Kokonaisarkkitehtuurimallit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kokonaisarkkitehtuurimallit"

Transkriptio

1 Kokonaisarkkitehtuurimallit Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin tutkimusprojekti FEAR-projekti 3/2007 Tutkimukset ja selvitykset

2 Kokonaisarkkitehtuurimallit Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin tutkimusprojekti Tutkimukset ja selvitykset 3/2007

3 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A), VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) (vaihde) Internet: Taitto: Anitta Railonkoski/VM, viestintä Helsinki 2007

4 Kuvailulehti Julkaisija ja julkaisuaika Valtiovarainministeriö, kesäkuu 2007 Tekijät Jyväskylän yliopisto: FEAR-projekti Mirja Pulkkinen, FM, KTM, projektipäällikkö Katariina Valtonen, DI, KTM, tutkija Jukka Heikkilä, KTT, professori Katja Liimatainen, KTM, projektipäällikkö Julkaisun nimi Kokonaisarkkitehtuurimallit Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin tutkimusprojekti Julkaisun osat/ muut tuotetut versiot Julkaisu on saatavissa Internetistä osoitteesta Asiasanat kokonaisarkkitehtuuri, yhteentoimivuus, arkkitehtuuriviitekehys, arkkitehtuurimalli, hyvä tietohallintotapa, TOGAF, ITIL, EA Grid Julkaisusarjan nimi ja numero Tutkimukset ja selvitykset 3/2007 Julkaisun myynti/jakaja Valtiovarainministeriö, hallinnon kehittämisosasto PL 28, 0023 VALTIONEUVOSTO, puh. (09) Painopaikka ja -aika ISBN (PDF) ISSN Sivuja 62 Hinta Kieli Suomi Tiivistelmä Tässä tutkimusraportissa on yleiskatsaus kokonaisarkkitehtuurityöhön, jota voidaan soveltaa julkishallinnon organisaatioiden informaatio- ja kommunikaatioteknologian hallintaan. Raportissa esitellään lyhyesti kokonaisarkkitehtuuriviitekehyksiä ja malleja ja hyvän tietohallintotavan malleja. Kokonaisarkkitehtuuri (enterprise architecture) on organisaation ja sen tietojärjestelmien kehittämisen väline. Sitä käytetään organisaation ylimmän johdon ja tietohallintojohdon yhteistyöhön. Kokonaisarkkitehtuurit yötä varten on olemassa kokonaisarkkitehtuurimenetelmiä, jotka luovat pohjan hallinnon prosessien ja niitä tukevien yhteentoimivien tietojärjestelmien kehittämiseen ja suunnitteluun. Arkkitehtuurimalleissa ohjaus tulee yleensä ylhäältäpäin ja ne toteutetaan yhteistyössä. Kokonaisarkkitehtuuri näyttää lupaavalta lähestymistavalta julkishallinnon IT-toimintojen yhtenäistämiseksi. Suomen kannalta on oleellista määrittää oma, yksinkertainen ja helposti omaksuttava arkkitehtuuriviitekehys sekä hyvät informaatio- ja kommunikaatioteknologian hallintakäytänteet.

5 Presentationsblad Utgivare och datum Finansministeriet, juni 2007 Författare Mirja Pulkkinen, Katariina Valtonen, Jukka Heikkilä och Katja Liimatainen Publikations titel Helhetsarkitekturmodeller Forskningsprojektet för statsförvaltningens helhetsarkitektur Publikationens andra versioner Publikationen finns på Internet, Nyckelord helhetsarkitektur, kompatibilitet, referensram för arkitektur, arkitekturmodell, god informationsförvaltningssed, TOGAF, ITIL, EA Grid Publikationsserie och nummer Studier och utredningar 3/2007 Beställningar/distribution Finansministeriet, avdelningen för utvecklandet av förvaltningen, PB 28, STATSRÅDET Tfn (09) Tryckeri/tryckningsort och år ISBN (PDF) ISSN Sidor 62 Pris Språk Finska Sammandrag Denna forskningsrapport innehåller en allmän översikt över sådant helhetsarkitekturarbete som kan tillämpas på hanteringen av organisationers informations- och kommunikationsteknologi inom den offentliga förvaltningen. Rapporten presenterar kort referensramar och modeller för helhetsarkitekturer och modeller för god informationsförvaltningssed. Helhetsarkitekturer (Enterprise Architecture) är redskap för utveckling av en organisation och dess informationssystem. De utnyttjas vid den högsta ledningens och informationsförvaltningsledningens samarbete. Rapporten innehåller en översikt över de modeller för god informationsförvaltningssed som skapats för den offentliga förvaltningens bruk. Man upptäckte att referensramarna för helhetsarkitekturer saknade för det mesta en modell för informationsförvaltning. I arkitekturmodellerna kommer styrningen för det mesta uppifrån, och de förverkligas genom samarbete. Helhetsarkitekturerna tycks vara ett lovande tillvägagångssätt när det gäller förenhetligandet av den offentliga förvaltningens IT-funktioner. Det är ur Finlands synvinkel väsentligt att definiera en egen, enkel och lättillägnad arkitekturreferensram, samt goda förvaltningskoder för informations- och kommunikationsteknologin.

6 Fact sheet Publisher and date Ministry of Finance, June 2007 Author (s) Mirja Pulkkinen, Katariina Valtonen, Jukka Heikkilä and Katja Liimatainen Title of publication Enterprise architecture models Finnish Enterprise Architecture Research Project Parts of publication/ other versions released The publication is available on Internet at the website Keywords Enterprise Architecture, EA, interoperability, EA framework, EA model, IT Governance, TOGAF, ITIL, EA Grid Publications series and number Research and studies 3/2007 Sales distributions Ministry of Finance, Public Management Department P.O. Box 28, FI GOVERNMENT, tel Printing place and year ISBN (PDF) ISSN No. of pages 62 Price Language Finnish Abstract This research report is an overview of enterprise architecture work, which can be adapted to information and communication technology management in the organisations of the public administration. Report describes briefly enterprise architecture frameworks and models and models for IT governance. Enterprise architecture is a tool for developing the organisation and its information systems. It is used for collaboration between top management and chief information officers. Report overviews IT governance models created for the use of public administration. It was noticed that enterprise architecture frameworks usually lack IT governance model. In the architecture models the control is generally top-down and they are developed in co-operation. Enterprise architecture seems to be a promising approach for unifying public administration s IT functions. For Finland it is essential to define an own, simple and easily acquired architecture framework and good practice for the governance of the information and communication technology.

7 Kiitokset Tämä raportti on pääsääntöisesti laadittu syksyn 2006 aikana FEAR-projektia edeltäneessä ValtIT/KA-projektissa. Haluamme kiittää raportin kommentoimisesta seuraavia tahoja: Valtiovarainministeriö, TietoEnator GMR, IBM Finland, Microsoft ja SysOpen Digia. Lisäksi haluamme kiittää yhteistyöstä Jyväskylän yliopiston Tietotekniikan tutkimusinstituutin AISA-projektia. Raportin ovat rahoittaneet FEAR-projektin asiakasorganisaatiot, jotka ovat Valtiovarainministeriö, BEA Systems Oy, IBM Finland Oy, Microsoft Oy, Oracle Finland Oy, SAP Finland Oy, SAS Institute Oy, SysOpen Digia Oyj ja Tieto- Enator GMR Oy.

8 Sisältö 1 Johdanto 11 2 Kokonaisarkkitehtuurityöstä Lähestymistapana kokonaisarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuurin rakenne ja viitekehys Kokonaisarkkitehtuurityö Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessi 22 3 Tietohallinnon johtaminen ja kokonaisarkkitehtuurityö Hyvä tietohallintotapa ja IT-palvelujen hallinta Tietohallinnon parhaat käytänteet ITIL-malli Standardit ITIL-mallin pohjalta ITIL-mallin kritiikkiä 29 4 Arkkitehtuuriviitekehyksistä Yleistä kokonaisarkkitehtuurimenetelmistä EA-viitekehykset kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluun Zachmanin viitekehys Generic Enterprise Architecture Metamodel The National Institute for Standards and Technology Enterprise Architecture Grid Integrated Architecture Framework Information FrameWork New Generation Operations Systems and Software Component Busines Modeling -viitekehys 37

9 4.3 Järjestelmälähtöinen arkkitehtuurityö Generalized Enterprise Reference Architecture & Methodology CIMOSA ja ARIS Model Driven Architecture ja Domain Specific Modeling Reference Model for Open Distributed Processing Kruchtenin 4-1 näkökulmat 41 5 Yhdysvaltojen julkishallinnon kokonaisarkkitehtuurityö Yhdysvallat yli 10 vuotta EA-perinnettä Liittohallinnon kokonaisarkkitehtuuri Arkkitehtuuriviitekehykset eri hallinnonaloille Osavaltioiden arkkitehtuuriviitekehykset The Open Group Architecture Framework 47 6 Eurooppalainenkokonaisarkkitehtuurityö Yhteentoimivuus hallinnon palveluissa European Interoperability Framework 51 7 Johtopäätökset 55 8 Lähdeluettelo 57

10 11 1 Johdanto Julkishallinnon palveluihin kohdistuu suuria modernisointiodotuksia 1, 2, 3 erityisesti tehokkuuden, innovatiivisuuden ja läpinäkyvyyden paranemiseen. Julkisten organisaatioiden kehittäminen on tiukasti sidottu lainsäädäntöön. Toiminnassa korostuu julkisuus ja demokraattisten elinten kautta tehtävä määrämuotoinen päätöksenteko. Kansalaisten tasapuolinen kohtelu ja tietojen pitkäaikainen säilyttäminen ovat rinnakkaisia tavoitteita tehokkuudelle. Siksi erityisesti julkishallinnon organisaatioissa on oltu edelläkävijöitä sekä kokonaisarkkitehtuurien että hyvän tietohallintotavan mallien luomisessa ja käyttöönotossa. Tämä raportti esittelee lyhyesti näitä malleja Suomen valtionhallinnossa tehtävän työn tarpeisiin. Tuottavuuden parantamisen lisäksi julkishallinnossa tavoitellaan palveluinnovaatioita. Kansalaisten ja yritysten erilaistuvia ja lisääntyviä tarpeita on mahdollista täyttää esimerkiksi yhtyeentoimivin prosessein ja tietojärjestelmin. Nykyisiä julkishallinnon tietojärjestelmiä ei yleensä ole suunniteltu yhteentoimivuuden lähtökohdasta, vaan tietojärjestelmät on tehty ensisijaisesti itsenäisten hallinnonalojen palvelutarjonnan tueksi. Julkishallinnon tuottavuuden nostamisessa lupaavana toimintatapana on nähty muun muassa tilaajatuottaja malli. Siinä julkishallinto on vastuussa ja ainakin osittain maksajana kansalaisille ja yrityksille tarjottavista palveluista, mutta palvelun tuottaja voi olla yksityinen yritys. Tilaaja-tuottaja -malli edellyttää eri hallinnonalojen tietojärjestelmien yhteentoimivuutta ja integroituja tietoverkkoja, jotka tukevat hallinnonalarajoja ylittäviä palveluprosesseja. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on järjestetty menettelytavat, joilla kootaan parhaillaan julkishallinnon yleiskäyttöisten ja yhteentoimivien palvelukomponenttien rekisteriä 4. Kokonaisarkkitehtuuri suunnitellaan ja kehitetään tukemaan organisaatiorajat ylittäviä prosesseja. Sillä voidaan kuvata nykytila ja suunnitella siirtymä nykyisestä IT-arkkitehtuurista ja tietohallintomallista tulevaisuuden tavoiteti- 1 Tarabanis et al Homburg Paskaleva-Shapira Component Organization and Registration Environment, ks.

11 12 laan, joka ohjaa päätöksiä ja kehittämisponnisteluja. Kokonaisarkkitehtuurin avulla hallitut järjestelmät ovat tulevaisuudessa yhä useammin toisiinsa liittyviä palvelukomponentteja, joiden ylläpito ja käyttö voivat eriytyä. Tällä tavalla pystytään parantamaan yksittäisten palvelukomponenttien laatua ja ajanmukaisuutta, sekä järjestämään palveluita joustavasti. Palveluprosessien suorituskykyä voidaan mitata, jotta resurssit mitoitetaan ja kohdennetaan oikein. Samalla hyvien tietohallintoa ohjaavien mallien merkitys korostuu, jotta palveluiden toimivuus turvataan. Suomen julkishallinnon tietoyhteiskuntaohjelman tarkoituksena on tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntämällä lisätä kilpailukykyä ja tuottavuutta, sosiaalista ja alueellista tasa-arvoa sekä kansalaisten hyvinvointia ja elämänlaatua 5. ValtIT-hanke perustettiin valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti valtion IT-toimintojen kehittämiseksi ja sen yhdeksi osaksi yhteentoimivuuden kehittämisohjelma. Keskeisiä tavoitteita ovat järjestelmien yhteentoimivuus, johdonmukainen tietohallinto, aiempaa asiakaslähtöisempi näkemys hallinnon palveluiden tuottamiseen, kustannustehokkuuden parantaminen, sekä osaamisen ja tietotekniikan kehittäminen palvelemaan ydintoimintaa 6. Lisäksi hankkeen lähtökohdissa otetaan huomioon Suomessa tehty pitkäjänteinen hallinnon sähköisten palvelujen kehittämistyö 7 ja myös Euroopan unionin hallinnon järjestelmien yhteentoimivuuden vaatimukset 8. ValtIT-työtä tukevan Jyväskylän Yliopiston tutkimusprojektin edistymistä ja tuloksia voi seurata osoitteessa Raportissa on tavoitteena antaa yleiskuvaus kokonaisarkkitehtuurityöstä. Ensiksi käsitellään kokonaisarkkitehtuurityötä, toiseksi hyviä tietohallintomalleja ja kolmanneksi kokonaisarkkitehtuuriviitekehyksiä ja -malleja. Sen jälkeen esitellään USA:n liittovaltion kokonaisarkkitehtuuria (Federal Enterprise Architecture, FEA) ja sen pohjalta kehitettyä TOGAF-mallia. Lopuksi raportissa luodaan katsaus Euroopan Unionin (EU) yhteentoimivuuspyrkimyksiin esittelemällä Euroopan yhteentoimivuuskehikkoa (European Interoperability Framework, EIF). 5 Tietoyhteiskuntaohjelma 2006a FI/ / 6 Tietoyhteiskuntaohjelma 2006b. ValtIT kohti Valtion yhteistä tietohallintoa 7 vrt. esim. JUPA _hanke, JUHTA asetus , voimassa oleva 145/ Interoperable Delivery of European egovernment Services to public Administrations, Businesses and Citizens, IDABC

12 13 2 Kokonaisarkkitehtuurityöstä Kokonaisarkkitehtuurityö on organisaatiossa tehtävää suunnitelmallista tietoteknisen infrastruktuurin ja tietojärjestelmien hallintaa sekä kokonaisvaltaista kehittämistä organisaation toiminnan vaatimuksista ja tavoitteista lähtien. Siksi sitä tehdään yhteistoiminnassa organisaation toiminnan johdon ja tietohallinnon vastuutahojen kesken. Julkishallinnossa tämä tarkoittaa myös vuorovaikutusta lainsäädännön kanssa. Seuraavassa esitellään aluksi kokonaisarkkitehtuurityötä lähemmin, ja sen liittymistä organisaation päätöksentekoprosesseihin. Kokonaisarkkitehtuurityötä varten on laadittu useita kehikoita ja malleja, joista organisaatiokohtaisesti voidaan räätälöidä sen lähtökohtiin soveltuva menetelmällinen ohjaus tälle työlle. Kokonaisarkkitehtuurimenetelmän pohjana on jokin arkkitehtuurikehikko. Tällaista yhteistä viitekehystä tarvitaan, koska kokonaisarkkitehtuuria kuvataan mm. eri sidosryhmien tarpeita ajatellen heidän näkökulmistaan erilaisilla kuvaustavoilla. Viitekehys auttaa jäsentämään nämä kuvaukset ja näkemään niiden yhteydet toisiinsa. Se tukee kehittämisprojekteja varmistaen että yhteinen kehittämisen konteksti ja aiemmat päätökset otetaan huomioon. Järjestelmäsuunnittelussa käytetyt kuvauskielet eivät yksinomaan riitä täyttämään viestintätarvetta esimerkiksi kehitettäessä organisaation toimintamalleja, prosesseja ja palveluja. Tässä esitellään kokonaisarkkitehtuurikehikon tyypillinen rakenne. Tällaisen kehikon avulla voidaan edelleen määrittää kokonaisarkkitehtuurin hallinta- ja kehittämisprosessi, joka osoittaa eri sidosryhmien vastuut ja päätöksenteon vaiheet. Lopuksi esitellään yleisesti kokonaisarkkitehtuurityön vaiheet ja tarkemmin kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessi. 2.1 Lähestymistapana kokonaisarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuurit (enterprise architecture, EA) tukevat ICT:n (informaatio ja kommunikaatioteknologian) ja teknologiainnovaatioiden liiketoiminnallista hyödyntämistä sekä organisaatiomuutosten ohjaamista. Kokonaisarkkitehtuuri sijoittuu sekä organisaatiostrategian että liiketoimintamallin rinnalle ja siinä pyritään ottamaan huomioon teknologian mahdollisuudet liiketoiminnan kehittämisessä. Toisaalta kokonaisarkkitehtuurilla pyritään

13 14 eriyttämään tekniset yksityiskohdat alemman abstraktiotason suunnitelmiin - esimerkiksi prosessien ja tietojärjestelmäkomponenttien loogiselle ja fyysiselle tasolle. Arkkitehtuurin kohteena olevien osajärjestelmien hyödyllisyyttä arvioidaan etukäteen ja seurataan suorituskykyindikaattoreilla. Strateginen tietojärjestelmien suunnittelu luvuilla näyttäytyi ensivaiheena siirryttäessä perinteisestä tietohallinto- ja tietojärjestelmätyöstä kohti kokonaisvaltaista ja liiketoimintalähtöistä ICT:n hallintaa. Suuntauksena oli yksinkertaistaa tietojärjestelmiä tuottavuuden parantamiseksi. Tähän päästiin uudelleen suunnittelemalla organisaatiorajat ylittävät asiakasohjautuvat prosessit. Tällöin törmättiin integrointiongelmiin. Toiminnoittain kehitetyt tietojärjestelmät piti integroida niitä läpäisevien virtaviivaistettujen prosessien osajärjestelmiksi. Sovellusintegroinnin (Enterprise Application Integration) ja sen vaatimien väliohjelmistojen myötä (Middleware) törmättiin kasvavaan monimutkaisuuteen ja järjestelmien kirjavuuteen. Viimeistään WWW-sovellusten ja kauppapaikkojen yleistyminen pakotti luomaan prosesseista ja tietojärjestelmistä arkkitehtuurikuvauksia, jotta järjestelmämuutosten vaikutuksia liiketoimintaan (tai liiketoimintamalliin) pystyttiin arvioimaan. Kokonaisarkkitehtuuri sopii koordinoinnin välineeksi organisaation johdon ja tietohallinnon yhteistyöhön. Tätä yhteistyötä varten kukin organisaatio valitsee ja ottaa käyttöönsä kokonaisarkkitehtuurin rakenneosia jäsentävän viitekehyksen ja kokonaisarkkitehtuurin hallinnan prosessin. Kokonaisarkkitehtuurissa toiminta, sen prosessit, organisaatio vastuineen, palvelut, tietovarannot ja tietämys sekä niiden ICT-tuki ovat yhtä aikaa tarkastelussa. Kokonaisarkkitehtuurikuvauksissa tietotekninen varustus ja tietojärjestelmät kuvataan osana liiketoimintaa. Kuvaus koskee myös omaan toimintaan liittyviltä osin asiakkaiden ja kumppaneiden liiketoimintaa sekä ICT-infrastruktuuria, kuten tietoverkkoja ja osaamista. Arkkitehtuurityöhön ja sen tuomien muutosten täytäntöönpanoon tarvitaan organisaation johdon osallistumista, tukea ja sitoutumista. Kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen tarkoittaa yhteisesti omaksuttavia periaatteita, standardeja ja kattavia linjauksia. Yhdysvalloissa, jossa ollaan pisimmällä kokonaisarkkitehtuurityössä, aloitettiin samoin tavoittein 9 kuin Euroopan Unionin yhteentoimivuushankkeissa. USA:n liittovaltion lainsäädännöllä Clinger- Cohen Act vauhditetaan kokonaisarkkitehtuurityön vakiintumista ja juurtumista hallinnon kehittämisessä. Clinger-Cohen Act edellyttää paitsi arkkitehtuurimallin käyttöä, suorituskykykeskeisiä periaatteita ICT-investointien suunnitteluun, investointia edeltävään prosessien muuttamiseen ennen investointia, vastuuttamiseen, standardien käyttöön, yleisesti saatavilla olevan tekniikan käyttöön ja hankintojen kilpailuttamiseen. Näiden periaatteiden toteutumista 9 NIST Draft Report of the Federal Internetworking Requirements Panel, and selected responses.

14 15 voi seurata hallinnonaloittaisten projektien seurantasivuilta verkossa 10, mikä tekee julkishallinon ICT:n hallinnasta läpinäkyvää kansalaisille. Yhdysvalloissa vuonna 1995 säädetyn Clinger-Cohen actin avulla tavoitellaan hallinnon käsittelemien tietojen oikeellisuutta ja yhdenmukaisuutta. Hyvän tietohallintotavan vaatimuksia on kirjattu lainsäädäntöön. Vuonna 2002 säädetty Sarbanes-Oxley koskee erityisesti taloushallinnon raportointia ja pankkeja koskevat Basel II säädökset. Todennäköisesti samanlainen tie tulee myös EU:n ja sen jäsenvaltioiden kuljettavaksi, jotta toimintaprosessit ja niitä tietojärjestelmät saadaan modernisoitua. Modernisoinnin tavoitteiksi luetaan tietojen saatavuuden, luottamuksen ja luottamuksellisuuden takaaminen, sekä tiedon tuottamisen tehostaminen. Tämä vaatii lainsäädäntötoimia hallinnoinnin, tiedon suojaamisen ja yksityisyyden suojan, tietoturvan sekä tiedon saatavuuden osalta. Koordinointi Euroopan sekä kansallisen ja alueellisen lainsäädännön välillä on tarpeen, jotta julkishallinnot voivat kehittää tehokkaasti toimivia julkisia palveluja ja kehittämismenettelyjä hyvän hallintotavan pääperiaatteiden hengessä 11. Lainsäädännön kehittämisen kanssa kulkevat rinnan teknologisen kehityksen tuomat muutokset kokonaisarkkitehtuurityöhön. Esimerkkejä teknologisesta kehityksestä ovat palvelusuuntautuneet arkkitehtuurit (service oriented architecture, SOA) ja www-palvelustandardien kehittyminen (XML standardiperhe ja liiketoimintaprosessien hallinnan standardit). Tietojärjestelmät voidaan näissä ympäristöissä tuottaa verkon kautta palveluina, joita voivat ylläpitää ja käyttää eri tahot. Näin tietojärjestelmät ymmärretään palvelun komponentteina, joita voidaan ainakin teoriassa yhdistää osaksi manuaalisia palveluprosesseja suunnitellusti prosessien osana tai tarpeen mukaan ad hoc. Joustavuus palveluprosessien muokkauksessa lisääntyy. Esimerkkejä tällaisesta tavasta on mm. pankkialalla, mutta myös Kanadan valtionhallinnon esimerkki osoittaa, miten SOA-lähestymistapaa voidaan hyödyntää julkishallinnon kokonaisarkkitehtuurityössä. Kokonaisarkkitehtuurimallien käytölle ajan tekee otolliseksi se, että tietojärjestelmä- ja tietoliikenneinfrastruktuuri sekä mallit itsessään ovat kehittyneet riittävälle kypsyystasolle. Kokonaisarkkitehtuurimallin avulla ICT-järjestelmien kehittäminen, käyttöönotto ja tukitoimet voidaan tehdä ymmärrettäväksi ja läpinäkyviksi. Läpinäkyvyys tarkoittaa mm. että tietojärjestelmiä koskevia muutoksia tehdessä ymmärretään päätösten seuraukset eri osapuolille ja heijastevaikutukset muihin järjestelmiin. ICT-arkkitehtuuria koskevilla päätöksillä on havaittu olevan merkittäviä vaikutuksia organisaation toimintakykyyn Paskaleva & Shapira 2006

15 Kokonaisarkkitehtuurin rakenne ja viitekehys Arkkitehtuuri tarkoittaa yleisesti rakenneosia ja niiden välisiä suhteita sekä näiden kehittymistä ja suunnittelua ohjaavia periaatteita. 12 Arkkitehtuuri kuvataan tuottamalla joukko arkkitehtuurikuvauksia. Kokonaisarkkitehtuuri eli yritysarkkitehtuuri (EA Enterprise Architecture) on organisaation rakenneosia ja näiden suhteita kuvaava kokonaisuus. Sen avulla voidaan mallintaa organisaation nyky- tai tavoitetila tarkasteltaessa yrityksen ICT-strategiaa liiketoimintastrategiaan nähden. Kokonaisarkkitehtuurin rakenneosat ovat ihmisiin, prosesseihin, liiketoimintaan ja teknologiaan liittyvät rakenneosat, esimerkiksi strategiat, periaatteet, osapuolet, yksiköt, budjetit, kohdealueet, toiminnot, prosessit, palvelut jne. 12 Nykytilan arkkitehtuuri kuvaa olemassa olevan yrityksen liiketoimintakäytännöt ja ICT-infrastruktuurin erilaisin kuvauksin. 12 Tavoitearkkitehtuuri on strategisen tahtotilan ilmaus yrityksen tulevaisuuden tilasta. 12 Kokonaisarkkitehtuuriviitekehyksen eli kokonaisarkkitehtuurikehikon avulla jäsennetään kokonaisarkkitehtuurin rakenneosien, esim. organisaation toiminnan, tiedon ja tietojärjestelmien sekä tieto- ja viestintäteknologian kuvaukset ja niiden suhteet toisiinsa. Ks. esimerkkikehikko taulukossa 1 13, jossa taulukon sarakkeet esittävät viitekehyksen näkökulmat. Näkökulmien avulla kokonaisarkkitehtuurin kuvaukset jaetaan tyypillisesti toimintaa, informaatiota, järjestelmä- ja teknologiakokonaisuutta koskeviin kuvauksiin. Toimintaa kuvataan usein prosesseina, myös prosessikarttoina; palvelut ovat myös keskeinen kuvausten kohde. Tietoa kuvataan esim. tietovirtoina tai tietomalleina. Järjestelmiä voidaan arvioida elinkaaritiedon huomioivana järjestelmäsalkkuna, joka paljastaa esimerkiksi päällekkäiset järjestelmät suhteessa toimintoihin. Järjestelmien integrointia voidaan tarkastella järjestelmäkarttana, josta voidaan lukea elektronisen tiedonkulun kuiluja eli puuttuvaa integraatiota. Karttaa voi käyttää myös tunnistamaan tuottoisimmat kohdat tai pullonkaulat toimintorakenteessa. Kuvattaessa teknologiaa esitetään toteutusteknologiat, infrastruktuuri ja tietoliikenneyhteydet. Keskeistä on kuvata myös edellä mainittujen asioiden suhteita. Esimerkiksi: toiminnan eli prosessien ja palveluiden suhde tietoon tai informaatioon, käsiteltävän tiedon suhteet järjestelmiin; kuvaus järjestelmien sijoittelusta palvelinkoneille liittää järjestelmien kuvauksen teknologiakuvauksiin. 12 Schekkerman, Hirvonen 2005, Pulkkinen 2006

16 17 Kuvauksia organisaation ICT-tuesta voidaan tehdä hyvin karkealla abstraktiotasolla, tai yksityiskohtaisesti ja tarkasti. Karkean tason kuvaukset on monesti tarkoituksenmukaista eriyttää detaljitason kuvauksista erilaisen muutostaajuuden ja yksityiskohtien määrän vuoksi. TAULUKKO 1. Esimerkki kokonaisarkkitehtuuriviitekehyksestä Hirvosta ja Pulkkista mukaillen 14. NÄKÖKULMAT-> Liiketoimintaarkkitehtuuri Tietoarkkitehtuuri Järjestelmäarkkitehtuuri Teknologiaarkkitehtuuri liiketoiminnan rakenneosat ja niiden suhteet, esim. liiketoimintatavoitteet, sekä näitä koskevat periaatteet tiedon rakenneosat ja niiden suhteet: metamallit, sanastot, tärkeimmät tietoryhmät ja näitä koskevat periaatteet tietojärjestelmät, niiden suhteet ja ominaisuuudet sekä näitä koskevat periaatteet. Teknologiaratkaisujen ja infrastruktuurin osa-alueet, rakenneosat ja suhteet sekä näitä koskevat periaatteet Päätöksentekotasot Strateginen taso Ylimmän johdon päätöksentekotaso arviot, päätökset kuvaukset luettelot arviot, päätökset kuvaukset luettelot arviot, päätökset, kuvaukset luettelot arviot, päätökset, kuvaukset luettelot Kohdealuetaso Ratkaisun kohdealue, esim. organisaatiorajat ylittävä prosessi, kuten eläkeehdotus arviot, päätökset kuvaukset luettelot arviot, päätökset kuvaukset luettelot arviot, päätökset, kuvaukset luettelot arviot, päätökset, kuvaukset luettelot Järjestelmätaso Järjestelmätoteutukset, rakenneosat, rajapinnat muiden kohdealueiden järjestelmiin jne. arviot, päätökset, kuvaukset luettelot arviot, päätökset, kuvaukset luettelot arviot, päätökset, kuvaukset luettelot arviot, päätökset, kuvaukset luettelot 14 Hirvonen 2005, Pulkkinen 2006

17 18 Kuvaukset on myös hyvä jaotella sen mukaan, miten laajaa aluetta kuvausten osoittamat arkkitehtuurit kattavat ja kenen luettavaksi ne on tarkoitettu. Taulukon rivit esittävätkin arkkitehtuurin päätöksentekotasot. Ylimmällä päätöksentekotasolla kuvaukset on tarkoitettu koko tarkasteltavan organisaatiojoukon ylimmän johdon luettavaksi. Toisella päätöksentekotasolla kokonaisarkkitehtuuri jakautuu useaan kohdealueeseen. Kohdealue voi olla organisaatio, virasto, organisaatiorajat ylittävä prosessi, liiketoimintafunktio tai muu. Kutakin kohdealuetta koskien esitetään järjestelmäarkkitehtuuritason kuvaukset. Päätöksentekotaso ei tässä välttämättä viittaa organisaation päätöksentekotasoihin, vaan ennemminkin arkkitehtuuria koskevien suunnittelupäätösten eri tasoihin. Päätöksentekotasoista voidaan puhua myös arkkitehtuurin kuvaustasoina. Kokonaisarkkitehtuurin yksinkertaistettu hierarkia on esitetty alla (kuvio 1), jossa järjestelmäarkkitehtuurit koskevat tiettyä kohdealuetta. Kuvassa on idealisoitu hierarkinen esitys kokonaisarkkitehtuurin rakentumisesta. KUVIO 1. Kokonaisarkkitehtuurin jakautuminen kohdealueiksi ja järjestelmäarkkitehtuureiksi Strategisen tason arkkitehtuuri... Kohdealueen 1 arkkitehtuuri Kohdealueen 2 arkkitehtuuri Kohdealueen 3 arkkitehtuuri Kohdealueen 4 arkkitehtuuri... Kohdealueen 4 järjestelmäarkkitehtuuri 1 Kohdealueen 4 järjestelmäarkkitehtuuri 2

18 Kokonaisarkkitehtuurityö Kokonaisarkkitehtuurityö ja sen menetelmät periytyvät yleisestä tietojärjestelmien kehittämismenetelmätietoudesta ja konsultointimenetelmistä. Kokonaisarkkitehtuurityötä tekevät yleensä seniorikonsultit, jotka ovat hyvin perillä järjestelmäkehityksestä vuosien kokemuksella. Työ edellyttää paljon heuristista tietoa 15. EA:n kehittäminen voidaankin nähdä jossain määrin analogisena järjestelmäkehittämiselle, mutta laajemmassa kontekstissa. Työtä voidaan verrata järjestelmän kehittämisprosessiin, joka alkaa vaatimusmäärittelystä ja kohdealueen määrityksestä, edeten spesifioinnin ja suunnittelun kautta implementointiin. Myös järjestelmäkehittämisessä (information systems development, ISD) on totuttu soveltamaan oppeja käyttäjien sitouttamisesta ja osallistumisesta kehitysprojektiin. Käytännössä koeteltua tietoa sovelletaan kokonaisarkkitehtuurityöhön. Kokonaisarkkitehtuurityössä ei kuitenkaan olla tekemisissä yksittäisten tietojärjestelmien kanssa (IS) vaan organisaation kokonaisvaltaisen ICT:n hyödyntämisen ja teknologiajohtoisen organisaatiomuutoksen kanssa, joiden menetelmät ovat vasta kehittymässä. Tässä esitettävä kokonaisarkkitehtuurityön käsite kattaa arkkitehtuurimenetelmän räätälöimisen organisaation tarpeisiin, sen soveltamisen organisaation ja sen kohdealueiden arkkitehtuurisuunnitteluun, suunnittelutyön mukaiset kehittämisprojektit ja arkkitehtuurin hallinnan. Aloitettaessa organisaation kokonaisarkkitehtuurityötä, tulee päättää käytettävästä kokonaisarkkitehtuurin menetelmästä. Menetelmässä on tyypillisesti viitekehys eli kehikko, joka jaottelee kuvauskohteet. Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelumenetelmän kehittämisessä tai sovittamisessa yksi askel onkin viitekehyksen valinta, räätälöinti tai modulaarinen koostaminen organisaation tarpeisiin. Organisaation ICT:n hallintaan tarkoitetut kehikot ovat karkeasti jaoteltuina kahdentyyppisiä: pyramidi (esim. NIST) tai matriisi. Useimmat kehikot ovat matriiseita. Pyramidimallia pidetään usein rajoittuneena, koska se ei tuo teknologioiden tarkastelua ylimmälle, liikkeen- tai organisaatiojohdon päätöksenteon tasolle. Sähköisen liiketoiminnan suunnittelussa täytyy teknologiainvestointien tarkastelu tapahtua riittävän varhaisessa vaiheessa suhteessa liiketoimintastrategiaan. Matriisimalliset kehikot sisältävät yleisimmin neljä arkkitehtuurinäkökulmaa: liiketoiminta, informaatio (tieto), järjestelmät (tai sovellukset) ja teknologia. Nämä ovat melko vakiintunut kokoelma tarpeellisia kokonaisarkkitehtuurin näkökulmia, jotka kuitenkaan eivät hajota kuvauksia liiallisen yksityiskohtaisiksi ryhmiksi. 15 Kokonaisarkkitehtuurityössä tarvitaan yleisen arkkitehtuurityön tapaan ammatilliseen osaamiseen perustuvia heuristisia käytänteitä. Heuristiikka esittää nyrkkisäännöt ja ohjeet, jotka eivät perustu formaaliin, menetelmälliseen tietoon, vaan arkkitehtuurityössä tarvittavaan ammatilliseen kokemukseen, arkkitehdin henkilökohtaiseen arkkitehtuurityötyyliin ja arkkitehtuurityöstä luotuihin mielikuviin ja metaforiin (Rechtin 1992, 1997).

19 20 Valmiit kokonaisarkkitehtuuriviitekehykset voivat toimia tietämysperustana luotaessa oman organisaation kokonaisarkkitehtuuriviitekehystä ja kokonaisarkkitehtuuriperiaatteita. Esimerkkeinä voidaan mainita eri organisaatioissa sovelletut viitekehykset, kuten USA:n FEAF (Federal Enterprise Architecture Framework), ja yleisesti sovellettavissa oleva TOGAF. Kehikon sovittaminen organisaation kokonaisarkkitehtuurimenetelmän käyttöön vaatii organisaation tarpeiden monipuolista tarkastelua, käytänteiden luomista ja periaatteista sopimista. Riittävin valtuuksin varustettu toimielin (architecture board) on hyvä olla olemassa alusta lähtien niin, että tehty työ myös tulee organisaation hyväksi ja toteutuu suunnitellun kaltaisena. Käyttäjien on yhdessä luotava viitekehyksen sisällöstä yhteinen ymmärrys ja varmistettava ennen lopullista versiota, että organisaation tilanteessa tarpeelliset asiat on helppoa ja luontevaa esittää valittua kehikkoa tai sen versiota käyttäen. Viitekehyksen tuoma hyöty on asioiden ja niiden riippuvuussuhteiden ilmaisemisessa. Matriisiperiaatetta noudattavista kehikoista muutamat ovat omaksuneet Zachman kehikon kuusi kysymystä (mitä, miten, missä, kuka, koska ja miksi) toiselle matriisitaulukon akseleista. Tulkinnat kuitenkin vaihtelevat esimerkiksi siitä, miten Zachmanin kehikkoa käytetään: toisin sanoen käsityksiä siitä, mitkä kuvaukset eri soluihin liitetään, on olemassa useita versioita. Kuvauksia on havaittu tarvittavan useammalla päätöksentekotasolla. Tämä ajattelu on mukana niin pyramidi- kuin useissa matriisimuotoisissa malleissa. Useat kehikot käsittelevät kuitenkin vain yhtä päätöksenteon tasoa. Kokonaisarkkitehtuurityö luo päätöksentekohierarkian, jossa ylempi taso antaa alemmille tasoille riittävät yleisohjeet ja linjaukset kussakin ulottuvuudessa, mutta jättää päätäntävaltaa liiketoiminnan organisoinnin, järjestelmien suunnittelun ja toteutuksen osalta. Samaa periaatetta voidaan jatkaa myös yksittäisten järjestelmien kehittämisessä. Yhteisesti on sovittava tarjottavista rajapinnoista niin järjestelmien kuin osajärjestelmien välillä. Arkkitehtuuriprosessi sisältää palauteväylän järjestelmien ja organisaatioyksiköiden tasolta ylemmille päätöksentekotasoille. Usein onnistunut kehitystyön tulos osassa organisaatiota, eli tietyllä kohdealuella, voidaan myöhemmin laajentaa koko organisaatiota koskevaksi. Lisäksi tulee huomioida kokonaisarkkitehtuurin hallinnan käynnistäminen. Kokonaisarkkitehtuurin hallintaprosessi voi käynnistyä kokonaisarkkitehtuurin kehittämisen kanssa rinnan. Yksittäinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu tai -kehittämisinstanssi voi koskea integraatiohanketta, organisaatiomuutosta, erillistä, useita organisaatioita koskeva järjestelmäkehityshanketta tai muuta vastaavaa muutosta. Lopullinen tavoitetilan kokonaisarkkitehtuuri toteutuu tässä esitety kokonaisarkkitehtuurityönäkemyksen mukaan vasta integraatio- ja ICT-järjestelmätoteutusten yhteydessä. Yllä mainitut kokonaisarkkitehtuurityön vaiheet esitetään taulukossa 2, johon on myös kirjattu eri vaiheiden tuotoksia.

20 21 TAULUKKO 2. Kokonaisarkkitehtuurityön vaiheet pääpiirteittäin Vaihe Kuvaus Tuotos 1 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelumenetelmän kehittäminen tai sovittaminen (Enterprise Architecture Method Engineering) Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelumenetelmän kehittäminen ja sovittaminen kokonaisarkkitehtuurityötä aloittavan organisaation käyttöön. Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelumenetelmä sisältää ohjeet arkkitehtuuripiirustusten laatimiseksi. Menetelmä kertoo kuvattavat näkökulmat ja huomioitavat päätöksentekotasot, kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun vaiheet, tuotokset kuvaustekniikoineen, näiden vuorovaikutuksen ja ohjeet tuotosten laatimiseksi. 2 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu (Enterprise Architecture Planning) Toiminta-, informaatio-, teknologia- ja järjestelmäarkkitehtuurien suunnittelu, mallinnus ja kuvaaminen eri päätöksentekotasoilla nykytilassa ja tavoitetilassa. Sisältää useita erillisiä instantiaatioita kohdealueja järjestelmätasolla. Kokonaisarkkiteh tuuripiirustukset ja tiekartta nykytilasta tavoitetilaan. Piirustuksiin sisältyy useita erillisiä kuvauksia eri tasoilla käyttäen eri kuvaustekniikoita. 3 Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen (Enterprise Architecture Development) Tavoitearkkitehtuurin mukaisten muutosten aikaansaamiseksi toteuttu kehittämisprojekti, joka on vaiheistettu muiden projektin kanssa 2-vaiheen tuloksena.. Tavoitearkkitehtuurin mukainen, toteutettu muutos organisaation rakenneosia koskien. Esim. palvelu, organisaatiomuutos, tietojärjestelmä tai muu. 4 Kokonaisarkkitehtuurin hallinta (Enterprise Architecture Government) Järjestelmien käyttöönoton jälkeen alkava organisaation muutoshallinta. Ylläpidetty kokonaisarkkitehtuuri. Päivitykset kuvauksiin. Hallittu organisaation kehittäminen.

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri Organisaation ja sen ICT tuen yhteistoiminnallista kehittämistä

Kokonaisarkkitehtuuri Organisaation ja sen ICT tuen yhteistoiminnallista kehittämistä Kokonaisarkkitehtuuri Organisaation ja sen ICT tuen yhteistoiminnallista kehittämistä Terveydenhuollon ATK-päivät Jyväskylä 26.05.2009 Mirja Pulkkinen Jyväskylän Yliopisto 1 Miksi kokonaisarkkitehtuuri?

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

Laat Laa uv t as uv t as a t a a v a ien t a t paaminen Laat Laa uty uty ja ja ko k ko k naisarkkiteh naisarkkit tuuri KA tiimi tiimi::

Laat Laa uv t as uv t as a t a a v a ien t a t paaminen Laat Laa uty uty ja ja ko k ko k naisarkkiteh naisarkkit tuuri KA tiimi tiimi:: Laatuvastaavien tapaaminen 10.2.2012 Laatutyö ja kokonaisarkkitehtuuri KA tiimi: Tapani Kella Tuuli Karjalainen Ville Seppänen Kokonaisarkkitehtuurihanke Jyväskylän yliopisto KA hankkeen taustaa Tietoyhteiskunnan

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuurilla tavoitteisiin. Valtio Expo Fennia I, 14:15 14:45 Neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuurilla tavoitteisiin. Valtio Expo Fennia I, 14:15 14:45 Neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuurilla tavoitteisiin Valtio Expo 20.5.2014 Fennia I, 14:15 14:45 Neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Mitä on kokonaisarkkitehtuuri? Mitä sillä tekee? Missä nyt mennään? Mitä seuraavaksi?

Lisätiedot

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista

Lisätiedot

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi Ohje v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi XX.XX.201X 2 (13) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet... 3 2.1. Vaihe

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 18.4.2013 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarjasta

Keskustelutilaisuus ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarjasta Keskustelutilaisuus ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarjasta 25.2.2009 Agenda Kokonaisarkkitehtuuri Arkkitehtuurimenetelmä Arkkitehtuuriajattelun soveltuvuus ICTpalvelujen kehittäminen -suositussarjaan

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari 2.12.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Yhteentoimivuus ja avoimuus Seminaarin aihe pakottaa määrittämään termit yhteentoimivuus

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 3. Arkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaus

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 3. Arkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaus JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 3. Arkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaus Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

Toiminnan ja tietohallinnon kehittäminen kokonaisuutena. Sisältö 1 (11) Ohje

Toiminnan ja tietohallinnon kehittäminen kokonaisuutena. Sisältö 1 (11) Ohje Ohje 1 (11) 04.09.2012 Toiminnan ja tietohallinnon kehittäminen kokonaisuutena Tämä ohje on yleisen tason kuvaus julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurista ja sen tarkoituksesta. Aluksi myös kuvataan

Lisätiedot

JHS-järjestelmä ja yhteentoimivuus

JHS-järjestelmä ja yhteentoimivuus JHS-järjestelmä ja yhteentoimivuus JHS-seminaari 5.4.2005 Säätytalo Tommi Karttaavi, JUHTA JUHTA Asetettu valtionhallinnon ja kunnallishallinnon tietohallintoyhteistyön suunnittelua ja tietohallintoyhteistyöhön

Lisätiedot

JUHTA kokous JHS 179 v 2.0 esittely VM

JUHTA kokous JHS 179 v 2.0 esittely VM JUHTA kokous JHS 179 v 2.0 esittely VM 27.01.2017 Hannu Ojala Kokonaisarkkitehtuuri JHS 179 uudistuu JHS 179 v2.0 on huomattavasti kattavampi kokonaisuus kuin edeltävä JHS 179 v1.0. Se tarjoaa päästä-päähän

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

Tervetuloa opiskelemaan Tietohallinnon -suuntautumisopintoja (45 op)

Tervetuloa opiskelemaan Tietohallinnon -suuntautumisopintoja (45 op) INFO, Malmi 26.11.2014 Anne-Maritta Talaslahti, HH Tiko anne-maritta.talaslahti@haaga-helia.fi Tervetuloa opiskelemaan Tietohallinnon -suuntautumisopintoja (45 op) Sinulle korkeakouluopiskelija, joka haluat

Lisätiedot

Julkisen hallinnon hierarkkinen kokonaisarkkitehtuuri ja korkeakoulut. Ilmari Hyvönen

Julkisen hallinnon hierarkkinen kokonaisarkkitehtuuri ja korkeakoulut. Ilmari Hyvönen Julkisen hallinnon hierarkkinen kokonaisarkkitehtuuri ja korkeakoulut Ilmari Hyvönen 10.10.2013 Aiheita Kokonaisarkkitehtuuri menetelmänä julkisessa hallinnossa mistä tämä nyt oikein tuli? Kokonaisarkkitehtuurin

Lisätiedot

Paikkatiedon kehittämisohjelma

Paikkatiedon kehittämisohjelma Paikkatiedon kehittämisohjelma 2011-2014 Toimeenpanon toteutumisen tilannekatsaus, siht. Outi Hermans Tiivistelmä Strategiset päämäärät Missio: Kaupungin tehtävänä on palvella kuntalaisiaan ja alueellaan

Lisätiedot

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat Tommi Karttaavi 13.5.2008 JHS-järjestelmä (historiaa) Valtioneuvoston päätös valtionhallinnon sisäisistä standardeista 7.9.1977 Valtiovarainministeriö vahvisti valtionhallinnon

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri 30.10.2012 Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Aiheita Tietohallintolaki ja julkisen hallinnon

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 2.10.2012 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016 Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016 14.12.2016 Jari Kallela JUHTA JulkICT Sisältö Yhteentoimivuuden haaste Kokonaisarkkitehtuurikyvykkyyden edistyminen Uudistuva sisältö Tietohallintolaki

Lisätiedot

Tieto ja järjestelmät integroituvat asiakaslähtöisiksi palveluiksi. JHS-seminaari Jukka Ahtikari

Tieto ja järjestelmät integroituvat asiakaslähtöisiksi palveluiksi. JHS-seminaari Jukka Ahtikari Tieto ja järjestelmät integroituvat asiakaslähtöisiksi palveluiksi JHS-seminaari 5.4.2005 Jukka Ahtikari Yhteentoimivuus muodostuu eri osa-alueista Yhteentoimivat palvelut Organisatorinen käyttäjät, prosessit,

Lisätiedot

itsmf Finland Conference 2016 Focus Markus Leinonen COBIT ja governance

itsmf Finland Conference 2016 Focus Markus Leinonen COBIT ja governance itsmf Finland Conference 2016 Focus Markus Leinonen COBIT ja governance Markus Leinonen M.Sc. (Econ.), CIA, CISA Senior Manager, Internal Controls Cargotec Oyj 1984 1986 1992 1995 1997 1997 2002 2002 2008

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti

Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti Ohjelmapolku: Otsikko: Strategiasta johtamalla toteutukseen KA-työ mahdollistajana strategioiden toteutukseen Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti Miten korkeakoulun

Lisätiedot

Arkkitehtuuri käytäntöön

Arkkitehtuuri käytäntöön Arkkitehtuuri käytäntöön Terveydenhuollon ATK-päivät 24.5.2011 Mikko Huovila Erikoissuunnittelija Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Väliraportti Tikesos-toimeenpanosta (4/2011) Kuvaa julkisen hallinnon

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Liite 4 Nykytilan ja tavoitetilan kuvaus Versio:1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Nykytilan kuvaaminen...

Lisätiedot

Liiketoimintajärjestelmien integrointi

Liiketoimintajärjestelmien integrointi Liiketoimintajärjestelmien integrointi Vierailuluento 12.12.2016 Esa Heikkinen Mystes Oy Agenda Liiketoimintajärjestelmien integrointi EAI: Enterprise Application Integration EAS: Enterprise Application

Lisätiedot

JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla

JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla 19.9.2013 Toiminnan tavoitteiden ja painopisteiden määrittely Keinot JHS Tavoite Mitä ja minkälaisia suosituksia tavoitteiden toteutumisen

Lisätiedot

Eduskunnan hallintovaliokunnan kannanotto tietohallintolain vaikutuksiin. JUHTA Sami Kivivasara

Eduskunnan hallintovaliokunnan kannanotto tietohallintolain vaikutuksiin. JUHTA Sami Kivivasara Eduskunnan hallintovaliokunnan kannanotto tietohallintolain vaikutuksiin JUHTA 14.4.2015 Sami Kivivasara VM:n Selvitys tietohallintolain toimeenpanosta Hyväksyessään tietohallintolain eduskunta edellytti

Lisätiedot

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA 28.2.2013 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Organisaation kokonaissuunnitelma = kokonaisarkkitehtuuri Organisaatio X Visio, strategia, toiminnan

Lisätiedot

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin?

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Kauko Hartikainen, Kuntaliitto Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2012 Tavoiteltavat toteutukset Realistisia ja konkreettisia Hyötyjä jo

Lisätiedot

Korkeakoulujen IT-päivät 2010, , Joensuu

Korkeakoulujen IT-päivät 2010, , Joensuu Korkeakoulujen IT-päivät 2010, 12.10.2010, Joensuu Mika Karjalainen, Silver Planet Oy 2010 Silver Planet Oy 1 Sisältö Kokonaisarkkitehtuuri lyhyesti 2010 Silver Planet Oy 2 Mitä on kokonaisarkkitehtuuri

Lisätiedot

Tietohallintolain vaikutus opetuksen ja tieteennäkökulmasta

Tietohallintolain vaikutus opetuksen ja tieteennäkökulmasta Tietohallintolain vaikutus opetuksen ja tieteennäkökulmasta 25.5.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriö Johtaja Anita Lehikoinen 1 Tietohallintolaki OKM:n toimialalla Opetus- ja kulttuuriministeriön tehtävät

Lisätiedot

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri. Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja Tommi Oikarinen, VM, JulkICT

Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri. Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja Tommi Oikarinen, VM, JulkICT Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja 25.11.2011 Tommi Oikarinen, VM, JulkICT Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Tavoite: tehostaa julkisen

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

CERION 2.0 Lea Ryynänen-Karjalainen

CERION 2.0 Lea Ryynänen-Karjalainen CERION 2.0 Lea Ryynänen-Karjalainen IT2012 30.10.2012 Strategiaprosessi 2020: Asiakaslupauksemme EI muutu TOIMINTA- AJATUKSEMME Rakennamme yhdessä asiakkaamme kanssa tavoiteohjattuja ja tehokkaita organisaatioita

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti Karri Vainio, erityisasiantuntija, Kuntaliitto JUHTA 11.6.2014 sosiaali- ja terveydenhuollossa toiminnalliset tarpeet

Lisätiedot

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin!

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! 14.11.2016 Yhteinen tiedon hallinta -hanke vauhtiin! -seminaari Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke 1990-luku 2000 Tekniikka

Lisätiedot

Avaimet käytännön työlle

Avaimet käytännön työlle Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Avaimet käytännön työlle 9.3.2016 Eira Isoniemi asianhallintapäällikkö Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Asianhallinta Asianhallinta tarkoittaa organisaation toimintaprosesseihin

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari 23.4. 2013 Mikko Huovila THL / Oper 23.4.2013 Mikko Huovila THL / Oper 1

Lisätiedot

Näkökulmia yhteentoimivuuteen

Näkökulmia yhteentoimivuuteen Näkökulmia yhteentoimivuuteen 6.9.2016 Ammatillisen koulutuksen toimijoiden verkostotapaaminen JulkICT / Yhteinen tiedon palvelumalli (YTI) -hanke Yhteentoimivuus? Semanttinen yhteentoimivuus? l ä p i

Lisätiedot

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä Tommi Karttaavi 25.4.2007 JHS-järjestelmä JHS-suosituksia (julkisen hallinnon suositus) on laadittu vuodesta 1992 lähtien, jolloin JHS-järjestelmä korvasi VHS-järjestelmän Voimassa olevia

Lisätiedot

Miten tietoa voisi kysyä vain kerran?

Miten tietoa voisi kysyä vain kerran? Miten tietoa voisi kysyä vain kerran? JUHTA 13.9.2016 JulkICT/ Yhteinen tiedon palvelumalli (YTI) -hanke Ymmärrämmekö asiakasta? Tarvitseeko tietoa hallita? Kunta Tietolupa Usean luukun nykytila Miksi

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Avoimuus ja yhteentoimivuus

Avoimuus ja yhteentoimivuus Avoimuus ja yhteentoimivuus Yhteentoimivuutta avoimesti 16.2.2012 Lappeenranta Tommi Karttaavi Yhteentoimivuus Mitä se on? Mitä yhteentoimivuus tarkoittaa? TTL:n ATK-sanakirja» Järjestelmien kyky viestiä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan toimialamalli tiedolla johtamisen avuksi

Sosiaali- ja terveysalan toimialamalli tiedolla johtamisen avuksi KOKONAISARKKITEHTUURI HYVINVOINTIPALVELUISSA - SEMINAARI 4.12.2012, KUOPIO Sosiaali- ja terveysalan toimialamalli tiedolla johtamisen avuksi Jaana Sinipuro, Senior Advisor, SAS Nordic CoE for Healthcare

Lisätiedot

Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/

Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/ Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/11 28.10.2011 Karri Vainio Sisältö Arkkitehtuurinhallinnan tavoitteet Rajaukset Lähtötilanne

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen 4.12.2012 Kokonaisarkkitehtuuri hyvinvointipalveluissa seminaari Riitta Häkkinen, erikoissuunnittelija THL / OPER Esityksen

Lisätiedot

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä?

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä? Aloite 08.02.2017 1 (3) VVC VM036:00/2015 Lausunto luonnoksesta valtion riskienhallintopolitiikkamalliksi Yleistä Onko aineistokokonaisuus, jossa on riskienhallinnan järjestämistä koskevia ohjeita,

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari Purchasing Manager, Hydro Lead Buyer, Industrial Control Systems 1 Agenda / esityksen tavoite

Lisätiedot

TietoEnator Pilot. Ari Hirvonen. TietoEnator Oyj. Senior Consultant, Ph. D. (Economics) presentation TietoEnator 2003 Page 1

TietoEnator Pilot. Ari Hirvonen. TietoEnator Oyj. Senior Consultant, Ph. D. (Economics) presentation TietoEnator 2003 Page 1 TietoEnator Pilot Ari Hirvonen Senior Consultant, Ph. D. (Economics) TietoEnator Oyj presentation TietoEnator 2003 Page 1 Sallikaa minun kysyä, mitä tietä minun tulee kulkea? kysyi Liisa. Se riippuu suureksi

Lisätiedot

Kuntien taloustietojen tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelma

Kuntien taloustietojen tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelma 2: Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa Kuntien taloustietojen tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelma JulkICT-osasto Tietojen hyödyntämisen ja tietojohtamisen yleinen tavoite 2: Hyödynnetään

Lisätiedot

KOKONAISARKKITEHTUURIMALLIEN VERTAILUA

KOKONAISARKKITEHTUURIMALLIEN VERTAILUA Kaisa Paavola KOKONAISARKKITEHTUURIMALLIEN VERTAILUA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS 2011 SISÄLLYS SISÄLLYS... 2 1 KOKONAISARKKITEHTUURI MENETELMÄT... 3 1.1 JHS 179... 3 1.2 Kartturi-malli...

Lisätiedot

Kansallinen palveluarkkitehtuuri digitalisoituvan yhteiskunnan selkärankana

Kansallinen palveluarkkitehtuuri digitalisoituvan yhteiskunnan selkärankana Kansallinen palveluarkkitehtuuri digitalisoituvan yhteiskunnan selkärankana Julkisen hallinnon ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 20.5.2014 Taloudellinen tilanne synkkä Miksi? Osaaminen on

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO VAKAJA-PROJEKTI. Kohdealueen käsite ja käsittely valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuriohjauksen

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO VAKAJA-PROJEKTI. Kohdealueen käsite ja käsittely valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuriohjauksen JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO VAKAJA-PROJEKTI Kohdealueen käsite ja käsittely valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuriohjauksen osana 20.8.2015 Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kohdealueiden määrittely ja tehtävät...

Lisätiedot

JUHTA Kansallinen palveluarkkitehtuuri. JulkICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas

JUHTA Kansallinen palveluarkkitehtuuri. JulkICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas JUHTA Kansallinen palveluarkkitehtuuri JulkICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.9.2013 Kansallinen tilanne Taloudellinen tilanne synkkä Nokia-klusterin vaikeudet Uutta kasvua saatava PK-sektorilta,

Lisätiedot

Arkkitehtuurikuvausten kohteet ja kuvaustavat

Arkkitehtuurikuvausten kohteet ja kuvaustavat Arkkitehtuurikuvausten kohteet ja kuvaustavat - tulokset SOLEA 2011 25.11.2011 Espoo Hannu Virkanen + Juha Mykkänen Sisältö Tehdyn tutkimuksen esittely: Johdanto ja alustus asetetut tavoitteet Menetelmät

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2013

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2013 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.5.2013 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2013 Tämä työsuunnitelma

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto mitä RAKETTI-hankkeen jälkeen

Korkeakoulujen tietohallinto mitä RAKETTI-hankkeen jälkeen Korkeakoulujen tietohallinto mitä RAKETTI-hankkeen jälkeen Korkeakoulujen KOTA-seminaari 20.8.2013 Juha Haataja ICT-asiat korkeakoulujen strategioissa Korkeakoulujen tietohallintotoimintojen strategisen

Lisätiedot

Suunnitteluvaihe prosessissa

Suunnitteluvaihe prosessissa Suunnittelu Suunnitteluvaihe prosessissa Silta analyysin ja toteutuksen välillä (raja usein hämärä kumpaankin suuntaan) Asteittain tarkentuva Analyysi -Korkea abstraktiotaso -Sovellusläheiset käsitteet

Lisätiedot

Tietohallintoyhteistyö Pohjois-Suomessa

Tietohallintoyhteistyö Pohjois-Suomessa Tietohallintoyhteistyö Pohjois-Suomessa (Alueellinen) yhteentoimivuus Länsi- ja pohj. alueen sote johtajat Pohtimolampi 13.11.2014 FM, HTT, Harri Ihalainen tietohallintojohtaja CV:stä - Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

JULKISEN HALLINNON SÄHKÖISEN ASIOINNIN VIITEARKKITEHTUURI. Kuntaliitto Hannu Ojala Neuvotteleva virkamies/julkict

JULKISEN HALLINNON SÄHKÖISEN ASIOINNIN VIITEARKKITEHTUURI. Kuntaliitto Hannu Ojala Neuvotteleva virkamies/julkict JULKISEN HALLINNON SÄHKÖISEN ASIOINNIN VIITEARKKITEHTUURI Kuntaliitto 02.10.2012 Hannu Ojala Neuvotteleva virkamies/julkict Lähtökohdat Laaditaan kokonaisarkkitehtuuri tietylle sektorille, joka menee läpi

Lisätiedot

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Työryhmä VM asetti työryhmän tekemään esityksen Kieku-järjestelmän elinkaaren hallinnasta

Lisätiedot

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto 3.5.2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Lain tavoitteena on luoda toimivalta ja ohjausmalli,

Lisätiedot

Suomi.fi-palveluväylä

Suomi.fi-palveluväylä Suomi.fi-palveluväylä 18.11.2016 Versio: 3.0, JPVO122 Esityksen sisältö 1. Suomi.fi-palvelukokonaisuus 2. Palvelulupauksemme 3. Mitä palvelu tarjoaa? 4. Palveluväylän kokonaisuus 5. Vyöhykkeet ja väyläratkaisut

Lisätiedot

FEAF ja ValtIT kokonaisarkkitehtuurimenetelmät liiketoimintaarkkitehtuurin

FEAF ja ValtIT kokonaisarkkitehtuurimenetelmät liiketoimintaarkkitehtuurin Heli Kolehmainen, Pia Naukkarinen FEAF ja ValtIT kokonaisarkkitehtuurimenetelmät liiketoimintaarkkitehtuurin näkökulmasta TJTSE25 31.8.2009 Jyväskylän yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos Jyväskylä

Lisätiedot

JHS 179 suosituksen uudistamishanke Suositusluonnoksen ja liitteiden esittely Keskustelutilaisuus Kansallismuseon auditorio

JHS 179 suosituksen uudistamishanke Suositusluonnoksen ja liitteiden esittely Keskustelutilaisuus Kansallismuseon auditorio JHS 179 suosituksen uudistamishanke Suositusluonnoksen ja liitteiden esittely Keskustelutilaisuus 29.4.2015 Kansallismuseon auditorio Suvi Pietikäinen Netum konsultointi Oy Esityksen sisältö Suosituksen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN TOIMIALAN TIETOHALLINNON YHTEISTYÖKOKOUS

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN TOIMIALAN TIETOHALLINNON YHTEISTYÖKOKOUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN TOIMIALAN TIETOHALLINNON YHTEISTYÖKOKOUS 25.5.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriö Avauspuheenvuoro Kansliapäällikkö Harri Skog 1 UUSI HALLITUS JA HALLITUSOHJELMA TALOUDEN

Lisätiedot

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO Rahoittaa Kaste-hankkeen kautta STM säätää lakeja ja ohjaa kansallisella tasolla

Lisätiedot

Valtiotason arkkitehtuurit -hankkeen loppuraportti. 1 Hankkeen tausta. Raportti VM125:05/2007

Valtiotason arkkitehtuurit -hankkeen loppuraportti. 1 Hankkeen tausta. Raportti VM125:05/2007 Raportti 21.12.2010 VM125:05/2007 Valtiotason arkkitehtuurit -hankkeen loppuraportti 1 Hankkeen tausta Tämä on Valtiotason arkkitehtuurit (VALTASA) -hankkeen loppuraportti. Raportissa kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Muistio 1 (5) VM040:00/2013 885/00.01.00.01/2013 19.2.2015 ICT-toiminto Anne Kauhanen-Simanainen Margit Suurhasko Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Avoimen

Lisätiedot

Tietohallinnon monet kasvot hallinnon näkökulma

Tietohallinnon monet kasvot hallinnon näkökulma Tietohallinnon monet kasvot hallinnon näkökulma Informaatiohallinnon päivä 2010 Antti Syväjärvi Hallintotieteen professori, erityisesti tietohallinto Sisältö Tietohallinnosta Kokonaisarkkitehtuurista Tieto

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen. Kuntien paikkatietoseminaari Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö

Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen. Kuntien paikkatietoseminaari Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Kuntien paikkatietoseminaari 6.2.2013 Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia Linjausalueet ja erityiskysymykset VISIO

Lisätiedot

Tietojärjestelmien yhteentoimivuus. Arvo Kukko JHS seminaari

Tietojärjestelmien yhteentoimivuus. Arvo Kukko JHS seminaari Tietojärjestelmien yhteentoimivuus Arvo Kukko JHS seminaari 5.4.2005 Tieke /Hankevalmistelu 2004 Aloitteita ja aktiivisuutta usealla taholla Tieken haastattelutoimeksianto 2004/11 Haastattelut: 20 yritystä/hallintoyksikköä

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma /2016

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma /2016 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset- yksikkö 3.12.2014 JHKA-jaosto ja -sihteeristö Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma

Lisätiedot

Arkkitehtuurinäkökulma

Arkkitehtuurinäkökulma Sähköisen arkistoinnin haasteet Arkkitehtuurinäkökulma JHS-seminaari 14.11.2006, Satakuntatalo Aki Siponen Valtiovarainministeriö Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö Sähköisen arkistoinnin haasteet Arkkitehtuurinäkökulma

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Liite 2 Arkkitehtuuriperiaatteet Versio: luonnos Julkaistu: Voimassaoloaika: Sisällys 1 Arkkitehtuuriperiaatteet... 2 1.1 Sidosarkkitehtuurit,

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Julkaisija VALTIONEUVOSTON KANSLIA Julkaisun laji Julkaisu

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Palautekierrosversio, 2.palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I Partnership Monitor PARTNERSHIP MONITOR Partnership Monitor on menetelmä teollisuusyrityksille tuottavuuden lisäämiseksi ja liiketoiminnan kasvattamiseksi hyvin toimivien asiakas- ja toimittajasuhteiden

Lisätiedot

Sosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuuri

Sosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuuri Sosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuuri Terveydenhuollon ATK-päivät 27.5.2009 SESSIO 12 Antero Lehmuskoski Projektipäällikkö Sosiaalialan tietoteknologiahanke Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 1 Sessio

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot