YPÄJÄN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YPÄJÄN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1.1.2014 31.12.2016"

Transkriptio

1 Yhttmk LIITE 1 Kh LIITE 12 YPÄJÄN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Jouko Käkönen Työsuojelupäällikkö

2 YPÄJÄN KUNTA 2 SISÄLLYS 1. TYÖSUOJELUOHJELMAN TARKOITUS, TAVOITE JA VASTUU... 3 Työsuojeluohjelman tarkoitus ja tavoite... 3 Työsuojeluvastuu TYÖSUOJELUORGANISAATIO... 4 Työsuojelutoimikunta Tehtävät... 4 Työsuojelupäällikkö Tehtävät... 4 Työsuojeluvaltuutetut Tehtävät TYÖSUOJELUN TOIMINTAVERKOSTO TYÖOLOSUHTEIDEN, TYÖTAPOJEN JA TYÖYHTEISÖN TILAN SEURANTA TYÖTERVEYSHUOLTO HENKILÖSTÖN OPETUS JA PEREHDYTTÄMINEN TYÖTAPATURMIEN, AMMATTITAUTIEN JA VAARATILANTEIDEN TUTKINTA MUUTOS- JA UUDISRAKENTAMINEN, TYÖMENETELMIEN MUUTOKSET TOIMINTA TULIPALO- JA MUISSA HÄTÄTILANTEISSA HÄIRINTÄ TYÖSTRESSI JA TYÖUUPUMUS RISKIN ARVIOINTI VAARATILANTEET (Läheltäpiti-tilanteet) KOULUTUS KEHITTÄMISKOHTEET JA TAVOITTEET OHJELMAN TOTEUTTAMISEN SEURANTA JA PÄIVITYS LIITTEET 1. Maatalouslomituksen työsuojelun toimintaohjelma Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Ypäjän kunnan tasa-arvosuunnitelma

3 YPÄJÄN KUNTA 3 YPÄJÄN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1. TYÖSUOJELUOHJELMAN TARKOITUS, TAVOITE JA VASTUU Työsuojeluohjelman tarkoitus ja tavoite Työsuojelun toimintaohjelmassa asetetaan toimintaperiaatteet ja määritellään kunnan työsuojelun yleiset toimintalinjat, periaatteet ja tavoitteet sekä työsuojeluvastuut ja tehtävät Työturvallisuuslaki 738/2002 tuli voimaan Lain mukaan: Työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeellista toimintaa varten ohjelma, joka kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset. Lain turvallisuuspoliittisena lähtökohtana ja tavoitteena on työpaikan oma-aloitteinen turvallisuuden hallinta, jonka avulla työn turvallisuutta ja terveellisyyttä sekä työntekijöiden työkykyä voidaan tehokkaimmin edistää ja ylläpitää. Turvallisuuden parantaminen ja ylläpito on koko organisaation tehtävä. Työsuojelun tavoitteena on tukea henkilöstön työkykyä, fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä poistaa työolojen haittoja. Henkilöstön työssä jaksamiseen on erityisesti kiinnitettävä huomiota. Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen on esimiesten tärkeimpiä tehtäviä. Työsuojelutoiminnan tavoitteista huolehtivat työnantaja ja työntekijät yhteistyössä. Työsuojelu vaatii toteutuakseen tarkoituksenmukaisesti, on tunnettava työpaikan työolojen nykytila: työviihtyvyys, työilmapiiri, ergonomia ja fyysinen työympäristö, työkykyyn vaikuttavat tekijät. Työsuojelun toimintaohjelmaan liittyy myös työterveyshuolto, Toimintaohjelma käsitellään yhteistyötoimikunnassa, kunnan johtoryhmässä ja kunnanhallituksessa. Tämä sitouttaa johdon ja henkilöstön toimintaohjelman toteuttamiseen. Maatalouslomitusta koskien on laadittu erillinen, koskeva työsuojelun toimintaohjelma, joka on tämän asiakirjan liitteenä 1. Työsuojeluvastuu Työpaikan työsuojelu on osa jokapäiväistä työelämää. Ypäjän kunnan jokaisella työyhteisön jäsenellä on omalta osaltaan vastuu työsuojelun toteuttamisesta. Työnantajalla on kokonaisvastuu työsuojelusta. Työnantajaa edustaa työpaikalla esimies, jolla on myös tiedotusvastuu työsuojelukysymyksistä.

4 YPÄJÄN KUNTA 4 2. TYÖSUOJELUORGANISAATIO Työsuojelutoimikunta ja tehtävät työsuojelussa Ypäjän kunnan työsuojelutoimikunta toimii työsuojelun valvontalain ja asetuksen sekä kunnallisen alan työsuojelu- ja työympäristösopimuksen tarkoittamana toimikuntana. Työsuojelutoimikunnan jäseninä ovat vaaleilla valitut työsuojeluvaltuutetut sekä nimetty työsuojelupäällikkö. Työsuojelupäällikön ja -valtuutettujen tehtävänä on toimia käytännön työsuojelun valmisteluelimenä, joka hoitaa ns. työsuojelutoimintaan kuuluvat juoksevat asiat. Työsuojelutoimikunnan ja työsuojeluvaltuutettujen toimikausi on neljä kalenterivuotta Tehtävät Laatii: Vuosittaisen toimintasuunnitelman ja ottaa suunnitelmissaan huomioon työsuojelun toimintaohjelman. Käsittelee: Työolojen tilaa ja kehitystä sekä tekee kehittämisehdotuksia työnantajalle. Työoloja koskevien tutkimusten tarvetta, toteutumista ja seurantaa. Työpaikan terveellisyyden ja turvallisuuden tarkkailun järjestämistä. Työpaikan sisäisen työsuojelutarkastuksen tarvetta ja tekee sitä koskevia ehdotuksia. Työpaikan työsuojelun toimintaohjelmaa ja muita työoloja koskevia suunnitelmia sekä antaa niistä lausuntoja ja seuraa niiden toteutumista. Työterveyshuollon toimeenpanoa. Työsuojelutiedotuksen järjestämistä työpaikalla. Tekee esityksiä: Työterveyshuollon kehittämisestä Työsuojelukoulutuksen, työnopastuksen ja perehdyttämisen järjestämiseksi. Osallistuu: Työkykyä ylläpitävään toimintaan työpaikalla. Työsuojelupäällikkö Ypäjän kunnassa on nimetty työnantajan ja työntekijäin yhteistoiminnasta vastaavaksi, työpaikan työsuojelupäälliköksi Jouko Käkönen Tehtävät

5 YPÄJÄN KUNTA 5 Perehtyy: Osallistuu: Huolehtii: Työsuojelusäännöksiin, -määräyksiin ja ohjeisiin Työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin työpaikan oloihin ja seuraa niiden kehitystä ja ryhtyy toimiin havaitsemansa epäkohdan tai puutteen korjaamiseksi. Työpaikan työsuojelun toimintaohjelman valmisteluun Työsuojelutarkastuksiin ja tutkimuksiin Työkykyä ylläpitävään toimintaan työpaikalla. Työsuojelumääräyksiä ja ohjeita koskevan tarpeellisen tiedon välittämisestä työnantajalle, esimiehille ja työntekijöille. Työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyvien käyttöönotto- ja kunnossapitotarkastusten teettämisestä. Työnantajan ja työntekijöiden välisen yhteistoiminnan järjestämisestä, ylläpitämisestä ja kehittämisestä Tekee esityksiä työnantajalle: Ensiaputoiminnasta ja koulutuksen järjestämisestä Työsuojeluun liittyvästä työnopastuksesta, koulutuksesta ja tiedotuksesta. Tutkimuksen järjestämisestä työpaikalla sattuneen tapaturman tai havaitun tapaturmavaaran tai työpaikalla ilmenneiden työstä johtuvien sairauksien johdosta

6 YPÄJÄN KUNTA 6 Työsuojeluvaltuutetut Työsuojeluvaltuutetut kaudella Työsuojeluvaltuutettu Varavaltuutettu Toinen varavaltuutettu Janno Löhmus, lomatoimi Helena Koskela, päiväkoti ei nimetty Työsuojeluvaltuutettu Varavaltuutettu Toinen varavaltuutettu Annamaria Poutala, lomatoimi Silja Haavisto, koulutoimi ei nimetty Tehtävät Perehtyy: Työsuojelusäännöksiin, -määräyksiin ja ohjeisiin Työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin työpaikan oloihin ja seuraa niiden kehitystä sekä ilmoittaa havaitsemistaan puutteista ja epäkohdista työnjohdolle ja työsuojelupäällikölle sekä tarvittaessa työsuojeluviranomaiselle. Osallistuu: Työpaikan työsuojelun toimintaohjelman valmisteluun työpaikalla sovittavalla tavalla Tarvittaessa työsuojelutarkastuksiin ja tutkimuksiin Tarvittaessa tutkimukseen, joka on toimeenpantu työpaikalla sattuneen tapaturman tai havaitun tapaturmavaaran tai työpaikalla ilmenneiden työstä johtuvien sairauksien johdosta Työkykyä ylläpitävään toimintaan työpaikalla. Työnantajan ja työntekijöiden välisen työsuojeluyhteistoiminnan kehittämiseen.

7 YPÄJÄN KUNTA 7 3. TYÖSUOJELUN TOIMINTAVERKOSTO Työsuojelu on eri toimijoiden kokonaisvaltaista toimintaa. Toimijoina ovat työpaikan linja- ja työsuojeluorganisaatio, työterveyshuolto, työpaikan ulkopuoliset asiantuntijat kuten työsuojeluja muut viranomaiset, vakuutuslaitokset, työsuojelututkimus, -rahoitus, -koulutus ja tiedotus sekä yksittäiset asiantuntijat. ONGELMAN KORJAUS TYÖNTEKIJÄ ONGELMAN KORJAUS OMA ESIMIES TYÖSUOJELU- PÄÄLLIKKÖ JOHTORYHMÄ TYÖSUOJELU- VALTUUTETTU ONGELMAN KORJAUS TYÖSUOJELUTOIMIKUNTA ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO/ TYÖSUOJELUN VASTUUALUE

8 YPÄJÄN KUNTA 8 Esimiehen työsuojeluvastuu perustuu hänen päätöksenteko- ja toimivaltuuksiinsa ja pohjautuu työturvallisuuslakiin. Vastuualueita voidaan kuvata yleisesti seuraavasti: Valtuuston, kunnanhallituksen, lautakuntien vastuulla on: Aineelliset edellytykset kuten tuotantovälineiden ja tilojen turvallisuus, joista on huolehdittava jo suunnittelu- ja investointipäätösten yhteydessä. Toiminnalliset edellytykset kuten riittävän pätevien esimiesten valinta ja selkeän tehtäväjaon vahvistaminen ja yleisvalvonta. Osastopäällikön vastuulla on: Turvallisuusohjeiden laatiminen ja niiden noudattamisen valvonta. Laitehankinnat ja laitteiston kunnon valvonta Työyhteisön sosiaalisten suhteiden ja henkisen työsuojelun edellytysten valvonta. Tarpeellisten esitysten tekeminen ylemmälle johdolle Työyhteisön esimiehen/ esimiehen vastuulla on: Koneiden ja laitteiden kunnon valvonta Turvallisten työmenetelmien ja henkilösuojainten käytön valvonta Työnopastus Työntekijöiden velvollisuutena on: Ohjeiden ja määräysten noudattaminen Varovaisuuden noudattaminen Omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta huolehtiminen Vaaroista ilmoittaminen Suojeluvälineiden puutteista ja vioista ilmoittaminen Suojeluvälineiden käyttö

9 YPÄJÄN KUNTA 9 Työsuojelun viranomaistoiminta Työsuojelun viranomaisia ovat sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto ja Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Työsuojeluviranomaisten toiminta keskittyy työtapaturmien torjuntaan, henkiseen hyvinvointiin sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyyn. Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto vastaa mm. työsuojelulainsäädännön ja kansallisen työsuojelupolitiikan valmistelusta. Lisäksi se ohjaa aluehallintovirastoja. Se myös valmistaa ja myy työsuojelujulkaisuja. Aluehallintovirastot neuvovat työnantajia miten työpaikalla voidaan hoitaa työsuojeluasioita omatoimisesti ja miten työsuojeluasiat ovat yhdistettävissä työpaikan muihin toimintajärjestelmiin. Toisaalta ne valvovat säännösten noudattamista työsuojelutarkastuksin ja tarvittavin pakkokeinoin. Ypäjän kunta kuuluu Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen piiriin. 4. TYÖOLOSUHTEIDEN, TYÖTAPOJEN JA TYÖYHTEISÖN TILAN SEURANTA Työolojen seuranta kuuluu kaikille kunnan palveluksessa oleville, mutta erityisesti esimiehille. Työntekijöiden on ilmoitettava havaitsemistaan vioista sekä turvallisuutta ja terveellisyyttä uhkaavista vaaroista vastuussa oleville esimiehille ja työsuojelupäällikölle. Esimiesten on esitettävä kirjallinen vastaus siitä, mihin toimiin ja missä aikataulussa ilmoituksen johdosta ryhdytään. Eri osastojen tai esimiesten väliset selvitykset ja vastaukset toimitetaan kirjallisena. Kaikkiin kunnan kiinteistöihin nimetään kiinteistöjen vastuuhenkilöt, joiden on huolehdittava, että kosteusvaurioista ja muista työpaikan turvallisuutta vaarantavista asioista tehdään välittömästi kirjalliset ilmoitukset kiinteistön esimiehelle, tekniselle osastolle ja työsuojelupäällikölle. Henkisen työsuojelun tavoitteena on edistää yksittäisten työntekijöiden ja työyhteisön hyvinvointia. Henkistä jaksamista tuetaan mm. varmistamalla työyhteisön sisäisen tiedonkulun toimivuus. 5. TYÖTERVEYSHUOLTO Työterveyslaki (1383/2001) tuli voimaan Lain tarkoituksena on työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistoimin edistää sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran erivaiheissa. Työterveyshuollon yksityiskohtainen toimintasuunnitelma vuodelle on tämän asiakirjan liitteenä 2.

10 YPÄJÄN KUNTA HENKILÖSTÖN OPETUS JA PEREHDYTTÄMINEN Uusille työntekijöille on annettava ennen työn aloittamista tiedot työpaikasta ja sen toimintatavoista työsuojelu ja työsuhdeasioissa. Omaan työhön liittyvät vaarat ja haitat sekä niiden välttämiseksi tarvittavat toimet selvitetään niin, että työntekijät pystyvät saamiensa ohjeiden ja tietojen perusteella työskentelemään turvallisesti ja terveellisesti sekä tunnistaa työhön liittyvät riskit. Jokainen työyhteisö laatii oman perehdyttämiskansion ja huolehtii niiden ajan tasalla pysymisestä. 7. TYÖTAPATURMIEN, AMMATTITAUTIEN JA VAARATILANTEIDEN TUTKINTA Työtapaturmat ja ammattitaudit tutkitaan työterveyshuollossa ja sieltä ohjataan tarvittaessa jatkotutkimuksiin. Lisäksi selvitetään niihin johtaneet syyt. Tutkinta suoritetaan työsuojelupäällikön johdolla yhteistyössä työsuojeluvaltuutetun ja henkilöstön kanssa. Tarvittaessa käytetään asiantuntijoita esiin tulleiden ongelmien syiden selvittämisessä ja ratkaisemisessa. 8. MUUTOS- JA UUDISRAKENTAMINEN, TYÖMENETELMIEN MUUTOKSET Työturvallisuuteen, työterveyteen ja työkykyyn liittyvät tekijät tulee ottaa huomioon työtiloja suunniteltaessa ja uudistettaessa, hankittaessa työvälineitä ja kalusteita sekä muissa työoloihin vaikuttavissa muutostilanteissa. Ensiarvoisen tärkeää on valmistella näitä asioita käyttäjien kanssa. 9. TOIMINTA TULIPALO- JA MUISSA HÄTÄTILANTEISSA Jokainen työyhteisö ja laitokset velvoitetaan laatimaan oma turvallisuussuunnitelma, jonka toimivuutta testataan vuosittain yksiköittäin. Turvallisuussuunnitelmassa on esitetty ne toimenpiteet, joita on varauduttu noudattamaan, on esitetty ne toimenpiteet, joita on varauduttu noudattamaan hätä- ja onnettomuustilanteissa, joita voivat olla tulipalot, pitkäaikaiset sähkökatkokset, ymv. 10. HÄIRINTÄ Työturvallisuuslain (738/2002) 28 :n mukaan Jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi. Kunnanhallitus on hyväksynyt 2011 käyttöön otettavaksi Ypäjän kunnan toimiohjeen ristiriitojen rakentavaan käsittelyyn ja sovitteluun. Tehokas tapa lopettaa häirintä on kertoa häiritsijälle selkeästi, miltä hänen käyttäytymisensä tuntuu, ja pyytää häntä lopettamaan. Mikäli häiritty ei voi tai ei halua itse ottaa yhteyttä häiritsijään tai jos häirintä jatkuu kielloista huolimatta, tulee asiasta ilmoittaa lähimmälle esimiehelle. Häirintä pyritään ensisijaisesti selvittämään asianomaisessa yksikössä. Tarvittaessa

11 YPÄJÄN KUNTA 11 ja jos tunnet epävarmuutta toimia yksin, apuna voi käyttää työterveyshuoltoa, työsuojeluhenkilöstöä tai luottamusmiestä. 11. TYÖSTRESSI JA TYÖUUPUMUS Työstressi ilmentää ratkaisematonta ristiriitaa työntekijän ja työn välisessä suhteessa. Työstressin taustalta löytyy yleensä työjärjestelyissä vakavia ongelmia, joihin ei ole löydetty toimivia ratkaisuja. Pitkään jatkuessaan työstressi voi johtaa työuupumukseen, joka on vakava, työssä kehittyvä krooninen stressioireyhtymä. Se on häiriö, jolle on ominaista kokonaisvaltainen väsymys, kyyniseksi muuttunut asenne työhön ja heikentynyt ammatillinen itsetunto. Uupumuksen seurauksena suoriutuminen työssä heikkenee, mikä edelleen vahvistaa stressin kokemista. Työssä kuormittumiseen vaikuttavat työntekijän päätöksenteko- ja vaikutusmahdollisuudet, työn vaatimukset, työyhteisön piirteet ja ulkoinen työympäristö. Henkinen kuormittuminen lisääntyy työn vaatimusten kasvaessa ja päätöksentekomahdollisuuksien kaventuessa. Työn henkinen kuormittavuus voi liittyä mm. työtahtiin, kiireeseen, työn henkiseen raskauteen, työn sisältöön (laatu, määrä, vastuu), ammattitaitoon, osaamiseen, oppimismahdollisuuksiin, vaikuttamismahdollisuuksiin, työyhteisön toimintatapoihin, yksilön ja ympäristön vuorovaikutukseen, yksilön ominaisuuksiin, yhteiskunnallisiin tekijöihin. Työturvallisuuslain 25 :n selvittämisvelvoite koskee niin yksilön kuin työyhteisönkin kuormittuneisuutta. kun työntekijä ilmaisee omassa jaksamisessaan ongelmia, tulee työnantajan suhtautua asiaan vakavasti. Kuormittuneisuudesta voi kertoa työntekijöiden ilmaisemat asiat, poissaolot, vaihtuvuus, erilaisten työyhteisön hyvinvointia kuvaavien kyselyiden antamat tulokset (esim. ilmapiirikyselyt). Aloite kuormittuneisuuden selvittämiseen voi tulla yksilön, työyhteisön, työnantajan, työsuojeluhenkilöstön, työterveyshuollon tai työsuojeluviranomaisen taholta. Ensisijaisesti yhteyttä kannattaa ottaa työterveyshuoltoon, joka on asiantuntija työn kuormittavuuden selvittämisessä ja arvioinnissa. Yksilöllisen työkuormituksen arvioinnissa ja selvittämisessä yhteistyö työterveyshuollon kanssa on tärkeää. Työntekijät eivät aina ole valmiita asioista avoimesti keskustelemaan yhdessä, jolloin toimintamahdollisuus tilanteen korjaamiseksi voi hankaloitua. Tämän vuoksi on tärkeää ylläpitää työpaikalla avoimuutta ja luottamuksellisuutta. Esimiestyö ja vaikeiden asioiden puheeksi ottamisen taidot korostuvat tällaisissa tilanteissa entisestään. Selvityksen ja arvioinnin tekemisen jälkeen alkaa kaikkein tärkein vaihe. Tulokset pitää analysoida ja suunnitella tarvittavat toimenpiteet esiin tulleiden asioiden korjaamiseksi. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa korjaamaan työhyvinvointia uhkaavat tekijät ja myös seuraamaan tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia. Tarvittavia toimenpiteitä voi olla esimerkiksi: Esimiestyön parantaminen, kehityskeskustelujen käyminen Työyhteisön pelisäännöistä sopiminen, tiedon kulun parantaminen Työnohjaus Työmäärään puuttuminen Työtehtävien muuttaminen Työtapoihin vaikuttaminen Töiden priorisointi Työnjaosta sopiminen

12 YPÄJÄN KUNTA 12 Säännöllisten työpaikkapalavereiden pitäminen Koulutuksen järjestäminen jne. 12. RISKIEN ARVIOINTI Työturvallisuuslain mukaan työnantajan velvollisuus on selvittää työpaikalla esiintyvät vaarat ja poistaa ne. Jos vaaroja ei voida poistaa, tulee arvioida niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. 13. VAARATILANTEET (Läheltäpiti-tilanteet) Vaaratilanteiden raportoinnin ja käsittelyn työpaikoilla on todettu parantavan merkittävästi työturvallisuutta ja auttavan kohdistamaan työturvallisuus toimenpiteitä oikeisiin toimenpiteisiin. Vakiokäytännöksi otetaan vaaratilanteiden (läheltäpiti-tilanteiden) raportointi ja käsittely. Menettelyllä ei haeta syyllisiä vaan etsitään syitä ja keinoja tilanteiden ehkäisemiseksi. Raportointi ja käsittely toteutetaan siellä missä työtkin tehdään, eli luonnollisissa työyksiköissä. Kun havaitaan vaaratilanne, raportoidaan siitä esimiehelle ja edelleen työsuojelupäällikölle. 14. KOULUTUS Henkilöstöhallinnon osamäärärahassa varaudutaan vuosittain työsuojeluhenkilöstön ja henkilöstön yleiseen työsuojelukoulutukseen. 15. KEHITTÄMISKOHTEET JA TAVOITTEET Läheltäpiti- tilanteiden raportointikäytäntö koko kunnan henkilöstön kattavaksi. Työtapaturmia 0 kpl. 16. OHJELMAN TOTEUTTAMISEN SEURANTA JA PÄIVITYS Toimintaohjelmaa tarvittaessa päivitetään vuosittain. Toimintaohjelma käsitellään työsuojelutoimikunnassa, yhteistyötoimikunnassa ja kunnanhallitus vahvistaa sen noudatettavaksi. Työsuojeluorganisaation yhteistyökumppaneita ovat Työturvallisuuskeskus ja Etelä-Suomen aluehallintovirasto/ työsuojelun vastuualue, joilta saa ohjeita ja neuvoja tarvittaessa. Työsuojelutoimikunta kokoontuu keskustelemaan ajankohtaisista työsuojeluasioista tarpeen mukaan kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa.

13 YPÄJÄN KUNTA 13 Maatalouslomituksen työsuojelun toimintaohjelma LIITE 1 Ypäjän kunta MAATALOUSLOMITUKSEN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Ajalle

14 YPÄJÄN KUNTA 14 Sisällysluettelo 1. Yleistä Työsuojelun toiminta-ajatus Tavoite Yhteydet muihin toimintoihin 2. Nykytilanteen kuvaus Organisaatio Yhteistoimintaryhmä Yhteistyötoimikunta Lomitustoiminnan kuvaus Riskikartoitus Kemialliset vaaratekijät Fysikaaliset vaaratekijät Ergonomiset riskit Henkinen kuormitus Sairaus poissaolot 3. Tavoitteet Tapaturmien, ammattitautien ja sairaus poissaolojen vähentäminen Palvelusuunnitelmakartoitukset Ammattitaidon ylläpito ja parantaminen Työviihtyvyyden lisääminen 4. Tavoitteiden toteuttaminen Keinot Aikataulut Tehtävät ja vastuut Asiantuntijat ja yhteistoimintamenettely 5 Seuranta

15 YPÄJÄN KUNTA Yleistä 1.1 Työsuojelun toiminta-ajatus Työsuojelutoiminnan tarkoituksena on luoda ja ylläpitää turvallisia työoloja, laitteita ja työmenetelmiä työntekijöitä varten sekä hankkia sellaisia tietoja, koulutusta ja ohjausta, jota tarvitaan työturvallisuuden ylläpitämiseksi sekä vähentää tapaturmia ammattitauteja ja sairastuvuutta. Työturvallisuustoiminnassa on jatkuvasti seurattava työn turvallisuutta ja terveellisyyttä sekä kiinnitettävä erityistä huomiota vaarallisiin työolosuhteisiin, työtapoihin, henkiseen ylikuormittavuuteen ja työpaikkojen henkilösuhteisiin. Työsuojelu on osa toimintojen kokonaisvaltaista kehittämistä. Hyvinvoiva, omaa työtään ja työyhteisöön sekä itseään arvostava työntekijä on aktiivinen ja motivoitunut antamaan parhaan mahdollisen työpanoksen yhteisönsä hyväksi. Lomitustyön työsuojelulla tavoitetaan lomitushenkilöstön lisäksi pääosa siitä maatalousväestöstä, jolle työsuojelupalvelut ja työsuojelun edistäminen erityisesti on tarpeen. 1.2 Tavoite Työnsuojelun tavoitteena on lomittajien työskentelyolosuhteiden, työssä viihtyvyyden sekä fyysisen ja psyykkisen terveyden parantaminen. Työn laadun ja tehokkuuden lisääminen. Yhteistyön kehittäminen työnantajan, työntekijöiden, lomansaajien, työterveyshuollon, työsuojelupiirin sekä muiden sidosryhmien kesken. 1.3 Yhteydet muihin toimintoihin Lomituspalveluiden työsuojelun toimintaohjelma on osa koko kunnan työsuojelun toimintaohjelmaa. Lomituspalveluilla, sen muusta kunnan toiminnasta poikkeavan luonteen johdosta, tulee kuitenkin olla myös oma työsuojelun toimintaohjelma. Ohjelmaan kuuluu etäisinkin lomitettava tila, koska se on lomittajan työn suorituspaikka. Lomituspalveluiden työsuojelun toimintaohjelman tavoite ja toiminta-ajatus on yhtenäinen kunnan tavoitteen ja toiminta-ajatuksen kanssa. 2 Nykytilanteen kuvaus 2.1 Organisaatio

16 YPÄJÄN KUNTA 16 Ypäjän kunta on alkaen Melan toimeksiannosta toiminut seuraavien viiden kunnan, Forssan kaupunki, Humppila, Jokioinen, Tammela ja Ypäjä, maatalousyrittäjien lomituspalveluja järjestävänä paikallisyksikkönä. Melan toimeksiannosta paikallisyksikköön liitettiin Someron kaupungin maatalousyrittäjien lomituspalvelujen järjestäminen.. Paikallisyksikön vastuualueen esimiehenä toimii lomituspalvelupäällikkö Karita Järvelä. Lomituspalvelupäällikkö vastaa lomatoiminnan johtamisesta ja ohjauksesta. Maatalouslomittajien palkanlaskennan ja siihen liittyvien tehtävien hoidosta vastaa lomituspalvelusihteeri Markku Lintula. Maatalouslomittajien työnjohtajina ja lähimpinä esimiehinä toimivat lomituspalveluohjaajat Anu Lehtinen ja Tuomas Rautio. Vakituisia kuukausipalkkaisia maatalouslomittajia on n. 60. Lisäksi on lukuisa määrä lyhytaikaisia tuntipalkkaisia lomittajia. 2.2 Yhteistoimintaryhmä Lomituspalvelujen järjestämisen seurantaa varten on perustettu lomituspalvelujen yhteistoimintaryhmä, jonka tehtävänä on Toimia lomituksen hallintohenkilöstön tukena lomituspalvelujen järjestämiseen liittyvissä käytännön kysymyksissä Seurata palvelujen toimeenpanoa, lomituksen käytännön toteutusta ja huolehtia siitä, että lomituspalvelusäännösten tarkoitus ja tavoite toteutuu Yhteistoiminnan edistäminen palveluiden käyttäjien, lomitushallinnon ja lomittajien välillä Edistää toiminnallaan lomituspalvelujen oikeudenmukaista, taloudellista ja tehokasta toimeenpanoa. Tiedon välittäminen Yhteistoimintaryhmän kokoonkutsujana ja pöytäkirjanpitäjänä toimii lomituspalvelupäällikkö. Ryhmän päätöksillä on suosituksen luonne, sillä ei ole päätösvaltaa. Päätökset tekee lomituspalvelupäällikkö. Yhteistyöryhmän kokoonpano on koottu kaikkien kuntien osalta yksi henkilö / kuntaa kohden, lomittajien edustaja sekä lomahallinto. 2.3 Työsuojelutoimikunta Ypäjän kunnan työsuojelutoimikunta toimii työsuojelun valvontalain ja asetuksen sekä kunnallisen alan työsuojelu- ja työympäristösopimuksen tarkoittamana toimikuntana. Työsuojelutoimikunnan jäseninä ovat vaaleilla valitut

17 YPÄJÄN KUNTA 17 työsuojeluvaltuutetut sekä nimetty työsuojelupäällikkö. Työsuojelupäällikön ja - valtuutettujen tehtävänä on toimia käytännön työsuojelun valmisteluelimenä, joka hoitaa ns. työsuojelutoimintaan kuuluvat juoksevat asiat. 2.4 Lomitustoiminnan kuvaus Lomavuonna 2013 on vuosilomaan oikeutettuja tiloja 294 ja yrittäjiä 460, joista itse järjestetyn lomituksen oli valinnut 40 yrittäjää. Lomarenkaita on viisi. 2.5 Riskikartoitus Kemialliset vaaratekijät Pesu- ja desinfiointiaineet Pesu- ja desinfiointiaineiden käyttö on maataloudessa hyvin runsasta, erityisesti maitoa tuottavilla tiloilla. Käytettäessä niitä voi joutua elimistöön kolmea eri tietä: - hengitysteiden - ihon - ruoansulatuskanavan kautta Säilöntäaineet Rehun säilöntään käytetään happopohjaisia säilöntäaineita. Säilöntäaineet ovat voimakkaasti ärsyttäviä, jos niitä joutuu iholle tai limakalvoille Fysikaaliset vaaratekijät Melu Maataloustyö on melun suhteen samanlaista kuin mikä tahansa teollisuustyö. Työympäristössä on paljon meluavia koneita ja eläimiä. Melu aiheuttaa jatkuvasti ammattitauteja niin lomittajille kuin yrittäjillekin. Lievempien meluvammojen tai haittojen määrä on ammattitauteihin verrattuna moninkertainen. Valaistus Valo on tärkeä osa jokapäiväistä ympäristöämme. Hyvä valaistus lisää ihmisten ja eläinten viihtyvyyttä. Hyvin valaistut paikat on helppo pitää puhtaina, mikä merkitsee korkeatasoista hygieniaa ja tuottavuutta. Huono valaistus lisää helposti epäjärjestystä ja epäsiisteyttä sekä lisää tapaturmariskiä. Ilmanvaihto Ilmanvaihdon tehtävänä on poistaa haitalliset kaasut ja kosteus sekä tuoda tilalle puhdasta ulkoilmaa. Samalla ilmanvaihdon tulee kuitenkin tapahtua siten, että sisäilmasto pysyy lämpötilaltaan sopivana eikä haitallista veto esiinny. Monissa karjasuojissa on talvella ongelmana kosteus ja lämpötilan vaihtelu. Keväällä, kun aurinko alkaa lämmittää, lämpötila voi nousta haitallisen korkeaksi.

18 YPÄJÄN KUNTA 18 Ilman tulo- ja poistoaukkojen mitoitus ja sijoitus on verrattain harvoin täysin onnistunut, koska usein karjasuojissa on haitallista vetoa, sopimaton lämpötila tai haitallisia kaasupitoisuuksia. Maatalouspölyt Tuotantorakennuksen ilmassa on ruokinta- ja lypsyaikaan monenlaista pölyä, mm. heinäpölyä, rehupölyä, karvoja, hilsettä, homepölyä, bakteereita. Pääasialliset homepölylähteet maatalousympäristössä ovat heinä, vilja, pehkut ja hake. Lomittaja altistuu homepölylle pääasiassa seuraavissa työvaiheissa: varastoissa heinän, pehkujen tai viljan siirron ja viljan jauhatuksen yhteydessä ja navetassa eläimiä ruokittaessa ja kuivitettaessa Ergonomiset riskit Lomittajan työssä on useita eri työvaiheita. Niihin sisältyy monipuolisia fyysistä kuormitusta. Jos fyysinen kuormitus työssä vastaa työntekijän ominaisuuksia ja toimintakykyä, kuormittuminen on vaaratonta ja jopa tarpeellista. Lomittajan työssä on kuitenkin sekä tuki- ja liikuntaelimistöä että hengitys- ja verenkieroelimistöä kuormittavia työvaiheita. Tuki- ja liikuntaelimistöä kuormittavat esimerkiksi hankalat työasennot, samana toistuvat työliikkeet ja raskaiden taakkojen käsittely. Hengitys- ja verenkiertoelimistö kuormittuu, kun tehdään liikkuvaa työtä ja suuret lihasryhmät työskentelevät. Tällaista työtä sisältyy esimerkiksi raskaiden taakkojen nostamiseen ja kantamiseen (säilörehun irrotus ja jako) Henkinen kuormitus Työn sisältö vaikuttaa olennaisesti työntekijöiden motivaatioon ja tehokkuuteen. Haasteellinen, vaihteleva ja olemassa olevien valmiuksien käyttöä edellyttävä työ ylläpitää ja kehittää hyvinvointia. Ongelmia puolestaan aiheuttaa niin laadullinen kuin ylikuormituskin. Laadullisesti alikuormittavia ovat yksipuoliset, pääasiassa havainto- ja motoristen toimintojen varassa suoritettavat työt, jotka eivät edellytä esimerkiksi harkintaa ja päätöksentekoa. Yksittäinen ihminen voi kokea työnsä laadullisesti alikuormittavaksi myös silloin, jos työ ei enää tarjoa haasteita, kun hän osaa jo kaiken, kokee pysyvänsä paikallaan tai peräti taantuvansa ammatillisesti työssään. Laadullinen ylikuormitus syntyy kun työn vaatimukset ovat liialliset ylittäen ihmisen voimavarat. Esimerkiksi muutokset työssä saattavat tilapäisesti johtaa laadulliseen ylikuormittumiseen. Muutoksiin sisältyy kuitenkin usein juuri niitä haasteita, joita ihminen tarvitsee kehittyäkseen. Niitä ei voida pitää haitallisina, jos tarjolla on keinoja saavuttaa uusia vaatimuksia vastaavaa ammattitaito.

19 YPÄJÄN KUNTA 19 Työn määrä on olennainen kuormitustekijä kaikessa työssä. Määrällistä alikuormitusta esiintyy tehtävissä, jotka edellyttävät työntekijän jatkuvaa läsnäoloa, mutta varsinaista tekemistä on vain ajoittain. Määrällinen ylikuormitus eli kiire on hyvinkin monista eri tekijöistä johtuva ongelma. Usein kiire liittyy työn ajallisen järjestämisen ongelmiin. Työt kasaantuvat tiettyihin kellon- tai vuodenaikoihin. Erityisen hankalaksi kiire koetaan silloin, kun kiireen koetaan heikentävän työn laatua. Vastuu kuormittaa. Ongelmatilanteissa varsinkin, jos tilan väkeä ei ole paikalla ja täytyy päättää, mitä tehdään. Ihmissuhteet koetaan monesti tärkeimmiksi ongelmiksi työpaikalla.sosiaalinen ilmapiiri häiriintyy joskus vaikeiden persoonallisuuksien tai toisistaan poikkeavien, tiukkojen asenteiden vuoksi. 3. Sairaus poissaolot Yleisimpiä sairaus poissaolojen aiheuttajia ovat olleet flunssa, vatsatauti, selkä- ja käsikivut. Tapaturmista yleisimpiä ovat liukastumiset, venähdykset ja ruhjeet. Kunnan toimintamalli Yhdessä Työkuntoon työkyvyn tukemiseen ja sairaus poissaoloihin on käytössä maatalouslomittajilla. 3. Tavoitteet 3.1 Tapaturmien, ammattitautien ja sairaus poissaolojen vähentäminen Sairaus poissaolopäivien väheneminen noin kahteen viikkoon lomittajaa kohti ja työtapaturmien väheneminen kymmeneen tapaturmaan kalenterivuodessa. 3.2 Palvelusuunnitelmakartoitukset Kartoitukset tehdään jokaiselle tilalle, joissa kunnan maatalouslomittajat työskentelevät. Palvelusuunnitelmakartoituksen apuvälineenä käytetään erillistä palvelusuunnitelmalomaketta. Ammattitaidon ylläpito ja parantaminen Jokaisen lomittajan ammattitaito arvioidaan ja sen pohjalta tehdään täydennyskoulutussuunnitelma. Laatukoulutus, sähköturvallisuuskoulutus ja ensiapukoulutus ovat käytynä. Tulevina vuosina keskitytään ammatillisen osaamisen lisäämiseen eri eläinten hoitoon liittyvissä töissä. Myös automatiikkaa ja koneidenkäyttöä painotetaan. 3.3 Työviihtyvyyden lisääminen Palvelusuunnitelmien avulla pyritään työturvallisuuden parantamiseen sekä oikeaan työajan mitoitukseen. Koulutustilaisuuksien lisäksi lomittajille järjestetään työkokouksia ja Tyky- toimintaa joissa lomittajat tapaavat ammattitovereitaan vapaamuotoisemmissa

20 YPÄJÄN KUNTA 20 merkeissä. Työvuorot suunnitellaan neljän viikon jaksoissa ja ilmoitetaan lomittajille viimeistään yksi viikko ennen jakson vaihtumista. Postin mukana kerran kuussa lähtee tiedoite ajankohtaisista asioista. Pyritään ottamaan huomioon lomittajien henkilökohtaiset ominaisuudet ja että jokaiselle tilalle olisi perehdytetty riittävä määrä lomittajia. Uusia lomarenkaita muodostetaan jokaiselle lomittajalle joka sellaisen haluaa. Renkaan muodostamisen periaatteena on että lomittaja saa ehdottaa, mitkä tilat haluaa renkaaseen ottaa. Renkaiden perustamiskokouksissa suositellaan tehtäväksi kirjallista lomitusrengassopimusta. Työnohjauspalavereja ja kehityskeskusteluja järjestetään säännöllisin väliajoin. Näissä tilaisuuksissa annetaan palautetta puolin ja toisin. 4. Tavoitteiden toteuttaminen Keinot Yleistä Terveyttä ylläpitäviä ja edistäviä tekijöitä ovat riittävä uni, lepo ja rentoutuminen sekä suotuisat elin ja työolot. Myös monipuolinen ravinto, sopiva ruumiillinen rasitus ja taudinaiheuttajien vähentäminen henkilökohtaisen hygienian avulla parantavat elimistön toimintaedellytyksiä. Lomittajan vastuu työssä Maatalouslomittajan vastuu työssä voidaan rinnastaa työntekijän vastuuseen. Työn itsenäisestä luonteesta johtuen korostuvat ammattitaito ja hyvä työnopastus. Lomittajan on suoritettava työt annettujen ohjeiden mukaisesti. Häneltä edellytetään huolellisuutta ja varovaisuutta työssä. Toimimalla tietoisesti vasten annettuja ohjeita lomittaja vastaa mahdollisista seurauksista ja korvauksista henkilökohtaisesti. Ilmoitusvelvollisuus Kun lomittaja havaitsee vian tai puutteellisuuden koneissa, laitteissa, työoloissa tai työmenetelmissä, hänen tulee ilmoittaa siitä välittömästi yrittäjälle ja / tai omalle esimiehelleen. Ilmoituksen perusteella tiedon vastaanottaja antaa uudet työohjeet tai vastuu tilanteesta siirtyy hänelle. Jos vika tai puutteellisuus aiheuttaa vakavaa vaaraa lomittajalle, hänellä on oikeus pidättäytyä kyseisestä työstä. Henkilön suojainten käyttö Koska työnantaja eli kunta voi vain rajoitetusti vaikuttaa varsinaisen työympäristön turvallisuuteen lomitustyössä, on tärkeää että lomittajalla on käytössä tarvittavat henkilönsuojaimet. Lomittaja on myös velvollinen käyttämään suojainta, jos työ sitä edellyttää. Näin toimien hän huolehtii omasta turvallisuudestaan ja terveydestään lomitustyössä. Henkilönsuojaimia ovat mm. - suojakypärä - kuulonsuojain - kasvojen suojain - hengityksensuojain - suojakäsineet

YPÄJÄN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

YPÄJÄN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA KH 17.1.2017 12 LIITE 3 YTTMK 4.1.2017 2 LIITE 1 YPÄJÄN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1.1.2017 31.12.2018 2.1.2017 Jouko Käkönen Työsuojelupäällikkö SISÄLLYS 1. TYÖSUOJELUOHJELMAN TARKOITUS, TAVOITE

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Maatalouslomituksen työsuojelun toimintaohjelma LIITE 1. Ypäjän kunta MAATALOUSLOMITUKSEN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Ajalle

Maatalouslomituksen työsuojelun toimintaohjelma LIITE 1. Ypäjän kunta MAATALOUSLOMITUKSEN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Ajalle Maatalouslomituksen työsuojelun toimintaohjelma LIITE 1 Ypäjän kunta MAATALOUSLOMITUKSEN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Ajalle 1.1.2017 31.12.2018 Sisällysluettelo 1. Yleistä Työsuojelun toiminta-ajatus Tavoite

Lisätiedot

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma Isojoen työsuojelun toimintaohjelma 2016-2018 JOHDANTO Työsuojelun perustehtävä on tukea työssä jaksamista, työhyvinvointia ja työturvallisuutta tasa-arvoisesti. Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta 1 Työsuojelu Tasoita työntekijän tietä kaikilla toiminta-aloilla suojelemalla häntä tapaturmilta ja ammattitaudeilta sekä kohottamalla hänen hyvinvointiaan, tietojaan

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

KEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun

KEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun KEVEYTTÄ TYÖHÖN Työstressi ja kuormitus haltuun Tammikuu 2013 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin 0295 16001 (vaihde) Internet: www.vm.fi Taitto: Pirkko Ala-Marttila/Anitta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

JUUAN KUNTA Poikolantie Juuka HYVÄKSYTTY KUNNANHALLITUKSESSA X XXX

JUUAN KUNTA Poikolantie Juuka HYVÄKSYTTY KUNNANHALLITUKSESSA X XXX JUUAN KUNTA Poikolantie 1 83900 Juuka HYVÄKSYTTY KUNNANHALLITUKSESSA.. 2016-X XXX 1 SISÄLLYS 1. Yleistä 2 1.1 merkitys ja tavoite 2 1.2 Tiedottaminen 3 1.3 Kunnassa käytössä olevat toimintaohjeet 3 2.

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo 02.12.2015 Hyvä työterveyshuoltokäytäntö (Vna 708/2013) Työterveyshuollon ydinprosessit Toimintasuunnitelma,

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ 2.12.2015 Seinäjoki Ylitarkastaja Anja Knuuttila Työsuojelun vastuualue Ajankohtaista psykososiaalisen kuormituksen

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Ollahanpas ihimisiksi

Ollahanpas ihimisiksi Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

Työterveyshuollon toimintasuunnitelman perustietolehti

Työterveyshuollon toimintasuunnitelman perustietolehti Työterveyshuollon toimintasuunnitelman perustietolehti päivitetty TYÖPAIKKA Toimiala (numero) Tilikausi Nimi Pyhäjärven kaupunki Osoite Ollintie 26, Puhelin 08-7697111 Faksi 087697100 Yhteyshenkilö Nimi

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan työsuojelun toimintaohjelma

Nurmijärven kunnan työsuojelun toimintaohjelma Nurmijärven kunnan työsuojelun toimintaohjelma 2016-2019 Työsuojelutoimikunta 9.2.2016 Yhteistyöryhmä 15.3.2016 Kunnanhallituksen henkilöstöjaosto 30.3.2016 www.nurmijarvi.fi Sisältö Nurmijärven kunnan

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT Yliopistot muuttuvat työsuojelu pysyy www.helsinki.fi/yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriö Työoloihin vaikuttamalla pidetään yllä ja edistetään työntekijöiden terveyttä,

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Asumisterveysvalvonnan valtakunnallinen työnohjauspäivä 5.10.2016 1 Sisältö Virkamiehen/työntekijän

Lisätiedot

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Asko Saastamoinen Asko Saastamoinen 13.10.2016 1 Työterveyshuoltolaki 2001 1 Lain tarkoitus Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -ajattelu

Nolla tapaturmaa -ajattelu kaikki tapaturmat voidaan estää Nolla tapaturmaa -ajattelu jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa tapaturmat eivät ole vahinkoja tai sattumaa tahto ja vähittäinen oppiminen avaimia Perusasioita työturvallisuudessa

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Askolan kunta

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Askolan kunta TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Askolan kunta 2016-2018 Yhteistyötoimikunta 25.10.2016 Henkilöstöjaosto 31.10.2016 Kunnanhallitus 2.11.2016 Kunnanvaltuusto 16.11.2016 Sisällys 1. JOHDANTO... 3

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.JOHDANTO 3 2.LAINSÄÄDÄNTÖ 3 3.TERVEYDELLE HAITALLISEN HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 3 3.1

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt LIEKSAN KAUPUNKI KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 6/1994 ============================================================ LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.9.1994

Lisätiedot

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä?

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? tiimipäällikkö Kirsi Ahola, työterveyspsykologian dosentti Stressi on elimistön reaktio haasteisiin. haasteita sisältävä tilanne

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA JOROISTEN KUNTA

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA JOROISTEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA JOROISTEN KUNTA 2016-2018 Yhteistyötoimikunta: 17.12.2015 Kunnanhallitus: Voimaan: XX.XX.201X XX.XX.2016 Sisällys Johdanto 3 Työsuojelutoiminnan tavoitteet 3 Työsuojeluorganisaatio

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Westenergy Oy Ab. Edelläkävijä energiatehokkuudessa. Energiatie Koivulahti

Westenergy Oy Ab. Edelläkävijä energiatehokkuudessa. Energiatie Koivulahti Edelläkävijä energiatehokkuudessa Omistaa ja ylläpitää jätteenpolttolaitosta Mustasaaressa. Viiden kunnallisen jätehuoltoyhtiön omistama. Toiminta-alue n. 50 kuntaa, joissa noin 400 000 asukasta. Yhteistyökumppani

Lisätiedot

REISJÄRVEN KUNTA Reisjärventie 8 A, 85900 REISJÄRVI REISJÄRVEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

REISJÄRVEN KUNTA Reisjärventie 8 A, 85900 REISJÄRVI REISJÄRVEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA REISJÄRVEN KUNTA Reisjärventie 8 A, 85900 REISJÄRVI REISJÄRVEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA SISÄLLYS sivu Tausta 2 1. Toiminta-ajatus 2 2. Työsuojeluorganisaatio 2 3. Työterveyshuolto 3 4. Työturvallisuus

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö Elon työhyvinvointipalvelut 1 Työterveyshuollon tavoitteet edistää työntekijöiden työ- ja toimintakykyä ennaltaehkäistä sairauksia tukea työympäristön ja työyhteisön

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12.2009 HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12.2009 ja 11.1.2010

11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12.2009 HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12.2009 ja 11.1.2010 VUOSILLE 2010 2013 11.1.2010 11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12. HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12. ja 11.1.2010 VUOSILLE 2010 2013 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 2 2. TYÖSUOJELUN TOIMINTA AJATUS JA

Lisätiedot

Lakisääteiset vaatimukset työpaikan työturvallisuudessa. Original Sokos Hotel Lakeus, Torikatu 2, Seinäjoki Torstai

Lakisääteiset vaatimukset työpaikan työturvallisuudessa. Original Sokos Hotel Lakeus, Torikatu 2, Seinäjoki Torstai Lakisääteiset vaatimukset työpaikan työturvallisuudessa Original Sokos Hotel Lakeus, Torikatu 2, Seinäjoki Torstai 27.10.2016 1 Työsuojeluhallinto Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto Ohjaa

Lisätiedot

Työhyvinvointi 15 osp

Työhyvinvointi 15 osp Työhyvinvointi 15 osp Ammattitaitovaatimukset ja moduulit Helmessä Oman toiminta- ja työkyvyn edistäminen 5 osp opiskelija - tiedostaa tulevan ammattinsa työkykyhaasteet ja oman toimintansa vaikutuksen

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen 8.5.2015 1 Työsuojelupaneeli V Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia työelämäasioita

Lisätiedot

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT 4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Permanenttikäsittelyn suunnittelu Permanenttikäsittelyn tekeminen ottaen huomioon leikkaus- ja kampausrakenteen

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIA LISÄÄVÄ JA EDISTÄVÄ OHJELMA

SUOMUSSALMEN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIA LISÄÄVÄ JA EDISTÄVÄ OHJELMA Khall liite 4 Kh 20.12.2016 1 SUOMUSSALMEN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIA LISÄÄVÄ JA EDISTÄVÄ OHJELMA Hyväksytty kunnanhallituksessa xx.xx.xxxx SISÄLTÖ: 1. TYÖHYVINVOINTIA EDISTÄVÄ TOIMINTA 2. HENKILÖSTÖPOLIITTINEN

Lisätiedot

Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta. Tarkastaja Irina Suominen

Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta. Tarkastaja Irina Suominen Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta Tarkastaja Irina Suominen TYÖSUOJELUN VASTUUALUE Johtaja Päivi Suorsa Rikos- ja päätösasiat Viranomaisaloitteinen valvonta Toimintayksikkö 1 Toimintayksikkö

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla A -Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla Työpaikan alkoholihaitat puheeksi ja hallintaan Tämä A-Step -vihkonen on työväline alkoholiasioiden yhteiseen käsittelyyn työpaikalla. Se on kehitetty Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon yhteistyö työkyvyn turvaajana Jari Latvala apulaisylilääkäri Työterveyslaitos, Oulu Terveydenhuollon yhteistyön lainsäädäntöpohja Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu Työhyvinvointi, määritelmä 1! Hyvinvoinnin kokemus, joka kohdistuu työhön ja joka koostuu myönteisistä tunteista,

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ

TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ Koulutuksen tavoite on antaa esimiehille valmiudet ottaa vastuu henkilöstön työturvallisuudesta perehdyttämällä osallistujat työturvalainsäädännön vaatimuksiin ja esimiestyöhön

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -ajattelu

Nolla tapaturmaa -ajattelu Nolla tapaturmaa -ajattelu Kaikki tapaturmat voidaan estää jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa Tapaturmat eivät ole vahinkoja tai sattumaa Tahto ja vähittäinen oppiminen avaimia Perusasioita työturvallisuudessa

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa Helsinki 31.5.2016 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Työhyvinvoinnin osatekijät 2016: Marja-Liisa Manka 3.6.2016 2 Säädösperusta Työturvallisuuslaki 738/2002

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa TORNION KAUPUNKI Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa 8.12.2003 647 SISÄLLYSLUETTELO MENETTELYTAPAOHJE TYÖHÖN SOVELTUVUUTTA JA TYÖKYKYÄ KOSKEVISSA RISTIRIITATILANTEISSA 1. Menettelytapaohjeen tarkoitus..

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla.

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla. TYTTI Työturvallisuuden kehittämiskohteiden jäsennystyökalu TYTTI on apuväline työpaikan työturvallisuuden edistämiseen. Välineen tarkoituksena on auttaa jäsentämään työpaikan työturvallisuuden kehittämiskohteita.

Lisätiedot

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys?

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys? Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke 2012-2015 -> 2016 - mistä on kysymys? 11052016 1 Lähtökohtia Kunta-ala v. 2013 -> 2014 -> 2015 -> 2016 304 kuntaa, 127 kuntayhtymää Kymmeniä tuhansia työ-

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Työhyvinvointisuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Työhyvinvointisuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Työhyvinvointisuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 19 1 Työhyvinvointisuunnitelma vuosille 2016 2017 Kunnallinen työmarkkinalaitos

Lisätiedot