Kokonaisarkkitehtuurimallit
|
|
- Aurora Kyllönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kokonaisarkkitehtuurimallit Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin tutkimusprojekti FEAR-projekti 3/2007 Tutkimukset ja selvitykset
2 Kokonaisarkkitehtuurimallit Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin tutkimusprojekti Tutkimukset ja selvitykset 3/2007
3 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A), VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) (vaihde) Internet: Taitto: Anitta Railonkoski/VM, viestintä Helsinki 2007
4 Kuvailulehti Julkaisija ja julkaisuaika Valtiovarainministeriö, kesäkuu 2007 Tekijät Jyväskylän yliopisto: FEAR-projekti Mirja Pulkkinen, FM, KTM, projektipäällikkö Katariina Valtonen, DI, KTM, tutkija Jukka Heikkilä, KTT, professori Katja Liimatainen, KTM, projektipäällikkö Julkaisun nimi Kokonaisarkkitehtuurimallit Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin tutkimusprojekti Julkaisun osat/ muut tuotetut versiot Julkaisu on saatavissa Internetistä osoitteesta Asiasanat kokonaisarkkitehtuuri, yhteentoimivuus, arkkitehtuuriviitekehys, arkkitehtuurimalli, hyvä tietohallintotapa, TOGAF, ITIL, EA Grid Julkaisusarjan nimi ja numero Tutkimukset ja selvitykset 3/2007 Julkaisun myynti/jakaja Valtiovarainministeriö, hallinnon kehittämisosasto PL 28, 0023 VALTIONEUVOSTO, puh. (09) Painopaikka ja -aika ISBN (PDF) ISSN Sivuja 62 Hinta Kieli Suomi Tiivistelmä Tässä tutkimusraportissa on yleiskatsaus kokonaisarkkitehtuurityöhön, jota voidaan soveltaa julkishallinnon organisaatioiden informaatio- ja kommunikaatioteknologian hallintaan. Raportissa esitellään lyhyesti kokonaisarkkitehtuuriviitekehyksiä ja malleja ja hyvän tietohallintotavan malleja. Kokonaisarkkitehtuuri (enterprise architecture) on organisaation ja sen tietojärjestelmien kehittämisen väline. Sitä käytetään organisaation ylimmän johdon ja tietohallintojohdon yhteistyöhön. Kokonaisarkkitehtuurit yötä varten on olemassa kokonaisarkkitehtuurimenetelmiä, jotka luovat pohjan hallinnon prosessien ja niitä tukevien yhteentoimivien tietojärjestelmien kehittämiseen ja suunnitteluun. Arkkitehtuurimalleissa ohjaus tulee yleensä ylhäältäpäin ja ne toteutetaan yhteistyössä. Kokonaisarkkitehtuuri näyttää lupaavalta lähestymistavalta julkishallinnon IT-toimintojen yhtenäistämiseksi. Suomen kannalta on oleellista määrittää oma, yksinkertainen ja helposti omaksuttava arkkitehtuuriviitekehys sekä hyvät informaatio- ja kommunikaatioteknologian hallintakäytänteet.
5 Presentationsblad Utgivare och datum Finansministeriet, juni 2007 Författare Mirja Pulkkinen, Katariina Valtonen, Jukka Heikkilä och Katja Liimatainen Publikations titel Helhetsarkitekturmodeller Forskningsprojektet för statsförvaltningens helhetsarkitektur Publikationens andra versioner Publikationen finns på Internet, Nyckelord helhetsarkitektur, kompatibilitet, referensram för arkitektur, arkitekturmodell, god informationsförvaltningssed, TOGAF, ITIL, EA Grid Publikationsserie och nummer Studier och utredningar 3/2007 Beställningar/distribution Finansministeriet, avdelningen för utvecklandet av förvaltningen, PB 28, STATSRÅDET Tfn (09) Tryckeri/tryckningsort och år ISBN (PDF) ISSN Sidor 62 Pris Språk Finska Sammandrag Denna forskningsrapport innehåller en allmän översikt över sådant helhetsarkitekturarbete som kan tillämpas på hanteringen av organisationers informations- och kommunikationsteknologi inom den offentliga förvaltningen. Rapporten presenterar kort referensramar och modeller för helhetsarkitekturer och modeller för god informationsförvaltningssed. Helhetsarkitekturer (Enterprise Architecture) är redskap för utveckling av en organisation och dess informationssystem. De utnyttjas vid den högsta ledningens och informationsförvaltningsledningens samarbete. Rapporten innehåller en översikt över de modeller för god informationsförvaltningssed som skapats för den offentliga förvaltningens bruk. Man upptäckte att referensramarna för helhetsarkitekturer saknade för det mesta en modell för informationsförvaltning. I arkitekturmodellerna kommer styrningen för det mesta uppifrån, och de förverkligas genom samarbete. Helhetsarkitekturerna tycks vara ett lovande tillvägagångssätt när det gäller förenhetligandet av den offentliga förvaltningens IT-funktioner. Det är ur Finlands synvinkel väsentligt att definiera en egen, enkel och lättillägnad arkitekturreferensram, samt goda förvaltningskoder för informations- och kommunikationsteknologin.
6 Fact sheet Publisher and date Ministry of Finance, June 2007 Author (s) Mirja Pulkkinen, Katariina Valtonen, Jukka Heikkilä and Katja Liimatainen Title of publication Enterprise architecture models Finnish Enterprise Architecture Research Project Parts of publication/ other versions released The publication is available on Internet at the website Keywords Enterprise Architecture, EA, interoperability, EA framework, EA model, IT Governance, TOGAF, ITIL, EA Grid Publications series and number Research and studies 3/2007 Sales distributions Ministry of Finance, Public Management Department P.O. Box 28, FI GOVERNMENT, tel Printing place and year ISBN (PDF) ISSN No. of pages 62 Price Language Finnish Abstract This research report is an overview of enterprise architecture work, which can be adapted to information and communication technology management in the organisations of the public administration. Report describes briefly enterprise architecture frameworks and models and models for IT governance. Enterprise architecture is a tool for developing the organisation and its information systems. It is used for collaboration between top management and chief information officers. Report overviews IT governance models created for the use of public administration. It was noticed that enterprise architecture frameworks usually lack IT governance model. In the architecture models the control is generally top-down and they are developed in co-operation. Enterprise architecture seems to be a promising approach for unifying public administration s IT functions. For Finland it is essential to define an own, simple and easily acquired architecture framework and good practice for the governance of the information and communication technology.
7 Kiitokset Tämä raportti on pääsääntöisesti laadittu syksyn 2006 aikana FEAR-projektia edeltäneessä ValtIT/KA-projektissa. Haluamme kiittää raportin kommentoimisesta seuraavia tahoja: Valtiovarainministeriö, TietoEnator GMR, IBM Finland, Microsoft ja SysOpen Digia. Lisäksi haluamme kiittää yhteistyöstä Jyväskylän yliopiston Tietotekniikan tutkimusinstituutin AISA-projektia. Raportin ovat rahoittaneet FEAR-projektin asiakasorganisaatiot, jotka ovat Valtiovarainministeriö, BEA Systems Oy, IBM Finland Oy, Microsoft Oy, Oracle Finland Oy, SAP Finland Oy, SAS Institute Oy, SysOpen Digia Oyj ja Tieto- Enator GMR Oy.
