YPÄJÄN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YPÄJÄN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1.1.2014 31.12.2016"

Transkriptio

1 Yhttmk LIITE 1 Kh LIITE 12 YPÄJÄN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Jouko Käkönen Työsuojelupäällikkö

2 YPÄJÄN KUNTA 2 SISÄLLYS 1. TYÖSUOJELUOHJELMAN TARKOITUS, TAVOITE JA VASTUU... 3 Työsuojeluohjelman tarkoitus ja tavoite... 3 Työsuojeluvastuu TYÖSUOJELUORGANISAATIO... 4 Työsuojelutoimikunta Tehtävät... 4 Työsuojelupäällikkö Tehtävät... 4 Työsuojeluvaltuutetut Tehtävät TYÖSUOJELUN TOIMINTAVERKOSTO TYÖOLOSUHTEIDEN, TYÖTAPOJEN JA TYÖYHTEISÖN TILAN SEURANTA TYÖTERVEYSHUOLTO HENKILÖSTÖN OPETUS JA PEREHDYTTÄMINEN TYÖTAPATURMIEN, AMMATTITAUTIEN JA VAARATILANTEIDEN TUTKINTA MUUTOS- JA UUDISRAKENTAMINEN, TYÖMENETELMIEN MUUTOKSET TOIMINTA TULIPALO- JA MUISSA HÄTÄTILANTEISSA HÄIRINTÄ TYÖSTRESSI JA TYÖUUPUMUS RISKIN ARVIOINTI VAARATILANTEET (Läheltäpiti-tilanteet) KOULUTUS KEHITTÄMISKOHTEET JA TAVOITTEET OHJELMAN TOTEUTTAMISEN SEURANTA JA PÄIVITYS LIITTEET 1. Maatalouslomituksen työsuojelun toimintaohjelma Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Ypäjän kunnan tasa-arvosuunnitelma

3 YPÄJÄN KUNTA 3 YPÄJÄN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1. TYÖSUOJELUOHJELMAN TARKOITUS, TAVOITE JA VASTUU Työsuojeluohjelman tarkoitus ja tavoite Työsuojelun toimintaohjelmassa asetetaan toimintaperiaatteet ja määritellään kunnan työsuojelun yleiset toimintalinjat, periaatteet ja tavoitteet sekä työsuojeluvastuut ja tehtävät Työturvallisuuslaki 738/2002 tuli voimaan Lain mukaan: Työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeellista toimintaa varten ohjelma, joka kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset. Lain turvallisuuspoliittisena lähtökohtana ja tavoitteena on työpaikan oma-aloitteinen turvallisuuden hallinta, jonka avulla työn turvallisuutta ja terveellisyyttä sekä työntekijöiden työkykyä voidaan tehokkaimmin edistää ja ylläpitää. Turvallisuuden parantaminen ja ylläpito on koko organisaation tehtävä. Työsuojelun tavoitteena on tukea henkilöstön työkykyä, fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä poistaa työolojen haittoja. Henkilöstön työssä jaksamiseen on erityisesti kiinnitettävä huomiota. Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen on esimiesten tärkeimpiä tehtäviä. Työsuojelutoiminnan tavoitteista huolehtivat työnantaja ja työntekijät yhteistyössä. Työsuojelu vaatii toteutuakseen tarkoituksenmukaisesti, on tunnettava työpaikan työolojen nykytila: työviihtyvyys, työilmapiiri, ergonomia ja fyysinen työympäristö, työkykyyn vaikuttavat tekijät. Työsuojelun toimintaohjelmaan liittyy myös työterveyshuolto, Toimintaohjelma käsitellään yhteistyötoimikunnassa, kunnan johtoryhmässä ja kunnanhallituksessa. Tämä sitouttaa johdon ja henkilöstön toimintaohjelman toteuttamiseen. Maatalouslomitusta koskien on laadittu erillinen, koskeva työsuojelun toimintaohjelma, joka on tämän asiakirjan liitteenä 1. Työsuojeluvastuu Työpaikan työsuojelu on osa jokapäiväistä työelämää. Ypäjän kunnan jokaisella työyhteisön jäsenellä on omalta osaltaan vastuu työsuojelun toteuttamisesta. Työnantajalla on kokonaisvastuu työsuojelusta. Työnantajaa edustaa työpaikalla esimies, jolla on myös tiedotusvastuu työsuojelukysymyksistä.

4 YPÄJÄN KUNTA 4 2. TYÖSUOJELUORGANISAATIO Työsuojelutoimikunta ja tehtävät työsuojelussa Ypäjän kunnan työsuojelutoimikunta toimii työsuojelun valvontalain ja asetuksen sekä kunnallisen alan työsuojelu- ja työympäristösopimuksen tarkoittamana toimikuntana. Työsuojelutoimikunnan jäseninä ovat vaaleilla valitut työsuojeluvaltuutetut sekä nimetty työsuojelupäällikkö. Työsuojelupäällikön ja -valtuutettujen tehtävänä on toimia käytännön työsuojelun valmisteluelimenä, joka hoitaa ns. työsuojelutoimintaan kuuluvat juoksevat asiat. Työsuojelutoimikunnan ja työsuojeluvaltuutettujen toimikausi on neljä kalenterivuotta Tehtävät Laatii: Vuosittaisen toimintasuunnitelman ja ottaa suunnitelmissaan huomioon työsuojelun toimintaohjelman. Käsittelee: Työolojen tilaa ja kehitystä sekä tekee kehittämisehdotuksia työnantajalle. Työoloja koskevien tutkimusten tarvetta, toteutumista ja seurantaa. Työpaikan terveellisyyden ja turvallisuuden tarkkailun järjestämistä. Työpaikan sisäisen työsuojelutarkastuksen tarvetta ja tekee sitä koskevia ehdotuksia. Työpaikan työsuojelun toimintaohjelmaa ja muita työoloja koskevia suunnitelmia sekä antaa niistä lausuntoja ja seuraa niiden toteutumista. Työterveyshuollon toimeenpanoa. Työsuojelutiedotuksen järjestämistä työpaikalla. Tekee esityksiä: Työterveyshuollon kehittämisestä Työsuojelukoulutuksen, työnopastuksen ja perehdyttämisen järjestämiseksi. Osallistuu: Työkykyä ylläpitävään toimintaan työpaikalla. Työsuojelupäällikkö Ypäjän kunnassa on nimetty työnantajan ja työntekijäin yhteistoiminnasta vastaavaksi, työpaikan työsuojelupäälliköksi Jouko Käkönen Tehtävät

5 YPÄJÄN KUNTA 5 Perehtyy: Osallistuu: Huolehtii: Työsuojelusäännöksiin, -määräyksiin ja ohjeisiin Työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin työpaikan oloihin ja seuraa niiden kehitystä ja ryhtyy toimiin havaitsemansa epäkohdan tai puutteen korjaamiseksi. Työpaikan työsuojelun toimintaohjelman valmisteluun Työsuojelutarkastuksiin ja tutkimuksiin Työkykyä ylläpitävään toimintaan työpaikalla. Työsuojelumääräyksiä ja ohjeita koskevan tarpeellisen tiedon välittämisestä työnantajalle, esimiehille ja työntekijöille. Työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyvien käyttöönotto- ja kunnossapitotarkastusten teettämisestä. Työnantajan ja työntekijöiden välisen yhteistoiminnan järjestämisestä, ylläpitämisestä ja kehittämisestä Tekee esityksiä työnantajalle: Ensiaputoiminnasta ja koulutuksen järjestämisestä Työsuojeluun liittyvästä työnopastuksesta, koulutuksesta ja tiedotuksesta. Tutkimuksen järjestämisestä työpaikalla sattuneen tapaturman tai havaitun tapaturmavaaran tai työpaikalla ilmenneiden työstä johtuvien sairauksien johdosta

6 YPÄJÄN KUNTA 6 Työsuojeluvaltuutetut Työsuojeluvaltuutetut kaudella Työsuojeluvaltuutettu Varavaltuutettu Toinen varavaltuutettu Janno Löhmus, lomatoimi Helena Koskela, päiväkoti ei nimetty Työsuojeluvaltuutettu Varavaltuutettu Toinen varavaltuutettu Annamaria Poutala, lomatoimi Silja Haavisto, koulutoimi ei nimetty Tehtävät Perehtyy: Työsuojelusäännöksiin, -määräyksiin ja ohjeisiin Työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin työpaikan oloihin ja seuraa niiden kehitystä sekä ilmoittaa havaitsemistaan puutteista ja epäkohdista työnjohdolle ja työsuojelupäällikölle sekä tarvittaessa työsuojeluviranomaiselle. Osallistuu: Työpaikan työsuojelun toimintaohjelman valmisteluun työpaikalla sovittavalla tavalla Tarvittaessa työsuojelutarkastuksiin ja tutkimuksiin Tarvittaessa tutkimukseen, joka on toimeenpantu työpaikalla sattuneen tapaturman tai havaitun tapaturmavaaran tai työpaikalla ilmenneiden työstä johtuvien sairauksien johdosta Työkykyä ylläpitävään toimintaan työpaikalla. Työnantajan ja työntekijöiden välisen työsuojeluyhteistoiminnan kehittämiseen.

7 YPÄJÄN KUNTA 7 3. TYÖSUOJELUN TOIMINTAVERKOSTO Työsuojelu on eri toimijoiden kokonaisvaltaista toimintaa. Toimijoina ovat työpaikan linja- ja työsuojeluorganisaatio, työterveyshuolto, työpaikan ulkopuoliset asiantuntijat kuten työsuojeluja muut viranomaiset, vakuutuslaitokset, työsuojelututkimus, -rahoitus, -koulutus ja tiedotus sekä yksittäiset asiantuntijat. ONGELMAN KORJAUS TYÖNTEKIJÄ ONGELMAN KORJAUS OMA ESIMIES TYÖSUOJELU- PÄÄLLIKKÖ JOHTORYHMÄ TYÖSUOJELU- VALTUUTETTU ONGELMAN KORJAUS TYÖSUOJELUTOIMIKUNTA ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO/ TYÖSUOJELUN VASTUUALUE

8 YPÄJÄN KUNTA 8 Esimiehen työsuojeluvastuu perustuu hänen päätöksenteko- ja toimivaltuuksiinsa ja pohjautuu työturvallisuuslakiin. Vastuualueita voidaan kuvata yleisesti seuraavasti: Valtuuston, kunnanhallituksen, lautakuntien vastuulla on: Aineelliset edellytykset kuten tuotantovälineiden ja tilojen turvallisuus, joista on huolehdittava jo suunnittelu- ja investointipäätösten yhteydessä. Toiminnalliset edellytykset kuten riittävän pätevien esimiesten valinta ja selkeän tehtäväjaon vahvistaminen ja yleisvalvonta. Osastopäällikön vastuulla on: Turvallisuusohjeiden laatiminen ja niiden noudattamisen valvonta. Laitehankinnat ja laitteiston kunnon valvonta Työyhteisön sosiaalisten suhteiden ja henkisen työsuojelun edellytysten valvonta. Tarpeellisten esitysten tekeminen ylemmälle johdolle Työyhteisön esimiehen/ esimiehen vastuulla on: Koneiden ja laitteiden kunnon valvonta Turvallisten työmenetelmien ja henkilösuojainten käytön valvonta Työnopastus Työntekijöiden velvollisuutena on: Ohjeiden ja määräysten noudattaminen Varovaisuuden noudattaminen Omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta huolehtiminen Vaaroista ilmoittaminen Suojeluvälineiden puutteista ja vioista ilmoittaminen Suojeluvälineiden käyttö

9 YPÄJÄN KUNTA 9 Työsuojelun viranomaistoiminta Työsuojelun viranomaisia ovat sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto ja Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Työsuojeluviranomaisten toiminta keskittyy työtapaturmien torjuntaan, henkiseen hyvinvointiin sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyyn. Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto vastaa mm. työsuojelulainsäädännön ja kansallisen työsuojelupolitiikan valmistelusta. Lisäksi se ohjaa aluehallintovirastoja. Se myös valmistaa ja myy työsuojelujulkaisuja. Aluehallintovirastot neuvovat työnantajia miten työpaikalla voidaan hoitaa työsuojeluasioita omatoimisesti ja miten työsuojeluasiat ovat yhdistettävissä työpaikan muihin toimintajärjestelmiin. Toisaalta ne valvovat säännösten noudattamista työsuojelutarkastuksin ja tarvittavin pakkokeinoin. Ypäjän kunta kuuluu Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen piiriin. 4. TYÖOLOSUHTEIDEN, TYÖTAPOJEN JA TYÖYHTEISÖN TILAN SEURANTA Työolojen seuranta kuuluu kaikille kunnan palveluksessa oleville, mutta erityisesti esimiehille. Työntekijöiden on ilmoitettava havaitsemistaan vioista sekä turvallisuutta ja terveellisyyttä uhkaavista vaaroista vastuussa oleville esimiehille ja työsuojelupäällikölle. Esimiesten on esitettävä kirjallinen vastaus siitä, mihin toimiin ja missä aikataulussa ilmoituksen johdosta ryhdytään. Eri osastojen tai esimiesten väliset selvitykset ja vastaukset toimitetaan kirjallisena. Kaikkiin kunnan kiinteistöihin nimetään kiinteistöjen vastuuhenkilöt, joiden on huolehdittava, että kosteusvaurioista ja muista työpaikan turvallisuutta vaarantavista asioista tehdään välittömästi kirjalliset ilmoitukset kiinteistön esimiehelle, tekniselle osastolle ja työsuojelupäällikölle. Henkisen työsuojelun tavoitteena on edistää yksittäisten työntekijöiden ja työyhteisön hyvinvointia. Henkistä jaksamista tuetaan mm. varmistamalla työyhteisön sisäisen tiedonkulun toimivuus. 5. TYÖTERVEYSHUOLTO Työterveyslaki (1383/2001) tuli voimaan Lain tarkoituksena on työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistoimin edistää sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran erivaiheissa. Työterveyshuollon yksityiskohtainen toimintasuunnitelma vuodelle on tämän asiakirjan liitteenä 2.

10 YPÄJÄN KUNTA HENKILÖSTÖN OPETUS JA PEREHDYTTÄMINEN Uusille työntekijöille on annettava ennen työn aloittamista tiedot työpaikasta ja sen toimintatavoista työsuojelu ja työsuhdeasioissa. Omaan työhön liittyvät vaarat ja haitat sekä niiden välttämiseksi tarvittavat toimet selvitetään niin, että työntekijät pystyvät saamiensa ohjeiden ja tietojen perusteella työskentelemään turvallisesti ja terveellisesti sekä tunnistaa työhön liittyvät riskit. Jokainen työyhteisö laatii oman perehdyttämiskansion ja huolehtii niiden ajan tasalla pysymisestä. 7. TYÖTAPATURMIEN, AMMATTITAUTIEN JA VAARATILANTEIDEN TUTKINTA Työtapaturmat ja ammattitaudit tutkitaan työterveyshuollossa ja sieltä ohjataan tarvittaessa jatkotutkimuksiin. Lisäksi selvitetään niihin johtaneet syyt. Tutkinta suoritetaan työsuojelupäällikön johdolla yhteistyössä työsuojeluvaltuutetun ja henkilöstön kanssa. Tarvittaessa käytetään asiantuntijoita esiin tulleiden ongelmien syiden selvittämisessä ja ratkaisemisessa. 8. MUUTOS- JA UUDISRAKENTAMINEN, TYÖMENETELMIEN MUUTOKSET Työturvallisuuteen, työterveyteen ja työkykyyn liittyvät tekijät tulee ottaa huomioon työtiloja suunniteltaessa ja uudistettaessa, hankittaessa työvälineitä ja kalusteita sekä muissa työoloihin vaikuttavissa muutostilanteissa. Ensiarvoisen tärkeää on valmistella näitä asioita käyttäjien kanssa. 9. TOIMINTA TULIPALO- JA MUISSA HÄTÄTILANTEISSA Jokainen työyhteisö ja laitokset velvoitetaan laatimaan oma turvallisuussuunnitelma, jonka toimivuutta testataan vuosittain yksiköittäin. Turvallisuussuunnitelmassa on esitetty ne toimenpiteet, joita on varauduttu noudattamaan, on esitetty ne toimenpiteet, joita on varauduttu noudattamaan hätä- ja onnettomuustilanteissa, joita voivat olla tulipalot, pitkäaikaiset sähkökatkokset, ymv. 10. HÄIRINTÄ Työturvallisuuslain (738/2002) 28 :n mukaan Jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi. Kunnanhallitus on hyväksynyt 2011 käyttöön otettavaksi Ypäjän kunnan toimiohjeen ristiriitojen rakentavaan käsittelyyn ja sovitteluun. Tehokas tapa lopettaa häirintä on kertoa häiritsijälle selkeästi, miltä hänen käyttäytymisensä tuntuu, ja pyytää häntä lopettamaan. Mikäli häiritty ei voi tai ei halua itse ottaa yhteyttä häiritsijään tai jos häirintä jatkuu kielloista huolimatta, tulee asiasta ilmoittaa lähimmälle esimiehelle. Häirintä pyritään ensisijaisesti selvittämään asianomaisessa yksikössä. Tarvittaessa

11 YPÄJÄN KUNTA 11 ja jos tunnet epävarmuutta toimia yksin, apuna voi käyttää työterveyshuoltoa, työsuojeluhenkilöstöä tai luottamusmiestä. 11. TYÖSTRESSI JA TYÖUUPUMUS Työstressi ilmentää ratkaisematonta ristiriitaa työntekijän ja työn välisessä suhteessa. Työstressin taustalta löytyy yleensä työjärjestelyissä vakavia ongelmia, joihin ei ole löydetty toimivia ratkaisuja. Pitkään jatkuessaan työstressi voi johtaa työuupumukseen, joka on vakava, työssä kehittyvä krooninen stressioireyhtymä. Se on häiriö, jolle on ominaista kokonaisvaltainen väsymys, kyyniseksi muuttunut asenne työhön ja heikentynyt ammatillinen itsetunto. Uupumuksen seurauksena suoriutuminen työssä heikkenee, mikä edelleen vahvistaa stressin kokemista. Työssä kuormittumiseen vaikuttavat työntekijän päätöksenteko- ja vaikutusmahdollisuudet, työn vaatimukset, työyhteisön piirteet ja ulkoinen työympäristö. Henkinen kuormittuminen lisääntyy työn vaatimusten kasvaessa ja päätöksentekomahdollisuuksien kaventuessa. Työn henkinen kuormittavuus voi liittyä mm. työtahtiin, kiireeseen, työn henkiseen raskauteen, työn sisältöön (laatu, määrä, vastuu), ammattitaitoon, osaamiseen, oppimismahdollisuuksiin, vaikuttamismahdollisuuksiin, työyhteisön toimintatapoihin, yksilön ja ympäristön vuorovaikutukseen, yksilön ominaisuuksiin, yhteiskunnallisiin tekijöihin. Työturvallisuuslain 25 :n selvittämisvelvoite koskee niin yksilön kuin työyhteisönkin kuormittuneisuutta. kun työntekijä ilmaisee omassa jaksamisessaan ongelmia, tulee työnantajan suhtautua asiaan vakavasti. Kuormittuneisuudesta voi kertoa työntekijöiden ilmaisemat asiat, poissaolot, vaihtuvuus, erilaisten työyhteisön hyvinvointia kuvaavien kyselyiden antamat tulokset (esim. ilmapiirikyselyt). Aloite kuormittuneisuuden selvittämiseen voi tulla yksilön, työyhteisön, työnantajan, työsuojeluhenkilöstön, työterveyshuollon tai työsuojeluviranomaisen taholta. Ensisijaisesti yhteyttä kannattaa ottaa työterveyshuoltoon, joka on asiantuntija työn kuormittavuuden selvittämisessä ja arvioinnissa. Yksilöllisen työkuormituksen arvioinnissa ja selvittämisessä yhteistyö työterveyshuollon kanssa on tärkeää. Työntekijät eivät aina ole valmiita asioista avoimesti keskustelemaan yhdessä, jolloin toimintamahdollisuus tilanteen korjaamiseksi voi hankaloitua. Tämän vuoksi on tärkeää ylläpitää työpaikalla avoimuutta ja luottamuksellisuutta. Esimiestyö ja vaikeiden asioiden puheeksi ottamisen taidot korostuvat tällaisissa tilanteissa entisestään. Selvityksen ja arvioinnin tekemisen jälkeen alkaa kaikkein tärkein vaihe. Tulokset pitää analysoida ja suunnitella tarvittavat toimenpiteet esiin tulleiden asioiden korjaamiseksi. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa korjaamaan työhyvinvointia uhkaavat tekijät ja myös seuraamaan tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia. Tarvittavia toimenpiteitä voi olla esimerkiksi: Esimiestyön parantaminen, kehityskeskustelujen käyminen Työyhteisön pelisäännöistä sopiminen, tiedon kulun parantaminen Työnohjaus Työmäärään puuttuminen Työtehtävien muuttaminen Työtapoihin vaikuttaminen Töiden priorisointi Työnjaosta sopiminen

12 YPÄJÄN KUNTA 12 Säännöllisten työpaikkapalavereiden pitäminen Koulutuksen järjestäminen jne. 12. RISKIEN ARVIOINTI Työturvallisuuslain mukaan työnantajan velvollisuus on selvittää työpaikalla esiintyvät vaarat ja poistaa ne. Jos vaaroja ei voida poistaa, tulee arvioida niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. 13. VAARATILANTEET (Läheltäpiti-tilanteet) Vaaratilanteiden raportoinnin ja käsittelyn työpaikoilla on todettu parantavan merkittävästi työturvallisuutta ja auttavan kohdistamaan työturvallisuus toimenpiteitä oikeisiin toimenpiteisiin. Vakiokäytännöksi otetaan vaaratilanteiden (läheltäpiti-tilanteiden) raportointi ja käsittely. Menettelyllä ei haeta syyllisiä vaan etsitään syitä ja keinoja tilanteiden ehkäisemiseksi. Raportointi ja käsittely toteutetaan siellä missä työtkin tehdään, eli luonnollisissa työyksiköissä. Kun havaitaan vaaratilanne, raportoidaan siitä esimiehelle ja edelleen työsuojelupäällikölle. 14. KOULUTUS Henkilöstöhallinnon osamäärärahassa varaudutaan vuosittain työsuojeluhenkilöstön ja henkilöstön yleiseen työsuojelukoulutukseen. 15. KEHITTÄMISKOHTEET JA TAVOITTEET Läheltäpiti- tilanteiden raportointikäytäntö koko kunnan henkilöstön kattavaksi. Työtapaturmia 0 kpl. 16. OHJELMAN TOTEUTTAMISEN SEURANTA JA PÄIVITYS Toimintaohjelmaa tarvittaessa päivitetään vuosittain. Toimintaohjelma käsitellään työsuojelutoimikunnassa, yhteistyötoimikunnassa ja kunnanhallitus vahvistaa sen noudatettavaksi. Työsuojeluorganisaation yhteistyökumppaneita ovat Työturvallisuuskeskus ja Etelä-Suomen aluehallintovirasto/ työsuojelun vastuualue, joilta saa ohjeita ja neuvoja tarvittaessa. Työsuojelutoimikunta kokoontuu keskustelemaan ajankohtaisista työsuojeluasioista tarpeen mukaan kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa.

13 YPÄJÄN KUNTA 13 Maatalouslomituksen työsuojelun toimintaohjelma LIITE 1 Ypäjän kunta MAATALOUSLOMITUKSEN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Ajalle

14 YPÄJÄN KUNTA 14 Sisällysluettelo 1. Yleistä Työsuojelun toiminta-ajatus Tavoite Yhteydet muihin toimintoihin 2. Nykytilanteen kuvaus Organisaatio Yhteistoimintaryhmä Yhteistyötoimikunta Lomitustoiminnan kuvaus Riskikartoitus Kemialliset vaaratekijät Fysikaaliset vaaratekijät Ergonomiset riskit Henkinen kuormitus Sairaus poissaolot 3. Tavoitteet Tapaturmien, ammattitautien ja sairaus poissaolojen vähentäminen Palvelusuunnitelmakartoitukset Ammattitaidon ylläpito ja parantaminen Työviihtyvyyden lisääminen 4. Tavoitteiden toteuttaminen Keinot Aikataulut Tehtävät ja vastuut Asiantuntijat ja yhteistoimintamenettely 5 Seuranta

15 YPÄJÄN KUNTA Yleistä 1.1 Työsuojelun toiminta-ajatus Työsuojelutoiminnan tarkoituksena on luoda ja ylläpitää turvallisia työoloja, laitteita ja työmenetelmiä työntekijöitä varten sekä hankkia sellaisia tietoja, koulutusta ja ohjausta, jota tarvitaan työturvallisuuden ylläpitämiseksi sekä vähentää tapaturmia ammattitauteja ja sairastuvuutta. Työturvallisuustoiminnassa on jatkuvasti seurattava työn turvallisuutta ja terveellisyyttä sekä kiinnitettävä erityistä huomiota vaarallisiin työolosuhteisiin, työtapoihin, henkiseen ylikuormittavuuteen ja työpaikkojen henkilösuhteisiin. Työsuojelu on osa toimintojen kokonaisvaltaista kehittämistä. Hyvinvoiva, omaa työtään ja työyhteisöön sekä itseään arvostava työntekijä on aktiivinen ja motivoitunut antamaan parhaan mahdollisen työpanoksen yhteisönsä hyväksi. Lomitustyön työsuojelulla tavoitetaan lomitushenkilöstön lisäksi pääosa siitä maatalousväestöstä, jolle työsuojelupalvelut ja työsuojelun edistäminen erityisesti on tarpeen. 1.2 Tavoite Työnsuojelun tavoitteena on lomittajien työskentelyolosuhteiden, työssä viihtyvyyden sekä fyysisen ja psyykkisen terveyden parantaminen. Työn laadun ja tehokkuuden lisääminen. Yhteistyön kehittäminen työnantajan, työntekijöiden, lomansaajien, työterveyshuollon, työsuojelupiirin sekä muiden sidosryhmien kesken. 1.3 Yhteydet muihin toimintoihin Lomituspalveluiden työsuojelun toimintaohjelma on osa koko kunnan työsuojelun toimintaohjelmaa. Lomituspalveluilla, sen muusta kunnan toiminnasta poikkeavan luonteen johdosta, tulee kuitenkin olla myös oma työsuojelun toimintaohjelma. Ohjelmaan kuuluu etäisinkin lomitettava tila, koska se on lomittajan työn suorituspaikka. Lomituspalveluiden työsuojelun toimintaohjelman tavoite ja toiminta-ajatus on yhtenäinen kunnan tavoitteen ja toiminta-ajatuksen kanssa. 2 Nykytilanteen kuvaus 2.1 Organisaatio

16 YPÄJÄN KUNTA 16 Ypäjän kunta on alkaen Melan toimeksiannosta toiminut seuraavien viiden kunnan, Forssan kaupunki, Humppila, Jokioinen, Tammela ja Ypäjä, maatalousyrittäjien lomituspalveluja järjestävänä paikallisyksikkönä. Melan toimeksiannosta paikallisyksikköön liitettiin Someron kaupungin maatalousyrittäjien lomituspalvelujen järjestäminen.. Paikallisyksikön vastuualueen esimiehenä toimii lomituspalvelupäällikkö Karita Järvelä. Lomituspalvelupäällikkö vastaa lomatoiminnan johtamisesta ja ohjauksesta. Maatalouslomittajien palkanlaskennan ja siihen liittyvien tehtävien hoidosta vastaa lomituspalvelusihteeri Markku Lintula. Maatalouslomittajien työnjohtajina ja lähimpinä esimiehinä toimivat lomituspalveluohjaajat Anu Lehtinen ja Tuomas Rautio. Vakituisia kuukausipalkkaisia maatalouslomittajia on n. 60. Lisäksi on lukuisa määrä lyhytaikaisia tuntipalkkaisia lomittajia. 2.2 Yhteistoimintaryhmä Lomituspalvelujen järjestämisen seurantaa varten on perustettu lomituspalvelujen yhteistoimintaryhmä, jonka tehtävänä on Toimia lomituksen hallintohenkilöstön tukena lomituspalvelujen järjestämiseen liittyvissä käytännön kysymyksissä Seurata palvelujen toimeenpanoa, lomituksen käytännön toteutusta ja huolehtia siitä, että lomituspalvelusäännösten tarkoitus ja tavoite toteutuu Yhteistoiminnan edistäminen palveluiden käyttäjien, lomitushallinnon ja lomittajien välillä Edistää toiminnallaan lomituspalvelujen oikeudenmukaista, taloudellista ja tehokasta toimeenpanoa. Tiedon välittäminen Yhteistoimintaryhmän kokoonkutsujana ja pöytäkirjanpitäjänä toimii lomituspalvelupäällikkö. Ryhmän päätöksillä on suosituksen luonne, sillä ei ole päätösvaltaa. Päätökset tekee lomituspalvelupäällikkö. Yhteistyöryhmän kokoonpano on koottu kaikkien kuntien osalta yksi henkilö / kuntaa kohden, lomittajien edustaja sekä lomahallinto. 2.3 Työsuojelutoimikunta Ypäjän kunnan työsuojelutoimikunta toimii työsuojelun valvontalain ja asetuksen sekä kunnallisen alan työsuojelu- ja työympäristösopimuksen tarkoittamana toimikuntana. Työsuojelutoimikunnan jäseninä ovat vaaleilla valitut

17 YPÄJÄN KUNTA 17 työsuojeluvaltuutetut sekä nimetty työsuojelupäällikkö. Työsuojelupäällikön ja - valtuutettujen tehtävänä on toimia käytännön työsuojelun valmisteluelimenä, joka hoitaa ns. työsuojelutoimintaan kuuluvat juoksevat asiat. 2.4 Lomitustoiminnan kuvaus Lomavuonna 2013 on vuosilomaan oikeutettuja tiloja 294 ja yrittäjiä 460, joista itse järjestetyn lomituksen oli valinnut 40 yrittäjää. Lomarenkaita on viisi. 2.5 Riskikartoitus Kemialliset vaaratekijät Pesu- ja desinfiointiaineet Pesu- ja desinfiointiaineiden käyttö on maataloudessa hyvin runsasta, erityisesti maitoa tuottavilla tiloilla. Käytettäessä niitä voi joutua elimistöön kolmea eri tietä: - hengitysteiden - ihon - ruoansulatuskanavan kautta Säilöntäaineet Rehun säilöntään käytetään happopohjaisia säilöntäaineita. Säilöntäaineet ovat voimakkaasti ärsyttäviä, jos niitä joutuu iholle tai limakalvoille Fysikaaliset vaaratekijät Melu Maataloustyö on melun suhteen samanlaista kuin mikä tahansa teollisuustyö. Työympäristössä on paljon meluavia koneita ja eläimiä. Melu aiheuttaa jatkuvasti ammattitauteja niin lomittajille kuin yrittäjillekin. Lievempien meluvammojen tai haittojen määrä on ammattitauteihin verrattuna moninkertainen. Valaistus Valo on tärkeä osa jokapäiväistä ympäristöämme. Hyvä valaistus lisää ihmisten ja eläinten viihtyvyyttä. Hyvin valaistut paikat on helppo pitää puhtaina, mikä merkitsee korkeatasoista hygieniaa ja tuottavuutta. Huono valaistus lisää helposti epäjärjestystä ja epäsiisteyttä sekä lisää tapaturmariskiä. Ilmanvaihto Ilmanvaihdon tehtävänä on poistaa haitalliset kaasut ja kosteus sekä tuoda tilalle puhdasta ulkoilmaa. Samalla ilmanvaihdon tulee kuitenkin tapahtua siten, että sisäilmasto pysyy lämpötilaltaan sopivana eikä haitallista veto esiinny. Monissa karjasuojissa on talvella ongelmana kosteus ja lämpötilan vaihtelu. Keväällä, kun aurinko alkaa lämmittää, lämpötila voi nousta haitallisen korkeaksi.

18 YPÄJÄN KUNTA 18 Ilman tulo- ja poistoaukkojen mitoitus ja sijoitus on verrattain harvoin täysin onnistunut, koska usein karjasuojissa on haitallista vetoa, sopimaton lämpötila tai haitallisia kaasupitoisuuksia. Maatalouspölyt Tuotantorakennuksen ilmassa on ruokinta- ja lypsyaikaan monenlaista pölyä, mm. heinäpölyä, rehupölyä, karvoja, hilsettä, homepölyä, bakteereita. Pääasialliset homepölylähteet maatalousympäristössä ovat heinä, vilja, pehkut ja hake. Lomittaja altistuu homepölylle pääasiassa seuraavissa työvaiheissa: varastoissa heinän, pehkujen tai viljan siirron ja viljan jauhatuksen yhteydessä ja navetassa eläimiä ruokittaessa ja kuivitettaessa Ergonomiset riskit Lomittajan työssä on useita eri työvaiheita. Niihin sisältyy monipuolisia fyysistä kuormitusta. Jos fyysinen kuormitus työssä vastaa työntekijän ominaisuuksia ja toimintakykyä, kuormittuminen on vaaratonta ja jopa tarpeellista. Lomittajan työssä on kuitenkin sekä tuki- ja liikuntaelimistöä että hengitys- ja verenkieroelimistöä kuormittavia työvaiheita. Tuki- ja liikuntaelimistöä kuormittavat esimerkiksi hankalat työasennot, samana toistuvat työliikkeet ja raskaiden taakkojen käsittely. Hengitys- ja verenkiertoelimistö kuormittuu, kun tehdään liikkuvaa työtä ja suuret lihasryhmät työskentelevät. Tällaista työtä sisältyy esimerkiksi raskaiden taakkojen nostamiseen ja kantamiseen (säilörehun irrotus ja jako) Henkinen kuormitus Työn sisältö vaikuttaa olennaisesti työntekijöiden motivaatioon ja tehokkuuteen. Haasteellinen, vaihteleva ja olemassa olevien valmiuksien käyttöä edellyttävä työ ylläpitää ja kehittää hyvinvointia. Ongelmia puolestaan aiheuttaa niin laadullinen kuin ylikuormituskin. Laadullisesti alikuormittavia ovat yksipuoliset, pääasiassa havainto- ja motoristen toimintojen varassa suoritettavat työt, jotka eivät edellytä esimerkiksi harkintaa ja päätöksentekoa. Yksittäinen ihminen voi kokea työnsä laadullisesti alikuormittavaksi myös silloin, jos työ ei enää tarjoa haasteita, kun hän osaa jo kaiken, kokee pysyvänsä paikallaan tai peräti taantuvansa ammatillisesti työssään. Laadullinen ylikuormitus syntyy kun työn vaatimukset ovat liialliset ylittäen ihmisen voimavarat. Esimerkiksi muutokset työssä saattavat tilapäisesti johtaa laadulliseen ylikuormittumiseen. Muutoksiin sisältyy kuitenkin usein juuri niitä haasteita, joita ihminen tarvitsee kehittyäkseen. Niitä ei voida pitää haitallisina, jos tarjolla on keinoja saavuttaa uusia vaatimuksia vastaavaa ammattitaito.

19 YPÄJÄN KUNTA 19 Työn määrä on olennainen kuormitustekijä kaikessa työssä. Määrällistä alikuormitusta esiintyy tehtävissä, jotka edellyttävät työntekijän jatkuvaa läsnäoloa, mutta varsinaista tekemistä on vain ajoittain. Määrällinen ylikuormitus eli kiire on hyvinkin monista eri tekijöistä johtuva ongelma. Usein kiire liittyy työn ajallisen järjestämisen ongelmiin. Työt kasaantuvat tiettyihin kellon- tai vuodenaikoihin. Erityisen hankalaksi kiire koetaan silloin, kun kiireen koetaan heikentävän työn laatua. Vastuu kuormittaa. Ongelmatilanteissa varsinkin, jos tilan väkeä ei ole paikalla ja täytyy päättää, mitä tehdään. Ihmissuhteet koetaan monesti tärkeimmiksi ongelmiksi työpaikalla.sosiaalinen ilmapiiri häiriintyy joskus vaikeiden persoonallisuuksien tai toisistaan poikkeavien, tiukkojen asenteiden vuoksi. 3. Sairaus poissaolot Yleisimpiä sairaus poissaolojen aiheuttajia ovat olleet flunssa, vatsatauti, selkä- ja käsikivut. Tapaturmista yleisimpiä ovat liukastumiset, venähdykset ja ruhjeet. Kunnan toimintamalli Yhdessä Työkuntoon työkyvyn tukemiseen ja sairaus poissaoloihin on käytössä maatalouslomittajilla. 3. Tavoitteet 3.1 Tapaturmien, ammattitautien ja sairaus poissaolojen vähentäminen Sairaus poissaolopäivien väheneminen noin kahteen viikkoon lomittajaa kohti ja työtapaturmien väheneminen kymmeneen tapaturmaan kalenterivuodessa. 3.2 Palvelusuunnitelmakartoitukset Kartoitukset tehdään jokaiselle tilalle, joissa kunnan maatalouslomittajat työskentelevät. Palvelusuunnitelmakartoituksen apuvälineenä käytetään erillistä palvelusuunnitelmalomaketta. Ammattitaidon ylläpito ja parantaminen Jokaisen lomittajan ammattitaito arvioidaan ja sen pohjalta tehdään täydennyskoulutussuunnitelma. Laatukoulutus, sähköturvallisuuskoulutus ja ensiapukoulutus ovat käytynä. Tulevina vuosina keskitytään ammatillisen osaamisen lisäämiseen eri eläinten hoitoon liittyvissä töissä. Myös automatiikkaa ja koneidenkäyttöä painotetaan. 3.3 Työviihtyvyyden lisääminen Palvelusuunnitelmien avulla pyritään työturvallisuuden parantamiseen sekä oikeaan työajan mitoitukseen. Koulutustilaisuuksien lisäksi lomittajille järjestetään työkokouksia ja Tyky- toimintaa joissa lomittajat tapaavat ammattitovereitaan vapaamuotoisemmissa

20 YPÄJÄN KUNTA 20 merkeissä. Työvuorot suunnitellaan neljän viikon jaksoissa ja ilmoitetaan lomittajille viimeistään yksi viikko ennen jakson vaihtumista. Postin mukana kerran kuussa lähtee tiedoite ajankohtaisista asioista. Pyritään ottamaan huomioon lomittajien henkilökohtaiset ominaisuudet ja että jokaiselle tilalle olisi perehdytetty riittävä määrä lomittajia. Uusia lomarenkaita muodostetaan jokaiselle lomittajalle joka sellaisen haluaa. Renkaan muodostamisen periaatteena on että lomittaja saa ehdottaa, mitkä tilat haluaa renkaaseen ottaa. Renkaiden perustamiskokouksissa suositellaan tehtäväksi kirjallista lomitusrengassopimusta. Työnohjauspalavereja ja kehityskeskusteluja järjestetään säännöllisin väliajoin. Näissä tilaisuuksissa annetaan palautetta puolin ja toisin. 4. Tavoitteiden toteuttaminen Keinot Yleistä Terveyttä ylläpitäviä ja edistäviä tekijöitä ovat riittävä uni, lepo ja rentoutuminen sekä suotuisat elin ja työolot. Myös monipuolinen ravinto, sopiva ruumiillinen rasitus ja taudinaiheuttajien vähentäminen henkilökohtaisen hygienian avulla parantavat elimistön toimintaedellytyksiä. Lomittajan vastuu työssä Maatalouslomittajan vastuu työssä voidaan rinnastaa työntekijän vastuuseen. Työn itsenäisestä luonteesta johtuen korostuvat ammattitaito ja hyvä työnopastus. Lomittajan on suoritettava työt annettujen ohjeiden mukaisesti. Häneltä edellytetään huolellisuutta ja varovaisuutta työssä. Toimimalla tietoisesti vasten annettuja ohjeita lomittaja vastaa mahdollisista seurauksista ja korvauksista henkilökohtaisesti. Ilmoitusvelvollisuus Kun lomittaja havaitsee vian tai puutteellisuuden koneissa, laitteissa, työoloissa tai työmenetelmissä, hänen tulee ilmoittaa siitä välittömästi yrittäjälle ja / tai omalle esimiehelleen. Ilmoituksen perusteella tiedon vastaanottaja antaa uudet työohjeet tai vastuu tilanteesta siirtyy hänelle. Jos vika tai puutteellisuus aiheuttaa vakavaa vaaraa lomittajalle, hänellä on oikeus pidättäytyä kyseisestä työstä. Henkilön suojainten käyttö Koska työnantaja eli kunta voi vain rajoitetusti vaikuttaa varsinaisen työympäristön turvallisuuteen lomitustyössä, on tärkeää että lomittajalla on käytössä tarvittavat henkilönsuojaimet. Lomittaja on myös velvollinen käyttämään suojainta, jos työ sitä edellyttää. Näin toimien hän huolehtii omasta turvallisuudestaan ja terveydestään lomitustyössä. Henkilönsuojaimia ovat mm. - suojakypärä - kuulonsuojain - kasvojen suojain - hengityksensuojain - suojakäsineet

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 1 Työsuojelu Työsuojelutoimikunta SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 Työsuojelupäällikkö Virpi Kallio 2 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Toimipaikka: Savitaipaleen kunta 1. LÄHTÖKOHTA

Lisätiedot

SAVITAIPALEEN KUNTA LOMITUSPALVELUJEN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Ajalla 01.01.2015 31.12.2016

SAVITAIPALEEN KUNTA LOMITUSPALVELUJEN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Ajalla 01.01.2015 31.12.2016 Sisällysluettelo 1. Yleistä 1.1 Työsuojelun toiminta-ajatus 1.2 Tavoite 1.3 Yhteydet muihin toimintoihin 2. Nykytilanteen kuvaus 2.1 Organisaatio 2.2 Yhteistoimintaryhmä 2.3 Lomitustoiminnan kuvaus 2.4

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

Työhyvinvointi yhtymässä 2013

Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Marita Simola työhyvinvointipäällikkö 25.4.2013 Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosina 2012-2013 1. Hyvinvoiva työyhteisö, työyhteisön toimivuus. 2. Mahdollistaa

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUTOIMIKUNTA 2015 A. YLEISTÄ Työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014 Annaleena Rita ja Pertti Hautala 3.12.2013 2 SISÄLTÖ 1. Rautjärven kunnan toiminta-ajatus... 3 2. Työsuojelun toiminta-ajatus... 3 3. Rautjärven kunnan työsuojelun toimintaperiaatteet...

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma

Työsuojelun toimintaohjelma 1 HEINÄVEDEN KUNTA Työsuojelun toimintaohjelma Johtoryhmä 29.09.2012 Yhteistyötoimikunta 22.10.2012 Kunnanhallitus 5.11.2012 Voimaan 2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ 3. TYÖSUOJELUN

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2 Sisällysluettelo 1 Työsuojelutoiminta ja tavoitteet 3 2 Suomussalmen kunnan henkilöstöpolitiikka 3 2.1 Toiminta-ajatus 3 2.2 Henkilöstöpoliittinen visio

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

2.1 Työsuojelun turvallisuudesta vastaavat henkilöt. Kunnanvirasto Juhani Kylämäkilä kunnanjohtaja

2.1 Työsuojelun turvallisuudesta vastaavat henkilöt. Kunnanvirasto Juhani Kylämäkilä kunnanjohtaja LIITE I 1/4 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2014 1. Työsuojelun toiminta-ajatus Kunnan henkilöstön henkisen ja fyysisen työkyvyn turvaaminen. Työn tuottavuuden ja laadun sekä työviihtyvyyden parantaminen

Lisätiedot

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen OHJE OMA-ARVIOINTILOMAKKEEN KÄYTTÖÖN Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen Tämä lomakksto on tarkoitettu jokaisen merenkulkijan itsensä täytettäväksi. Pyrkimyksenä on löytää työturvallisuuteen

Lisätiedot

Autoalan kysely 2014

Autoalan kysely 2014 Autoalan kysely 2014 Autoalan työsuojelun yhteistoiminnan ja työympäristön riskien vaikuttavuuskysely 2014 1 Toimipaikkanne henkilöstön lukumäärä 100% 80% 60% 51% 40% 32% 20% 17% 0% 1% 1-9 10-20 21-40

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Parempi työ

Perusasiat kuntoon Parempi työ Perusasiat kuntoon Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2013 26.4.2013 Lahti Ylitarkastaja Jenny Rintala Työsuojelun vastuualue 1 Uutta psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa Työn kuormituksen

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 1 ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA TUOTE HINTA SISÄLTÖ Työpaikkaselvitys 28 e/ alkava ½ tuntia työterveyshoitaja, työfysioterapeutti *

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Työsuojelupäällikkö Avoin puh. 04010 44060. Työsuojeluvaltuutettu Risto Vattulainen puh. 04010 44061. Yhteyshenkilö Niina Meriläinen puh.

Työsuojelupäällikkö Avoin puh. 04010 44060. Työsuojeluvaltuutettu Risto Vattulainen puh. 04010 44061. Yhteyshenkilö Niina Meriläinen puh. LIEKSAN KAUPUNKI TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Hoivapalvelut 10.10.2014 Yrjönhovin palvelukoti Yrjönhovin tukikeskus Partalanmäen palvelukoti Karpalon päiväkeskus Kotihoito

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- Työsuojelun toimintaohjelma 1 (9) Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- Työsuojelun toimintaohjelma 2 (9) SISÄLTÖ 1.

Lisätiedot

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Paivi.rauramo@ttk.fi Työsuojelun yhteistoiminta Tavoitteita: työnantajan ja työntekijöiden vuorovaikutuksen edistäminen työntekijöille

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta. Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue

Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta. Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Siikalatvan kunnan työsuojelun toimintaohjelma vuosille 2014-2017

Siikalatvan kunnan työsuojelun toimintaohjelma vuosille 2014-2017 1 Siikalatvan kunnan työsuojelun toimintaohjelma vuosille 2014-2017 1. Toimintaohjelman sisältö Toimintaohjelmalla pyritään työsuojeluasioiden hallittuun ja suunnitelmalliseen järjestämiseen työpaikalla.

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus.

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. TYÖ- TERVEYS- HUOLTO Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. u Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto. u Työnantajan,

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Työturvallisuuskoulutuksen taustaa (1) Työturvallisuusasiat ovat nousseet pelastusalalla entistä tärkeämmiksi Esikuvana tälle koulutukselle on Työturvallisuuskeskuksen

Lisätiedot

Työterveys on jokaisen oikeus. ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus

Työterveys on jokaisen oikeus. ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus Työterveys on jokaisen oikeus ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus Työter yöterveyshuoltolaki yshuoltolaki uudistui 1.1.2002 Työterveyshuoltolaki velvoittaa työnantajan järjestämään

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

KEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun

KEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun KEVEYTTÄ TYÖHÖN Työstressi ja kuormitus haltuun Tammikuu 2013 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin 0295 16001 (vaihde) Internet: www.vm.fi Taitto: Pirkko Ala-Marttila/Anitta

Lisätiedot

AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA

AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA yhteistyötoimikunta 26.4.2010 kunnanhallitus 10.5.2010 AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA Toimintamalli puheeksiottamisesta Heinäveden kunta Tavoitteet Aktiivisella työkyvyn seurannalla puututaan sellaisiin

Lisätiedot

Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle

Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle 1 Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa Yleisiä iä huomioita it Vanhempi hallitussihteeri Antti Posio, STM 2 Oppilaalla

Lisätiedot

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere III Valtakunnalliset käsityönopetuksen työturvallisuus- koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere Antti Posio STM Ajankohtainen työsuojelulainsäädäntö Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Työsuojelutoimikunta 14.05.2003 2 SISÄLTÖ 1. TOIMINTAOHJELMAN SISÄLTÖ... 3 2. TYÖNANTAJAN JA TYÖNTEKIJÄN TYÖSUOJELUVASTUU... 3 3. TYÖSUOJELUORGANISAATIO... 4 4. TYÖTERVEYSHUOLTO...

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

TYÖNTEKOA TUKEVA JOHTAMINEN YHTEINEN TAVOITE. Työsuojelun yhteistoiminta osana kehittämistä - Ammattijärjestön puheenvuoro

TYÖNTEKOA TUKEVA JOHTAMINEN YHTEINEN TAVOITE. Työsuojelun yhteistoiminta osana kehittämistä - Ammattijärjestön puheenvuoro TYÖNTEKOA TUKEVA JOHTAMINEN YHTEINEN TAVOITE Työsuojelun yhteistoiminta osana kehittämistä - Ammattijärjestön puheenvuoro Työsuojelun yhteistoiminta osana kehittämistä Lainsäädäntö hyvän johtamisen ja

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Perustelu Työturvallisuuslaki 9

Perustelu Työturvallisuuslaki 9 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2015 Perustelu Työturvallisuuslaki 9 1. Johdanto Työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeellista

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Finlandia-talo / webinaari 26.9.2014 Reija Jääskeläinen etuuspäällikkö Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tavoitteet (1/2) Edistää, kannustaa ja ohjata

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

8.11.2012. 8.11.2012 YRITYSTURVALLISUUS juhani.kuronen@lut.fi Turvallisuusorganisaatiot

8.11.2012. 8.11.2012 YRITYSTURVALLISUUS juhani.kuronen@lut.fi Turvallisuusorganisaatiot Yrityksen turvallisuusorganisaatioita 1 Kokonaisturvallisuus kuuluu kaikille Kokonaisturvallisuus kuuluu kaikille, ei vain turvallisuuden tai riskienhallinnan henkilöstölle ja organisaatioille. Kokonaisturvallisuus

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2015-31.12.2015

TAMMELAN KUNNAN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2015-31.12.2015 Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Työterveyshuolto Kujalankatu 3 30100 FORSSA TAMMELAN KUNNAN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2015-31.12.2015 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Työterveyshuollon

Lisätiedot

TYÖSUOJELU JA YHTEISTOIMINTA. Sari Anetjärvi

TYÖSUOJELU JA YHTEISTOIMINTA. Sari Anetjärvi TYÖSUOJELU JA YHTEISTOIMINTA Sari Anetjärvi KIRKON YHTEISTOIMINTASOPIMUS Kirkon yhteistoimintasopimusta sovelletaan yleissopimuksena työnantajan ja henkilöstön väliseen yhteistoimintaan ja työsuojelun

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Työaika kuormitustekijänä selvittäminen, puuttuminen ja vähentäminen

Työaika kuormitustekijänä selvittäminen, puuttuminen ja vähentäminen Työaika kuormitustekijänä selvittäminen, puuttuminen ja vähentäminen Minna Hälikkä, neuvottelupäällikkö, VT Ylemmät Toimihenkilöt YTN 27.2.2014 Työaikakulttuurin muuttuminen Työntekijät työhön sidottuja

Lisätiedot

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

TYÖPERÄISTÄ STRESSIÄ KOSKEVA KESKUSJÄRJESTÖSUOSITUS

TYÖPERÄISTÄ STRESSIÄ KOSKEVA KESKUSJÄRJESTÖSUOSITUS 1 (5) TYÖPERÄISTÄ STRESSIÄ KOSKEVA KESKUSJÄRJESTÖSUOSITUS 1. Suosituksen tausta EU:n työmarkkinakeskusjärjestöt UNICE/UEAPME, CEEP ja EAY solmivat 8.10.2004 työperäistä stressiä koskevan puitesopimuksen

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma

Työsuojelun toimintaohjelma Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Työsuojelun toimintaohjelma Luentopäivä 17.3.2010 Yrityspuisto Futuria Sirkka Malkki Työsuojelun toimintaohjelma Perustuu

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu

Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007 Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu LAKI TYÖSUOJELUN VALVONNASTA JA TYÖPAIKAN TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINNASTA (44/2006, 701/2006) Laissa säädetään menettelystä

Lisätiedot

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit 1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Pirkko Mäkinen, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Työpaikka: ylitarkastajana Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella

Lisätiedot

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Työntekijöiden oikeus turvalliseen työympäristöön ja sen kehittämiseen

Lisätiedot

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Jyväskylän kaupunki Henkilöstöhallinto Sisältö: 1. Henkilöstötyön keskeiset sisällöt 2. Miksi työyhteisön pelisäännöt? 3. Työhyvinvoinnin määritelmä

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta 2015 Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit) Muu ennaltaehkäisevä työterveyshuolto

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

1 (5) Työsuojelujaosto 6.8.2014 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA. 1. Yleiset periaatteet

1 (5) Työsuojelujaosto 6.8.2014 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA. 1. Yleiset periaatteet 1 (5) TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Työsuojelujaosto 6.8.2014 1. Yleiset periaatteet Tämä ohjelma on työturvallisuuslain (738/2002) 9 :n tarkoittama turvallisuuden ja terveellisyyden edistämistä ja työntekijöiden

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

TYÖTERVEYDENHUOLTO JA TYÖTERVEYSKORTTI

TYÖTERVEYDENHUOLTO JA TYÖTERVEYSKORTTI TYÖTERVEYDENHUOLTO JA TYÖTERVEYSKORTTI Tämä pieni opas työterveydenhoitoon. Rakennusliitto ry Edunvalvontaosasto Tiina Nurmi-Kokko, sosiaalisihteeri Tapio Jääskeläinen, työsuojelusihteeri Kuvat Tapio Jääskeläinen

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

Kenellä on vastuu työhyvinvoinnista työpaikalla?

Kenellä on vastuu työhyvinvoinnista työpaikalla? Kenellä on vastuu työhyvinvoinnista työpaikalla? 19.2.2014 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto Päivi Hyvärinen paivi.hyvarinen@omaoivallus.fi Työhyvinvointiin vaikuttavia lakeja www.finlex.fi Työturvallisuuslaki

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla

Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla Puheenvuoron lähtökohtana on työsuojeluviranomaisen tilannearvio ja painotukset 3.5.2013 1 Työsuojeluviranomaisen toiminnan lähtökohdat

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Työsuojeluiltapäivä Pori, 14.3.2013 Jan Schugk Ylilääkäri Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työtapaturmien lukumäärä taas kasvussa Vaaran ja riskin käsitteet

Lisätiedot