Kurssin alustava runko

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kurssin alustava runko"

Transkriptio

1 Ilmansuojelun perusteet 2008, luennot Tiistaisin ja torstaisin (20.3. ja ei opetusta) Paikka: B18, SH 5 (6.3. SH 6) Suoritus: luennot + ennakkotehtävä + harjoitustehtävät + tentti Kuulustelu ma , klo (tarkista viimeisin tieto netistä) Uusinnat ja (tarkista viimeisin tieto netistä) Luennoitsija: Kaarle Kupiainen, FT kaarle.kupiainen@nordicenvicon.fi tai kaarle.kupiainen@ymparisto.fi Kurssin materiaalit: perusteet Kurssin alustava runko 1. luento (ti 4.3.) Kurssin esittelyä, ennakkotehtävä 2. luento (to 6.3.) Ilmakehä 3. luento (ti 11.3.) Ilmastonmuutos 4. luento (to 13.3.) Ilmastonmuutos, harjoitustehtävä 5. luento (ti 18.3.) Stratosfäärin otsonikato, Troposfäärin otsoni, harjoitustehtävä Huom!! To ja ti ei luentoja!! 6. luento (to 27.3.) Happamoituminen, Raskasmetallit ja POP:it, harjoitustehtävä 7. luento (ti 1.4.) llmakehän hiukkasmaiset epäpuhtaudet, harjoitustehtävä 8. luento (to 3.4.) Yhdyskuntien ilman epäpuhtaudet, harjoitustehtävä 9. luento (ti 8.4.) Ilmansuojelun hallinto ja lainsäädäntö, harjoitustehtävä 10. luento (to 10.4.) Kurssiyhteenvetoa, harjoitustehtävä Aikataulu suuntaa-antava, harjoitustehtäviin liittyviä esityksiä pidetään pitkin kevättä, esim alkaen perusteet

2 Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos perusteet Kertausta - ilmasto Paikan tai alueen ilmasto: alueelle tyypillinen sää ja sen vaihtelut. Ilmastoa kuvaa joukko tilastoja ja yleistyksiä. Ilmaston kuvausta laadittaessa tulee huomioida ilmakehässä vaikuttavat erikokoiset ilmiöt. Tarkasteltavien ilmiöiden koon mukaan onkin eroteltu: mikro- eli pienilmasto (vaakasuunnassa 1 mm-1 km, pystysuunnassa 1 mm-10 m) meso- eli paikallisilmasto (vaaka 1 km-100 km, pysty 10 m-1 km, laakso, metsä) makro- eli suurilmasto (vaaka 100 km-, pysty 1 km-, maanosat) perusteet

3 Kertausta - ilmasto Ilmastotekijät ovat tähtitieteellisiä, fysikaalisia tai maantieteellisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat ilmastoon. Tärkeimpinä mm.: saapuva auringon säteily maaperän lämpösäteily ominaisuudet vallitsevat ilma- ja merivirtaukset maan ja meren jakautuminen korkeus merenpinnasta ja maanpinnan muodot maalaji, kasvillisuus, lumi- tai jääpeite Ilmastomuuttujat ovat kakki sää- ja ilmastohavaintoihin liittyvät suureet, kuten: ilman lämpötila ja kosteus tuuli pilvisyys näkyvyys sadanta haihdunta perusteet Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiö on luontainen ilmiö, jonka seurauksena alailmakehämme on n. 30 K lämpimämpi kuin ilman sitä. Korkeampi pintalämpötila mahdollistaa elämän maapallolla. Kasvihuoneilmiön aiheuttavat ilmakehässä luontaisestikin olevat kasvihuonekaasut, jotka absorboivat maapallon lähettämää infrapunasäteilyä (lämpösäteilyä). hiilidioksidi (CO2) metaani (CH4) otsoni (O3) typpioksiduuli (N2O) Halogeeni yhdisteet (HFC, CFC, SF6, ). Tärkeä kasvihuonekaasu on lisäksi vesihöyry (H2O), jota ei yleensä käsitellä muiden yhteydessä, koska sen määrään ei ihminen toimillaan suoranaisesti voi vaikuttaa. Kasvihuonekaasut ovat pysyviä (ei O3), minkä vuoksi ne sekoittuvat tehokkaasti alailmakehässä perusteet

4 Ilmakehän n (kaasuseos) nykykoostumus 2005: CO2 379 ppm CH4 1,77 ppm N2O 0,32 ppm Typpi N2: Runsain ilmakehän kaasuista, pitkäikäinen ja sekoittunut hyvin tasaisesti ilmakehään. Ei kuitenkaan osallistu aktiivisesti ilmakemiallisiin reaktioihin, ei vaikuta kasvihuoneilmiöön Happi O2: Elämän kannalta välttämätön, pitkäikäinen ja hyvin sekoittunut. Korkeammissa ilmakehän kerroksissa kahden happiatomin muodostama happimolekyyli hajoaa UV-säteilyn vaikutuksesta kahdeksi vapaaksi happiatomiksi, jotka nopeasti yhdistyvät mm. happimolekyylien kanssa muodostaen kolmen happiatomin muodostamaa otsonia. Muodostunut otsoni suodattaa UV-säteilyä. Argon Ar (0.93%), Neon Ne (18 ppm), Helium He (5 ppm), Krypton Kr (1.1 ppm) (ppm= parts per million, tilavuuden miljoonasosa eli %): Jalokaasuja, joiden pitoisuudet ovat pieniä. Pysyviä ja niiden merkitys vähäinen. Hiilidioksidi CO2 (tällä hetkellä n. 379 ppm, ennen teollistumista 280 ppm): Pitkäikäinen kaasu, sekoittunut hyvin ilmakehään. Tärkeä kasvihuonekaasu ja kasvit käyttävät sitä yhteyttämiseen. Kasvihuoneilmiö on luontainen ilmakehän ilmiö, joka ylläpitää elämän kannalta sopivaa maapallon pintalämpötilaa. Ihmisen aiheuttamien päästöjen on katsottu lisäävän kasvihuonekaasujen pitoisuuksia ilmakehässä, mikä kiihdyttää kasvihuoneilmiötä ja näin aiheuttaa ilmastonmuutoksen. Metaani CH4 (tällä hetkellä 1.7 ppm, esiteollinen aika 0.7 ppm) Vesihöyry H2O (vaihtelee alueellisesti): Näkymätöntä, vasta tiivistyessään pilvi- tai sumupisaroiksi muuttuu ilmakehässä näkyväksi. Lisäksi ilmakehässä on paljon erilaisia yhdisteitä, kokonaisuuden kannalta pieninä määrinä, mutta joilla voi olla suuri merkitys eliöiden hyvinvoinnille. Kaasujen lisäksi ilmakehässä on vaihtelevia määriä nestemäisiä tai kiinteitä aerosolihiukkasia (Aerosoli=ilman ja hiukkasten muodostama seos). Pitoisuus vaihtelee alueellisesti ja paikallisesti mm. päästöolosuhteiden mukaan. Hiukkaset vaikuttavat auringon säteilyyn lisäksi niillä on tärkeä rooli pilvien ja sateen muodostumisessa. Ne voivat toimia pilvipisaroiden (vesihöyryn) tiivistymisytiminä, jotka joko Kaarle Kupiainen pysyvät Ilmansuojelun ilmassa tai kasvaessaan putoavat sateena alas. perusteet Kertausta - Ilmakehän n säteilytases IPCC 2007 perusteet

5 Ilmastonmuutos Ilmastonmuutos viittaa IPCC:n käytössä mihin tahansa ilmaston muuttumiseen ajan myötä joko luonnollisten vaihteluiden tai ihmisen toiminnan seurauksena. IPCC (hallitustenvälinen ilmastopaneeli) vuonna 1988 YK:n poliittisen päätöksenteon tueksi perustama ilmastotieteen johtavista asiantuntijoista koostuva elin, jonka tehtävänä on arvioida monitieteellisesti ilmastotieteen tutkimuksen tuloksia ja esittää ne päätöksentekijöille ymmärrettävässä muodossa. Sen toimintaan osallistuu yli tutkijaa ympäri maailmaa. HUOM! YK:n ilmastosopimuksessa ilmastonmuutoksella tarkoitetaan ilmakehän koostumusta muuttavan ihmisen toiminnan aiheuttamaa suoraa tai epäsuoraa muutosta. Ihmistoiminta on lisännyt monien kasvihuonekaasujen pitoisuuksia ilmakehässä Ihmistoiminta on hyvin suurella todennäköisyydellä (90% tod. näk.) lämmittänyt maapallon ilmastoa vuoden 1750 jälkeen (IPCC 2007). Ilmasto muuttuu myös luontaisten tekijöiden seurauksena ja voimakkaitakin muutoksia on havaittu maapallon historian aikana. perusteet IPCC 2007 perusteet

6 Luontaiset ilmastonmuutokset (IPCC 2007, Ch.6) Milankovichin syklit ja jääj ääkaudet Maan auringon ympäri kulkevan radan muodossa (eksentrisyydessä) sekä maan akselin suunnassa ilmenee jaksollisia häiriöitä, jotka vaikuttavat ilmastoon. Muutokset ilmenevät glasiaaliaikoina, jolloin jäämassat laajenevat huomattavasti napa-alueilta sekä interglasiaaliaikoina, jolloin jäämassat pysyttelevät napaalueilla. Maa kiertää aurinkoa elliptistä kiertorataa pitkin. Muiden taivaankappaleiden (lähinnä Kuu ja Aurinko) omien kiertoliikkeiden vaikutuksesta maan kiertoliikkeeseen syntyy kuitenkin pieniä häiriöitä. Maan pyörimisakselin kaltevuuskulma kiertoradan tasoon muuttuu vuoden jaksoissa. Kiertoradan elliptisyys vaihtelee n vuoden sykleissä. Maan akseli on ratatasoon nähden n. 23 asteen kulmassa. Maapallo on litistynyt navoiltaan, minkä vuoksi Kuu ja Aurinko pyrkivät vetovoimallaan kääntämään maapallon ekvaattoria aurinkokunnan ratatason mukaiseksi. Maan pyörimisen johdosta tämä ei kuitenkaan onnistu vaan ilmiö näkyy Maan pyörimisakselin kiertymisenä eli prekessiona. Prekession jaksollisuus on n vuotta. Tällä hetkellä maan akseli osoittaa suunnilleen Pohjantähteä kohti, mutta vuoden kuluttua taivaan pohjoisnapa on Vegan tähdistön lähistöllä. Prekessio siirtää vuodenaikojen sijoittumista Maan kiertoradalla uusiin kohtiin. Nämä tähtitieteelliset muutokset vaikuttavat maapallolle tulevan säteilyn jakautumiseen (maa-meri) ja tätä kautta myös ilmastoon. Tähtitieteellisistä muutoksista aiheutuva ilmastonmuutosteoria on nimetty Milankovichin sykleiksi, tutkijansa mukaan. IPCC 2007 perusteet Luonnolliset ilmastonmuutokset aikasarja vuotta Muinaisinakin aikoina on havaittu ajanjaksoja, jolloin lämpötilan arvoidaan olleen korkeammalla tasolla kuin nyt (interglasiaalijaksoja) Kasvihuonekaasujen pitoisuudet ovat vaihdelleen ennenkin, mutta nykytaso on poikkeuksellisen korkea maapallon historiassa IPCC 2007 perusteet

7 Auringon säteilyvakion muutokset (aktiivisuus) ja tulivuorten vaikutus Tulivuorien ja auringon aktiivisuuden vaikutus säteilypakotteeseen eivät yhtä voimakkaita kuin khkaasujen Auringon aktiivisuudella myös 11-vuotinen sykli perusteet Lämpötila vuotta Viimeisten 1300 vuoden aikana keskimääräinen globaali lämpötila ei ole ollut yhtä korkella tasolla 1900-luvun loppu poikkeuksellinen perusteet

8 Kasvihuonekaasujen pitoisuudet vuotta Viime vuosikymmenien kehitys kasvihuonekaasujen pitoisuuksissa on ollut poikkeuksellista maapallon historiassa Tällä hetkellä suurin osa tutkijoista (IPCC) katsoo sen olevan pääasiallisena syynä säteilypakotteen ja globaalin lämpötilan nousuun perusteet Ilmakehän n säteilytases IPCC 2007 perusteet

9 Säteilypakote radiative forcing Arvio miten maapallon ja ilmakehän säteilytase vaihtelee, kun ilmastoon vaikuttavat tekijät muuttuvat, eli miten tulevan auringon sm-säteilyn ja uloslähtevän lämpösäteilyn tasapaino muuttuu eri tekijöiden vaikutuksesta. Tämä tasapaino säätelee maapallon pintalämpötilaa (vrt. säteilytase) Termi pakote (forcing) : maapallon säteilytase pakotetaan pois normaalista tilasta Ilmakehän yläosissa (TOA) havaittava energian muutos per pintaala (W/m 2 ) TOA määritelmä säteilytaseelle n. 20 km maanpinnassa (vrt. muut esim. avaruuslennot 120 km) Positiivinen säteilypakote lisää energiaa ja lämmittää, negatiivinen päinvastoin perusteet perusteet

10 Säteilypakotteen muutos jaettuna komponentteihin (ml. prekursorit) Ilmakemiallisen muuntuman (reaktiot ilmassa) kautta myös muilla ( perinteisillä ) ilmansaasteilla on vaikutusta säteilypakotteeseen T = vaikutus troposfäärissä S = vaikutus stratosfäärissä Multipollutant - multieffect perusteet GWP global warming potential Indeksi jolla yhteismitallistetaan eri kasvihuonekaasujen vaikutus lämmitysvaikutus CO 2 verrattuna esim. 20/100 v päästä Esim. mallinnukset ilmoitetaan usein 2X CO 2 -pitoisuus 0 t a A [A(t)]dt / 0 t a R [R(t)]dt a A aineen A säteilypakote, kun lisäys esim. 1 kg a R CO 2 säteilypakote, kun lisäys esim. 1 kg A(t) aineen A pulssin hajoaminen ilmakehässä (ajan funktiona) konsentraatio ajan t jälkeen R(t) CO 2 pulssin hajoaminen ilmakehässä perusteet

11 perusteet Päästöt perusteet

12 Hiilen kierto Varastot Lähteet Nielut perusteet Maailman khkpäästöt (IPCC, 2007) perusteet

13 Kasvihuonekaasujen lähteitä ja nieluja: CO2 (379 ppm) Lähteet (ihmisperäiset lähteet): n. 75% fossiiliset poltto-aineet (hiili, öljy, maakaasu) (energiantuotanto, liikenne), n. 25% ekosysteemin hiilivarastojen purku (metsien raivaus ja esim. poltto, maankäytön muutokset) Poistuminen (nielut): fotosynteesi, liukeneminen meriin (sedimentoituminen) CH4 (1700 ppb) Lähteet: orgaanisen aineen hajoaminen (bakteerien aineenvaihdunnassa) hapettomissa olosuhteissa, 70% ihmisperäisiä, 30% luonnollisista lähteistä nielut: hapettuminen CO 2 :ksi N 2 O (319 ppb): lähteet: polttoprosessit, anaerobinen denitrifikaatio nielu: poistuminen stratosfääriin ja siellä hapettuminen O 3 kaksitahoinen vaikutus: stratosfäärin otsonikerroksen ohentuminen lisääntyvä säteilypakote troposfäärissä otsonin muodostuminen troposfäärissä suora kasvihuonevaikutus troposfäärissä CFC, HFC, PFC ja SF 6 sovelluksia: ilmastointi-, sähkö- ja kylmälaitteet, sammutusaineina, vaahtomuoveissa ym. Aerosolit (ilmakehän hiukkaset) perusteet Mustahiili/noki (polttoprosessit): lämmittävä vaikutus Muut: viilentävä vaikutus Maailman khk-pää äästöt sektoreittain allokoituna loppukäyt ytön n mukaan (IPCC, 2007) 3) Rakennusten energian käyttö (esim lämmitys), ml. keskitetty energiantuotanto perusteet

14 Maailman khk-pää äästöt sektoreittain (IPCC, 2007) perusteet Maailman khk-pää äästöt per capita (IPCC, 2007) EU ~14% päästöistä USA&Kanada 19% Annex I countries: Ilmastosopimuksen I liitteessä luetellut noin 40 teollisuusmaata, joilla on vahvempia velvoitteita kasvihuonekaasupäästöjen suhteen perusteet

15 perusteet Maailman khk-pää äästöt tulevaisuudessa (IPCC, 2007) Koska ei tiedetä miten khk-päästöt kehittyvät tulevaisuudessa on muodostettu mahdollisia kehityskulkuja arvioivia skenaarioita SRES skenaariot perustuvat oletuksille väestön, teknologian ja sosio-ekonomisten tekijöiden kehityksistä tulevaisuudessa Kehityskulkuihin liittyvät taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristötekijät määrällistettiin ja niiden vaikutuksia ilmastoon on laskettu perusteet

16 SRES skenaariot Neljä tarinaa, jotka kuvaavat khk- ja aerosolipäästöjä ja niiden kehitystä globaalisti ja alueellisesti (SRES-alueet) Jokainen tarina kuvailee erilaisia kehityskulkuja väestön, sosioekonomisten tekijöiden ja teknologian kehityksille eri painotuksin: Taloudelliset arvot ympäristöarvot Globalisaatio alueellistuminen perusteet SRES- skenaariot perusteet

17 Maailman khk-pää äästöt tulevaisuudessa eri SRES-skenaarioilla (IPCC, 2007) perusteet Vaikutukset ilmastonmuutos ja sen vaikutukset Havaitut muutokset ilmastomuuttujissa ja niiden vaikutuksia Tulevien muutoksien arviointi perusteet

18 Havaittuja muutoksia ilmastossa (IPCC, 2007) Keskimääräinen globaali lämpötila maan pinnalla on noussut 0,74±0,18 ºC ( ) Lämpeneminen on kiihtynyt viimeisen 50 v aikana Mitatun historian (1850-) 11 lämpimintä vuotta viimeisen 12 vuoden aikana 2005 ja 1998 olivat ennätys lämpimiä koko mittaushistoriassa (1850-) (1998 El Nino vuosi) Maa-alueet lämmenneet nopeammin kuin valtameret Arktisen alueen lämpötila nousi n. kaksinkertaiseksi verrattuna globaaliin keskimääräiseen lumi- ja jääpeitteisyys Stratosfäärin alaosien lämpötila on laskenut 1979 jälkeen Sadanta on kasvanut 30 N leveysasteen pohjoispuolella, mutta laskenut tropiikissa verrattuna 1970-l Rankkasade-episodien ilmeneminen lisääntynyt Kuivuus yleistynyt tropiikissa ja subtropiikissa (vrt l) Ilmakehän suurenmittakaavan liikeissä on havaittu muutoksia Keskileveysasteiden länsituulet ovat voimistuneet molemmilla pallonpuoliskoilla Trooppisten syklonien aktiivisuus on lisääntynyt (vrt l) Ilmastonmuutosta ei voida enää täysin torjua (mitigate) vaan on myös sopeuduttava (adaptate)!! perusteet Havaittuja vaikutuksia (IPCC, 2007; suuri luotettavuus) Lumen, jään ja jäätyneen maaperän (ikirouta mukaan lukien) osalta vaikutukset näkyvät suurella luotettavuudella. jäätikköjärvien pinta-alan ja lukumäärän kasvu; maaperän epävakauden kasvu ikirouta-alueilla ja kivivyöryt vuoristoissa; arktisten ja antarktisten ekosysteemien muutokset, kuten merijään ekosysteemit sekä saalistajat ravintoketjun yläpäässä. Lisääntyneen näytön perusteella hydrologiseen kiertoon on suurella luotettavuudella kohdistunut seuraavia vaikutuksia: virtaamien kasvu ja kevättulvien aikaistuminen monissa jäätiköiden ja lumipeitteen sulamisen ruokkimissa vesistöissä; järvien ja jokien lämpeneminen monilla alueilla, mikä on vaikuttanut kerrostuneisuuteen ja veden laatuun. Yhä useampien eliölajien osalta on lisänäyttöä, että viimeaikainen lämpeneminen on hyvin suurella luotettavuudella vaikuttanut voimakkaasti maaekosysteemeihin: kevään tulon merkkien aikaistuminen, esimerkkeinä lehtien puhkeaminen, lintujen muutto ja muninta; Kasvi- ja eläinlajien siirtyminen napoja kohti ja vuoristoissa ylöspäin. Meren ja makean veden ekosysteemien havaitut muutokset liittyvät suurella luotettavuudella veden lämpötilan nousuun, samoin jääpeitteen, suolaisuuden, happipitoisuuden ja veden kiertoliikkeen muutokset. Näiltä osin on runsaasti uutta näyttöä. levien, planktonin ja kalaston määrän ja esiintymisalueiden muutokset valtamerissä korkeilla leveysasteilla; järvien levien ja eläinplanktonin runsastuminen korkeilla leveysasteilla ja vuoristoissa; jokien kalaston esiintymisalueiden muutokset ja vaellusten aikaistuminen. perusteet

19 Havaittuja fysikaalisten ja biologisten ilmiöiden iden muutoksia Muutoksia havaittu ympäri maailmaa Käytetty havaintosarjaa, joista 89% osoittaa muutoksia, jotka yhteneviä lämpötilan muutoksen kanssa perusteet perusteet

20 Ilmastonmuutoksen arviointi - ilmastomallinnus Päätyökalu menneiden ja tulevien ilmastojen ymmärtämisessä ovat matemaattiset mallit AOGCM (= Atmosphere-Ocean General Circulation Models) huomioivat globaalissa mittakaavassa ilmakehän, valtamerten ja maan pinnan dynamiikkaa sekä jääpeitteisyyttä. Malli pyrkii simuloimaan ilmakehän käyttäytymistä valitusta lähtötilasta eteenpäin... käyttäen yleisiä virtausfysiikan yhtälöitä Yhtälöiden avulla lasketaan ilmastomuuttujien (lämpötila, paine, kosteus, sadanta jne.) muutosnopeuksia ajan ja paikan suhteen Epävarmoja fysikaalisia prosesseja joudutaan parametrisoimaan (esim. pilven muodostus) Mallien pitää arvioida oikein myös ilmaston luontaisia vaihteluja Ennusteissa käytetään yleensä useiden mallien arvioita (ensemble) tällä hetkellä n. 20 eri mallia perusteet YKL-mallit 1. askel: Tutkitaan miten malli ennustaa ilmastoa ja sen vaihtelua nykymuuttujilla ja miten se korreloi havaintojen kanssa 2. askel, ilmastonmuutoksen mallinnus: Muutetaan ilmastoon vaikuttavia tekijöitä (esim. päästöjä) skenaarioiden mukaan ja tutkitaan millaiselta muuttunut ilmasto näyttäisi Mallien epävarmuudet ja niiden hallinta Monien erilaisten mallien käyttö ennusteiden laadinnassa Käytettyjen lähtöparametrien ja prosessien epävarmuusarviot perusteet

21 perusteet Mallien kyky arvioida toteutunutta ilmastoa perusteet

22 Ilmastomallien kehitys ilmakehän prosessit Tietokoneiden laskentatehon kasvu ja ymmärryksen lisääntyminen ilmastoon ja vaikuttavista tekijöistä ja prosesseista on mahdollistanut kompleksisuuden kasvun malleissa Mallihierarkia: SCM (simple climate models) ESMIC (Earth System Models of Intermediate Complexity) AOGCM Kehittyneimmät nykymallit kuvaavat ilmakemiaa sekä valtamerten ja kasvillisuuden prosesseja (AOGCM) perusteet Ilmastomallien kehitys alueellinen resoluutio perusteet

23 Ilmastomallien ennusteita 2090-luvulle (IPCC 2007) globaali pintalämp mpötila ja merenpinnan nousu perusteet Ilmastomallien ennusteita 2090-luvulle (IPCC 2007) globaali pintalämp mpötila ja merenpinnan nousu perusteet

24 Ilmastomallien ennusteita 2090-luvulle (IPCC 2007) globaalin pintalämp mpötilan alueellinen jakauma perusteet Ilmastomallien ennusteita luvulle (IPCC 2007) sadanta (mm/d) Vasemmalla pohj.pp talvella ja oikealla kesällä Välimeren alue ja Sahara: Sadanta vähenee, erityisesti kesällä Pohjois-Eurooppa: Sadanta kasvaa erityisesti talvella Huom! Lämpötilan nousu perusteet

25 Ilmastomallien ennusteita 2090-luvulle (IPCC 2007) - yhteenvetoa Maapallon keskilämpötila nousee (vertailuaikajakso ) riippuen skenaariosta 1,8 (B1) - 4,0 astetta (A1FI) Meren pinnan nousun on arvioitu alimmillaan 0,18-0,38m (B1) ja korkeimmillaan 0,26-0,59m Sadanta kasvaa korkeilla leveysasteilla ja vähenee subtrooppisilla leveysasteilla Pohj. pp:n lumi-ja jääpeitteen laajuus vähenee, samoin vuoristo- ja mannerjäätiköt, roudan syvyys laskee Arktinen jäätikkö sulaa kesäaikana miltei kokonaan 2050-l eteenpäin Ääri-ilmiöiden voimakkuus ja esiintymistiheys muuttuu: Vähemmän kylmiä päiviä ja öitä Enemmän lämpö- ja hellejaksoja Rankkasateet yleistyvät Kuivuuden vaivaama alue lisääntyy Enemmän voimakkaita trooppisia myrskyjä Takaisinkytkennät perusteet Esimerkkejä ilmastonmuutoksen uhista vesitaloudelle (huom!! Vaikutukset voivat olla myös s positiivisia) perusteet

26 Vain AOGCM-malleilla on mahdollista tutkia pitkän aikavälin, globaaleja ilmastomuutoksia Alueellisissa malleissa (nested regional climate models) käytetään AOGCM-mallien ennustamia globaaleja muutoksia lähtökohtana Alueelliset mallit pystyvät paremmin huomioimaan alueellisen mittakaavan ilmiöitä vasemmalla alueellisen- (44 km) ja oikealla YKL-mallin (>100km) hilaruudukko mikä hilaruudukossa voitetaan, hävitään aikaresoluutiossa ja ruudukon laajuudessa AR4:ssä (2007) on käytettävissä aiempaa tarkempaa tietoa alueellisista muutoksista Alueellinen skaalaus perusteet ACIA Arctic Climate Impact Assessment perusteet

27 SWECLIM (2000) - alueellinen malli ilmastonmuutoksen vaikutuksista Pohjolassa Hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistuessa vuosiin mennessä mallin moduulit perusteet Keskilämp mpötilat (vasemmalla vuosien keskiarvo, oikealla mallin ennustamat v pääp äästä) perusteet

28 Muutokset eri vuodenaikojen keskilämp mpötiloissa perusteet Sademää äärät ja niiden muutos perusteet

29 Lumipeitteisyyden kesto (kk) (vas. Ka , 1990, oik v pääp äästä) perusteet Kasvukauden pituus (vas. ka , 1990, oik v päästä) perusteet

30 SILMU (Suomalainen ilmakehämuutoksen muutoksen tutkimusohjelma 1996) Mittava tutkimusohjelma, jossa luotiin kansallisia arvioita Suomelle oik.: arvioissa käytetyt IPCC:n päästöskenaariot perusteet SILMUN (1996) pääp äätulokset SILMUn perusskenaariot (Kuusisto ym Ilmastonmuutos ja Suomi.) Vuosi & suure keski ala ylä 2020 CO2 eq (ppmv) Lämpötilan nousu Sademäärän kasvu (%) CO Lämp Sadem CO Lämp Sadem perusteet

31 ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutuminen FINADAPT tutkimus Case: Suomi Sopeutumisella pyritää ään vähentämään tämänhetkisistä ja tulevista haitallisista vaikutuksista aiheutuvia riskejä ja vahinkoja kustannustehokkaasti ja hyödynt dyntämään mahdollisia etuja. perusteet FINADAPT skenaariot ja käytetyt k ilmastomallit FINADAPT-hankkeessa arvioitiin tulevaisuuden ilmastoa Suomessa kahden SRES-skenaarion olettamuksilla. SRESin A2-skenaarioon, jossa oletetaan rajoittamattomat päästöt ja nopeasti kasvavat ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuudet, sekä SRES B1-skenaarioon, jossa päästöt vähenevät ja hiilidioksidipitoisuudet vakiintuvat tämän vuosisadan loppuun mennessä. perusteet

32 Maailman khk-pää äästöt tulevaisuudessa eri SRES-skenaarioilla (IPCC, 2007) perusteet FINADAPT ilmastoskenaariot Talvilämpötilojen oletetaan nousevan keskimäärin 4,3 C (B1-skenaario) ja 6,5 C (A2-skenaario) mennessä verrattuna ajanjaksoon Kesällä vastaavat nousut ovat 2,3 C ja 3,6 C. Sademäärän oletetaan kasvavan keskimäärin 13,2 % (B1-skenaario) ja 22,3 % (A2- skenaario) talvella ja kesällä noin 4 % (molemmat skenaariot). Kesistä tulee hieman nykyistä aurinkoisempia ja maan kosteuspitoisuus vähenee noin 30 %. Tämän vuosisadan loppuun mennessä keskitalven lumimäärän oletetaan A2- skenaariossa vähenevän yli 60 % eteläisessä Suomessa ja noin 40 % pohjoisessa ja vastaavasti B1-skenaariossa noin 40 % ja 25 %. Myös ääri-ilmiöiden esiintymisen odotetaan muuttuvan Suomessa. Mallitulokset osoittavat järjestelmällisesti, että kesällä rankkasateet voimistuvat enemmän kuin keskimääräinen sademäärän kasvu. Myös talvella rankat sateet voimistuvat. Vuorokauden maksimisademäärien oletetaan kasvavan % kesällä ja 5-20 % talvella, muutos on pienempi B1-skenaariossa kuin A2-skenaariossa. Tuulen nopeuden ei arvioida muuttuvan tilastollisesti merkittävällä tavalla. Vuotuinen hellepäivien määrä eri osissa Suomea voi kaksinkertaistua jaksoon mennessä ja kasvaa yli nelinkertaiseksi jaksoon mennessä A2- skenaariossa. B1-skenaariossa hellepäivien määrä voisi olla jaksoon mennessä nykyiseen verrattuna yli kaksinkertainen. Roudan esiintymisen arvioidaan vähenevän ja roudattoman kauden pitenevän (jopa 2, kuukaudella A2-skenaariossa) perusteet

33 Arvioidut sopeutumisen kustannukset EU:ssa ilman sopeutumistoimia ja niiden kanssa perusteet Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastonmuutosta ei voi estää ää, mutta miten sitä voisi hillitä perusteet

34 Mille tasolle ilmasto asettuu? Stabilisaatiotavoiteet (CO2-tason tai lämpötilan stabilisaatio) Esim EU:n ilmastostrategian lähtökohtana on rajoittaa lämpötilannousu 2 asteeseen verrattuna esiteolliseen aikaan Vaatii suuria päästövähennyksiä 2000-tasoon verrattuna perusteet Millä keinoin ilmastonmuutosta voitaisiin hillitä? Energiansäästö ja tehokkuus Fossiilisten polttoaineiden vaihdokset (esim. hiili kaasu) Uusiutuvat energiamuodot (esim. aurinko, tuuli, vety, biomassa) Ydinvoima CCS = CO2 talteenotto ja varastointi Metsät nieluina Hiilidioksidi tonnin hinta vaikuttaa keinovalikoimaan Taloudellinen ohjaus perusteet

35 Liikenne globaalit khk-pää äästöt ja auton omistus Uhkia: Liikennemäärät Autoistuminen Päästövähennyskeinoja (kasvihuonekaasut huom! muut ilmansaasteet) Bensiini Diesel (parempi hyötysuhde) Hybridi-moottori (polttomoottori+sähkömoottori) Sähkömoottori Polttokenno perusteet Ilmastonmuutos 2100 jälkeen (IPCC, 2007) Commited warming = ilmastonmuutos, kun ilmakehän koostumus (säteilytase) vakiinnutetaan jollekin tasolle Muutokset eivät pysähdy vaikka ilmakehän CO2 konsentraatio stabiloituisi Valtamerten ja jäämassojen mukautuminen uusiin lämpöoloihin hidasta (veden ominaislämpökapasiteetti) Troposfäärin ilmakehä mukautuu n. kuukaudessa Valtamerten pintakerrokset vuosien tai vuosikymmenien aikana Merten syvät kerrokset ja jäämassat mukautuvat satojen tai tuhansien vuosien kuluessa (vrt. 7 m veden pinnan nousu) perusteet

36 Ilmastopolitiikka perusteet Ilmastonmuutos on riski Kasvihuonekaasujen lisäys ihmisen toimesta näyttäisi aiheuttavan ilmastonmuutoksen nopeampi kuin luonnolliset ilmastonmuutokset Mahdolliset vaikutukset (riskit) voivat olla mittavia Tarvitaan: Toimenpiteitä ilmastonmuutoksen torjumiseksi Sopeutumista uusiin olosuhteisiin perusteet

37 Kansainvälisten neuvottelujen ketju Rio De Janeiro 1992 Kioto 1997 Osapuolikokoukset (COP) 1998 COP1 Buenos Aires,, 2007 COP13 Bali Sovitaan/neuvotellaan yksityiskohdista Bali roadmap (sovittiin): Aloitetaan uusi neuvotteluprosessi, jonka päämääränä on valmistella Kioton jälkeistä (post-2012) kansainvälistä ilmastosopimusta Valmistelut on tarkoitus saada päätökseen 2009 loppuun mennessä Perustetaan sopeutumisrahasto, edistetään teknologiavaihtoa ja vähennetään metsien hakkuita Lisätietoa: perusteet Ilmastonmuutos - sopimukset Rio 1992: YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssi Rio de Janeirossa Tavoitteena oli vakiinnuttaa kasvihuonekaasujen pitoisuus ilmakehässä tasolle, joka estää vaarallisen ilmastonmuutoksen. (Maapallon lämpeneminen tunnustettiin vakavaksi ongelmaksi). 154 maata hyväksyi Välitavoitteena sovittiin että teollisuusmaat jäädyttävät päästönsä vuoden 1990 tasolle vuoteen 2000 mennessä. Tämä sopimus oli lupauksen luonteinen (puitesopimus). perusteet

38 Ilmastonmuutos - sopimukset Kioto maan ministerit sopivat Kioton pöytäkirjasta, joka vähentää teollisuusmaiden yhteenlaskettuja kasvihuonekaasupäästöjä 5,2 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen mennessä. Kuusi ainetta tai aineryhmää: CO2, CH4, N2O, nk. F-kaasut (fluorihiilivedyt: HFC; perfluorihiilivedyt PFC; rikkiheksafluoridi SF6) Päästöjen vähennystavoitteet vaihtelevan maittain, Japani sitoutui 6 % vähennykseen, Yhdysvallat 7 % ja EU taas 8 % vähennykseen. EU:n maat neuvottelivat yhteisökohtaisen tavoitteen, jonka ne jakavat haluamallaan tavalla. Pöytäkirjan tekee merkittäväksi sen laillinen sitovuus, jonka ansiosta se vahvistaa merkittävästi ilmastosopimusta. Pöytäkirja astuu voimaan kun sen on ratifioinut vähintään 55 sopimusosapuolta, jotka edustavat vähintään 55 % vuoden 1990 teollisuusmaiden päästöistä (vuosien prosessi) perusteet Kioton vähennysvelvoitteet v vertailuvuosi 1990 EU -8%, Norja +1%, Islanti +10% (nielut), Venäjä/Ukraina 0%, Unkari/Puola -6%, Kroatia -5% Bulgaria,Tsekki, Baltian maat, Liechtenstein, Monaco, Romania, Slovakia, Slovenia, Sveitsi: -8% Australia +8%, Uusi-Seelanti 0%, Japani -6% Kanada -6% USA ei ratifioinut, mutta osavaltioilla omia ilmastostrategioita Kehitysmaille ei velvoitteita (seurannan ja raportoinnin lisäksi) perusteet

39 EU-15:n taakanjako (-8%)( vertailuvuosi 1990 Portugali +27% Kreikka +25% Espanja +15% Irlanti +13% Ruotsi +4% Ranska 0% Suomi 0% EU-15 tilanne 2005: -1,5% EU-27 tilanne 2005: -7,8% Alankomaat -6% Italia -6.5% Belgia -7.5% UK -12.5% Itävalta -13% Saksa -21% Tanska -21% Luxemburg -28% perusteet Päästövähenemän toteutus hiilen nielut Puuttoman alueen metsityksestä aiheutuva hiilinielu hyvitetään maalle Vastaavasti raivauksesta aiheutuva CO 2 - päästö rasitteeksi perusteet

40 Kioton mekanismit - joustomekanismit Yhteistoteutus, puhtaan kehityksen mekanismi, päästökauppa (myös perinteiset keinot: energiaverot) Tavoitteena kustannustehokas ja joustava päästöjen vähentäminen Voivat toimia täydentävinä, mutta eivät korvaavina kotimaisille keinoille perusteet Yhteistoteutus Joint Implementation (JI) Teollisuusmaiden välinen joustomekanismi Toinen osapuoli rahoittaa kasvihuonekaasuja vähentäviä hankkeita/toimenpiteitä toisessa maassa Maat sopivat keskenään saavutettujen päästövähennysten jakamisesta maa voi kasvattaa päästöoikeuttaan Kohdemaa hyötyy rahoituksesta ja uudesta tekniikasta ja toinen päästövähennyksestä Kustannustehokkuus päämääränä suurempi päästövähennys pienemmällä panoksella perusteet

41 Puhtaan kehityksen mekanismi (CDM) Clean Development Mechanism (CDM) Yhteistoteutuksen luontoinen toimintatapa Teollisuusmaa rahoittaa päästövähennyksiä kehitysmaassa saa päästövähennyksistä hyvityksen Ongelmia (myös JI): millaiset projektit hyväksytään, kuka voi toteuttaa, miten vähennys lasketaan perusteet Päästökauppa Emission trading (ET) Luodaan markkinat päästöille Teollisuusmaa ostaa toiselta teollisuusmaalta päästöoikeuksia Periaatteessa mahdollista myös yritysten välille Päästöille syntyy markkinahinta Ongelma: mikä päästötaso valitaan kriteeriksi, miten päästöoikeudet jaetaan alussa? perusteet

42 EU:n sisäinen inen pääp äästökauppa Päästökauppa-direktiivi voimaan 2005 (direktiivi osaksi jäsenmaiden lainsäädäntöä) energiantuotanto, rauta- ja terästeollisuus, massa- ja paperiteollisuus, öljynjalostus, mineraaliteollisuus Jäsenmaat määrittelevät kokonaispäästökiintiöt ja sen perusteella Ilmaisjako vai huutokauppa perusteet Päästökauppa Suomessa (lähde Työ- ja elinkeinoministeriö) Päästökauppajärjestelmä kattaa suurten teollisuuslaitosten ja yhteenlasketulta nimelliseltä lämpöteholtaan yli 20 MW:n laitosten hiilidioksidipäästöt. Suomessa järjestelmään kuuluu myös 20 MW tai sitä pienempiä kaukolämpöä tuottavia laitoksia. Päästökauppa-direktiivi (2003/87/EY) on pantu voimaan päästökauppalailla (683/2004, muutettu laeilla 108/2007 ja 1468/2007). Päästökauppakausi Valtioneuvosto myönsi laitoskohtaiset päästöoikeudet vuosille Päätös perustui kansalliseen jakosuunnitelmaesitykseen, jonka komissio hyväksyi muutoksitta Laitoskohtaisten päästöoikeuksien myöntäminen perustuu päästökauppalakiin (683/2004). Päästökauppakausi Valtioneuvosto myönsi laitoskohtaiset päästöoikeudet vuosille Komissio edellytti, että Suomi leikkaa kokonaispäästöoikeusmäärää 2, miljoonaa CO2 tonnia vuodessa eli jaettavia päästöoikeuksia jää leikkauksen jälkeen 37, miljoonaa CO2 tonnia vastaavaa määrä vuodessa. Komission päätöksen täytäntöön panemiseksi päästökauppalakia muutettiin voimaantulleella lailla (1468/2007). Laissa komission edellyttämä päästöoikeuksien kokonaismäärän leikkaus kohdennetaan verrattain tasaisesti laissa määriteltyihin alaryhmiin. perusteet

43 perusteet Kansallinen energia- ja ilmastostrategia 2005 Strategiassa hallitus on määritellyt, mitä toimia se aikoo toteuttaa energia- ja ilmastopolitiikassa. Miten hallitus aikoo toimeenpanna Suomea koskevat kansainväliset velvoitteet kasvihuonekaasujen rajoittamiseksi Kioton sitoumuskaudella Minkälaisiin pitemmän aikavälin tavoitteisiin se tähtää kasvihuonekaasupäästöjen kehityksessä. Hallitus lupaa vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, mm. panostamalla uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoon ja energiansäästöön. EU:n päästökauppa on keskeinen ohjauskeino. Lisäksi valtio hankkii päästöoikeuksia kansainvälisiltä markkinoilta Kioton pöytäkirjan joustomekanismeja hyväksikäyttäen. Kansallinen ilmastostrategia uusitaan keväällä 2008 Kunnilla ja kaupungeilla omia ilmastonmuutos strategioita perusteet

44 Suomen kasvihuonepää äästöt t (lähde: Tilastokeskus) Päästöt Kioto-tasoa (1990) korkeammalla (13% 2006) Energian tuotanto ja liikenne tärkeimmät päästölähteet Maankäyttö, sen muutos ja metsätalous nieluvaikutus: Tg CO2 ekv perusteet Suomen kasvihuonepää äästöt t tulevaisuudessa (lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö) Kansallinen ilmastostrategia 2005 With measures = nykytoimet, muttei uusia vähennystoimenpiteitä perusteet

45 Mitä Kioton jälkeen (post-2012) Kioton pöytäkirja vain yksi instrumentti ilmastonmuutoksen torjunnassa (lievät tavoitteet kuitenkin alku) Post-Kioto neuvottelut uusi neuvotteluprosessi, jonka päämääränä on valmistella Kioton jälkeistä (post-2012) kansainvälistä ilmastosopimusta Uudet päästövähennystavoitteet Kööpenhamina 2009 EU komission energia- ja ilmastopaketti: Osin valmisteilla EU sitoutuu laskemaan 20% khk-päästövähennys 1990-tasoon verrattuna 2020 mennessä, uudistettu päästökauppadirektiivi (uusia aloja) päästövähennysten jakaminen jäsenmaiden välillä (ns. taakanjako) uusiutuvan energian puitedirektiivi (2020 uusiutuvan energian osuus 20%, liikenteessä 10%) miten saavutettavissa? hiilen talteenottoa ja varastointia koskeva lainsäädäntöehdotus 30% 2020 mikäli muut teollisuusmaat sitoutuvat vastaaviin vähennyksiin EU tiennäyttäjä perusteet

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

Globaalien ympäristöuhkien tunnistamisesta kansalliseen sääntelyyn. SYKE 13.10.2007 vsn. prof. Kai Kokko Lapin yliopisto

Globaalien ympäristöuhkien tunnistamisesta kansalliseen sääntelyyn. SYKE 13.10.2007 vsn. prof. Kai Kokko Lapin yliopisto Globaalien ympäristöuhkien tunnistamisesta kansalliseen sääntelyyn SYKE 13.10.2007 vsn. prof. Kai Kokko Lapin yliopisto Sisältö Tunnistaminen Sääntelyn tasot Kansallinen implementointi Lopuksi Tunnistaminen

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1: ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan

Lisätiedot

Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa

Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen ilmatieteellinen tutkimuskeskus Ilmatieteen laitos Ilmasto kuvaa säämuuttujien tilastollisia ominaisuuksia Sää kuvaa

Lisätiedot

Luku 8. Ilmastonmuutos ja ENSO. Manner 2

Luku 8. Ilmastonmuutos ja ENSO. Manner 2 Luku 8 Ilmastonmuutos ja ENSO Manner 2 Sisällys ENSO NAO Manner 2 ENSO El Niño ja La Niña (ENSO) ovat normaalista säätilanteesta poikkeavia ilmastohäiriöitä. Ilmiöt aiheutuvat syvänveden hitaista virtauksista

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSENNUSTEET

ILMASTONMUUTOSENNUSTEET ILMASTONMUUTOSENNUSTEET Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen Ilmatieteellinen Tutkimuskeskus Kasvihuoneilmiö Osa ilmakehän kaasuista absorboi lämpösäteilyä Merkittävimmät kaasut (osuus

Lisätiedot

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. HAVAITUT MUUTOKSET MUUTOKSET ILMAKEHÄSSÄ SÄTEILYPAKOTE MUUTOKSET MERISSÄ MUUTOKSET LUMI- JA JÄÄPEITTEESSÄ

Lisätiedot

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?

Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston? Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston? Ilmakehä Aurinko lämmittää epätasaisesti maapalloa, joka pyörii kallellaan. Ilmakehä ja sen ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten paljon lämpöä poistuu avaruuteen.

Lisätiedot

Ilmastonmuutokset skenaariot

Ilmastonmuutokset skenaariot Ilmastonmuutokset skenaariot Mistä meneillään oleva lämpeneminen johtuu? Maapallon keskilämpötila on kohonnut ihmiskunnan ilmakehään päästäneiden kasvihuonekaasujen johdosta Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot

Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti

Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016):

Lisätiedot

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan

Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016): Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos AurinkoATLAS Sää- ja ilmastotietoisuudella innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Helsinki 20.11.2013 Esityksen pääviestit

Lisätiedot

Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?

Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa? 28.1.2019 Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa? Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Kimmo Ruosteenoja, Mikko Laapas, Pentti Pirinen Ilmatieteen laitos, Sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimus Ilmastonmuutosta

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008

Lisätiedot

Yleistä. Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa?

Yleistä. Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa? Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa? Espanjan rankkasateet syyskuussa 2019 ttps://yle.fi/uutiset/3-10969538 1 Yleistä Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta hyvä asia, mutta sen jatkuva, tasainen voimistuminen

Lisätiedot

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Dia 1 Ilmastonmuutos Tieteellinen näyttö on kiistaton Tämän esityksen tarkoituksena on kertoa ilmastonmuutoksesta sekä lyhyesti tämänhetkisestä tutkimustiedosta.

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen

Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen Ilmastonmuutos Ari Venäläinen Maapallo on lämmennyt vuosisadassa 0.74 C (0.56 0.92 C). 12 kaikkein lämpimimmästä vuodesta maapallolla 11 on sattunut viimeksi kuluneiden 12 vuoden aikana. Aika (vuosia)

Lisätiedot

Liikkumisvalinnat vaikuttavat ilmastoon. Kasvihuonekaasupitoisuudet ovat lisääntyneet teollistumista edeltävästä ajasta nykyaikaan verrattuna.

Liikkumisvalinnat vaikuttavat ilmastoon. Kasvihuonekaasupitoisuudet ovat lisääntyneet teollistumista edeltävästä ajasta nykyaikaan verrattuna. Ruokailutottumuksilla ei ole merkitystä ilmastonmuutoksen kannalta. Liikkumisvalinnat vaikuttavat ilmastoon. Aurinko säätelee maapallon lämpötilan yleistä kehitystä. Viime vuosikymmeninä merenpinnan nousu

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Miten ilmasto muuttuu ja mitä vaikutuksia muutoksilla on?

Miten ilmasto muuttuu ja mitä vaikutuksia muutoksilla on? Miten ilmasto muuttuu ja mitä vaikutuksia muutoksilla on? Esityksen sisältö Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset tähän mennessä Odotettavissa oleva ilmastonmuutos ja sen

Lisätiedot

Ilmaston ja sen muutoksen

Ilmaston ja sen muutoksen Ilmaston ja sen muutoksen tutkimus Ilona Riipinen 28.9.2006 Helsingin yliopisto, fysikaalisten tieteiden laitos, ilmakehätieteiden osasto Sääjailmasto Sää = ilmakehän hetkellinen tila puolipilvistä, T

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Miksi meillä on talvi? Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastotutkimus ja -sovellukset

Miksi meillä on talvi? Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastotutkimus ja -sovellukset Miksi meillä on talvi? Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastotutkimus ja -sovellukset Esityksen pääaiheet Miksei talvea 12 kk vuodessa? Terminen ja tähtitieteellinen talvi Jääkausista Entä talvi tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Ilmastomuutoksesta ilmastopolitiikkaan

Ilmastomuutoksesta ilmastopolitiikkaan Vantaan rauhanpuolustajat Tikkurila 30.1.2006 Ilmastomuutos, Laura Rontu 1 Ilmastomuutoksesta ilmastopolitiikkaan Laura Rontu, meteorologi, Helsinki laura.rontu@fmi.fi 29. tammikuuta 2006 Vantaan rauhanpuolustajat

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos

Ilmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksesta ja sään ääri ri-ilmiöistä Lea saukkonen Ilmatieteen laitos 9.12.2008 Havaittu globaali lämpötilan muutos 9.12.2008 2 Havaitut lämpötilan muutokset mantereittain Sinisellä vain luonnollinen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet. Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Ilmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet. Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Ilmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 13.1.2009 Epävarmuus ilmastoennusteissa Päästöskenaarioepävarmuus Ihmiskunnan tuleva käyttäytyminen Malliepävarmuus

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS MITEN JA MILLAISTA TULEVAISUUTTA MALLIT ENNUSTAVAT? YLEISTYVÄTKÖ ÄÄRI-ILMIÖT?

ILMASTONMUUTOS MITEN JA MILLAISTA TULEVAISUUTTA MALLIT ENNUSTAVAT? YLEISTYVÄTKÖ ÄÄRI-ILMIÖT? ILMASTONMUUTOS MITEN JA MILLAISTA TULEVAISUUTTA MALLIT ENNUSTAVAT? YLEISTYVÄTKÖ ÄÄRI-ILMIÖT? Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 25.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa?

Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa? Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa? Mikko Alestalo Johtaja Ilmatieteen laitos 11/11/2008 31/05/2011 1 Ilmastonmuutoksen hidastaminen Tavoite on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen globaalilla tasolla 90

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK Ympäristö- ja maapolitiikan ajurit Ilmasto-energiapolitiikka: hillintä ja sopeutuminen kierrätämme hiiltä biomassoilla -tuottavassa

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Kasvihuonekaasujen inventaario ja. - yritysten tietotarpeet. Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.

Kasvihuonekaasujen inventaario ja. - yritysten tietotarpeet. Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5. Kasvihuonekaasujen inventaario ja päästökauppa - yritysten tietotarpeet Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 Esityksen sisältö! YK:n ilmastosopimus ja Kioton pöytäkirja!

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström Turvemaat - haaste hallinnolle Ilmajoki 21.11.2017 Marja-Liisa Tapio-Biström 1 Sisältö Ilmastopolitiikka - Suomi osana kokonaisuutta Turvemaiden merkitys osana ilmastopolitiikkaa Toimenpiteitä - ratkaisuja

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti

Lisätiedot

Finnish climate scenarios for current CC impact studies

Finnish climate scenarios for current CC impact studies Finnish climate scenarios for current CC impact studies Kirsti Jylhä Finnish Meteorological Institute Thanks to J. Räisänen (HY), A. Venäläinen, K. Ruosteenoja, H. Tuomenvirta, T. Kilpeläinen, A. Vajda,

Lisätiedot

L 90/106 Euroopan unionin virallinen lehti

L 90/106 Euroopan unionin virallinen lehti L 90/106 Euroopan unionin virallinen lehti 28.3.2013 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 26 päivänä maaliskuuta 2013, jäsenvaltioiden vuosittaisten päästökiintiöiden määrittämisestä kaudeksi 2013 2020 Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Suomen muuttuva ilmasto

Suomen muuttuva ilmasto Ilmastonmuutos ja rakentaminen Suomen muuttuva ilmasto Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö Ympäristö ja Yhdyskunta 2012 -messut Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ?

ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ? ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ? Page 1 of 18 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos ESITYS VIERAILIJARYHMÄLLE 13.V 2014 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. KASVIHUONEILMIÖ JA SEN VOIMISTUMINEN 2. KASVIHUONEKAASUJEN PÄÄSTÖSKENAARIOT

Lisätiedot

Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen

Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Inarijärven säännöstelyn seurantaryhmä 18.9.2014 Juha Aaltonen @jkaalton Suomen ympäristökeskus Sää muuttuu, ilmasto muuttuu Sää kuvaa maapallon

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu

Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu 18.11.2009 FT Hannu Koponen Projektipäällikkö, BalticClimate 2009-2011 Part-financed by the European union (European Regional Development Fund) (6+1) (23+2) (13) Venäläiset

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle?

Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle? Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle? IPCC AR5 WG1 SPM Heikki Tuomenvirta Erikoistutkija Ilmatieteen laitos Sisältö Taustaa IPCC:n 5. arviointiraportista (AR5) Working Group 1 (WG1): Tieteellinen perusta Havainnot

Lisätiedot

Metsät ja ilmastodiplomatia. Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus

Metsät ja ilmastodiplomatia. Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus Metsät ja ilmastodiplomatia Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus Esityksen sisältö Ilmastonmuutos? Ilmastotavoitteet Metsät, maankäyttösektori ja Suomen kasvihuonekaasuinventaario Ilmastotavoitteet

Lisätiedot

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos, Ilmastotutkimusryhmä KASVIHUONEILMIÖ ILMASTONMUUTOSTEN TUTKIMINEN MALLIEN AVUL- LA TULEVAISUUDEN ILMASTO ILMASTONMUUTOSTEN VAIKUTUKSIA

Lisätiedot

Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja ilmastoneuvottelut

Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja ilmastoneuvottelut Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja ilmastoneuvottelut Sirkka Haunia, pääneuvottelija, Ympäristöministeriö Low Carbon Finland 2050, Finlandia-talo 12.11.2012 Durbanin päätökset, joulukuu 2011 Durbanin

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos kimmo.ruosteenoja@fmi.fi MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPIT -SEMINAARI YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 17.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1.

Lisätiedot

Musta hiili arktisella alueella

Musta hiili arktisella alueella Musta hiili arktisella alueella Kaarle Kupiainen (Erikoistutkija, FT) Arctic Hour Ympäristöministeriö, Aleksanterinkatu 7, Helsinki 28.5.2015, klo 8.30-9.30 Muiden ilmansaasteiden kuin musta hiilen ilmastovaikutuksista

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin?

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Ari Venäläinen Ilmastotutkimus- ja sovellutukset Aineistoa: Ilmatieteen laitos / Ilmasto ja globaalimuutos IPCC ONKO TÄMÄ MENNYTTÄ 1 JA TÄMÄ NYKYISYYTTÄ

Lisätiedot

Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa?

Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa? Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa? Prof. Yrjö Viisanen Research Director Turning research and technology into high quality services Ilmaston säätelijät 24.11.2016 2 Ilmaston säätelijät Muutos missä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimus

Pariisin ilmastosopimus Pariisin ilmastosopimus Hallituksen esitys Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Ympäristövaliokunta 18.10.2016 Outi Honkatukia,

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

Matti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.

Matti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1. Matti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.2018 Esityksen sisältö 1.Mitä ilmastotavoitteet edellyttävät? 2.

Lisätiedot

Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen

Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen Harri Laurikka Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Twitter: @paaneuvottelija Talousvaliokunta, kuuleminen

Lisätiedot

Ilmasto-oikeutta. Luennon rakenne 3/20/2018. Taustaa. Kansainvälinen ilmasto-oikeus. EU:n ilmastotavoitteet ja keinot

Ilmasto-oikeutta. Luennon rakenne 3/20/2018. Taustaa. Kansainvälinen ilmasto-oikeus. EU:n ilmastotavoitteet ja keinot Ilmasto-oikeutta RYM-C1002, Yhdyskuntajärjestelmien ja -suunnittelun oikeudelliset perusteet, Tohtorikoulutettava, OTM Kanerva Sunila Luennon rakenne Taustaa Kansainvälinen ilmasto-oikeus EU:n ilmastotavoitteet

Lisätiedot

Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys

Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys Natalia Pimenoff, Heikki Tuomenvirta Ilmatieteen laitos 1/27/09 Sisältö Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen Hiilen kierto hidas vs.

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää

Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää METLA / MIL-tutkimusohjelma 2007-2012 Elina Vapaavuori METLA/Elina Vapaavuori: ILMASE -työpaja 06.11.2012 1 1 Nykyinen CO 2 pitoisuus, ~390 ppm, on korkeampi

Lisätiedot

Päästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys

Päästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys Maapallon ilmasto on jo lämmennyt noin asteen esiteollisesta ajasta. Jos kasvihuonekaasupäästöjä ei nopeasti vähennetä merkittävästi, 1,5 asteen raja ylitetään. Päästöt kasvavat voimakkaasti Maapallon

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ilmiönä ja yhteiskunnassa

Ilmastonmuutos ilmiönä ja yhteiskunnassa Ilmastonmuutos ilmiönä ja yhteiskunnassa Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ilmastonmuutoksen torjuminen alueen yhteisenä ponnistuksena 25.4.2019, Kuntaliitto Ilmastonmuutoksen taustalla etenkin fossiilisten

Lisätiedot

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ilmastotalkoot Satakunnassa, Rauma 9.11.2016 Ilmastonmuutoksen taustalla etenkin fossiilisten

Lisätiedot

Hallitustenvälisen. lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti

Hallitustenvälisen. lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti Mitä tiede sanoo Hallitustenvälisen lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti IPCC:n arviointiraportit Poikkeuksellinen koonti ja synteesi laajan ja monipuolisen tieteenalan tiedosta Erittäinin arvovaltainen

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Luku 3. Ilmakehä suojaa ja suodattaa. Manner 2

Luku 3. Ilmakehä suojaa ja suodattaa. Manner 2 Luku 3 Ilmakehä suojaa ja suodattaa Sisällys Ilmakehä eli atmosfääri Ilmakehän kerrokset Ilmakehä kaasukoostumuksen mukaan Ilmakehä lämpötilan mukaan Säteilytase ja säteilyn absorboituminen Kasvihuoneilmiö

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Nokipäästöt ja niiden kulkeutuminen Arktiselle alueelle

Nokipäästöt ja niiden kulkeutuminen Arktiselle alueelle Nokipäästöt ja niiden kulkeutuminen Arktiselle alueelle Kaarle Kupiainen Erikoistutkija, FT Suomen Ympäristökeskus SYKE Pienpolttoseminaari, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio 21.5.2018 Esityksen sisältö Noki,

Lisätiedot

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Boris Winterhalter: MIKÄ ILMASTONMUUTOS? Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Poikkeukselliset sääolot Talvi 2006-2007 oli Etelä-Suomessa leuto - ennen kuulumatontako? Lontoossa Thames jäätyi monasti

Lisätiedot

Pariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen

Pariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen Pariisin tuliaiset Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 10.3.2016 Pariisin päätulokset Pariisin sopimus Osapuolikokouksen päätös - täydentää sopimusta ml. kansalliset panokset ja toimet ennen

Lisätiedot

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen Haluamme ilmastosopimuksen mukaiset päätökset päästövähennyksistä ja kiintiöistä vuosille 2040 ja 2050 mahdollisimman

Lisätiedot

KATSAUS ILMASTONMUUTOKSEEN. Pia Oesch Energiateollisuus ry. ATS-jäsentilaisuus Vuojoen kartano 26.3.2007

KATSAUS ILMASTONMUUTOKSEEN. Pia Oesch Energiateollisuus ry. ATS-jäsentilaisuus Vuojoen kartano 26.3.2007 KATSAUS ILMASTONMUUTOKSEEN Pia Oesch Energiateollisuus ry. ATS-jäsentilaisuus Vuojoen kartano 26.3.2007 Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen taustaa Kansainvälinen ilmastopolitiikka vuoteen 2012 Ilmastopolitiikan

Lisätiedot

Kööpenhaminan ilmastokokous ja uudet haastet päästöjen raportoinnille. Riitta Pipatti Tilastokeskuspäivä

Kööpenhaminan ilmastokokous ja uudet haastet päästöjen raportoinnille. Riitta Pipatti Tilastokeskuspäivä Kööpenhaminan ilmastokokous ja uudet haastet päästöjen raportoinnille Riitta Pipatti Tilastokeskuspäivä 3.9.2009 Esityksen sisältö! Ilmastoneuvottelut ja odotukset Kööpenhaminan kokouksen suhteen " linkit

Lisätiedot

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia lisääntyvät hakkuut Talousvaliokunnalle ja monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 10.03.2017 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija

Lisätiedot

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii?

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii? Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii? Ville Niinistö Ympäristöministeri COP 19 -seminaari: Kohti maailmanlaajuista ilmastosopimusta vuonna 2015 28.10.2013 IPCC:n 5. arviointiraportin tulokset

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan ajankohtaisia teemoja maailmalla, EU:ssa ja Suomessa

Ilmastopolitiikan ajankohtaisia teemoja maailmalla, EU:ssa ja Suomessa Ilmastopolitiikan ajankohtaisia teemoja maailmalla, EU:ssa ja Suomessa Kati Kulovesi, kansainvälisen oikeuden professori ja CCEEL:in johtaja Kati Kulovesi Kansainvälinen ilmastopolitiikka + Kansainvälisen

Lisätiedot

ACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.

ACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1. http://www.fmi.fi/acclim II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.211 TEHTÄVÄ: tuottaa ilmaston vaihteluihin

Lisätiedot

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT LIIKENNEVALINNAT YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT MOPOT PYÖRÄILY SAASTEET ILMASTONMUUTOS KASVIHUONEILMIÖ AURINKO TYPPIOKSIDI HIILIDIOKSIDI PÄÄSTÖT VALINTA KÄVELY TERVEYS

Lisätiedot

BiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus

BiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus BiKa-hanke Viitasaaren työpaja 27.3.2018 Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus Saija Rasi, Luonnonvarakeskus Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen, 1.3.2016 30.4.2018 29.3.201 RED

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Suomen ilmastotavoitteet vuodelle Asko Vuorinen

Suomen ilmastotavoitteet vuodelle Asko Vuorinen Suomen ilmastotavoitteet vuodelle 2050 Asko Vuorinen 1 Sisällysluettelo 1.Mitattu lämpötilan nousu 2.Auringon aiheuttama lämpeneminen 3. Lämpenemisen mallintaminen 4. Suomen päästöt ja nielut 5. Toimenpideohjelma

Lisätiedot