Kansainvälisyys halutaan osaksi opiskelijoiden ammattitaitoa ja siihen pyritään seuraavin keinoin:

Transkriptio

1 POHJOISEN KESKI-SUOMEN OPPIMISKESKUS Opetussuunnitelma Kansainvälisyyteen kasvu Kansainvälisyyteen kasvun tavoitteena tulee olla, että opiskelija tulee toimeen monikulttuurisessa ympäristössä ja on suvaitsevainen ja kielitaitoinen voidakseen osallistua opiskelijavaihtoon ja sijoittua kansainvälistyville työmarkkinoille. Kansainvälisyys halutaan osaksi opiskelijoiden ammattitaitoa ja siihen pyritään seuraavin keinoin: - vieraiden kielten opetuksen laajentaminen valinnaiskurssien avulla - järjestämällä erilaisia kansainvälisyyteen liittyviä tapahtumia ja teemaviikkoja - tarjoamalla opiskelijoille mahdollisuuksia ja tukea ulkomailla tapahtuvaan työssäoppimiseen sekä pitkällä aikavälillä myös opiskeluun - osallistuminen kansainvälisiin tapahtumiin kuten Skill-Olympics ja muut kansainväliset kilpailut kehittävät opiskelijoiden valmiuksia työelämää varten - järjestämällä info-tilaisuuksia opiskelijoille tavoitteena kannustaa heitä lähtemään ulkomaiseen työharjoitteluun - järjestämällä vuosittain monikulttuurisuuteen ja suvaitsevaisuuteen liittyvä tilaisuus opiskelijoille - osalla opiskelijoita on mahdollisuus osallistua alansa opiskelijoiden kilpailuihin ulkomailla - opiskelijat toteuttavat ulkomaille suuntautuvia opintomatkoja, joilla on ammatillisten tavoitteiden lisäksi asenteisiin liittyviä tavoitteita. Kielitaidon kehittäminen suuntautuu kaikilla aloilla osin oman alan ammattisanaston opiskeluun. Useimmat opetusalat pitävät yhteyttä oman alansa oppilaitoksiin ulkomailla. Luonnonvara-ala on ollut mukana EU:n rahoittamassa maatilojen ympäristöohjeiden kehittämiseen liittyvän opetushankkeen toteuttamisessa. Sosiaali- ja terveysalan sekä matkailu-, ravitsemisja talousalan opiskelussa huomioidaan monikulttuurisuuteen liittyviä seikkoja. Pakolliset kieliopinnot koostuvat ruotsin ja englannin opinnoista, joita opiskellaan kaikilla koulutusaloilla. Kaupan ja hallinnon ala tarjoaa valinnaisina kielinä saksaa ja espanjaa. Vakiintunutta yhteistyötä eri yksiköillä on seuraavasti:

2 - Kaupan ja hallinnon alalla on yhteistyötä Pietarin metsäakatemian sekä Tanskassa sijaitsevan Grindstedt handelskolenin kanssa. - Luonnonvara-alalla on yhteistyöoppilaitokset Venäjällä, Eestissä, Latviassa, Liettuassa, Ruotsissa, Tsekissä, Unkarissa, Hollannissa sekä Iso-Britanniassa, joihin vuosittain pidetään yhteyttä. Lisäksi ollaan mukana EUROPEA organisaatiossa, joka kokoaa kaikki EU-alueen luonnonvara-alan oppilaitokset yhteistyöhön vuosiseminaareissa. - Matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla on kansainvälistä yhteistyötä Jyväskylän koulutuskuntayhtymän kanssa, esim. opiskelijoiden ulkomailla tapahtuvat työssäoppimisjaksot. - Sosiaali- ja terveysalalla on yhteistyöoppilaitokset Eestissä ja Hollannissa sekä suunnitteilla Ruotsin ja Norjan kanssa. - Tekniikan ja liikenteen alalla on yksittäisiä opiskelijoita vuosittain muutama ulkomailla, lähinnä työssäoppimisjaksoilla. - Luonnonvara-ala on mukana Keski-Suomen yhteisessä Mastohankkeessa, jolla edistetään osallistujien KIE-maiden hankkeita, kehitetään yhteyksiä KIE-maihin ja etsitään uusia yhteistyön toimintamalleja. Yhteydenpitoa vanhojen yhteistyöoppilaitosten kanssa jatketaan. Jatkossa tavoitteena on yhteistyö monialaisen ja mahdollisesti eri kielialueita edustavan oppilaitoksen kanssa. POKEssa on eri yksiköiden edustajista koottu työryhmä, joka toimii asiantuntijana kansainvälistymiseen liittyvissä asioissa. Työryhmä järjestää ainakin yhden opiskelijoille suunnatun tilaisuuden sekä valmistelee määrärahaesityksen, jolla haetaan Opetushallitukselta avustusta kansainvälistymiseen. Lisäksi työryhmä tekee esityksen POKEn