Omavalvontasuunnitelma MEREO Matinkylä

Transkriptio

1 MEREO / Vanhusten Palvelutaloyhdistys ry Omavalvontasuunnitelma MEREO Matinkylä Omavalvontasuunnitelma laadun ja asiakasturvallisuuden varmistamiseksi

2 Sisällys 1. Omavalvonta yksityisessä sosiaalihuollossa 2. Omavalvonta Vanhusten Palvelutaloyhdistyksessä 2.1 Palveluntuottajaa koskevat tiedot 2.2 Toiminta-ajatus, arvot ja toimintaperiaatteet 2.3 Omavalvonnan organisointi, johtaminen ja vastuuhenkilöt 2.4 Henkilöstön osallistuminen ja perehdyttäminen 2.5 Asiakkaan ja omaisen osallistuminen 2.6 Riskien tunnistaminen ja korjaavat toimenpiteet 3. Palvelun sisällön omavalvonta 3.1 Henkilöstö Henkilöstön määrä, rakenne ja mitoitus Sijaisten käytön suunnitelma Henkilöstön rekrytointi Henkilöstön perehdyttäminen Henkilöstön ammattitaidon ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen Henkilöstöasioiden kehittäminen 3.2 Toimitilat Asiakkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevat tilat Asiakkaiden yhteisöllisyyden toteutuminen toimitilojen näkökulmasta Toimisto-, lääkkeenjako- ja sosiaalitilat Siivous-, jäte- ja vaatehuolto Kiinteistöhuolto 3.3 Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet 3.4 Asiakasturvallisuus Fyysinen ympäristö ja esteettömyys Asiakasturvallisuussuunnitelma Kulunvalvontalaitteet Turva- ja kutsulaitteet Avaimet ja käyttövarat Asiakasturvallisuuden seuranta, arviointi ja vastuuhenkilöt 3.5 Asiakkaan asema ja oikeudet Palvelusopimukset Hoito- ja palvelusuunnitelma Asiakkaan kohtelu ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen Asiakkaan oikeusturva 3.6 Asiakastyön sisällön omavalvonta Hyvinvointia tukeva palvelu Ravitsemus Päivittäinen toiminta Hygieniakäytännöt Sairaudenhoito Lääkehoito 3.7 Asiakastietojen käsittely Henkilötietojen käsittely Tiedonkulku asiakkaan muiden kokonaisuuteen kuuluvien toimijoiden kanssa Tietosuojavastaava Rekisteriseloste 4. Alihankintana tuotettujen palvelujen omavalvonta 5. Omavalvonnan asiakirjat 5.1 Omavalvonnan menettely- ja toimintaohjeita 5.2 Suunnitelmat 5.3 Muiden viranomaisten vaatimat asiakirjat ja ilmoitukset 6. Omavalvonnan seuranta ja arviointi 2

3 1. Omavalvonta yksityisessä sosiaalihuollossa Yksityisiä sosiaalipalveluja koskeva laki (922/2011) tuli voimaan Siinä säädettiin, että yksityisen sosiaalipalvelujen tuottajan tulee laatia omavalvontasuunnitelma toiminnan asianmukaisuuden varmistamiseksi. Omavalvonta koskee sekä luvanvaraisesti tuotettuja palveluja että ilmoituksenvaraisia sosiaalipalveluja. Valviran määräykset omavalvontasuunnitelman sisällöstä, laatimisesta ja seurannasta tulivat voimaan Omavalvonta on ennakollista valvontaa ja tarkoituksena on, että mahdolliset asiakkaan arjessa näkyvät epäkohdat ja palvelun onnistumisen kannalta epävarmat ja riskiä aiheuttavat tilanteet kyetään tunnistamaan, ehkäisemään ja korjaamaan. Omavalvontasuunnitelma toimii informaationa asiakkaille ja heidän läheisilleen palvelun sisällöstä ja laadusta. Omavalvontasuunnitelma on asiakirja, joka on oltava julkisesti nähtävillä palvelu/yksikkökohtaisesti mennessä. 2. Omavalvonta MEREOssa MEREO, viralliselta nimeltään Vanhusten Palvelutaloyhdistys ry, tarjoaa palveluja suoraan niitä tarvitseville asiakkaille ja kunnille. MEREOlla on palveluntuottajana velvollisuus tuottaa ammattitaitoisesti ja huolellisesti juuri sellaista palvelua, josta toimintaan myönnetyssä luvassa sekä asiakkaan ja kunnan kanssa tehdyssä sopimuksessa on sovittu. Sosiaalipalveluissa asiakasturvallisuus, palvelun oikea-aikaisuus ja sujuvuus sekä asiakkaan asiallinen ja ystävällinen kohtaaminen ovat keskeisiä laadun ulottuvuuksia. Laadun keskeinen määrittäjä ja palvelun onnistumisen arvioija on asiakas, joka on ostanut palvelun. Omavalvonnassa MEREOn johto ja koko henkilökunta yhdessä osallistuvat toiminnan suunnitteluun, järjestelmälliseen seurantaan ja kehittämiseen. Omavalvonnan toteuttaminen on jatkuva prosessi, joka tuottaa palautteen kautta kehittämistyössä tarvittavaa tietoa. Omavalvontasuunnitelmassa kuvataan palvelukokonaisuuden kannalta tärkeät prosessit. Prosessien kuvaaminen selkiyttää ammatillisen työn tavoitteita ja tekee työn eri vaiheet näkyviksi. Prosessikuvaukset toimivat henkilöstön perehdytyksen välineinä ja varmistavat yhdenmukaiset toimintatavat sekä tasalaatuiset palvelut. 2.1 Palveluntuottajaa koskevat tiedot MEREO tuottaa asumispalveluja, kotona asumista tukevia avopalveluja sekä hyvinvointia tukevaa toimintaa ikäihmisille pääkaupunkiseudulla. Palveluntuottaja, jonka toimintaa Vanhusten Palvelutaloyhdistys ry / MEREO omavalvontasuunnitelma koskee Osoite Leppäsuonkatu 4 A, Helsinki Y -tunnus Liiketoiminnan vastuuhenkilö Satu Aalto, toiminnanjohtaja p , satu.aalto@vpty.fi Ennakkoperintärekisteröinti Voimassa Vastuuvakuutus Voimassa toistaiseksi. Yksikkö, jonka toimintaa MEREO Matinkylä omavalvontasuunnitelma koskee Osoite Piispansilta 16, Espoo Palvelutoiminnan vastuuhenkilöt Kaisa Pukkila, palveluvastaava p , kaisa.pukkila@mereo.fi Riikka Huovinen, palvelujohtaja p , riikka.huovinen@mereo.fi AVI / Luvanvarainen palvelu Lupa myönnetty AVI / Ilmoituksenvarainen toiminta Lupa myönnetty 3

4 2.2 Toiminta-ajatus, arvot ja toimintaperiaatteet MEREOn strategiassa vuosille on määritelty yhdistyksen toiminta-ajatus ja arvot: Toiminta-ajatus Vanhusten Palvelutaloyhdistys ry on vuonna 1989 perustettu yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon yhdistys, joka toimii pääkaupunkiseudulla Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa syksyllä yhdistyksen markkinointinimeksi tuli MEREO. Yhdistyksen toiminta-ajatuksena on tuottaa ikääntyvien turvallista asumista ja kotona asumista tukevia palveluja sekä hyvinvointia ylläpitävää toimintaa. Toimintaa ohjaavat arvot IHMISLÄHEISYYS Ihmisläheisyys on kaiken toimintamme perusta, aitoa läsnäoloa, jossa yksilö kohdataan kunnioittaen, arvokkaana ja tasavertaisena. Teemme työtä ihmisten kanssa ja ihmisten hyväksi. Arvostamme asiakkaitamme, työntekijöitämme ja yhteistyökumppaneitamme. LUOTETTAVUUS Toimintamme lähtökohtana ovat asiakkaan tarpeet ja toiveet. Toimintamme perustuu avoimuuteen, läpinäkyvyyteen ja kumppanuuteen. Sen minkä lupaamme myös pidämme. TULOKSELLISUUS Perustehtävämme on tuottaa hyvinvointia ikäihmisille. Toimintamme on tuloksellista, taloudellisesti kannattavaa ja vaikuttavaa. Tuloksellisen toiminnan perustana ovat osaava henkilöstö ja hyvinvoivat työyhteisöt. UUSIUTUMISKYKY Kehitämme toimintamme rakenteita, painopisteitä ja palveluja tulevaisuuden tarpeita ennakoiden. Henkilöstömme työtapa on innovatiivinen ja uutta kehittävä. Toiminnan yleishyödyllisyys tarkoittaa, että yhdistys toimii yksinomaan yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä ja yhteis-kunnallisessa mielessä, joten yhdistyksen toiminnalla ei tavoitella taloudellista hyötyä yhdistyksen toiminta ei kohdistu rajoitettuihin henkilöryhmittymiin yhdistys ei tuota toiminnallaan siihen osallisille taloudellista etua osinkona, voitto-osuuksina tai muina etuina Yhdistyksen toiminta perustuu palveluorganisaatiomalliin. Toiminnalle tyypillistä on se, että organisaation yksiköt toimivat lähellä asiakkaita ja näin mahdollistavat välittömän vuorovaikutuksen ja palautteen antamisen sekä saamisen asiakkaiden ja palveluntuottajan kesken. Yhdistyksen tavoitteena on asiakaspalautteisiin pohjautuen tuottaa ja kehittää palveluja sekä jatkuvan arvioinnin menetelmällä turvata palvelujen laatua ja vaikuttavuutta. 2.3 Omavalvonnan organisointi, johtaminen ja vastuuhenkilöt MEREOssa koko henkilöstö osallistuu omavalvonnan suunnitteluun ja toteutukseen. Omavalvonnan eri osaalueiden toteuttamisen ja seurannan vastuu jakautuu työyksikön esimiehille ja yhdistyksen johdolle. Vastuuhenkilöt Kaisa Pukkila, palveluvastaava (asumispalvelut) Sisko Putkonen, palveluvastaava (ravintolat) Riikka Huovinen, palvelujohtaja Päivi Somero, talousjohtaja Satu Aalto, toiminnanjohtaja Yhteystiedot p , p , p , p , p , 4

5 2.4 Henkilöstön osallistuminen ja perehdyttäminen MEREOssa toimintaa ja omavalvontaa suunnitellaan ja toteutetaan henkilökunnan ja johdon yhteistyönä. Asioita käsitellään säännöllisesti pidettävissä viikkokokouksissa ja työkokouksissa, joista tehdään muistiot. Jokaiselle tehtävänimikkeelle laadittu tehtäväprofiili toimii sekä perehdyttämisen että kehityskeskustelun pohjana. Tehtäväprofiilissa määritellään tehtävänimikkeen merkittävin sidosryhmä, tehtävän tuottama hyöty merkittävimmälle sidosryhmälle sekä tehtävän sisältö. Tehtäväprofiilissa kuvataan myös mitä osaamista työtehtävä edellyttää ja mitä vastuualueita työtehtävään sisältyy. Yhdistyksellä on käytössä henkilöstön perehdyttämissuunnitelma, joka sisältää omavalvontaa koskevat asiat. Palveluvastaava huolehtii henkilöstön ja opiskelijoiden perehdyttämisestä työyksikköön ja työtehtäviin suullisen opastuksen, perehdyttämiskansion ja toiminta-ohjeiden avulla. Muu henkilöstö osallistuu perehdyttämiseen palveluvastaavan antamien ohjeiden mukaisesti. Palvelujohtaja perehdyttää uuden työntekijän yhdistyksen organisaatioon. 2.5 Asiakkaan ja omaisten osallistuminen Asiakas ja omaiset voivat antaa palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyvää palautetta ns. jatkuvan palautteen periaatteella sekä systemaattisen tiedonkeruun yhteydessä. Asiakkaita ja omaisia kannustetaan antamaan suullista ja kirjallista palautetta, sekä kehittämisehdotuksia. Palveluvastaava on pääsääntöisesti arkipäivisin asukkaiden ja omaisten tavattavissa. Palautetta voi antaa suullisesti työvuorossa olevalle henkilöstölle, joiden tehtävänä on huolehtia, että palaute välittyy palveluvastaavalle ja se käsitellään saman käytännön mukaan kuin kirjallinen palaute. Asiakas tai omainen voi olla tarvittaessa yhteydessä palvelujohtajaan ja toiminnanjohtajaan. Asiakastyytyväisyyskysely toteutetaan kerran vuodessa tai joka toinen vuosi. Asumispalveluyksiköissä järjestetään kaksi kertaa vuodessa asiakkaiden omaisille yhteinen tilaisuus. Kirjallisen asiakaspalautteen antamista varten yksikössä on asiakaspalautelomake ja -laatikko. Kaikki asiakaspalautteet käsitellään ja asiakkaan palautteeseen vastataan kohtuullisen ajan kuluessa. Tarvittaessa korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään välittömästi. Asiakaspalautteiden ja muistutusten kautta saatua tietoa hyödynnetään toiminnan kehittämisessä ja palvelun laadun parantamisessa. 2.6 Riskien tunnistaminen ja korjaavat toimenpiteet Vanhusten Palvelutaloyhdistyksessä riskien hallintaa toteutetaan organisaation kaikilla tasoilla. Tieto riskeistä, vaaratilanteista ja haittatapahtumista hyödynnetään palvelun kehittämisessä ja toimintatapoja muutetaan vastaamaan laadulle asetettuja tavoitteita. Ehkäiseviä toimenpiteitä riskien torjumiseksi: - Säännöllinen kirjaaminen ja raportointikäytännöt - Tehtäville on nimetty vastuuhenkilöt - Henkilöstö on koulutettu ja perehdytetty työtehtäväänsä - Koulutussuunnitelma - Laitteiden määräaikaishuollot - Puhtaanapitosuunnitelma - Pää- ja tukiprosessit on kuvattu - Menettely- ja työohjeet on laadittu - Työkäytäntöjä arvioidaan ja muutetaan tarvittaessa - Poikkeamien käsittely ja analysointi - Sisäinen auditointi - Työsuojelun toimintaohjelma - Turvallisuussuunnitelma - Työterveyshuolto 5

6 Menettelyohje vaara- ja haittatapahtumien ilmoittamiseen: - Henkilökunta tekee kaikista vaara- ja haittatapahtumista kirjallisen poikkeustilanteen kuvauksen. Poikkeustilanne käsitellään palveluvastaavan johdolla työyhteisössä ja lähetetään palvelujohtajalle, joka arvio tarvitseeko asia jatkokäsittelyä. Erittäin vakavat poikkeamat toimitetaan toiminnanjohtajalle ja käsitellään johtoryhmässä. Jos haittatapahtuma on ollut vakava ja siitä on aiheutunut korvattavia seurauksia, asiakasta / omaista informoidaan, miten hän halutessaan voi viedä asiaa eteenpäin. Poikkeamat käsitellään työsuojelutoimikunnassa kerran vuodessa. 3. Palvelun sisällön omavalvonta 3.1 Henkilöstö Henkilöstön määrä, rakenne ja mitoitus Yhdistyksessä työskentelee ammattitaitoinen ja koulutettu hoitohenkilöstö. Yhdistyksen asumispalveluyksiköissä on STM:n suositusten ja kaupunkien puitesopimusten mukainen henkilöstömitoitus. Palveluvastaava suunnittelee työvuorolistat ja huolehtii siitä, että työvuoroissa on riittävästi henkilöstöä ja että henkilöstön koulutustaso ja osaaminen mahdollistavat laadukkaan palvelun antamisen. Lisäksi yhdistyksellä on oppisopimusopiskelijoita, opiskelijoita eri ammatillisista oppilaitoksista sekä vapaaehtoistoimijoita. Ryhmäkoti Kanelin henkilöstörakenne palveluvastaava 0,4 sairaanhoitaja 2,0 lähihoitaja 5 hoitoapulainen 0,6 avustava henkilökunta 1,4 Ryhmäkoti Kanelin asukasmäärä on 14. Ryhmäkoti Omenan henkilöstörakenne palveluvastaava 0,3 geronomi 1 lähihoitaja 6 hoitoapulainen 0,4 Ryhmäkoti Omenan asukasmäärä on 9. Kotipalvelun henkilöstörakenne lähihoitaja 4 kotipalvelutyöntekijä 1 Päivätoiminnan henkilöstörakenne päivätoiminnan ohjaaja 1 Ravintolan henkilöstörakenne ravintolavastaava 1 suurtalouskokki 1 ravitsemustyöntekijä 1 1. Palveluvastaava toimii henkilöstön lähiesimiehenä ja vastaa henkilöstöstä ja palvelun laadusta yksikössä. 2. Sairaanhoitaja vastaa lääkehuollon ja hoitotyön toteutumisesta yksikössä. 3. Päivätoiminnan ohjaaja vastaa päivittäisestä asiakastyöstä ja omaisyhteistyöstä. 4. Hoitaja vastaa päivittäisestä asiakastyöstä ja omaisyhteistyöstä. 5. Kotipalvelutyöntekijä vastaa päivittäisestä asiakastyöstä ja omaisyhteistyöstä. 6. Hoitoapulainen vastaa puhtaanapidosta, vaatehuollosta ja avustavista tehtävistä yksikössä. 7. Ravintolan henkilöstö vastaa ravintopalveluista. 6

7 3.1.2 Sijaisten käytön suunnitelma Sijaisia käytöstä on laadittu suunnitelma. Sijaisuuden perusteena voi olla vakituisen henkilön puutos, vuosiloma, sairausloman sijaisuus tai koulutus. Yhdistyksellä on käytössä sijaisten rekrytoinissa Työviestiohjelma. Työviestirekisterissä olevien sijaisten tutkinto- ja työtodistukset sekä todistus laillistetusta ammatinharjoittajasta on tarkistettu Henkilöstön rekrytointi Yhdistyksen henkilöstöstrateginen linjaus on palkata koulutettua ja ammattitaitoista henkilöstöä. Työnhakijoiden ammatilliset kelpoisuusvaatimukset varmistetaan ja soveltuvuus arvioidaan rekrytoinnin yhteydessä. Työnhakijalta pyydetään aina suosittelijaa. Jokaisen työntekijän kanssa tehdään työsopimus ja työntekijältä edellytetään salassapito- ja vaitiolovelvollisuutta. Uuden työntekijän kohdalla noudatetaan koeaikaa. Yhdistys noudattaa Yksityisen sosiaalialan työehtosopimusta (TES) Henkilöstön perehdyttäminen Yhdistyksellä on käytössä perehdytyssuunnitelma. Palveluvastaava huolehtii henkilöstön ja opiskelijoiden perehdyttämisestä suullisen opastuksen, perehdyttämiskansion ja toiminta-ohjeiden avulla. Muu henkilöstö osallistuu perehdyttämiseen palveluvastaavan antamien ohjeiden mukaisesti. Palvelujohtaja perehdyttää uuden työntekijän yhdistyksen organisaatioon Henkilöstön ammattitaidon ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen Yhdistys järjestää henkilöstölle täydennyskoulutusta koulutussuunnitelman mukaisesti. Henkilöstön koulutus- ja kehittämissuunnitelmassa määritellään vuosittain toteutettavat lakisäänteiset koulutukset sekä työyhteisöjen yhteiset, osaamisen ylläpitoa vaativat koulutukset. Lähiesimies käy jokaisen työntekijän kanssa kehityskeskustelun vähintään kerran vuodessa. Työtyytyväisyyskysely järjestetään joka toinen vuosi. Henkilöstön keskuudestaan valitsema Tyhy toimikunta suunnittelee työhyvinvointia edistävää toimintaa. Yhteistyötä työterveyshuollon kanssa tehdään henkilöstön työssäjaksamisen ja työterveyden edistämiseksi Henkilöstöasioiden kehittäminen Henkilöstön riittävyyttä, rakennetta ja kelpoisuutta seurataan johtoryhmässä, esimiesten työkokouksissa sekä vuosittain henkilöstötilinpäätöksessä. Henkilöstön määrää ja rakennetta arvioidaan suhteessa asiakkaiden avun tarpeeseen, määrään ja toimintaympäristön asettamiin vaatimuksiin. Arvioinnin pohjalta suunnitellaan myös henkilöstön koulutustarpeita. Yhdistyksessä järjestetään yhteistoiminta kokouksia 2-3 kertaa vuodessa ja tarvittaessa useammin. 3.2 Toimitilat Yhdistyksellä on vanhusten ja kehitysvammaisten palveluasumiseen sekä päivätoimintaan aluehallintoviraston hyväksymät toimitilat, jotka sijaitsevat Helsingin, Vantaan ja Espoon alueella. Ryhmäkodeissa ovat pääosin pitkäaikaishoidon paikkoja. Osa paikoista voi olla varattu lyhytaikaishoidon paikoiksi Asiakkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevat tilat Ryhmäkotien asuinhuoneet ovat yhden ja kahden hengen huoneita, jotka asiakas voi kalustaa omilla huonekaluilla ja sisustaa omilla tavaroillaan. Asuinhuoneissa on wc-pesuhuone. Asuinhuoneiden määrä asumisyksiköissä Kaneli 14 / Omena 9 Asuinhuoneiden koko asumisyksikössä 25 m Asiakkaiden yhteisessä käytössä olevat tilat Ryhmäkodeissa on asiakkaille yhteinen oleskelutila, ruokailutila, keittiö, saunaosasto, sekä parvekkeet. Palvelukeskusten ja palvelutalojen yleiset tilat, ravintola-, kuntoilu- ja harrastetilat ovat myös asiakkaiden käytössä. Omaiset ja läheiset voivat sopimuksesta yöpyä asumisyksikössä. 7

8 3.2.3 Asiakkaiden yhteisöllisyyden toteutuminen toimitilojen näkökulmasta Asumispalveluyksiköissä asukkaiden ruokailuhetket, virkistys- ja toimintatuokiot ja muut yhteiset tilaisuudet ja juhlat vahvistavat yhteisöllisyyttä. Palvelukeskusten ja palvelutalojen tiloissa järjestetään avointa ikäihmisten hyvinvointia, toimintakykyä ja osallisuutta tukevaa toimintaa, kuten harrastekerhoja, juhlia, konsertteja ja erilaisia tilaisuuksia. Palvelutalojen asukkaat voivat oleskella ja järjestää omaa toimintaa palvelutalon iloissa. Palvelukeskusten ja palvelutalojen tiloissa toimii lisäksi hyvinvointipalvelua tuottavia yrittäjiä Toimisto-, lääkkeenjako- ja sosiaalitilat Toimistotiloissa säilytetään asiakastietoja sisältävät asiakirjat ja tehdään asiakasta koskevat kirjaamiset ja puhelut. Lääkkeiden jakamiseen on varattu rauhallinen tila. Kussakin yksikössä on sosiaalitilat henkilöstölle Siivous-, jäte- ja vaatehuolto Yhdistyksen toimipisteissä on laadittu puhtaanapitosuunnitelma. Asukashuoneiden ylläpitosiivous on kerran viikossa. Jätehuoneissa on jätteiden lajittelu. Vaatehuolto tapahtuu pesutuvassa ja kodinhoitotiloissa Kiinteistöhuolto Yhdistyksen toimipisteissä toteutetaan säännöllistä kiinteistöhuollon valvontaa. Toimipisteissä on tehty kiinteistöhuoltosopimus. 3.3 Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet Toimintayksikössä käytössä olevat terveydenhuollon laitteiksi luokiteltavat työvälineet on koottu oheiseen taulukkoon. Yhdistys noudattaa valmistajan antamia tietoja ja ohjeita laitteiden ja tarvikkeiden kuljetuksesta, säilytyksestä, asennuksesta, huollosta ja muusta laitteen käsittelystä. Laitteiden käyttöohjeet löytyvät yksiköistä. Perehdyttämisohjelman mukaisesti henkilökuntaa koulutetaan laitteiden käyttöön. Palvelussa käytettävien laitteiden ja tarvikkeiden turvallisuudesta vastaava henkilö huolehtii vaaratilanteita koskevien ilmoitusten (poikkeamalomake) ja muiden laitteisiin liittyvien määräysten noudattamisesta (esim. huollot, kalibroinnit jne.). Vastuuhenkilöt ovat palveluvastaava ja sairaanhoitaja. Terveydenhuollon laite / tarvike hoitosänky / nousutuki nostolaite pyörätuoli / geriatrinen tuoli suihkutuoli / suihkulaveri henkilövaaka digitaalinen verenpainemittari digitaalinen kuumemittari verensokerimittari korvalamppu 3.4 Asiakasturvallisuus Fyysinen ympäristö ja esteettömyys Yhdistyksellä on toiminnan edellyttämät asianmukaiset tilat sekä toimintaympäristö, joka mahdollistaa toiminnan tuottamisen. Asiakkaat voivat oleskella, liikkua ja toimia toimintayksiköissä esteettömästi ja turvallisesti. Toimitilat soveltuvat asiakkaiden palvelutarpeeseen ja kuntouttavaan päivä- ja ryhmätoimintaan. Asiakkaiden käytössä on riittävästi jokapäiväistä toimintaa helpottavia apuvälineitä. Liikkumista helpottavat invamitoitetut tilat ja hissit. Kiinteistöhuolto huolehtii turvallisesta liikkumisesta, myös ulkotiloissa, kuten hiekoitus, auraus ja valaistus. 8

9 3.4.2 Asiakasturvallisuussuunnitelma Asiakasturvallisuus on huomioitu palo- ja pelastussuunnitelmassa ja kuvattu turvallisuusselvityksessä. Suunnitelmasta ilmenee konkreettisesti riskien hallinta ja toimintaohjeet hätätilanteissa sekä paloturvallisuuteen liittyvät asiat. Ryhmäkoteihin ja yhdistyksen vuokra-asuntoihin on asennettu automaattinen vesisumusammutusjärjestelmä. Vesisammutusjärjestelmä Asennettu Merikaari 2010 Meriportti 2010 Domus asennetaan Martinpuisto 2010 Liesitori 2012 Omenatarha 2005 ja 2010 Yksikön Yhteystiedot turvallisuusvastaava Kaisa Pukkila p , Kulunvalvontalaitteet Taloissa toimii sähköinen ovien lukitus, joissa on automaattinen kiinni- ja aukiolo ajastin. Asumispalveluyksiköissä on ovipuhelin, jolla hoitajat voivat varmistaa tulijan. Asumispalveluyksikössä on kameravalvonta sisääntulojen ja käytävien yhteydessä. Kameravalvonnan tarkoitus on turvata asiakkaiden ja henkilöstön henkilökohtaisen turvallisuuden varmistaminen sekä vaarantavien tilanteiden ennaltaehkäiseminen tai selvittäminen. Tallennetta käytetään ainoastaan vaaraa tai uhkaa aiheuttaneen tilanteen selvittämiseksi. Tallennetta saa lailla säädetyin perustein tutkia poliisiviranomainen tai työtehtäviinsä liittyen järjestelmän käytöstä vastaava henkilöstö Turva- ja kutsulaitteet Palvelutalojen asunnoissa on huoneistokohtainen turvapuhelinlaite. Talojen asukkaat voivat halutessaan ostaa turvapalvelua yhdistykseltä, joka vastaa turvapalvelun tuottamisesta. MEREO Matinkylän ja MEREO Myyrmäen palvelutaloissa turvapuhelinpalvelu on sidottu peruspalveluvastikkeeseen. Turvapuhelimien toimintavarmuudesta vastaa laitetoimittaja. Henkilökunta vastaa turvahälytyksiin ympärivuorokautisesti. Turvapuhelimien toimivuutta testataan säännöllisin välein Avaimet ja käyttövarat Asumispalveluyksikössä asiakkaan/omaisen/edunvalvojan kanssa tehdään kirjallinen sopimus käyttövarojen hoidosta ja seurannasta. Asiakkaan käyttövaroja säilytetään yksikön kassakaapissa. Vastuuhenkilö asiakkaan käyttövaroista on yksikön palveluvastaavalla. Turvapuhelinpalvelun ja kotipalvelun työntekijät käyttävät talon yleisavainta. Ohjeet henkilökohtaisista tavaroista ja avaimien säilytyksestä löytyvät yksiköiden perehdytyskansiossa Asiakasturvallisuuden seuranta, arviointi ja vastuuhenkilöt Asiakasturvallisuuden kehittämiseksi kiinnitetään huomiota henkilöstövoimavaroihin, työaika järjestelyihin, riittävään henkilöstöön kaikissa vuoroissa. Kotipalvelussa pyritään ennalta ehkäisemään turvallisuuteen ja vaaraan liittyviä riskejä yhdessä asiakkaan ja omaisten kanssa. Työsuojelutoimikunta tekee poikkeamista koontiraportin määrävälein. Asiakasturvallisuuden seurannasta ja arvioinnista vastaavat yhdistyksen palveluvastaavat ja johto. 3.5 Asiakkaan asema ja oikeudet Palvelusopimukset Asumispalveluyksiköllä on puitesopimus ja palvelusetelisopimus tehostetusta palveluasumisesta kunnan kanssa. Asiakkaat tulevat pitkäaikaiseen palveluasumiseen kunnan päätöksellä tai kunnan hyväksymällä palvelusetelillä. Kunta hyväksyy asiakkaan asumispalvelupäätöksen. Asiakas ja yhdistys solmivat 9

10 vuokrasopimuksen. Sopimuksen sisältöön on eritelty vuorokausihinta, palvelukuvaus ja sopimusmuutokset. Yhdistyksellä on myös omia sopimuspaikkoja asumispalveluun. Asiakas ja yhdistys solmivat palvelusopimuksen kotipalvelusta. Sopimuksessa on eritelty palvelun hinta ja palvelun sisältö. Asiakkaan kanssa tehdään hoito- ja palvelusuunnitelma. Asiakas ja yhdistys solmivat vuokrasopimukset asuinhuoneistosta. Vuokran lisäksi asiakkaalta peritään peruspalvelumaksu, joka sisältää turvapalvelun ja yhden kotipalvelutyötunnin kuukaudessa Hoito- ja palvelusuunnitelma Palveluasumisyksikössä ja kotipalvelussa asiakkaan kanssa tehdään hoito- ja palvelusuunnitelma. Suunnitelman tekemiseen osallistuvat asiakas, omainen tai asiakkaan edunvalvoja yhdessä palveluntuottajan kanssa. Suunnitelman allekirjoittavat asukas ja hoitaja. Suunnitelma päivitetään puolen vuoden välein sekä tarvittaessa. Omahoitaja kutsuu koolle ensimmäisen hoitokokouksen viimeistään kuukauden kuluessa asiakkaan tulosta asumispalveluyksikköön. Asiakkaan ja omaisten kanssa käydään keskustelu palveluntarpeesta, toiveista ja elämäntavoista. Keskustelun pohjalta ratkaisut kirjataan asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Hoito- ja palvelusuunnitelman laadinnassa hyödynnetään asiakaskohtaista RAI arviointien tulosta. Omahoitaja on asiakkaan yhdyshenkilö ja huolehtii siitä, että hoito- ja palvelusuunnitelman mukainen hoitotyö toteutuu kaikissa työvuoroissa Asiakkaan kohtelu ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen Palvelutoiminnassa henkilöstöä ohjaavat yhdistyksen arvot, joissa korostuu asiakkaan yksilöllinen kohtaaminen, itsenäisyyden kunnioittaminen sekä asiakkaan tarpeiden ja toiveiden huomioiminen. Itsemääräämisoikeus rajoittuu ainoastaan siihen, että asumispalveluyksiköissä asiakkaat eivät voi asiakasturvallisuuden vuoksi poistua yksiköstä itsenäisesti Asiakkaan oikeusturva Jos asiakas on tyytymätön saamaansa palveluun tai kohteluun, asiakkaalla on valitusoikeus. Asiakkaiden mahdolliset valitukset tai muistutukset palveluntuottajalle käsitellään viipymättä ja vastaus annetaan asianosaiselle. Valitukset voi osoittaa seuraavasti: Vanhusten Palvelutaloyhdistys ry Palvelutoiminnan vastuuhenkilöt Kaisa Pukkila, palveluvastaava p , Riikka Huovinen, palvelujohtaja p , Espoon kaupunki, kirjaamo Espoon kaupunki, palveluasuminen Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ratapihantie 9, PL 110, Helsinki, p Sosiaaliasiamies huolehtii sosiaalihuollon asiakaslain mukaisesta tiedotus- ja neuvontatehtävistä. Hänen tehtävänään on avustaa asiakasta muistutuksen tekemisessä, jos asiakas on tyytymätön saamaansa palveluun tai kohteluun. Helsingin sosiaaliasiamies Suvi Lepoluoto ja Marja-Terttu Soppela p (ma, ti ja to klo ) Vantaan sosiaaliasiamies Miikkael Liukkonen, p Espoon sosiaaliasiamies Unto Ahvensalmi p tai vaihde p (ma, ti, ke, to klo ) 10

11 3.6 Asiakastyön sisällön omavalvonta Hyvinvointia tukeva palvelu Omahoitaja huolehtii kokonaisvaltaisesti asiakkaan fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Hoito perustuu asiakkaan yksilölliseen hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Asiakkaan kuoleman lähestyessä huolehditaan asiakkaan hyvästä saattohoidosta Ravitsemus Aterialistat perustuvat valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksiin. Asumispalveluyksiköissä asiakkaille tarjotaan vuorokauden aikana aamupala, lounas, päiväkahvi, päivällinen ja iltapala sekä dieettivälipalat. Asiakkaalla on mahdollisuus yöpalaan. Huolehditaan että yöpaasto ei jää 10 tuntia pidemmäksi. Tarvittaessa ateriat muutetaan asiakkaiden tarvitsemien erikoisruokavalioiden mukaisesti Päivittäinen toiminta Virkistys on osa asukkaan päivittäistä toimintaa, joka toteutuu yhteistyössä asiakkaan omaisten, henkilökunnan ja vapaaehtoistoimijoiden kesken. Virkistystoimintaan kuuluu säännöllinen ulkoilu, musiikki-, luku- ja liikuntahetket. Vaihtelua tuovat erilaiset juhlat, teema- ja retkipäivät Hygieniakäytännöt Toimintayksikön asiakashuoneiden sekä yleisten tilojen hygieniakäytännöt on määritelty puhtaanapitosuunnitelmassa. Henkilöstöllä, jotka toimivat hoito- ja keittiötyössä on hygieniapassi. Hoitotyöhön liittyvät infektiotartuntojen ehkäisemiseksi laaditut toimintaohjeet on laadittu. Asumispalveluyksiköissä asiakkailla on käytössä nimikoidut vaatteet ja liinavaatteet. Pyykkihuolto toteutetaan yksiköiden omissa pyykkihuoltotiloissa Sairaudenhoito Hoitohenkilökunta seuraa asiakkaiden terveydentilaa päivittäin ja tarvittaessa konsultoi hoitavaa lääkäriä. Kuntien kotisairaanhoidon lääkärit käyvät asumispalveluyksiköissä keskimäärin kaksi kertaa kuukaudessa. Asiakkaat voivat myös valita lääkäripalvelun yksityiseltä. Asiakkaan tarvitessa kiireellistä sairaanhoitoa otetaan yhteys ensineuvoon tai pelastustoimeen. Asiakkaan asiakirjoissa on esitäytetty hoitajalähete. Kiireettömissä tapauksissa konsultoidaan yksikön hoitavaa lääkäriä ja tarvittaessa tilataan kiireetön ambulanssi Lääkehoito Lääkehoidossa noudatetaan STM:n 2006 päivitettyä Turvallinen lääkehoito-opasta, Lääkehoitosuunnitelma päivitetään säännöllisesti. Yksiköissä lääkehuollosta vastaa sairaanhoitaja. Henkilöstön lääkeluvat myöntää nimetty lääkäri. Lääkkeitä säilytetään yksikössä lukollisessa kaapissa. Asiakas voi olla apteekin kanssa sopimus lääkkeiden annosjakelun toimituksesta. 3.7 Asiakastietojen käsittely Henkilötietojen käsittely Asiakastiedot kirjataan asiakaspapereihin, jotka säilytetään asianmukaisesti lukitussa tilassa. Henkilöstö perehdytetään asiakastietojen käsittelyyn muun perehdytyksen yhteydessä. Asiakirjojen arkistoinnin osalta noudatetaan yhdistyksen arkistointiohjetta. Sähköinen asiakastietojärjestelmä otetaan käyttöön vuonna Tiedonkulku asiakkaan muiden kokonaisuuteen kuuluvien toimijoiden kanssa Asiakkaan hoitoon liittyvissä asioissa ja asiakkaan siirtyessä toiseen hoitopaikkaan annetaan tarpeellinen informaatio ja noudatetaan salassapitosopimusta. Asiakkaan omainen tai edunvalvoja voi pyytää hoitajan läsnä ollessa asiakaspapereita nähtäväksi. 11

12 3.7.3 Tietosuojavastaava Yhdistyksen tietosuojavastaava Satu Aalto, p Alihankintana tuotettujen palvelujen omavalvonta Yhdistys valvoo ostettujen palvelujen laatua tekemällä säännöllistä yhteistyötä sopimuksista alihankkijoiden kanssa. Palvelujen laatua kehitetään yhteistyössä toimijoiden kanssa ja puuttumalla epäkohtiin. Omenatarhan palvelutalossa ei ole alihankintana tuotettuja palveluita. 5. Omavalvonnan asiakirjat 5.1 Omavalvonnan menettely- ja toimintaohjeita Kuvaukset palveluprosesseista Poikkeamaraportin ohjeistus Menettelyohje rajoitustoimenpiteiden käytöstä Menettelyohje muistutusten käsittelystä 5.2 Suunnitelmat Sijaisten käytön suunnitelma Perehdyttämissuunnitelma Puhtaanapitosuunnitelma Lääkehoitosuunnitelma Omavalvontasuunnitelma Palo- ja pelastussuunnitelma Asiakaspalautejärjestelmä suunnitelma 5.3 Muiden viranomaisten vaatimat asiakirjat ja ilmoitukset Elintarvike valvonnan asiakirjat Ympäristökeskuksen vaatimat asiakirjat Aluehallintoviraston tarkastuskertomukset Pelastusviranomaisten vaatimat asiakirjat Työterveydensuojeluviranomaisten vaatimat asiakirjat Rekisteriseloste 6. Omavalvonnan seuranta ja arviointi Omavalvontasuunnitelmaa käydään henkilöstön kanssa läpi säännöllisesti. Suunnitelmaa päivitetään tarvittaessa ja menettelyohjeisiin tulleet muutokset kirjataan viiveettä omavalvontasuunnitelmaan. Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa palvelutoiminnasta vastaava palvelujohtaja. Suunnitelma vahvistetaan vuosittain ja samalla arvioidaan, onko toiminnassa tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka edellyttävät omavalvontasuunnitelman muuttamista. Helsingissä Marita Pulkkinen, palvelujohtaja Vanhusten Palvelutaloyhdistys ry Päivitetty ; Helsingissä Riikka Huovinen, palvelujohtaja 12