Osaamisklusterit alueiden voimien yhdistäjänä. Osaamiskeskusohjelman ( ) väliarviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Osaamisklusterit alueiden voimien yhdistäjänä. Osaamiskeskusohjelman (2007 2013) väliarviointi"

Transkriptio

1 Osaamisklusterit alueiden voimien yhdistäjänä Osaamiskeskusohjelman ( ) väliarviointi Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Innovaatio 44/2010

2

3 antti pelkonen jari konttinen juha oksanen ville valovirta patries Boekholt johanna leväsluoto Osaamisklusterit alueiden voimien yhdistäjänä Osaamiskeskusohjelman ( ) väliarviointi Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Innovaatiot 44/2010

4

5 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Innovaatio 44/2010 Arbets- och näringsministeriets publikationer Innovationer 44/2010 MEE Publications Innovation 44/2010 Tekijät Författare Authors VTT: Antti Pelkonen, Jari Konttinen, Juha Oksanen, Ville Valovirta, Johanna Leväsluoto Technopolis Ltd.: Patries Boekholt Julkaisuaika Publiceringstid Date Kesäkuu 2010 Toimeksiantaja(t) Uppdragsgivare Commissioned by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Toimielimen asettamispäivä Organets tillsättningsdatum Date of appointment Julkaisun nimi Titel Title Osaamisklusterit alueiden voimien yhdistäjänä Osaamiskeskusohjelman ( ) väliarviointi Tiivistelmä Referat Abstract Osaamiskeskusohjelma on alueiden kehittämislain (602/2002) mukainen määräaikainen erityisohjelma, jonka tavoitteena on kansainvälisesti korkeatasoisen osaamisen hyödyntäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta. Ohjelmaa on toteutettu vuodesta 1994 alkaen. Ohjelmasta saatujen hyvien kokemusten perusteella sitä on laajennettu kahteen otteeseen vuosina 1999 ja Vuonna 2007 ohjelmassa otettiin käyttöön uusi klusteripohjainen toimintamalli, jonka tarkoituksena on ollut lisätä alueiden ja osaamiskeskusten välistä yhteistyötä, tehostaa hajallaan olevien resurssien hyödyntämistä, lisätä tutkimuksessa ja tuotekehityksessä tarvittavaa kriittistä massaa sekä parantaa alueiden vetovoimaa. Tavoitteena on tätä kautta myös terävöittää alueiden välistä erikoistumista ja työnjakoa. Ohjelmaa toteuttamaan valittiin 13 osaamisklusteria, joihin kuuluu 21 osaamiskeskusta ja 6 liitännäisjäsentä. Uuden klusteriperusteisen toimintamallin toimivuuden arviointi on tämän väliarvioinnin päätehtävä. Klusterimallin tarkastelun ohella arvioinnissa analysoidaan kunkin klusterin toimintaa sekä toiminnan onnistuneisuutta ja tuloksellisuutta ensimmäisten kolmen vuoden aikana. Lisäksi käsitellään ohjelman asemaa ja roolia kansallisessa innovaatiopolitiikassa sekä arvioidaan ohjelman johtamista ja koordinointia. Koska arvioinnin päähuomio on ollut klusteritoiminnassa ja ohjelman roolissa kansallisella tasolla, alueellisten osaamiskeskusten toimintaa ja tuloksellisuutta ei arvioida yksityiskohtaisesti. Arvioinnin perusteella klusterimalli on ollut sinänsä oikean suuntainen ratkaisu osaamiskeskusohjelman kehittämiseksi vastaamaan muuttuvan innovaatiotoiminnan tarpeita. Klusterimalli on tuonut ohjelmaan selkeän kansallisen ulottuvuuden, jossa on mahdollista hyödyntää alueiden välistä kansallista synergiaa aiempaa paremmin ja minimoida päällekkäistä työtä eri alueilla. Klusteritoiminta on kannustanut alueita tietoisemmin pohtimaan vahvuuksiaan ja roolejaan osana kansallista kokonaisuutta ja aktivoinut osaamis- ja sovellusalarajat ylittävien hankkeiden muodostamista. Klusteritoiminnan hyötyjen realisoituminen ja niiden osoittaminen eri toimijoille on kuitenkin vienyt aikaa ja käytännön toteutus ei kaikilta osin ole onnistunut odotetusti. Toiminnan onnistumisessa on klustereiden välillä huomattavia eroja. Jo lähtökohtaisesti klusterin kehitysvaihe ja verkostoitumisen aste ovat tarjonneet erilaiset lähtökohdat yhteistyölle. Alueiden välisen työnjaon ja erikoistumisen eteneminen on useissa klustereissa kesken. Uusien toimintatapojen rakentamiseen ja yhteistyökäytäntöjen löytämiseen on kulunut aikaa, mikä näkyy tulosten syntymisen hitautena. Ohjelmalle asetettu tavoite aikaansaada entistä suurempia ja vaikuttavampia alueiden yhteisiä hankkeita ei ole toteutunut. Vaikka alueiden yhteisten hankkeiden määrä on kasvanut suotuisasti, on niiden keskikoko ollut selvästi pienempi kuin alueellisesti toteutettujen hankkeiden. Ohjelman rooli kansallisessa innovaatiojärjestelmässä ei ole periaatteessa ongelmallinen, mutta käytännössä sen roolin kirkastaminen ja viestiminen toimijoille kaipaa edelleen kehittämistä. Sekä ohjelman yhteistyökumppanit että ohjelmaa toteuttavat tahot peräänkuuluttavat ohjelman fokuksen kirkastamista. Ohjelman vaikutusten osoittamisessa käytettäviin keskeisiin seurantaindikaattoreihin liittyy ongelmia. Mittaristo tulisikin suoremmin kytkeä ohjelman perustoimintoihin. Lisäksi seurantaan tulisi muodostaa selkeät yhtenäiset kriteerit ja käytännöt. TEM:n yhdyshenkilö: Innovaatio-osasto/Pirjo Kutinlahti, puh Asiasanat Nyckelord Key words osaamiskeskusohjelma, alueiden kehittäminen, kilpailukyky, osaamiskeskus, osaamisklusteri, klusteri, innovaatiopolitiikka ISSN ISBN Kokonaissivumäärä Sidoantal Pages 101 Julkaisija Utgivare Published by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Kieli Språk Language Hinta Pris Price Suomi, finska, finnish Kustantaja Förläggare Sold by

6

7 Esipuhe Osaamiskeskusohjelmaa on toteutettu hyvällä menestyksellä jo vuodesta 1994 lukien. Ohjelma on alkuajoista lähtien ankkuroitunut alueellisiin vahvuuksiin. Siirryttäessä uudelle, kolmannelle ohjelmakaudelle ( ) ohjelman rakennetta uudistettiin ottamalla käyttöön alueiden yhteistyöhön kannustava klusterimalli. Ohjelmaan nimettiin 13 osaamisklusteria, joita toteuttavat eri puolelle Suomea sijoittuvaa 21 osaamiskeskusta ja 6 liitännäisjäsentä. Ohjelman ydintoiminnoissa keskitytään lupaavien teknologia- ja liiketoiminta-alueiden ja sovellusten kehittämiseen, uudenlaisten toimintamallien kehittämiseen ja käyttöönottoon sekä kansallisten ja kansainvälisten kumppanuuksien luomiseen. VTT:n toteuttamassa osaamiskeskusohjelman väliarvioinnissa on tarkasteltu uuden klusterimallin toimivuutta alueiden vahvuuksille perustuvan ohjelmatoiminnan toteuttamisessa. Tämän lisäksi on arvioitu klustereiden ja osaamiskeskusten onnistumista ohjelman tavoitteiden toteuttamisessa. Klusterimalli on tuonut ohjelmaan selkeän kansallisen ulottuvuuden, jossa on mahdollista hyödyntää alueiden välistä kansallista synergiaa aiempaa paremmin. Uusi klusterimalli ja osaamisklusterit muodostavat kehitysalustan erikokoisten yritysten ja toisiaan täydentävien osaajien verkottumiselle sekä mahdollistavat niiden kytkeytymisen globaaleille markkinoille. Kolmen ensimmäisen toimintavuoden aikana ohjelma on edistänyt innovaatiotoimintaa alueilla sekä onnistunut vauhdittamaan erityisesti pienten paikkakuntien kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden kehittymistä. Yrittäjyyttä tukevan Protomo toiminnan käynnistäminen neljällä paikkakunnalla, avointen innovaatioympäristöjen kehittäminen, ympäristöliiketoiminnan sekä elintarviketurvallisuuteen perustuvan liiketoiminnan käynnistäminen Suomen ja Kiinan välillä ovat muutamia esimerkkejä onnistuneesta kansallisesta yhteistyöstä. Uudella kaudella ohjelma on siirtynyt aluekehittäjän roolista yhä enemmän alueellisen innovaatiopolitiikan pääinstrumentiksi. Ohjelman haasteita ovat eri suunnista tulevat odotukset, heikko kansallinen tunnettuus sekä tavoitteiden monitasoisuus. Erityisesti ohjelmalle asetettujen yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttaminen, kuten uusien työpaikkojen ja yritysten luominen, on ollut haastavaa nykyisessä taloudellisessa tilanteessa, jossa monien perinteisesti vahvojen toimi- ja teollisuusalojen kasvu on hiipumassa. Samalla alueiden merkitys innovaatiotoiminnan alustoina on kuitenkin korostunut ja niiden linkittyminen globaaleihin verkostoihin tullut yhä merkittävämmäksi. Tämä kehitys avaa osaamiskeskusohjelmalle uusia mahdollisuuksia. Ohjelman on mahdollista vastata kysyntään, jonka trendit leikkaavat läpi eri osaamis- ja toimialoja. Ohjelman loppukaudella tulisikin tukea entistä tehokkaammin klusterien rajapinnoilla tapahtuvaa innovointia. Ohjelman kansallisen vaikuttavuuden parantamiseksi ja tunnettuuden

8 lisäämiseksi tulee loppukaudella tiivistää yhteistyötä muiden kansallisten ohjelmien ja rahoittajien kanssa. On myös pystyttävä tunnistamaan nykyistä paremmin osaamiskeskusohjelman erityinen rooli yritysten liiketoiminnan ja kansainvälistymisen edistäminen. Työ- ja elinkeinoministeriö haluaa kiittää vaativan ja monitasoisen arviointitehtävän toteuttamisesta vastannutta VTT:n asiantuntijaryhmää. Arviointi antaa erinomaisia aineksia ohjelman toimeenpanon kehittämiseen ja uudistamiseen. Ministeriö kiittää myös arviointia tukenutta ohjausryhmää, jonka puheenjohtajana toimi Aki Enkenberg Elinkeinoelämän keskusliitosta ja jäseninä Matti Uusitupa Kuopion yliopistosta, Martti Äijälä Tekesistä, Ulla Mäkeläinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Ministeriössä arvioinnin käytännön tuesta ovat vastanneet Pirjo Kutinlahti, Riikka Pellikka, Hanna-Maria Urjankangas ( saakka) ja Ulla-Maria Wilenius ( lukien). Erityiskiitokset ansaitsevat runsaslukuisesti ja aktiivisesti kyselyihin osallistuneet osaamiskeskusohjelman toteuttajat, yritysasiakkaat sekä muut sidosryhmät. Helsingissä Pirjo Kutinlahti Neuvotteleva virkamies Innovaatio-osasto

9 Sisältö Esipuhe Johdanto Arvioinnin toteutus ja menetelmät arviointitehtävä, käytetyt työmenetelmät ja aineistot arvioinnin viitekehys arvioinnin toteutus Osaamiskeskusohjelma alueellisen ja kansallisen innovaatiopolitiikan välineenä Klusteriperusteisen toimintamallin toimivuus klusterimallin toimivuus ja vaikutukset the Oske programme in international perspective (Dr. Patries Boekholt, Technopolis Ltd.) Osaamiskeskusohjelma kansallisessa innovaatiopolitiikassa Ohjelman asema ja painopisteet Ohjelman johtaminen ja koordinointi Klustereiden toiminnan arviointi klustereiden toiminta, tuloksellisuus ja vaikuttavuus Klusterikohtaiset johtopäätökset Osaamiskeskusten toiminta Osaamiskeskusohjelman rooli erityyppisillä alueilla Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset Kirjallisuus Liite 1 Klusterikohtaiset arviot Liite 2 Arviointia varten haastatellut henkilöt Liite 3 Osaamiskeskustoimijoille osoitettu kysely Liite 4 Sidosryhmäkysely Liite 5 Sidosryhmäkyselyyn vastanneet osaamisklustereittain

