REISJÄRVEN KUNTA. TYÖSUOJELUOHJELMAN Yleiset toimintaohjeet työpaikoilla esiintyviin tilanteisiin. Laadittu KHALL hyväksynyt 31.1.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "REISJÄRVEN KUNTA. TYÖSUOJELUOHJELMAN Yleiset toimintaohjeet työpaikoilla esiintyviin tilanteisiin. Laadittu 9.11.2006 KHALL hyväksynyt 31.1."

Transkriptio

1 TYÖSUOJELUOHJELMAN Yleiset toimintaohjeet työpaikoilla esiintyviin tilanteisiin Laadittu KHALL hyväksynyt

2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO HENKINEN HYVINVOINTI TYÖAIKAKIRJANPITO...5 Työaikakirjanpidon sisältö...5 Työaikakirjanpidon ja muiden työaika-asiakirjojen esittäminen...5 Työajanseuranta ASIAKASVÄKIVALTA...6 Työympäristön suunnittelu...6 Työn ja työtapojen suunnittelu...6 Koulutus...7 Tilanteet, joissa on erityisesti pidettävä mielessä väkivallan uhka...7 Ulkoiset merkit, jotka voivat ennakoida väkivaltaista käyttäytymistä...7 Toimintaohjeet väkivaltaisen asiakkaan kohtaamisessa HAITALLINEN HÄIRINTÄ JA EPÄASIALLINEN KOHTELU...8 Henkinen väkivalta...8 Toimintaohjeet, jos koet henkistä väkivaltaa...9 Seksuaalinen häirintä työpaikoilla...10 Toimintaohjeet, jos koet olevasi seksuaalisen häirinnän kohteeksi joutunut...10 Epäasiallinen kohtelu, kiusaaminen ja henkinen väkivalta...11 Henkisen väkivallan ehkäiseminen TYÖN HAITALLISET KUORMITUSTEKIJÄT: HENKINEN JAKSAMINEN...11 Henkiseen jaksamiseen vaikuttavat tekijät...11 Henkisen jaksamisen tärkeys työssä...12 Jaksavan työyhteisön tunnusmerkkejä...12 Oma toiminta...12 Työyhteisön toiminta TUKI- JA LIIKUNTAELINSAIRAUKSIEN EHKÄISY TYÖN HAITALLISET KUORMITUSTEKIJÄT: FYYSINEN JAKSAMINEN...13 Fyysisen kuormittumisen ehkäiseminen NÄYTTÖPÄÄTE- JA TOIMISTOTYÖ...14 Työnantajan velvollisuudet...14 Fyysiset rasitusongelmat NOSTOT JA SIIRROT...15 Nosto- ja siirtotöiden arviointi...15 Taakkaan ja ympäristöön liittyvien kuormitustekijöiden arviointi...15 Työntekijään liittyvien riskien arviointi...15 Opetus ja harjaannuttaminen...16 Apuvälineet...16 Noston suunnittelu...16 Oikea nostotapa

3 3. TYÖTAPATURMAT JA AMMATTITAUDIT TYÖTAPATURMA...17 Työntekijän velvoitteet tapaturman sattuessa...18 Työntekijän velvoitteet läheltä piti - tilanteessa AMMATTITAUTI...18 Työntekijän velvoitteet ammattitautiepäilyssä TOIMINTAOHJEIDEN TOIMEENPANO

4 JOHDANTO Reisjärven kuntaan on laadittu yleinen työsuojelun toimintaohjelma, joka on tarkistettu viimeksi tammikuussa Voimassa oleva työterveyshuollon toimintasuunnitelma täydentää edellistä ohjelmaa. Eri hallintokuntiin on laadittu omia työsuojelun toimintaohjelmia viimeisten vuosien aikana. Työterveyshuolto toimii Reisjärven kunnassa toimintasuunnitelmansa mukaisesti. Työterveyshuoltoon kuuluvat sekä lakisääteinen eli ehkäisevä ja työkykyä ylläpitävä toiminta että sairaanhoito. Työterveyshuollon asiantuntemusta voidaan käyttää hyväksi, kun työolot olennaisesti muuttuvat tai kalusteita hankittaessa ja vaihdettaessa. Työterveyshuoltoon otetaan yhteyttä, kun vaivoja esiintyy ja niitä ei työpaikalla tehdyistä toimenpiteistä huolimatta saada vähenemään. Työsuojelun työryhmä yhdessä työsuojelupiirin tarkastajan kanssa on tarkentanut erityisiä riskitekijöitä, joihin on laadittu nämä toimintaohjeet työpaikoille. Ohjeet on jaettu kolmeen ryhmään: henkinen hyvinvointi, tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisy sekä työtapaturmien ehkäisy. Tarkoituksena on helpottaa työntekijöiden työskentelyä ja auttaa toimimaan oikein eteen tulevissa tilanteissa. Salaiset ja tarkemmat ohjeet löytyvät jokaiselta työpaikalta erikseen. Siksi nämä ohjeet antavatkin yleisiä neuvoja tilanteista, joita työelämässä saattaa esiintyä. Nämä toimintaohjeet käydään läpi jokaisessa työyksikössä työpaikkakokouksissa. Näitä ohjeita ovat olleet kokoamassa Reisjärven kunnan johtoryhmä, työterveyshoitaja, työsuojeluvaravaltuutettu ja työsuojelupäällikkö. Käytännössä on toimittu seuraavan kuvion mukaisesti, jota on tarkoitus käyttää myös tulevaisuudessa (ks. kuvio 1.). Kuvio 1. Työsuojelun toimintamalli Vaara ja haittatekijöiden tunnistaminen TYÖTERVEYS- HUOLTO MUKANA TARVITTAESSA KOKO PROSESSISSA Riskin suuruuden määrittäminen Seuraukset Todennäköisyys Seuranta tai palaute Riskin merkittävyydestä päättäminen Toimenpiteiden valinta ja toteuttaminen 4

5 1. HENKINEN HYVINVOINTI 1.1 TYÖAIKAKIRJANPITO Työaikalaki edellyttää, että työnantaja etukäteen suunnittelee työntekijöiden työajan ja laatii sitä varten työtuntijärjestelmän. Työajan tasoittumisjärjestelmä laaditaan, jos käytetään lakiin tai työehtosopimukseen perustuvia keskimääräisiä säännöllisiä viikkotyöaikoja tai jaksotyöaikaa. Järjestelmästä käy ilmi vähintään tasoittumisjakson kunkin viikon säännöllinen työaika ja se laaditaan vähintään ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu säädettyyn tai sovittuun keskimäärään. Työaikakirjanpidon sisältö Toteutuneesta työajasta työnantaja pitää työaikakirjanpitoa. Muodon työnantaja voi valita vapaasti. Työaikakirjanpidossa on oltava nähtävissä - tehdyt tunnit (merkitään aina todellisina riippumatta korvauksen maksamistavasta) - ylityö ja siitä maksettu korotettu palkka - sunnuntaityö ja siitä maksettu korotettu palkka - työnjohtajan arvioitu yli- tai sunnuntaityön määrä silloin, kun on sovittu kuukausikorvauksesta (on oltava luettavissa sellaisenaan ilman laskutoimituksia) Käytännössä työaikakirjanpitoon kuuluvat seuraavat asiakirjat: - työvuoroluettelo (työtuntijärjestelmä) - työajan tasoittumisjärjestelmä (noudatettaessa keskimääräistä työaikaa) - perustosite (tuntilappu, kellokortti tms.) - työaikayhdistelmä - palkkakortti Työaikakirjanpitoa pidetään totuudenmukaisesti. Jos työnantaja laiminlyö työaikakirjanpidon pitämistä, pitää sitä väärin tai muuttaa sitä taikka hävittää, kätkee tai tekee sen mahdottomaksi lukea, työnantaja tai hänen edustajansa voidaan tuomita työaikalaissa säädettyyn rangaistukseen. Työaikakirjanpidon ja muiden työaika-asiakirjojen esittäminen Työaikakirjanpito sekä säännöllisestä työajasta ja lisäylityöstä paikallisesti tehdyt kirjalliset sopimukset on vaadittaessa näytettävä työsuojelutarkastuksen toimittajalle sekä työntekijöiden luottamushenkilölle tai työsuojeluvaltuutetulle. Työsuojeluviranomaisille on heidän pyynnöstään toimitettava jäljennöksiä työaikakirjanpidosta, työaikaa ja lisäylityötä koskevista paikallisista sopimuksista sekä työajan tasoittumisjärjestelmästä ja työvuoroluetteloista. Työpaikan työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada vastaavat selvitykset. Työntekijällä tai hänen valtuuttamallaan henkilöllä on oikeus saada kirjallinen selvitys työntekijää koskevista työaikakirjanpidon ja työvuoroluetteloiden merkinnöistä. 5

