1 Suunnitteluperusteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 Suunnitteluperusteet"

Transkriptio

1 1 Suunnitteluperusteet 1.1. Sijaintiin liittyvät tekijät Hallinnollisesti ja oikeudellisesti Tuusniemi kuuluu Itä-Suomen lääniin, Koillis-Savon kihlakuntaan ja Kuopion käräjäkuntaan. Seutukunnallisesti Tuusniemi kuuluu Koillis- Savon seutukuntaan. Kunnanvaltuuston päätöksen mukaisesti kunta on hakeutunut Kuopion seutukuntaan. Koko Itä-Suomi kuuluu EU:n 1-tukialueeseen. Tuusniemen kunnan keskustaajaman läpi kulkee valtatie 17, joka yhtenä Suomen tärkeimmistä poikittaisväylistä ohjaa merkittävästi ihmisten asioimista ja erilaisia asiakasvirtoja. Erittäin suuri osa kuntalaisten normaalista asioinnista suuntautuu maakunnan keskukseen Kuopioon. Huonot julkisen liikenteen yhteydet vaikeuttavat kuntalaisten asiointia esim. Koillis-Savon seutukunnan sisällä. Kunta on pinta-alaltaan laaja n. 700 km 2, josta maata on n. 545 km 2. Pitkien kuntakeskusten välisten etäisyyksien vuoksi pyritään palvelut resurssien puitteissa järjestämään omassa kunnassa. Suuret vesialueet ovat mahdollistaneet merkittävän vapaa-ajan asuntokapasiteetin muodostumisen Tuusniemelle. Vapaa-ajanasuntoja on noin 1400, joista ulkopaikkakuntalaisten omistamia on noin Luonnonvarat 1.3. Väestö ja työpaikat 1.4. Kunnan talous Kunnan alueella olevista luonnonvaroista ovat tärkeimmät metsä-, vesi ja sora-alueet sekä luonnon kauneus suurine vesistöineen, mm. Seinävuoren rotkolaakso ja Juojärvi. Tuusniemen kunnan väestömäärä on ollut pitkään laskeva. Väheneminen on ollut välillä lievempää ja välillä voimakkaampaa. Vuonna 2006 väestönmuutos oli 15, v ja v henkilöä. Tulo- ja lähtömuutto on vuosina ollut lähes yhtä suurta. Väestökehityksen tappiollisuuteen vaikuttaa syntyvyyden aleneminen suhteessa kuolleisuuteen ja nuorten siirtyminen opiskelupaikkakunnan asukkaiksi. Väestön ikärakennekehitystä oikaistaan tehostamalla asuinkunta-ajattelua ja -politiikkaa. Väkiluku oli asukasta ja asukasta. Tuusniemen kunta jatkaa aktiivista elinkeinopolitiikka ja etsii uusia kehittämistoimia, jotta rakennemuutosten vaikutuksia pystytään lieventämään ja tilalle synnyttämään korvaavia työpaikkoja ja tilaisuuksia. Työllistymistä on tuettu mm. kunnan investoinneilla ja yrityskohtaisin tukitoimin. Kilpailun kiristyessä menestyvän yrityksen tuotantokoneiston on oltava tehokas sekä henkilökunnan koulutettua ja osaavaa. Paikallisten palveluyritysten säilymistä ja myös uusien palveluyritysten syntymistä on pystyttävä edistämään siten, että aikaan saadaan monipuolinen palveluverkosto. Aktiivinen asuinkunta- ja elinkeinopolitiikka on osa Tuusniemen kunnan vahvistettua strategiaa. Tuusniemen kunnan tase on vahva ja talous kunnossa. Merkittävät rakennusinvestoinnit, Turulan koulukeskus ja sairaalapalvelukeskus, on saatu toteutettua muutama vuosi sitten. Vuonna 2004 toteutettiin Kirkonkylä-Palokangas runkovesijohdon ja vuosina mm. Etelä-Tuusniemen runkovesijohdon rakentaminen, jätevedenpuhdistamon saneeraus sekä satamapaviljongin rakentaminen ja urheilukentän peruskorjaus. Vuonna 2008 valmistui palvelukeskuksen ja sairaalan sammutusjärjestelmä (sprinklaus), toimintakeskuksen päivätoiminnan toimitilat ja satama-alueen istutukset ja asfaltointi. Vuonna 2009 on rakennettu torialue ja viraston paikoitusalue sekä Honkaniemen kunnallistekniikkaa. Lähivuosina toteutetaan mm. entisen lukion ja liikuntasalin peruskorjaus, kirjaston saneeraus ja jatketaan kirkonkylän ydinkeskustan ympäristön kehittämistä. Investointien seurauksena kunta joutuu ottamaan velkaa tulevina vuosina. Toteutetut investoinnit takaavat pitkälle tulevaisuuteen hyvät toiminnalliset puitteet. Yhteiskunnan muutokset heijastuvat yhä voimakkaammin ja nopeammin kuntien ase-

2 1.5. Kunnan tavoitteet maan. Talouden kannalta epävarmuutta luo verotulojen ja valtionosuuksien vaikea ennustettavuus toteutuvan valtionosuusuudistuksen vaikutus valtionosuuksiin sekä Paras-hankkeen vaikutukset palvelurakenteisiin tulevat vaikuttamaan kuntatalouteen tulevina vuosina. Vuoden 2007 alusta lukien kunnan tuloveroprosentti nostettiin 19,00 %. Tuloveroprosentti vuonna 2010 on 19,75 ja kiinteistöveroprosentit, yleinen 0,7 %, vakinainen asunto 0,5 ja muut rakennukset 1,1 %. Taloussuunnittelussa sekä palvelutuotannossa ja tarjonnassa on lähtökohtana pidettävä käytettävissä olevia tuloja. Tämä edellyttää palvelutoiminnan jatkuvaa arviointia ja kehittämistä. Kunnan käyttötalouden tasapainosta ja terveestä taseesta on jatkossakin pidettävä huolta, jotta kunnan toimintaedellytykset voidaan pitkällä aikavälillä turvata. Kunnan perustavoitteena on järjestää kuntalaisille laadukkaat peruspalvelut taloudellisesti ja tehokkaasti. Lisäksi Tuusniemen kunta pyrkii aktiivisesti edesauttamaan paikka- ja seutukunnan kehittymistä. Palvelujen tehokkaan tuottamisen edellytyksenä on uusien ennakkoluulottomienkin ratkaisujen etsiminen. Verkottumista naapurikuntien, alueen yritysten ja eri kansalaisjärjestöjen sekä yhdistysten kanssa lisätään. Kunnalla on oltava hyvä valmius nopeisiinkin muutoksiin. Selkeä, kaikkien toimijoiden tiedossa oleva strategia on hyvä ohjenuora, kun kunnan halutaan toimivan tavoitteellisesti. Kunta- ja palvelurakenneuudistus (Paras) lainsäädäntö astui voimaan lukien. Kunnan tavoitteena on säilyä itsenäisenä. Yhteistyötä tehdään naapurikuntien, etenkin Kuopion kanssa em. periaatteiden pohjalta. Valtuusto hyväksyi Paras-toimeenpanosuunnitelman ja yhteistoimintasopimuksen Kuopion kanssa Strateginen peruslinja Tuusniemen kunnanvaltuusto tarkisti edellisen vaalikauden strategian nykytilanteeseen ja tulevaisuuteen soveltuvaksi. Operatiivisen johdon ja luottamushenkilöpäättäjien hyvällä tehtäväjaolla turvataan vaaleissa valituille luottamushenkilöille mahdollisuus tehdä heille kuuluvia strategisia arvovalintoja ja ohjata Tuusniemeä uudelle vuosikymmenelle. Uusi valtuusto piti strategiaseminaarin , jonka pohjalta päivitetty kuntastrategia tulee valtuuston käsittelyyn vuoden 2010 alussa Keskeiset painopisteet Erityisiä painopistealueita strategiassa ovat elinkeinopolitiikka, asuinkunta-ajattelu, matkailupalvelujen kehittäminen ja koulutuspalvelut. EU:n 1-aluetukien hyödyntäminen tapahtuu Koillis-Savon kehitys Oy:n hallinnoiman projekti-toiminnan avulla kuntayhteistyönä. Kuopion seutukunnan nopea kehitys on osaltaan pystyttävä hyödyntämään myös Tuusniemellä, mm. Rissalan lentokentän yritys- ja teollisuusalueen rakentaminen tuo lisää mahdollisuuksia. Kaavoituksen keinoin turvataan vetovoimainen tonttitarjonta sekä vakituisen että vapaaajan asumisen tarpeisiin. Myös yritysten tonttitarpeet huomioidaan kaavoituksessa. Tuusniemen Teollisuus Oy:n tarjoaman keinovalikoiman avulla luodaan alueen yrityksille kasvuedellytyksiä. Todellinen yritystoiminnan edellytysten parantaminen vaatii myös kunnalta taloudellisia panostuksia, jotka kanavoidaan mm. Tuusniemen Teollisuus Oy:n kautta. Tähän toimintaan liittyy myös taloudellinen riski, jonka kunta on valmis ottamaan. Painopistealueiden lisäksi kuntalaisille tarjotaan tehokkaasti järjestetyt laadukkaat peruspalvelut. Kuntalaisten tarpeiden muuttuessa voidaan aloittaa täysin uusia palveluja ja lopettaa joitakin vähemmän tärkeäksi katsottuja palveluja. Tämän tyyppiset arvovalinnat tekee kunnanvaltuusto.

3 2 Henkilöstösuunnitelma Kunnan henkilöstöorganisaatio muodostuu luottamushenkilöistä ja palkatusta henkilöstöstä. Henkilöstö on kunnan tärkein kehittämisresurssi ja voimavara. Kunnassa oli voimassa Tuusniemi-sopimus n. 14 vuotta. Sen tilalle hyväksyttiin (kv ) kumppanuussopimus ammattijärjestöjen kanssa. Painopiste on kannustamisessa ja palkitsevuudessa sekä yhteistyössä. Kunnan henkilöstö- ja palkkapolitiikka hoidetaan niin, että kunta kykenee saavuttamaan tavoitteensa ja henkilöstö pysyy motivoituneena. Henkilöstön kokonaismäärä ei suunnittelukaudella oleellisesti muutu kuntaan perustettiin psykologin virka. Joulukuun 2009 aikana kunnan tekniseen toimeen valitaan lisäksi yksi vakinainen kuukausipalkkainen työsuhteinen kunnallistekninen työntekijä. Sosiaalilautakunta on esittänyt yhden lähihoitajan toimen lisäämistä kotipalveluun. Lisäksi keskushallintoon vakinaistetaan yksi toimistosihteerin toimi. Koulutuksen avulla henkilöstöä aktivoidaan kehittämään omaa työtään ja koulutusta annetaan kaikille henkilöstöryhmille ammattitaidon ylläpitämiseksi mahdollisimman tasapuolisesti. Painopiste on kuitenkin siellä, missä muutos- ja kehittämispaineet aiheuttavat eniten koulutustarvetta. Myös laitteistot ja sovellusohjelmistot pidetään ajan tasalla ja kunnossa. Omaehtoista kouluttautumista tuetaan kunnan toimesta. Johtamis- ja kehittämistyössä suositaan käytäntöä, missä henkilöstö työpisteissään aktiivisesti kehittää ja johtaa omaa työtään ja etsii uusia, parempia ratkaisuja sekä keinoja tuottaa palvelut kuntalaisille entistä taloudellisemmin ja tehokkaammin. Aktiivisuus, oma-aloitteisuus ja palvelualttius sekä ahkeruus ovat tällöin keskeisiä tavoitteita. Vuonna 2003 hyväksyttiin henkilöstön kehittämisohjelma. Ohjelman tavoitteena on työkyvyn ylläpitäminen ja työssä jaksamisen edistäminen. Kehittämisohjelman laatimisen yhteydessä kierrettiin kaikki suurimmat työpisteet ja keskusteltiin henkilöstön kanssa. Ohjelmaa on pidetty ajan tasalla päivittämällä sitä vuosittain. Vuonna 2005 tehtiin työpaikkailmapiiri kartoitus, jonka pohjalta on mahdollista edelleen kehittää työolosuhteita. Kartoituksen tulokset olivat melko myönteiset. Vuodesta 1998 lähtien laaditussa henkilöstötilinpäätöksessä on tuotu esiin muun muassa henkilöstön ikääntyminen, vakinaisen henkilöstön vähäinen vaihtuvuus sekä sairaus poissaolojen lisääntyminen. Jatkossa kiinnitetään erityisesti huomioita sairaus poissaolojen vähentämiseen. Kunnassa on tarkoitus ottaa käyttöön aktiivisen aikaisen puuttumisen toimintamalli. Toimintamallia on käsitelty syksyn aikana YHTYtoimikunnassa ja se on ollut lausuntokierroksella eri ammattijärjestöissä. Aktiivisella ja aikaisella puuttumisella pyritään siirtymään välittämisen ja huolehtimisen kulttuuriin. Lopullinen päätös mallin käyttöönotosta tehdään loppuvuodesta Tuusniemen kunnan julistautumista savuttomaksi kunnaksi ja savuttomaksi työyhteisöksi käsiteltiin kunnanvaltuustossa. Kunnanhallituksen esityksen mukaisesti kunnanvaltuusto päätti julistaa Tuusniemen savuttomaksi kunnaksi. Henkilöstön määrä (vakinaiset virat ja toimet) on vähentynyt vuosina henkilöä. Henkilöstön määrän vähenemiseen on vaikuttanut mm. eräiden palvelutoimintojen alueellistaminen, kuten aluepelastuslaitos ja maatalouslomitus. Vakinaiset virat ja toimet v lopussa oli 115 kokoaikaista ja 16 osa-aikaista, yhteensä 131. Lisäksi vuoden 2008 aikana oli 29 kokoaikaista ja 9 osa-aikaista sijaista. Lokakuun lopussa v viroissa ja toimissa vakinaisia kokoaikaisia oli 116 ja osa-aikaisia 16 yhteensä 132. Lisäksi määräaikaisia sijaisia oli kokoaikaisia 24 ja osa-aikaisia 7, yhteensä 31. Määräaikaisista 4 henkilöä vakinaistettiin ja lisäksi valittiin 1 henkilö ulkopuolelta. Vanhuuseläkkeelle jäi 3 vakinaista ja työkyvyttömyyseläkkeelle 1 vakinainen. Eläkkeelle jääneiden virat ja toimet täytettiin sisäisesti. Lisäksi henkilöstöstä siirtyi 2 henkilöä osaaikatyökyvyttömyyseläkkeelle sekä lisäksi 1 henkilö osa-aikaeläkkeelle. Vakinaisen henkilöstön määrän kokonaismuutos vuonna 2009 on +1 henkilö. Vuoden 2010 aikana ei henkilöstön kokonaismäärässä tapahdu olennaista muutosta.

4 3 Yleisperustelut 3.1 Talousarvion laadinnan perusteita Vuoden 2010 talousarvion laadinnan perusteiksi kunnanhallitus hyväksyi käyttötalousraamin. Raamin laadinnan lähtökohtana oli arvioidut ja ennakkotietoihin perustuvat tulot ja veroprosenttien korottaminen vuonna Talousarvio on laadittu lautakuntien alustavien käyttösuunnitelmien perusteella. Palkkojen ja henkilösivukulujen on arvioitu nousevan keskimäärin 2,75 %. Henkilöstösivukulujen kasvuun vaikuttaa palkkojen nousun lisäksi mm. eläkemenoperusteisten eläkemaksujen nousu (vuoden 2010 kerroin 1,04). Vuosikate ei riitä kattamaan suunnitelmanmukaisia poistoja ja tilikauden tulos on talousarvioesityksen mukaan euroa. Poistoeromuutoksen e huomioimisen jälkeen tilikauden alijäämä on euroa. Verotulot on arvioitu soveltaen Kuntaliiton veroasiantuntijoiden verotuloennusteita. Verotuloja arvioidaan kertyvän 6,6 milj. euroa. Mikäli yleinen talouden heikkeneminen jatkuu edelleen, voivat verotulot jäädä alle arvioidun. Valtiovarainministeriön mukaan kuntien verotulojen ennakoidaan vähenevän vuonna 2010 noin 2 %. Ennakoituihin verotuloihin sisältyy euron korotus, joka on arvioitu kertyvän veroprosenttien korotuksen kautta. Kunnanhallitus on käsitellyt tuloveroprosentin ja 173 kiinteistöveroprosenttien korotukset ja päättänyt esittää kunnanvaltuustolle tuloveroprosentin 0,75 % korotusta ja kiinteistöveroprosenttien korottamista 0,1 % yleisen ja vakinaisten asuntojen kiinteistöverojen osalta sekä muiden rakennusten osalta 0,2 %. Kunnanvaltuusto päätti :t veroprosenttien korotuksista kunnanhallituksen esityksen mukaisesti. Vuoden 2010 tuloveroprosentti on siten 19,75 % ja yleinen kiinteistöveroprosentti 0,7 %, vakinaisen asunnon 0,5 % ja muiden rakennusten 1,1 %. Verotilijärjestelmä muuttuu , jolloin vahvistettu uusi verotililaki astuu voimaan. Verotili on verovelvollisen ja Verohallinnon välinen tili, jossa eri verojen ilmoitukset ja maksut näkyvät kootusti ja reaaliaikaisesti. Verotilijärjestelmän ja uuden verotililain myötä työnantajasuoritusten ja arvonlisäverojen ilmoittaminen muuttuu monella tapaa. Myös verojen maksukäytännöt muuttuvat. Valtionosuuksien arvioinnissa on käytetty Kuntaliiton ennakkolaskelmia ja laskureita. Valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2010 alusta. Uudistukseen liittyvät valtionosuudet siirtyvät pääosin valtiovarainministeriön hallinnoimiksi. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus, ns. yhden putken valtionosuus muodostuu seuraavista perusteista ja kustannuksista: - yleisen osan määräytymisperusteet (nykyinen yleinen valtionosuus) - sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset - esi- ja perusopetuksen sekä kirjaston laskennalliset kustannukset - taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteet - erityisen harvan asutuksen, saaristokuntien ja saamelaisten osuuden mukaan lisätyn valtionosuuden määräytymisperusteet - verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus, jolla valtionosuutta lisätään tai vähennetään. Koska esi- ja perusopetus muuttuu ao. ikäluokan (6-15 vuotiaat) perusteella kunnalle maksettavaksi valtionosuudeksi, järjestelmä edellyttää kuntien välillä maksettavia kotikuntakorvauksia, jotka otetaan keskitetysti huomioon ja kohdistetaan kuhunkin kotikuntaan vähentäen maksettavaa valtionosuutta, silloin kun oppilas ei käy oman kunnan koulua. Uudistuksen ulkopuolelle jäävä ylläpitäjäjärjestelmän mukainen valtionosuus koskee lukiota, ammatillista koulutusta ja ammattikorkeakoulua. Ylläpitäjäjärjestelmää koskeva asukaskohtainen rahoitusosuus on yhden putken rahoitusosuuden lisäksi v arviolta 348 euroa/asukas. Suurimmalla osalla kunnista, kuten Tuusniemelläkin (n e) tämä ylläpitäjäjärjestelmän osuus valtionosuudesta jää miinusmerkkiseksi.

5 Muita laskennallisia valtionosuuksia, jotka eivät kuulu uudistukseen eivätkä rahoitusosuuden laskennan piiriin, mutta käsitellään ilman korvamerkintää ylläpitäjäjärjestelmän ohessa, ovat: - liikunta - nuorisotyö - kansalaisopisto - taiteen perusopetus (tuntiperusteinen) - teatterit, orkesterit ja museot - aamu- ja iltapäivätoiminta. Kaikki edellä mainitut valtionosuudet ja kotikuntakorvaukset kootaan maksettaviksi kunnille yhtenä kokonaisuutena valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta käsin kuukausittain. Opetusministeriön hallinnoimiksi ja maksettaviksi ns. yhteen putkeen sisältyviksi valtionosuuksiksi jäävät vammaisten opetuksen lisäkorotukset, lisäopetus ja yksityisten ylläpitäjien rahoitus esi- ja perusopetuksen osalta. Ennakkotietojen mukaan laskettujen valtionosuuksien arvioidaan olevan Tuusniemen kunnan osalta noin 8,5 milj.euroa. Ns. yhden putken valtionosuus on Kuntaliiton laskurin mukaisesti e ja opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet euroa. Näin ollen valtionosuuksien netto on noin 8,5 milj.euroa. Yhden putken valtionosuuslaskennan kunnan rahoitusosuus on e/asukas ja opetus- ja kulttuuritoimen muiden valtionosuuksien ylläpitäjämallin rahoitusosuus on 348 e/asukas. Toimintakulut kasvavat kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna vain 1,4 % ( e). Toimintatuotot kasvavat 4,2 %. Toimintatuottoihin sisältyy metsänmyyntiä ja tonttien myyntivoittoja yht euroa. Toimintakatteen muutos on vain 0,8 % ( e). Palvelukokonaisuus on säilytetty pääosin nykyisellä tasolla. Perusterveydenhuollon palvelut on tuottanut Kuopion kaupunki vuoden 2009 alusta alkaen. Tuusniemen kunta erosi Koillis-Savon kansanterveystyön kuntayhtymästä vuoden 2008 lopussa. Yhteistyö Kuopion kaupungin kanssa laajenee vuoden 2010 alussa, kun Tuusniemen kansalaisopisto siirtyy toimimaan Kuopion kaupungin kansalaisopiston Tuusniemen osastona. Terveydenhuollon kokonaismenojen kasvu on euroa, kasvua 2,5 %. Erikoissairaanhoidon menojen on arvioitu kasvavan 3,3 % ja perusterveydenhuollon 1,7 %. Sosiaalitoimen menojen lisäys on euroa, 3,0 %. Opetustoimen menojen muutos on - 1,7 % eli euroa. Teknisen toimen varsinaiset menot kasvavat vain euroa, 0,6 %. Vesihuollon menojen lisäys on euroa, 2,2 %. Maaseututoimen ja ympäristötoimen menot kasvavat euroa/toimialue. Vapaa-aikatoimen menot kasvavat euroa, 1,3 %. Palkka- ja henkilöstömenoihin sisältyy tukityöllistämisen ja nuorten kesätöihin varatut määrärahat. Varsinainen tukityöllistäminen ja ns. YTY-miehet euroa ja nuorten kesätyöllistäminen euroa. Suunnittelukauden vuodet 2011 ja 2012 on arvioitu pääosin vuoden 2010 toiminnoilla ja määrärahoilla, koska muutosten vaikutusta (Paras-hanke, valtionosuusmuutos 2010 ym.) toimintoihin ja sitä kautta määrärahoihin on tässä vaiheessa lähes mahdotonta arvioida. Suunnitteluvuosien tiedossa olevat muutokset vaalien ja verotulojen osalta on huomioitu taloussuunnittelussa. Antolainojen lyhennysten ja talousarviolainojen muutokset on huomioitu rahoituslaskelmassa myös suunnitteluvuosien osalta. Suunnittelukauden investoinneissa osa on varausluoteisia. Kunnalla ei ole lainaa vuoden 2009 lopussa. Vuoden 2009 aikana kassatilanne on huonontunut, eikä kunnalla ole maksuliikennetilien lisäksi enää muita talletuksia. Mikäli vuoden 2010 suunnitellut investoinnit toteutetaan, joudutaan ottamaan talousarviolainaa tai kunnan maksuliikennetiliin on lisättävä luottolimiitti. Kunnan kehittämisen, toiminnan ja palvelutuotannon turvaamiseksi on tarkoituksen mukaista, että kunnanval-

6 tuustolta pyydetään 1,0 milj. euron lainanotto-oikeus tai luottolimiittioikeus kunnanhallitukselle. 3.2 Keskeisten muuttujien vertailut Keskeisten muuttujien; toimintakatteen, verotulojen, valtionosuuksien ja vuosikatteen kehittyminen vuosilta kuvaa Tuusniemen kunnan oman talouden kehitystä. Keskeiset muuttujat /milj. euroa TP 2005 TP 2006 TP 2007 TP 2008 TA 2009 TA 2010 Toimintakate 11,62 11,88 12,73 13,77 14,74 14,86 Verotulot 5,7 6,04 6,43 6,63 6,86 6,6 Valtionosuudet 6,11 6,46 6,78 7,68 8,17 8,5 Vuosikate 0,48 0,87 0,8 0,85 0,55 0,41 Tuusniemen kunnan kertyneen yli/alijäämän /asukas vertailu vuosilta vastaavan kokoisten kuntien, muiden Pohjois-Savon kuntien ja koko maan vertailutietojen mukaan kuvaa hyvin kunnan talouden kehitystä ja tilaa verrattuna muiden kuntien talouteen. Kertynyt yli- /alijäämä , /as Tuusniemi as. kunnat Pohjois-Savo Koko maa Lähde: Kuntaliitto, kuntien talouden ja palvelutoiminnan tilasto

7 Käyttötalouden nettokustannuslaskelmiin sisältyy suunnitelmanmukaiset poistot. Poistojen määrä on tehtyjen investointien myötä kasvanut. Suurimmat lisäykset ovat vesihuollossa ja teknisessä toimessa (liikenneväylät ja yleiset alueet). Poistojen lisäys vaikuttaa myös toimintojen nettokustannuksiin, joten nettokustannuslaskelmissa poikkeuksellisen suuret kasvut voivat osittain johtua kasvaneista poistoista. Vuosikate, poistot ja investoinnit /asukas vuosilta vertailu havainnollistaa vuosikatteen riittävyyden poistojen kattamiseen ja kunnan investointien omahankintamenojen muutoksen. Vuosikate, poistot ja investoinnit, /as. Tuusniemi Vuosikate Inv.omahankintamenot Poistot ja arv.al Lähde: Kuntaliitto, kuntien talouden ja palvelutoiminnan tilasto

8 Vuosikate ja poistot vertailu TP ja TA Vuosikate 1000 e Poistot/1000 e Talousarvion sitovuus Käyttötalousosassa talousarvio sitoo kunnanhallitusta ja hallintokuntia toimielin- eli lautakuntatasolla sekä menojen että tulojen osalta. Investointiosassa sitoo kunnanhallitusta ja lautakuntia investointiryhmätasoille budjetoidut menot ja tulot. Rahoitusosassa kunnanhallitusta sitoo rahoituslaskelman erittelyn mukaiset määrärahat. Toimielimet vahvistavat käyttösuunnitelmat ja jakavat tarvittaessa määrärahat tulosyksiköille tarkoituksenmukaisiin kokonaisuuksiin. Käyttösuunnitelmien on sopeuduttava myös valtion viranomaisten päätöksiin. Toimielimet ja tilivelvolliset vastaavat myös toimialueensa tulojen perinnästä.

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 26 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Miten kunnan tulos lasketaan?

Miten kunnan tulos lasketaan? Miten kunnan tulos lasketaan? TP 213 Laihia Toimintamenot - 48,826 M (sisältää kaikki kunnan käyttötalousmenot, mutta ei investointeja) Toimintatulot + 7, 78 M (toimintatuloja ovat mm. lasten päivähoitomaksut,

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Kunnan väkiluku oli vuoden lopussa 9 717, muutosta edellisvuoteen oli + 37 asukasta.

Kunnan väkiluku oli vuoden lopussa 9 717, muutosta edellisvuoteen oli + 37 asukasta. TILINPÄÄTÖS 2012 Yleistä Väestö Kunnan väkiluku oli vuoden lopussa 9 717, muutosta edellisvuoteen oli + 37 asukasta. Ikärakenne 31.12.2011 (vuoden 2012 tietoja ei vielä ole saatavissa) Ikä Henkilöä 2011

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Talousarviomuutos 3/2013

Talousarviomuutos 3/2013 Kunnanhallitus 266 25.11.2013 Kunnanvaltuusto 71 09.12.2013 Talousarviomuutos 3/2013 355/02.02.00/2013 Kunnanhallitus 25.11.2013 266 Valmistelija: kunnansihteeri Eeva Suomalainen Vuoden 2013 talousarvion

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 103 Rakennuslautakunnan vuoden 2015 seurantaraportti I (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015

Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015 Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015 Päivitetty Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Valtionosuuspäätökset 2015 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (VM) VM/2633/02.02.06.00/2014, 31.12.2014 Opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

Talousarviomuutokset vuodelle 2014

Talousarviomuutokset vuodelle 2014 Miehikkälän kunnanhallitus 157 10.11.2014 Miehikkälän kunnanvaltuusto 29 17.11.2014 Talousarviomuutokset vuodelle 2014 87/04.041/2013 Khall 10.11.2014 157 Hallintosäännön 11 :n mukaan talousarvioon tehtävät

Lisätiedot

Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Kunnanhallitus 123 16.04.2013 Sotkamon kunnan tilinpäätös 2012 KHALL 123 Kunnankamreeri Kuntalain 68 :n mukaan tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka on saatettava valtuuston käsiteltäväksi tilikautta

Lisätiedot

Talousjohtaja tulee esittelemään talousarvion laadintavaihetta ja keskeiset tunnusluvut.

Talousjohtaja tulee esittelemään talousarvion laadintavaihetta ja keskeiset tunnusluvut. Kaupunginhallitus 217 27.10.2014 Kaupunginvaltuusto 44 10.11.2014 Kaupunginhallitus 243 24.11.2014 Kaupunginhallitus 256 08.12.2014 Kaupunginvaltuusto 54 15.12.2014 Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Suurten kaupunkien talousarviot 2008

Suurten kaupunkien talousarviot 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatauksia 2007 11 HEIKKI HELIN Suurten kaupunkien talousarviot 2008 Verkossa ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-223-039-3 Painettu ISSN 1455-7266 LISÄTIETOJA Heikki Helin

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 22.9.2015 YHTEENVETO KOLMANNESVUOSIKATSAUKSESTA - Elokuu 2015 - Käyttötalouden toteutumisennuste Käyttötalouden ylitysuhka

Lisätiedot

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 Tulevien vuosien välttämättömien investointien aiheuttamaan rahankäyttöön voidaan varautua kassan riittävyyden osalta ottamalla

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA..... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 30 Asukasluku 31.12.2011 22020 4798 102308 15027 16369 60 Henkilökunnan

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9.

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9. KOUVOLAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017 Liikelaitosten johtokunta 24.9.2014 1 Liikelaitokset Vastuuhenkilö Toimielin Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Liikelaitosten johtokunta

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Keskushallinto Palkanlaskentapalvelut Tuotemäärä jää arvioidusta 3550 palkkatapahtumaa, totetuma-arvio 3272, alkuperäinen

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

Rautavaara-Savotta: Kuntastrategia-2030 sekä vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohjeet

Rautavaara-Savotta: Kuntastrategia-2030 sekä vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohjeet Kunnanhallitus 201 07.09.2015 Rautavaara-Savotta: Kuntastrategia-2030 sekä vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohjeet Khall 07.09.2015 201 Uusi Kuntalaki VI Osa Talous 13 luku

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen) TA 2014 2014 TA 2014

TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen) TA 2014 2014 TA 2014 PYHÄJOEN KUNTA TALOUSARVION MUUTOKSET 2014 Kunnanhallitus 8.12.2014 Valtuusto 17.12.2014 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2014 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue BDO Audiator/Risto Hyvönen 7.12.2015 1(14) Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 1 57 320 30 Asukasluku

Lisätiedot

Rahoitusmalli 2013 2.12.2009. asta.tolonen@kainuu.fi

Rahoitusmalli 2013 2.12.2009. asta.tolonen@kainuu.fi Rahoitusmalli 2013 2.12.2009 asta.tolonen@kainuu.fi 2010 2012 Kunnan rahoitusosuus Kainuun maakunnalle: Kuntien rahoitusosuudet maakuntahallinnolle määritellään prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA. Luontevasti lähellä kaiken keskellä. Taloussuunnitelma 2010-2012. Talousarvio 2010. (sis. Investointisuunnitelma 2010-2014)

KIIKOISTEN KUNTA. Luontevasti lähellä kaiken keskellä. Taloussuunnitelma 2010-2012. Talousarvio 2010. (sis. Investointisuunnitelma 2010-2014) KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä Taloussuunnitelma 2010-2012 (sis. Investointisuunnitelma 2010-2014) Talousarvio 2010 Kunnanvaltuusto 16.12.2009 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on

Lisätiedot

Yli - / alijäämä vuosina 2009-2017

Yli - / alijäämä vuosina 2009-2017 Lehdistötiedote 5.11.2014 KUNNAN TALOUS UHKAA SYÖKSYÄ Vuonna 2014 Kemiönsaaren kunnan talous on vielä kutakuinkin tasapainossa. Ennuste näyttää aika lähelle nollatulosta. Vuonna 2014 kunta siirtyy ylijäämäkaudesta

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate 115 TULOSLASKELMAOSA Toimintakate Toimintakate kuvaa toimintakulujen ja -tuottojen välistä erotusta, joka kunnallistaloudessa on aina miinusmerkkinen, koska verotulot ja valtionosuudet esitetään tuloslaskelmassa

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE 1. SITOVUUDEN MÄÄRITTELY Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava valtuuston hyväksymää talousarviota. Talousarvion käyttötalousosassa on asetettu kunnan

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe... Koulutuksen sisäinen tehokkuus eli koulu tuotantolaitoksena... 15. Kenen pitäisi maksaa koulutuksesta?... 27

Sisällys. Esipuhe... Koulutuksen sisäinen tehokkuus eli koulu tuotantolaitoksena... 15. Kenen pitäisi maksaa koulutuksesta?... 27 Sisällys Esipuhe.................................................................. 11 Simo Juva Inhimillinen pääoma ja koulutuksen tehokkuus koulutus taloustieteen tutkimuskohteena...................................................

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate 130 TULOSLASKELMAOSA Toimintakate Toimintakate kuvaa toimintakulujen ja -tuottojen välistä erotusta, joka kunnallistaloudessa on aina miinusmerkkinen, koska verotulot ja valtionosuudet esitetään tuloslaskelmassa

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Kuntien valtionosuudet v. 2016

Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Helsinki Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Suomen Kuntaliitto Miksi valtionosuus muuttuu vuosittain? Vuosittaiset automaattimuutokset» Määräytymistekijöiden,

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2010. Tilastoaineistoa

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2010. Tilastoaineistoa UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2010 Tilastoaineistoa Kaupunginhallitus 4.4.2011 Uusikaupunki, työvoima ja työlliset Muutos vuodesta 2000 Työvoima Muutos vuodesta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 1577/02.02.02/2014 300 Vuoden 2014 syyskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Pekka Heikkinen,

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Suonenjoki. Asukasluku 31.12.2009 7 611 92 626 248 182 5 351 427

Suonenjoki. Asukasluku 31.12.2009 7 611 92 626 248 182 5 351 427 Talouden tarkastelu Talouden tarkastelu on tehty Tilastokeskuksen talouden tunnuslukuaikasarjoja (vuodet 1998 2009) hyödyntäen sekä kaupunkien vuoden 2010 tilinpäätöstietojen pohjalta. Tuloslaskelmien

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Kuntien talous Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.213 Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 26-212 Sisältää liikelaitokset. Lähde:

Lisätiedot

KUNNAN HALLINTO. Kunnan- Kunnan valtuusto hallitus 2009-2012 2009-2010

KUNNAN HALLINTO. Kunnan- Kunnan valtuusto hallitus 2009-2012 2009-2010 KUNNAN HALLINTO Kunnan- Kunnan valtuusto hallitus 2009-2012 2009-2010 Ruotsalainen Kansanpuolue 16 4 Kansallinen Kokoomus 9 3 Yhteinen Sipoomme 7 2 Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue 5 1 Vihreä liitto

Lisätiedot