelma 2007-2013 Uusiutuva metsäteollisuus klusteriohjelma 2007-2013 Komposiitit ja älykkäät puurakenteet - Tommi Appelgren Mikä osaamiskeskusohjelma (=OSKE) on? Osaamiskeskusohjelma on alueiden kehittämislain mukainen

Lisätiedot

Jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelman toteuttaminen

Jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelman toteuttaminen Jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelman toteuttaminen Arjen tietoyhteiskunta workshop 15.11.2007 Pirjo Kutinlahti OSKE synnyttää huippuosaamisesta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja Osaamiskeskusohjelma

Lisätiedot

OSKE-viestinnän tehostaminen. Riikka Pellikka Lappeenranta 28.9.2011

OSKE-viestinnän tehostaminen. Riikka Pellikka Lappeenranta 28.9.2011 OSKE-viestinnän tehostaminen Riikka Pellikka Lappeenranta 28.9.2011 Miksi OSKE-viestintää? OSKEn panostukset näkyvät yleensä loppukaudesta NYT AIKA KERTOA TULOKSISTA Yritysten aktivointi OSKE-toimintaan

Lisätiedot

Ajankohtaista kansainvälisistä rahoitusmahdollisuuksista osallistu ja vaikuta! Osaamiskeskusohjelmasta tukea kansainvälistymiseen. Joensuu, 5.11.

Ajankohtaista kansainvälisistä rahoitusmahdollisuuksista osallistu ja vaikuta! Osaamiskeskusohjelmasta tukea kansainvälistymiseen. Joensuu, 5.11. Ajankohtaista kansainvälisistä rahoitusmahdollisuuksista osallistu ja vaikuta! Osaamiskeskusohjelmasta tukea kansainvälistymiseen Joensuu, 5.11.2009 1 Tietoa, taitoa, tehoa, tuloksia! Joensuun Tiedepuisto

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

OSKEn 2012-2013 Loppukauden linjaukset ja uuden ohjelman valmistelu

OSKEn 2012-2013 Loppukauden linjaukset ja uuden ohjelman valmistelu OSKEn 2012-2013 Loppukauden linjaukset ja uuden ohjelman valmistelu OSKE-vaikuttajapäivä 15.12.2011 Pirjo Kutinlahti Osaamiskeskusohjelman pääsihteeri Työ- ja elinkeinoministeriö Sisältö OSKEn strategiset

Lisätiedot

OSKE-viestinnän tehostaminen. Riikka Pellikka Jyväskylä 3.11.2011

OSKE-viestinnän tehostaminen. Riikka Pellikka Jyväskylä 3.11.2011 OSKE-viestinnän tehostaminen Riikka Pellikka Jyväskylä 3.11.2011 OSKE-viestinnän tehostaminen Taustaa OSKEn panostukset näkyvät yleensä loppukaudesta nyt on aika profiloida tulokset OSKEn saavutuksiksi

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Kirjan esittely TEM:n innovaatioympäristöt ryhmän tilaisuudessa 11.3.2008 Val.tri. Soile Kuitunen

Lisätiedot

Ympäristöklusteri, PKS:n osaamiskeskusohjelma ja sen ympäristömonitoroinnin kärkihanke

Ympäristöklusteri, PKS:n osaamiskeskusohjelma ja sen ympäristömonitoroinnin kärkihanke Ympäristöklusteri, PKS:n osaamiskeskusohjelma ja sen ympäristömonitoroinnin kärkihanke Monitorointialustan kautta viennin kasvattamiseen i Tilannekatsaus 29.1.2007 Green Net Finland ry - Ympäristöalan

Lisätiedot

OSAAMISKLUSTEREIDEN KASVU- JA KANSAINVÄLISTYMISOHJEL- MA (TEM, OKM)

OSAAMISKLUSTEREIDEN KASVU- JA KANSAINVÄLISTYMISOHJEL- MA (TEM, OKM) OSAAMISKLUSTEREIDEN KASVU- JA KANSAINVÄLISTYMISOHJEL- MA (TEM, OKM) TL 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Kehittämisohjelmasta vastaava asiantuntija Teema

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Itämeriyhteistyön ja uuden ohjelmakauden mahdollisuudet Aulanko, Hämeenlinna 30.8.2012 Ennakkotehtävän tulosten esittely Ennakkotehtävä kohti uutta rakennerahastokautta

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

käytännön suunnittelussa ja

käytännön suunnittelussa ja Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa t Case: Oulu Inspiroi - innovaatiostrategia 2007-2013 Olli Löytynoja Varatoimitusjohtaja Oulu Innovation Oy 29.10.2009 TILASTOSEURANNAN

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

UEF JOENSUU KUOPIO SAVONLINNA STATE-OF- THE SMART UEF JOENSUU KUOPIO SAVONLINNA. Korkeakoulut ja sidosryhmät vaikuttavuutta luomassa

UEF JOENSUU KUOPIO SAVONLINNA STATE-OF- THE SMART UEF JOENSUU KUOPIO SAVONLINNA. Korkeakoulut ja sidosryhmät vaikuttavuutta luomassa UEF JOENSUU KUOPIO SAVONLINNA STATE-OF- THE UEF JOENSUU KUOPIO SAVONLINNA SMART Korkeakoulut ja sidosryhmät vaikuttavuutta luomassa VASTUULLINEN JA VAIKUTTAVA- Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Lisätiedot

Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta

Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta Innovaatio, käyttöönotto ja leviäminen 25.3.2015 2 Seuranta- ja arviointimalli Panokset Toiminta

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21 osaamiskeskusta Lahden Seudun Kehitys LADEC Henkilöstöä 75 Asumisen

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelman kv-strategiakehikko. Anne-Mari Järvelin Päivitetty versio 23.9.2011

Osaamiskeskusohjelman kv-strategiakehikko. Anne-Mari Järvelin Päivitetty versio 23.9.2011 Osaamiskeskusohjelman kv-strategiakehikko Anne-Mari Järvelin Päivitetty versio 23.9.2011 Kv-strategiakehikko Taustaa Oskessa on tehty runsaasti kansainvälistymistä edistäviä toimenpiteitä Jatkokaudella

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Hanketoimijoiden tapaaminen 21.1.2010 Metsäalan strateginen ohjelma, verkostohanke

Hanketoimijoiden tapaaminen 21.1.2010 Metsäalan strateginen ohjelma, verkostohanke Hanketoimijoiden tapaaminen 21.1.2010 Metsäalan strateginen ohjelma, verkostohanke Joensuun Tiedepuisto Oy (sivu 2) Osaamiskeskusohjema 2007-2013 (TEM) (s. 3-5) Asumisen klusteriohjelma (s. 6) OSKEn rooli

Lisätiedot

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyö ja yhteistyön esteet Selvityksen tulokset

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyö ja yhteistyön esteet Selvityksen tulokset Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyö ja yhteistyön esteet Selvityksen tulokset Antti Pelkonen & Mika Nieminen VTT Sidosryhmien kuulemistilaisuus korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön

Lisätiedot

JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Varsinais-Suomessa

JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Varsinais-Suomessa JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Varsinais-Suomessa JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Päätehtävä: Kiihdyttää uutta, maailmanlaajuisesti kilpailukykyistä ICTtoimialan liiketoimintaa. Visio: Ohjelmakauden päättyessä

Lisätiedot

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Olli T. Alho Alueosasto 16.4.2013 Tausta ja tavoitteet Suurten kaupunkiseutujen kansainvälisen kilpailukyvyn ja veturiroolin vahvistaminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Oulun alueen näkökulmia Osaamiskeskusohjelmaan

Oulun alueen näkökulmia Osaamiskeskusohjelmaan Oulun alueen näkökulmia Osaamiskeskusohjelmaan BusinessOulu, johtaja Juha Ala-Mursula OSKE vaikuttajapäivä Oulussa 2.11.2011 BUSINESSOULU 2011, WWW.BUSINESSOULU.COM Oulu - the Capital of Northern Scandinavia

Lisätiedot

INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020. Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013

INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020. Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013 INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020 Aiehaku Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatuksena on synnyttää osaamislähtöistä

Lisätiedot

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus Yritysten osaamisen kehittäminen PALKO ensimmäinen vaihe Mukana kehittämässä: Helsinki Business College Oy Suomen ympäristöopisto SYKLI Tampereen aikuiskoulutuskeskus

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Innovaatio ja osaaminen -verkosto

Innovaatio ja osaaminen -verkosto Innovaatio ja osaaminen -verkosto 4.5.2009 Yleistä verkostosta Innovaatio ja osaaminen verkoston toiminta on käynnistynyt vuoden 2005 alussa osana alue-keskusohjelmaa. Verkoston tavoitteena on systemaattisen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja Lahti 2011 Yksi nopeasti kasvavista kaupunkiseuduista, erityisesti korkeakoulutetun väestön osalta Suomen merkittävin

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Väliarvioinnin yhteenveto

Väliarvioinnin yhteenveto Oppimisratkaisut 2011-2015 Tulosseminaari 24.1.2013 Väliarvioinnin yhteenveto Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM 1069732 Oppimisratkaisut tilanne Oppimisratkaisut

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Oske tänään miten huomenna? Sidosryhmäseminaarit Syksyllä 2011

Oske tänään miten huomenna? Sidosryhmäseminaarit Syksyllä 2011 Oske tänään miten huomenna? Sidosryhmäseminaarit Syksyllä 2011 Taustaa ja tavoitteita TEM johtaa Oske-ohjelman toteutusta Nykyisen ohjelmakauden linjaukset ja tavoitteet PÄÄOSASSA Keskustelun avaus, ajatuksia

Lisätiedot

PK-TEOLLISUUDEN UUDISTAMINEN JA KILPAILUKYKY pilotti

PK-TEOLLISUUDEN UUDISTAMINEN JA KILPAILUKYKY pilotti PK-TEOLLISUUDEN UUDISTAMINEN JA KILPAILUKYKY pilotti Sisältää teollisuutta palvelevan liiketoiminnan 10.10.2013 Seutukaupunki Seutukaupunkeja ovat kaupungit: 1. Jotka ovat seutukuntiensa tai talousalueensa

Lisätiedot

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) kansainvälisen hanketoiminnan projektitoimimalli (PTM) Rovaniemi 17.1.2012, Kristiina Jokelainen

Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) kansainvälisen hanketoiminnan projektitoimimalli (PTM) Rovaniemi 17.1.2012, Kristiina Jokelainen Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) kansainvälisen hanketoiminnan projektitoimimalli (PTM) Rovaniemi 17.1.2012, Kristiina Jokelainen Toimintamallille asetetut tavoitteet Visio Kansainvälisen hanketoiminnan

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Salon seudun KOKO. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010. Maakunnan kehittämisraha Projektisuunnitelma

Salon seudun KOKO. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010. Maakunnan kehittämisraha Projektisuunnitelma 1(7) Salon seudun KOKO Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010 Maakunnan kehittämisraha Projektisuunnitelma 2(7) Hankkeen nimi Salon seudun KOKO Tiivistelmä Salon seudun KOKO:n tärkein tehtävä on rakentaa

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Systeemisen muutoksen johtaminen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä. To Be or Wellbe, Oulu 27.9.2011 Sirkku Kivisaari, VTT

Systeemisen muutoksen johtaminen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä. To Be or Wellbe, Oulu 27.9.2011 Sirkku Kivisaari, VTT Systeemisen muutoksen johtaminen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä To Be or Wellbe, Oulu 27.9.2011 Sirkku Kivisaari, VTT 2 Jäsennys 1. Systeemisten innovaatioiden tarve 2. Monitasoinen näkökulma

Lisätiedot

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013 KMO 2015 Väliarviointi Metsäneuvosto 12.3.2013 Väliarvioinnin tavoitteet Tavoitteet: Tarkastella tarvetta muuttaa KMO 2015:n painotuksia toimintaympäristön muutosten vuoksi, ohjelman toimenpiteiden vaikuttavuutta

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Elämyksellisyyttä matkailutuotteisiin

Elämyksellisyyttä matkailutuotteisiin Elämyksellisyyttä matkailutuotteisiin Miikka Raulo Jyväskylän ammattikorkeakoulu Matkailun ja elämystuotannon osaamisklusteri Matkailun ja elämystuotannon innovaatioilla tulosta Matkailun ja elämystuotannon

Lisätiedot

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi MIKÄ TEAM FINLAND? Team Finland verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuvaa, yritysten kansainvälistymistä

Lisätiedot

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Pääkaupunkiseudun Val osallistuminen INKAan Kimmo Heinonen Elinkeinoasiamies Helsingin kaupunki 12.11.2013 INKA-ohjelma 2014-2020 Uusi innovaatiopolitiikan väline

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi 21.3.2016 Kehittämishankkeiden valintakriteerit 1.3.2016 alkaen ohjelmakaudella 2014 2020 Kehittämishankkeiden valintakriteereitä on muutettu, ja uusia valintakriteereitä sovelletaan 1.3.2016 alkaen vireille

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan!

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! Arvoisa vastaaja Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! 1) Tämä on vapaaehtoistoiminnan paikalliseen infrastruktuuriin liittyvä kartoitus, joka toteutetaan joulutammikuun

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Innovatiivisuus maaseudun yrityskeskittymissä - esimerkkeinä bioenergia ja hevostalous

Innovatiivisuus maaseudun yrityskeskittymissä - esimerkkeinä bioenergia ja hevostalous Innovatiivisuus maaseudun yrityskeskittymissä - esimerkkeinä bioenergia ja hevostalous Leena Rantamäki-Lahtinen MTT taloustutkimus leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Hankkeen tausta Maaseutu on myös haastava

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?

Lisätiedot

INNOVATIIVINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Tietoa, taitoa, tehoa, tuloksia!

INNOVATIIVINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Tietoa, taitoa, tehoa, tuloksia! INNOVATIIVINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Tietoa, taitoa, tehoa, tuloksia! Joensuun Tiedepuisto Oy on sekä maakunnallinen, kansallinen että kansainvälinen sillanrakentaja. Käytettävissämme on laaja verkosto, jossa

Lisätiedot

EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu

EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu klo 15.45-16.15 EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu Tekn.lis. Jarmo Hallikas, Falcon Leader Oy 2 Innovaatiojohtamisen standardi CEN/TS 16555 Osa 1: Innovaatioiden hallintajärjestelmä

Lisätiedot