6 Työajanseuranta Reisjärven kunnan eri hallintokuntien työpaikoissa on jokaisella oma järjestelmä miten ja mihin tunnit merkitään. Esimies vastaa työajanseurannasta omassa yksikössään. 1.2 ASIAKASVÄKIVALTA Yhä useampi ihminen joutuu työssään väkivallan tai sen uhan kohteeksi. Työpaikan väkivallan uhalla tarkoitetaan ihmisten työssään kokemaa fyysisen väkivallan uhkaa, joka ilmenee esim. sanallisena tai aseellisena uhkauksena, huutamisena, tönimisenä ja liikkumisen estämisenä. Suurimman riskin työpaikoilla on työntekijöiden käytössä henkilökohtaisia turvavälineitä, joiden käytöstä järjestetään koulutusta. Väkivaltatilanteen sattuessa täytetään Selvitys vaara- ja uhkatilanteesta lomake (liite 1) tai tapahtunut merkitään yksiköissä oleviin ilmoitusvihkoihin. Lomake palautetaan ensisijaisesti esimiehelle, ja jos tilanne niin vaatii, myös työsuojeluvaltuutetulle. Kaikki vaara- ja uhkatilanneilmoitukset (myös vihkoihin kirjatut) käsitellään ensisijaisesti yksiköiden omissa työpaikkakokouksissa ja tarvittaessa työsuojeluvaltuutettu vie asian työsuojelutoimikunnalle. Jokaisen tilanteen kohdalla mietitään erikseen jatkotoimenpiteet. Työpaikoilla tulee olla kirjallinen ohje väkivallan ja sen uhan kohteeksi joutuneen työntekijän jälkihoidosta. Kirjallinen ohje on vaara- ja uhkatilanneilmoituksen kääntöpuolella. Jälkihoidon tarkoituksena on vähentää ja pehmentää väkivaltatilanteiden henkilökunnalle aiheuttamia vaikutuksia. Reisjärven kunnan työterveyshuolto ja tarvittaessa kriisiryhmä auttavat väkivallan uhreiksi joutuneita. Työympäristön suunnittelu Tilanteiden ennakointi alkaa työtilojen suunnittelusta ja sisustamisesta. Suunnittelussa on väkivaltariskin kannalta otettava huomioon erityisesti huoneiston muoto, sisäänkäyntijärjestelyt, palvelutiskien ja muun kaluston sijoitus sekä asiakkaiden opastuksen ja vastaanoton järjestäminen. Palveluiden sujuvuus ja epämääräisten jonotusaikojen välttäminen vähentää häiriöiden riskiä. Riskityötiloista tulee järjestää pako- ja perääntymismahdollisuus. Valaistus työhuoneessa ja poistumisreiteillä tulee olla riittävä. Työn ja työtapojen suunnittelu Yksintyöskentelyä rajoitetaan työssä, jossa on ilmeinen väkivallan uhka. Jos henkilö joutuu yksin työskentelemään, tulee väkivallan riski minimoida erilaisin teknisin keinoin ja menettelytavoin. 6

7 Käytössä olevia hälytysjärjestelmiä kokeillaan ja harjoitellaan säännöllisesti. Työmenetelmien suunnittelussa on keskeistä erilaisten turvallisuusrutiinien luominen, ylläpitäminen ja toisaalta harkittu muuttaminen ja salassapito. Koulutus Henkilöstö koulutetaan ennaltaehkäisemään ja kohtaamaan väkivaltatilanne. Tärkeintä on antaa työntekijöille ohjeet tilanteen kärjistymisen varalta. Lisäksi koulutus tukee ammatillisia perusvalmiuksia vaikean asiakkaan kohtaamisessa ja vuorovaikutuksessa. Tilanteet, joissa on erityisesti pidettävä mielessä väkivallan uhka Asiakas on humaltunut tai päihteiden vaikutuksen alaisena käyttäytyy oudosti tai epäilyttävästi käyttäytyy sopimattomasti tai sääntöjä rikkoen on ärtynyt, kaunamainen, epäluuloinen on sanallisesti vihamielinen, epäsuorasti vihamielinen tai uhkailee kuljeskelee henkilökunnan perässä, kieltäytyy yhteistyöstä kieltäytyy poistumasta tai poistuu vastoin suosituksia on entuudestaan tuttu aiemmasta väkivaltaisesta tai hankalasta käytöksestä Ulkoiset merkit, jotka voivat ennakoida väkivaltaista käyttäytymistä jännittynyt tai hermostunut olemus poikkeava kasvojen väri (esim. normaalia punoittavampi) hengitys on kiihtynyt, katkonainen katse on tuijottava, pistävä ja silmät sirittää (lasittunut katse voi olla merkki päihteiden käytöstä) äänen kohoaminen tai koveneminen, hampaiden välistä puhuminen, äänen katkonaisuus tai äänen pettäminen ns. kolmiokatse (katse liikkuu työntekijän kasvoissa ja olkapäissä kuin etsien heikkoa kohtaa) tai asiakas läpikatsoo työntekijää välittämättä hänestä käsien nyrkkiin puristelu, sormien heristely, eleiden peittely, käsien nopea rinnalle tuominen hermostunut edestakainen liikehdintä toisen ihmisen intiimialueelle tunkeutuminen asiakas hakee jatkuvasti tasapainoa ja tuo vartalon keskipistettä eteenpäin Toimintaohjeet väkivaltaisen asiakkaan kohtaamisessa Selvitä suuttumuksen syy. Työntekijän on ammatti-ihmisenä tultava vastaan ja säilytettävä oma malttinsa tilanteessa. Asiakkaan kuunteleminen on erittäin tärkeää. 7

8 Luo itsestäsi varma ja luotettava kuva. Usein asiakkaan aggression taustalla on pelko, joten varmuus ja vahvuus voivat rauhoittaa. Yritä rauhoittaa asiakas. Vältä ärsyttämästä asiakasta enempää. Omat ennakkoasenteet, ilmeet, eleet ja äänensävy on hallittava, etteivät ne provosoisi asiakasta enempää. Puhuessa katsekontakti on tärkeää ja sen tulisi olla ymmärtävä. Perustele mielipiteesi. Puhu selvästi ja lyhyesti. Pyri saamaan asiakas istuutumaan. Se on merkki siitä, että asiakas on ainakin hetkellisesti rauhoittunut. Istualtaan on asiakkaan myös vaikeampi hyökätä kimppuun yllättäen. Kun asiakas on kiihtynyt, hänen koskettelua ja taputtamista on vältettävä. Tällöin asiakas voi kokea, että hänen henkilökohtaiselle reviirille on tunkeuduttu. Jos asiakas on humalassa tai päihteiden vaikutuksen alaisena, hän kokee olevansa aina oikeassa. Päihtyneenä ihminen ei kykene ajattelemaan selkeästi, joten järkipuhetta on turha yrittää. Uhkatilanteessa on syytä pitää riittävä etäisyys, jotta näkee asiakkaan liikkeet ja itselle jää riittävästi aikaa reagoida asiakkaan tekemisiin. Sivuttain seisominen antaa joustavamman kuvan ja jättää asiakkaan pakotien auki. Näin työntekijä ei tunnu yhtä uhkaavalta. Omat kädet on syytä pitää esillä, jotta asiakas näkee mitä niillä teet. Asiakkaalle ei tulisi koskaan kääntää selkää, vaan pitää koko ajan katsekontakti. Asiakkaalle tulisi ilmoittaa, jos aikoo liikkua. Tällöin asiakas ei koe liikehdintää hyökkäykseksi tai kiinniottoyritykseksi. Vakavimmissa tilanteissa, kun mikään ei auta, on turvattava oma selusta ja pyrittävä pakoon. Apuvoimien hälyttäminen on viisasta, sillä useinkaan tilanteista ei selviä yksin. 1.3 HAITALLINEN HÄIRINTÄ JA EPÄASIALLINEN KOHTELU Hyvä työilmapiiri, työntekijöiden kunnioittaminen ja asiallinen käyttäytyminen vaikuttavat työelämässä henkilöstön hyvinvointiin sekä työ- ja toimintakyvyn edistämiseen. Keskeisimmät asiaa käsittelevät lait ovat työturvallisuuslaki ja työsopimuslaki. Henkinen väkivalta Henkinen väkivalta on pitkään jatkuvaa, toistuvaa kiusaamista, sortamista, mitätöintiä tai muuta kielteistä käyttäytymistä, jonka kohteena ihminen kokee itsensä puolustuskyvyttömäksi. Henkinen väkivalta tuntuu sen kohteeksi joutuneesta ahdistavalta, alistavalta, nöyryyttävältä, uhkaavalta ja järjettömältä. Kiusaajaksi koetaan yleensä työtoveri, esimies tai alainen. Henkinen väkivalta on yksilön oma kokemus, mutta tilanteessa voi olla myös muita tulkintoja ja näkemyksiä. Henkinen väkivalta voi ilmetä hyvin monin tavoin, kuten: sanaton viestintä: kielteiset eleet, ilmeet, äänensävyt, katseet, olankohautukset sosiaalinen eristäminen: ei puhuta, ei kuunnella, kohdellaan kuin ilmaa, kielletään muita puhumasta, tervehdyksiin ei vastata, siirretään työskentelemään muista erillään, ei anneta ilmaista mielipiteitä, keskeytetään jatkuvasti suulliset ja kirjalliset uhkaukset 8

9 sukupuolinen häirintä ja ahdistelu maineen tai aseman loukkaaminen: levitetään vääriä tietoja, puhutaan pahaa selän takana, juorutaan, mustamaalataan, kritisoidaan, haukutaan, nöyryytetään, pilkataan, kiusatun uskonnollinen tai poliittinen vakaumus tehdään naurunalaiseksi, mitätöidään työnteon vaikeuttaminen tai loukkaaminen: jätetään tiedonvälityksen ulkopuolelle, annetaan tarkoituksettomia tehtäviä, annetaan vähän tai ei lainkaan työtehtäviä, annetaan osaamiseen nähden ala-arvoisia tehtäviä Työsyrjintärikokseen voivat syyllistyä ainoastaan työnantajan edustajat. Työsyrjintää on, kun työnantaja tai hänen edustajansa työpaikasta ilmoittaessaan tai palvelussuhteen aikana ilman painavaa hyväksyttävää syytä asettaa työntekijän epäedulliseen asemaan rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän, ihonvärin, kielen, sukupuolen, iän, perhesuhteiden, sukupuolisen suuntautumisen, terveydentilan, uskonnon, yhteiskunnallisen mielipiteen, poliittisen tai ammattijärjestötoiminnan tai muun näihin rinnastettavan perusteella. Jokaisen on hyväksyttävä, että työpaikalla on erilaisia ihmisiä. Työntekijöitä ei kuitenkaan tarvitse pitää ystävinä, mutta heidän kanssaan pitää pystyä asialliseen työntekoon ja käyttäytyä kaikkia kohtaan hyvien käytöstapojen edellyttämällä tavalla. Henkistä väkivaltaa ei ole mm. se, jos työhön liittyvistä asioista, päätöksistä ja tulkinnoista syntyy ristiriitaa ja asianomaiset tästä syystä tuntevat epävarmuutta ja ahdistusta toimintaan liittyviä ongelmia käsitellään työyhteisössä tai organisaatiossa, vaikka asian käsittely saattaa jonkun mielestä tuntua ahdistavalta työntekijälle annetaan perusteltu huomautus tai rangaistus työnantaja ohjaa henkilön työkyvyn tutkimukseen keskusteltuaan ensin asianomaisen kanssa työnteossa ilmenevistä vaikeuksista työtehtäviä tai organisaatiota perustellusti muutetaan ja työntekijän kanssa on asiasta keskusteltu Toimintaohjeet, jos koet henkistä väkivaltaa Uhri Ilmaise kiusaajalle, että et hyväksy hänen toimintaansa ja pyydä häntä lopettamaan. Jos sinun on vaikea puhua kiusaajalle yksin, ota joku, esim. työsuojeluvaltuutettu tai luottamusmies tueksesi. Ota yhteyttä lähimpään esimieheesi. Mikäli koet kiusaajaksi esimiehesi, kerro asiasta hänen esimiehelleen. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan ryhtymään toimenpiteisiin saatuaan tiedon terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttavasta häirinnästä tai epäasiallisesta käytöksestä. Pidä kirjaa tapahtumista. Kerää mahdollista näyttöä. Kun tilannetta käsitellään jossain kokouksessa, pyydä, että kokouksessa pidetään pöytäkirjaa. Voit pyytää apua ja tukea työterveyshuollosta tai työsuojeluhenkilöstöltä. Työterveyshuolto voi antaa sekä yksilöllistä tukea että olla avuksi tilanteen käsittelyssä työyhteisössä. 9

10 Esimies Esimiehen tärkeä tehtävä konfliktitilanteissa on puuttua tilanteeseen. Reagoi aina vakavasti tilanteeseen, jos huomaat työyhteisössä henkistä väkivaltaa tai joku tulee siitä kertomaan. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan ryhtymään toimenpiteisiin. Kutsu konfliktin osapuolet luoksesi keskustelemaan asiasta. Ensin asiasta voi keskustella erikseen kummankin kanssa, sitten yhdessä. Keskustelussa kuunnellaan eri osapuolten näkemyksiä ja kokemuksia, selvitetään tapahtumien kulku ja tarpeen mukaan sovitaan, miten tulevaisuudessa toimitaan. Keskustelu voidaan käydä myös esim. työterveyshuollon vetämänä. Seuraa tilannetta ja huolehdi seurantapalaverin pitämisestä. Pohdi millaisia riskejä työyhteisössä on kiusaamisen synnylle. Pyydä tarvitessasi asiantuntija-apua. Seksuaalinen häirintä työpaikoilla Seksuaalinen häirintä ja ahdistelu määritellään ei-toivotuksi ja yksipuoliseksi joko fyysiseksi tai sanalliseksi seksuaalisväritteiseksi käyttäytymiseksi, joka on kohteelle vastentahtoista ja herättää kielteisiä tunteita. Siihen liittyy erilaisia muotoja koskettelusta seksuaalisiin huomautuksiin ja painostukseen. Rajanveto hyväntahtoisen flirtin ja häirinnän välillä voi olla vaikeaa, koska häirintä on myös henkilökohtainen kokemus. Työantajalla on velvollisuus puuttua häirintätapauksiin ja toimien pitäisi kohdistua nimenomaan ahdistelijaan. Toimintaohjeet, jos koet olevasi seksuaalisen häirinnän kohteeksi joutunut Luota vaistoihisi. Älä vähättele sitä mitä tapahtuu. Älä oleta, että käytös loppuu, jos sitä ei ole huomaavinaan. Ilmoita häiritsijälle selkeästi ja suoraan, että haluat sen loppuvan. Joskus kiusaaja voi pitää vihjailujaan päivän piristyksenä, kun taas kohde kokee ne kiusaavina. Pyydä apua rohkeasti. Älä yritä selviytyä yksin edes ensimmäisestä ahdistelukerrasta. Kirjaa ylös, missä, milloin ja miten häirintää on tapahtunut. Esim. ahdistavat sähköpostiviestit kannattaa säästää. Päiväkirjanomaisten merkintöjen avulla on helppo osoittaa toiminnan jatkuvuus. Lisäksi voit kirjata ylös omia tunteitasi, ja sen mitä toivoisit häiritsijän tekevän toisin, jotta tilanne ei toistuisi. Mitä nopeammin reagoi sitä parempi. Huomaa, että työnantajan vastuu puuttua ahdisteluun alkaa, kun tilanne on hänelle kerrottu. 10

11 Epäasiallinen kohtelu, kiusaaminen ja henkinen väkivalta Epäasiallisia kommentteja harvoin Epäasiallisia ja negatiivisia kommentteja ja kohtelua silloin tällöin Jokainen kokee 1. tai 2. tason kohtelua joskus. Kiusaavaa ja painostavaa kohtelua viikoittain Jatkuvaa kielteistä ja kiusaavaa kohtelua Henkisen väkivallan ehkäiseminen Tässä joitakin vinkkejä työyhteisöille, miten ehkäistä henkistä väkivaltaa työyhteisön omin keinoin: hankitaan oikea ja riittävä tieto henkisestä väkivallasta käsitellään asioita työyhteisössä avoimesti ja opetellaan puhumaan myös vaikeista asioista asetetaan yhdessä työhön ja työyhteisön toimintaan liittyvät tavoitteet sovitaan selkeistä työjärjestelyistä ja suunnitellaan työn sisällöt ihmisen hyvinvointia tukeviksi huolehditaan hyvästä esimiestyöstä arvostetaan työyhteisön kaikkia jäseniä ja opetellaan sietämään erilaisuutta tartutaan ongelmiin välittömästi ja jämäkästi ja käytetään asiantuntijoita, jos oma osaaminen ei riitä 1.4 TYÖN HAITALLISET KUORMITUSTEKIJÄT: HENKINEN JAKSAMINEN Henkinen jaksaminen on tasapainoa ihmisen valmiuksien ja voimavarojen sekä työn vaatimusten ja haasteiden välillä. Henkistä jaksamista voidaan vahvistaa tai ylläpitää työtä ja organisaatiota muuttamalla sekä yksilön omin toimenpitein. Henkiseen jaksamiseen vaikuttavat tekijät Jaksamista tukevat mm. ammatilliset ja sosiaaliset valmiudet sekä työhön kohdistuvien odotusten ja tavoitteiden toteutuminen. Työntekijän valmiudet ja voimavarat osaaminen sitoutuminen, motivaatio odotukset ja toiveet vuorovaikutustaidot terveydentila fyysinen kunto elämäntilanne Työn kuormittavuus ja työyhteisön toimintatavat työn sisältö työjärjestelyt työympäristö työn aikataulu työn vaatimukset johtaminen 11

12 Henkisen jaksamisen tärkeys työssä Henkisten ominaisuuksien jatkuva ylikuormitus voi aiheuttaa työuupumusta. Työuupumuksella tarkoitetaan työstä johtuvaa jatkuvaa väsymystä, työnilon katoamista, kyynisyyttä ja luottamuksen heikkenemistä omaa ammattitaitoa kohtaan. Työuupumuksesta johtuvat pitkät sairauspoissaolot ja työntekijöiden vaihtuvuus aiheuttavat työssä toimintahäiriöitä. Haitallisen henkisen kuormituksen on todettu olevan yhteydessä fyysisiin sairauksiin Jaksavan työyhteisön tunnusmerkkejä työyhteisö on yhteistyökykyinen ja kykenee sietämään muutoksia työyhteisö haluaa kehittää ongelmanratkaisukykyään työyhteisö hyväksyy luovaa erilaisuutta ja käyttää sitä hyväkseen työpaikan henkilöstöä kohdellaan tasapuolisesti ja arvostavasti työyhteisön jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä työntekijöiden elämäntilanteet otetaan huomioon työn vaatimukset otetaan huomioon työympäristön suunnittelussa työvälineissä, toimintaympäristössä ja henkilöstössä tapahtuvia muutoksia ennakoidaan Oma toiminta Tärkeää on oman jaksamisen ajoittainen arviointi ja elämänmuutosten tekeminen tarpeen vaatiessa. Arvioinnissa voi käyttää esim. seuraavia lähtökohtia: Arvioi mitkä ovat sinulle tärkeimmät asiat ja tyytyväisyyden aiheet työssä ja elämässä yleensä. Havainnoi väsymisestä kertovia merkkejä itsessäsi, tunnista ne ja ryhdy toimenpiteisiin niiden poistamiseksi. Elä tässä päivässä syyllistämättä itseäsi tekemättömillä ja saavuttamattomilla asioilla. Jaa kokemuksiasi ja tuntemuksiasi muiden kanssa. Jaa aikasi mahdollisimman tasapainoisesti työn, levon ja vapaa-ajan välillä. Määrittele työsi tavoitteet yhdessä esimiehen ja työtoverien kanssa. Ota itse enemmän vastuuta omasta jaksamisestasi. Mieti, miten voit parantaa jaksamiseesi vaikuttavia toimintamalleja ja asenteita työyhteisössä. Työntekijän ja esimiehen toiminta Selvittämällä työntekijän perustehtävät: mitä häneltä työssä odotetaan ja mitä hänen työhönsä kuuluu Auttamalla henkilöstöä tiedostamaan omien odotusten ja työyhteisön tarjoamien mahdollisuuksien yhteensopivuus Varmistamalla kaikkien ammatillinen osaaminen Varmistamalla esimiesasemassa olevien vuorovaikutustaidot Tarjoamalla henkilöstölle tietoa elämäntilanteen ja jaksamisen välisestä suhteesta Seuraamalla työ- ja lepoaikoja Käyttämällä työn tauottamista kuormitusta vähentävänä ja tasaavana tekijänä 12

13 Varmistumalla työyhteisön sisäisen tiedonkulun toimivuudesta Turvaamalla työntekijän osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet etenkin omaa työtä koskevissa asioissa Vuoropuhelulla työntekijöiden ja esimiehen, linjajohdon, työsuojelu- tai luottamusmiesorganisaation tai työterveyshuollon kanssa työn kehittämisestä Luomalla toimintamalleja työn ja muun elämän osa-alueiden yhteensovittamista varten Tunnistamalla ja poistamalla työn ongelmatilanteet Arvioimalla työpaikan toimintatapojen ja työn sisällön merkitystä henkiselle jaksamiselle Mahdollistamalla työnohjaus tarvittaessa 2. TUKI- JA LIIKUNTAELINSAIRAUKSIEN EHKÄISY 2.1 TYÖN HAITALLISET KUORMITUSTEKIJÄT: FYYSINEN JAKSAMINEN Työn kuormittavuutta voidaan arvioida työntekijän kuormittuneisuuden perusteella. Kuormittuminen voi näkyä elimistön toiminnoissa tapahtuvina muutoksina, työsuorituksina, virhereaktioina, tapaturmina sekä erilaisina tuntemuksina. Työn kuormitustekijöitä, jotka vaikuttavat työntekijän fyysiseen terveyteen ja työkykyyn ovat mm. työmenetelmät, työasennot, työn fyysinen raskaus tai työssä vaadittava tarkkaavaisuus, työvälineet sekä työympäristön, työyhteisön ja työntekijän ominaispiirteet. Fyysisen kuormittumisen ehkäiseminen Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa suunnittelemaan ennalta hyvän työympäristön ja työmenetelmät. Suunniteltaessa on otettava huomioon työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavat tekijät, kuten työympäristön rakenteet ja työtilat, työ- tai tuotantomenetelmät, työssä käytettävät koneet, työvälineet ja muut laitteet sekä työntekijöiden työn suorittamistapa ja sen mitoitus. Hyvällä suunnittelulla saavutetaan mm., että välttämättömät siirrot tapahtuvat pääasiassa mekaanisesti työn kuluessa on usein pieniä taukoja, jolloin lihakset voivat rentoutua, eivätkä nivelet rasitu liikaa työtahtia voi tarpeen mukaan säädellä omaehtoisesti työntekijällä on mahdollisuus vaihtaa työtehtäviä, jolloin yksipuolinen kuormittuminen vähenee psykososiaaliset työolot otetaan huomioon töitä muutettaessa, jolloin työn sisältö, sen sisältämä vastuu ja vaikutus sekä yhteistyömahdollisuudet paranevat työssä kehittymisen ja ammattipätevyyden laajentamisen mahdollisuudet lisääntyvät pitkällä aikavälillä työorganisaation kehittäminen parantaa tuottavuutta Toteutettujen toimien onnistumista seurataan yhdessä henkilöstön kanssa. Riittävä työnopastus tai perehdytys ehkäisevät turhaa kuormittumista. Työntekijällä on oltava työtä ja työoloja koskevaa tietoa, jotta hän voisi itse toimia rasitussairauksien ehkäisemiseksi. 13

14 2.2 NÄYTTÖPÄÄTE- JA TOIMISTOTYÖ On ensisijaisen tärkeää, että näyttöpäätetyötä tekevä henkilö on itse mukana työpisteensä kehittämisessä ja korjaamisessa. Näyttöpäätetyö on merkittävää, kun sitä on vähintään 50 % työstä. Vaarojen ja haittojen tunnistaminen tehdään jo työpisteen suunnitteluvaiheessa. Tukija liikuntaelinsairauksia ajatellen on oikeanlaisilla kalusteilla ja laitteilla tärkeä merkitys sairauksien puhkeamisen ehkäisemisessä ja myös hoidossa. Työnantajan velvollisuudet Työpisteiden arviointi ottaen erityisesti huomioon näölle aiheutuvat vaarat sekä haitallisen fyysisen ja henkisen kuormituksen. Ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin työn ja työpisteiden järjestämiseksi sellaisiksi, ettei työstä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle. Fyysisen ja henkisen kuormituksen vähentämiseksi järjestää työnteko siten, että tauot keskeyttävät säännöllisesti päivittäisen näyttöpäätetyön. Järjestää näyttöpäätetyötä aloittaessa tai työpisteen järjestelyjen muuttuessa työntekijöille riittävästi opetusta ja ohjausta. Näön- ja silmientarkastuksen järjestäminen työterveyshuollon mukaisesti. Muita työpaikalla tehtäviä toimenpiteitä: Riskien kartoitus esim. Näppärän avulla (liite 2). Riskien kartoitus tulisi tehdä jokaisella työpaikalla ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin työolojen parantamiseksi. Riskien kartoitukseen osallistuu sekä työntekijä että työnantaja. Riskien hallinta on osa työpaikan toimintaa ja työpaikalla sitä seurataan yhdessä työterveyshuollon kanssa. Työpaikalla kartoitetaan kunkin työpisteen sopivuus työntekijälle. Tähän pystyy myös työntekijä itse. Koulutus ja ohjaus uuden työntekijän tullessa näyttöpäätetyöhön, työpisteen järjestelyjen muuttuessa ja uusia kalusteita hankittaessa. Oireiden ilmaantuessa on tehtävä uusi riskien kartoitus, työpisteen sopivuuden tarkistaminen ja tarvittaessa otetaan yhteys esimieheen tai työterveyshuoltoon. Fyysiset rasitusongelmat Tietotyö ei ole ruumiillisesti raskasta, mutta voi aiheuttaa fyysisiä rasitusongelmia. Tauottomaan, ylipitkään tietokoneella työskentelyyn voi liittyä oireita, kuten ranteen kipeytymistä, silmien väsymistä, päänsärkyä tai selän väsymistä. Nopein tapa estää rasitusoireita on pitää tauko riittävän usein sekä rentouttaa lihakset. Työterveyshuollosta saa myös jumppaohjeita, joita voi tehdä työpäivän aikana. Ne virkistävät ja parantavat oloa. Jokaisen toimistotyötä tekevän työntekijän on syytä tarkastaa oma työpiste, jotta rasitusongelmat voitaisiin välttää. Erittäin hyvä keino on tehdä se Näppärän (liite 2) avulla. 14

15 2.3 NOSTOT JA SIIRROT Työturvallisuuslaissa on määritelty, että terveydelle haitalliset käsin tehtävät nostot ja siirrot, kun niitä ei voi välttää tai keventää apuvälinein, on tehtävä mahdollisimman turvallisiksi. Sen mukaan työnantajan on ryhdyttävä asianmukaisiin järjestelyihin tai asianmukaisia mekaanisia apuvälineitä tarjoamalla korvattava käsin tapahtuvat nostot. Työnantajan on siis huolehdittava haittojen ja vaarojen vähentämisestä sekä riittävästä nosto-opetuksesta. Työntekijän velvoite on omaehtoinen huolenpito kunnostaan. Nosto- ja siirtotöiden arviointi Työnantajalla on nosto- ja siirtotöiden vaarojen selvittämis- ja arviointivelvoite. Terveydellisten riskitekijöiden tunnistaminen tehdään yhteistyössä työnantajan, työntekijöiden, työsuojelu- ja työterveyshuoltohenkilöstön kanssa. Tunnistamisessa voidaan käyttää myös apuna ulkopuolisia asiantuntijoita. Kun työpaikkaselvitys on tehty, voidaan esittää perusteet tarvittaville toimenpiteille suunniteltaessa nosto- ja siirtotyöpisteitä sekä valittaessa työhön soveltuvia menetelmiä ja välineitä. Mikäli olosuhteet muuttuvat selvästi tulee vaarojen selvittäminen ja arviointi tehdä uudelleen. Taakan noston kuormittavuus ja terveysvaarat riippuvat monista tekijöistä, joita on lueteltu seuraavaksi. Taakkaan ja ympäristöön liittyvien kuormitustekijöiden arviointi 1. Taakan paino: Liian suuri paino on riskitekijä. 2. Sijainti ja koko: Mitä kauempana taakan painopiste on vartalosta, sitä suurempi on kuormitus ja tapaturmariski. 3. Toistuvuus: Väsymys heikentää hallittua lihastoimintaa nostojen aikana. 4. Muoto ja käsiteltävyys: Tukeva ote on tärkeä. 5. Nostopaikan tila: Ahdas tila rajoittaa hyvän asennon käyttöä nostossa. 6. Ympäristötekijät: Vuodenaikavaihtelut, lämpötila, kosteus, melu, liukas alusta. Työntekijään liittyvien riskien arviointi 1. Sukupuoli: Naisten nostovoima (käsien ja vartalon) on keskimäärin n. 60 % miesten vastaavasta. 2. Ikä: Fyysinen toimintakyky alenee iän mukana, mutta muutoksia voidaan säännöllisellä liikunnalla myöhentää. 3. Pituus ja paino: Nostajan oma paino voi olla merkittävä taakka nostosuorituksissa, pituus voi lisätä nostokuormitusta erityisesti raajoissa ote-etäisyyksien ja vipuvarsien kasvaessa. 4. Nostotekniikka: Dynaamisissa nostoissa liikenopeus ja kiihtyvyys ovat kuormitusta lisääviä tekijöitä kannatteluun verrattuna. 5. Kokemus: Harjoitus ja harjaantuminen vähentävät kuormitusriskejä. 6. Lihasvoima: Hyvällä lihasvoimalla ei rasitu niin nopeasti kuin heikolla, lihaskunto parantaa nostojen turvallisuutta ja vähentää nostotyön riskejä. 15

16 Opetus ja harjaannuttaminen Taakkojen käsittelyyn liittyvä opetus ja harjaannuttaminen on jatkuva prosessi. Käytännön tietoa nostotekniikoista ja terveysriskien arvioinnista on esim. Työterveyslaitoksen julkaisemissa oppaissa. Nostaminen tulisi sisällyttää työnopastukseen, mutta myös kokeneiden työntekijöiden on hyvä kerrata nostamisen ohjeita. Seuraava kuva kertoo mitä nostotyötä tekevän työntekijän on hyvä pitää mielessä. Apuvälineet Nostojen helpottamiseksi työntekijöiden käyttöön annetaan asianmukaisia noston ja siirron apuvälineitä. Vaihtelevat taakkojen käsittelytapahtumat edellyttävät usein käyttösovelluksiltaan tiettyyn nostoon ja taakkaan sopivan apuvälineen valintaa. Apuvälineiden käyttöön järjestetään koulutusta, sillä uudet apuvälineet jäävät usein käyttämättä, jollei niiden toimintaa tunneta riittävän hyvin. Työntekijöillä on velvollisuus käyttää saatavilla olevia apuvälineitä huomioiden työn kuormitusriskit sekä oma ja toisten terveys ja turvallisuus. Henkilönostoihin saa käyttää ainoastaan niihin suunniteltuja, valmistettuja, hyväksyttyjä ja tarkastettuja nostolaitteita ja apuvälineitä. Noston suunnittelu Karsi turhat nostot ja siirrot. Käytä siirroissa apuvälineitä. Suunnittele nosto niin, ettei vartaloa tarvitse taivuttaa tai kiertää noston yhteydessä. Pyydä apua muilta työntekijöiltä hankalissa ja painavissa nostoissa. Hyvä nostokorkeus on rystystasolla. Vältä lattiatasolla tai hartiatason yläpuolella tehtäviä nostoja. Mieti voitko käyttää jotain apuvälinettä nostossa. Huolehdi riittävästä valaistuksesta koko matkalla. Huolehdi, että nostoon ja siirtoon on riittävästi tilaa. 16

17 Pidä huolta lattian järjestyksestä ja siisteydestä, ettet kompastu tai liukastu. Portaat ja liuskat lisäävät vaaraa. Noston alussa ja lopussa ei saa olla esteitä. Pidä selkä- ja vatsalihakset hyvässä kunnossa Oikea nostotapa Nosta tasaiselta, tukevalta ja pitävältä alustalta. Mene lähelle nostettavaa. Ota tukeva asento, jalat haara-asennossa, jalkapohjat tasaisesti alustassa. Ota tukeva ote taakasta. Käytä jalkalihaksia ja pidä selkä suorana. Kumara asento rasittaa selkää. Nosta tasaisella voimalla niin, että nostettava on lähellä vartaloa. Älä tempaise! Käytä hyväksesi vartalon liike-energiaa. 3. TYÖTAPATURMAT JA AMMATTITAUDIT Kunnollisella työhön perehdyttämisellä uusi työntekijä oppii tekemään työnsä oikein, turvallisesti ja tehokkaasti. Hyvän järjestyksen ja siisteyden ylläpito parantaa aina työturvallisuutta ja tuottavuutta. Koneiden ja laitteiden turvallinen käyttö opastetaan huolellisesti. Työnantaja huolehtii siitä, että koneen virheellinen käyttökään ei voi aiheuttaa henkilövahinkoja. Työnantajan velvollisuutena on varmistaa, että johdon sitoutuminen on vahvaa, työntekijöiden osallistuminen on aktiivista ja että johtaminen on hyvin organisoitu. Työntekijöiden velvollisuutena on tehdä aktiivisesti yhteistyötä työnantajan kanssa torjuntatoimenpiteitä toteutettaessa, noudattaa koulutuksesta saatuja ohjeita ja huolehtia omasta ja työtovereidensa terveydestä ja turvallisuudesta. Tapaturmien ehkäisemiseksi on noudatettava annettuja työskentelyohjeita, ilmoitettava havaituista puutteista ja vioista esimiehelle, selvitettävä itselle ensiaputarvikkeiden sijainti ja niiden käyttö sekä hankittava peruselvytystaidot ja ylläpidettävä niitä. Reisjärven kunnan työterveyshuollon toimintasuunnitelma on laadittu yhteistyössä työsuojeluorganisaation kanssa. Suunnitelman mukaisesti toteutetaan kunnassa työterveyshuoltoa ja ennaltaehkäistään ammattitauteja ja työperäisiä riskejä (kuten kemialliset, biologiset ja fysikaaliset altisteet). 3.1 TYÖTAPATURMA Tapaturmalla tarkoitetaan äkillistä, ennalta arvaamatonta ja ulkoisen tekijän aiheuttamaa tapahtumaa, josta on seurauksena vamma tai sairaus. Äkillisyys tarkoittaa tapahtuman yhtäkkisyyttä ja nopeutta (esim. kaatuminen, putoaminen tai törmäys). Ennalta arvaamattomuus tarkoittaa, että tapaturma sattuu työntekijän tahtomatta eli se on odottamaton ja yllättävä tapahtuma. Ulkoisella tekijällä tarkoitetaan vahingoittuneesta riippumatonta seikkaa, joka aiheuttaa vahingon, esim. päälle kaatuva esine tai käteen osuva terävä esine. Tapaturman tulee sattua joko työssä eli työtä tehdessä tai työstä johtuvissa olosuhteissa (työpaikalla tai työpaikkaan kuuluvalla alueella, matkalla asunnosta työpaikalle tai päinvastoin 17

18 tai työntekijän ollessa työnantajan asioilla). Myös työntekijälle hänen yrittäessään varjella tai pelastaa työnantajansa omaisuutta tai työtoimintansa yhteydessä ihmishenkeä sattunut tapaturma korvataan. Varsinaisen tapaturman lisäksi työtapaturmana korvataan myös vamma, joka on syntynyt lyhyenä, enintään yhden vuorokauden pituisena aikana ja jota ei korvata ammattitautina. Tällainen vamma on esim. työliikkeen yhteydessä tapahtunut lihaksen tai jänteen kipeytyminen. Tapaturmana korvataan niin ikään pahoinpitelystä tai muusta toisen henkilön tahallisesta teosta aiheutunut vamma tai sairaus. Työntekijän velvoitteet tapaturman sattuessa Hakeudu hoitoon välittömästi, jos vamma on vakava ja ryhdy vasta sitten muihin toimenpiteisiin. Jos vamma ei ole vakava, hakeudu työterveyshuoltoon ja ilmoita tapaturmasta esimiehellesi. Jos työterveyshuolto ei ole käytettävissä, hakeudu päivystävän lääkärin vastaanotolle Työtapaturmankorvauksen haku käynnistyy, kun työnantajasi lähettää vakuutuslaitokselleen tapaturma/ammattitauti-ilmoituksen (liite 3). Pidä huoli, että työnantajasi saa kaikki tarpeelliset tiedot ilmoituksen täyttämistä varten ja varmista, että työnantajasi on täyttänyt ja lähettänyt ilmoituksen. Se on tehtävä mahdollisimman pian tapaturman sattumisen jälkeen. Varmista myös, että työnantaja on ilmoittanut vakavista tapaturmista työsuojelupiiriin. Vakuutuslaitos tarvitsee korvauspäätöksen tekoa varten myös lääkärintodistuksen, jonka hoitava lääkäri lähettää suoraan vakuutuslaitokseen. Työntekijän velvoitteet läheltä piti - tilanteessa Jos sinulle sattui tai huomaat, että sinulle olisi voinut sattua tapaturma jotain työtä tehdessä, täytä silloin vaara- ja uhkatilanneilmoitus (liite 1) ja palauta se esimiehellesi. Ilmoitus on tärkeä, jotta voidaan vastaisuudessa puuttua ja poistaa epäkohtia tai muuttaa toimintatapoja, ettei sitä oikeaa työtapaturmaa sattuisi AMMATTITAUTI Ammattitauti on sairaus, joka todennäköisesti on pääasiallisesti aiheutunut fysikaalisesta, kemiallisesta tai biologisesta tekijästä työssä. Ammattitautiasetuksessa on luettelo yleisimmistä ammattitaudeiksi katsottavista sairauksista ja niitä aiheuttavista tekijöistä. Luettelo ei ole tyhjentävä eikä rajoittava, vaan sairaus voidaan korvata ammattitautina, jos syy-yhteys altistavaan tekijään on osoitettavissa riittävällä todennäköisyydellä. Ammattitaudin korvaa se vakuutuslaitos, jonka vakuuttamassa työssä työntekijä on viimeksi altistunut. 18

19 Työntekijän velvoitteet ammattitautiepäilyssä Jos epäilet, että sinulla on työperäinen ammattitauti, niin ota yhteyttä työterveyshuoltoon. Kun työterveyslääkäri toteaa ammattitautiepäilyn, on siitä ilmoitettava lähimmälle esimiehelle ja työterveyshuolto jatkaa asian käsittelyä. Työterveyslääkäri antaa ohjeet mahdollisiin jatkotutkimuksiin menosta. 4. TOIMINTAOHJEIDEN TOIMEENPANO Nämä toimintaohjeet ja siihen liittyvät lomakkeet käydään läpi jokaisessa Reisjärven kunnan työyksikössä esimiehen, työsuojeluhenkilön ja työterveyshuollon kanssa. Yksikkökohtaiset ohjeet tarkistetaan samassa yhteydessä. Riski- ja vaaratilanteiden kartoitus tarkistetaan tarvittaessa ja erityisesti työterveyshuollon työpaikkakäynneillä ja tarkastuksissa. Vaara- ja uhkatilanneilmoitukset käsitellään ensisijaisesti työyksiköiden henkilöstöpalavereissa mahdollisimman pian ilmoituksen teon jälkeen ja tarvittaessa ryhdytään jatkotoimenpiteisiin. LIITTEET LIITE 1, Vaara- ja uhkatilanneilmoitus LIITE 2, Näppärä LIITE 3, Tapaturma- ja ammattitauti-ilmoitus 19

20 kliite 1 ILMOITUS VAARA- TAI UHKATILATILANTEESTA TYÖNTEKIJÄÄ KOHTAAN Toimitetaan työsuojeluvaltuutetulle Täytetään tekstaten! Työpaikka LUOTTAMUKSELLINEN Puhelin Osoite Tapahtumapaikka Tapahtuma-aika Vahingoittunut / uhattu Tehtävänimike Tehtävässäoloaika Silminnäkijät TIEDOT UHKAKÄYTTÄYTYJÄSTÄ asiakas asiakkaan omainen työtoveri oppilas potilas joku muu sukupuoli mies nainen ikä Onko tiedossa aikaisempia uhkakäyttäytymisiä? SELOSTUS TAPAHTUNEESTA Minkälaisessa tilanteessa vaara- tai uhkatilanne on tapahtunut? (Lisätietoja voi kirjoittaa paperin kääntöpuolelle.) Uhkakäyttäytymisen muoto Oliko tapahtumahetkellä työpaikalla muita? Onko tapahtuneesta seurannut ruumiillisia vammoja? Ei ole Kyllä, millaisia? Onko tapahtumasta seurannut henkisiä vammoja? Ei ole Kyllä, millaisia? Tapahtumasta on otettu yhteyttä Muuta Työsuojeluvaltuutettuun Työterveyshuoltoon Poliisiin Muualle, mihin Asiaa on käsitelty työyhteisössä Mitä jatkotoimenpiteitä on tehty tapahtuman johdosta? PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUKSET / 200 uhatun allekirj. työnantaja, esimies

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Ammattiliitto Nousu ry

Ammattiliitto Nousu ry Ammattiliitto Nousu ry Nordeassa työpaikkakiusaamista ei hyväksytä Pankin ohjeiden mukaan työpaikkakiusaamiseen on puututtava heti, kun sitä ilmenee Jokaisella on velvollisuus puuttua kiusaamiseen ja epäasialliseen

Lisätiedot

Mikä on työpaikkakiusaamista?

Mikä on työpaikkakiusaamista? Mikä on työpaikkakiusaamista? Työpaikkakiusaaminen = henkinen väkivalta on luonteeltaan toistuvaa säännöllistä pitkään jatkuvaa Henkistä väkivaltaa voivat harjoittaa Yksittäinen työtoveri tai työyhteisö

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA 1. PEREHDYTYS Työturvallisuuslaki 14 Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava

Lisätiedot

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.JOHDANTO 3 2.LAINSÄÄDÄNTÖ 3 3.TERVEYDELLE HAITALLISEN HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 3 3.1

Lisätiedot

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Paivi.rauramo@ttk.fi Työsuojelun yhteistoiminta Tavoitteita: työnantajan ja työntekijöiden vuorovaikutuksen edistäminen työntekijöille

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen OHJE OMA-ARVIOINTILOMAKKEEN KÄYTTÖÖN Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen Tämä lomakksto on tarkoitettu jokaisen merenkulkijan itsensä täytettäväksi. Pyrkimyksenä on löytää työturvallisuuteen

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Kiusaajana tai kiusattuna työpaikalla

Kiusaajana tai kiusattuna työpaikalla Kiusaajana tai kiusattuna työpaikalla MaRan Marraspäivä ajankohtaista työelämän hyötytietoa Scandic Simonkenttä 19.11.2014 MaRa koulutuspalvelut Sami Nisametdin Kysymyksenasettelu Mikä on häirintää tai

Lisätiedot

Toimintaohje väkivaltatilanteiden varalle Pyhtään kunnassa

Toimintaohje väkivaltatilanteiden varalle Pyhtään kunnassa 1 (7) Toimintaohje väkivaltatilanteiden varalle Pyhtään kunnassa Yhteistyötoimikunta 23.8.2010 32 Kunnanhallitus 30.8.2010 227 2 (7) Sisällysluettelo 1.Mitä on henkinen väkivalta? 3 2.Mitä on fyysinen

Lisätiedot

SALLITTU - Hyvä käytös. häirintä kielletty! OHJEITA TYÖPAIKOILLE SUKUPUOLISEN HÄIRINNÄN JA AHDISTELUN VARALTA

SALLITTU - Hyvä käytös. häirintä kielletty! OHJEITA TYÖPAIKOILLE SUKUPUOLISEN HÄIRINNÄN JA AHDISTELUN VARALTA Hyvä käytös SALLITTU - häirintä kielletty! OHJEITA TYÖPAIKOILLE SUKUPUOLISEN HÄIRINNÄN JA AHDISTELUN VARALTA FLIRTTI SAATTAA PIRISTÄÄ työyhteisön arkea. Sukupuolinen häirintä ei kuitenkaan ole koskaan

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Parempi työ

Perusasiat kuntoon Parempi työ Perusasiat kuntoon Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2013 26.4.2013 Lahti Ylitarkastaja Jenny Rintala Työsuojelun vastuualue 1 Uutta psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa Työn kuormituksen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi

Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi Tavoitteet Tämä diaesitys auttaa epäasiallisen käyttäytymisen puheeksi ottamisessa työpaikalla. Tavoitteena on luoda yhteinen näkemys siitä,

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

OHJEITA TYÖSUOJELUVALTUUTETULLE JA LUOTTAMUSMIEHELLE KIUSAUS TAI EPÄASIALLISEN KOHTELUN EPÄILYJEN KÄSITTELYYN. Nordea Unioni Suomi ry

OHJEITA TYÖSUOJELUVALTUUTETULLE JA LUOTTAMUSMIEHELLE KIUSAUS TAI EPÄASIALLISEN KOHTELUN EPÄILYJEN KÄSITTELYYN. Nordea Unioni Suomi ry OHJEITA TYÖSUOJELUVALTUUTETULLE JA LUOTTAMUSMIEHELLE KIUSAUS TAI EPÄASIALLISEN KOHTELUN EPÄILYJEN KÄSITTELYYN KIUSAAMINEN / EPÄASIALLINEN KOHTELU 1 NORDEASSA TYÖPAIKKAKIUSAAMISTA EI HYVÄKSYTÄ - perustuu

Lisätiedot

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 1 Työsuojelu Työsuojelutoimikunta SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 Työsuojelupäällikkö Virpi Kallio 2 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Toimipaikka: Savitaipaleen kunta 1. LÄHTÖKOHTA

Lisätiedot

Selvityksen perusteella työnantajan on suunniteltava nosto- ja siirtotyöpisteet sekä valittava työhön soveltuvat työmenetelmät ja työvälineet.

Selvityksen perusteella työnantajan on suunniteltava nosto- ja siirtotyöpisteet sekä valittava työhön soveltuvat työmenetelmät ja työvälineet. TURUN JA PORIN TYÖSUOJELUPIIRI Käsin tehtävät nostot ja siirrot Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat merkittävin työstä poissaoloja aiheuttava syy. Vähintään joka neljäs työtapaturma sattuu nostamisen

Lisätiedot

Hyvä työilmapiiri ja yhteishenki estävät kiusaamista

Hyvä työilmapiiri ja yhteishenki estävät kiusaamista Hyvä työilmapiiri ja yhteishenki estävät kiusaamista Toimintaohje työpaikkakiusaamisen estämiseksi SAK:ssa TL Me SAK:n työntekijät ja esimiehet edellytämme työpaikallamme normaalia, hyvää käytöstä emmekä

Lisätiedot

Autoalan kysely 2014

Autoalan kysely 2014 Autoalan kysely 2014 Autoalan työsuojelun yhteistoiminnan ja työympäristön riskien vaikuttavuuskysely 2014 1 Toimipaikkanne henkilöstön lukumäärä 100% 80% 60% 51% 40% 32% 20% 17% 0% 1% 1-9 10-20 21-40

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta. Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue

Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta. Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma

Työsuojelun toimintaohjelma Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Työsuojelun toimintaohjelma Luentopäivä 17.3.2010 Yrityspuisto Futuria Sirkka Malkki Työsuojelun toimintaohjelma Perustuu

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Hyvä käytös sallittu! Nollatoleranssi epäasialliselle käytökselle ja häirinnälle. Hannu Tamminen KUOPIO 18.2.2011

Hyvä käytös sallittu! Nollatoleranssi epäasialliselle käytökselle ja häirinnälle. Hannu Tamminen KUOPIO 18.2.2011 Hyvä käytös sallittu! Nollatoleranssi epäasialliselle käytökselle ja häirinnälle Hannu Tamminen KUOPIO 18.2.2011 Häirintää ja väkivaltaa työpaikalla koskevan puitesopimus (EU-taso) Sopimuksessa tuomitaan

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) VAAROJEN TUNNISTAMINEN Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia esiintyy vaaraa tietoa Melu F 1. Jatkuva melu F 2. Iskumelu

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Ristiriidoista ratkaisuihin

Ristiriidoista ratkaisuihin Ristiriidoista ratkaisuihin Tarja Räty Asiantuntija (työelämän kehittäminen, työhyvinvointi) Työturvallisuuskeskus TTK 19.3.2015 Erilaisia näkemyksiä ja ristiriitoja Ristiriitoihin ihmisten välillä vaikuttavat

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE henkisen väkivallan, työssä kiusaamisen ja syrjinnän estämiseksi Posion kunnan työpaikoilla

TOIMINTAOHJE henkisen väkivallan, työssä kiusaamisen ja syrjinnän estämiseksi Posion kunnan työpaikoilla TOIMINTAOHJE henkisen väkivallan, työssä kiusaamisen ja syrjinnän estämiseksi Posion kunnan työpaikoilla Kunnanhallitus 8.8.2011, 84 SISÄLLYSLUETTELO 2 HENKISEN VÄKIVALLAN, TYÖSSÄ KIUSAAMISEN JA SYRJINNÄN

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Sosiaalisen median pyörteissä Miten yrityksen kannattaa toimia, kun sosiaalisessa mediassa kuohuu? Viestintäpäällikkö Lotta Knuutinen MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA

AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA yhteistyötoimikunta 26.4.2010 kunnanhallitus 10.5.2010 AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA Toimintamalli puheeksiottamisesta Heinäveden kunta Tavoitteet Aktiivisella työkyvyn seurannalla puututaan sellaisiin

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet ERGONOMIA (E) Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpiste E 1. Työpisteen siisteys ja järjestelyt E 2. Kulkutiet, uloskäytävät ja pelastustiet E 3. Portaat, tikapuut ja

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI TOIMINTAOHJE henkisen väkivallan, työssä kiusaamisen ja syrjinnän estämiseksi Hyväksytty kaupunginhallituksessa 11.12.2012 238 2 Kiusaaminen ei kuulu hyvään työilmapiiriin Työ hallitsee

Lisätiedot

Hyvä käytös sallittu. epäasiallinen kohtelu kielletty

Hyvä käytös sallittu. epäasiallinen kohtelu kielletty Hyvä käytös sallittu epäasiallinen kohtelu kielletty Ohjeita työpaikoille epäasiallisen kohtelun ehkäisemiseksi, tunnistamiseksi ja käsittelemiseksi Työnantajan on lain mukaan puututtava epäasialliseen

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida

Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida Tarkastaja Sari Roivainen Etelä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Siltasaarenkatu 12 A, 00530 Helsinki Puh: 020 636 1040 (keskus)

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Miten ratkaisen ongelmia esimiehenä. Asiantuntijan ja esimiehen työelämätaidot, 1.6.2016

Miten ratkaisen ongelmia esimiehenä. Asiantuntijan ja esimiehen työelämätaidot, 1.6.2016 Miten ratkaisen ongelmia esimiehenä Asiantuntijan ja esimiehen työelämätaidot, 1.6.2016 Työsuojelu Kaikkien vaarojen ja haittojen torjuminen, jotka työsuhteessa uhkaavat työntekijän henkeä, terveyttä ja

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

TOIMINTAMALLI TYÖPAIKKAVÄKIVALTA- TILANTEITA VARTEN

TOIMINTAMALLI TYÖPAIKKAVÄKIVALTA- TILANTEITA VARTEN TOIMINTAMALLI TYÖPAIKKAVÄKIVALTA- TILANTEITA VARTEN Hyväksytty kaupunginhallituksessa 11.12.2012 239 TOIMINTAMALLI TYÖPAIKKAVÄKIVALTATILANTEITA VARTEN YLEISTÄ Kaupungin työpaikoilla voi ilmetä asiakkaiden

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Työhyvinvointiin liittyvät yhteydenotot työsuojelupiirin vuonna 2008

Työhyvinvointiin liittyvät yhteydenotot työsuojelupiirin vuonna 2008 111 UUDENMAAN Työhyvinvointiin liittyvät yhteydenotot työsuojelupiirin vuonna 28 Tässä raportissa kuvataan työhyvinvointiin liittyvää työsuojeluvalvontaa Uudenmaan työsuojelupiirissä. Raportissa kuvatut

Lisätiedot

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Työturvallisuuskoulutuksen taustaa (1) Työturvallisuusasiat ovat nousseet pelastusalalla entistä tärkeämmiksi Esikuvana tälle koulutukselle on Työturvallisuuskeskuksen

Lisätiedot

17.3.2011 Heli Hannonen. Mistä epäasiallinen kohtelu työssä kertoo? Esimiehen ja työyhteisön keinot ehkäistä ja vähentää epäasiallista kohtelua

17.3.2011 Heli Hannonen. Mistä epäasiallinen kohtelu työssä kertoo? Esimiehen ja työyhteisön keinot ehkäistä ja vähentää epäasiallista kohtelua Hyvinvointia työstä Mistä epäasiallinen kohtelu työssä kertoo? Esimiehen ja työyhteisön keinot ehkäistä ja vähentää epäasiallista kohtelua Hyvä käytös sallittu! Rovaniemi 17.3.2011 Heli Hannonen, psykologi

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Lastaukseen ja purkuun liittyvän taakkojen käsittelyn ergonomia Kuljettajat & taakkojen käsittely 1 taakkojen käsittelyyn

Lisätiedot

Työsuojelupäällikkö Avoin puh. 04010 44060. Työsuojeluvaltuutettu Risto Vattulainen puh. 04010 44061. Yhteyshenkilö Niina Meriläinen puh.

Työsuojelupäällikkö Avoin puh. 04010 44060. Työsuojeluvaltuutettu Risto Vattulainen puh. 04010 44061. Yhteyshenkilö Niina Meriläinen puh. LIEKSAN KAUPUNKI TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Hoivapalvelut 10.10.2014 Yrjönhovin palvelukoti Yrjönhovin tukikeskus Partalanmäen palvelukoti Karpalon päiväkeskus Kotihoito

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Seminaarin järjestäjät: Työturvallisuuskeskus ja Työterveyslaitos Turvallisuusmessut 2012, Tampere Seminaarin avaus Bjarne Andersson, KT Kuntatyönantajat

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Mikä on kriisi?... 3 1.2. Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA... 4 2.1.

Lisätiedot

Epäasiallinen kohtelu ja häirintä

Epäasiallinen kohtelu ja häirintä Epäasiallinen kohtelu ja häirintä Kemijärven kaupunki Tstmk 30.10.2014 Kehysryhmä 17.11.2014 Kh XX.XX.XXXX 0 Sisällysluettelo JOHDANTO... 2 Hyvä käytös...3 Epäasiallinen käytös...3 Mikä ei ole epäasiallista

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN EHKÄISE- MISEKSI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1 (7)

TOIMINTAOHJE HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN EHKÄISE- MISEKSI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1 (7) TOIMINTAOHJE HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN EHKÄISE- MISEKSI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1 (7) 2 (7) Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Mikä on häirintää ja mikä ei? 3 3. Ristiriitatilanteiden

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Työsuojeluiltapäivä Pori, 14.3.2013 Jan Schugk Ylilääkäri Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työtapaturmien lukumäärä taas kasvussa Vaaran ja riskin käsitteet

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUTOIMIKUNTA 2015 A. YLEISTÄ Työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi

Lisätiedot

Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen

Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen Ergonomiaopetuksen tavoitteet Opiskelija tietää potilaan siirtymisen avustamisen ergonomiset periaatteet ja osaa toimia niiden mukaisesti, tunnistaa potilaan

Lisätiedot

UUDENMAAN TYÖSUOJELUPIIRI

UUDENMAAN TYÖSUOJELUPIIRI TURVALLISUUDEN HALLINTA TYÖPAIKALLA Työpaikan perustiedot Työpaikka Y-tunnus TK-numero (tarkastaja täyttää) Henkilömäärä (koko työpaikka) Työpaikan toimiala Postiosoite Katuosoite Yhteyshenkilö Postinumero

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN

HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN HYKS lautakunta 21.1.2014 Liite 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN Löydätte yksikkönne tulokset kalvosarjan alussa ja tämän jälkeen vertailut. Erot voidaan vastauksien määrien (N) mukaan

Lisätiedot

Kiusaaminen ei kuulu hyvään työilmapiiriin

Kiusaaminen ei kuulu hyvään työilmapiiriin TAMPEREEN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRYHMÄ Kiusaaminen ei kuulu hyvään työilmapiiriin Toimintaohje henkisen väkivallan, kiusaamisen ja syrjinnän estämiseksi Tampereen kaupungin työpaikoilla Hyväksytty kaupunginhallituksen

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY 1. Sukupuoli nmlkj Nainen nmlkj Mies nmlkj Ei yksiselitteisesti määriteltävissä 2. Ikä nmlkj alle 31 vuotta nmlkj 31 40 vuotta nmlkj 41 0 vuotta nmlkj yli 0 vuotta 3.

Lisätiedot

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5)

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5) 1 VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpaikka: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) Melu Jatkuva melu Iskumelu Häiritsevä ääniympäristö Lämpötila ja ilmanvaihto Työpaikan lämpötila Yleisilmanvaihto

Lisätiedot

Epäasiallisen kohtelun ehkäisy ja käsittely Kajaanin kaupungin työpaikoilla

Epäasiallisen kohtelun ehkäisy ja käsittely Kajaanin kaupungin työpaikoilla Epäasiallisen kohtelun ehkäisy ja käsittely Kajaanin kaupungin työpaikoilla Luonnos Opas pohjautuu työsuojeluhallinnon julkaisuun työsuojeluoppaita ja ohjeita 42 EPÄASIALLINEN KOHTELU 1 Mikä ei ole epäasiallista

Lisätiedot

Epäasialliseen kohteluun puuttuminen PAMissa

Epäasialliseen kohteluun puuttuminen PAMissa Epäasialliseen kohteluun puuttuminen PAMissa Sisältö PAMissa ei hyväksytä epäasiallista kohtelua... 2 Mistä tunnistaa epäasiallisen kohtelun?... 3 Miten tulee toimia, jos kokee tai havaitsee epäasiallista

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla

Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla Puheenvuoron lähtökohtana on työsuojeluviranomaisen tilannearvio ja painotukset 3.5.2013 1 Työsuojeluviranomaisen toiminnan lähtökohdat

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi

Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi Kirsi Ahola Ihmisen toimintakyky vaihtelee, mutta työkyky säilyy, kun työ joustaa Toimintakyky kertoo, kuinka henkilö selviytyy päivittäisen elämänsä vaatimuksista.

Lisätiedot

Kohderyhmä: 5. rotaatioryhmän työlliset sekä aiemmin työssä olleet

Kohderyhmä: 5. rotaatioryhmän työlliset sekä aiemmin työssä olleet TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -LISÄTUTKIMUS 2007: TYÖPAIKKATAPATURMAT JA TYÖPERÄISET SAIRAUDET Lomake / Laura Hulkko tallennettu nimellä AHM07_lomake_fi Helmikuun 2007 alusta lomakkeelle on tehty muutama

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITUKSEN KARTOITUSMENETELMÄN KÄYT- TÄMINEN

HENKISEN KUORMITUKSEN KARTOITUSMENETELMÄN KÄYT- TÄMINEN HENKISEN KUORMITUKSEN KARTOITUSMENETELMÄN KÄYT- TÄMINEN Tätä henkisen kuormituksen kartoitusmenetelmää käytettäessä pitää ottaa huomioon seuraavaa: 1. Menetelmä on tarkoitettu henkisen kuormituksen kartoittamiseen

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014 Annaleena Rita ja Pertti Hautala 3.12.2013 2 SISÄLTÖ 1. Rautjärven kunnan toiminta-ajatus... 3 2. Työsuojelun toiminta-ajatus... 3 3. Rautjärven kunnan työsuojelun toimintaperiaatteet...

Lisätiedot

Puolangan lukion kiusaamisen vastainen toimintamalli alkaen 1.1.2013

Puolangan lukion kiusaamisen vastainen toimintamalli alkaen 1.1.2013 Puolangan lukion kiusaamisen vastainen toimintamalli alkaen 1.1.2013 1. Yleistä Tämä toimintamalli ohjaa kiusaamisen vastaista toimintaa Puolangan lukiossa. Toimintamallissa tarkastellaan mitä eri osapuolten

Lisätiedot

Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun ehkäisy Ähtärin kaupungin työpaikoilla

Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun ehkäisy Ähtärin kaupungin työpaikoilla Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun ehkäisy Ähtärin kaupungin työpaikoilla 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Motto 3 2 Epäasiallinen kohtelu ja henkinen väkivalta 4 3 Mikä ei ole epäasiallista kohtelua 5 4 Ollaan ihmisiksi

Lisätiedot

Ennaltaehkäisy väkivaltariskien hallinnassa työssä

Ennaltaehkäisy väkivaltariskien hallinnassa työssä Ennaltaehkäisy väkivaltariskien hallinnassa työssä Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Turvallisuusmessut 2012, Tampere Timo Suurnäkki Työväkivallalla tarkoitetaan asiakkaiden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mistä epäasiallinen kohtelu työssä kertoo? Esimiehen ja työyhteisön keinot ehkäistä ja vähentää epäasiallista kohtelua Jouni Sipponen 18.2.2011 Termeistä ja käsitteistä Työpaikkakiusaaminen,

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

TYÖPERÄISTÄ STRESSIÄ KOSKEVA KESKUSJÄRJESTÖSUOSITUS

TYÖPERÄISTÄ STRESSIÄ KOSKEVA KESKUSJÄRJESTÖSUOSITUS 1 (5) TYÖPERÄISTÄ STRESSIÄ KOSKEVA KESKUSJÄRJESTÖSUOSITUS 1. Suosituksen tausta EU:n työmarkkinakeskusjärjestöt UNICE/UEAPME, CEEP ja EAY solmivat 8.10.2004 työperäistä stressiä koskevan puitesopimuksen

Lisätiedot

Viranomaisyhteistyö sisäympäristöongelmissa. Ylitarkastaja, Vesa Pekkola, Sosiaali- ja terveysministeriö

Viranomaisyhteistyö sisäympäristöongelmissa. Ylitarkastaja, Vesa Pekkola, Sosiaali- ja terveysministeriö Viranomaisyhteistyö sisäympäristöongelmissa Ylitarkastaja, Vesa Pekkola, Sosiaali- ja terveysministeriö Osapuolia kosteus- ja homeongelmatapauksissa Asukas Rakennuk sen omistaja Työn tekijä Työn antaja

Lisätiedot

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Esityksen rakenne 1. Johdanto Tapaturmaisesti kuolleiden yli 65 vuotiaiden kuolemansyyt

Lisätiedot

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot