Vuosikertomus Suomen Salibandyliitto ry

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2010 Suomen Salibandyliitto ry

2

3 Vuosikertomus 2010 Suomen Salibandyliitto ry

4 Sisällysluettelo YLEISTÄ...5 Jäsenseurojen määrä...5 Sarjatoiminnan laajuus...5 Seuratoimijoiden huomioiminen...6 VARSINAINEN TOIMINTA...7 Päihteet ja reilun pelin periaatteet...7 Antidoping -toiminta...7 Olosuhteet...7 Sarjatoiminta...7 LAPSET JA NUORET...8 AIKUISET...9 Miesten sarjat...9 Naisten sarjat...9 Seniorisarjat...9 ALUEELLINEN TOIMINTA...10 Etelä-Suomen alue...10 Länsirannikon alue...11 Sisä-Suomen alue...12 Kaakkois-Suomen alue...14 Savo-Karjalan alue...16 Pohjanmaan alue...17 Pohjois-Suomen alue...18 NUORISO- JA HARRASTELIIKUNTA...19 HUIPPU-URHEILU...23 Miesten Salibandyliiga...23 Miesten Suomen Cup...23 Miesten I divisioona...23 Naisten Salibandyliiga...24 Miesten maajoukkue...24 Naisten maajoukkue...25 Poikien U19 maajoukkue...25 Tyttöjen U19 maajoukkue...26 Miesten B-maajoukkue...26 Naisten B-maajoukkue...26 Maaottelut Suomessa...26 EuroFloorball Cup (EFC)...27 TUKITOIMINNOT...28 Valmentaja- ja ohjaajakoulutus...28 Valtakunnallinen koulutus...28 Alueellinen koulutus...28 Erotuomaritoiminta...31 Viestintä...32 Markkinointiviestintä...33 HALLINTO...34 Liittokokous...34 Valtuusto...34 Liittohallitus...35 Valiokunnat...35 Talous...37 Henkilöstö...38 Järjestöyhteistyö ja edunvalvonta...39 Kansainvälinen toiminta...40 Liitteet: Tilinpäätös ja tase

5 YLEISTÄ Vuosi 2010 oli Suomen Salibandyliitto ry:n 25. toimintavuosi. Juhlavuotta tuotiin esiin eri tapahtumissa viestinnällisesti. Liiton normaalin toiminnan ohella merkittävän huomion sai juhlavuonna Helsingissä ja Vantaalla pelatut miesten kahdeksannet maailmanmestaruuskisat. Suomessa on aiemmin järjestetty miesten MM-kisat vuonna Vuonna 2010 pelattuihin kisoihin, joissa Suomen joukkue esiintyi voitokkaasti puolustavana maailmanmestarina, osallistui yhteensä 16 maata Euroopasta, Pohjois-Amerikasta, Aasiasta ja Australiasta. MM-kisat olivat monella tapaa menestys niin urheilullisesti, yleisömäärällisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti, kuin myös mediahuomioltaan ja tunnelmaltaan. MM-kisojen suojelijana toimi tasavallan presidentti Tarja Halonen. MM-kisojen aikana järjestettiin Helsingissä Kansainvälisen salibandyliiton IFF:n yleiskokous sekä Helsingin kaupungin vastaanotto osallistuville joukkueille ja kansainvälisille delegaateille. Kisojen tarkempi raportti on tämän vuosikertomuksen liitteenä. Vuosi 2010 oli Salibandyliiton liittokokousvuosi, jolloin syksyn aikana järjestettiin kaikilla seitsemällä alueella aluekokoukset. Aluekokoukset esittivät alueiden edustajia liittokokoukselle valittavaksi valtuustoon. Suomen mestaruudet ratkaistaan eri sarjoissa pelikausittain. Kilpailukausi on Kalenterivuosittaiseen vuosikertomukseen kirjataan aina yhden kauden loppu ja yhden kauden alkuosan tapahtumat. Toimintaa toteutetaan seitsemällä (7) alueella, jotka ovat Etelä-Suomi, Länsirannikko, Sisä-Suomi, Kaakkois-Suomi, Pohjanmaa, Savo-Karjala ja Pohjois-Suomi. Jäsenseurojen määrä Vuonna 2010 jäsenseurojen määrä oli vuoden lopussa 871 (835 v. 2009). Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 4,3 %. Sarjatoiminnan laajuus Sarjatoimintaan kaudella osallistui joukkuetta, joka on 99 joukkuetta enemmän kuin edellisellä kaudella (+4,7 %). Miesten joukkueita oli 973 (950 kaudella 09-10), naisten joukkueita 212 (194), poikien joukkueita 875 (813) ja tyttöjen joukkueita 155 (159). Lisäksi seniorisarjoihin osallistui 178 joukkuetta Joukkueiden lkm (31.12.) Joukkueiden määrä toimintavuoden lopussa Vuonna 2010 liiton sarjoissa pelattiin noin sarjaottelua. Kussakin ottelussa toimi 2-3 ottelutoimitsijaa ja kaksi erotuomaria. Sarjatoiminnan tukitoimia olivat pelaajasiirtojen käsittely (4.400/v), vakuutusvapautushakemusten käsittely (1.000/v), erotuomaritehtävien asettelu ja tarkistaminen sekä matkalaskujen tarkastaminen ja maksatus. Erotuomareiden matkalaskujen maksujen hoitamiseen käytettiin ulkopuolista tahoa. Lisenssipelaajien määrä jatkoi kasvuaan. Kilpailukauden lopussa lisenssipelaajia oli henkilöä (+2,5 %). Aikuisia miehiä lisenssipelaajista oli 42,2 %, aikuisia naisia 7,1 %, poikajunioreita 42,8 % ja tyttöjunioreita 7,9 %. Miespuolisten osuus oli 85 % ja naispuolisten 15 % Seurojen lkm (31.12.) Lisenssipelaajat (31.12.) Seurojen määrä toimintavuoden lopussa Lisenssipelaajien määrä toimintavuoden lopussa

6 Seuratoimijoiden huomioiminen Seuratoiminnan kultaisen ansiomerkin voi saada hakemuksesta henkilö, joka on toiminut poikkeuksellisen aktiivisesti salibandyn ja sählyn edistämiseksi seuratoiminnassa, vähintään 15 vuoden ajan. Ansiomerkit myöntää liiton hallitus.. Toimintavuoden aikana ansiomerkit myönnettiin seuraaville henkilöille: Nro 7. Markus Mikael Raittinen (Karhukopla ry) Nro 8. Mikko Olavi Saarenoja (SC Sähly 90) Nro 9. Jyrki Koskela (Kauhajoen Karhut ry) Nro 10. Ilkka Kalevi Ukkola (Haukiputaan Heitto) Nro 11. Lasse Juhani Qvist (V- ja U-seura Koskenkylän Riento ry) Nro 12. Pekka Remes (V- ja U-seura Koskenkylän Riento ry) Nro 13. Heikki Tapani Penttinen (Mäntyharjun Virkistys) Nro 14. Petri Jouni Antero Tanttu (Mäntyharjun Virkistys) Nro 15. Ilkka Tapio Johansson (Perestroika ry)

7 VARSINAINEN TOIMINTA Päihteet ja reilun pelin periaatteet Liiton kilpailusäännöissä kielletään ottelutapahtumissa päihteiden, nuuskan ja tupakan käyttö sekä päihtyneenä esiintyminen osallistuvien joukkueiden jäseniltä. Pelisäännöissä ja erotuomareiden tulkintaohjeissa tupakkatuotteiden käyttö katsotaan epäurheilijamaiseksi käyttäytymiseksi, ja siitä seuraa joukkue- ja pelaajakohtainen rangaistus. Päihteiden alaisena esiintyminen ottelussa pyritään ehkäisemään keskustelun avulla jo ennen ottelua. Kilpailusäännöissä, sarjamääräyksissä, maajoukkuesopimuksissa ja Salibandyliigan joukkuetoimihenkilösopimuksissa kielletään ottelutapahtumiin osallistuvilta henkilöilta vedonlyönti ja sopupeli. Liiton toimintaan osallistuvien henkilöiden edellytetään toimivan liiton toimintasääntöjen 2 :n sisältöä kunnioittaen: Liiton toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet. Toiminnassaan liitto pyrkii edistämään tasa-arvoa. Antidoping -toiminta Suomessa tehtiin salibandyn osalta vuonna 2010 yhteensä 116 dopingtestiä. Näistä testeistä Suomen Antidopingtoimikunta teki 85 testiä, joista harjoituskauden testejä oli 48 ja kilpailujen testejä oli 37. Wada/kv. lajiliitto teki testejä yhteensä 31, joista harjoituskauden testejä oli 8 ja kilpailujen yhteydessä testejä oli 23. Testitulokset olivat negatiivisia lukuun ottamatta yhtä positiivista testitulosta, josta seuraamuksena oli varoitus dopingrikkomukseen syyllistyneelle pelaajalle. Toimintavuoden aikana kolme (3) miesten maajoukkuepelaajaa ja kaksi (2) naisten maajoukkueen pelaajaa oli kansainvälisen salibandyliiton IFF:n kautta liitettynä Testauspooli 1:seen. Näiden pelaajien tuli ilmoittaa säännösten mukaisesti olinpaikkatietonsa käytössä olevaan järjestelmään. Miesten salibandymaajoukkue kuului ADT:n Puhtaasti Paras ohjelman tähdistöön edistäen puhtaan urheilun arvoja ja viestiä. Salibandyn MM-kisat vastaanotti marraskuun EFT-tapahtuman yhteydessä Puhtaasti Paras kampanjaa symboloineen viestikapulan Nuorten Olympiafestivaaleilta. Puhtaasti Paras kampanja oli esillä sekä marraskuun EFT-tapahtumassa että miesten MM-kisoissa joulukuussa. Olosuhteet SSBL:n olosuhdestrategian mukaan salibandyllä tulee olla riittävän kokoista tilaa salibandyn harrastamiseen riittävästi. Olosuhdeasioissa strategian mukaan vaikutetaan kuntien liikuntatoimiin ja seuroja konsultoidaan salivuorojen jakopolitiikassa. Liiton olosuhdetyössä on kolme osa-aluetta: liikuntapaikkarakentaminen ja varustaminen, kunnallisten liikuntapaikkojen taksat ja vuorojen jakoperusteet sekä halli- ja tapahtumaturvallisuus. Liitto on edistää näitä osa-alueita jakamalla tietoa salibandyn olosuhdevaatimuksista ja harrastajamääristä, julkaisemalla asiaan liittyviä artikkeleita Salibandy -lehdessä ja Internet-sivuillaan, suorilla yhteydenotoilla seuroihin ja muihin asiakkaisiin sekä pitämällä yhteyttä kuntien liikuntatoimiin ja yksityisiin halliyrittäjiin. Toimintavuoden aikana tehtiin laaja olosuhdekysely seuroille/joukkueille salibandyolosuhteiden tilasta. Kyselyllä kartoitettiin seurojen/joukkueiden harjoitus- ja kilpailuolosuhteita, niiden saatavuutta ja vuorohintoja. Kyselyn tuloksia käytetään jatkossa liiton olosuhdetyön painopistealueiden valinnassa. Liikuntapaikkarakentamisessa on salibandyn olosuhteissa tapahtunut toimintavuonna edistystä: uusia salibandyn vaatimukset täyttäviä halleja on valmistunut tai on valmistumassa mm. Ouluun, Pyhtäälle, Seinäjoelle ja Mynämäelle. Lisäksi useita hallihankkeita ja korjauskohteita, joissa salibandy on lajina merkittävästi mukana, on vireillä. Suurten kuntien kohtuuhintaisten kunnallisten tilojen saamiseen laajempaan salibandykäyttöön ei ole tapahtunut edistystä. Muualla maassa toiminta keskittyy pääasiassa kunnallisiin tiloihin. Sarjatoiminta Aikuisten ja junioreiden sarjatoiminta järjestettiin toimintavuonna suurimmaksi osaksi edellisvuosien tapaan turnausmuotoisten sarjojen palvelupakettina. Turnausmuotoisten sarjojen palvelupaketti sisältää joukkueiden osallistumisoikeuden sarjaan, otteluohjelman, tulospalvelun ja -tiedottamisen, salivaraukset, salikulut sekä erotuomariasettelut ja erotuomareiden matkakulut. Sarjatoiminnan aikataulutuksessa, ajoituksessa, ottelujärjestelyissä ja tukitoimissa onnistuttiin hyvin. Varmistus- ja kontrollijärjestelmien myötä päällekkäisyydet ja virheet on saatu poistettua lähes kokonaan.

8 LAPSET JA NUORET Kaudella juniorisarjoihin ilmoittautui yhteensä 972 joukkuetta. Poikien sarjoihin ilmoittautui 813 joukkuetta ja tyttöjen sarjoihin 159 joukkuetta. Juniorit jaettiin kaudella ikäluokittain seuraavasti: A-pojat (89-91 synt.), B-pojat (92-93 synt.) ja B-tytöt (90-93 synt.), C 94-pojat, C 95-pojat, C-tytöt (94-95 synt.), D 96-pojat, D 97-pojat, D-tytöt (96-97 synt.), E 98-pojat, E 989-pojat, E-tytöt (98-99 synt.) ja F-pojat (00-01 synt.). Kaikki juniorisarjat pelattiin turnausmuotoisesti lukuun ottamatta poikien nuorten SM-sarjaa (A-pojat) ja play-off otteluita. A-pojissa pelattiin valtakunnallinen PeliMaailMa D-F -juniorit SM-sarja (nuorten SM-sarja) ja play-off ottelut ja alueellinen I divisioona. B-pojissa, B-tytöissä ja C 93-pojissa pelattiin alueelliset alkusarjat, jonka jälkeen kevätkaudella pelattiin SM-sarja kahdessa lohkossa. Näissä sarjoissa pelattiin puolivälierät, välierät ja mitaliottelut. Ne joukkueet, jotka eivät päässeet SM-sarjaan, pelasivat alueelliset jatkosarjat. C-tytöissä ja C 94-pojissa pelattiin perussarja (sisältäen alkuja jatkosarjan), välikarsinta (vain B-C -pojat), loppusarja ja loppuhuipentuma. C-tytöissä ja C 94-pojissa Suomen mestaruudet ratkaistiin loppuhuipentumassa, johon pääsi mukaan kunkin ikäluokan neljä parasta joukkuetta. D-E -junioreissa pelattiin perussarja (sisältäen alku- ja jatkosarjan) ja alueelliset loppuhuipentumat, joissa pelattiin aluemestaruuksista. F-junioreissa ei pelattu varsinaista sarjaa vaan erillisiä turnauksia. Poikien puolella Suomen mestaruudesta taisteltiin neljässä ikäluokassa A- ikäisistä C -ikäisiin ja tyttöjen puolella kahdella eri sarjatasolla B- ja C-ikäisissä. Kauden mitalistit ikäluokittain: A-pojat: Happee, Jyväskylä TPS, Turku. Oilers, Espoo B-tytöt: Tikkurilan Tiikerit, Vantaa Oulun Luistinseura Tapanilan Erä, Helsinki C94-pojat: Oilers NG, Espoo Tapanilan Erä, Helsinki Westend Indians, Espoo B-pojat: Oilers NG, Espoo TPS, Turku IC-Akatemia, Tampere C93-pojat: TPS, Turku SSV, Helsinki SC Classic, Tampere C-tytöt: SB-Pro, Nurmijärvi 2. PSS, Porvoo 3. SC Classic, Tampere Kaudella juniorisarjoihin ilmoittautui yhteensä 1030 joukkuetta. Poikien sarjoihin ilmoittautui 875 joukkuetta ja tyttöjen sarjoihin 155 joukkuetta. Juniorit jaettiin kaudella ikäluokittain seuraavasti: A-pojat (90-92 synt.), B-pojat, (93-94 synt.), B-tytöt (91-94 synt.), C 1 pojat (1995 synt.), C 2 pojat (1996 synt.), C-tytöt (95-96 synt.), D 1 pojat (1997 synt.), D 2 pojat (1998 synt.), D-tytöt (97-98 synt.), E 1 pojat (1999 synt.), E 2 pojat (2000 synt.), E-tytöt (99-00 synt.), F-pojat (01-02 synt.) ja F tytöt (01-02 synt.). Kaikki juniorisarjat pelattiin turnausmuotoisesti lukuun ottamatta poikien ja tyttöjen nuorten SM-sarjaa, B-poikien SM-sarjaa ja muita A-C nuorten kevään play-off otteluita. Sarjajärjestelmät toteutettiin pitkälti edellisen kauden tapaan. Suomen mestaruudesta taisteltiin neljässä ikäluokassa A- ikäisistä C -ikäisiin ja tyttöjen puolella kahdella eri sarjatasolla B- ja C ikäluokissa.