8 Sisältö 1 Johdanto 11 2 Kokonaisarkkitehtuurityöstä Lähestymistapana kokonaisarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuurin rakenne ja viitekehys Kokonaisarkkitehtuurityö Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessi 22 3 Tietohallinnon johtaminen ja kokonaisarkkitehtuurityö Hyvä tietohallintotapa ja IT-palvelujen hallinta Tietohallinnon parhaat käytänteet ITIL-malli Standardit ITIL-mallin pohjalta ITIL-mallin kritiikkiä 29 4 Arkkitehtuuriviitekehyksistä Yleistä kokonaisarkkitehtuurimenetelmistä EA-viitekehykset kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluun Zachmanin viitekehys Generic Enterprise Architecture Metamodel The National Institute for Standards and Technology Enterprise Architecture Grid Integrated Architecture Framework Information FrameWork New Generation Operations Systems and Software Component Busines Modeling -viitekehys 37
9 4.3 Järjestelmälähtöinen arkkitehtuurityö Generalized Enterprise Reference Architecture & Methodology CIMOSA ja ARIS Model Driven Architecture ja Domain Specific Modeling Reference Model for Open Distributed Processing Kruchtenin 4-1 näkökulmat 41 5 Yhdysvaltojen julkishallinnon kokonaisarkkitehtuurityö Yhdysvallat yli 10 vuotta EA-perinnettä Liittohallinnon kokonaisarkkitehtuuri Arkkitehtuuriviitekehykset eri hallinnonaloille Osavaltioiden arkkitehtuuriviitekehykset The Open Group Architecture Framework 47 6 Eurooppalainenkokonaisarkkitehtuurityö Yhteentoimivuus hallinnon palveluissa European Interoperability Framework 51 7 Johtopäätökset 55 8 Lähdeluettelo 57
10 11 1 Johdanto Julkishallinnon palveluihin kohdistuu suuria modernisointiodotuksia 1, 2, 3 erityisesti tehokkuuden, innovatiivisuuden ja läpinäkyvyyden paranemiseen. Julkisten organisaatioiden kehittäminen on tiukasti sidottu lainsäädäntöön. Toiminnassa korostuu julkisuus ja demokraattisten elinten kautta tehtävä määrämuotoinen päätöksenteko. Kansalaisten tasapuolinen kohtelu ja tietojen pitkäaikainen säilyttäminen ovat rinnakkaisia tavoitteita tehokkuudelle. Siksi erityisesti julkishallinnon organisaatioissa on oltu edelläkävijöitä sekä kokonaisarkkitehtuurien että hyvän tietohallintotavan mallien luomisessa ja käyttöönotossa. Tämä raportti esittelee lyhyesti näitä malleja Suomen valtionhallinnossa tehtävän työn tarpeisiin. Tuottavuuden parantamisen lisäksi julkishallinnossa tavoitellaan palveluinnovaatioita. Kansalaisten ja yritysten erilaistuvia ja lisääntyviä tarpeita on mahdollista täyttää esimerkiksi yhtyeentoimivin prosessein ja tietojärjestelmin. Nykyisiä julkishallinnon tietojärjestelmiä ei yleensä ole suunniteltu yhteentoimivuuden lähtökohdasta, vaan tietojärjestelmät on tehty ensisijaisesti itsenäisten hallinnonalojen palvelutarjonnan tueksi. Julkishallinnon tuottavuuden nostamisessa lupaavana toimintatapana on nähty muun muassa tilaajatuottaja malli. Siinä julkishallinto on vastuussa ja ainakin osittain maksajana kansalaisille ja yrityksille tarjottavista palveluista, mutta palvelun tuottaja voi olla yksityinen yritys. Tilaaja-tuottaja -malli edellyttää eri hallinnonalojen tietojärjestelmien yhteentoimivuutta ja integroituja tietoverkkoja, jotka tukevat hallinnonalarajoja ylittäviä palveluprosesseja. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on järjestetty menettelytavat, joilla kootaan parhaillaan julkishallinnon yleiskäyttöisten ja yhteentoimivien palvelukomponenttien rekisteriä 4. Kokonaisarkkitehtuuri suunnitellaan ja kehitetään tukemaan organisaatiorajat ylittäviä prosesseja. Sillä voidaan kuvata nykytila ja suunnitella siirtymä nykyisestä IT-arkkitehtuurista ja tietohallintomallista tulevaisuuden tavoiteti- 1 Tarabanis et al Homburg Paskaleva-Shapira Component Organization and Registration Environment, ks.
11 12 laan, joka ohjaa päätöksiä ja kehittämisponnisteluja. Kokonaisarkkitehtuurin avulla hallitut järjestelmät ovat tulevaisuudessa yhä useammin toisiinsa liittyviä palvelukomponentteja, joiden ylläpito ja käyttö voivat eriytyä. Tällä tavalla pystytään parantamaan yksittäisten palvelukomponenttien laatua ja ajanmukaisuutta, sekä järjestämään palveluita joustavasti. Palveluprosessien suorituskykyä voidaan mitata, jotta resurssit mitoitetaan ja kohdennetaan oikein. Samalla hyvien tietohallintoa ohjaavien mallien merkitys korostuu, jotta palveluiden toimivuus turvataan. Suomen julkishallinnon tietoyhteiskuntaohjelman tarkoituksena on tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntämällä lisätä kilpailukykyä ja tuottavuutta, sosiaalista ja alueellista tasa-arvoa sekä kansalaisten hyvinvointia ja elämänlaatua 5. ValtIT-hanke perustettiin valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti valtion IT-toimintojen kehittämiseksi ja sen yhdeksi osaksi yhteentoimivuuden kehittämisohjelma. Keskeisiä tavoitteita ovat järjestelmien yhteentoimivuus, johdonmukainen tietohallinto, aiempaa asiakaslähtöisempi näkemys hallinnon palveluiden tuottamiseen, kustannustehokkuuden parantaminen, sekä osaamisen ja tietotekniikan kehittäminen palvelemaan ydintoimintaa 6. Lisäksi hankkeen lähtökohdissa otetaan huomioon Suomessa tehty pitkäjänteinen hallinnon sähköisten palvelujen kehittämistyö 7 ja myös Euroopan unionin hallinnon järjestelmien yhteentoimivuuden vaatimukset 8. ValtIT-työtä tukevan Jyväskylän Yliopiston tutkimusprojektin edistymistä ja tuloksia voi seurata osoitteessa Raportissa on tavoitteena antaa yleiskuvaus kokonaisarkkitehtuurityöstä. Ensiksi käsitellään kokonaisarkkitehtuurityötä, toiseksi hyviä tietohallintomalleja ja kolmanneksi kokonaisarkkitehtuuriviitekehyksiä ja -malleja. Sen jälkeen esitellään USA:n liittovaltion kokonaisarkkitehtuuria (Federal Enterprise Architecture, FEA) ja sen pohjalta kehitettyä TOGAF-mallia. Lopuksi raportissa luodaan katsaus Euroopan Unionin (EU) yhteentoimivuuspyrkimyksiin esittelemällä Euroopan yhteentoimivuuskehikkoa (European Interoperability Framework, EIF). 5 Tietoyhteiskuntaohjelma 2006a FI/ / 6 Tietoyhteiskuntaohjelma 2006b. ValtIT kohti Valtion yhteistä tietohallintoa 7 vrt. esim. JUPA _hanke, JUHTA asetus , voimassa oleva 145/ Interoperable Delivery of European egovernment Services to public Administrations, Businesses and Citizens, IDABC
12 13 2 Kokonaisarkkitehtuurityöstä Kokonaisarkkitehtuurityö on organisaatiossa tehtävää suunnitelmallista tietoteknisen infrastruktuurin ja tietojärjestelmien hallintaa sekä kokonaisvaltaista kehittämistä organisaation toiminnan vaatimuksista ja tavoitteista lähtien. Siksi sitä tehdään yhteistoiminnassa organisaation toiminnan johdon ja tietohallinnon vastuutahojen kesken. Julkishallinnossa tämä tarkoittaa myös vuorovaikutusta lainsäädännön kanssa. Seuraavassa esitellään aluksi kokonaisarkkitehtuurityötä lähemmin, ja sen liittymistä organisaation päätöksentekoprosesseihin. Kokonaisarkkitehtuurityötä varten on laadittu useita kehikoita ja malleja, joista organisaatiokohtaisesti voidaan räätälöidä sen lähtökohtiin soveltuva menetelmällinen ohjaus tälle työlle. Kokonaisarkkitehtuurimenetelmän pohjana on jokin arkkitehtuurikehikko. Tällaista yhteistä viitekehystä tarvitaan, koska kokonaisarkkitehtuuria kuvataan mm. eri sidosryhmien tarpeita ajatellen heidän näkökulmistaan erilaisilla kuvaustavoilla. Viitekehys auttaa jäsentämään nämä kuvaukset ja näkemään niiden yhteydet toisiinsa. Se tukee kehittämisprojekteja varmistaen että yhteinen kehittämisen konteksti ja aiemmat päätökset otetaan huomioon. Järjestelmäsuunnittelussa käytetyt kuvauskielet eivät yksinomaan riitä täyttämään viestintätarvetta esimerkiksi kehitettäessä organisaation toimintamalleja, prosesseja ja palveluja. Tässä esitellään kokonaisarkkitehtuurikehikon tyypillinen rakenne. Tällaisen kehikon avulla voidaan edelleen määrittää kokonaisarkkitehtuurin hallinta- ja kehittämisprosessi, joka osoittaa eri sidosryhmien vastuut ja päätöksenteon vaiheet. Lopuksi esitellään yleisesti kokonaisarkkitehtuurityön vaiheet ja tarkemmin kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessi. 2.1 Lähestymistapana kokonaisarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuurit (enterprise architecture, EA) tukevat ICT:n (informaatio ja kommunikaatioteknologian) ja teknologiainnovaatioiden liiketoiminnallista hyödyntämistä sekä organisaatiomuutosten ohjaamista. Kokonaisarkkitehtuuri sijoittuu sekä organisaatiostrategian että liiketoimintamallin rinnalle ja siinä pyritään ottamaan huomioon teknologian mahdollisuudet liiketoiminnan kehittämisessä. Toisaalta kokonaisarkkitehtuurilla pyritään
13 14 eriyttämään tekniset yksityiskohdat alemman abstraktiotason suunnitelmiin - esimerkiksi prosessien ja tietojärjestelmäkomponenttien loogiselle ja fyysiselle tasolle. Arkkitehtuurin kohteena olevien osajärjestelmien hyödyllisyyttä arvioidaan etukäteen ja seurataan suorituskykyindikaattoreilla. Strateginen tietojärjestelmien suunnittelu luvuilla näyttäytyi ensivaiheena siirryttäessä perinteisestä tietohallinto- ja tietojärjestelmätyöstä kohti kokonaisvaltaista ja liiketoimintalähtöistä ICT:n hallintaa. Suuntauksena oli yksinkertaistaa tietojärjestelmiä tuottavuuden parantamiseksi. Tähän päästiin uudelleen suunnittelemalla organisaatiorajat ylittävät asiakasohjautuvat prosessit. Tällöin törmättiin integrointiongelmiin. Toiminnoittain kehitetyt tietojärjestelmät piti integroida niitä läpäisevien virtaviivaistettujen prosessien osajärjestelmiksi. Sovellusintegroinnin (Enterprise Application Integration) ja sen vaatimien väliohjelmistojen myötä (Middleware) törmättiin kasvavaan monimutkaisuuteen ja järjestelmien kirjavuuteen. Viimeistään WWW-sovellusten ja kauppapaikkojen yleistyminen pakotti luomaan prosesseista ja tietojärjestelmistä arkkitehtuurikuvauksia, jotta järjestelmämuutosten vaikutuksia liiketoimintaan (tai liiketoimintamalliin) pystyttiin arvioimaan. Kokonaisarkkitehtuuri sopii koordinoinnin välineeksi organisaation johdon ja tietohallinnon yhteistyöhön. Tätä yhteistyötä varten kukin organisaatio valitsee ja ottaa käyttöönsä kokonaisarkkitehtuurin rakenneosia jäsentävän viitekehyksen ja kokonaisarkkitehtuurin hallinnan prosessin. Kokonaisarkkitehtuurissa toiminta, sen prosessit, organisaatio vastuineen, palvelut, tietovarannot ja tietämys sekä niiden ICT-tuki ovat yhtä aikaa tarkastelussa. Kokonaisarkkitehtuurikuvauksissa tietotekninen varustus ja tietojärjestelmät kuvataan osana liiketoimintaa. Kuvaus koskee myös omaan toimintaan liittyviltä osin asiakkaiden ja kumppaneiden liiketoimintaa sekä ICT-infrastruktuuria, kuten tietoverkkoja ja osaamista. Arkkitehtuurityöhön ja sen tuomien muutosten täytäntöönpanoon tarvitaan organisaation johdon osallistumista, tukea ja sitoutumista. Kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen tarkoittaa yhteisesti omaksuttavia periaatteita, standardeja ja kattavia linjauksia. Yhdysvalloissa, jossa ollaan pisimmällä kokonaisarkkitehtuurityössä, aloitettiin samoin tavoittein 9 kuin Euroopan Unionin yhteentoimivuushankkeissa. USA:n liittovaltion lainsäädännöllä Clinger- Cohen Act vauhditetaan kokonaisarkkitehtuurityön vakiintumista ja juurtumista hallinnon kehittämisessä. Clinger-Cohen Act edellyttää paitsi arkkitehtuurimallin käyttöä, suorituskykykeskeisiä periaatteita ICT-investointien suunnitteluun, investointia edeltävään prosessien muuttamiseen ennen investointia, vastuuttamiseen, standardien käyttöön, yleisesti saatavilla olevan tekniikan käyttöön ja hankintojen kilpailuttamiseen. Näiden periaatteiden toteutumista 9 NIST Draft Report of the Federal Internetworking Requirements Panel, and selected responses.
14 15 voi seurata hallinnonaloittaisten projektien seurantasivuilta verkossa 10, mikä tekee julkishallinon ICT:n hallinnasta läpinäkyvää kansalaisille. Yhdysvalloissa vuonna 1995 säädetyn Clinger-Cohen actin avulla tavoitellaan hallinnon käsittelemien tietojen oikeellisuutta ja yhdenmukaisuutta. Hyvän tietohallintotavan vaatimuksia on kirjattu lainsäädäntöön. Vuonna 2002 säädetty Sarbanes-Oxley koskee erityisesti taloushallinnon raportointia ja pankkeja koskevat Basel II säädökset. Todennäköisesti samanlainen tie tulee myös EU:n ja sen jäsenvaltioiden kuljettavaksi, jotta toimintaprosessit ja niitä tietojärjestelmät saadaan modernisoitua. Modernisoinnin tavoitteiksi luetaan tietojen saatavuuden, luottamuksen ja luottamuksellisuuden takaaminen, sekä tiedon tuottamisen tehostaminen. Tämä vaatii lainsäädäntötoimia hallinnoinnin, tiedon suojaamisen ja yksityisyyden suojan, tietoturvan sekä tiedon saatavuuden osalta. Koordinointi Euroopan sekä kansallisen ja alueellisen lainsäädännön välillä on tarpeen, jotta julkishallinnot voivat kehittää tehokkaasti toimivia julkisia palveluja ja kehittämismenettelyjä hyvän hallintotavan pääperiaatteiden hengessä 11. Lainsäädännön kehittämisen kanssa kulkevat rinnan teknologisen kehityksen tuomat muutokset kokonaisarkkitehtuurityöhön. Esimerkkejä teknologisesta kehityksestä ovat palvelusuuntautuneet arkkitehtuurit (service oriented architecture, SOA) ja www-palvelustandardien kehittyminen (XML standardiperhe ja liiketoimintaprosessien hallinnan standardit). Tietojärjestelmät voidaan näissä ympäristöissä tuottaa verkon kautta palveluina, joita voivat ylläpitää ja käyttää eri tahot. Näin tietojärjestelmät ymmärretään palvelun komponentteina, joita voidaan ainakin teoriassa yhdistää osaksi manuaalisia palveluprosesseja suunnitellusti prosessien osana tai tarpeen mukaan ad hoc. Joustavuus palveluprosessien muokkauksessa lisääntyy. Esimerkkejä tällaisesta tavasta on mm. pankkialalla, mutta myös Kanadan valtionhallinnon esimerkki osoittaa, miten SOA-lähestymistapaa voidaan hyödyntää julkishallinnon kokonaisarkkitehtuurityössä. Kokonaisarkkitehtuurimallien käytölle ajan tekee otolliseksi se, että tietojärjestelmä- ja tietoliikenneinfrastruktuuri sekä mallit itsessään ovat kehittyneet riittävälle kypsyystasolle. Kokonaisarkkitehtuurimallin avulla ICT-järjestelmien kehittäminen, käyttöönotto ja tukitoimet voidaan tehdä ymmärrettäväksi ja läpinäkyviksi. Läpinäkyvyys tarkoittaa mm. että tietojärjestelmiä koskevia muutoksia tehdessä ymmärretään päätösten seuraukset eri osapuolille ja heijastevaikutukset muihin järjestelmiin. ICT-arkkitehtuuria koskevilla päätöksillä on havaittu olevan merkittäviä vaikutuksia organisaation toimintakykyyn Paskaleva & Shapira 2006
15 Kokonaisarkkitehtuurin rakenne ja viitekehys Arkkitehtuuri tarkoittaa yleisesti rakenneosia ja niiden välisiä suhteita sekä näiden kehittymistä ja suunnittelua ohjaavia periaatteita. 12 Arkkitehtuuri kuvataan tuottamalla joukko arkkitehtuurikuvauksia. Kokonaisarkkitehtuuri eli yritysarkkitehtuuri (EA Enterprise Architecture) on organisaation rakenneosia ja näiden suhteita kuvaava kokonaisuus. Sen avulla voidaan mallintaa organisaation nyky- tai tavoitetila tarkasteltaessa yrityksen ICT-strategiaa liiketoimintastrategiaan nähden. Kokonaisarkkitehtuurin rakenneosat ovat ihmisiin, prosesseihin, liiketoimintaan ja teknologiaan liittyvät rakenneosat, esimerkiksi strategiat, periaatteet, osapuolet, yksiköt, budjetit, kohdealueet, toiminnot, prosessit, palvelut jne. 12 Nykytilan arkkitehtuuri kuvaa olemassa olevan yrityksen liiketoimintakäytännöt ja ICT-infrastruktuurin erilaisin kuvauksin. 12 Tavoitearkkitehtuuri on strategisen tahtotilan ilmaus yrityksen tulevaisuuden tilasta. 12 Kokonaisarkkitehtuuriviitekehyksen eli kokonaisarkkitehtuurikehikon avulla jäsennetään kokonaisarkkitehtuurin rakenneosien, esim. organisaation toiminnan, tiedon ja tietojärjestelmien sekä tieto- ja viestintäteknologian kuvaukset ja niiden suhteet toisiinsa. Ks. esimerkkikehikko taulukossa 1 13, jossa taulukon sarakkeet esittävät viitekehyksen näkökulmat. Näkökulmien avulla kokonaisarkkitehtuurin kuvaukset jaetaan tyypillisesti toimintaa, informaatiota, järjestelmä- ja teknologiakokonaisuutta koskeviin kuvauksiin. Toimintaa kuvataan usein prosesseina, myös prosessikarttoina; palvelut ovat myös keskeinen kuvausten kohde. Tietoa kuvataan esim. tietovirtoina tai tietomalleina. Järjestelmiä voidaan arvioida elinkaaritiedon huomioivana järjestelmäsalkkuna, joka paljastaa esimerkiksi päällekkäiset järjestelmät suhteessa toimintoihin. Järjestelmien integrointia voidaan tarkastella järjestelmäkarttana, josta voidaan lukea elektronisen tiedonkulun kuiluja eli puuttuvaa integraatiota. Karttaa voi käyttää myös tunnistamaan tuottoisimmat kohdat tai pullonkaulat toimintorakenteessa. Kuvattaessa teknologiaa esitetään toteutusteknologiat, infrastruktuuri ja tietoliikenneyhteydet. Keskeistä on kuvata myös edellä mainittujen asioiden suhteita. Esimerkiksi: toiminnan eli prosessien ja palveluiden suhde tietoon tai informaatioon, käsiteltävän tiedon suhteet järjestelmiin; kuvaus järjestelmien sijoittelusta palvelinkoneille liittää järjestelmien kuvauksen teknologiakuvauksiin. 12 Schekkerman, Hirvonen 2005, Pulkkinen 2006
16 17 Kuvauksia organisaation ICT-tuesta voidaan tehdä hyvin karkealla abstraktiotasolla, tai yksityiskohtaisesti ja tarkasti. Karkean tason kuvaukset on monesti tarkoituksenmukaista eriyttää detaljitason kuvauksista erilaisen muutostaajuuden ja yksityiskohtien määrän vuoksi. TAULUKKO 1. Esimerkki kokonaisarkkitehtuuriviitekehyksestä Hirvosta ja Pulkkista mukaillen 14. NÄKÖKULMAT-> Liiketoimintaarkkitehtuuri Tietoarkkitehtuuri Järjestelmäarkkitehtuuri Teknologiaarkkitehtuuri liiketoiminnan rakenneosat ja niiden suhteet, esim. liiketoimintatavoitteet, sekä näitä koskevat periaatteet tiedon rakenneosat ja niiden suhteet: metamallit, sanastot, tärkeimmät tietoryhmät ja näitä koskevat periaatteet tietojärjestelmät, niiden suhteet ja ominaisuuudet sekä näitä koskevat periaatteet. Teknologiaratkaisujen ja infrastruktuurin osa-alueet, rakenneosat ja suhteet sekä näitä koskevat periaatteet Päätöksentekotasot Strateginen taso Ylimmän johdon päätöksentekotaso arviot, päätökset kuvaukset luettelot arviot, päätökset kuvaukset luettelot arviot, päätökset, kuvaukset luettelot arviot, päätökset, kuvaukset luettelot Kohdealuetaso Ratkaisun kohdealue, esim. organisaatiorajat ylittävä prosessi, kuten eläkeehdotus arviot, päätökset kuvaukset luettelot arviot, päätökset kuvaukset luettelot arviot, päätökset, kuvaukset luettelot arviot, päätökset, kuvaukset luettelot Järjestelmätaso Järjestelmätoteutukset, rakenneosat, rajapinnat muiden kohdealueiden järjestelmiin jne. arviot, päätökset, kuvaukset luettelot arviot, päätökset, kuvaukset luettelot arviot, päätökset, kuvaukset luettelot arviot, päätökset, kuvaukset luettelot 14 Hirvonen 2005, Pulkkinen 2006
17 18 Kuvaukset on myös hyvä jaotella sen mukaan, miten laajaa aluetta kuvausten osoittamat arkkitehtuurit kattavat ja kenen luettavaksi ne on tarkoitettu. Taulukon rivit esittävätkin arkkitehtuurin päätöksentekotasot. Ylimmällä päätöksentekotasolla kuvaukset on tarkoitettu koko tarkasteltavan organisaatiojoukon ylimmän johdon luettavaksi. Toisella päätöksentekotasolla kokonaisarkkitehtuuri jakautuu useaan kohdealueeseen. Kohdealue voi olla organisaatio, virasto, organisaatiorajat ylittävä prosessi, liiketoimintafunktio tai muu. Kutakin kohdealuetta koskien esitetään järjestelmäarkkitehtuuritason kuvaukset. Päätöksentekotaso ei tässä välttämättä viittaa organisaation päätöksentekotasoihin, vaan ennemminkin arkkitehtuuria koskevien suunnittelupäätösten eri tasoihin. Päätöksentekotasoista voidaan puhua myös arkkitehtuurin kuvaustasoina. Kokonaisarkkitehtuurin yksinkertaistettu hierarkia on esitetty alla (kuvio 1), jossa järjestelmäarkkitehtuurit koskevat tiettyä kohdealuetta. Kuvassa on idealisoitu hierarkinen esitys kokonaisarkkitehtuurin rakentumisesta. KUVIO 1. Kokonaisarkkitehtuurin jakautuminen kohdealueiksi ja järjestelmäarkkitehtuureiksi Strategisen tason arkkitehtuuri... Kohdealueen 1 arkkitehtuuri Kohdealueen 2 arkkitehtuuri Kohdealueen 3 arkkitehtuuri Kohdealueen 4 arkkitehtuuri... Kohdealueen 4 järjestelmäarkkitehtuuri 1 Kohdealueen 4 järjestelmäarkkitehtuuri 2
18 Kokonaisarkkitehtuurityö Kokonaisarkkitehtuurityö ja sen menetelmät periytyvät yleisestä tietojärjestelmien kehittämismenetelmätietoudesta ja konsultointimenetelmistä. Kokonaisarkkitehtuurityötä tekevät yleensä seniorikonsultit, jotka ovat hyvin perillä järjestelmäkehityksestä vuosien kokemuksella. Työ edellyttää paljon heuristista tietoa 15. EA:n kehittäminen voidaankin nähdä jossain määrin analogisena järjestelmäkehittämiselle, mutta laajemmassa kontekstissa. Työtä voidaan verrata järjestelmän kehittämisprosessiin, joka alkaa vaatimusmäärittelystä ja kohdealueen määrityksestä, edeten spesifioinnin ja suunnittelun kautta implementointiin. Myös järjestelmäkehittämisessä (information systems development, ISD) on totuttu soveltamaan oppeja käyttäjien sitouttamisesta ja osallistumisesta kehitysprojektiin. Käytännössä koeteltua tietoa sovelletaan kokonaisarkkitehtuurityöhön. Kokonaisarkkitehtuurityössä ei kuitenkaan olla tekemisissä yksittäisten tietojärjestelmien kanssa (IS) vaan organisaation kokonaisvaltaisen ICT:n hyödyntämisen ja teknologiajohtoisen organisaatiomuutoksen kanssa, joiden menetelmät ovat vasta kehittymässä. Tässä esitettävä kokonaisarkkitehtuurityön käsite kattaa arkkitehtuurimenetelmän räätälöimisen organisaation tarpeisiin, sen soveltamisen organisaation ja sen kohdealueiden arkkitehtuurisuunnitteluun, suunnittelutyön mukaiset kehittämisprojektit ja arkkitehtuurin hallinnan. Aloitettaessa organisaation kokonaisarkkitehtuurityötä, tulee päättää käytettävästä kokonaisarkkitehtuurin menetelmästä. Menetelmässä on tyypillisesti viitekehys eli kehikko, joka jaottelee kuvauskohteet. Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelumenetelmän kehittämisessä tai sovittamisessa yksi askel onkin viitekehyksen valinta, räätälöinti tai modulaarinen koostaminen organisaation tarpeisiin. Organisaation ICT:n hallintaan tarkoitetut kehikot ovat karkeasti jaoteltuina kahdentyyppisiä: pyramidi (esim. NIST) tai matriisi. Useimmat kehikot ovat matriiseita. Pyramidimallia pidetään usein rajoittuneena, koska se ei tuo teknologioiden tarkastelua ylimmälle, liikkeen- tai organisaatiojohdon päätöksenteon tasolle. Sähköisen liiketoiminnan suunnittelussa täytyy teknologiainvestointien tarkastelu tapahtua riittävän varhaisessa vaiheessa suhteessa liiketoimintastrategiaan. Matriisimalliset kehikot sisältävät yleisimmin neljä arkkitehtuurinäkökulmaa: liiketoiminta, informaatio (tieto), järjestelmät (tai sovellukset) ja teknologia. Nämä ovat melko vakiintunut kokoelma tarpeellisia kokonaisarkkitehtuurin näkökulmia, jotka kuitenkaan eivät hajota kuvauksia liiallisen yksityiskohtaisiksi ryhmiksi. 15 Kokonaisarkkitehtuurityössä tarvitaan yleisen arkkitehtuurityön tapaan ammatilliseen osaamiseen perustuvia heuristisia käytänteitä. Heuristiikka esittää nyrkkisäännöt ja ohjeet, jotka eivät perustu formaaliin, menetelmälliseen tietoon, vaan arkkitehtuurityössä tarvittavaan ammatilliseen kokemukseen, arkkitehdin henkilökohtaiseen arkkitehtuurityötyyliin ja arkkitehtuurityöstä luotuihin mielikuviin ja metaforiin (Rechtin 1992, 1997).
19 20 Valmiit kokonaisarkkitehtuuriviitekehykset voivat toimia tietämysperustana luotaessa oman organisaation kokonaisarkkitehtuuriviitekehystä ja kokonaisarkkitehtuuriperiaatteita. Esimerkkeinä voidaan mainita eri organisaatioissa sovelletut viitekehykset, kuten USA:n FEAF (Federal Enterprise Architecture Framework), ja yleisesti sovellettavissa oleva TOGAF. Kehikon sovittaminen organisaation kokonaisarkkitehtuurimenetelmän käyttöön vaatii organisaation tarpeiden monipuolista tarkastelua, käytänteiden luomista ja periaatteista sopimista. Riittävin valtuuksin varustettu toimielin (architecture board) on hyvä olla olemassa alusta lähtien niin, että tehty työ myös tulee organisaation hyväksi ja toteutuu suunnitellun kaltaisena. Käyttäjien on yhdessä luotava viitekehyksen sisällöstä yhteinen ymmärrys ja varmistettava ennen lopullista versiota, että organisaation tilanteessa tarpeelliset asiat on helppoa ja luontevaa esittää valittua kehikkoa tai sen versiota käyttäen. Viitekehyksen tuoma hyöty on asioiden ja niiden riippuvuussuhteiden ilmaisemisessa. Matriisiperiaatetta noudattavista kehikoista muutamat ovat omaksuneet Zachman kehikon kuusi kysymystä (mitä, miten, missä, kuka, koska ja miksi) toiselle matriisitaulukon akseleista. Tulkinnat kuitenkin vaihtelevat esimerkiksi siitä, miten Zachmanin kehikkoa käytetään: toisin sanoen käsityksiä siitä, mitkä kuvaukset eri soluihin liitetään, on olemassa useita versioita. Kuvauksia on havaittu tarvittavan useammalla päätöksentekotasolla. Tämä ajattelu on mukana niin pyramidi- kuin useissa matriisimuotoisissa malleissa. Useat kehikot käsittelevät kuitenkin vain yhtä päätöksenteon tasoa. Kokonaisarkkitehtuurityö luo päätöksentekohierarkian, jossa ylempi taso antaa alemmille tasoille riittävät yleisohjeet ja linjaukset kussakin ulottuvuudessa, mutta jättää päätäntävaltaa liiketoiminnan organisoinnin, järjestelmien suunnittelun ja toteutuksen osalta. Samaa periaatetta voidaan jatkaa myös yksittäisten järjestelmien kehittämisessä. Yhteisesti on sovittava tarjottavista rajapinnoista niin järjestelmien kuin osajärjestelmien välillä. Arkkitehtuuriprosessi sisältää palauteväylän järjestelmien ja organisaatioyksiköiden tasolta ylemmille päätöksentekotasoille. Usein onnistunut kehitystyön tulos osassa organisaatiota, eli tietyllä kohdealuella, voidaan myöhemmin laajentaa koko organisaatiota koskevaksi. Lisäksi tulee huomioida kokonaisarkkitehtuurin hallinnan käynnistäminen. Kokonaisarkkitehtuurin hallintaprosessi voi käynnistyä kokonaisarkkitehtuurin kehittämisen kanssa rinnan. Yksittäinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu tai -kehittämisinstanssi voi koskea integraatiohanketta, organisaatiomuutosta, erillistä, useita organisaatioita koskeva järjestelmäkehityshanketta tai muuta vastaavaa muutosta. Lopullinen tavoitetilan kokonaisarkkitehtuuri toteutuu tässä esitety kokonaisarkkitehtuurityönäkemyksen mukaan vasta integraatio- ja ICT-järjestelmätoteutusten yhteydessä. Yllä mainitut kokonaisarkkitehtuurityön vaiheet esitetään taulukossa 2, johon on myös kirjattu eri vaiheiden tuotoksia.
20 21 TAULUKKO 2. Kokonaisarkkitehtuurityön vaiheet pääpiirteittäin Vaihe Kuvaus Tuotos 1 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelumenetelmän kehittäminen tai sovittaminen (Enterprise Architecture Method Engineering) Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelumenetelmän kehittäminen ja sovittaminen kokonaisarkkitehtuurityötä aloittavan organisaation käyttöön. Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelumenetelmä sisältää ohjeet arkkitehtuuripiirustusten laatimiseksi. Menetelmä kertoo kuvattavat näkökulmat ja huomioitavat päätöksentekotasot, kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun vaiheet, tuotokset kuvaustekniikoineen, näiden vuorovaikutuksen ja ohjeet tuotosten laatimiseksi. 2 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu (Enterprise Architecture Planning) Toiminta-, informaatio-, teknologia- ja järjestelmäarkkitehtuurien suunnittelu, mallinnus ja kuvaaminen eri päätöksentekotasoilla nykytilassa ja tavoitetilassa. Sisältää useita erillisiä instantiaatioita kohdealueja järjestelmätasolla. Kokonaisarkkiteh tuuripiirustukset ja tiekartta nykytilasta tavoitetilaan. Piirustuksiin sisältyy useita erillisiä kuvauksia eri tasoilla käyttäen eri kuvaustekniikoita. 3 Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen (Enterprise Architecture Development) Tavoitearkkitehtuurin mukaisten muutosten aikaansaamiseksi toteuttu kehittämisprojekti, joka on vaiheistettu muiden projektin kanssa 2-vaiheen tuloksena.. Tavoitearkkitehtuurin mukainen, toteutettu muutos organisaation rakenneosia koskien. Esim. palvelu, organisaatiomuutos, tietojärjestelmä tai muu. 4 Kokonaisarkkitehtuurin hallinta (Enterprise Architecture Government) Järjestelmien käyttöönoton jälkeen alkava organisaation muutoshallinta. Ylläpidetty kokonaisarkkitehtuuri. Päivitykset kuvauksiin. Hallittu organisaation kehittäminen.
Kokonaisarkkitehtuuri Organisaation ja sen ICT tuen yhteistoiminnallista kehittämistä
Kokonaisarkkitehtuuri Organisaation ja sen ICT tuen yhteistoiminnallista kehittämistä Terveydenhuollon ATK-päivät Jyväskylä 26.05.2009 Mirja Pulkkinen Jyväskylän Yliopisto 1 Miksi kokonaisarkkitehtuuri?
LisätiedotTIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen
TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella
LisätiedotJohtamisen haaste kokonaisarkkitehtuuri menestyksen mahdollistajako?
Johtamisen haaste kokonaisarkkitehtuuri menestyksen mahdollistajako? JÄRJESTÄJÄ SAVO Q AIKA 14.11.2018 Kokonaisarkkitehtuurin määrittelyä Tekijä(t) Armour, F. & Kaisler, S. 2017. Introduction to Enterprise
LisätiedotYhteentoimivuus - kattaa strategisen, lainsäädännnöllisen, organisaatioiden välisen, semanttisen ja teknisen yhteentoimivuuden
Yhteentoimivuus - kattaa strategisen, lainsäädännnöllisen, organisaatioiden välisen, semanttisen ja teknisen yhteentoimivuuden Leena Kononen 25.10.2013 1 Yhteentoimivuustyö EU:ssa ja Suomessa Tavoitteena
LisätiedotJHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus
JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Arkkitehtuurikehyksen
LisätiedotJHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa
JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi
LisätiedotJHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen
JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys
LisätiedotJulkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA
Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Tilanne 2.10.2012 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri on rakenne, jonka
LisätiedotKokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä
Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä Museo 2015 -hankkeen aloitusseminaari 23.11.2011 Kimmo Koivunen CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. CSC pähkinänkuoressa Valtion
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Yritysarkkitehtuuri. Muutostarpeet
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Ympäristö Muutostarpeet ja niihin vastaaminen Yritysarkkitehtuuri Liiketoiminta-arkkitehtuuri Tavoitteet, Palvelut, Prosessit Informaatioarkkitehtuuri Tietotarpeet,
LisätiedotKokonaisarkkitehtuurilla tavoitteisiin. Valtio Expo Fennia I, 14:15 14:45 Neuvotteleva virkamies Jari Kallela
Kokonaisarkkitehtuurilla tavoitteisiin Valtio Expo 20.5.2014 Fennia I, 14:15 14:45 Neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Mitä on kokonaisarkkitehtuuri? Mitä sillä tekee? Missä nyt mennään? Mitä seuraavaksi?
LisätiedotValtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri
Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kohti tavoitetilaa Valtio Expo 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda Johdanto Kohti tavoitetilaa: 1. Valtion taloushallinnon ohjaus 2. Valtion talous- ja
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous
Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen
LisätiedotJHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä
JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Liite 5 Arkkitehtuuriperiaatteiden kuvaus Versio: 1.1 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Arkkitehtuuriperiaatteet...
LisätiedotVaikuttavuutta arkkitehtuurityöllä
Vaikuttavuutta arkkitehtuurityöllä Jukka (Jups) Heikkilä Professori, tietojärjestelmät (elektroninen liiketoiminta) Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto e-mail: jups@jyu.fi tel: +358
LisätiedotKokonaisarkkitehtuuri. Kankaanpään kaupunki
Kokonaisarkkitehtuuri Kankaanpään kaupunki Kokonaisarkkitehtuuri johtamisvälineenä Kankaanpään strategia 2015 Avoimmuus Edistävä johtajuus Luovuus Jatkuva kehittyminen Tehokkuus Vetovoimaisuus Kilpailukyky
LisätiedotKokonais-IS-arkkitehtuuri korkeakouluissa Tietohallinnon näkökulma
Kokonais-IS-arkkitehtuuri korkeakouluissa Tietohallinnon näkökulma FT, tietohallintopäällikkö Seinäjoen ammattikorkeakoulu Jaakko.Riihimaa@seamk.fi GSM 040-8304104 Kokonaisarkkitehtuurimalli: yleishavaintoja
LisätiedotKeskustelutilaisuus ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarjasta
Keskustelutilaisuus ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarjasta 25.2.2009 Agenda Kokonaisarkkitehtuuri Arkkitehtuurimenetelmä Arkkitehtuuriajattelun soveltuvuus ICTpalvelujen kehittäminen -suositussarjaan
Lisätiedot11.10.2013 Tekijän nimi
11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu
LisätiedotKokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela
Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista
LisätiedotTAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT
TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin
LisätiedotKuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri
Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 18.4.2013 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden
LisätiedotLaat Laa uv t as uv t as a t a a v a ien t a t paaminen Laat Laa uty uty ja ja ko k ko k naisarkkiteh naisarkkit tuuri KA tiimi tiimi::
Laatuvastaavien tapaaminen 10.2.2012 Laatutyö ja kokonaisarkkitehtuuri KA tiimi: Tapani Kella Tuuli Karjalainen Ville Seppänen Kokonaisarkkitehtuurihanke Jyväskylän yliopisto KA hankkeen taustaa Tietoyhteiskunnan
LisätiedotEnterprise Architecture TJTSE Yrityksen kokonaisarkkitehtuuri
Enterprise Architecture TJTSE25 2009 Yrityksen kokonaisarkkitehtuuri Jukka (Jups) Heikkilä Professor, IS (ebusiness) Faculty of Information Technology University of Jyväskylä e-mail: jups@cc.jyu.fi tel:
LisätiedotJulkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014
Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon
LisätiedotToiminnan ja tietohallinnon kehittäminen kokonaisuutena. Sisältö 1 (11) Ohje
Ohje 1 (11) 04.09.2012 Toiminnan ja tietohallinnon kehittäminen kokonaisuutena Tämä ohje on yleisen tason kuvaus julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurista ja sen tarkoituksesta. Aluksi myös kuvataan
LisätiedotMiten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj
Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,
LisätiedotJHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 3. Arkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaus
JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 3. Arkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaus Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys
LisätiedotValtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila
Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -
LisätiedotTietohallintomallin soveltamisohje julkiselle hallinnolle. Säätytalo 10.9.2013
Tietohallintomallin soveltamisohje julkiselle hallinnolle Säätytalo 10.9.2013 Tiistai 10.9.2013, klo 12.00 14.00 Tilaisuuden ohjelma Säätytalo, Sali 15 (Snellmaninkatu 9, 00170 Helsinki) klo 12.00 12.15
LisätiedotYhteentoimivuus.fi KA-koulutusmateriaalit
Yhteentoimivuus.fi KA-koulutusmateriaalit Valikoima kalvoja RAKETTI-OPI:n Synergiaryhmälle Paula Merikko, CSC Lähdemateriaali yhteentoimivuus.fi https://www.yhteentoimivuus.fi/view/snav/koulutus_ja_ tuki/ka_oppimateriaalit.xhtml
LisätiedotViitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7
Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi Ohje v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi XX.XX.201X 2 (13) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet... 3 2.1. Vaihe
LisätiedotAvoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT
Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari 2.12.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Yhteentoimivuus ja avoimuus Seminaarin aihe pakottaa määrittämään termit yhteentoimivuus
LisätiedotJulkisen hallinnon hierarkkinen kokonaisarkkitehtuuri ja korkeakoulut. Ilmari Hyvönen
Julkisen hallinnon hierarkkinen kokonaisarkkitehtuuri ja korkeakoulut Ilmari Hyvönen 10.10.2013 Aiheita Kokonaisarkkitehtuuri menetelmänä julkisessa hallinnossa mistä tämä nyt oikein tuli? Kokonaisarkkitehtuurin
LisätiedotMiten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria?
Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria? Kuntamarkkinat Tietoisku 10. ja 11.9.2014 1 Mitä on kokonaisarkkitehtuuri? Kokonaisarkkitehtuuri on organisaation johtamis- ja kehittämismenetelmä,
LisätiedotMitä kokonaisarkkitehtuurityöllä haetaan? Miika Nurminen Johtaja, Kokonaisarkkitehtuuriratkaisut QPR Software Oyj
Mitä kokonaisarkkitehtuurityöllä haetaan? Miika Nurminen Johtaja, Kokonaisarkkitehtuuriratkaisut QPR Software Oyj http://www.britannica.com/ blogs/2009/10/the-classictree-swing-example-ofproduction-and-customerservice-gone-awry/
LisätiedotYhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla
Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-
LisätiedotLiiketoimintajärjestelmien integrointi
Liiketoimintajärjestelmien integrointi Vierailuluento 2.3.2015 Esa Heikkinen Mystes Oy Agenda Liiketoimintajärjestelmien integrointi EAI: Enterprise Application Integration EAS: Enterprise Application
LisätiedotKokonaisarkkitehtuuri ja päätöksenteko
Kokonaisarkkitehtuuri ja päätöksenteko ICT Expo 2012 Anna Aaltonen Senior Consultant Coala Oy www.coala.fi, anna.aaltonen@coala.fi Jos kokonaisarkkitehtuuria ei hyödynnetä, on se hukkainvestointi. Hyödyntämistapoja
LisätiedotTietohallinnon arvo liiketoiminnalle
Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Viikko-seminaari 27.9.2007 Lauri Byckling, Deloitte Mitä on arvo Arvon määritelmiä: Hyöty suhteessa hintaan Laatu suhteessa odotuksiin Saatu lisähyöty Tietohallinnon
LisätiedotValtionhallinnon arkkitehtuurin kehittäminen
arkkitehtuurin kehittäminen Kehittämisohjelman esittely RASKE2-seminaari 16.5.2006 neuvotteleva virkamies Aki Siponen Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö arkkitehtuurin kehittäminen Arkkitehtuurista ja
LisätiedotKorkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri
Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri 30.10.2012 Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Aiheita Tietohallintolaki ja julkisen hallinnon
LisätiedotTietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö
Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta
LisätiedotVastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen
Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit
LisätiedotEspoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta
Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta Arkistosektorin KDK- yhteistyöverkosto 10.11.2014 Marko Kukkonen, Konserniesikunta - Tietohallinto Kokonaisarkkitehtuuri
LisätiedotJUHTA kokous JHS 179 v 2.0 esittely VM
JUHTA kokous JHS 179 v 2.0 esittely VM 27.01.2017 Hannu Ojala Kokonaisarkkitehtuuri JHS 179 uudistuu JHS 179 v2.0 on huomattavasti kattavampi kokonaisuus kuin edeltävä JHS 179 v1.0. Se tarjoaa päästä-päähän
LisätiedotTervetuloa opiskelemaan Tietohallinnon -suuntautumisopintoja (45 op)
INFO, Malmi 26.11.2014 Anne-Maritta Talaslahti, HH Tiko anne-maritta.talaslahti@haaga-helia.fi Tervetuloa opiskelemaan Tietohallinnon -suuntautumisopintoja (45 op) Sinulle korkeakouluopiskelija, joka haluat
LisätiedotOKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014
OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 Aiheita RAKETTI hanke päättyi, työ jatkuu OKM:n CSC:ltä korkeakouluille ostamat palvelut Korkeakoulujen tietohallinnon
LisätiedotKokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Satu Pajuniemi. Conversatum Oy
n kehittäminen 10.10.2017 Satu Pajuniemi Miksi kokonaisarkkitehtuuri? JHS 179 n suunnittelu ja kehittäminen (uusin versio 6/2017) Ei korvaa muita toiminnan suunnittelumenetelmiä Tavoitteena julkishallinnon
LisätiedotKuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri
Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 2.10.2012 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden
LisätiedotArkkitehtuuri käytäntöön
Arkkitehtuuri käytäntöön Terveydenhuollon ATK-päivät 24.5.2011 Mikko Huovila Erikoissuunnittelija Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Väliraportti Tikesos-toimeenpanosta (4/2011) Kuvaa julkisen hallinnon
LisätiedotTietohallinnon liiketoimintalähtöinen toiminnanohjaus IT-ERP
Tietohallinnon liiketoimintalähtöinen toiminnanohjaus IT-ERP 27.9.2007 Juha Berghäll Efecte Oy juha.berghall@efecte.fi / +358 40 589 5121 Kuka puhuu? z Juha Berghäll z Country Manager Finland z Laaja kokemus
LisätiedotJHS-järjestelmä ja yhteentoimivuus
JHS-järjestelmä ja yhteentoimivuus JHS-seminaari 5.4.2005 Säätytalo Tommi Karttaavi, JUHTA JUHTA Asetettu valtionhallinnon ja kunnallishallinnon tietohallintoyhteistyön suunnittelua ja tietohallintoyhteistyöhön
LisätiedotSADe OHJELMA JA YHTEENTOIMIVUUS. O-P Rissanen Hallinnon kehittämisosasto
SADe OHJELMA JA YHTEENTOIMIVUUS O-P Rissanen Hallinnon kehittämisosasto Asiakaspalvelun palvelukanavat vuoteen 2015 Asiakkaat henkilöasiakkaat yritykset yhteisöt Palvelukanavat Asiointipalvelut Viranomaisten
LisätiedotKorkeakoulujen IT-päivät 2010, , Joensuu
Korkeakoulujen IT-päivät 2010, 12.10.2010, Joensuu Mika Karjalainen, Silver Planet Oy 2010 Silver Planet Oy 1 Sisältö Kokonaisarkkitehtuuri lyhyesti 2010 Silver Planet Oy 2 Mitä on kokonaisarkkitehtuuri
LisätiedotJulkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu
Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen
LisätiedotLinja 4, Ratkaisu- ja tavoitearkkitehtuuri, kokonaisarkkitehtuurityö
Linja 4, Ratkaisu- ja tavoitearkkitehtuuri, kokonaisarkkitehtuurityö Luken tilastojen kokonaisarkkitehtuurityö Tavoitteena kokonaisarkkitehtuurityön edistäminen Luken tilastotuotannon osalta. Nykytilan
LisätiedotTietoliikennepalveluiden palvelutasonhallinnan kehittäminen kohdeyrityksessä
S-38.3310 Tietoverkkotekniikan diplomityöseminaari Tietoliikennepalveluiden palvelutasonhallinnan kehittäminen kohdeyrityksessä Tuomas Laajanen Työn ohjaaja: Prof. Heikki Hämmäinen Työn valvoja: DI Tom
LisätiedotKokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016
Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016 14.12.2016 Jari Kallela JUHTA JulkICT Sisältö Yhteentoimivuuden haaste Kokonaisarkkitehtuurikyvykkyyden edistyminen Uudistuva sisältö Tietohallintolaki
LisätiedotMaster data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011
Lisätieto 15.2.2011 Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Vastaukset täydentävät vaatimusmäärittelyämme lisätietona ja ne tulee ottaa
Lisätiedotitsmf Finland Conference 2016 Focus Markus Leinonen COBIT ja governance
itsmf Finland Conference 2016 Focus Markus Leinonen COBIT ja governance Markus Leinonen M.Sc. (Econ.), CIA, CISA Senior Manager, Internal Controls Cargotec Oyj 1984 1986 1992 1995 1997 1997 2002 2002 2008
LisätiedotJUHTA asiantuntijajaoston kokous JHS 179 v 2.0 esittely VM
JUHTA asiantuntijajaoston kokous JHS 179 v 2.0 esittely VM 20.12.2016 Hannu Ojala Kokonaisarkkitehtuuri JHS 179 uudistuu JHS 179 2.0 on huomattavasti kattavampi kokonaisuus kuin edeltävä JHS 179 1.0. Se
LisätiedotMiten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti
Ohjelmapolku: Otsikko: Strategiasta johtamalla toteutukseen KA-työ mahdollistajana strategioiden toteutukseen Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti Miten korkeakoulun
LisätiedotTIETOTURVAPOLITIIKKA
TIETOTURVAPOLITIIKKA Lapin ammattikorkeakoulun rehtori on hyväksynyt tietoturvapolitiikan 18.3.2014. Voimassa toistaiseksi. 2 Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 1.1 Tietoturvallisuuden kolme ulottuvuutta...
LisätiedotPaikkatiedon kehittämisohjelma
Paikkatiedon kehittämisohjelma 2011-2014 Toimeenpanon toteutumisen tilannekatsaus, siht. Outi Hermans Tiivistelmä Strategiset päämäärät Missio: Kaupungin tehtävänä on palvella kuntalaisiaan ja alueellaan
LisätiedotJHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi
JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat Tommi Karttaavi 13.5.2008 JHS-järjestelmä (historiaa) Valtioneuvoston päätös valtionhallinnon sisäisistä standardeista 7.9.1977 Valtiovarainministeriö vahvisti valtionhallinnon
LisätiedotG4-arkkitehtuuriryhmä. Kokonaisarkkitehtuurityöhön perustuvat kehittämiskohteet ja toimenpiteet. Juha Rannanheimo
G4-arkkitehtuuriryhmä Kokonaisarkkitehtuurityöhön perustuvat kehittämiskohteet ja toimenpiteet Juha Rannanheimo Neljän yliopistosairaanhoitopiirin yhteisen kehitystyön tavoitteet VSSHP, PSHP, PSSHP ja
LisätiedotJuha Suutala 6.9.2007
Juha Suutala 6.9.2007 iiketoiminnan ja IT:n yhteistyö -case Tapiola Sisältö Toimintaympäristön kuvaus IT:n rooli yhtiöryhmässä IT:n ja liiketoiminnan yhteistyö Liiketoimintastrategiasta IT-strategiaan
LisätiedotTIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä
TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.
LisätiedotYhteentoimivuuden kehittämisohjelman ohjausryhmän loppuyhteenveto
Raportti VM125:00/2007 07.10.2010 Yhteentoimivuuden kehittämisohjelman ohjausryhmän loppuyhteenveto Taustaa Ohjausryhmän työskentelyn päättäminen Valtioneuvosto teki yleisistunnossaan 15.6.2006 periaatepäätöksen
LisätiedotMITEN KOKONAISARKKITEHTUURILLA TUETAAN LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ
MITEN KOKONAISARKKITEHTUURILLA TUETAAN LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ Head of Enterprise Architecture Timo Kaaretsalo, Veikkaus Timo.kaaretsalo@veikkaus.fi, 0405502930 Kehitys Timo Kaaretsalo Julkinen 12.10.2017
LisätiedotCxO Mentor Oy. Run IT Like Business. 28.5.2014 Reino Myllymäki. CxO Mentor Oy 2014
CxO Mentor Oy Run IT Like Business 28.5.2014 Reino Myllymäki Aina silloin tällöin kuulee sanottavan, että tietohallintoa ja ITpalveluja pitäisi hoitaa kuin bisnestä. Mutta mitä tuolla kannanotolla oikein
LisätiedotKuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija
Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi
LisätiedotKohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena. 7.6.2013 Leena Kononen
Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena 7.6.2013 Leena Kononen 1 Johtaminen tiedon ekosysteemissä Tiedon ekosysteemi johtuu tiedon jatkuvasta kierrosta ja uusiutumisesta
LisätiedotTieto ja järjestelmät integroituvat asiakaslähtöisiksi palveluiksi. JHS-seminaari Jukka Ahtikari
Tieto ja järjestelmät integroituvat asiakaslähtöisiksi palveluiksi JHS-seminaari 5.4.2005 Jukka Ahtikari Yhteentoimivuus muodostuu eri osa-alueista Yhteentoimivat palvelut Organisatorinen käyttäjät, prosessit,
LisätiedotJHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä
JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Liite 4 Nykytilan ja tavoitetilan kuvaus Versio:1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Nykytilan kuvaaminen...
LisätiedotHP OpenView ratkaisut toiminnan jatkuvuuden turvaajina
HP OpenView ratkaisut toiminnan jatkuvuuden turvaajina - Käytännön esimerkkejä ITIL ja ITSM mukaisista IT palveluhallinnan toteutuksista ja mahdollisuuksista Ville Koskinen Sales Specialist, HP Software
LisätiedotJHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli
JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Organisaation
LisätiedotArkkitehtuuri muutosagenttina
Arkkitehtuuri muutosagenttina Smarter Processes, Development & Integration Hannu Salminen CTO OP-Pohjola 2013 IBM Corporation Taustaa Nykyinen IT-arkkitehtuuri ja liiketoimintatarpeet eivät kohtaa OP-Pohjolan
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivät 2019
Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivät 2019 Tietojärjestelmäuudistus on aina itseään isompi muutos. Tapio Järvenpää, @Tapsa_Jpaa Laajuus Tuotokset Aikataulu Resurssit Hyöty Arvo Laajuus Tuotokset
LisätiedotKOKONAISARKKITEHTUURIMALLIEN VERTAILUA
Kaisa Paavola KOKONAISARKKITEHTUURIMALLIEN VERTAILUA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS 2011 SISÄLLYS SISÄLLYS... 2 1 KOKONAISARKKITEHTUURI MENETELMÄT... 3 1.1 JHS 179... 3 1.2 Kartturi-malli...
LisätiedotTietohallinto on palvelu
Tietohallinto on palvelu Jouko Mäkelä Tietohallinnon erityisasiantuntija, TAKK StudentaPluS - projektipäällikkö, AMKE Oy Näkökulmia oppilaitoksen tietohallintoon Julkishallinnon ohjaus Tietohallintolaki
LisätiedotKANSALLISEN DIGITAALISEN KIRJASTON KOKONAISARKKITEHTUURI. V3.0 Tiivistelmä
KANSALLISEN DIGITAALISEN KIRJASTON KOKONAISARKKITEHTUURI V3.0 Tiivistelmä Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK) on Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) toimialatasoinen sisältö- ja palvelukokonaisuus.
LisätiedotJUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen
JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA 28.2.2013 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Organisaation kokonaissuunnitelma = kokonaisarkkitehtuuri Organisaatio X Visio, strategia, toiminnan
LisätiedotTietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri. Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja Tommi Oikarinen, VM, JulkICT
Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja 25.11.2011 Tommi Oikarinen, VM, JulkICT Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Tavoite: tehostaa julkisen
LisätiedotVAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti
VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti Karri Vainio, erityisasiantuntija, Kuntaliitto JUHTA 11.6.2014 sosiaali- ja terveydenhuollossa toiminnalliset tarpeet
LisätiedotQPR kuvausvälineen käyttö ja tavoitteet OKM&OPH, Oppijan palvelut - koulutuksen ja opetuksen osakohdealue. Leena Kononen 6.3.2013
QPR kuvausvälineen käyttö ja tavoitteet OKM&OPH, Oppijan palvelut - koulutuksen ja opetuksen osakohdealue Leena Kononen 6.3.2013 JulkICT-KA-ympäristön päivitys, kevät 2013 OKM/OPH arkkitehtuurikuvaukset
LisätiedotLiiketoimintajärjestelmien integrointi
Liiketoimintajärjestelmien integrointi Vierailuluento 12.12.2016 Esa Heikkinen Mystes Oy Agenda Liiketoimintajärjestelmien integrointi EAI: Enterprise Application Integration EAS: Enterprise Application
LisätiedotJHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla
JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla 19.9.2013 Toiminnan tavoitteiden ja painopisteiden määrittely Keinot JHS Tavoite Mitä ja minkälaisia suosituksia tavoitteiden toteutumisen
LisätiedotTietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus. Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT
Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Tietohuolto / Määritys Tietohuolto: Organisoitu toiminta, jolla yhteisö huolehtii tarvitsemansa
LisätiedotDigitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012
Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen
LisätiedotAvoimuus ja yhteentoimivuus
Avoimuus ja yhteentoimivuus Yhteentoimivuutta avoimesti 16.2.2012 Lappeenranta Tommi Karttaavi Yhteentoimivuus Mitä se on? Mitä yhteentoimivuus tarkoittaa? TTL:n ATK-sanakirja» Järjestelmien kyky viestiä
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTO VAKAJA-PROJEKTI. Kohdealueen käsite ja käsittely valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuriohjauksen
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO VAKAJA-PROJEKTI Kohdealueen käsite ja käsittely valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuriohjauksen osana 20.8.2015 Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kohdealueiden määrittely ja tehtävät...
LisätiedotEsitys Jyväskylän yliopiston arkkitehtuuriperiaatteiksi
Esitys Jyväskylän yliopiston arkkitehtuuriperiaatteiksi Versio 1.1 18.6.2012 Kokonaisarkkitehtuurihankkeen ohjausryhmä Laatua ja liikettä 2017 tavoitetila Strategiansa mukaisesti Jyväskylän yliopisto on
LisätiedotKokonaisarkkitehtuurityö Helsingin yliopistossa
Kokonaisarkkitehtuurityö Helsingin yliopistossa Kokonaisarkkitehtuuri ja laatutyö -seminaari 10.10.2013 Jussi Koskivaara HY tietotekniikkakeskus, tietohallinto Tietohallinto/ / Jussi Koskivaara www.helsinki.fi/yliopisto
LisätiedotTietohallintolain vaikutus opetuksen ja tieteennäkökulmasta
Tietohallintolain vaikutus opetuksen ja tieteennäkökulmasta 25.5.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriö Johtaja Anita Lehikoinen 1 Tietohallintolaki OKM:n toimialalla Opetus- ja kulttuuriministeriön tehtävät
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen 4.12.2012 Kokonaisarkkitehtuuri hyvinvointipalveluissa seminaari Riitta Häkkinen, erikoissuunnittelija THL / OPER Esityksen
LisätiedotMiten toimii tietohallinto Istekki Oy:ssä? Tietohallinto IC(M)T yhtiön sisällä ja onnistumisen mahdollistajana
Miten toimii tietohallinto Istekki Oy:ssä? Tietohallinto IC(M)T yhtiön sisällä ja onnistumisen mahdollistajana osastopäällikkö Harri Rautauoma, Istekki Oy (ICMT = Information, Communication and Medical
LisätiedotNäkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja
Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML
582104 Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML 1 Mallintaminen ja UML Ohjelmistojen mallintamisesta ja kuvaamisesta Oliomallinnus ja UML Käyttötapauskaaviot Luokkakaaviot Sekvenssikaaviot 2 Yleisesti
Lisätiedot