SAIMAAN AMMATTIOPISTO SAMPON KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAOHJELMA 2015 alkaen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAIMAAN AMMATTIOPISTO SAMPON KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAOHJELMA 2015 alkaen"

Transkriptio

1 1 (8) SAIMAAN AMMATTIOPISTO SAMPON KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAOHJELMA 2015 alkaen Saimaan ammattiopisto Sampon johtoryhmä hyväksynyt , 3.5.

2 2 (8) Sisällysluettelo 1 Tausta ja tavoitteet Kestävän kehityksen toimintamuodot Suunnitelmat, toimintaohjelmat, raportit Kyselyt, kartoitukset ja selvitykset Kestävän kehityksen koordinointiryhmä ja verkostoyhteistyö Kampanjat, sopimukset ja ohjeet Koulutus ja opetus Hanketoiminta Kestävän kehityksen työn organisointi Resurssit Kestävän kehityksen koordinointiryhmän vastuut ja tehtävät Tulos- ja vastuuyksiköiden vastuut ja tehtävät Kestävän kehityksen työn seuranta ja arviointi Sampon Kestävän kehityksen toiminta Toimintakauden tehtävät... 7

3 3 (8) 1 Tausta ja tavoitteet Kestävän elämäntavan omaksumista pidetään tällä hetkellä yleisesti ihmiskunnan merkittävimpänä oppimisen haasteena. Sen vuoksi kestävä kehitys on otettu suunnitelmalliseksi osaksi Saimaan ammattiopisto Sampon (jäljempänä Sampo) opetustoimintaa ja toimintakulttuuria. Sampossa koulutuksen yhtenä tavoitteena on opiskelijoiden kestävän kehityksen tiedon ja ajattelun lisääminen. Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmaan kuuluu Sampon strategisten tavoitteiden ja toimenpiteiden asettaminen myös kestävän kehityksen ja laadunhallinnan toiminnoille. Sampon periaatteena on toimia tavalla, joka edistää työ- ja opiskeluyhteisön, elinympäristön ja yhteiskunnan terveyttä ja turvallisuutta. Päämääränä on kestävän kehityksen tavoitteiden yhdistäminen oppilaitoksen johtamiseen, opetussuunnitelmiin, opetukseen ja arkitoimintoihin. Sampon kestävää kehitystä tarkastellaan ekologisuuden, taloudellisuuden sekä sosiaalisen ja kulttuurisen näkökulmien kautta. Koko henkilöstön ja opiskelijoiden osallistuminen kestävän kehityksen toimintaan on tärkeää. Saimaan ammattiopisto Sampon arvot ovat asiakaslähtöisyys, uudistuminen, vastuullisuus, ja yhteisöllisyys. Arvo vastuullisuus tarkoittaa muun muassa, että Sampo huolehtii yhteiskuntavastuusta ottamalla niin koulutuksessa kuin oppilaitoksen muussa toiminnassa huomioon kestävän kehityksen näkökulmat sekä toiminnan ympäristövaikutukset. Kestävän kehityksen mukaisen toiminnan järjestelmällisempi huomioon ottaminen on yksi Sampon strategisista tavoitteista ja laatupolitiikan painopisteistä. Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymälle on laadittu kestävän kehityksen toimintaohjelma jo vuonna 2010, joka on ollut käytössä myös tehdyn organisaatiomuutoksen jälkeen aloittaneessa Sampossa. Kestävän kehityksen toimintaohjelman tavoitteena on luoda yhteinen kestävän kehityksen järjestelmä ja sitä kautta valmius kestävän kehityksen sertifioinnin hakemiseen. Olennaista on, että koko Sampon henkilöstö kiinnittää huomioita taloudellisiin, ekologisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin asioihin jokapäiväisessä toiminnassaan. Toimintaohjelman pohjalta laadittavaa kestävän kehityksen toimenpidesuunnitelmaa päivitetään itsearvioinnin pohjalta vuosittain. Kestävän kehityksen periaatteet huomioidaan henkilökunnan koulutuksessa ja opetuksessa valtakunnallisten ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmien perusteiden mukaan. Henkilöstön koulutuksen päämääränä on, että kaikille opiskelijoille saadaan valmiudet toimia ympäristövastuullisina kansalaisina, jotka osaavat ottaa huomioon kestävän kehityksen periaatteet omassa työssään ja elämässään. Tavoitteena on, että toiminnan vaikutuksesta kestävän kehityksen painotus opetuksessa lisääntyy, TOIMINTAOHJELMAN TAVOITTEET 1. yhteiskuntavastuusta huolehtiminen ottamalla kestävän kehityksen näkökulmat ja ympäristövaikutukset järjestelmällisemmin huomioon niin opetuksessa kuin Sampon muussa toiminnassa a. kestävän kehityksen tavoitteiden yhdistäminen Sampon johtamiseen, opetussuunnitelmiin, opetukseen ja arkitoimintoihin 2. koko henkilöstön ja opiskelijoiden osallistuminen kestävän kehityksen toimintaan a. Sampon henkilöstö kiinnittää huomioita taloudellisiin, ekologisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin asioihin jokapäiväisessä toiminnassaan b. kaikille opiskelijoille saadaan valmiudet toimia ympäristövastuullisina kansalaisina, jotka osaavat ottaa huomioon kestävän kehityksen periaatteet omassa työssään ja elämässään Sampon sisäinen ja ulkoinen yhteistyö terävöityy ja syntyy uusia toimintatapoja. Kestävän kehityksen toimintaohjelma vaikuttaa myös ympäristöosaamisen tason kasvuun sekä sosiaalisen ja kulttuurisen identiteetin vahvistumiseen. Myös kulutus ja hävikki pienenevät.

4 4 (8) 2 Kestävän kehityksen toimintamuodot Sampossa kestävän kehityksen mukaisia toimintatapoja ja toimintakulttuuria suunnitellaan, toteutetaan, kehitetään sekä arvioidaan seuraavien dokumenttien ja toimintojen avulla Dokumentit on tallennettu Sampon sähköiseen toimintajärjestelmään (IMS) ja linkitetty niihin liittyviin prosesseihin. 2.1 Suunnitelmat, toimintaohjelmat, raportit Talousarvio sekä Toiminta- ja taloussuunnitelma (sisältää strategian) Tilinpäätös (sisältää henkilöstöraportin) Laadunhallintasuunnitelma Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma (sisältää tasa-arvosuunnitelman) (ennen kuntayhtymän henkilöstöstrategia) Työsuojelun toimintaohjelma vuosille Pelastussuunnitelmat Ympäristöraportti on laadittu vuosittain vuodesta 2006 alkaen. Jätehuolto-ohje Markkinointi- ja viestintäsuunnitelma 2.2 Kyselyt, kartoitukset ja selvitykset Kestävän kehityksen asenne ja osaamiskartoitus henkilöstölle ja opiskelijoille 2010 Opiskelijoiden hyvinvointikysely 2014 (Sampon 1 lk:lle (pt) Terveenä työelämään projekti, Elämäni Sankari ry) Kouluterveyskyselyt joka toinen vuosi 1. ja 2.lk (pt) 2013 ja 2015 Työyhteisökysely Kestävän kehityksen oppimistulosten arviointi Karvi Kestävän kehityksen koordinointiryhmä ja verkostoyhteistyö Kestävän kehityksen toimintaohjelma Kestävän kehityksen toimenpidesuunnitelma (taulukko), päivitetään vuosittain o Toteutussuunnitelmassa esitetään valittujen teemojen nykytila ja tehtävät toimenpiteet Kaakkois-Suomen ja Etelä-Savon ammatillisen koulutuksen järjestäjien kestävän kehityksen verkoston toimintasuunnitelma Valtakunnalliset ammatillisten oppilaitosten kestävän kehityksen verkostopäivät Lappeenrannassa 2.4 Kampanjat, sopimukset ja ohjeet EECS RES-GO sertifikaatin mukainen sähkösopimus Sampo käyttää vain uusiutuvilla, hiilidioksidivapailla tuotantomuodoilla tuotetuista lähteistä peräisin olevaa, ns. vihreää sähköä. Yhteiskuntasitoumus 2015 Ohje sähkön ja lämpöenergian säästämiseksi 2013 Ohje kokouskäytänteisiin 2014 Ohje biojätteen vähentämiseksi 2012

5 5 (8) 2.5 Koulutus ja opetus Henkilöstön osaamista kehitetään tarjoamalla kestävän kehityksen koulutusta ja opetuksen tukitoimia. Mahdollistetaan henkilöstön osallistuminen kestävän kehityksen valtakunnallisiin seminaareihin ja oppilaitosyhteistyöhön, työelämäjaksoille sekä yksittäisiin teeman mukaisiin koulutuksiin. Kestävän kehityksen oppimateriaalipankki opettajille Moodle verkkoalustalla 2012 Alakohtaiset kestävän kehityksen koulutukset 2014 Tulevaisuuden tekijät seminaari koko henkilöstölle 2014 Sampo tarjoaa opetuksessaan ajantasaista tietoa kestävän kehityksen perusteista sekä luonnon, talouden ja yhteiskunnan vuorovaikutussuhteista. Keke-passi, Sampo on linjannut, että kaikkiin perustutkintoihin sisältyy Keke-passin suorittaminen keväästä 2015 alkaen. Näin kaikille opiskelijoille saadaan samanlaiset valmiudet toimia ammatissaan ja kansalaisena kestävän kehityksen periaatteiden puolesta. Lisäksi opiskelijoiden ympäristötietoisuus, kestävien elämäntapojen omaksuminen sekä yhteiskuntavastuullisuus kehittyvät. Tietoja ja taitoja opitaan ja arvioidaan myös työelämäyhteistyössä, työssäoppimisessa, ammattiosaamisen näytöissä ja tutkintotilaisuuksissa. Kestävän kehityksen osaamisvaatimukset huomioidaan lisäksi opetuksen suunnittelussa ja oppimisympäristöissä. 2.6 Hanketoiminta Kestävän kehityksen opetus ja opetusmateriaali, Keke-passi-hanke, rahoitus Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö Kestävät energiaratkaisut, rahoitus EAKR Uusien hankkeiden valmistelu 3 Kestävän kehityksen työn organisointi 3.1 Resurssit Kestävän kehityksen toimintaohjelman toteuttamista varten koulutuskuntayhtymän johto nimeää kestävän kehityksen koordinointiryhmän. Ryhmä koostuu vakiojäsenistä ja tarkastelujaksoittain vaihtuvista jäsenistä. Vaihtuvat jäsenet valitaan kunkin tarkastelujakson teemojen asiantuntijuuden perusteella. Koordinointiryhmä on nimetty vuodesta 2009 saakka ja se toimii Sampon johtoryhmän alaisuudessa. Koordinointiryhmän jäsenten tähän tehtävään käyttämä aika lasketaan normaaliin työaikaan kuuluvaksi. Opetusvelvollisuustyöajassa oleville jäsenille maksetaan tehtävään käytetyn työajan perusteella OVTES:n mukainen muuta työtä koskeva korvaus. Työryhmän kustannukset on budjetoitu laadunhallinnan kustannuspaikalle. (Vhp. Keke-ryhmä ) 3.2 Kestävän kehityksen koordinointiryhmän vastuut ja tehtävät Jatkaa kestävän kehityksen teemojen toteuttamisen edistämistä, arvioi saavutettuja tuloksia sekä laatii tulevalle toimintakaudelle toimenpidesuunnitelman ja toteuttaa sitä. Päivittää Kestävän kehityksen toimintaohjelma.

6 6 (8) Vastata yhdessä tulos- ja vastuuyksiköiden kanssa valittuihin teemoihin liittyvästä tiedotuksesta ja markkinoinnista henkilöstölle ja opiskelijoille. Vastata Sampon www-sivuille laadittavan kestävän kehityksen toimintaan ja ohjeistukseen liittyvän materiaalin ylläpidosta ja päivittämisestä. Määrittää valittuihin kestävän kehityksen teemoihin liittyvät arvioinnin kriteerit ja seurata kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista. Huolehtia kestävän kehityksen kyselyiden ja kartoitusten tekemisestä yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Toimia aktiivisesti Kaakkois-Suomen ja Etelä-Savon kestävän kehityksen verkostossa. Tehdä tarvittavat kehittämisehdotukset Sampon johdon hyväksyttäviksi ja toimeenpantaviksi. 3.3 Tulos- ja vastuuyksiköiden vastuut ja tehtävät Tulosalueet vastaavat siitä, että henkilöstö saa valittuihin teemoihin liittyvää kestävän kehityksen koulutusta. henkilöstö saa valittuihin teemoihin liittyvää, tarvittavaa kestävän kehityksen opetusja muuta materiaalia. henkilöstö osallistuu kestävän kehityksen toimenpidesuunnitelman mukaisiin toimintoihin. 4 Kestävän kehityksen työn seuranta ja arviointi Sampossa käytetään toiminnan ja tulosten kuvaamisessa sekä arvioinnissa mm. EFQM - mallia ja BSC -periaatteen mukaan rakennettua mittaristoa. Sampossa arviointi tehdään osana toimintaprosesseja. Arviointien ajankohdat määräytyvät toiminnan normaalin vuosirytmin mukaan. Sampon laadunhallintasuunnitelmassa on esitetty tärkeimmät arviointiajankohdat. Kestävän kehityksen työn seurantaan ja tulosten arviointiin on Sampossa käytössä mm. seuraavia menetelmiä: 1. Sampossa säännöllisesti (kerran kolmessa vuodessa) toteutettava, EFQM-mallin mukainen itsearviointi. Osana strategisen johtamisen ja toiminnan ohjauksen itsearviointia arvioidaan myös vastuullisuuden ja kestävän kehityksen edistämisen vaikutusta oppilaitoksen toimintaan ja päätöksentekoon sekä kestävän kehityksen integroitumista osaksi toimintajärjestelmää. 2. Kolmen kaakkoissuomalaisen koulutuksenjärjestäjän kesken vuosittain toteuttama organisaatioiden välinen vertaisarviointi yhteisesti valitusta arviointialueesta. Vertaisarviointeihin osallistuu henkilöstöä, opiskelijoita ja sidosryhmien edustajia. Vertaisarviointien palaute käsitellään kattavasti organisaation eri tasoilla. Vertaisarviointien aiheita ovat olleet: erityisopetus v. 2011, hyvinvoiva oppimisympäristö v ja oppisopimuskoulutuksen tukipalvelut v (Vuosi 2014 oli kehittämistoimenpiteiden toteuttamiseen tarkoitettu välivuosi) 3. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (KARVI) kansalliset arvioinnit. Kestävän kehityksen oppimistulosten arviointi (Kestävän kehityksen oppimistulosten arviointikoe sekä koulutuksen järjestäjän toimintaa koskeva kysely.) Arviointi pohjautuu Okka-säätiön kestävän kehityksen arviointikriteereihin.

7 7 (8) Kyselyn oppilaitoskohtaiset tulokset valmistuvat syksyllä Sampossa arviointiin osallistuvat johdon edustajat, osa opettajia sekä keväällä 2015 valmistuvat opiskelijat seitsemästä valitusta tutkinnosta (1-2 ryhmää/tutkinto). 4. Kestävän kehityksen koordinointiryhmän tekemä itsearviointi Kestävän kehityksen toteutussuunnitelmasta arvioidaan toteutuma teemoittain, kehitetään toimintatavoitteita ja toimenpiteitä sekä tulosten pohjalta päivitetään suunnitelma säännöllisesti vuosittain. Itsearvioinnin pikatesti Arviointi pohjautuu Okka-säätiön kestävän kehityksen arviointikriteereihin. Kestävän kehityksen koordinointiryhmä arvioi säännöllisesti toteutussuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista sekä vähintään toimintakauden vaihtuessa ryhmän toimintaa ns. ryhmäkehityskeskusteluissa. 5. Kestävän kehityksen koulutuspalautteet Tulevaisuuden tekijät - seminaari Inka-palaute henkilöstökoulutuksesta Keke-passi verkkokoulutus Inka -opiskelijapalaute 5 Sampon Kestävän kehityksen toiminta Kestävän kehityksen toimintaohjelma toimii menettelyohjeena, jonka mukaan Sampon kestävän kehityksen mukaisia toimintatapoja ja toimintakulttuuria suunnitellaan, toteutetaan, kehitetään sekä arvioidaan. Kestävän kehityksen toimenpidesuunnitelmassa asetetaan toimintakausittain tavoitteet ja käytännön toimenpiteet kestävän kehityksen mukaiselle työskentelylle. 5.1 Toimintakauden tehtävät Kestävän kehityksen teemojen toteutus perustuu kestävän kehityksen koordinointiryhmän v teettämään henkilöstön ja opiskelijoiden alkukartoitukseen, jossa vastaajat valitsivat tärkeimmät kestävän kehityksen teemat tuleville toimintakausille. Valitut teemat ovat: Jätteiden synnyn ehkäisy ja kierrätys (jatkuu toimintakaudelta sekä ) Turvallisuus oppilaitoksessa (jatkuu toimintakaudelta sekä ) Opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointi (jatkuu toiminta kausilta sekä ) Vastuulliset hankinnat ja kestävä kulutus (jatkuu toimintakaudelta ) Kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisy (jatkuu toimintakaudelta ) Toimintakaudella jatketaan kaikkien viiden teeman toteutusta Kestävän kehityksen toimenpidesuunnitelma sisältää yksityiskohtaiset kuvaukset kunkin teeman nykytilanteesta, arvion tarvittavista lisätoimenpiteistä sekä vastuista ja aikatauluista. Toimenpidesuunnitelma sisältää myös ns. prioriteettilistan, jossa otetaan kantaa kiireellisimpiin toteutettaviin seikkoihin. Kestävän kehityksen toteutuminen Sampossa edellyttää koko henkilöstön, opiskelijoiden ja sidosryhmien sitoutumista kestävän kehityksen edistämiseen. Kestävän kehityksen periaatteet ulottuvat oppilaitoksen johtamiseen, opetussuunnitelmiin, opetukseen ja arki-toimintoihin.

8 8 (8) Kestävän kehityksen teemat Jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys 2. Turvallisuus oppilaitoksessa 3. Henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi 4. Vastuulliset hankinnat ja kestävä kulutus 5. Kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisy Palvelu-, sosiaali- ja terveysala Tekniikan ala Henkilöstö ja opiskelijat Aikuiskoulutus ja työ-elämäpalvelut Oppimispalvelut Talous- ja hallinto-palvelut Ylläpito-palvelut C. Toimenpiteiden toteuttaminen KESTÄVÄN KEHITYKSEN TEEMOJEN EDISTÄMINEN, ARVI- OINTI JA JATKUVA PARANTAMINEN OPETUKSESSA JA SAMPON TOIMINTAKULTTUURISSA Kuvio 1 Kestävän kehityksen toiminta Sampossa

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö Suunnitteluryhmä Tukijat ja yhteistyökumppanit Kestävän kehityksen toimintaohjelma kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Lisätiedot

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö Suunnitteluryhmä Tukijat ja yhteistyökumppanit Kestävän kehityksen toimintaohjelma kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen, OKKA-säätiö

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen, OKKA-säätiö Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Erkka Laininen, OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit Peruskoulut ja lukiot Ammatilliset oppilaitokset Vapaa sivistystyö

Lisätiedot

Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. PL 119 37601 Valkeakoski

Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. PL 119 37601 Valkeakoski 1 (7) Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä n yhteystiedot Juuso Hyvärinen juuso.hyvarinen@vsky.fi puh. 044 906 0320 PL 119 37601 Valkeakoski Toiminnan vakiintuneisuus, esim. vuosikello. Laadunhallinnan

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävä kehitys on koulun yhteinen asia Kuvat: Keke koulussa -esite/seppo Leinonen Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Helsinki 24.01.2013 Risto Tenhunen Osuuskunta Eco-One & Erkka Laininen OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi

Lisätiedot

Kestävä kehitys osana koulutuksen järjestäjän laadunhallintaa - Johdantopuheenvuoro, itsearvioinnin tulokset Opetusneuvos Leena Koski.

Kestävä kehitys osana koulutuksen järjestäjän laadunhallintaa - Johdantopuheenvuoro, itsearvioinnin tulokset Opetusneuvos Leena Koski. Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen 1-2015, 4.11. Saimaan ammattiopisto Sampo Kestävä kehitys osana koulutuksen järjestäjän laadunhallintaa - Johdantopuheenvuoro, itsearvioinnin tulokset

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

RYHMÄ 1: TULOKSET Workshop ohje: KESTÄVÄN KEHITYKSEN KRITEERIT JA SERTIFIOINTI TYÖKALU TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN

RYHMÄ 1: TULOKSET Workshop ohje: KESTÄVÄN KEHITYKSEN KRITEERIT JA SERTIFIOINTI TYÖKALU TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN RYHMÄ 1: TULOKSET Workshop ohje: KESTÄVÄN KEHITYKSEN KRITEERIT JA SERTIFIOINTI TYÖKALU TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN 1. Jakaannutaan 4 learning cafe ryhmään pöytien ympärille arviointi-alueittain 2. Ryhmät kirjaavat

Lisätiedot

5.11.2015. Ammatillisen koulutuksen kansallisen laatuverkoston tapaaminen 4.11.2015 Lappeenranta Leila Arponen, Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto

5.11.2015. Ammatillisen koulutuksen kansallisen laatuverkoston tapaaminen 4.11.2015 Lappeenranta Leila Arponen, Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto 5.11.2015 Ammatillisen koulutuksen kansallisen laatuverkoston tapaaminen 4.11.2015 Lappeenranta Leila Arponen, 1 2 ORIVEDEN OPISTOYKSIKKÖ Koulutie 5 35300 Orivesi TAMPEREEN YKSIKKÖ Hallilantie 24 33820

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen Seinäjoella 24.11.2011

Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen Seinäjoella 24.11.2011 Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen Seinäjoella 24.11.2011 Laatutyö strategisen suunnittelun ja johtamisen tukena koulutuspäällikkö Marita Syrjälä 2 30.11.2011 Koulutuskeskus Sedun laatutyö

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Kestävä kehitys oppilaitoksissa

Kestävä kehitys oppilaitoksissa Kestävä kehitys oppilaitoksissa Ammatilliset opettajapäivät Naantali 21.9.2013 Erkka Laininen OKKA-säätiö Ihmiskunnan ekologinen jalanjälki Kuva: http://www.footprintnetwork.org Living Planet Report 2008

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Työpaikkaohjaaja kouluttajakoulutus Veijo Kykkänen Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa osa opiskelijan arviointia.

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus -yksikkö

Lisätiedot

Pop & Jazz Konservatorion laadunhallintajärjestelmä. Janne Murto

Pop & Jazz Konservatorion laadunhallintajärjestelmä. Janne Murto Pop & Jazz Konservatorion laadunhallintajärjestelmä Janne Murto 19.9.2017 1. Viranomaisten vaatimukset Koulutuksen järjestäjillä on oltava toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva

Lisätiedot

Työaikakokeilu Lapin matkailuopisto, Levi-Instituutti - vastaus opettajan muuttuvaan työnkuvaan

Työaikakokeilu Lapin matkailuopisto, Levi-Instituutti - vastaus opettajan muuttuvaan työnkuvaan Työaikakokeilu Lapin matkailuopisto, Levi-Instituutti - vastaus opettajan muuttuvaan työnkuvaan ECVET TULEE, OLETKO VALMIS! SEMINAARISARJA OPPILAITOSVÄELLE Turku 13.9.2013 Riitta Karusaari Toimipistejohtaja

Lisätiedot

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Ajankohtaista laadunhallinnasta Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttö Ammatillisiin perustutkintoihin on liitetty ammattiosaamisen näytöt osaksi opiskelijan arviointia

Lisätiedot

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, itsearvioinnin kysymyslista EL/OKKA-säätiö Luonnos

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, itsearvioinnin kysymyslista EL/OKKA-säätiö Luonnos Oppilaitosten kriteerit Arviointiperusteiden malli Kriteerien täyttymistä arvioidaan alla esitetyn tasomallin mukaisesti. Jokaisesta kriteeristä on laadittu kriteerikohtaiset malliin perustuvat tasokuvaukset

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyö

Ammatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyö Ammatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyö Ammattilaisen kädenjälki 8.11.2017 Helsinki Kiertotalous ja kestävän kehityksen osaaminen koulutusreformissa Kiertotalous ja kestävän kehityksen osaaminen

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY 10.12.2018 PEFC Suomen STRATEGIA 2019-2021 Johdanto PEFC Suomen strategiaan vuosille 2019-21 PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,

Lisätiedot

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin Oppimistulosten arvioinnin kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla Erja Kotimäki projektipäällikkö SOTE JÄRKEVÄ -projekti Projektissa kehitetään lähihoitajakoulutukseen soveltuva, näyttöjärjestelmään yhdistetty

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke Yhdessä tekemällä -hanke (S10924) 1 TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Työssäoppimisen laatukriteerit työpaikalle on laadittu

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Koul Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO Kuv Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen oppimistulosten

Lisätiedot

Kestävän kehityksen. kriteerien rakenne. Jatkuvan parantamisen kehä. Kestävän kehityksen. teemat. kasvatuksen malli

Kestävän kehityksen. kriteerien rakenne. Jatkuvan parantamisen kehä. Kestävän kehityksen. teemat. kasvatuksen malli Kestävän kehityksen kriteerien rakenne Jatkuvan parantamisen kehä Kestävän kehityksen teemat Kestävän kehityksen kasvatuksen malli Kestävän kehityksen teemat KEKE-OHJELMA: Oppilaitos valitsee vuosittain

Lisätiedot

Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia. Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker

Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia. Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker Toimintajärjestelmä.. Mikä se on? Toimintajärjestelmä sisältää toimintaprosessit, toiminnan mittaamisen

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys

Lisätiedot

Esimiesten näkemyksiä laadunhallinnasta miten laatua varmistetaan ja kehitetään eri aloilla

Esimiesten näkemyksiä laadunhallinnasta miten laatua varmistetaan ja kehitetään eri aloilla Esimiesten näkemyksiä laadunhallinnasta miten laatua varmistetaan ja kehitetään eri aloilla LARK-hankkeen workshop 3 3.9.2012 Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola Esimieskeskustelut keväällä 2012

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset, kriteerien osat 1 ja 3

Ammatilliset oppilaitokset, kriteerien osat 1 ja 3 Oppilaitosten kriteerit Arviointiperusteiden malli Kriteerien täyttymistä arvioidaan alla esitetyn tasomallin mukaisesti. Jokaisesta kriteeristä on laadittu kriteerikohtaiset malliin perustuvat tasokuvaukset

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1 JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2018 Laatupalkintokilpailun prosessi ja hakemuksen laatiminen

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2018 Laatupalkintokilpailun prosessi ja hakemuksen laatiminen Informaatiotilaisuus 5.3.2018, OPH Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2018 Laatupalkintokilpailun prosessi ja hakemuksen laatiminen Leena Koski Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi Laatupalkinnon tavoitteet

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ilmastonmuutos / koulut Koulujen keke-ohjelmat Osaamisen levittäminen Ilmastonmuutoksen hidastaminen Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC:

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

ARVIOINTIPERUSTEET, Ammatilliset oppilaitokset

ARVIOINTIPERUSTEET, Ammatilliset oppilaitokset Oppilaitosten kriteerit, arviointiperusteet Oppilaitosten kriteerit ARVIOINTIPERUSTEET, Ammatilliset oppilaitokset Arviointiperusteiden malli Nämä arviointiperusteet täsmentävät ammatillisten oppilaitosten

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus

Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus 1 Alueellisen työskentelyn nostamat keskeiset kehittämisalueet 1. Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuollon suunnitelman laatiminen 2. Yhteys lastensuojelulain mukaiseen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan

Lisätiedot

Tilannekatsaus 1 (6) Teema 6: Jatkuva oppiminen, innovointi ja parantaminen. LAMPPU2015-hanke

Tilannekatsaus 1 (6) Teema 6: Jatkuva oppiminen, innovointi ja parantaminen. LAMPPU2015-hanke Tilannekatsaus 1 (6) Teema 6: Jatkuva oppiminen, innovointi ja parantaminen Koulutuksen järjestäjä arvioi omaa nykyistä laatu- ja toimintajärjestelmänsä mm. pilotoimalla OKM:n valmisteilla olevia laatujärjestelmäkriteereitä.

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

1. Kyselyn tausta ja tavoite. 2. Kyselyn rakenne ja vastaajaryhmät

1. Kyselyn tausta ja tavoite. 2. Kyselyn rakenne ja vastaajaryhmät Action Grant 2017 - Support to the European Quality Assurance in Vocational Education and Training National Reference Points (EQAVET NRP) Decision number - 2017-0842/001-001 Project Nr 586540-EPP-1-2017-1-FI-

Lisätiedot

Strategia KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

Strategia KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Strategia 2018 2021 KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Toimintaympäristön muutos Pohjois-Karjalan maakunta Työllisyysasteen parantaminen on keskeisin

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Yhteiset työvälineemme. Esityksen toimittajat: * opetusneuvos Elise Virnes, OKM * verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry

Yhteiset työvälineemme. Esityksen toimittajat: * opetusneuvos Elise Virnes, OKM * verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry Yhteiset työvälineemme Esityksen toimittajat: * opetusneuvos Elise Virnes, OKM * verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Uusi laki kokoaa yhteen lainsäädännössä

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Sastamalan koulutuskuntayhtymä Koul KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Kuvi Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina - Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Keke päiväkodissa ja koulussa

Keke päiväkodissa ja koulussa Keke päiväkodissa ja koulussa 4V -hankkeen loppuseminaari Katja Viberg 23.11.2010 Mistä puhe? Keke opseissa ja vasuissa Keke-työn raamit ja resurssit Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn

Lisätiedot

Hyvät käytännöt projekteissa Osaajana työmarkkinoille -kehittämisohjelma. Verkottumisseminaari M/S Mariella to 1.10.2009

Hyvät käytännöt projekteissa Osaajana työmarkkinoille -kehittämisohjelma. Verkottumisseminaari M/S Mariella to 1.10.2009 Hyvät käytännöt projekteissa Osaajana työmarkkinoille -kehittämisohjelma Verkottumisseminaari M/S Mariella to 1.10.2009 Tavoitteet Osaajana työmarkkinoille -kehittämisohjelman tavoitteet ja keskeiset toimenpiteet

Lisätiedot

LPKKY & SASKY Tuloskortti Tarkastelu EFQM/CQAF viitekehykset

LPKKY & SASKY Tuloskortti Tarkastelu EFQM/CQAF viitekehykset LPKKY & SASKY Tuloskortti Tarkastelu EFQM/CQAF viitekehykset EFQM MALLI TOIMINNTA TÚLOKSET 1 Johtajuus Lainsäädäntö Perussopimus Hallintosääntö Ydinprosessit Vuosisuunnitelmat Talousarvio Tilinpäätös Henkilöstöhallinto

Lisätiedot

Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa. Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola

Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa. Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa (vrt. Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus) Salpauksessa laadunhallinnalla

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

ARVIOINTIPERUSTEET, Ammatilliset oppilaitokset

ARVIOINTIPERUSTEET, Ammatilliset oppilaitokset Oppilaitosten kriteerit, arviointiperusteet Oppilaitosten kriteerit ARVIOINTIPERUSTEET, Ammatilliset oppilaitokset Arviointiperusteiden malli Nämä arviointiperusteet täsmentävät ammatillisten oppilaitosten

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA. Arviointineuvos Aila Korpi. Työelämätoimikuntien puheenjohtajiston tapaaminen , Opetushallitus

ARVIOINTISUUNNITELMA. Arviointineuvos Aila Korpi. Työelämätoimikuntien puheenjohtajiston tapaaminen , Opetushallitus ARVIOINTISUUNNITELMA Arviointineuvos Aila Korpi Työelämätoimikuntien puheenjohtajiston tapaaminen 5.9.2018, Opetushallitus Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Karvi Koulutuksen ja varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Sähköiset välineet itsearvioinnin tukena

Sähköiset välineet itsearvioinnin tukena 1 2.5.2012 Sähköiset välineet itsearvioinnin tukena Sähköiset välineet itsearvioinnin tukena Ben Schrey WinNova 2 2.5.2012 Sähköiset välineet itsearvioinnin tukena Esimerkki opiskelijan itsearvioinnin

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

PALAVA-projektin vertaisarviointi

PALAVA-projektin vertaisarviointi PALAVA-projektin vertaisarviointi 1. Hanketoiminnan strategiset tavoitteet ja periaatteet Esimerkkejä tietolähteistä:- Strategiat - Hanketoiminnan suunnitelma/strategia - Toimintaohjeet - Pöytäkirjat ja

Lisätiedot

Terve Kunta -verkosto tukee kuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Terve Kunta -verkosto tukee kuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Terve Kunta -verkosto tukee kuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä 20.5.2019 thl.fi/tervekunta 1 Mikä on Terve Kunta verkosto? Kokoaa yhteen kuntia, jotka painottavat hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 5 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Huittisten kaupunki. Kasvatus- ja opetuspalvelut. Arviointisuunnitelma

Huittisten kaupunki. Kasvatus- ja opetuspalvelut. Arviointisuunnitelma 1 Huittisten kaupunki Kasvatus- ja opetuspalvelut Arviointisuunnitelma 2019 2021 2 Sisällysluettelo 1. Taustaa... 3 2. Laatutyön organisointi... 3 3. Arvioinnin vuosikello... 4 4. Arvioinnin tasot... 6

Lisätiedot

KOULUTUSKOKEILUJEN ARVIOINTI

KOULUTUSKOKEILUJEN ARVIOINTI hyvinvointiteknologian koulutuskokeilut 2014-2018 KOULUTUSKOKEILUJEN ARVIOINTI Koordinoijan (Osekk) esitys arviointisuunnitelman tarkentamisesta Esitys ohjausryhmälle 24.11.2014 Marja Veikkola Sivu 1 Koulutuskokeiluille

Lisätiedot

Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa

Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa 31.10.2014 Esa Oikarinen Koulutuspäällikkö Kainuun ammattiopisto Kainuun ammattiopisto (KAO) Osa Kajaanin kaupungin

Lisätiedot

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Peruskoulut ja lukiot. ISBN 978-952-5508-21-5 (nid.) ISBN 978-952-5508-23-9 (PDF)

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Peruskoulut ja lukiot. ISBN 978-952-5508-21-5 (nid.) ISBN 978-952-5508-23-9 (PDF) Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Peruskoulut ja lukiot ISBN 978-952-5508-21-5 (nid.) ISBN 978-952-5508-23-9 (PDF) Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifioinnin tunnus: Marisa

Lisätiedot

Sipoon kunnan ja Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän yhteistoimintasopimus koskien Enterin hallintoa ja toimintaa Hallinto ja tukipalvelut

Sipoon kunnan ja Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän yhteistoimintasopimus koskien Enterin hallintoa ja toimintaa Hallinto ja tukipalvelut Sipoon kunnan ja Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän yhteistoimintasopimus koskien Enterin hallintoa ja toimintaa Enter näyttäytyy opiskelijalle yhtenä kokonaisuutena, jossa laadukkaan opiskelun etenemiselle

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO Koul Kuvi Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina Johdanto Ammatillisen

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Draivilla kohti kestävää autoalaa. Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI

Draivilla kohti kestävää autoalaa. Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI Draivilla kohti kestävää autoalaa Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI Draivin tekijät Suomen ympäristöopisto SYKLI HELTECH Helsingin tekniikan alan oppilaitos HYRIA koulutus Oy

Lisätiedot

VÄLIRAPORTTI VUODELTA 2014

VÄLIRAPORTTI VUODELTA 2014 Välinehuoltoalan, perustason ensihoidon ja hyvinvointiteknologian koulutuskokeilut VÄLIRAPORTTI VUODELTA 2014 OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 12.3.2015 Marja Veikkola. koordinoija Väliraportin tietojen kerääminen

Lisätiedot

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Ammatilliset oppilaitokset. ISBN 978-952-5508-22-2 (nid.) ISBN 978-952-5508-24-6 (PDF)

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Ammatilliset oppilaitokset. ISBN 978-952-5508-22-2 (nid.) ISBN 978-952-5508-24-6 (PDF) Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Ammatilliset oppilaitokset ISBN 978-952-5508-22-2 (nid.) ISBN 978-952-5508-24-6 (PDF) Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifioinnin tunnus:

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus: Lääketieteen peruskoulutuksen arviointi

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus: Lääketieteen peruskoulutuksen arviointi Kansallinen koulutuksen arviointikeskus: Lääketieteen peruskoulutuksen arviointi 2017-2018 Lääkäriliiton peruskoulutuksen Lääkärifoorumi 11.5.2017 Kommenttipuheenvuoro: Arviointiasiantuntija, KT Hannele

Lisätiedot

Toiminnanohjauksen ja laadunhallinnan työkaluja ammatillisessa koulutuksessa - Case Koulutuskeskus Salpaus

Toiminnanohjauksen ja laadunhallinnan työkaluja ammatillisessa koulutuksessa - Case Koulutuskeskus Salpaus Toiminnanohjauksen ja laadunhallinnan työkaluja ammatillisessa koulutuksessa - Case Koulutuskeskus Salpaus Sari Mikkola Laatu- ja arviointipäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Päijät-Hämeen koulutuskonserni

Lisätiedot

VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014

VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014 VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014 1. Tausta 1.1 Kestävä kehitys Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

Pedagoginen johtaminen

Pedagoginen johtaminen Pedagoginen johtaminen Pedagogisten johtajien koulutus 30.10.2006 Pedagoginen johtaminen Opetustoiminnan tukeminen Yhteisöllisyyden muodostumisen tukeminen Tavoite I Tavoite II Oppimisen edistäminen Laadukas

Lisätiedot

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on

Lisätiedot