kansainvälistymisstrategiaksi johtoryhmälle Kestävän kehityksen edistäminen Kestävän kehityksen edistämisen tavoitteena tulee olla, että opiskelija tuntee kestävän kehityksen periaatteet ja motivoituu toimimaan niiden puolesta opiskelussa, työssä ja kansalaisena. Hän tuntee ympäristömyönteiset työ- ja toimintatavat ja toimii niiden mukaisesti sekä erityisesti tunnistaa tavanomaiset ongelmajätteet ja hallitsee niiden käsittelyn. Hän arvostaa luonnon monimuotoisuutta ja ymmärtää kestävän kehityksen taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia ulottuvuuksia sekä osaa toimia niiden puolesta. POKEssa edistetään koko henkilöstön ja opiskelijoiden sitoutumista yhteisesti hyväksyttyjen ympäristöhoidollisten toimintamallien noudattamiseen, jatkuvaan kehittämiseen ja parantamiseen. POKEn kaikkien eri alojen opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon kestävän kehityksen periaatteet. Opetuksessa, materiaalien hankinnassa ja käytössä toimitaan siten, että materiaaleja ja energiaa käytetään mahdollisimman säästeliäästi ja pyritään tehostamaan kierrätyskäytäntöjä, jotta päästäisiin mahdollisimman

3 korkeaan kierrätykseen. Materiaalihankinnoissa keskitytään tuotteisiin, joiden elinkaari on mahdollisimman pitkä ja valmistustekniikka perustuu hyväksyttyihin ympäristöstandardeihin. Jätteiden lajittelujärjestelmää tehostetaan entisestään. Ympäristötiedon opetus sisältyy osana kaikkien ammattialojen opetukseen. Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää oman toimintansa haitalliset vaikutukset ympäristöönsä sekä kestävän kehityksen periaatteet kussakin toimintaympäristössä ja pystyy toimimaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti sekä oppilaitoksessa että yksityiselämässään. Opiskelijalla on perustiedot oman alansa ympäristösäädöksistä ja määräyksistä. Käytännön toimia: - yksiköiden välisen ympäristöopetukseen liittyvän yhteistyön lisääminen - työryhmän edustajat ottavat kestävän kehityksen toteutuksen esille yksiköissään, ja se huomioidaan opetussuunnitelmia tehtäessä. Kuntayhtymä on mukana Ympäristövirta -hankkeessa, jossa kehitetään ympäristöosaamisen oppimisympäristöjä ja opetusmateriaalia yhteistyössä alueen teollisuuden, kuntien, oppilaitosten ja Jyväskylän Yliopiston kanssa. Luonnonvara-ala osallistuu Baltic 21E-ohjelmaan kuuluvaan kestävän kehityksen pilottihankkeeseen "Osallistuminen paikalliseen yhteistyöhön elinympäristöjen puolesta". POKE rakentaa toteuttamismallin osallistumaan oppimisesta, koulun ulkopuolisen tahon kanssa toteutettavan toiminnan johtamisesta ja organisoinnista sekä toiminnan niveltämisestä osaksi opetusta ja oppimista Teknologian ja tietotekniikan hyödyntäminen Teknologian ja tietotekniikan hyödyntämisen kehittämisen tavoitteena tulee olla, että opiskelijalla on yhteiskunnassa tarvittavat perusvalmiudet sekä edellytykset tieto- ja viestintätekniikan sekä teknologian monipuoliselle hyödyntämiselle työssä ja kansalaisena. Opiskelija ymmärtää teknologian kehityksen vaikutuksia omaan alaansa ja sen tulevaisuuteen ja osaa soveltaa uutta tekniikkaa työssään. Kuntayhtymälle on laadittu vuosille tietohallintostrategia, jonka suuntaisesti tietohallintotyöryhmä kehittää tietohallintoa. Syksyllä 2002 tehtiin kaupan ja hallinnon koulutusjohtajan johdolla oppilastyönä kysely henkilökunnan tietoteknisistä taidoista. Kuitenkin oli tarpeen tehdä vielä tarkempi tutkimus, Ope.fi -tasojen mukaisesti (tasojen määrittely Itsearviointiin perustuva kysely toteutettiin verkko-opetusta ja toisen asteen yhteistyötä koskevan Opinpolku -projektin yhteydessä keväällä Opinpolku -projektissa selvitettiin myös opettajien työkoneet. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään tietostrategiatyössä sekä henkilöstön koulutuksen suunnittelussa.

4 Opettajille asetettavat tavoitteet - Kaikki oppilaitoksen opettajat käyttävät aktiivisesti sähköpostia ja ovat sen kautta tavoitettavissa. Opettajat tarkistavat postinsa vähintään kerran jokaisena työpäivänä. Sähköpostista kehittyy keskeinen tapa, jolla eri sidosryhmät, hallinto ja opiskelijoiden vanhemmat voivat tavoittaa opettajan. - Kaikki opettajat seuraavat oppilaitoksen www-sivuja ja osaavat löytää sieltä ajankohtaisen informaation, jota ei muualla julkaista. - Kaikkien opettajien tieto- ja viestintätekniikkataidot (TVT-taidot) ovat vähintään Ope.fi I tasolla. Yli puolet opettajista on Ope.fi II tasolla siten, että tällä tasolla on vähintään yksi opettaja kustakin aineryhmästä. Muutamat opettajat ovat Ope.fi III tasolla. Opettajat käyttävät koulun ATK-laitteistoja, ohjelmistoja ja verkkoyhteyksiä tehokkaasti opetuksessaan ja myös opetusharjoittelun ohjauksessa. Kaikissa aineryhmissä seurataan oman alan tietotekniikan opetuskäytön kehitystä ja kehitetään opetuskäyttöä. - Opinpolku -hankkeen avulla kohotetaan opettajien valmiuksia käyttää tietoverkkoa opetuksessaan. Opinpolku -hankkeessa on POKEssa yksi puolipäiväinen työntekijä, ja lisäksi jokaiseen yksikköön koulutetaan yksi osapäiväinen vierikouluttaja, joka antaa yksikön muille opettajille vierikoulutusta Pedanetin hyödyntämiseen opettajan omassa opetuksessa. Näin jokaisessa yksikössä kokeillaan verkko-opetusta lukuvuoden aikana. Opinpolku -projektissa työstetään myös maakunnallisesti verkko-opetusmateriaalia, joka näin hyödyttää kaikkia seudun kouluja. - Opettajien työtiloissa on toimivat ja riittävän suorituskykyiset verkkotyöasemat. Tarpeen mukaan työhuoneissa on useampia työasemia. Opiskelijoille asetettavat tavoitteet - Opiskelijat käyttävät aktiivisesti koulun lähiverkon resursseja opiskelussaan ja henkilökohtaisessa viestinnässä. Opiskelijoita rohkaistaan ja kannustetaan käyttämään tietotekniikkaa opiskelussaan. Heille tarjotaan tukea ja koulutusta, jotta koneiden käyttö olisi mahdollisimman tehokasta. - Oppilaitoksessa edistetään aktiivisesti sukupuolten ja lähtötilanteessa taidoiltaan erilaisten opiskelijoiden tasa-arvoa tietoja viestintätekniikan käytössä. Opiskelijoiden toiveita, palautetta ja kehittämisehdotuksia otetaan huomioon koulun TVT:n strategiaa kehitettäessä ja arvioitaessa. - Opiskelijoiden käytössä olevat työasemat ovat mahdollisimman tehokkaassa käytössä. Opiskelijoilla on hyvät mahdollisuudet käyttää koulun työasemia myös oppituntien ulkopuolella tiedon hakuun, tutkielmien kirjoittamiseen, viestintään ja kaikkeen muuhun opiskeluun liittyvään. Tällä käytöllä turvataan tietokoneiden käyttömahdollisuus myös niille opiskelijoille, joilla käyttömahdollisuudet kotona eivät ole riittävät.

5 3.2.4 Yrittäjyys Yrittäjyyden kehittymisen tavoitteena tulee olla, että opiskelijasta kehittyy oma-aloitteinen, tunnollinen, rohkea, kekseliäs ja työtään arvostava työntekijä ja ammatin-harjoittaja sekä yrittäjä. Opetussuunnitelman yrittäjyys ilmenee sisäisenä ja ulkoisena yrittäjyytenä. Sisäinen yrittäjyys ilmenee mm. vastuuntuntona, tavoitteellisuutena, aktiivisuutena ja haluna opiskella ja kehittyä. Opetusmenetelmissä korostetaan opiskelijan omaa vastuuntuntoa työskentelyssä; esimerkiksi harjoituksissa ja ryhmätöissä sovitaan yhteisesti tavoitteet, aikataulu ja seuranta, jotka vaikuttavat myös arviointiin. Opiskeluhalu ja kehittyminen testataan myös opiskelijan itsearvioinnin kautta. Esim. kaupan ja hallinnon alan opiskelijoiden itsearviointiin löytyy yksikön sisäisestä tietoverkosta lomakepohja ja mallikysymyksiä. Ulkoiseen yrittäjyyteen vaikuttavat myös ydinosaamisen osa-alueista vuorovaikutus- ja viestintätaidot sekä ongelmanratkaisutaidot. Ulkoiseen yrittäjyyteen eli varsinaiseen yritystoimintaan tähtäävät opinnot ovat opintojaksoja, jotka liittyvät yritysmuotoihin, yrityksen perustamiseen ja liiketoimintasuunnitelmaan. Eniten näitä opintoja on kaupan ja hallinnon alan opetussuunnitelmissa, jotka sisältävät em. elementtejä mm. liiketoiminnanoikeusopin, markkinoinnin ja taloushallinnon kautta. Oppilaitoksen kaikissa opetussuunnitelmissa on kuitenkin vähintään perustiedot yritysmuodoista ja yrityksen perustamisesta. Nämä aihealueet voidaan mm. sisällyttää yhteisten pakollisten opintojen Yhteiskunta ja työelämätieto -opintojaksoihin. Sisäistä ja ulkoista yrittäjyyttä opiskelija oppii myös työssäoppimisjaksojen kautta. Lisäksi opiskelijat käyvät tutustumassa alueen/oman alan yrityksiin/yrittäjiin, ja oppilaitos järjestää luentoja/tilaisuuksia yhteistyössä yritysten ja yritysyhdistysten kanssa. Näistä vastaa ammatillisten aineiden opettaja koulutusjohtajan koordinoimana. Alueellisena painotuksena yrittäjyysopintojen opintojaksoissa keskittytään pienyrittäjyyteen sekä alihankintatoimintaa harjoittavaan yritystoimintaan. Yrittäjyysopintoja oppilaitoksessa kehittää ja koordinoi oppilaitoksen markkinointityöryhmä. Yrittäjyys tulee näkyväksi koko oppilaitoksessa Yrittäjyyskoulu -hankkeen avulla. Kaikki syksyllä 2003 perustutkintokoulutuksen aloittavat opiskelijat tulevat suorittamaan 5 ov:n laajuiset yrittäjyysopinnot, jotka näkyvät jokaisen opintosuoritusotteessa opiskelijoiden valmistuessa kolmen vuoden kuluttua. Tavoitteena on yrittävä ammattilainen, joka on itseohjautuva, vastuullinen, itseään ja työtään kehittävä yksilö. Hän toimii kaikessa tekemisessään oma-aloitteisesti ja luovasti ymmärtäen kokonaisuuksia ja riippuvuussuhteita. Yrittävä ammattilainen ymmärtää yritystoiminnan perusperiaatteet ja hänellä on realistinen ja innostava kuva yrittäjyydestä yhtenä uravaihtoehtona. Opettajia valmennetaan ko. työhön koulutuksella, joka toteutetaan neljänä koulutuspäivänä.

6 3.2.5 Laadukas ja asiakaslähtöinen toiminta Laadukkaaseen ja asiakaslähtöiseen toimintaan kehittymisen tavoitteena tulee olla, että opiskelija osaa ammattialalla tarvittavat ja yleisimmin käytössä olevat laadunhallinnan menetelmät. Hän osaa ottaa huomioon asiakkaiden odotukset ja yksilölliset tarpeet sekä hallita erilaiset asiakaspalvelutilanteet. Oppilaitoksen laatutyön pohjana on Euroopan laatupalkintomalli (EFQM), joka on valittu Keski-Suomen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymien yhteiseksi arvioinnin ja laatutyöskentelyn pohjaksi. Kaikki toiminta oppilaitoksessa suunnitellaan siten, että se tukee laatuajatteluun liittyvien asioiden omaksumista. Myös asiakaslähtöinen toiminta ja sen kehittäminen tapahtuu laatujärjestelmän sisältämien periaatteiden mukaisesti. Tähän laatuajatteluun pyritään seuraavin keinoin: - Oppilaitoksen koko henkilökunnalle annetaan perusvalmiudet laatujärjestelmän (EFQM) mukaiseen toimintaan. - Arkitoimet ja niiden kehittäminen kaikilla tulosalueilla (opetus ja palveluprosessit) toteutetaan tässä viitekehyksessä. - Toimintaa arvioidaan ja parannetaan suunnitelmallisesti ja säännöllisesti EFQM:n ja Opetushallituksen koulutuksen tuloksellisuuden arviointimallia soveltaen. (Kts. luku 13. Itsearvioinnin toteuttamissuunnitelma) - Opiskelijoilta kerätään säännöllisesti palaute opetuksesta ja oppilaitoksen muusta toiminnasta, joita kehitetään saadun palautteen pohjalta. Opetuksessa laadukas ja asiakaslähtöinen toiminta huomioidaan niin, että jokaisessa koulutusohjelmassa käsitellään yleisimmin käytössä olevat laadunhallintomenetelmät. Opetuksessa käytetään myös hyväksi työelämästä saatavia laatuasiantuntijaluentoja. Laadukkaan ja asiakaslähtöisen toiminnan yleisestä kehittämisestä vastaa oppilaitoksessa laatutyöryhmä, ja jokaisessa yksikössä omat laatuvastaavat Kuluttajaosaaminen Kuluttajaosaamisen tavoitteena tulee olla, että opiskelija osaa ottaa huomioon kuluttajalainsäädännön velvoitteet ja osaa toimia työssä ja kansalaisena kuluttajien oikeuksien, velvollisuuksien ja vastuun mukaisesti. Opiskelijan tulee osata toimia kuluttajana ja työntekijänä kansantaloutta edistävästi. Opintojaksojen aihealueet käsitellään mahdollisuuksien mukaan myös kuluttajan näkökulmasta käsin. Esimerkiksi markkinoinnissa pohditaan kilpailukeinoja sekä markkinoijan että ostajan kannalta tai esimerkiksi jonkun tuotteen valmistamisen opettamisen lisäksi pohditaan, mitä kuluttajat ao.

7 tuotteessa arvostavat ja miten sitä esimerkiksi tulisi käyttää kansantalouden ja kestävän kehityksen kannalta mahdollisimman järkevästi. Opintojaksoissa huolehditaan siitä, että opiskelija oppii tutkimaan asioita eri toimijoiden kannalta ja samalla vertailemaan omia näkemyksiään muiden opiskelijoiden näkemyksiin. Lisäksi kuluttajaosaamista tukee matematiikan opetus; opiskelija oppii vertailemaan erilaisten hyödykevaihtoehtojen kustannuksia keskenään. Kuluttajatietoutta on myös yhteisiin pakollisiin opintoihin kuuluvassa Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto -opintojaksossa. Jaksossa otetaan esille kriittinen ja valistunut kuluttajakäyttäytyminen. Hallittu kuluttajakäyttäytyminen auttaa myös opiskelijan kokonaisvaltaisessa elämänhallinnassa. Kuluttajatietouteen ja kuluttajaosaamiseen liittyviä opintojaksoja kehittää ja seuraa oppilaitoksen markkinointityöryhmä Työsuojelusta ja terveydestä huolehtiminen Työsuojelun ja terveydestä huolehtimisen tavoitteena on, että opiskelija osaa alansa työsuojelumääräykset ja -ohjeet ja noudattaa niitä. Hän osaa arvostaa turvallista, terveellistä ja viihtyisää työympäristöä ja kehittää sitä. Hän osaa tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyvät vaarat ja terveyshaitat sekä suojautua niiltä ja torjua niitä. Hän osaa pitää huolta omasta terveydestään ja ylläpitää työ- ja toimintakykyään. Tavoitteen toteuttamiseksi oppilaitoksessa kaikki toiminta suunnitellaan siten, että se tukee työsuojeluun ja terveyteen liittyvien asioiden omaksumista. Tämä tarkoittaa erityisesti, että - oppilaitoksen arkitoiminta ja fyysinen ympäristö rakennetaan tätä silmälläpitäen. - Työsuojelun valvonta- ja kehittämisorganisaatio toimii arkitoimissa näkyvästi siten, että opiskelijat kokevat sen kiinteäksi osaksi viihtyisää ja turvallista työpaikkaa. - Työsuojelumääräysten edellyttämät tarkastus- ja kehittämistoimet toteutetaan osana oppimistapahtumaa. - Investoinnit suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä työsuojeluorganisaation kanssa. - opiskelija- ja henkilökunnan terveydenhuolto on osa oppimisympäristöä ja toimii kiinteässä yhteistyössä oppimisen suunnittelun ja toteutuksen kanssa. - jokaisella opettajalla on ensiavun perustaidot. Opiskelijoiden ensiaputaidoista huolehditaan opetussuunnitelmien mukaisesti. Ennen työssäoppimisjaksolle menoa varmistetaan opiskelijan riittävät ensiavun perustaidot - oppilaitoksella on työsuojelun toimintaohjelma, josta tiedottaminen on liitetty lukuvuoden alun tiedottamiseen ja koulutukseen. Toimintaohjelmaan kuuluu myös suojelusuunnitelma, jota ylläpidetään osana arkitoimintaa ja oppimistapahtumaa.

8 - henkilökunnan työkykyä ylläpitävästä toiminnasta (TYKY) tiedotetaan myös opiskelijoille. Oppimistapahtumassa työsuojelusta ja terveydestä huolehtiminen tarkoittaa: - Työsuojelun perusteet sisältävä osio kuuluu jokaiseen tutkintoon, ja se toteutetaan aivan opiskelun alkuvaiheessa. Osio sisältää erityisesti kaikille yhteiset sisällöt kuten yleisen lainsäädännön, työsuojelun kehittämis- ja valvontatoimet sekä työsuojelun merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle. Ammattikohtainen työsuojelu on osa oppimistapahtumaa. - Työpaikkatarkastuksiin osallistuvat aina ao. opiskelijoiden edustajat. - Työkykyä ylläpitävä toiminta on osa oppimistapahtumaa kaikessa oppimisessa. Oppilaitos kannustaa opiskelijoita omaehtoiseen kunnon ylläpitoon järjestämällä liikunnan ja terveystiedon opintojen lisäksi harrastus- ja kilpailutoimintaa mm. osallistumalla aktiivisesti SAKU:n toimintaan. - Opiskelijoiden työsuojeluosaamisesta huolehditaan järjestämällä edellisten lisäksi mm. tulityökoulutusta kaikille halukkaille. Työsuojelutoiminnan yleisestä kehittämisestä vastaa oppilaitoksen työsuojelutoimikunta työsuojelupäällikön johdolla. Työsuojelutoimikunta seuraa tiiviisti työelämän kehitystä.