TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014 2017"

Transkriptio

1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Työsuojelujaos YT-ryhmä Johtoryhmä xx.xx. Kuntayhtymän hallitus xx.xx.

2 SISÄLTÖ Sivu 1 KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ TYÖSUOJELUTOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT TYÖSUOJELUVASTUUN MÄÄRITTELEMINEN KOULUTUSYHTYMÄN TYÖSUOJELUORGANISAATIO Työsuojelupäällikkö Työsuojeluvaltuutetut Työsuojeluasiamiehet Yhteistoimintaelin / työsuojelujaos TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA TYÖSUOJELUN NYKYTILANNE KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄSSÄ Riskien kartoitus Ilmapiiri ja jaksaminen henkilöstökyselyn perusteella Sairauspoissaolot TYÖSUOJELUN TAVOITTEET Työsuojelukulttuurin aikaansaaminen Turvallinen työympäristö Henkinen työsuojelu Sosiaalinen ympäristö TOIMENPITEET TAVOITETILAAN PÄÄSEMISEKSI TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMAN AJAN TASALLA PITÄMINEN YHTEISTOIMINTA JA YHTEYSTIEDOT LIITTEET Hyväksytyn työsuojelun toimintaohjelman liitteiksi kuuluvat työterveyshuollon toimintasuunnitelmat varhainen tuki- toimintaohje päihdeohjelma ja hoitoonohjausohje ohje epäasiallisesta kohtelusta, häirinnästä ja kiusaamisesta tasa-arvo ja yhdenvertaisuusuunnitelma 2

3 1 KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ Koulutusyhtymän tehtävänä (perussopimus) on toimia alueen toisen asteen ja korkeakouluopetuksen edunvalvojana, järjestää ammatillista ja muuta toisen asteen koulutusta, vapaan sivistystyön mukaista koulutusta, lisä- ja täydennyskoulutusta, koulutukseen liittyvää maksullista palvelutoimintaa, teknologian kehittämistä sekä osallistua alue- ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvään hanketoimintaan. Koulutusyhtymän toiminta-ajatus: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä lisää alueen hyvinvointia vahvistamalla väestön ammatillista osaamista ja kehittämällä työelämän kilpailukykyä. Tämä toteutuu monipuolisella ja laadukkaalla ammatillisella koulutuksella, asiakaslähtöisillä kehittämispalveluilla ja hanketoiminnalla. Yhtymän koulutuksen järjestämisluvan mukainen yksikköhintakoulutuksen enimmäisopiskelijamäärä v on Yhtymällä on oikeus järjestää myös oppisopimuskoulutusta, maahanmuuttajien valmistavaa koulutusta, ammattiin valmistavaa ja valmentavaa koulutusta sekä vapaan sivistystyön mukaista kansanopistotoimintaa. Ammattitutkintoihin tai ammatillisten valmiuksien lisäämiseen tähtäävää koulutusta järjestetään myös työvoimaviranomaisten rahoittamana työvoimakoulutuksena sekä ammatillisena lisäkoulutuksena. Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus järjestää julkisilla varoilla tuetun koulutuksen ohella lisäkoulutusta yritysten ja yhteisöjen työelämälähtöisenä henkilökoulutuksena ja maksullisena palvelutoimintana verkostoituen eri toimijoiden kanssa. Yhtymän eri toimipaikoissa ja erilaisissa koulutusmuodoissa opiskelee vuositasolla yhteensä noin 4000 opiskelijaa. Koulutusyhtymän tärkein voimavara on osaava henkilöstö. Koulutusyhtymän yksiköissä oli vuoden 2013 lopussa yhteensä 563 työntekijää, joista 123 määräaikaisessa työsuhteessa. Opetushenkilöstön osuus koko henkilökunnasta oli 53,5 % eli 301. Koko henkilöstön keskiikä oli vuonna v 4 kk vuotta ja vakituisen henkilöstön keski-ikä oli 48 v 8 kk. Henkilöstöstä naisia on 62,0 % ja miehiä 38,0 %. Työsuojelullisesti koulutusyhtymä muodostaa yhden kokonaisuuden, jossa keskeisenä tavoitteena on henkilöstön hyvinvointi. Työsuojelun toimintaohjelma sekä sen työsuojelutoimenpiteet koskevat ensisijaisesti henkilöstöä. Henkilöstön hyvinvoinnin lisäksi koulutusyhtymän työsuojelutoiminnalla on myös kouluttamistehtävä, toimivathan koulutusyhtymä koulutustilat fyysisesti opiskelijoiden oppimisympäristönä. Työuraansa aloittelevan tulee jo opiskeluvaiheessa omaksua hyvät työsuojeluperiaatteet ja käytännöt. 2 TYÖSUOJELUTOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT Työsuojelulla tarkoitetaan kaikkea sitä tiedollista toimintaa, jolla ihmisestä, yhteiskunnasta ja työympäristöstä saadun tiedon avulla luodaan välittömästi tai välillisesti edellytyksiä työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn säilyttämiselle ja parantamiselle. Työsuojelu on muuttumassa perinteisestä tapaturmantorjunnasta työyhteisöä kokonaisvaltaisesti tarkastelevan ja kehittävän työsuojelun suuntaan. Työsuojelun ihmiskuva on muuttumassa siten, että työntekijän subjektiasema on vahvistumassa perinteisen objektiaseman 3

4 sijasta. Työsuojelun mittaustoiminta on lisääntymässä ja muutos tapahtumassa määrän mittaamisesta vaikuttavuuden mittaamiseen. Käytännön työsuojelussa painopisteen muutossuunta on korjaavasta ennakoivaan. Terveyskasvatus on osittain integroitumassa työsuojeluun ja työterveyshoitoon. Nykyisin näkemys työsuojelusta on laajentunut entisestään, kun siitä on muodostunut yhä kiinteämpi osa työorganisaatioiden kokonaisuutta. Työntekijätason ohella työsuojelussa on pyritty ottamaan aiempaa kokonaisvaltaisemmin huomioon talouden ja tuottavuuden näkökulmat: Turvallisuuden ja terveyden lisäksi siihen liitetään myös henkinen hyvinvointi ja työtyytyväisyys, osallistuminen ja motivaatio, organisaation toimivuus ja johtaminen Työsuojelutoiminta on osa työpaikan kehittämistä ja jatkuvaa parantamista. Samoin kuin työpaikan kehittäminen ja jatkuva parantaminen on osa työsuojelutoimintaa. Yhä enemmän työsuojelua ja oloja ajatellaan myös taloudellisesta näkökulmasta; jokainen tapaturma, sairastuminen ja työstä poissaolo on samalla häiriötekijä, joka vaikuttaa toiminnan taloudellisuuteen ja kannattavuuteen sekä tavoitteen saavuttamiseen. Terveessä ja hyvässä sosiaalisessa sekä fyysisessä työympäristössä ihminen jaksaa pidempään. Tämä on tärkeä seikka henkilöstön ikääntyessä. Työsuojelu sisällytetään itse työn tekemiseen esimerkiksi opetustoiminnassa, eikä työsuojelua nähdä työstä irrallisena hallinnollisena toimintana. Työsuojelu on osa jokapäiväistä työntekoa. Sen hoitaminen ei kuulu vain työsuojeluhenkilöstölle. Käytännön työsuojelutoiminta tapahtuu pääosin toimipaikoissa ja koulutusyhtymän toimipaikat myös vastaavat siitä aiheutuvista kustannuksista. Keskustoimistossa on YTkustannuspaikka, josta maksetaan yhteistoimintaelin/työsuojelujaoksen toiminnasta aiheutuneet matkakulut, työsuojeluvaltuutettujen kurssikulut, heidän työsuojelukirjallisuus ja muut työsuojelumateriaali. Toimipaikat vastaavat työsuojeluhenkilöstönsä aikaresurssin varaamisesta ja toimipaikan sisäisen työsuojelutoiminnan kustannuksista. 3 TYÖSUOJELUVASTUUN MÄÄRITTELEMINEN Varsinainen työsuojeluvastuu on esimiehellä. Esimiehen työsuojeluvastuu perustuu hänen päätöksenteko- ja toimivaltuuksiinsa. Vastuualueita voidaan kuvata seuraavasti ; Ylimmän johdon vastuulla Aineelliset edellytykset kuten tuotantovälineiden ja tilojen turvallisuus, joista on huolehdittava jo suunnittelu- ja investointipäätösten yhteydessä Toiminnalliset edellytykset kuten riittävän pätevien esimiesten valinta sekä selkeän tehtäväjaon vahvistaminen ja yleisvalvonta Keskijohdon vastuulla Turvallisuusohjeiden laatiminen ja niiden noudattamisen valvonta Laitehankinnat ja laitteistojen kunnon valvonta Työyhteisön sosiaalisten suhteiden ja henkisen työsuojelun edellytysten valvonta Tarpeellisten esitysten tekeminen ylimmälle johdolle 4

5 Työnjohdon vastuulla Koneiden ja laitteiden kunnon valvonta Turvallisten työmenetelmien ja henkilösuojainten käytön valvonta Työnopetus Työntekijän velvollisuutena on noudattaa annettuja ohjeita ja määräyksiä sekä huolehtia omasta ja muiden turvallisuudesta. Koska valtaosa koulutusyhtymän henkilökunnasta on opettajia, tulee heidän ottaa työsuojelu ja työsuojelukäytännöt huomioon antamassaan opetuksessa. 4 KOULUTUSYHTYMÄN TYÖSUOJELUORGANISAATIO Virallinen työsuojeluorganisaatio muodostuu lakisääteisestä työsuojeluvaltuutettuorganisaatiosta ja paikallisesti sovitusta työsuojeluasiamiesjärjestelmästä ja valitusta työsuojelupäälliköstä. Käytännössä työsuojeluasioita hoidetaan yksikkötasolla arkipäivän työtoiminnassa yhteistyössä lähimpien työtovereiden ja esimiesten kanssa. Organisaatiossa koko henkilöstö toimii työsuojelun vastuullisena toteuttajana, kukin toimivaltuuksiensa puitteissa. Työsuojeluhenkilöt toimivat heidän tukenaan. Työsuojelutehtävissä toimivien tulee tuntea oma työpaikkansa ja sen työolot. Työsuojeluhenkilöstön keskeisiä tehtäviä ovat työympäristön arviointi, häiriöiden ja oireiden tunnistaminen ja niiden perusteella toimenpide-ehdotusten tekeminen päättäjille. Lisäksi työsuojelutehtävissä toimivat tarvitsevat perustietoja laajempaa työsuojelutietoutta voidakseen opastaa muuta henkilöstöä työsuojeluasioissa. 5

6 Lainmukainen työsuojeluorganisaatio T Y Ö N A N T A J A T Y Ö S U O J E L U P Ä Ä L L I K K Ö Yhteistoimintaelin / työsuojelujaos - työsuojelupäällikkö - työsuojeluvaltuutetut TYÖSUOJELUVALTUUTETUT (4 KPL) Kokkola Maakunta opettajakunnan edustaja opettajakunnan edustaja muu henkilöstö / toimihenkilöiden edustaja muu henkilöstö / työntekijöiden edustaja H E N K I L Ö S T Ö TYÖSUOJELUASIAMIEHET (14 KPL) Kokkola Ammattikampus (3) Hyvinvointikampus (1) Talonpojankatu 6, aikuiskoulutus (1) Konsernipalvelut (1) Oppisopimustoimisto (1) RegiOnline (1) Kiinteistö- ja ruokapalvelut (1) Maakunta Kälviän toimipaikka (1) Kannuksen toimipaikka (1) Perhon toimipaikka (1) Toholammin toimipaikka (1) Kaustisen toimipaikka (1) Paikallisesti sovittu organisaatio Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän työsuojeluorganisaatio 6

7 4.1 Työsuojelupäällikkö Työsuojelupäällikkö on työnantajan edustaja työsuojelua koskevissa yhteistyöasioissa. Hän perehtyy säädöksiin, tiedottaa ja kehittää työpaikan yhteistoimintaa. Työsuojelupäällikön rooli on asiantuntija, tiedon hankkija ja välittäjä sekä yhteistoimintahenkilö, rooliin ei kuulu varsinainen työsuojelun toteuttaminen työpaikalla eikä hän ole asemansa perusteella vastuussa työolojen lainmukaisesta toteuttamisesta. Työsuojelupäällikön työsuojeluvastuu määräytyy hänen muun asemansa perusteella alkaen Petri Rintala toimii kiinteistöpäällikkönä ja työsuojelupäällikkönä. 4.2 Työsuojeluvaltuutetut Lakisääteinen työsuojeluorganisaatio muodostuu siten, että työsuojelupäällikön lisäksi on olemassa 4 työsuojeluvaltuutettua. Kaksi työsuojeluvaltuutettua valitaan opetushenkilökunnasta ja kaksi muusta henkilökunnasta joista toinen edustaa toimihenkilöitä ja toinen työntekijöitä. Alueellisesti opetushenkilöstöä edustavista toinen valitaan kanta-kokkolan alueelta ja toinen maakunnasta. Valtuutettujen tehtävänä on olla edustettaviensa edunvalvojia työpaikalla. He osallistuvat työsuojelutarkastuksiin, tapaturmatutkimuksiin ja muihin tutkimuksiin, uudistushankkeiden työsuojeluseurantaan, työsuojelun valvontaan ja kehittämiseen. Työsuojeluvaltuutetuilla on oikeus keskeyttää vaarallinen työ. Työsuojeluvaltuutettu on oikeutettu saamaan tarvitsemansa koulutusta. Työsuojeluvaltuutetuiksi nelivuotiskaudelle on valittu seuraavat henkilöt: Opetushenkilöstö, maakunta Opetushenkilöstö, Kokkola Muu henkilöstö / toimihenkilöt Muu henkilöstö / työntekijät Juha Landin Matti Varpaluoma Markku Pohjonen Juha Joki Työsuojelun varavaltuutetuiksi kaudelle on valittu seuraavat henkilöt: Opetushenkilöstö, maakunta Opetushenkilöstö, Kokkola Muu henkilöstö / toimihenkilöt Muu henkilöstö / työntekijät Ari Haapamäki ja Jorma Koivuniemi Vesa Tarkka ja Kirsi Wacklin Sanna Siirilä-Hyyppä ja Heidi Heinonen Antti Blom ja Marianne Haapala 4.3 Työsuojeluasiamiehet Paikallisesti on sovittu, että jokaiseen toimipaikkaan/toimipisteeseen valitaan tiedonkulun turvaamiseksi ja käytännön työsuojelutoimintaa varten työsuojeluasiamies ja hänelle varamies. Työsuojeluasiamiehet edustavat omaa taloaan. Valinnoissa on pyritty huomioimaan eri henkilöstöryhmien edustus. Työsuojeluasiamiehen tehtäviin kuuluu osallistua toimipaikkaansa koskevien työsuojeluasioiden käsittelyyn ja toteutukseen. 7

8 Toimipaikka varsinainen vara (I ja II) Ammattikampus Saila Tolppanen Tarja Slotte ja Helena Sälli Sirpa Slotte Hilkka Viitala Kirsi Wacklin Anne-Maija Leppälä ja Hannele Häli Hyvinvointikampus (Terveystie 1) Tarja Ingman Jaana Sinko Talonpojankatu 6, aikuiskoulutus Vesa Tarkka Marianne Haapala Konsernipalvelut (Peikkolinnakatu) Heidi Heinonen Elisa Orjala Oppisopimustoimisto Anne Brandt RegiOnline Eija Muhonen Jari Peitso Kiinteistö- ja ruokahuoltopalvelut Antti Blom Seija Kåla ja (kanta-kokkolan alue) Satu Pylväinen Kälviän toimipaikka Sanna Siirilä-Hyyppä Lasse Kahelin Kannuksen toimipaikka Petri Ahoniemi Esa Saari Perhon toimipaikka Pekka Riihimäki Tapani Humalajoki Toholammin yksikkö Ari Haapamäki Eira Kekkonen- Orava Kaustisen toimipaikka Kristian Autio Juha Mansikka-aho 4.4 Yhteistoimintaelin / työsuojelujaos Koulutusyhtymässä toimii yhteistoimintamenettelystä annettujen suositusten mukainen yhteistoimintaelin, jossa on tasapuolisesti edustettuna kaikki henkilöstöjärjestöt ja työnantajan edustus. Yhteistoimintaelimen tehtävänä on käsitellä henkilöstön asemaan liittyviä sopimuskysymyksiä, toimia tiedonvälityskanavana henkilöstön ja työnantajan välillä sekä käsitellä työsuojeluasioita. Yhteistoimintaelin toimii hallituksen alaisena. Koko koulutusyhtymän työsuojelutoimintaa toteutetaan ja koordinoidaan yhteistoimintaelimessä ja sen alaisessa työsuojelujaoksessa. 8

9 Koulutusyhtymän työsuojelutoiminta on järjestetty yhteistoimintaelimen alaisena 5- jäsenisenä jaoksena. Jaokseen kuuluvat työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut. Jaos kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa työsuojelupäällikön kutsusta tai erikseen työsuojeluvaltuutetun esityksestä. Koulutusyhtymän työsuojelupäällikkönä toimii kiinteistöpäällikkö. Henkilöstö on valinnut neljä työsuojeluvaltuutettua ja heille henkilökohtaiset varavaltuutetut. Lisäksi oppilaitoksissa toimii henkilöstön valitsemat työsuojeluasiamiehet. 5 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeellista toimintaa varten ohjelma, joka kattaa työpaikan olojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset (Työturvallisuuslaki 9. ). Työsuojelun toimintaohjelma on koulutusyhtymän johdon hyväksymä kirjallinen yleissuunnitelma niistä toimintamalleista ja linjoista, joita koulutusyhtymässä todella tehdään työturvallisuuden parantamiseksi. Toimintaohjelman avulla kuvataan työsuojelutoiminnan keskeinen sisältö ja työsuojelun mahdollisuudet tukea koulutusyhtymän perustehtävää eli koulutustoimintaa. Työturvallisuuslaki ei säätele työsuojelun toimintaohjelman yksityiskohtia eikä laajuutta, vaan ne vaihtelevat organisaation toimialan, koon ja työsuojelutarpeiden mukaan. Keski- Pohjanmaan koulutusyhtymän työsuojelun toimintaohjelma on tehty käytännönläheiseksi ja yksityiskohtaiseksi, jotta sitä voidaan käyttää mahdollisimman paljon työsuojeluasioiden edelleen kehittämisessä, koulutuksessa ja muistilistana. 6 TYÖSUOJELUN NYKYTILANNE KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄSSÄ Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän työsuojelutoiminta on käynnistetty koulutusyhtymän perustamisen jälkeen Riskien kartoitus Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän perustamisen jälkeen v Pohjola yhtiöt teki tiiviissä yhteistyössä kuntayhtymän henkilöstön kanssa raportin Keski-Pohjanmaan ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän riskienhallinta. Raportissa käsitellään mm. henkilöriskit otsakkeiden alla myös läheisesti työsuojeluun liittyviä riskejä ja annetaan ohjeita todettujen riskitekijöiden korjaamiseen tai parantamiseen. Työsuojelujaosto ohjeisti vuonna 2004 opistoja ja yksiköitä tekemään riskien kartoituksen ja arvioinnin Sosiaali- ja terveysministeriön laatiman työkirjan RISKIEN ARVIOINTI TYÖPAIKALLA, mallin mukaan. Työsuojelutarkastuksissa tehdyn seurannan perusteella riskien kartoituksia ja arviointeja oli tehty kohtuullisen hyvin. Riskien arvioinneissa riskiprofiilin vaaratekijät painottuivat selkeästi henkiseen hyvinvointiin, tapaturmatekijöihin, koneiden käyttöriskeihin ja ikääntymisen vaivoihin. Koulutusyh- 9

10 tymän yksiköiden pitkistä fyysisistä välimatkoista johtuen voidaan vaaratekijöihin lisätä vielä liikenteen aiheuttamat riskit. 6.2 Ilmapiiri ja jaksaminen henkilöstökyselyjen perusteella Vuosittain suoritettavissa henkilöstökyselyissä tutkitaan henkilöstön mielipiteitä eri aihealueilta. Ajateltaessa työsuojelua laajassa merkityksessä kysely sisältää todella monia sosiaaliseen työympäristöön liittyviä asioita. Oleellinen osa henkilöstökyselyä ovat myös vapaakentät, henkilökunta voi ilmaista mielipiteensä ja kehittämisehdotuksensa haluamastaan asioista. Henkilöstökyselyn tiedot kerrottu vuosittain julkaistavassa henkilöstöraportissa. 6.3 Sairauspoissaolot TAPATURMA SAIRAUS Henkilömäärä Päiviä Päiviä/htv 0,3 0,4 0,1 9,2 8,2 7,8 Päiviä/tapaus 16,2 24,5 8,8 15,8 13,4 12,1 Taulukko henkilöstöraportista 2013 Tapaturmien osalta poissaolopäivien määrä on selvästi vähentynyt aikaisempiin vuosiin verrattuna. Vuonna 2013 tapaturmista johtuvat poissaolot olivat selvästi lyhyempiä. Sairauspoissaolot ovat myös hieman vähentyneet ja sairauslomien pituudet lyhentyneet. Laajempi raportointi on henkilöstöraportissa TYÖSUOJELUN TAVOITTEET 7.1 Työsuojelukulttuurin aikaansaaminen Työsuojelu on yhteistyötä ja se koskee kaikkia työpaikalla työskenteleviä. Jokainen on velvollinen ilmoittamaan työympäristössään havaitsemistaan puutteista esimiehelleen tai työsuojeluhenkilölle sekä noudattamaan työpaikan turvallisuusohjeita. Jokaisen on tiedettävä työpaikkansa vaarat ja niiltä suojautuminen, omaa työtään koskevat määräykset ja ohjeet sekä niiden muutokset. Työsuojelu on osa jokaisen arkipäivän työntekoa, sen hoitaminen ei kuulu vain työsuojeluhenkilöstölle. Työsuojelussa on kyse vastuuntunnosta. Siitä, miten yksittäinen henkilö toimii päivittäin eteen tulevissa tilanteissa. Osataanko käyttäytyä turvallisesti, kyetäänkö vaarat ja haitat ennaltaehkäisemään? Jokainen on itse oman työnsä taitavin tekijä ja kehittäjä. Kun henkilökohtainen työsuojeluvastuu on tiedostettu, tehostuu myös koko toiminta työpaikalla. Työsuojelun vaatimukset tulee sisäistää osaksi jokaisen normaalia työntekoa. Työpaikalle on saatava aikaan vahva työsuojelukulttuuri, joka sisäistyy myös osaksi koulutusyhtymän toimipaikoillaan antamaa opetusta. 10

11 Tietojen ja taitojen hankinta Työtehtävien hoitamisessa tarvittava tieto muuttuu nopeasti. Siksi on tärkeää saada ajan tasalla olevaa, työn suorittamisen kannalta merkityksellistä tietoa esimerkiksi koulutuksessa. Työssä tarvittavien tietojen ja taitojen hankinta on paitsi henkilön itsensä myös työyhteisön vastuulla olevaa toimintaa. Koulutusyhtymä on koulutusorganisaatio ja siellä suhtaudutaan erittäin positiivisesti itsensä kehittämiseen ja kouluttamiseen. Oman tavoitetason säätely Henkilökohtainen tavoitetaso on tärkeä kuormittumisen kannalta. Yksittäinen työntekijä voi asettaa tavoitteensa liian korkealle tai vastaavasti liian matalalle aiheuttaen näin epäterveellisesti kuormittavan tilanteen. Uusien työntekijöiden itselleen asettamat liian korkeat työtavoitteet yhtyneinä työpaikan todellisiin olosuhteisiin saattavat aiheuttaa henkilössä turhautumista ja kyynisyyttä. Myös liian alhainen tavoitetaso voi olla epäterveellistä siksi, että se ehkäisee uusien tietojen ja taitojen omaksumista ja siten kehittymistä työssä. Henkilökohtaisten voimavarojen hyödyntäminen ja kehittäminen Henkilökohtaisia voimavaroja voidaan kehittää mm. rakentamalla omaa persoonallisuutta entistä vahvemmaksi. Tämä voi tapahtua itsenäisesti esimerkiksi myönteisen ajattelun avulla siten, että opettelee näkemään työssä myös hyviä puolia ja arvostamaan työtään ja elämäänsä. Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus eli mieli ja kehon toiminta ovat sidoksissa toisiinsa. Hyvä fyysinen kunto on yhteydessä vahvoihin henkisiin voimavaroihin. Jos kunto on huono tai on fyysisiä sairauksia, myös henkiset voimavarat ovat vähäisemmät. Siksi kannattaa pitää huolta myös fyysisestä kunnosta ja terveydestä. Eräs keino tähän on riittävä ja säännöllinen liikunta. Se, miten ihminen onnistuu kuormittumisen hallinnassa, riippuu hänen voimavaroistaan, kyvyistään, tiedoistaan ja taidoistaan, käytettävänä olevista työvälineistä ja tarjolla olevista työtovereiden ja esimiehen antamasta sosiaalisesta tuesta. Myös kotoa, esim. puolisolta, saatu tuki on tärkeä. Erilaiset harrastukset voivat osaltaan tasapainottaa työn aiheuttamaa kuormittumista. 7.2 Turvallinen työympäristö Fyysinen työympäristö Fyysinen työympäristö määrittelee työnteon rakenteelliset ehdot: millaiset olosuhteet kuten työtilat, koneet ja laitteet, kulkutiet, työvälineet ja työt ovat työpaikalla sekä miten ne ovat sijoitettu. Fyysinen työympäristö siis sisältää kone- ja laiteturvallisuuden sekä fysikaaliset, kemialliset, biologiset ja ergonomiset tekijät. Fyysinen työsuojelu koskee koulutusyh- 11

12 tymän kaikkia yksiköitä, mutta erityistä painoa sillä on luonnonvara-alan ja tekniikan sekä liikenteen opetusaloilla. Kone- ja laiteturvallisuudessa sekä kemikaalien käsittelyssä tulee noudattaa turvallisuusohjeita. Lisäksi lainsäädännössä on ohjearvoja melusta ja vaarallisten kemikaalien pitoisuuksista sekä suositusarvoja lämpötiloista, valaistuksesta ja nostojen enimmäistaakoista. Työpaikan yleinen siisteys vaikuttaa paitsi työviihtyvyyteen myös työturvallisuuteen ja työn suorittamiseen. Ergonomisia toimenpiteitä ovat oikeiden työtapojen opastaminen, yksipuolisen työn vähentäminen, asianmukaisten työvälineiden ja kalusteiden hankkiminen ja apuvälineiden käyttö. Näillä pyritään vähentämään liiallista ja yksipuolista fyysistä kuormitusta. Työolosuhteet on pyrittävä järjestämään siten, että ne lisäävät ihmisten välistä vuorovaikutusta. Fyysisen työsuojelun tavoitetilana voidaan pitää sitä, että koulutusyhtymän kaikki fyysiset rakenteet, koneet ja laitteet sekä tarvikkeet ovat siinä kunnossa, ettei niistä aiheudu käyttäjilleen (henkilökunnalle ja opiskelijoille) tapaturmia tai ammattitauteja. 7.3 Henkinen työsuojelu Fyysisen työympäristön lisäksi voidaan puhua sosiaalisesta työympäristöstä eli ihmisympäristöstä, jossa jokainen työskentelee. Ihminen on kokonaisuus, jonka terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat monet tekijät. Syntymässä saatu perimä, kasvuolosuhteet, elämän tilanne ja elämänhallinta vaikuttavat siihen, millaiset valmiudet ihmisellä on selviytyä elämän ja työn aiheuttamista paineista. Työssä käyvä ihminen viettää normaalisti n. 40 % eli lähes puolet valveillaoloajastaan työssä: työllä on siten merkitystä hänen henkisen hyvinvointinsa kannalta. Työ voi tilanteesta riippuen joko edistää tai vähentää ihmisen henkistä hyvinvointia ja terveyttä. Työympäristöä ei pidä mieltää pelkäksi riskiksi, jolta työntekijää on suojeltava, vaan järkevästi organisoituna ja resursoituna se on myös mahdollisuuksia luova ja kannustava. Toimiva vuorovaikutus edistää henkistä hyvinvointia Työpaikan ihmissuhteet ovat tärkeä voimavara työstressin säätelyssä. Monet tekijät työpaikalla säätelevät ihmisten välistä vuorovaikutusta. Näitä ovat mm. yksilölliset luonteenpiirteet, ryhmäilmiöt, sekä työpaikan fyysiset ja sosiaaliset rakenteet ja prosessit. On todettu, että hyvät suhteet lähimpiin työtovereihin vaimentavat työn stressivaikutuksia ja päinvastoin: huonosti toimivat vuorovaikutussuhteet työkavereiden kanssa altistavat työstressille. Hyvin toimivien suhteiden stressiä ehkäisevä vaikutus perustuu mm. avunsaantimahdollisuuksiin ongelmatilanteissa sekä sosiaaliseen arvostukseen. Toimivat vuorovaikutussuhteet antavat myös tunteen hyväksytyksi tulemisesta ja kuulumisesta työyhteisöön. Pelkistäen voidaan määritellä, että työntekijä on hyvinvoiva silloin, kun hän voi sanoa olevansa työyhteisön hyväksytty jäsen kaikkine heikkouksineen ja vahvuuksineen. Erittäin tärkeänä voidaan pitää myös kannustamista, jatkuvaa palautetta sekä toimivaa suhdetta esimiehiin. Normaalissa työyhteisössä on jatkuvasti ristiriitoja, jotka koskevat esimerkiksi työtapoja, tavoitteita, vastuualueita, työnjakoa yms. Pahimmillaan nämä erimielisyydet voivat invali- 12

13 soida koko työyhteisön toimintakyvyttömäksi. Kuitenkin kriittisyyttä ja kehittämistarpeiden löytymistä voidaan jopa pitää terveen organisaation merkkinä. Erilaiset näkemykset ja mielipiteet tulee nähdä työyhteisön rikkautena. Ongelmat ovat mahdollisuuksia uuden ja paremman toimintatavan löytämiseen ja käyttöönottoon. Organisaation on toimivan vuorovaikutuksen avulla saavutettava sellainen vapaa ilmapiiri ja kypsyysaste, että siinä toimivat pystyvät kyseenalaistamaan nykyiset käytännöt ja tuomaan esille vaihtoehtoisia malleja asian tekemiseksi sekä tavoitteisiin pääsemiseksi. Organisaatioilmapiiriin vaikuttavat tutkimusten mukaan ainakin seuraavat asiat: johtamisilmasto kyky ratkaista ristiriitatilanteita taito tehdä päätöksiä tiedon kulku motivaatio toimintailmasto huonosti toimivasta organisaatiosta alkavat pätevimmät hakeutua muualle Työntekijöiden fyysisellä läheisyydellä ja henkilökemialla on olennainen merkitys yhteistyön sujuvuudelle. Inhimillinen, osapuolten läsnä ollessa tapahtuva vuorovaikutus ja työtovereiden välinen epämuodollinen kanssakäyminen ovat organisaatiolle korvaamattoman arvokasta pääomaa, jota ilman niin sanottu hiljainen tieto ei pääse lainkaan kehittymään. Hedelmällisessä tiimityössä on ennen kaikkea kyse ihmisten välisestä luottamuksesta, joka vaatii aikaa ja toisiin ihmisiin tutustumista myös henkilökohtaisella tasolla. Liian suuressa tai hierarkkisesti moniportaisessa organisaatiossa tämä ei onnistu. Toisaalta ongelmiin ajaudutaan helposti myös silloin, jos henkilöstön vaihtuvuus on liian suurta. Kärjistäen voidaan sanoa, että uusissa ihmissuhteissa kestävän sosiaalisen siteen rakentaminen on aina aloitettava alusta. Henkilörekrytoinnissa tulisi siis suosia pitkän aikavälin henkilöstöpolitiikkaa. Työelämän laadun tärkeys korostuu entisestään tulevaisuudessa, kun koulutusyhtymä joutuu kilpailemaan hyvistä työntekijöistä. Pidemmällä aikavälillä parhaiksi menestyjiksi osoittautuvat todennäköisesti ne yritykset, jotka osaavat ottaa ajoissa huomioon työn ja muun elämän tasapainon vaatimukset ja jotka osaavat rakentaa myös omat arvonsa ja toimintatapansa niin, että ihmiset kokevat niiden olevan sopusoinnussa omien elämänpyrkimystensä kanssa. (Kasvio 2000) Se, missä määrin osallistuminen työelämään johtaa hyvinvointiin tai henkiseen rasittuneisuuteen riippuu itse työstä ja ihmisen omista voimavaroista sekä myös käytettävissä olevasta, ulkopuolisista työtä tukevista voimavaroista. Hyviksi keinoiksi tukea työntekoa ja jaksamista ovat ilmenneet mm.: hyvä ja tasapuolinen johtaminen, ohjaus, kannustus ja rohkaisu, hyvä ilmapiiri, hyvät vaikuttamis- ja kehittymismahdollisuudet sekä riittävä neuvottelu, keskustelu ja palaute. Työsuojeluhenkilöstön mahdollisuudet sosiaalisen ympäristön kehittämisessä ovat rajalliset. Käytännössä he voivat ainoastaan jakaa esimiehille ja henkilöstölle tietoa asiasta. Suuri 13

14 vastuu sosiaalisen ympäristön kehittämisestä lankeaa esimiehille ja muille päätösten tekijöille. Osaltaan vastuussa sosiaalisesta ympäristöstä ovat kaikki siinä työskentelevät. Seuraavassa on lueteltu muutamia sosiaaliseen työympäristöön liittyviä asioita ja tavoitetiloja: Työn hallinta ja työn muotoilu Työpsykologiassa käytetään käsitettä kuormitustekijä, kuormitus, kuormittuminen ja kuormittuneisuus. Käsitteet tulevat lähinnä tekniikan piiristä. Terveydenhuollossa samasta asiasta puhutaan stressinä; ihmisellä voi olla joko hyvää tai huonoa stressiä. Se, muuttuuko kuormittuminen kielteiseksi vai myönteiseksi riippuu siitä, miten työntekijä pystyy selviytymään työn hänelle kohdistamista paineista; miten hyvin hän hallitsee työnsä. Negatiivisen kuormittumisen oireet: työtapaturmat poissaolot yleinen muutosvastarinta huhut ja juorut työn tuloksen heikkeneminen huono työilmapiiri Mitä selkeämpi käsitys ihmisellä on työstään ja sen suorittamiseen tarvittavista vaiheista, sen paremmin hän pystyy tekemään työnsä. Tämä johtaa hyvään työn hallintaan ja laajemmin elämän hallintaan. Stressi- ja hyvinvointiteorian mukaan työ voi aiheuttaa haitallista kuormitusta ja stressiä, jos työn vaatimukset eivät vastaa kykyjä ja valmiuksia tai jos työ ei anna mahdollisuuksia itselle keskeisten tavoitteiden saavuttamiseen. Sopivan kompetenssin työhön on havaittu ennustavan työtyytyväisyyttä ja työpaikalla pysymistä. (Kivistö & Kalimo 2000) Tässä on haaste koulutusyhtymän työn muotoiluun ja rekrytointipolitiikkaan! Työn muotoilussa tulee tutkimusten mukaan suosia seuraavia periaatteita: työn tulee olla haastavaa ja vaihtelevaa työssä tulee voida oppia työssä tulee olla mahdollisuus päätöksentekoon tietyillä alueilla työssä tulee saada sosiaalista tukea ja tunnustusta työ tulee voida sovittaa yhteen yksityiselämän vaatimusten kanssa työssä tulee voida tuntea, että se johtaa tavoitteiden mukaiseen tulevaisuuteen Koulutusyhtymän useat yksiköt toimivat melko turbulentissa ympäristössä, joten muutokset ovat arkipäivää. Työryhmiin, toimikuntiin, tiimeihin ja kehittämisprojekteihin osallistuminen on henkilöstön keino hallita tulevaa muutosta. 7.4 Sosiaalinen ympäristö Työympäristöön kohdistuva aktiivinen toiminta 14

15 Usein ajatellaan, että vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat olemattomat ja riittämättömät. Jokaiseen työhön sisältyy kuitenkin säätelymahdollisuuksia jonkin verran. Nämä on hyvä selvittää ja käyttää hyväksi. Itse voi useinkin vaikuttaa esimerkiksi töiden sisältöön ja järjestelyihin (tauotus, lomat, ergonomia jne.). Tutkittaessa työpaikkojen menestymistä on todettu, että funktionaalisesti joustavat työpaikat menestyvät muita paremmin. Funktionaalisella joustavuudella tarkoitetaan sellaisia työpaikkoja, joiden henkilöstöllä on hyvät vaikutusmahdollisuudet omaa työtänsä koskeviin asioihin ja jossa on samalla hyvät mahdollisuudet oppia ja kehittyä työssään. Tällaiset työpaikat pystyvät joustavasti mukautumaan nopeasti muuttuviin ulkoisiin olosuhteisiin ja ne kykenevät myös käyttämään hyväksi avautuvia uusia mahdollisuuksia. Funktionaalisesti joustavat työpaikat ovat aktiivisessa vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Ne ovat hyvin reflektiivisiä toiminnassaan. Niillä on muita työpaikkoja enemmän yhteyksiä ulkopuolisiin toimijoihin, olivatpa nämä asiakkaita, yhteistyöpartnereita, koulutuslaitoksia tai vaikkapa kuntien tai valtion elimiä. Menestykseen liittyvä yhteinen piirre on halu ja kyky aktiivisesti etsiä uusia mahdollisuuksia ja ratkaisuja. Samalla kehitetään jatkuvasti omaa toimintaa sekä sisäisesti että käyttämällä ulkopuolisia yhteyksiä tällaisen toiminnan tukena. Jotta tällainen toimintatapa olisi mahdollinen, on henkilöstön oltava sitoutunutta ja sen on saatava hyvät mahdollisuudet vaikuttaa asioihin. Korkean suoritustason organisaatioille työntekijöiden vastuun lisääminen on tavallista. Luomalla massan sisälle kiinteää kokemustenvaihtoa ja yhteistyötä voidaan synnyttää oppimisverkostoja. Oppimisverkostoissa ja normaalissa arkityössä syntyviä uusia käytäntöjä ja ratkaisuja on vaikea paketoida siirrettävään muotoon, sillä merkittävä osa niiden soveltamisen edellyttämästä tiedosta on äänetöntä. Äänetön tieto karttuu tekemisen, käyttämisen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta ytimenään jaetut kokemukset. Äänettömän tiedon hallinnalla on suuri merkitys työntekijän työmarkkina-aseman määrittäjänä. Mahdollisuudesta osallistua muutoksen suunnitteluun ja toteutukseen tulee näistä syistä entistä kriittisempi kysymys työntekijän kannalta. Äänetön tieto sisältää myös suoraan työsuojeluun liittyvää tietoa, siksi äänetön tieto on erittäin merkityksellistä. Tutkimukset osoittavat, että työpaikkojen sisäisillä asioilla on hyvin suuri merkitys tuottavuudelle. Tämä on kiinnostavaa siksi, että juuri omiin sisäisiin järjestelyihinsä työpaikat voivat vaikuttaa omilla toimillaan. Miltä tuntuu kun asiat ovat kunnossa? Lyhytkestoinen terveyden kannalta myönteinen kuormittuneisuus ilmenee siten, että työ sujuu ja työntekijä saa aikaan tuloksia kohtuullisella työpanoksella. Työntekoon liittyy tunne, että voi käyttää kykyään, tietojaan ja taitoaan itseä ja myös toisia tyydyttävällä tavalla. Työ on sopivan haasteellista; sen osaa ja hallitsee. Jos työasiat tulevat mieleen vapaaaikana, ne ovat miellyttävän sävyisiä. Ihmissuhteet tuntuvat olevan kunnossa sekä työtovereihin että esimieheen ja ihminen kokee, että saa apua työyhteisöltä ja on siinä arvostettu ja hyväksytty. Kun työskentelee pitkään hyvissä työoloissa, syntyy ns. pitkäkestoista myönteistä kuormittuneisuutta. Tämä ilmenee mm. tunteena, että on kehittynyt työssään sekä ihmisenä uusien taitojen ja oppimisen myötä. Elämänpiiri voi olla myös laajentunut. Työssä suoriutumisen 15

16 ja kehittymisen seurauksena henkilö arvostaa itseään sekä työntekijänä että ihmisenä. Myönteinen kuormittuneisuus saa aikaan myös työkyvyn ja terveyden paranemista. Työssä kehittymiseen liittyykin usein tehtävien ja toimien vaihtaminen entistä haasteellisempiin. Voimavarojen ja kohonneen itsearvostuksen myötä halu kehittää työoloja kasvaa ja yhteistyö sekä vaikuttaminen työyhteisön asioihin tuntuu sujuvan entistä paremmin. 8 TOIMENPITEET TAVOITETILAAN PÄÄSEMISEKSI Hyvä fyysinen ja sosiaalinen työympäristö sekä työsuojelukulttuuri pyritään saavuttamaan yhteistyöllä sekä aktiivisella ja säännöllisellä työsuojelutoiminnalla, johon kuuluvat mm. seuraavat käytännön toimenpiteet: Henkilöstökyselyt Vuosittain suoritettavissa henkilöstökyselyissä tutkitaan henkilöstön mielipiteitä eri aihealueilta. Työsuojeluun läheisesti liittyviä aihealueita ovat ainakin ilmapiiri ja jaksaminen sekä häirintään liittyvät asiat. Henkilöstökyselyn tulokset saadaan koko koulutusyhtymän tason lisäksi myös toimipaikoittain. Tulokset raportoidaan toimipaikkakäynneillä sekä henkilöstötilinpäätöksen yhteydessä. Sairauspoissaolot Henkilöstön sairauspoissaolojen määrää ja niissä tapahtuvia muutoksia seurataan vuosittain laadittavilla sairauspoissaolotilastoilla. Ikärakenteen muutokset Henkilöstön ikärakenteen muuttumista seurataan vuosittain henkilöstötilinpäätöksen yhteydessä. Henkilöstön ikärakenteen muuttuminen tulee yksikkökohtaisesti huomioida työtavoitteita ja työolosuhteita suunniteltaessa. Työtapaturmatilastot ja läheltä piti tilanteet Vakavista työtapaturmista ilmoitetaan aina välittömästi poliisille ja työsuojelupiiriin. Ilmoituskynnys pidetään tarkoituksellisesti mieluummin liian matalalla kuin liian korkealla. Kaikista työtapaturmista ja ammattitaudeista ilmoitetaan työsuojelupäällikölle, joka pitää tilastoa sattuneista tapaturmista. Muiden kuin vakavien tapaturmien tutkimisesta vastaa vahingoittuneen lähin esimies. Tapaturmista laaditaan muistio, jossa arvioidaan se, miten tapaturma olisi voitu välttää. Myös läheltä piti tilanteista on ilmoitettava, jotta voidaan miettiä toimenpiteet uusien tilanteiden välttämiseksi. Työtapaturmat ja läheltä piti -tilanteet käydään läpi työsuojelujaoksessa. Ilmoitukset tehdään Kpedu-intrassa olevaan Pro24 ohjelmaan. Ilmoitusvelvollisuus Jokaisella työntekijällä on velvollisuus ilmoittaa työturvallisuutta vaarantavasta asiasta työnantajalle, käytännössä esimiehelleen ja työsuojeluvaltuutetulle. Ilmoi- 16

17 tus on syytä tehdä kirjallisesti. Ilmoitukset voi tehdä myös Kpedu-intrassa olevaan Pro24 ohjelmaan. Koulutus ja ensiapu Lain mukaan työsuojeluhenkilöstö on oikeutettu tarpeelliseksi katsomaansa koulutukseen. Koulutusehdotukset toimitetaan työsuojelupäällikölle. Henkilöstön ensiapuvalmiuden on oltava ajan tasalla ja kertauskursseja tulee järjestää riittävästi. Kukin yksikkö vastaa henkilöstönsä ensiapuvalmiudesta. Opastus ja perehdyttäminen Perehdyttämisen tavoitteena on oikeiden ja turvallisten työtapojen omaksuminen, työpaikan olosuhteista kertominen ja työntekijän motivoiminen uuteen työhönsä. Työhön opastuksella ja perehdyttämisellä voidaan vähentää työssä sattuvia inhimillisiä virheitä. Perehdyttämisen tulisi olla suunnitelmallista ja sen tulee tapahtua erikseen nimetyn perehdyttäjän toimesta. Kpedu-intra / Toimintakäsikirja -sivustolta löytyy koulutusyhtymän perehdyttämisohje ja esimiehen käsikirja. Työsuojelutarkastukset Ilmenneiden puutteiden ja epäkohtien korjaus- tai muutostoimet. Vakavat terveyttä uhkaavat vaarat tulee poistaa tai ainakin saada hallintaan. Järjestettäviin työsuojelutarkastuksiin osallistuvat työsuojelupiirin tarkastajan lisäksi työsuojelupäällikkö, kyseisen alueen kaksi työsuojeluvaltuutettua ja yksikön/toimipisteen työsuojeluasiamies sekä toimipaikan työsuojelusta vastaava henkilö. Työsuojelujaoston säännönmukaiset neljä kokousta vuodessa pyritään pitämään vuorolistan mukaan eri toimipaikoissa ja yksiköissä siten, että kokoukseen osallistuu työsuojelupiirin työsuojelutarkastaja. Kokouksen yhteydessä pidetään samalla asianomaisen kohteen työsuojelutarkastus. Työsuojelujaoston kokouksiin osallistuu oppilashuollon koordinaattori ja varatyösuojelupäällikkö. Työsuojelutarkastuksiin kutsutaan työterveydenhoitaja, terveydenhoitaja ja oppilaskunnan edustaja. Ennakoiva työsuojelutoiminta tarkoittaa työsuojelullisten näkökohtien huomioimista suunnittelussa, resursoinnissa ja päätöksenteossa. Työpaikka- ja ergonomiset selvitykset Tilojen ja työpisteiden ergonomiaa seurataan säännöllisin väliajoin ja huomattuihin epäkohtiin pyritään vaikuttamaan mahdollisimman nopeasti. Kpedu-intra / Toimintakäsikirja -sivustolta löytyy mm. ohje näyttöpäätelasien hankinnasta. Henkinen työsuojelu 17

18 Tärkeänä alueena työterveyshuollon ja työsuojelun kentässä on henkinen työsuojelu. Henkinen hyvinvointi, henkilöstön jaksaminen ja hyvä työilmapiiri ovat tärkeitä sekä yksilön että työnantajan kannalta. Hyvästä työilmapiiristä ovat vastuussa 1) jokainen omalta osaltaan 2) esimiehet omassa yksikössään. Esiintyviin epäkotiin puututaan välittömästi, kun niitä esiintyy. Mikäli ei itse pysty havaitsemaansa epäkohtaan vaikuttamaan, tulee ottaa yhteyttä työsuojeluasiamieheen, -valtuutettuun tai työsuojelupäällikköön, koulutusyhtymän tai yksikön johtoon, työterveyshuoltoon tai luottamusmieheen. Epäasiallinen kohtelu Lähtökohtana on, että koulutusyhtymässä ei sallita minkäänlaista henkistä väkivaltaa, kiusaamista tai häirintää, sitä ei pidä hyväksyä ja jokaisella on vastuu puuttua siihen. Mikäli kokee tulleensa työpaikalla kiusatuksi tai epäasiallisesti kohdelluksi, voi ensin ilmoittaa kiusaajalle, ettei hyväksy tämän toimintaa, vaan kokee sen epäasialliseksi käytökseksi ja henkiseksi väkivallaksi. Jos huomautus ei tehoa, tulee ottaa yhteyttä työsuojeluasiamieheen, -valtuutettuun tai päällikköön, koulutusyhtymän tai yksikön johtoon, työterveyshuoltoon tai luottamusmieheen. Kiusaamistilanteissa kannattaa tilapäisesti käyttää kiusatun tukena työterveyshuollon palveluita. Kpedu-intra / Toimintakäsikirja -sivustolta löytyy ohje epäasiallisesta kohtelusta, häirinnästä ja kiusaamisesta. Työuupuminen ja kiire Koulutusyhtymä on organisaatio, jossa työskentelee paljon työhönsä erittäin sitoutuneita ihmisiä. Kasvavista vaatimuksista huolimatta jokaisen työntekijän ja hänen esimiehensä tulee pitää huolta siitä, että tehty työmäärä pysyy kohtuuden ja työsuojelunormien puitteissa. Mikäli huomaa työkaverillaan burn outin oireita, tulisi asia ottaa reilusti esiin hänen itsensä, työyhteisön esimiehen työsuojeluhenkilöstön tai luottamusmiehen kanssa. Kpedu-intra / Toimintakäsikirja - sivustolta löytyy mm. Varhainen tuki toimintaohje. Päihdehuolto (alkoholi, huumeet, lääkkeet ym.) Päihderiippuvuus on yksilön sairaus, jonka vaikutukset näkyvät koko työyhteisössä. Päihdeongelmaan puuttuminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa on sekä työntekijän että työyhteisön etu. Päihdeongelman aiheuttamat sosiaaliset, taloudelliset ja terveydelliset haitat ovat mahdollisimman vähäiset, kun ongelma havaitaan ja hoidetaan ajoissa. Tärkeintä on saada päihdeongelmainen itse havahtumaan tilanteestaan ja tarjota hänelle tietoa saatavana olevasta tuesta. Puheeksiottohaastattelussa voidaan päättää, että sairauspoissaolot hyväksytään jatkossa vain työterveysaseman 18

19 myöntäminä. Häntä muistutetaan myös siitä, että ongelman jatkuminen siten, että siitä on haittaa työnteolle, voi johtaa työsuhteen päättymiseen. Kpedu-intra / Toimintakäsikirja -sivustoilta löytyy päihdeohjelma ja hoitoonohjausohje. Kriisitilanteet Kriisitilanteiden vaara on aina olemassa. Kriisit voidaan jakaa yksittäistä henkilöä tai suurta joukkoa koskettavaan kriisiin. Pientä ryhmää koskettavan kriisin hallintaan on saatavissa työterveyshuollosta ja/tai terveyskeskuksesta erikseen nimetyn kriisiryhmän tai kriisihenkilön tukea. Toimipaikoissa on vanhan organisaatiorakenteen mukaiset kriisisuunnitelmat. Kriisiryhmät kokoontuvat rehtorin / toimipaikan vastaavan johdolla. (Suunnitelmat päivitetään vastaamaan uutta organisaatiorakennetta.) Työkykyä ylläpitävä, virkistys ym. toiminta Työkykyä ylläpitävä toiminta koostuu kaikesta toiminnasta, jolla työnantaja ja työntekijät sekä työpaikan yhteistoimintaorganisaatiot yhteistyössä pyrkivät edistämään ja tukemaan työelämässä olevan työ- ja toimintakykyä hänen työuransa eri vaiheissa. Työkykyä ylläpitävässä toiminnassa oleellinen asia on yksilön oma vastuu ja aktiivisuus. Työkykyä ylläpitävä toiminta on tärkeä osa-alue työelämän kehittämisessä. Työkyky ei ole vain yksilön terveyttä ja ominaisuuksia, vaan koko työyhteisön ja organisaation asia. Johdon hyväksymällä ja tukemalla liikuntasuunnitelmalla yhdistetään tyhy-toiminnan, työterveyshuollon ja työsuojelun tavoitteet. Ohjatusti toteutetulla riittävällä ja säännöllisellä liikunnalla edistetään henkilöstön terveyttä, hyviä elintapoja ja parannetaan henkilöstön työssäjaksamista. Hyvä fyysinen kunto on yhteydessä vahvoihin henkisiin voimavaroihin. Henkilöstöpalvelut vaikuttavat omalta osaltaan henkilöstön työtyytyväisyyteen ja työskentelyilmapiiriin. Henkilöstöpalvelumuotoja ovat mm. työpaikkaruokailu sekä harrastus- ja virkistystoiminta. Virkistystoiminnalla tuetaan ja kehitetään henkilöstön yhteishenkeä ja yhteenkuuluvuutta sekä kokonaisnäkemyksen saamista koulutusyhtymän toiminnasta. Kpedu-intra / Toimintakäsikirja -sivustoilla saatavilla tietoa henkilöstön virkistystoiminnasta. Työtilojen kehittäminen ja työsuojeluasioiden huomioonotto rakentamis- ja korjaushankkeissa Työtilojen suunnittelussa, rakentamisessa ja peruskorjauksessa huomioidaan hyvien työolojen vaatimukset. Käyttäjien mielipiteitä kuunnellaan riittävän aikaisessa vaiheessa ennen työtilojen muutos-, korjaus- ja rakentamistöitä. Työtilojen 19

20 muutoksissa kiinnitetään riittävä huomio työpisteen ergonomiaan. Kiinteistöjen sisäilman laatua seurataan ja ongelmiin reagoidaan nopeasti. Toimitilojen rakentamis- ja kunnossapitohankkeille nimetään rakennuttajan työturvallisuuskoordinaattori. Yhteistyön ja yleisen työsuojelutietoisuuden lisääminen (työsuojelukulttuurin aikaansaaminen) 9 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMAN AJAN TASALLA PITÄMINEN Työsuojelun toimintaohjelma tarkistetaan vuosittain yhteistoimintaelimessä / työsuojelujaoksessa ja sen seurannasta ja ylläpidosta vastaa työsuojelupäällikkö. Työsuojelun toimintaohjelmaan mahdollisesti liitetään vuosikohtaiset toteutussuunnitelmat ja myös toimipaikkatasolla voidaan tehdä siihen liittyen tarkempia suunnitelmia, joissa esimerkiksi määritellään käytännön työsuojeluvastuita eri toiminnoille. 10 YHTEISTOIMINTA JA YHTEYSTIEDOT Työsuojelu on eri tahojen kanssa tapahtuvaa yhteistoimintaa. Keskeisiä yhteistyötahoja ovat Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto ja työterveyshuolto. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Puh E-mai: Työterveyshuolto Yhteystiedot Kpedu-intra / Toimintakäsikirja -sivustolla jossa on myös luettavissa työterveyshuollon toimintasuunnitelma. Työterveyshuolto sisältää lakisääteisen ennaltaehkäisevän ja työkykyä ylläpitävän toiminnan sekä yleislääkäritasoisen sairaanhoidon. 11 LIITTEET Hyväksytyn työsuojelun toimintaohjelman liitteiksi kuuluvat työterveyshuollon toimintasuunnitelma varhaisen tuen toimintamalli päihdeohjelma ja hoitoonohjaus ohje epäasiallisen kohtelun, häirinnän ja kiusaamisen ehkäisemiseksi ja käsittelyyn tasa-arvo ja yhdenvertaisuusuunnitelma Asiakirjat ovat luettavissa Kpedu-intra / Toimintakäsikirja sivustolla. 20

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma Isojoen työsuojelun toimintaohjelma 2016-2018 JOHDANTO Työsuojelun perustehtävä on tukea työssä jaksamista, työhyvinvointia ja työturvallisuutta tasa-arvoisesti. Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta 1 Työsuojelu Tasoita työntekijän tietä kaikilla toiminta-aloilla suojelemalla häntä tapaturmilta ja ammattitaudeilta sekä kohottamalla hänen hyvinvointiaan, tietojaan

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT Yliopistot muuttuvat työsuojelu pysyy www.helsinki.fi/yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriö Työoloihin vaikuttamalla pidetään yllä ja edistetään työntekijöiden terveyttä,

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Ollahanpas ihimisiksi

Ollahanpas ihimisiksi Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT 4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Permanenttikäsittelyn suunnittelu Permanenttikäsittelyn tekeminen ottaen huomioon leikkaus- ja kampausrakenteen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla A -Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla Työpaikan alkoholihaitat puheeksi ja hallintaan Tämä A-Step -vihkonen on työväline alkoholiasioiden yhteiseen käsittelyyn työpaikalla. Se on kehitetty Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

KEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun

KEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun KEVEYTTÄ TYÖHÖN Työstressi ja kuormitus haltuun Tammikuu 2013 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin 0295 16001 (vaihde) Internet: www.vm.fi Taitto: Pirkko Ala-Marttila/Anitta

Lisätiedot

Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida

Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida Tarkastaja Sari Roivainen Etelä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Siltasaarenkatu 12 A, 00530 Helsinki Puh: 020 636 1040 (keskus)

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt LIEKSAN KAUPUNKI KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 6/1994 ============================================================ LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.9.1994

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Asumisterveysvalvonnan valtakunnallinen työnohjauspäivä 5.10.2016 1 Sisältö Virkamiehen/työntekijän

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Asennetta työhön valmennusohjelma

Asennetta työhön valmennusohjelma Asennetta työhön valmennusohjelma 14.3.2016 Työterveyslaitos Asennetta työhön! -menetelmä www.ttl.fi Yleistä kalvojen käyttäjälle Nämä kalvot on suunniteltu tukemaan Asennetta työhön valmennusmenetelmän

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu Työhyvinvointi, määritelmä 1! Hyvinvoinnin kokemus, joka kohdistuu työhön ja joka koostuu myönteisistä tunteista,

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

JUUAN KUNTA Poikolantie Juuka HYVÄKSYTTY KUNNANHALLITUKSESSA X XXX

JUUAN KUNTA Poikolantie Juuka HYVÄKSYTTY KUNNANHALLITUKSESSA X XXX JUUAN KUNTA Poikolantie 1 83900 Juuka HYVÄKSYTTY KUNNANHALLITUKSESSA.. 2016-X XXX 1 SISÄLLYS 1. Yleistä 2 1.1 merkitys ja tavoite 2 1.2 Tiedottaminen 3 1.3 Kunnassa käytössä olevat toimintaohjeet 3 2.

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työstä www.ttl.fi/sujuva Julkaistu 11.05.2015 1 Inhimilliset virheet ja niiden vähentäminen työpaikoilla Sujuvaa työtä, vähemmän virheitä -tutkimushankkeen tuloksia Vuokko Puro, Henriikka

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos 30.10.2015 Työhyvinvointikysely 2015 Taustatiedot Palvelussuhde: 50,0 % Määräaikainen 50,0 % 50,0 % Toistaiseksi voimassaoleva 50,0

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -ajattelu

Nolla tapaturmaa -ajattelu Nolla tapaturmaa -ajattelu Kaikki tapaturmat voidaan estää jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa Tapaturmat eivät ole vahinkoja tai sattumaa Tahto ja vähittäinen oppiminen avaimia Perusasioita työturvallisuudessa

Lisätiedot

Toimivia turvallisuuden hallinnan työpaikkakäytäntöjä työsuojelupäällikkö Päivi Ojanen ja ts-valtuutettu Kari Masalin, Riihimäki

Toimivia turvallisuuden hallinnan työpaikkakäytäntöjä työsuojelupäällikkö Päivi Ojanen ja ts-valtuutettu Kari Masalin, Riihimäki Toimivia turvallisuuden hallinnan työpaikkakäytäntöjä 11.5.2016 työsuojelupäällikkö Päivi Ojanen ja ts-valtuutettu Kari Masalin, Riihimäki Riihimäen kaupunki työnantajana Työntekijöitä n. 1600 Esimiesasemassa

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -ajattelu

Nolla tapaturmaa -ajattelu kaikki tapaturmat voidaan estää Nolla tapaturmaa -ajattelu jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa tapaturmat eivät ole vahinkoja tai sattumaa tahto ja vähittäinen oppiminen avaimia Perusasioita työturvallisuudessa

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

YPÄJÄN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

YPÄJÄN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA KH 17.1.2017 12 LIITE 3 YTTMK 4.1.2017 2 LIITE 1 YPÄJÄN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1.1.2017 31.12.2018 2.1.2017 Jouko Käkönen Työsuojelupäällikkö SISÄLLYS 1. TYÖSUOJELUOHJELMAN TARKOITUS, TAVOITE

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi 2.0. Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry

Ammattiosaajan työkykypassi 2.0. Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry Ammattiosaajan työkykypassi 2.0 Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry L630/1998, Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 5 Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: suunnittelee työtään yhteistyössä työyhteisön kanssa asiakaskohteen toiminnan, palvelukuvauksen ja työohjeiden

Lisätiedot

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ 2.12.2015 Seinäjoki Ylitarkastaja Anja Knuuttila Työsuojelun vastuualue Ajankohtaista psykososiaalisen kuormituksen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.

Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10. Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.2009 Kirta Nieminen Pt. tuntiopettaja, ruokapalvelut kirta.nieminen@seamk.fi

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Työhyvinvointi 15 osp

Työhyvinvointi 15 osp Työhyvinvointi 15 osp Ammattitaitovaatimukset ja moduulit Helmessä Oman toiminta- ja työkyvyn edistäminen 5 osp opiskelija - tiedostaa tulevan ammattinsa työkykyhaasteet ja oman toimintansa vaikutuksen

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA JOROISTEN KUNTA

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA JOROISTEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA JOROISTEN KUNTA 2016-2018 Yhteistyötoimikunta: 17.12.2015 Kunnanhallitus: Voimaan: XX.XX.201X XX.XX.2016 Sisällys Johdanto 3 Työsuojelutoiminnan tavoitteet 3 Työsuojeluorganisaatio

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Osaaminen arvioidaan työn tekemisestä pientalo - oppimisympäristössä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Kemianteollisuus ry TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Ammattiliitto Pro ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Työhyvinvoinnin kehittäminen on kemian alan työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot