Teologisen tiedekunnan opinto-opas
|
|
- Pauliina Nieminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Teologisen tiedekunnan opinto-opas
2 2 Toimittaneet: Ville Meriläinen Anna Joensuu Karoliina Korhonen Mervi Palva ISSN-tunnus Taitto: Keuruskopio Oy KEURUU 2011 Otavan Kirjapaino Oy
3 3 Sisällysluettelo Dekaanin tervehdys...5 Oppaan käyttäjälle...6 I TEOLOGINEN TIEDEKUNTA...8 Yleistä...8 Hallinto...8 II TEOLOGISET TUTKINNOT...10 Yleistä...10 Oppiaineet...11 Teologian kandidaatin ja maisterin tutkinnot...15 Aineenopettajan koulutus...17 Svenskspråkig och tvåspråkig ämneslärarutbildning...21 III OPISKELU TEOLOGISESSA TIEDEKUNNASSA JA HELSINGIN YLIOPISTOSSA...24 Yleistä tiedekunnan opinnoista...24 Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen...26 Ilmoittautumis- ja tenttikäytännöt...28 Määräyksiä tenteistä, tuloksista ja suoritusmerkinnöistä...29 Opintojen suoritusjärjestys ja opintojen etenemisjärjestyspisteet...32 Opintojaksot, opintokokonaisuudet ja niiden rekisteröinti...44 Valmistuminen...45 Opiskelu maisterin tutkinnon suo rit ta misen jälkeen...46 Opiskelu Helsingin yliopistossa...48 Kansainvälinen opiskelijavaihto osana tutkintoasi...49 Kirjastot...52 Työllistymispalvelut...54 Opiskelu ja kirkko...54 Opiskelijajärjestöt...57 IV OPINTOJAKSOT...61 Yleis- ja nykykieliopinnot...61 Klassiset kielet...71 Perusopinnot...76 Aineopinnot...86 Pääaineen syventävät opinnot A1-linjan soveltavat opinnot A2-linjan soveltavat opinnot Vapaavalintaiset opinnot V LIITTEET JA ASIASANAHAKEMISTO Pysyväismääräykset Tutkinto- ja oikeusturvajohtosääntö Asiasanahakemisto...253
4 4
5 5 Dekaanin tervehdys Noin sata vuotta sitten Suomessa keskusteltiin kiivaasti siitä, tulisiko teologien kansainvälistyä. Tätä keskustelua käytiin sekä yliopistoteologien piirissä että kirkossa. Oli niitä, jotka innokkaasti halusivat avata ikkunat ja ovet ulospäin sekä niitä, joiden mielestä omat kansallinen kulttuuri ja luterilainen uskonperintö riittivät teologian opiskelun viitekehykseksi. Muu oli jopa vahingoksi. Voisi luulla, että sadassa vuodessa kaikki olisi toisin. Valitettavasti näin ei ole. Teologian opiskelijoiden valtaosa on vuodesta toiseen pysytellyt tiiviisti kotimaassa ja kuunnellut opetusta yksinomaan äidinkielellään. Nyt on tullut muutoksen aika. Eteenpäin mennään, ehkä pienin, mutta määrätietoisin askelin. Yksi tärkeä askel kohti kotikansainvälistymistä on se, että uusien pysyväismääräysten mukaisesti tulee jokaisen teologian opiskelijan suorittaa opintojensa aikana vähintään kahden opintopisteen laajuinen vieraskielinen opetusosio, pääsääntöisesti luentosarja. Muutakin uutta on tulossa. Tiedekunnassamme on jo yksi englanninkielinen maisteriohjelma, Religious Roots of Europe. Nyt olemme luomassa toista englanninkielistä maisteriohjelmaa sekä muutoinkin lisäämässä englanninkielistä opetusta. Tämän kaiken onnistumista helpottanee se, että olemme vihdoin saaneet tiedekuntaamme ensimmäiset ulkomaalaiset opettajat. Nyt toivomme myös lisää ulkomaalaisia opiskelijoita! Miksi tämä kaikki on tarpeen? Onko kyse vain pakollisesta kansainvälisyyssuorituksesta, jota opetus- ja kulttuuriministeriö yliopistoilta vaatii? Ei ole! Jo sata vuotta sitten totesi kirkkohistorian professori Jaakko Gummerus osuvasti: Kansainvälisessä vuorovaikutuksessa voimme itse hyötyä ja hyödyttää muita! Tämä pätee erityisen hyvin tänään. Teologian opintojen ja teologian opiskelijoiden kansainvälistymisessä on tärkeintä näkemysten avartuminen ja ymmärryksen lisääntyminen. Kansainvälisessä vuorovaikutuksessa voi myös löytää uusia keinoja auttaa muita ja parantaa maailmaa. Siksi kansainvälisyys sopii niin tavattoman hyvin juuri teologian opintoihin. Aila Lauha dekaani
6 6 Oppaan käyttäjälle Opinto-opas on kattava opintoja koskeva tiedonlähde. Opinto-opas on kaksivuotinen, joten opintoja koskeva tärkeä ja ajankohtaisin tieto löytyy Helsingin Yliopiston intranetistä ja WebOodista, josta löytyvät myös opintojaksojen opetustiedot. Tiedekunta tiedottaa ajankohtaisista asioistaan intranetissä ja ilmoitustauluillaan. HUOM! Intranetillä tarkoitetaan opinto-oppaassa sekä yliopiston vanhaa intranettiä Almaa, että uutta intranettiä Flammaa. Alma on käytössä ainakin lukuvuoden ja Flammaan siirrytään vuoden 2012 aikana. Opinto-oppaassa esitellään aluksi tiedekuntaa. Tämän jälkeen kerrotaan tarkemmin teologisista tutkinnoista, opintojen suunnittelusta ja opintojen sisällöstä sekä opiskelumahdollisuuksista muissa tiedekunnissa ja korkeakouluissa sekä yleistä tietoa Helsingin yliopistosta ja neuvontapalveluista. Opinto-oppaan loppuosasta löytyvät tiedekunnan opintojaksojen tiedot. Oppaan käyttämistä helpottavat sisällysluettelo sekä oppaan lopussa oleva asiasanahakemisto. Jatkokoulutuksesta on saatavana erillinen jatkokoulutusopas. Sen saa tiedekunnan verkkosivuilta Käytetyt lyhenteet Luentosalien lyhenteet ja osoitteet: A7 Aleksanterinkatu 7 Arppeanum Snellmaninkatu 3 Economicum Arkadiankatu 7 F28 Fabianinkatu 28, oppimiskeskus Aleksandria Heimola Heimolan talo, Yliopistonkatu 5 HYY Uusi ylioppilastalo, Mannerhei mintie 5 A HYK Helsingin yliopiston pääkirjasto, Unioninkatu 36 Kluuvikatu 7 Avoin yliopisto M11 Mariankatu 11 P Porthania PI Porthania sali 1 PII Porthania sali 2 PR päärakennus, Fabianink. 33 PR pj päärakennus, pieni juhlasali, Fabianink. 33 PR aud päärakennus, vanha puoli S10 Siltavuorenpenger 10 U37 Unioninkatu 37 U38 Topelia, Unioninkatu 38 U40 Metsätalo, Unioninkatu 40 Kaikkiin yllämainittuihin kiinteistöihin on esteetön sisäänkäynti, paitsi päärakennuksen Unioninkadun puolen yläkerroksiin. A7:n esteetön sisäänkäynti on Fabianinkatu 18. Sisäänkäynnin ovi on lukossa. Vahtimestarit tulevat avaamaan oven kelloa soitettaessa.
7 7 Yleisesti tunnettujen lyhenteiden lisäksi opinto-oppaassa on käytetty seuraavia lyhen tei tä: kl kevätlukukaudella ko koulutusohjelma lkv lukuvuonna ls luentosali op opintopiste rh ryhmätyöhuone sh seminaarihuone sl syyslukukaudella (päärakennuksen yhteydessä sali) tk teologian kandidaatti tm teologian maisteri vsk vuosikurssi vv virkavapaa Luku-ja opetuskaudet Syyslukukausi alkaa 1. päivänä elokuuta ja päät tyy 31. päivänä joulukuuta. Ke vätlu ku kau si alkaa 1. päivänä tammikuuta ja päät tyy 31. päi vänä heinäkuuta. Opetusperiodit Syyslukukausi: I periodi: (7 viikkoa) Väliviikko: ; ei opetusta II periodi: (7 viikkoa) Kevätlukukausi: III periodi: (7 viikkoa) Väliviikko: ; ei opetusta IV periodi: (7 viikkoa, sisältää pääsiäisviikon sekä kahden viikon intensiivijakson periodin lopussa) Kevätlukukausi: III periodi: (7 viikkoa) Väliviikko: ; ei opetusta IV periodi: (7 viikkoa, sisältää pääsiäisviikon sekä kahden viikon intensiivijakson periodin lopussa) Huom! Väliviikoilla ei anneta opetusta, vaan ne on tarkoitettu opiskelijoiden itsenäiseen työskentelyyn (tentit, kirjalliset työt yms.). Opetusta ei anneta: Yliopiston avajaispäivänä Joululoman aikana TYT:n päivänä* Pääsiäisen aikana Vapunpäivänä * Tiedekunnan suositus Opettajien vastaanotot ovat opetuskausien aikana. Lukuvuosi Syyslukukausi, I periodi: (Lukuvuoden avajaiset 2.9.) Väliviikko: Syyslukukausi, II periodi: Kevätlukukausi, III periodi: Väliviikko: Kevätlukukausi, IV periodi: (sisältää pääsiäisviikon sekä kahden viikon intensiivijakson periodin lopussa) Opetusperiodit Syyslukukausi: I periodi: (7 viikkoa) Väliviikko: ; ei opetusta II periodi: (7 viikkoa)
8 8 I TEOLOGINEN TIEDEKUNTA Yleistä Teologinen tutkimus ja koulutus tuottavat akateemista uskonnon asiantuntijuutta, jota tarvitaan erilaisissa työtehtävissä. Tutkimus tarkastelee kirkkoja ja uskonnollisia liikkeitä, yhteiskunnan ja yksilöiden uskonnollista toimintaa sekä kristillisten ja muiden oppien sisältöä ja rakennetta. Tiedekunnassa tehtävä tutkimus on arvioitu korkeatasoiseksi kansainvälisissä arvioinneissa. Myös tiedekunnan opetus on useasti palkittua. Teologinen tiedekunta on uskonnollisiin katsomuksiin nähden sitoutumaton tiedeyhteisö. Tiedekunnassa työskentelee vajaat 120 henkeä ja opiskelee lähes 1700 perustutkinto- ja noin 260 jatkotutkinto-opiskelijaa. Tiedekunnassa on tutkintorakenteen mukaisesti viisi osastoa (eksegetiikka, kirkkohistoria, systemaattinen teologia, käytännöllinen teologia, uskontotiede), jotka vastaavat oppiaineisiin liittyvän opetuksen suunnittelusta ja toteuttamisesta. Lisäksi tiedekunnassa on Venäjän ja itäisen Euroopan uskontoon keskittynyt tutkimusyksikkö, Katariina-instituutti. Hallinto Tiedekuntaa johtaa dekaani. Dekaani valvoo tiedekunnan toimintaa sekä vastaa tiedekunnan yleisestä toiminnasta, henkilöstöhallinnosta sekä tiedekunnan taloudesta. Tiedekunnan varadekaanit tukevat dekaania tiedekunnan kehittämisessä, yliopiston strategian toimeenpanossa ja yhteistyön edistämisessä dekaanin määräämällä tehtävä-alueella. Tiedekunnan monijäseninen hallintoelin on tiedekuntaneuvosto, joka kehittää dekaanin johdolla tiedekunnan toimintaa yliopiston toiminnan ja talouden tavoitteiden sekä yliopiston strategian ja tiedekunnan strategisten linjausten mukaisesti. Tiedekunnan päätöksenteon valmistelueliminä toimivat dekaanin asettamat viisi toimikuntaa (tutkimustoimikunta, opintoasioiden toimikunta, valintatoimikunta, henkilöstötoimikunta ja opetustaitotoimikunta). Toimikunnat asetetaan neljäksi vuodeksi kerrallaan, opiskelijaedustajat kausi on kaksivuotinen. Tiedekunnan hallintopalvelut-yksikkö palvelee tiedekunnan opiskelijoita ja henkilökuntaa. Yksikkö tukee dekaania tiedekunnan tehtävien tuloksellisessa, taloudellisessa ja tehokkaassa hoitamisessa. Hallintopalvelut vastaa tiedekuntaneuvoston ja dekaanin toimivaltaan kuuluvien asioiden valmistelusta, esittelystä, toimenpanosta ja tiedottamisesta. Lisätietoja: intranetistä sekä helsinki.fi/teol/tdk/hallinto/paatoksenteko/
9 Hallinto 9 TiedeKunnan hallintopalvelut Tiedekunnan hallintoon liittyviä käytännön tehtäviä (asioiden valmistelu ja esittely, päätösten toimeenpano jne.) hoidetaan tiedekunnan hallintopalveluissa, Aleksanterinkatu 7, 3. krs. Opintotoimisto on avoinna ma, ti, to ja pe klo ja Opintotoimistolla on puhelinaika ma, ti, to ja pe klo Keskiviikkoisin opintotoimisto on suljettu. Opintoja koskevaa neuvontaa saa sähköpostitse: teol-opintotoimisto@ helsinki.fi MEILTÄ KAIKKI OPISKELUUN! KURSSIKIRJAT, SANAKIRJAT, OPPAAT JA MUUT TÄRKEÄT KIRJAT AINA EDULLISIN OPISKELIJAHINNOIN. Kenen puoleen kääntyä? Katso intranetistä Opiskelijan käytetyimmät (pikalinkit) -ikkunasta tai tiedekunnan ulkoisilta Internet-sivuilta Esittely > Tietoa tiedekunnasta. yliopistokirjakauppa.fi HELSINKI Porthania Yliopistonkatu 3 Uutta! Porthaniassa nyt myös lukiokirjat.
10 10 Teologinen tiedekunta II TEOLOGISET TUTKINNOT Yleistä Opiskeluoikeus Teologian kandidaatin ja maisterin tutkin non suo ritusoikeus on ainoastaan henkilöllä, joka on hakumenettelyn kautta saanut opis ke lu oi keu den tiedekuntaan. Helsingin yliopiston tutkinnonsuorittajat voivat vapaasti suorittaa teologisia kieli- ja perusopintoja sekä aineopintoja. Opintooikeutta syventäviin opintoihin ja yleisen teologian aineopintoihin haetaan tarkoitusta varten laaditulla E-lomakkeella, joka löytyy tiedekunnan verkkosivuilta. Hakuaika on Helsingin yliopiston opiskelijoille jatkuva. Muiden tiedekuntien opiskelijoille suositellaan sivuaineopinnoiksi yleisen teologian perusopintoja (25 op) ja aineopintoja (35 op) tai osastokohtaisia sivuaineopintokokonaisuuksia. Henkilöt, jot ka eivät ole Helsingin yliopiston tutkinnonsuorittajia, voivat saa da erillisen opinto-oikeuden tietyn kurssin tai opintokokonaisuuden suorittamiseen. Tietoa erillisistä opinto-oikeuksista löytyy teologisen tiedekunnan kotisivulta Säädökset ja määräykset Teologian kandidaatin (alempi korkeakoulututkinto) ja maisterin (ylempi korkeakoulututkinto) tutkintojen tavoitteista ja rakenteista säädetään asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) sekä Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston vahvistamissa pysyväismääräyksissä ja vuosittain hyväksyttävässä tiedekunnan opetusohjelmassa. Tutkintoasetuksen mukaisesti alemman korkeakoulututkinnon suorittaminen on pakollista. Teologian kandidaatin tutkinnon laajuus on vähintään 180 opintopistettä ja teologian maisterin tutkinnon laajuus on vähintään 120 opintopistettä. Teologian kandidaatin tutkinnon suorittamisen tavoiteaika on kolme lukuvuotta ja teologian maisterin tutkinnon suorittamisen tavoiteaika on kaksi lukuvuotta. Katso opintoajoista lisää s. 43. Opiskelijalla on oikeus suorittaa opintoja yli tutkinnon laajuudeksi määrätyn opintopisteiden vähimmäismäärän. Em. asetus ja pysyväismääräykset, ks. Liite 1. TUTKINTOJEN Tavoitteet Teologian kandidaatin tutkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle 1) koulutusohjelmaan kuuluvien oppiaineiden perusteiden tuntemus sekä edellytykset teologisen alan kehityksen seuraamiseen; 2) valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin; 3) edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; 4) edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; sekä 5) riittävä viestintä- ja kielitaito.
11 Yleistä 11 Teologian maisterin tutkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle 1) tutkinnon pääaineen hyvä tuntemus ja koulutusohjelmaan kuuluvien muiden oppiaineiden perusteiden tuntemus; 2) valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen; 3) valmiudet toimia työelämässä teologisen alan asiantuntijana ja kehittäjänä; 4) valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen; 5) hyvä viestintä- ja kielitaito. KOULUTUSOHJELMIEN TAVOITTEET Kirkkojen ja yhteiskunnan teologisten tehtävien koulutusohjelma (A) Tiedekuntaneuvoston vahvistamien pysyväismääräysten mukaan koulutusohjelman tavoitteena on 1) antaa valmius toimia teologista asiantuntemusta vaativissa tehtävissä uskonnollisten yhteisöjen, etenkin evankelisluterilaisen kirkon palveluksessa sekä erilaisissa yhteiskunnallisissa tehtävissä, 2) antaa kirkkojärjestyksen 5 luvun 2 :n tarkoittamat tiedot ja taidot pappissivistykseen kuuluvissa oppiaineissa, 3) antaa valmius tieteelliseen jatkokoulutukseen jollakin tiedekunnassa edustettuna olevalla tieteenalalla. Koulun uskonnonopettajan koulutusohjelma (B) Tiedekuntaneuvoston vahvistamien pysyväismääräysten mukaan koulutusohjelman tavoitteena on 1) antaa valmius itsenäiseen toimintaan opettajana ja kasvattajana peruskoulussa, lukiossa ja muissa oppilaitoksissa, 2) antaa opiskelijalle kasvatus- ja opetusprosessia koskevien tieteellisten teorioiden ja niiden käytännöllisten sovellutusten alalta sellaiset tiedot ja taidot, että hän kykenee opettajana toimiessaan edistämään ihmisen persoonallisuuden kehitystä ja koulukasvatukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista, 3) antaa valmius tieteelliseen jatkokoulutukseen jollakin tiedekunnassa edustettuna olevalla tieteenalalla. Oppiaineet eksegetiikka Vanhan testamentin eksegetiikka Vanhan testamentin eksegetiikan perustehtävä on Vanhan testamentin heprean- ja arameankielisten tekstien mahdollisimman monipuolinen tutkimus. Tekstejä voidaan lähestyä kielellisestä, historiallisesta, kirjallisuushistoriallisesta, sosiaalihistoriallisesta, teologisesta ja uskonnonhistoriallisesta näkökulmasta. Perinteinen historiallis-kriittinen tutkimus pyrkii selvittämään Vanhan testamentin kirjoitusten syntyhistoriaa ja muotoa, eri tekstien keskinäistä riippuvuutta sekä niihin sisältyviä eri-ikäisiä kerrostumia ja tulkinnallisia elementtejä. Vastapainoksi tälle tekstien historialliselle lähiluvulle ovat kehittyneet erilaiset kirjallisuustieteelliset ja teologiapainotteiset lukutavat, joiden lähtökohtana on vapautuksen teologia, feminismi, postkolonialismi tms. Monet arkeologiset löydöt, erityisesti tekstilöydöt, ovat avartaneet Vanhan testamentin eksegetiikan horisonttia. Muinaisen Lähi-idän tekstilöydöt tarjoavat runsaasti rinnakkaismateriaalia Vanhan testamentin ilmiöille ja tapahtumille valaisten esim. suurvaltojen politiikkaa valloitettuihin alueisiin nähden, muinaisen Lähi-idän
12 12 Teologiset tutkinnot uskontoa ja profetia-ilmiötä. Palestiinan ja lähialueiden arkeologia edistää Israelin historian ja sosiaalihistorian tuntemusta. Qumranin löydöt valaisevat juutalaisuuden historiaa Palestiinassa testamenttien välisenä aikana. Kreikankielisen diasporan näkökulman tähän tuovat Vanhan testamentin kreikankielinen käännös, Septuaginta, ja siihen sisältyvät apokryfikirjat. Qumranista löydettyjen fragmentaaristen käsikirjoitusten ohella Septuaginta on avainasemassa määriteltäessä Vanhan testamentin alkuperäistä tekstimuotoa, johon kaikki tieteellinen tutkimus perustuu. Uuden testamentin eksegetiikka Uuden testamentin eksegetiikan alaan kuuluvat itse Uuden testamentin lisäksi sen lähialueet (mm. Jeesuksen ajan juutalaisuus, kristinuskon varhaisin kehitys Uuden testamentin jälkeen, gnostilaisuus sekä apokryfiset evankeliumit). Oppiaineessa on perinteisesti tulkittu Uuden testamentin ja muita varhaisia kristillisiä tekstejä historiallisesta näkökulmasta. Keskeisiä aihepiirejä ovat olleet: - Uuden testamentin käsikirjoitusten tutkimus - tekstien tausta: miten niissä näkyy oman aikansa poliittinen, uskonnollinen ja aatehistoria? - kirjoitustilanne: kenelle, milloin ja mitä varten tutkittava teksti alun perin kirjoitettiin? - tekstin syntyvaiheet: perustuuko teksti johonkin aiemmin kirjoitettuun tekstiin, ja jos perustuu, mitä voidaan päätellä kirjoittajan lisäyksistä, poistoista ja muista muutoksista? - keskeiset historialliset hahmot (Jeesus, Paavali) - Uudessa testamentissa esitettyjen näkemysten teologinen analyysi Uuden testamentin eksegetiikassa on jo pitkään sovellettu muilta tieteenaloilta, etenkin kirjallisuustieteestä sekä sosiaalitieteistä omaksuttuja metodeja. Huomiota on alettu kiinnittää mm. Uuden testamentin sosiaaliseen maailmaan sekä siihen, miten varhaiskristilliset ryhmät määrittelevät suhteensa toisiinsa ja yhteiskuntaan. Uudet teologiset virtaukset kuten vapautuksen teologia ja feministinen teologia ovat niin ikään vaikuttaneet Uuden testamentin tutkimuksessa käsiteltäviin aiheisiin ja näkökulmiin. kirkkohistoria Yleinen kirkkohistoria sekä Suomen ja Skandinavian kirkkohistoria Kirkkohistoria on osa sekä historiaa että teologiaa. Se tarkastelee kirkkoja ja uskonnollisia liikkeitä niin muuttujina kuin muutosvoiminakin. Kirkkohistorian tutkimus auttaa ymmärtämään tradition muotoutumista ja siirtymistä sukupolvelta toiselle. Kirkkohistorialla on läheisiä liittymäkohtia muihin historiatieteisiin sekä yhteiskunnallisen ja humanistisen tutkimuksen eri lohkoihin. Tutkimuskohteena onkin itse asiassa koko se yhteiskunnan kokonaisuus, jossa kirkot, uskonnolliset yhteisöt sekä niiden vastustajat ovat vaikuttaneet. Aihepiirin laajuus näkyy tutkimuksen kirjossa. Opinnäytteissä on tarkasteltu esimerkiksi hellenismin ja kristinuskon kohtaamista, Juhani Ahon roolia herännäisyyden julkisuuskuvan muokkaajana, Pyhää Birgittaa, Leniniä, kansanomaisen kasku- ja pila-aineiston pappiskuvaa, lähetyslentäjiä ja pappissäädyn toimintaa 1700-luvulla. Oppiaine on Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa jaettu yleiseksi kirkko-
13 13 historiaksi sekä Suomen ja Skandinavian kirkkohistoriaksi. Yleisen kirkkohistoria tarkastelee kristinuskon globaaleja ilmenemismuotoja. Keskeisten kehityslinjojen ohella yleisessä kirkkohistoriassa perehdytään erityisteemoihin vanhalta ja keskiajalta aina nykyaikaan asti. Aikakausien lisäksi aiheet jakautuvat alueellisesti. Opiskelija voi mielenkiintonsa mukaan keskittyä joko Euroopan, Aasian ja Afrikan tai Amerikan kirkkohistoriaan. Valittavana on myös kirkkojen yhteistoiminnan historiaa, katolisen, ortodoksisen tai esimerkiksi anglikaanisen kirkon historiaa käsitteleviä opintoja sekä kirkkotaidetta ja kirjahistoriaa. Suomi ja sen naapurimaat ovat Suomen ja Skandinavian kirkkohistorian kohdealue. Opintoihin sisältyy kirkkojen sekä suomalaisen ja pohjoismaisen yhteiskunnan historiaa valottavaa ainesta keskiajalta kuluvalle vuosikymmenelle asti. Suomen ja Skandinavian kirkkohistoriassa tähdennetään kirkon ja valtion suhteisiin liittyvää problematiikkaa sekä kirkon ja yhteiskunnan välistä vuorovaikutusta. Erityisen keskeistä on uskonnon ja politiikan suhteen tuntemus. Osastolla on tutkittu paljon myös Ruotsin vallan ajan humanistista oppihistoriaa, jonka perinteitä jatkaa kirjahistoriallinen tutkimus ja opetus. systemaattinen teologia Dogmatiikka Dogmatiikka tutkii kirkkojen oppisisältöjä ja niitä koskevaa teologista ajattelua. Kristillisessä teologiassa dogmatiikka selvittää kristillisen opin kehkeytymistä, miten yksittäiset opinkappaleet eli dogmat ovat syntyneet, eri kirkkokuntien oppeja sekä yksittäisten teologien tai teologisten koulukuntien näkemyksiä. Dogmatiikka voi tutkia minkä tahansa uskonnon oppia. Tieteenä dogmatiikka ei ota kantaa tutkimiensa oppien puolesta tai niitä vastaan. Dogmatiikan tutkimus palvelee kirkkoa harjoittamalla sen tradition objektiivista ja kriittistä tutkimusta. Dogmatiikan tutkimuksesta koituu hyötyä myös koko yhteiskunnalle. Ovathan kristillinen kirkko ja sen oppi syvällisesti vaikuttaneet länsimaiseen kulttuuriin sekä Euroopan ja koko maailman kehitykseen. Tämä vaikutus jatkuu edelleen. Ekumeniikka Ekumeniikka tutkii kirkkojen ykseyspyrkimysten taustalla olevaa teologista ajattelua ja kirkkojen tunnustuksia. Ekumenian tavoitteena on kristillisen kirkon ykseyden toteutuminen. Ekumeniikka puolestaan tarkoittaa ekumenian sekä siihen liittyvien ilmiöiden tieteellistä tutkimusta. Ekumeniikka on syntynyt ekumeenisen liikkeen myötä. Keskeinen ekumeniikan ala on luterilaisen ekumeniikan perusteiden ja Lutherin teologian tuntemus. Ekumeniikan tutkimusaiheina ovat muun muassa ekumeeniset liikkeet, ekumeeninen teologia ja kirkkojen tunnustukset, kirkkojenväliset oppikeskustelut sekä ekumenian edellytysten selvittely. Lisäksi ekumeniikassa tutkitaan kirkkojen yhteistä sosiaalieettistä toimintaa sekä pohditaan mm. kehityksen ja oikeudenmukaisuuden ongelmia, rauhaa ja ihmisoikeuksia sekä niiden suhdetta kirkkojen elämään ja oppiin. Myös missiologia eli kirkkojen lähetystyön tutkimus sisältyy ekumeniikan oppiaineeseen. Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka Teologisessa etiikassa ja sosiaalietiikassa tarkastellaan etiikan teorioita ja moraaliseen käyttäytymiseen liittyviä kysymyksiä. Teologisen etiikan opetuksen ja tutkimuksen kirjoon kuuluu etiikan historia antiikista ja kristinuskon alusta
14 14 Teologiset tutkinnot alkaen, muun muassa aristoteelinen hyvetraditio, augustinolainen tahdon teoria sekä skolastiikan ja reformaation ihmistä sekä oikeaa ja väärää koskevat teoriat. Tutkimuksen kohteena ovat eettiseltä kannalta merkittävät maailmanlaajuiset ongelmat. Sosiaalietiikka, soveltava etiikka, bioetiikka sekä lääketieteen ja talouden eettiset kysymykset ovat myös osa teologisen etiikan ainetta. Uskonnonfilosofia Uskonnonfilosofia tutkii uskontoon liittyviä filosofisia kysymyksiä ja käsityksiä. Uskonnonfilosofiassa lähestytään uskonnollisia ja teologisia kysymyksiä filosofisin välinein. Näitä aiheita käsitellään sekä historiallisista että moderneista näkökulmista. Keskeisiä uskontoon liittyviä filosofisia kysymyksiä ovat esimerkiksi usko ja järki, uskonnollinen kieli ja kokemus, uskonto ja kulttuuri. Oppiaine soveltuu hyvin niille, jotka ovat kiinnostuneita filosofisista ja käsitteellisistä ongelmista erityisesti uskonnon alueella. Aihepiirit kattavat laajan alan koko länsimaisen ajattelun ja kulttuurin kentästä. Uskonnonfilosofia opettaa monipuolisesti ymmärtämään länsimaisen kulttuurin piirissä syntyneitä ajattelutapoja ja aatevirtauksia. Uskontotiede Uskontotiede rakentuu monien erilaisten tutkimusperinteiden varaan. Tämän vuoksi siinä hyödynnetään nykyisin monenlaisia lähestymistapoja ja monien eri tieteenalojen metodeja. Oppiaineessa tutkitaan kaikissa eri maanosissa ja erilaisissa kulttuureissa esiintyviä uskontoperinteitä. Myös kirjoituksettomien sekä klassisten kielten ja kulttuurien uskontoperinteet ovat tutkimuksen kohteena. Helsingin yliopiston uskontotieteellä on perinteisesti ollut kansainvälisesti vahva asema alkuperäiskansojen, etenkin saamelaisten ja pohjoisten kansojen kulttuurien ja uskontojen tutkimuksessa. Laitoksella on myös tehty merkittävää tutkimusta esimerkiksi buddhalaisten munkkiyhteisöistä ja ortodoksisesta pyhiinvaelluksesta sekä musliminaisten elämästä ja uskonnollisuudesta. Monikulttuurisuus, kansainvälisyys ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen ovat keskeinen osa laitoksen toimintaa. Käytännöllinen teologia Käytännöllinen teologia Käytännöllinen teologia tutkii yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan uskonnollista toimintaa sekä teologian soveltamista käytäntöön. Käytännöllisen teologian osa-alueena liturgiikan piiriin kuuluu kaikki se tutkimus ja opetus, joka liittyy jumalanpalvelukseen eli kulttiin: jumalanpalvelusjärjestys ja -musiikki, kirkolliset toimitukset sekä kirkollinen taide. Liturgiikka liittyy myös läheisesti kirkkokäsitykseen ja kysymykseen kirkon virasta. Homiletiikka tarkoittaa saarna- eli puheoppia. Se tutkii uskonnollista viestintää. Saarnaa voidaan myös käsitellä liturgiikan osana, koska saarnalla on kiinteä asema jumalanpalveluksessa. Kristillinen sielunhoito pyrkii palvelemaan ja auttamaan kärsivää ihmistä. Määritelmä sulkee piiriinsä myös diakonian, eli uskonnollisten yhteisöjen sosiaalisen toiminnan. Käytännöllisen teologian osana nykyaikainen sielunhoito ottaa huomioon sen, mitä uusien tutkimusten mukaan tiedetään ihmisen psyykestä. Kirkko-oikeus vastaavasti on se käytännöllisen teologian alue, joka oikeustieteeseen kuuluen selvittelee kirkon toimintaa julkisena organisaationa. Kirkko-oikeuden piiriin kuuluvat säännökset sisältävät määräyksiä uskonnollisia
15 Tutkintorakenteet 15 yhteisöjä varten. Kirkko-oikeudelliseen tutkimukseen kuuluu myös uskonnollisten yhteisöjen hallinnon tarkastelu modernein hallintotieteellisen menetelmin. Kirkkososiologia Tutkiessaan kirkon ja yhteiskunnan suhteita kirkkososiologia tarjoaa aineksia niille kummallekin ajankohtaisten kysymysten ratkaisuihin. Kirkolle se välittää kuvan yhteiskunnallisesta todellisuudesta sekä kirkon elämästä siinä. Yhteiskunnalle ja sitä koskevalle tutkimukselle kirkkososiologia taas välittää kuvan kirkosta sekä kullakin hetkellä vallitsevista kirkon ja yhteiskunnan vuorovaikutussuhteista. Kirkkososiologian tehtävänä on luoda teoriaa kirkon praksiksesta. Siinä tutkitaan kirkollista toimintaa tietyissä historiallisissa ja yhteiskunnallisissa oloissa. Sen tehtävänä on näin ollen kehittää teoriaa kirkollisesta praksiksesta eli käytännöstä, joka on sekä teologiselta että myös käyttäytymistieteelliseltä kannalta relevantti. Uskonnonpedagogiikka Uskonnonpedagogiikka tutkii kasvatuksen maailmaa ja sen ilmiöitä siltä osin kuin ne liittyvät uskontokasvatukseen, annettiin tätä sitten kirkon, koulun, kodin tai muiden instituutioiden piirissä. Uskonnonpedagogiikkaan kuuluvaksi voidaan lukea miltei mikä tahansa kasvatuksen ja kasvatustieteen osa-alue. Helsingin yliopistossa uskonnonpedagoginen tutkimus on perinteisesti kohdistunut kristilliseen kasvatukseen, vaikka oppiaineen tehtävä on sekä periaatteessa että käytännössä avarampi. Sen piiriin kuuluu kaikkien kristillisten kirkkojen ja yhteisöjen kasvatus- ja opetustyö sekä myös muilta kuin selvästi kristilliseltä pohjalta tapahtuva uskontokasvatus, mistä syystä myös elämänkatsomustieto kuuluu uskonnonpedagogiikan tutkimuskenttään. Teologian kandidaatin ja maisterin tutkinnot Koulutusohjelmat ja linjat Teologian kandidaatin ja maisterin tutkintoihin johtavat koulutusohjelmat suuntautuvat johonkin teologista tieteellistä asiantuntemusta vaativaan tehtäväalueeseen. Tiedekunnassa on kaksi koulutusohjelmaa: kirkkojen ja yhteiskunnan teologisten tehtävien koulutusohjelma (A) ja koulun uskonnonopettajan koulutusohjelma (B). A-koulutusohjelma jakautuu kahteen linjaan: evankelisluterilaisen kirkon papin/ lehtorin virkaan edellyttämät opinnot sisältävä A1-linja ja yleinen A2-linja. B- koulutusohjelman kaksi linjaa ovat yhden aineen opettajan linja (B1) ja kahden aineen opettajan linja (B2). Kirkon ja koululaitoksen virat edellyttävät teologian maisterin tutkintoa. Opiskelijat valitaan tiedekunnan valintakokeella kirkkojen ja yhteiskunnan teologisten tehtävien koulutusohjelmaan (A-ko). Koulun uskonnonopettajan koulutusohjelmaan (B-ko) täytyy hakea tiedekunnan sisäisen valinnan kautta. Valintamenettelystä ks. Koulun uskonnonopettajan koulutusohjelma s. 17. Niillä, jotka suorittavat opintonsa B2-linjan mukaan, tulee olla toisen opetettavan aineen suoritusoikeus, ks. s Tutkintorakenteet Kaikissa koulutusohjelmissa teologian kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja teologian maisterin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä. Tutkintorakenteet esitellään sivujen taulukoissa.
16 16 Teologiset tutkinnot Teologian kandidaatin tutkinto 180 op A1-linjalla kaikille pakollisia opintoja on yhteensä 170 opintopistettä. Loput 10 opintopistettä opiskelija voi itse valita vapaavalintaisista opinnoista, jotka voivat olla aine-, sivuaine-, soveltavia tai muita opintoja. Huom! A1-linjalla aineopintoja tulee tehdä ainakin kolmelle osastolle. Lue vapaavalintaisista ja sivuaineopinnoista lisää s Kirkon virkaan tähtäävien opiskelijoiden tulee ottaa huomioon säädökset kirkon pappis- ja lehtorinviran kelpoisuusvaatimuksiksi (s. 54). A1-linjalta valmistuvan pakollisten soveltavien opintojen tulee olla A1-linjan soveltavia opintoja. A2-linjalla kaikille pakollisia opintoja on yhteensä 130 opintopistettä. Vapaavalintaisia opintoja (sivuaine- aine-, soveltavia tai muita opintoja tai klassisia kieliä) voi olla 50 opintopistettä. A2-linjalta valmistuvan tutkintoon sisältyvien pakollisten soveltavien opintojen tulee olla A2-linjan soveltavia opintoja. B1-linjalla kaikille pakollisten opintojen määrä on 155 opintopistettä. Vapaavalintaisia opintoja (sivuaine-, aine-, soveltavia tai muita opintoja tai klassisia kieliä) voi olla 25 opintopistettä. B2-linjalla pakollisia opintoja on 180 opintopistettä. B-koulutusohjelmaan hakeutumisesta ja toisen opettavan aineen opinto-oikeudesta tarkemmin s Teologian maisterin tutkinto 120 op A1-linjalla maisterin tutkinnossa pakollisia opintoja on 95 opintopistettä ja vapaavalintaisia opintoja (syventäviä, aine-, sivuaine- tai soveltavia opintoja) 25 opintopistettä. A2-linjalla pakollisia opintoja on 85 opintopistettä ja vapaavalintaisia opintoja 35 opintopistettä. Tutkintoihin sisältyvien pakollisten soveltavien opintojen tulee olla kyseisen linjan mukaisia. B1-linjalla maisterin tutkinnon pakollisia opintoja on 115 opintopistettä ja vapaavalintaisia opintoja (syventäviä, aine-, sivuaine- tai soveltavia opintoja) 5 opintopistettä. B2-linjalla pakollisia opintoja on 120 opintopistettä. Huom. Muita opintoja (ks.s. 214) saa sisällyttää A1-, A2- ja B1-linjojen kandidaatin tutkinnon vapaavalintaisiin opintoihin korkeintaan 5 op. Vapaavalintaisia soveltavia opintoja saa olla yhteensä korkeintaan 15 op kandidaatin ja maisterin tutkinnoissa. Opiskelijat, jotka ovat aloittaneet opintonsa ennen , tulee tutustua myös siirtyjien oppaaseen, jota on saatavilla hallintopalveluiden aulasta (A7, 3.krs) sekä intanetistä. Koulutusohjelman ja linjan valinta Kaikki opiskelijat aloittavat opintonsa A-koulutusohjelmassa. Opiskelijan tulee valita, suorittaako hän opintojaan A1- vai A2-linjan mukaan vai pyrkiikö hän opiskelemaan B-koulutusohjelmaan. Yleis- ja nykykieliopinnot sekä teologiset perusopinnot ovat molemmissa koulutusohjelmissa yhteisiä. Jos opiskelija haluaa ennen kandidaatiksi valmistumistaan vaihtaa koulutusohjelmaa tai linjaa, hänen tulee menetellä seuraavasti: Koulun uskonnonopettajan koulutusohjelmaan (B) valitun opiskelijan tulee ilmoittaa kirjallisesti teologisen tiedekunnan hallintopalveluihin, jos hän haluaa siirtyä takaisin kirkkojen ja yhteiskunnan teologisten tehtävien koulutusohjelmaan (A).
17 Opettajakoulutus 17 Mikäli opiskelijalla on opettajan pedagogisten opintojen suoritusoikeus jonkin muun kuin teologisen tiedekunnan kautta tai mikäli hän on aiemmin suorittanut opettajan pedagogiset opinnot, eikä ole sisällyttänyt niitä toiseen tutkintoon, hän voi neuvotella koulutusohjelman vaihtamisesta opintoasiainpäällikön kanssa. B1-linjan opiskelija, joka on itse hankkinut opinto-oikeuden toiseen opetettavaan aineeseen, tulee toimittaa hallintopalveluihin dekaanille osoitettu anomus siirtymisestään B2-linjan opiskelijaksi. B2-linjalle hyväksytyn opiskelijan tulee ilmoittaa kirjallisesti tiedekunnan hallintopalveluihin, jos hän haluaa siirtyä takaisin B1-linjan opiskelijaksi. A-koulutusohjelman sisällä kandidaattiopintojen aikana A1-linjalta A2-linjalle tai A2-linjalta A1-linjalle vaihtamisesta ei tarvitse tehdä ilmoitusta. Suoraan maisteriopintoihin valitut opiskelijat saavat opinto-oikeuden A2-linjalle. Jos tästä kiintiöstä valittu opiskelija haluaa siirtyä A1-linjalle, hänen tulee anoa sitä tiedekunnan dekaanilta. Tarkat ohjeet saa opintoasiainsuunnittelijalta. Opiskelija voi tehdä maisterin tutkintonsa eri koulutusohjelmassa kuin missä hän on tehnyt kandidaatin tutkintonsa. A1-linjalle siirtyvän opiskelijan on kuitenkin ennen maisteriksi valmistumistaan huolehdittava siitä, että hänellä on suoritettuna ev.lut. kirkon virkaan edellytetyt opinnot (ks. s. 54) joko tutkintoon sisältyvinä tai ylimääräisinä opintoina. Opiskelija voi hakea B-koulutusohjelmaan senkin jälkeen, kun hän on valmistunut A-linjalta kandidaatiksi. Tällöin hänen maisterin tutkintonsa tulee olemaan laajempi kuin 120 opintopistettä. Opettajan pedagogisten opintojen erillistä suoritusoikeutta voi hakea myös maisterin tutkinnon suorittamisen jälkeen. Kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen tapahtuvasta linjan vaihtamisesta on hyvä olla yhteydessä opintotoimistoon ja tarvittaessa tehdä opintosuunnitelma. Aineenopettajan koulutus Yleistä Aineenopettajan koulutus antaa laaja-alaisen opettajankelpoisuuden. Koulutusohjelmasta valmistuu erityisesti peruskoulun ja lukion aineenopettajia. Aineenopettajaksi voi pätevöityä sisällyttämällä opettajan pedagogiset opinnot tutkintoon tiettyjen tutkintovaatimusten mukaisesti tai suorittamalla ne erillisinä opettajan pedagogisina opintoina ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen ks. s. 18. Aineenopettajan koulutusta koskevat säädökset ja määräykset Teologisessa tiedekunnassa aineenopettajan koulutus on järjestetty erilliseksi B- koulutusohjelmaksi, jossa on kaksi linjaa. Opettajan pedagogiset opinnot antavat pedagogisen kelpoisuuden toimia opettajana kaikilla peruskoulun luokka-asteilla ja myös ammatillisissa oppilaitoksissa sekä aikuiskoulutuksessa. Pedagogisten opintojen lisäksi opettajalla tulee olla ylempi korkeakoulututkinto sekä riittävä määrä opintoja opetettavassa aineessa. Opettajien kelpoisuusehdot ovat Asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista. Uskonnon aineenopettajan koulutuksen järjestämisessä noudatetaan yliopistojen tutkinnoista annettujen asetusten ja teo-
18 18 Teologiset tutkinnot logisen tiedekunnan pysyväismääräysten lisäksi opettajakoulutusta koskevia säädöksiä ja määräyksiä. Helsingin yliopistossa aineenopettajien koulutusta järjestää käyttäytymistieteellinen tiedekunta yhteistyössä teologisen tiedekunnan, humanistisen tiedekunnan, matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan, valtiotieteellisen tiedekunnan ja biotieteellisen tiedekunnan kanssa. Teologisten opintojen lisäksi koulun uskonnonopettajan koulutusohjelman opetussuunnitelmaan kuuluvat opettajan pedagogiset opinnot ja B2-linjalla myös toisen opetettavan aineen opinnot. Valintaperusteet Vuonna 2011 koulun uskonnonopettajan koulutusohjelmaan haki 122 perustutkinto-opiskelijaa ja hyväksyttiin 31 opiskelijaa. Vuosien 2012 ja 2013 kiintiöstä ilmoitetaan käyttäytymistieteellisen tiedekunnan hakuoppaassa. Valinnoissa ei ole vuosikurssikohtaisia kiintiöitä. Mikäli opiskelija ei saa suoritettua opettajan pedagogisia opintojaan tutkintovaiheessa, hänellä on oikeus anoa siirtoa nk. erilliseksi opiskelijaksi. Siirtoa on anottava viimeistään vuoden kuluttua valmistumisesta. Opinto-oikeus on voimassa 1,5 vuotta. Teologian maisterin tutkinnon suorittaneet voivat hakea opinto-oikeutta erillisiin opettajan pedagogisiin opintoihin. Erillinen opinto-oikeus on voimassa rajoitetun ajan (1,5 vuotta) ja siihen voidaan myöntää jatkoa vain erittäin pätevistä syistä. Tarkat tiedot aineenopettajan koulutuksen hausta saa käyttäytymistieteellisen tiedekunnan hakuoppaasta, joka ilmestyy verkkosivuille tammikuussa. Hakuoppaasta löytyvät valintaperusteet, joissa kerrotaan hakuajan päättymisajankohta sekä soveltuvuuskokeesta ja sen aikataulusta. Opettajan pedagogisten opintojen opinto-oikeuksiin liittyviin kysymyksiin vastaa käyttäytymistieteellinen tiedekunta. Teologinen tiedekunta järjestää infotilaisuuden uskonnon aineenopettajan koulutukseen pyrkiville ennen hakuajan päättymistä. Infotilaisuuden ajankohta ilmoitetaan erikseen tiedekunnan ilmoitustaululla ja intranetissä. Erilliset opettajan pedagogiset opinnot Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö voi pätevöityä opettajaksi suorittamalla ns. erilliset opettajan pedagogiset opinnot (60 op). Tällöin henkilöllä tulee olla opintosuorituksia opetettavassa aineessa vähintään 60 op. Uskonnon aineenopettajan koulutukseen haluava Helsingin yliopistosta vuosien 1978, 1995 tai 2004 tutkintoasetuksen mukaan valmistunut teologian maisteri täyttää nämä vaatimukset poikkeuksetta. Vuoden 1969 tutkintoasetuksen mukaan valmistuneilta vaaditaan lisäopintoja uskontotieteessä, mikäli uskontotieteen approbaturia ei ole suoritettu. Opiskelijat valitaan erillisiin opettajan pedagogisiin opintoihin valintaperustein, joista päättää käyttäytymistieteellinen tiedekunta. Hakuajan päättyminen ilmoitetaan käyttäytymistieteellisen tiedekunnan hakuoppaassa. Koska nykyisessä tutkintojärjestelmässä pääosa aineenopettajista koulutetaan jo perustutkinnon suorittamisen yhteydessä, on tutkinnon suorittamisen jälkeen uskonnon aineenopettajan koulutukseen otettavien opiskelijoiden määrä pieni. Hakijoita erillisiin opettajan pedagogisiin opintoihin vuonna 2009 oli 16, joista opinto-oikeus myönnettiin viidelle.
19 Opettajakoulutus 19 Valintaperusteet erillisiin opettajan pedagogisiin opintoihin hakeville ilmestyvät tammikuussa käyttäytymistieteellisen tiedekunnan verkkosivuilla. Lisätietoa antaa käyttäytymistieteellisen tiedekunnan opintotoimisto (puh ). Aineenopettajan opintoihin liittyvä opintoneuvonta B-koulutusohjelman mukaista tutkintoa ja aineenopettajan koulutuksen hakumenettelyä koskevaa neuvontaa antaa teologisessa tiedekunnassa opintotoimisto. Opettajan pedagogisten opintojen sisältöä ja suoritusaikataulua koskevaa neuvontaa saa soveltavan kasvatustieteen laitoksen amanuenssilta sekä oman aineryhmän opettajilta. Aineenopettajan koulutuksen pääasiallinen tiedotuskanava on intranet. Opettajan pedagogiset opinnot (60 op) Pedagogisten opintojen tutkintovaatimukset, ilmoittautumisajankohdat ja -tavat, opetusajat ja -paikat sekä kaiken muun informaation opettajan pedagogisista opinnoista löydät intranetistä. Opettajan pedagogisten opintojen 60 opintopisteestä 25 op sisältyy kandidaatin ja 35 maisterin tutkintoon. Opetus järjestetään yliopiston noudattamien opetusperiodien mukaisesti, niin että 1. periodin kurssit järjestetään I periodin aikana jne. Opiskelija voi halutessaan hajauttaa opinnot jopa neljälle vuodelle (periodi vuodessa) tai suorittaa kaikki periodit peräkkäin yhden vuoden aikana. Periodit on kuitenkin suoritettava numerojärjestyksessä. Harjoitteluille on asetettu aineenhallintarajat, jotka tulee täyttää täysimääräisesti ennen harjoittelun ilmoittautumisajan päättymistä. Opiskelijan tulee tarkistaa opettajan pedagogisten opintojen sisältö itse opettajankoulutuslaitokselta! Opiskelu opettajan pedagogisissa opinnoissa on täysipäiväistä ja vaatii paljon pakollista läsnäoloa. Runsasta työntekoa tai muiden opintojen samanaikaista suorittamista ei suositella. Harjoitteluihin vaadittavat opintosuoritukset eli aineenhallintarajat B1- ja B2-linjan opiskelija voi ilmoittautua perusharjoitteluun suoritettuaan vähintään teologiset perusopinnot (60 op). Soveltavaan ja syventävään harjoitteluun pääsyn edellytyksenä on teologisten perus- ja aineopintojen suorittaminen (B1-linjalla yht. 95 op, B2-linjalla yht. 75 op). Syventävät opinnot eivät voi tässä yhteydessä korvata aineopintoja. Opiskelijaan sovelletaan opetusharjoittelun aineenhallintarajojen kohdalla sen linjan vaatimuksia, jolla hän harjoitteluun hakiessaan virallisesti on. Siirtyjiin sovelletaan aineenhallintarajojen kohdalla siirtymissäädöksiä, eli katsotaan perusopintojen ja aineopintojen yhteispistemäärää. Toisen opetettavan aineen aineenhallintarajat ja ajankohtaisimmat tiedot aineenhallintarajoista löytyvät intranetistä. Jos ilmoittautuneita on enemmän kuin mitä harjoitteluihin mahtuu, karsinta tapahtuu opetettavien aineiden opintopistemäärän sekä opiskelutilanteen perusteella. Hyväksyttyjen lista julkaistaan lokakuussa aineenopettajan koulutuksen intranet-sivulla.
20 20 Teologiset tutkinnot Ilmoittautuminen opintoihin Syksyn (periodit 1 ja 2) opetukseen ilmoittautuminen tapahtuu kesällä ja kevään opetukseen (periodit 3 ja 4) puolestaan ilmoittaudutaan syksyllä. Ilmoittautuminen on pakollista kaikille opiskelijoille. Tarkempaa informaatiota ilmoittautumisesta löydät aineenopettajan koulutuksen intranet-sivuilta. Linjavalinta sekä toisen opetettavan aineen valinta B-koulutusohjelmassa on kaksi linjaa. Opiskelija voi valmistua B1-linjalta pelkästään uskonnon opettajaksi ja B2-linjalta uskonnon lisäksi jonkin muun aineen (esim. historian, psykologian, elämänkatsomustiedon tai filosofian) opettajaksi. Pääosa koulutusohjelman opiskelijoista valmistuu kahden aineen opettajiksi, jolloin he suorittavat tutkintonsa B2-linjan mukaan. Toinen opetettava aine voi olla mikä tahansa koulussa tai ammatillisessa oppilaitoksessa opetettava aine. Opiskelijan tulee hankkia opinto-oikeus toisen opetettavan aineen opintoihin itse esim. tasokokeen kautta. Suoritusoikeuden historian ja psykologian opintoihin voi kuitenkin saada myös teologisen tiedekunnan kiintiön kautta. Toisen opetettavan aineen voi valita myös kaikille Helsingin yliopiston opiskelijoille vapaiden aineiden joukosta (esim. filosofia). Tietoa opinto-oikeuksien myöntämisperusteista saa kunkin tiedekunnan opintotoimistosta ja opinto-oppaasta. Muiden aineiden kelpoisuusvaatimuksista ja opinnoista antaa tietoa aineesta vastaava tiedekunta, laitos tai osasto. Työllistymisen kannalta muiden opetettavien aineiden kelpoisuuden hankkiminen on hyödyllistä. Historian ja psykologian opintojen suoritusoikeuden hakumenettely teologisen tiedekunnan kiintiössä Opinto-oikeutta voivat hakea B-koulutusohjelmassa opiskelevat teologian kandidaatin tai teologian maisterin tutkintoa suorittavat opiskelijat, joilla ei ole historian eikä psykologian opiskelu-oikeutta. Historian ja psykologian opintojen suoritusoikeuksia haetaan tarkoitukseen laadituilla E-lomakkeilla, joiden linkit löytyvät intranetistä. Hakuaika päättyy vuosittain touko-kesäkuun vaihteessa. Tarkat hakukriteerit löytyvät intranetistä ja tiedekunnan opintotoimistosta. Sekä historian että psykologian opintojen suorittamisen voi aloittaa hakua seuraavana syyslukukautena. Historian suoritusoikeus Viisi opettajankoulutusohjelmaan hyväksyttyä teologisen tiedekunnan opiskelijaa saa historian opintojen suo ri tus oikeuden (perus-ja aineopinnot 60 op) ilman tasokoetta. His to rian opintojen suoritusoikeutta hake vat ase te taan paremmuusjärjestykseen seuraavien kriteereiden perusteella: 1. Toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen kokonaisuudessaan suoritetut opinnot 2. Kaikkien hakuajan päättymiseen mennessä suoritettujen teologisten perusopintojen painotettu keskiarvo. Opiskelijalla tulee olla suoritettuna teologisia perusopintoja vähintään 25 opintopisteen verran. Mikäli usealla toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen opinnot suorittaneella opiskelijalla on hakuajan päättymiseen mennessä suoritettujen teologisten perus-
21 Opettajakoulutus 21 opintojen painotettu keskiarvo täsmälleen sama, heidän keskinäisen järjestyksensä määrää kaikkien hakuajan päättymiseen mennessä kertyneiden opintopisteiden kokonaismäärä. Psykologian suoritusoikeus Kymmenen opettajankoulutusohjelmaan hyväksyttyä teologisen tiedekunnan opiskelijaa saa psykologian opin to jen suoritusoikeuden (perus- ja aineopinnot 65 op) ilman ta so koet ta. Psykologian opintojen suoritusoi keut ta hakevat asetetaan paremmuusjärjes tyk seen seuraavien kriteereiden perusteella: 1. Toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen kokonaisuudessaan suoritetut opinnot 2. Kaikkien hakuajan päättymiseen mennessä suoritettujen teologisten perusopintojen painotettu keskiarvo. Opiskelijalla tulee olla suoritettuna teologisia perusopintoja vähintään 25 op verran. Mikäli usealla toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen opinnot suorittaneella opiskelijalla on hakuajan päättymiseen mennessä suoritettujen teologisten perusopintojen painotettu keskiarvo täsmälleen sama, heidän keskinäisen järjestyksensä määrää kaikkien hakuajan päättymiseen mennessä kertyneiden opintopisteiden kokonaismäärä. Toisen opetettavan aineen suoritusoikeus JOO-sopimuksen perusteella Jos opiskelija haluaa toisen opetettavan aineen suoritusoikeuden jostakin toisesta korkeakoulusta (esim. Taideteollinen korkeakoulu), hän voi hyödyntää korkeakoulujen ja yliopistojen välistä valtakunnallista joustavan opinto-oikeuden (JOO) sopimusta, joka on opiskelijalle maksuton. JOO-opintoja suunnitellessa on hyvä keskustella teologisen tiedekunnan opintoasiainsuunnittelijan kanssa. Ks. lisätietoja s. 217 sekä Joopas.fi -verkkopalvelusta. Siirtyminen B2-linjalle Opiskelija, joka saa historian tai psykologian opinto-oikeuden teologisen tiedekunnan kiintiössä, siirtyy automaattisesti B2-linjan opiskelijaksi. Jos opiskelija on hankkinut opinto-oikeuden toiseen opetettavaan aineeseen jotakin muuta kautta, hänen tulee tehdä dekaanille osoitettu vapaamuotoinen kirjallinen anomus siirtymisestä B2-linjan opiskelijaksi. Anomuksessa on mainittava, milloin hänet on valittu aineenopettajakoulutukseen ja mikä tulee olemaan toinen opetettava aine. Opiskelijan tulee myös osoittaa, että hänellä on kyseisen aineen opinto-oikeus. Anomus toimitetaan opintoasiainpäällikölle. Opiskelijaan sovelletaan opetusharjoittelun aineenhallintarajojen kohdalla sen linjan vaatimuksia, jolla hän harjoitteluun hakiessaan virallisesti on. Svenskspråkig och tvåspråkig ämneslärarutbildning Svenskspråkiga studerande kan beroende på sitt huvudämne avlägga ämneslärarstudierna (60 sp) på tre olika sätt: på svenska inom ramen för den svenskspråkiga ämneslärarutbildningen vid Helsingfors universitet (endast ämnesgrupperna matematik, fysik och kemi, modersmål och litteratur, biologi och geografi och finska och främmande språk), tvåspråkigt vid institutionen för tillämpad pedagogik vid Helsingfors universitet (alla ämnen som undervisas in-
22 22 Teologiset tutkinnot om grundskolan eller gymnasiet) eller på svenska vid pedagogiska fakulteten vid Åbo Akademi i Vasa (alla ämnen som undervisas inom grundskolan eller gymnasiet). Efter avlagd magisterexamen kan de pedagogiska studierna avläggas inom ramen för den tvåspråkiga ämneslärarutbildningen (fristående studier) vid Helsingfors universitet eller på svenska vid Åbo Akademi, pedagogiska fakulteten i Vasa. Den tvåspråkiga ämneslärarutbildningen vid Helsingfors universitet Kriterierna vid urvalet till den tvåspråkiga ämneslärarutbildningen vid institutionen för tillämpad pedagogik fastställs av beteendevetenskapliga fakulteten. Ämnesdidaktiken, proseminarie- och pedagogikstudierna avläggs tillsammans med finskspråkiga studerande, enligt samma principer som i den finska ämneslärarutbildningen. Alla skriftliga och muntliga framställningar kan göras på svenska. Undervisningsövningarna (praktiken) avläggs vid svenskspråkiga läroanstalter. Utbildningen kan avläggas under fyra studieperioder. Ansökningstiden går årligen ut i februari-mars. Till utbildningen antas studerande inom alla skolämnen. Närmare information om urvalet fås från beteendevetenskapliga fakulteten i början av vårterminen ( behav/valinnat). Sökande till den tvåspråkiga ämneslärarutbildningen förutsätts ha utmärkta kunskaper i svenska och minst nöjaktiga kunskaper i finska. Om den sökande inte har en svenskspråkig skolutbildning bör han ha ett intyg över utmärkta kunskaper i svenska, dvs. ha avlagt det s.k. stora språkprovet. Nöjaktiga kunskaper i finska kan visas bl.a. genom avlagt studentexamensprov i finska eller med ett intyg på avlagt prov i finska från statens språkexamensnämnd (s.k. lilla språkprovet). Ämneslärarutbildningens huvudsakliga informationskanal är intranet. Svenskspråkig ämneslärarutbildning vid Åbo Akademi Vid pedagogiska fakulteten vid Åbo Akademi i Vasa kan man avlägga ämneslärar-studier på svenska. Utbildningen kan avläggas under ett år om man avlägger samtliga 60 sp i Vasa och under ett halvt år (vårterminen + ett par veckor på hösten) om man avlägger grundstudierna i t.ex. Helsingfors. Det är också möjligt att genomföra studierna efter avlagd examen. För att kunna bli antagen till pedagogiska studier för ämneslärare vid Åbo Akademi skall den sökande delta och bli godkänd i ett inträdesprov som består av en individuell intervju. Vanligtvis utgår ansökningstiden i mars-april, varpå inträdesprovet arrangeras i maj. Sökande får meddelande om exakta tider för provet i början av maj. Resultaten av provet meddelas samtliga sökande skriftligen. Studerandena kan, om de så önskar, genomföra de pedagogiska grundstudierna, 25 sp, vid Helsingfors universitets pedagogiska institution, beteendevetenskapliga fakulteten. Närmare upplysningar fås från kansliet vid Helsingfors universitets pedagogiska institution. Närmare upplysningar om ämneslärarbehörighet, urvalsgrunder samt uppläggning av studierna fås från pedagogiska fakultetens www-sidor samt av studiechef Petra Autio, tfn (06) eller petra.autio@abo.fi.
B-koulutusohjelma B-koulutusohjelmaan l vuonna 2010 voidaan hyväksyä 30 opiskelijaa Vuonna 2009 kiintiö oli 35, hakijoita oli 122 Maisteriksi valmistu
Aineenopettajan koulutukseen hakevien infotilaisuus 10.2.2010 Opintoasiainsuunnittelija Sanna Lumikko Teologinen tiedekunta B-koulutusohjelma B-koulutusohjelmaan l vuonna 2010 voidaan hyväksyä 30 opiskelijaa
LisätiedotTeologisen tiedekunnan opinto-opas 2013 2015
Teologisen tiedekunnan opinto-opas 2013 2015 1 2 Toimittaneet: Ville Meriläinen Karoliina Korhonen Satu Kunnas Laura Pellikka ISSN-tunnus 0356-8040 Taitto: Digipaino Keuruskopio Oy KEURUU 2013 Otavan Kirjapaino
LisätiedotTeologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.
Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot
LisätiedotErilliset opintokokonaisuudet teologisissa oppiaineissa
Erilliset opintokokonaisuudet teologisissa oppiaineissa Oppiainekohtainen erillinen opintokokonaisuus 25 op Oppiainekohtainen erillinen opintokokonaisuus koostuu oppiaineen perusopinnoista (12 op), oppiaineen
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta
LisätiedotVapaavalintaisiin opintoihin tai sivuaineisiin on löydettävissä opintoja etäsuoritusmahdollisuudella Avoimen yliopiston kautta.
Teologian tutkinnon rakenne ja ohjeellinen suoritusjärjestys suuntautumisvaihtoehdoittain Avoimen yliopiston kautta tutkintotavoitteisesti opiskeleville Turkoosilla värillä merkityt opintojaksot on mahdollista
LisätiedotKielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset
3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan
LisätiedotKielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset
3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan
LisätiedotTeologisen tiedekunnan opinto-opas
Teologisen tiedekunnan opinto-opas 2009-2011 1 2 Toimittaneet: Ville Meriläinen Hanna-Maija Ketola Sanna Lumikko Mervi Palva ISSN-tunnus 0356-8040 Taitto: Keuruskopio Oy KEURUU 2009 Otavan Kirjapaino Oy
LisätiedotMinna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011
Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä
LisätiedotHELSINGIN YLIOPISTON TEOLOGISEN TIEDEKUNNAN PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET
HELSINGIN YLIOPISTON TEOLOGISEN TIEDEKUNNAN PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET Vahvistettu Helsingissä 30. päivänä toukokuuta 2005. Täydennetty Helsingissä 2. päivänä huhtikuuta 2007 ja 23. päivänä huhtikuuta 2007 ja
LisätiedotHallintotieteiden perustutkintojen määräykset
Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,
LisätiedotHOPS ja opintojen suunnittelu
HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005
LisätiedotVALINNAISTEN OPINTOJEN INFO
VALINNAISTEN OPINTOJEN INFO 22.3.2018 Presentation Name / Firstname Lastname 29/03/2018 1 KLO 16.00-17.00 YLEISINFO KLO 17.00-18.00 VALINNAISTEN OPINTOJEN ESITTELYÄ ERI PISTEISSÄ Presentation Name / Firstname
LisätiedotKIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio
1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden
LisätiedotOikeustieteen maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset ja täydentävät opinnot eri hakijaryhmille maisterivalinnoissa
Hyväksytty tiedekuntaneuvoston kokouksessa 15.3.2011 Oikeustieteen maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset ja täydentävät opinnot eri hakijaryhmille maisterivalinnoissa 1. Oikeustieteen maisterin tutkinnon
LisätiedotAINEOPINNOT Käytännöllisen teologian näkökulmia (KT205): Osa A (5 op) Liisa Lampela
AINEOPINNOT Käytännöllisen teologian näkökulmia (KT205): Osa A (5 op) 103091 16.10. ti 16-17 PR aud XIV 30.10. - 20.11. ti 10-12 PR aud XIV 27.11. ti 10-12 PR aud XII 4.12. ti 9-12 PR aud XIV Liisa Lampela
LisätiedotMillaisin tavoittein maistereita koulutetaan?
Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden
LisätiedotKotimaisten kielten kandidaattiohjelma Kandidatprogrammet för de inhemska språken Filosofinen tiedekunta Hanna Snellman
Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma Kandidatprogrammet för de inhemska språken 25.8.2016 Filosofinen tiedekunta Hanna Snellman Koulutusohjelman opinnot Amanuenssi Hanna Snellman (Fabriikki F3428B) puh.
LisätiedotOrientoiva info I uusille opiskelijoille Maanantaina 26.8.2013 klo 12.00-15.30 Porthania I Käyttäytymistieteellinen tiedekunta
Orientoiva info I uusille opiskelijoille Maanantaina 26.8.2013 klo 12.00-15.30 Porthania I 26.8.2013 1 Ohjelma klo 12.15 Klo 12.30 klo 12.45 Dekaanin tervetulotoivotus Dekaani Patrik Scheinin Laitosjohtajat
LisätiedotValintoja ja optioita! Valinnaisten opintojen info
Valintoja ja optioita! Valinnaisten opintojen info www.helsinki.fi/yliopisto 8.11.2018 1 Tilaisuuden sisältö Miksi valinnaisia pitäisi / voi suorittaa ja minkä verran? Eli tietoa tutkintorakenteista ja
LisätiedotOpintopisteitä yht. 180op n. 60op n. 60op n. 60op
KANDIDAATIN TUTKINNON OPINTOJEN ETENEMISJÄRJESTYS 1. lukuvuosi 2. lukuvuosi 3.lukuvuosi Teologian kandidaatin tutkinto (180 op) A1-linja sl kl sl kl sl kl Yleis- ja kieliopinnot 25op YK10 Filosofia ja
LisätiedotYK 61Orientoivan vaiheen HOPS, 1 op hyl/hyv YK 10 Filosofia ja etiikka, 7 op
OPINTOSUORITUSTEN REKISTERÖINTI Systemaattinen teologia 1(5) 2.11.2010 OPINTOSUORITUSTEN REKISTERÖINTI SYSTEMAATTISEN TEOLOGIAN OSASTOLLA Opintojaksot on suoritettava opinto-oppaassa ilmoitettujen opintopisteiden
LisätiedotAikuisopetuksen tehtäviin suuntautuvat opettajan pedagogiset opinnot 60 op
Aikuisopetuksen tehtäviin suuntautuvat opettajan pedagogiset opinnot 60 op Minna Daniel 15.6.2016 1 Opinnot Joka vuosi aloittaa 85 aikuisopetukseen suuntautuvaa opiskelijaa, joista puolet tutkintoopiskelijoita
LisätiedotOpintoihin orientointi
Opintoihin orientointi Tervetuloa opiskelemaan fysiikkaa Helsingin yliopiston Avoimeen yliopistoon! 2.9.2014 1 Ennen opintojen alkua Tutustu huolellisesti ja hyvin opinto-ohjelmaan. Tee HOPS eli henkilökohtainen
LisätiedotOpettajan pedagogisten opintojen info
Opettajan pedagogisten opintojen info Humanistisen tiedekunnan perustutkinto-opiskelijoille Torstaina klo 16-18, Porthania IV Infon aiheet Opettajan pedagogisten opintojen valintaryhmät 2016 hakutiedot
LisätiedotOrientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö
Orientoivat opinnot Ia 2014 Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Tutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto,
LisätiedotOpettajan pedagogisten opintojen info
Opettajan pedagogisten opintojen info Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan opiskelijoille Tiistaina klo 14.00 16.00 Biokeskus 3, LS 2402 Infon aiheet Opettajien kelpoisuusvaatimukset Opettajan pedagogisten
LisätiedotTiedotustilaisuus erillisiin erityisopettajan opintoihin hyväksytyille
Tiedotustilaisuus erillisiin erityisopettajan opintoihin hyväksytyille Tiistai 12.6.2012 klo 15-17 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutuslaitos Erityispedagogiikan koulutus Yleistä opinnoista
LisätiedotTavoitteena tutkinto
Tavoitteena tutkinto Helsingin yliopiston Opintojen suunnittelu Opintoja suunnitellessa on hyvä pohtia mitä ja miksi haluat opiskella millaisia tavoitteita sinulla on millainen olet opiskelijana miten
LisätiedotMinustako opettaja? Liisa Ikkala-Toiviainen, Opettajan pedagogisten opinnot ja opiskelijavalinnat 2011 pähkinänkuoressa
1 Opettajan pedagogisten opinnot ja opiskelijavalinnat 2011 pähkinänkuoressa 2 Opettajan pedagogiset opinnot 60 op Koostuvat kahdesta osasta: kasvatustieteen perusopinnoista, 25 op sekä aine- ja syventävien
LisätiedotAINEENOPETTAJANKOULUTUS. historia ja yhteiskuntaoppi äidinkieli ja kirjallisuus englanti, saksa, ruotsi
AINEENOPETTAJANKOULUTUS historia ja yhteiskuntaoppi äidinkieli ja kirjallisuus englanti, saksa, ruotsi SOVELTUVUUSKOE - - OPINTOMENESTYS Soveltuvuuskoe Soveltuvuuskokeesta voi saada 15 pistettä; alin hyväksytty
LisätiedotInfotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä
8.10.2014 Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Koulutusuudistuksen siirtymäaika Tampereen
LisätiedotAineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info
Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info 15.6.2016 http://www.helsinki.fi/okl/koulutukset/aineenopettajan/uudet_opiskelijat.html INFO 15.6.2016 Opettajan pedagogisten opintojen opiskelijavalinta
LisätiedotLuonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen,
Anu Hartikainen-Ahia Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen, pedagogiikan lehtori Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Filosofinen tiedekunta Itä-Suomen yliopisto Anu.hartikainen@uef.fi
LisätiedotMartti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)
Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon
LisätiedotOpettajan pedagogiset opinnot
Opettajan pedagogiset opinnot Teologisen tiedekunnan tutkinto-opiskelijoiden opintoasiainkoordinaattori Helena Laurila Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajan pedagogiset opinnot 60 op (kasvatustieteen
LisätiedotKielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir
Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,
LisätiedotSyksyllä 2010 opintonsa aloittavat uudet opiskelijat hyväksytään suoraan uuteen oppiaineeseen (tiedekuntaneuvoston päätös ).
INFORMAATIOTIETEIDEN TIEDEKUNTA Tampereen yliopisto 6.5.2010 Hyväksytty tiedekuntaneuvostossa 12.5.2010. Liite B3/1 Informaatiotutkimuksen oppiainenimen muutoksesta ja uusista informaatiotutkimuksen ja
LisätiedotInfoa voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista
Infoa 1.8.2015 voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista Kasvatustieteiden yksikkö 10.9.2015 Arja Tahvola PÄÄAINEPOHJAISTEN KOULUTUSTEN
LisätiedotKielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir
Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 26.8.2016 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,
LisätiedotOPINT O-OP A S STUDIEHANDBOK. Filosofian maisterin tutkinto
VAAS A N Y L I O P I S TO 2 0 1 2 2013 OPINT O-OP A S STUDIEHANDBOK Filosofian maisterin tutkinto Vaasan yliopisto Filosofinen tiedekunta Postiosoite: PL 700, 65101 VAASA Käyntiosoite: Fabriikki, Yliopistonranta
LisätiedotSIBELIUS- AKATEMIA TAIDE- YLIOPISTO OPAS 2016 OPISKELU OIKEU DEN VAIHTO
SIBELIUS- AKATEMIA TAIDE- YLIOPISTO VALINTA- OPAS 2016 OPISKELU OIKEU DEN VAIHTO Haluatko vaihtaa pääainetta? TAI Onko sinulla vähintään alempi korkeakoulututkinto toisesta korkeakoulusta ja haluat vaihtaa
LisätiedotOrientoivat opinnot 1a Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö
Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Tutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto, 180 op (tavoiteaika 3 vuotta)
LisätiedotHallintotieteellisen alan kieliopinnot
Hallintotieteellisen alan kieliopinnot 26.8.2015 Susanna Mäenpää Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille Suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden kielten opinnot
LisätiedotHELSINGIN YLIOPISTON TEOLOGISEN TIEDEKUNNAN PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET
HELSINGIN YLIOPISTON TEOLOGISEN TIEDEKUNNAN PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET Tiedekuntaneuvosto on hyväksynyt nämä pysyväismääräykset 31.5.2011. Tiedekuntaneuvoston on tehnyt pysyväismääräyksiin muutoksia seuraavasti:
LisätiedotMatematiikka. Orientoivat opinnot /
Matematiikka Orientoivat opinnot / 30.8.2011 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot erillisiä
LisätiedotSIIRTYMÄAIKAINFO. Oikeustieteellinen tiedekunta. To Oikeustieteellinen tiedekunta
SIIRTYMÄAIKAINFO To 22.8.2019 Siirtymäaikainfo 22.8.2019 / Porthanian opiskelijapalvelut 24/05/2019 1 SIIRTYMÄAIKA 1.8.2016 tai sitä ennen aloittaneilla opiskelijoilla on siirtymäaika 1.8.2017-31.7.2020.
LisätiedotSiirtohaku, Englannin kieli ja kulttuuri, Joensuu Humanististen tieteiden kandidaatti ja filosofian maisteri (3v+2v)
1 FILOSOFINEN TIEDEKUNTA Katso koulutusten kuvaukset yliopiston verkkosivulta tai koulutustarjontaesitteestä tai Opintopolusta. Siirtohaku, Englannin kieli ja kulttuuri, Joensuu Humanististen tieteiden
LisätiedotAINEENOPETTAJANKOULUTUS. historia ja yhteiskuntaoppi äidinkieli ja kirjallisuus englanti, saksa, ruotsi
AINEENOPETTAJANKOULUTUS historia ja yhteiskuntaoppi äidinkieli ja kirjallisuus englanti, saksa, ruotsi - SOVELTUVUUSKOE - - OPINTOMENESTYS - Soveltuvuuskoe Soveltuvuuskokeesta voi saada 15 pistettä; alin
LisätiedotKASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 op) sivuaineopiskelijoiden info
KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 op) sivuaineopiskelijoiden info lv. 2015-2016 kasvatustieteen perusopintoja koordinoiva opettaja Anna-Leena Huttunen anna-leena.huttunen@jyu.fi Perusopinnot sivuaineopiskelijalle
LisätiedotAINEENOPETTAJANKOULUTUS. historia ja yhteiskuntaoppi äidinkieli ja kirjallisuus englanti, saksa, ruotsi
AINEENOPETTAJANKOULUTUS historia ja yhteiskuntaoppi äidinkieli ja kirjallisuus englanti, saksa, ruotsi Aineenopettajainfo 15.9.2017 - SOVELTUVUUSKOE - - OPINTOMENESTYS - Soveltuvuuskoe Soveltuvuuskokeesta
LisätiedotKASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 op) sivuaineopiskelijoiden info
KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 op) sivuaineopiskelijoiden info lv. 2016-2017 kasvatustieteen perusopintoja koordinoiva opettaja Anna-Leena Huttunen anna-leena.huttunen@jyu.fi Perusopinnot sivuaineopiskelijalle
LisätiedotAlkuorientaation tavoitteet
Informaatiotieteiden yksikkö School of Information Sciences SIS Alkuorientaatio Orientoivat opinnot 1 2014 Alkuorientaation tavoitteet tutustuttaa yliopisto-opiskeluun tutustuttaa opiskelijoita Tampereen
LisätiedotTeknillistieteellisen alan kieliopinnot
Teknillistieteellisen alan kieliopinnot 30.8.2018 HANNA SNELLMAN / OPINTOASIAT KIELIKESKUS Kielikeskus Linginno KIELTEN OPETUSTA KAIKILLE AKATEEMISILLE YKSIKÖILLE suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat
LisätiedotRanskalainen filologia
Ranskalainen filologia uusien opiskelijoiden informaatiotilaisuus 29.8.2007 Mikä on romaanisten kielten laitos? useamman oppiaineen muodostama yksikkö laitoksessa on neljä oppiainetta: ranskalainen filologia,
LisätiedotPerustutkintojen suorittamista koskevat määräykset
109 Hallintotieteiden tiedekunta Hyväksytty hallintotieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 5.6.2007. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset Tutkintojen suorittamisessa noudatetaan
LisätiedotTEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen
7.3.2014 LL TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen SISÄLTÖ 1. KTK Giga - kandidaatintutkinnon suorittaminen
LisätiedotTekniikan alan kieliopinnot
Tekniikan alan kieliopinnot 29.8.2019 HANNA SNELLMAN / OPINTOASIAT KIELIKESKUS Kielikeskus Linginno KIELTEN OPETUSTA KAIKILLE AKATEEMISILLE YKSIKÖILLE suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten
LisätiedotENGLANNIN OPPIAINEEN INFO
ENGLANNIN OPPIAINEEN INFO kaikille englannin opiskelijoille to 21.4.2016 klo 16.00 Paikalla englannin oppiaineen pääedustaja professori Paula Kalaja, yliopistonopettaja Jaana Toomar ja amanuenssi Anna-Maria
LisätiedotViestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela
Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi
LisätiedotKÄYTTÄYTYMISTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA JA OPINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET
KÄYTTÄYTYMISTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA JA OPINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston 14.6.2005 vahvistama. Näitä pysyväismääräyksiä sovelletaan
LisätiedotYliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset
Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset
LisätiedotOpettajan pedagogisten opintojen info
Opettajan pedagogisten opintojen info Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan perustutkinto-opiskelijoille Keskiviikkona klo 14.15 Athenan Sali 167 Infon aiheet Opettajan pedagogisten opintojen valintaryhmät
LisätiedotSinustako tulevaisuuden opettaja?
Sinustako tulevaisuuden opettaja? Esityksen sisältö Sinustako tulevaisuuden opettaja? Aineenopettajaksi Kielten aineenopettajaksi Opettajankoulutuksessa Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa
LisätiedotOhje yleisistä siirtymäsäännösperiaatteista ennen aloittaneille opiskelijoille
Ohje yleisistä siirtymäsäännösperiaatteista ennen 1.8.2012 aloittaneille opiskelijoille Tampereen yliopiston hallituksen 13.6.2012 hyväksymän ja 1.8.2012 voimaan tulevan tutkintosäännön 33 2 momentin mukaan
LisätiedotPERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA
PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA LV 2013 2014 1 Sisällysluettelo OPISKELU KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA... 3 KOULUTUSOHJELMAN
Lisätiedot1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013
1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija
LisätiedotTeknillistieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Opintoasiat / Kielipalvelut-yksikkö
Teknillistieteellisen alan kieliopinnot 31.8.2017 Hanna Snellman Opintoasiat / Kielipalvelut-yksikkö Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat
LisätiedotKandidaatin tutkinnon rakenne
Kandidaatin tutkinnon rakenne ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS 2016 2020 KANDIDAATIN TUTKINNON RAKENNE 180 op op Kieli-, viestintä ja orientoivat opinnot 20 Kvo Orientoituminen opintoihin (HOPS) ja opiskelutaitojen
LisätiedotPERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA
PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA LV 2013 2014 1 Sisällysluettelo OPISKELU KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA... 3 KOULUTUSOHJELMAN
LisätiedotAINEENOPETTAJANKOULUTUS. historia ja yhteiskuntaoppi äidinkieli ja kirjallisuus englanti, saksa, ruotsi
AINEENOPETTAJANKOULUTUS historia ja yhteiskuntaoppi äidinkieli ja kirjallisuus englanti, saksa, ruotsi - SOVELTUVUUSKOE - - OPINTOMENESTYS - Soveltuvuuskoe Soveltuvuuskokeesta voi saada 15 pistettä; alin
LisätiedotKasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op
Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op Tavoite Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon tavoitteena käsityönopettajan koulutuksessa on antaa opiskelijalle perustiedot käsityön kentästä, materiaaleista
Lisätiedot10. Neuvoja opintojen harjoittajille filosofisen tiedekunnan historialliskielitieteellisessä
1 Historiallis-kielitieteellisen osaston tutkintovaatimukset: 1. Uppgifter på fordringarne till filosofiekandidat-examen inom filosofiska fakultetens historisk-filologiska sektion, inlemnade af vederbörande
LisätiedotKansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi
Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen
LisätiedotViestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela
Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 25.8.2016 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi
LisätiedotTiedotustilaisuus erillisiin erityisopettajan opintoihin hyväksytyille
Tiedotustilaisuus erillisiin erityisopettajan opintoihin hyväksytyille Tiistai 11.6.2013 klo 14-16 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutuslaitos Erityispedagogiikan koulutus Yleistä opinnoista
LisätiedotMinustako opettaja? -tilaisuus 10.2.2011
Minustako opettaja? -tilaisuus 10.2.2011 Opettajan pedagogisten opintojen info matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan tutkinto-opiskelijoille opintoasiainkoordinaattori Helena Laurila Käyttäytymistieteellinen
LisätiedotOrientaatiotilaisuus Avoimen yliopiston opintoihin
Orientaatiotilaisuus Avoimen yliopiston opintoihin Tervetuloa opiskelemaan Helsingin yliopiston Avoimeen yliopistoon! 1 Ennen opiskelua Tutustu hyvin opinto-ohjelmaan verkkopalvelussa: luentojen ajat ja
LisätiedotWebOodin opinto-opas ja ilmoittautuminen
Aloitus Homma alkaa osoitteesta www.helsinki.fi/weboodi. Jos et omista yliopiston atk-tunnuksia, voit hypätä kohdan 1. yli. Voit huoletta tutustua WebOodin saloihin ilman tunnuksiakin. WebOodin opinto-opas
LisätiedotTERVETULOA OPISKELEMAAN! Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
TERVETULOA OPISKELEMAAN! Tutkinnot Kaksi itsenäistä tutkintoa: alempi korkeakoulututkinto ja ylempi korkeakoulututkinto Luonnontieteiden kandidaatti (LuK), laajuus 180 op, 3 vuotta Filosofian maisteri
LisätiedotSiirtymäsäännökset Uudesta tutkintoasetuksesta johtuvia muutoksia
1 Siirtymäsäännökset Uusi tutkintoasetus (794/2004) tulee voimaan 1.8.2005. Tätä ennen oikeustieteelliseen tiedekuntaan tutkinnonsuoritusoikeuden saaneet ja opintonsa aloittaneet opiskelijat voivat valita,
LisätiedotViestintätieteiden kandidaattiohjelma
Viestintätieteiden kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 30.8.2018 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,
LisätiedotTEOLOGIAN PERUSTEOKSIA
TEOLOGIAN PERUSTEOKSIA Eksegetiikka (Raamatun selitysoppi) Yleisesityksiä, lähteitä ja metodikysymyksiä Kuula, Nissinen & Riekkinen, Johdatus Raamattuun (Kirjapaja 2003). Sollamo (toim.) Qumranin kirjasto
LisätiedotSIVUAINEIDEN PERUSOPINNOT. Valintaperusteet 2016. Yleiset valintaperusteet
1 (5) OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, TURKU SIVUAINEIDEN PERUSOPINNOT Valintaperusteet 2016 Yleiset valintaperusteet Opettajankoulutuslaitoksen (OKL) Turun yksikön sivuaineiden perusopintojen kevään 2016 haussa
LisätiedotIstu pöytään, jossa on uusia kasvoja
Istu pöytään, jossa on uusia kasvoja Opiskelun aloittaminen Salla Mäkinen & Paula Koivukangas Opintotutor-biz@aalto.fi Vastaanotto tiistaisin klo 11.45-13.15 Maanantai 2.9.2019 KTK-TUTKINNON TAVOITTEET
LisätiedotOpettajankoulutus Suomessa
Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus
LisätiedotOppaan käyttäjälle Opintojen suunnittelu, opinto-ohjaus ja opintoneuvonta
Oppaan käyttäjälle Humanistisen tiedekunnan opinto-opas lukuvuosiksi 2007 2008 ja 2008 2009 sisältää tiedekunnan opetussuunnitelmat, jotka tulevat voimaan 1.8.2007. Opas sisältää perustutkintoja koskevat
LisätiedotYliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaisesti opiskelevat
14 Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaisesti opiskelevat Opiskelijat, joiden tutkinnonsuoritusoikeus on myönnetty 1.8.2005 jälkeen sekä ne aiemmin aloittaneet opiskelijat,
LisätiedotLukijalle. Lukuvuosi 2012 13 on jaettu viiteen periodiin: Syyslukukausi: I periodi viikot 36 43 II periodi viikot 44 50
Lukijalle Tämä opinto-opas sisältää hallintotieteiden kandidaattiohjelman sekä maisteriopintojen rakenteet, oppiaineiden esittelyt sekä keskeiset tiedot opintojen suorittamisesta lukuvuonna 2012 13. Opetussuunnitelmissa
LisätiedotSiirtymäsäännökset pääaineopiskelijoille Lukuvuosien tutkintovaatimukset
Helsingin yliopisto / Käyttäytymistieteiden laitos Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) koulutus Siirtymäsäännökset pääaineopiskelijoille Lukuvuosien 2012-2013 - 2014-2015 tutkintovaatimukset
LisätiedotUlla Laakkonen. KTK- ja KTM-tutkinnot Pääaineen ja ohjelman valinta Teknillinen tiedekunta
Ulla Laakkonen KTK- ja KTM-tutkinnot Pääaineen ja ohjelman valinta 5.4.2017 Teknillinen tiedekunta Pääaineinfon ohjelma Pääaineen valintamenettely Ohjelman esittely Tuotantotalouden esittely Tietotekniikkan/tietojärjestelmätieteen
LisätiedotSosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015
Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikka on tieteenala, joka yhdistää kasvatustieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen näkökulman. Se tarkastelee kasvun
LisätiedotKasvatustieteen kandidaatin tutkinto (Lastentarhanopettajan opintosuunta) Opetussuunnitelma OPETUSPERIODIT, lukuvuosi
OPINTOPOLKU Tutkintovaatimusten 2017-2020 (1.8.2017 aloittaneet) mukaan meneville (3.vsk viimeinen sivu ennen 1.8.2015 aloittaneille eli tutkintovaatimusten 2012-2016 mukaan eteneville) Opintojen jakautuminen
LisätiedotOIKEUSTIETEEN MAISTERIN TUTKINTO
OIKEUSTIETEEN MAISTERIN TUTKINTO Osaamistavoitteet Oikeustieteen maisterin tutkinnon (120 op) suorittanut henkilö: - on syventänyt ja laajentanut oikeusnotaarin tutkinnossa hankkimaansa oikeudellista osaamista
LisätiedotLukijalle. Lukuvuosi Lukuvuosi on jaksotettu viiteen periodiin:
Lukijalle Tämä opinto-opas sisältää hallintotieteiden kandidaatin ja hallintotieteiden maisterin tutkintojen rakenteet, oppiaine-esittelyt sekä keskeiset tiedot opintojen suorittamisesta lukuvuonna 2010
LisätiedotTieteenalaa tukevien opintokokonaisuuksien hakuohjeet ja valintaperusteet, kevät 2018
Tieteenalaa tukevien opintokokonaisuuksien hakuohjeet ja valintaperusteet, kevät 2018 Sisällys 1. Yleistietoa tieteenalaa tukevista opintokokonaisuuksista... 1 2. Hakuohjeet... 1 3. Valintamenettely...
LisätiedotKASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP
1 ERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (EO) (Opetussuunnitelma 2009-2010) OPINTONSA 2005-2008 ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelma 2009-2010 muutokset näkyvät vahvennetulla
LisätiedotKauppatieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Kielipalvelut-yksikkö
Kauppatieteellisen alan kieliopinnot 1.9.2017 Hanna Snellman Kielipalvelut-yksikkö Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden
LisätiedotOpettajan pedagogiset opinnot (60 op) HY:n tutkinto-opiskelijoiden hakuinfo: katsaus aineenopettajaopintojen arkeen ja käytäntöihin
Opettajan pedagogiset opinnot (60 op) HY:n tutkinto-opiskelijoiden hakuinfo: katsaus aineenopettajaopintojen arkeen ja käytäntöihin Yleistä opettajan pedagogisista opinnoista Opettajan pedagogiset opinnot
Lisätiedot