9 AIKUISET Miesten sarjat Kaudella , kuten myös kaudella , miesten II divisioona pelattiin alueellisesti yksittäisinä otteluina kahdeksassa 8-10 joukkueen lohkossa. Kaikki miesten sarjat III-divisioonasta alaspäin pelattiin turnausmuotoisesti alueellisen sarjajärjestelmän mukaisesti. Kullekin liiton viidestä alueesta rakentui oma alueellinen sarjajärjestelmänsä II divisioonasta alaspäin. Kaudella miesten sarjoihin osallistui yhteensä 950 miesjoukkuetta, ja kaudella yhteensä 973 miesjoukkuetta. Seniorisarjojen mitalistit kaudella : N 30: Minkit Racing Team, pääkaupunkiseutu OSB, Oulu Alamummo 38, Tampere M 35: S.C. Dalmac,. Helsinki Thunder, Espoo Pro Stars,. Tampere Naisten sarjat Kaudella , kuten myös kaudella , naisten I divisioona pelattiin valtakunnallisena sarjana kahdessa kahdeksan joukkueen lohkossa yksittäisinä otteluina. Muut naisten sarjat (II-IV divisioona) pelattiin alueellisesti turnausmuotoisena. Kaudella naisten sarjoihin osallistui yhteensä 194 joukkuetta, ja kaudella yhteensä 212 joukkuetta. Seniorisarjat Seniorisarjat pelattiin molemmilla kausilla ( ja ) seuraavissa ikäluokissa: naiset yli 30 vuotta (N30), miehet yli 35 vuotta (M35), naiset yli 35 vuotta (N35), miehet yli 40 vuotta (M40), miehet yli 45 vuotta (M45), miehet yli 50 vuotta (M50) ja miehet yli 55 vuotta (M55). Miesten sarjoissa (M35, M40 ja M 45) pelattiin ensin alkusarjat, jonka jälkeen pelattiin lopputurnaus. M35 sarjassa pelattiin välikarsinnat ennen lopputurnausta. M50 ja M55 sarja pelattiin kolmessa turnauksessa. Naisten sarjat N30 ja N35 pelattiin 2-3 turnauksessa. Seniorisarjoihin osallistui kaudella yhteensä 176 joukkuetta ja kaudella yhteensä 178. N 35: M 45: M 55: 1. KeräilyErä, pääkaupunkiseutu Tiikerit,. Vantaa BerttaMummot, Helsinki SC Dalmac, Helsinki Manse United, Tampere Kataja, Joensuu ErNu, Tampere M 40: M 50: Pro Stars,. Tampere Rangers Original, Kirkkonummi SC Dalmac,. Helsinki Maalihaukat, Ristiina SC Dalmac,. Helsinki SC Sähly, Helsinki Merikoski SBT, Oulu Eristysmestarit/Valtti, Helsinki

10 ALUEELLINEN TOIMINTA Etelä-Suomen alue Etelä-Suomen alue käsittää Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnat. Laji on levinnyt alueen kaikkiin kuntiin. Alueen salibandyseuroja palvelee aluetoimisto, jossa työskentelee aluevastaava ja sarjasihteeri. Toimiston pääasiallisena työkenttänä on alueen sarjatoiminnan järjestäminen, asiakaspalvelu, alueen ja liiton web-sivujen ylläpito sekä erotuomareiden matkalaskut. Aluetoimisto vastaa vuoden aikana n ottelun järjestämisestä. Vuonna 2010 jatkettiin edelleen F-junioreiden pelisysteemin kehittämistä pelimaailman tavoitteiden mukaan. Alueella järjestettiin sarja myös F-tytöille. Aluesarjat Varsinaisen kilpailutoiminnan lisäksi aluetoimisto järjesti, yhteistyössä Ylhäksen ja Tapanilan Erän kanssa, aikuisten ja junioreiden kausittaista aluesarjaa. Pääkaupunkiseudun kouluilla on omat sarjansa ja pääkaupunkiseudun urheiluakatemiassa, Urheassa, salibandy on lajina mukana. Erotuomaritoiminta (et-toiminta). Alueen erotuomarivastaavana toimi alkuvuonna Sami Rahikainen (Vantaa) ja kesäkuusta alkaen Petri Sillberg (Helsinki), vastaavasti erotuomarikoulutusvastaavana Marko Kääriäinen (Helsinki) ja kesäkuusta alkaen Marko Kapiainen (Vantaa). Alueen et -asettelijoina toimivat yksittäisissä otteluissa Veli Halonen (Espoo) ja syksystä alkaen Sami Rahikainen (Vantaa) sekä turnausmuotoisissa otteluissa Tero Merenheimo (Espoo). Kesällä alueelle nimitettiin myös erotuomarivalmennusvastaavaksi Jenni Heikkinen (Espoo). Erotuomarit Toimitsijat Et-valm. 1-tason VOK Yht TAULUKKO 1. Alueella koulutettujen erotuomareiden, toimitsijoiden ja 1-tason valmentajien ja ohjaajien (VOK) määrät Olosuhteet Alueen kenttätilanne on tällä hetkellä melko hyvä. Uusia halleja on suunnitteilla Järvenpäähän ja Pornaisiin. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisista kunnista pääosa myöntää nykyään omille salibandyseuroilleen harjoitus- tai pelivuoroja. Pääkaupunkiseudulla kunnat eivät edelleenkään paljoa kunnallisia harjoitusvuoroja myönnä, vaan ohjaavat seurat harjoittelemaan kalliisiin yksityishalleihin. Tämä on edelleen suuri ongelma varsinkin juniorijoukkueille Etelä-Suomi Alueen seurojen määrä Alueen lisenssipelaajat

11 Länsirannikon alue Alue koostuu Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnista sekä Ahvenanmaan itsehallintoalueesta. Aluetoimisto sijaitsee Liiku ry:n ja muiden lajiliittojen alueellisten organisaatioiden kanssa samoissa tiloissa. Alueen toiminnasta vastasi aluevastaava. Tilastoinnissa ja lajin markkinoinnissa käytettiin ulkopuolisia palveluita. Alueellista ohjaaja- ja valmennuskoulutuksesta ja aluevalmennuksesta vastasi puolipäivänen aluekouluttaja. Olosuhteiden osalta muutoksia oli Lapin kuntaan valmistunut uusi kunnallinen tila. Mynämäen yksityisen hallin rakennustyöt aloitettiin. Kunnallisissa halleissa pelattiin turnausmuotoisia sarjoja aikaisempia kausia enemmän. Alueen erotuomarivastaavana toimi Vesa Vuorinen sekä et koulutusvastaavana Mikael Montonen. Alueen otteluiden et -asetteluista vastasi Tapio Mäkelä. Erotuomarivalmennusvastaavana toimi Heikki Hakala ja Porin paikkakuntavastaavana Mikko Heikkilä. Erotuomarit Toimitsijat Et-valm. 1-tason VOK Yht Alueella koulutettujen erotuomareiden, toimitsijoiden ja 1-tason valmentajien ja ohjaajien (VOK) määrät 2010 Toimitsijakoulutuksia pidettiin Turussa, Porissa, Taalintehtaalla, Mynämäellä, Paraisilla, Kalannissa, Somerolla, Maskussa, Paimiossa, Taivassalossa, Liedossa, Kaarinassa ja Huittisissa. EXEL-kortteliliiga starttasi 2. kauden osalta ja suosio kasvoi roimasti. Mukana oli yli 30 joukkuetta. F-junioreille suunnattu kevennetty sarjamuoto laajeni Varsinais-Suomen lisäksi myös Satakuntaan. Alueparlamentti kokoontui säännöllisesti ja pääpaino toimintavuonna oli EXEL-kortteliliiga. Länsirannikon alue oli mukana myös Liiku ry:n leireillä (hiihtis, kesis ja syystis) Länsirannikko Alueen seurojen määrä Alueen lisenssipelaajat

12 Sisä-Suomen alue Resurssit ja työtehtävät Sisä-suomen alue koostuu Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakunnista. Aluetoimisto sijaitsee Tampereella ja toimistossa pääsääntöisesti sarjatoiminnan parissa työskenteli aluevastaava. Vuoden 2010 aikana toimistolla suoritti siviilipalvelustaan kolme henkilöä, jotka olivat apuna erilaisissa rutiineissa kuten tilastoinnissa, arkistoinnissa, Internet- ja toimistotehtävissä. Samassa toimintayhteisössä toimi myös muita liikuntajärjestöjä, joista merkittävimmän, Hämeen Liikunta ja Urheilun, sekä isojen yleisseurojen Koovee ja Ilves - kanssa tehdään monipuolista yhteistyötä. Etenkin koulutuksen ja seurapalvelun sektorilla tapahtuva yhteistyö palvelee alueen liikuntaväkeä kokonaisvaltaisesti. Sarjat ja turnaukset Alueen sarjatoiminta on ollut edelleen pienoisessa kasvussa. Etenkin pelimaalimaikäisten (D-F) ikäluokissa joukkuemäärissä kasvua oli lähes 15 %. Alueen käytettävissä olevilla pelipaikoilla on ollut korkea käyttöaste. Alueella pelattiin toimintavuoden aikana 4327 virallista salibandyottelua. Olosuhteet Liikuntapaikkarakentaminen ja pelikenttien lisääntyminen on helpottanut sarjatoiminnan suunnittelua. Sarjojen lohkot on voitu pitää hyvin alueellisina ja etenkin pelit miesten IV- VI divisioonissa voitu pelata omalla toiminnallisella alueella. Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa pelatuista otteluista suurin osa on pelattu kaupallisilla salibandyhalleilla. Kunnallisissa pelipaikoissa pelivuorojen hintataso on kuitenkin nykyään samaa luokkaa kuin kaupallisissa halleissa paria poikkeusta lukuun ottamatta. Muutamat kunnat ottavat juniorit hyvin huomioon ja hallikustannukset ovat kolmasosan aikuisten vastaavasta. Pari vuotta sitten tapahtuneilla isoilla kuntaliitoksilla oli alentava vaikutus vuorohintoihin. Toiminnallisilla alueilla on pyritty sarjojen rakentamiseen seurojen resurssit ja maantieteelliset etäisyydet huomioon ottaen siten, että paikallispelit on pelattu mahdollisimman lähellä seuran kotipaikkakuntaa. Ensimmäinen aluetoimijoiden kokous, jolle oli selkeä tilaus ja johon osallistui 14 aktiivia, pidettiin toukokuussa Tampereella. Kutsuttuna oli 43 henkilöä SSBL:n luottamuselimistä, koulutus-, valmennus- ja erotuomarisektorilta. Alueen erotuomarivastaavana jatkoi Jani Mäcklin Laukaasta. Pirkanmaalla paikkakuntavastaavana toimi Petri Heikkilä Tampereelta ja Kanta-Hämeessä hämeenlinnalainen Petri Pitkänen. Alueen yksittäisten otteluiden asettelijana toimi Jukka Suominen. Turnausmuotoiset ottelut Kanta-Hämeen seudulla asetteli Marco Björkskog, Pirkanmaalla Jukka Suominen sekä Keski-Suomessa Reijo Lampinen. Et -koulutusvastaavia Sisä-Suomessa toimi kaksi kappaletta. Kari-Pekka Autio piti huolta Keski-Suomen koulutustilaisuuksista ja niiden järjestämisestä. Pirkanmaalla vastaavaa pestiä hoiti Jyri Jokinen (kevät) ja Timo Karinki (syksy) Alueen seurojen määrä Alueen lisenssipelaajat Sisä-Suomi

13 Et -valmennusvastaavina alueella toimi syksystä lähtien Lauri Oksanen (Keski-Suomi) ja Toni Tolsa (Pirkanmaa ja Kanta-Häme). Pääsarjoissa et -valmennusta antoivat tamperelaiset Toni Tolsa ja Juha E. Sirkka sekä jyväskyläläiset Lauri Oksanen, Kari-Pekka Autio, Kimmo Halme ja Jani Mäcklin (Laukaa). Erotuomarit Toimitsijat Et-valm. 1-tason VOK Yht TAULUKKO 3. Alueella koulutettujen erotuomareiden, toimitsijoiden ja 1-tason valmentajien ja ohjaajien (VOK) määrät Toimitsijakoulutusta on järjestetty alueella sekä perinteiseen tapaan yleisinä koulutuksina että erityisesti seurojen pyynnöstä toteutettuina koulutuksina. Yhteistyötä Sisä-Suomessa toimivan kolmen erotuomarikerhon (Kanta-Hämeen Salibandyerotuomarikerho, Tampereen Salibandyerotuomarikerho sekä Keski-Suomen Salibandyerotuomarit ry) kanssa jatkettiin. 13

14 Kaakkois-Suomen alue Resurssit Kaakkois-Suomen alueeseen kuuluvat Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kymenlaakson sekä Päijät-Hämeen maakunnat. Kaakkois-Suomen aluetoimisto sijaitsee Lappeenrannassa. Sarjatoiminnasta ja tilastoinnista vastasi aluetoimistolla päätoimisesti työskentelevä aluevastaava. Kaakkois-Suomen ja Savo-Karjalan yhteinen puolipäiväinen aluekouluttaja toimi Savonlinnassa. Kaakkois-Suomen seuroille järjestettiin 1. tason valmennuskoulutusta tilauskurssien muodossa. 2. tason valmennuskoulutusta järjestettiin Tanhuvaaran urheiluopistolla Savonlinnassa. Sarjatoiminta ja turnaukset Aikuisille järjestettiin alueellista sarjatoimintaa miesten II V divisioonissa sekä naisten II divisioonassa. Alueellisia juniorisarjoja pelattiin A-E pojissa, tyttöjen SM-sarjassa sekä C-D tytöissä. Aikuisten sarjoissa pelattiin kaikilla tasoilla paljon alueellisia osaturnauksia, jotka mahdollistivat osallistujille lyhyempiä pelipäiviä ja matkoja. Keväällä 2010 miesten II-IV divisioonissa pelattiin sarjojen välillä karsinnat ja naisten II divisioonan kaksi parasta pelasivat jatkokarsintaa Savo-Karjalan parhaiden kanssa. Kauden kilpasarjoihin osallistui Kaakkois-Suomesta 182 joukkuetta. Näistä 82 aikuisjoukkuetta. Juniorijoukkueiden määrä ylitti ensimmäistä kertaa alueella sadan joukkueen rajan. Etenkin D-E juniorijoukkueiden määrä on ollut tasaisessa kasvussa. Kerho- ja pienaluesarjoja pelattiin alueella runsaasti. Näihin lukeutuivat KerhoMaailman turnaukset sekä seurojen yhteiset harrastesarjat. Kohderyhminä toimivat E- ja F-juniorit. Turnausten lisäksi alueen seurat tekivät koulukiertueita omilla paikkakunnillaan. Olosuhteet Alueen seurat harjoittelevat ensisijaisesti kunnallisissa palloiluhalleissa ja koulujen liikuntatiloissa. Myös Salibandyliiton turnaukset ja yksittäiset sarjaottelut pelataan pääsääntöisesti kunnallisissa liikuntahalleissa. Pyhtäällä (Pyroll Areena) ja Lappeenrannassa (Liikuntakeskus Areena) valmistuivat uudet yksityiset liikuntahallit, joiden rakentamisessa salibandy on otettu hyvin huomioon. Näissä pelipaikoissa pelattiin myös liiton sarjapelejä. Lisäksi Hämeenkosken monitoimihalliin valmistui laajennus, joka mahdollistaa sarjapelien pelaamisen myös aikuisten ja vanhimpien juniori-ikäluokkien osalta. Alueen erotuomarivastaavana aloitti syksyllä Kari Saukkonen (Mikkeli), et koulutusvastaavana jatkoi Pasi Hämäläinen (Lappeenranta). Lisäksi et valmennusvastaavana aloitti Marko Partio (Mikkeli) ja alueen erotuomariasettelijana Marko Virtanen (Kouvola). Erotuomarit Toimitsijat Et-valm. 1-tason VOK Yht Alueella koulutettujen erotuomareiden, toimitsijoiden ja 1-tason valmentajien ja ohjaajien (VOK) määrät Alueen seurojen määrä Kaakkois-Suomi Alueen lisenssipelaajat

15 Alueellisia et koulutustilaisuuksia järjestettiin Lappeenrannassa ja Lahdessa Toimitsijakursseja alueella pidettiin neljä. Alueellisen et valmennuksen koulutus järjestettiin lokakuussa Lappeenrannassa ja siihen osallistui seitsemän henkilöä. Näin alueellinen et valmennustoiminta saatiin käynnistettyä ja toiminnan kehittämistä jatketaan vuoden 2011 puolella. Alueen erotuomarikerhon KASBEK:n kanssa jatkettiin yhteistyötä. 15

16 Savo-Karjalan alue Resurssit Savo-Karjalan alueeseen kuuluvat Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat. Alueen toiminnasta vastaa päätoimisena työntekijänä aluevastaava, lisäksi Kaakkois-Suomen alueen kanssa on yhteinen puolipäiväinen aluekouluttaja. Savo-Karjalan aluetoimisto sijaitsee Joensuussa Itä-Suomen Liikuntaopiston yhteydessä. Samoissa tiloissa toimii myös Jääkiekkoliiton Savo-Karjalan aluetoimisto. Salibandy oli perinteiseen tapaan myös Pohjois-Karjalan Liikunnan talvi- ja kesäleirien lajivalikoimassa. Molemmat leirit kokosivat 60 lasta salibandyn pariin. Kilpailutoiminta ja olosuhteet Alueen sarjoissa pelasi vuoden 2010 lopussa 67 seuran 148 joukkuetta. Lisenssin lunastaneita pelaajia oli vuonna 2010 alueen seuroissa Maltillinen kasvu on siis jatkunut edelleen niin joukkue- kuin pelaajamäärissä. Aikuisten sarjatoiminnassa joukkueet jaettiin maakunnallisiin lohkoihin niissä sarjoissa, joissa se oli mahdollista. C1 poikien alkusarja pelattiin kahdessa maakunnallisessa lohkossa, muuten junioreiden sarjoissa pelataan yhdessä lohkossa. Alueen tyttöjuniorijoukkueet pelasivat yhteisissä lohkoissa Kaakkois- Suomen alueen joukkueiden kanssa. Alueen peleistä suurin osa pelataan kunnallisissa halleissa. Joensuussa käytetään myös yksityistä hallia. Alueen sarjaotteluita pelattiin 18 paikkakunnalla. Erotuomaritoiminta. Alueen erotuomarivastaavana toimi Harri Väänänen Varpaisjärveltä sekä alueen erotuomarikoulutusvastaavana Mika Saastamoinen Joensuusta. Uutena alueen erotuomarivalmennusvastaavana aloitti Jani Holopainen Joensuusta. Alueen yksittäisten ottelujen ja Pohjois Karjalan turnausmuotoisten otteluiden erotuomariasettelusta vastasi Mika Saastamoinen Joensuusta sekä Pohjois Savon turnausmuotoisten ottelujen et asettelijana toimi Hannu Kokkonen Iisalmesta. Erotuomarit Toimitsijat Et-valm. 1-tason VOK Yht TAULUKKO 5. Alueella koulutettujen erotuomareiden, toimitsijoiden ja 1-tason valmentajien ja ohjaajien (VOK) määrät Erotuomarikoulutusta järjestettiin Joensuussa, Iisalmessa, Varkaudessa ja Kuopiossa. Yksi valtakunnallinen A4 koulutus pidettiin Kuopiossa. Erotuomarivalmennuksesta vastasivat kolme pääsarjojen et valmentajaa ja kahdeksan alue-et -valmentajaa. Et valmennus kohdennettiin A4 ryhmän sekä aloittaneisiin erotuomareihin. Yhteistyötä Savo Karjalan Salibandyerotuomarit ry:n (SAKSET) kanssa jatkettiin tehostaen uusien tuomareiden rekrytointia ja tukien ns. vanhojen tuomareiden jaksamista suurien pelimäärien paineessa Savo-Karjala Alueen seurojen määrä Alueen lisenssipelaajat

17 Pohjanmaan alue Resurssit ja työtehtävät Pohjanmaan alue koostuu Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnista. Alueen jäsenseurojen lukumäärä oli toimintavuoden lopussa 57 ja lisenssipelaajien Lisenssipelaajien määrä kasvoi n. 4 % edelliskauteen verrattuna. Alueella työskenteli toimintavuoden aikana yksi päätoiminen henkilö: aluevastaava, jonka toimenkuvaan kuuluivat sarjatoiminnan suunnittelu ja toteutus, alueelliset olosuhdeasiat, lajimarkkinointi, yhteistyö seurojen kanssa, tiedotus sekä seurojen konsultointi. Alueen erotuomaritoiminnasta vastasi oman toimen ohessa erotuomarialuevastaava ja valmennuskoulutuksen koordinoinnista aluekouluttaja. Alueen maalivahtivalmennuksesta vastaavana kouluttajana aloitti Timo Ristimäki. Sarjatoiminta. Painopistealueena toimintakaudella oli juniorisarjojen joukkuemäärän kasvattaminen sarjatoiminnan mahdollistamiseksi sekä sarjajärjestelmien kehittäminen yhteistyössä osallistuvien joukkueiden kanssa. Alueellista sarjatoimintaa järjestettiin miehille II-V divisioonissa ja naisille II-III divisioonissa. Pojilla oli mahdollisuus osallistua sarjatoimintaan F-A -junioreissa ja tytöillä nuorten I divisioonassa sekä C-tytöissä. joissa salibandyn suosio on niin korkealla, että seurat eivät voi olosuhdetilanteen vuoksi käynnistää uusia ryhmiä. Sarjatoiminnassa hyödynnettiin vuoden aikana myös pienempiä halleja. Ongelma-alueilla käytiin neuvotteluja kuntien kanssa olosuhdepulan ratkaisemiseksi. Erotuomaritoiminta. Alueen erotuomarivastaavana toimi Ronny Brännbacka, et -asettelijana Jukka-Pekka Jantunen ja Kimmo Timonen et koulutusvastaavana. Erotuomarit Toimitsijat Et-valm. 1-tason VOK Yht TAULUKKO 6. Alueella koulutettujen erotuomareiden, toimitsijoiden ja 1-tason valmentajien ja ohjaajien (VOK) määrät Erotuomarikoulutuksen peruskurssit järjestettiin Seinäjoella, Vaasassa, ja Kokkolassa, jatkokoulutukset Vaasassa, Pietarsaaressa, Kokkolassa, Seinäjoella sekä A4 koulutus Kälviällä. Et -valmentajakoulutusta järjestettiin Uudessakaarlepyyssä. Erotuomarivalmennusta turnauksissa jatkettiin. Toimitsijakoulutusta järjestettiin Nurmossa, Isossakyrössä, Lapualla, Himangalla, Uudessakaarlepyyssä ja Pietarsaaressa. Olosuhteet. Olosuhderintamalla tapahtui pienoista kehitystä. Esimerkiksi Nurmoon avattiin syksyllä 2010 yksityinen salibandyhalli, joka on parantanut Seinäjoen alueen harjoitusolosuhteita huomattavasti. Alueella on kuitenkin myös paikkakuntia, Pohjanmaa Alueen seurojen määrä Alueen lisenssipelaajat

18 Pohjois-Suomen alue Resurssit Pohjois-Suomen alueeseen kuuluvat Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnat. Aluetoimisto sijaitsee Pohjois- Pohjanmaan Liikunnan toimitalossa Oulussa. Samasta talosta löytyvät mm. Jääkiekkoliiton Pohjoinen aluetoimisto sekä SVoLi:n aluetoimisto. Aluetoimistossa työskenteli yksi päätoiminen toimihenkilö, aluevastaava. Alueen tehtäviä hoidettiin Pohjanmaalta käsin kahden kuukauden ajan aluevastaava Juha Laukan siirryttyä muihin tehtäviin lokakuussa Sarjatoiminnan tilastoinneissa ja erotuomariasetteluissa on käytetty ulkopuolista apua. Lisäksi alueella on nimetty koulutusvastaava Karo Kuussaari. Sarjat, turnaukset, olosuhteet ja muu toiminta Suurin osa otteluista pelattiin Oulussa ja sen ympäristökunnissa Kempeleessä, Oulunsalossa ja Haukiputaalla. Muita turnauspaikkoja ovat olleet Raahe, Liminka, Kajaani, Kemi, Tornio, Rovaniemi, Kuusamo, ja pohjoisimpana Kittilä. Turnauksia on järjestetty myös Suomussalmella, Rantsilassa sekä Haapajärvellä. Liiton organisoimien sarjojen lisäksi alueella on pelattu seurojen sekä yksityisten hallien järjestämiä sarjoja ja turnauksia. Suurena haasteena alueella on edelleen juniorisarjojen pitkät välimatkat. Ongelmana voidaan nähdä edelleen se, että useat joukkueet harjoittelevat eri paikoissa kuin missä viralliset ottelut pelataan. Kokonaisuutena alueella on tällä hetkellä tyydyttävä hallitilanne. Seurayhteistyö Toimintakauden aikana aluevastaava vieraili kahdeksan seuran luona Rovaniemellä, Kuusamossa, Kajaanissa, Oulussa ja Raahessa. Erotuomaritoiminta Alueen erotuomarivastaavana toimi Marko Ihalainen ja koulutusvastaavana Tuomas Hartikainen Oulusta. Pohjois-Suomen yksittäiset ottelut lukuun ottamatta pääsarjoja asetteli Tom Pruiksma. Erotuomarit Toimitsijat Et-valm. 1-tason VOK Yht TAULUKKO 7. Alueella koulutettujen erotuomareiden, toimitsijoiden ja 1-tason valmentajien ja ohjaajien (VOK) määrät Turnausmuotoisten otteluiden asettelijoina toimivat Oulussa Mika Räsänen ja Rovaniemellä Annu Tyyskänen-Sarajärvi. Rovaniemen paikkakuntavastaavana jatkoi Esko Korhonen. Et -valmentajana pääsarjoissa toimi Jouni Kääriäinen. Et kouluttajia alueella oli yhteensä neljä Pohjois-Suomi Alueen seurojen määrä Alueen lisenssipelaajat

19 NUORISO- JA HARRASTELIIKUNTA S ektorilla on kaksi päätoimista työntekijää: nuorisopäällikkö ja harrastevastaava. Lisäksi tiimiin kuuluu assistentti, jonka toimenkuvasta puolet on tämän sektorin työtehtäviä. Lokakuussa palkattiin Sportti työllistää -tuella työntekijä Salibandyliiton nuorten Your Move-hanketta varten. Toimintavuoden aikana tuotettiin monipuolista harjoittelua tukevaa materiaalia vuotiaiden ikäryhmässä, järjestettiin tyttösalibandyyn liittyviä tapahtumia ja tuettiin nuorten ja aikuisten harrastustoimintaa. Kerhotoiminta N uorella Suomella ja Salibandyliitolla on yhteinen lajikerhohanke. Valmistuneita lajikerhomateriaaleja pilotoitiin kahdessa Tervetuloa ohjaajaksi Salibandyyn -koulutuksessa. Helsingissä osallistui 15 ja Joensuussa 12 ohjaajaa/valmentajaa koulutukseen. PeliMaailmat F -juniorit ja E-tytöt pelasivat pienellä kentällä 4 vs. 4 pelejä. Pelejä pelattiin isossa kaukalossa poikittain tai pitkittäin pienennetyssä kaukalossa. D-E juniorijoukkueille tarjottiin mahdollisuutta osallistua joko kilpa- tai haastajasarjaan. Jälkimmäiset sarjat toteutuivat Etelä-Suomen alueella. F-tytöille aloitettiin sarjatoiminta Etelä-Suomen alueella. Hankkeeseen kuuluvat lisäksi joukkueille tehtävät mallit kehittävistä alkulämmittelyistä ja loppuverryttelyistä. Yhdessä Nuoren Suomen kanssa on työstetty Kasva Urheilija -testistöä, joka julkaistaan toukokuussa 2011 Your Move -suurtapahtuman yhteydessä. Kokonaisvaltainen harjoittelu -hanke saa Opetusministeriön ja Nuoren Suomen jakamaa hanketukea Yhteistyössä Nuoren Suomen kanssa valmistettiin lajikerhomateriaalia.tavoitteena on saada kerhoihin laadukasta ja monipuolista toimintaa tuottamalla ohjaajan opas, järjestäjän vihkonen, lasten kerhopassi ja harjoituskortteja. Harjoituskortteja ja opasta pilotoitiin kahdessa eri koulutuksessa. Loput materiaalit valmistuvat vuoden 2011 aikana. Vuoden 2009 syksyllä perustetun Your Move -nuorisotyöryhmän tavoitteena on tuoda nuorten mielipiteet ja ideat esiin Salibandyliiton toiminnassa. Nuorisotyöryhmän toimintajakso huipentuu touko-kesäkuussa ( ) 2011 järjestettävään Your Move 2011 Suurtapahtumaan, jonka salibandysisällön suunnittelussa ja toteutuksessa nuorisotyöryhmä on merkittävästi mukana. EGGDF3B3:FG?3 7>E;@9;EEM III KAGD?AH7 8; Sinettiseuratoiminta T oimintavuoden aikana myönnettiin OLS-Salibandylle sinetti. Lokakuussa järjestettiin sinettiseminaari, johon osallistui yhdeksän salibandyn sinettiseuraa.toimintavuoden lopussa salibandyn sinettiseuroja oli 18 kpl. Pelinohjaajat elinohjaajakoulutusta järjestettiin Etelä-Suomessa ja Sisä-Suomessa. Koulutuksissa huomioitiin, että F-juniorit ja E-tytöt pelaavat pienemmällä kentällä. Nuori Suomi -yhteistyö P *,, ) + ' +, $ *3>;43@6K K okonaisvaltainen harjoittelu -hanke käynnistettiin. Sen tavoitteena on edistää C-E -ikäisten kilpapelaajien kokonaisvaltaista harjoittelua. Erityisesti annetaan vinkkejä omaehtoiseen harjoitteluun. Ensimmäiseksi valmistui tekniikkataiturikisa, josta tehtiin kaksi videota ja nettisivut ohjeineen. Miesten maailmanmestaruuskisoissa järjestettiin ensimmäiset valtakunnalliset tekniikkakisat tytöille. Tekniikkakisoja tehtiin seura alue - valtakunnallisella tasolla. 19

20 Vuonna 2010 nuorisotyöryhmä järjesti oheistoimintaa Salibandyliiton maajoukkuetapahtumissa, helmikuun Ruotsi-ottelussa sekä marraskuun Euro Floorball Tour -turnauksessa sekä joulukuisissa maailmanmestaruuskisoissa. Hallien käytäville rakennetuissa interaktiivisissa oheistoimintapisteissä katsojat pääsivät kokeilemaan tarkkuus- ja tutkalaukausta sekä koettelemaan tietojaan ja onneaan erilaisissa veikkauksissa ja arpajaisissa. Työryhmä järjesti myös toukokuussa Katusählykiertueen avausturnauksen Vantaalla yhteistyössä paikallisen seuran kassa. Vuoden alussa työryhmään kuului neljä nuorta, mutta työryhmä kasvoi syksyllä yhdeksän nuoren suuruiseksi. Järjestettyjen tapahtumien lisäksi nuoret osallistuivat Your Move 2011 Suurtapahtuman ja muiden jo järjestettyjen tapahtumien markkinointiin ja markkinoinnin suunnitteluun. Lajiliiton nuorten harrastehanke Your Move saa opetusministeriön ja Nuoren Suomen jakamaa hanketukea Opetusministeriön ja Nuoren Suomen myöntämää lasten ja nuorten seuratoiminnan kehittämistukea jaettiin yhteensä salibandyseuralle. Kouluyhteistyö Miesten MM-kisojen vuoksi yhteistyö painottui pitkälti syksyyn. Jokaiseen peruskouluun lähetettiin tietopaketti lajista ja tulevista kisoista. Lisäksi pääkaupunkiseudulla tehtiin kouluvierailu 20 kouluun. Kisoissa vieraili yhteensä 3950 koululaista ja opettajaa. Koulut saivat myös virikkeitä sählyn ja salibandyn harrastamisesta kouluissa. Tiedotus tapahtui perinteisellä postilla, sähköpostilla ja opetusvirastojen kautta. Yhteensä kuusi koulua palkittiin salibandyaiheisilla tuotteilla aktiivisesta osallistumisesta kisoihin sekä ennakkoon että kisojen aikana. Koululaiset elävöittivät mukavasti päiväpelejä ja osallistuivat aktiivisesti pelien seuraamiseen ja oheistoimintoihin. markkinoi tulevan toukokuun Your Move -suurtapahtumaa. Tyttösalibandysta oli paljon materiaalia ja tietoa saatavilla kisojen aikana mm. nais- ja tyttösalibandymaajoukkueiden pelaajien esittelemänä. Lajiin liittyvät tekniset innovaatiot olivat näyttävästi esillä kisoissa: Tietokoneella pelattava salibandypeli ja kännykällä toimiva pallotutka. Oheistoimintoihin oli mahdollisuus tutustua erikseen rakennetussa kisafanin olohuoneessa Hartwall Areenalla ja hallien käytävillä. Oheistoimintoja olivat mm. kasvomaalaus, kannatuskylttien teko, fanikuvat, kisaterveisten kirjoittaminen seinälle, aarteen etsintä ja jo perinteiset tarkkuus- ja tutkapisteet. Katusähly Katusählykiertue toteutettiin kolmannen kerran yhteistyössä tuotantotiimi Dynamite Promotion Oy:n kanssa. Tuotantotiimi kiersi osan turnauksista ja osan turnauksista paikallinen seura järjesti kokonaisuudessaan itse. Toukokuusta elokuuhun toteutettiin yhteensä 21 turnausta. 13 turnauksessa oli mukana Dynamite Promotion Oy. Katusählykiertuetta mainostettiin valtakunnallisesti Salibandy -lehdessä ja Salibandyn Internet -sivuilla. Uutuutena oli Katusählyn Facebook-sivut. Maakunta- ja paikallislehdissä oli ennakkomainontaa ja juttuja paikallisista turnauksista. Katusählykiertueen suurin turnaus oli Kokkolassa Turnauksessa oli mukana 70 joukkuetta ja 347 pelaajaa. Kesän osaturnauksiin osallistui liki 3000 pelaajaa. Katusählykiertueen kuluista vastaa Salibandyliitto yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Katusählyturnauksen järjestelyoikeutta voivat hakea kaikki Salibandyliiton jäsenseurat. Järjestäville seuroille katusähly on osana varainhankintaa. He saavat osallistumismaksut kokonaisuudessaan itselleen. Oheistoiminta miesten maailmanmestaruuskisoissa Nuoriso- ja harrastesektorin vastuulla oli viihdyttää osallistujia kisoissa muutenkin kuin pelien muodossa. Katsojilla ja osallistuvilla joukkueilla oli mahdollisuus osallistua eri aktiviteetteihin Hartwall ja Energia Areenoilla. Koulut oli kutsuttu päiväpeleihin seuraamaan pelejä ja osallistumaan oheistoimintoihin. Lajiliiton nuorten ryhmä, Your Move, järjesti halleilla lapsille ja nuorille suunnattua toimintaa ja 20

21 Katusählyfinaali järjestettiin Helsingissä Kampin Narinkkatorilla. Ensimmäistä kertaa torilla oli Katusählyfinaalin lisäksi Street Hockey-finaali. Narinkkatori oli täynnä pelaajia, kannustusjoukkoja ja ohikulkijoita. Katusählyfinaaliin kutsutaan kaikki osaturnausten voittajajoukkueet. Finaaliturnauksessa oli mukana liki kaikki osaturnausten voittajajoukkueet. Mukana oli 78 joukkuetta. Vuoden 2010 katusählymestarit ovat seuraavat: miehet Vännimäen NS, Kuopio, naiset K-Maurintori, Kihniö, sekasarja Keikkabussi Varkaus, firmasarja Kuopion Talokeskus, Pojat IBK Toppmormor, Turku ja tytöissä KA-PA 65 Kalannista. Katusähly on edelleen suosittu kesäpeli ja turnauksia järjestään innokkaasti varsinkin maakunnissa. Rocksalibandyn SM-turnaus Järjestyksessään kahdeksas Rocksalibandyn SM-turnaus järjestettiin Kemissä. Mukana oli seitsemän joukkuetta. Rocksalibandyn Suomen Mestariksi selviytyi FBC Kempes Kuopiosta. Turnauksen käytännön järjestelyistä vastasi Kemin Rockfutis ry. Työpaikkasalibandyn SM-turnaus Salibandyliitto järjestää yhteistyössä Suomen Työpaikkaurheilu ry:n kanssa Työpaikkasalibandyn SM-turnauksen. Turnaus pidettiin Helsingissä Arena Center Myllypurossa ja Ruskeasuolla. Turnaukseen osallistui 79 joukkuetta harrastesarjaan ja kahdeksan joukkuetta kilpasarjaan. Pelaajia oli yhteensä noin Otteluita pelattiin aamukahdeksasta noin ilta kymmeneen. Harrastesarjan voiton vei Nuijamaan Rajatarkastusasema. Kilpasarjan voittaja oli Tuko Oy Keravalta. Muut tapahtumat Sählyn SM-turnaus järjestettiin toista kertaa. Turnaus pidettiin Helsingissä Arena Center Myllypurossa. Sählyturnaukseen ilmoittautui mukaan 237 joukkuetta. Mestaruudet ratkottiin kahdeksassa sarjassa. Suosählyn SM-turnaus pidettiin Leivonmäellä 12.kertaa. Mukana oli 23 naisten joukkuetta ja 41 miesten joukkuetta. Naisten sarjassa voiton korjasi jyväskyläläinen Leidit Suolla. Miesten sarjan voitti Länget Varkaudesta. Hiekkasählyn Suomen Mestaruudet ratkottiin neljättä kertaa Kalajoella Mukana oli ennätysmäärä joukkueita, 30. Voiton vei Tommi ja pojat Kalajoelta. Sähköpyörätuolisalibandy S ähköpyörätuolisalibandyssa pelattiin kaksi sarjaa: SMsarja ja I divisioona. SM-sarjassa oli mukana kuusi joukkuetta: Helsinki Outsiders I ja Helsinki Outsiders II, M-Team Electric Gladiators Helsingistä, Seinäjoen Sisu, Woodcutters Vaasasta ja Merikoski SBT Oulusta. I divisioonassa oli mukana neljä joukkuetta: TPS Turusta, Seinäjoen Sisu ja Merikoski SBT Valkoinen ja Merikoski SBT Sininen Oulusta. Molemmat sarjat pelattiin turnausmuotoisesti ja samaan aikaan ja samassa paikassa. SM-sarjassa oli neljä turnausta ja I divisioonassa kolme turnausta. SM-sarjan voitti Woodcutters Vaasasta, hopealle tuli Seinäjoen Sisu ja pronssille Helsinki Outsiders II. I divisioonassa mestaruuden voitti Merikoski Sininen, hopealle tuli Merikoski Valkoinen ja pronssille TPS. 21

22 Spt-salibandyn maajoukkue pelasi jokaista SM-sarjan joukkuetta vastaan kertaalleen. Ottelut olivat osa maajoukkueen valmistautumista marraskuun alussa 2010 käytyihin MM-kisoihin. Maajoukkue sai MM-turnauksessa pronssia ja se on ensimmäinen mitali kautta historian. Kaudella pelataan SM-sarjaa ja Finlandiasarjaa (uusi nimitys I-divisioonalle). Sekä SM-sarjassa että Finlandia-sarjassa on mukana viisi joukkuetta. SM-sarjassa on mukana Helsinki Outsiders I ja II, Seinäjoen Sisu, Woodcutters Vaasasta ja Merikoski SBT Oulusta. Finlandia-sarjassa on mukana TPS Turusta, M-Team Electric Gladiators Helsingistä, Seinäjoen Sisu, Merikoski Sininen ja Merikoski Valkoinen Oulusta. Sarjat pelataan turnausmuotoisesti. Turnauksia on neljä. Kuurojen SM-turnaus Kuurot pelaavat yhden SM-turnauksen keväisin. Kuurot pelasivat oman turnauksensa Turussa. Mukana oli seitsemän joukkuetta: Hero I ja Hero II Helsingistä, Evyli Espoosta, Valpas I ja Valpas II Turusta, Jalo Jyväskylästä ja Ryhti Oulusta. Mestaruuden voitti Valpas Turusta, hopealle tuli Ryhti Oulusta ja pronssille Evyli Espoosta. Lisäksi pelattiin yksi naisten ottelu ja yksi Senioreiden ottelu. Tyttö- ja naissalibandyn kehittäminen Tyttö- ja naissalibandyn kehittämisprojekti käynnistyi keväällä Vuoden 2010 aikana järjestettiin kaksi seminaaria. Ensimmäinen seminaari oli ja siihen osallistui noin 50 henkilöä. Seminaarin teemana oli kertoa projektista ja kuulla osanottajien mielipiteitä kehitettävistä osa-alueista. Toinen seminaari järjestettiin , johon osallistui noin kolmekymmentä henkilöä. Seminaarin aiheena oli tyttöjen ja naisten sarjajärjestelmät ja se kuinka niitä tulevaisuudessa mahdollisesti pitäisi kehittää. Vuoden 2010 aikana tuotettiin erilaisia materiaaleja seuroille avuksi tyttöjen toiminnan käynnistämiseen ja sen lisäämiseen. Tällaisia materiaaleja ovat muun muassa kaverikortit, julisteet ja ohjeistukset. Pääkaupunkiseudulla käynnistettiin seurojen välinen yhteistyö. Ensimmäisenä tavoitteena yhteistyöllä on järjestää seurojen tyttökerhojen välisiä turnauksia. Tyttö- ja naissalibandy oli vahvasti mukana miesten MMkisojen oheistoiminnoissa. Sunnuntai oli tyttö- ja naissalibandypäivä. Silloin oli seminaari, tyttöjunioreiden tekniikkakisojen finaalit ja katsomokarkelot. Katsomossa oli yli 800 tyttö- ja naissalibandyn harrastajaa. Lisäksi kisoissa oli Maaginen Mesta, jossa oli tyttöjen ja naisten maajoukkuepelaajia kertomassa lajista, kilpailuja ja tyttösäbä -tuotteita myynnissä. 22

23 HUIPPU-URHEILU Huippu-urheilun sarjajärjestäjänä ja maaottelutapahtumien koordinoijana toimi liiton 100 %:isesti omistama osakeyhtiö, SSBL Salibandy Oy, puhekielessä Salibandyliiga. Miesten Salibandyliiga Kaudella miesten salibandyliigassa pelasi 14 joukkuetta. Sarjassa pelattiin kaksinkertainen runkosarja. Runkosarjan voitti Erä Helsingistä, toiseksi sijoittui SSV Helsingistä ja kolmanneksi Classic Tampereelta. Runkosarjan kahdeksan parasta pelasivat pudotuspelit. Sijoille 1-4 päätyneet joukkueet saivat valita 5-8:nneksi sijoittuneista joukkueista puolivälierävastustajansa niin, että runkosarjan voittaja sai valita ensimmäisenä, toiseksi tullut toisena ja kolmanneksi sijoittunut kolmantena. Puolivälierät, välierät ja loppuottelut pelattiin paras viidestä ottelusta järjestelmän mukaan. Pronssista pelattiin yksi ottelu. Kauden Suomen mestaruuden voitti Salibandy- Seura Viikingit (SSV) Helsingistä, hopeaa sai Tapanilan Erä Helsingistä ja pronssia Seinäjoen Peliveljet (SPV). NST Lappeenranta putosi suoraan I divisioonaan, Oulun Luistinseura (OLS) putosi I divisioonaan liigakarsintojen jälkeen. FBT Pori nousi I divisioonasta suoraan Salibandyliigaan, Loviisan Tor nousi Salibandyliigaan karsintojen kautta. Kauden parhaaksi miespelaajaksi valittiin Harri Forsten (SSV). Miesten Salibandyliiga pelataan kaudella yksittäisinä otteluina 14 joukkueen kesken. Miesten Suomen Cup Miesten Suomen Cupiin 2010 osallistui 117 joukkuetta Cupin kaksi ensimmäistä kierrosta pelattiin turnausmuotoisena sarjana, niihin osallistuivat alempien sarjojen joukkueet. Liiga- ja I divisioonajoukkueet tulivat mukaan cupin 4. kierrokselle kun joukkueita Cupissa oli jäljellä 32. Cupin ratkaisupelit pelataan miesten MM-kisojen takia tammikuussa Miesten I divisioona Kaudella miesten I divisioona pelattiin yksittäisinä otteluina kahdessa 12 joukkueen lohkossa. Lohkoissa pelattiin kaksinkertainen runkosarja, jonka jälkeen molempien lohkojen kaksi parasta pelasivat karsintoja noususta Salibandyliigaan. Sijoille päätyneet joukkueet putosivat II divisioonaan. Liigakarsintoihin ylsivät lohkojen voittajina FBT Pori ja Loviisa. Lopulta molemmat nousivat Salibandyliigaan. Lohkojen kakkoset olivat Indians ja PSS, jotka molemmat jatkavat liigakarsintojen jälkeen I divisioonassa. I divisioonasta putosivat suoraan KSS, Top Team, LeBa- 96, Barbaarit, Rangers, AFC Campus, ISB ja SBS Pori. Kaudella miesten I divisioona pelataan yksittäisinä otteluina kahdessa 10 joukkueen lohkossa. 23

24 Naisten Salibandyliiga Naisten Salibandyliigassa pelasi kaudella kaksitoista (12) joukkuetta, jotka pelasivat kaksinkertaisen runkosarjan. Runkosarjan voitti NST Lappeenrannasta, toinen oli Classic Tampereelta ja kolmas PSS Porvoosta. Runkosarjan sijoille päätyneet joukkueet pelasivat pudotuspelit. Puolivälierät, välierät ja finaalit pelattiin paras viidestä ottelusta järjestelmällä. Pronssiottelu pelattiin yksittäisenä otteluna. Kauden Suomen mestaruuden voitti Classic. Hopeaa sai SB-Pro ja pronssia NST. Runkosarjan viimeiseksi jäänyt TuuU putosi suoraan I divisioonaan. Sijoille 10. ja 11. päätyneet Koovee ja Oilers karsivat paikastaan naisten Salibandyliigassa. Koovee säilytti sarjapaikkansa, mutta Oilers putosi I divisioonaan hävittyään liigakarsinnoissa toiselle espoolaisseuralle Westend Indiansille. Suoraan I divisioonasta naisten Salibandyliigaan nousi helsinkiläinen Erä III. Kauden parhaana naispelaajana palkittiin NST:n Laura Kokko. Kaudella naisten Salibandyliiga pelataan yksittäisinä otteluina 12 joukkueen kaksinkertaisena sarjana. Miesten maajoukkue Järjestyksessään 8:nnet miesten MM-kilpailut järjestettiin Suomessa joulukuussa 2010 ja kaikki miesten maajoukkueen operatiivinen toiminta tähtäsi ko. kisoihin. Miesten maajoukkueelle kertyi yhteisiä leiripäiviä 45 ja vuoden 2010 aikana pelattiin 18 maaottelua. Perinteinen Ruotsi-ottelu pelattiin Vantaan Energia Areenalla 6.2. jossa varsinainen peliaika päättyi 2-2 lukemiin. Kevään Euro Floorball Tour (EFT) turnaus pelattiin poikkeuksellisessa paikassa, kun Sveitsi järjesti turnauksen Zürichin päärautatieasemalla. Islannin tulivuoren purkauksen johdosta Euroopan ilmatila oli suljettuna useita päiviä, joten joukkue matkusti turnaukseen linja-autolla Baltian maiden kautta. Suomi voitti turnauksen voittamalla kaikki ottelunsa Suomi-Sveitsi 7-4, Suomi - Tshekki 7-6 ja Suomi-Ruotsi 7-4. Kesän neljä harjoitusleiriä keskitettiin Tikkurilan Urheilupuistoon, jossa toteutettiin tarkkaan räätälöidyt harjoitteet ja fyysiset testit. Leirit olivat viikonlopputapahtumia. Kesäharjoittelujaksolle kutsuttiin 32 pelaajaa. Syyskuussa Suomi osallistui Puolassa, , Babimostissa järjestettyyn kansainväliseen turnaukseen. Turnauksessa pelattiin kaksi maaottelua samana päivänä: ensimmäinen alkoi klo 10:00 ja toinen klo 18:00. Suomi sijoittui turnauksessa toiseksi Ruotsin jälkeen. Turnauksen parhaaksi maalivahdiksi valittiin Henri Toivoniemi. Pelatut ottelut päättyivät seuraavasti: Suomi-Norja 13-0, Suomi-Puola 15-2, Suomi - Tshekki 9-2, Suomi-Tanska 16-0 ja Suomi-Ruotsi 6-8. Marraskuussa ( ) EFT järjestettiin Suomessa, Espoon Barona Areenalla. Ennen turnausta miesten maajoukkue leireili Eerikkilän Urheiluopistolla. Suomi voitti turnauksen. Pelatut ottelut päättyivät seuraavasti: Suomi - Tshekki 3-3, Suomi - Sveitsi 8-1 sekä historian suurinumeroisin voitto Ruotsista