10

11 1 Johdanto Osaamiskeskusohjelma on valtioneuvoston määräaikainen erityisohjelma, jonka tavoitteena on kansainvälisesti korkeatasoisen osaamisen hyödyntäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta. Ohjelmaa on toteutettu vuodesta 1994 lähtien, jolloin se osaltaan oli vahvasti uudistamassa aluepoliittista ajattelua Suomessa: aiemmin politiikan kohteena olivat olleet heikoimmin kehittyneet alueet ja tavoitteena alueellisten erojen tasoittaminen, mutta osaamiskeskusohjelman myötä kehittämisen kohteeksi otettiin myös vahvuudet ja kehityksessä vahvasti edenneet seudut. Alun perin ohjelma suuntautui kahdeksaan suurimpaan kaupunkiseutuun, mutta sittemmin ohjelmaa on kahteen otteeseen laajennettu sekä maantieteellisten alueiden että osaamisalojen suhteen. Vuonna 2007 ohjelmassa otettiin käyttöön uusi klusteripohjainen toimintamalli, jonka tarkoituksena on ollut lisätä alueiden ja osaamiskeskusten välistä yhteistyötä, tehostaa hajallaan olevien resurssien hyödyntämistä, lisätä tutkimuksessa ja tuotekehityksessä tarvittavaa kriittistä massaa sekä parantaa alueiden vetovoimaa. Tavoitteena on tätä kautta myös terävöittää alueiden välistä erikoistumista ja työnjakoa. Ohjelmaa toteuttamaan valittiin hakemusten perusteella 13 osaamisklusteria, joihin kuuluu 21 osaamiskeskusta ja 6 liitännäisjäsentä. Uuden klusteriperusteisen toimintamallin toimivuuden arviointi on ollut tämän väliarvioinnin päätehtävä. Klusterimallin yleisen tarkastelun ohella arvioinnissa arvioidaan kunkin klusterin toimintaa sekä toiminnan onnistuneisuutta ja tuloksellisuutta ensimmäisten kolmen vuoden aikana. Koska arvioinnin päähuomio on ollut klusteritoiminnassa ja ohjelman roolissa kansallisella tasolla, alueellisten osaamiskeskusten toimintaa ja tuloksellisuutta ei arvioida yksityiskohtaisesti. Arviointiraportin rakenne on seuraava. Luvussa 2 esitellään arvioinnin viitekehys sekä työssä käytetyt aineistot ja menetelmät, jonka jälkeen kuvataan lyhyesti osaamiskeskusohjelmaa, sen kehitystä sekä nykyistä ohjelmamallia. Luku 4 keskittyy klusteriperusteisen toimintamallin arviointiin. Siinä luodaan myös katsaus klusterimallin ominaispiirteisiin sijoittamalla se kansainväliseen klusterikehityksen kehykseen. Sen jälkeen tarkastellaan osaamiskeskusohjelman roolia kansallisessa innovaatiopolitiikassa. Luvussa 6 arvioidaan klustereiden toimintaa sekä toiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Luvussa esitetään myös arvioinnin klusterikohtaiset johtopäätökset, jotka perustuvat liitteessä 1 oleviin klusterikohtaisiin analyyseihin. Luvussa 7 tarkastellaan alueellisten osaamiskeskusten toimintaa ja erityisesti ohjelman roolia erityyppisillä alueilla. Luvussa 8 esitetään arvioinnin kokonaisjohtopäätökset ja kehittämisehdotukset. 9

12 2 Arvioinnin toteutus ja menetelmät 2.1 Arviointitehtävä, käytetyt työmenetelmät ja aineistot Väliarvioinnin tehtävänä on arvioida Osaamiskeskusohjelman toimintaa käynnissä olevan ohjelmakauden ensimmäisten kolmen vuoden aikana ( ). Työ- ja elinkeinoministeriön arvioinnille asettamien tavoitteiden mukaisesti arvioinnin ensisijaisena kohteena on ollut uudella ohjelmakaudella käyttöönotetun klusteriperustaisen toimintamallin toimivuus. Lisäksi arvioinnissa on tarkasteltu erityisesti osaamisklustereiden tuloksia ja vaikuttavuutta suhteessa kansallisen tason tavoitteisiin ja klustereiden itse määrittelemiin tavoitteisiin. Alueellisten osaamiskeskusten toimintaa on tarkasteltu yleisemmällä tasolla. Kolmas painopiste on osaamiskeskusohjelman arviointi osana kansallista innovaatiopolitiikkaa. Yksityiskohtaisemmat arviointikysymykset kolmen osa-alueen osalta ovat seuraavat: Ohjelman kansallinen toimintamalli, painopisteet ja johtaminen 1 Onko klusteriperusteinen toimintamalli syventänyt alueiden välistä työnjakoa, erikoistumista ja yhteistyötä? 2 Onko klusterimalli edistänyt ohjelman kansallisia tavoitteita? 3 Mitä odottamattomia vaikutuksia klusterimallilla on ollut innovaatiotoimintaan? 4 Ovatko ohjelman nykyiset painopisteet kansallisen innovaatiostrategian kannalta ajankohtaisia ja oikein suunnattuja? 5 Miten ohjelman kansallista koordinointia ja ohjausta (osaamiskeskustyöryhmä ja sihteeristö) tulisi kehittää? 6 Miten ohjelman hallintoa ja perusrahoitusmallia tulisi kehittää? Osaamisklustereiden toiminta ja tuloksellisuus 7 Miten osaamisklusteri on onnistunut tavoitteissaan? 8 Ovatko klusterin fokus ja tavoitteet realistisia ja oikeansuuntaisia suhteessa voimavaroihin ja toimintaympäristön muutoksiin? 9 Mikä merkitys osaamisklusterilla on ollut toimi- tai teknologia-alansa edistämisessä? 10 Miten hyvin klusterin organisoitumistapa ja koordinaatio tukevat yhteisten tavoitteiden saavuttamista? 11 Miten työnjako muiden toimijoiden tai rahoitusinstrumenttien kanssa on määrittynyt? 10

13 Alueellisten osaamiskeskusten toiminta ja tuloksellisuus 12 Miten osaamiskeskus on onnistunut tavoitteissaan? 13 Miten alue ja alueen sidosryhmät (erityisesti rahoittajat) ovat sitoutuneet klusteriohjelman toteuttamiseen ja mitä kehittämistarpeita niillä on OSKE-toiminnalle? 14 Onko osaamiskeskus tai liitännäisjäsen tuonut odotettua lisäarvoa niille osaamisklustereille joissa se on mukana? Käytetyt työmenetelmät ja aineistot Arvioinnissa on hyödynnetty erilaisia aineistoja ja menetelmiä triangulaation periaatteen mukaisesti. Analyysivaiheessa kutakin arviointikysymystä on lähestytty useamman aineistokokonaisuuden kautta. Kuviossa 1 on esitetty keskeiset arvioinnissa käytetyt aineisto- ja menetelmäkokonaisuudet ja niiden sijoittuminen suhteessa arvioinnin osakokonaisuuksiin ja arviointiprosessin eri vaiheisiin. Kuvio 1. Arvioinnin aineistot ja arviointiprosessi Olemassa olevan aineiston analyysit Kansallinen innovaatiostrategia ja innovaatiopoliittinen selonteko Innovaatiojärjestelmän kv. arvioinnin tulokset Osaamisklustereiden ohjelmaasiakirjat; vaikuttavuustavoitteet ja seuranta-aineistot OskeNyt -seuranta- ja raportointijärjestelmä Arvioinnin osakokonaisuudet Ohjelman kansallinen toimintamalli, painopisteet ja johtaminen Osaamisklustereiden toiminta ja tuloksellisuus Alueellisten osaamiskeskusten toiminta ja tuloksellisuus Raportointi ja tuloksista tiedottaminen Arvioinnin aikana tuotettu uusi tieto Päätöksentekijöiden haastattelut Työpaja (OSKEn suhde kansalliseen innovaatiopolitiikkaan) Klusterimallin kansainvälinen vertailu Klusterikoordinaattoreiden haastattelut VTT:n ja A&PM Business Oy:n asiantuntijoiden arviot klustereista Osaamiskeskustoimijakysely Sidosryhmäkysely Ohjelman kansallisen toimintamallin, painopisteiden ja johtamisen arvioinnissa on hyödynnetty kansallisen innovaatiopolitiikan tuoreita linjadokumentteja, innovaatiojärjestelmän kansainvälistä arviointia sekä arviointia varten tuotettua aineistoa (päätöksentekijöiden haastattelut, klusterikoordinaattoreiden haastattelut, osaamiskeskustoimijoille suunnattu kysely, klusterimallin kansainvälinen vertailu ja 10 11

14 sisäinen työpaja). Klustereiden ja osaamiskeskusten tuloksia ja vaikutuksia arvioitaessa on käytetty sekä klustereiden ja niihin kuuluvien osaamiskeskusten itse tuottamaa tietoa (OskeNyt -seuranta- ja raportointitietokanta, osaamisklustereiden ohjelma-asiakirjat, toimintasuunnitelmat ja -raportit), että arvioinnin aikana kerättyä aineistoa (Osaamiskeskustoimijoille ja sidosryhmille osoitetut kyselyt, substanssiasiantuntijoiden arviot). Kaikkien osaamisklustereiden kansallisten koordinaattoreiden haastattelut ovat olleet tärkeä aineisto etenkin klustereiden, mutta myös osaamiskeskusten toimintaa arvioitaessa. Seuraavassa esitellään tarkemmin arvioinnissa käytetyt keskeisimmät aineistot. Haastattelut Arvioinnin alkuvaiheessa haastateltiin yhteensä 20 innovaatiopolitiikan ja osaamiskeskusohjelman kansallisen ja alueellisen tason päätöksentekijää ja sidosryhmien edustajaa. Haastatteluilla luodattiin eri tahojen näkemyksiä ohjelman klusteriperusteisesta toimintamallista, kansallisesta koordinoinnista ja roolista osana kansallista innovaatiopolitiikkaa. Toisen haastateltavien ryhmän muodostivat kolmentoista osaamisklusterin kansalliset koordinaattorit. Näissä haastatteluissa painopiste oli klusterin toiminnassa ja organisoitumisessa, klusterimallin toimivuudessa ja koordinaation onnistumisessa sekä työnjaossa muiden toimijoiden ja rahoitusinstrumenttien kanssa. Lisäksi haastateltiin joitakin alueasiantuntijoita, toimeksiantajan toivomuksesta erityisesti matkailun ja elämystuotannon klusteriin kuuluvien osaamiskeskusten asiantuntijat ja klusterin ex-koordinaattori. Luettelo arviointia varten haastatelluista henkilöistä on liitteessä 2. Kyselyt Arvioinnin yhteydessä toteutettiin kaksi kyselyä hyödyntäen Digiumin web-pohjaista kyselytyökalua. Ensimmäinen kysely kohdistettiin osaamiskeskustoimintaa toteuttaville henkilöille ja toinen puolestaan osaamiskeskusten itse nimeämilleen sidosryhmien edustajille. Ensin mainitun kyselyn vastaajien yhteystiedot saatiin ohjelman sihteeristöltä ja jälkimmäisen osalta yhteystiedot toimittivat osaamiskeskusten edustajat. Kyselylomakkeet suunniteltiin yhteistyössä arviointitiimin ja arviointihankkeen ohjausryhmän kanssa. Kyselylomakkeet ovat kokonaisuudessaan raportin liitteenä (liitteet 3 ja 4). Alla on kuvattu molempien kyselyjen osalta keskeiset tunnusluvut. Osaamiskeskustoimijakysely. Kysely lähetettiin 132 vastaajalle ja vastauksia tuli yhteensä 109, vastausprosentti noin 83, mitä voi pitää erittäin hyvänä tuloksena. Kyselyyn vastasi 49 alueasiantuntijaa, 25 osaamiskeskusjohtajaa, 18 projektipäällikköä tai viestintävastaavaa, 12 klusterin koordinaattoria, sekä 5 klusterin koordinaation assistenttia. Sidosryhmäkysely. Kysely lähetettiin 3396 vastaajalle ja vastauksia tuli yhteensä 1046, eli vastausprosentti noin 31, mitä voi pitää varsin tyydyttävänä 12

15 tuloksena. Yritysvastaajia oli 40 prosenttia kaikista vastaajista. Tässä on syytä mainita, että 1046 vastausta sisältää myös yksittäisten vastaajien (henkilöiden) useampia vastauksia, sillä kyselyssä oli mahdollisuus vastata useamman osaamisalan tai osaamiskeskuksen osalta. Yksittäisten vastaajien lukumäärä oli 986. Klusterikohtaisesti vastaajien lukumäärä vaihteli 56:n ja 112:sta välillä. Sidosryhmävastausten jakautuminen klustereittain on esitetty tarkemmin liitteen 5 taulukossa. Vastaajaryhmittäin jakauma oli seuraavanlainen: Yliopistot (15,1%) Ammattikorkeakoulut (9,2%) Tutkimuslaitokset (4,7%) Kunnat (7,4%) Maakuntaliitot (6,4%) ELY-keskukset (1,7%) Tekes (2,4%) Suuryritykset (11,2%) Pk-yritykset (28,8%) Muut organisaatiot (13,0%), sisältää mm. järjestöjä ja yhdistyksiä, kehitysyhtiöitä, sekä valtionhallintoa. Asiantuntija-arviot Osana väliarviointia kunkin osaamisalan substanssiasiantuntija teki erillisen arvion oman alansa osaamisklusterin toiminnasta sekä klusterin roolista alan kehittämisessä. Arvioinnin toteuttivat VTT:n ja A&PM-Business Oy:n asiantuntijat. Osaamisklustereiden arviointia varten jokaiselle asiantuntijalle toimitettiin materiaalipaketti, joka sisälsi arvioitavan osaamisklusterin ohjelmasuunnitelman; 2009 vuoden toimintakertomuksen ja 2010 vuodelle tehdyn toimintasuunnitelman; listauksen klusterin käynnistetyistä ja päättyneistä projekteista, sekä projektien rahoitustiedot rahoittajittain; klusterin projekteihin osallistuneet toimijat; tiivistelmäkuvaukset kaikista projekteista sekä vertailutaulukon perusrahoituksen käytön kohteista. Osaamisklustereilla oli mahdollisuus myös liittää mukaan klusterin toimintaa kuvaavaa viestintämateriaalia ja suuri osa klustereista hyödynsi tätä mahdollisuutta. OskeNyt -seurantajärjestelmä Osaamisklustereiden ja -keskusten OskeNyt -seurantajärjestelmään viemät projektikohtaiset tiedot muodostivat arvioinnin keskeisen ohjelman hanketoimintaa ja määrällistä volyymia kuvaavan aineiston. Tietokannasta löytyvien valmiiden indikaattorien lisäksi analysoitiin monipuolisesti hanketietokannan tietoja ohjelma-, klusteri- ja osaamiskeskustasoilla. OskeNyt-aineistoa analysoitaessa tarkastelussa ovat olleet ohjelman perusrahoituksella toteutetut hankkeet ja kehittämishankkeet, joiden syntymiseen tai toteuttamiseen toiminnalla on myötävaikutettu. Infrastruktuurihankkeet sen sijaan rajattiin tarkastelun ulkopuolelle

16 Arvioinnin yhteydessä tietokantaan muodostettiin järjestelmän teknisen ylläpidon avustuksella joukko uusia hakufunktioita, joiden avulla voidaan tuottaa yhteenvetoraportteja seuraavista teemoista: ylialueelliset projektit; kehittämishankkeiden fokus; projektien vaikuttavuustavoitteet; osallistujaraportti; projektitiivistelmät sekä osallistujat klustereittain. Näitä hyödynnettiin muun muassa koostettaessa materiaalipaketteja asiantuntija-arvioiden pohjaksi sekä analysoitaessa osaamisklustereiden toimintaa. Luodut hakufunktiot ovat OskeNyt -seurantajärjestelmän käyttäjien käytössä myös arvioinnin päätyttyä. Järjestelmään on talletettu myös klustereiden vuosittain tekemät toimintasuunnitelmat ja toimintakertomukset, joita hyödynnettiin arvioinnin eri vaiheissa. On syytä huomauttaa, että OskeNyt -seurantajärjestelmän aineiston käyttöön arvioinnin tietolähteenä liittyy määrättyjä haasteita, joihin kiinnitettiin huomiota jo edellisen ohjelmakauden loppuarvioinnissa (Kanninen et al. 2007). Kriittinen kysymys koskee ennen kaikkea sitä, mitä tietokantaan raportoidaan ja miten yhdenmukaista raportointi on eri osaamisklustereissa ja niihin kuuluvissa osaamiskeskuksissa. Ohjelman perusrahoituksella toteutettavan toiminnan hanketietojen lisäksi osaamiskeskukset raportoivat tietokantaan hankkeet, joiden valmisteluun ja toteutukseen ne ovat tavalla tai toisella osallistuneet. Osaamiskeskusohjelman toimijoiden merkitystä ja osuutta hankkeiden synnyttämisessä ja toteuttamisessa ei kuitenkaan voida tietokannasta löytyvien tietojen perusteella juurikaan analysoida kuva toiminnan vaikuttavuudesta jää näiltä osin epätarkaksi. Näistä tekijöistä johtuen OskeNyt -järjestelmän hankekannan pohjalta syntyvä kokonaiskuva ohjelman piiriin liittyvästä hanketoiminnasta on ennen kaikkea suuntaa-antava. 2.2 Arvioinnin viitekehys Ohjelma-arvioinnissa keskeinen käsitteellinen työväline on ns. ohjelmateoria (Leeuw 2003; Molas-Gallart & Davies 2006). Kyseessä on malli siitä, miten ohjelmassa tavoiteltavien yhteiskunnallisten vaikutusten ajatellaan syntyvän. Osaamiskeskusohjelman tapauksessa ohjelmateorian tulee vastata kysymykseen siitä, miten ohjelman tavoitteena oleviin taloudellisiin vaikutuksiin (uudet työpaikat ja yritykset) voidaan päästä toteutettavilla toimenpiteillä. Käytännössä kyse on mallista, joka ketjuttaa toimenpiteet, niiden välittömät tulokset sekä niiden seurauksena syntyvät taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Ohjelmateoria muodostetaan peilaten arvioinnin kohteena olevan ohjelman tavoitteita, toimintamallia ja käytännön toteutusta suhteessa relevanttiin tutkimuskirjallisuuteen. Tässä arvioinnissa ohjelmateoria on muodostettu nojautuen innovaatiojärjestelmien tutkimukseen. Erityisen keskeinen on ns. vuorovaikutteisen oppimisen malli (Edquist 2004; Smith 2000), jossa innovaatioprosessien nähdään muodostuvan monitahoisissa yhteistyösuhteissa ja verkostoissa. Keskeisiä innovaatiojärjestelmän ominaisuuksia ovat silloin verkostot ja niiden laatu, instituutiot (mm. immateriaalioikeudet, ympäristö- ja turvallisuusnormit, rahoituskäytännöt) sekä oppimisen 14

17 ja osaamisensiirron mahdollistavat mekanismit (mm. tietointensiiviset palvelut ja välittäjäorganisaatiot). Edellä mainittujen tekijöiden puuttuminen innovaatiojärjestelmästä näyttäytyy ns. systeemisinä puutteina, joiden kehittäminen edellyttää järjestelmätason kehittämistoimenpiteitä. Tällaisia ovat infrastruktuurin ja rahoitusjärjestelmän kehittäminen, tiettyyn kehityspolkuun lukkiutumisen avaaminen sekä paikallisten instituutioiden ja verkostojen kehittäminen. Toinen keskeinen lähtökohta ohjelmateorian muodostamiselle löytyy talousmaantieteen ja alueellisten innovaatioympäristöjen tutkimuksesta. Tämä ajattelu painottaa erityisesti paikallisia voimavaroja ja instituutioita, kasautumishyötyjä, polkuriippuvuutta sekä paikallista oppimista (Scott 2000; Tura & Harmaakorpi 2005). Keskeisiksi alueellisen innovaatiopolitiikan tavoitteiksi muodostuu yhteisten visioiden ja tavoitteiden luominen, resurssien kohdentaminen ja kehitystoiminnan koordinointi. Kuvaava metafora tämän tyyppisestä toiminnasta on innovaatioprosessien ja toimijaverkostojen orkestrointi. Kun osaamiskeskusohjelman toimintamallia peilataan tutkimuskirjallisuuteen, voidaan havaita, että ohjelma on lähtökohdiltaan vahvasti systeemiseen innovaatioajatteluun nojautuva. Jo ohjelman alkuajoista lähtien keskeisiä kehittämiskohteita ovat olleet yliopistojen ja yritysten välisten linkkien vahvistaminen, osaamisresurssien koordinoitu hyödyntäminen ja kumppanuksien sekä verkostojen luominen. Osaamiskeskusohjelman päätavoitteena on kaiken aikaa ollut pikemminkin olemassa olevien voimavarojen ja osaamisen parempi hyödyntäminen kuin täysin uuden toiminnan resursointi. Tästä johtuen ohjelma on luonteeltaan kehittämistoimintaa katalysoiva, ei varsinainen innovaatiotoiminnan rahoitusohjelma. Ohjelma pyrkii täyttämään kansallisessa ja alueellisissa innovaatioympäristöissä olevia kapeikkoja, joissa tiedetään vallitsevan markkinapuutteita. Tällaisia ovat tyypillisesti yliopistojen ja yritysten välinen yhteistyö, investoinnit innovaatiotoimintaan ja liiketoiminnan uudistamiseen, laajapohjaiset osaamisverkostot jne. Osaamiskeskusohjelman vaikuttavuus on edellä mainituista syistä johtuen suurelta osin välillistä suhteessa elinkeino- ja innovaatiopolitiikan yleisiin tavoitteisiin kuten taloudelliseen kasvuun ja uusien työpaikkojen luomiseen. Ohjelma pyrkii myötävaikuttamaan tuloksellisten kehityshankkeiden muodostamiseen, mutta pääsääntöisesti ei yksin toimi niiden rahoittajana. Vaikuttavuus on näin ollen osavaikutuksen luonteista, jossa osaamiskeskusohjelman merkityksen osuutta kokonaistuloksista on haasteellista arvioida. Koska valtaosa varsinaisista kehityshankkeista rahoitetaan muista lähteistä (Tekes, EU-ohjelmat jne.), seurataan hanketason tuloksellisuutta myös näissä rahoitusohjelmissa. Kaksinkertaisen tulosten kirjaamisen vaara on näin ollen ilmeinen. Samat taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset (esim. uudet yritykset ja työpaikat) saatetaan helposti laskea useiden samaan hankkeeseen vaikuttaneiden rahoittajien tulokseksi. Osaamiskeskusohjelman vaikuttavuus onkin luotettavammin liitettävissä niihin pysyväluonteisiin muutoksiin, joita ohjelma voi aikaansaada organisaatioiden ja toimijaverkostojen kyvyssä osaamislähtöiseen uudistumiseen ja uuden liiketoiminnan 15 14

18 synnyttämiseen. Kutsumme näiden ominaisuuksien yhdistelmää innovaatiokyvyksi (vt. Furman ym. 2000; Tura & Harmaakorpi 2005; Fagerberg & Srholec 2008). Innovaatiokyky on organisaatioiden, toimijaverkostojen ja instituutioiden tasolla kehittyvä ominaisuus, joka parantaa alueiden ja toimialojen kykyä uuden liiketoiminnan synnyttämiseen ja uudistamiseen. Innovaatiokyky on näin ollen systeeminen ominaisuus, joka on vuorovaikutteisten oppimisprosessien tulosta ja jonka tulisi edustaa pysyvää muutosta toimijoiden ja niiden välisten suhdeverkostojen dynamiikassa. Innovaatiokyvyn kehitystä tarkastellaan tässä arvioinnissa neljällä eri tasolla: organisaatioiden, klusterien, alueellisen ja kansallisen tason sekä kansainvälinen innovaatiokyky. Osaamiskeskusohjelman arviointia ohjaa alla esitetty viitekehys, jossa on kuvattu ohjelman vaikutuslogiikka. Vaikutuslogiikka kuvaa erilaisia yhteyksiä ohjelman toimenpiteistä tuloksiin ja vaikutuksiin, joita ohjelman voidaan ajatella synnyttävän. Vaikutuslogiikka on malli, joka on muodostettu yhdistämällä elementtejä osaamiskeskusohjelman virallisista tavoitteista, arvioinnissa kerätystä empiirisestä aineistosta sekä innovaatiotoiminnan teoreettisesta kirjallisuudesta. Se on referenssi, johon arvioinnin kohdetta peilataan arviointiaineiston avulla. Se ei näin ollen suoraan edusta ohjelman virallista ajatusmallia, vaan on arvioinnin tarpeisiin laadittu käsitteellinen konstruktio. Tavoitteena on ollut muodostaa loogisesti mahdollisimman johdonmukainen malli arviointityön apuvälineeksi. Sen ensimmäisen tason muodostavat ohjelman toimenpiteet ja toisen tason niiden välittömät tulokset. Kolmas taso tarkastelee vaikutuksia innovaatiokykyyn ja neljäs taso laajempia taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. 16

19 Taulukko 1. Osaamiskeskusohjelman vaikutuslogiikka 1. Ohjelman toimenpiteet 2. Tuotokset (toiminnan välittömät konkreettiset tuotokset) 3. Vaikutukset innovaatiokykyyn 4. Taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset Strategiaprosessit ja ennakointi Viestintä ja tiedonjakaminen Verkottaminen (tapahtumat, match-making) Hankkeiden valmistelu (mm. esiselvitykset, hankesuunnittelu, rahoitusneuvottelut) Palvelut (mm. koulutus ja valmennus, markkinatutkimukset, tuotekehityspalvelut, kansainvälistymispalvelut) Kansainvälisten kontaktien luominen Koordinointi ja työnjako (ei tehdä päällekkäistä kehitystyötä) Kysynnän tunnistaminen ja artikulointi (parempi käsitys muuttuvasta globaalista kysynnästä ja uusista liiketoimintamahdollisuuksista) Yhteiset tavoitteet alueiden kehittämisen painopisteistä (konsensus) resurssien kohdentaminen Rajapintojen hallinta ja luottamus: yliopisto-yritys-yhteistyö, yritysten väliset kumppanuudet, julkisen ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö, kansallinenalueellinen, toimialojen välinen yhteistyö Uudet kumppanuudet (sitoutuminen yhteisiin hankkeisiin) Resurssien mobilisointi (esim. uudet rahoituslähteet) Laadukkaat ja vaikuttavat hankkeet (paremmat hankkeet kuin mitä syntyisi ilman oskea, kilpaillun rahoituksen saaminen, ylialueelliset hankkeet) Kehittämisympäristöt ja -alustat oppimiselle ja kokeiluille Organisaatiotason innovaatiokyky: liiketoimintaosaaminen, tuotekehitysosaaminen Verkoston / klusterin innovaatiokyky: luottamus, pitkäkestoiset kumppanuudet, osaamisintensiiviset palvelut (yliopistot, tutkimuslaitokset, julkiset ja yksityiset innovaatiopalvelut, KIBS), kyky ennakoida toimialaan vaikuttavia muutoksia, alkavan yritystoiminnan tuki Alueellinen ja kansallinen innovaatiokyky: instituutiot, tiedonsiirto (mm. hyvien toimintamallien leviäminen ja käyttöönotto alueiden ja klusterien välillä), alueiden välinen erikoistuminen ja työnjako Globaali innovaatiokyky: kansainväliset yhteydet ja tietokanavat Uudet tuotteet ja palvelut Liikevaihdon ja viennin kasvu Ulkomaiset investoinnit Uudet yritykset Työpaikat 16 17

20 Kuvio 2. Arviointia ohjaava viitekehys 13 Osaamisklusteria Toimijat ja resurssit 21 Alueellista osaamiskeskusta ja 6 liitännäisjäsentä Toimenpiteet Strategiaprosessit ja ennakointi Viestintä ja tiedonjakaminen Verkottaminen Hankkeiden valmistelu Innovaatiopalvelut Kansainvälisten kontaktien luominen Tuotokset Työnjako ja koordinointi Yhteiset tavoitteet Käsitys tulevaisuuden kysynnästä Rajapintojen hallinta ja luottamus Uudet kumppanuudet Resurssien mobilisointi Korkealaatuiset ja laajavaikutteiset hankkeet Kehittämisympäristöt Vaikutukset innovaatiokykyyn Yritysten innovaatiokyky Verkostojen ja klusterien innovaatiokyky Alueellinen ja kansallinen innovaatiokyky Taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset Uudet tuotteet ja palvelut Uudet yritykset ja työpaikat Vetovoimaiset alueelliset innovaatioympäristöt 2.3 Arvioinnin toteutus Arvioinnin on toteuttanut VTT:n johtama laaja-alainen arviointiryhmä, jonka ytimen on muodostanut VTT Innovaatiotutkimuksen tutkijat Antti Pelkonen, Juha Oksanen, Ville Valovirta, Jari Konttinen ja Johanna Leväsluoto. Kansainvälisenä asiantuntijana arviointiryhmään on osallistunut Dr. Patries Boekholt (Technopolis Group). Boekholt on vastannut osaamiskeskusohjelman klusterimallin kansainvälisestä arvioinnista (luku 4.2). VTT:n Innovaatiotutkimuksen tutkijoiden ohella hankkeen toteutukseen on osallistunut laaja ryhmä VTT:n teknologia-alojen asiantuntijoita. He ovat vastanneet kunkin osaamisklustereiden asiantuntija-arvioista, jotka sisältyvät klusterikohtaisiin arvioihin liitteessä 1. Toimi- ja teknologia-alakohtaiset asiantuntijat hankkeessa ovat olleet: tutkimusprofessori Miimu Airaksinen (asumisklusteri); teknologiapäällikkö Caj Södergård (digitaaliset sisällöt); asiakasjohtaja Juha Ahvenainen (elintarvikekehitys); asiakasjohtaja Rauno Rintamaa (energiateknologia); teknologiajohtaja Anu Kaukovirta- Norja (HealthBIO); tutkimusprofessori Niilo Saranummi (hyvinvointi); teknologiapäällikkö Petteri Alahuhta (jokapaikan tietotekniikka); tutkija, tiiminvetäjä Ilkka Saisto (meriklusteri); teknologiapäällikkö Hannu Kattelus (nanoteknologia); liiketoiminnan kehityspäällikkö Susanna Nieminen (uusiutuva metsäteollisuus); asiakaspäällikkö Ulla-Maija Mroueh (ympäristöteknologia); sekä johtava tutkija Ismo Vessonen (älykkäät koneet). Matkailu- ja elämystuotanto -klusterin osalta toimialan asiantuntijana on toiminut toimitusjohtaja Matti Pulkki A&PM-Business Oy:stä. 18

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Innovaatiokeskittymät

Innovaatiokeskittymät Innovaatiokeskittymät Uusi ohjelmaväline 2014+ Mika Pikkarainen Elinkeino- ja innovaatio-osasto Innovaatioympäristöt ryhmä 7.9.2012 Innovaatiokeskittymäpolitiikan lähtökohdat Innovaatiojärjestelmä kv-arviointi

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen

Lisätiedot

Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi Työsuunnitelma

Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi Työsuunnitelma Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi Työsuunnitelma Tulevaisuusseminaari Talouskriisin ja metsäalan murroksen vaikutus kansallisen metsäohjelman toteutukseen Tieteiden talo Arvioinnin tavoitteet

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja Lahti 2011 Yksi nopeasti kasvavista kaupunkiseuduista, erityisesti korkeakoulutetun väestön osalta Suomen merkittävin

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen

Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen Antti Laitinen LAITURI-projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Nuorten aikuisten osaamisohjelma NAO Työseminaari III 12.3.2014 Kuopio Elinikäinen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi 21.3.2016 Kehittämishankkeiden valintakriteerit 1.3.2016 alkaen ohjelmakaudella 2014 2020 Kehittämishankkeiden valintakriteereitä on muutettu, ja uusia valintakriteereitä sovelletaan 1.3.2016 alkaen vireille

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE 19.3.2014 Tekesin tasa-arvoraportointi Tasa-arvon valtavirtaistamisesta Tekesin toiminnassa raportoitu TEM:ille vuosina 2008-2009 ( 431070, 605198)

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Tero Oinonen

Tero Oinonen Tekes ja Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä -ohjelma 15.6.2011 Tero Oinonen DM 797721 Tekesin strategia DM 797721 Tekesin strategia Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Tekes rahoittaa

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Salon seudun KOKO. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010. Maakunnan kehittämisraha Projektisuunnitelma

Salon seudun KOKO. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010. Maakunnan kehittämisraha Projektisuunnitelma 1(7) Salon seudun KOKO Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010 Maakunnan kehittämisraha Projektisuunnitelma 2(7) Hankkeen nimi Salon seudun KOKO Tiivistelmä Salon seudun KOKO:n tärkein tehtävä on rakentaa

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö EAKR arviointisuunnitelma 2007-2013 Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö 1. Sisältö Valmisteluprosessi Arviointityöryhmä asetettu elokuussa 2008 Valmistellut suunnitelman sekä toimintaohjelman

Lisätiedot

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi Matti Uusitupa, pj

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi Matti Uusitupa, pj Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014-2015 Matti Uusitupa, pj 1 Selvityksen lähtökohdat Yliopistojen yhteistyö, työnjako ja profilointi ovat

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

Ideoita ja näkemyksiä uuden ohjelman valmisteluun

Ideoita ja näkemyksiä uuden ohjelman valmisteluun Ideoita ja näkemyksiä uuden ohjelman valmisteluun KYSYMYKSET / OTSIKOT POHDINNALLE Mitä nykyisestä klusteriohjelmasta tai aiemmasta aluelähtöisestä ohjelmasta on opittu. Säilytettävää / poistettavaa Tarvitaanko

Lisätiedot

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue 18.11.2014 Pohjois-Pohjanmaan yritystuet 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Tutkimuksen agenda maakuntauudistuksen kynnyksellä

Tutkimuksen agenda maakuntauudistuksen kynnyksellä TEM ja aluetieto Tutkimuksen agenda maakuntauudistuksen kynnyksellä 1.12.2016 Ohjelma 12.00 Tervetuloa! Johdattelu iltapäivän ohjelmaan Ajankohtaista aluetiedon saralta Hanna-Maria Urjankangas, TEM 12.20

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

OSKE ENERGIATEKNOLOGIA. Uusiutuvan energian mahdollisuuksia

OSKE ENERGIATEKNOLOGIA. Uusiutuvan energian mahdollisuuksia OSKE ENERGIATEKNOLOGIA Uusiutuvan energian mahdollisuuksia Kehitysjohtaja Mikko Ahonen p: 040 5233 840 mikko.ahonen@jklinnovation.fi 28. 1. 2010 Energiateknologian klusteriohjelma Hajautettu energiantuotanto

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Lapin korkeakoulukonsernin KV seminaari

Lapin korkeakoulukonsernin KV seminaari Lapin korkeakoulukonsernin KV seminaari Kansainvälinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta Kaj Kostiander KTAMK TKI Sisältö 1. Miksi KV TKI? Eli miksi kansainväliseen tutkimus-, kehitys, ja innovaatiotoimintaan

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne Maaseudun alueelliset kehittämistoimet 2014-2020, valmistelun tilanne 22.8.2013 Itä-Suomen maaseudun kehittäjät Valamossa Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Alueellinen maaseudun kehittämisen

Lisätiedot

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY 26.5.2010 Lähetetty 24.4.2010 N= 830 Vastauksia 216 Vastausprosentti 26 % Vastaajat edustavat lähes kaikkia verkostotoimijoita

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

ONNISTUNUT HANKE. Koulutuksen teemat:

ONNISTUNUT HANKE. Koulutuksen teemat: ONNISTUNUT HANKE Koulutuksen teemat: Kehittämishanke osana ohjelmallista aluekehittämistä ja suunnittelua Hankkeen arviointi osana hankkeen laadunvarmistusta SUUNNITTELU Kuva 1. Aluekehityshankkeen suunnittelun

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena

Lisätiedot

TransEco-tutkimusohjelma

TransEco-tutkimusohjelma TransEco-tutkimusohjelma 2009-2013 TransEcon näkymät ja väliarviointi Nils-Olof Nylund Kuvat Europia & Mitsubishi Tavoitteet TransEco toimii työkaluna sopeutettaessa Suomen tieliikenne mahdollisimman kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes SHOK infotilaisuus 17.2.2014 Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes DM xx-2013 SHOK-johtoryhmän linjaukset uudistuksiksi Fokusoidaan toimintaa nykyistä terävämpiin osaamiskärkiin tähtäimenä uusien liiketoimintojen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Ruotsi-klinikka Lahti 22.1.2016 Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Team Finland vie Suomea

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Missä mennään ELO-toiminnassa?

Missä mennään ELO-toiminnassa? Missä mennään ELO-toiminnassa? Antti Laitinen LAITURI-projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Voiko ohjausta mitata? Elinikäisen ohjauksen TNO-palvelujen laatu Helsinki 8.4.2014 Keskeiset haasteet

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Hankkeiden toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi

Hankkeiden toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi Hankkeiden toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi TURVALLINEN HUOMINEN RAKENNETAAN TÄNÄÄN Rikoksentorjuntaseminaari turvallisesta kaupunkiympäristöstä ja syrjäytymisen ehkäisemisestä Avustusosasto, Tuomas

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Varsinais-Suomen kv-hankepäivä Loimaa 11.11.2016 Sivu 1 7.11.2016 Kansainväliset

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

SimLab prosessisimulointi

SimLab prosessisimulointi SimLab prosessisimulointi Visualisointi Visualisointi kokonaiskuva kokonaiskuva prosessista prosessista yli yli rajapintojen rajapintojen Perustana Perustana prosessin prosessin mallinnus mallinnus ja

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot