REISJÄRVEN KUNTA. TYÖSUOJELUOHJELMAN Yleiset toimintaohjeet työpaikoilla esiintyviin tilanteisiin. Laadittu KHALL hyväksynyt 31.1.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "REISJÄRVEN KUNTA. TYÖSUOJELUOHJELMAN Yleiset toimintaohjeet työpaikoilla esiintyviin tilanteisiin. Laadittu 9.11.2006 KHALL hyväksynyt 31.1."

Transkriptio

1 TYÖSUOJELUOHJELMAN Yleiset toimintaohjeet työpaikoilla esiintyviin tilanteisiin Laadittu KHALL hyväksynyt

2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO HENKINEN HYVINVOINTI TYÖAIKAKIRJANPITO...5 Työaikakirjanpidon sisältö...5 Työaikakirjanpidon ja muiden työaika-asiakirjojen esittäminen...5 Työajanseuranta ASIAKASVÄKIVALTA...6 Työympäristön suunnittelu...6 Työn ja työtapojen suunnittelu...6 Koulutus...7 Tilanteet, joissa on erityisesti pidettävä mielessä väkivallan uhka...7 Ulkoiset merkit, jotka voivat ennakoida väkivaltaista käyttäytymistä...7 Toimintaohjeet väkivaltaisen asiakkaan kohtaamisessa HAITALLINEN HÄIRINTÄ JA EPÄASIALLINEN KOHTELU...8 Henkinen väkivalta...8 Toimintaohjeet, jos koet henkistä väkivaltaa...9 Seksuaalinen häirintä työpaikoilla...10 Toimintaohjeet, jos koet olevasi seksuaalisen häirinnän kohteeksi joutunut...10 Epäasiallinen kohtelu, kiusaaminen ja henkinen väkivalta...11 Henkisen väkivallan ehkäiseminen TYÖN HAITALLISET KUORMITUSTEKIJÄT: HENKINEN JAKSAMINEN...11 Henkiseen jaksamiseen vaikuttavat tekijät...11 Henkisen jaksamisen tärkeys työssä...12 Jaksavan työyhteisön tunnusmerkkejä...12 Oma toiminta...12 Työyhteisön toiminta TUKI- JA LIIKUNTAELINSAIRAUKSIEN EHKÄISY TYÖN HAITALLISET KUORMITUSTEKIJÄT: FYYSINEN JAKSAMINEN...13 Fyysisen kuormittumisen ehkäiseminen NÄYTTÖPÄÄTE- JA TOIMISTOTYÖ...14 Työnantajan velvollisuudet...14 Fyysiset rasitusongelmat NOSTOT JA SIIRROT...15 Nosto- ja siirtotöiden arviointi...15 Taakkaan ja ympäristöön liittyvien kuormitustekijöiden arviointi...15 Työntekijään liittyvien riskien arviointi...15 Opetus ja harjaannuttaminen...16 Apuvälineet...16 Noston suunnittelu...16 Oikea nostotapa

3 3. TYÖTAPATURMAT JA AMMATTITAUDIT TYÖTAPATURMA...17 Työntekijän velvoitteet tapaturman sattuessa...18 Työntekijän velvoitteet läheltä piti - tilanteessa AMMATTITAUTI...18 Työntekijän velvoitteet ammattitautiepäilyssä TOIMINTAOHJEIDEN TOIMEENPANO

4 JOHDANTO Reisjärven kuntaan on laadittu yleinen työsuojelun toimintaohjelma, joka on tarkistettu viimeksi tammikuussa Voimassa oleva työterveyshuollon toimintasuunnitelma täydentää edellistä ohjelmaa. Eri hallintokuntiin on laadittu omia työsuojelun toimintaohjelmia viimeisten vuosien aikana. Työterveyshuolto toimii Reisjärven kunnassa toimintasuunnitelmansa mukaisesti. Työterveyshuoltoon kuuluvat sekä lakisääteinen eli ehkäisevä ja työkykyä ylläpitävä toiminta että sairaanhoito. Työterveyshuollon asiantuntemusta voidaan käyttää hyväksi, kun työolot olennaisesti muuttuvat tai kalusteita hankittaessa ja vaihdettaessa. Työterveyshuoltoon otetaan yhteyttä, kun vaivoja esiintyy ja niitä ei työpaikalla tehdyistä toimenpiteistä huolimatta saada vähenemään. Työsuojelun työryhmä yhdessä työsuojelupiirin tarkastajan kanssa on tarkentanut erityisiä riskitekijöitä, joihin on laadittu nämä toimintaohjeet työpaikoille. Ohjeet on jaettu kolmeen ryhmään: henkinen hyvinvointi, tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisy sekä työtapaturmien ehkäisy. Tarkoituksena on helpottaa työntekijöiden työskentelyä ja auttaa toimimaan oikein eteen tulevissa tilanteissa. Salaiset ja tarkemmat ohjeet löytyvät jokaiselta työpaikalta erikseen. Siksi nämä ohjeet antavatkin yleisiä neuvoja tilanteista, joita työelämässä saattaa esiintyä. Nämä toimintaohjeet käydään läpi jokaisessa työyksikössä työpaikkakokouksissa. Näitä ohjeita ovat olleet kokoamassa Reisjärven kunnan johtoryhmä, työterveyshoitaja, työsuojeluvaravaltuutettu ja työsuojelupäällikkö. Käytännössä on toimittu seuraavan kuvion mukaisesti, jota on tarkoitus käyttää myös tulevaisuudessa (ks. kuvio 1.). Kuvio 1. Työsuojelun toimintamalli Vaara ja haittatekijöiden tunnistaminen TYÖTERVEYS- HUOLTO MUKANA TARVITTAESSA KOKO PROSESSISSA Riskin suuruuden määrittäminen Seuraukset Todennäköisyys Seuranta tai palaute Riskin merkittävyydestä päättäminen Toimenpiteiden valinta ja toteuttaminen 4

5 1. HENKINEN HYVINVOINTI 1.1 TYÖAIKAKIRJANPITO Työaikalaki edellyttää, että työnantaja etukäteen suunnittelee työntekijöiden työajan ja laatii sitä varten työtuntijärjestelmän. Työajan tasoittumisjärjestelmä laaditaan, jos käytetään lakiin tai työehtosopimukseen perustuvia keskimääräisiä säännöllisiä viikkotyöaikoja tai jaksotyöaikaa. Järjestelmästä käy ilmi vähintään tasoittumisjakson kunkin viikon säännöllinen työaika ja se laaditaan vähintään ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu säädettyyn tai sovittuun keskimäärään. Työaikakirjanpidon sisältö Toteutuneesta työajasta työnantaja pitää työaikakirjanpitoa. Muodon työnantaja voi valita vapaasti. Työaikakirjanpidossa on oltava nähtävissä - tehdyt tunnit (merkitään aina todellisina riippumatta korvauksen maksamistavasta) - ylityö ja siitä maksettu korotettu palkka - sunnuntaityö ja siitä maksettu korotettu palkka - työnjohtajan arvioitu yli- tai sunnuntaityön määrä silloin, kun on sovittu kuukausikorvauksesta (on oltava luettavissa sellaisenaan ilman laskutoimituksia) Käytännössä työaikakirjanpitoon kuuluvat seuraavat asiakirjat: - työvuoroluettelo (työtuntijärjestelmä) - työajan tasoittumisjärjestelmä (noudatettaessa keskimääräistä työaikaa) - perustosite (tuntilappu, kellokortti tms.) - työaikayhdistelmä - palkkakortti Työaikakirjanpitoa pidetään totuudenmukaisesti. Jos työnantaja laiminlyö työaikakirjanpidon pitämistä, pitää sitä väärin tai muuttaa sitä taikka hävittää, kätkee tai tekee sen mahdottomaksi lukea, työnantaja tai hänen edustajansa voidaan tuomita työaikalaissa säädettyyn rangaistukseen. Työaikakirjanpidon ja muiden työaika-asiakirjojen esittäminen Työaikakirjanpito sekä säännöllisestä työajasta ja lisäylityöstä paikallisesti tehdyt kirjalliset sopimukset on vaadittaessa näytettävä työsuojelutarkastuksen toimittajalle sekä työntekijöiden luottamushenkilölle tai työsuojeluvaltuutetulle. Työsuojeluviranomaisille on heidän pyynnöstään toimitettava jäljennöksiä työaikakirjanpidosta, työaikaa ja lisäylityötä koskevista paikallisista sopimuksista sekä työajan tasoittumisjärjestelmästä ja työvuoroluetteloista. Työpaikan työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada vastaavat selvitykset. Työntekijällä tai hänen valtuuttamallaan henkilöllä on oikeus saada kirjallinen selvitys työntekijää koskevista työaikakirjanpidon ja työvuoroluetteloiden merkinnöistä. 5

6 Työajanseuranta Reisjärven kunnan eri hallintokuntien työpaikoissa on jokaisella oma järjestelmä miten ja mihin tunnit merkitään. Esimies vastaa työajanseurannasta omassa yksikössään. 1.2 ASIAKASVÄKIVALTA Yhä useampi ihminen joutuu työssään väkivallan tai sen uhan kohteeksi. Työpaikan väkivallan uhalla tarkoitetaan ihmisten työssään kokemaa fyysisen väkivallan uhkaa, joka ilmenee esim. sanallisena tai aseellisena uhkauksena, huutamisena, tönimisenä ja liikkumisen estämisenä. Suurimman riskin työpaikoilla on työntekijöiden käytössä henkilökohtaisia turvavälineitä, joiden käytöstä järjestetään koulutusta. Väkivaltatilanteen sattuessa täytetään Selvitys vaara- ja uhkatilanteesta lomake (liite 1) tai tapahtunut merkitään yksiköissä oleviin ilmoitusvihkoihin. Lomake palautetaan ensisijaisesti esimiehelle, ja jos tilanne niin vaatii, myös työsuojeluvaltuutetulle. Kaikki vaara- ja uhkatilanneilmoitukset (myös vihkoihin kirjatut) käsitellään ensisijaisesti yksiköiden omissa työpaikkakokouksissa ja tarvittaessa työsuojeluvaltuutettu vie asian työsuojelutoimikunnalle. Jokaisen tilanteen kohdalla mietitään erikseen jatkotoimenpiteet. Työpaikoilla tulee olla kirjallinen ohje väkivallan ja sen uhan kohteeksi joutuneen työntekijän jälkihoidosta. Kirjallinen ohje on vaara- ja uhkatilanneilmoituksen kääntöpuolella. Jälkihoidon tarkoituksena on vähentää ja pehmentää väkivaltatilanteiden henkilökunnalle aiheuttamia vaikutuksia. Reisjärven kunnan työterveyshuolto ja tarvittaessa kriisiryhmä auttavat väkivallan uhreiksi joutuneita. Työympäristön suunnittelu Tilanteiden ennakointi alkaa työtilojen suunnittelusta ja sisustamisesta. Suunnittelussa on väkivaltariskin kannalta otettava huomioon erityisesti huoneiston muoto, sisäänkäyntijärjestelyt, palvelutiskien ja muun kaluston sijoitus sekä asiakkaiden opastuksen ja vastaanoton järjestäminen. Palveluiden sujuvuus ja epämääräisten jonotusaikojen välttäminen vähentää häiriöiden riskiä. Riskityötiloista tulee järjestää pako- ja perääntymismahdollisuus. Valaistus työhuoneessa ja poistumisreiteillä tulee olla riittävä. Työn ja työtapojen suunnittelu Yksintyöskentelyä rajoitetaan työssä, jossa on ilmeinen väkivallan uhka. Jos henkilö joutuu yksin työskentelemään, tulee väkivallan riski minimoida erilaisin teknisin keinoin ja menettelytavoin. 6

7 Käytössä olevia hälytysjärjestelmiä kokeillaan ja harjoitellaan säännöllisesti. Työmenetelmien suunnittelussa on keskeistä erilaisten turvallisuusrutiinien luominen, ylläpitäminen ja toisaalta harkittu muuttaminen ja salassapito. Koulutus Henkilöstö koulutetaan ennaltaehkäisemään ja kohtaamaan väkivaltatilanne. Tärkeintä on antaa työntekijöille ohjeet tilanteen kärjistymisen varalta. Lisäksi koulutus tukee ammatillisia perusvalmiuksia vaikean asiakkaan kohtaamisessa ja vuorovaikutuksessa. Tilanteet, joissa on erityisesti pidettävä mielessä väkivallan uhka Asiakas on humaltunut tai päihteiden vaikutuksen alaisena käyttäytyy oudosti tai epäilyttävästi käyttäytyy sopimattomasti tai sääntöjä rikkoen on ärtynyt, kaunamainen, epäluuloinen on sanallisesti vihamielinen, epäsuorasti vihamielinen tai uhkailee kuljeskelee henkilökunnan perässä, kieltäytyy yhteistyöstä kieltäytyy poistumasta tai poistuu vastoin suosituksia on entuudestaan tuttu aiemmasta väkivaltaisesta tai hankalasta käytöksestä Ulkoiset merkit, jotka voivat ennakoida väkivaltaista käyttäytymistä jännittynyt tai hermostunut olemus poikkeava kasvojen väri (esim. normaalia punoittavampi) hengitys on kiihtynyt, katkonainen katse on tuijottava, pistävä ja silmät sirittää (lasittunut katse voi olla merkki päihteiden käytöstä) äänen kohoaminen tai koveneminen, hampaiden välistä puhuminen, äänen katkonaisuus tai äänen pettäminen ns. kolmiokatse (katse liikkuu työntekijän kasvoissa ja olkapäissä kuin etsien heikkoa kohtaa) tai asiakas läpikatsoo työntekijää välittämättä hänestä käsien nyrkkiin puristelu, sormien heristely, eleiden peittely, käsien nopea rinnalle tuominen hermostunut edestakainen liikehdintä toisen ihmisen intiimialueelle tunkeutuminen asiakas hakee jatkuvasti tasapainoa ja tuo vartalon keskipistettä eteenpäin Toimintaohjeet väkivaltaisen asiakkaan kohtaamisessa Selvitä suuttumuksen syy. Työntekijän on ammatti-ihmisenä tultava vastaan ja säilytettävä oma malttinsa tilanteessa. Asiakkaan kuunteleminen on erittäin tärkeää. 7

8 Luo itsestäsi varma ja luotettava kuva. Usein asiakkaan aggression taustalla on pelko, joten varmuus ja vahvuus voivat rauhoittaa. Yritä rauhoittaa asiakas. Vältä ärsyttämästä asiakasta enempää. Omat ennakkoasenteet, ilmeet, eleet ja äänensävy on hallittava, etteivät ne provosoisi asiakasta enempää. Puhuessa katsekontakti on tärkeää ja sen tulisi olla ymmärtävä. Perustele mielipiteesi. Puhu selvästi ja lyhyesti. Pyri saamaan asiakas istuutumaan. Se on merkki siitä, että asiakas on ainakin hetkellisesti rauhoittunut. Istualtaan on asiakkaan myös vaikeampi hyökätä kimppuun yllättäen. Kun asiakas on kiihtynyt, hänen koskettelua ja taputtamista on vältettävä. Tällöin asiakas voi kokea, että hänen henkilökohtaiselle reviirille on tunkeuduttu. Jos asiakas on humalassa tai päihteiden vaikutuksen alaisena, hän kokee olevansa aina oikeassa. Päihtyneenä ihminen ei kykene ajattelemaan selkeästi, joten järkipuhetta on turha yrittää. Uhkatilanteessa on syytä pitää riittävä etäisyys, jotta näkee asiakkaan liikkeet ja itselle jää riittävästi aikaa reagoida asiakkaan tekemisiin. Sivuttain seisominen antaa joustavamman kuvan ja jättää asiakkaan pakotien auki. Näin työntekijä ei tunnu yhtä uhkaavalta. Omat kädet on syytä pitää esillä, jotta asiakas näkee mitä niillä teet. Asiakkaalle ei tulisi koskaan kääntää selkää, vaan pitää koko ajan katsekontakti. Asiakkaalle tulisi ilmoittaa, jos aikoo liikkua. Tällöin asiakas ei koe liikehdintää hyökkäykseksi tai kiinniottoyritykseksi. Vakavimmissa tilanteissa, kun mikään ei auta, on turvattava oma selusta ja pyrittävä pakoon. Apuvoimien hälyttäminen on viisasta, sillä useinkaan tilanteista ei selviä yksin. 1.3 HAITALLINEN HÄIRINTÄ JA EPÄASIALLINEN KOHTELU Hyvä työilmapiiri, työntekijöiden kunnioittaminen ja asiallinen käyttäytyminen vaikuttavat työelämässä henkilöstön hyvinvointiin sekä työ- ja toimintakyvyn edistämiseen. Keskeisimmät asiaa käsittelevät lait ovat työturvallisuuslaki ja työsopimuslaki. Henkinen väkivalta Henkinen väkivalta on pitkään jatkuvaa, toistuvaa kiusaamista, sortamista, mitätöintiä tai muuta kielteistä käyttäytymistä, jonka kohteena ihminen kokee itsensä puolustuskyvyttömäksi. Henkinen väkivalta tuntuu sen kohteeksi joutuneesta ahdistavalta, alistavalta, nöyryyttävältä, uhkaavalta ja järjettömältä. Kiusaajaksi koetaan yleensä työtoveri, esimies tai alainen. Henkinen väkivalta on yksilön oma kokemus, mutta tilanteessa voi olla myös muita tulkintoja ja näkemyksiä. Henkinen väkivalta voi ilmetä hyvin monin tavoin, kuten: sanaton viestintä: kielteiset eleet, ilmeet, äänensävyt, katseet, olankohautukset sosiaalinen eristäminen: ei puhuta, ei kuunnella, kohdellaan kuin ilmaa, kielletään muita puhumasta, tervehdyksiin ei vastata, siirretään työskentelemään muista erillään, ei anneta ilmaista mielipiteitä, keskeytetään jatkuvasti suulliset ja kirjalliset uhkaukset 8

9 sukupuolinen häirintä ja ahdistelu maineen tai aseman loukkaaminen: levitetään vääriä tietoja, puhutaan pahaa selän takana, juorutaan, mustamaalataan, kritisoidaan, haukutaan, nöyryytetään, pilkataan, kiusatun uskonnollinen tai poliittinen vakaumus tehdään naurunalaiseksi, mitätöidään työnteon vaikeuttaminen tai loukkaaminen: jätetään tiedonvälityksen ulkopuolelle, annetaan tarkoituksettomia tehtäviä, annetaan vähän tai ei lainkaan työtehtäviä, annetaan osaamiseen nähden ala-arvoisia tehtäviä Työsyrjintärikokseen voivat syyllistyä ainoastaan työnantajan edustajat. Työsyrjintää on, kun työnantaja tai hänen edustajansa työpaikasta ilmoittaessaan tai palvelussuhteen aikana ilman painavaa hyväksyttävää syytä asettaa työntekijän epäedulliseen asemaan rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän, ihonvärin, kielen, sukupuolen, iän, perhesuhteiden, sukupuolisen suuntautumisen, terveydentilan, uskonnon, yhteiskunnallisen mielipiteen, poliittisen tai ammattijärjestötoiminnan tai muun näihin rinnastettavan perusteella. Jokaisen on hyväksyttävä, että työpaikalla on erilaisia ihmisiä. Työntekijöitä ei kuitenkaan tarvitse pitää ystävinä, mutta heidän kanssaan pitää pystyä asialliseen työntekoon ja käyttäytyä kaikkia kohtaan hyvien käytöstapojen edellyttämällä tavalla. Henkistä väkivaltaa ei ole mm. se, jos työhön liittyvistä asioista, päätöksistä ja tulkinnoista syntyy ristiriitaa ja asianomaiset tästä syystä tuntevat epävarmuutta ja ahdistusta toimintaan liittyviä ongelmia käsitellään työyhteisössä tai organisaatiossa, vaikka asian käsittely saattaa jonkun mielestä tuntua ahdistavalta työntekijälle annetaan perusteltu huomautus tai rangaistus työnantaja ohjaa henkilön työkyvyn tutkimukseen keskusteltuaan ensin asianomaisen kanssa työnteossa ilmenevistä vaikeuksista työtehtäviä tai organisaatiota perustellusti muutetaan ja työntekijän kanssa on asiasta keskusteltu Toimintaohjeet, jos koet henkistä väkivaltaa Uhri Ilmaise kiusaajalle, että et hyväksy hänen toimintaansa ja pyydä häntä lopettamaan. Jos sinun on vaikea puhua kiusaajalle yksin, ota joku, esim. työsuojeluvaltuutettu tai luottamusmies tueksesi. Ota yhteyttä lähimpään esimieheesi. Mikäli koet kiusaajaksi esimiehesi, kerro asiasta hänen esimiehelleen. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan ryhtymään toimenpiteisiin saatuaan tiedon terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttavasta häirinnästä tai epäasiallisesta käytöksestä. Pidä kirjaa tapahtumista. Kerää mahdollista näyttöä. Kun tilannetta käsitellään jossain kokouksessa, pyydä, että kokouksessa pidetään pöytäkirjaa. Voit pyytää apua ja tukea työterveyshuollosta tai työsuojeluhenkilöstöltä. Työterveyshuolto voi antaa sekä yksilöllistä tukea että olla avuksi tilanteen käsittelyssä työyhteisössä. 9

10 Esimies Esimiehen tärkeä tehtävä konfliktitilanteissa on puuttua tilanteeseen. Reagoi aina vakavasti tilanteeseen, jos huomaat työyhteisössä henkistä väkivaltaa tai joku tulee siitä kertomaan. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan ryhtymään toimenpiteisiin. Kutsu konfliktin osapuolet luoksesi keskustelemaan asiasta. Ensin asiasta voi keskustella erikseen kummankin kanssa, sitten yhdessä. Keskustelussa kuunnellaan eri osapuolten näkemyksiä ja kokemuksia, selvitetään tapahtumien kulku ja tarpeen mukaan sovitaan, miten tulevaisuudessa toimitaan. Keskustelu voidaan käydä myös esim. työterveyshuollon vetämänä. Seuraa tilannetta ja huolehdi seurantapalaverin pitämisestä. Pohdi millaisia riskejä työyhteisössä on kiusaamisen synnylle. Pyydä tarvitessasi asiantuntija-apua. Seksuaalinen häirintä työpaikoilla Seksuaalinen häirintä ja ahdistelu määritellään ei-toivotuksi ja yksipuoliseksi joko fyysiseksi tai sanalliseksi seksuaalisväritteiseksi käyttäytymiseksi, joka on kohteelle vastentahtoista ja herättää kielteisiä tunteita. Siihen liittyy erilaisia muotoja koskettelusta seksuaalisiin huomautuksiin ja painostukseen. Rajanveto hyväntahtoisen flirtin ja häirinnän välillä voi olla vaikeaa, koska häirintä on myös henkilökohtainen kokemus. Työantajalla on velvollisuus puuttua häirintätapauksiin ja toimien pitäisi kohdistua nimenomaan ahdistelijaan. Toimintaohjeet, jos koet olevasi seksuaalisen häirinnän kohteeksi joutunut Luota vaistoihisi. Älä vähättele sitä mitä tapahtuu. Älä oleta, että käytös loppuu, jos sitä ei ole huomaavinaan. Ilmoita häiritsijälle selkeästi ja suoraan, että haluat sen loppuvan. Joskus kiusaaja voi pitää vihjailujaan päivän piristyksenä, kun taas kohde kokee ne kiusaavina. Pyydä apua rohkeasti. Älä yritä selviytyä yksin edes ensimmäisestä ahdistelukerrasta. Kirjaa ylös, missä, milloin ja miten häirintää on tapahtunut. Esim. ahdistavat sähköpostiviestit kannattaa säästää. Päiväkirjanomaisten merkintöjen avulla on helppo osoittaa toiminnan jatkuvuus. Lisäksi voit kirjata ylös omia tunteitasi, ja sen mitä toivoisit häiritsijän tekevän toisin, jotta tilanne ei toistuisi. Mitä nopeammin reagoi sitä parempi. Huomaa, että työnantajan vastuu puuttua ahdisteluun alkaa, kun tilanne on hänelle kerrottu. 10

11 Epäasiallinen kohtelu, kiusaaminen ja henkinen väkivalta Epäasiallisia kommentteja harvoin Epäasiallisia ja negatiivisia kommentteja ja kohtelua silloin tällöin Jokainen kokee 1. tai 2. tason kohtelua joskus. Kiusaavaa ja painostavaa kohtelua viikoittain Jatkuvaa kielteistä ja kiusaavaa kohtelua Henkisen väkivallan ehkäiseminen Tässä joitakin vinkkejä työyhteisöille, miten ehkäistä henkistä väkivaltaa työyhteisön omin keinoin: hankitaan oikea ja riittävä tieto henkisestä väkivallasta käsitellään asioita työyhteisössä avoimesti ja opetellaan puhumaan myös vaikeista asioista asetetaan yhdessä työhön ja työyhteisön toimintaan liittyvät tavoitteet sovitaan selkeistä työjärjestelyistä ja suunnitellaan työn sisällöt ihmisen hyvinvointia tukeviksi huolehditaan hyvästä esimiestyöstä arvostetaan työyhteisön kaikkia jäseniä ja opetellaan sietämään erilaisuutta tartutaan ongelmiin välittömästi ja jämäkästi ja käytetään asiantuntijoita, jos oma osaaminen ei riitä 1.4 TYÖN HAITALLISET KUORMITUSTEKIJÄT: HENKINEN JAKSAMINEN Henkinen jaksaminen on tasapainoa ihmisen valmiuksien ja voimavarojen sekä työn vaatimusten ja haasteiden välillä. Henkistä jaksamista voidaan vahvistaa tai ylläpitää työtä ja organisaatiota muuttamalla sekä yksilön omin toimenpitein. Henkiseen jaksamiseen vaikuttavat tekijät Jaksamista tukevat mm. ammatilliset ja sosiaaliset valmiudet sekä työhön kohdistuvien odotusten ja tavoitteiden toteutuminen. Työntekijän valmiudet ja voimavarat osaaminen sitoutuminen, motivaatio odotukset ja toiveet vuorovaikutustaidot terveydentila fyysinen kunto elämäntilanne Työn kuormittavuus ja työyhteisön toimintatavat työn sisältö työjärjestelyt työympäristö työn aikataulu työn vaatimukset johtaminen 11

12 Henkisen jaksamisen tärkeys työssä Henkisten ominaisuuksien jatkuva ylikuormitus voi aiheuttaa työuupumusta. Työuupumuksella tarkoitetaan työstä johtuvaa jatkuvaa väsymystä, työnilon katoamista, kyynisyyttä ja luottamuksen heikkenemistä omaa ammattitaitoa kohtaan. Työuupumuksesta johtuvat pitkät sairauspoissaolot ja työntekijöiden vaihtuvuus aiheuttavat työssä toimintahäiriöitä. Haitallisen henkisen kuormituksen on todettu olevan yhteydessä fyysisiin sairauksiin Jaksavan työyhteisön tunnusmerkkejä työyhteisö on yhteistyökykyinen ja kykenee sietämään muutoksia työyhteisö haluaa kehittää ongelmanratkaisukykyään työyhteisö hyväksyy luovaa erilaisuutta ja käyttää sitä hyväkseen työpaikan henkilöstöä kohdellaan tasapuolisesti ja arvostavasti työyhteisön jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä työntekijöiden elämäntilanteet otetaan huomioon työn vaatimukset otetaan huomioon työympäristön suunnittelussa työvälineissä, toimintaympäristössä ja henkilöstössä tapahtuvia muutoksia ennakoidaan Oma toiminta Tärkeää on oman jaksamisen ajoittainen arviointi ja elämänmuutosten tekeminen tarpeen vaatiessa. Arvioinnissa voi käyttää esim. seuraavia lähtökohtia: Arvioi mitkä ovat sinulle tärkeimmät asiat ja tyytyväisyyden aiheet työssä ja elämässä yleensä. Havainnoi väsymisestä kertovia merkkejä itsessäsi, tunnista ne ja ryhdy toimenpiteisiin niiden poistamiseksi. Elä tässä päivässä syyllistämättä itseäsi tekemättömillä ja saavuttamattomilla asioilla. Jaa kokemuksiasi ja tuntemuksiasi muiden kanssa. Jaa aikasi mahdollisimman tasapainoisesti työn, levon ja vapaa-ajan välillä. Määrittele työsi tavoitteet yhdessä esimiehen ja työtoverien kanssa. Ota itse enemmän vastuuta omasta jaksamisestasi. Mieti, miten voit parantaa jaksamiseesi vaikuttavia toimintamalleja ja asenteita työyhteisössä. Työntekijän ja esimiehen toiminta Selvittämällä työntekijän perustehtävät: mitä häneltä työssä odotetaan ja mitä hänen työhönsä kuuluu Auttamalla henkilöstöä tiedostamaan omien odotusten ja työyhteisön tarjoamien mahdollisuuksien yhteensopivuus Varmistamalla kaikkien ammatillinen osaaminen Varmistamalla esimiesasemassa olevien vuorovaikutustaidot Tarjoamalla henkilöstölle tietoa elämäntilanteen ja jaksamisen välisestä suhteesta Seuraamalla työ- ja lepoaikoja Käyttämällä työn tauottamista kuormitusta vähentävänä ja tasaavana tekijänä 12

13 Varmistumalla työyhteisön sisäisen tiedonkulun toimivuudesta Turvaamalla työntekijän osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet etenkin omaa työtä koskevissa asioissa Vuoropuhelulla työntekijöiden ja esimiehen, linjajohdon, työsuojelu- tai luottamusmiesorganisaation tai työterveyshuollon kanssa työn kehittämisestä Luomalla toimintamalleja työn ja muun elämän osa-alueiden yhteensovittamista varten Tunnistamalla ja poistamalla työn ongelmatilanteet Arvioimalla työpaikan toimintatapojen ja työn sisällön merkitystä henkiselle jaksamiselle Mahdollistamalla työnohjaus tarvittaessa 2. TUKI- JA LIIKUNTAELINSAIRAUKSIEN EHKÄISY 2.1 TYÖN HAITALLISET KUORMITUSTEKIJÄT: FYYSINEN JAKSAMINEN Työn kuormittavuutta voidaan arvioida työntekijän kuormittuneisuuden perusteella. Kuormittuminen voi näkyä elimistön toiminnoissa tapahtuvina muutoksina, työsuorituksina, virhereaktioina, tapaturmina sekä erilaisina tuntemuksina. Työn kuormitustekijöitä, jotka vaikuttavat työntekijän fyysiseen terveyteen ja työkykyyn ovat mm. työmenetelmät, työasennot, työn fyysinen raskaus tai työssä vaadittava tarkkaavaisuus, työvälineet sekä työympäristön, työyhteisön ja työntekijän ominaispiirteet. Fyysisen kuormittumisen ehkäiseminen Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa suunnittelemaan ennalta hyvän työympäristön ja työmenetelmät. Suunniteltaessa on otettava huomioon työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavat tekijät, kuten työympäristön rakenteet ja työtilat, työ- tai tuotantomenetelmät, työssä käytettävät koneet, työvälineet ja muut laitteet sekä työntekijöiden työn suorittamistapa ja sen mitoitus. Hyvällä suunnittelulla saavutetaan mm., että välttämättömät siirrot tapahtuvat pääasiassa mekaanisesti työn kuluessa on usein pieniä taukoja, jolloin lihakset voivat rentoutua, eivätkä nivelet rasitu liikaa työtahtia voi tarpeen mukaan säädellä omaehtoisesti työntekijällä on mahdollisuus vaihtaa työtehtäviä, jolloin yksipuolinen kuormittuminen vähenee psykososiaaliset työolot otetaan huomioon töitä muutettaessa, jolloin työn sisältö, sen sisältämä vastuu ja vaikutus sekä yhteistyömahdollisuudet paranevat työssä kehittymisen ja ammattipätevyyden laajentamisen mahdollisuudet lisääntyvät pitkällä aikavälillä työorganisaation kehittäminen parantaa tuottavuutta Toteutettujen toimien onnistumista seurataan yhdessä henkilöstön kanssa. Riittävä työnopastus tai perehdytys ehkäisevät turhaa kuormittumista. Työntekijällä on oltava työtä ja työoloja koskevaa tietoa, jotta hän voisi itse toimia rasitussairauksien ehkäisemiseksi. 13

14 2.2 NÄYTTÖPÄÄTE- JA TOIMISTOTYÖ On ensisijaisen tärkeää, että näyttöpäätetyötä tekevä henkilö on itse mukana työpisteensä kehittämisessä ja korjaamisessa. Näyttöpäätetyö on merkittävää, kun sitä on vähintään 50 % työstä. Vaarojen ja haittojen tunnistaminen tehdään jo työpisteen suunnitteluvaiheessa. Tukija liikuntaelinsairauksia ajatellen on oikeanlaisilla kalusteilla ja laitteilla tärkeä merkitys sairauksien puhkeamisen ehkäisemisessä ja myös hoidossa. Työnantajan velvollisuudet Työpisteiden arviointi ottaen erityisesti huomioon näölle aiheutuvat vaarat sekä haitallisen fyysisen ja henkisen kuormituksen. Ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin työn ja työpisteiden järjestämiseksi sellaisiksi, ettei työstä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle. Fyysisen ja henkisen kuormituksen vähentämiseksi järjestää työnteko siten, että tauot keskeyttävät säännöllisesti päivittäisen näyttöpäätetyön. Järjestää näyttöpäätetyötä aloittaessa tai työpisteen järjestelyjen muuttuessa työntekijöille riittävästi opetusta ja ohjausta. Näön- ja silmientarkastuksen järjestäminen työterveyshuollon mukaisesti. Muita työpaikalla tehtäviä toimenpiteitä: Riskien kartoitus esim. Näppärän avulla (liite 2). Riskien kartoitus tulisi tehdä jokaisella työpaikalla ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin työolojen parantamiseksi. Riskien kartoitukseen osallistuu sekä työntekijä että työnantaja. Riskien hallinta on osa työpaikan toimintaa ja työpaikalla sitä seurataan yhdessä työterveyshuollon kanssa. Työpaikalla kartoitetaan kunkin työpisteen sopivuus työntekijälle. Tähän pystyy myös työntekijä itse. Koulutus ja ohjaus uuden työntekijän tullessa näyttöpäätetyöhön, työpisteen järjestelyjen muuttuessa ja uusia kalusteita hankittaessa. Oireiden ilmaantuessa on tehtävä uusi riskien kartoitus, työpisteen sopivuuden tarkistaminen ja tarvittaessa otetaan yhteys esimieheen tai työterveyshuoltoon. Fyysiset rasitusongelmat Tietotyö ei ole ruumiillisesti raskasta, mutta voi aiheuttaa fyysisiä rasitusongelmia. Tauottomaan, ylipitkään tietokoneella työskentelyyn voi liittyä oireita, kuten ranteen kipeytymistä, silmien väsymistä, päänsärkyä tai selän väsymistä. Nopein tapa estää rasitusoireita on pitää tauko riittävän usein sekä rentouttaa lihakset. Työterveyshuollosta saa myös jumppaohjeita, joita voi tehdä työpäivän aikana. Ne virkistävät ja parantavat oloa. Jokaisen toimistotyötä tekevän työntekijän on syytä tarkastaa oma työpiste, jotta rasitusongelmat voitaisiin välttää. Erittäin hyvä keino on tehdä se Näppärän (liite 2) avulla. 14

15 2.3 NOSTOT JA SIIRROT Työturvallisuuslaissa on määritelty, että terveydelle haitalliset käsin tehtävät nostot ja siirrot, kun niitä ei voi välttää tai keventää apuvälinein, on tehtävä mahdollisimman turvallisiksi. Sen mukaan työnantajan on ryhdyttävä asianmukaisiin järjestelyihin tai asianmukaisia mekaanisia apuvälineitä tarjoamalla korvattava käsin tapahtuvat nostot. Työnantajan on siis huolehdittava haittojen ja vaarojen vähentämisestä sekä riittävästä nosto-opetuksesta. Työntekijän velvoite on omaehtoinen huolenpito kunnostaan. Nosto- ja siirtotöiden arviointi Työnantajalla on nosto- ja siirtotöiden vaarojen selvittämis- ja arviointivelvoite. Terveydellisten riskitekijöiden tunnistaminen tehdään yhteistyössä työnantajan, työntekijöiden, työsuojelu- ja työterveyshuoltohenkilöstön kanssa. Tunnistamisessa voidaan käyttää myös apuna ulkopuolisia asiantuntijoita. Kun työpaikkaselvitys on tehty, voidaan esittää perusteet tarvittaville toimenpiteille suunniteltaessa nosto- ja siirtotyöpisteitä sekä valittaessa työhön soveltuvia menetelmiä ja välineitä. Mikäli olosuhteet muuttuvat selvästi tulee vaarojen selvittäminen ja arviointi tehdä uudelleen. Taakan noston kuormittavuus ja terveysvaarat riippuvat monista tekijöistä, joita on lueteltu seuraavaksi. Taakkaan ja ympäristöön liittyvien kuormitustekijöiden arviointi 1. Taakan paino: Liian suuri paino on riskitekijä. 2. Sijainti ja koko: Mitä kauempana taakan painopiste on vartalosta, sitä suurempi on kuormitus ja tapaturmariski. 3. Toistuvuus: Väsymys heikentää hallittua lihastoimintaa nostojen aikana. 4. Muoto ja käsiteltävyys: Tukeva ote on tärkeä. 5. Nostopaikan tila: Ahdas tila rajoittaa hyvän asennon käyttöä nostossa. 6. Ympäristötekijät: Vuodenaikavaihtelut, lämpötila, kosteus, melu, liukas alusta. Työntekijään liittyvien riskien arviointi 1. Sukupuoli: Naisten nostovoima (käsien ja vartalon) on keskimäärin n. 60 % miesten vastaavasta. 2. Ikä: Fyysinen toimintakyky alenee iän mukana, mutta muutoksia voidaan säännöllisellä liikunnalla myöhentää. 3. Pituus ja paino: Nostajan oma paino voi olla merkittävä taakka nostosuorituksissa, pituus voi lisätä nostokuormitusta erityisesti raajoissa ote-etäisyyksien ja vipuvarsien kasvaessa. 4. Nostotekniikka: Dynaamisissa nostoissa liikenopeus ja kiihtyvyys ovat kuormitusta lisääviä tekijöitä kannatteluun verrattuna. 5. Kokemus: Harjoitus ja harjaantuminen vähentävät kuormitusriskejä. 6. Lihasvoima: Hyvällä lihasvoimalla ei rasitu niin nopeasti kuin heikolla, lihaskunto parantaa nostojen turvallisuutta ja vähentää nostotyön riskejä. 15

16 Opetus ja harjaannuttaminen Taakkojen käsittelyyn liittyvä opetus ja harjaannuttaminen on jatkuva prosessi. Käytännön tietoa nostotekniikoista ja terveysriskien arvioinnista on esim. Työterveyslaitoksen julkaisemissa oppaissa. Nostaminen tulisi sisällyttää työnopastukseen, mutta myös kokeneiden työntekijöiden on hyvä kerrata nostamisen ohjeita. Seuraava kuva kertoo mitä nostotyötä tekevän työntekijän on hyvä pitää mielessä. Apuvälineet Nostojen helpottamiseksi työntekijöiden käyttöön annetaan asianmukaisia noston ja siirron apuvälineitä. Vaihtelevat taakkojen käsittelytapahtumat edellyttävät usein käyttösovelluksiltaan tiettyyn nostoon ja taakkaan sopivan apuvälineen valintaa. Apuvälineiden käyttöön järjestetään koulutusta, sillä uudet apuvälineet jäävät usein käyttämättä, jollei niiden toimintaa tunneta riittävän hyvin. Työntekijöillä on velvollisuus käyttää saatavilla olevia apuvälineitä huomioiden työn kuormitusriskit sekä oma ja toisten terveys ja turvallisuus. Henkilönostoihin saa käyttää ainoastaan niihin suunniteltuja, valmistettuja, hyväksyttyjä ja tarkastettuja nostolaitteita ja apuvälineitä. Noston suunnittelu Karsi turhat nostot ja siirrot. Käytä siirroissa apuvälineitä. Suunnittele nosto niin, ettei vartaloa tarvitse taivuttaa tai kiertää noston yhteydessä. Pyydä apua muilta työntekijöiltä hankalissa ja painavissa nostoissa. Hyvä nostokorkeus on rystystasolla. Vältä lattiatasolla tai hartiatason yläpuolella tehtäviä nostoja. Mieti voitko käyttää jotain apuvälinettä nostossa. Huolehdi riittävästä valaistuksesta koko matkalla. Huolehdi, että nostoon ja siirtoon on riittävästi tilaa. 16

17 Pidä huolta lattian järjestyksestä ja siisteydestä, ettet kompastu tai liukastu. Portaat ja liuskat lisäävät vaaraa. Noston alussa ja lopussa ei saa olla esteitä. Pidä selkä- ja vatsalihakset hyvässä kunnossa Oikea nostotapa Nosta tasaiselta, tukevalta ja pitävältä alustalta. Mene lähelle nostettavaa. Ota tukeva asento, jalat haara-asennossa, jalkapohjat tasaisesti alustassa. Ota tukeva ote taakasta. Käytä jalkalihaksia ja pidä selkä suorana. Kumara asento rasittaa selkää. Nosta tasaisella voimalla niin, että nostettava on lähellä vartaloa. Älä tempaise! Käytä hyväksesi vartalon liike-energiaa. 3. TYÖTAPATURMAT JA AMMATTITAUDIT Kunnollisella työhön perehdyttämisellä uusi työntekijä oppii tekemään työnsä oikein, turvallisesti ja tehokkaasti. Hyvän järjestyksen ja siisteyden ylläpito parantaa aina työturvallisuutta ja tuottavuutta. Koneiden ja laitteiden turvallinen käyttö opastetaan huolellisesti. Työnantaja huolehtii siitä, että koneen virheellinen käyttökään ei voi aiheuttaa henkilövahinkoja. Työnantajan velvollisuutena on varmistaa, että johdon sitoutuminen on vahvaa, työntekijöiden osallistuminen on aktiivista ja että johtaminen on hyvin organisoitu. Työntekijöiden velvollisuutena on tehdä aktiivisesti yhteistyötä työnantajan kanssa torjuntatoimenpiteitä toteutettaessa, noudattaa koulutuksesta saatuja ohjeita ja huolehtia omasta ja työtovereidensa terveydestä ja turvallisuudesta. Tapaturmien ehkäisemiseksi on noudatettava annettuja työskentelyohjeita, ilmoitettava havaituista puutteista ja vioista esimiehelle, selvitettävä itselle ensiaputarvikkeiden sijainti ja niiden käyttö sekä hankittava peruselvytystaidot ja ylläpidettävä niitä. Reisjärven kunnan työterveyshuollon toimintasuunnitelma on laadittu yhteistyössä työsuojeluorganisaation kanssa. Suunnitelman mukaisesti toteutetaan kunnassa työterveyshuoltoa ja ennaltaehkäistään ammattitauteja ja työperäisiä riskejä (kuten kemialliset, biologiset ja fysikaaliset altisteet). 3.1 TYÖTAPATURMA Tapaturmalla tarkoitetaan äkillistä, ennalta arvaamatonta ja ulkoisen tekijän aiheuttamaa tapahtumaa, josta on seurauksena vamma tai sairaus. Äkillisyys tarkoittaa tapahtuman yhtäkkisyyttä ja nopeutta (esim. kaatuminen, putoaminen tai törmäys). Ennalta arvaamattomuus tarkoittaa, että tapaturma sattuu työntekijän tahtomatta eli se on odottamaton ja yllättävä tapahtuma. Ulkoisella tekijällä tarkoitetaan vahingoittuneesta riippumatonta seikkaa, joka aiheuttaa vahingon, esim. päälle kaatuva esine tai käteen osuva terävä esine. Tapaturman tulee sattua joko työssä eli työtä tehdessä tai työstä johtuvissa olosuhteissa (työpaikalla tai työpaikkaan kuuluvalla alueella, matkalla asunnosta työpaikalle tai päinvastoin 17

18 tai työntekijän ollessa työnantajan asioilla). Myös työntekijälle hänen yrittäessään varjella tai pelastaa työnantajansa omaisuutta tai työtoimintansa yhteydessä ihmishenkeä sattunut tapaturma korvataan. Varsinaisen tapaturman lisäksi työtapaturmana korvataan myös vamma, joka on syntynyt lyhyenä, enintään yhden vuorokauden pituisena aikana ja jota ei korvata ammattitautina. Tällainen vamma on esim. työliikkeen yhteydessä tapahtunut lihaksen tai jänteen kipeytyminen. Tapaturmana korvataan niin ikään pahoinpitelystä tai muusta toisen henkilön tahallisesta teosta aiheutunut vamma tai sairaus. Työntekijän velvoitteet tapaturman sattuessa Hakeudu hoitoon välittömästi, jos vamma on vakava ja ryhdy vasta sitten muihin toimenpiteisiin. Jos vamma ei ole vakava, hakeudu työterveyshuoltoon ja ilmoita tapaturmasta esimiehellesi. Jos työterveyshuolto ei ole käytettävissä, hakeudu päivystävän lääkärin vastaanotolle Työtapaturmankorvauksen haku käynnistyy, kun työnantajasi lähettää vakuutuslaitokselleen tapaturma/ammattitauti-ilmoituksen (liite 3). Pidä huoli, että työnantajasi saa kaikki tarpeelliset tiedot ilmoituksen täyttämistä varten ja varmista, että työnantajasi on täyttänyt ja lähettänyt ilmoituksen. Se on tehtävä mahdollisimman pian tapaturman sattumisen jälkeen. Varmista myös, että työnantaja on ilmoittanut vakavista tapaturmista työsuojelupiiriin. Vakuutuslaitos tarvitsee korvauspäätöksen tekoa varten myös lääkärintodistuksen, jonka hoitava lääkäri lähettää suoraan vakuutuslaitokseen. Työntekijän velvoitteet läheltä piti - tilanteessa Jos sinulle sattui tai huomaat, että sinulle olisi voinut sattua tapaturma jotain työtä tehdessä, täytä silloin vaara- ja uhkatilanneilmoitus (liite 1) ja palauta se esimiehellesi. Ilmoitus on tärkeä, jotta voidaan vastaisuudessa puuttua ja poistaa epäkohtia tai muuttaa toimintatapoja, ettei sitä oikeaa työtapaturmaa sattuisi AMMATTITAUTI Ammattitauti on sairaus, joka todennäköisesti on pääasiallisesti aiheutunut fysikaalisesta, kemiallisesta tai biologisesta tekijästä työssä. Ammattitautiasetuksessa on luettelo yleisimmistä ammattitaudeiksi katsottavista sairauksista ja niitä aiheuttavista tekijöistä. Luettelo ei ole tyhjentävä eikä rajoittava, vaan sairaus voidaan korvata ammattitautina, jos syy-yhteys altistavaan tekijään on osoitettavissa riittävällä todennäköisyydellä. Ammattitaudin korvaa se vakuutuslaitos, jonka vakuuttamassa työssä työntekijä on viimeksi altistunut. 18

19 Työntekijän velvoitteet ammattitautiepäilyssä Jos epäilet, että sinulla on työperäinen ammattitauti, niin ota yhteyttä työterveyshuoltoon. Kun työterveyslääkäri toteaa ammattitautiepäilyn, on siitä ilmoitettava lähimmälle esimiehelle ja työterveyshuolto jatkaa asian käsittelyä. Työterveyslääkäri antaa ohjeet mahdollisiin jatkotutkimuksiin menosta. 4. TOIMINTAOHJEIDEN TOIMEENPANO Nämä toimintaohjeet ja siihen liittyvät lomakkeet käydään läpi jokaisessa Reisjärven kunnan työyksikössä esimiehen, työsuojeluhenkilön ja työterveyshuollon kanssa. Yksikkökohtaiset ohjeet tarkistetaan samassa yhteydessä. Riski- ja vaaratilanteiden kartoitus tarkistetaan tarvittaessa ja erityisesti työterveyshuollon työpaikkakäynneillä ja tarkastuksissa. Vaara- ja uhkatilanneilmoitukset käsitellään ensisijaisesti työyksiköiden henkilöstöpalavereissa mahdollisimman pian ilmoituksen teon jälkeen ja tarvittaessa ryhdytään jatkotoimenpiteisiin. LIITTEET LIITE 1, Vaara- ja uhkatilanneilmoitus LIITE 2, Näppärä LIITE 3, Tapaturma- ja ammattitauti-ilmoitus 19

20 kliite 1 ILMOITUS VAARA- TAI UHKATILATILANTEESTA TYÖNTEKIJÄÄ KOHTAAN Toimitetaan työsuojeluvaltuutetulle Täytetään tekstaten! Työpaikka LUOTTAMUKSELLINEN Puhelin Osoite Tapahtumapaikka Tapahtuma-aika Vahingoittunut / uhattu Tehtävänimike Tehtävässäoloaika Silminnäkijät TIEDOT UHKAKÄYTTÄYTYJÄSTÄ asiakas asiakkaan omainen työtoveri oppilas potilas joku muu sukupuoli mies nainen ikä Onko tiedossa aikaisempia uhkakäyttäytymisiä? SELOSTUS TAPAHTUNEESTA Minkälaisessa tilanteessa vaara- tai uhkatilanne on tapahtunut? (Lisätietoja voi kirjoittaa paperin kääntöpuolelle.) Uhkakäyttäytymisen muoto Oliko tapahtumahetkellä työpaikalla muita? Onko tapahtuneesta seurannut ruumiillisia vammoja? Ei ole Kyllä, millaisia? Onko tapahtumasta seurannut henkisiä vammoja? Ei ole Kyllä, millaisia? Tapahtumasta on otettu yhteyttä Muuta Työsuojeluvaltuutettuun Työterveyshuoltoon Poliisiin Muualle, mihin Asiaa on käsitelty työyhteisössä Mitä jatkotoimenpiteitä on tehty tapahtuman johdosta? PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUKSET / 200 uhatun allekirj. työnantaja, esimies

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Ollahanpas ihimisiksi

Ollahanpas ihimisiksi Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen

Lisätiedot

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Sisällys Johdanto Epäasiallinen kohtelu ja häirintä opiskeluyhteisössä Kiusaaminen Häirintä Sukupuoleen perustuva häirintä

Lisätiedot

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.JOHDANTO 3 2.LAINSÄÄDÄNTÖ 3 3.TERVEYDELLE HAITALLISEN HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 3 3.1

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida

Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida Tarkastaja Sari Roivainen Etelä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Siltasaarenkatu 12 A, 00530 Helsinki Puh: 020 636 1040 (keskus)

Lisätiedot

- työhön ja työtehtäviin liittyvä pulmien ja ongelmien yhteinen käsittely

- työhön ja työtehtäviin liittyvä pulmien ja ongelmien yhteinen käsittely HYVÄN TYÖKÄYTTÄYTYMISEN EDISTÄMINEN SEKÄ KIUSAAMISEN JA SYRJINNÄN ESTÄMINEN LIEK- SAN KAUPUNGIN TYÖPAIKOILLA. TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimivassa työyhteisössä sen jokaisella jäsenellä on selkeä käsitys organisaation

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Miten ratkaisen ongelmia esimiehenä. Asiantuntijan ja esimiehen työelämätaidot, 1.6.2016

Miten ratkaisen ongelmia esimiehenä. Asiantuntijan ja esimiehen työelämätaidot, 1.6.2016 Miten ratkaisen ongelmia esimiehenä Asiantuntijan ja esimiehen työelämätaidot, 1.6.2016 Työsuojelu Kaikkien vaarojen ja haittojen torjuminen, jotka työsuhteessa uhkaavat työntekijän henkeä, terveyttä ja

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI TOIMINTAOHJE henkisen väkivallan, työssä kiusaamisen ja syrjinnän estämiseksi Hyväksytty kaupunginhallituksessa 11.12.2012 238 2 Kiusaaminen ei kuulu hyvään työilmapiiriin Työ hallitsee

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE henkisen väkivallan, työssä kiusaamisen ja syrjinnän estämiseksi Posion kunnan työpaikoilla

TOIMINTAOHJE henkisen väkivallan, työssä kiusaamisen ja syrjinnän estämiseksi Posion kunnan työpaikoilla TOIMINTAOHJE henkisen väkivallan, työssä kiusaamisen ja syrjinnän estämiseksi Posion kunnan työpaikoilla Kunnanhallitus 8.8.2011, 84 SISÄLLYSLUETTELO 2 HENKISEN VÄKIVALLAN, TYÖSSÄ KIUSAAMISEN JA SYRJINNÄN

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -ajattelu

Nolla tapaturmaa -ajattelu Nolla tapaturmaa -ajattelu Kaikki tapaturmat voidaan estää jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa Tapaturmat eivät ole vahinkoja tai sattumaa Tahto ja vähittäinen oppiminen avaimia Perusasioita työturvallisuudessa

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5)

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5) 1 VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpaikka: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) Melu Jatkuva melu Iskumelu Häiritsevä ääniympäristö Lämpötila ja ilmanvaihto Työpaikan lämpötila Yleisilmanvaihto

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Asumisterveysvalvonnan valtakunnallinen työnohjauspäivä 5.10.2016 1 Sisältö Virkamiehen/työntekijän

Lisätiedot

Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta. Tarkastaja Irina Suominen

Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta. Tarkastaja Irina Suominen Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta Tarkastaja Irina Suominen TYÖSUOJELUN VASTUUALUE Johtaja Päivi Suorsa Rikos- ja päätösasiat Viranomaisaloitteinen valvonta Toimintayksikkö 1 Toimintayksikkö

Lisätiedot

Ohjeistus häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Asikkalan kunnassa

Ohjeistus häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Asikkalan kunnassa Ohjeistus häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Asikkalan kunnassa Yhteistyötoimikunta 9.11.2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 Johdanto Työelämässä voi esiintyä epäasiallista käyttäytymistä tai häirintää.

Lisätiedot

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia.

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. LIITE 1 (5) 18.10.2013 OAJ:N ESITYS SÄÄNNÖSMUUTOKSIKSI PYKÄLÄMUODOSSA Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. 4 a Erikoissairaanhoidossa olevan oppivelvollisen

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma Isojoen työsuojelun toimintaohjelma 2016-2018 JOHDANTO Työsuojelun perustehtävä on tukea työssä jaksamista, työhyvinvointia ja työturvallisuutta tasa-arvoisesti. Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Asennetta työhön valmennusohjelma

Asennetta työhön valmennusohjelma Asennetta työhön valmennusohjelma 14.3.2016 Työterveyslaitos Asennetta työhön! -menetelmä www.ttl.fi Yleistä kalvojen käyttäjälle Nämä kalvot on suunniteltu tukemaan Asennetta työhön valmennusmenetelmän

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa TORNION KAUPUNKI Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa 8.12.2003 647 SISÄLLYSLUETTELO MENETTELYTAPAOHJE TYÖHÖN SOVELTUVUUTTA JA TYÖKYKYÄ KOSKEVISSA RISTIRIITATILANTEISSA 1. Menettelytapaohjeen tarkoitus..

Lisätiedot

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ 2.12.2015 Seinäjoki Ylitarkastaja Anja Knuuttila Työsuojelun vastuualue Ajankohtaista psykososiaalisen kuormituksen

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Askolan kunta

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Askolan kunta TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Askolan kunta 2016-2018 Yhteistyötoimikunta 25.10.2016 Henkilöstöjaosto 31.10.2016 Kunnanhallitus 2.11.2016 Kunnanvaltuusto 16.11.2016 Sisällys 1. JOHDANTO... 3

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

T-110.460 Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

T-110.460 Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 T-110.460 Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Ilkka Kouri Henkilöstöturvallisuus 22.3.2005: Työyhteisön fyysinen ja henkinen turvallisuus Työyhteisön riskejä Fyysinen turvallisuus ei

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

KEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun

KEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun KEVEYTTÄ TYÖHÖN Työstressi ja kuormitus haltuun Tammikuu 2013 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin 0295 16001 (vaihde) Internet: www.vm.fi Taitto: Pirkko Ala-Marttila/Anitta

Lisätiedot

INARIN KUNTA TOIMINTAOHJE HENKISEN VÄKIVALLAN, KIUSAAMISEN JA SYRJINNÄN ESTÄMISEKSI INARIN KUNNAN TYÖPAIKOILLA

INARIN KUNTA TOIMINTAOHJE HENKISEN VÄKIVALLAN, KIUSAAMISEN JA SYRJINNÄN ESTÄMISEKSI INARIN KUNNAN TYÖPAIKOILLA INARIN KUNTA TOIMINTAOHJE HENKISEN VÄKIVALLAN, KIUSAAMISEN JA SYRJINNÄN ESTÄMISEKSI INARIN KUNNAN TYÖPAIKOILLA Hyväksytty kunnanhallituksessa 7.5.2007 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 TOIMINTAOHJE HENKISEN

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä?

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? tiimipäällikkö Kirsi Ahola, työterveyspsykologian dosentti Stressi on elimistön reaktio haasteisiin. haasteita sisältävä tilanne

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa 9.6.2003 351

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa 9.6.2003 351 TORNION KAUPUNKI Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa 9.6.2003 351 SISÄLLYSLUETTELO HENKISEN VÄKIVALLAN, TYÖSSÄ KIUSAAMISEN JA SYRJINNÄN ESTÄMINEN TORNION KAUPUNGIN TYÖPAIKOILLA Johdanto. 1 Henkisen

Lisätiedot

Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinta. Iin kunnan toimintamalli. Yhteistyötoimikunta 2.9.2011 Kunnanhallitus 6.9.2011

Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinta. Iin kunnan toimintamalli. Yhteistyötoimikunta 2.9.2011 Kunnanhallitus 6.9.2011 Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinta Iin kunnan toimintamalli Yhteistyötoimikunta 2.9.2011 Kunnanhallitus 6.9.2011 Sisältö Sisältö 2 1. Johdanto 3 2. Häirintä ja epäasiallinen kohtelu 3 2.1. Määritelmät

Lisätiedot

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta kiusaamiselta ja häirinnältä Ypäjän Hevosopisto Laki ammatillisesta koulutuksesta 21.8.1998/630 28 Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT 4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Permanenttikäsittelyn suunnittelu Permanenttikäsittelyn tekeminen ottaen huomioon leikkaus- ja kampausrakenteen

Lisätiedot

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi 1 Turvallisuusjohtamisen perusmalli EU:ssa Vaarojen ja haittojen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkuormituksesta työn iloon työn psykososiaaliset kuormitustekijät hallintaan Lue ensin tämä: Tämä materiaalipaketti on tarkoitettu työterveyshuollon ja työsuojelun käyttöön. Sitä

Lisätiedot

Mikä on työtapaturma? Riikka-Liisa Haapanen

Mikä on työtapaturma? Riikka-Liisa Haapanen Mikä on työtapaturma? Riikka-Liisa Haapanen Korvausperiaatteet Osa suomalaista sosiaaliturvaa Perustuu tapaturmavakuutuslakiin (työntekijällä oikeus Korvaukseen / työnantajalla vakuuttamisvelvollisuus)

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu Miia Puukka

Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu Miia Puukka Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu 26.9.2016 Miia Puukka Ohjelma (kesto n. 1,5h) Riskien arvioinnista lyhyesti Riskien arviointityökalu step-by-step Riskin arvioinnista lyhyesti Miia Puukka Yleistä

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

Toimintamalli psykososiaalisten kuormitustekijöiden selvittämiseksi ja seuraamiseksi

Toimintamalli psykososiaalisten kuormitustekijöiden selvittämiseksi ja seuraamiseksi Toimintamalli psykososiaalisten kuormitustekijöiden selvittämiseksi ja seuraamiseksi 2 HENKINEN HYVINVOINTI Henkinen hyvinvointi ilmenee haluna tehdä työtä, työn sujumisena ja hallintana. Hyvin järjestetty

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Tarkastaja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue 19.11.2010 1 STM:n Strategiset tavoitteet - Toiminta suuntautuu terveyden

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja ergonomia

Työhyvinvointi ja ergonomia Työhyvinvointi ja ergonomia Tuloksia Petra- hankkeesta Työfysioterapeutti Paula Hämäläinen, Mamk Työhyvinvointi Työhyvinvointi Työntekijän fyysinen ja psyykkinen olotila, joka perustuu työn, työympäristön

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

metallityöväen liiton oikeusapu työsuhderiitoja ratkaistaessa, työturvallisuusvahingoissa ja palkkaturva-asioissa

metallityöväen liiton oikeusapu työsuhderiitoja ratkaistaessa, työturvallisuusvahingoissa ja palkkaturva-asioissa 2010 metallityöväen liiton oikeusapu työsuhderiitoja ratkaistaessa, työturvallisuusvahingoissa ja palkkaturva-asioissa Sisältö ALKUSANAT Alkusanat...3 1. Työsuhderiitojen ratkaiseminen...4 A. Työnantajaliiton

Lisätiedot

Vaaralliset työt. Tekninen työ

Vaaralliset työt. Tekninen työ Vaaralliset työt Valtioneuvoston asetus Nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä uusiutui 15.6.2006. Asetus koskee tietyiltä osin teknisen työ sekä kemian ja fysiikan opetusta.

Lisätiedot

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa Helsinki 31.5.2016 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Työhyvinvoinnin osatekijät 2016: Marja-Liisa Manka 3.6.2016 2 Säädösperusta Työturvallisuuslaki 738/2002

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -ajattelu

Nolla tapaturmaa -ajattelu kaikki tapaturmat voidaan estää Nolla tapaturmaa -ajattelu jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa tapaturmat eivät ole vahinkoja tai sattumaa tahto ja vähittäinen oppiminen avaimia Perusasioita työturvallisuudessa

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormituksen hallinta

Psykososiaalisen kuormituksen hallinta Psykososiaalisen kuormituksen hallinta Johdanto 3 Työsuojeluvastuu 5 Yleinen huolehtimisvelvoite 6 Työnantajan velvollisuudet psykososiaalisen kuormituksen selvittämisessä 6 Mitä tarkoitetaan henkisellä

Lisätiedot

Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 3 SUUNNITELMA OPISKELIJAN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ

Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 3 SUUNNITELMA OPISKELIJAN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 3 SUUNNITELMA OPISKELIJAN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ 2 (7) Sisällysluettelo 1. Mitä tarkoitetaan väkivallalla, kiusaamisella ja häirinnällä...

Lisätiedot

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. TERVETULOA SEMINAARIIMME: LAPSI KUTSUU TURVALLISUUTEEN - mikä luo turvaa vauva- ja pikkulapsiperheiden kotielämään? Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. Piirun verran

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUSKYSELY

YHDENVERTAISUUSKYSELY YHDENVERTAISUUSKYSELY Hyvä oikeusministeriöläinen, Tervetuloa vastaamaan ministeriön yhdenvertaisuuskyselyyn! Vastaukset annetaan ja niitä käsitellään anonyymisti. Vastaamalla olet mukana kehittämässä

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Työkuormituksen arviointi kokonaistyöajassa

Työkuormituksen arviointi kokonaistyöajassa Työkuormituksen arviointi kokonaistyöajassa Arviointi ja työkuormituksen vähentäminen, esimerkkinä UEF Kompassi Yliopistojen valtakunnalliset työsuojelupäivät, Kuopio 25.-26.8.2016 Jenni Varis HTM, Henkilöstöasiantuntija

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot