Kokonaisarkkitehtuurimallit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kokonaisarkkitehtuurimallit"

Transkriptio

1 Kokonaisarkkitehtuurimallit Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin tutkimusprojekti FEAR-projekti 3/2007 Tutkimukset ja selvitykset

2 Kokonaisarkkitehtuurimallit Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin tutkimusprojekti Tutkimukset ja selvitykset 3/2007

3 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A), VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) (vaihde) Internet: Taitto: Anitta Railonkoski/VM, viestintä Helsinki 2007

4 Kuvailulehti Julkaisija ja julkaisuaika Valtiovarainministeriö, kesäkuu 2007 Tekijät Jyväskylän yliopisto: FEAR-projekti Mirja Pulkkinen, FM, KTM, projektipäällikkö Katariina Valtonen, DI, KTM, tutkija Jukka Heikkilä, KTT, professori Katja Liimatainen, KTM, projektipäällikkö Julkaisun nimi Kokonaisarkkitehtuurimallit Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin tutkimusprojekti Julkaisun osat/ muut tuotetut versiot Julkaisu on saatavissa Internetistä osoitteesta Asiasanat kokonaisarkkitehtuuri, yhteentoimivuus, arkkitehtuuriviitekehys, arkkitehtuurimalli, hyvä tietohallintotapa, TOGAF, ITIL, EA Grid Julkaisusarjan nimi ja numero Tutkimukset ja selvitykset 3/2007 Julkaisun myynti/jakaja Valtiovarainministeriö, hallinnon kehittämisosasto PL 28, 0023 VALTIONEUVOSTO, puh. (09) Painopaikka ja -aika ISBN (PDF) ISSN Sivuja 62 Hinta Kieli Suomi Tiivistelmä Tässä tutkimusraportissa on yleiskatsaus kokonaisarkkitehtuurityöhön, jota voidaan soveltaa julkishallinnon organisaatioiden informaatio- ja kommunikaatioteknologian hallintaan. Raportissa esitellään lyhyesti kokonaisarkkitehtuuriviitekehyksiä ja malleja ja hyvän tietohallintotavan malleja. Kokonaisarkkitehtuuri (enterprise architecture) on organisaation ja sen tietojärjestelmien kehittämisen väline. Sitä käytetään organisaation ylimmän johdon ja tietohallintojohdon yhteistyöhön. Kokonaisarkkitehtuurit yötä varten on olemassa kokonaisarkkitehtuurimenetelmiä, jotka luovat pohjan hallinnon prosessien ja niitä tukevien yhteentoimivien tietojärjestelmien kehittämiseen ja suunnitteluun. Arkkitehtuurimalleissa ohjaus tulee yleensä ylhäältäpäin ja ne toteutetaan yhteistyössä. Kokonaisarkkitehtuuri näyttää lupaavalta lähestymistavalta julkishallinnon IT-toimintojen yhtenäistämiseksi. Suomen kannalta on oleellista määrittää oma, yksinkertainen ja helposti omaksuttava arkkitehtuuriviitekehys sekä hyvät informaatio- ja kommunikaatioteknologian hallintakäytänteet.

5 Presentationsblad Utgivare och datum Finansministeriet, juni 2007 Författare Mirja Pulkkinen, Katariina Valtonen, Jukka Heikkilä och Katja Liimatainen Publikations titel Helhetsarkitekturmodeller Forskningsprojektet för statsförvaltningens helhetsarkitektur Publikationens andra versioner Publikationen finns på Internet, Nyckelord helhetsarkitektur, kompatibilitet, referensram för arkitektur, arkitekturmodell, god informationsförvaltningssed, TOGAF, ITIL, EA Grid Publikationsserie och nummer Studier och utredningar 3/2007 Beställningar/distribution Finansministeriet, avdelningen för utvecklandet av förvaltningen, PB 28, STATSRÅDET Tfn (09) Tryckeri/tryckningsort och år ISBN (PDF) ISSN Sidor 62 Pris Språk Finska Sammandrag Denna forskningsrapport innehåller en allmän översikt över sådant helhetsarkitekturarbete som kan tillämpas på hanteringen av organisationers informations- och kommunikationsteknologi inom den offentliga förvaltningen. Rapporten presenterar kort referensramar och modeller för helhetsarkitekturer och modeller för god informationsförvaltningssed. Helhetsarkitekturer (Enterprise Architecture) är redskap för utveckling av en organisation och dess informationssystem. De utnyttjas vid den högsta ledningens och informationsförvaltningsledningens samarbete. Rapporten innehåller en översikt över de modeller för god informationsförvaltningssed som skapats för den offentliga förvaltningens bruk. Man upptäckte att referensramarna för helhetsarkitekturer saknade för det mesta en modell för informationsförvaltning. I arkitekturmodellerna kommer styrningen för det mesta uppifrån, och de förverkligas genom samarbete. Helhetsarkitekturerna tycks vara ett lovande tillvägagångssätt när det gäller förenhetligandet av den offentliga förvaltningens IT-funktioner. Det är ur Finlands synvinkel väsentligt att definiera en egen, enkel och lättillägnad arkitekturreferensram, samt goda förvaltningskoder för informations- och kommunikationsteknologin.

6 Fact sheet Publisher and date Ministry of Finance, June 2007 Author (s) Mirja Pulkkinen, Katariina Valtonen, Jukka Heikkilä and Katja Liimatainen Title of publication Enterprise architecture models Finnish Enterprise Architecture Research Project Parts of publication/ other versions released The publication is available on Internet at the website Keywords Enterprise Architecture, EA, interoperability, EA framework, EA model, IT Governance, TOGAF, ITIL, EA Grid Publications series and number Research and studies 3/2007 Sales distributions Ministry of Finance, Public Management Department P.O. Box 28, FI GOVERNMENT, tel Printing place and year ISBN (PDF) ISSN No. of pages 62 Price Language Finnish Abstract This research report is an overview of enterprise architecture work, which can be adapted to information and communication technology management in the organisations of the public administration. Report describes briefly enterprise architecture frameworks and models and models for IT governance. Enterprise architecture is a tool for developing the organisation and its information systems. It is used for collaboration between top management and chief information officers. Report overviews IT governance models created for the use of public administration. It was noticed that enterprise architecture frameworks usually lack IT governance model. In the architecture models the control is generally top-down and they are developed in co-operation. Enterprise architecture seems to be a promising approach for unifying public administration s IT functions. For Finland it is essential to define an own, simple and easily acquired architecture framework and good practice for the governance of the information and communication technology.

7 Kiitokset Tämä raportti on pääsääntöisesti laadittu syksyn 2006 aikana FEAR-projektia edeltäneessä ValtIT/KA-projektissa. Haluamme kiittää raportin kommentoimisesta seuraavia tahoja: Valtiovarainministeriö, TietoEnator GMR, IBM Finland, Microsoft ja SysOpen Digia. Lisäksi haluamme kiittää yhteistyöstä Jyväskylän yliopiston Tietotekniikan tutkimusinstituutin AISA-projektia. Raportin ovat rahoittaneet FEAR-projektin asiakasorganisaatiot, jotka ovat Valtiovarainministeriö, BEA Systems Oy, IBM Finland Oy, Microsoft Oy, Oracle Finland Oy, SAP Finland Oy, SAS Institute Oy, SysOpen Digia Oyj ja Tieto- Enator GMR Oy.

8 Sisältö 1 Johdanto 11 2 Kokonaisarkkitehtuurityöstä Lähestymistapana kokonaisarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuurin rakenne ja viitekehys Kokonaisarkkitehtuurityö Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessi 22 3 Tietohallinnon johtaminen ja kokonaisarkkitehtuurityö Hyvä tietohallintotapa ja IT-palvelujen hallinta Tietohallinnon parhaat käytänteet ITIL-malli Standardit ITIL-mallin pohjalta ITIL-mallin kritiikkiä 29 4 Arkkitehtuuriviitekehyksistä Yleistä kokonaisarkkitehtuurimenetelmistä EA-viitekehykset kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluun Zachmanin viitekehys Generic Enterprise Architecture Metamodel The National Institute for Standards and Technology Enterprise Architecture Grid Integrated Architecture Framework Information FrameWork New Generation Operations Systems and Software Component Busines Modeling -viitekehys 37

9 4.3 Järjestelmälähtöinen arkkitehtuurityö Generalized Enterprise Reference Architecture & Methodology CIMOSA ja ARIS Model Driven Architecture ja Domain Specific Modeling Reference Model for Open Distributed Processing Kruchtenin 4-1 näkökulmat 41 5 Yhdysvaltojen julkishallinnon kokonaisarkkitehtuurityö Yhdysvallat yli 10 vuotta EA-perinnettä Liittohallinnon kokonaisarkkitehtuuri Arkkitehtuuriviitekehykset eri hallinnonaloille Osavaltioiden arkkitehtuuriviitekehykset The Open Group Architecture Framework 47 6 Eurooppalainenkokonaisarkkitehtuurityö Yhteentoimivuus hallinnon palveluissa European Interoperability Framework 51 7 Johtopäätökset 55 8 Lähdeluettelo 57

10 11 1 Johdanto Julkishallinnon palveluihin kohdistuu suuria modernisointiodotuksia 1, 2, 3 erityisesti tehokkuuden, innovatiivisuuden ja läpinäkyvyyden paranemiseen. Julkisten organisaatioiden kehittäminen on tiukasti sidottu lainsäädäntöön. Toiminnassa korostuu julkisuus ja demokraattisten elinten kautta tehtävä määrämuotoinen päätöksenteko. Kansalaisten tasapuolinen kohtelu ja tietojen pitkäaikainen säilyttäminen ovat rinnakkaisia tavoitteita tehokkuudelle. Siksi erityisesti julkishallinnon organisaatioissa on oltu edelläkävijöitä sekä kokonaisarkkitehtuurien että hyvän tietohallintotavan mallien luomisessa ja käyttöönotossa. Tämä raportti esittelee lyhyesti näitä malleja Suomen valtionhallinnossa tehtävän työn tarpeisiin. Tuottavuuden parantamisen lisäksi julkishallinnossa tavoitellaan palveluinnovaatioita. Kansalaisten ja yritysten erilaistuvia ja lisääntyviä tarpeita on mahdollista täyttää esimerkiksi yhtyeentoimivin prosessein ja tietojärjestelmin. Nykyisiä julkishallinnon tietojärjestelmiä ei yleensä ole suunniteltu yhteentoimivuuden lähtökohdasta, vaan tietojärjestelmät on tehty ensisijaisesti itsenäisten hallinnonalojen palvelutarjonnan tueksi. Julkishallinnon tuottavuuden nostamisessa lupaavana toimintatapana on nähty muun muassa tilaajatuottaja malli. Siinä julkishallinto on vastuussa ja ainakin osittain maksajana kansalaisille ja yrityksille tarjottavista palveluista, mutta palvelun tuottaja voi olla yksityinen yritys. Tilaaja-tuottaja -malli edellyttää eri hallinnonalojen tietojärjestelmien yhteentoimivuutta ja integroituja tietoverkkoja, jotka tukevat hallinnonalarajoja ylittäviä palveluprosesseja. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on järjestetty menettelytavat, joilla kootaan parhaillaan julkishallinnon yleiskäyttöisten ja yhteentoimivien palvelukomponenttien rekisteriä 4. Kokonaisarkkitehtuuri suunnitellaan ja kehitetään tukemaan organisaatiorajat ylittäviä prosesseja. Sillä voidaan kuvata nykytila ja suunnitella siirtymä nykyisestä IT-arkkitehtuurista ja tietohallintomallista tulevaisuuden tavoiteti- 1 Tarabanis et al Homburg Paskaleva-Shapira Component Organization and Registration Environment, ks.

11 12 laan, joka ohjaa päätöksiä ja kehittämisponnisteluja. Kokonaisarkkitehtuurin avulla hallitut järjestelmät ovat tulevaisuudessa yhä useammin toisiinsa liittyviä palvelukomponentteja, joiden ylläpito ja käyttö voivat eriytyä. Tällä tavalla pystytään parantamaan yksittäisten palvelukomponenttien laatua ja ajanmukaisuutta, sekä järjestämään palveluita joustavasti. Palveluprosessien suorituskykyä voidaan mitata, jotta resurssit mitoitetaan ja kohdennetaan oikein. Samalla hyvien tietohallintoa ohjaavien mallien merkitys korostuu, jotta palveluiden toimivuus turvataan. Suomen julkishallinnon tietoyhteiskuntaohjelman tarkoituksena on tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntämällä lisätä kilpailukykyä ja tuottavuutta, sosiaalista ja alueellista tasa-arvoa sekä kansalaisten hyvinvointia ja elämänlaatua 5. ValtIT-hanke perustettiin valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti valtion IT-toimintojen kehittämiseksi ja sen yhdeksi osaksi yhteentoimivuuden kehittämisohjelma. Keskeisiä tavoitteita ovat järjestelmien yhteentoimivuus, johdonmukainen tietohallinto, aiempaa asiakaslähtöisempi näkemys hallinnon palveluiden tuottamiseen, kustannustehokkuuden parantaminen, sekä osaamisen ja tietotekniikan kehittäminen palvelemaan ydintoimintaa 6. Lisäksi hankkeen lähtökohdissa otetaan huomioon Suomessa tehty pitkäjänteinen hallinnon sähköisten palvelujen kehittämistyö 7 ja myös Euroopan unionin hallinnon järjestelmien yhteentoimivuuden vaatimukset 8. ValtIT-työtä tukevan Jyväskylän Yliopiston tutkimusprojektin edistymistä ja tuloksia voi seurata osoitteessa Raportissa on tavoitteena antaa yleiskuvaus kokonaisarkkitehtuurityöstä. Ensiksi käsitellään kokonaisarkkitehtuurityötä, toiseksi hyviä tietohallintomalleja ja kolmanneksi kokonaisarkkitehtuuriviitekehyksiä ja -malleja. Sen jälkeen esitellään USA:n liittovaltion kokonaisarkkitehtuuria (Federal Enterprise Architecture, FEA) ja sen pohjalta kehitettyä TOGAF-mallia. Lopuksi raportissa luodaan katsaus Euroopan Unionin (EU) yhteentoimivuuspyrkimyksiin esittelemällä Euroopan yhteentoimivuuskehikkoa (European Interoperability Framework, EIF). 5 Tietoyhteiskuntaohjelma 2006a FI/ / 6 Tietoyhteiskuntaohjelma 2006b. ValtIT kohti Valtion yhteistä tietohallintoa 7 vrt. esim. JUPA _hanke, JUHTA asetus , voimassa oleva 145/ Interoperable Delivery of European egovernment Services to public Administrations, Businesses and Citizens, IDABC

12 13 2 Kokonaisarkkitehtuurityöstä Kokonaisarkkitehtuurityö on organisaatiossa tehtävää suunnitelmallista tietoteknisen infrastruktuurin ja tietojärjestelmien hallintaa sekä kokonaisvaltaista kehittämistä organisaation toiminnan vaatimuksista ja tavoitteista lähtien. Siksi sitä tehdään yhteistoiminnassa organisaation toiminnan johdon ja tietohallinnon vastuutahojen kesken. Julkishallinnossa tämä tarkoittaa myös vuorovaikutusta lainsäädännön kanssa. Seuraavassa esitellään aluksi kokonaisarkkitehtuurityötä lähemmin, ja sen liittymistä organisaation päätöksentekoprosesseihin. Kokonaisarkkitehtuurityötä varten on laadittu useita kehikoita ja malleja, joista organisaatiokohtaisesti voidaan räätälöidä sen lähtökohtiin soveltuva menetelmällinen ohjaus tälle työlle. Kokonaisarkkitehtuurimenetelmän pohjana on jokin arkkitehtuurikehikko. Tällaista yhteistä viitekehystä tarvitaan, koska kokonaisarkkitehtuuria kuvataan mm. eri sidosryhmien tarpeita ajatellen heidän näkökulmistaan erilaisilla kuvaustavoilla. Viitekehys auttaa jäsentämään nämä kuvaukset ja näkemään niiden yhteydet toisiinsa. Se tukee kehittämisprojekteja varmistaen että yhteinen kehittämisen konteksti ja aiemmat päätökset otetaan huomioon. Järjestelmäsuunnittelussa käytetyt kuvauskielet eivät yksinomaan riitä täyttämään viestintätarvetta esimerkiksi kehitettäessä organisaation toimintamalleja, prosesseja ja palveluja. Tässä esitellään kokonaisarkkitehtuurikehikon tyypillinen rakenne. Tällaisen kehikon avulla voidaan edelleen määrittää kokonaisarkkitehtuurin hallinta- ja kehittämisprosessi, joka osoittaa eri sidosryhmien vastuut ja päätöksenteon vaiheet. Lopuksi esitellään yleisesti kokonaisarkkitehtuurityön vaiheet ja tarkemmin kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessi. 2.1 Lähestymistapana kokonaisarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuurit (enterprise architecture, EA) tukevat ICT:n (informaatio ja kommunikaatioteknologian) ja teknologiainnovaatioiden liiketoiminnallista hyödyntämistä sekä organisaatiomuutosten ohjaamista. Kokonaisarkkitehtuuri sijoittuu sekä organisaatiostrategian että liiketoimintamallin rinnalle ja siinä pyritään ottamaan huomioon teknologian mahdollisuudet liiketoiminnan kehittämisessä. Toisaalta kokonaisarkkitehtuurilla pyritään

13 14 eriyttämään tekniset yksityiskohdat alemman abstraktiotason suunnitelmiin - esimerkiksi prosessien ja tietojärjestelmäkomponenttien loogiselle ja fyysiselle tasolle. Arkkitehtuurin kohteena olevien osajärjestelmien hyödyllisyyttä arvioidaan etukäteen ja seurataan suorituskykyindikaattoreilla. Strateginen tietojärjestelmien suunnittelu luvuilla näyttäytyi ensivaiheena siirryttäessä perinteisestä tietohallinto- ja tietojärjestelmätyöstä kohti kokonaisvaltaista ja liiketoimintalähtöistä ICT:n hallintaa. Suuntauksena oli yksinkertaistaa tietojärjestelmiä tuottavuuden parantamiseksi. Tähän päästiin uudelleen suunnittelemalla organisaatiorajat ylittävät asiakasohjautuvat prosessit. Tällöin törmättiin integrointiongelmiin. Toiminnoittain kehitetyt tietojärjestelmät piti integroida niitä läpäisevien virtaviivaistettujen prosessien osajärjestelmiksi. Sovellusintegroinnin (Enterprise Application Integration) ja sen vaatimien väliohjelmistojen myötä (Middleware) törmättiin kasvavaan monimutkaisuuteen ja järjestelmien kirjavuuteen. Viimeistään WWW-sovellusten ja kauppapaikkojen yleistyminen pakotti luomaan prosesseista ja tietojärjestelmistä arkkitehtuurikuvauksia, jotta järjestelmämuutosten vaikutuksia liiketoimintaan (tai liiketoimintamalliin) pystyttiin arvioimaan. Kokonaisarkkitehtuuri sopii koordinoinnin välineeksi organisaation johdon ja tietohallinnon yhteistyöhön. Tätä yhteistyötä varten kukin organisaatio valitsee ja ottaa käyttöönsä kokonaisarkkitehtuurin rakenneosia jäsentävän viitekehyksen ja kokonaisarkkitehtuurin hallinnan prosessin. Kokonaisarkkitehtuurissa toiminta, sen prosessit, organisaatio vastuineen, palvelut, tietovarannot ja tietämys sekä niiden ICT-tuki ovat yhtä aikaa tarkastelussa. Kokonaisarkkitehtuurikuvauksissa tietotekninen varustus ja tietojärjestelmät kuvataan osana liiketoimintaa. Kuvaus koskee myös omaan toimintaan liittyviltä osin asiakkaiden ja kumppaneiden liiketoimintaa sekä ICT-infrastruktuuria, kuten tietoverkkoja ja osaamista. Arkkitehtuurityöhön ja sen tuomien muutosten täytäntöönpanoon tarvitaan organisaation johdon osallistumista, tukea ja sitoutumista. Kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen tarkoittaa yhteisesti omaksuttavia periaatteita, standardeja ja kattavia linjauksia. Yhdysvalloissa, jossa ollaan pisimmällä kokonaisarkkitehtuurityössä, aloitettiin samoin tavoittein 9 kuin Euroopan Unionin yhteentoimivuushankkeissa. USA:n liittovaltion lainsäädännöllä Clinger- Cohen Act vauhditetaan kokonaisarkkitehtuurityön vakiintumista ja juurtumista hallinnon kehittämisessä. Clinger-Cohen Act edellyttää paitsi arkkitehtuurimallin käyttöä, suorituskykykeskeisiä periaatteita ICT-investointien suunnitteluun, investointia edeltävään prosessien muuttamiseen ennen investointia, vastuuttamiseen, standardien käyttöön, yleisesti saatavilla olevan tekniikan käyttöön ja hankintojen kilpailuttamiseen. Näiden periaatteiden toteutumista 9 NIST Draft Report of the Federal Internetworking Requirements Panel, and selected responses.

14 15 voi seurata hallinnonaloittaisten projektien seurantasivuilta verkossa 10, mikä tekee julkishallinon ICT:n hallinnasta läpinäkyvää kansalaisille. Yhdysvalloissa vuonna 1995 säädetyn Clinger-Cohen actin avulla tavoitellaan hallinnon käsittelemien tietojen oikeellisuutta ja yhdenmukaisuutta. Hyvän tietohallintotavan vaatimuksia on kirjattu lainsäädäntöön. Vuonna 2002 säädetty Sarbanes-Oxley koskee erityisesti taloushallinnon raportointia ja pankkeja koskevat Basel II säädökset. Todennäköisesti samanlainen tie tulee myös EU:n ja sen jäsenvaltioiden kuljettavaksi, jotta toimintaprosessit ja niitä tietojärjestelmät saadaan modernisoitua. Modernisoinnin tavoitteiksi luetaan tietojen saatavuuden, luottamuksen ja luottamuksellisuuden takaaminen, sekä tiedon tuottamisen tehostaminen. Tämä vaatii lainsäädäntötoimia hallinnoinnin, tiedon suojaamisen ja yksityisyyden suojan, tietoturvan sekä tiedon saatavuuden osalta. Koordinointi Euroopan sekä kansallisen ja alueellisen lainsäädännön välillä on tarpeen, jotta julkishallinnot voivat kehittää tehokkaasti toimivia julkisia palveluja ja kehittämismenettelyjä hyvän hallintotavan pääperiaatteiden hengessä 11. Lainsäädännön kehittämisen kanssa kulkevat rinnan teknologisen kehityksen tuomat muutokset kokonaisarkkitehtuurityöhön. Esimerkkejä teknologisesta kehityksestä ovat palvelusuuntautuneet arkkitehtuurit (service oriented architecture, SOA) ja www-palvelustandardien kehittyminen (XML standardiperhe ja liiketoimintaprosessien hallinnan standardit). Tietojärjestelmät voidaan näissä ympäristöissä tuottaa verkon kautta palveluina, joita voivat ylläpitää ja käyttää eri tahot. Näin tietojärjestelmät ymmärretään palvelun komponentteina, joita voidaan ainakin teoriassa yhdistää osaksi manuaalisia palveluprosesseja suunnitellusti prosessien osana tai tarpeen mukaan ad hoc. Joustavuus palveluprosessien muokkauksessa lisääntyy. Esimerkkejä tällaisesta tavasta on mm. pankkialalla, mutta myös Kanadan valtionhallinnon esimerkki osoittaa, miten SOA-lähestymistapaa voidaan hyödyntää julkishallinnon kokonaisarkkitehtuurityössä. Kokonaisarkkitehtuurimallien käytölle ajan tekee otolliseksi se, että tietojärjestelmä- ja tietoliikenneinfrastruktuuri sekä mallit itsessään ovat kehittyneet riittävälle kypsyystasolle. Kokonaisarkkitehtuurimallin avulla ICT-järjestelmien kehittäminen, käyttöönotto ja tukitoimet voidaan tehdä ymmärrettäväksi ja läpinäkyviksi. Läpinäkyvyys tarkoittaa mm. että tietojärjestelmiä koskevia muutoksia tehdessä ymmärretään päätösten seuraukset eri osapuolille ja heijastevaikutukset muihin järjestelmiin. ICT-arkkitehtuuria koskevilla päätöksillä on havaittu olevan merkittäviä vaikutuksia organisaation toimintakykyyn Paskaleva & Shapira 2006

15 Kokonaisarkkitehtuurin rakenne ja viitekehys Arkkitehtuuri tarkoittaa yleisesti rakenneosia ja niiden välisiä suhteita sekä näiden kehittymistä ja suunnittelua ohjaavia periaatteita. 12 Arkkitehtuuri kuvataan tuottamalla joukko arkkitehtuurikuvauksia. Kokonaisarkkitehtuuri eli yritysarkkitehtuuri (EA Enterprise Architecture) on organisaation rakenneosia ja näiden suhteita kuvaava kokonaisuus. Sen avulla voidaan mallintaa organisaation nyky- tai tavoitetila tarkasteltaessa yrityksen ICT-strategiaa liiketoimintastrategiaan nähden. Kokonaisarkkitehtuurin rakenneosat ovat ihmisiin, prosesseihin, liiketoimintaan ja teknologiaan liittyvät rakenneosat, esimerkiksi strategiat, periaatteet, osapuolet, yksiköt, budjetit, kohdealueet, toiminnot, prosessit, palvelut jne. 12 Nykytilan arkkitehtuuri kuvaa olemassa olevan yrityksen liiketoimintakäytännöt ja ICT-infrastruktuurin erilaisin kuvauksin. 12 Tavoitearkkitehtuuri on strategisen tahtotilan ilmaus yrityksen tulevaisuuden tilasta. 12 Kokonaisarkkitehtuuriviitekehyksen eli kokonaisarkkitehtuurikehikon avulla jäsennetään kokonaisarkkitehtuurin rakenneosien, esim. organisaation toiminnan, tiedon ja tietojärjestelmien sekä tieto- ja viestintäteknologian kuvaukset ja niiden suhteet toisiinsa. Ks. esimerkkikehikko taulukossa 1 13, jossa taulukon sarakkeet esittävät viitekehyksen näkökulmat. Näkökulmien avulla kokonaisarkkitehtuurin kuvaukset jaetaan tyypillisesti toimintaa, informaatiota, järjestelmä- ja teknologiakokonaisuutta koskeviin kuvauksiin. Toimintaa kuvataan usein prosesseina, myös prosessikarttoina; palvelut ovat myös keskeinen kuvausten kohde. Tietoa kuvataan esim. tietovirtoina tai tietomalleina. Järjestelmiä voidaan arvioida elinkaaritiedon huomioivana järjestelmäsalkkuna, joka paljastaa esimerkiksi päällekkäiset järjestelmät suhteessa toimintoihin. Järjestelmien integrointia voidaan tarkastella järjestelmäkarttana, josta voidaan lukea elektronisen tiedonkulun kuiluja eli puuttuvaa integraatiota. Karttaa voi käyttää myös tunnistamaan tuottoisimmat kohdat tai pullonkaulat toimintorakenteessa. Kuvattaessa teknologiaa esitetään toteutusteknologiat, infrastruktuuri ja tietoliikenneyhteydet. Keskeistä on kuvata myös edellä mainittujen asioiden suhteita. Esimerkiksi: toiminnan eli prosessien ja palveluiden suhde tietoon tai informaatioon, käsiteltävän tiedon suhteet järjestelmiin; kuvaus järjestelmien sijoittelusta palvelinkoneille liittää järjestelmien kuvauksen teknologiakuvauksiin. 12 Schekkerman, Hirvonen 2005, Pulkkinen 2006

16 17 Kuvauksia organisaation ICT-tuesta voidaan tehdä hyvin karkealla abstraktiotasolla, tai yksityiskohtaisesti ja tarkasti. Karkean tason kuvaukset on monesti tarkoituksenmukaista eriyttää detaljitason kuvauksista erilaisen muutostaajuuden ja yksityiskohtien määrän vuoksi. TAULUKKO 1. Esimerkki kokonaisarkkitehtuuriviitekehyksestä Hirvosta ja Pulkkista mukaillen 14. NÄKÖKULMAT-> Liiketoimintaarkkitehtuuri Tietoarkkitehtuuri Järjestelmäarkkitehtuuri Teknologiaarkkitehtuuri liiketoiminnan rakenneosat ja niiden suhteet, esim. liiketoimintatavoitteet, sekä näitä koskevat periaatteet tiedon rakenneosat ja niiden suhteet: metamallit, sanastot, tärkeimmät tietoryhmät ja näitä koskevat periaatteet tietojärjestelmät, niiden suhteet ja ominaisuuudet sekä näitä koskevat periaatteet. Teknologiaratkaisujen ja infrastruktuurin osa-alueet, rakenneosat ja suhteet sekä näitä koskevat periaatteet Päätöksentekotasot Strateginen taso Ylimmän johdon päätöksentekotaso arviot, päätökset kuvaukset luettelot arviot, päätökset kuvaukset luettelot arviot, päätökset, kuvaukset luettelot arviot, päätökset, kuvaukset luettelot Kohdealuetaso Ratkaisun kohdealue, esim. organisaatiorajat ylittävä prosessi, kuten eläkeehdotus arviot, päätökset kuvaukset luettelot arviot, päätökset kuvaukset luettelot arviot, päätökset, kuvaukset luettelot arviot, päätökset, kuvaukset luettelot Järjestelmätaso Järjestelmätoteutukset, rakenneosat, rajapinnat muiden kohdealueiden järjestelmiin jne. arviot, päätökset, kuvaukset luettelot arviot, päätökset, kuvaukset luettelot arviot, päätökset, kuvaukset luettelot arviot, päätökset, kuvaukset luettelot 14 Hirvonen 2005, Pulkkinen 2006

17 18 Kuvaukset on myös hyvä jaotella sen mukaan, miten laajaa aluetta kuvausten osoittamat arkkitehtuurit kattavat ja kenen luettavaksi ne on tarkoitettu. Taulukon rivit esittävätkin arkkitehtuurin päätöksentekotasot. Ylimmällä päätöksentekotasolla kuvaukset on tarkoitettu koko tarkasteltavan organisaatiojoukon ylimmän johdon luettavaksi. Toisella päätöksentekotasolla kokonaisarkkitehtuuri jakautuu useaan kohdealueeseen. Kohdealue voi olla organisaatio, virasto, organisaatiorajat ylittävä prosessi, liiketoimintafunktio tai muu. Kutakin kohdealuetta koskien esitetään järjestelmäarkkitehtuuritason kuvaukset. Päätöksentekotaso ei tässä välttämättä viittaa organisaation päätöksentekotasoihin, vaan ennemminkin arkkitehtuuria koskevien suunnittelupäätösten eri tasoihin. Päätöksentekotasoista voidaan puhua myös arkkitehtuurin kuvaustasoina. Kokonaisarkkitehtuurin yksinkertaistettu hierarkia on esitetty alla (kuvio 1), jossa järjestelmäarkkitehtuurit koskevat tiettyä kohdealuetta. Kuvassa on idealisoitu hierarkinen esitys kokonaisarkkitehtuurin rakentumisesta. KUVIO 1. Kokonaisarkkitehtuurin jakautuminen kohdealueiksi ja järjestelmäarkkitehtuureiksi Strategisen tason arkkitehtuuri... Kohdealueen 1 arkkitehtuuri Kohdealueen 2 arkkitehtuuri Kohdealueen 3 arkkitehtuuri Kohdealueen 4 arkkitehtuuri... Kohdealueen 4 järjestelmäarkkitehtuuri 1 Kohdealueen 4 järjestelmäarkkitehtuuri 2

18 Kokonaisarkkitehtuurityö Kokonaisarkkitehtuurityö ja sen menetelmät periytyvät yleisestä tietojärjestelmien kehittämismenetelmätietoudesta ja konsultointimenetelmistä. Kokonaisarkkitehtuurityötä tekevät yleensä seniorikonsultit, jotka ovat hyvin perillä järjestelmäkehityksestä vuosien kokemuksella. Työ edellyttää paljon heuristista tietoa 15. EA:n kehittäminen voidaankin nähdä jossain määrin analogisena järjestelmäkehittämiselle, mutta laajemmassa kontekstissa. Työtä voidaan verrata järjestelmän kehittämisprosessiin, joka alkaa vaatimusmäärittelystä ja kohdealueen määrityksestä, edeten spesifioinnin ja suunnittelun kautta implementointiin. Myös järjestelmäkehittämisessä (information systems development, ISD) on totuttu soveltamaan oppeja käyttäjien sitouttamisesta ja osallistumisesta kehitysprojektiin. Käytännössä koeteltua tietoa sovelletaan kokonaisarkkitehtuurityöhön. Kokonaisarkkitehtuurityössä ei kuitenkaan olla tekemisissä yksittäisten tietojärjestelmien kanssa (IS) vaan organisaation kokonaisvaltaisen ICT:n hyödyntämisen ja teknologiajohtoisen organisaatiomuutoksen kanssa, joiden menetelmät ovat vasta kehittymässä. Tässä esitettävä kokonaisarkkitehtuurityön käsite kattaa arkkitehtuurimenetelmän räätälöimisen organisaation tarpeisiin, sen soveltamisen organisaation ja sen kohdealueiden arkkitehtuurisuunnitteluun, suunnittelutyön mukaiset kehittämisprojektit ja arkkitehtuurin hallinnan. Aloitettaessa organisaation kokonaisarkkitehtuurityötä, tulee päättää käytettävästä kokonaisarkkitehtuurin menetelmästä. Menetelmässä on tyypillisesti viitekehys eli kehikko, joka jaottelee kuvauskohteet. Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelumenetelmän kehittämisessä tai sovittamisessa yksi askel onkin viitekehyksen valinta, räätälöinti tai modulaarinen koostaminen organisaation tarpeisiin. Organisaation ICT:n hallintaan tarkoitetut kehikot ovat karkeasti jaoteltuina kahdentyyppisiä: pyramidi (esim. NIST) tai matriisi. Useimmat kehikot ovat matriiseita. Pyramidimallia pidetään usein rajoittuneena, koska se ei tuo teknologioiden tarkastelua ylimmälle, liikkeen- tai organisaatiojohdon päätöksenteon tasolle. Sähköisen liiketoiminnan suunnittelussa täytyy teknologiainvestointien tarkastelu tapahtua riittävän varhaisessa vaiheessa suhteessa liiketoimintastrategiaan. Matriisimalliset kehikot sisältävät yleisimmin neljä arkkitehtuurinäkökulmaa: liiketoiminta, informaatio (tieto), järjestelmät (tai sovellukset) ja teknologia. Nämä ovat melko vakiintunut kokoelma tarpeellisia kokonaisarkkitehtuurin näkökulmia, jotka kuitenkaan eivät hajota kuvauksia liiallisen yksityiskohtaisiksi ryhmiksi. 15 Kokonaisarkkitehtuurityössä tarvitaan yleisen arkkitehtuurityön tapaan ammatilliseen osaamiseen perustuvia heuristisia käytänteitä. Heuristiikka esittää nyrkkisäännöt ja ohjeet, jotka eivät perustu formaaliin, menetelmälliseen tietoon, vaan arkkitehtuurityössä tarvittavaan ammatilliseen kokemukseen, arkkitehdin henkilökohtaiseen arkkitehtuurityötyyliin ja arkkitehtuurityöstä luotuihin mielikuviin ja metaforiin (Rechtin 1992, 1997).

19 20 Valmiit kokonaisarkkitehtuuriviitekehykset voivat toimia tietämysperustana luotaessa oman organisaation kokonaisarkkitehtuuriviitekehystä ja kokonaisarkkitehtuuriperiaatteita. Esimerkkeinä voidaan mainita eri organisaatioissa sovelletut viitekehykset, kuten USA:n FEAF (Federal Enterprise Architecture Framework), ja yleisesti sovellettavissa oleva TOGAF. Kehikon sovittaminen organisaation kokonaisarkkitehtuurimenetelmän käyttöön vaatii organisaation tarpeiden monipuolista tarkastelua, käytänteiden luomista ja periaatteista sopimista. Riittävin valtuuksin varustettu toimielin (architecture board) on hyvä olla olemassa alusta lähtien niin, että tehty työ myös tulee organisaation hyväksi ja toteutuu suunnitellun kaltaisena. Käyttäjien on yhdessä luotava viitekehyksen sisällöstä yhteinen ymmärrys ja varmistettava ennen lopullista versiota, että organisaation tilanteessa tarpeelliset asiat on helppoa ja luontevaa esittää valittua kehikkoa tai sen versiota käyttäen. Viitekehyksen tuoma hyöty on asioiden ja niiden riippuvuussuhteiden ilmaisemisessa. Matriisiperiaatetta noudattavista kehikoista muutamat ovat omaksuneet Zachman kehikon kuusi kysymystä (mitä, miten, missä, kuka, koska ja miksi) toiselle matriisitaulukon akseleista. Tulkinnat kuitenkin vaihtelevat esimerkiksi siitä, miten Zachmanin kehikkoa käytetään: toisin sanoen käsityksiä siitä, mitkä kuvaukset eri soluihin liitetään, on olemassa useita versioita. Kuvauksia on havaittu tarvittavan useammalla päätöksentekotasolla. Tämä ajattelu on mukana niin pyramidi- kuin useissa matriisimuotoisissa malleissa. Useat kehikot käsittelevät kuitenkin vain yhtä päätöksenteon tasoa. Kokonaisarkkitehtuurityö luo päätöksentekohierarkian, jossa ylempi taso antaa alemmille tasoille riittävät yleisohjeet ja linjaukset kussakin ulottuvuudessa, mutta jättää päätäntävaltaa liiketoiminnan organisoinnin, järjestelmien suunnittelun ja toteutuksen osalta. Samaa periaatetta voidaan jatkaa myös yksittäisten järjestelmien kehittämisessä. Yhteisesti on sovittava tarjottavista rajapinnoista niin järjestelmien kuin osajärjestelmien välillä. Arkkitehtuuriprosessi sisältää palauteväylän järjestelmien ja organisaatioyksiköiden tasolta ylemmille päätöksentekotasoille. Usein onnistunut kehitystyön tulos osassa organisaatiota, eli tietyllä kohdealuella, voidaan myöhemmin laajentaa koko organisaatiota koskevaksi. Lisäksi tulee huomioida kokonaisarkkitehtuurin hallinnan käynnistäminen. Kokonaisarkkitehtuurin hallintaprosessi voi käynnistyä kokonaisarkkitehtuurin kehittämisen kanssa rinnan. Yksittäinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu tai -kehittämisinstanssi voi koskea integraatiohanketta, organisaatiomuutosta, erillistä, useita organisaatioita koskeva järjestelmäkehityshanketta tai muuta vastaavaa muutosta. Lopullinen tavoitetilan kokonaisarkkitehtuuri toteutuu tässä esitety kokonaisarkkitehtuurityönäkemyksen mukaan vasta integraatio- ja ICT-järjestelmätoteutusten yhteydessä. Yllä mainitut kokonaisarkkitehtuurityön vaiheet esitetään taulukossa 2, johon on myös kirjattu eri vaiheiden tuotoksia.

20 21 TAULUKKO 2. Kokonaisarkkitehtuurityön vaiheet pääpiirteittäin Vaihe Kuvaus Tuotos 1 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelumenetelmän kehittäminen tai sovittaminen (Enterprise Architecture Method Engineering) Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelumenetelmän kehittäminen ja sovittaminen kokonaisarkkitehtuurityötä aloittavan organisaation käyttöön. Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelumenetelmä sisältää ohjeet arkkitehtuuripiirustusten laatimiseksi. Menetelmä kertoo kuvattavat näkökulmat ja huomioitavat päätöksentekotasot, kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun vaiheet, tuotokset kuvaustekniikoineen, näiden vuorovaikutuksen ja ohjeet tuotosten laatimiseksi. 2 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu (Enterprise Architecture Planning) Toiminta-, informaatio-, teknologia- ja järjestelmäarkkitehtuurien suunnittelu, mallinnus ja kuvaaminen eri päätöksentekotasoilla nykytilassa ja tavoitetilassa. Sisältää useita erillisiä instantiaatioita kohdealueja järjestelmätasolla. Kokonaisarkkiteh tuuripiirustukset ja tiekartta nykytilasta tavoitetilaan. Piirustuksiin sisältyy useita erillisiä kuvauksia eri tasoilla käyttäen eri kuvaustekniikoita. 3 Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen (Enterprise Architecture Development) Tavoitearkkitehtuurin mukaisten muutosten aikaansaamiseksi toteuttu kehittämisprojekti, joka on vaiheistettu muiden projektin kanssa 2-vaiheen tuloksena.. Tavoitearkkitehtuurin mukainen, toteutettu muutos organisaation rakenneosia koskien. Esim. palvelu, organisaatiomuutos, tietojärjestelmä tai muu. 4 Kokonaisarkkitehtuurin hallinta (Enterprise Architecture Government) Järjestelmien käyttöönoton jälkeen alkava organisaation muutoshallinta. Ylläpidetty kokonaisarkkitehtuuri. Päivitykset kuvauksiin. Hallittu organisaation kehittäminen.

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Arkkitehtuurikehyksen

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Tilanne 2.10.2012 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri on rakenne, jonka

Lisätiedot

Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä

Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä Museo 2015 -hankkeen aloitusseminaari 23.11.2011 Kimmo Koivunen CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. CSC pähkinänkuoressa Valtion

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kohti tavoitetilaa Valtio Expo 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda Johdanto Kohti tavoitetilaa: 1. Valtion taloushallinnon ohjaus 2. Valtion talous- ja

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri. Kankaanpään kaupunki

Kokonaisarkkitehtuuri. Kankaanpään kaupunki Kokonaisarkkitehtuuri Kankaanpään kaupunki Kokonaisarkkitehtuuri johtamisvälineenä Kankaanpään strategia 2015 Avoimmuus Edistävä johtajuus Luovuus Jatkuva kehittyminen Tehokkuus Vetovoimaisuus Kilpailukyky

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Yritysarkkitehtuuri. Muutostarpeet

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Yritysarkkitehtuuri. Muutostarpeet Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Ympäristö Muutostarpeet ja niihin vastaaminen Yritysarkkitehtuuri Liiketoiminta-arkkitehtuuri Tavoitteet, Palvelut, Prosessit Informaatioarkkitehtuuri Tietotarpeet,

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Liite 5 Arkkitehtuuriperiaatteiden kuvaus Versio: 1.1 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Arkkitehtuuriperiaatteet...

Lisätiedot

Kokonais-IS-arkkitehtuuri korkeakouluissa Tietohallinnon näkökulma

Kokonais-IS-arkkitehtuuri korkeakouluissa Tietohallinnon näkökulma Kokonais-IS-arkkitehtuuri korkeakouluissa Tietohallinnon näkökulma FT, tietohallintopäällikkö Seinäjoen ammattikorkeakoulu Jaakko.Riihimaa@seamk.fi GSM 040-8304104 Kokonaisarkkitehtuurimalli: yleishavaintoja

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

Tietohallintomallin soveltamisohje julkiselle hallinnolle. Säätytalo 10.9.2013

Tietohallintomallin soveltamisohje julkiselle hallinnolle. Säätytalo 10.9.2013 Tietohallintomallin soveltamisohje julkiselle hallinnolle Säätytalo 10.9.2013 Tiistai 10.9.2013, klo 12.00 14.00 Tilaisuuden ohjelma Säätytalo, Sali 15 (Snellmaninkatu 9, 00170 Helsinki) klo 12.00 12.15

Lisätiedot

Yhteentoimivuus.fi KA-koulutusmateriaalit

Yhteentoimivuus.fi KA-koulutusmateriaalit Yhteentoimivuus.fi KA-koulutusmateriaalit Valikoima kalvoja RAKETTI-OPI:n Synergiaryhmälle Paula Merikko, CSC Lähdemateriaali yhteentoimivuus.fi https://www.yhteentoimivuus.fi/view/snav/koulutus_ja_ tuki/ka_oppimateriaalit.xhtml

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta

Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta Arkistosektorin KDK- yhteistyöverkosto 10.11.2014 Marko Kukkonen, Konserniesikunta - Tietohallinto Kokonaisarkkitehtuuri

Lisätiedot

Mitä kokonaisarkkitehtuurityöllä haetaan? Miika Nurminen Johtaja, Kokonaisarkkitehtuuriratkaisut QPR Software Oyj

Mitä kokonaisarkkitehtuurityöllä haetaan? Miika Nurminen Johtaja, Kokonaisarkkitehtuuriratkaisut QPR Software Oyj Mitä kokonaisarkkitehtuurityöllä haetaan? Miika Nurminen Johtaja, Kokonaisarkkitehtuuriratkaisut QPR Software Oyj http://www.britannica.com/ blogs/2009/10/the-classictree-swing-example-ofproduction-and-customerservice-gone-awry/

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria?

Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria? Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria? Kuntamarkkinat Tietoisku 10. ja 11.9.2014 1 Mitä on kokonaisarkkitehtuuri? Kokonaisarkkitehtuuri on organisaation johtamis- ja kehittämismenetelmä,

Lisätiedot

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Viikko-seminaari 27.9.2007 Lauri Byckling, Deloitte Mitä on arvo Arvon määritelmiä: Hyöty suhteessa hintaan Laatu suhteessa odotuksiin Saatu lisähyöty Tietohallinnon

Lisätiedot

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi Ohje v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi XX.XX.201X 2 (13) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet... 3 2.1. Vaihe

Lisätiedot

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 Aiheita RAKETTI hanke päättyi, työ jatkuu OKM:n CSC:ltä korkeakouluille ostamat palvelut Korkeakoulujen tietohallinnon

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri ja päätöksenteko

Kokonaisarkkitehtuuri ja päätöksenteko Kokonaisarkkitehtuuri ja päätöksenteko ICT Expo 2012 Anna Aaltonen Senior Consultant Coala Oy www.coala.fi, anna.aaltonen@coala.fi Jos kokonaisarkkitehtuuria ei hyödynnetä, on se hukkainvestointi. Hyödyntämistapoja

Lisätiedot

Liiketoimintajärjestelmien integrointi

Liiketoimintajärjestelmien integrointi Liiketoimintajärjestelmien integrointi Vierailuluento 2.3.2015 Esa Heikkinen Mystes Oy Agenda Liiketoimintajärjestelmien integrointi EAI: Enterprise Application Integration EAS: Enterprise Application

Lisätiedot

Tietoliikennepalveluiden palvelutasonhallinnan kehittäminen kohdeyrityksessä

Tietoliikennepalveluiden palvelutasonhallinnan kehittäminen kohdeyrityksessä S-38.3310 Tietoverkkotekniikan diplomityöseminaari Tietoliikennepalveluiden palvelutasonhallinnan kehittäminen kohdeyrityksessä Tuomas Laajanen Työn ohjaaja: Prof. Heikki Hämmäinen Työn valvoja: DI Tom

Lisätiedot

SADe OHJELMA JA YHTEENTOIMIVUUS. O-P Rissanen Hallinnon kehittämisosasto

SADe OHJELMA JA YHTEENTOIMIVUUS. O-P Rissanen Hallinnon kehittämisosasto SADe OHJELMA JA YHTEENTOIMIVUUS O-P Rissanen Hallinnon kehittämisosasto Asiakaspalvelun palvelukanavat vuoteen 2015 Asiakkaat henkilöasiakkaat yritykset yhteisöt Palvelukanavat Asiointipalvelut Viranomaisten

Lisätiedot

Tietohallinnon liiketoimintalähtöinen toiminnanohjaus IT-ERP

Tietohallinnon liiketoimintalähtöinen toiminnanohjaus IT-ERP Tietohallinnon liiketoimintalähtöinen toiminnanohjaus IT-ERP 27.9.2007 Juha Berghäll Efecte Oy juha.berghall@efecte.fi / +358 40 589 5121 Kuka puhuu? z Juha Berghäll z Country Manager Finland z Laaja kokemus

Lisätiedot

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Lisätieto 15.2.2011 Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Vastaukset täydentävät vaatimusmäärittelyämme lisätietona ja ne tulee ottaa

Lisätiedot

HP OpenView ratkaisut toiminnan jatkuvuuden turvaajina

HP OpenView ratkaisut toiminnan jatkuvuuden turvaajina HP OpenView ratkaisut toiminnan jatkuvuuden turvaajina - Käytännön esimerkkejä ITIL ja ITSM mukaisista IT palveluhallinnan toteutuksista ja mahdollisuuksista Ville Koskinen Sales Specialist, HP Software

Lisätiedot

Juha Suutala 6.9.2007

Juha Suutala 6.9.2007 Juha Suutala 6.9.2007 iiketoiminnan ja IT:n yhteistyö -case Tapiola Sisältö Toimintaympäristön kuvaus IT:n rooli yhtiöryhmässä IT:n ja liiketoiminnan yhteistyö Liiketoimintastrategiasta IT-strategiaan

Lisätiedot

CxO Mentor Oy. Run IT Like Business. 28.5.2014 Reino Myllymäki. CxO Mentor Oy 2014

CxO Mentor Oy. Run IT Like Business. 28.5.2014 Reino Myllymäki. CxO Mentor Oy 2014 CxO Mentor Oy Run IT Like Business 28.5.2014 Reino Myllymäki Aina silloin tällöin kuulee sanottavan, että tietohallintoa ja ITpalveluja pitäisi hoitaa kuin bisnestä. Mutta mitä tuolla kannanotolla oikein

Lisätiedot

TIETOTURVAPOLITIIKKA

TIETOTURVAPOLITIIKKA TIETOTURVAPOLITIIKKA Lapin ammattikorkeakoulun rehtori on hyväksynyt tietoturvapolitiikan 18.3.2014. Voimassa toistaiseksi. 2 Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 1.1 Tietoturvallisuuden kolme ulottuvuutta...

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Organisaation

Lisätiedot

Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena. 7.6.2013 Leena Kononen

Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena. 7.6.2013 Leena Kononen Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena 7.6.2013 Leena Kononen 1 Johtaminen tiedon ekosysteemissä Tiedon ekosysteemi johtuu tiedon jatkuvasta kierrosta ja uusiutumisesta

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin tilanne. KAOS 12.5.2015 neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin tilanne. KAOS 12.5.2015 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin tilanne KAOS 12.5.2015 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Mitä on tehty kokonaisarkkitehtuurissa? Mikä on arvio nykytilasta? Mihin mennään seuraavaksi?

Lisätiedot

Esitys Jyväskylän yliopiston arkkitehtuuriperiaatteiksi

Esitys Jyväskylän yliopiston arkkitehtuuriperiaatteiksi Esitys Jyväskylän yliopiston arkkitehtuuriperiaatteiksi Versio 1.1 18.6.2012 Kokonaisarkkitehtuurihankkeen ohjausryhmä Laatua ja liikettä 2017 tavoitetila Strategiansa mukaisesti Jyväskylän yliopisto on

Lisätiedot

Sisällys. Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia. XML:n rooleja sähköisen asioinnin tavoitearkkitehtuurissa. dbroker - asiointialusta

Sisällys. Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia. XML:n rooleja sähköisen asioinnin tavoitearkkitehtuurissa. dbroker - asiointialusta Palveluita ja sisältöä portaaliin - XML:n mahdollisuuksista XML-tietokannat ja julkishallinnon XML-sovellukset, 28.05.2002 Lasse Akselin, TietoEnator Oyj Sisällys Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Valmennusohjelma julkisen hallinnon yhteentoimivuuden edistämiseksi Toiminnan kehittäminen 9.2.2015

Valmennusohjelma julkisen hallinnon yhteentoimivuuden edistämiseksi Toiminnan kehittäminen 9.2.2015 Valmennusohjelma julkisen hallinnon yhteentoimivuuden edistämiseksi Toiminnan kehittäminen 9.2.2015 Valmennukset koostuvat aiheista, jotka yhdessä 1. Toiminnan johtaminen muodostavat valmennuspolun Osallistuja

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

QPR kuvausvälineen käyttö ja tavoitteet OKM&OPH, Oppijan palvelut - koulutuksen ja opetuksen osakohdealue. Leena Kononen 6.3.2013

QPR kuvausvälineen käyttö ja tavoitteet OKM&OPH, Oppijan palvelut - koulutuksen ja opetuksen osakohdealue. Leena Kononen 6.3.2013 QPR kuvausvälineen käyttö ja tavoitteet OKM&OPH, Oppijan palvelut - koulutuksen ja opetuksen osakohdealue Leena Kononen 6.3.2013 JulkICT-KA-ympäristön päivitys, kevät 2013 OKM/OPH arkkitehtuurikuvaukset

Lisätiedot

Tietohallinto on palvelu

Tietohallinto on palvelu Tietohallinto on palvelu Jouko Mäkelä Tietohallinnon erityisasiantuntija, TAKK StudentaPluS - projektipäällikkö, AMKE Oy Näkökulmia oppilaitoksen tietohallintoon Julkishallinnon ohjaus Tietohallintolaki

Lisätiedot

Arkkitehtuuri muutosagenttina

Arkkitehtuuri muutosagenttina Arkkitehtuuri muutosagenttina Smarter Processes, Development & Integration Hannu Salminen CTO OP-Pohjola 2013 IBM Corporation Taustaa Nykyinen IT-arkkitehtuuri ja liiketoimintatarpeet eivät kohtaa OP-Pohjolan

Lisätiedot

Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus. Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus. Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Tietohuolto / Määritys Tietohuolto: Organisoitu toiminta, jolla yhteisö huolehtii tarvitsemansa

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

voimen tiedon ohjelma

voimen tiedon ohjelma Avoimen tiedon ohjelma Julkiset tietovarannot laajempaan käyttöön voimen tiedon ohjelma Valtion virastoilla ja kunnilla on hallussaan laajoja tietovarantoja. Suuri osa tiedosta on julkista tietoa, jota

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuurityö Helsingin yliopistossa

Kokonaisarkkitehtuurityö Helsingin yliopistossa Kokonaisarkkitehtuurityö Helsingin yliopistossa Kokonaisarkkitehtuuri ja laatutyö -seminaari 10.10.2013 Jussi Koskivaara HY tietotekniikkakeskus, tietohallinto Tietohallinto/ / Jussi Koskivaara www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Yhteentoimivuuden kehittämisohjelma. Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu hanke

Yhteentoimivuuden kehittämisohjelma. Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu hanke Yhteentoimivuuden kehittämisohjelma Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu hanke Helsingin yliopisto, pieni juhlasali 16.11.2006 Yhteentoimivuuden kehittämisohjelma Kehittämisohjelman tavoite

Lisätiedot

Hyvä tietohallintotapa tiedon tuottamisen ja hyödyntämisen laadun ohjaajana

Hyvä tietohallintotapa tiedon tuottamisen ja hyödyntämisen laadun ohjaajana Hyvä tietohallintotapa tiedon tuottamisen ja hyödyntämisen laadun ohjaajana Johtava tuloksellisuustarkastaja, FM, HTT Tomi Voutilainen 22.4.2010 Valtiontalouden tarkastusvirasto Sisältö Hyvän tietohallintotavan

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri VITKO 11.2.2011 neuvotteleva virkamies Tommi Oikarinen / KuntaIT neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo / ValtIT Kokonaisarkkitehtuuri (KA) Enterprise Architecture

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

Palvelutoimisto. Prosessit ja ihmiset rokkaamaan yhdessä. itsmf TOP10 @Kalastajatorppa 3.-4.10.2013 Hanna Nyéki-Niemi ja Mika Lindström 3.10.

Palvelutoimisto. Prosessit ja ihmiset rokkaamaan yhdessä. itsmf TOP10 @Kalastajatorppa 3.-4.10.2013 Hanna Nyéki-Niemi ja Mika Lindström 3.10. Palvelutoimisto Prosessit ja ihmiset rokkaamaan yhdessä itsmf TOP10 @Kalastajatorppa 3.-4.10.2013 Hanna Nyéki-Niemi ja Mika Lindström 3.10.2013 Keitä olemme? Mika Lindström Hanna Nyéki-Niemi Ei anneta

Lisätiedot

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012 Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa Valtioneuvostossa tehtävä politiikka-, lainsäädäntöja resurssiohjaus yhtenäiseksi Hallituksen strategisen näkemyksen nykyistä parempi toimeenpano

Lisätiedot

Keskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt

Keskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt Keskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt Janne Kangasluoma / Chief Enterprise Architect, Ilmarinen Teemu O. Virtanen / Director, Information Logistics, Digia 2013 IBM Corporation HUOLEHDIMME NOIN 900 000

Lisätiedot

Hss Consulting Oy / Teppo Sulonen 1

Hss Consulting Oy / Teppo Sulonen 1 Hss Consulting Oy / Teppo Sulonen 1 Teppo Sulonen, CV 1970 > 70 luku : Opiskelu Tampereen yliopisto Postipankki 80 luku : Ammattilainen Kaikki IT alasta Nokia Data 90 luku : Yrittäjä Avasta Transactions

Lisätiedot

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Information and Communication Technology Teknologia Kommunikaatio Infrastruktuuri Informaatio Integraatio

Lisätiedot

Valtion raportoinnin ajankohtaiskatsaus

Valtion raportoinnin ajankohtaiskatsaus Valtion raportoinnin ajankohtaiskatsaus ValtioExpo 19.05.2015 Kimmo Järvinen Valtiokonttori Tilaisuus, Esittäjä Valtion raportoinnin ajankohtaiskatsaus Taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri - Suuntaviivat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna. ja ITIL palveluiden kehittämisessä

IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna. ja ITIL palveluiden kehittämisessä IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna ja ITIL palveluiden kehittämisessä Case PRH Timo Junnonen Esityksen sisältö: 1. Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) 2. PRH tietohallinto (PIT projekti)

Lisätiedot

Alueellisella tietohallintoyhteistyöllä ja arkkitehtuurilla kohti uusia rakenteita ja toimintamalleja Pohjois-Suomessa

Alueellisella tietohallintoyhteistyöllä ja arkkitehtuurilla kohti uusia rakenteita ja toimintamalleja Pohjois-Suomessa Alueellisella tietohallintoyhteistyöllä ja arkkitehtuurilla kohti uusia rakenteita ja toimintamalleja Pohjois-Suomessa Juhani Heikka & Markku Huotari, Oulun kaupunki 11.6.2014 TAVOITTEITA TIETOHALLINTOYHTEISTYÖLLE

Lisätiedot

Turun seudun KA- koulu

Turun seudun KA- koulu Turun seudun KA- koulu Kurttu-seminaari 2.10.2012 Jaakko Ståhlberg Kokonaisarkkitehtuurit Turun kaupunki jaakko.stahlberg@turku.fi 1 Agenda Taustaa KA- koulun sisältö Osallistujien kommentit: Tavoitteet

Lisätiedot

Tietojärjestelmän osat

Tietojärjestelmän osat Analyysi Yleistä analyysistä Mitä ohjelmiston on tehtävä? Analyysin ja suunnittelun raja on usein hämärä Ei-tekninen näkökulma asiakkaalle näkyvien pääkomponenttien tasolla Tietojärjestelmän osat Laitteisto

Lisätiedot

Projektinhallintapäivä 22.8.2007, Tampere Poimintoja koulutusnäkökulmasta

Projektinhallintapäivä 22.8.2007, Tampere Poimintoja koulutusnäkökulmasta Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Projektinhallintapäivä 22.8.2007, Tampere Poimintoja koulutusnäkökulmasta Päivi Hietanen, johtaja paivi.hietanen@tieturi.fi HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari Purchasing Manager, Hydro Lead Buyer, Industrial Control Systems 1 Agenda / esityksen tavoite

Lisätiedot

Palvelunhallinta monitoimittajaympäristössä Sami Merovuo, Service Manager, HiQ Finland Oy sami.merovuo@hiq.fi, +358 45 133 5883

Palvelunhallinta monitoimittajaympäristössä Sami Merovuo, Service Manager, HiQ Finland Oy sami.merovuo@hiq.fi, +358 45 133 5883 itsmf Finland Conference 2013 TOP10 The Sounds of IT Service Management Palvelunhallinta monitoimittajaympäristössä Sami Merovuo, Service Manager, HiQ Finland Oy sami.merovuo@hiq.fi, +358 45 133 5883 #monitoimittajaympäristö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan toimialamalli tiedolla johtamisen avuksi

Sosiaali- ja terveysalan toimialamalli tiedolla johtamisen avuksi KOKONAISARKKITEHTUURI HYVINVOINTIPALVELUISSA - SEMINAARI 4.12.2012, KUOPIO Sosiaali- ja terveysalan toimialamalli tiedolla johtamisen avuksi Jaana Sinipuro, Senior Advisor, SAS Nordic CoE for Healthcare

Lisätiedot

Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana

Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana Asiakirjahallinnasta tietojen hallintaan, seminaari 4.10.2012/ Katariina Ryhänen, Kuntien Tiera Oy Sisältö: 1. Kuntien Tiera Oy:n yleisesittely 2.

Lisätiedot

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11. Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mamk Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Tietohallintoyhteistyö Pohjois-Suomessa

Tietohallintoyhteistyö Pohjois-Suomessa Tietohallintoyhteistyö Pohjois-Suomessa (Alueellinen) yhteentoimivuus Länsi- ja pohj. alueen sote johtajat Pohtimolampi 13.11.2014 FM, HTT, Harri Ihalainen tietohallintojohtaja CV:stä - Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Kansallinen palveluarkkitehtuuri digitalisoituvan yhteiskunnan selkärankana

Kansallinen palveluarkkitehtuuri digitalisoituvan yhteiskunnan selkärankana Kansallinen palveluarkkitehtuuri digitalisoituvan yhteiskunnan selkärankana Julkisen hallinnon ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 20.5.2014 Taloudellinen tilanne synkkä Miksi? Osaaminen on

Lisätiedot

Kokemuksia projektimallin misestä sprinttimallilla. Jani Lehtinen Tulosyksikön johtaja, Sovelluspalvelut Solteq Oyj 12.8.2009

Kokemuksia projektimallin misestä sprinttimallilla. Jani Lehtinen Tulosyksikön johtaja, Sovelluspalvelut Solteq Oyj 12.8.2009 Kokemuksia projektimallin kehittämisest misestä sprinttimallilla Jani Lehtinen Tulosyksikön johtaja, Sovelluspalvelut Solteq Oyj 12.8.2009 Solteq Oyj Solteq on ohjelmistopalveluyhtiö, joka tukee asiakkaidensa

Lisätiedot

ICT Palvelut Juhani Suhonen

ICT Palvelut Juhani Suhonen ICT Palvelut Juhani Suhonen Megatrendejä ICT-maailmassa Mobiili Social Pilvipalvelut Kuluttajistuminen Big data 2 2 Taustoitus : Yritysmaailman ICT kysely Kuinka merkittävinä pidätte seuraavia kehityssuuntia

Lisätiedot

Valtionhallinnon arkkitehtuurin suunnittelu -hanke

Valtionhallinnon arkkitehtuurin suunnittelu -hanke VALTIOVARAINMINISTERIÖ Valtionhallinnon arkkitehtuurin suunnittelu Menetelmäprojekti Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurimenetelmä versio 1.0 28.06.2007 1 TIIVISTELMÄ...1 2 JOHDANTO...2 2.1 YLEISTÄ...2

Lisätiedot

Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen

Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen Anne Kauhanen-Simanainen 11.6.2014 Mitä sähköisellä hallinnolla tavoitellaan? tehokkaampia

Lisätiedot

IT2012 tietoisku: Kokonaisarkkitehtuurivalmennukset

IT2012 tietoisku: Kokonaisarkkitehtuurivalmennukset IT2012 tietoisku: Kokonaisarkkitehtuurivalmennukset 30.10.2012 / Pasi Lehtiniemi Vartti tunnista Sovelton johtoajatuksia Sovelto haluaa olla vahvasti mukana Suomi 2.0:n kehittämisessä etsien radikaaleja

Lisätiedot

Smart cities - nyt ja huomenna

Smart cities - nyt ja huomenna Smart cities - nyt ja huomenna Älykaupungin standardit Jari Reini 14.04.2015 Standardisointi - Miksi? Minimoidaan päällekkäistä kehittämistyötä, ohjataan tietojärjestelmien kehittämistä ja saadaan aikaan

Lisätiedot

Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan ICT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TIVIA TALKS 7-8.5.2014

Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan ICT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TIVIA TALKS 7-8.5.2014 Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan CT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TVA TALKS 7-8.5.2014 1. Kaksi kuvaa T:n ja digitaalisen tiedon käytöstä Suomessa 2. T-Barometri

Lisätiedot

COBITilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon

COBITilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon 1 COBilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon Valtiontalouden tarkastusviraston ja tietosuojavaltuutetun toimiston -foorumi (Helsinki, 28.1.2010) Juhani Heikka vs. tietohallintojohtaja

Lisätiedot

Muokkaa perustyylejä naps. Muokkaa tekstin perustyylejä napsauttamalla

Muokkaa perustyylejä naps. Muokkaa tekstin perustyylejä napsauttamalla Muokkaa perustyylejä naps. Yhteisiä ratkaisuja Muokkaa perustyylejä naps. TUOTAMME informaatioteknologian ja lääketieteellisen tekniikan palveluja sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan. TARJOAMME keskeisten

Lisätiedot

< Projekti > ICT ympäristön yleiskuvaus 11.10.2013

< Projekti > ICT ympäristön yleiskuvaus 11.10.2013 < Projekti > ICT ympäristön yleiskuvaus 11.10.2013 ICT ympäristön yleiskuvaus Esityspohjien sisältö 1. ICT ympäristön yleiskuvauspohja: toimijat, henkilöstömäärät, budjetit 2. Tietohallinnon / ICT:n hallintomalli

Lisätiedot

G4 Yliopistosairaaloiden ja keskuskaupunkien yhteistyö. Yrjö Koivusalo tietohallintojohtaja VSSHP

G4 Yliopistosairaaloiden ja keskuskaupunkien yhteistyö. Yrjö Koivusalo tietohallintojohtaja VSSHP G4 Yliopistosairaaloiden ja keskuskaupunkien yhteistyö Yrjö Koivusalo tietohallintojohtaja VSSHP Mikä ihmeen G4? Yliopistosairaanhoitopiirit paitsi HUS: Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Pohjois- Pohjanmaa,

Lisätiedot

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola Integrated Management System www.ims.fi, Ossi Ritola Mitä prosessien tunnistaminen on? Löydämme ja ryhmittelemme organisaation toistettavat työnkulut optimaalisimmalla tavalla organisaation tulevaisuuden

Lisätiedot

KAOS 2015: Integraatioiden standardointi suunnittelumallien avulla. Ilkka Pirttimaa, Chief ICT Architect, Stockmann ICT

KAOS 2015: Integraatioiden standardointi suunnittelumallien avulla. Ilkka Pirttimaa, Chief ICT Architect, Stockmann ICT KAOS 2015: Integraatioiden standardointi suunnittelumallien avulla Ilkka Pirttimaa, Chief ICT Architect, Stockmann ICT 1 2 Integraatioiden nykytila 2015 Standardoidut: Integraatiotyökalut Suunnittelumallit

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

TIETO- JÄRJESTELMÄN PROSESSIEN KEHITTÄMINEN

TIETO- JÄRJESTELMÄN PROSESSIEN KEHITTÄMINEN Digia Konsultointipalvelut TIETO- JÄRJESTELMÄN PROSESSIEN KEHITTÄMINEN Palvelukuvaus Tietojärjestelmän prosessien kehittäminen Palvelukuvaus 2 TIETOJÄRJESTELMÄN PROSESSIEN KEHITTÄMINEN Palvelun yleiskuvaus

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO Rahoittaa Kaste-hankkeen kautta STM säätää lakeja ja ohjaa kansallisella tasolla

Lisätiedot

Tietojärjestelmä- ja teknologia-arkkitehtuuri Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä

Tietojärjestelmä- ja teknologia-arkkitehtuuri Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä Juha Viitala Tietojärjestelmä- ja teknologia-arkkitehtuuri Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä Tietojärjestelmätieteen pro gradu tutkielma 31.12.2009 Jyväskylän yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

SR307 Tietoturvatekniikat ISO/IEC JTC 1/SC 27 IT Security Techniques. Tietoturvallisuuden hallinta ISO/IEC 27000. Reijo Savola Johtava tutkija VTT

SR307 Tietoturvatekniikat ISO/IEC JTC 1/SC 27 IT Security Techniques. Tietoturvallisuuden hallinta ISO/IEC 27000. Reijo Savola Johtava tutkija VTT SR307 Tietoturvatekniikat ISO/IEC JTC 1/SC 27 IT Security Techniques Tietoturvallisuuden hallinta ISO/IEC 27000 Reijo Savola Johtava tutkija VTT FORUM 2013, 30.10.2013 SISÄLTÖ Työohjelma ja organisaatio

Lisätiedot

HELSINKI AREA TESTBED. Martti Mäntylä, HIIT 12.3.2003

HELSINKI AREA TESTBED. Martti Mäntylä, HIIT 12.3.2003 HELSINKI AREA TESTBED Martti Mäntylä, HIIT 12.3.2003 Pääkaupunkiseudun innovaatioympäristö Pääkaupunkiseudulla hyvät lähtökohdat uusien ICTyritysten syntymiseen Innovaatioympäristöä täytyy kehittää edelleen:

Lisätiedot

Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen. Julkisen hallinnon ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014. Miksi?

Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen. Julkisen hallinnon ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014. Miksi? Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014 Miksi? Taloudellinen tilanne synkkä Osaaminen on Suomen vahvuus, sitä on hyödynnettävä kaikin tavoin

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013 Tietohallinnon nykytilan analyysi Analyysimenetelmä (sovitettu Tietomallista) 9.10.2013 Haastattelurunko Kerättävät perustiedot Budjetti (edellisvuoden) Henkilöstökustannukset IT-ostot Muut Liite - Kypsyysanalyysin

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

Oppijan palvelukokonaisuus. Tietomallinnuksen laaja katselmointi 7.12.2011

Oppijan palvelukokonaisuus. Tietomallinnuksen laaja katselmointi 7.12.2011 Oppijan palvelukokonaisuus Tietomallinnuksen laaja katselmointi 7.12.2011 Sisältö Tietoarkkitehtuuri Tietomallit ja sanastot Tietomallinnus Tietomallinnus hankkeessa (Hankkeessa käytetyt keskeisimmät mallinnuselementit)

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Esipuhe... 10. 1 Johdanto... 15. 2 Tietoturvallisuuden rooli yritystoiminnassa... 17

Sisällysluettelo. Esipuhe... 10. 1 Johdanto... 15. 2 Tietoturvallisuuden rooli yritystoiminnassa... 17 Esipuhe...................................................... 10 1 Johdanto............................................... 15 2 Tietoturvallisuuden rooli yritystoiminnassa.............. 17 2.1 Mitä on

Lisätiedot