PIENYRITYKSEN. työturvallisuus ja työterveysriskien hallinta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PIENYRITYKSEN. työturvallisuus ja työterveysriskien hallinta"

Transkriptio

1 PIENYRITYKSEN työturvallisuus ja työterveysriskien hallinta

2 Työterveyslaitos TTL-Kirjakauppa Topeliuksenkatu 41 a A Helsinki puh faksi (09) Työterveyslaitos ja kirjoittajat 2011 Tämän teoksen osittainenkin kopiointi on tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman nimenomaista lupaa. Sosiaali- ja terveysministeriö on tukenut tämän oppaan kirjoittamista ja kansion tuottamista. Toimitus: Anna-Liisa Karhula Graafinen suunnittelu ja taitto: Tuula Solasaari ISBN kirja ISBN PDF Suomen Printman Oy, Hyvinkää 2011

3 Pienyrityksen työturvallisuus ja työterveysriskien hallinta Panu Oksa Jorma Lappalainen Mika Liuhamo Paula Naumanen Mika Nyberg Minna Savinainen Jarmo Vorne Työterveyslaitos

4 Sisältö Turvallisessa yrityksessä on terveellistä työskennellä 3 1. Mitä hyötyä riskinarvioinnista? 4 2. Kenen vastuu? 5 3. Miten tehdään ensimmäinen riskinarvionti? 6 Riskienarvioinnin eteneminen 6 Vaarojen/riskien tunnistaminen 6 Sarakemerkinnät Riskien tunnistus -lomakkeessa 7 Riskien tunnistus -lomake 8 Riskien tunnistamisen apukysymyksiä 9 Kehittämisohjelma/riskienhallinta-lomake 12 Toimenpiteet kirjataan Kehittämisohjelma/riskienhallinta-lomakkeelle 13 Työterveyshuollon työpaikkakäyntiraportti -lomake 14 Työterveyshuollon työpaikkakäyntiraportti 15 Riskienhallinnan toteuttaminen ja seuranta Miten tehdään työsuojelun toimintaohjelma? 17 Työsuojelu on osa yrityksen arkea 17 Työturvallisuuden ja työterveyden vuosikello 18 Työsuojelun toimintaohjelma -lomake 20 Työsuojelun toimintaohjelma -lomakkeen täyttäminen Miten riskinarviointi ja työpaikkaselvitys toistetaan? Keinoja tunnistettujen riskien torjumiseksi Kemikaalien luettelointi 26 Kemikaaliluettelon täyttöohje 27 Kemikaaliluettelo Mistä lisätietoa? 29 Verkkosivuja 29 Kirjallisuutta 30 Termien selitykset 31 2

5 Turvallisessa yrityksessä on terveellistä työskennellä Pientyöpaikat ja työterveyshuolto voivat yhdessä toteuttaa ja tehostaa työpaikan riskien/terveysvaarojen tunnistamista ja hallitsemista. Oppaan tarkoituksena on auttaa yritystä arvioimaan riskejä työturvallisuuslain edellyttämällä tavalla ja tekemään samanaikaisesti työpaikkaselvityksen työterveyshuollon kanssa. Yhteistyön avulla päästään parempaan lopputulokseen ja voidaan lisäksi säästää aikaa ja voimavaroja. Aloitteen voi tehdä yritys tai työterveyshuolto, oleellista on yhdessä tekeminen. Lopputuloksena on työpaikka, jossa turvallisuus- ja terveysriskit ovat hallinnassa, työntekijät voivat hyvin ja yhteistyö työterveyshuollon kanssa on sujuvaa. Työterveyshuollossa oppaassa kuvattu pienyrityksen työturvallisuus- ja työterveysriskien hallintamallin mukainen työpaikkaselvitys palvelee myös muuta työpaikan tarpeista lähtevää hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaista toimintaa. Tämän mallin mukaan yhteistyössä toteutettu työpaikkakäynti on osa työterveyshuollon perusselvitystä, jonka pohjalta muu työterveyshuoltotoiminta suunnitellaan. Opas ja siihen liittyvä kansio on tarkoitettu ensisijaisesti yrityksille, joilla on alle 20 työntekijää. Opasta ovat olleet ideoimassa ja kehittämässä kirjoittajien lisäksi työturvallisuuden ja työterveyshuollon asiantuntijat Työterveyslaitoksesta Rauno Pääkkönen, Jukka Uitti ja Jorma Mäkitalo sekä toimitustyössä Anna-Liisa Karhula Kelasta Arto Laine ja Marja Toivonen sosiaali- ja terveysministeriöstä seurantaryhmässä Heikki Savolainen ja Helena Kalliolinna Oriveden terveyskeskuksen työterveyshuollosta Orivedeltä Tiina Lehto ja Tuija Penttilä sekä seurantaryhmässä Sari Mäkinen Tullinkulman Työterveydestä Tampereelta Sanna Matinheikki, Paula Parkkinen ja Pentti Toivonen sekä seurantaryhmässä Susanna Niinimäki Satakunnan Terveyspalveluista Noormarkun toimipisteestä Porista Petri Kiippa ja Tiina Rantanen sekä seurantaryhmässä Tuula-Maria Asikainen. Toimintaa ja lomakkeita koekäytettiin mukana olleiden työterveyshuoltojen asiakasyrityksissä. Kiitokset erityisesti kaikille mukana olleille työterveyshuolloille ja yrityksille myötämielisyydestä ja kehittävistä kommenteista! Opas on käsitelty STM:n työterveyshuollon neuvottelukunnassa ja työsuojeluneuvottelukunnassa Oppaan mukaista käytäntöä sovelletaan Kelan työterveyshuollon korvaustoiminnassa, kun toiminta on toteutettu osana hyvää työterveyshuoltokäytäntöä. Kirjoittajat 3

6 1. Mitä hyötyä riskinarvioinnista? Turvallisessa työpaikassa on mukavaa ja tehokasta tehdä töitä! Riskinarviointi on hyödyllistä, koska tunnistamatonta riskiä ei voi hallita tunnistettua riskiä voi hallita tai sen voi jopa poistaa. Siten työpaikalla on vähemmän vaaratilanteita ja kuormitusta ja ajan mittaan vähemmän tapaturmia, sairauksia ja poissaoloja. Erilaisissa yritysten välisissä sopimustilanteissa voivat yritykset edellyttää toisiltaan vastuullisen toiminnan osoituksena esimerkiksi voimassa olevaa riskienhallintaohjelmaa, työsuojelun toimintaohjelmaa tai työterveyshuoltosopimusta. Yritysasiakas voi vaatia riskinarviointia alihankkijanaan toimivalta yritykseltä oman laatujärjestelmänsä takia. Työsuojelutarkastaja haluaa käydessään nähdä riskinarvioinnin, koska Työturvallisuuslaki (783/2002) edellyttää sellaisen jokaiselta yritykseltä. Yrityksen työterveyshuoltotyöstä työsuojelutarkastaja haluaa nähtäväkseen usein sopimuksen, toimintasuunnitelman ja työpaikkaselvityksen. Jokaisen yrityksen on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto (Työterveyshuoltolaki 1383/2001). Säilytä lomakkeet kansiossa tai tietokoneella! Käytännöllistä on säilyttää täytetyt riskinarviointilomakkeet yrityksen Työturvallisuus- ja työterveyskansiossa ja/tai sähköisinä tiedostoina työpaikan tietokoneella, jonne työntekijöilläkin on pääsy. Samaan kansioon sopivat myös yrityksen käyttöturvallisuustiedotteet muut työturvallisuus- ja työterveysasiakirjat (kuten viranomaisten työpaikasta tekemät tarkastuslausunnot) työterveyshuoltosopimus ja työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja työpaikkaselvitysraportti. Kansio toimii samalla uuden työntekijän perehdytyksen apuna! 4

7 2. Kenen vastuu? Työturvallisuuslaki (738/2002) velvottaa työnantajaa tekemään itse tai asiantuntijoiden avulla yrityksen riskinarvioinnin ja yhdessä työntekijöidensä kanssa työsuojelun toimintaohjelman. Työnantajan on toisaalta työterveyshuoltolain (1383/2001) velvoittamana teetettävä työterveyshuollon avulla yrityksensä työpaikkaselvitys. Tähän työterveyshuolto kysyy työpaikalta tietoja työstä, työolosuhteista, ammattitaudeista, työtapaturmista ja vastaavista seikoista, joita tarvitaan terveydellisten vaarojen ja kuormitusten arviointiin. Työnantaja vastaa riskinarvoinnin tekemisestä ja toimenpiteistä! Koska riskinarviointi ja työpaikkaselvitys tähtäävät samaan päämäärään eli vaarojen ja kuormitusten tunnistamiseen ja hallitsemiseen, on ne luontevaa yhdistää ja tehdä yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyönä. Työterveyshuolto on velvollinen arvoimaan vaarojen ja kuormitusten terveydellisen merkityksen eli työntekijöiden sairastumisriskin! Jos yritys tekee riskinarvioinnin ilman työterveyshuollon apua, on lopputulos annettava työterveyshuollon käyttöön työpaikkaselvityksen tekoa varten. Näin vältytään osittain päällekkäiseltä työtä. Selvitykset yhdessä tekemällä lopputulos voi kuitenkin olla parempi. Yritys työterveyshuolto-yhteistyö Toimenpiteiden kirjaaminen Vaarojen/riskien tunnistaminen Terveellinen, turvallinen työpaikka Korjaustoimenpiteet Seuranta 5

8 3. Miten tehdään ensimmäinen riskinarvionti ja työpaikkaselvitys yhteistyössä työterveyshuollon kanssa? Aloitteen voi tehdä yritys itse ja pyytää työterveyshuoltoa mukaan. Myös työterveyshuolto voi olla aloitteellinen, tarjota yritykselle tehtäväksi riskiarvionti ja samalla työpaikkaselvitys. Lomakkeet voi täyttää paperisina tai sähköisinä tietokoneella. Riskiarviointi ei lopu koskaan, vaan se on jatkuvaa toimintaa työpaikkaselvityksen tavoin! Arviointia seuraa korjaustoimet ja tilanteen tarkastus tai uusi arviointi puolen vuoden tai vuoden kuluttua. Työterveyshuoltoa tiedotetaan uuden arvioinnin tuloksesta. Riskinarvioinnin eteneminen Varatkaa aikaa ensimmäisellä kerralla noin kaksi tuntia. Mukana on hyvä olla yrittäjän/toimitusjohtajan lisäksi mielellään kaikki työntekijät ja työterveyshuollosta työterveyshoitaja ja/tai työterveyslääkäri. Jos fyysiset tai psyykkiset kuormitustekijät painottuvat, voi työterveyshuollosta mukana olla myös työfysioterapeutti tai työterveyspsykologi. Vaarojen/riskien tunnistaminen Sovittuna ajankohtana riskinarviointiryhmä kokoontuu sopimaan toiminnan kulusta ja tutustumaan täytettäviin lomakkeisiin. Alkupalaverin jälkeen ryhmä kiertää työpaikalla ja jokainen ryhmäläinen havainnoi lomakkeen kanssa työpaikan olosuhteita. Vaihtuvien ja liikkuvien töiden riskejä käydään läpi tekijöiden kanssa keskustellen. Tarvittaessa riskeihin tutustutaan tarkemmin sopivassa tilaisuudessa. Kierroksen jälkeen Riskien tunnistus -lomake (ks. s. 8) täytetään yhdessä keskustellen pöydän ääressä. Asioiden käsittelyä nopeuttaa, jos työpaikan väki on jo edeltäkäsin käynyt riskit läpi apukysymysten avulla (s. 9 12). 6

9 Sarakemerkinnät Riskien tunnistus -lomakkeessa Merkintävaihtoehtoja on V = välittömästi korjattava K = kehitettävä, korjattava S = seurattava, silmällä pidettävä OK = kunnossa, hallinnassa E = ei esiinny. Riskien tunnistuslomakkeen avulla havaitaan ja arvioidaan työpaikan kuormitus ja vaaratekijät ja määritetään korjausten kiireellisyys! Sarakkeita on kolme. Ensimmäiseen sarakkeeseen merkitään kiirellisesti korjattavat isot riskit: V = välittömästi korjattava = kun tunnistetaan merkittävä korjausta vaativa riski. Toiseen sarakkeeseen merkitään tunnistetut edellistä vähäisemmät riskit: K = kehitettävä, korjattava = kun tunnistetaan korjausta tai kehittämistä vaativa vähäisempi riski S = seurattava, = jos tunnistettu riski on hallinsilmällä pidettävä nassa, mutta vaatii silmälläpitoa ja seurantaa. Kolmanteen sarakkeeseen merkitään kunnossa olevat asiat: OK = kunnossa/hallinnassa = kun kysytty asia ei vaadi toimenpiteitä E = ei esiinny = kun asiaa tai ongelmaa ei esiinny työpaikalla tai asia tai ongelma ei koske tätä työpaikkaa. 7

10 Riskien tunnistus -lomake Riskien tunnistus Yrityksen nimi ja yhteystiedot Arvion tekijät ja pvm Kommentteja ja lisätietoa 1.2. KONEET JA TYÖKALUT Henkilökohtaiset suojaimet käyttö, kunto, huolto Koneiden, työvälineiden kunto Hallintalaitteet ja hätäpysäyttimet Kiinteät suojukset ja turvalaitteet Tarkastukset ja huollot nosturit ja nostoapuvälineet määräaikaistarkastukset 1. TYÖOLOSUHTEET 1.1. TYÖYMPÄRISTÖ Työilman epäpuhtaudet liuotinhöyryt, huurut pölyt homeet, bakteerit, virukset Lämpöolosuhteet Vaatii välitöntä korjausta = V lämpötila vetoisuus kosteus Ilmanvaihto riittävyys kohdepoistot Valaistus Melu Tärinä Paloturvallisuus syttymisvaaroja alkusammuttimet, poistumistiet Sähköjohdot ja -laitteet Siisteys ja järjestys työpisteissä Kulkutiet vapaat kaatuminen, kompastuminen, Liukastuminen Tavaraliikenne, muu liikenne Putoamisvaarat Esineiden putoamisvaarat Terävät esineet (haavat) Henkilöstötilat Kehitettävä = K Seurattava = S Kunnossa = OK Ei esiinny = E 1.3. TYÖSSÄ KÄYTETTÄVÄT TERVEYDELLE HAITALLISET KEMIKAALIT Altistuminen kemiallisille haitoille Käyttöturvallisuustiedotteet Kemikaalien säilytys 2. KUORMITUSTEKIJÄT JA TOIMINTATAVAT 2.1. RUUMIILLINEN KUORMITUS Käsin tehtävät nostot ja siirrot Työasennot Toistoliikkeet Näyttöpäätetyö 2.2. HENKINEN KUORMITUS Työn määrä Työn mielekkyys Esimies-alaissuhteet Pitkät työpäivät Työn hallinta Palaute ja vuorovaikutus Työyhteisön ilmapiiri, työtoverit Väkivallan uhka/hallinta Epäasiallinen kohtelu, häirintä 2.3. TOIMINTATAVAT Perehdytys Ensiapuvalmius Muutokset työssä 3. MUUT VAARAT/HAITAT 8

11 Riskien tunnistamisen apukysymyksiä 1. TYÖOLOSUHTEET 1.1. Työympäristö Työilman epäpuhtaudet Lämpöolosuhteet Ilmanvaihto Valaistus Melu Tärinä Paloturvallisuus Sähköjohdot ja -laitteet Siisteys ja järjestys Kulkutiet Tavaraliikenne, muu liikenne Putoamisvaarat Esineiden putoamisvaarat Terävät esineet (haavat) Henkilöstötilat Jos ilmassa esiintyy epäpuhtauksia, selvitetään pitoisuudet ja altistuminen. Onko lämpötila työtiloissa niin mukava kuin mahdollista? Jos lämpötila koetaan epämukavana, se alentaa työviihtyvyyttä. Kiinnitä huomiota järjestelmän huoltoon, kunnossapitoon, säädettävyyteen ja käyttöön mm. pölyjen ja kemikaalien aiheuttamien riskien hallinnassa. Onko yleis- ja kohdevalaistus riittävä työn vaatimuksiin nähden? Valaistustasoa ei tarvitse mitata, aistinvarainen arviointi riittää. Kuuluuko normaali puhe 1 metrin pähän? Jos ei kuulu, niin melutaso voi olla yli 85 db ja silloin se on syytä mitata. Esiintyykö kokokehon tärinää ja käsitärinää? Koetaanko työpaikalla tärinäoireita? Onko palotarkastaja käynyt? Milloin? Miten tulitöihin on varauduttu? Onko kaluston huollot ja tarkastukset hoidettu? Ovatko poistumistiet vapaat esteistä? Onko pidetty paloharjoituksia? Ovatko sähköjohdot ja -laitteet ehjiä ja tarvitaanko työskentelyyn jatkojohtoja? Säilytetäänkö työvälineet niille varatuilla paikoilla työpisteissä? Onko vaaraa aiheuttavat olosuhteet merkitty? Onko henkilö- ja tavaraliikenne erotettu toisistaan? Kiinnitä huomiota tikkaisiin, työskentelytasoihin, monttuihin, turvavaljaisiin, esteisiin ja varoitusmerkintöihin. Kiinnitä huomiota telineiden, lavojen ja muiden nostoalustojen kuntoon ja siihen, että ne on tarkistettu säännöllisesti. Työskennelläänkö eri tasoilla? Onko ollut tapaturmia? Ovatko WC-, peseytymis-, pukeutumis- ja ruokailutilat tarkoituksenmukaiset? 9

12 1.2. Koneet ja työkalut Henkilökohtaiset suojaimet Koneiden, työvälineiden kunto Hallintalaitteet ja hätäpysäyttimet Kiinteät suojukset ja turvalaitteet Tarkastukset ja huollot Onko käytössä kaikkien töiden aiheuttamien haitta ja vaaratekijöiden vaatimat suojaimet? Käytetäänkö niitä koko altistusaika? Tarvitsevatko suojaimet huoltamista? Miten suojainten vaatima huolto hoidetaan? Sopivatko suojaimet kaikille käyttäjille? Ovatko koneet päältäpäin katsoen kunnossa ja ehjät? Onko kone suunniteltu siihen tarkoitukseen, mihin sitä käytetään? Aiheuttaako kone jonkin vakavan tapaturmariskin? Onko koneessa CE-merkintä? Onko koneessa suomenkieliset käyttöohjeet? Näkyykö hallintalaitteista, mihin ne vaikuttavat tai mitä ne ohjaavat? Voiko kone käynnistyä tahattomasti? Onko estetty koneen tahaton käynnistyminen? Ovatko koneessa tarvittavat hallintalaitteet eli ohjaus- ja pysäytyslaitteet ja ovatko ne ehjiä ja toimivia (vrt. tarvittaessa valmistajan tai myyjän antamiin turvallisuusohjeisiin)? Ovatko kaikki liikkuvat osat niin suojattuja, etteivät työntekijät joudu kosketuksiin niiden kanssa (vrt. tarvittaessa valmistajan tai myyjän antamiin turvallisuusohjeisiin)? Onko laitteille tehty määräysten mukaiset käyttöönottotarkastukset ja huollot (ks.vna 403/2008, luku 5)? Onko laitteille tehty määräysten mukaiset määräaikaistarkastukset (ks. VNa 403/2008, luku 5)? 1.3. Työssä käytettävät terveydelle haitalliset kemikaalit Altistuminen kemiallisille Ketkä altistuvat ja kuinka suurelle pitoisuudelle haitoille verrattuna kemikaalille annettuun HTP-arvoon? Onko käytössä allergiaa tai syöpää aiheuttavia, perimälle tai ympäristölle vaarallisia kemikaaleja? Onko huomioitu erityisen herkät työntekijäryhmät, kuten odottavat äidit (heille altistumisrajat ovat usein matalammat)? Onko kannettomia astioita tai muita turhia altistumista lisääviä asioita tunnistettavissa? Onko kemikaaliluettelo ajan tasalla? Käyttöturvallisuus- Onko kaikista aineista ajantasaiset Käyttötiedotteet turvallisuustiedotteet työntekijöiden nähtävissä? Kemikaalien säilytys Onko purkeissa tarvittavat merkinnät? Ovatko eri kemikaalien säilytyspaikat asialliset? Onko kemikaalien hävittämisestä sovittu? 10

13 2. KUORMITUSTEKIJÄT JA TOIMINTATAVAT 2.1. Ruumiillinen kuormitus Käsin tehtävät nostot siirrot Työasennot Toistoliikkeet Näyttöpäätetyö 2.2. Henkinen kuormitus Työn määrä Työn mielekkyys Esimies-alaissuhteet Pitkät työpäivät Työn hallinta Palaute ja vuorovaikutus Työyhteisön ilmapiiri, työtoverit Väkivallan uhka/hallinta Ovatko esimiehen ja henkilöstön väliset suhteet toimivat? Onko työt mahdollista tehdä normaalin työajan puitteissa? Tehdäänkö yli 8 tunnin työpäiviä toistuvasti? Vastaako jokaisen osaaminen oman työn vaatimuksia? Onko työpaikalla huolehdittu osaamisen kehittämisestä? Onko jokaisella vaikutusmahdollisuuksia oman työnsä suorittamiseen ja sisältöön? Voivatko työntekijät osallistua oman työnsä muutosten, tavoitteiden ja työn sujumisen tarkasteluun ja kehittämiseen? Onko työpaikalla mahdollisuus keskusteluun ja palautteen antamiseen? Onko työyhteisön ilmapiiri hyvä? Miten yhteisöllisyys toteutuu työpaikalla? Esiintyykö työyhteisössä erimielisyyksiä tai riitatilanteita usein? Tulevatko kaikki toimeen toistensa kanssa? Esiintyykö työpaikalla väkivaltaa? Onko väkivallan hallintaan varauduttu suunnitelmallisesti? Käyttäydytäänkö työpaikalla asiallisesti? Onko häirin- tään ja uhkailuun varauduttu suunnitelmallisesti? Epäasiallinen kohtelu, häirintä 2.3. Toimintatavat Perehdytys Muutokset työssä Onko tietyissä työvaiheissa/tehtävissä esiintynyt ja erityistä rasitusta fyysisesti? Onko suunniteltu käsin tehtäviin nostoihin ja siirtoihin työ/apuvälineitä? Työskennelläänkö jossain tietyissä työvaiheissa pitkään hartiat koholla tai selkä kumarassa? Esiintyykö työssä samankaltaisia, pitkään jatkuvia työliikkeitä, toistotyötä? Onko käytössä tietokonetyöhön soveltuva työpiste (mielellään säädettävät työtuoli ja pöytä, riittävä valaistus, näppäimistö ja hiiri kunnossa, ei häikäisyjä)? Onko työtehtäviä itse kullakin sopivasti? Onko töitä liikaa tai liian vähän? Onko henkilöitä, jotka ovat vaarassa uupua työn paljouden vuoksi? Onko henkilöitä, joilla ei ole riittävästi töitä ja jotka ovat vaarassa pitkästyä? Kokevatko kaikki työnsä mielekkääksi ja tärkeäksi? Ovatko työn tavoitteet selvät? Kokevatko kaikki onnistuvansa työssään ja saavuttavansa itselleen tärkeitä asioita? Onko uuden työntekijän perehdyttämiseen kirjallista aineistoa ja sovittu perehdyttäjä? Ovatko työn muutokset aiheuttaneet fyysistä tai psyykkistä kuormitusta? 11

14 Kehittämisohjelma/riskienhallinta-lomake Riskienhallinta Kehittämisohjelma/riskienhallinta Korjaus- ja kehittämistoimenpiteet aikataulu vastuuhenkilö OK (Kirjoita tähän tunnistettu riski ja toimenpide.) (valmis/tehty, pvm kuittaus) Heti korjattavat/korjatut puutteet Työterveyshuollon toimenpiteet (terveystarkastukset, tietojenanto ja -ohjaus jne.) Ohjelma tarkistetaan/uusitaan, pvm päiväys Ohjelma on käsitelty yhteistoiminnassa työnantajan ja työntekijöiden kanssa. Tämän ohjelman toteutumisesta vastaa allekirjoittanut. omistajan/toimitusjohtajan allekirjoitus 12

15 Toimenpiteet kirjataan Kehittämisohjelma/riskienhallinta-lomakkeelle Riskien tunnistus -lomakkeesta (ks. s. 8) yrityksen ja työterveyshuollon edustajat poimivat yhdessä keskustellen kehittämistä, korjauksia ja seurantaa vaativat riskit. Joku heistä kirjoittaa ne tarkennettuina Riskienhallinta-lomakkeelle (s. 12). Työnantaja päättää toimenpiteistä! Työnantaja päättää, mitä ja miten viereisiin sarakkeisiin kirjataan seuranta- ja korjaustoimenpiteet, eli mitä riskeille aiotaan tehdä missä aikataulussa ja kuka vastaa toimenpiteiden toteuttamisesta. Korjattavat pikkupuutteet kirjoitetaan omaan kohtaansa. Yhdessä yrityksen kanssa suunnitellut ja työterveyshuollon tehtäväksi jäävät toimenpiteet, kuten tietojen anto ja ohjaus sovituista asioista, kirjataan omaan kohtaansa. Työntekijän osuus yhteistyössä Työntekijät ovat parhaita oman työnsä tuntijoita. He osallistuvat riskien arviointiin ja tuovat keskusteluun tietonsa myös esimerkiksi poikkeustilanteista. Työntekijät osallistuvat sovittujen toimenpiteiden toteutukseen. Toiminnallaan he ovat takuu turvallisesta työskentelystä ja turvallisesta työpaikasta. Työterveyshuollon osuus yhteistyössä Työterveyshuollon perustehtävä on tunnistettujen riskien terveydellisen merkityksen arviointi ja sen pohjalta tehtävä muun työterveyshuoltotoiminnan suunnittelu. Terveydellisen arvion tekemiseksi työterveyshuolto voi joutua esittämään lisä- tai erityisselvityksiä esimerkiksi mittauksia. Kun yrittäjä tai toimitusjohtaja allekirjoittaa riskien hallintaohjelman, se on virallinen, työturvallisuuslain edellyttämä asiakirja! 13

16 Työterveyshuollon työpaikkakäyntiraportti -lomake Työterveyshuollon työpaikkakäyntiraportti Liittyy tehtyyn riskinarviointiin ja työpaikkaselvitykseen: Yritys Pvm Erityisen myönteisiksi asioiksi työpaikalla havaittiin: Työterveyshuolto on yhdessä työpaikan kanssa tehtyjen riskinarvioinnin ja työpaikkaselvityksen perusteella arvioinut terveydellisesti merkittäväksi vaaratekijöiksi ja kuormituksiksi seuraavat: Terveydelle haitallinen tekijä Voi aiheuttaa työntekijälle (= terveydellinen merkitys) Toimenpide-ehdotukset Vaarojen ja kuormitusten takia terveystarkastuksia edellyttävät työtehtävät Vaarojen ja kuormitusten takia tietojen antoa ja ohjausta (TANO) suositellaan työpaikalla tai terveystarkastuksen yhteydessä aihe/altiste kenelle/mikä työ Vaarojen ja kuormitusten takia työterveyshuolto suosittaa tehtäväksi mittauksia, suunnattuja selvityksiä tai erityisselvityksiä: Työterveyshuollon muita havaintoja ja suosituksia Seuranta ja yhteistyö Paikka ja aika Työterveyshoitaja/Työterveyslääkäri Yhteystiedot 14

17 Työterveyshuollon työpaikkakäyntiraportti Työterveyshuollon edustaja täyttää lomakkeen Työterveyshuollon työpaikkakäyntiraportti (s. 14). Siihen työterveyshuolto kirjoittaa tärkeät työpaikkaselvitykseen kuuluvat asiat kuten tunnistetut terveydelliset riskit ja niistä seuraavat suositukset. Näin työpaikalle jää raportti myös tehdystä lakisääteisestä työpaikkaselvityksestä. Työterveyshuollon työpaikkakäynti on osa jatkuvaa työpaikan kehittämistä! Työterveyshuolto kirjaa työpaikkakäyntiraporttiin työpaikan myönteisiä, ylläpidettäviä seikkoja ja tunnistetuista riskeistä ne, jotka edellyttävät terveydellisen merkityksensä takia seurantaa tai toimenpiteitä tai jotka edellyttävät lisäselvitystä kuten mittauksia ja muita erityisselvityksiä (s. 14). Lomakkeen sijasta työterveyshuolto voi käyttää muuta lomaketta tai esitystapaa. Työterveyshuolto voi tarvittaessa ottaa kantaa työpaikan olosuhteisiin lomakkeessa esitettyä laajemmin. Työpaikkaselvityksen perusteella työterveyshuolto laatii yhdessä työnantajan kanssa työterveyshuollon toimintasuunnitelman 3 5 vuodelle. Työpaikkaselvitys on perusta yrityksen työterveystyölle! 15

18 Riskienhallinnan toteuttaminen ja seuranta Toteutuneet toimenpiteet kuitataan aina! Riskienhallinta-lomakkeelle (s. 12) kirjatut vastuuhenkilöt kuittaavat toteutuneet toimenpiteet. Toteutumista seuraavat yrittäjä ja työntekijät yhdessä sovittuna ajankohtana tai viimeistään 6 12 kuukauden kuluttua. Ajankohdan he voivat merkitä lomakkeen lisäksi vuosikelloon (vuosikellosta lisää s. 18). Jos olosuhteissa ei ole tullut muutoksia, ei riskinarviointia tarvitse uusia eikä tehdä uutta kehittämisohjelmaa. Yrityksen on päivitettävä riskinarviointi, kun työt tai olosuhteet muuttuvat tai edellisen tekemisestä on yli 3 vuotta. Uutena, tärkeänä työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyöasiana on, että työnantaja, työntekijät ja työterveyshuolto yhteistyössä sopivat työpaikalla ja työterveyshuollossa noudatettavista käytännöistä, joilla työpaikka ja työterveyshuolto toteuttavat yhdessä työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea työpaikan tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti (Laki sairausvakuutuslain 13 luvun 5 :n muuttamisesta 1056/2010). Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki -suunnitelma ja -toiminta ovat edellytys täyteen 60 prosentin ennalta ehkäisevän työterveyshuollon KELAkorvaustasoon! 16

19 4. Miten tehdään työsuojelun toimintaohjelma? Työsuojelun toimintaohjelmassa yrittäjä/toimitusjohtaja kuvaa lyhyesti yrityksen tavan toimia työturvallisuus- ja työterveysasioissa. Toimintaohjelmaan kirjataan myös toimijoiden nimet ja yhteystiedot. Työsuojelun toimintaohjelman tekevät yrittäjä ja työntekijät yhteistyössä keskustellen. Työterveyshuollon edustaja voidaan pyytää mukaan. Parhaiten suunnitelman teko ja lomakkeen täyttö sujuu, kun riskinarvioinnista on kulunut viikko tai pari. Työsuojelun toimintaohjelma = yrityksen työsuojelutoiminnan suunnitelma! Samalla yrittäjä ja työntekijät voivat tarkastella riskienhallintaohjelman toteutumista. Työsuojelu on osa yrityksen arkea Vuosittain toistuvia työterveyteen ja turvallisuuteen liittyviä asioita ovat esimerkiksi riskien arvioinnin, riskienhallintaohjelman ja työsuojelutoimintaoh jelman tarkistus ja tarvittaessa päivittäminen ajantasalle yhteydenpito työterveyshuoltoon ja työterveyshuol- Vuosikello ilmoitustaululla muistuttaa tulossa olevista toimenpiteistä! lon vuosisuunnitelman teko, työterveyshuollon toimintakertomuksen ja kelakorvausanomuksen tekeminen; Kela palauttaa yritykselle ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon käytetyistä, hyväksytyistä kuluista lainmukaisen osuuden mahdollisesti myös sovitut koulutus- tai virkistyspäivät. Jotta työturvallisuus- ja työterveysasiat pysyisivät työkiireidenkin aikana yrittäjän ja työntekijöiden mielessä, voi työpaikka käyttää vuosikelloa, johon merkitään sopivien kuukausien kohdalle suunnitellut toimenpiteet. 17

20 Työturvallisuuden ja työterveyden vuosikello Vuosikello on työpaikan työturvallisuuden ja työterveyden vuosisuunnitelma. Kelloon työpaikka sijoittaa tärkeimmät vuotuiset tapahtumat. Kello havainnollistaa työpaikan toimintaa ja antaa mahdollisuuden toiminnan läpinäkyvyyteen ja ennakointiin. Kello voidaan sijoittaa näkyvälle paikalle esimerkiksi työpaikan ilmoitustaululle tai kahvihuoneeseen. Kelloa voi olla myös suunnittelun työkalu. Tapahtumien ja toiminnan sijoittaminen vuosikelloon ehkäisee päällekkäisyyksiä ja ruuhkia. Työturvallisuus- ja työterveysasioista yrityksen kannattaa merkitä kelloon esimerkiksi riskinarvioinnin päivitys työterveyshuollon kanssa tehtävä yhteistyö, kuten työterveyshuollon toimintasuunnitelman laatiminen/vuosittainen tarkistaminen KELA-korvauksen haku virkistystoiminnan eri tapahtumia työkyvyn ylläpitoon tarkoitetut kurssit ja koulutukset työsuojelutoimikunnan kokoukset ja vuosisuunnittelu. Kansiossa on mukana tyhjä vuosikello yrityksen käyttöön. Siihen voi merkitä eri tapahtumat ja toiminnat esimerkiksi käyttämällä eri värisiä liimalappuja tai huopakyniä. 18

21 Vuosisuunnitelman tekeminen Yhteys työterveyshuoltoon: vuosisuunnitelma Yhteisten asioiden käsittely (esim.) liukastumis- ja kompastumisvaarat palovaroittimien tarkastus Koulutukseen osallistuminen Virkistystoiminnan järjestäminen Riskinarvioinnin tarkistaminen Yhteisten asioiden käsittely (esim.) siivousiltapäivä flunssakausi ja poissaolot Yhteisten asioiden käsittely (esim.) kesätyöntekijöiden ja sijaisten perehdytys poikkeavat aukioloajat Esimerkki täytetystä vuosikellosta. 19

22 Työsuojelun toimintaohjelma -lomake Työsuojelun toimintaohjelma Yrityksen nimi 1. TAVOITE JA KESKEISEN TYÖSUOJELUTOIMINNAN KUVAUS Ohjelman tavoitteena on voimavarojemme mukaan edistää työpaikkamme turvallisuutta ja terveellisyyttä sekä työntekijöidemme työkykyä ja -vireyttä ylläpitävää toimintaa. Arvioimme vuosittain kuussa työolosuhteidemme ja toimintatapojemme riskit ja ongelmat erillisellä arviointilomakkeella (liite 1). Arvioinnin perusteella laadimme seuraavaksi vuodeksi kehittämisohjelman erilliselle lomakkeelle (liite 2) vastuuhenkilöineen ja aikatauluineen. Kehittämisohjelman toteutumista valvoo työsuojelupäällikkö/toimitusjohtaja, ja se tarkastetaan ja päivitetään tarvittaessa marraskuun arvioinnin yhteydessä. 2. ORGANISOINTI Työsuojeluvastuut Kaikille kuuluu yleinen vastuu omasta ja muiden turvallisuudesta. Toimitusjohtajalla on kokonaisvastuu myös työsuojelusta. Hän vastaa myös työolojen ja työtapojen valvonnasta ja työ- ja turvavälineiden hankinnoista. Työsuojelupäällikkö vastaa yhteistoiminnasta ja sen kehittämisestä, hankkii työsuojelua koskevat säännökset ja tiedottaa niistä. Työsuojeluvaltuutettu (jos sellainen on valittu) perehtyy työsuojelua koskeviin säännöksiin yms. sekä osallistuu työpaikan työsuojelua koskeviin tarkastuksiin. Hänen on edistettävä työsuojelua. Henkilöstö toimii työohjeiden mukaisesti, käyttää tarvittavia suojaimia ja välineitä ja hoitaa niitä huolellisesti. Sattuneista vaaratilanteista, tapaturmista, työoloissa tai välineissä olevista puutteista ilmoitetaan esimiehelle. Vakavista tapaturmista ilmoitetaan myös poliisille ja työ suojelupiirille. Työsuojeluyhteistoiminta ja vastuuhenkilöt Työsuojelupäällikkö Työsuojeluvaltuutettu (työntekijä) Työterveyshuolto Nimi Osoite Työterveyshoitaja Työterveyslääkäri 3. TYÖPAIKAN OMA JATKUVA TOIMINTA (esim. perehdyttäminen ja työnopastus, työolojen tarkastukset, paloturvallisuus, tiedotus, koulutus) ja TYÖKYKYÄ JA -VIREYTTÄ YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA (esim. kunnon ylläpito) Pvm Omistajan/toimitusjohtajan allekirjoitus 20

23 Tämä on esimerkki. Yrityksessä on suotavaa muokata toimintaohjelma omia tarpeita vastaavaksi! Työsuojelun toimintaohjelma -lomakkeen täyttäminen 1. Tavoite ja keskeisen työsuojelutoiminnan kuvaus: Yrittäjä ja työntekijät käyvät läpi lomakkeella valmiiksi täytetyt kohdat sekä muuttavat ja täydentävät niitä tarpeen mukaan. He kirjoittavat työterveyshuollon työsuojelutoimijoiden nimet ja tiedot. Työsuojelupäällikkönä toimii yrittäjä/ yrityksen toimitusjohtaja, jos hän ei nimeä siihen muuta henkilöä. 2. Organisointi: Työsuojeluvaltuutettu on hyvä olla pienissäkin yrityksissä auttamassa osaltaan yrityksen työturvallisuustyössä ja toimimassa yrittäjän kanssa yhteyshenkilönä työterveyshuoltoon. Jos työpaikalla työskentelee säännöllisesti vähintään kymmenen työntekijää, on lain mukaan työntekijöiden keskuudestaan valittava työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua. 3. Työpaikan oma jatkuva toiminta ja työkykyä ja vireyttä ylläpitävä toiminta on avoin kohta, johon kirjataan yrityksen omat toimet ja toimintatavat. Työsuojelun toimintaohjelman allekirjoittaa yrityksen omistaja/ toimitusjohtaja. Siten se on työturvallisuuslain mukainen yrityksiltä vaadittava asiakirja! 21

24 5. Miten riskinarviointi toistetaan? Turvallisuustoiminta on kaikissa yrityksissä jatkuvaa ja ennakoivaa. Riskit pyritään tunnistamaan, hallitsemaan tai poistamaan ennen tapaturmia ja sairastumisia. Se kuinka usein riskinarvionti ja työsuojelun toimintaohjelma tarkistetaan, riippuu ongelmien määrästä ja suuruudesta. Jos yrityksessä on paljon isoja riskejä, yrittäjän kannattaa asiat ottaa esiin työntekijöiden kanssa kolme, neljäkin kertaa vuodessa. Jos taas riskit ovat vähäisiä ja hallinnassa, riittää hyvin, että he kerran vuodessa tarkastavat tilanteen yhdessä. Yritys voi toistaa riskinarvioinnin ilman työterveyshuollon osallistumista. On kuitenkin hyvä pitää työterveyshuolto ajan tasalla ja toimittaa työterveyshoitajalle päivitetyt tiedot kirjeenä tai sähköpostilla. Jos työpaikalla tapahtuu merkittäviä muutoksia ja riskien terveydellinen merkitys täytyy arvioida uudelleen, yritys kutsuu työterveyshuollon tietenkin mukaan. Työterveyshuolto tekee työpaikkakäyntejä työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti suunnitelmakaudella ja uutta toimintasuunnitelmaa valmisteltaessa. Toistettaessa riskinarviointeja on riskinarviointiryhmän helpointa käyttää pohjana jo edellisellä kerralla täytettyjä lomakkeita ja samalla tarkistaa, että kaikki sovitut toimenpiteet on toteutettu. Tässä vaiheessa voivat yrittäjä, työntekijät ja työterveyshuolto yhdessä todeta tai mitata parannustoimien vaikuttavuuden. Turvallisuuden vaaliminen on jatkuvaa toimintaa! 22

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) VAAROJEN TUNNISTAMINEN Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia esiintyy vaaraa tietoa Melu F 1. Jatkuva melu F 2. Iskumelu

Lisätiedot

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet ERGONOMIA (E) Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpiste E 1. Työpisteen siisteys ja järjestelyt E 2. Kulkutiet, uloskäytävät ja pelastustiet E 3. Portaat, tikapuut ja

Lisätiedot

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen OHJE OMA-ARVIOINTILOMAKKEEN KÄYTTÖÖN Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen Tämä lomakksto on tarkoitettu jokaisen merenkulkijan itsensä täytettäväksi. Pyrkimyksenä on löytää työturvallisuuteen

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere III Valtakunnalliset käsityönopetuksen työturvallisuus- koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere Antti Posio STM Ajankohtainen työsuojelulainsäädäntö Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Autoalan kysely 2014

Autoalan kysely 2014 Autoalan kysely 2014 Autoalan työsuojelun yhteistoiminnan ja työympäristön riskien vaikuttavuuskysely 2014 1 Toimipaikkanne henkilöstön lukumäärä 100% 80% 60% 51% 40% 32% 20% 17% 0% 1% 1-9 10-20 21-40

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Työsuojeluiltapäivä Pori, 14.3.2013 Jan Schugk Ylilääkäri Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työtapaturmien lukumäärä taas kasvussa Vaaran ja riskin käsitteet

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma

Työsuojelun toimintaohjelma Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Työsuojelun toimintaohjelma Luentopäivä 17.3.2010 Yrityspuisto Futuria Sirkka Malkki Työsuojelun toimintaohjelma Perustuu

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Finlandia-talo / webinaari 26.9.2014 Reija Jääskeläinen etuuspäällikkö Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tavoitteet (1/2) Edistää, kannustaa ja ohjata

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Parempi työ

Perusasiat kuntoon Parempi työ Perusasiat kuntoon Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2013 26.4.2013 Lahti Ylitarkastaja Jenny Rintala Työsuojelun vastuualue 1 Uutta psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa Työn kuormituksen

Lisätiedot

Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle

Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle 1 Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa Yleisiä iä huomioita it Vanhempi hallitussihteeri Antti Posio, STM 2 Oppilaalla

Lisätiedot

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5)

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5) 1 VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpaikka: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) Melu Jatkuva melu Iskumelu Häiritsevä ääniympäristö Lämpötila ja ilmanvaihto Työpaikan lämpötila Yleisilmanvaihto

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus.

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. TYÖ- TERVEYS- HUOLTO Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. u Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto. u Työnantajan,

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO. www.sskky.fi. 17. maaliskuuta 2013

Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO. www.sskky.fi. 17. maaliskuuta 2013 Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO Opiskelijan työturvallisuus 1. Työturvallisuus työsalissa Kysely opiskelijoilta työsaliturvallisuudesta. (kevät 2012 / EK) Autoala 2. Työturvallisuus työssäoppimisessa

Lisätiedot

TYÖN RISKIEN ARVIOINTIKORTIT

TYÖN RISKIEN ARVIOINTIKORTIT TYÖN RISKIEN ARVIOINTIKORTIT Riskien arviointi työpaikalla -työkirja Riskien arvioinnin suunnittelu Yritys / osasto Suunnitelman tekijät Päiväys Selvitettävät asiat Lähtötiedot Aiemmin tehdyt selvitykset,

Lisätiedot

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 1 ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA TUOTE HINTA SISÄLTÖ Työpaikkaselvitys 28 e/ alkava ½ tuntia työterveyshoitaja, työfysioterapeutti *

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma

Työsuojelun toimintaohjelma 1 (7) Työsuojelun toimintaohjelma Työsuojelun toimintaohjelma sisältää toimintasuunnitelman työsuojelun kehittämiseksi. 1. Yrityksen Yrityksen nimi tiedot Osoite Puhelin Vastuuhenkilö Toiminnan kuvaus

Lisätiedot

Työterveys on jokaisen oikeus. ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus

Työterveys on jokaisen oikeus. ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus Työterveys on jokaisen oikeus ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus Työter yöterveyshuoltolaki yshuoltolaki uudistui 1.1.2002 Työterveyshuoltolaki velvoittaa työnantajan järjestämään

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuollon kattavuuden parantaminen Työhyvinvointi fokukseen seminaari 7.3.2013 Kasnäs Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos

Lisätiedot

UUDENMAAN TYÖSUOJELUPIIRI

UUDENMAAN TYÖSUOJELUPIIRI TURVALLISUUDEN HALLINTA TYÖPAIKALLA Työpaikan perustiedot Työpaikka Y-tunnus TK-numero (tarkastaja täyttää) Henkilömäärä (koko työpaikka) Työpaikan toimiala Postiosoite Katuosoite Yhteyshenkilö Postinumero

Lisätiedot

Tuttu ympäristö yllättää. Perusasiat kuntoon.

Tuttu ympäristö yllättää. Perusasiat kuntoon. Tuttu ympäristö yllättää. Perusasiat kuntoon. PERUSASIAT KUNTOON työssä ja kotona Siisteys ja järjestys ehkäisevät tapaturmia, lisäävät työtehoa ja viihtyvyyttä merkittävästi niin työpaikalla kuin kotonakin.

Lisätiedot

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon - Parempi työ

Perusasiat kuntoon - Parempi työ Perusasiat kuntoon - Parempi työ Vaarojen arvioinnilla kohti parempaa työtä 26.4.2013 Joensuu - Sokos Hotel Kimmel Teijo Ylitalo - Safety Manager Lähtökohta Suomen työturvallisuuslaki 10 Työn vaarojen

Lisätiedot

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Työpaikka: ylitarkastajana Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella

Lisätiedot

2.1 Työsuojelun turvallisuudesta vastaavat henkilöt. Kunnanvirasto Juhani Kylämäkilä kunnanjohtaja

2.1 Työsuojelun turvallisuudesta vastaavat henkilöt. Kunnanvirasto Juhani Kylämäkilä kunnanjohtaja LIITE I 1/4 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2014 1. Työsuojelun toiminta-ajatus Kunnan henkilöstön henkisen ja fyysisen työkyvyn turvaaminen. Työn tuottavuuden ja laadun sekä työviihtyvyyden parantaminen

Lisätiedot

Riskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä

Riskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä BETONITEOLLISUUDEN RISKIENARVIOINTI- TYÖKALU Betoniteollisuuden työpaikoilla esiintyy erilaisia vaaroja ja ongelmakohtia, joissa voi esiintyä tapaturman/ sairastumisen mahdollisuus: SUUNNITTELE, TUNNISTA,

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas

Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Jarmo Vorne, erityisasiantuntija Työturvallisuusopashankkeen toteutus Opashanke toteutettiin 2014-2015 Lähtöaineistona käytettiin olemassa olevaa tutkimus- ja työsuojelutietoa

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Hankkeen tavoitteet Keskeisenä tavoitteena on kunta-alan työpaikkojen turvallisuusjohtamisen

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste

edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste Onnistuneen narvioinnin edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste Aineisto Haastattelut 15 sairaanhoitopiirissä

Lisätiedot

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit 1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:

Lisätiedot

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Työturvallisuuskoulutuksen taustaa (1) Työturvallisuusasiat ovat nousseet pelastusalalla entistä tärkeämmiksi Esikuvana tälle koulutukselle on Työturvallisuuskeskuksen

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Taustaa valvontahankkeen käynnistymiselle Kuntasektorilla on tapahtunut ja tapahtuu

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Työturvallisuus kotimaanliikenteen matkustaja-aluksilla

Työturvallisuus kotimaanliikenteen matkustaja-aluksilla Työturvallisuus kotimaanliikenteen matkustaja-aluksilla Työturvallisuuden määritelmä Työturvallisuuden tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja

Lisätiedot

Miten elementtirakentaminen toteutetaan turvallisesti viranomaisen näkökulmasta

Miten elementtirakentaminen toteutetaan turvallisesti viranomaisen näkökulmasta Miten elementtirakentaminen toteutetaan turvallisesti viranomaisen näkökulmasta Turvallisuus osana laatua ja tuottavuutta seminaari 6.6.2012 Tarkastaja Jari Nykänen Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta. Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue

Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta. Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Pohjois-Suomen

Lisätiedot

KEMIALLISTEN TEKIJÖIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI (VNa 715/2001)

KEMIALLISTEN TEKIJÖIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI (VNa 715/2001) Liite 1 KEMIALLISTEN TEKIJÖIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI (VNa 715/2001) Työpaikka Päiväys Osasto Allekirjoitus ALTISTEET ALTISTUMINEN JOHTOPÄÄTÖKSET Kemikaali tai muu työssä esiintyvä altiste Ktt:n

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä 28.09.2010 Työssäoppimisen loppuseminaari DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Pirkko Mäkinen, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja

Lisätiedot

Kimmo Räsänen Työterveyshuollon professori. Työhygieenikko työterveyshuollossa käyttö vähenee

Kimmo Räsänen Työterveyshuollon professori. Työhygieenikko työterveyshuollossa käyttö vähenee Kimmo Räsänen Työterveyshuollon professori Työhygieenikko työterveyshuollossa käyttö vähenee Vaikka Kelakin korvaa Työterveyshuollon ammattihenkilöt voivat ehkäisevää työterveyshuoltoa toteuttaessaan käyttää

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Kemikaalivaarojen arviointi

Kemikaalivaarojen arviointi Kemikaalivaarojen arviointi Kemikaalivaarojen arviointi Tämä ohje on tehty auttamaan kemikaalivaarojen tunnistamista ja hallintaa työpaikoilla. Ohjeessa on annetaan käytännöllisiä ohjeita kemikaalivaarojen

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla

Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla Puheenvuoron lähtökohtana on työsuojeluviranomaisen tilannearvio ja painotukset 3.5.2013 1 Työsuojeluviranomaisen toiminnan lähtökohdat

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 1 Työsuojelu Työsuojelutoimikunta SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 Työsuojelupäällikkö Virpi Kallio 2 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Toimipaikka: Savitaipaleen kunta 1. LÄHTÖKOHTA

Lisätiedot

Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto

Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Turvallinen organisaatio ja työ Studia Generalia luentotilaisuus 26.4.2007 Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Motto: Työturvallisuudesta

Lisätiedot

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit Tietoa ja työvälineitä Tietoa ja www.tapiola.fi Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit TYÖN RISKIEN ARVIOINNIN SUUNNITTELU Yritys: Suunnitelman tekijät: Päiväys: Lähtötiedot: Aiemmin tehdyt selvitykset,

Lisätiedot

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Jukka Tamminen Yli-ins., DI TSP-Safetymedia Oy 1 Työsuojelun valvonnan vaikuttamisen kohteet TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖTURVALLISUUDEN HALLINTA Organisaatio

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Paivi.rauramo@ttk.fi Työsuojelun yhteistoiminta Tavoitteita: työnantajan ja työntekijöiden vuorovaikutuksen edistäminen työntekijöille

Lisätiedot

Perehdyttäminen ja työnopastus autoliikenteen työpaikoilla

Perehdyttäminen ja työnopastus autoliikenteen työpaikoilla Perehdyttäminen ja työnopastus autoliikenteen työpaikoilla Muistilista perehdyttäjälle ja työntekijälle tai toimihenkilölle Työpaikan nimi, osoite, puhelinnumero, faksi, sähköposti Työntekijä tai toimihenkilö

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN YHTEYDESSÄ

BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN YHTEYDESSÄ BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN YHTEYDESSÄ BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan valvonta ISAVIn työsuojelun vastuualueella vuosina 2012-2015

Sosiaali- ja terveysalan valvonta ISAVIn työsuojelun vastuualueella vuosina 2012-2015 Sosiaali- ja terveysalan valvonta ISAVIn työsuojelun vastuualueella vuosina 2012-2015 Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Auli Tukiainen 8.6.2012 1 Runkosuunnitelma 2012 2015 ja vuosittainen

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Työntekijöiden oikeus turvalliseen työympäristöön ja sen kehittämiseen

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma

Työsuojelun toimintaohjelma 1 HEINÄVEDEN KUNTA Työsuojelun toimintaohjelma Johtoryhmä 29.09.2012 Yhteistyötoimikunta 22.10.2012 Kunnanhallitus 5.11.2012 Voimaan 2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ 3. TYÖSUOJELUN

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014 Annaleena Rita ja Pertti Hautala 3.12.2013 2 SISÄLTÖ 1. Rautjärven kunnan toiminta-ajatus... 3 2. Työsuojelun toiminta-ajatus... 3 3. Rautjärven kunnan työsuojelun toimintaperiaatteet...

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- Työsuojelun toimintaohjelma 1 (9) Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- Työsuojelun toimintaohjelma 2 (9) SISÄLTÖ 1.

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Insteam Consulting Oy

Insteam Consulting Oy 2014 Mikko Ketala Salomaankatu 5 29200 Harjavalta +358 44 066 6802 Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 1679 557 Taru Imeläinen Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 171 5466 Pankki: FI88 5037 0763

Lisätiedot

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINNAN LAKITAUSTA Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 4 : Työnantajan

Lisätiedot

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Riskien arvioinnin työkalu ohjelmapalveluiden tuottajille Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Tämä riskien arvioinnin työkalu on tarkoitettu matkailualan ohjelmapalveluja tarjoaville yrityksille.

Lisätiedot

Kenellä on vastuu työhyvinvoinnista työpaikalla?

Kenellä on vastuu työhyvinvoinnista työpaikalla? Kenellä on vastuu työhyvinvoinnista työpaikalla? 19.2.2014 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto Päivi Hyvärinen paivi.hyvarinen@omaoivallus.fi Työhyvinvointiin vaikuttavia lakeja www.finlex.fi Työturvallisuuslaki

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUTOIMIKUNTA 2015 A. YLEISTÄ Työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi

Lisätiedot

Perehdyttäminen ja työnopastus autoliikenteen työpaikoilla

Perehdyttäminen ja työnopastus autoliikenteen työpaikoilla Perehdyttäminen ja työnopastus autoliikenteen työpaikoilla Julkaisija: Työturvallisuuskeskus TTK, autoliikennealan työalatoimikunta Taitto: Innocorp Oy Painopaikka: Painojussit Oy 1. painos 2012 ISBN 978-951-810-491-2

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA 1. PEREHDYTYS Työturvallisuuslaki 14 Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Loppuseminaari 12.4.2016 1 Hankkeen valvonnan tavoitteet Keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2 Sisällysluettelo 1 Työsuojelutoiminta ja tavoitteet 3 2 Suomussalmen kunnan henkilöstöpolitiikka 3 2.1 Toiminta-ajatus 3 2.2 Henkilöstöpoliittinen visio

Lisätiedot

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2014 28.4.2014 Pori Tarkastaja Ulla Riikonen Lounais-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Sisäympäristöprosessit HUS:ssa. Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy

Sisäympäristöprosessit HUS:ssa. Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy Sisäympäristöprosessit HUS:ssa Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy HUS-Sisäympäristöohjausryhmä v toimii ns. ohjausryhmänä v työryhmä koostuu v HUS-Työsuojelusta v HUS-Työterveyshuollosta

Lisätiedot

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Satu Väihkönen Johtava ylilääkäri, Työterveys Wellamo Oy Puheenjohtaja, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys Työterveys Wellamo Oy - yhteistyötä

Lisätiedot