1 Suunnitteluperusteet

Transkriptio

1 1 Suunnitteluperusteet 1.1. Sijaintiin liittyvät tekijät Hallinnollisesti ja oikeudellisesti Tuusniemi kuuluu Itä-Suomen lääniin, Koillis-Savon kihlakuntaan ja Kuopion käräjäkuntaan. Seutukunnallisesti Tuusniemi kuuluu Koillis- Savon seutukuntaan. Kunnanvaltuuston päätöksen mukaisesti kunta on hakeutunut Kuopion seutukuntaan. Koko Itä-Suomi kuuluu EU:n 1-tukialueeseen. Tuusniemen kunnan keskustaajaman läpi kulkee valtatie 17, joka yhtenä Suomen tärkeimmistä poikittaisväylistä ohjaa merkittävästi ihmisten asioimista ja erilaisia asiakasvirtoja. Erittäin suuri osa kuntalaisten normaalista asioinnista suuntautuu maakunnan keskukseen Kuopioon. Huonot julkisen liikenteen yhteydet vaikeuttavat kuntalaisten asiointia esim. Koillis-Savon seutukunnan sisällä. Kunta on pinta-alaltaan laaja n. 700 km 2, josta maata on n. 545 km 2. Pitkien kuntakeskusten välisten etäisyyksien vuoksi pyritään palvelut resurssien puitteissa järjestämään omassa kunnassa. Suuret vesialueet ovat mahdollistaneet merkittävän vapaa-ajan asuntokapasiteetin muodostumisen Tuusniemelle. Vapaa-ajanasuntoja on noin 1400, joista ulkopaikkakuntalaisten omistamia on noin Luonnonvarat 1.3. Väestö ja työpaikat 1.4. Kunnan talous Kunnan alueella olevista luonnonvaroista ovat tärkeimmät metsä-, vesi ja sora-alueet sekä luonnon kauneus suurine vesistöineen, mm. Seinävuoren rotkolaakso ja Juojärvi. Tuusniemen kunnan väestömäärä on ollut pitkään laskeva. Väheneminen on ollut välillä lievempää ja välillä voimakkaampaa. Vuonna 2006 väestönmuutos oli 15, v ja v henkilöä. Tulo- ja lähtömuutto on vuosina ollut lähes yhtä suurta. Väestökehityksen tappiollisuuteen vaikuttaa syntyvyyden aleneminen suhteessa kuolleisuuteen ja nuorten siirtyminen opiskelupaikkakunnan asukkaiksi. Väestön ikärakennekehitystä oikaistaan tehostamalla asuinkunta-ajattelua ja -politiikkaa. Väkiluku oli asukasta ja asukasta. Tuusniemen kunta jatkaa aktiivista elinkeinopolitiikka ja etsii uusia kehittämistoimia, jotta rakennemuutosten vaikutuksia pystytään lieventämään ja tilalle synnyttämään korvaavia työpaikkoja ja tilaisuuksia. Työllistymistä on tuettu mm. kunnan investoinneilla ja yrityskohtaisin tukitoimin. Kilpailun kiristyessä menestyvän yrityksen tuotantokoneiston on oltava tehokas sekä henkilökunnan koulutettua ja osaavaa. Paikallisten palveluyritysten säilymistä ja myös uusien palveluyritysten syntymistä on pystyttävä edistämään siten, että aikaan saadaan monipuolinen palveluverkosto. Aktiivinen asuinkunta- ja elinkeinopolitiikka on osa Tuusniemen kunnan vahvistettua strategiaa. Tuusniemen kunnan tase on vahva ja talous kunnossa. Merkittävät rakennusinvestoinnit, Turulan koulukeskus ja sairaalapalvelukeskus, on saatu toteutettua muutama vuosi sitten. Vuonna 2004 toteutettiin Kirkonkylä-Palokangas runkovesijohdon ja vuosina mm. Etelä-Tuusniemen runkovesijohdon rakentaminen, jätevedenpuhdistamon saneeraus sekä satamapaviljongin rakentaminen ja urheilukentän peruskorjaus. Vuonna 2008 valmistui palvelukeskuksen ja sairaalan sammutusjärjestelmä (sprinklaus), toimintakeskuksen päivätoiminnan toimitilat ja satama-alueen istutukset ja asfaltointi. Vuonna 2009 on rakennettu torialue ja viraston paikoitusalue sekä Honkaniemen kunnallistekniikkaa. Lähivuosina toteutetaan mm. entisen lukion ja liikuntasalin peruskorjaus, kirjaston saneeraus ja jatketaan kirkonkylän ydinkeskustan ympäristön kehittämistä. Investointien seurauksena kunta joutuu ottamaan velkaa tulevina vuosina. Toteutetut investoinnit takaavat pitkälle tulevaisuuteen hyvät toiminnalliset puitteet. Yhteiskunnan muutokset heijastuvat yhä voimakkaammin ja nopeammin kuntien ase-

2 1.5. Kunnan tavoitteet maan. Talouden kannalta epävarmuutta luo verotulojen ja valtionosuuksien vaikea ennustettavuus toteutuvan valtionosuusuudistuksen vaikutus valtionosuuksiin sekä Paras-hankkeen vaikutukset palvelurakenteisiin tulevat vaikuttamaan kuntatalouteen tulevina vuosina. Vuoden 2007 alusta lukien kunnan tuloveroprosentti nostettiin 19,00 %. Tuloveroprosentti vuonna 2010 on 19,75 ja kiinteistöveroprosentit, yleinen 0,7 %, vakinainen asunto 0,5 ja muut rakennukset 1,1 %. Taloussuunnittelussa sekä palvelutuotannossa ja tarjonnassa on lähtökohtana pidettävä käytettävissä olevia tuloja. Tämä edellyttää palvelutoiminnan jatkuvaa arviointia ja kehittämistä. Kunnan käyttötalouden tasapainosta ja terveestä taseesta on jatkossakin pidettävä huolta, jotta kunnan toimintaedellytykset voidaan pitkällä aikavälillä turvata. Kunnan perustavoitteena on järjestää kuntalaisille laadukkaat peruspalvelut taloudellisesti ja tehokkaasti. Lisäksi Tuusniemen kunta pyrkii aktiivisesti edesauttamaan paikka- ja seutukunnan kehittymistä. Palvelujen tehokkaan tuottamisen edellytyksenä on uusien ennakkoluulottomienkin ratkaisujen etsiminen. Verkottumista naapurikuntien, alueen yritysten ja eri kansalaisjärjestöjen sekä yhdistysten kanssa lisätään. Kunnalla on oltava hyvä valmius nopeisiinkin muutoksiin. Selkeä, kaikkien toimijoiden tiedossa oleva strategia on hyvä ohjenuora, kun kunnan halutaan toimivan tavoitteellisesti. Kunta- ja palvelurakenneuudistus (Paras) lainsäädäntö astui voimaan lukien. Kunnan tavoitteena on säilyä itsenäisenä. Yhteistyötä tehdään naapurikuntien, etenkin Kuopion kanssa em. periaatteiden pohjalta. Valtuusto hyväksyi Paras-toimeenpanosuunnitelman ja yhteistoimintasopimuksen Kuopion kanssa Strateginen peruslinja Tuusniemen kunnanvaltuusto tarkisti edellisen vaalikauden strategian nykytilanteeseen ja tulevaisuuteen soveltuvaksi. Operatiivisen johdon ja luottamushenkilöpäättäjien hyvällä tehtäväjaolla turvataan vaaleissa valituille luottamushenkilöille mahdollisuus tehdä heille kuuluvia strategisia arvovalintoja ja ohjata Tuusniemeä uudelle vuosikymmenelle. Uusi valtuusto piti strategiaseminaarin , jonka pohjalta päivitetty kuntastrategia tulee valtuuston käsittelyyn vuoden 2010 alussa Keskeiset painopisteet Erityisiä painopistealueita strategiassa ovat elinkeinopolitiikka, asuinkunta-ajattelu, matkailupalvelujen kehittäminen ja koulutuspalvelut. EU:n 1-aluetukien hyödyntäminen tapahtuu Koillis-Savon kehitys Oy:n hallinnoiman projekti-toiminnan avulla kuntayhteistyönä. Kuopion seutukunnan nopea kehitys on osaltaan pystyttävä hyödyntämään myös Tuusniemellä, mm. Rissalan lentokentän yritys- ja teollisuusalueen rakentaminen tuo lisää mahdollisuuksia. Kaavoituksen keinoin turvataan vetovoimainen tonttitarjonta sekä vakituisen että vapaaajan asumisen tarpeisiin. Myös yritysten tonttitarpeet huomioidaan kaavoituksessa. Tuusniemen Teollisuus Oy:n tarjoaman keinovalikoiman avulla luodaan alueen yrityksille kasvuedellytyksiä. Todellinen yritystoiminnan edellytysten parantaminen vaatii myös kunnalta taloudellisia panostuksia, jotka kanavoidaan mm. Tuusniemen Teollisuus Oy:n kautta. Tähän toimintaan liittyy myös taloudellinen riski, jonka kunta on valmis ottamaan. Painopistealueiden lisäksi kuntalaisille tarjotaan tehokkaasti järjestetyt laadukkaat peruspalvelut. Kuntalaisten tarpeiden muuttuessa voidaan aloittaa täysin uusia palveluja ja lopettaa joitakin vähemmän tärkeäksi katsottuja palveluja. Tämän tyyppiset arvovalinnat tekee kunnanvaltuusto.

3 2 Henkilöstösuunnitelma Kunnan henkilöstöorganisaatio muodostuu luottamushenkilöistä ja palkatusta henkilöstöstä. Henkilöstö on kunnan tärkein kehittämisresurssi ja voimavara. Kunnassa oli voimassa Tuusniemi-sopimus n. 14 vuotta. Sen tilalle hyväksyttiin (kv ) kumppanuussopimus ammattijärjestöjen kanssa. Painopiste on kannustamisessa ja palkitsevuudessa sekä yhteistyössä. Kunnan henkilöstö- ja palkkapolitiikka hoidetaan niin, että kunta kykenee saavuttamaan tavoitteensa ja henkilöstö pysyy motivoituneena. Henkilöstön kokonaismäärä ei suunnittelukaudella oleellisesti muutu kuntaan perustettiin psykologin virka. Joulukuun 2009 aikana kunnan tekniseen toimeen valitaan lisäksi yksi vakinainen kuukausipalkkainen työsuhteinen kunnallistekninen työntekijä. Sosiaalilautakunta on esittänyt yhden lähihoitajan toimen lisäämistä kotipalveluun. Lisäksi keskushallintoon vakinaistetaan yksi toimistosihteerin toimi. Koulutuksen avulla henkilöstöä aktivoidaan kehittämään omaa työtään ja koulutusta annetaan kaikille henkilöstöryhmille ammattitaidon ylläpitämiseksi mahdollisimman tasapuolisesti. Painopiste on kuitenkin siellä, missä muutos- ja kehittämispaineet aiheuttavat eniten koulutustarvetta. Myös laitteistot ja sovellusohjelmistot pidetään ajan tasalla ja kunnossa. Omaehtoista kouluttautumista tuetaan kunnan toimesta. Johtamis- ja kehittämistyössä suositaan käytäntöä, missä henkilöstö työpisteissään aktiivisesti kehittää ja johtaa omaa työtään ja etsii uusia, parempia ratkaisuja sekä keinoja tuottaa palvelut kuntalaisille entistä taloudellisemmin ja tehokkaammin. Aktiivisuus, oma-aloitteisuus ja palvelualttius sekä ahkeruus ovat tällöin keskeisiä tavoitteita. Vuonna 2003 hyväksyttiin henkilöstön kehittämisohjelma. Ohjelman tavoitteena on työkyvyn ylläpitäminen ja työssä jaksamisen edistäminen. Kehittämisohjelman laatimisen yhteydessä kierrettiin kaikki suurimmat työpisteet ja keskusteltiin henkilöstön kanssa. Ohjelmaa on pidetty ajan tasalla päivittämällä sitä vuosittain. Vuonna 2005 tehtiin työpaikkailmapiiri kartoitus, jonka pohjalta on mahdollista edelleen kehittää työolosuhteita. Kartoituksen tulokset olivat melko myönteiset. Vuodesta 1998 lähtien laaditussa henkilöstötilinpäätöksessä on tuotu esiin muun muassa henkilöstön ikääntyminen, vakinaisen henkilöstön vähäinen vaihtuvuus sekä sairaus poissaolojen lisääntyminen. Jatkossa kiinnitetään erityisesti huomioita sairaus poissaolojen vähentämiseen. Kunnassa on tarkoitus ottaa käyttöön aktiivisen aikaisen puuttumisen toimintamalli. Toimintamallia on käsitelty syksyn aikana YHTYtoimikunnassa ja se on ollut lausuntokierroksella eri ammattijärjestöissä. Aktiivisella ja aikaisella puuttumisella pyritään siirtymään välittämisen ja huolehtimisen kulttuuriin. Lopullinen päätös mallin käyttöönotosta tehdään loppuvuodesta Tuusniemen kunnan julistautumista savuttomaksi kunnaksi ja savuttomaksi työyhteisöksi käsiteltiin kunnanvaltuustossa. Kunnanhallituksen esityksen mukaisesti kunnanvaltuusto päätti julistaa Tuusniemen savuttomaksi kunnaksi. Henkilöstön määrä (vakinaiset virat ja toimet) on vähentynyt vuosina henkilöä. Henkilöstön määrän vähenemiseen on vaikuttanut mm. eräiden palvelutoimintojen alueellistaminen, kuten aluepelastuslaitos ja maatalouslomitus. Vakinaiset virat ja toimet v lopussa oli 115 kokoaikaista ja 16 osa-aikaista, yhteensä 131. Lisäksi vuoden 2008 aikana oli 29 kokoaikaista ja 9 osa-aikaista sijaista. Lokakuun lopussa v viroissa ja toimissa vakinaisia kokoaikaisia oli 116 ja osa-aikaisia 16 yhteensä 132. Lisäksi määräaikaisia sijaisia oli kokoaikaisia 24 ja osa-aikaisia 7, yhteensä 31. Määräaikaisista 4 henkilöä vakinaistettiin ja lisäksi valittiin 1 henkilö ulkopuolelta. Vanhuuseläkkeelle jäi 3 vakinaista ja työkyvyttömyyseläkkeelle 1 vakinainen. Eläkkeelle jääneiden virat ja toimet täytettiin sisäisesti. Lisäksi henkilöstöstä siirtyi 2 henkilöä osaaikatyökyvyttömyyseläkkeelle sekä lisäksi 1 henkilö osa-aikaeläkkeelle. Vakinaisen henkilöstön määrän kokonaismuutos vuonna 2009 on +1 henkilö. Vuoden 2010 aikana ei henkilöstön kokonaismäärässä tapahdu olennaista muutosta.

4 3 Yleisperustelut 3.1 Talousarvion laadinnan perusteita Vuoden 2010 talousarvion laadinnan perusteiksi kunnanhallitus hyväksyi käyttötalousraamin. Raamin laadinnan lähtökohtana oli arvioidut ja ennakkotietoihin perustuvat tulot ja veroprosenttien korottaminen vuonna Talousarvio on laadittu lautakuntien alustavien käyttösuunnitelmien perusteella. Palkkojen ja henkilösivukulujen on arvioitu nousevan keskimäärin 2,75 %. Henkilöstösivukulujen kasvuun vaikuttaa palkkojen nousun lisäksi mm. eläkemenoperusteisten eläkemaksujen nousu (vuoden 2010 kerroin 1,04). Vuosikate ei riitä kattamaan suunnitelmanmukaisia poistoja ja tilikauden tulos on talousarvioesityksen mukaan euroa. Poistoeromuutoksen e huomioimisen jälkeen tilikauden alijäämä on euroa. Verotulot on arvioitu soveltaen Kuntaliiton veroasiantuntijoiden verotuloennusteita. Verotuloja arvioidaan kertyvän 6,6 milj. euroa. Mikäli yleinen talouden heikkeneminen jatkuu edelleen, voivat verotulot jäädä alle arvioidun. Valtiovarainministeriön mukaan kuntien verotulojen ennakoidaan vähenevän vuonna 2010 noin 2 %. Ennakoituihin verotuloihin sisältyy euron korotus, joka on arvioitu kertyvän veroprosenttien korotuksen kautta. Kunnanhallitus on käsitellyt tuloveroprosentin ja 173 kiinteistöveroprosenttien korotukset ja päättänyt esittää kunnanvaltuustolle tuloveroprosentin 0,75 % korotusta ja kiinteistöveroprosenttien korottamista 0,1 % yleisen ja vakinaisten asuntojen kiinteistöverojen osalta sekä muiden rakennusten osalta 0,2 %. Kunnanvaltuusto päätti :t veroprosenttien korotuksista kunnanhallituksen esityksen mukaisesti. Vuoden 2010 tuloveroprosentti on siten 19,75 % ja yleinen kiinteistöveroprosentti 0,7 %, vakinaisen asunnon 0,5 % ja muiden rakennusten 1,1 %. Verotilijärjestelmä muuttuu , jolloin vahvistettu uusi verotililaki astuu voimaan. Verotili on verovelvollisen ja Verohallinnon välinen tili, jossa eri verojen ilmoitukset ja maksut näkyvät kootusti ja reaaliaikaisesti. Verotilijärjestelmän ja uuden verotililain myötä työnantajasuoritusten ja arvonlisäverojen ilmoittaminen muuttuu monella tapaa. Myös verojen maksukäytännöt muuttuvat. Valtionosuuksien arvioinnissa on käytetty Kuntaliiton ennakkolaskelmia ja laskureita. Valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2010 alusta. Uudistukseen liittyvät valtionosuudet siirtyvät pääosin valtiovarainministeriön hallinnoimiksi. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus, ns. yhden putken valtionosuus muodostuu seuraavista perusteista ja kustannuksista: - yleisen osan määräytymisperusteet (nykyinen yleinen valtionosuus) - sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset - esi- ja perusopetuksen sekä kirjaston laskennalliset kustannukset - taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteet - erityisen harvan asutuksen, saaristokuntien ja saamelaisten osuuden mukaan lisätyn valtionosuuden määräytymisperusteet - verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus, jolla valtionosuutta lisätään tai vähennetään. Koska esi- ja perusopetus muuttuu ao. ikäluokan (6-15 vuotiaat) perusteella kunnalle maksettavaksi valtionosuudeksi, järjestelmä edellyttää kuntien välillä maksettavia kotikuntakorvauksia, jotka otetaan keskitetysti huomioon ja kohdistetaan kuhunkin kotikuntaan vähentäen maksettavaa valtionosuutta, silloin kun oppilas ei käy oman kunnan koulua. Uudistuksen ulkopuolelle jäävä ylläpitäjäjärjestelmän mukainen valtionosuus koskee lukiota, ammatillista koulutusta ja ammattikorkeakoulua. Ylläpitäjäjärjestelmää koskeva asukaskohtainen rahoitusosuus on yhden putken rahoitusosuuden lisäksi v arviolta 348 euroa/asukas. Suurimmalla osalla kunnista, kuten Tuusniemelläkin (n e) tämä ylläpitäjäjärjestelmän osuus valtionosuudesta jää miinusmerkkiseksi.

5 Muita laskennallisia valtionosuuksia, jotka eivät kuulu uudistukseen eivätkä rahoitusosuuden laskennan piiriin, mutta käsitellään ilman korvamerkintää ylläpitäjäjärjestelmän ohessa, ovat: - liikunta - nuorisotyö - kansalaisopisto - taiteen perusopetus (tuntiperusteinen) - teatterit, orkesterit ja museot - aamu- ja iltapäivätoiminta. Kaikki edellä mainitut valtionosuudet ja kotikuntakorvaukset kootaan maksettaviksi kunnille yhtenä kokonaisuutena valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta käsin kuukausittain. Opetusministeriön hallinnoimiksi ja maksettaviksi ns. yhteen putkeen sisältyviksi valtionosuuksiksi jäävät vammaisten opetuksen lisäkorotukset, lisäopetus ja yksityisten ylläpitäjien rahoitus esi- ja perusopetuksen osalta. Ennakkotietojen mukaan laskettujen valtionosuuksien arvioidaan olevan Tuusniemen kunnan osalta noin 8,5 milj.euroa. Ns. yhden putken valtionosuus on Kuntaliiton laskurin mukaisesti e ja opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet euroa. Näin ollen valtionosuuksien netto on noin 8,5 milj.euroa. Yhden putken valtionosuuslaskennan kunnan rahoitusosuus on e/asukas ja opetus- ja kulttuuritoimen muiden valtionosuuksien ylläpitäjämallin rahoitusosuus on 348 e/asukas. Toimintakulut kasvavat kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna vain 1,4 % ( e). Toimintatuotot kasvavat 4,2 %. Toimintatuottoihin sisältyy metsänmyyntiä ja tonttien myyntivoittoja yht euroa. Toimintakatteen muutos on vain 0,8 % ( e). Palvelukokonaisuus on säilytetty pääosin nykyisellä tasolla. Perusterveydenhuollon palvelut on tuottanut Kuopion kaupunki vuoden 2009 alusta alkaen. Tuusniemen kunta erosi Koillis-Savon kansanterveystyön kuntayhtymästä vuoden 2008 lopussa. Yhteistyö Kuopion kaupungin kanssa laajenee vuoden 2010 alussa, kun Tuusniemen kansalaisopisto siirtyy toimimaan Kuopion kaupungin kansalaisopiston Tuusniemen osastona. Terveydenhuollon kokonaismenojen kasvu on euroa, kasvua 2,5 %. Erikoissairaanhoidon menojen on arvioitu kasvavan 3,3 % ja perusterveydenhuollon 1,7 %. Sosiaalitoimen menojen lisäys on euroa, 3,0 %. Opetustoimen menojen muutos on - 1,7 % eli euroa. Teknisen toimen varsinaiset menot kasvavat vain euroa, 0,6 %. Vesihuollon menojen lisäys on euroa, 2,2 %. Maaseututoimen ja ympäristötoimen menot kasvavat euroa/toimialue. Vapaa-aikatoimen menot kasvavat euroa, 1,3 %. Palkka- ja henkilöstömenoihin sisältyy tukityöllistämisen ja nuorten kesätöihin varatut määrärahat. Varsinainen tukityöllistäminen ja ns. YTY-miehet euroa ja nuorten kesätyöllistäminen euroa. Suunnittelukauden vuodet 2011 ja 2012 on arvioitu pääosin vuoden 2010 toiminnoilla ja määrärahoilla, koska muutosten vaikutusta (Paras-hanke, valtionosuusmuutos 2010 ym.) toimintoihin ja sitä kautta määrärahoihin on tässä vaiheessa lähes mahdotonta arvioida. Suunnitteluvuosien tiedossa olevat muutokset vaalien ja verotulojen osalta on huomioitu taloussuunnittelussa. Antolainojen lyhennysten ja talousarviolainojen muutokset on huomioitu rahoituslaskelmassa myös suunnitteluvuosien osalta. Suunnittelukauden investoinneissa osa on varausluoteisia. Kunnalla ei ole lainaa vuoden 2009 lopussa. Vuoden 2009 aikana kassatilanne on huonontunut, eikä kunnalla ole maksuliikennetilien lisäksi enää muita talletuksia. Mikäli vuoden 2010 suunnitellut investoinnit toteutetaan, joudutaan ottamaan talousarviolainaa tai kunnan maksuliikennetiliin on lisättävä luottolimiitti. Kunnan kehittämisen, toiminnan ja palvelutuotannon turvaamiseksi on tarkoituksen mukaista, että kunnanval-

6 tuustolta pyydetään 1,0 milj. euron lainanotto-oikeus tai luottolimiittioikeus kunnanhallitukselle. 3.2 Keskeisten muuttujien vertailut Keskeisten muuttujien; toimintakatteen, verotulojen, valtionosuuksien ja vuosikatteen kehittyminen vuosilta kuvaa Tuusniemen kunnan oman talouden kehitystä. Keskeiset muuttujat /milj. euroa TP 2005 TP 2006 TP 2007 TP 2008 TA 2009 TA 2010 Toimintakate 11,62 11,88 12,73 13,77 14,74 14,86 Verotulot 5,7 6,04 6,43 6,63 6,86 6,6 Valtionosuudet 6,11 6,46 6,78 7,68 8,17 8,5 Vuosikate 0,48 0,87 0,8 0,85 0,55 0,41 Tuusniemen kunnan kertyneen yli/alijäämän /asukas vertailu vuosilta vastaavan kokoisten kuntien, muiden Pohjois-Savon kuntien ja koko maan vertailutietojen mukaan kuvaa hyvin kunnan talouden kehitystä ja tilaa verrattuna muiden kuntien talouteen. Kertynyt yli- /alijäämä , /as Tuusniemi as. kunnat Pohjois-Savo Koko maa Lähde: Kuntaliitto, kuntien talouden ja palvelutoiminnan tilasto

7 Käyttötalouden nettokustannuslaskelmiin sisältyy suunnitelmanmukaiset poistot. Poistojen määrä on tehtyjen investointien myötä kasvanut. Suurimmat lisäykset ovat vesihuollossa ja teknisessä toimessa (liikenneväylät ja yleiset alueet). Poistojen lisäys vaikuttaa myös toimintojen nettokustannuksiin, joten nettokustannuslaskelmissa poikkeuksellisen suuret kasvut voivat osittain johtua kasvaneista poistoista. Vuosikate, poistot ja investoinnit /asukas vuosilta vertailu havainnollistaa vuosikatteen riittävyyden poistojen kattamiseen ja kunnan investointien omahankintamenojen muutoksen. Vuosikate, poistot ja investoinnit, /as. Tuusniemi Vuosikate Inv.omahankintamenot Poistot ja arv.al Lähde: Kuntaliitto, kuntien talouden ja palvelutoiminnan tilasto

8 Vuosikate ja poistot vertailu TP ja TA Vuosikate 1000 e Poistot/1000 e Talousarvion sitovuus Käyttötalousosassa talousarvio sitoo kunnanhallitusta ja hallintokuntia toimielin- eli lautakuntatasolla sekä menojen että tulojen osalta. Investointiosassa sitoo kunnanhallitusta ja lautakuntia investointiryhmätasoille budjetoidut menot ja tulot. Rahoitusosassa kunnanhallitusta sitoo rahoituslaskelman erittelyn mukaiset määrärahat. Toimielimet vahvistavat käyttösuunnitelmat ja jakavat tarvittaessa määrärahat tulosyksiköille tarkoituksenmukaisiin kokonaisuuksiin. Käyttösuunnitelmien on sopeuduttava myös valtion viranomaisten päätöksiin. Toimielimet ja tilivelvolliset vastaavat myös toimialueensa tulojen perinnästä.