YPÄJÄN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

Transkriptio

1 Yhttmk LIITE 1 Kh LIITE 12 YPÄJÄN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Jouko Käkönen Työsuojelupäällikkö

2 YPÄJÄN KUNTA 2 SISÄLLYS 1. TYÖSUOJELUOHJELMAN TARKOITUS, TAVOITE JA VASTUU... 3 Työsuojeluohjelman tarkoitus ja tavoite... 3 Työsuojeluvastuu TYÖSUOJELUORGANISAATIO... 4 Työsuojelutoimikunta Tehtävät... 4 Työsuojelupäällikkö Tehtävät... 4 Työsuojeluvaltuutetut Tehtävät TYÖSUOJELUN TOIMINTAVERKOSTO TYÖOLOSUHTEIDEN, TYÖTAPOJEN JA TYÖYHTEISÖN TILAN SEURANTA TYÖTERVEYSHUOLTO HENKILÖSTÖN OPETUS JA PEREHDYTTÄMINEN TYÖTAPATURMIEN, AMMATTITAUTIEN JA VAARATILANTEIDEN TUTKINTA MUUTOS- JA UUDISRAKENTAMINEN, TYÖMENETELMIEN MUUTOKSET TOIMINTA TULIPALO- JA MUISSA HÄTÄTILANTEISSA HÄIRINTÄ TYÖSTRESSI JA TYÖUUPUMUS RISKIN ARVIOINTI VAARATILANTEET (Läheltäpiti-tilanteet) KOULUTUS KEHITTÄMISKOHTEET JA TAVOITTEET OHJELMAN TOTEUTTAMISEN SEURANTA JA PÄIVITYS LIITTEET 1. Maatalouslomituksen työsuojelun toimintaohjelma Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Ypäjän kunnan tasa-arvosuunnitelma

3 YPÄJÄN KUNTA 3 YPÄJÄN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1. TYÖSUOJELUOHJELMAN TARKOITUS, TAVOITE JA VASTUU Työsuojeluohjelman tarkoitus ja tavoite Työsuojelun toimintaohjelmassa asetetaan toimintaperiaatteet ja määritellään kunnan työsuojelun yleiset toimintalinjat, periaatteet ja tavoitteet sekä työsuojeluvastuut ja tehtävät Työturvallisuuslaki 738/2002 tuli voimaan Lain mukaan: Työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeellista toimintaa varten ohjelma, joka kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset. Lain turvallisuuspoliittisena lähtökohtana ja tavoitteena on työpaikan oma-aloitteinen turvallisuuden hallinta, jonka avulla työn turvallisuutta ja terveellisyyttä sekä työntekijöiden työkykyä voidaan tehokkaimmin edistää ja ylläpitää. Turvallisuuden parantaminen ja ylläpito on koko organisaation tehtävä. Työsuojelun tavoitteena on tukea henkilöstön työkykyä, fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä poistaa työolojen haittoja. Henkilöstön työssä jaksamiseen on erityisesti kiinnitettävä huomiota. Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen on esimiesten tärkeimpiä tehtäviä. Työsuojelutoiminnan tavoitteista huolehtivat työnantaja ja työntekijät yhteistyössä. Työsuojelu vaatii toteutuakseen tarkoituksenmukaisesti, on tunnettava työpaikan työolojen nykytila: työviihtyvyys, työilmapiiri, ergonomia ja fyysinen työympäristö, työkykyyn vaikuttavat tekijät. Työsuojelun toimintaohjelmaan liittyy myös työterveyshuolto, Toimintaohjelma käsitellään yhteistyötoimikunnassa, kunnan johtoryhmässä ja kunnanhallituksessa. Tämä sitouttaa johdon ja henkilöstön toimintaohjelman toteuttamiseen. Maatalouslomitusta koskien on laadittu erillinen, koskeva työsuojelun toimintaohjelma, joka on tämän asiakirjan liitteenä 1. Työsuojeluvastuu Työpaikan työsuojelu on osa jokapäiväistä työelämää. Ypäjän kunnan jokaisella työyhteisön jäsenellä on omalta osaltaan vastuu työsuojelun toteuttamisesta. Työnantajalla on kokonaisvastuu työsuojelusta. Työnantajaa edustaa työpaikalla esimies, jolla on myös tiedotusvastuu työsuojelukysymyksistä.

4 YPÄJÄN KUNTA 4 2. TYÖSUOJELUORGANISAATIO Työsuojelutoimikunta ja tehtävät työsuojelussa Ypäjän kunnan työsuojelutoimikunta toimii työsuojelun valvontalain ja asetuksen sekä kunnallisen alan työsuojelu- ja työympäristösopimuksen tarkoittamana toimikuntana. Työsuojelutoimikunnan jäseninä ovat vaaleilla valitut työsuojeluvaltuutetut sekä nimetty työsuojelupäällikkö. Työsuojelupäällikön ja -valtuutettujen tehtävänä on toimia käytännön työsuojelun valmisteluelimenä, joka hoitaa ns. työsuojelutoimintaan kuuluvat juoksevat asiat. Työsuojelutoimikunnan ja työsuojeluvaltuutettujen toimikausi on neljä kalenterivuotta Tehtävät Laatii: Vuosittaisen toimintasuunnitelman ja ottaa suunnitelmissaan huomioon työsuojelun toimintaohjelman. Käsittelee: Työolojen tilaa ja kehitystä sekä tekee kehittämisehdotuksia työnantajalle. Työoloja koskevien tutkimusten tarvetta, toteutumista ja seurantaa. Työpaikan terveellisyyden ja turvallisuuden tarkkailun järjestämistä. Työpaikan sisäisen työsuojelutarkastuksen tarvetta ja tekee sitä koskevia ehdotuksia. Työpaikan työsuojelun toimintaohjelmaa ja muita työoloja koskevia suunnitelmia sekä antaa niistä lausuntoja ja seuraa niiden toteutumista. Työterveyshuollon toimeenpanoa. Työsuojelutiedotuksen järjestämistä työpaikalla. Tekee esityksiä: Työterveyshuollon kehittämisestä Työsuojelukoulutuksen, työnopastuksen ja perehdyttämisen järjestämiseksi. Osallistuu: Työkykyä ylläpitävään toimintaan työpaikalla. Työsuojelupäällikkö Ypäjän kunnassa on nimetty työnantajan ja työntekijäin yhteistoiminnasta vastaavaksi, työpaikan työsuojelupäälliköksi Jouko Käkönen Tehtävät

5 YPÄJÄN KUNTA 5 Perehtyy: Osallistuu: Huolehtii: Työsuojelusäännöksiin, -määräyksiin ja ohjeisiin Työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin työpaikan oloihin ja seuraa niiden kehitystä ja ryhtyy toimiin havaitsemansa epäkohdan tai puutteen korjaamiseksi. Työpaikan työsuojelun toimintaohjelman valmisteluun Työsuojelutarkastuksiin ja tutkimuksiin Työkykyä ylläpitävään toimintaan työpaikalla. Työsuojelumääräyksiä ja ohjeita koskevan tarpeellisen tiedon välittämisestä työnantajalle, esimiehille ja työntekijöille. Työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyvien käyttöönotto- ja kunnossapitotarkastusten teettämisestä. Työnantajan ja työntekijöiden välisen yhteistoiminnan järjestämisestä, ylläpitämisestä ja kehittämisestä Tekee esityksiä työnantajalle: Ensiaputoiminnasta ja koulutuksen järjestämisestä Työsuojeluun liittyvästä työnopastuksesta, koulutuksesta ja tiedotuksesta. Tutkimuksen järjestämisestä työpaikalla sattuneen tapaturman tai havaitun tapaturmavaaran tai työpaikalla ilmenneiden työstä johtuvien sairauksien johdosta

6 YPÄJÄN KUNTA 6 Työsuojeluvaltuutetut Työsuojeluvaltuutetut kaudella Työsuojeluvaltuutettu Varavaltuutettu Toinen varavaltuutettu Janno Löhmus, lomatoimi Helena Koskela, päiväkoti ei nimetty Työsuojeluvaltuutettu Varavaltuutettu Toinen varavaltuutettu Annamaria Poutala, lomatoimi Silja Haavisto, koulutoimi ei nimetty Tehtävät Perehtyy: Työsuojelusäännöksiin, -määräyksiin ja ohjeisiin Työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin työpaikan oloihin ja seuraa niiden kehitystä sekä ilmoittaa havaitsemistaan puutteista ja epäkohdista työnjohdolle ja työsuojelupäällikölle sekä tarvittaessa työsuojeluviranomaiselle. Osallistuu: Työpaikan työsuojelun toimintaohjelman valmisteluun työpaikalla sovittavalla tavalla Tarvittaessa työsuojelutarkastuksiin ja tutkimuksiin Tarvittaessa tutkimukseen, joka on toimeenpantu työpaikalla sattuneen tapaturman tai havaitun tapaturmavaaran tai työpaikalla ilmenneiden työstä johtuvien sairauksien johdosta Työkykyä ylläpitävään toimintaan työpaikalla. Työnantajan ja työntekijöiden välisen työsuojeluyhteistoiminnan kehittämiseen.

7 YPÄJÄN KUNTA 7 3. TYÖSUOJELUN TOIMINTAVERKOSTO Työsuojelu on eri toimijoiden kokonaisvaltaista toimintaa. Toimijoina ovat työpaikan linja- ja työsuojeluorganisaatio, työterveyshuolto, työpaikan ulkopuoliset asiantuntijat kuten työsuojeluja muut viranomaiset, vakuutuslaitokset, työsuojelututkimus, -rahoitus, -koulutus ja tiedotus sekä yksittäiset asiantuntijat. ONGELMAN KORJAUS TYÖNTEKIJÄ ONGELMAN KORJAUS OMA ESIMIES TYÖSUOJELU- PÄÄLLIKKÖ JOHTORYHMÄ TYÖSUOJELU- VALTUUTETTU ONGELMAN KORJAUS TYÖSUOJELUTOIMIKUNTA ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO/ TYÖSUOJELUN VASTUUALUE

8 YPÄJÄN KUNTA 8 Esimiehen työsuojeluvastuu perustuu hänen päätöksenteko- ja toimivaltuuksiinsa ja pohjautuu työturvallisuuslakiin. Vastuualueita voidaan kuvata yleisesti seuraavasti: Valtuuston, kunnanhallituksen, lautakuntien vastuulla on: Aineelliset edellytykset kuten tuotantovälineiden ja tilojen turvallisuus, joista on huolehdittava jo suunnittelu- ja investointipäätösten yhteydessä. Toiminnalliset edellytykset kuten riittävän pätevien esimiesten valinta ja selkeän tehtäväjaon vahvistaminen ja yleisvalvonta. Osastopäällikön vastuulla on: Turvallisuusohjeiden laatiminen ja niiden noudattamisen valvonta. Laitehankinnat ja laitteiston kunnon valvonta Työyhteisön sosiaalisten suhteiden ja henkisen työsuojelun edellytysten valvonta. Tarpeellisten esitysten tekeminen ylemmälle johdolle Työyhteisön esimiehen/ esimiehen vastuulla on: Koneiden ja laitteiden kunnon valvonta Turvallisten työmenetelmien ja henkilösuojainten käytön valvonta Työnopastus Työntekijöiden velvollisuutena on: Ohjeiden ja määräysten noudattaminen Varovaisuuden noudattaminen Omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta huolehtiminen Vaaroista ilmoittaminen Suojeluvälineiden puutteista ja vioista ilmoittaminen Suojeluvälineiden käyttö

9 YPÄJÄN KUNTA 9 Työsuojelun viranomaistoiminta Työsuojelun viranomaisia ovat sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto ja Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Työsuojeluviranomaisten toiminta keskittyy työtapaturmien torjuntaan, henkiseen hyvinvointiin sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyyn. Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto vastaa mm. työsuojelulainsäädännön ja kansallisen työsuojelupolitiikan valmistelusta. Lisäksi se ohjaa aluehallintovirastoja. Se myös valmistaa ja myy työsuojelujulkaisuja. Aluehallintovirastot neuvovat työnantajia miten työpaikalla voidaan hoitaa työsuojeluasioita omatoimisesti ja miten työsuojeluasiat ovat yhdistettävissä työpaikan muihin toimintajärjestelmiin. Toisaalta ne valvovat säännösten noudattamista työsuojelutarkastuksin ja tarvittavin pakkokeinoin. Ypäjän kunta kuuluu Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen piiriin. 4. TYÖOLOSUHTEIDEN, TYÖTAPOJEN JA TYÖYHTEISÖN TILAN SEURANTA Työolojen seuranta kuuluu kaikille kunnan palveluksessa oleville, mutta erityisesti esimiehille. Työntekijöiden on ilmoitettava havaitsemistaan vioista sekä turvallisuutta ja terveellisyyttä uhkaavista vaaroista vastuussa oleville esimiehille ja työsuojelupäällikölle. Esimiesten on esitettävä kirjallinen vastaus siitä, mihin toimiin ja missä aikataulussa ilmoituksen johdosta ryhdytään. Eri osastojen tai esimiesten väliset selvitykset ja vastaukset toimitetaan kirjallisena. Kaikkiin kunnan kiinteistöihin nimetään kiinteistöjen vastuuhenkilöt, joiden on huolehdittava, että kosteusvaurioista ja muista työpaikan turvallisuutta vaarantavista asioista tehdään välittömästi kirjalliset ilmoitukset kiinteistön esimiehelle, tekniselle osastolle ja työsuojelupäällikölle. Henkisen työsuojelun tavoitteena on edistää yksittäisten työntekijöiden ja työyhteisön hyvinvointia. Henkistä jaksamista tuetaan mm. varmistamalla työyhteisön sisäisen tiedonkulun toimivuus. 5. TYÖTERVEYSHUOLTO Työterveyslaki (1383/2001) tuli voimaan Lain tarkoituksena on työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistoimin edistää sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran erivaiheissa. Työterveyshuollon yksityiskohtainen toimintasuunnitelma vuodelle on tämän asiakirjan liitteenä 2.

10 YPÄJÄN KUNTA HENKILÖSTÖN OPETUS JA PEREHDYTTÄMINEN Uusille työntekijöille on annettava ennen työn aloittamista tiedot työpaikasta ja sen toimintatavoista työsuojelu ja työsuhdeasioissa. Omaan työhön liittyvät vaarat ja haitat sekä niiden välttämiseksi tarvittavat toimet selvitetään niin, että työntekijät pystyvät saamiensa ohjeiden ja tietojen perusteella työskentelemään turvallisesti ja terveellisesti sekä tunnistaa työhön liittyvät riskit. Jokainen työyhteisö laatii oman perehdyttämiskansion ja huolehtii niiden ajan tasalla pysymisestä. 7. TYÖTAPATURMIEN, AMMATTITAUTIEN JA VAARATILANTEIDEN TUTKINTA Työtapaturmat ja ammattitaudit tutkitaan työterveyshuollossa ja sieltä ohjataan tarvittaessa jatkotutkimuksiin. Lisäksi selvitetään niihin johtaneet syyt. Tutkinta suoritetaan työsuojelupäällikön johdolla yhteistyössä työsuojeluvaltuutetun ja henkilöstön kanssa. Tarvittaessa käytetään asiantuntijoita esiin tulleiden ongelmien syiden selvittämisessä ja ratkaisemisessa. 8. MUUTOS- JA UUDISRAKENTAMINEN, TYÖMENETELMIEN MUUTOKSET Työturvallisuuteen, työterveyteen ja työkykyyn liittyvät tekijät tulee ottaa huomioon työtiloja suunniteltaessa ja uudistettaessa, hankittaessa työvälineitä ja kalusteita sekä muissa työoloihin vaikuttavissa muutostilanteissa. Ensiarvoisen tärkeää on valmistella näitä asioita käyttäjien kanssa. 9. TOIMINTA TULIPALO- JA MUISSA HÄTÄTILANTEISSA Jokainen työyhteisö ja laitokset velvoitetaan laatimaan oma turvallisuussuunnitelma, jonka toimivuutta testataan vuosittain yksiköittäin. Turvallisuussuunnitelmassa on esitetty ne toimenpiteet, joita on varauduttu noudattamaan, on esitetty ne toimenpiteet, joita on varauduttu noudattamaan hätä- ja onnettomuustilanteissa, joita voivat olla tulipalot, pitkäaikaiset sähkökatkokset, ymv. 10. HÄIRINTÄ Työturvallisuuslain (738/2002) 28 :n mukaan Jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi. Kunnanhallitus on hyväksynyt 2011 käyttöön otettavaksi Ypäjän kunnan toimiohjeen ristiriitojen rakentavaan käsittelyyn ja sovitteluun. Tehokas tapa lopettaa häirintä on kertoa häiritsijälle selkeästi, miltä hänen käyttäytymisensä tuntuu, ja pyytää häntä lopettamaan. Mikäli häiritty ei voi tai ei halua itse ottaa yhteyttä häiritsijään tai jos häirintä jatkuu kielloista huolimatta, tulee asiasta ilmoittaa lähimmälle esimiehelle. Häirintä pyritään ensisijaisesti selvittämään asianomaisessa yksikössä. Tarvittaessa

11 YPÄJÄN KUNTA 11 ja jos tunnet epävarmuutta toimia yksin, apuna voi käyttää työterveyshuoltoa, työsuojeluhenkilöstöä tai luottamusmiestä. 11. TYÖSTRESSI JA TYÖUUPUMUS Työstressi ilmentää ratkaisematonta ristiriitaa työntekijän ja työn välisessä suhteessa. Työstressin taustalta löytyy yleensä työjärjestelyissä vakavia ongelmia, joihin ei ole löydetty toimivia ratkaisuja. Pitkään jatkuessaan työstressi voi johtaa työuupumukseen, joka on vakava, työssä kehittyvä krooninen stressioireyhtymä. Se on häiriö, jolle on ominaista kokonaisvaltainen väsymys, kyyniseksi muuttunut asenne työhön ja heikentynyt ammatillinen itsetunto. Uupumuksen seurauksena suoriutuminen työssä heikkenee, mikä edelleen vahvistaa stressin kokemista. Työssä kuormittumiseen vaikuttavat työntekijän päätöksenteko- ja vaikutusmahdollisuudet, työn vaatimukset, työyhteisön piirteet ja ulkoinen työympäristö. Henkinen kuormittuminen lisääntyy työn vaatimusten kasvaessa ja päätöksentekomahdollisuuksien kaventuessa. Työn henkinen kuormittavuus voi liittyä mm. työtahtiin, kiireeseen, työn henkiseen raskauteen, työn sisältöön (laatu, määrä, vastuu), ammattitaitoon, osaamiseen, oppimismahdollisuuksiin, vaikuttamismahdollisuuksiin, työyhteisön toimintatapoihin, yksilön ja ympäristön vuorovaikutukseen, yksilön ominaisuuksiin, yhteiskunnallisiin tekijöihin. Työturvallisuuslain 25 :n selvittämisvelvoite koskee niin yksilön kuin työyhteisönkin kuormittuneisuutta. kun työntekijä ilmaisee omassa jaksamisessaan ongelmia, tulee työnantajan suhtautua asiaan vakavasti. Kuormittuneisuudesta voi kertoa työntekijöiden ilmaisemat asiat, poissaolot, vaihtuvuus, erilaisten työyhteisön hyvinvointia kuvaavien kyselyiden antamat tulokset (esim. ilmapiirikyselyt). Aloite kuormittuneisuuden selvittämiseen voi tulla yksilön, työyhteisön, työnantajan, työsuojeluhenkilöstön, työterveyshuollon tai työsuojeluviranomaisen taholta. Ensisijaisesti yhteyttä kannattaa ottaa työterveyshuoltoon, joka on asiantuntija työn kuormittavuuden selvittämisessä ja arvioinnissa. Yksilöllisen työkuormituksen arvioinnissa ja selvittämisessä yhteistyö työterveyshuollon kanssa on tärkeää. Työntekijät eivät aina ole valmiita asioista avoimesti keskustelemaan yhdessä, jolloin toimintamahdollisuus tilanteen korjaamiseksi voi hankaloitua. Tämän vuoksi on tärkeää ylläpitää työpaikalla avoimuutta ja luottamuksellisuutta. Esimiestyö ja vaikeiden asioiden puheeksi ottamisen taidot korostuvat tällaisissa tilanteissa entisestään. Selvityksen ja arvioinnin tekemisen jälkeen alkaa kaikkein tärkein vaihe. Tulokset pitää analysoida ja suunnitella tarvittavat toimenpiteet esiin tulleiden asioiden korjaamiseksi. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa korjaamaan työhyvinvointia uhkaavat tekijät ja myös seuraamaan tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia. Tarvittavia toimenpiteitä voi olla esimerkiksi: Esimiestyön parantaminen, kehityskeskustelujen käyminen Työyhteisön pelisäännöistä sopiminen, tiedon kulun parantaminen Työnohjaus Työmäärään puuttuminen Työtehtävien muuttaminen Työtapoihin vaikuttaminen Töiden priorisointi Työnjaosta sopiminen

12 YPÄJÄN KUNTA 12 Säännöllisten työpaikkapalavereiden pitäminen Koulutuksen järjestäminen jne. 12. RISKIEN ARVIOINTI Työturvallisuuslain mukaan työnantajan velvollisuus on selvittää työpaikalla esiintyvät vaarat ja poistaa ne. Jos vaaroja ei voida poistaa, tulee arvioida niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. 13. VAARATILANTEET (Läheltäpiti-tilanteet) Vaaratilanteiden raportoinnin ja käsittelyn työpaikoilla on todettu parantavan merkittävästi työturvallisuutta ja auttavan kohdistamaan työturvallisuus toimenpiteitä oikeisiin toimenpiteisiin. Vakiokäytännöksi otetaan vaaratilanteiden (läheltäpiti-tilanteiden) raportointi ja käsittely. Menettelyllä ei haeta syyllisiä vaan etsitään syitä ja keinoja tilanteiden ehkäisemiseksi. Raportointi ja käsittely toteutetaan siellä missä työtkin tehdään, eli luonnollisissa työyksiköissä. Kun havaitaan vaaratilanne, raportoidaan siitä esimiehelle ja edelleen työsuojelupäällikölle. 14. KOULUTUS Henkilöstöhallinnon osamäärärahassa varaudutaan vuosittain työsuojeluhenkilöstön ja henkilöstön yleiseen työsuojelukoulutukseen. 15. KEHITTÄMISKOHTEET JA TAVOITTEET Läheltäpiti- tilanteiden raportointikäytäntö koko kunnan henkilöstön kattavaksi. Työtapaturmia 0 kpl. 16. OHJELMAN TOTEUTTAMISEN SEURANTA JA PÄIVITYS Toimintaohjelmaa tarvittaessa päivitetään vuosittain. Toimintaohjelma käsitellään työsuojelutoimikunnassa, yhteistyötoimikunnassa ja kunnanhallitus vahvistaa sen noudatettavaksi. Työsuojeluorganisaation yhteistyökumppaneita ovat Työturvallisuuskeskus ja Etelä-Suomen aluehallintovirasto/ työsuojelun vastuualue, joilta saa ohjeita ja neuvoja tarvittaessa. Työsuojelutoimikunta kokoontuu keskustelemaan ajankohtaisista työsuojeluasioista tarpeen mukaan kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa.

13 YPÄJÄN KUNTA 13 Maatalouslomituksen työsuojelun toimintaohjelma LIITE 1 Ypäjän kunta MAATALOUSLOMITUKSEN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Ajalle

14 YPÄJÄN KUNTA 14 Sisällysluettelo 1. Yleistä Työsuojelun toiminta-ajatus Tavoite Yhteydet muihin toimintoihin 2. Nykytilanteen kuvaus Organisaatio Yhteistoimintaryhmä Yhteistyötoimikunta Lomitustoiminnan kuvaus Riskikartoitus Kemialliset vaaratekijät Fysikaaliset vaaratekijät Ergonomiset riskit Henkinen kuormitus Sairaus poissaolot 3. Tavoitteet Tapaturmien, ammattitautien ja sairaus poissaolojen vähentäminen Palvelusuunnitelmakartoitukset Ammattitaidon ylläpito ja parantaminen Työviihtyvyyden lisääminen 4. Tavoitteiden toteuttaminen Keinot Aikataulut Tehtävät ja vastuut Asiantuntijat ja yhteistoimintamenettely 5 Seuranta

15 YPÄJÄN KUNTA Yleistä 1.1 Työsuojelun toiminta-ajatus Työsuojelutoiminnan tarkoituksena on luoda ja ylläpitää turvallisia työoloja, laitteita ja työmenetelmiä työntekijöitä varten sekä hankkia sellaisia tietoja, koulutusta ja ohjausta, jota tarvitaan työturvallisuuden ylläpitämiseksi sekä vähentää tapaturmia ammattitauteja ja sairastuvuutta. Työturvallisuustoiminnassa on jatkuvasti seurattava työn turvallisuutta ja terveellisyyttä sekä kiinnitettävä erityistä huomiota vaarallisiin työolosuhteisiin, työtapoihin, henkiseen ylikuormittavuuteen ja työpaikkojen henkilösuhteisiin. Työsuojelu on osa toimintojen kokonaisvaltaista kehittämistä. Hyvinvoiva, omaa työtään ja työyhteisöön sekä itseään arvostava työntekijä on aktiivinen ja motivoitunut antamaan parhaan mahdollisen työpanoksen yhteisönsä hyväksi. Lomitustyön työsuojelulla tavoitetaan lomitushenkilöstön lisäksi pääosa siitä maatalousväestöstä, jolle työsuojelupalvelut ja työsuojelun edistäminen erityisesti on tarpeen. 1.2 Tavoite Työnsuojelun tavoitteena on lomittajien työskentelyolosuhteiden, työssä viihtyvyyden sekä fyysisen ja psyykkisen terveyden parantaminen. Työn laadun ja tehokkuuden lisääminen. Yhteistyön kehittäminen työnantajan, työntekijöiden, lomansaajien, työterveyshuollon, työsuojelupiirin sekä muiden sidosryhmien kesken. 1.3 Yhteydet muihin toimintoihin Lomituspalveluiden työsuojelun toimintaohjelma on osa koko kunnan työsuojelun toimintaohjelmaa. Lomituspalveluilla, sen muusta kunnan toiminnasta poikkeavan luonteen johdosta, tulee kuitenkin olla myös oma työsuojelun toimintaohjelma. Ohjelmaan kuuluu etäisinkin lomitettava tila, koska se on lomittajan työn suorituspaikka. Lomituspalveluiden työsuojelun toimintaohjelman tavoite ja toiminta-ajatus on yhtenäinen kunnan tavoitteen ja toiminta-ajatuksen kanssa. 2 Nykytilanteen kuvaus 2.1 Organisaatio

16 YPÄJÄN KUNTA 16 Ypäjän kunta on alkaen Melan toimeksiannosta toiminut seuraavien viiden kunnan, Forssan kaupunki, Humppila, Jokioinen, Tammela ja Ypäjä, maatalousyrittäjien lomituspalveluja järjestävänä paikallisyksikkönä. Melan toimeksiannosta paikallisyksikköön liitettiin Someron kaupungin maatalousyrittäjien lomituspalvelujen järjestäminen.. Paikallisyksikön vastuualueen esimiehenä toimii lomituspalvelupäällikkö Karita Järvelä. Lomituspalvelupäällikkö vastaa lomatoiminnan johtamisesta ja ohjauksesta. Maatalouslomittajien palkanlaskennan ja siihen liittyvien tehtävien hoidosta vastaa lomituspalvelusihteeri Markku Lintula. Maatalouslomittajien työnjohtajina ja lähimpinä esimiehinä toimivat lomituspalveluohjaajat Anu Lehtinen ja Tuomas Rautio. Vakituisia kuukausipalkkaisia maatalouslomittajia on n. 60. Lisäksi on lukuisa määrä lyhytaikaisia tuntipalkkaisia lomittajia. 2.2 Yhteistoimintaryhmä Lomituspalvelujen järjestämisen seurantaa varten on perustettu lomituspalvelujen yhteistoimintaryhmä, jonka tehtävänä on Toimia lomituksen hallintohenkilöstön tukena lomituspalvelujen järjestämiseen liittyvissä käytännön kysymyksissä Seurata palvelujen toimeenpanoa, lomituksen käytännön toteutusta ja huolehtia siitä, että lomituspalvelusäännösten tarkoitus ja tavoite toteutuu Yhteistoiminnan edistäminen palveluiden käyttäjien, lomitushallinnon ja lomittajien välillä Edistää toiminnallaan lomituspalvelujen oikeudenmukaista, taloudellista ja tehokasta toimeenpanoa. Tiedon välittäminen Yhteistoimintaryhmän kokoonkutsujana ja pöytäkirjanpitäjänä toimii lomituspalvelupäällikkö. Ryhmän päätöksillä on suosituksen luonne, sillä ei ole päätösvaltaa. Päätökset tekee lomituspalvelupäällikkö. Yhteistyöryhmän kokoonpano on koottu kaikkien kuntien osalta yksi henkilö / kuntaa kohden, lomittajien edustaja sekä lomahallinto. 2.3 Työsuojelutoimikunta Ypäjän kunnan työsuojelutoimikunta toimii työsuojelun valvontalain ja asetuksen sekä kunnallisen alan työsuojelu- ja työympäristösopimuksen tarkoittamana toimikuntana. Työsuojelutoimikunnan jäseninä ovat vaaleilla valitut

17 YPÄJÄN KUNTA 17 työsuojeluvaltuutetut sekä nimetty työsuojelupäällikkö. Työsuojelupäällikön ja - valtuutettujen tehtävänä on toimia käytännön työsuojelun valmisteluelimenä, joka hoitaa ns. työsuojelutoimintaan kuuluvat juoksevat asiat. 2.4 Lomitustoiminnan kuvaus Lomavuonna 2013 on vuosilomaan oikeutettuja tiloja 294 ja yrittäjiä 460, joista itse järjestetyn lomituksen oli valinnut 40 yrittäjää. Lomarenkaita on viisi. 2.5 Riskikartoitus Kemialliset vaaratekijät Pesu- ja desinfiointiaineet Pesu- ja desinfiointiaineiden käyttö on maataloudessa hyvin runsasta, erityisesti maitoa tuottavilla tiloilla. Käytettäessä niitä voi joutua elimistöön kolmea eri tietä: - hengitysteiden - ihon - ruoansulatuskanavan kautta Säilöntäaineet Rehun säilöntään käytetään happopohjaisia säilöntäaineita. Säilöntäaineet ovat voimakkaasti ärsyttäviä, jos niitä joutuu iholle tai limakalvoille Fysikaaliset vaaratekijät Melu Maataloustyö on melun suhteen samanlaista kuin mikä tahansa teollisuustyö. Työympäristössä on paljon meluavia koneita ja eläimiä. Melu aiheuttaa jatkuvasti ammattitauteja niin lomittajille kuin yrittäjillekin. Lievempien meluvammojen tai haittojen määrä on ammattitauteihin verrattuna moninkertainen. Valaistus Valo on tärkeä osa jokapäiväistä ympäristöämme. Hyvä valaistus lisää ihmisten ja eläinten viihtyvyyttä. Hyvin valaistut paikat on helppo pitää puhtaina, mikä merkitsee korkeatasoista hygieniaa ja tuottavuutta. Huono valaistus lisää helposti epäjärjestystä ja epäsiisteyttä sekä lisää tapaturmariskiä. Ilmanvaihto Ilmanvaihdon tehtävänä on poistaa haitalliset kaasut ja kosteus sekä tuoda tilalle puhdasta ulkoilmaa. Samalla ilmanvaihdon tulee kuitenkin tapahtua siten, että sisäilmasto pysyy lämpötilaltaan sopivana eikä haitallista veto esiinny. Monissa karjasuojissa on talvella ongelmana kosteus ja lämpötilan vaihtelu. Keväällä, kun aurinko alkaa lämmittää, lämpötila voi nousta haitallisen korkeaksi.

18 YPÄJÄN KUNTA 18 Ilman tulo- ja poistoaukkojen mitoitus ja sijoitus on verrattain harvoin täysin onnistunut, koska usein karjasuojissa on haitallista vetoa, sopimaton lämpötila tai haitallisia kaasupitoisuuksia. Maatalouspölyt Tuotantorakennuksen ilmassa on ruokinta- ja lypsyaikaan monenlaista pölyä, mm. heinäpölyä, rehupölyä, karvoja, hilsettä, homepölyä, bakteereita. Pääasialliset homepölylähteet maatalousympäristössä ovat heinä, vilja, pehkut ja hake. Lomittaja altistuu homepölylle pääasiassa seuraavissa työvaiheissa: varastoissa heinän, pehkujen tai viljan siirron ja viljan jauhatuksen yhteydessä ja navetassa eläimiä ruokittaessa ja kuivitettaessa Ergonomiset riskit Lomittajan työssä on useita eri työvaiheita. Niihin sisältyy monipuolisia fyysistä kuormitusta. Jos fyysinen kuormitus työssä vastaa työntekijän ominaisuuksia ja toimintakykyä, kuormittuminen on vaaratonta ja jopa tarpeellista. Lomittajan työssä on kuitenkin sekä tuki- ja liikuntaelimistöä että hengitys- ja verenkieroelimistöä kuormittavia työvaiheita. Tuki- ja liikuntaelimistöä kuormittavat esimerkiksi hankalat työasennot, samana toistuvat työliikkeet ja raskaiden taakkojen käsittely. Hengitys- ja verenkiertoelimistö kuormittuu, kun tehdään liikkuvaa työtä ja suuret lihasryhmät työskentelevät. Tällaista työtä sisältyy esimerkiksi raskaiden taakkojen nostamiseen ja kantamiseen (säilörehun irrotus ja jako) Henkinen kuormitus Työn sisältö vaikuttaa olennaisesti työntekijöiden motivaatioon ja tehokkuuteen. Haasteellinen, vaihteleva ja olemassa olevien valmiuksien käyttöä edellyttävä työ ylläpitää ja kehittää hyvinvointia. Ongelmia puolestaan aiheuttaa niin laadullinen kuin ylikuormituskin. Laadullisesti alikuormittavia ovat yksipuoliset, pääasiassa havainto- ja motoristen toimintojen varassa suoritettavat työt, jotka eivät edellytä esimerkiksi harkintaa ja päätöksentekoa. Yksittäinen ihminen voi kokea työnsä laadullisesti alikuormittavaksi myös silloin, jos työ ei enää tarjoa haasteita, kun hän osaa jo kaiken, kokee pysyvänsä paikallaan tai peräti taantuvansa ammatillisesti työssään. Laadullinen ylikuormitus syntyy kun työn vaatimukset ovat liialliset ylittäen ihmisen voimavarat. Esimerkiksi muutokset työssä saattavat tilapäisesti johtaa laadulliseen ylikuormittumiseen. Muutoksiin sisältyy kuitenkin usein juuri niitä haasteita, joita ihminen tarvitsee kehittyäkseen. Niitä ei voida pitää haitallisina, jos tarjolla on keinoja saavuttaa uusia vaatimuksia vastaavaa ammattitaito.

19 YPÄJÄN KUNTA 19 Työn määrä on olennainen kuormitustekijä kaikessa työssä. Määrällistä alikuormitusta esiintyy tehtävissä, jotka edellyttävät työntekijän jatkuvaa läsnäoloa, mutta varsinaista tekemistä on vain ajoittain. Määrällinen ylikuormitus eli kiire on hyvinkin monista eri tekijöistä johtuva ongelma. Usein kiire liittyy työn ajallisen järjestämisen ongelmiin. Työt kasaantuvat tiettyihin kellon- tai vuodenaikoihin. Erityisen hankalaksi kiire koetaan silloin, kun kiireen koetaan heikentävän työn laatua. Vastuu kuormittaa. Ongelmatilanteissa varsinkin, jos tilan väkeä ei ole paikalla ja täytyy päättää, mitä tehdään. Ihmissuhteet koetaan monesti tärkeimmiksi ongelmiksi työpaikalla.sosiaalinen ilmapiiri häiriintyy joskus vaikeiden persoonallisuuksien tai toisistaan poikkeavien, tiukkojen asenteiden vuoksi. 3. Sairaus poissaolot Yleisimpiä sairaus poissaolojen aiheuttajia ovat olleet flunssa, vatsatauti, selkä- ja käsikivut. Tapaturmista yleisimpiä ovat liukastumiset, venähdykset ja ruhjeet. Kunnan toimintamalli Yhdessä Työkuntoon työkyvyn tukemiseen ja sairaus poissaoloihin on käytössä maatalouslomittajilla. 3. Tavoitteet 3.1 Tapaturmien, ammattitautien ja sairaus poissaolojen vähentäminen Sairaus poissaolopäivien väheneminen noin kahteen viikkoon lomittajaa kohti ja työtapaturmien väheneminen kymmeneen tapaturmaan kalenterivuodessa. 3.2 Palvelusuunnitelmakartoitukset Kartoitukset tehdään jokaiselle tilalle, joissa kunnan maatalouslomittajat työskentelevät. Palvelusuunnitelmakartoituksen apuvälineenä käytetään erillistä palvelusuunnitelmalomaketta. Ammattitaidon ylläpito ja parantaminen Jokaisen lomittajan ammattitaito arvioidaan ja sen pohjalta tehdään täydennyskoulutussuunnitelma. Laatukoulutus, sähköturvallisuuskoulutus ja ensiapukoulutus ovat käytynä. Tulevina vuosina keskitytään ammatillisen osaamisen lisäämiseen eri eläinten hoitoon liittyvissä töissä. Myös automatiikkaa ja koneidenkäyttöä painotetaan. 3.3 Työviihtyvyyden lisääminen Palvelusuunnitelmien avulla pyritään työturvallisuuden parantamiseen sekä oikeaan työajan mitoitukseen. Koulutustilaisuuksien lisäksi lomittajille järjestetään työkokouksia ja Tyky- toimintaa joissa lomittajat tapaavat ammattitovereitaan vapaamuotoisemmissa

20 YPÄJÄN KUNTA 20 merkeissä. Työvuorot suunnitellaan neljän viikon jaksoissa ja ilmoitetaan lomittajille viimeistään yksi viikko ennen jakson vaihtumista. Postin mukana kerran kuussa lähtee tiedoite ajankohtaisista asioista. Pyritään ottamaan huomioon lomittajien henkilökohtaiset ominaisuudet ja että jokaiselle tilalle olisi perehdytetty riittävä määrä lomittajia. Uusia lomarenkaita muodostetaan jokaiselle lomittajalle joka sellaisen haluaa. Renkaan muodostamisen periaatteena on että lomittaja saa ehdottaa, mitkä tilat haluaa renkaaseen ottaa. Renkaiden perustamiskokouksissa suositellaan tehtäväksi kirjallista lomitusrengassopimusta. Työnohjauspalavereja ja kehityskeskusteluja järjestetään säännöllisin väliajoin. Näissä tilaisuuksissa annetaan palautetta puolin ja toisin. 4. Tavoitteiden toteuttaminen Keinot Yleistä Terveyttä ylläpitäviä ja edistäviä tekijöitä ovat riittävä uni, lepo ja rentoutuminen sekä suotuisat elin ja työolot. Myös monipuolinen ravinto, sopiva ruumiillinen rasitus ja taudinaiheuttajien vähentäminen henkilökohtaisen hygienian avulla parantavat elimistön toimintaedellytyksiä. Lomittajan vastuu työssä Maatalouslomittajan vastuu työssä voidaan rinnastaa työntekijän vastuuseen. Työn itsenäisestä luonteesta johtuen korostuvat ammattitaito ja hyvä työnopastus. Lomittajan on suoritettava työt annettujen ohjeiden mukaisesti. Häneltä edellytetään huolellisuutta ja varovaisuutta työssä. Toimimalla tietoisesti vasten annettuja ohjeita lomittaja vastaa mahdollisista seurauksista ja korvauksista henkilökohtaisesti. Ilmoitusvelvollisuus Kun lomittaja havaitsee vian tai puutteellisuuden koneissa, laitteissa, työoloissa tai työmenetelmissä, hänen tulee ilmoittaa siitä välittömästi yrittäjälle ja / tai omalle esimiehelleen. Ilmoituksen perusteella tiedon vastaanottaja antaa uudet työohjeet tai vastuu tilanteesta siirtyy hänelle. Jos vika tai puutteellisuus aiheuttaa vakavaa vaaraa lomittajalle, hänellä on oikeus pidättäytyä kyseisestä työstä. Henkilön suojainten käyttö Koska työnantaja eli kunta voi vain rajoitetusti vaikuttaa varsinaisen työympäristön turvallisuuteen lomitustyössä, on tärkeää että lomittajalla on käytössä tarvittavat henkilönsuojaimet. Lomittaja on myös velvollinen käyttämään suojainta, jos työ sitä edellyttää. Näin toimien hän huolehtii omasta turvallisuudestaan ja terveydestään lomitustyössä. Henkilönsuojaimia ovat mm. - suojakypärä - kuulonsuojain - kasvojen suojain - hengityksensuojain - suojakäsineet