TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014 2017"

Transkriptio

1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Työsuojelujaos YT-ryhmä Johtoryhmä xx.xx. Kuntayhtymän hallitus xx.xx.

2 SISÄLTÖ Sivu 1 KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ TYÖSUOJELUTOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT TYÖSUOJELUVASTUUN MÄÄRITTELEMINEN KOULUTUSYHTYMÄN TYÖSUOJELUORGANISAATIO Työsuojelupäällikkö Työsuojeluvaltuutetut Työsuojeluasiamiehet Yhteistoimintaelin / työsuojelujaos TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA TYÖSUOJELUN NYKYTILANNE KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄSSÄ Riskien kartoitus Ilmapiiri ja jaksaminen henkilöstökyselyn perusteella Sairauspoissaolot TYÖSUOJELUN TAVOITTEET Työsuojelukulttuurin aikaansaaminen Turvallinen työympäristö Henkinen työsuojelu Sosiaalinen ympäristö TOIMENPITEET TAVOITETILAAN PÄÄSEMISEKSI TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMAN AJAN TASALLA PITÄMINEN YHTEISTOIMINTA JA YHTEYSTIEDOT LIITTEET Hyväksytyn työsuojelun toimintaohjelman liitteiksi kuuluvat työterveyshuollon toimintasuunnitelmat varhainen tuki- toimintaohje päihdeohjelma ja hoitoonohjausohje ohje epäasiallisesta kohtelusta, häirinnästä ja kiusaamisesta tasa-arvo ja yhdenvertaisuusuunnitelma 2

3 1 KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ Koulutusyhtymän tehtävänä (perussopimus) on toimia alueen toisen asteen ja korkeakouluopetuksen edunvalvojana, järjestää ammatillista ja muuta toisen asteen koulutusta, vapaan sivistystyön mukaista koulutusta, lisä- ja täydennyskoulutusta, koulutukseen liittyvää maksullista palvelutoimintaa, teknologian kehittämistä sekä osallistua alue- ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvään hanketoimintaan. Koulutusyhtymän toiminta-ajatus: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä lisää alueen hyvinvointia vahvistamalla väestön ammatillista osaamista ja kehittämällä työelämän kilpailukykyä. Tämä toteutuu monipuolisella ja laadukkaalla ammatillisella koulutuksella, asiakaslähtöisillä kehittämispalveluilla ja hanketoiminnalla. Yhtymän koulutuksen järjestämisluvan mukainen yksikköhintakoulutuksen enimmäisopiskelijamäärä v on Yhtymällä on oikeus järjestää myös oppisopimuskoulutusta, maahanmuuttajien valmistavaa koulutusta, ammattiin valmistavaa ja valmentavaa koulutusta sekä vapaan sivistystyön mukaista kansanopistotoimintaa. Ammattitutkintoihin tai ammatillisten valmiuksien lisäämiseen tähtäävää koulutusta järjestetään myös työvoimaviranomaisten rahoittamana työvoimakoulutuksena sekä ammatillisena lisäkoulutuksena. Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus järjestää julkisilla varoilla tuetun koulutuksen ohella lisäkoulutusta yritysten ja yhteisöjen työelämälähtöisenä henkilökoulutuksena ja maksullisena palvelutoimintana verkostoituen eri toimijoiden kanssa. Yhtymän eri toimipaikoissa ja erilaisissa koulutusmuodoissa opiskelee vuositasolla yhteensä noin 4000 opiskelijaa. Koulutusyhtymän tärkein voimavara on osaava henkilöstö. Koulutusyhtymän yksiköissä oli vuoden 2013 lopussa yhteensä 563 työntekijää, joista 123 määräaikaisessa työsuhteessa. Opetushenkilöstön osuus koko henkilökunnasta oli 53,5 % eli 301. Koko henkilöstön keskiikä oli vuonna v 4 kk vuotta ja vakituisen henkilöstön keski-ikä oli 48 v 8 kk. Henkilöstöstä naisia on 62,0 % ja miehiä 38,0 %. Työsuojelullisesti koulutusyhtymä muodostaa yhden kokonaisuuden, jossa keskeisenä tavoitteena on henkilöstön hyvinvointi. Työsuojelun toimintaohjelma sekä sen työsuojelutoimenpiteet koskevat ensisijaisesti henkilöstöä. Henkilöstön hyvinvoinnin lisäksi koulutusyhtymän työsuojelutoiminnalla on myös kouluttamistehtävä, toimivathan koulutusyhtymä koulutustilat fyysisesti opiskelijoiden oppimisympäristönä. Työuraansa aloittelevan tulee jo opiskeluvaiheessa omaksua hyvät työsuojeluperiaatteet ja käytännöt. 2 TYÖSUOJELUTOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT Työsuojelulla tarkoitetaan kaikkea sitä tiedollista toimintaa, jolla ihmisestä, yhteiskunnasta ja työympäristöstä saadun tiedon avulla luodaan välittömästi tai välillisesti edellytyksiä työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn säilyttämiselle ja parantamiselle. Työsuojelu on muuttumassa perinteisestä tapaturmantorjunnasta työyhteisöä kokonaisvaltaisesti tarkastelevan ja kehittävän työsuojelun suuntaan. Työsuojelun ihmiskuva on muuttumassa siten, että työntekijän subjektiasema on vahvistumassa perinteisen objektiaseman 3

4 sijasta. Työsuojelun mittaustoiminta on lisääntymässä ja muutos tapahtumassa määrän mittaamisesta vaikuttavuuden mittaamiseen. Käytännön työsuojelussa painopisteen muutossuunta on korjaavasta ennakoivaan. Terveyskasvatus on osittain integroitumassa työsuojeluun ja työterveyshoitoon. Nykyisin näkemys työsuojelusta on laajentunut entisestään, kun siitä on muodostunut yhä kiinteämpi osa työorganisaatioiden kokonaisuutta. Työntekijätason ohella työsuojelussa on pyritty ottamaan aiempaa kokonaisvaltaisemmin huomioon talouden ja tuottavuuden näkökulmat: Turvallisuuden ja terveyden lisäksi siihen liitetään myös henkinen hyvinvointi ja työtyytyväisyys, osallistuminen ja motivaatio, organisaation toimivuus ja johtaminen Työsuojelutoiminta on osa työpaikan kehittämistä ja jatkuvaa parantamista. Samoin kuin työpaikan kehittäminen ja jatkuva parantaminen on osa työsuojelutoimintaa. Yhä enemmän työsuojelua ja oloja ajatellaan myös taloudellisesta näkökulmasta; jokainen tapaturma, sairastuminen ja työstä poissaolo on samalla häiriötekijä, joka vaikuttaa toiminnan taloudellisuuteen ja kannattavuuteen sekä tavoitteen saavuttamiseen. Terveessä ja hyvässä sosiaalisessa sekä fyysisessä työympäristössä ihminen jaksaa pidempään. Tämä on tärkeä seikka henkilöstön ikääntyessä. Työsuojelu sisällytetään itse työn tekemiseen esimerkiksi opetustoiminnassa, eikä työsuojelua nähdä työstä irrallisena hallinnollisena toimintana. Työsuojelu on osa jokapäiväistä työntekoa. Sen hoitaminen ei kuulu vain työsuojeluhenkilöstölle. Käytännön työsuojelutoiminta tapahtuu pääosin toimipaikoissa ja koulutusyhtymän toimipaikat myös vastaavat siitä aiheutuvista kustannuksista. Keskustoimistossa on YTkustannuspaikka, josta maksetaan yhteistoimintaelin/työsuojelujaoksen toiminnasta aiheutuneet matkakulut, työsuojeluvaltuutettujen kurssikulut, heidän työsuojelukirjallisuus ja muut työsuojelumateriaali. Toimipaikat vastaavat työsuojeluhenkilöstönsä aikaresurssin varaamisesta ja toimipaikan sisäisen työsuojelutoiminnan kustannuksista. 3 TYÖSUOJELUVASTUUN MÄÄRITTELEMINEN Varsinainen työsuojeluvastuu on esimiehellä. Esimiehen työsuojeluvastuu perustuu hänen päätöksenteko- ja toimivaltuuksiinsa. Vastuualueita voidaan kuvata seuraavasti ; Ylimmän johdon vastuulla Aineelliset edellytykset kuten tuotantovälineiden ja tilojen turvallisuus, joista on huolehdittava jo suunnittelu- ja investointipäätösten yhteydessä Toiminnalliset edellytykset kuten riittävän pätevien esimiesten valinta sekä selkeän tehtäväjaon vahvistaminen ja yleisvalvonta Keskijohdon vastuulla Turvallisuusohjeiden laatiminen ja niiden noudattamisen valvonta Laitehankinnat ja laitteistojen kunnon valvonta Työyhteisön sosiaalisten suhteiden ja henkisen työsuojelun edellytysten valvonta Tarpeellisten esitysten tekeminen ylimmälle johdolle 4

5 Työnjohdon vastuulla Koneiden ja laitteiden kunnon valvonta Turvallisten työmenetelmien ja henkilösuojainten käytön valvonta Työnopetus Työntekijän velvollisuutena on noudattaa annettuja ohjeita ja määräyksiä sekä huolehtia omasta ja muiden turvallisuudesta. Koska valtaosa koulutusyhtymän henkilökunnasta on opettajia, tulee heidän ottaa työsuojelu ja työsuojelukäytännöt huomioon antamassaan opetuksessa. 4 KOULUTUSYHTYMÄN TYÖSUOJELUORGANISAATIO Virallinen työsuojeluorganisaatio muodostuu lakisääteisestä työsuojeluvaltuutettuorganisaatiosta ja paikallisesti sovitusta työsuojeluasiamiesjärjestelmästä ja valitusta työsuojelupäälliköstä. Käytännössä työsuojeluasioita hoidetaan yksikkötasolla arkipäivän työtoiminnassa yhteistyössä lähimpien työtovereiden ja esimiesten kanssa. Organisaatiossa koko henkilöstö toimii työsuojelun vastuullisena toteuttajana, kukin toimivaltuuksiensa puitteissa. Työsuojeluhenkilöt toimivat heidän tukenaan. Työsuojelutehtävissä toimivien tulee tuntea oma työpaikkansa ja sen työolot. Työsuojeluhenkilöstön keskeisiä tehtäviä ovat työympäristön arviointi, häiriöiden ja oireiden tunnistaminen ja niiden perusteella toimenpide-ehdotusten tekeminen päättäjille. Lisäksi työsuojelutehtävissä toimivat tarvitsevat perustietoja laajempaa työsuojelutietoutta voidakseen opastaa muuta henkilöstöä työsuojeluasioissa. 5

6 Lainmukainen työsuojeluorganisaatio T Y Ö N A N T A J A T Y Ö S U O J E L U P Ä Ä L L I K K Ö Yhteistoimintaelin / työsuojelujaos - työsuojelupäällikkö - työsuojeluvaltuutetut TYÖSUOJELUVALTUUTETUT (4 KPL) Kokkola Maakunta opettajakunnan edustaja opettajakunnan edustaja muu henkilöstö / toimihenkilöiden edustaja muu henkilöstö / työntekijöiden edustaja H E N K I L Ö S T Ö TYÖSUOJELUASIAMIEHET (14 KPL) Kokkola Ammattikampus (3) Hyvinvointikampus (1) Talonpojankatu 6, aikuiskoulutus (1) Konsernipalvelut (1) Oppisopimustoimisto (1) RegiOnline (1) Kiinteistö- ja ruokapalvelut (1) Maakunta Kälviän toimipaikka (1) Kannuksen toimipaikka (1) Perhon toimipaikka (1) Toholammin toimipaikka (1) Kaustisen toimipaikka (1) Paikallisesti sovittu organisaatio Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän työsuojeluorganisaatio 6

7 4.1 Työsuojelupäällikkö Työsuojelupäällikkö on työnantajan edustaja työsuojelua koskevissa yhteistyöasioissa. Hän perehtyy säädöksiin, tiedottaa ja kehittää työpaikan yhteistoimintaa. Työsuojelupäällikön rooli on asiantuntija, tiedon hankkija ja välittäjä sekä yhteistoimintahenkilö, rooliin ei kuulu varsinainen työsuojelun toteuttaminen työpaikalla eikä hän ole asemansa perusteella vastuussa työolojen lainmukaisesta toteuttamisesta. Työsuojelupäällikön työsuojeluvastuu määräytyy hänen muun asemansa perusteella alkaen Petri Rintala toimii kiinteistöpäällikkönä ja työsuojelupäällikkönä. 4.2 Työsuojeluvaltuutetut Lakisääteinen työsuojeluorganisaatio muodostuu siten, että työsuojelupäällikön lisäksi on olemassa 4 työsuojeluvaltuutettua. Kaksi työsuojeluvaltuutettua valitaan opetushenkilökunnasta ja kaksi muusta henkilökunnasta joista toinen edustaa toimihenkilöitä ja toinen työntekijöitä. Alueellisesti opetushenkilöstöä edustavista toinen valitaan kanta-kokkolan alueelta ja toinen maakunnasta. Valtuutettujen tehtävänä on olla edustettaviensa edunvalvojia työpaikalla. He osallistuvat työsuojelutarkastuksiin, tapaturmatutkimuksiin ja muihin tutkimuksiin, uudistushankkeiden työsuojeluseurantaan, työsuojelun valvontaan ja kehittämiseen. Työsuojeluvaltuutetuilla on oikeus keskeyttää vaarallinen työ. Työsuojeluvaltuutettu on oikeutettu saamaan tarvitsemansa koulutusta. Työsuojeluvaltuutetuiksi nelivuotiskaudelle on valittu seuraavat henkilöt: Opetushenkilöstö, maakunta Opetushenkilöstö, Kokkola Muu henkilöstö / toimihenkilöt Muu henkilöstö / työntekijät Juha Landin Matti Varpaluoma Markku Pohjonen Juha Joki Työsuojelun varavaltuutetuiksi kaudelle on valittu seuraavat henkilöt: Opetushenkilöstö, maakunta Opetushenkilöstö, Kokkola Muu henkilöstö / toimihenkilöt Muu henkilöstö / työntekijät Ari Haapamäki ja Jorma Koivuniemi Vesa Tarkka ja Kirsi Wacklin Sanna Siirilä-Hyyppä ja Heidi Heinonen Antti Blom ja Marianne Haapala 4.3 Työsuojeluasiamiehet Paikallisesti on sovittu, että jokaiseen toimipaikkaan/toimipisteeseen valitaan tiedonkulun turvaamiseksi ja käytännön työsuojelutoimintaa varten työsuojeluasiamies ja hänelle varamies. Työsuojeluasiamiehet edustavat omaa taloaan. Valinnoissa on pyritty huomioimaan eri henkilöstöryhmien edustus. Työsuojeluasiamiehen tehtäviin kuuluu osallistua toimipaikkaansa koskevien työsuojeluasioiden käsittelyyn ja toteutukseen. 7

8 Toimipaikka varsinainen vara (I ja II) Ammattikampus Saila Tolppanen Tarja Slotte ja Helena Sälli Sirpa Slotte Hilkka Viitala Kirsi Wacklin Anne-Maija Leppälä ja Hannele Häli Hyvinvointikampus (Terveystie 1) Tarja Ingman Jaana Sinko Talonpojankatu 6, aikuiskoulutus Vesa Tarkka Marianne Haapala Konsernipalvelut (Peikkolinnakatu) Heidi Heinonen Elisa Orjala Oppisopimustoimisto Anne Brandt RegiOnline Eija Muhonen Jari Peitso Kiinteistö- ja ruokahuoltopalvelut Antti Blom Seija Kåla ja (kanta-kokkolan alue) Satu Pylväinen Kälviän toimipaikka Sanna Siirilä-Hyyppä Lasse Kahelin Kannuksen toimipaikka Petri Ahoniemi Esa Saari Perhon toimipaikka Pekka Riihimäki Tapani Humalajoki Toholammin yksikkö Ari Haapamäki Eira Kekkonen- Orava Kaustisen toimipaikka Kristian Autio Juha Mansikka-aho 4.4 Yhteistoimintaelin / työsuojelujaos Koulutusyhtymässä toimii yhteistoimintamenettelystä annettujen suositusten mukainen yhteistoimintaelin, jossa on tasapuolisesti edustettuna kaikki henkilöstöjärjestöt ja työnantajan edustus. Yhteistoimintaelimen tehtävänä on käsitellä henkilöstön asemaan liittyviä sopimuskysymyksiä, toimia tiedonvälityskanavana henkilöstön ja työnantajan välillä sekä käsitellä työsuojeluasioita. Yhteistoimintaelin toimii hallituksen alaisena. Koko koulutusyhtymän työsuojelutoimintaa toteutetaan ja koordinoidaan yhteistoimintaelimessä ja sen alaisessa työsuojelujaoksessa. 8

9 Koulutusyhtymän työsuojelutoiminta on järjestetty yhteistoimintaelimen alaisena 5- jäsenisenä jaoksena. Jaokseen kuuluvat työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut. Jaos kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa työsuojelupäällikön kutsusta tai erikseen työsuojeluvaltuutetun esityksestä. Koulutusyhtymän työsuojelupäällikkönä toimii kiinteistöpäällikkö. Henkilöstö on valinnut neljä työsuojeluvaltuutettua ja heille henkilökohtaiset varavaltuutetut. Lisäksi oppilaitoksissa toimii henkilöstön valitsemat työsuojeluasiamiehet. 5 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeellista toimintaa varten ohjelma, joka kattaa työpaikan olojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset (Työturvallisuuslaki 9. ). Työsuojelun toimintaohjelma on koulutusyhtymän johdon hyväksymä kirjallinen yleissuunnitelma niistä toimintamalleista ja linjoista, joita koulutusyhtymässä todella tehdään työturvallisuuden parantamiseksi. Toimintaohjelman avulla kuvataan työsuojelutoiminnan keskeinen sisältö ja työsuojelun mahdollisuudet tukea koulutusyhtymän perustehtävää eli koulutustoimintaa. Työturvallisuuslaki ei säätele työsuojelun toimintaohjelman yksityiskohtia eikä laajuutta, vaan ne vaihtelevat organisaation toimialan, koon ja työsuojelutarpeiden mukaan. Keski- Pohjanmaan koulutusyhtymän työsuojelun toimintaohjelma on tehty käytännönläheiseksi ja yksityiskohtaiseksi, jotta sitä voidaan käyttää mahdollisimman paljon työsuojeluasioiden edelleen kehittämisessä, koulutuksessa ja muistilistana. 6 TYÖSUOJELUN NYKYTILANNE KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄSSÄ Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän työsuojelutoiminta on käynnistetty koulutusyhtymän perustamisen jälkeen Riskien kartoitus Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän perustamisen jälkeen v Pohjola yhtiöt teki tiiviissä yhteistyössä kuntayhtymän henkilöstön kanssa raportin Keski-Pohjanmaan ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän riskienhallinta. Raportissa käsitellään mm. henkilöriskit otsakkeiden alla myös läheisesti työsuojeluun liittyviä riskejä ja annetaan ohjeita todettujen riskitekijöiden korjaamiseen tai parantamiseen. Työsuojelujaosto ohjeisti vuonna 2004 opistoja ja yksiköitä tekemään riskien kartoituksen ja arvioinnin Sosiaali- ja terveysministeriön laatiman työkirjan RISKIEN ARVIOINTI TYÖPAIKALLA, mallin mukaan. Työsuojelutarkastuksissa tehdyn seurannan perusteella riskien kartoituksia ja arviointeja oli tehty kohtuullisen hyvin. Riskien arvioinneissa riskiprofiilin vaaratekijät painottuivat selkeästi henkiseen hyvinvointiin, tapaturmatekijöihin, koneiden käyttöriskeihin ja ikääntymisen vaivoihin. Koulutusyh- 9

10 tymän yksiköiden pitkistä fyysisistä välimatkoista johtuen voidaan vaaratekijöihin lisätä vielä liikenteen aiheuttamat riskit. 6.2 Ilmapiiri ja jaksaminen henkilöstökyselyjen perusteella Vuosittain suoritettavissa henkilöstökyselyissä tutkitaan henkilöstön mielipiteitä eri aihealueilta. Ajateltaessa työsuojelua laajassa merkityksessä kysely sisältää todella monia sosiaaliseen työympäristöön liittyviä asioita. Oleellinen osa henkilöstökyselyä ovat myös vapaakentät, henkilökunta voi ilmaista mielipiteensä ja kehittämisehdotuksensa haluamastaan asioista. Henkilöstökyselyn tiedot kerrottu vuosittain julkaistavassa henkilöstöraportissa. 6.3 Sairauspoissaolot TAPATURMA SAIRAUS Henkilömäärä Päiviä Päiviä/htv 0,3 0,4 0,1 9,2 8,2 7,8 Päiviä/tapaus 16,2 24,5 8,8 15,8 13,4 12,1 Taulukko henkilöstöraportista 2013 Tapaturmien osalta poissaolopäivien määrä on selvästi vähentynyt aikaisempiin vuosiin verrattuna. Vuonna 2013 tapaturmista johtuvat poissaolot olivat selvästi lyhyempiä. Sairauspoissaolot ovat myös hieman vähentyneet ja sairauslomien pituudet lyhentyneet. Laajempi raportointi on henkilöstöraportissa TYÖSUOJELUN TAVOITTEET 7.1 Työsuojelukulttuurin aikaansaaminen Työsuojelu on yhteistyötä ja se koskee kaikkia työpaikalla työskenteleviä. Jokainen on velvollinen ilmoittamaan työympäristössään havaitsemistaan puutteista esimiehelleen tai työsuojeluhenkilölle sekä noudattamaan työpaikan turvallisuusohjeita. Jokaisen on tiedettävä työpaikkansa vaarat ja niiltä suojautuminen, omaa työtään koskevat määräykset ja ohjeet sekä niiden muutokset. Työsuojelu on osa jokaisen arkipäivän työntekoa, sen hoitaminen ei kuulu vain työsuojeluhenkilöstölle. Työsuojelussa on kyse vastuuntunnosta. Siitä, miten yksittäinen henkilö toimii päivittäin eteen tulevissa tilanteissa. Osataanko käyttäytyä turvallisesti, kyetäänkö vaarat ja haitat ennaltaehkäisemään? Jokainen on itse oman työnsä taitavin tekijä ja kehittäjä. Kun henkilökohtainen työsuojeluvastuu on tiedostettu, tehostuu myös koko toiminta työpaikalla. Työsuojelun vaatimukset tulee sisäistää osaksi jokaisen normaalia työntekoa. Työpaikalle on saatava aikaan vahva työsuojelukulttuuri, joka sisäistyy myös osaksi koulutusyhtymän toimipaikoillaan antamaa opetusta. 10

11 Tietojen ja taitojen hankinta Työtehtävien hoitamisessa tarvittava tieto muuttuu nopeasti. Siksi on tärkeää saada ajan tasalla olevaa, työn suorittamisen kannalta merkityksellistä tietoa esimerkiksi koulutuksessa. Työssä tarvittavien tietojen ja taitojen hankinta on paitsi henkilön itsensä myös työyhteisön vastuulla olevaa toimintaa. Koulutusyhtymä on koulutusorganisaatio ja siellä suhtaudutaan erittäin positiivisesti itsensä kehittämiseen ja kouluttamiseen. Oman tavoitetason säätely Henkilökohtainen tavoitetaso on tärkeä kuormittumisen kannalta. Yksittäinen työntekijä voi asettaa tavoitteensa liian korkealle tai vastaavasti liian matalalle aiheuttaen näin epäterveellisesti kuormittavan tilanteen. Uusien työntekijöiden itselleen asettamat liian korkeat työtavoitteet yhtyneinä työpaikan todellisiin olosuhteisiin saattavat aiheuttaa henkilössä turhautumista ja kyynisyyttä. Myös liian alhainen tavoitetaso voi olla epäterveellistä siksi, että se ehkäisee uusien tietojen ja taitojen omaksumista ja siten kehittymistä työssä. Henkilökohtaisten voimavarojen hyödyntäminen ja kehittäminen Henkilökohtaisia voimavaroja voidaan kehittää mm. rakentamalla omaa persoonallisuutta entistä vahvemmaksi. Tämä voi tapahtua itsenäisesti esimerkiksi myönteisen ajattelun avulla siten, että opettelee näkemään työssä myös hyviä puolia ja arvostamaan työtään ja elämäänsä. Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus eli mieli ja kehon toiminta ovat sidoksissa toisiinsa. Hyvä fyysinen kunto on yhteydessä vahvoihin henkisiin voimavaroihin. Jos kunto on huono tai on fyysisiä sairauksia, myös henkiset voimavarat ovat vähäisemmät. Siksi kannattaa pitää huolta myös fyysisestä kunnosta ja terveydestä. Eräs keino tähän on riittävä ja säännöllinen liikunta. Se, miten ihminen onnistuu kuormittumisen hallinnassa, riippuu hänen voimavaroistaan, kyvyistään, tiedoistaan ja taidoistaan, käytettävänä olevista työvälineistä ja tarjolla olevista työtovereiden ja esimiehen antamasta sosiaalisesta tuesta. Myös kotoa, esim. puolisolta, saatu tuki on tärkeä. Erilaiset harrastukset voivat osaltaan tasapainottaa työn aiheuttamaa kuormittumista. 7.2 Turvallinen työympäristö Fyysinen työympäristö Fyysinen työympäristö määrittelee työnteon rakenteelliset ehdot: millaiset olosuhteet kuten työtilat, koneet ja laitteet, kulkutiet, työvälineet ja työt ovat työpaikalla sekä miten ne ovat sijoitettu. Fyysinen työympäristö siis sisältää kone- ja laiteturvallisuuden sekä fysikaaliset, kemialliset, biologiset ja ergonomiset tekijät. Fyysinen työsuojelu koskee koulutusyh- 11

12 tymän kaikkia yksiköitä, mutta erityistä painoa sillä on luonnonvara-alan ja tekniikan sekä liikenteen opetusaloilla. Kone- ja laiteturvallisuudessa sekä kemikaalien käsittelyssä tulee noudattaa turvallisuusohjeita. Lisäksi lainsäädännössä on ohjearvoja melusta ja vaarallisten kemikaalien pitoisuuksista sekä suositusarvoja lämpötiloista, valaistuksesta ja nostojen enimmäistaakoista. Työpaikan yleinen siisteys vaikuttaa paitsi työviihtyvyyteen myös työturvallisuuteen ja työn suorittamiseen. Ergonomisia toimenpiteitä ovat oikeiden työtapojen opastaminen, yksipuolisen työn vähentäminen, asianmukaisten työvälineiden ja kalusteiden hankkiminen ja apuvälineiden käyttö. Näillä pyritään vähentämään liiallista ja yksipuolista fyysistä kuormitusta. Työolosuhteet on pyrittävä järjestämään siten, että ne lisäävät ihmisten välistä vuorovaikutusta. Fyysisen työsuojelun tavoitetilana voidaan pitää sitä, että koulutusyhtymän kaikki fyysiset rakenteet, koneet ja laitteet sekä tarvikkeet ovat siinä kunnossa, ettei niistä aiheudu käyttäjilleen (henkilökunnalle ja opiskelijoille) tapaturmia tai ammattitauteja. 7.3 Henkinen työsuojelu Fyysisen työympäristön lisäksi voidaan puhua sosiaalisesta työympäristöstä eli ihmisympäristöstä, jossa jokainen työskentelee. Ihminen on kokonaisuus, jonka terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat monet tekijät. Syntymässä saatu perimä, kasvuolosuhteet, elämän tilanne ja elämänhallinta vaikuttavat siihen, millaiset valmiudet ihmisellä on selviytyä elämän ja työn aiheuttamista paineista. Työssä käyvä ihminen viettää normaalisti n. 40 % eli lähes puolet valveillaoloajastaan työssä: työllä on siten merkitystä hänen henkisen hyvinvointinsa kannalta. Työ voi tilanteesta riippuen joko edistää tai vähentää ihmisen henkistä hyvinvointia ja terveyttä. Työympäristöä ei pidä mieltää pelkäksi riskiksi, jolta työntekijää on suojeltava, vaan järkevästi organisoituna ja resursoituna se on myös mahdollisuuksia luova ja kannustava. Toimiva vuorovaikutus edistää henkistä hyvinvointia Työpaikan ihmissuhteet ovat tärkeä voimavara työstressin säätelyssä. Monet tekijät työpaikalla säätelevät ihmisten välistä vuorovaikutusta. Näitä ovat mm. yksilölliset luonteenpiirteet, ryhmäilmiöt, sekä työpaikan fyysiset ja sosiaaliset rakenteet ja prosessit. On todettu, että hyvät suhteet lähimpiin työtovereihin vaimentavat työn stressivaikutuksia ja päinvastoin: huonosti toimivat vuorovaikutussuhteet työkavereiden kanssa altistavat työstressille. Hyvin toimivien suhteiden stressiä ehkäisevä vaikutus perustuu mm. avunsaantimahdollisuuksiin ongelmatilanteissa sekä sosiaaliseen arvostukseen. Toimivat vuorovaikutussuhteet antavat myös tunteen hyväksytyksi tulemisesta ja kuulumisesta työyhteisöön. Pelkistäen voidaan määritellä, että työntekijä on hyvinvoiva silloin, kun hän voi sanoa olevansa työyhteisön hyväksytty jäsen kaikkine heikkouksineen ja vahvuuksineen. Erittäin tärkeänä voidaan pitää myös kannustamista, jatkuvaa palautetta sekä toimivaa suhdetta esimiehiin. Normaalissa työyhteisössä on jatkuvasti ristiriitoja, jotka koskevat esimerkiksi työtapoja, tavoitteita, vastuualueita, työnjakoa yms. Pahimmillaan nämä erimielisyydet voivat invali- 12

13 soida koko työyhteisön toimintakyvyttömäksi. Kuitenkin kriittisyyttä ja kehittämistarpeiden löytymistä voidaan jopa pitää terveen organisaation merkkinä. Erilaiset näkemykset ja mielipiteet tulee nähdä työyhteisön rikkautena. Ongelmat ovat mahdollisuuksia uuden ja paremman toimintatavan löytämiseen ja käyttöönottoon. Organisaation on toimivan vuorovaikutuksen avulla saavutettava sellainen vapaa ilmapiiri ja kypsyysaste, että siinä toimivat pystyvät kyseenalaistamaan nykyiset käytännöt ja tuomaan esille vaihtoehtoisia malleja asian tekemiseksi sekä tavoitteisiin pääsemiseksi. Organisaatioilmapiiriin vaikuttavat tutkimusten mukaan ainakin seuraavat asiat: johtamisilmasto kyky ratkaista ristiriitatilanteita taito tehdä päätöksiä tiedon kulku motivaatio toimintailmasto huonosti toimivasta organisaatiosta alkavat pätevimmät hakeutua muualle Työntekijöiden fyysisellä läheisyydellä ja henkilökemialla on olennainen merkitys yhteistyön sujuvuudelle. Inhimillinen, osapuolten läsnä ollessa tapahtuva vuorovaikutus ja työtovereiden välinen epämuodollinen kanssakäyminen ovat organisaatiolle korvaamattoman arvokasta pääomaa, jota ilman niin sanottu hiljainen tieto ei pääse lainkaan kehittymään. Hedelmällisessä tiimityössä on ennen kaikkea kyse ihmisten välisestä luottamuksesta, joka vaatii aikaa ja toisiin ihmisiin tutustumista myös henkilökohtaisella tasolla. Liian suuressa tai hierarkkisesti moniportaisessa organisaatiossa tämä ei onnistu. Toisaalta ongelmiin ajaudutaan helposti myös silloin, jos henkilöstön vaihtuvuus on liian suurta. Kärjistäen voidaan sanoa, että uusissa ihmissuhteissa kestävän sosiaalisen siteen rakentaminen on aina aloitettava alusta. Henkilörekrytoinnissa tulisi siis suosia pitkän aikavälin henkilöstöpolitiikkaa. Työelämän laadun tärkeys korostuu entisestään tulevaisuudessa, kun koulutusyhtymä joutuu kilpailemaan hyvistä työntekijöistä. Pidemmällä aikavälillä parhaiksi menestyjiksi osoittautuvat todennäköisesti ne yritykset, jotka osaavat ottaa ajoissa huomioon työn ja muun elämän tasapainon vaatimukset ja jotka osaavat rakentaa myös omat arvonsa ja toimintatapansa niin, että ihmiset kokevat niiden olevan sopusoinnussa omien elämänpyrkimystensä kanssa. (Kasvio 2000) Se, missä määrin osallistuminen työelämään johtaa hyvinvointiin tai henkiseen rasittuneisuuteen riippuu itse työstä ja ihmisen omista voimavaroista sekä myös käytettävissä olevasta, ulkopuolisista työtä tukevista voimavaroista. Hyviksi keinoiksi tukea työntekoa ja jaksamista ovat ilmenneet mm.: hyvä ja tasapuolinen johtaminen, ohjaus, kannustus ja rohkaisu, hyvä ilmapiiri, hyvät vaikuttamis- ja kehittymismahdollisuudet sekä riittävä neuvottelu, keskustelu ja palaute. Työsuojeluhenkilöstön mahdollisuudet sosiaalisen ympäristön kehittämisessä ovat rajalliset. Käytännössä he voivat ainoastaan jakaa esimiehille ja henkilöstölle tietoa asiasta. Suuri 13

14 vastuu sosiaalisen ympäristön kehittämisestä lankeaa esimiehille ja muille päätösten tekijöille. Osaltaan vastuussa sosiaalisesta ympäristöstä ovat kaikki siinä työskentelevät. Seuraavassa on lueteltu muutamia sosiaaliseen työympäristöön liittyviä asioita ja tavoitetiloja: Työn hallinta ja työn muotoilu Työpsykologiassa käytetään käsitettä kuormitustekijä, kuormitus, kuormittuminen ja kuormittuneisuus. Käsitteet tulevat lähinnä tekniikan piiristä. Terveydenhuollossa samasta asiasta puhutaan stressinä; ihmisellä voi olla joko hyvää tai huonoa stressiä. Se, muuttuuko kuormittuminen kielteiseksi vai myönteiseksi riippuu siitä, miten työntekijä pystyy selviytymään työn hänelle kohdistamista paineista; miten hyvin hän hallitsee työnsä. Negatiivisen kuormittumisen oireet: työtapaturmat poissaolot yleinen muutosvastarinta huhut ja juorut työn tuloksen heikkeneminen huono työilmapiiri Mitä selkeämpi käsitys ihmisellä on työstään ja sen suorittamiseen tarvittavista vaiheista, sen paremmin hän pystyy tekemään työnsä. Tämä johtaa hyvään työn hallintaan ja laajemmin elämän hallintaan. Stressi- ja hyvinvointiteorian mukaan työ voi aiheuttaa haitallista kuormitusta ja stressiä, jos työn vaatimukset eivät vastaa kykyjä ja valmiuksia tai jos työ ei anna mahdollisuuksia itselle keskeisten tavoitteiden saavuttamiseen. Sopivan kompetenssin työhön on havaittu ennustavan työtyytyväisyyttä ja työpaikalla pysymistä. (Kivistö & Kalimo 2000) Tässä on haaste koulutusyhtymän työn muotoiluun ja rekrytointipolitiikkaan! Työn muotoilussa tulee tutkimusten mukaan suosia seuraavia periaatteita: työn tulee olla haastavaa ja vaihtelevaa työssä tulee voida oppia työssä tulee olla mahdollisuus päätöksentekoon tietyillä alueilla työssä tulee saada sosiaalista tukea ja tunnustusta työ tulee voida sovittaa yhteen yksityiselämän vaatimusten kanssa työssä tulee voida tuntea, että se johtaa tavoitteiden mukaiseen tulevaisuuteen Koulutusyhtymän useat yksiköt toimivat melko turbulentissa ympäristössä, joten muutokset ovat arkipäivää. Työryhmiin, toimikuntiin, tiimeihin ja kehittämisprojekteihin osallistuminen on henkilöstön keino hallita tulevaa muutosta. 7.4 Sosiaalinen ympäristö Työympäristöön kohdistuva aktiivinen toiminta 14

15 Usein ajatellaan, että vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat olemattomat ja riittämättömät. Jokaiseen työhön sisältyy kuitenkin säätelymahdollisuuksia jonkin verran. Nämä on hyvä selvittää ja käyttää hyväksi. Itse voi useinkin vaikuttaa esimerkiksi töiden sisältöön ja järjestelyihin (tauotus, lomat, ergonomia jne.). Tutkittaessa työpaikkojen menestymistä on todettu, että funktionaalisesti joustavat työpaikat menestyvät muita paremmin. Funktionaalisella joustavuudella tarkoitetaan sellaisia työpaikkoja, joiden henkilöstöllä on hyvät vaikutusmahdollisuudet omaa työtänsä koskeviin asioihin ja jossa on samalla hyvät mahdollisuudet oppia ja kehittyä työssään. Tällaiset työpaikat pystyvät joustavasti mukautumaan nopeasti muuttuviin ulkoisiin olosuhteisiin ja ne kykenevät myös käyttämään hyväksi avautuvia uusia mahdollisuuksia. Funktionaalisesti joustavat työpaikat ovat aktiivisessa vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Ne ovat hyvin reflektiivisiä toiminnassaan. Niillä on muita työpaikkoja enemmän yhteyksiä ulkopuolisiin toimijoihin, olivatpa nämä asiakkaita, yhteistyöpartnereita, koulutuslaitoksia tai vaikkapa kuntien tai valtion elimiä. Menestykseen liittyvä yhteinen piirre on halu ja kyky aktiivisesti etsiä uusia mahdollisuuksia ja ratkaisuja. Samalla kehitetään jatkuvasti omaa toimintaa sekä sisäisesti että käyttämällä ulkopuolisia yhteyksiä tällaisen toiminnan tukena. Jotta tällainen toimintatapa olisi mahdollinen, on henkilöstön oltava sitoutunutta ja sen on saatava hyvät mahdollisuudet vaikuttaa asioihin. Korkean suoritustason organisaatioille työntekijöiden vastuun lisääminen on tavallista. Luomalla massan sisälle kiinteää kokemustenvaihtoa ja yhteistyötä voidaan synnyttää oppimisverkostoja. Oppimisverkostoissa ja normaalissa arkityössä syntyviä uusia käytäntöjä ja ratkaisuja on vaikea paketoida siirrettävään muotoon, sillä merkittävä osa niiden soveltamisen edellyttämästä tiedosta on äänetöntä. Äänetön tieto karttuu tekemisen, käyttämisen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta ytimenään jaetut kokemukset. Äänettömän tiedon hallinnalla on suuri merkitys työntekijän työmarkkina-aseman määrittäjänä. Mahdollisuudesta osallistua muutoksen suunnitteluun ja toteutukseen tulee näistä syistä entistä kriittisempi kysymys työntekijän kannalta. Äänetön tieto sisältää myös suoraan työsuojeluun liittyvää tietoa, siksi äänetön tieto on erittäin merkityksellistä. Tutkimukset osoittavat, että työpaikkojen sisäisillä asioilla on hyvin suuri merkitys tuottavuudelle. Tämä on kiinnostavaa siksi, että juuri omiin sisäisiin järjestelyihinsä työpaikat voivat vaikuttaa omilla toimillaan. Miltä tuntuu kun asiat ovat kunnossa? Lyhytkestoinen terveyden kannalta myönteinen kuormittuneisuus ilmenee siten, että työ sujuu ja työntekijä saa aikaan tuloksia kohtuullisella työpanoksella. Työntekoon liittyy tunne, että voi käyttää kykyään, tietojaan ja taitoaan itseä ja myös toisia tyydyttävällä tavalla. Työ on sopivan haasteellista; sen osaa ja hallitsee. Jos työasiat tulevat mieleen vapaaaikana, ne ovat miellyttävän sävyisiä. Ihmissuhteet tuntuvat olevan kunnossa sekä työtovereihin että esimieheen ja ihminen kokee, että saa apua työyhteisöltä ja on siinä arvostettu ja hyväksytty. Kun työskentelee pitkään hyvissä työoloissa, syntyy ns. pitkäkestoista myönteistä kuormittuneisuutta. Tämä ilmenee mm. tunteena, että on kehittynyt työssään sekä ihmisenä uusien taitojen ja oppimisen myötä. Elämänpiiri voi olla myös laajentunut. Työssä suoriutumisen 15

16 ja kehittymisen seurauksena henkilö arvostaa itseään sekä työntekijänä että ihmisenä. Myönteinen kuormittuneisuus saa aikaan myös työkyvyn ja terveyden paranemista. Työssä kehittymiseen liittyykin usein tehtävien ja toimien vaihtaminen entistä haasteellisempiin. Voimavarojen ja kohonneen itsearvostuksen myötä halu kehittää työoloja kasvaa ja yhteistyö sekä vaikuttaminen työyhteisön asioihin tuntuu sujuvan entistä paremmin. 8 TOIMENPITEET TAVOITETILAAN PÄÄSEMISEKSI Hyvä fyysinen ja sosiaalinen työympäristö sekä työsuojelukulttuuri pyritään saavuttamaan yhteistyöllä sekä aktiivisella ja säännöllisellä työsuojelutoiminnalla, johon kuuluvat mm. seuraavat käytännön toimenpiteet: Henkilöstökyselyt Vuosittain suoritettavissa henkilöstökyselyissä tutkitaan henkilöstön mielipiteitä eri aihealueilta. Työsuojeluun läheisesti liittyviä aihealueita ovat ainakin ilmapiiri ja jaksaminen sekä häirintään liittyvät asiat. Henkilöstökyselyn tulokset saadaan koko koulutusyhtymän tason lisäksi myös toimipaikoittain. Tulokset raportoidaan toimipaikkakäynneillä sekä henkilöstötilinpäätöksen yhteydessä. Sairauspoissaolot Henkilöstön sairauspoissaolojen määrää ja niissä tapahtuvia muutoksia seurataan vuosittain laadittavilla sairauspoissaolotilastoilla. Ikärakenteen muutokset Henkilöstön ikärakenteen muuttumista seurataan vuosittain henkilöstötilinpäätöksen yhteydessä. Henkilöstön ikärakenteen muuttuminen tulee yksikkökohtaisesti huomioida työtavoitteita ja työolosuhteita suunniteltaessa. Työtapaturmatilastot ja läheltä piti tilanteet Vakavista työtapaturmista ilmoitetaan aina välittömästi poliisille ja työsuojelupiiriin. Ilmoituskynnys pidetään tarkoituksellisesti mieluummin liian matalalla kuin liian korkealla. Kaikista työtapaturmista ja ammattitaudeista ilmoitetaan työsuojelupäällikölle, joka pitää tilastoa sattuneista tapaturmista. Muiden kuin vakavien tapaturmien tutkimisesta vastaa vahingoittuneen lähin esimies. Tapaturmista laaditaan muistio, jossa arvioidaan se, miten tapaturma olisi voitu välttää. Myös läheltä piti tilanteista on ilmoitettava, jotta voidaan miettiä toimenpiteet uusien tilanteiden välttämiseksi. Työtapaturmat ja läheltä piti -tilanteet käydään läpi työsuojelujaoksessa. Ilmoitukset tehdään Kpedu-intrassa olevaan Pro24 ohjelmaan. Ilmoitusvelvollisuus Jokaisella työntekijällä on velvollisuus ilmoittaa työturvallisuutta vaarantavasta asiasta työnantajalle, käytännössä esimiehelleen ja työsuojeluvaltuutetulle. Ilmoi- 16

17 tus on syytä tehdä kirjallisesti. Ilmoitukset voi tehdä myös Kpedu-intrassa olevaan Pro24 ohjelmaan. Koulutus ja ensiapu Lain mukaan työsuojeluhenkilöstö on oikeutettu tarpeelliseksi katsomaansa koulutukseen. Koulutusehdotukset toimitetaan työsuojelupäällikölle. Henkilöstön ensiapuvalmiuden on oltava ajan tasalla ja kertauskursseja tulee järjestää riittävästi. Kukin yksikkö vastaa henkilöstönsä ensiapuvalmiudesta. Opastus ja perehdyttäminen Perehdyttämisen tavoitteena on oikeiden ja turvallisten työtapojen omaksuminen, työpaikan olosuhteista kertominen ja työntekijän motivoiminen uuteen työhönsä. Työhön opastuksella ja perehdyttämisellä voidaan vähentää työssä sattuvia inhimillisiä virheitä. Perehdyttämisen tulisi olla suunnitelmallista ja sen tulee tapahtua erikseen nimetyn perehdyttäjän toimesta. Kpedu-intra / Toimintakäsikirja -sivustolta löytyy koulutusyhtymän perehdyttämisohje ja esimiehen käsikirja. Työsuojelutarkastukset Ilmenneiden puutteiden ja epäkohtien korjaus- tai muutostoimet. Vakavat terveyttä uhkaavat vaarat tulee poistaa tai ainakin saada hallintaan. Järjestettäviin työsuojelutarkastuksiin osallistuvat työsuojelupiirin tarkastajan lisäksi työsuojelupäällikkö, kyseisen alueen kaksi työsuojeluvaltuutettua ja yksikön/toimipisteen työsuojeluasiamies sekä toimipaikan työsuojelusta vastaava henkilö. Työsuojelujaoston säännönmukaiset neljä kokousta vuodessa pyritään pitämään vuorolistan mukaan eri toimipaikoissa ja yksiköissä siten, että kokoukseen osallistuu työsuojelupiirin työsuojelutarkastaja. Kokouksen yhteydessä pidetään samalla asianomaisen kohteen työsuojelutarkastus. Työsuojelujaoston kokouksiin osallistuu oppilashuollon koordinaattori ja varatyösuojelupäällikkö. Työsuojelutarkastuksiin kutsutaan työterveydenhoitaja, terveydenhoitaja ja oppilaskunnan edustaja. Ennakoiva työsuojelutoiminta tarkoittaa työsuojelullisten näkökohtien huomioimista suunnittelussa, resursoinnissa ja päätöksenteossa. Työpaikka- ja ergonomiset selvitykset Tilojen ja työpisteiden ergonomiaa seurataan säännöllisin väliajoin ja huomattuihin epäkohtiin pyritään vaikuttamaan mahdollisimman nopeasti. Kpedu-intra / Toimintakäsikirja -sivustolta löytyy mm. ohje näyttöpäätelasien hankinnasta. Henkinen työsuojelu 17

18 Tärkeänä alueena työterveyshuollon ja työsuojelun kentässä on henkinen työsuojelu. Henkinen hyvinvointi, henkilöstön jaksaminen ja hyvä työilmapiiri ovat tärkeitä sekä yksilön että työnantajan kannalta. Hyvästä työilmapiiristä ovat vastuussa 1) jokainen omalta osaltaan 2) esimiehet omassa yksikössään. Esiintyviin epäkotiin puututaan välittömästi, kun niitä esiintyy. Mikäli ei itse pysty havaitsemaansa epäkohtaan vaikuttamaan, tulee ottaa yhteyttä työsuojeluasiamieheen, -valtuutettuun tai työsuojelupäällikköön, koulutusyhtymän tai yksikön johtoon, työterveyshuoltoon tai luottamusmieheen. Epäasiallinen kohtelu Lähtökohtana on, että koulutusyhtymässä ei sallita minkäänlaista henkistä väkivaltaa, kiusaamista tai häirintää, sitä ei pidä hyväksyä ja jokaisella on vastuu puuttua siihen. Mikäli kokee tulleensa työpaikalla kiusatuksi tai epäasiallisesti kohdelluksi, voi ensin ilmoittaa kiusaajalle, ettei hyväksy tämän toimintaa, vaan kokee sen epäasialliseksi käytökseksi ja henkiseksi väkivallaksi. Jos huomautus ei tehoa, tulee ottaa yhteyttä työsuojeluasiamieheen, -valtuutettuun tai päällikköön, koulutusyhtymän tai yksikön johtoon, työterveyshuoltoon tai luottamusmieheen. Kiusaamistilanteissa kannattaa tilapäisesti käyttää kiusatun tukena työterveyshuollon palveluita. Kpedu-intra / Toimintakäsikirja -sivustolta löytyy ohje epäasiallisesta kohtelusta, häirinnästä ja kiusaamisesta. Työuupuminen ja kiire Koulutusyhtymä on organisaatio, jossa työskentelee paljon työhönsä erittäin sitoutuneita ihmisiä. Kasvavista vaatimuksista huolimatta jokaisen työntekijän ja hänen esimiehensä tulee pitää huolta siitä, että tehty työmäärä pysyy kohtuuden ja työsuojelunormien puitteissa. Mikäli huomaa työkaverillaan burn outin oireita, tulisi asia ottaa reilusti esiin hänen itsensä, työyhteisön esimiehen työsuojeluhenkilöstön tai luottamusmiehen kanssa. Kpedu-intra / Toimintakäsikirja - sivustolta löytyy mm. Varhainen tuki toimintaohje. Päihdehuolto (alkoholi, huumeet, lääkkeet ym.) Päihderiippuvuus on yksilön sairaus, jonka vaikutukset näkyvät koko työyhteisössä. Päihdeongelmaan puuttuminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa on sekä työntekijän että työyhteisön etu. Päihdeongelman aiheuttamat sosiaaliset, taloudelliset ja terveydelliset haitat ovat mahdollisimman vähäiset, kun ongelma havaitaan ja hoidetaan ajoissa. Tärkeintä on saada päihdeongelmainen itse havahtumaan tilanteestaan ja tarjota hänelle tietoa saatavana olevasta tuesta. Puheeksiottohaastattelussa voidaan päättää, että sairauspoissaolot hyväksytään jatkossa vain työterveysaseman 18

19 myöntäminä. Häntä muistutetaan myös siitä, että ongelman jatkuminen siten, että siitä on haittaa työnteolle, voi johtaa työsuhteen päättymiseen. Kpedu-intra / Toimintakäsikirja -sivustoilta löytyy päihdeohjelma ja hoitoonohjausohje. Kriisitilanteet Kriisitilanteiden vaara on aina olemassa. Kriisit voidaan jakaa yksittäistä henkilöä tai suurta joukkoa koskettavaan kriisiin. Pientä ryhmää koskettavan kriisin hallintaan on saatavissa työterveyshuollosta ja/tai terveyskeskuksesta erikseen nimetyn kriisiryhmän tai kriisihenkilön tukea. Toimipaikoissa on vanhan organisaatiorakenteen mukaiset kriisisuunnitelmat. Kriisiryhmät kokoontuvat rehtorin / toimipaikan vastaavan johdolla. (Suunnitelmat päivitetään vastaamaan uutta organisaatiorakennetta.) Työkykyä ylläpitävä, virkistys ym. toiminta Työkykyä ylläpitävä toiminta koostuu kaikesta toiminnasta, jolla työnantaja ja työntekijät sekä työpaikan yhteistoimintaorganisaatiot yhteistyössä pyrkivät edistämään ja tukemaan työelämässä olevan työ- ja toimintakykyä hänen työuransa eri vaiheissa. Työkykyä ylläpitävässä toiminnassa oleellinen asia on yksilön oma vastuu ja aktiivisuus. Työkykyä ylläpitävä toiminta on tärkeä osa-alue työelämän kehittämisessä. Työkyky ei ole vain yksilön terveyttä ja ominaisuuksia, vaan koko työyhteisön ja organisaation asia. Johdon hyväksymällä ja tukemalla liikuntasuunnitelmalla yhdistetään tyhy-toiminnan, työterveyshuollon ja työsuojelun tavoitteet. Ohjatusti toteutetulla riittävällä ja säännöllisellä liikunnalla edistetään henkilöstön terveyttä, hyviä elintapoja ja parannetaan henkilöstön työssäjaksamista. Hyvä fyysinen kunto on yhteydessä vahvoihin henkisiin voimavaroihin. Henkilöstöpalvelut vaikuttavat omalta osaltaan henkilöstön työtyytyväisyyteen ja työskentelyilmapiiriin. Henkilöstöpalvelumuotoja ovat mm. työpaikkaruokailu sekä harrastus- ja virkistystoiminta. Virkistystoiminnalla tuetaan ja kehitetään henkilöstön yhteishenkeä ja yhteenkuuluvuutta sekä kokonaisnäkemyksen saamista koulutusyhtymän toiminnasta. Kpedu-intra / Toimintakäsikirja -sivustoilla saatavilla tietoa henkilöstön virkistystoiminnasta. Työtilojen kehittäminen ja työsuojeluasioiden huomioonotto rakentamis- ja korjaushankkeissa Työtilojen suunnittelussa, rakentamisessa ja peruskorjauksessa huomioidaan hyvien työolojen vaatimukset. Käyttäjien mielipiteitä kuunnellaan riittävän aikaisessa vaiheessa ennen työtilojen muutos-, korjaus- ja rakentamistöitä. Työtilojen 19

20 muutoksissa kiinnitetään riittävä huomio työpisteen ergonomiaan. Kiinteistöjen sisäilman laatua seurataan ja ongelmiin reagoidaan nopeasti. Toimitilojen rakentamis- ja kunnossapitohankkeille nimetään rakennuttajan työturvallisuuskoordinaattori. Yhteistyön ja yleisen työsuojelutietoisuuden lisääminen (työsuojelukulttuurin aikaansaaminen) 9 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMAN AJAN TASALLA PITÄMINEN Työsuojelun toimintaohjelma tarkistetaan vuosittain yhteistoimintaelimessä / työsuojelujaoksessa ja sen seurannasta ja ylläpidosta vastaa työsuojelupäällikkö. Työsuojelun toimintaohjelmaan mahdollisesti liitetään vuosikohtaiset toteutussuunnitelmat ja myös toimipaikkatasolla voidaan tehdä siihen liittyen tarkempia suunnitelmia, joissa esimerkiksi määritellään käytännön työsuojeluvastuita eri toiminnoille. 10 YHTEISTOIMINTA JA YHTEYSTIEDOT Työsuojelu on eri tahojen kanssa tapahtuvaa yhteistoimintaa. Keskeisiä yhteistyötahoja ovat Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto ja työterveyshuolto. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Puh E-mai: Työterveyshuolto Yhteystiedot Kpedu-intra / Toimintakäsikirja -sivustolla jossa on myös luettavissa työterveyshuollon toimintasuunnitelma. Työterveyshuolto sisältää lakisääteisen ennaltaehkäisevän ja työkykyä ylläpitävän toiminnan sekä yleislääkäritasoisen sairaanhoidon. 11 LIITTEET Hyväksytyn työsuojelun toimintaohjelman liitteiksi kuuluvat työterveyshuollon toimintasuunnitelma varhaisen tuen toimintamalli päihdeohjelma ja hoitoonohjaus ohje epäasiallisen kohtelun, häirinnän ja kiusaamisen ehkäisemiseksi ja käsittelyyn tasa-arvo ja yhdenvertaisuusuunnitelma Asiakirjat ovat luettavissa Kpedu-intra / Toimintakäsikirja sivustolla. 20

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Työhyvinvointi yhtymässä 2013

Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Marita Simola työhyvinvointipäällikkö 25.4.2013 Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosina 2012-2013 1. Hyvinvoiva työyhteisö, työyhteisön toimivuus. 2. Mahdollistaa

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 1 Työsuojelu Työsuojelutoimikunta SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 Työsuojelupäällikkö Virpi Kallio 2 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Toimipaikka: Savitaipaleen kunta 1. LÄHTÖKOHTA

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

2.1 Työsuojelun turvallisuudesta vastaavat henkilöt. Kunnanvirasto Juhani Kylämäkilä kunnanjohtaja

2.1 Työsuojelun turvallisuudesta vastaavat henkilöt. Kunnanvirasto Juhani Kylämäkilä kunnanjohtaja LIITE I 1/4 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2014 1. Työsuojelun toiminta-ajatus Kunnan henkilöstön henkisen ja fyysisen työkyvyn turvaaminen. Työn tuottavuuden ja laadun sekä työviihtyvyyden parantaminen

Lisätiedot

Autoalan kysely 2014

Autoalan kysely 2014 Autoalan kysely 2014 Autoalan työsuojelun yhteistoiminnan ja työympäristön riskien vaikuttavuuskysely 2014 1 Toimipaikkanne henkilöstön lukumäärä 100% 80% 60% 51% 40% 32% 20% 17% 0% 1% 1-9 10-20 21-40

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma

Työsuojelun toimintaohjelma 1 HEINÄVEDEN KUNTA Työsuojelun toimintaohjelma Johtoryhmä 29.09.2012 Yhteistyötoimikunta 22.10.2012 Kunnanhallitus 5.11.2012 Voimaan 2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ 3. TYÖSUOJELUN

Lisätiedot

Työsuojelupäällikkö Avoin puh. 04010 44060. Työsuojeluvaltuutettu Risto Vattulainen puh. 04010 44061. Yhteyshenkilö Niina Meriläinen puh.

Työsuojelupäällikkö Avoin puh. 04010 44060. Työsuojeluvaltuutettu Risto Vattulainen puh. 04010 44061. Yhteyshenkilö Niina Meriläinen puh. LIEKSAN KAUPUNKI TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Hoivapalvelut 10.10.2014 Yrjönhovin palvelukoti Yrjönhovin tukikeskus Partalanmäen palvelukoti Karpalon päiväkeskus Kotihoito

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma

Työsuojelun toimintaohjelma Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Työsuojelun toimintaohjelma Luentopäivä 17.3.2010 Yrityspuisto Futuria Sirkka Malkki Työsuojelun toimintaohjelma Perustuu

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014 Annaleena Rita ja Pertti Hautala 3.12.2013 2 SISÄLTÖ 1. Rautjärven kunnan toiminta-ajatus... 3 2. Työsuojelun toiminta-ajatus... 3 3. Rautjärven kunnan työsuojelun toimintaperiaatteet...

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUTOIMIKUNTA 2015 A. YLEISTÄ Työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Ammattiliitto Nousu ry

Ammattiliitto Nousu ry Ammattiliitto Nousu ry Nordeassa työpaikkakiusaamista ei hyväksytä Pankin ohjeiden mukaan työpaikkakiusaamiseen on puututtava heti, kun sitä ilmenee Jokaisella on velvollisuus puuttua kiusaamiseen ja epäasialliseen

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Työturvallisuuskoulutuksen taustaa (1) Työturvallisuusasiat ovat nousseet pelastusalalla entistä tärkeämmiksi Esikuvana tälle koulutukselle on Työturvallisuuskeskuksen

Lisätiedot

Mikä on työpaikkakiusaamista?

Mikä on työpaikkakiusaamista? Mikä on työpaikkakiusaamista? Työpaikkakiusaaminen = henkinen väkivalta on luonteeltaan toistuvaa säännöllistä pitkään jatkuvaa Henkistä väkivaltaa voivat harjoittaa Yksittäinen työtoveri tai työyhteisö

Lisätiedot

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit 1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- Työsuojelun toimintaohjelma 1 (9) Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- Työsuojelun toimintaohjelma 2 (9) SISÄLTÖ 1.

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2 Sisällysluettelo 1 Työsuojelutoiminta ja tavoitteet 3 2 Suomussalmen kunnan henkilöstöpolitiikka 3 2.1 Toiminta-ajatus 3 2.2 Henkilöstöpoliittinen visio

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä on vuoden 2014 alusta lähtien kolme tulosaluetta

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä on vuoden 2014 alusta lähtien kolme tulosaluetta TOIMINNAN KUVAUS: KPEDUN UUSI ORGANISAATIO LUONNOS Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä on vuoden 2014 alusta lähtien kolme tulosaluetta Keski-Pohjanmaan ammattiopisto/nuorten koulutuksen tulosalue Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Parempi työ

Perusasiat kuntoon Parempi työ Perusasiat kuntoon Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2013 26.4.2013 Lahti Ylitarkastaja Jenny Rintala Työsuojelun vastuualue 1 Uutta psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa Työn kuormituksen

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN 2 1. YHTEISTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Yhteistoiminnan taustaa Yhtymähallituksen päätös 21.6.2006/ 82 vanha sopimus irtisanottiin 31.7.2007 tilalle valtakunnallinen yhteistoimintalaki 2007 / 449

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Hankkeen tavoitteet Keskeisenä tavoitteena on kunta-alan työpaikkojen turvallisuusjohtamisen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Paivi.rauramo@ttk.fi Työsuojelun yhteistoiminta Tavoitteita: työnantajan ja työntekijöiden vuorovaikutuksen edistäminen työntekijöille

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta. Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue

Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta. Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Turvallisuusilmapiiri

Turvallisuusilmapiiri Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Työntekijöiden oikeus turvalliseen työympäristöön ja sen kehittämiseen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen OHJE OMA-ARVIOINTILOMAKKEEN KÄYTTÖÖN Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen Tämä lomakksto on tarkoitettu jokaisen merenkulkijan itsensä täytettäväksi. Pyrkimyksenä on löytää työturvallisuuteen

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

- työsuojelun strategia. Toimintaohjelma

- työsuojelun strategia. Toimintaohjelma 1 - työsuojelun strategia Toimintaohjelma 2 Topimintaohjelma Työsuojelun strategia 1. Yleistä Työsuojelun tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja oloja ja turvata siten työntekijöiden työkyky ja ylläpitää

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015 Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen Työkykyjohtaminen Ilmiöitä Tiedolla johtaminen 2 Ilmiöitä ja huolia yritysten arjessa Kannattavuus, tehokkuus, kasvu "Liikevaihto jää alle budjetin

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Yhteistyötoimikunta 5.11.2007 37 Kunnanhallitus 12.11.2007 344 Kunnanvaltuusto 4.12.2007 116 SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Sulkavan kunnan henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

KEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun

KEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun KEVEYTTÄ TYÖHÖN Työstressi ja kuormitus haltuun Tammikuu 2013 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin 0295 16001 (vaihde) Internet: www.vm.fi Taitto: Pirkko Ala-Marttila/Anitta

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Taustaa valvontahankkeen käynnistymiselle Kuntasektorilla on tapahtunut ja tapahtuu

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014-2017. I Työsuojelun toimintaohjelman perusta ja tarkoitus

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014-2017. I Työsuojelun toimintaohjelman perusta ja tarkoitus 1 JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014-2017 I Työsuojelun toimintaohjelman perusta ja tarkoitus Työsuojelun toimintaohjelma perustuu työturvallisuuslain (23.8.2002/738) 9 :ään, joka on seuraava:

Lisätiedot

1 (5) Työsuojelujaosto 6.8.2014 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA. 1. Yleiset periaatteet

1 (5) Työsuojelujaosto 6.8.2014 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA. 1. Yleiset periaatteet 1 (5) TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Työsuojelujaosto 6.8.2014 1. Yleiset periaatteet Tämä ohjelma on työturvallisuuslain (738/2002) 9 :n tarkoittama turvallisuuden ja terveellisyyden edistämistä ja työntekijöiden

Lisätiedot

TYÖNTEKOA TUKEVA JOHTAMINEN YHTEINEN TAVOITE. Työsuojelun yhteistoiminta osana kehittämistä - Ammattijärjestön puheenvuoro

TYÖNTEKOA TUKEVA JOHTAMINEN YHTEINEN TAVOITE. Työsuojelun yhteistoiminta osana kehittämistä - Ammattijärjestön puheenvuoro TYÖNTEKOA TUKEVA JOHTAMINEN YHTEINEN TAVOITE Työsuojelun yhteistoiminta osana kehittämistä - Ammattijärjestön puheenvuoro Työsuojelun yhteistoiminta osana kehittämistä Lainsäädäntö hyvän johtamisen ja

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITUKSEN KARTOITUSMENETELMÄN KÄYT- TÄMINEN

HENKISEN KUORMITUKSEN KARTOITUSMENETELMÄN KÄYT- TÄMINEN HENKISEN KUORMITUKSEN KARTOITUSMENETELMÄN KÄYT- TÄMINEN Tätä henkisen kuormituksen kartoitusmenetelmää käytettäessä pitää ottaa huomioon seuraavaa: 1. Menetelmä on tarkoitettu henkisen kuormituksen kartoittamiseen

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 7.1.2014 Hämeenlinnan seudun kansalaisopiston kuntayhtymä TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Hämeenlinnan seudun kansalaisopiston kuntayhtymän työsuojelutoiminnan tavoitteena on taata turvalliset ja terveelliset

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi

Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi Tavoitteet Tämä diaesitys auttaa epäasiallisen käyttäytymisen puheeksi ottamisessa työpaikalla. Tavoitteena on luoda yhteinen näkemys siitä,

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä on Vautsin osahanke Tavoitteena Tukea eri-ikäisten jaksamista ottamalla huomioon eri ikäkausien vahvuudet ja erityistarpeet Parantaa valmiuksia ikäjohtamiseen

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas

Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Jarmo Vorne, erityisasiantuntija Työturvallisuusopashankkeen toteutus Opashanke toteutettiin 2014-2015 Lähtöaineistona käytettiin olemassa olevaa tutkimus- ja työsuojelutietoa

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot