SAIMAAN AMMATTIOPISTO SAMPON KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAOHJELMA 2015 alkaen
|
|
- Anneli Nurminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 (8) SAIMAAN AMMATTIOPISTO SAMPON KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAOHJELMA 2015 alkaen Saimaan ammattiopisto Sampon johtoryhmä hyväksynyt , 3.5.
2 2 (8) Sisällysluettelo 1 Tausta ja tavoitteet Kestävän kehityksen toimintamuodot Suunnitelmat, toimintaohjelmat, raportit Kyselyt, kartoitukset ja selvitykset Kestävän kehityksen koordinointiryhmä ja verkostoyhteistyö Kampanjat, sopimukset ja ohjeet Koulutus ja opetus Hanketoiminta Kestävän kehityksen työn organisointi Resurssit Kestävän kehityksen koordinointiryhmän vastuut ja tehtävät Tulos- ja vastuuyksiköiden vastuut ja tehtävät Kestävän kehityksen työn seuranta ja arviointi Sampon Kestävän kehityksen toiminta Toimintakauden tehtävät... 7
3 3 (8) 1 Tausta ja tavoitteet Kestävän elämäntavan omaksumista pidetään tällä hetkellä yleisesti ihmiskunnan merkittävimpänä oppimisen haasteena. Sen vuoksi kestävä kehitys on otettu suunnitelmalliseksi osaksi Saimaan ammattiopisto Sampon (jäljempänä Sampo) opetustoimintaa ja toimintakulttuuria. Sampossa koulutuksen yhtenä tavoitteena on opiskelijoiden kestävän kehityksen tiedon ja ajattelun lisääminen. Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmaan kuuluu Sampon strategisten tavoitteiden ja toimenpiteiden asettaminen myös kestävän kehityksen ja laadunhallinnan toiminnoille. Sampon periaatteena on toimia tavalla, joka edistää työ- ja opiskeluyhteisön, elinympäristön ja yhteiskunnan terveyttä ja turvallisuutta. Päämääränä on kestävän kehityksen tavoitteiden yhdistäminen oppilaitoksen johtamiseen, opetussuunnitelmiin, opetukseen ja arkitoimintoihin. Sampon kestävää kehitystä tarkastellaan ekologisuuden, taloudellisuuden sekä sosiaalisen ja kulttuurisen näkökulmien kautta. Koko henkilöstön ja opiskelijoiden osallistuminen kestävän kehityksen toimintaan on tärkeää. Saimaan ammattiopisto Sampon arvot ovat asiakaslähtöisyys, uudistuminen, vastuullisuus, ja yhteisöllisyys. Arvo vastuullisuus tarkoittaa muun muassa, että Sampo huolehtii yhteiskuntavastuusta ottamalla niin koulutuksessa kuin oppilaitoksen muussa toiminnassa huomioon kestävän kehityksen näkökulmat sekä toiminnan ympäristövaikutukset. Kestävän kehityksen mukaisen toiminnan järjestelmällisempi huomioon ottaminen on yksi Sampon strategisista tavoitteista ja laatupolitiikan painopisteistä. Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymälle on laadittu kestävän kehityksen toimintaohjelma jo vuonna 2010, joka on ollut käytössä myös tehdyn organisaatiomuutoksen jälkeen aloittaneessa Sampossa. Kestävän kehityksen toimintaohjelman tavoitteena on luoda yhteinen kestävän kehityksen järjestelmä ja sitä kautta valmius kestävän kehityksen sertifioinnin hakemiseen. Olennaista on, että koko Sampon henkilöstö kiinnittää huomioita taloudellisiin, ekologisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin asioihin jokapäiväisessä toiminnassaan. Toimintaohjelman pohjalta laadittavaa kestävän kehityksen toimenpidesuunnitelmaa päivitetään itsearvioinnin pohjalta vuosittain. Kestävän kehityksen periaatteet huomioidaan henkilökunnan koulutuksessa ja opetuksessa valtakunnallisten ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmien perusteiden mukaan. Henkilöstön koulutuksen päämääränä on, että kaikille opiskelijoille saadaan valmiudet toimia ympäristövastuullisina kansalaisina, jotka osaavat ottaa huomioon kestävän kehityksen periaatteet omassa työssään ja elämässään. Tavoitteena on, että toiminnan vaikutuksesta kestävän kehityksen painotus opetuksessa lisääntyy, TOIMINTAOHJELMAN TAVOITTEET 1. yhteiskuntavastuusta huolehtiminen ottamalla kestävän kehityksen näkökulmat ja ympäristövaikutukset järjestelmällisemmin huomioon niin opetuksessa kuin Sampon muussa toiminnassa a. kestävän kehityksen tavoitteiden yhdistäminen Sampon johtamiseen, opetussuunnitelmiin, opetukseen ja arkitoimintoihin 2. koko henkilöstön ja opiskelijoiden osallistuminen kestävän kehityksen toimintaan a. Sampon henkilöstö kiinnittää huomioita taloudellisiin, ekologisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin asioihin jokapäiväisessä toiminnassaan b. kaikille opiskelijoille saadaan valmiudet toimia ympäristövastuullisina kansalaisina, jotka osaavat ottaa huomioon kestävän kehityksen periaatteet omassa työssään ja elämässään Sampon sisäinen ja ulkoinen yhteistyö terävöityy ja syntyy uusia toimintatapoja. Kestävän kehityksen toimintaohjelma vaikuttaa myös ympäristöosaamisen tason kasvuun sekä sosiaalisen ja kulttuurisen identiteetin vahvistumiseen. Myös kulutus ja hävikki pienenevät.
4 4 (8) 2 Kestävän kehityksen toimintamuodot Sampossa kestävän kehityksen mukaisia toimintatapoja ja toimintakulttuuria suunnitellaan, toteutetaan, kehitetään sekä arvioidaan seuraavien dokumenttien ja toimintojen avulla Dokumentit on tallennettu Sampon sähköiseen toimintajärjestelmään (IMS) ja linkitetty niihin liittyviin prosesseihin. 2.1 Suunnitelmat, toimintaohjelmat, raportit Talousarvio sekä Toiminta- ja taloussuunnitelma (sisältää strategian) Tilinpäätös (sisältää henkilöstöraportin) Laadunhallintasuunnitelma Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma (sisältää tasa-arvosuunnitelman) (ennen kuntayhtymän henkilöstöstrategia) Työsuojelun toimintaohjelma vuosille Pelastussuunnitelmat Ympäristöraportti on laadittu vuosittain vuodesta 2006 alkaen. Jätehuolto-ohje Markkinointi- ja viestintäsuunnitelma 2.2 Kyselyt, kartoitukset ja selvitykset Kestävän kehityksen asenne ja osaamiskartoitus henkilöstölle ja opiskelijoille 2010 Opiskelijoiden hyvinvointikysely 2014 (Sampon 1 lk:lle (pt) Terveenä työelämään projekti, Elämäni Sankari ry) Kouluterveyskyselyt joka toinen vuosi 1. ja 2.lk (pt) 2013 ja 2015 Työyhteisökysely Kestävän kehityksen oppimistulosten arviointi Karvi Kestävän kehityksen koordinointiryhmä ja verkostoyhteistyö Kestävän kehityksen toimintaohjelma Kestävän kehityksen toimenpidesuunnitelma (taulukko), päivitetään vuosittain o Toteutussuunnitelmassa esitetään valittujen teemojen nykytila ja tehtävät toimenpiteet Kaakkois-Suomen ja Etelä-Savon ammatillisen koulutuksen järjestäjien kestävän kehityksen verkoston toimintasuunnitelma Valtakunnalliset ammatillisten oppilaitosten kestävän kehityksen verkostopäivät Lappeenrannassa 2.4 Kampanjat, sopimukset ja ohjeet EECS RES-GO sertifikaatin mukainen sähkösopimus Sampo käyttää vain uusiutuvilla, hiilidioksidivapailla tuotantomuodoilla tuotetuista lähteistä peräisin olevaa, ns. vihreää sähköä. Yhteiskuntasitoumus 2015 Ohje sähkön ja lämpöenergian säästämiseksi 2013 Ohje kokouskäytänteisiin 2014 Ohje biojätteen vähentämiseksi 2012
5 5 (8) 2.5 Koulutus ja opetus Henkilöstön osaamista kehitetään tarjoamalla kestävän kehityksen koulutusta ja opetuksen tukitoimia. Mahdollistetaan henkilöstön osallistuminen kestävän kehityksen valtakunnallisiin seminaareihin ja oppilaitosyhteistyöhön, työelämäjaksoille sekä yksittäisiin teeman mukaisiin koulutuksiin. Kestävän kehityksen oppimateriaalipankki opettajille Moodle verkkoalustalla 2012 Alakohtaiset kestävän kehityksen koulutukset 2014 Tulevaisuuden tekijät seminaari koko henkilöstölle 2014 Sampo tarjoaa opetuksessaan ajantasaista tietoa kestävän kehityksen perusteista sekä luonnon, talouden ja yhteiskunnan vuorovaikutussuhteista. Keke-passi, Sampo on linjannut, että kaikkiin perustutkintoihin sisältyy Keke-passin suorittaminen keväästä 2015 alkaen. Näin kaikille opiskelijoille saadaan samanlaiset valmiudet toimia ammatissaan ja kansalaisena kestävän kehityksen periaatteiden puolesta. Lisäksi opiskelijoiden ympäristötietoisuus, kestävien elämäntapojen omaksuminen sekä yhteiskuntavastuullisuus kehittyvät. Tietoja ja taitoja opitaan ja arvioidaan myös työelämäyhteistyössä, työssäoppimisessa, ammattiosaamisen näytöissä ja tutkintotilaisuuksissa. Kestävän kehityksen osaamisvaatimukset huomioidaan lisäksi opetuksen suunnittelussa ja oppimisympäristöissä. 2.6 Hanketoiminta Kestävän kehityksen opetus ja opetusmateriaali, Keke-passi-hanke, rahoitus Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö Kestävät energiaratkaisut, rahoitus EAKR Uusien hankkeiden valmistelu 3 Kestävän kehityksen työn organisointi 3.1 Resurssit Kestävän kehityksen toimintaohjelman toteuttamista varten koulutuskuntayhtymän johto nimeää kestävän kehityksen koordinointiryhmän. Ryhmä koostuu vakiojäsenistä ja tarkastelujaksoittain vaihtuvista jäsenistä. Vaihtuvat jäsenet valitaan kunkin tarkastelujakson teemojen asiantuntijuuden perusteella. Koordinointiryhmä on nimetty vuodesta 2009 saakka ja se toimii Sampon johtoryhmän alaisuudessa. Koordinointiryhmän jäsenten tähän tehtävään käyttämä aika lasketaan normaaliin työaikaan kuuluvaksi. Opetusvelvollisuustyöajassa oleville jäsenille maksetaan tehtävään käytetyn työajan perusteella OVTES:n mukainen muuta työtä koskeva korvaus. Työryhmän kustannukset on budjetoitu laadunhallinnan kustannuspaikalle. (Vhp. Keke-ryhmä ) 3.2 Kestävän kehityksen koordinointiryhmän vastuut ja tehtävät Jatkaa kestävän kehityksen teemojen toteuttamisen edistämistä, arvioi saavutettuja tuloksia sekä laatii tulevalle toimintakaudelle toimenpidesuunnitelman ja toteuttaa sitä. Päivittää Kestävän kehityksen toimintaohjelma.
6 6 (8) Vastata yhdessä tulos- ja vastuuyksiköiden kanssa valittuihin teemoihin liittyvästä tiedotuksesta ja markkinoinnista henkilöstölle ja opiskelijoille. Vastata Sampon www-sivuille laadittavan kestävän kehityksen toimintaan ja ohjeistukseen liittyvän materiaalin ylläpidosta ja päivittämisestä. Määrittää valittuihin kestävän kehityksen teemoihin liittyvät arvioinnin kriteerit ja seurata kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista. Huolehtia kestävän kehityksen kyselyiden ja kartoitusten tekemisestä yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Toimia aktiivisesti Kaakkois-Suomen ja Etelä-Savon kestävän kehityksen verkostossa. Tehdä tarvittavat kehittämisehdotukset Sampon johdon hyväksyttäviksi ja toimeenpantaviksi. 3.3 Tulos- ja vastuuyksiköiden vastuut ja tehtävät Tulosalueet vastaavat siitä, että henkilöstö saa valittuihin teemoihin liittyvää kestävän kehityksen koulutusta. henkilöstö saa valittuihin teemoihin liittyvää, tarvittavaa kestävän kehityksen opetusja muuta materiaalia. henkilöstö osallistuu kestävän kehityksen toimenpidesuunnitelman mukaisiin toimintoihin. 4 Kestävän kehityksen työn seuranta ja arviointi Sampossa käytetään toiminnan ja tulosten kuvaamisessa sekä arvioinnissa mm. EFQM - mallia ja BSC -periaatteen mukaan rakennettua mittaristoa. Sampossa arviointi tehdään osana toimintaprosesseja. Arviointien ajankohdat määräytyvät toiminnan normaalin vuosirytmin mukaan. Sampon laadunhallintasuunnitelmassa on esitetty tärkeimmät arviointiajankohdat. Kestävän kehityksen työn seurantaan ja tulosten arviointiin on Sampossa käytössä mm. seuraavia menetelmiä: 1. Sampossa säännöllisesti (kerran kolmessa vuodessa) toteutettava, EFQM-mallin mukainen itsearviointi. Osana strategisen johtamisen ja toiminnan ohjauksen itsearviointia arvioidaan myös vastuullisuuden ja kestävän kehityksen edistämisen vaikutusta oppilaitoksen toimintaan ja päätöksentekoon sekä kestävän kehityksen integroitumista osaksi toimintajärjestelmää. 2. Kolmen kaakkoissuomalaisen koulutuksenjärjestäjän kesken vuosittain toteuttama organisaatioiden välinen vertaisarviointi yhteisesti valitusta arviointialueesta. Vertaisarviointeihin osallistuu henkilöstöä, opiskelijoita ja sidosryhmien edustajia. Vertaisarviointien palaute käsitellään kattavasti organisaation eri tasoilla. Vertaisarviointien aiheita ovat olleet: erityisopetus v. 2011, hyvinvoiva oppimisympäristö v ja oppisopimuskoulutuksen tukipalvelut v (Vuosi 2014 oli kehittämistoimenpiteiden toteuttamiseen tarkoitettu välivuosi) 3. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (KARVI) kansalliset arvioinnit. Kestävän kehityksen oppimistulosten arviointi (Kestävän kehityksen oppimistulosten arviointikoe sekä koulutuksen järjestäjän toimintaa koskeva kysely.) Arviointi pohjautuu Okka-säätiön kestävän kehityksen arviointikriteereihin.
7 7 (8) Kyselyn oppilaitoskohtaiset tulokset valmistuvat syksyllä Sampossa arviointiin osallistuvat johdon edustajat, osa opettajia sekä keväällä 2015 valmistuvat opiskelijat seitsemästä valitusta tutkinnosta (1-2 ryhmää/tutkinto). 4. Kestävän kehityksen koordinointiryhmän tekemä itsearviointi Kestävän kehityksen toteutussuunnitelmasta arvioidaan toteutuma teemoittain, kehitetään toimintatavoitteita ja toimenpiteitä sekä tulosten pohjalta päivitetään suunnitelma säännöllisesti vuosittain. Itsearvioinnin pikatesti Arviointi pohjautuu Okka-säätiön kestävän kehityksen arviointikriteereihin. Kestävän kehityksen koordinointiryhmä arvioi säännöllisesti toteutussuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista sekä vähintään toimintakauden vaihtuessa ryhmän toimintaa ns. ryhmäkehityskeskusteluissa. 5. Kestävän kehityksen koulutuspalautteet Tulevaisuuden tekijät - seminaari Inka-palaute henkilöstökoulutuksesta Keke-passi verkkokoulutus Inka -opiskelijapalaute 5 Sampon Kestävän kehityksen toiminta Kestävän kehityksen toimintaohjelma toimii menettelyohjeena, jonka mukaan Sampon kestävän kehityksen mukaisia toimintatapoja ja toimintakulttuuria suunnitellaan, toteutetaan, kehitetään sekä arvioidaan. Kestävän kehityksen toimenpidesuunnitelmassa asetetaan toimintakausittain tavoitteet ja käytännön toimenpiteet kestävän kehityksen mukaiselle työskentelylle. 5.1 Toimintakauden tehtävät Kestävän kehityksen teemojen toteutus perustuu kestävän kehityksen koordinointiryhmän v teettämään henkilöstön ja opiskelijoiden alkukartoitukseen, jossa vastaajat valitsivat tärkeimmät kestävän kehityksen teemat tuleville toimintakausille. Valitut teemat ovat: Jätteiden synnyn ehkäisy ja kierrätys (jatkuu toimintakaudelta sekä ) Turvallisuus oppilaitoksessa (jatkuu toimintakaudelta sekä ) Opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointi (jatkuu toiminta kausilta sekä ) Vastuulliset hankinnat ja kestävä kulutus (jatkuu toimintakaudelta ) Kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisy (jatkuu toimintakaudelta ) Toimintakaudella jatketaan kaikkien viiden teeman toteutusta Kestävän kehityksen toimenpidesuunnitelma sisältää yksityiskohtaiset kuvaukset kunkin teeman nykytilanteesta, arvion tarvittavista lisätoimenpiteistä sekä vastuista ja aikatauluista. Toimenpidesuunnitelma sisältää myös ns. prioriteettilistan, jossa otetaan kantaa kiireellisimpiin toteutettaviin seikkoihin. Kestävän kehityksen toteutuminen Sampossa edellyttää koko henkilöstön, opiskelijoiden ja sidosryhmien sitoutumista kestävän kehityksen edistämiseen. Kestävän kehityksen periaatteet ulottuvat oppilaitoksen johtamiseen, opetussuunnitelmiin, opetukseen ja arki-toimintoihin.
8 8 (8) Kestävän kehityksen teemat Jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys 2. Turvallisuus oppilaitoksessa 3. Henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi 4. Vastuulliset hankinnat ja kestävä kulutus 5. Kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisy Palvelu-, sosiaali- ja terveysala Tekniikan ala Henkilöstö ja opiskelijat Aikuiskoulutus ja työ-elämäpalvelut Oppimispalvelut Talous- ja hallinto-palvelut Ylläpito-palvelut C. Toimenpiteiden toteuttaminen KESTÄVÄN KEHITYKSEN TEEMOJEN EDISTÄMINEN, ARVI- OINTI JA JATKUVA PARANTAMINEN OPETUKSESSA JA SAMPON TOIMINTAKULTTUURISSA Kuvio 1 Kestävän kehityksen toiminta Sampossa
Kestävän kehityksen strategia
Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...
LisätiedotKestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset
Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä
LisätiedotSertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit
Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö Suunnitteluryhmä Tukijat ja yhteistyökumppanit Kestävän kehityksen toimintaohjelma kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin
LisätiedotSertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit
Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö Suunnitteluryhmä Tukijat ja yhteistyökumppanit Kestävän kehityksen toimintaohjelma kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin
LisätiedotKestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe
Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,
LisätiedotVapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen, OKKA-säätiö
Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Erkka Laininen, OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit Peruskoulut ja lukiot Ammatilliset oppilaitokset Vapaa sivistystyö
LisätiedotLaatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. PL 119 37601 Valkeakoski
1 (7) Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä n yhteystiedot Juuso Hyvärinen juuso.hyvarinen@vsky.fi puh. 044 906 0320 PL 119 37601 Valkeakoski Toiminnan vakiintuneisuus, esim. vuosikello. Laadunhallinnan
LisätiedotKestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin
Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävä kehitys on koulun yhteinen asia Kuvat: Keke koulussa -esite/seppo Leinonen Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen Ympäristökasvatuksen
LisätiedotTyöturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö
Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia
LisätiedotKulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa
Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Helsinki 24.01.2013 Risto Tenhunen Osuuskunta Eco-One & Erkka Laininen OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi
LisätiedotKestävä kehitys osana koulutuksen järjestäjän laadunhallintaa - Johdantopuheenvuoro, itsearvioinnin tulokset Opetusneuvos Leena Koski.
Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen 1-2015, 4.11. Saimaan ammattiopisto Sampo Kestävä kehitys osana koulutuksen järjestäjän laadunhallintaa - Johdantopuheenvuoro, itsearvioinnin tulokset
LisätiedotTOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ
TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien
LisätiedotRYHMÄ 1: TULOKSET Workshop ohje: KESTÄVÄN KEHITYKSEN KRITEERIT JA SERTIFIOINTI TYÖKALU TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN
RYHMÄ 1: TULOKSET Workshop ohje: KESTÄVÄN KEHITYKSEN KRITEERIT JA SERTIFIOINTI TYÖKALU TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN 1. Jakaannutaan 4 learning cafe ryhmään pöytien ympärille arviointi-alueittain 2. Ryhmät kirjaavat
Lisätiedot5.11.2015. Ammatillisen koulutuksen kansallisen laatuverkoston tapaaminen 4.11.2015 Lappeenranta Leila Arponen, Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto
5.11.2015 Ammatillisen koulutuksen kansallisen laatuverkoston tapaaminen 4.11.2015 Lappeenranta Leila Arponen, 1 2 ORIVEDEN OPISTOYKSIKKÖ Koulutie 5 35300 Orivesi TAMPEREEN YKSIKKÖ Hallilantie 24 33820
LisätiedotHanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15
Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen Seinäjoella 24.11.2011
Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen Seinäjoella 24.11.2011 Laatutyö strategisen suunnittelun ja johtamisen tukena koulutuspäällikkö Marita Syrjälä 2 30.11.2011 Koulutuskeskus Sedun laatutyö
LisätiedotKeski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020
Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun
LisätiedotKestävä kehitys oppilaitoksissa
Kestävä kehitys oppilaitoksissa Ammatilliset opettajapäivät Naantali 21.9.2013 Erkka Laininen OKKA-säätiö Ihmiskunnan ekologinen jalanjälki Kuva: http://www.footprintnetwork.org Living Planet Report 2008
LisätiedotAmmattiosaamisen näytöt
Työpaikkaohjaaja kouluttajakoulutus Veijo Kykkänen Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa osa opiskelijan arviointia.
LisätiedotEturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto
Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,
LisätiedotKansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus
Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa
LisätiedotECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa
ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus -yksikkö
LisätiedotPop & Jazz Konservatorion laadunhallintajärjestelmä. Janne Murto
Pop & Jazz Konservatorion laadunhallintajärjestelmä Janne Murto 19.9.2017 1. Viranomaisten vaatimukset Koulutuksen järjestäjillä on oltava toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva
LisätiedotTyöaikakokeilu Lapin matkailuopisto, Levi-Instituutti - vastaus opettajan muuttuvaan työnkuvaan
Työaikakokeilu Lapin matkailuopisto, Levi-Instituutti - vastaus opettajan muuttuvaan työnkuvaan ECVET TULEE, OLETKO VALMIS! SEMINAARISARJA OPPILAITOSVÄELLE Turku 13.9.2013 Riitta Karusaari Toimipistejohtaja
LisätiedotToimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi
Ajankohtaista laadunhallinnasta Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotAmmattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov
Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttö Ammatillisiin perustutkintoihin on liitetty ammattiosaamisen näytöt osaksi opiskelijan arviointia
LisätiedotOppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, itsearvioinnin kysymyslista EL/OKKA-säätiö Luonnos
Oppilaitosten kriteerit Arviointiperusteiden malli Kriteerien täyttymistä arvioidaan alla esitetyn tasomallin mukaisesti. Jokaisesta kriteeristä on laadittu kriteerikohtaiset malliin perustuvat tasokuvaukset
LisätiedotAmmatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyö
Ammatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyö Ammattilaisen kädenjälki 8.11.2017 Helsinki Kiertotalous ja kestävän kehityksen osaaminen koulutusreformissa Kiertotalous ja kestävän kehityksen osaaminen
LisätiedotItsearvioinnin toteutus pilotoinnissa
Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle
LisätiedotPEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY
PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY 10.12.2018 PEFC Suomen STRATEGIA 2019-2021 Johdanto PEFC Suomen strategiaan vuosille 2019-21 PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,
LisätiedotTyöväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin
Oppimistulosten arvioinnin kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla Erja Kotimäki projektipäällikkö SOTE JÄRKEVÄ -projekti Projektissa kehitetään lähihoitajakoulutukseen soveltuva, näyttöjärjestelmään yhdistetty
LisätiedotTYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke
TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke Yhdessä tekemällä -hanke (S10924) 1 TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Työssäoppimisen laatukriteerit työpaikalle on laadittu
LisätiedotSastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista
Koul Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO Kuv Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen oppimistulosten
LisätiedotKestävän kehityksen. kriteerien rakenne. Jatkuvan parantamisen kehä. Kestävän kehityksen. teemat. kasvatuksen malli
Kestävän kehityksen kriteerien rakenne Jatkuvan parantamisen kehä Kestävän kehityksen teemat Kestävän kehityksen kasvatuksen malli Kestävän kehityksen teemat KEKE-OHJELMA: Oppilaitos valitsee vuosittain
LisätiedotToimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia. Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker
Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker Toimintajärjestelmä.. Mikä se on? Toimintajärjestelmä sisältää toimintaprosessit, toiminnan mittaamisen
LisätiedotOAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010
OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys
LisätiedotEsimiesten näkemyksiä laadunhallinnasta miten laatua varmistetaan ja kehitetään eri aloilla
Esimiesten näkemyksiä laadunhallinnasta miten laatua varmistetaan ja kehitetään eri aloilla LARK-hankkeen workshop 3 3.9.2012 Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola Esimieskeskustelut keväällä 2012
LisätiedotAmmatilliset oppilaitokset, kriteerien osat 1 ja 3
Oppilaitosten kriteerit Arviointiperusteiden malli Kriteerien täyttymistä arvioidaan alla esitetyn tasomallin mukaisesti. Jokaisesta kriteeristä on laadittu kriteerikohtaiset malliin perustuvat tasokuvaukset
LisätiedotHyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus
Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään
LisätiedotPERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1
JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan
LisätiedotKoulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa
Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laatupalkinto 2018 Laatupalkintokilpailun prosessi ja hakemuksen laatiminen
Informaatiotilaisuus 5.3.2018, OPH Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2018 Laatupalkintokilpailun prosessi ja hakemuksen laatiminen Leena Koski Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi Laatupalkinnon tavoitteet
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotAjankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä
Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ilmastonmuutos / koulut Koulujen keke-ohjelmat Osaamisen levittäminen Ilmastonmuutoksen hidastaminen Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC:
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA
1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan
LisätiedotMuutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015
Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen
LisätiedotARVIOINTIPERUSTEET, Ammatilliset oppilaitokset
Oppilaitosten kriteerit, arviointiperusteet Oppilaitosten kriteerit ARVIOINTIPERUSTEET, Ammatilliset oppilaitokset Arviointiperusteiden malli Nämä arviointiperusteet täsmentävät ammatillisten oppilaitosten
LisätiedotKeskustelu ja kuulemistilaisuus:
Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen
LisätiedotInvalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus
1 Alueellisen työskentelyn nostamat keskeiset kehittämisalueet 1. Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuollon suunnitelman laatiminen 2. Yhteys lastensuojelulain mukaiseen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan
LisätiedotTilannekatsaus 1 (6) Teema 6: Jatkuva oppiminen, innovointi ja parantaminen. LAMPPU2015-hanke
Tilannekatsaus 1 (6) Teema 6: Jatkuva oppiminen, innovointi ja parantaminen Koulutuksen järjestäjä arvioi omaa nykyistä laatu- ja toimintajärjestelmänsä mm. pilotoimalla OKM:n valmisteilla olevia laatujärjestelmäkriteereitä.
LisätiedotMIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen
MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen
Lisätiedot1. Kyselyn tausta ja tavoite. 2. Kyselyn rakenne ja vastaajaryhmät
Action Grant 2017 - Support to the European Quality Assurance in Vocational Education and Training National Reference Points (EQAVET NRP) Decision number - 2017-0842/001-001 Project Nr 586540-EPP-1-2017-1-FI-
LisätiedotStrategia KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ
Strategia 2018 2021 KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Toimintaympäristön muutos Pohjois-Karjalan maakunta Työllisyysasteen parantaminen on keskeisin
LisätiedotTUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016
TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki
Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta
LisätiedotYleissivistävä koulutus uudistuu
Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö
LisätiedotYhteiset työvälineemme. Esityksen toimittajat: * opetusneuvos Elise Virnes, OKM * verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry
Yhteiset työvälineemme Esityksen toimittajat: * opetusneuvos Elise Virnes, OKM * verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Uusi laki kokoaa yhteen lainsäädännössä
LisätiedotSastamalan koulutuskuntayhtymä KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO
Sastamalan koulutuskuntayhtymä Koul KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Kuvi Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina - Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen
LisätiedotKeke päiväkodissa ja koulussa
Keke päiväkodissa ja koulussa 4V -hankkeen loppuseminaari Katja Viberg 23.11.2010 Mistä puhe? Keke opseissa ja vasuissa Keke-työn raamit ja resurssit Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn
LisätiedotHyvät käytännöt projekteissa Osaajana työmarkkinoille -kehittämisohjelma. Verkottumisseminaari M/S Mariella to 1.10.2009
Hyvät käytännöt projekteissa Osaajana työmarkkinoille -kehittämisohjelma Verkottumisseminaari M/S Mariella to 1.10.2009 Tavoitteet Osaajana työmarkkinoille -kehittämisohjelman tavoitteet ja keskeiset toimenpiteet
LisätiedotLPKKY & SASKY Tuloskortti Tarkastelu EFQM/CQAF viitekehykset
LPKKY & SASKY Tuloskortti Tarkastelu EFQM/CQAF viitekehykset EFQM MALLI TOIMINNTA TÚLOKSET 1 Johtajuus Lainsäädäntö Perussopimus Hallintosääntö Ydinprosessit Vuosisuunnitelmat Talousarvio Tilinpäätös Henkilöstöhallinto
LisätiedotLaadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa. Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola
Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa (vrt. Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus) Salpauksessa laadunhallinnalla
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotARVIOINTIPERUSTEET, Ammatilliset oppilaitokset
Oppilaitosten kriteerit, arviointiperusteet Oppilaitosten kriteerit ARVIOINTIPERUSTEET, Ammatilliset oppilaitokset Arviointiperusteiden malli Nämä arviointiperusteet täsmentävät ammatillisten oppilaitosten
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit
1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.
LisätiedotMerellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI
Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto
Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja
Lisätiedot1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN
1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa
LisätiedotARVIOINTISUUNNITELMA. Arviointineuvos Aila Korpi. Työelämätoimikuntien puheenjohtajiston tapaaminen , Opetushallitus
ARVIOINTISUUNNITELMA Arviointineuvos Aila Korpi Työelämätoimikuntien puheenjohtajiston tapaaminen 5.9.2018, Opetushallitus Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Karvi Koulutuksen ja varhaiskasvatuksen
LisätiedotSähköiset välineet itsearvioinnin tukena
1 2.5.2012 Sähköiset välineet itsearvioinnin tukena Sähköiset välineet itsearvioinnin tukena Ben Schrey WinNova 2 2.5.2012 Sähköiset välineet itsearvioinnin tukena Esimerkki opiskelijan itsearvioinnin
LisätiedotOPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi
OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa
Lisätiedot15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan
LisätiedotLARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
LisätiedotPALAVA-projektin vertaisarviointi
PALAVA-projektin vertaisarviointi 1. Hanketoiminnan strategiset tavoitteet ja periaatteet Esimerkkejä tietolähteistä:- Strategiat - Hanketoiminnan suunnitelma/strategia - Toimintaohjeet - Pöytäkirjat ja
LisätiedotTerve Kunta -verkosto tukee kuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Terve Kunta -verkosto tukee kuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä 20.5.2019 thl.fi/tervekunta 1 Mikä on Terve Kunta verkosto? Kokoaa yhteen kuntia, jotka painottavat hyvinvoinnin ja terveyden
LisätiedotKriteeristön esittely
Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi
LisätiedotHanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen
Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus
LisätiedotMUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO
MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 5 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen
LisätiedotOpi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki
Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita
LisätiedotHuittisten kaupunki. Kasvatus- ja opetuspalvelut. Arviointisuunnitelma
1 Huittisten kaupunki Kasvatus- ja opetuspalvelut Arviointisuunnitelma 2019 2021 2 Sisällysluettelo 1. Taustaa... 3 2. Laatutyön organisointi... 3 3. Arvioinnin vuosikello... 4 4. Arvioinnin tasot... 6
LisätiedotKOULUTUSKOKEILUJEN ARVIOINTI
hyvinvointiteknologian koulutuskokeilut 2014-2018 KOULUTUSKOKEILUJEN ARVIOINTI Koordinoijan (Osekk) esitys arviointisuunnitelman tarkentamisesta Esitys ohjausryhmälle 24.11.2014 Marja Veikkola Sivu 1 Koulutuskokeiluille
LisätiedotLaatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa
Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa 31.10.2014 Esa Oikarinen Koulutuspäällikkö Kainuun ammattiopisto Kainuun ammattiopisto (KAO) Osa Kajaanin kaupungin
LisätiedotOppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Peruskoulut ja lukiot. ISBN 978-952-5508-21-5 (nid.) ISBN 978-952-5508-23-9 (PDF)
Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Peruskoulut ja lukiot ISBN 978-952-5508-21-5 (nid.) ISBN 978-952-5508-23-9 (PDF) Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifioinnin tunnus: Marisa
LisätiedotSipoon kunnan ja Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän yhteistoimintasopimus koskien Enterin hallintoa ja toimintaa Hallinto ja tukipalvelut
Sipoon kunnan ja Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän yhteistoimintasopimus koskien Enterin hallintoa ja toimintaa Enter näyttäytyy opiskelijalle yhtenä kokonaisuutena, jossa laadukkaan opiskelun etenemiselle
LisätiedotIlman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen
Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus
LisätiedotKeski-Pohjanmaan koulutusyhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO Koul Kuvi Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina Johdanto Ammatillisen
LisätiedotOKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely
Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien
LisätiedotDraivilla kohti kestävää autoalaa. Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI
Draivilla kohti kestävää autoalaa Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI Draivin tekijät Suomen ympäristöopisto SYKLI HELTECH Helsingin tekniikan alan oppilaitos HYRIA koulutus Oy
LisätiedotVÄLIRAPORTTI VUODELTA 2014
Välinehuoltoalan, perustason ensihoidon ja hyvinvointiteknologian koulutuskokeilut VÄLIRAPORTTI VUODELTA 2014 OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 12.3.2015 Marja Veikkola. koordinoija Väliraportin tietojen kerääminen
LisätiedotOppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Ammatilliset oppilaitokset. ISBN 978-952-5508-22-2 (nid.) ISBN 978-952-5508-24-6 (PDF)
Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Ammatilliset oppilaitokset ISBN 978-952-5508-22-2 (nid.) ISBN 978-952-5508-24-6 (PDF) Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifioinnin tunnus:
LisätiedotOpiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt
Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotKansallinen koulutuksen arviointikeskus: Lääketieteen peruskoulutuksen arviointi
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus: Lääketieteen peruskoulutuksen arviointi 2017-2018 Lääkäriliiton peruskoulutuksen Lääkärifoorumi 11.5.2017 Kommenttipuheenvuoro: Arviointiasiantuntija, KT Hannele
LisätiedotToiminnanohjauksen ja laadunhallinnan työkaluja ammatillisessa koulutuksessa - Case Koulutuskeskus Salpaus
Toiminnanohjauksen ja laadunhallinnan työkaluja ammatillisessa koulutuksessa - Case Koulutuskeskus Salpaus Sari Mikkola Laatu- ja arviointipäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Päijät-Hämeen koulutuskonserni
LisätiedotVAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014
VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014 1. Tausta 1.1 Kestävä kehitys Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat
LisätiedotNäyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus
Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO
LisätiedotPedagoginen johtaminen
Pedagoginen johtaminen Pedagogisten johtajien koulutus 30.10.2006 Pedagoginen johtaminen Opetustoiminnan tukeminen Yhteisöllisyyden muodostumisen tukeminen Tavoite I Tavoite II Oppimisen edistäminen Laadukas
LisätiedotKriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus
Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi
LisätiedotKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020
KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on
Lisätiedot