6. KEHITYKSEN SEURAAMINEN

Transkriptio

1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 2 OPPIMISYMPÄRISTÖ 3 ARVOPOHJA JA TOIMINTA-AJATUS 3.1. Henkilökunnan arvot ja toimintaperiaatteet 3.2. Lasten ajatuksia hyvästä päiväkotipäivästä 3.3. Vanhempien ajatuksia hyvästä päiväkotipäivästä 4 KASVATUSKUMPPANUUS 5 LAPSEN PÄIVÄKOTIPÄIVÄ 5.1. Aamulla päiväkotiin 5.2. Toiminta 5.3. Ulkoilu 5.4. Ruokailu 5.5. Päivälepo 5.6. Kotiinlähtö 6. KEHITYKSEN SEURAAMINEN

2 1. JOHDANTO Tämä on Vuorentaustan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma, vasu. Suunnitelma pohjautuu sekä Valtakunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan sekä Ylöjärven kaupungin omaan varhaiskasvatussuunnitelmaan Vahvat Versot Vekaralla ( V.V.V) varhaiskasvatus Ylöjärveläisittäin. Varhaiskasvatussuunnitelmamme kertoo päiväkotimme toiminnasta ja lapsen arjesta päiväkodissa sekä samalla toimii työvälineenä päiväkodin henkilökunnalle. Vasussamme esitellään mm. lapsen päiväkotipäivää aamusta iltaan, kerrotaan kasvatuskumppanuudesta ja siitä miten lapsen kehitystä seurataan päiväkodissa olon aikana. Lisäksi haastattelimme sekä vanhempia että lapsia ja kirjasimme ylös heidän ajatuksiaan hyvästä päiväkotipäivästä. Vuorentaustan päiväkoti kuuluu eteläiseen varhaiskasvatusalueeseen yhdessä Siivikkalan alueen päiväkotien sekä Soppeenharjun, Saurion ja Soppeenkatajan päiväkotien ja alueen perhepäivähoidon kanssa.

3 2. OPPIMISYMPÄRISTÖ Päiväkodin sisätilat ovat kaikkien ryhmien käytössä. Salia käytämme sekä jumppaan että leikkeihin. Lelut, pelit ja askartelutarvikkeet ym. ovat lasten saatavilla, mikä innostaa omaehtoiseen työskentelyyn. Pihaympäristöömme kuuluu iso aidattu piha. Myös koulun kenttää pystymme hyödyntämään liikkumiseen. Lisäksi lähimetsä mahdollistaa retkeilyn ja luonnon tutkimisen. Lapset oppivat arvostamaan ja suojelemaan luontoa ja ympäristöä. Pyrimme luomaan myönteisen ja hyväksyvän ilmapiirin, jossa lapsi uskaltaa olla oma itsensä. Yksilöllisyyden lisäksi kannustamme lapsia yhteistyöhön ja tuemme sosiaalista vuorovaikutusta.

4 3. ARVOPOHJA JA TOIMINTA-AJATUS 3.1 Henkilökunnan arvot ja toimintaperiaatteet Näitä asioita päiväkotimme henkilökunta pitää arjessa tärkeinä: kiireetön arki yksilöllisyys lasten kuunteleminen leikki hyvät käytöstavat kaverisuhteiden tukeminen Toiminta-ajatus avoin ilmapiiri kannustetaan lasta omatoimisuuteen ryhmän jäsenenä lapsella turvallinen kasvuympäristö annetaan aikaa leikille ystävyyttä, iloa ja elämyksiä tuemme ja ohjaamme lapsen kasvua ja oppimista yhteistyössä vanhempien kanssa

5 3.2 Lasten ajatuksia hyvästä päiväkotipäivästä Tuohitassujen ja Havuhiippojen lapsilta kyseltiin tammikuussa 2011 siitä millainen heidän mielestään on hyvä päiväkotipäivä. Tässä lasten ajatuksia: kun saa leikkiä koko päivän poneilla ja tallilla tytön kanssa leikkiminen ulkona on kivaa eskarikirjan tekeminen kun saa leikkiä kaverin kanssa Kun mennään jumppaan Kun saa olla ulkona Kun saa pelata saa ottaa unikaverin mukaan leikkiä dubloilla kun voi laskea pulkalla niin paljon kun haluaa kun saa luistella saa leikkiä leikkiä magneeteilla, piirtää, muovailla kun saa leikkiä dinoilla Maanantai on kiva, kun joskus silloin leikitään ja tehdään jotain hauskaa kun saa kattoa elokuvia kun leikitään autoilla kun saa ottaa unikaverin mukaan

6 3.3 Vanhempien ajatuksia hyvästä päiväkotipäivästä kysely vanhempainillassa 2010 erilaisuuden ja lapsen taustan huomioiminen lapsen erityistarpeisiin pystytään vastaamaan päivän rauhallisuus, lapsi ei ole väsynyt päivän jälkeen ulkopelit kentällä ulkoilu sosiaalisuuden harjoittelu lapsi otetaan huomioon yksilönä lapsi otettaisiin vastaan aamuisin ja huomioitaisiin tutut ja turvalliset tytöt osastolla tytöt osastolla ruoka hyvää ja monipuolista, riittävästi, ei pakoteta syömään kädentaitoja ja liikuntaa sopivasti iloinen tullessa ja lähtiessä oppii uusia asioita retket ja tapahtumat tuo piristystä arkeen paljon syliä ja tutut rutiinit silloin lapsella on ollut hyvä päivä päiväkodissa, kun hän innostuneesti kertoo kotona ruokapöydässä päivän tapahtumista perushoitoa tarpeen mukaan ja tarvittaessa lepoa. paljon leikkiä ja liikkumista lasta kuunnellaan kaverit tärkeitä, leikkiminen yhdessä ja yksinkin.

7 4. KASVATUSKUMPPANUUS Kasvatuskumppanuudella tarkoitetaan vanhempien ja henkilökunnan välistä yhteistyösuhdetta. Tavoitteena on tukea lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Kasvatuskumppanuudesta huolimatta ensisijainen kasvatusvastuu on lapsen vanhemmilla. Kumppanuus alkaa lapsen tullessa tutustumaan tulevaan hoitopaikkaansa ja jatkuu päivähoidon päättyessä. Kumppanuus vahvistuu vanhempien ja henkilökunnan päivittäisissä vuorovaikutustilanteissa, lasta tuotaessa ja haettaessa. Kasvatuskumppanuus syventyy kaksi kertaa vuodessa järjestettävissä vasukeskusteluissa. Lisäksi vanhemmille järjestetään vanhempainiltoja ja erilaisia yhteisiä tapahtumia. Vanhemmat ovat pääyhteistyökumppanimme. Lisäksi teemme yhteistyötä lähipäiväkotien, neuvolan, kiertävän erityislastentarhanopettajan, koulun ja seurakunnan kanssa.

8 5. LAPSEN PÄIVÄKOTIPÄIVÄ 5.1. Aamulla päiväkotiin Päiväkotimme aukeaa hoitotarpeen mukaan klo Aamuisin kokoonnumme Havuhiippojen osastolle, jossa lapsilla on mahdollisuus leikkiä omavalintaisia leikkejään. Omille osastoille siirrymme n Aamupala tarjotaan klo 8.15 alkaen. Aamupalalla syömme puuroa, leipää, maitoa, leikkelettä ja tuorepalaa. Aamupala valmistetaan päiväkodin omassa keittiössä. Päivä jatkuu aamupiirillä. Aamupiiri on jokaisen osaston oma yhteinen kokoontuminen aamupäivän aikana. Aamupiirissä huomioimme paikalla olevat lapset, katsomme kalenterin ja käymme läpi mitä päivän aikana tulee tapahtumaan. Usein aamupiirissä myös lauletaan, lorutellaan tai jumppaillaan Toiminta Päivän toiminta muodostuu eri sisältöalueista, jotka on esitelty seuraavaksi. Musisointia Musiikkia kuunnellaan, lauletaan ja soitetaan, rytmitellään ja tanssitaan. Laulamme viikoittain omissa ryhmissämme, sen lisäksi kokoonnumme kerran kuukaudessa koko talon yhteiseen laulutuokioon. Tavoitteenamme musiikkikasvatuksessa on saada lapsi innostuman musiikista ja rohkaista oman äänen käyttöön.

9 Taidetta Lapsi saa tutustua erilaisiin tekniikoihin ja välineisiin ohjatusti. Lapsella on myös mahdollisuus spontaaniin tekemiseen ja omaan valintaan. Harjoittelemme mm. maalausta, piirtelyä, pistelyä, muovailua, leikkaamista. Kädentöitä suunniteltaessa lapsen kiinnostuksen kohde ja kehitystaso otamme huomioon. Laitamme valmiit työt esille ja saamme iloita omista ja toisten aikaan saannoksista. Tavoitteenamme taidekasvatuksessa on kehittää itseilmaisua ja silmän ja käden yhteistyötä.

10 Sadut ja tarinat Lapsilla on päivittäin mahdollisuus tutustua omaehtoisesti erityylisiin kirjoihin, esim. kuva- ja tietokirjoihin. Lisäksi pidämme satuhetkiä, joissa luemme kuvakirjoja. Lepohetkellä luemme isommille lapsille saturomaaneja jatkokirjojen tapaan. Draamaan tutustumme käsinukkejen ja pöytäteatterin kautta. Pyrimme järjestämään lisäksi ulkopuolisen teatteriesityksen, konsertin tai muun kulttuuritilaisuuden kerran vuodessa. Tavoitteenamme kirjallisuuskasvatuksessa on mm. kehittää lapsen sanavarastoa ja mielikuvitusta sekä herättää kiinnostusta kirjoja kohtaan.

11 Liikkumisen riemua Lapsilla on mahdollisuus sekä ohjattuihin jumppahetkiin että omaehtoiseen liikkumiseen ulkoiluaikaan. Jumpassa leikimme erilaisia liikuntaleikkejä ja tutustumme ohjatusti eri liikuntavälineisiin (esim. pallot, hernepussit, vanteet, narut, temppurata). Eskareilla on mahdollisuus käyttää koulun salia kerran viikossa. Teemme metsäretkiä ympäri vuoden ja pyrimme järjestämään koko talon yhteisiä urheilutapahtumia. Talvisin luistelemme ja hiihdämme mahdollisuuksien mukaan. Lisäksi osallistumme Nuoren Suomen järjestämiin kampanjoihin. Tavoitteenamme liikuntakasvatuksessa on liikkumisen ilo ja mahdollisuus monipuoliseen motoristen taitojen kehittymiseen.

12 Leikistä elämäniloa Pyrimme antamaan monipuoliset puitteet leikille. Suuret ja pitkäkestoiset roolileikit suunnitellaan etukäteen tilojen, materiaalin ja ajan suhteen. Roolileikeissä on eri teemoja kuten koti, kauppa, toimisto, kampaamo, laiva ym. lasten toivomia aiheita. Lyhytkestoisempia leikkejä kuten rakenteluita, eläin-, auto-, barbi ja ponileikkejä mahtuu lapsen jokaiseen päivään, omien valintojen mukaan. Ulkona leikki muodostuu lapsen mielikuvituksen pohjalta. Ulkoleikeistä mieluisimpia ovat hiekkaja vesileikit. Leikillä on suuri merkitys lapsen kehitykselle. Leikissä lapsi käy läpi kokemuksiaan ja tunteitaan. Leikki on lapsen elämää ja elämäniloa. Leikeissä luovuus ja mielikuvitus pääsevät valloilleen, sosiaaliset taidot kehittyvät ja lapsi oppii keskittymään. Leikissä lapsi oppii myös tekemään muiden kanssa ja löytää uusia tapoja toimia.

13 Luonnon salat Tutustumme lähiympäristöön ja luontoon leikkien ja metsäretkien kautta. Havainnoimme ja tutkimme eläimiä ja kasveja ym. luonnon ilmiöitä. Seuraamme vuodenaikojenvaihtelua retkien, laulujen ja kädentöiden kautta. Tavoitteenamme luontokasvatuksessa on luonnosta nauttiminen ja luonnon kunnioittaminen. Lukujen maailma Matematiikkaan tutustumme arkisten asioiden kautta. Mittaamme ja laskemme ja tutustumme kelloon. Nimeämme, luokittelemme ja vertailemme asioita. Matematiikka tulee esille myös erilaisissa peleissä. Tavoitteenamme matematiikassa on kehittää ongelmaratkaisutaitoja ja päättelykykyä.

14 5.3. ULKOILU Ulkoilemme säällä kuin säällä. Ulkoiluaikaan on mahdollisuus omaehtoiseen leikkiin ja liikuntaan. Ennen ulkoilua käymme vessassa ja opettelemme hygieenisyyttä. Ulkoiluun siirtyessämme pyrimme kiireettömyyteen. Pukemis- ja riisumistilanteissa opettelemme ja tuemme omatoimisuutta. Neuvomme ja ohjaamme lapsia omista vaatteista huolehtimiseen lapsen ikä ja kehitystaso huomioon ottaen. Jokainen opettelee vähitellen huolehtimaan omat vaatteet omaan lokeroon ja laittamaan märät vaatteet kuivuriin Ruokailu Ruokailuhetket ovat päiväkodissamme yhteen kokoontumisen hetkiä. Lounas tarjoillaan n. klo ja ruoka tulee kuljetuspalveluna Yhtenäiskoulun keittiöltä. Pyrimme luomaan ruokailuhetkestä kiireettömän. Opettelemme hyviä ruokailutapoja ja erilaisten ruokalajien maistamista. Isompien osastoilla aikuinen ruokailee yhdessä lasten kanssa. Päivälevon jälkeen syömme välipalan.

15 5.5. Päivälepo Päivälevolla lapsella on mahdollisuus rauhoittua ja levähtää aikuisen läsnä ollessa. Lepohetkellä rauhoitutaan musiikkia tai satua kuunnellen unohtaen päivän touhut. Hyvän unen takaa oma unikaveri Kotiinlähtö Kotiinlähtötilanteessa vaihdamme kuulumiset vanhempien kanssa ja sanomme käsiheipat. Päiväkotimme menee kiinni klo

16 6. KEHITYKSEN SEURAAMINEN Jokaisen lapsen vasu sisältää paljon tietoa lapsen kehityksen eri osa-alueista. Aikuinen havainnoi päivittäin lapsen leikkiä ja toimintaa ja näin hän saa tietoa lapsen vahvuuksista, kiinnostuksen kohteista ja tuettavista alueista. Kasvunkansio on myös yksi tapa seurata lapsen päiväkotiuraa, tähän kootaan lasten askarteluja ym. Lisäksi teemme havainnointilomakkeen 1,5 ja 4-vuotiaista lapsista. Teemme myös 3-vuotiaille HALI- arvioinnin ja 5-vuotiaille tarvittaessa KEHU-arvioinnin, joista lähetetään yhteenvetolomake neuvolaan. Tarpeen mukaan esikoululainen osallistuu myös kouluvalmiuden ryhmäarviointiin. Tarvittaessa teemme myös erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevalle lapselle kuntoutussuunnitelman, jonka tavoitteita ja toteutusta seurataan yhdessä vanhempien, alueen erityislastentarhanopettajan ja muiden mahdollisten yhteistyökumppaneiden kanssa.