Suomen kulttuuri eurooppalaisessa vertailussa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen kulttuuri eurooppalaisessa vertailussa"

Transkriptio

1 Opetusministeriö Ministry of Education Opetusministeriön politiikka-analyysejä 2009:5 Suomen kulttuuri eurooppalaisessa vertailussa Kulttuurialan kansainvälinen vertailu on hyvin haasteellinen tehtävä, vaikka toisaalta kulttuuri on ja on aina ollut institutionaalisesti mitä kansainvälisin ilmiö. Kulttuurin institutionaalinen rakenne, taiteen tuottamisen tavat ja taiteen tekemisen rahoittaminen, kulttuurin kulutus ja kansalaisten kulttuuripalvelujen tarjontajärjestelmät ovat eri maissa historiallisen kehityksen seurauksena erilaisia. Tässä katsauksessa pyritään vertailemaan kulttuurin tilaa ja merkitystä kolmessatoista Euroopan maassa ja tarkastelemaan erityisesti sitä, miten Suomi asettuu tässä vertailussa. Tarkastelun yhtenä päälähteenä on Tilastokeskuksen Kulttuuritilasto 2007 (Kulttuuri ja viestintä 2009), johon sisältyy myös laaja kansainvälinen katsaus. Sitä on täydennetty erityisesti Euroopan unionin tilastoviraston Eurostatin ja Euroopan neuvoston tilastoaineistolla, minkä lisäksi on käytetty hyväksi myös eräiden maiden kansallisten tilastoviranomaisten tietoja. Kulttuurialan tilastoinnissa on sekä kansainvälisesti että myös kansallisesti vielä huomattavasti kehittämisen varaa ja kulttuurin kansainväliseen tilastolliseen tarkasteluun ja vertailuun liittyy siis edelleen epävarmuustekijöitä. Osin tarkastelussa on jouduttu käyttämään eri tilastovuosia eri maiden osalta. Epävarmuustekijöitä on pyritty karsimaan valitsemalla tarkasteluun ensisijaisesti maita, jotka ovat keskenään vertailukelpoisia. Opetusministeriön Kulttuuripolitiikan strategia asiakirjan (Opetusministeriön julkaisuja 2009:12) mukaan kulttuuripolitiikan vaikuttavuustavoitteet ovat yhteiskunnan kulttuurisen perustan vahvistaminen, luovan työn tekijöiden ja kulttuuripalvelujen tuottajien toimintaedellytysten parantaminen, kansalaisten kulttuuriin osallistumisen ja hyvinvoinnin edistäminen sekä kulttuurin taloudellisten vaikutusten vahvistaminen. Tässä analyysissä tarkastelu on koottu tämän nelijaon pohjalle. Analyysi osoittaa, että kulttuurin asemassa ja kulttuuripalvelujen käytössä on tarkastelussa olevissa maissa eräin osin huomattaviakin eroja, joka viestinee muun muassa kansallisten kulttuuriperinteiden eroista ja tähän perustuvasta kulttuuripolitiikan mahdollisesta erilaisesta painopisteasettelusta. Analyysiin sisältyvässä vertailevassa yhteenvetolaskelmassa Suomi asettuu kokonaisuudessaan tarkasteltavan maaryhmän keskitason alapuolelle muiden pohjoismaiden, Alankomaiden ja Iso-Britannian sekä Viron ja Ranskan jälkeen. Suomen vahvuuksia ovat erityisesti kirjastopalvelujen käyttö, teatterissakäynti, kulttuurialan työvoiman osuus kaikista työllisistä, kulttuurialan osuus maan bruttokansantuotteesta ja kirjatuotannon määrä. Kulttuurin julkinen rahoitus on Suomessa selvästi muita pohjoismaita alemmalla tasolla.

2 Julkiset kulttuurimenot asukasta kohden Museot ja museokäynnit Kulttuurimenot / asukas 2005, 1) BKT / asukas ) Suomi Ruotsi Norja Tanska Viro Saksa Alankomaat Ranska Iso-Britannia Espanja Itävalta Unkari Venäjä ) Saksa 2007, Ranska 2002, Iso-Britannia 2004, Unkari ) Itävalta, Venäjä 2008 ennuste LÄHDE: Council of Europe, Compendium of Cultural Policies and Trends in Europe, 10th edition, 2009 ja (Iso-Britannia), Eurostat, IMF World Economic Outlook Database Museoiden lukumäärä Käynnit 100 asukasta kohden Suomi (2005) Ruotsi (2005) Norja (2005) Tanska (2006) Viro (2008) Saksa (2006) Alankomaat (2005) Ranska (2005, 2004) Iso-Britannia 1) (2004, 2007) Espanja (2004) Itävalta (2007) Unkari (2008) Venäjä (2005) ) Tiedot koskevat Englantia ja käynnit 100 asukasta kohden koskevat vain Department for Culture, Media and Sport:n tukemia museoita. LÄHDE: Tilastokeskus, Kulttuuritilasto 2007, Statistics Estonia, Statistics Austria, Hungarian Central Statistical Office ja Digest of statistics 2006 (Museums Association (England)), Department of Culture, Media and Sport Kulttuurinen perusta Julkiset kulttuurimenot Valtion ja kuntien kulttuurimenot asukasta kohden olivat korkeimmat eli 380 euroa Norjassa, jossa ne olivat yli kymmenkertaiset Venäjään verrattuna ja yli kaksinkertaiset Suomeen verrattuna. Vertailussa on epävarmuustekijänä otettava huomioon eri maiden erilaiset keskus-, alue- ja paikallishallinnon rakenteet. Myös kansantalouden vauraus vaikuttaa asiaan. Museot ja museokäynnit Vilkkainta museossa käyminen oli tarkasteltavista maista Ruotsissa, jossa sataa asukasta kohden museoissa käytiin selvästi yli 200 kertaa. Suomi sijoittui Pohjoismaista selvästi alimmalle tasolle 83 käynnillä sataa asukasta kohden. Erityisen silmiinpistävää on kuitenkin Ranskan erittäin alhainen käyntitiheys asukasta kohden, lähes kymmenen kertaa pienempi kuin Ruotsin. Tilannetta arvioitaessa on varauksena otettava huomioon, että museokäsite saattaa jossain määrin vaihdella maittain. Paras vertailtavuus on Pohjoismaiden kesken. Maailmanperintökohteet Kulttuuriperintökohteet Unescon maailmanperintösopimukseen kuuluu 186 valtiota. Maailmanperintökohteita oli vuonna 2009 kaikkiaan 890, joista kulttuuriperintökohteita on 689, luontoperintökohteita 176 ja yhdistelmäkohteita 25. Näistä Euroopan unionin maissa sijaitsee 332 osin EU-maassa sijaitsevat kansainväliset kohteet mukaan lukien. Suomessa maailmanperintökohteita oli seitsemän, joista kuusi on kulttuurikohteita ja yksi luontokohde. Kirjastot ja lainat Suomi sijoittui yleisten kirjastojen lainojen määrässä 19 lainalla asukasta kohden selvästi tarkastelussa olevien maiden kärkeen. Lainamäärä oli kolminkertainen Ruotsiin ja kuusinkertainen Ranskaan verrattuna. Kirjastojen ja kokoelmien lukumäärä oli ylivertainen Venäjällä. Opetusministeriön politiikka-analyysejä 2009:5

3 Unescon maailmanperintökohteet eräissä maissa LÄHDE: Eurostat, Cultural statistics (2007 edition), Unesco 2009 Yleiset kirjastot, kokoelmat ja lainat Suomen maailmanperintökohteet ja niiden kävijämäärät vuonna 2007 Kirjastoja Kokoelmat (1 000) Lainat / asukas Suomi (2009) Ruotsi (2006) Norja (2005) Tanska (2005) Viro (2008) Saksa (2006) Alankomaat (2005) Ranska (2004) Iso-Britannia 1) (2005) Espanja (2004) Itävalta (2006) Unkari (2007) Venäjä (2005) ) Tiedot koskevat Englantia. LÄHDE: Tilastokeskus, Kulttuuritilasto 2007, Statistics Estonia, Statistics Austria, Hungarian Central Statistical Office ja Digest of statistics 2006, Department of Culture, Media and Sport Kohde Käyntejä Suomenlinna Vanha Rauma Verlan puuhiomo ja pahvitehdas Sammallahdenmäen pronssi - kautiset hautaröykkiöt Struven kolmiomittausketju.. Merenkurkun saaristo.. LÄHDE: Kulttuuritilasto 2007, Tilastokeskus

4 Teatterit, esitykset ja käynnit Internetin käyttö kulttuuritarkoituksiin 2006 (%) Teattereita Esityksiä Käyntejä (1 000) Käyntejä / asukasta Suomi (2006) Ruotsi (2005) Norja (2005) Tanska (2006) Viro (2004) Itävalta (2007) Unkari (2008) Venäjä (2005) LÄHDE: Tilastokeskus, Kulttuuritilasto 2007, Statistics Estonia, Statistics Austria ja Hungarian Central Statistical Office Laajakaista- ja internetyhteydet kotitalouksissa Laajakaistayhteydet kotitalouksissa % Elokuvasalit ja elokuvissa käynnit 2008 Internetyhteydet kotitalouksissa % EU Suomi Ruotsi Norja Tanska Viro Saksa Alankomaat Ranska Iso-Britannia Espanja Itävalta Unkari LÄHDE: Eurostat Lukeminen / lehdet Pelaaminen ja musiikki Radio / TV Koulutus Muu (chat ym.) EU Suomi Ruotsi Norja Tanska Viro Saksa Alankomaat Ranska Iso-Britannia Espanja Itävalta Unkari LÄHDE: Eurostat, Cultural statistics (2007 edition), Eurostat, Community survey on ICT usage in households and by individuals, 2006 Kulttuuria tärkeänä pitävien kansalaisten osuus 2007 Suomi 65 % Ruotsi 76 % Tanska 77 % Viro 83 % Saksa 65 % Alankomaat 78 % Ranska 88 % Iso-Britannia 67 % Espanja 85 % Itävalta 53 % Unkari 77 % LÄHDE: European Cultural Values, Special Eurobarometer 278, European Comission, 2007 Elokuvasalien lukumäärä Käynnit / asukas Kotimaisen elokuvien markkinaosuus Suomi 324 1,3 23,2 Ruotsi 848 1,7 20,2 Norja 428 2,5 22,4 Tanska 397 2,4 33,0 Viro 67 1,2 7,3 Saksa ,6 26,6 Alankomaat 630* 1,4 17,9 Ranska ,1 45,4 Iso-Britannia ,7 31,0 Espanja ,4 13,3 Itävalta 577 1,9 6,0 Unkari 416 1,0 11,4 Venäjä ,9 25,5 LÄHDE: Focus: World Film Market Trends, Baltic Films: Facts and Figures * Tieto vuodelta 2007 Kulttuuri ja kansalaiset Kulttuurin tärkeys Euroopan unionin kulttuuribarometrissä vuodelta 2007 kysyttiin noin tuhannen henkilön otantaan perustuvassa kyselyssä jäsenmaiden kansalaisten mielipidettä kulttuurin henkilökohtaisesta tärkeydestä. Erittäin tai melko tärkeänä kulttuuria piti keskimäärin 77 % vastanneista unionin kaikista 27 jäsenmaasta. Tässä analyysissa tarkasteltavissa maissa kulttuuria tärkeänä pitävien osuus oli korkein eli 88 % Ranskassa ja alhaisin eli 53 % Itävallassa. Suomessa suhdeluku oli 65 %. Saksa, Suomi ja Itävalta sijoittuivat kolmelle alhaisimmalle sijalle kaikista jäsenmaista. Korkein suhdeluku, 92 %, oli Puolassa. Norjasta ja Venäjältä tietoa ei ole saatavissa. Opetusministeriön politiikka-analyysejä 2009:5

5 Kulttuuriosallistuminen vähintään kerran vuoden aikana (%) Ooppera, baletti tai tanssiesitys Elokuva Teatteri Urheilutapahtuma Konsertti Kirjastokäynti julkisessa kirjastossa Historialliset monumentit ja nähtävyydet Museot ja galleriat EU Suomi Ruotsi Tanska Viro Saksa Alankomaat Ranska Iso-Britannia Espanja Itävalta Unkari LÄHDE: European Cultural Values, European Commission 2007 Lukenut kirjan Kulttuuriosallistumisen tiheys EU:n kulttuuribarometrissä vuodelta 2007 kysyttiin kulttuuriosallistumista eri taiteenlajeihin ja kulttuurikohteisiin. Ooppera-, baletti- ja tanssiesityksiin osallistuttiin tarkastelun kohteena olevissa maissa vuosina vähintään kerran vuodessa eniten Ruotsissa ja Alankomaissa ja vähiten Espanjassa. Elokuvissakäynti oli yleisintä Ruotsissa ja vähäisintä Unkarissa ja teatterissakäynti yleisintä Alankomaissa ja vähäisintä Ranskassa. Konserteissa käytiin eniten Virossa ja vähiten Unkarissa. Yleisessä kirjastossa käynnissä Suomi oli kärjessä, kun taas Itävallassa käyntien määrä oli vain kolmannes Suomen osuudesta. Historiallisiin monumentteihin tutustuminen sekä museoissa ja gallerioissa käynti oli yleisintä Tanskassa, Ruotsissa ja Alankomaissa. Kirjan oli lukenut 87 % ruotsalaisista mutta vain 59 % espanjalaisista. Suomen 79 % riitti jaettuun kuudenteen sijaan yhdessä Viron ja Itävallan kanssa. Norjasta ja Venäjältä tietoa ei ole saatavilla. Teatterit ja käynnit Käyntitilastojen mukaan teatterissakäynti asukasta kohden oli selvästi yleisintä Virossa ja selvästi toiseksi yleisintä Suomessa. Vähäisintä teatterissakäynti oli Venäjällä. Teattereista ja teatterissakäynnistä ei ole saatavilla muihin maihin vertailukelpoisia tietoja Saksasta, Alankomaista, Ranskasta, Iso-Britanniasta ja Espanjasta. Elokuvasalit ja elokuvissakäynnit Elokuvissakäynti oli yleisintä Ranskassa, Iso-Britanniassa ja Espanjassa, joissa käyntien määrä on yli kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Suomessa elokuvissa käytiin Pohjoismaistakin vähiten, vain 1,3 kertaa asukasta kohden. Vielä Suomeakin vähemmän käyntejä oli Virossa, Unkarissa ja Venäjällä. Kotimaisen elokuvan markkinaosuus 23,2 % oli Suomessa vertailumaiden keskitasolla. Vertailumaista suurin kotimaisen elokuvan osuus, yli 45 % oli Ranskassa. Laajakaista- ja Internetyhteydet kotitalouksissa Tietoverkkoyhteydet ovat tärkeä kanava kulttuurin kulutuksessa. Alankomaat, Norja, Ruotsi ja Tanska olivat kärjessä kotitalouksien laajakaista- ja Internetyhteyksien tiheydessä. Suomi seuraa näitä maita suhteellisen selvästi jäljessä, kun tarkastellaan vuoden 2008 tilannetta. Laajakaistayhteyksien tiheydessä Suomi oli kaksi prosenttiyksikköä Ruotsin edellä vuonna 2006 mutta vuonna 2008 jo viisi prosenttiyksikköä Ruotsin perässä. Venäjältä tietoa ei ole saatavissa. Internetin käyttö kulttuuritarkoituksiin Internetin käyttö lehtien lukemiseen viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana oli yleisintä Virossa ja Norjassa, ja myös Suomessa se oli suosituin käyttötarkoitus. Pelit ja musiikki on suosituinta Alankomaissa ja Espanjassa, kun taas koulutus korkeimmalla sijalla Saksassa ja Iso-Britanniassa. Tietoa Venäjältä ei ole saatavissa.

6 Kulttuurialan työvoima 2005 Ulkomaalaisten osuus kulttuurialan työvoimasta ja koko työvoimasta 2005 Kulttuurin työvoima (1 000) Naisten osuus % Kulttuurin osuus koko työvoimasta % EU ,3 46,0 2,4 Suomi 79,3 53,0 3,3 Ruotsi 153,5 47,0 3,5 Norja 48,0 46,0 2,2 Tanska 82,4 46,0 3,3 Viro 19,2 66,0 3,2 Saksa 1 003,9 44,0 2,8 Alankomaat 305,8 43,0 3,8 Ranska 487,9 47,0 2,0 Iso-Britannia 870,0 48,0 3,1 Espanja 389,8 44,0 2,1 Itävalta 88,6 46,0 2,4 Unkari 79,8 54,0 2,1 Venäjä* 1,8 * Tieto vuodelta LÄHDE: Tilastokeskus, Kulttuuritilasto 2007 ja Osuus kulttuurialalla, % Osuus koko työvoimasta, % EU-27 5,5 5,8 Suomi 1,3 1,3 Ruotsi 4,1 4,5 Norja 5,2 3,9 Tanska 3,9 3,0 Viro 3,4 18,3 Saksa 7,7 8,7 Alankomaat 4,3 3,2 Ranska 4,7 4,9 Iso-Britannia 6,0 5,4 Espanja 8,5 10,8 Itävalta 10,2 10,2 Unkari 0,4 0,8 LÄHDE: Eurostat, Cultural statistics (2007 edition) Luovan työn tekijät Kulttuurialan työvoima Kulttuurialan työvoiman osuus koko työvoimasta vaihteli tarkasteltavissa maissa 1,8 %:sta 3,8 %:iin. EU:n keskiarvo oli 2,4 %. Suomessa osuus oli Tanskan ohella Alankomaiden ja Ruotsin jälkeen korkein eli 3,3 %. Ranskassa osuus, 2,0 %, oli EU- maiden pienin, mitä voi pitää yllättävänä. Venäjällä osuus oli tätäkin pienempi. Naisten osuus kulttuurityövoimasta oli korkein Virossa, Unkarissa ja Suomessa. Ulkomaalaisten osuus kulttuurialan työvoimasta ja ulkomaalaisten osuus koko työvoimasta Ulkomaalaisten osuus kulttuurialan työvoimasta oli Suomessa toiseksi pienin Unkarin jälkeen, vain 1,3 % eli sama kuin ulkomaalaisten osuus Suomen koko työvoimasta. Ruotsissa ja Tanskassa ulkomaalaisten osuus kulttuurialan työvoimasta oli yli kolminkertainen ja Norjassa nelinkertainen Suomeen verrattuna. Korkein osuus oli Itävallan 10,2 %. EU:n keskiarvo oli 5,5, %, jonka alapuolelle jäivät mm. Ranska ja Alankomaat. Venäjältä tietoa ei ole saatavissa. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet kulttuurialan työvoimasta ja taidealojen korkeakouluopiskelijat kaikista korkeakouluopiskelijoista Kulttuurialan työvoima oli selvästi korkeammin koulutettua kuin työvoima yleensä. Koko EU:n tasolla tämä ero oli 22 prosenttiyksikköä. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus kulttuurialalla oli korkein eli 64 % Virossa. Suomessa osuus, 45 %, oli alle unionin keskiarvon. Kuitenkin taidealojen opiskelijoiden osuus kaikista korkeakouluopiskelijoista oli Suomessa selvästi EU:n keskiarvon yläpuolella. Tarkasteltavissa maissa osuus oli Suomea korkeampi vain Iso-Britanniassa. Venäjältä tietoa ei ole saatavissa. Kulttuuri ja talous Kulttuurin osuus BKT:sta Kulttuurialan osuus bruttokansantuotteesta oli korkein Ranskassa, 3,4 %, mutta myös Suomi, Norja, Tanska ja Iso-Britannia sijoittuvat Ranskan tuntumaan. Pienin osuus oli Unkarissa. Kulttuurialan liikevaihto oli suurinta Iso-Britanniassa, jossa se oli yli kaksitoistakertainen Suomeen verrattuna, mikä on kylläkin vain hieman enemmän kuin maiden asukaslukujen suhde. Venäjältä tietoa ei ole saatavissa. Opetusministeriön politiikka-analyysejä 2009:5

7 Korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus kulttuurialan työvoimasta ja koko työvoimasta ja taidealojen korkeakouluopiskelijoiden osuus kaikista korkeakouluopiskelijoista Osuus kulttuurityövoimasta 2005, % Osuus koko työvoimasta 2008, % Osuus korkeakouluopiskelijoista 2007, % EU ,0 Suomi ,5 Ruotsi ,5 Norja ,1 Tanska ,7 Viro ,5 Saksa ,6 Alankomaat ,4 Ranska ,2 Iso-Britannia ,8 Espanja ,7 Itävalta ,2 Unkari ,5 LÄHDE: Eurostat, Cultural statistics (2007 edition) Kulttuurin tavaroiden ja palvelujen vienti ja tuonti 2005 Vienti Tuonti Balanssi Milj. USD Milj. USD Milj. USD Vienti suhteessa tuontiin % Suomi ,0 Ruotsi ,7 Norja ,5 Tanska ,3 Viro ,4 Saksa ,4 Alankomaat ,2 Ranska ,6 Iso-Britannia ,5 Espanja ,6 Itävalta ,3 Unkari ,4 Venäjä ,5 LÄHDE: Council of Europe, Compendium of Cultural Policies and Trends in Europe, 10th edition 2009, UNCTAD, Creative Economy Report Kauno- ja tietokirjallisuuden tuotanto Nimikkeitä asukasta kohden Kaunokirjallisuus Tietokirjallisuus Kulttuurin vienti ja tuonti Yhteensä Suomi (2004) 0,4 2,1 2,5 Ruotsi (2004) 0,5 1,5 2,0 Norja (2004) 0,5 0,7 1,2 Tanska (2004) 0,6 2,1 2,8 Viro (2008) 0,6.. 4,4 Saksa (2006) 0,3 0,6 1,0 Alankomaat (1993).... 2,1 Ranska (2004) 0,2 0,8 1,0 Iso-Britannia (2006) ,3 Espanja (2006) 0,4 1,1 1,5 Itävalta (2006) 0,2 0,7 0,9 Unkari (2008) 0,5 1,0 1,5 Venäjä (2005).... 0,7 LÄHDE: Tilastokeskus, Kulttuuritilasto 2007, Statistics Estonia, Statistics Austria, Hungarian Central Statistical Office ja Wikipedia (Iso-Britannia 2006 ja Alankomaat 1993) Kulttuurialan vienti oli tuontia suurempi vain Tanskassa, Saksassa, Espanjassa ja Virossa. Viennin volyymi oli vain 13 % tuonnin volyymista Norjassa, Iso-Britanniassakin vain 67 % ja Suomessa 71 %. Ruotsissa oltiin 98 %:lla lähellä tasapainoa. Kulttuurin osuus bruttokansantuotteesta ja liikevaihto 2003 Kirjatuotanto Osuus BKT:stä Liikevaihto % Milj. Suomi 3,2* Ruotsi 2, Norja 3, Tanska 3, Viro 2,4 612 Saksa 2, Alankomaat 2, Ranska 3, Iso-Britannia 3, Espanja 2, Itävalta 1, Unkari 1, * Suomen tieto vuodelta 2006, Kulttuuritilasto 2007, Tilastokeskus; vuoden 2003 tieto on 3,1 % LÄHDE: Eurostat ja Amadeus (The Economy of Culture in Europe) Kirjatuotannon nimikkeiden määrä asukaslukuun nähden oli selkeästi korkein Virossa. Suomea korkeampi se oli myös Iso-Britanniassa ja Tanskassa. Suomen ja Tanskan asemaan vaikutti ratkaisevasti tietokirjallisuuden nimikkeiden kaikkein korkein määrä tarkasteltavissa maissa. Erittelyä kauno- ja tietokirjallisuuden kesken ei kuitenkaan ollut käytettävissä Virosta, Alankomaista, Iso-Britanniasta ja Venäjältä.

8 Kirjojen tuonti ja vienti 2006 Yhteensä Tuonti EU:sta % EU:n ulkopuolelta % Yhteensä Vienti EU:iin % EU:n ulkopuolelle % Vienti / asukasta Suomi Ruotsi Tanska Viro Saksa Alankomaat Ranska Iso-Britannia Espanja Itävalta Unkari LÄHDE: Eurostat, Cultural statistics (2007 edition) Kirjojen tuonti ja vienti Kirjojen vienti oli suhteellisesti suurinta tuontiin verrattuna Saksassa, Iso-Britanniassa ja Espanjassa. Itävallassa taas tuonti oli lähes kuusinkertainen vientiin verrattuna. Tuonnin osuus EU:n ulkopuolelta oli selvästi korkein Iso-Britanniassa ja selvästi pienin Itävallassa. Ruotsin viennistä suuntautui korkein osuus EU:n ulkopuolelle ja Virosta pienin. Suomen tuonnista valtaosa tuli EU-maista ja viennistäkin kaksi kolmasosaa suuntautui näihin maihin. Viennin arvo asukasta kohden oli selvästi suurin Iso-Britanniassa ja pienin Unkarissa. Suomessa vienti oli toiseksi pienin. Norjasta ja Venäjältä tietoa ei ole saatavissa. Äänitteiden myynti Äänitteiden myynnistä CD-levyt muodostivat ylivoimaisesti suurimman osan. DVD-levyt olivat erityisen vahvassa asemassa Alankomaissa. Kotimaisten äänitteiden osuus oli erityisen vahva Venäjällä ja Ranskassa, kun taas ulkomaalaisten osuus oli vahvin Itävallassa ja Alankomaissa. Klassinen musiikki oli vahvimmillaan Itävallassa mutta varsin vahva se oli myös Suomessa. Virosta tietoa ei ollut saatavissa. Äänitteiden tuonti ja vienti CD-levyjen vienti ylitti arvoltaan tuonnin vain Ruotsissa, Saksassa, Itävallassa ja selvästi eniten Alankomaissa, jossa vienti oli lähes viisinkertainen tuontiin näh- den. Tuonnin osuus oli selvästi suurin Suomessa, lähes viisinkertainen verrattuna vientiin. Erityisesti tuonti mutta myös vienti oli keskimäärin selvästi EU-maiden välistä. Kuitenkin Ruotsin viennistä kaksi kolmasosaa suuntautui EU:n ulkopuolelle. Viennin arvo asukasta kohden oli selvästi korkein Alankomaissa ja Itävallassa ja pienin Unkarissa, Espanjassa ja Suomessa. Norjasta ja Venäjältä tietoa ei ole saatavissa. Eräiden kulttuurituotteiden ja -palvelujen hintoja Kulttuurituotteiden hintataso oli erityisen alhainen Venäjällä ja pääosin myös Unkarissa. Muissa tarkasteltavissa maissa vaihtelu oli oopperanlipun hintaa lukuun ottamatta vähäisempää. Näissä maissa CD-levyn hinta oli korkein Suomessa ja halvin Iso-Britanniassa. Kirja oli kallein Tanskassa ja halvin Norjassa. Elokuvalippu oli selkeästi kallein Iso-Britanniassa, kun muiden maiden välinen vaihtelu oli varsin vähäistä. Museokäynnistä ei peritty pääsymaksua Norjassa. Muissa maissa maksu asettui 5 ja 15 euron välille. Musiikkitunnin hinta oli Itävallassa 10 ja Ruotsissa 28 euroa. Oopperalipun hinta oli Iso-Britanniassa viisitoistakertainen verrattuna hintaan Virossa. Suomessa kulttuurituotteiden hintataso oli keskimääräistä korkeampi museon pääsymaksua ja oopperalipun hintaa lukuun ottamatta. Opetusministeriön politiikka-analyysejä 2009:5

9 CD-levyjen tuonti ja vienti 2006 Tuonti Vienti Vienti / Yhteensä EU:sta % EU:n ulkopuolelta % Yhteensä EU:iin % EU:n ulkopuolelle % asukasta Suomi Ruotsi Tanska Viro Saksa Alankomaat Ranska Iso-Britannia Espanja Itävalta Unkari LÄHDE: Eurostat, Cultural statistics (2007 edition) Äänitteiden myynti 2006 Äänitetyyppi, % myynnin arvosta CD DVD Muut digitaaliset Muut Kotimainen Ulkomainen Klassiset Suomi Ruotsi Norja Tanska Saksa Alankomaat Ranska Iso-Britannia Espanja Itävalta Unkari Venäjä LÄHDE: Recording industry in Numbers London: IFPI, Tilastokeskus, Kulttuuritilasto 2007 Yhteenvetolaskelma vertailusta Käsitellyn aineiston yhteenvetotarkastelun ulkopuolelle on jätettävä Venäjä, koska sitä koskevat tiedot puuttuvat niin monesta indikaattorista. Norja voidaan ottaa tarkasteluun 14 indikaattorin ja muut maat 18 indikaattorin pohjalta. Ne ovat: 1 julkiset kulttuurimenot asukasta kohden, 2 museokäynnit 100 asukasta kohden, 3 yleisten kirjastojen lainat asukasta kohden, 4 kulttuuria tärkeänä pitävien kansalaisten osuus, 5 vähintään kerran vuodessa teatterissa kävijöiden osuus (Norjaa lukuun ottamatta), 6 elokuvissa käynnit asukasta kohden, 7 kotimaisten elokuvien markkinaosuus, 8 laajakaistayhteydet kotitalouksissa, 9 Internet-yhteydet kotitalouksissa, 10 kulttuurialan työvoiman osuus koko työvoimasta, 11 naisten osuus kulttuurialan työvoimasta, 12 ulkomaalaisten osuus kulttuurialan työvoimasta, 13 korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus kulttuurialan työvoimasta, 14 kulttuurin toimialan osuus bruttokansantuotteesta (Suomi vuoden 2003 pohjalta), 15 kulttuurin tavaroiden ja palvelujen viennin suhde tuontiin 16 kauno- ja tietokirjallisuustuotannon uusien nimikkeiden määrä asukasta kohden, 17 kirjojen viennin arvo asukasta kohden (Norjaa lukuun ottamatta) ja 18 CD-levyjen viennin arvo asukasta kohden (Norjaa lukuun ottamatta).

10 CD-levyjen, kirjojen ja elokuvalippujen hinnat, museoiden pääsymaksu sekä musiikkitunnin ja oopperalipun hinnat 2008 CD-levy 1) Kirja 2) Elokuvalippu 3) Museon pääsymaksu 4) Musiikkitunti 5) Oopperalippu 6) Suomi 22,9 35,9 8,9 7,0 25,0 44,0 Ruotsi 14,7 24,5 9,9 9,9 28,0 53,0 Norja 16,9 11,3 8,5 Ei maksua 21,5 38,5 Tanska 20,2 44,3 8,7 10,8 20,3 63,2 Saksa 15,5 25,0 7,3 9,0 26,0 45,0 Viro 16,3 18,3 7,7 5,1 21,0 9,6 Alankomaat 20,0 28,0 9,5 12,5 16,5 55,0 Ranska* 17,0 25,2 5,6 9, ,0 Iso-Britannia 12,6 15,3 15,1 14,6 27,9 140,8 Espanja 18,5 29,9 6,9 6,0 13,3 68,0 Itävalta 17,0 25,7 8,0 9,0 12,0 65,6 Unkari 15,0 9,0 4,8 3,8 10,0 22,6 Venäjä 6,4.. 4,2 4,4 5,8 8,8 1) Coldplayn albumi Viva la Vida, 2) Ken Follet, Maailma vailla loppua (Suomen hinta kovakantisen kirjan; pehmeäkantinen 9,50 ), 3) Elokuva Mama Mia, 4) kansallismuseo tai modernin taiteen museo, 5) lasten pianotunti julkisessa musiikkikoulussa, 6) toisen parven lippu pääkaupungin oopperassa. * Ranskan tiedot vuodelta 2007 vastaavasta Euroopan neuvoston lähteestä (2008); levy, kirja ja elokuva, joiden hinnanmuodostusta tarkasteltiin, olivat toiset kuin vuoden 2008 aineistossa. LÄHDE: Council of Europe, Compendium of Cultural Policies and Trends in Europe, 10th edition 2009 Yhteenvetolaskelma on tehty siten, että kullekin maalle on laskettu sijoituspiste kussakin indikaattorissa, jonka jälkeen pisteet on laskettu yhteen ja summa on jaettu kahdeksallatoista (Norjan osalta neljällätoista) keskimääräisen sijoituksen saamiseksi. Laskelma osoittaa, että maiden erot ovat ääripäiden osalta varsin huomattavat. Tanskan sijoituspisteiden keskiarvo on kaksi ja puoli kertaa parempi kuin Unkarin; niiden keskiarvojen erotus on lähes kuusi pistettä. Sen sijaan esimerkiksi Tanskaa kärjessä seuraavien viiden maan sijoituspisteen keskiarvo asettuu noin yhden pisteen sisään. Suomi sijoittuu kahdeksannelle sijalle, hivenen Ranskan jälkeen ja hivenen Saksan edelle. Muiden pohjoismaiden kuten myös Iso-Britannian ja Alankomaiden sijoitus on erinomainen ja selvästi Suomea parempi. Sijoituspistejärjestyksen rinnalla vähintään yhtä tärkeä havainto yhteenvetolaskelmassa on, että kaikilla tarkastelussa olevilla mailla on omat vahvuutensa - kuten myös omat heikkoutensa. Yhdeksän maata saa vähintään yhden ykkössijan jossakin indikaattorissa ja 11 maata vähintään yhden ykkös- tai kakkossijan. Heikoin sija on kymmenellä maalla 11 tai 12. Alankomailla lukumääräisesti yleisin sijoitus on ensimmäinen sija, joita on yhteensä viisi. Virolla ja Ranskalla yleisin sijoitus on ykkössija kolmessa indikaattorissa kuten myös yhdessä muussa indikaattorissa. Suomen yleisin sijoitus on kolmas sija ja yhdeksäs sija neljässä indikaattorissa. Yhteenvetolaskelma mukaista sijoittumisjärjestystä arvioitaessa on muistettava, että se pätee todennäköisesti vain näihin käytettyihin 18 indikaattoriin. Jos tarkas- teluun olisi lisättävissä kymmenkunta muuta indikaattoria, sijoittumisjärjestys todennäköisesti muuttuisi. Johtopäätöksiä Kulttuuri on monin osin erittäin haasteellinen tilastoinnin kohde. Kun esimerkiksi koulutuksen puolella voidaan nojautua henkilötietopohjaisiin tiedonkeruisiin, tämä ei ole kulttuurin puolella pääsääntöisesti lainkaan mahdollista. Luovan talouden voimakas kasvu viime vuosikymmeninä on saanut aikaan niin Suomessa kuin muuallakin sen, että kulttuuria koskevaa tilastointia on ryhdytty tehostamaan. Suomessa Tilastokeskus on laatinut ensimmäisen kulttuurin kansantaloudellisia vaikutuksia kuvaavan kansantalouden tilinpitojärjestelmään pohjautuvan kulttuurisatelliittitilinpidon (Kulttuurin satelliittitilinpito, Pilottiprojektin loppuraportti, Opetusministeriön julkaisuja 2008:20). Myös Euroopan unioni ja kansainväliset järjestöt ovat pitkään panostaneet kehittämistyöhön. Eri maiden tilastoinnissa on kuitenkin edelleen huomattavia eroja, eikä tässäkään analyysissä käytetyn aineiston osalta voida varmuudella sanoa, että se kaikin osin mittaa kaikissa maissa tarkalleen samaa ilmiötä. Kokonaiskuvan luomista eri maiden kulttuuriprofiileista vaikeuttaa myös se, että analyysissä käytetyt tietoaineistot ja indikaattorit ovat niin ikään suurelta osin jouduttu valitsemaan sillä perusteella, mistä asioista ja ilmiöistä ylipäänsä on tietoa saatavilla riittävän kokoisesta ja edustavasta maaryhmästä. Opetusministeriön politiikka-analyysejä 2009:5

11 Yhteenvetolaskelma maiden sijoittumisesta indikaattoreissa Sijoituspisteet Sijat Yhteensä Keskiarvo Paras sija Heikoin sija Yleisin sija Tanska 70 3,89 1 (2 kpl) 9 (1 kpl) 3 (5 kpl) Alankomaat 89 4,94 1 (5 kpl) 12 (1 kpl) 1 (5 kpl) Iso-Britannia 94 5,22 1 (1 kpl) 10 (1 kpl) 6 (5 kpl) Norja 73/14 5,21 1 (1kpl) 12 (1 kpl) 2 (3 kpl) Ruotsi 96 5,33 1 (1 kpl) 11 (1 kpl) 4,6 (3 kpl) Viro 106 5,89 1 (3 kpl) 11 (2 kpl) 1,9 (3 kpl) Ranska 115 6,39 1 (4 kpl) 12 (2 kpl) 1,4 (3 kpl) Suomi 117 6,50 1 (1 kpl) 11 (1 kpl) 3,9 (4 kpl) Saksa 120 6,67 3 (1 kpl) 11 (1 kpl) 4 (4 kpl) Espanja 136 7,56 2 (3 kpl) 12 (1 kpl) 10 (5 kpl) Itävalta 145 8,06 1 (1 kpl) 12 (3 kpl) 8 (4 kpl) Unkari 170 9,44 2 (1 kpl) 12 (6 kpl) 12 (6 kpl) Tässä analyysissä eri maita on tarkasteltu opetusministeriön kulttuuripolitiikan strategian neljään osioon perustuvan tavoitekehikon pohjalta. Kulttuuriseen perustaan liittyvistä indikaattoreista sekä julkisten kulttuurimenojen että museokäyntien osalta Ruotsi, Norja ja Tanska nousevat kärkisijoille ja ovat selvästi Suomen edellä. Sen sijaan yleisten kirjastojen lainojen määrässä asukasta kohden Suomi on selvästi kärjessä ja Tanska selvästi toisena. Kansalaisten kulttuuriosallistumisen indikaattoreista Viro ja Suomi ovat teatterissakäynnissä edellä muita, kun taas elokuvissakäynnissä Ranska ja Iso-Britannia ovat vahvimpia, ja Suomi sijoittuu häntäpäähän. Kotimaisten elokuvien markkinaosuudessa Suomi on keskikastissa ja Ranska ylivoimainen kärkimaa. Vaikka Suomi sijoittuu kotitalouksien laajakaista- ja Internet-yhteyksien tiheydessä keskitasoa paremmin, Suomi on kuitenkin viime vuosina jäänyt jälkeen muiden pohjoismaiden kehityksestä. Luovan työn tekijöitä koskevista indikaattoreista kulttuurialan työvoiman osuudessa Suomi, Ruotsi ja Tanska sijoittuvat kärkiryhmään Alankomaiden jälkeen. Sen sijaan ulkomaalaisen kulttuurityövoiman osuus on useimmissa maissa moninkertainen Suomeen verrattuna. Vain Unkari jää jälkeen Suomesta. Kulttuurin ja talouden indikaattoreissa Suomella on vahvuuksia ja heikkouksia. Kulttuurin osuus bruttokansantuotteesta kuten myös kirjatuotanto on korkealla tasolla, mutta kulttuuriviennin indikaattoreissa Suomen menestys on verrattain heikko. CD-levyjen viennin ja tuonnin epätasapaino oli Suomessa vuonna 2006 kaikkein suurin. Analyysissä tehdyn yhteenveto- ja vertailulaskelman mukaan Suomi sijoittuu tarkasteltavien maiden joukossa keskiviivan alapuolelle, kahdeksanneksi. Tanska, Norja ja Ruotsi sijoittuvat Iso-Britannian ja Alankomaiden ohella selvästi ja Viro ja Ranska jonkin verran Suomen edelle. Saksa tulee hivenen Suomen jälkeen. Tanska on ylivoimainen ykkönen ja Unkari peränpitäjä. Analyysin johtopäätöksenä voidaan todeta, että kulttuuri vaikuttaa varsin vahvasti suomalaisessa yhteiskunnassa (mm. kulttuurin korkeat BKT- ja työvoimaosuudet). Toisin kuin joskus julkisessa keskustelussa annetaan ymmärtää, julkinen sektori ei Suomessa käyttänyt ainakaan 2000-luvun puolivälissä varsinkaan pohjoismaisessa vertailussa erityisen paljon voimavaroja kulttuurin tukemiseen. Vahvistaisivatko lisäpanostukset, jotka nyt on aloitettu, enemmän kulttuurin sivistyksellistä ja taloudellista vaikuttavuutta? Suomen keskimääräisesti keskinkertainen kokonaissijoitus tarkastelevien maiden joukossa osoittaa, että kehittämisen varaa on vielä monella kulttuurin lohkolla Euroopan kärkeen ja muiden pohjoismaiden tasolle yltämisessä. Ponnistukset kulttuuriviennin edistämiseksi ovat tämänkin aineiston valossa perusteltuja. Jos toistaiseksi erittäin vähäinen ulkomaalaisten osuus Suomen kulttuurityövoimasta lähtee nousuun, sen voi olettaa vaikuttavan myönteisesti suomalaiseen kulttuurin kansainväliseen liikkuvuuteen. Suomalaisten kulttuuriosallistuminen voisi olla aktiivisempaa ja kulttuurin arvostus vahvempaa.

12 Aiemmin ilmestyneet: 2009:4 Suomi Kulttuurimatkailun kohdemaana 2009:3 Maahanmuuttajaväestön asema opetusministeriön tehtäväalueilla 2009:2 Finnish Education System in an International Comparison 2009:1 Euroopan korkeakouluopiskelijoiden sosiaaliset ja taloudelliset olot 2008:5 Peruskoulun opetusryhmät :4 Suomen koulutusjärjestelmä kansainvälisessä vertailussa 2008:3 Tutkimus- ja kehittämistoiminta maakunnittain 2008:2 Kulttuuripalvelut ja kulttuurityö maakunnittain 2008:1 Nuoriso koulutuksessa, työssä ja muussa toiminnassa 2007:2 Ungdomsåldersklassens studier i yrkeshögskolor och universitet 2007:1 Nuorisoikäluokan siirtyminen ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opintoihin Opetusministeriössä vahvistetaan tietoon perustuvaa johtamista. Ministeriön analyysiryhmä laatii muun muassa politiikka-analyysejä yhteiskunnallisesti merkittävistä koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan kysymyksistä. LISÄTIETOJA: Kulttuuriasiainneuvos Esa Pirnes, , Johtaja Paula Tuomikoski, , Neuvotteleva virkamies Heikki Mäenpää , Erikoissuunnittelija Tomi Halonen , ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Elokuu 2013 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Euroopan talouskriisi ja elinolot. Kansainvälinen palkkavertailu 11.3.2013

Euroopan talouskriisi ja elinolot. Kansainvälinen palkkavertailu 11.3.2013 Euroopan talouskriisi ja elinolot Kansainvälinen palkkavertailu 11.3.2013 Esityksen aiheita Suomalaisen palkansaajan asema on parantunut hieman Euroopassa talouskriisin aikana ja sitä seuraavina vuosina

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden kuluttajahinnasta noin 40 % on veroja Erilaisten verojen osuus on noin 40% elintarvikkeiden kuluttajahinnasta: Kuluttajat maksavat elintarvikkeiden

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden valossa Euroopan talouskriisi ja elinolot Tilastokeskus, 11.3.2012 Hannele Sauli Kaisa-Mari Okkonen Kotitalouksien reaalitulokehitys kriisimaissa ja Itä- Euroopassa

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa

Lisätiedot

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006. Eurooppalainen vertailu

Aikuiskoulutustutkimus 2006. Eurooppalainen vertailu Koulutus 2009 Aikuiskoulutustutkimus 2006. Eurooppalainen vertailu Aikuisten koulutukseen osallistuminen yleistä Pohjoismaissa Pohjoismaissa (Norja, Ruotsi, Suomi) asuvat 25 64-vuotiaat osallistuivat koulutukseen

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Turvallisuus meillä ja muualla

Turvallisuus meillä ja muualla Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Sivu 2 Joulun rahankulutus suhteessa kotitalouden käytössä oleviin tuloihin Euroopan ja kansainyhteisön maiden kulutus jouluna 2015:

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen. Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm

Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen. Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm Johtopäätökset Talouden kolmoisongelma (suhdannetilanne, talouden rakennemuutos sekä julkisen talouden

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 215 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org ESLC pähkinänkuoressa PISA-tutkimusten kaltainen OECD Organization for

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Sisällys. Tekijän esipuhe 7. Luku I: Taustatietoa 11. Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä 31

Sisällys. Tekijän esipuhe 7. Luku I: Taustatietoa 11. Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä 31 Sisällys Tekijän esipuhe 7 5 Luku I: Taustatietoa 11 1.1 Poliittiset ja hallinnolliset rakenteet 11 1.2 Väestö 13 1.2.1 Ikä- ja sukupuolirakenne 13 1.2.4 Kieliryhmät 15 1.2.5 Maantieteelliset erot 15 1.2.6

Lisätiedot

Mitä on kansantalouden tilinpito?

Mitä on kansantalouden tilinpito? Mitä on kansantalouden tilinpito? Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille 1.12.2010 Tilastopäällikkö Tuomas Rothovius Modernin makrotaloustieteen ja kansantalouden tilinpidon synnystä

Lisätiedot

KANSAINVÄLISTÄ VERTAILUTIETOA KOULUTUKSESTA EDUCATION AT A GLANCE 2009

KANSAINVÄLISTÄ VERTAILUTIETOA KOULUTUKSESTA EDUCATION AT A GLANCE 2009 Muistio Matti Kyrö, OPH 7.9.2009 KANSAINVÄLISTÄ VERTAILUTIETOA KOULUTUKSESTA EDUCATION AT A GLANCE 2009 OECD on julkaissut vuosittaisen kansainvälisen koulutusjärjestelmiä vertailevan tilastojulkaisunsa

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu %, liukuva vuosikasvu 12 12 1 8 6 Kiina Baltian maat Intia Venäjä 1 8 6 4 2 Euroalue Japani USA 4 2-2 21 22 23 24 2 26 27 USA+Euroalue+Japani = 4 % maailman bruttokansantuotteesta

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 25.6.215 Suhdannenäkymät parantuneet hieman reaalitaloudessa ei selvää käännettä ylöspäin 4 Päätoimialojen suhdannenäkymät,

Lisätiedot

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Orion jakautuu 1.7.2006 Orion konserni Uusi Orion Oyj Oriola KD Oyj Orion Pharma Orion Diagnostica KD Oriola Lääkkeiden ja diagnostisten testien T&K, valmistus ja

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2013

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2013 Kansainvälinen palkkaverovertailu 13 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010. Media Clever / Music Finland 2012

Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010. Media Clever / Music Finland 2012 Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010 Media Clever / Music Finland 2012 Tutkimuksen tausta Tutkimusmalli Kim Forss/Andante Consultants. Samaa mallia on käytetty Ruotsin, Tanskan

Lisätiedot

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kansalliset kestävän kehityksen indikaattorit Ensimmäiset keke-indikaattorit 2000 Kokoelmaa päivitetty ja uudistettu

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Työtaistelutilasto. Vuosi 2006 ja 4. neljännes 2006. Vuonna 2006 lakkojen lukumäärä oli tavanomainen, mutta menetykset suuret

Työtaistelutilasto. Vuosi 2006 ja 4. neljännes 2006. Vuonna 2006 lakkojen lukumäärä oli tavanomainen, mutta menetykset suuret Työtaistelutilasto Vuosi 2006 ja 4. neljännes 2006 Vuonna 2006 lakkojen lukumäärä oli tavanomainen, mutta menetykset suuret Työtaistelut painottuivat teollisuuteen ja liikenteeseen Suomi on keskimääräistä

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista

Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Katja Forssén & Veli-Matti Ritakallio Sosiaalipolitiikan laitos Perheiden muuttuvat elinolot kirjan julkaisuseminaari

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015 Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014 Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

Pohjola numeroina 2004

Pohjola numeroina 2004 Pohjola numeroina 2004 Pohjola numeroina 2004 Pohjoismaiden ministerineuvosto Kansi: Kjeld Brandt Grafisk Tegnestue ApS, Kööpenhamina Paino: Scanprint, Århus Painos: 4 000 Pääasialliset tietolähteet: Kansalliset

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2011 Handel Trade Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Suomen metsäteollisuusvienti ja tuonti v. 2004-2011(1-3) 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Mrd. e 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2010

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä?

Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä? 14.5.2009 Itämeri-foorumi Turku Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä? Toimitusjohtaja Kari Jalas Keskuskauppakamari Talousnäkymät heikentyneet nopeasti Itämeren alueella BKT:n kasvu,% Maailma

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti ja toimialan

Lisätiedot

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomi on pieni avotalous, joka tarvitsee dynaamisen kilpailukykyisen yrityssektorin ja terveet kotimarkkinat

Lisätiedot

Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia

Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia Luova talous kasvava talouden sektori Kulutustutkimusten mukaan kulttuurin talous ollut 1980-luvulta lähtien Euroopassa ja Pohjois- Amerikassa

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito Konsultit 2HPO 1 Bruttokansantuotteen kehitys 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 1926 = 100 0 Lähde: Tilastokeskus. 2 Maailmantalouden kasvun jakautuminen Lähde: OECD. 3

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003 1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä

Lisätiedot

7.12.2010. Asiakastyytyväisyys pankki- ja vakuutusalalla 2010

7.12.2010. Asiakastyytyväisyys pankki- ja vakuutusalalla 2010 7.12.2010 Asiakastyytyväisyys pankki- ja vakuutusalalla 2010 1 ASIAKASTYYTYVÄISYYS PANKKI- JA VAKUUTUSALALLA 2010 Sisällys JOHDANTO... 3 PANKKIALA - YKSITYISASIAKKAAT... 4 Asiakastyytyväisyys... 4 Asiakasuskollisuus...

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä 0 MKK pähkinänkuoressa Turun yliopiston erillislaitos Perustettu 1980 5 toimipistettä 42 työntekijää Vuonna 2011: 38 julkaisua

Lisätiedot

Ferratum Oyj:n Eurooppalainen Kesäbarometri 2015

Ferratum Oyj:n Eurooppalainen Kesäbarometri 2015 sivu 1 Ferratum Oyj:n Eurooppalainen Kesäbarometri 2015 Kesälomaan käytettävä kulutus suhteutettuna talouden tuloihin Kesäkulutus Euroopassa SUHTEELLINEN KULUTUS ERI MAISSA VIRO 60.2 % 17 % LATVIA BULGARIA

Lisätiedot

UNESCOn maailmanperintösopimus 40 vuotta 1972-2012. Opetus- ja kulttuuriministeriö Kansainvälisten asiain sihteeristö unesco@minedu.

UNESCOn maailmanperintösopimus 40 vuotta 1972-2012. Opetus- ja kulttuuriministeriö Kansainvälisten asiain sihteeristö unesco@minedu. UNESCOn maailmanperintösopimus 40 vuotta 1972-2012 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kansainvälisten asiain sihteeristö unesco@minedu.fi UNESCO lyhyesti YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot