Suomen kulttuuri eurooppalaisessa vertailussa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen kulttuuri eurooppalaisessa vertailussa"

Transkriptio

1 Opetusministeriö Ministry of Education Opetusministeriön politiikka-analyysejä 2009:5 Suomen kulttuuri eurooppalaisessa vertailussa Kulttuurialan kansainvälinen vertailu on hyvin haasteellinen tehtävä, vaikka toisaalta kulttuuri on ja on aina ollut institutionaalisesti mitä kansainvälisin ilmiö. Kulttuurin institutionaalinen rakenne, taiteen tuottamisen tavat ja taiteen tekemisen rahoittaminen, kulttuurin kulutus ja kansalaisten kulttuuripalvelujen tarjontajärjestelmät ovat eri maissa historiallisen kehityksen seurauksena erilaisia. Tässä katsauksessa pyritään vertailemaan kulttuurin tilaa ja merkitystä kolmessatoista Euroopan maassa ja tarkastelemaan erityisesti sitä, miten Suomi asettuu tässä vertailussa. Tarkastelun yhtenä päälähteenä on Tilastokeskuksen Kulttuuritilasto 2007 (Kulttuuri ja viestintä 2009), johon sisältyy myös laaja kansainvälinen katsaus. Sitä on täydennetty erityisesti Euroopan unionin tilastoviraston Eurostatin ja Euroopan neuvoston tilastoaineistolla, minkä lisäksi on käytetty hyväksi myös eräiden maiden kansallisten tilastoviranomaisten tietoja. Kulttuurialan tilastoinnissa on sekä kansainvälisesti että myös kansallisesti vielä huomattavasti kehittämisen varaa ja kulttuurin kansainväliseen tilastolliseen tarkasteluun ja vertailuun liittyy siis edelleen epävarmuustekijöitä. Osin tarkastelussa on jouduttu käyttämään eri tilastovuosia eri maiden osalta. Epävarmuustekijöitä on pyritty karsimaan valitsemalla tarkasteluun ensisijaisesti maita, jotka ovat keskenään vertailukelpoisia. Opetusministeriön Kulttuuripolitiikan strategia asiakirjan (Opetusministeriön julkaisuja 2009:12) mukaan kulttuuripolitiikan vaikuttavuustavoitteet ovat yhteiskunnan kulttuurisen perustan vahvistaminen, luovan työn tekijöiden ja kulttuuripalvelujen tuottajien toimintaedellytysten parantaminen, kansalaisten kulttuuriin osallistumisen ja hyvinvoinnin edistäminen sekä kulttuurin taloudellisten vaikutusten vahvistaminen. Tässä analyysissä tarkastelu on koottu tämän nelijaon pohjalle. Analyysi osoittaa, että kulttuurin asemassa ja kulttuuripalvelujen käytössä on tarkastelussa olevissa maissa eräin osin huomattaviakin eroja, joka viestinee muun muassa kansallisten kulttuuriperinteiden eroista ja tähän perustuvasta kulttuuripolitiikan mahdollisesta erilaisesta painopisteasettelusta. Analyysiin sisältyvässä vertailevassa yhteenvetolaskelmassa Suomi asettuu kokonaisuudessaan tarkasteltavan maaryhmän keskitason alapuolelle muiden pohjoismaiden, Alankomaiden ja Iso-Britannian sekä Viron ja Ranskan jälkeen. Suomen vahvuuksia ovat erityisesti kirjastopalvelujen käyttö, teatterissakäynti, kulttuurialan työvoiman osuus kaikista työllisistä, kulttuurialan osuus maan bruttokansantuotteesta ja kirjatuotannon määrä. Kulttuurin julkinen rahoitus on Suomessa selvästi muita pohjoismaita alemmalla tasolla.

2 Julkiset kulttuurimenot asukasta kohden Museot ja museokäynnit Kulttuurimenot / asukas 2005, 1) BKT / asukas ) Suomi Ruotsi Norja Tanska Viro Saksa Alankomaat Ranska Iso-Britannia Espanja Itävalta Unkari Venäjä ) Saksa 2007, Ranska 2002, Iso-Britannia 2004, Unkari ) Itävalta, Venäjä 2008 ennuste LÄHDE: Council of Europe, Compendium of Cultural Policies and Trends in Europe, 10th edition, 2009 ja (Iso-Britannia), Eurostat, IMF World Economic Outlook Database Museoiden lukumäärä Käynnit 100 asukasta kohden Suomi (2005) Ruotsi (2005) Norja (2005) Tanska (2006) Viro (2008) Saksa (2006) Alankomaat (2005) Ranska (2005, 2004) Iso-Britannia 1) (2004, 2007) Espanja (2004) Itävalta (2007) Unkari (2008) Venäjä (2005) ) Tiedot koskevat Englantia ja käynnit 100 asukasta kohden koskevat vain Department for Culture, Media and Sport:n tukemia museoita. LÄHDE: Tilastokeskus, Kulttuuritilasto 2007, Statistics Estonia, Statistics Austria, Hungarian Central Statistical Office ja Digest of statistics 2006 (Museums Association (England)), Department of Culture, Media and Sport Kulttuurinen perusta Julkiset kulttuurimenot Valtion ja kuntien kulttuurimenot asukasta kohden olivat korkeimmat eli 380 euroa Norjassa, jossa ne olivat yli kymmenkertaiset Venäjään verrattuna ja yli kaksinkertaiset Suomeen verrattuna. Vertailussa on epävarmuustekijänä otettava huomioon eri maiden erilaiset keskus-, alue- ja paikallishallinnon rakenteet. Myös kansantalouden vauraus vaikuttaa asiaan. Museot ja museokäynnit Vilkkainta museossa käyminen oli tarkasteltavista maista Ruotsissa, jossa sataa asukasta kohden museoissa käytiin selvästi yli 200 kertaa. Suomi sijoittui Pohjoismaista selvästi alimmalle tasolle 83 käynnillä sataa asukasta kohden. Erityisen silmiinpistävää on kuitenkin Ranskan erittäin alhainen käyntitiheys asukasta kohden, lähes kymmenen kertaa pienempi kuin Ruotsin. Tilannetta arvioitaessa on varauksena otettava huomioon, että museokäsite saattaa jossain määrin vaihdella maittain. Paras vertailtavuus on Pohjoismaiden kesken. Maailmanperintökohteet Kulttuuriperintökohteet Unescon maailmanperintösopimukseen kuuluu 186 valtiota. Maailmanperintökohteita oli vuonna 2009 kaikkiaan 890, joista kulttuuriperintökohteita on 689, luontoperintökohteita 176 ja yhdistelmäkohteita 25. Näistä Euroopan unionin maissa sijaitsee 332 osin EU-maassa sijaitsevat kansainväliset kohteet mukaan lukien. Suomessa maailmanperintökohteita oli seitsemän, joista kuusi on kulttuurikohteita ja yksi luontokohde. Kirjastot ja lainat Suomi sijoittui yleisten kirjastojen lainojen määrässä 19 lainalla asukasta kohden selvästi tarkastelussa olevien maiden kärkeen. Lainamäärä oli kolminkertainen Ruotsiin ja kuusinkertainen Ranskaan verrattuna. Kirjastojen ja kokoelmien lukumäärä oli ylivertainen Venäjällä. Opetusministeriön politiikka-analyysejä 2009:5

3 Unescon maailmanperintökohteet eräissä maissa LÄHDE: Eurostat, Cultural statistics (2007 edition), Unesco 2009 Yleiset kirjastot, kokoelmat ja lainat Suomen maailmanperintökohteet ja niiden kävijämäärät vuonna 2007 Kirjastoja Kokoelmat (1 000) Lainat / asukas Suomi (2009) Ruotsi (2006) Norja (2005) Tanska (2005) Viro (2008) Saksa (2006) Alankomaat (2005) Ranska (2004) Iso-Britannia 1) (2005) Espanja (2004) Itävalta (2006) Unkari (2007) Venäjä (2005) ) Tiedot koskevat Englantia. LÄHDE: Tilastokeskus, Kulttuuritilasto 2007, Statistics Estonia, Statistics Austria, Hungarian Central Statistical Office ja Digest of statistics 2006, Department of Culture, Media and Sport Kohde Käyntejä Suomenlinna Vanha Rauma Verlan puuhiomo ja pahvitehdas Sammallahdenmäen pronssi - kautiset hautaröykkiöt Struven kolmiomittausketju.. Merenkurkun saaristo.. LÄHDE: Kulttuuritilasto 2007, Tilastokeskus

4 Teatterit, esitykset ja käynnit Internetin käyttö kulttuuritarkoituksiin 2006 (%) Teattereita Esityksiä Käyntejä (1 000) Käyntejä / asukasta Suomi (2006) Ruotsi (2005) Norja (2005) Tanska (2006) Viro (2004) Itävalta (2007) Unkari (2008) Venäjä (2005) LÄHDE: Tilastokeskus, Kulttuuritilasto 2007, Statistics Estonia, Statistics Austria ja Hungarian Central Statistical Office Laajakaista- ja internetyhteydet kotitalouksissa Laajakaistayhteydet kotitalouksissa % Elokuvasalit ja elokuvissa käynnit 2008 Internetyhteydet kotitalouksissa % EU Suomi Ruotsi Norja Tanska Viro Saksa Alankomaat Ranska Iso-Britannia Espanja Itävalta Unkari LÄHDE: Eurostat Lukeminen / lehdet Pelaaminen ja musiikki Radio / TV Koulutus Muu (chat ym.) EU Suomi Ruotsi Norja Tanska Viro Saksa Alankomaat Ranska Iso-Britannia Espanja Itävalta Unkari LÄHDE: Eurostat, Cultural statistics (2007 edition), Eurostat, Community survey on ICT usage in households and by individuals, 2006 Kulttuuria tärkeänä pitävien kansalaisten osuus 2007 Suomi 65 % Ruotsi 76 % Tanska 77 % Viro 83 % Saksa 65 % Alankomaat 78 % Ranska 88 % Iso-Britannia 67 % Espanja 85 % Itävalta 53 % Unkari 77 % LÄHDE: European Cultural Values, Special Eurobarometer 278, European Comission, 2007 Elokuvasalien lukumäärä Käynnit / asukas Kotimaisen elokuvien markkinaosuus Suomi 324 1,3 23,2 Ruotsi 848 1,7 20,2 Norja 428 2,5 22,4 Tanska 397 2,4 33,0 Viro 67 1,2 7,3 Saksa ,6 26,6 Alankomaat 630* 1,4 17,9 Ranska ,1 45,4 Iso-Britannia ,7 31,0 Espanja ,4 13,3 Itävalta 577 1,9 6,0 Unkari 416 1,0 11,4 Venäjä ,9 25,5 LÄHDE: Focus: World Film Market Trends, Baltic Films: Facts and Figures * Tieto vuodelta 2007 Kulttuuri ja kansalaiset Kulttuurin tärkeys Euroopan unionin kulttuuribarometrissä vuodelta 2007 kysyttiin noin tuhannen henkilön otantaan perustuvassa kyselyssä jäsenmaiden kansalaisten mielipidettä kulttuurin henkilökohtaisesta tärkeydestä. Erittäin tai melko tärkeänä kulttuuria piti keskimäärin 77 % vastanneista unionin kaikista 27 jäsenmaasta. Tässä analyysissa tarkasteltavissa maissa kulttuuria tärkeänä pitävien osuus oli korkein eli 88 % Ranskassa ja alhaisin eli 53 % Itävallassa. Suomessa suhdeluku oli 65 %. Saksa, Suomi ja Itävalta sijoittuivat kolmelle alhaisimmalle sijalle kaikista jäsenmaista. Korkein suhdeluku, 92 %, oli Puolassa. Norjasta ja Venäjältä tietoa ei ole saatavissa. Opetusministeriön politiikka-analyysejä 2009:5

5 Kulttuuriosallistuminen vähintään kerran vuoden aikana (%) Ooppera, baletti tai tanssiesitys Elokuva Teatteri Urheilutapahtuma Konsertti Kirjastokäynti julkisessa kirjastossa Historialliset monumentit ja nähtävyydet Museot ja galleriat EU Suomi Ruotsi Tanska Viro Saksa Alankomaat Ranska Iso-Britannia Espanja Itävalta Unkari LÄHDE: European Cultural Values, European Commission 2007 Lukenut kirjan Kulttuuriosallistumisen tiheys EU:n kulttuuribarometrissä vuodelta 2007 kysyttiin kulttuuriosallistumista eri taiteenlajeihin ja kulttuurikohteisiin. Ooppera-, baletti- ja tanssiesityksiin osallistuttiin tarkastelun kohteena olevissa maissa vuosina vähintään kerran vuodessa eniten Ruotsissa ja Alankomaissa ja vähiten Espanjassa. Elokuvissakäynti oli yleisintä Ruotsissa ja vähäisintä Unkarissa ja teatterissakäynti yleisintä Alankomaissa ja vähäisintä Ranskassa. Konserteissa käytiin eniten Virossa ja vähiten Unkarissa. Yleisessä kirjastossa käynnissä Suomi oli kärjessä, kun taas Itävallassa käyntien määrä oli vain kolmannes Suomen osuudesta. Historiallisiin monumentteihin tutustuminen sekä museoissa ja gallerioissa käynti oli yleisintä Tanskassa, Ruotsissa ja Alankomaissa. Kirjan oli lukenut 87 % ruotsalaisista mutta vain 59 % espanjalaisista. Suomen 79 % riitti jaettuun kuudenteen sijaan yhdessä Viron ja Itävallan kanssa. Norjasta ja Venäjältä tietoa ei ole saatavilla. Teatterit ja käynnit Käyntitilastojen mukaan teatterissakäynti asukasta kohden oli selvästi yleisintä Virossa ja selvästi toiseksi yleisintä Suomessa. Vähäisintä teatterissakäynti oli Venäjällä. Teattereista ja teatterissakäynnistä ei ole saatavilla muihin maihin vertailukelpoisia tietoja Saksasta, Alankomaista, Ranskasta, Iso-Britanniasta ja Espanjasta. Elokuvasalit ja elokuvissakäynnit Elokuvissakäynti oli yleisintä Ranskassa, Iso-Britanniassa ja Espanjassa, joissa käyntien määrä on yli kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Suomessa elokuvissa käytiin Pohjoismaistakin vähiten, vain 1,3 kertaa asukasta kohden. Vielä Suomeakin vähemmän käyntejä oli Virossa, Unkarissa ja Venäjällä. Kotimaisen elokuvan markkinaosuus 23,2 % oli Suomessa vertailumaiden keskitasolla. Vertailumaista suurin kotimaisen elokuvan osuus, yli 45 % oli Ranskassa. Laajakaista- ja Internetyhteydet kotitalouksissa Tietoverkkoyhteydet ovat tärkeä kanava kulttuurin kulutuksessa. Alankomaat, Norja, Ruotsi ja Tanska olivat kärjessä kotitalouksien laajakaista- ja Internetyhteyksien tiheydessä. Suomi seuraa näitä maita suhteellisen selvästi jäljessä, kun tarkastellaan vuoden 2008 tilannetta. Laajakaistayhteyksien tiheydessä Suomi oli kaksi prosenttiyksikköä Ruotsin edellä vuonna 2006 mutta vuonna 2008 jo viisi prosenttiyksikköä Ruotsin perässä. Venäjältä tietoa ei ole saatavissa. Internetin käyttö kulttuuritarkoituksiin Internetin käyttö lehtien lukemiseen viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana oli yleisintä Virossa ja Norjassa, ja myös Suomessa se oli suosituin käyttötarkoitus. Pelit ja musiikki on suosituinta Alankomaissa ja Espanjassa, kun taas koulutus korkeimmalla sijalla Saksassa ja Iso-Britanniassa. Tietoa Venäjältä ei ole saatavissa.

6 Kulttuurialan työvoima 2005 Ulkomaalaisten osuus kulttuurialan työvoimasta ja koko työvoimasta 2005 Kulttuurin työvoima (1 000) Naisten osuus % Kulttuurin osuus koko työvoimasta % EU ,3 46,0 2,4 Suomi 79,3 53,0 3,3 Ruotsi 153,5 47,0 3,5 Norja 48,0 46,0 2,2 Tanska 82,4 46,0 3,3 Viro 19,2 66,0 3,2 Saksa 1 003,9 44,0 2,8 Alankomaat 305,8 43,0 3,8 Ranska 487,9 47,0 2,0 Iso-Britannia 870,0 48,0 3,1 Espanja 389,8 44,0 2,1 Itävalta 88,6 46,0 2,4 Unkari 79,8 54,0 2,1 Venäjä* 1,8 * Tieto vuodelta LÄHDE: Tilastokeskus, Kulttuuritilasto 2007 ja Osuus kulttuurialalla, % Osuus koko työvoimasta, % EU-27 5,5 5,8 Suomi 1,3 1,3 Ruotsi 4,1 4,5 Norja 5,2 3,9 Tanska 3,9 3,0 Viro 3,4 18,3 Saksa 7,7 8,7 Alankomaat 4,3 3,2 Ranska 4,7 4,9 Iso-Britannia 6,0 5,4 Espanja 8,5 10,8 Itävalta 10,2 10,2 Unkari 0,4 0,8 LÄHDE: Eurostat, Cultural statistics (2007 edition) Luovan työn tekijät Kulttuurialan työvoima Kulttuurialan työvoiman osuus koko työvoimasta vaihteli tarkasteltavissa maissa 1,8 %:sta 3,8 %:iin. EU:n keskiarvo oli 2,4 %. Suomessa osuus oli Tanskan ohella Alankomaiden ja Ruotsin jälkeen korkein eli 3,3 %. Ranskassa osuus, 2,0 %, oli EU- maiden pienin, mitä voi pitää yllättävänä. Venäjällä osuus oli tätäkin pienempi. Naisten osuus kulttuurityövoimasta oli korkein Virossa, Unkarissa ja Suomessa. Ulkomaalaisten osuus kulttuurialan työvoimasta ja ulkomaalaisten osuus koko työvoimasta Ulkomaalaisten osuus kulttuurialan työvoimasta oli Suomessa toiseksi pienin Unkarin jälkeen, vain 1,3 % eli sama kuin ulkomaalaisten osuus Suomen koko työvoimasta. Ruotsissa ja Tanskassa ulkomaalaisten osuus kulttuurialan työvoimasta oli yli kolminkertainen ja Norjassa nelinkertainen Suomeen verrattuna. Korkein osuus oli Itävallan 10,2 %. EU:n keskiarvo oli 5,5, %, jonka alapuolelle jäivät mm. Ranska ja Alankomaat. Venäjältä tietoa ei ole saatavissa. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet kulttuurialan työvoimasta ja taidealojen korkeakouluopiskelijat kaikista korkeakouluopiskelijoista Kulttuurialan työvoima oli selvästi korkeammin koulutettua kuin työvoima yleensä. Koko EU:n tasolla tämä ero oli 22 prosenttiyksikköä. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus kulttuurialalla oli korkein eli 64 % Virossa. Suomessa osuus, 45 %, oli alle unionin keskiarvon. Kuitenkin taidealojen opiskelijoiden osuus kaikista korkeakouluopiskelijoista oli Suomessa selvästi EU:n keskiarvon yläpuolella. Tarkasteltavissa maissa osuus oli Suomea korkeampi vain Iso-Britanniassa. Venäjältä tietoa ei ole saatavissa. Kulttuuri ja talous Kulttuurin osuus BKT:sta Kulttuurialan osuus bruttokansantuotteesta oli korkein Ranskassa, 3,4 %, mutta myös Suomi, Norja, Tanska ja Iso-Britannia sijoittuvat Ranskan tuntumaan. Pienin osuus oli Unkarissa. Kulttuurialan liikevaihto oli suurinta Iso-Britanniassa, jossa se oli yli kaksitoistakertainen Suomeen verrattuna, mikä on kylläkin vain hieman enemmän kuin maiden asukaslukujen suhde. Venäjältä tietoa ei ole saatavissa. Opetusministeriön politiikka-analyysejä 2009:5

7 Korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus kulttuurialan työvoimasta ja koko työvoimasta ja taidealojen korkeakouluopiskelijoiden osuus kaikista korkeakouluopiskelijoista Osuus kulttuurityövoimasta 2005, % Osuus koko työvoimasta 2008, % Osuus korkeakouluopiskelijoista 2007, % EU ,0 Suomi ,5 Ruotsi ,5 Norja ,1 Tanska ,7 Viro ,5 Saksa ,6 Alankomaat ,4 Ranska ,2 Iso-Britannia ,8 Espanja ,7 Itävalta ,2 Unkari ,5 LÄHDE: Eurostat, Cultural statistics (2007 edition) Kulttuurin tavaroiden ja palvelujen vienti ja tuonti 2005 Vienti Tuonti Balanssi Milj. USD Milj. USD Milj. USD Vienti suhteessa tuontiin % Suomi ,0 Ruotsi ,7 Norja ,5 Tanska ,3 Viro ,4 Saksa ,4 Alankomaat ,2 Ranska ,6 Iso-Britannia ,5 Espanja ,6 Itävalta ,3 Unkari ,4 Venäjä ,5 LÄHDE: Council of Europe, Compendium of Cultural Policies and Trends in Europe, 10th edition 2009, UNCTAD, Creative Economy Report Kauno- ja tietokirjallisuuden tuotanto Nimikkeitä asukasta kohden Kaunokirjallisuus Tietokirjallisuus Kulttuurin vienti ja tuonti Yhteensä Suomi (2004) 0,4 2,1 2,5 Ruotsi (2004) 0,5 1,5 2,0 Norja (2004) 0,5 0,7 1,2 Tanska (2004) 0,6 2,1 2,8 Viro (2008) 0,6.. 4,4 Saksa (2006) 0,3 0,6 1,0 Alankomaat (1993).... 2,1 Ranska (2004) 0,2 0,8 1,0 Iso-Britannia (2006) ,3 Espanja (2006) 0,4 1,1 1,5 Itävalta (2006) 0,2 0,7 0,9 Unkari (2008) 0,5 1,0 1,5 Venäjä (2005).... 0,7 LÄHDE: Tilastokeskus, Kulttuuritilasto 2007, Statistics Estonia, Statistics Austria, Hungarian Central Statistical Office ja Wikipedia (Iso-Britannia 2006 ja Alankomaat 1993) Kulttuurialan vienti oli tuontia suurempi vain Tanskassa, Saksassa, Espanjassa ja Virossa. Viennin volyymi oli vain 13 % tuonnin volyymista Norjassa, Iso-Britanniassakin vain 67 % ja Suomessa 71 %. Ruotsissa oltiin 98 %:lla lähellä tasapainoa. Kulttuurin osuus bruttokansantuotteesta ja liikevaihto 2003 Kirjatuotanto Osuus BKT:stä Liikevaihto % Milj. Suomi 3,2* Ruotsi 2, Norja 3, Tanska 3, Viro 2,4 612 Saksa 2, Alankomaat 2, Ranska 3, Iso-Britannia 3, Espanja 2, Itävalta 1, Unkari 1, * Suomen tieto vuodelta 2006, Kulttuuritilasto 2007, Tilastokeskus; vuoden 2003 tieto on 3,1 % LÄHDE: Eurostat ja Amadeus (The Economy of Culture in Europe) Kirjatuotannon nimikkeiden määrä asukaslukuun nähden oli selkeästi korkein Virossa. Suomea korkeampi se oli myös Iso-Britanniassa ja Tanskassa. Suomen ja Tanskan asemaan vaikutti ratkaisevasti tietokirjallisuuden nimikkeiden kaikkein korkein määrä tarkasteltavissa maissa. Erittelyä kauno- ja tietokirjallisuuden kesken ei kuitenkaan ollut käytettävissä Virosta, Alankomaista, Iso-Britanniasta ja Venäjältä.

8 Kirjojen tuonti ja vienti 2006 Yhteensä Tuonti EU:sta % EU:n ulkopuolelta % Yhteensä Vienti EU:iin % EU:n ulkopuolelle % Vienti / asukasta Suomi Ruotsi Tanska Viro Saksa Alankomaat Ranska Iso-Britannia Espanja Itävalta Unkari LÄHDE: Eurostat, Cultural statistics (2007 edition) Kirjojen tuonti ja vienti Kirjojen vienti oli suhteellisesti suurinta tuontiin verrattuna Saksassa, Iso-Britanniassa ja Espanjassa. Itävallassa taas tuonti oli lähes kuusinkertainen vientiin verrattuna. Tuonnin osuus EU:n ulkopuolelta oli selvästi korkein Iso-Britanniassa ja selvästi pienin Itävallassa. Ruotsin viennistä suuntautui korkein osuus EU:n ulkopuolelle ja Virosta pienin. Suomen tuonnista valtaosa tuli EU-maista ja viennistäkin kaksi kolmasosaa suuntautui näihin maihin. Viennin arvo asukasta kohden oli selvästi suurin Iso-Britanniassa ja pienin Unkarissa. Suomessa vienti oli toiseksi pienin. Norjasta ja Venäjältä tietoa ei ole saatavissa. Äänitteiden myynti Äänitteiden myynnistä CD-levyt muodostivat ylivoimaisesti suurimman osan. DVD-levyt olivat erityisen vahvassa asemassa Alankomaissa. Kotimaisten äänitteiden osuus oli erityisen vahva Venäjällä ja Ranskassa, kun taas ulkomaalaisten osuus oli vahvin Itävallassa ja Alankomaissa. Klassinen musiikki oli vahvimmillaan Itävallassa mutta varsin vahva se oli myös Suomessa. Virosta tietoa ei ollut saatavissa. Äänitteiden tuonti ja vienti CD-levyjen vienti ylitti arvoltaan tuonnin vain Ruotsissa, Saksassa, Itävallassa ja selvästi eniten Alankomaissa, jossa vienti oli lähes viisinkertainen tuontiin näh- den. Tuonnin osuus oli selvästi suurin Suomessa, lähes viisinkertainen verrattuna vientiin. Erityisesti tuonti mutta myös vienti oli keskimäärin selvästi EU-maiden välistä. Kuitenkin Ruotsin viennistä kaksi kolmasosaa suuntautui EU:n ulkopuolelle. Viennin arvo asukasta kohden oli selvästi korkein Alankomaissa ja Itävallassa ja pienin Unkarissa, Espanjassa ja Suomessa. Norjasta ja Venäjältä tietoa ei ole saatavissa. Eräiden kulttuurituotteiden ja -palvelujen hintoja Kulttuurituotteiden hintataso oli erityisen alhainen Venäjällä ja pääosin myös Unkarissa. Muissa tarkasteltavissa maissa vaihtelu oli oopperanlipun hintaa lukuun ottamatta vähäisempää. Näissä maissa CD-levyn hinta oli korkein Suomessa ja halvin Iso-Britanniassa. Kirja oli kallein Tanskassa ja halvin Norjassa. Elokuvalippu oli selkeästi kallein Iso-Britanniassa, kun muiden maiden välinen vaihtelu oli varsin vähäistä. Museokäynnistä ei peritty pääsymaksua Norjassa. Muissa maissa maksu asettui 5 ja 15 euron välille. Musiikkitunnin hinta oli Itävallassa 10 ja Ruotsissa 28 euroa. Oopperalipun hinta oli Iso-Britanniassa viisitoistakertainen verrattuna hintaan Virossa. Suomessa kulttuurituotteiden hintataso oli keskimääräistä korkeampi museon pääsymaksua ja oopperalipun hintaa lukuun ottamatta. Opetusministeriön politiikka-analyysejä 2009:5

9 CD-levyjen tuonti ja vienti 2006 Tuonti Vienti Vienti / Yhteensä EU:sta % EU:n ulkopuolelta % Yhteensä EU:iin % EU:n ulkopuolelle % asukasta Suomi Ruotsi Tanska Viro Saksa Alankomaat Ranska Iso-Britannia Espanja Itävalta Unkari LÄHDE: Eurostat, Cultural statistics (2007 edition) Äänitteiden myynti 2006 Äänitetyyppi, % myynnin arvosta CD DVD Muut digitaaliset Muut Kotimainen Ulkomainen Klassiset Suomi Ruotsi Norja Tanska Saksa Alankomaat Ranska Iso-Britannia Espanja Itävalta Unkari Venäjä LÄHDE: Recording industry in Numbers London: IFPI, Tilastokeskus, Kulttuuritilasto 2007 Yhteenvetolaskelma vertailusta Käsitellyn aineiston yhteenvetotarkastelun ulkopuolelle on jätettävä Venäjä, koska sitä koskevat tiedot puuttuvat niin monesta indikaattorista. Norja voidaan ottaa tarkasteluun 14 indikaattorin ja muut maat 18 indikaattorin pohjalta. Ne ovat: 1 julkiset kulttuurimenot asukasta kohden, 2 museokäynnit 100 asukasta kohden, 3 yleisten kirjastojen lainat asukasta kohden, 4 kulttuuria tärkeänä pitävien kansalaisten osuus, 5 vähintään kerran vuodessa teatterissa kävijöiden osuus (Norjaa lukuun ottamatta), 6 elokuvissa käynnit asukasta kohden, 7 kotimaisten elokuvien markkinaosuus, 8 laajakaistayhteydet kotitalouksissa, 9 Internet-yhteydet kotitalouksissa, 10 kulttuurialan työvoiman osuus koko työvoimasta, 11 naisten osuus kulttuurialan työvoimasta, 12 ulkomaalaisten osuus kulttuurialan työvoimasta, 13 korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus kulttuurialan työvoimasta, 14 kulttuurin toimialan osuus bruttokansantuotteesta (Suomi vuoden 2003 pohjalta), 15 kulttuurin tavaroiden ja palvelujen viennin suhde tuontiin 16 kauno- ja tietokirjallisuustuotannon uusien nimikkeiden määrä asukasta kohden, 17 kirjojen viennin arvo asukasta kohden (Norjaa lukuun ottamatta) ja 18 CD-levyjen viennin arvo asukasta kohden (Norjaa lukuun ottamatta).

10 CD-levyjen, kirjojen ja elokuvalippujen hinnat, museoiden pääsymaksu sekä musiikkitunnin ja oopperalipun hinnat 2008 CD-levy 1) Kirja 2) Elokuvalippu 3) Museon pääsymaksu 4) Musiikkitunti 5) Oopperalippu 6) Suomi 22,9 35,9 8,9 7,0 25,0 44,0 Ruotsi 14,7 24,5 9,9 9,9 28,0 53,0 Norja 16,9 11,3 8,5 Ei maksua 21,5 38,5 Tanska 20,2 44,3 8,7 10,8 20,3 63,2 Saksa 15,5 25,0 7,3 9,0 26,0 45,0 Viro 16,3 18,3 7,7 5,1 21,0 9,6 Alankomaat 20,0 28,0 9,5 12,5 16,5 55,0 Ranska* 17,0 25,2 5,6 9, ,0 Iso-Britannia 12,6 15,3 15,1 14,6 27,9 140,8 Espanja 18,5 29,9 6,9 6,0 13,3 68,0 Itävalta 17,0 25,7 8,0 9,0 12,0 65,6 Unkari 15,0 9,0 4,8 3,8 10,0 22,6 Venäjä 6,4.. 4,2 4,4 5,8 8,8 1) Coldplayn albumi Viva la Vida, 2) Ken Follet, Maailma vailla loppua (Suomen hinta kovakantisen kirjan; pehmeäkantinen 9,50 ), 3) Elokuva Mama Mia, 4) kansallismuseo tai modernin taiteen museo, 5) lasten pianotunti julkisessa musiikkikoulussa, 6) toisen parven lippu pääkaupungin oopperassa. * Ranskan tiedot vuodelta 2007 vastaavasta Euroopan neuvoston lähteestä (2008); levy, kirja ja elokuva, joiden hinnanmuodostusta tarkasteltiin, olivat toiset kuin vuoden 2008 aineistossa. LÄHDE: Council of Europe, Compendium of Cultural Policies and Trends in Europe, 10th edition 2009 Yhteenvetolaskelma on tehty siten, että kullekin maalle on laskettu sijoituspiste kussakin indikaattorissa, jonka jälkeen pisteet on laskettu yhteen ja summa on jaettu kahdeksallatoista (Norjan osalta neljällätoista) keskimääräisen sijoituksen saamiseksi. Laskelma osoittaa, että maiden erot ovat ääripäiden osalta varsin huomattavat. Tanskan sijoituspisteiden keskiarvo on kaksi ja puoli kertaa parempi kuin Unkarin; niiden keskiarvojen erotus on lähes kuusi pistettä. Sen sijaan esimerkiksi Tanskaa kärjessä seuraavien viiden maan sijoituspisteen keskiarvo asettuu noin yhden pisteen sisään. Suomi sijoittuu kahdeksannelle sijalle, hivenen Ranskan jälkeen ja hivenen Saksan edelle. Muiden pohjoismaiden kuten myös Iso-Britannian ja Alankomaiden sijoitus on erinomainen ja selvästi Suomea parempi. Sijoituspistejärjestyksen rinnalla vähintään yhtä tärkeä havainto yhteenvetolaskelmassa on, että kaikilla tarkastelussa olevilla mailla on omat vahvuutensa - kuten myös omat heikkoutensa. Yhdeksän maata saa vähintään yhden ykkössijan jossakin indikaattorissa ja 11 maata vähintään yhden ykkös- tai kakkossijan. Heikoin sija on kymmenellä maalla 11 tai 12. Alankomailla lukumääräisesti yleisin sijoitus on ensimmäinen sija, joita on yhteensä viisi. Virolla ja Ranskalla yleisin sijoitus on ykkössija kolmessa indikaattorissa kuten myös yhdessä muussa indikaattorissa. Suomen yleisin sijoitus on kolmas sija ja yhdeksäs sija neljässä indikaattorissa. Yhteenvetolaskelma mukaista sijoittumisjärjestystä arvioitaessa on muistettava, että se pätee todennäköisesti vain näihin käytettyihin 18 indikaattoriin. Jos tarkas- teluun olisi lisättävissä kymmenkunta muuta indikaattoria, sijoittumisjärjestys todennäköisesti muuttuisi. Johtopäätöksiä Kulttuuri on monin osin erittäin haasteellinen tilastoinnin kohde. Kun esimerkiksi koulutuksen puolella voidaan nojautua henkilötietopohjaisiin tiedonkeruisiin, tämä ei ole kulttuurin puolella pääsääntöisesti lainkaan mahdollista. Luovan talouden voimakas kasvu viime vuosikymmeninä on saanut aikaan niin Suomessa kuin muuallakin sen, että kulttuuria koskevaa tilastointia on ryhdytty tehostamaan. Suomessa Tilastokeskus on laatinut ensimmäisen kulttuurin kansantaloudellisia vaikutuksia kuvaavan kansantalouden tilinpitojärjestelmään pohjautuvan kulttuurisatelliittitilinpidon (Kulttuurin satelliittitilinpito, Pilottiprojektin loppuraportti, Opetusministeriön julkaisuja 2008:20). Myös Euroopan unioni ja kansainväliset järjestöt ovat pitkään panostaneet kehittämistyöhön. Eri maiden tilastoinnissa on kuitenkin edelleen huomattavia eroja, eikä tässäkään analyysissä käytetyn aineiston osalta voida varmuudella sanoa, että se kaikin osin mittaa kaikissa maissa tarkalleen samaa ilmiötä. Kokonaiskuvan luomista eri maiden kulttuuriprofiileista vaikeuttaa myös se, että analyysissä käytetyt tietoaineistot ja indikaattorit ovat niin ikään suurelta osin jouduttu valitsemaan sillä perusteella, mistä asioista ja ilmiöistä ylipäänsä on tietoa saatavilla riittävän kokoisesta ja edustavasta maaryhmästä. Opetusministeriön politiikka-analyysejä 2009:5

11 Yhteenvetolaskelma maiden sijoittumisesta indikaattoreissa Sijoituspisteet Sijat Yhteensä Keskiarvo Paras sija Heikoin sija Yleisin sija Tanska 70 3,89 1 (2 kpl) 9 (1 kpl) 3 (5 kpl) Alankomaat 89 4,94 1 (5 kpl) 12 (1 kpl) 1 (5 kpl) Iso-Britannia 94 5,22 1 (1 kpl) 10 (1 kpl) 6 (5 kpl) Norja 73/14 5,21 1 (1kpl) 12 (1 kpl) 2 (3 kpl) Ruotsi 96 5,33 1 (1 kpl) 11 (1 kpl) 4,6 (3 kpl) Viro 106 5,89 1 (3 kpl) 11 (2 kpl) 1,9 (3 kpl) Ranska 115 6,39 1 (4 kpl) 12 (2 kpl) 1,4 (3 kpl) Suomi 117 6,50 1 (1 kpl) 11 (1 kpl) 3,9 (4 kpl) Saksa 120 6,67 3 (1 kpl) 11 (1 kpl) 4 (4 kpl) Espanja 136 7,56 2 (3 kpl) 12 (1 kpl) 10 (5 kpl) Itävalta 145 8,06 1 (1 kpl) 12 (3 kpl) 8 (4 kpl) Unkari 170 9,44 2 (1 kpl) 12 (6 kpl) 12 (6 kpl) Tässä analyysissä eri maita on tarkasteltu opetusministeriön kulttuuripolitiikan strategian neljään osioon perustuvan tavoitekehikon pohjalta. Kulttuuriseen perustaan liittyvistä indikaattoreista sekä julkisten kulttuurimenojen että museokäyntien osalta Ruotsi, Norja ja Tanska nousevat kärkisijoille ja ovat selvästi Suomen edellä. Sen sijaan yleisten kirjastojen lainojen määrässä asukasta kohden Suomi on selvästi kärjessä ja Tanska selvästi toisena. Kansalaisten kulttuuriosallistumisen indikaattoreista Viro ja Suomi ovat teatterissakäynnissä edellä muita, kun taas elokuvissakäynnissä Ranska ja Iso-Britannia ovat vahvimpia, ja Suomi sijoittuu häntäpäähän. Kotimaisten elokuvien markkinaosuudessa Suomi on keskikastissa ja Ranska ylivoimainen kärkimaa. Vaikka Suomi sijoittuu kotitalouksien laajakaista- ja Internet-yhteyksien tiheydessä keskitasoa paremmin, Suomi on kuitenkin viime vuosina jäänyt jälkeen muiden pohjoismaiden kehityksestä. Luovan työn tekijöitä koskevista indikaattoreista kulttuurialan työvoiman osuudessa Suomi, Ruotsi ja Tanska sijoittuvat kärkiryhmään Alankomaiden jälkeen. Sen sijaan ulkomaalaisen kulttuurityövoiman osuus on useimmissa maissa moninkertainen Suomeen verrattuna. Vain Unkari jää jälkeen Suomesta. Kulttuurin ja talouden indikaattoreissa Suomella on vahvuuksia ja heikkouksia. Kulttuurin osuus bruttokansantuotteesta kuten myös kirjatuotanto on korkealla tasolla, mutta kulttuuriviennin indikaattoreissa Suomen menestys on verrattain heikko. CD-levyjen viennin ja tuonnin epätasapaino oli Suomessa vuonna 2006 kaikkein suurin. Analyysissä tehdyn yhteenveto- ja vertailulaskelman mukaan Suomi sijoittuu tarkasteltavien maiden joukossa keskiviivan alapuolelle, kahdeksanneksi. Tanska, Norja ja Ruotsi sijoittuvat Iso-Britannian ja Alankomaiden ohella selvästi ja Viro ja Ranska jonkin verran Suomen edelle. Saksa tulee hivenen Suomen jälkeen. Tanska on ylivoimainen ykkönen ja Unkari peränpitäjä. Analyysin johtopäätöksenä voidaan todeta, että kulttuuri vaikuttaa varsin vahvasti suomalaisessa yhteiskunnassa (mm. kulttuurin korkeat BKT- ja työvoimaosuudet). Toisin kuin joskus julkisessa keskustelussa annetaan ymmärtää, julkinen sektori ei Suomessa käyttänyt ainakaan 2000-luvun puolivälissä varsinkaan pohjoismaisessa vertailussa erityisen paljon voimavaroja kulttuurin tukemiseen. Vahvistaisivatko lisäpanostukset, jotka nyt on aloitettu, enemmän kulttuurin sivistyksellistä ja taloudellista vaikuttavuutta? Suomen keskimääräisesti keskinkertainen kokonaissijoitus tarkastelevien maiden joukossa osoittaa, että kehittämisen varaa on vielä monella kulttuurin lohkolla Euroopan kärkeen ja muiden pohjoismaiden tasolle yltämisessä. Ponnistukset kulttuuriviennin edistämiseksi ovat tämänkin aineiston valossa perusteltuja. Jos toistaiseksi erittäin vähäinen ulkomaalaisten osuus Suomen kulttuurityövoimasta lähtee nousuun, sen voi olettaa vaikuttavan myönteisesti suomalaiseen kulttuurin kansainväliseen liikkuvuuteen. Suomalaisten kulttuuriosallistuminen voisi olla aktiivisempaa ja kulttuurin arvostus vahvempaa.

12 Aiemmin ilmestyneet: 2009:4 Suomi Kulttuurimatkailun kohdemaana 2009:3 Maahanmuuttajaväestön asema opetusministeriön tehtäväalueilla 2009:2 Finnish Education System in an International Comparison 2009:1 Euroopan korkeakouluopiskelijoiden sosiaaliset ja taloudelliset olot 2008:5 Peruskoulun opetusryhmät :4 Suomen koulutusjärjestelmä kansainvälisessä vertailussa 2008:3 Tutkimus- ja kehittämistoiminta maakunnittain 2008:2 Kulttuuripalvelut ja kulttuurityö maakunnittain 2008:1 Nuoriso koulutuksessa, työssä ja muussa toiminnassa 2007:2 Ungdomsåldersklassens studier i yrkeshögskolor och universitet 2007:1 Nuorisoikäluokan siirtyminen ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opintoihin Opetusministeriössä vahvistetaan tietoon perustuvaa johtamista. Ministeriön analyysiryhmä laatii muun muassa politiikka-analyysejä yhteiskunnallisesti merkittävistä koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan kysymyksistä. LISÄTIETOJA: Kulttuuriasiainneuvos Esa Pirnes, , Johtaja Paula Tuomikoski, , Neuvotteleva virkamies Heikki Mäenpää , Erikoissuunnittelija Tomi Halonen , ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminta maakunnittain

Tutkimus- ja kehittämistoiminta maakunnittain Opetusministeriö Undervisningsministeriet opetusministeriön Politiikka-analyysejä 2008:3 Tutkimus- ja kehittämistoiminta maakunnittain Maakuntien väliset erot ovat varsin huomattavia. Yhtenä vedenjakajana

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v) Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26

Lisätiedot

Kulttuuripalvelut ja kulttuurityö maakunnittain

Kulttuuripalvelut ja kulttuurityö maakunnittain Opetusministeriö Undervisningsministeriet Kulttuuripalvelut ja kulttuurityö maakunnittain Tässä katsauksessa tarkastellaan ennen muuta kulttuuripalvelujen ja kulttuuritarjonnan alueellista saatavuutta

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

Taide- ja kulttuuriasiat uudistuvassa aluehallinnossa

Taide- ja kulttuuriasiat uudistuvassa aluehallinnossa Taide- ja kulttuuriasiat uudistuvassa aluehallinnossa Sivistystoimen asiat uudistuvassa aluehallinnossa 14.10.2009 Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju Taustaa 1/2 Lääninhallituslain (22/1997) 2 :n

Lisätiedot

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org ESLC pähkinänkuoressa PISA-tutkimusten kaltainen OECD Organization for

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 215 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

KANSAINVÄLISTÄ VERTAILUTIETOA KOULUTUKSESTA EDUCATION AT A GLANCE 2009

KANSAINVÄLISTÄ VERTAILUTIETOA KOULUTUKSESTA EDUCATION AT A GLANCE 2009 Muistio Matti Kyrö, OPH 7.9.2009 KANSAINVÄLISTÄ VERTAILUTIETOA KOULUTUKSESTA EDUCATION AT A GLANCE 2009 OECD on julkaissut vuosittaisen kansainvälisen koulutusjärjestelmiä vertailevan tilastojulkaisunsa

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Orion jakautuu 1.7.2006 Orion konserni Uusi Orion Oyj Oriola KD Oyj Orion Pharma Orion Diagnostica KD Oriola Lääkkeiden ja diagnostisten testien T&K, valmistus ja

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Sisällys. Tekijän esipuhe 7. Luku I: Taustatietoa 11. Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä 31

Sisällys. Tekijän esipuhe 7. Luku I: Taustatietoa 11. Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä 31 Sisällys Tekijän esipuhe 7 5 Luku I: Taustatietoa 11 1.1 Poliittiset ja hallinnolliset rakenteet 11 1.2 Väestö 13 1.2.1 Ikä- ja sukupuolirakenne 13 1.2.4 Kieliryhmät 15 1.2.5 Maantieteelliset erot 15 1.2.6

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden toiminta 2013

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden toiminta 2013 Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden toiminta 2013 Joensuun kaupungin strategiaa Rajaton tulevaisuus toteutetaan elämänkaaren mukaisilla palveluohjelmilla. Työikäisten palveluohjelmassa on yhtenä

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti ja toimialan

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Tanskassa palkkoihin sisältyvät myös työeläkemaksut. Kuva 6. Palkkataso EU-maissa 2003, teollisuuden työntekijät * Tiedot

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 SVT Ulkomaankauppa 2001:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 1995-2000 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 216 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014 Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson Finanssipolitiikka EU:ssa Finanssineuvos Marketta Henriksson Perussopimus asettaa rajat Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää kolmea prosenttia Julkisen velan suhde

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Ulkomaankauppa 2004:M06 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Kuvio 1. Huipputeknologian tuotteiden tuonti ja vienti v. 1995-2003 14 12 Mrd. e Tuonti Vienti 10 8 6 4

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Monisteen sisältö Rahamäärän ja inflaation yhteys pitkällä aikavälillä Nimelliset ja reaaliset valuuttakurssit Ostovoimapariteetti

Lisätiedot

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun 1 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät 19,9 prosenttia n seudulla Lokakuussa 2016 n seudulla yövyttiin 10 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 800 yötä ja ulkomaalaiset 2 200 yötä (venäläiset 922 yötä).

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen Itämeren alueen ohjelma 2014+ Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen 5.6.2013 Itämeren alueen ohjelma Baltic Sea Region Programme 2014+ Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelmia Valmisteilla

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Pohjola numeroina 2004

Pohjola numeroina 2004 Pohjola numeroina 2004 Pohjola numeroina 2004 Pohjoismaiden ministerineuvosto Kansi: Kjeld Brandt Grafisk Tegnestue ApS, Kööpenhamina Paino: Scanprint, Århus Painos: 4 000 Pääasialliset tietolähteet: Kansalliset

Lisätiedot

Kansainvälinen hintavertailu 2015

Kansainvälinen hintavertailu 2015 Hinnat ja kustannukset 2016 Kansainvälinen hintavertailu 2015 Ruoka ja alkoholittomat juomat Suomessa viidenneksen EU:n keskitasoa kalliimpia Vuoden 2015 keväällä tehdyn hintavertailun mukaan ruuan ja

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND 23.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti

Lisätiedot

Suomi Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2016

Suomi Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2016 Suomi Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2016 Joulun rahankulutus suhteessa kotitalouden käytössä oleviin tuloihin Euroopan ja kansainyhteisön maiden kulutus jouluna 2016:

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2011 Handel Trade Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Suomen metsäteollisuusvienti ja tuonti v. 2004-2011(1-3) 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Mrd. e 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2010

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Sähköisen viestinnän liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta

Sähköisen viestinnän liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta Kulttuuri ja viestintä 2012 Joukkoviestintä 2011 Joukkoviestintämarkkinat Sähköisen viestinnän liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta Joukkoviestintämarkkinoiden kasvu on 2000-luvulla

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008

Lisätiedot

Kansantalouden materiaalivirrat 2015

Kansantalouden materiaalivirrat 2015 Ympäristö ja luonnonvarat 2016 Kansantalouden materiaalivirrat 2015 Materiantarve laskee hitaasti Suomen maaperästä ja kasvustosta irrotettiin materiaa vuonna 2015 kaikkiaan 277 miljoonaa tonnia. Tästä

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi

ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus 7 10 2009 Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous 7.10.2009 Suomen kestävän kehityksen

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen valossa Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi PIRLS 2011 Progress in International Reading Literacy Study IEA-järjestön hanke Toteutetaan viiden vuoden välein (2001

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat pääkaupunkiseudulla Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä Kansainväliset kaupan sääntelyn muutokset Kaupan sääntelyn kansainvälinen ominaispiirre on sekavuus Kilpailun kannalta tärkeimpiä vähittäiskaupan sääntelyn osa-alueita ovat kaavoitus ja suurmyymälät, erilaiset

Lisätiedot

Ferratum Oyj:n Eurooppalainen Kesäbarometri 2016

Ferratum Oyj:n Eurooppalainen Kesäbarometri 2016 Ferratum Oyj:n Eurooppalainen Kesäbarometri 2016 sivu 2 Ferratum Oyj Eurooppalainen Kesäbarometri 2016 Kesälomakulutuksen osuus kotitalouden kuukausituloista Kesäloman yleisimmät kulutuskohteet Euroopassa

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet

Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012 Sarkozyn mielestä

Lisätiedot