Työhyvinvointi, toimintakyvystä huolehtiminen ja ergonomia. Pauli Vennervirta Suomen ympäristöopisto SYKLI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työhyvinvointi, toimintakyvystä huolehtiminen ja ergonomia. Pauli Vennervirta Suomen ympäristöopisto SYKLI"

Transkriptio

1 Työhyvinvointi, toimintakyvystä huolehtiminen ja ergonomia Pauli Vennervirta Suomen ympäristöopisto SYKLI 1

2 9.00 Aloitus, päivän ohjelma Päivän ohjelma Työsuojelun ja työhyvinvoinnin lainsäädäntö ja määräykset sekä hyvinvoinnin tekijät Tauko 5-10 min Työpaikan ergonomia Ruokailu Hankalat vuorovaikutustilanteet työpaikalla Kahvitauko iltapäivällä Vuorovaikutustilanteet jatkuu, ryhmätyönä erilaiset tilanteet ja ongelmanratkaisun keinot

3 Työhyvinvointi Lähde: Valtionkonttori Työhyvinvointi on sekä yksilön että yhteisön kokemus, tunne. Kokemus vaihtelee yksilöllisesti. Se on aina subjektiivinen. Työhyvinvointi on sitä, että töihin on kiva tulla kokee osaavansa ja onnistuvansa töissään tuntee kehittyvänsä työssään ihmissuhteet työpaikalla ovat kunnossa työ- ja yksityiselämä ovat tasapainossa tuntee työnsä arvokkaaksi tuntee saavansa arvostusta työssään ihmiset pysyvät työelämässä entistä kauemmin työpaikan sairauspoissaolot pysyvät kurissa työpaikan johtaminen on kunnossa 3

4 Työturvallisuus Turvallisuus tarkoittaa vaaran tai uhan (riskin). Turvallisuus esiintyy siis ilmiönä kaikkialla, missä esiintyy jonkinlaista vaaraa. Turvallisuus on (usein) absoluuttisesti mahdotonta, joten turvallisuus on suhteellinen määre. Työturvallisuus on työpaikan oma-aloitteista turvallisuuden hallintaa. Työturvallisuus on osa yritysturvallisuutta Työturvallisuutta toteutetaan työsuojelun avulla ja toimintaa ohjaavat mm. työturvallisuuslaki ja työterveyshuoltolaki. Turvallinen työskentely on suunnitelmallista ja perustuu ennakolta hyviksi todettuihin käytäntöihin. Keskeistä työturvallisuudessa on riskienhallinta. Jokaisen työntekijän ammattitaitoon kuuluu, että tuntee työnsä vaarat ja haitat ja osaa edistää työturvallisuutta. 4

5 Työsuojelu Työsuojelu sisältää kaikki ne asiat, joiden tavoitteena on työntekijän terveyden suojaaminen ja hyvinvoinnin edistäminen työssä. Työsuojelun tavoite on, että työntekijät pysyvät terveenä ja voivat hyvin. Kaikki työntekijät ovat aktiivisia työsuojelun toimijoita ja kohteita Valtakunnallinen työympäristöohjelma määrittelee työsuojelun tavoitteen seuraavasti:" työolojen vaara- ja haittatekijöiden poistaminen ja vähentäminen, myös osaltaan niiden työoloissa esiintyvien tekijöiden edistäminen, jotka mahdollistavat työntekijöiden fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin. 5

6 Vaaratekijöiden tunnistaminen Työssä ja työympäristössä esiintyviä vaaroja Fysikaaliset Melu Tärinä Lämpöolot Säteilylähteet Valaistus Mekaaniset Mekaaniset Liikkuvat koneen osat Putoavat esineet Kompastuminen Putoaminen Kemialliset Mineraalipölyt Metallit ja niiden yhdisteet Orgaaniset pölyt Kaasut Orgaaniset yhdisteet Raskasmetallit ja liuotinaineet Biologiset Homesienten itiöt Bakteerit Terveydelliset Fyysinen jaksaminen Ergonomia, kuormitus Henkinen jaksaminen Työtyytyväisyys Organisatoriset Ristiriidat, kiusaaminen Tiedonkulun puutteet Osaaminen Riskinotto 6

7 Termejä: Vaarat ja riskit Vaara (vaaratekijä) = tekijä tai olosuhde, joka voi saada aikaan haitallisen tapahtuman. Tapaturma = äkillinen, odottamaton tapahtuma, josta aiheutuu vammoja ihmiselle. Tapaturmalla on useita eri syytekijöitä. Työtapaturma = työpaikalla, työpaikan ulkopuolella työaikana tai työmatkalla sattunut tapaturma. Tapaturmaksi luetaan myös äkilliset myrkytykset ja väkivalta. Riski = tarkoittaa haitallisen tapahtuman todennäköisyyttä ja vakavuutta. Riski on vaaran suuruus. Riskinarviointi (riskien arviointi) = on menettelytapa, jossa arvioidaan työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle työpaikalla ilmenevästä vaarasta aiheutuva riski. Riskien hallinta = järjestelmällinen toiminta, joka sisältää riskien arvioinnin sekä tarvittavien toimenpiteiden suunnittelun, toteutuksen, seurannan ja korjaavat toimenpiteet. 7

8 Riskien hallinta Kun vaarat on tunnistettu, arvioidaan niiden aiheuttaman riskin suuruus Lähde:

9 Riskien hallinta RISKI MERKITYKSETÖN VÄHÄINEN KOHTALAINEN MERKITTÄVÄ SIETÄMÄTÖN TOIMENPITEET JA AIKAJÄNNE Ei tarvita toimenpiteitä eikä kirjaamisasiakirjoja. Ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä ei tarvita. Pitäisi kuitenkin harkita kustannusvaikutus -suhteeltaan parempia ratkaisuja tai parannuksia, jotka eivät aiheuta lisäkustannuksia. Tarvitaan seurantaa, jolla varmistetaan, että riski pysyy hallinnassa. Riskin pienentämiseksi on ryhdyttävä toimiin, mutta ennaltaehkäisyn kustannukset on mitoitettava ja rajattava tarkasti. Toimenpiteet on toteutettava määrätyn ajan kuluessa. Jos kohtuulliseen riskiin liittyy erittäin haitallisia seurauksia, lisäarviointi voi olla tarpeen haitan todennäköisyyden tarkemmaksi toteamiseksi, jonka perusteella tehokkaampien valvontatoimenpiteiden tarve voidaan määritellä. Toimintaa ei pidä aloittaa ennen kuin riskiä on pienennetty. Riskin pienentämiseen voidaan joutua osoittamaan huomattavia resursseja. Jos riski liittyy meneillään olevaan toimintaan, ongelma pitäisi korjata lyhyemmässä aikataulussa kuin kohtuullisten riskien ollessa kyseessä. Toimintaa ei pidä aloittaa eikä jatkaa, ennen kuin riskiä on pienennetty. Jos riskin pienentäminen ei ole mahdollista edes rajoittamattomilla resursseilla, toiminnan täytyy olla pysyvästi kielletty. Lähde: Työsuojeluoppaita ja ohjeita 14, Tampere 2003

10 Turvallisuutta ja hyvinvointia edistävä toiminta Turvallisuusasioiden hoitamiselle on useita malleja, mutta kaikissa on samat vaiheet 1. Suunnitellaan arviointi yhdessä työntekijöiden kanssa 2. Tunnistetaan vaarat 3. Selvitä kenelle, miten ja missä saattaa koitua haittaa 4. Arvioidaan riskin vakavuustaso ja päätetään toimenpiteistä 5. Ryhdytään toimiin riskien vähentämiseksi 6. Seurataan toimenpiteitä niiden aikana ja arvioidaan ne toteuttamisen jälkeen On muistettava, että riskit vaikuttavat ja tulee arvioida työntekijöiden lisäksi myös vierailijoihin ja esim. kouluissa ja oppilaitoksissa myös oppilaisiin/opiskelijoihin. Lähde: Euroopan työturvallisuus- ja työterveysvirasto; Facts 45 10

11 Työterveyshuollon rooli Lakisääteiseen työterveyshuoltoon sisältyvät työpaikan terveysvaarojen selvittäminen työpaikkaselvityksen avulla työpaikan terveysriskeihin perustuvat terveystarkastukset toimenpide-ehdotusten tekeminen työolojen parantamisesta sekä työkyvyn edistämisestä neuvonta ja ohjaus sekä tietojen antaminen koskien työolojen kehittämistä ja työntekijöiden terveyttä työkykyä ylläpitävä toimintaan osallistumien työpaikan ensiapuvalmiuden ohjaus työkyvyn heiketessä työntekijän terveyden seuranta, työssä selviytymisen edistäminen, kuntoutusneuvonta sekä kuntoutukseen ohjaaminen. Lakisääteinen työterveyshuolto ei sisällä työntekijöiden sairaanhoitoa.

12 Työpaikkaselvitys Työpaikkaselvitys on työterveyshuoltotoiminnan perusta. Työpaikkaselvityksen tavoitteena on työn ja työpaikan olosuhteiden selvittäminen ja niiden terveydellisen merkityksen arviointi. Työpaikkaselvityksessä arvioidaan työpaikan altisteet, työn fyysinen ja psykososiaalinen kuormittavuus, työjärjestelyt sekä tapaturma- ja väkivaltavaarat. Myös ensiapuvalmiuden selvittäminen kuuluu työpaikkaselvitykseen. Työpaikkaselvitystä varten työterveyshenkilöstö selvittää työnantajalta työpaikan tietoja, kuten henkilöstön ikärakennetta, sairauspoissaolotietoja, tapaturmatietoja ja työprosesseja, työmenetelmiä ja työaikoja.

13 Työterveystarkastukset Työntekijöiden terveydentilan seuranta toteutetaan pääasiassa terveystarkastusten avulla. Terveystarkastuksella tarkoitetaan yksilön, työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja mahdollisten muiden asiantuntijoiden ennalta suunniteltua tapaamista, jonka tavoitteena on terveyden ja toimintakyvyn selvittäminen, arviointi ja seuranta. Terveystarkastuksia on kahdenlaisia. Lakisääteiset, työsuhteen alussa ja määräajoin tehtävät terveystarkastukset perustuvat altisteihin, joista on todettu olevan erityistä haittaa terveydelle. Tällaisia altisteita ovat esimerkiksi melu ja jotkut kemikaalit. Lakisääteisten terveystarkastusten tarve ja kohderyhmä perustuvat työpaikkaselvityksen tuloksiin ja johtopäätöksiin.

14 Työterveystarkastukset Lisäksi voidaan järjestää vapaaehtoisista terveystarkastuksia. Vapaaehtoiset terveystarkastukset perustuvat työnantajan ja työterveyshuollon sopimukseen esimerkiksi tiettyjen ikäluokkien tai ammattiryhmien tarkastamisesta. Terveystarkastukset ovat osa jatkuvaa työssä selviytymisen seurantaa ja niissä toteutetaan työntekijöiden neuvontaa ja ohjausta. Terveystarkastuksilla voidaan tukea myös päihdeongelmien ehkäisyä, varhaista tunnistusta sekä hoidon tai tuen piiriin ohjaamista.

15 Työsuojelun toimijat ja tehtävät 15

16 Työpaikan työsuojeluorganisaatio Jokaisessa yrityksessä tai organisaatiossa tulee olla työsuojelupäällikkö Työsuojeluvaltuutettu valitaan, kun yrityksessä on vähintään 10 työntekijää Työsuojeluasiamies on tietyn toimialueen, esimerkiksi yksikön henkilöstön tai ammattiryhmän, valitsema edustaja Kun työntekijöitä on vähintään 20, perustetaan työsuojelutoimikunta tai muu yhteistoimintajärjestelmä 16

17 Työsuojelupäällikkö Jos ei nimetty, niin tehtäviä hoitaa työnantaja itse ts. osakeyhtiössä toimitusjohtaja tai hallituksen pj. Huolehtii työsuojeluun liittyvästä tiedonkulusta Toimii yhteistoiminnan ja työsuojelun seurannan koordinaattorina Toimii aloitteellisena kehittäjänä yrityksen työsuojeluasioissa Ei vastaa yksittäisen työn tai työmaan työturvallisuudesta 17

18 Työsuojeluvaltuutettu Valtuutetulle valitaan kaksi varavaltuutettua Toimikausi 2 vuotta Toimii työntekijöiden edustaja työsuojeluyhteistoiminnassa Samalla työpaikalla työskentelevät eri työnantajain palveluksessa olevat voivat valita yhteisen työsuojeluvaltuutetun varavaltuutettuineen Tehtävät samankaltaisia kuin ts-päälliköllä; toimii työsuojeluasioiden aktiivisena kehittäjänä tuoden esille työntekijöiden näkökulman 18

19 Työsuojelutoimikunta 1 Työsuojelutoimikunnan sijasta voidaan sopia sitä korvaavasta yhteistoimintajärjestelystä Työnantajan nimeämät ja työntekijöiden valitsemat edustajat Työsuojelutoimikunnan kokoonpano: jäsenistä neljännes edustaa työnantajaa jäsenistä neljännes edustaa toimihenkilöitä (työntekijöitä) ja jäsenistä puolet edustaa työntekijöitä (toimihenkilöitä). Työsuojeluvaltuutetut ovat toimikunnan jäseniä Työsuojelupäällikkö osallistuu toimikunnan kokouksiin silloinkin, kun hän ei ole sen jäsen. Yhteisellä työpaikalla ulkopuolisten työnantajien työsuojeluvaltuutetuille on varattava mahdollisuus osallistua työsuojelutoimikunnassa sellaisen asian käsittelyyn, joka edellyttää heidän läsnäoloaan. 19

20 Työsuojelutoimikunta 2 Työpaikalla työsuojeluyhteistoiminnassa käsiteltäviä asioita ovat: työntekijän turvallisuuteen ja terveyteen välittömästi vaikuttavat tekijät ja niitä koskevat muutokset työpaikan vaarojen ja haittojen selvittämisen periaatteet ja toteuttamistapa vaarojen arvioinnissa ja työterveyshuollon työpaikkapaikkaselvityksessä esille tulleet turvallisuus- ja terveysasiat turvallisuuteen ja terveyteen sekä työkykyä ylläpitävään toimintaan liittyvät hankkeet, suunnitelmat ja ohjelmat olennaisiin muutoksiin liittyvät asiat työntekijöille annettavan opetuksen, ohjauksen ja perehdyttämisen tarve ja järjestelyt työn turvallisuutta ja terveellisyyttä kuvaavat seurantatiedot työsuojelun toimintaohjelma työterveyshuollon järjestäminen ja toimintasuunnitelma 20

21 Työsuojeluhenkilöilmoitus Rekisteriin tallennetaan työnantajien ilmoitusten perusteella yksityisen sektorin ja kunta-alan työpaikkojen työsuojeluhenkilöstön yhteystietoja. Työturvallisuuskeskus ylläpitää rekisteriä Ilmoitusvelvollisuus perustuu lakiin, Laki työsuojeluhenkilörekisteristä (1039/2001) Ilmoitettavat tiedot Työnantajan on lakisääteisesti ilmoitettava työsuojeluhenkilörekisteriin seuraavien henkilöiden yhteystiedot ja syntymäaika: työsuojelupäällikkö työsuojeluvaltuutetut työsuojeluvaravaltuutetut työsuojelutoimikunnan tai vastaavan jäsenet työsuojeluasiamiehet työterveyshuoltopalvelujen tuottaja. 21

22 Työsuojelun vastuut Lähde: Työturvallisuuskeskus Työpaikan ja työympäristön työturvallisuudesta vastaa työnantaja Työsuojelun toteuttaminen koskee kaikkia työpaikalla työskenteleviä lakisääteinen velvollisuus Tehtäväkohtainen vastuunjako selvitetään erikseen ja kirjataan 22

23 Henkilöstö työturvallisuuden toteuttajana Olennainen yhteistoiminnan osapuoli Noudatettava työturvallisuuslakia ja työnantajan sen nojalla antamia määräyksiä Poistettava mahdollisuuksiensa mukaan havaitsemansa ilmeistä vaaraa aiheuttavat viat ja puutteellisuudet Ilmoitettava suojavälineissä, koneissa, laitteissa tai työvälineissä olevista puutteista esimiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle Osallistuttava työterveyshuollon tarkastuksiin 23

24 Työnantajan vastuu YLIN JOHTO Linjaus KESKIJOHTO Kehittäminen Valvonta TYÖNJOHTO Työn välitön valvonta YLIN JOHTO Työturvallisuuspolitiikka Tavoitteet ja resurssit Yleinen valvonta Takaa aineelliset ja toiminnalliset edellytykset Pätevien esimiesten valinta Tehtävänjaon määrittely 24

25 Työnantajan vastuu YLIN JOHTO Linjaus KESKIJOHTO Kehittäminen Valvonta TYÖNJOHTO Työn välitön valvonta KESKIJOHTO Ohjeistuksen suunnittelu, toteutus ja päivittäminen Koneiden ja laitteiden hankinta, kunnossapito ja turvallisuus (suojavälineet) Eri töiden ajoitus ja yhteensovitus Työnjohdon organisointi Perehdytys ja työsuojelutietous Valvonta 25

26 Työnantajan vastuu YLIN JOHTO Linjaus KESKIJOHTO Kehittäminen Valvonta TYÖNJOHTO Ohjeistus ja opastus Työympäristön ja työyhteisön tilan sekä koneiden kunnon valvonta Työn välitön valvonta, ml. turvallisuuden valvonta TYÖNJOHTO Työn välitön valvonta 26

27 Vastuunjako alihankintatyössä Työsuojeluvastuu säilyy alihankintaa tekevällä työnantajalla Alihankintatyön tilaavan työnantajan on huolehdittava siitä, että alihankintatyönantaja ja hänen työntekijänsä saavat riittävät tiedot työpaikan vaara- ja haittatekijöistä. Alihankintatyönantajan tulee pitää tilaajatyönantaja ajan tasalla työhönsä liittyvistä työturvallisuusasioista. Tilaajan ja toimittajan välinen yhteistyövelvoite 27

28 Vastuunjako vuokratyössä Vuokralle antaja: valitsee työntekijän vastaa osaamisesta osallistuu turvallisuusyhteistyöhön sopii työkaluista, suojaimista yms. seuraa palautetta työstä. Vuokraaja: määrittelee työn vaatimukset hyväksyy työntekijän perehdyttää työhön tarjoaa työkalut, suojavälineet yms., jos ei muuta ole sovittu vastaa työnjohdosta osallistuu turvallisuusyhteistyöhön valvoo työtä ja antaa palautteen. 28

29 Työntekijän vastuu ja oikeudet Ohjeiden ja määräysten noudattaminen ja suojavälineiden käyttö Vaaratilanteista ilmoittaminen ja vaaran poistaminen mahdollisuuksien mukaan Tekee turvallisuuteen ja terveyteen liittyviä parannusehdotuksia saa työnantajalta palautteen Oikeus pidättäytyä työstä 29

30 TOT 2/11 Työntekijä kuoli pudottuaan rakennustelineeltä Teollisuusalueella olevan suuren ja korkean säiliön yläreunaan oltiin rakentamassa uloketelineitä ulkokehälle. Neljä vielä erillistä telinelohkoa olivat kiinni säiliön yläreunassa n. 18 metrin korkeudessa. Telineiden väleihin jäi tässä vaiheessa noin metrin vapaa väli. (Telineiden kaiteina oli vaakajokat. Telineet oli määrä yhdistää asentaen tasot sekä kaiteet, kun telineiden paikat oli ensin saatu säädettyä kohdilleen.) Yksi työntekijöistä putosi, kun meni rakenteilla olevalle telineelle. 30

31 TOT 18/10 Kuorma-autonkuljettaja jäi puutavaranipun alle rakennustyömaalla Rakennustyömaalle saapui puutavaraa kuljettanut kuorma-auto. Kuljettaja peruutti auton pari metriä korkean betoniseinän viereen niin, että auton ja seinän väliin jäi noin puoli metriä tilaa. Kuljettaja nousi autosta ja meni seinän ja auton väliin irrottaakseen kuormasiteet. Kuormana oli neljä puutavaranippua, jotka oli kääritty muoviin. Kuljettajan irrottaessa toista sidettä päällimmäinen nippu vierähti auton laidan yli ja putosi auton ja seinän väliin. Kuorma-auton renkaan kohdalla seisonut mies jäi noin tonnin painoisen nipun alle. 31

32 TOT 6/10 Rakennustyöntekijä putosi lepotasanteelta 3,5 matkan betonilattialle Koulurakennuksen väliseinätyö oli kolmannessa kerroksessa loppusuoralla. Työ keskeytyi lyhyeksi aikaa kun neljä kipsilevyä jäi puuttumaan. Samaan aikaan toisen ja kolmannen kerroksen portaassa oli meneillään kaideasennustyö, jonka takia kolmannen kerroksen lepotasanteella ei ollut koko matkalla kaidetta. Toisessa kerroksessa oli muutama ylimääräinen kipsilevy, jotka päätettiin kantaa kierreportaita pitkin kolmanteen kerrokseen. Yksi työntekijä kantoi levyä rakennustyöntekijä NN:n kanssa, joka kantoi levyä takapäästä. Kun NN nousi kolmannen kerroksen lepotasanteelle, hän putosi kaiteettomasta kohdasta alas 3,5 metrin matkan ja menehtyi kolme kuukautta myöhemmin vammoihinsa. 32

33 Työpaikan ergonomia Ergonomia on ihmisen ja toimintajärjestelmän vuorovaikutuksen tutkimista ja kehittämistä ihmisen hyvinvoinnin ja järjestelmän suorituskyvyn parantamiseksi. Ergonomian avulla työ, työvälineet, työympäristö ja muu toimintajärjestelmä sopeutetaan vastaamaan ihmisen ominaisuuksia ja tarpeita. Ergonomian avulla parannetaan ihmisen turvallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia sekä järjestelmien häiriötöntä ja tehokasta toimintaa

34 Ergonomian osa-alueet: fyysinen, kognitiivinen ja organisatorinen ergonomia Ergonomia on kokonaisvaltainen tarkastelutapa, mutta käytännössä on usein tarve keskittyä johonkin sen osa-alueeseen: Fyysinen ergonomia keskittyy fyysisen toiminnan sopeuttamiseen ihmisen anatomisten ja fysiologisten ominaisuuksien mukaisiksi. Fyysinen ergonomia korostuu työympäristön, työpisteiden, työvälineiden ja työmenetelmien suunnittelussa. Kognitiivinen ergonomia keskittyy järjestelmien ja niiden käyttöliittymien sopeuttamiseen vastaamaan ihmisen tiedonkäsittelyn ominaispiirteitä. Kognitiivinen ergonomia korostuu järjestelmien ja niiden käyttöliittymien (näytöt ja ohjaimet) ja tiedon esittämistapojen suunnittelussa. Organisatorinen ergonomia keskittyy teknisen järjestelmän ja sosiaalisen järjestelmän yhteensovittamiseen. Organisatorinen ergonomia korostuu mm. henkilöstön, työprosessien, työkokonaisuuksien ja työaikajärjestelyjen suunnittelussa, ja se liittyy myös tuotannon ja palveluiden kehittämiseen sekä henkilöstön yhteistyön kehittämiseen

35 Parhaat ergonomiaratkaisut osoitteessa: Rakennusalan työpaikkaselvitykset: RATS sisältää yleistä tietoa rakennusammattien vaaroista ja kuormituksista. Sen käyttö vähentää päällekkäistä toimintaa, kaikkien työterveysasemien ei tarvitse tehdä perusselvitystä rakennustyöstä. Työterveysyksiköt voivat keskittyä omien yritystensä suunnattuihin selvityksiin, kuten erityistöiden vaarojen selvittämiseen tai työntekijän työssä jaksamisen arviointiin ja auttamiseen

36 RATS on tiivistetty tietopaketti työterveyshenkilöstölle ja työpaikoille rakennusalan ammattikohtaisista terveysvaaroista työkalu työpaikkaselvityksiin, osan selvitystyöstä voit korvata sillä työkalu terveystarkastuksiin, saat tietoa rakennustyöstä työpöydällesi ammattilaisten tekemä tiivistelmä käytössä olevasta tiedosta ja se ohjaa ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin

37 Työturvallisuuslain (738/2002) 24 :ssä todetaan, että työpisteen rakenteet ja käytettävät työvälineet on valittava, mitoitettava ja sijoitettava työn luonne ja työntekijän edellytykset huomioon ottaen ergonomisesti asianmukaisella tavalla. Niiden tulee mahdollisuuksien mukaan olla siten säädettävissä ja järjestettävissä sekä käyttöominaisuuksiltaan sellaisia, että työ voidaan tehdä aiheuttamatta työntekijän terveydelle haitallista tai vaarallista kuormitusta. Lisäksi on otettava huomioon, että: työntekijällä on riittävästi tilaa työn tekemiseen ja mahdollisuus vaihdella työasentoa, työtä kevennetään tarvittaessa apuvälinein, terveydelle haitalliset käsin tehtävät nostot ja siirrot tehdään mahdollisimman turvallisiksi, milloin niitä ei voida välttää tai keventää apuvälinein ja toistorasituksen työntekijälle aiheuttama haitta vältetään tai, jollei se ole mahdollista, se on mahdollisimman vähäinen

38 Ammattitautilain (1343/1988) mukaan muutamat vaivat voidaan korvata fysikaalisen tekijän aiheuttamana ammattitautina, jos työ on sisältänyt toistuvia, yksipuolisia tai työntekijälle outoja liikkeitä tai pitkäaikaisesti ranteen keskiasennosta poikkeavia kuormittavia liikkeitä. Vuonna 2002 voimaan tulleella työterveyshuoltolailla (1383/2001) työterveyshuollon toimintaa on suunnattu entistä selvemmin työpaikoilla tapahtuvaan terveyden ja työkyvyn edistämiseen sekä työolosuhteiden selvittämiseen. Työnantajan ja työntekijän on annettava työterveyshuolloille työstä ja työpaikan olosuhteista sellaista tietoa, jota tarvitaan arvioitaessa ja ehkäistäessä työntekijälle työstä mahdollisesti aiheutuvia haittoja. Työterveyshuollolla on velvollisuus kertoa työnantajalle ja työntekijälle työpaikan olosuhteissa esiintyvistä vaaroista ja työn kuormitustekijöistä. Työntekijällä on puolestaan oikeus perustelluista syistä pyytää selvitys työkuormituksestaan

39

40

41

42

43

44 Tutustukaa hetken aikaa monistettuun VTT:n raporttiin. Tämän jälkeen laittakaa ryhmässä ylös mitä ergonomiaan ja tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin liittyviä asioita on tullut esille omassa työssänne. Keskustellaan tämän jälkeen siitä mitä asioita nousi esille

45 Hankalat vuorovaikutustilanteet työpaikalla ja työvälineitä työpaikan ristiriitatilanteisiin Pauli Vennervirta Suomen ympäristöopisto SYKLI

46 Työyhteisön paineissa voi olla vaikea pärjätä 46

47 4-5 hengen ryhmät RYHMÄTEHTÄVÄ Valmiit tapaukset Ratkaisuja?

48 1 Negatiivisen palautteen antaminen kollegalle, esimiehelle, alaiselle, yhteistyökumppanille, aliurakoitsijalle jne

49 2 EI -sanominen asiakkaalle, esimiehelle, alaiselle, kollegalle, yhteistyökumppanille

50 3 Välinpitämättömyyden kohtaaminen: EVVK -ihmiset (=ei voisi vähempää kiinnostaa). Miten saada ihminen sitoutumaan ja motivoitumaan ilman määräämisoikeutta?

51 4 Liian määräävät henkilöt työyhteisössä, työyhteisöä käyttäytymisellään dominoivat ihmiset

52 5 Vuorovaikutus jatkuvasti äreän tai aggressiivisen ihmisen kanssa

53 6 Vaikeiden asioiden puheeksi ottaminen (alkoholiongelmat, hygienian puute, jatkuvat myöhästymiset, laiminlyönnit, työn huono laatu)

54 7 Mennään konfliktitilanteissa tai muuten henkilökohtaisuuksiin, ei pysytä asiassa

55 8 Työpaikkaromanssit * esimiehen ja alaisen välinen * kollegojen välinen * työntekijän suhde asiakkaan kanssa

56 9 Mollaaminen, väheksyntä, mitätöinti, tahallinen loukkaaminen, eriarvoinen kohtelu

57 10 Nimittely: Tytöttely, pojuttelu, pimuttelu, äijättely, rasvanäpittely, toimistorotittelu, paskakuskittelu jne

58 11 Päälle puhujat ja päsmärit sekä puhelimeen puhujat kokouksissa ja palavereissa

59 12 Yt-menettely: puheeksi ottaminen ja ratkaisuista kertominen

60 13 Vastuun välttely * joku muu tekee * joku muu on syyllinen * joku muu vastaa

61 14 Epämiellyttävistä tai vastustusta aiheuttavista toimenkuvan muutoksista kertominen

62 15 Juoruaminen, kaikkitietävyys, asioihin sotkeentuminen

63 16 Työkaverin surun kohtaaminen, miten kohdella surevaa tai vakavasti sairastunutta työkaveria

64 17 Irtisanottujen / irtisanoutuneen kohtelu ja kommunikointi jäljellä olevana työaikana

65 18 Sähköpostiterroristit * kopio kaikesta kaikille * huuhaa-postien levittely * jatkuva sähköpostin lähettely viereisessä huoneessa tai työpöydässä työskentelevälle

66 19 Kuppikunnat, leirit työyhteisössä, näkymättömät tai tehdyt rajat

67 20 Jaarittelijat, omien asioiden höpöttäjät

68 Ongelmatilanteiden ratkaisu

69 Ongelman tunnistaminen Ongelmasta keskustelu Kasvotusten Esimies Työkaverit Työterveyshuolto Ulkopuolinen taho Asian esilletuonti 1-5 kokoontumiskertaa Työyhteisön asiantuntijat Aikuiskouluttajat

70 Yhteisesti laadittu ratkaisumenetelmien kirjaus Konkreettinen kirjattu suunnitelma Suunnitelman mukainen toteutus Jatkotoimenpiteet Palaute toimenpiteistä Vanhatalo - Heinikangas: Työpaikan vaikeiden tilanteiden opas.

71 Ratkaisun avaimia Asenne työ on osa elämää, ei koko elämä oman työn rajaus, voi sanoa EI yksilön työn merkitys kokonaisuudessa vapaa-ajan toiminnan aktivointi, liikunta, kulttuuri Rakenne säännölliset kehityskeskustelut esimiehen kanssa töiden tasapuolinen jakaminen, delegointi ja sijaisjärjestelyt systemaattisiksi työnkuvan muuttaminen, uusia haasteita ja toimintatapoja, osa vanhoista rutiineista muille vuorotteluvapaamahdollisuuden käyttäminen

72 Kulttuuri uuden koulutuksen aloitus, työntekijälle mahdollisuus kehittää osaamistaan yhteistoiminnallisen oppimisprosessin käynnistäminen: miten yhteisön toimintaa voidaan kehittää? Arvot tilanteen pysäytys: voiko organisaatio tarjota sitä, mitä työntekijä haluaa/kohtaavatko organisaation ja yksilön tarpeet? oma arvotyöskentely: mikä on tärkeää, mitä osaan ja mihin haluan panostaa? organisaation arvojen ja työntekijöiden hyvinvoinnin kohtaamispintojen käsittely

73

74

75 B6paikalla+kuohuu/a

76

77 A4+enemm%C3%A4n+kiusaamista/a

78

79 Työpaikkakiusaaminen Kiusaaminen on pitkään jatkuvaa ja toistuvaa kielteistä käyttäytymistä sortamista pilkkaamista epäoikeudenmukaista kohtelua Kiusaamisen kohteena oleva ihminen kokee itsensä puolustuskyvyttömäksi.

80 Kiusaamisen muotoja Työpaikkakiusaaminen mielipiteen rajoittaminen jatkuva arvostelu työyhteisöstä eristäminen maineen ja aseman loukkaaminen vähäarvoiset ja merkityksettömät työtehtävät uhkailu ahdistelu

81 Työpaikkakiusaaminen Työpaikkakiusaamisen ehkäisyyn ja siihen puuttumiseen tarvitaan tietoa kiusaamisen muodosta ja ilmenemisestä kiusaamisen seurausten tunteminen työyhteisön perustehtävän pitäminen selkeänä avoin keskusteluilmapiiri uskallus kiusaamistapausten esiin nostamiseen yhteiset pelisäännöt kiusaamistapausten hoitoon kiusatulla on mahdollisuus tuen saamiseen

82 Toiminta kiusaamistilanteissa Työyhteisön toiminta yhteisössä jokainen ottaa vastuun työtovereistaan hyödynnetään johdon, esimiesten, luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen asiantuntemusta yhteisön jäsenten yhteinen keskustelu käytetään ulkopuolista apua tarvittaessa

83 Toiminta kiusaamistilanteissa Kiusatun toiminta oman tilanteen arviointi omista tuntemuksista puhuminen tukikeskustelut luottohenkilöt työterveyshuolto terapiat

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu

Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007 Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu LAKI TYÖSUOJELUN VALVONNASTA JA TYÖPAIKAN TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINNASTA (44/2006, 701/2006) Laissa säädetään menettelystä

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

TYÖTERVEYDENHUOLTO JA TYÖTERVEYSKORTTI

TYÖTERVEYDENHUOLTO JA TYÖTERVEYSKORTTI TYÖTERVEYDENHUOLTO JA TYÖTERVEYSKORTTI Tämä pieni opas työterveydenhoitoon. Rakennusliitto ry Edunvalvontaosasto Tiina Nurmi-Kokko, sosiaalisihteeri Tapio Jääskeläinen, työsuojelusihteeri Kuvat Tapio Jääskeläinen

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Työterveys on jokaisen oikeus. ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus

Työterveys on jokaisen oikeus. ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus Työterveys on jokaisen oikeus ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus Työter yöterveyshuoltolaki yshuoltolaki uudistui 1.1.2002 Työterveyshuoltolaki velvoittaa työnantajan järjestämään

Lisätiedot

Työhyvinvointi yhtymässä 2013

Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Marita Simola työhyvinvointipäällikkö 25.4.2013 Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosina 2012-2013 1. Hyvinvoiva työyhteisö, työyhteisön toimivuus. 2. Mahdollistaa

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Parempi työ

Perusasiat kuntoon Parempi työ Perusasiat kuntoon Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2013 26.4.2013 Lahti Ylitarkastaja Jenny Rintala Työsuojelun vastuualue 1 Uutta psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa Työn kuormituksen

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

TYÖNTEKOA TUKEVA JOHTAMINEN YHTEINEN TAVOITE. Työsuojelun yhteistoiminta osana kehittämistä - Ammattijärjestön puheenvuoro

TYÖNTEKOA TUKEVA JOHTAMINEN YHTEINEN TAVOITE. Työsuojelun yhteistoiminta osana kehittämistä - Ammattijärjestön puheenvuoro TYÖNTEKOA TUKEVA JOHTAMINEN YHTEINEN TAVOITE Työsuojelun yhteistoiminta osana kehittämistä - Ammattijärjestön puheenvuoro Työsuojelun yhteistoiminta osana kehittämistä Lainsäädäntö hyvän johtamisen ja

Lisätiedot

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus.

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. TYÖ- TERVEYS- HUOLTO Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. u Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto. u Työnantajan,

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 1 Työsuojelu Työsuojelutoimikunta SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 Työsuojelupäällikkö Virpi Kallio 2 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Toimipaikka: Savitaipaleen kunta 1. LÄHTÖKOHTA

Lisätiedot

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Työsuojeluiltapäivä Pori, 14.3.2013 Jan Schugk Ylilääkäri Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työtapaturmien lukumäärä taas kasvussa Vaaran ja riskin käsitteet

Lisätiedot

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Paivi.rauramo@ttk.fi Työsuojelun yhteistoiminta Tavoitteita: työnantajan ja työntekijöiden vuorovaikutuksen edistäminen työntekijöille

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2 Sisällysluettelo 1 Työsuojelutoiminta ja tavoitteet 3 2 Suomussalmen kunnan henkilöstöpolitiikka 3 2.1 Toiminta-ajatus 3 2.2 Henkilöstöpoliittinen visio

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

Autoalan kysely 2014

Autoalan kysely 2014 Autoalan kysely 2014 Autoalan työsuojelun yhteistoiminnan ja työympäristön riskien vaikuttavuuskysely 2014 1 Toimipaikkanne henkilöstön lukumäärä 100% 80% 60% 51% 40% 32% 20% 17% 0% 1% 1-9 10-20 21-40

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Työturvallisuuskoulutuksen taustaa (1) Työturvallisuusasiat ovat nousseet pelastusalalla entistä tärkeämmiksi Esikuvana tälle koulutukselle on Työturvallisuuskeskuksen

Lisätiedot

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit 1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUTOIMIKUNTA 2015 A. YLEISTÄ Työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta työpaikalla

Työsuojelutoiminta työpaikalla Työsuojelutoiminta työpaikalla Työsuojelun tavoitteena on taata turvalliset ja terveelliset työolot ja tukea työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä. Työsuojelu on jatkuva prosessi, jossa työympäristön tilaa

Lisätiedot

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) VAAROJEN TUNNISTAMINEN Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia esiintyy vaaraa tietoa Melu F 1. Jatkuva melu F 2. Iskumelu

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Työntekijöiden oikeus turvalliseen työympäristöön ja sen kehittämiseen

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta. Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue

Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta. Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Pirkko Mäkinen, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma

Työsuojelun toimintaohjelma Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Työsuojelun toimintaohjelma Luentopäivä 17.3.2010 Yrityspuisto Futuria Sirkka Malkki Työsuojelun toimintaohjelma Perustuu

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ

TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ TYÖSUOJELUILTAPÄIVÄ PORI 14.3.2013 KARI HARING SAK RY YHTEISTYÖN PERUSTEET Laki edellyttää Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 30.3.2007/334 Työterveyshuoltolaki

Lisätiedot

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere III Valtakunnalliset käsityönopetuksen työturvallisuus- koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere Antti Posio STM Ajankohtainen työsuojelulainsäädäntö Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa

Lisätiedot

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä 28.09.2010 Työssäoppimisen loppuseminaari DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Työterveyshuolto työhyvinvoinnin tukena Työterveyshuollon ja työsuojelun yhteistyö

Työterveyshuolto työhyvinvoinnin tukena Työterveyshuollon ja työsuojelun yhteistyö Työterveyshuolto työhyvinvoinnin tukena Työterveyshuollon ja työsuojelun yhteistyö Pirkko Mäkinen, asiantuntija, FM pirkko.makinen@ttk.fi Yhteistyön perustana yhteinen tavoite Työturvallisuuslaki Työterveyshuoltolaki

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon - Parempi työ

Perusasiat kuntoon - Parempi työ Perusasiat kuntoon - Parempi työ Vaarojen arvioinnilla kohti parempaa työtä 26.4.2013 Joensuu - Sokos Hotel Kimmel Teijo Ylitalo - Safety Manager Lähtökohta Suomen työturvallisuuslaki 10 Työn vaarojen

Lisätiedot

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 1 ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA TUOTE HINTA SISÄLTÖ Työpaikkaselvitys 28 e/ alkava ½ tuntia työterveyshoitaja, työfysioterapeutti *

Lisätiedot

Työsuojelupäällikkö Avoin puh. 04010 44060. Työsuojeluvaltuutettu Risto Vattulainen puh. 04010 44061. Yhteyshenkilö Niina Meriläinen puh.

Työsuojelupäällikkö Avoin puh. 04010 44060. Työsuojeluvaltuutettu Risto Vattulainen puh. 04010 44061. Yhteyshenkilö Niina Meriläinen puh. LIEKSAN KAUPUNKI TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Hoivapalvelut 10.10.2014 Yrjönhovin palvelukoti Yrjönhovin tukikeskus Partalanmäen palvelukoti Karpalon päiväkeskus Kotihoito

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- Työsuojelun toimintaohjelma 1 (9) Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- Työsuojelun toimintaohjelma 2 (9) SISÄLTÖ 1.

Lisätiedot

Hankkeen lähtökohtia ja tuloksia

Hankkeen lähtökohtia ja tuloksia ELINTARVIKEALOJEN TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMISHANKE 2012-2013 Työturvallisuuskeskus Tampere 3.12.2013 Hankkeen lähtökohtia ja tuloksia Juhani Tarkkonen Innosafe 2013 Työhyvinvointi

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5)

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5) 1 VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpaikka: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) Melu Jatkuva melu Iskumelu Häiritsevä ääniympäristö Lämpötila ja ilmanvaihto Työpaikan lämpötila Yleisilmanvaihto

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas

Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Jarmo Vorne, erityisasiantuntija Työturvallisuusopashankkeen toteutus Opashanke toteutettiin 2014-2015 Lähtöaineistona käytettiin olemassa olevaa tutkimus- ja työsuojelutietoa

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle

Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle 1 Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa Yleisiä iä huomioita it Vanhempi hallitussihteeri Antti Posio, STM 2 Oppilaalla

Lisätiedot

UUDENMAAN TYÖSUOJELUPIIRI

UUDENMAAN TYÖSUOJELUPIIRI TURVALLISUUDEN HALLINTA TYÖPAIKALLA Työpaikan perustiedot Työpaikka Y-tunnus TK-numero (tarkastaja täyttää) Henkilömäärä (koko työpaikka) Työpaikan toimiala Postiosoite Katuosoite Yhteyshenkilö Postinumero

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA 1. PEREHDYTYS Työturvallisuuslaki 14 Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

2.1 Työsuojelun turvallisuudesta vastaavat henkilöt. Kunnanvirasto Juhani Kylämäkilä kunnanjohtaja

2.1 Työsuojelun turvallisuudesta vastaavat henkilöt. Kunnanvirasto Juhani Kylämäkilä kunnanjohtaja LIITE I 1/4 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2014 1. Työsuojelun toiminta-ajatus Kunnan henkilöstön henkisen ja fyysisen työkyvyn turvaaminen. Työn tuottavuuden ja laadun sekä työviihtyvyyden parantaminen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi

Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi Tavoitteet Tämä diaesitys auttaa epäasiallisen käyttäytymisen puheeksi ottamisessa työpaikalla. Tavoitteena on luoda yhteinen näkemys siitä,

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Työpaikka: ylitarkastajana Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014 Annaleena Rita ja Pertti Hautala 3.12.2013 2 SISÄLTÖ 1. Rautjärven kunnan toiminta-ajatus... 3 2. Työsuojelun toiminta-ajatus... 3 3. Rautjärven kunnan työsuojelun toimintaperiaatteet...

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet ERGONOMIA (E) Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpiste E 1. Työpisteen siisteys ja järjestelyt E 2. Kulkutiet, uloskäytävät ja pelastustiet E 3. Portaat, tikapuut ja

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Seminaarin järjestäjät: Työturvallisuuskeskus ja Työterveyslaitos Turvallisuusmessut 2012, Tampere Seminaarin avaus Bjarne Andersson, KT Kuntatyönantajat

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työturvallisuus kotimaanliikenteen matkustaja-aluksilla

Työturvallisuus kotimaanliikenteen matkustaja-aluksilla Työturvallisuus kotimaanliikenteen matkustaja-aluksilla Työturvallisuuden määritelmä Työturvallisuuden tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja

Lisätiedot

Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016, Mikkeli. Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas. Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri

Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016, Mikkeli. Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas. Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016, Mikkeli Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 3.3.2016 1 Saijariina Toivikko Hankkeen toteutus Hanke on Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen OHJE OMA-ARVIOINTILOMAKKEEN KÄYTTÖÖN Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen Tämä lomakksto on tarkoitettu jokaisen merenkulkijan itsensä täytettäväksi. Pyrkimyksenä on löytää työturvallisuuteen

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014-2017. I Työsuojelun toimintaohjelman perusta ja tarkoitus

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014-2017. I Työsuojelun toimintaohjelman perusta ja tarkoitus 1 JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014-2017 I Työsuojelun toimintaohjelman perusta ja tarkoitus Työsuojelun toimintaohjelma perustuu työturvallisuuslain (23.8.2002/738) 9 :ään, joka on seuraava:

Lisätiedot

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Finlandia-talo / webinaari 26.9.2014 Reija Jääskeläinen etuuspäällikkö Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tavoitteet (1/2) Edistää, kannustaa ja ohjata

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Hankkeen tavoitteet Keskeisenä tavoitteena on kunta-alan työpaikkojen turvallisuusjohtamisen

Lisätiedot

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi PERUSTASO TAVOITETASO Perusasiat ja lainsäädäntö kunnossa Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa Systemaattisesti

Lisätiedot

Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto

Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Turvallinen organisaatio ja työ Studia Generalia luentotilaisuus 26.4.2007 Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Motto: Työturvallisuudesta

Lisätiedot

Mikä on työpaikkakiusaamista?

Mikä on työpaikkakiusaamista? Mikä on työpaikkakiusaamista? Työpaikkakiusaaminen = henkinen väkivalta on luonteeltaan toistuvaa säännöllistä pitkään jatkuvaa Henkistä väkivaltaa voivat harjoittaa Yksittäinen työtoveri tai työyhteisö

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste

edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste Onnistuneen narvioinnin edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste Aineisto Haastattelut 15 sairaanhoitopiirissä

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma

Työsuojelun toimintaohjelma 1 HEINÄVEDEN KUNTA Työsuojelun toimintaohjelma Johtoryhmä 29.09.2012 Yhteistyötoimikunta 22.10.2012 Kunnanhallitus 5.11.2012 Voimaan 2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ 3. TYÖSUOJELUN

Lisätiedot

8.11.2012. 8.11.2012 YRITYSTURVALLISUUS juhani.kuronen@lut.fi Turvallisuusorganisaatiot

8.11.2012. 8.11.2012 YRITYSTURVALLISUUS juhani.kuronen@lut.fi Turvallisuusorganisaatiot Yrityksen turvallisuusorganisaatioita 1 Kokonaisturvallisuus kuuluu kaikille Kokonaisturvallisuus kuuluu kaikille, ei vain turvallisuuden tai riskienhallinnan henkilöstölle ja organisaatioille. Kokonaisturvallisuus

Lisätiedot