Työsuojelun toimintaohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työsuojelun toimintaohjelma"

Transkriptio

1 Työsuojelun toimintaohjelma Yhteistyökomitea Kaupunginhallitus

2 Sisällys 1. TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINTA Yhteistyökomitea Työsuojelupäällikkö Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluasiamiehet Työpaikkakokoukset TYÖSUOJELUN TAVOITTEET JA VASTUUT Tavoitteet Vastuut TYÖTERVEYSHUOLLON JA TYÖPAIKKOJEN YHTEISTOIMINTA Toimintasuunnitelma Työpaikkaselvitykset Varhaisen välittämisen malli Päihdehuolto Ammattitaudit Ensiapuvalmius Sairaanhoito SAIRAUSPOISSAOLOT JA TYÖTAPATURMAT Sairauspoissaolot ja niiden seuranta Työtapaturmat Työmatkatapaturmat Tapaturmailmoitukset Läheltä piti -tilanteet UUDELLEENSIJOITUS JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE Uudelleensijoitus Työkyvyttömyyseläkkeet MUU TYÖSUOJELUUN ja TYÖHYVINVOINTIIN LIITTYVÄ TOIMINTA

3 7.1 Turvallisuussuunnittelu Henkilöstön hyvinvointi Häirintä ja epäasiallinen kohtelu Elpymisliikunta TYÖSUOJELUN TARKASTUSTOIMINTA PEREHDYTTÄMINEN, TYÖN OPASTUS JA KEHITYSKESKUSTELUT Perehdyttäminen Työnopastus Kehityskeskustelut TYÖSUOJELUKOULUTUS TYÖSUOJELUVIESTINTÄ TYÖOLOJEN KEHITTÄMINEN JA SEURANTA Linkkejä lainsäädäntöön:

4 1. TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Työturvallisuuslaki 9 Työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeellista toimintaa varten ohjelma, joka kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset (työsuojelun toimintaohjelma). Toimintaohjelmasta johdettavat tavoitteet turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi sekä työkyvyn ylläpitämiseksi on otettava huomioon työpaikan kehittämistoiminnassa ja suunnittelussa ja niitä on käsiteltävä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa. Toimintaohjelma on toimenpideohjelma kaupungin työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin toteuttamiseksi ja edistämiseksi. Työyksikkötasolla on selvitettävä ja arvioitava työhön kohdistuvat vaaratekijät. Tarvittaessa tämä on tehtävä työtehtäväkohtaisesti (esim. koulujen tekninen työ ym.). Tämä työn vaarojen arviointi ja hallinta on osa työpaikan turvallisuustoimintaa. Työn vaarojen arviointi tehdään riskienkartoituslomakkeilla, jotka löytyvät Ylönetistä (Ylönetti > henkilöstöpalvelut > työsuojelu). Riskienkartoitukseen kuuluvat seuraavat osatekijät: - Fysikaaliset vaaratekijät - Kemialliset ja biologiset vaaratekijät - Tapaturman vaarat - Työergonomia - Henkinen kuormittuminen - Kemikaaliriskien arviointi - Koneen vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi 2. TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINTA Työnantajan ja työntekijöiden on yhteistoiminnassa ylläpidettävä ja parannettava työturvallisuutta työpaikalla (Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (2006/44). Työnantajan tulee antaa työntekijöille riittävän ajoissa tarpeelliset tiedot työpaikan turvallisuuteen, terveellisyyteen ja muihin työolosuhteisiin vaikuttavista asioista sekä niitä koskevista arvioinneista ja muista selvityksistä ja suunnitelmista. Työnantajan on myös huolehdittava siitä, että näitä asioita asianmukaisesti ja riittävän ajoissa käsitellään työnantajan ja työntekijöiden tai heidän edustajiensa kesken. Työpaikan työntekijöiden on toimittava osaltaan yhteistyössä työnantajan ja työntekijöiden edustajien kanssa työsuojelun edistämiseksi. Työsuojelun yhteistoimintaa varten Ylöjärven kaupungissa on: - Yhteistyökomitea - Työsuojelupäällikkö - Työsuojeluvaltuutettu ja -varavaltuutetut - Työsuojeluasiamiehet - Työsuojeluryhmä - Työpaikkakokoukset 3

5 2.1 Yhteistyökomitea Ylöjärven kaupungissa toimii säännöllisesti kokoontuva yhteistyökomitea, johon valitaan työnantajan ja työntekijöiden edustajat (Ylönetti > Henkilöstöpalvelut > Yhteistoiminta YTK). Paikallisesti on sovittu, että yhteistyökomitea hoitaa työsuojelutoimikunnalle kuuluvat tehtävät. Yhteistyökomitea hoitaa kaupungin työsuojeluun liittyviä tehtäviä ja toimii työsuojelun valvontalain 38 :n mukaisena työsuojelutoimikuntana edistäen henkilöstön fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. Sen tehtävänä on huolehtia työsuojelun yhteistyön kehittämisestä ja ylläpitämisestä sekä antaa suosituksia puutteiden korjaamiseksi. YTK seuraa tapaturma- ja terveystilannetta työpaikoilla sekä ryhtyy toimenpiteisiin tutkimusten toimeenpanemiseksi tapaturmien ja työstä johtuvien sairauksien syiden selvittämiseksi. YTK huolehtii henkilöstön ja työnantajan välisestä yhteistoiminnasta yhteistoimintalain mukaisesti. YTK toimii yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. 2.2 Työsuojelupäällikkö Työsuojelupäällikkö on työsuojelun yhteistoimintahenkilö. Hän avustaa työnantajaa ja esimiehiä asioissa, jotka liittyvät työsuojeluasiantuntemuksen hankintaan sekä yhteistyöhön työntekijöiden ja työsuojeluviranomaisten kanssa. Työsuojelupäällikkö huolehtii työsuojelun yhteistoiminnan järjestämisestä ja kehittämisestä. Työsuojelupäälliköllä ei työnantaja-asemastaan huolimatta ole oikeudellista vastuuta linjajohdon tapaan. 2.3 Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluvaltuutettu on työsuojeluasioissa työpaikan työntekijöiden edustaja. Työsuojeluvaltuutettu perehtyy oma-aloitteisesti työpaikkaansa koskeviin työsuojeluasioihin. Hän osallistuu työpaikan työsuojelutarkastuksiin ja tarvittaessa varhaisen välittämisen mallin mukaisiin yhteisneuvotteluihin. Työsuojeluvaltuutettu kiinnittää edustamiensa työntekijöiden huomiota työn turvallisuutta ja terveellisyyttä edistäviin seikkoihin. Työsuojeluvaltuutetulla voi olla tilapäinen este hoitaa tehtäviään. Tällöin varavaltuutettu hoitaa välttämättömät työsuojelu-valtuutetun tehtävät, joita ei voida siirtää odottamaan työsuojeluvaltuutetun esteen päättymistä. 2.4 Työsuojeluasiamiehet Työsuojeluasiamies on toimialueensa työsuojelun asiantuntija. Työsuojeluasiamies tekee yhteistyötä lähiesimiesten, työsuojeluvaltuutetun ja työsuojelupäällikön kanssa. Työsuojeluasiamies perehtyy oma-aloitteisesti toimialuettaan koskeviin työsuojeluasioihin ja osallistuu tarvittaessa työpaikkatarkastuksiin. 2.5 Työpaikkakokoukset Välittömän yhteistoiminnan muotona ovat säännöllisesti pidettävät työpaikkakokoukset. Työpaikkakokouksissa käsitellään työsuojeluasiat omana kohtanaan. 4

6 Yhteisellä työpaikalla on tarvittaessa järjestettävä työpaikkakokouksia, joissa eri toimijoiden edustajat ovat läsnä. 3. TYÖSUOJELUN TAVOITTEET JA VASTUUT 3.1 Tavoitteet Työsuojelun tavoitteena on luoda sellaiset työolot, ettei työntekijä joudu alttiiksi työtapaturmille tai työperäisille sairauksille. Tavoitteena on myös henkisen hyvinvoinnin kannalta turvallinen ja terveellinen työympäristö. Työterveyshuollon osuus ennaltaehkäisevässä toiminnassa on merkittävä. Työsuojelu tulee nähdä kokonaisuutena, jonka yksi merkittävistä osa-alueista on johtamisjärjestelmät. Tärkeän osan muodostavat myös henkilöstön osallistumis- ja kehittämisjärjestelmät sekä esimiestoiminta. Työsuojelutyö on ensisijaisesti yhteistyötä ja siinä kiinnitetään huomiota työkykyä ylläpitävään toimintaan sekä turvallisen ja terveellisen työympäristön suunnitteluun, rakentamiseen ja kunnossapitoon hyväksyttävin menetelmin. 3.2 Vastuut Työsuojelun toteuttamisesta vastaa työturvallisuuslain perusteella työnantaja. Kuntayhteisössä kantavat työsuojelusta vastuun ne henkilöt, jotka toimivat työnantajan edustajana henkilöstöön nähden kussakin tilanteessa. Käytännössä vastuussa on ensisijaisesti lähiesimies. Työntekijän on omalla vastuullisella työkäyttäytymisellään vaikutettava turvalliseen toimintaan työpaikalla ja huolehdittava työnantajan ohjeiden mukaisesti omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja työhyvinvoinnista. Työsuojeluorganisaation tehtävä on neuvoa-antavaa, palvelevaa ja valvovaa. 4. TYÖTERVEYSHUOLLON JA TYÖPAIKKOJEN YHTEISTOIMINTA Ylöjärven kaupunki toteuttaa työterveyshuollon ostopalveluna työterveyspalvelu Viisarista. Työterveyshuolto koskee kaikkia kaupungin työpaikkoja. 4.1 Toimintasuunnitelma Työterveyshuollon painopistealueet määritetään vuosittain vahvistettavassa työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma laaditaan v alusta voimaan astuneen työterveyshuoltolain ja sen perusteella annetun valtioneuvoston asetuksen pohjalta. 5

7 4.2 Työpaikkaselvitykset Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, milloin niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle (TturvL 10 ). Työterveyshuollon ammattihenkilöt ja asiantuntijat yhteistyössä työpaikan ja työsuojeluorganisaation kanssa tekevät järjestelmällisesti työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti ja tarvittaessa muulloinkin työpaikkaselvitykset. Työpaikkaselvitysten perusteella on työnantajan arvioitava vaarojen ja haittojen merkitys ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin. Työpaikkojen ja työn tekemisen ergonomisiin olosuhteisiin kiinnitetään erityistä huomiota. Tavoitteena on terveellinen, turvallinen ja viihtyisä työympäristö, joka luo edellytykset toimivalle työyhteisölle ja tuottavalle työlle. 4.3 Varhaisen välittämisen malli Ylöjärven kaupungilla on oma varhaisen välittämisen malli: "Varhainen välittäminen - toimintamalli työkyvyn heikentyessä". Toimintamalli otettiin käyttöön vuonna Mallin tavoitteena on tukea työssä jaksamista ja varmistaa, että työkykyä uhkaavat ongelmat huomataan mahdollisimman varhain. 4.4 Päihdehuolto Ylöjärvellä on kaupunginhallituksen hyväksymä päihdeasioiden käsittely ja hoitoonohjausohjelma vuodelta Päihdeasioiden käsittely ja hoitoonohjaus toteutetaan ko. ohjelman mukaisesti noudattaen työmarkkinajärjestöjen hyväksymässä suositussopimuksessa tarkoitettuja periaatteita päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasioiden käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla. 4.5 Ammattitaudit Ammattitautilain (1343/1988) 1 :n mukaan ammattitauti on sairaus, joka todennäköisesti on pääasiallisesti aiheutunut fysikaalisesta, kemiallisesta tai biologisesta tekijästä työssä. Ammattitautiasetuksessa on luettelo yleisimmistä ammattitaudeiksi katsottavista sairauksista ja niitä aiheuttavista tekijöistä eli altisteista. Jos työntekijä tulee työterveyshoitajan/-lääkärin vastaanotolle työhön liittyvien oireiden vuoksi, tulee työterveyshuollossa huomioida ammattitaudin mahdollisuus. Työterveyshuollolla tulee tekemiensä työpaikkaselvitysten perusteella olla tiedot työn altisteista ja työpaikan terveysriskeistä ja mahdollisista ammattitaudin aiheuttajista. Tarvittaessa tehdään suunnattu työpaikkaselvitys oireilevan työntekijän työpisteeseen. Kun ammattitautiepäily herää, työterveyshuollossa tehdään asiaankuuluvat lisätutkimukset ja lähetetään tarvittaessa 6

8 jatkotutkimuksiin Työterveyslaitokselle tai työlääketieteen/ammattitautien poliklinikalle. 4.6 Ensiapuvalmius Työturvallisuuslain (738/2002) 46 mukaan työnantajan on huolehdittava työntekijöiden ja muiden työpaikalla olevien henkilöiden ensiavun järjestämisestä, annettava ohjeet ensiavun saamiseksi sekä varattava työpaikalle tai sen välittömään läheisyyteen riittävä määrä asianmukaisia ensiapuvälineitä. Tarvittaessa on lisäksi varattava ensiavun antamiseen soveltuva tila. Työpaikan ensiapuvalmiudella tarkoitetaan sitä, että työpaikalla on sen olosuhteisiin nähden riittävästi ensiaputaitoisia henkilöitä, ensiapuvarustus sekä toimintaohjeet onnettomuustilanteiden varalta. Yleisenä tavoitteena on, että vähintään noin viisi prosenttia työntekijöistä on saanut ensiapukoulutuksen kertauskoulutuksineen. Työterveyspalvelu Viisari osallistuu ensiapuvalmiuden tarvekartoitukseen ja suunnitteluun työpaikoilla ja antaa ensiapukursseista suositukset ja ohjeet työturvallisuustarpeet huomioiden. Ylöjärven kaupungin työpaikoille hankitaan henkilöstön tarpeisiin ensiapuvälineitä Varikon kautta. Varikon kautta voi hankkia myös henkilösuojaimia, esim. kuulosuojaimia tai erikoissuojakäsineitä. Valtioneuvoston päätös hyvän työterveyshuollon periaatteista määrittää työterveyshuollon osallistumaan ensiavun järjestämiseen. Valtioneuvoston asetus 14 Ensiapuvalmius Työterveyshuoltolain (1383/2001) 12 1 momentin kohdan 7 mukaan työterveyshuollon sisältöön kuuluu työturvallisuuslain tarkoittaman ensiavun järjestämiseen osallistuminen. Työterveyshuollon työpaikkaselvityksessä tulee arvioida ensiapuvalmiuden tarve. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon ensiaputaitojen ja -välineiden tarve ja työpaikan erityisvaatimukset. Suunnittelu tulee toteuttaa työterveyshuoltolain mukaisesti yhteistyössä ja tarvittaessa väestönsuojelu- sekä pelastustoimen organisaatioiden edustajien kanssa. Suunnittelussa tulee huomioida ensiapuvalmiudet suuronnettomuustapauksissa. Ensiavun järjestämiseen kuuluu myös työstä tai työtilanteistä johtuvien psyykkisten reaktioiden hallitsemiseksi tarpeellinen neuvonta ja ohjaus. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaan henkilökunnan koulutus hankitaan ostopalveluna määrärahojen puitteissa. Työpaikalle asetetaan nähtäväksi tiedot siitä, ketkä ovat ensiaputaitoisia ja minne ensiaputarvikkeet on sijoitettu. 4.7 Sairaanhoito Sairaanhoitoon kuuluu toimintasuunnitelmassa vuosittain määritelty yleislääkäritasoinen sairaanhoito tarvittavine laboratorio- ja radiologisine tutkimuksineen työterveysasemalla. Aamuisin ma-pe on lääkärin ja työterveyshoitajan vastaanotto kiireellisiä asioita varten. Kiireettömät 7

9 sairaanhoitoasiat hoidetaan normaalin ajanvarauksen kautta. Työterveyslääkäri voi lähettää potilaan erikoislääkärin konsultaatioon kun käynti on perusteltu tutkimuksen, hoidon tai kuntoutuksen tarpeen arvioimiseksi. Sairaanhoitokontakteista kertyvää tietoa käytetään hyväksi sekä yksilö- että yhteisötasolla. 5. SAIRAUSPOISSAOLOT JA TYÖTAPATURMAT 5.1 Sairauspoissaolot ja niiden seuranta Oikeus sairauspoissaoloon määräytyy voimassaolevien työ- ja virkaehtosopimusten sekä kaupungin ohjeistuksen mukaisesti (Ylönetti > Henkilöstöhallinto > Sairauspoissaolot). Työnantajalla on velvollisuus seurata sairauspoissaoloja ja työtapaturmatilastoja. Seurannasta saatava tieto antaa viitteitä ennaltaehkäisevää toimintaa suunniteltaessa. Käytännössä tämä toteutetaan kiinnittämällä huomiota sairauspoissaoloihin kun ne ylittävät 10 päivää. Rajan ylityksistä henkilön esimies saa palkkaohjelman kautta ilmoituksen, jonka johdosta hänen tulee käydä keskustelut ko. henkilön kanssa. Jos sairauspoissaolot ylittävät 30 päivää, käynnistetään yhteistyö Työterveyspalvelu Viisarin kanssa. 5.2 Työtapaturmat Työtapaturmalla tarkoitetaan tapaturmaa, joka aiheuttaen vamman tai sairauden on kohdannut työntekijää työssä tai työstä johtuvissa olosuhteissa. Työtapaturmat luokitellaan sattumispaikan mukaan työtapaturmiin ja työmatkatapaturmiin. Työntekijän on työturvallisuuden ylläpitämiseksi noudatettava tarvittavaa järjestystä ja siisteyttä sekä huolellisuutta ja varovaisuutta. Työn turvallisen tekemisen varmistamiseksi on työntekijän käytettävä hänelle annettuja turva- ja suojavälineitä. 5.3 Työmatkatapaturmat Työmatkatapaturma on onnettomuus, joka on sattunut matkalla asunnolta työpaikalle tai päinvastoin. Työmatkaksi katsotaan yleensä työntekijän säännöllisesti käyttämä asunnon ja työpaikan välinen reitti. Vakuutusturva on pääsääntöisesti voimassa myös tavanomaisen työmatkan hyväksyttävillä poikkeamilla, esim. lasta päiväkodista haettaessa. 5.4 Tapaturmailmoitukset Tapaturma- ja ammattitauti-ilmoitus on tehtävä vakuutuslaitokselle tapaturmavakuutuslain mukaan kaikista niistä tapaturmista, joiden johdosta voidaan otaksua vakuutuslaitoksen joutuvan suorittamaan korvauksia. Käytännössä tapaturmailmoitus laaditaan kaikista työtapaturmista, työmatkatapaturmista, 8

10 työtapaturmaan johtaneista väkivaltatilanteista sekä ammattitaudeista. Ilmoitus on tehtävä, vaikkei tapaturmasta aiheutuisi sairauslomaa. Vahingoittuneen työntekijän esimiehen tulee tehdä viivyttelemättä tapaturmailmoitus vakuutusyhtiö Pohjolan verkkopalvelussa. Ilmoitus lähtee järjestelmästä automaattisesti työsuojeluvaltuutetulle ja työsuojelupäällikölle sekä palkanlaskentaan. Ohje ja linkki Pohjolan verkkopalveluun löytyy Ylönetistä (Henkilöstöpalvelut > Työsuojelu > Työtapaturmat). Jokaisen työtapaturman sattuessa on syytä selvittää tapaturmaan johtaneet tekijät ja miettiä toimenpiteet vastaavien tapausten estämiseksi. On erittäin tärkeää, että esimies täyttää myös tapaturmailmoituksen kohdan Ehdotus työturvallisuuden parantamiseen tai korjaava toimenpide. Työtapaturmien torjuntatoimenpiteet määräytyvät tapauskohtaisesti ja niistä on tiedotettava koko työyhteisölle sekä muille vastaaville työpaikoille. Työpaikkakokouksissa tulee käsitellä työympäristöstä tai työmenetelmistä aiheutuneet tapaturmat. Esimiehen tehtävänä on yhteistyössä työsuojeluorganisaation kanssa tehdä työtapaturmasta ilmoitus myös poliisi- ja työsuojeluviranomaiselle (Työsuojelun valvontalaki v ) aina, kun on pelättävissä, että tapaturmasta jää vahingoittuneelle pysyvä vamma Läheltä piti -tilanteet Työtapaturmat aiheuttavat paljon kustannuksia. Tunnistamalla vaaratilanteet ja niiden uhat ajoissa voidaan puuttua epäkohtiin ja estää tapaturmien syntyminen. Vaaratilanteiden ja läheltä piti -tilanteiden seuranta on tehokas väline tapaturmariskien vähentämiseksi. Vaaratilanteesta ilmoitetaan työnantajalle vakuutusyhtiö Pohjolan verkkopalvelussa Ylönetissä (Henkilöstöpalvelut > Työsuojelu > Työtapaturmat). Ilmoituksen voivat tehdä sekä esimiehet että työntekijät. Palvelussa vaaratilanteet on jaoteltu kolmeen erilaiseen ryhmään: - tapaturman vaaran aiheuttanut tilanne - veritapaturma tai muu altistuminen - väkivalta- tai muu uhkatilanne. Sähköinen ilmoitus vaaratilanteesta lähtee järjestelmästä automaattisesti työsuojeluvaltuutetulle ja työsuojelupäällikölle. Vaaratilanteesta on ilmoitettava myös omalle esimiehelle ja tarvittaessa käsiteltävä yhteisesti työpaikkakokouksessa. 9

11 6. UUDELLEENSIJOITUS JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE 6.1 Uudelleensijoitus Terveydellisten syiden vuoksi voidaan työntekijän tehtävät määritellä uudelleen tai hänet voidaan siirtää uusiin tehtäviin. Todettuaan uudelleensijoitustarpeen vastaanottokäyntien yhteydessä työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja kutsuvat asian hoitamiseksi yhteiseen neuvottelutilaisuuteen työntekijän, tämän esimiehen, henkilöstöpäällikön sekä mahdollisen työkokeilun tullessa kysymykseen vaihtoehtoisten työpaikkojen esimiehet. Tilaisuuteen osallistuu työntekijän halutessa myös luottamusmies ja/tai työsuojeluvaltuutettu. Neuvottelussa selvitetään mahdollisuus työjärjestelyihin tai työn keventämiseen, osa-aikatyön mahdollisuus sekä mm. työkokeilun ja/tai oppisopimuksen mahdollisuus. Mahdolliselta työkokeiluajalta ei makseta palkkaa vaan se tapahtuu Kuntien eläkevakuutuksen kustantamana. 6.2 Työkyvyttömyyseläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen saamisen ehtona on pitkäaikainen työkyvyttömyys omaan ammattiin. Ammattikohtainen työkyvyttömyys tarkoittaa, että työntekijä on sairauden, vian tai vamman vuoksi tullut kykenemättömäksi hoitamaan omaan ammattiinsa kuuluvia tehtäviä. Eläkkeen saamisen ehtona on asianmukaisesta hoito- ja kuntoutuskeinojen toteuttamisesta huolimatta jatkuva vähintään yhden vuoden yhtäjaksoinen työkyvyttömyys. Osatyökyvyttömyyseläkkeen voi saada henkilö, jonka työkyky on pitkäaikaisen sairauden vuoksi heikentynyt vähintään 40 % ja joka sen vuoksi joutuu siirtymään työhön, jonka ansiot ovat enintään 60 prosenttia aiemmasta ansiotasosta. Jos työkyvyttömyyttä pidetään pysyvänä, myönnetään työkyvyttömyyseläke tai osatyökyvyttömyyseläke toistaiseksi. Jos sairauden voidaan odottaa paranevan asianmukaisella hoidolla tai kuntoutustoimilla, myönnetään kuntoutustuki määräajaksi. Kuntoutustuki myönnetään kuntoutuksen edistämiseksi niin pitkäksi ajaksi kuin työntekijän arvioidaan olevan estynyt tekemästä ansiotyötä työkyvyttömyyden vuoksi. Kuntoutustuen myöntämisen edellytyksenä on, että hakijalle on tehty hoito- tai kuntoutussuunnitelma. Kuntoutustukea voidaan edellytysten täyttyessä jatkaa. 7. MUU TYÖSUOJELUUN ja TYÖHYVINVOINTIIN LIITTYVÄ TOIMINTA 7.1 Turvallisuussuunnittelu Ylöjärven kaupungilla laaditaan turvallisuussuunnitelma, joka käsittelee kaupunki konsernin yleistä turvallisuutta sekä linjaa kaupungin työntekijöihin, toimintoihin ja omaisuuteen liittyviä ennalta ehkäiseviä toimia. Näiden linjausten pohjalta laaditaan työpaikoille omat turvallisuussuunnitelmat. 10

12 Työpaikkojen turvallisuussuunnitelmissa annetaan tarkemmat menettelyohjeet mm. väkivallan uhkatilanteiden varalta. Väkivallan ja sen uhan hallinta on osa työpaikan työturvallisuutta. 7.2 Henkilöstön hyvinvointi Jokainen työntekijä voi itse vaikuttaa omaan työhyvinvointiinsa ja toimintakykyynsä huolehtimalla mm. ammatillisesta osaamisestaan, liikunnasta, ravinnosta, harrastuksistaan ja elintavoistaan. Ylöjärven kaupungilla on henkilöstön hyvinvointisuunnitelma joka päivitetään vuosittain. Hyvinvointisuunnitelma tarjoaa työntekijöille monia keinoja omasta terveydestä huolehtimiseen. Suunnitelmassa on työkaluja niin liikunnan lisäämiseen, painon pudottamiseen kuin tupakoinnin lopettamiseenkin (Ylönetti > Henkilöstöpalvelut > Hyvinvointi > Hyvinvointisuunnitelma). 7.3 Häirintä ja epäasiallinen kohtelu Työntekijän on työpaikalla vältettävä sellaista häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka voi aiheuttaa turvallisuudelle tai terveydelle haittaa tai vaaraa (Työturvallisuuslain 18 ). Työnantajan on, saatuaan tiedon, että työpaikalla esiintyy työntekijään kohdistuvaa terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua ryhdyttävä toimenpiteisiin sen poistamiseksi (Työturvallisuuslain 28 ). Työnantajan on myös oma-aloitteisesti seurattava häirinnän esiintymistä työpaikalla ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin häirinnän ja epäasiallisen kohtelun ehkäisemiseksi. Ylöjärven kaupungin ohje ja ilmoituslomake löytyvät Ylönetistä (Henkilöstöpalvelut > Työsuojelu). 7.4 Elpymisliikunta Elpymisliikunta on työkyvyn ja terveyden ylläpitämiseksi tarpeellista työn aikana tapahtuvaa elvyttävää aktiivista toimintaa, kuten esimerkiksi työntekoon liittyviä tai sen yhteydessä työhön liittyvien taukojen aikana suoritettavia elvyttäviä liikkeitä. Säännöllinen elpymisliikunta, omaehtoinen tai ohjattu, on tehokas tapa torjua ennalta tuki- ja liikuntaelimistön vaivoja. Staattisessa työssä usein toistuvat tauot ovat välttämättömiä. Elpymistä nopeuttaa liikunta ja dynaaminen lihastyö. Elpymisliikuntaa työpaikoilla toteutettaessa on otettava huomioon kunkin työpaikan erityispiirteet, työn laatu sekä henkilöstön määrä ja sijoittuminen. 8. TYÖSUOJELUN TARKASTUSTOIMINTA Työsuojelunhallinnon tehtäviä hoitavia työsuojeluviranomaisia ovat Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto sekä Aluehallintovirastot. Työsuojeluviranomaisen tehtävänä on työsuojelua koskevien säännösten ja määräysten noudattamisen valvominen sekä neuvojen ja ohjeiden antaminen työsuojeluasioissa. Työsuojeluviranomaiset valvovat lakien, säädösten ja 11

13 asetusten noudattamisesta. Niistä keskeisimpiä ovat työturvallisuuslaki, työsuojelun valvontalaki, työaikalait, työsopimuslaki ja laki nuorten työntekijäin suojelusta. Ohjeita ja neuvoja antaessaan tarkastaja ottaa huomioon työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä uhkaavien vaarojen vakavuuden sekä epäkohtien kiireellisyyden. Kaupungin oma työsuojeluorganisaatio (työsuojeluasiamies / työsuojeluvaltuutettu / työsuojelupäällikkö) tekee työpaikkakäyntejä työpaikoilla. Muita paikallisia työsuojelutahoja ovat työterveyshuolto, ympäristöterveydenhuolto sekä pelastuslaitos. Ylöjärven kaupungin työpaikoilla työsuojelutyön yhteistoimintaa suorittavat: Länsi ja Sisä-Suomen Aluehallintoviraston työsuojeluosasto puh Uimalankatu 1, PL 272, Tampere Työterveyspalvelu Viisari puh Mikkolantie 10,33470 Ylöjärvi Ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö, toimisto puh Suupantie 6 C, Pirkkala Pirkanmaan pelastuslaitos puh Satakunnankatu 16, Tampere 9. PEREHDYTTÄMINEN, TYÖN OPASTUS JA KEHITYSKESKUSTELUT 9.1 Perehdyttäminen Perehdyttämisellä tarkoitetaan kaikkia niitä toimia, joiden avulla henkilöstö opastetaan: - omaan työhönsä - välittömään työympäristöön - organisaatioon - organisaatioympäristöön Esimiehet ovat vastuussa siitä, että työntekijät ovat tietoisia työpaikan työsuojeluun liittyvistä asioista. Työturvallisuuslaissa todetaan mm: työntekijälle on annettava työtapaturmien ja työperäisten sairauksien välttämiseksi ohjausta ja opastusta. Perehdyttäminen ei koske ainoastaan uusia viranhaltijoita ja työntekijöitä. Perehdyttämistä tarvitsevat myös pitkältä virka/työvapaalta tai sairauslomalta palaavat, organisaation uudistuksissa ja työtehtävien muutoksissa mukana olevat henkilöt. Ylöjärven henkilöstön perehdyttämissuunnitelma varmistaa, että kaikki olennaiset asiat tulevat huomioiduksi. Perehdyttämisoppaat tarjoavat lisätietoa 12

14 palvelussuhteen periaatteista Ylöjärvellä, perehdyttämisestä sekä kunnallisesta työ- ja virkasuhteesta. Perehdyttämissuunnitelma ja oppaat löytyvät Ylönetistä (Henkilöstöhallinto > Palvelussuhteen alkaminen ja päättyminen > Perehdytys). Kaupunki järjestää vuosittain uusille työntekijöille yhteisen perehdytystilaisuuden. Nuorille kesätyöntekijöille järjestetään yhteinen perehdytystilaisuus ennen kesäkautta. 9.2 Työnopastus Työnopastus on perehdyttämisvaihe, jossa työntekijälle opastetaan työtehtävään liittyvät oikeat ja turvalliset työmenetelmät ja käyttötavat seuraavista asioista: - varsinainen työtehtävä - koneet / laitteet / työvälineet - materiaalit / erilaiset aineet - henkilökohtaiset suojaimet / suojalaitteet / suojavaatetukset Työnopastajaksi valitaan henkilö, joka on kokenut ammattihenkilö ja perehtynyt työn tekemiseen ja työn eri toteuttamisvaiheisiin. 9.3 Kehityskeskustelut Työpaikan ihmissuhteissa on esimies-alaissuhteella keskeinen merkitys stressin hallintaan, työtyytyväisyyteen, työn tuloksellisuuteen sekä työn kehittämiseen. Esimies-alaiskeskustelujen tulee olla toinen toistaan tukevia ja kunnioittavia. Avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri vaikuttaa niin työyhteisön kuin yksittäisen työntekijän työhyvinvointiin ja työmotivaatioon. Kehityskeskustelu on kahdenkeskinen, tavoitteellinen ja luottamuksellinen keskustelu työntekijän ja esimiehen välillä. Kehityskeskustelut pidetään säännöllisesti vuosittain, ja ne kirjataan henkilöstöohjelma Populuksen HRjärjestelmään. Molempien osapuolien tulee valmistautua keskusteluun etukäteen. Keskustelussa sovitaan työn keskeiset tavoitteet seuraavalle vuodelle, arvioidaan edellisen vuoden työn tulokset ja tavoitteiden toteutuminen. Kehityskeskustelussa käydään läpi osaamisen arviointi sekä sovitaan osaamisen kehittämisen tarpeista ja toimenpiteistä. Molemminpuolinen palautteenanto on erittäin tärkeää. 10. TYÖSUOJELUKOULUTUS Työsuojelukoulutuksen avulla vahvistetaan osaamista, mahdollisuuksia työyhteisön kehittämiseen sekä aktivoitumista aloitteellisuuteen ja ennakkoluulottomaan toimintaan. Koulutustoiminta on koko henkilöstön kehittämistyötä Tavoitteena on, että työpaikkojen esimiehille ja työsuojeluhenkilöstölle tarjotaan tarpeen mukaan koulutusta ajankohtaisista asioista. Tarvittaessa voidaan järjestää myös henkilöstön omista tarpeista lähtevää koulutusta. Ammattijärjestöillä on useita korkeatasoisia koulutusjärjestelmiä, joita käytetään hyväksi työsuojeluhenkilöstön perus-, jatko- ja täydennyskoulutukseen. Koulutus perustuu kunnantyömarkkinakoulutusta koskevaan sopimukseen. 13

15 Työterveyslaitos ja Työturvallisuuskeskus toteuttavat vuosittain ammattialakohtaista työsuojelukoulutusta varsin laajasti, monipuolisesti ja korkeatasoisesti. 11. TYÖSUOJELUVIESTINTÄ Hyvässä työyhteisöviestinnässä on kyse osallistumisesta, yhteisöllisyydestä, kannustamisesta ja luottamuksesta. Työyhteisöviestintään kuuluu olennaisen, totuudenmukaisen tiedon välittäminen kunnan hallinnon, esimiesten ja henkilöstön välillä. Työyhteisöviestintä on tärkeä yhteistoimintamuoto. Työyhteisöviestinnän keinoja ovat mm. Ylönetti-intranet, Siti-henkilöstölehti, tiedotteet, sähköposti, ilmoitustaulut ja työpaikkakokoukset. Työpaikkakokousten avulla saavutetaan koko henkilöstö. Työpaikkakokousten muistiot lähetetään kaikille osallistujille tai ne tallennetaan sellaiseen paikkaan, josta ne ovat helposti saatavissa. Yhteistyökomitean pöytäkirjat ovat luettavissa Ylönetissä (Henkilöstöpalvelut > Yhteistoiminta). Myös perehdytys, kehityskeskustelut ja palautteen antaminen ovat työyhteisöviestintää. 12. TYÖOLOJEN KEHITTÄMINEN JA SEURANTA Työyhteisöä on kehitettävä jatkuvasti työn muutosten, vaatimusten ja uudelleen järjestelyjen mukaan. Muutos edellyttää jatkuvaa työympäristön, työyhteisön tilan ja työtapojen turvallisuuden seurantaa sekä toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Työpaikoilla tehdään samanaikaisesti useita eri toimenpiteitä työyhteisön kehittämiseksi. Tavoitteisiin pyritään esimiesten, työntekijöiden, työsuojeluorganisaation, työterveyshuollon, henkilöstöhallinnon ja yhteistyökomitean yhteistyönä. 14

16 Linkkejä lainsäädäntöön: Työturvallisuuslaki Työsopimuslaki Yhdenvertaisuuslaki Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa Työterveyshuoltolaki 15

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- Työsuojelun toimintaohjelma 1 (9) Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- Työsuojelun toimintaohjelma 2 (9) SISÄLTÖ 1.

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 1 Työsuojelu Työsuojelutoimikunta SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 Työsuojelupäällikkö Virpi Kallio 2 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Toimipaikka: Savitaipaleen kunta 1. LÄHTÖKOHTA

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus.

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. TYÖ- TERVEYS- HUOLTO Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. u Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto. u Työnantajan,

Lisätiedot

TYÖNTEKOA TUKEVA JOHTAMINEN YHTEINEN TAVOITE. Työsuojelun yhteistoiminta osana kehittämistä - Ammattijärjestön puheenvuoro

TYÖNTEKOA TUKEVA JOHTAMINEN YHTEINEN TAVOITE. Työsuojelun yhteistoiminta osana kehittämistä - Ammattijärjestön puheenvuoro TYÖNTEKOA TUKEVA JOHTAMINEN YHTEINEN TAVOITE Työsuojelun yhteistoiminta osana kehittämistä - Ammattijärjestön puheenvuoro Työsuojelun yhteistoiminta osana kehittämistä Lainsäädäntö hyvän johtamisen ja

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Työsuojeluiltapäivä Pori, 14.3.2013 Jan Schugk Ylilääkäri Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työtapaturmien lukumäärä taas kasvussa Vaaran ja riskin käsitteet

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014 Annaleena Rita ja Pertti Hautala 3.12.2013 2 SISÄLTÖ 1. Rautjärven kunnan toiminta-ajatus... 3 2. Työsuojelun toiminta-ajatus... 3 3. Rautjärven kunnan työsuojelun toimintaperiaatteet...

Lisätiedot

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Työturvallisuuskoulutuksen taustaa (1) Työturvallisuusasiat ovat nousseet pelastusalalla entistä tärkeämmiksi Esikuvana tälle koulutukselle on Työturvallisuuskeskuksen

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014-2017. I Työsuojelun toimintaohjelman perusta ja tarkoitus

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014-2017. I Työsuojelun toimintaohjelman perusta ja tarkoitus 1 JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014-2017 I Työsuojelun toimintaohjelman perusta ja tarkoitus Työsuojelun toimintaohjelma perustuu työturvallisuuslain (23.8.2002/738) 9 :ään, joka on seuraava:

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

2.1 Työsuojelun turvallisuudesta vastaavat henkilöt. Kunnanvirasto Juhani Kylämäkilä kunnanjohtaja

2.1 Työsuojelun turvallisuudesta vastaavat henkilöt. Kunnanvirasto Juhani Kylämäkilä kunnanjohtaja LIITE I 1/4 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2014 1. Työsuojelun toiminta-ajatus Kunnan henkilöstön henkisen ja fyysisen työkyvyn turvaaminen. Työn tuottavuuden ja laadun sekä työviihtyvyyden parantaminen

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma

Työsuojelun toimintaohjelma 1 HEINÄVEDEN KUNTA Työsuojelun toimintaohjelma Johtoryhmä 29.09.2012 Yhteistyötoimikunta 22.10.2012 Kunnanhallitus 5.11.2012 Voimaan 2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ 3. TYÖSUOJELUN

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Työsuojelupäällikkö Avoin puh. 04010 44060. Työsuojeluvaltuutettu Risto Vattulainen puh. 04010 44061. Yhteyshenkilö Niina Meriläinen puh.

Työsuojelupäällikkö Avoin puh. 04010 44060. Työsuojeluvaltuutettu Risto Vattulainen puh. 04010 44061. Yhteyshenkilö Niina Meriläinen puh. LIEKSAN KAUPUNKI TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Hoivapalvelut 10.10.2014 Yrjönhovin palvelukoti Yrjönhovin tukikeskus Partalanmäen palvelukoti Karpalon päiväkeskus Kotihoito

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Parempi työ

Perusasiat kuntoon Parempi työ Perusasiat kuntoon Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2013 26.4.2013 Lahti Ylitarkastaja Jenny Rintala Työsuojelun vastuualue 1 Uutta psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa Työn kuormituksen

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUTOIMIKUNTA 2015 A. YLEISTÄ Työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Kenellä on vastuu työhyvinvoinnista työpaikalla?

Kenellä on vastuu työhyvinvoinnista työpaikalla? Kenellä on vastuu työhyvinvoinnista työpaikalla? 19.2.2014 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto Päivi Hyvärinen paivi.hyvarinen@omaoivallus.fi Työhyvinvointiin vaikuttavia lakeja www.finlex.fi Työturvallisuuslaki

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2 Sisällysluettelo 1 Työsuojelutoiminta ja tavoitteet 3 2 Suomussalmen kunnan henkilöstöpolitiikka 3 2.1 Toiminta-ajatus 3 2.2 Henkilöstöpoliittinen visio

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Heinolan kaupungin työsuojelun toimintaohjelma

Heinolan kaupungin työsuojelun toimintaohjelma Heinolan kaupungin työsuojelun toimintaohjelma Sisällysluettelo Sivu Heinolan kaupunki työympäristönä 2 1. Työsuojelu ja työympäristöyhteistyön yleiset periaatteet 2 Työsuojelun tarkoitus Työsuojelun tehtävä

Lisätiedot

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit 1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma

Työsuojelun toimintaohjelma Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Työsuojelun toimintaohjelma Luentopäivä 17.3.2010 Yrityspuisto Futuria Sirkka Malkki Työsuojelun toimintaohjelma Perustuu

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu

Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007 Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu LAKI TYÖSUOJELUN VALVONNASTA JA TYÖPAIKAN TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINNASTA (44/2006, 701/2006) Laissa säädetään menettelystä

Lisätiedot

Valtion työsuojelun yhteistoimintasopimus. Työsuojelun ajankohtaispäivä Yhteinen koulutuskiertue, kevät 2008

Valtion työsuojelun yhteistoimintasopimus. Työsuojelun ajankohtaispäivä Yhteinen koulutuskiertue, kevät 2008 Valtion työsuojelun yhteistoimintasopimus Työsuojelun ajankohtaispäivä Yhteinen koulutuskiertue, kevät 2008 Valtion uusi työsuojelun yhteistoimintasopimus Sovittu työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta

Lisätiedot

Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto

Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Turvallinen organisaatio ja työ Studia Generalia luentotilaisuus 26.4.2007 Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Motto: Työturvallisuudesta

Lisätiedot

1 (5) Työsuojelujaosto 6.8.2014 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA. 1. Yleiset periaatteet

1 (5) Työsuojelujaosto 6.8.2014 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA. 1. Yleiset periaatteet 1 (5) TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Työsuojelujaosto 6.8.2014 1. Yleiset periaatteet Tämä ohjelma on työturvallisuuslain (738/2002) 9 :n tarkoittama turvallisuuden ja terveellisyyden edistämistä ja työntekijöiden

Lisätiedot

Perustelu Työturvallisuuslaki 9

Perustelu Työturvallisuuslaki 9 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2015 Perustelu Työturvallisuuslaki 9 1. Johdanto Työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeellista

Lisätiedot

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Paivi.rauramo@ttk.fi Työsuojelun yhteistoiminta Tavoitteita: työnantajan ja työntekijöiden vuorovaikutuksen edistäminen työntekijöille

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

TYÖSUOJELU JA YHTEISTOIMINTA. Sari Anetjärvi

TYÖSUOJELU JA YHTEISTOIMINTA. Sari Anetjärvi TYÖSUOJELU JA YHTEISTOIMINTA Sari Anetjärvi KIRKON YHTEISTOIMINTASOPIMUS Kirkon yhteistoimintasopimusta sovelletaan yleissopimuksena työnantajan ja henkilöstön väliseen yhteistoimintaan ja työsuojelun

Lisätiedot

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Työntekijöiden oikeus turvalliseen työympäristöön ja sen kehittämiseen

Lisätiedot

Työterveys on jokaisen oikeus. ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus

Työterveys on jokaisen oikeus. ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus Työterveys on jokaisen oikeus ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus Työter yöterveyshuoltolaki yshuoltolaki uudistui 1.1.2002 Työterveyshuoltolaki velvoittaa työnantajan järjestämään

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNKI TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2017

KEURUUN KAUPUNKI TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2017 Yhteistyötoimikunta 18.6.2014 Kaupunginhallitus 23.6.2014 KEURUUN KAUPUNKI TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2017 Keuruun kaupunki työsuojelu SISÄLLYSLUETTELO 1. KEURUUN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TAVOITTEET

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta. Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue

Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta. Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta työpaikalla

Työsuojelutoiminta työpaikalla Työsuojelutoiminta työpaikalla Työsuojelun tavoitteena on taata turvalliset ja terveelliset työolot ja tukea työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä. Työsuojelu on jatkuva prosessi, jossa työympäristön tilaa

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö

Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Henk. Yhteensä (pl.oae) KuEL- eläkkeelle siirtyneet Kainuun maakunta ky v. 2005 2008 eläkelajeittain,

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Työpaikka: ylitarkastajana Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella

Lisätiedot

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä 28.09.2010 Työssäoppimisen loppuseminaari DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 1 ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA TUOTE HINTA SISÄLTÖ Työpaikkaselvitys 28 e/ alkava ½ tuntia työterveyshoitaja, työfysioterapeutti *

Lisätiedot

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

TYÖPERÄISTÄ STRESSIÄ KOSKEVA KESKUSJÄRJESTÖSUOSITUS

TYÖPERÄISTÄ STRESSIÄ KOSKEVA KESKUSJÄRJESTÖSUOSITUS 1 (5) TYÖPERÄISTÄ STRESSIÄ KOSKEVA KESKUSJÄRJESTÖSUOSITUS 1. Suosituksen tausta EU:n työmarkkinakeskusjärjestöt UNICE/UEAPME, CEEP ja EAY solmivat 8.10.2004 työperäistä stressiä koskevan puitesopimuksen

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELU- KUNTAYHTYMÄN TYÖSUOJELUN TOIMIN TAOHJELMA

KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELU- KUNTAYHTYMÄN TYÖSUOJELUN TOIMIN TAOHJELMA KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELU- KUNTAYHTYMÄN TYÖSUOJELUN TOIMIN TAOHJELMA Hyv. 15.3.2011 yhteistyökomiteassa 1. Yleistä Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymässä

Lisätiedot

Autoalan kysely 2014

Autoalan kysely 2014 Autoalan kysely 2014 Autoalan työsuojelun yhteistoiminnan ja työympäristön riskien vaikuttavuuskysely 2014 1 Toimipaikkanne henkilöstön lukumäärä 100% 80% 60% 51% 40% 32% 20% 17% 0% 1% 1-9 10-20 21-40

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUO- SILLE 2010 2013

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUO- SILLE 2010 2013 Yhteistoimintatyhmä 23.3.2009 Työsuojelutoimikunta 26.3.2009 Ammattijärjestöjen lausunnot 14.4.2009 Päivitetty 22.2.2010 Työsuojelutoimikunta 16.3.2010 YH 23.3.2010 Kyh 23.3.2010 31 Kyh liite 6 TYÖSUOJELUN

Lisätiedot

Lakimuutokset sisältävät seuraavia määräaikoja:

Lakimuutokset sisältävät seuraavia määräaikoja: 1. VARHAINEN TUKI Työturvallisuuslaissa on työnantajalle asetettu erityinen huolehtimisvelvoite. Työnantajan tulee huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä heidän työkykynsä turvaamiseksi.

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas

Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Jarmo Vorne, erityisasiantuntija Työturvallisuusopashankkeen toteutus Opashanke toteutettiin 2014-2015 Lähtöaineistona käytettiin olemassa olevaa tutkimus- ja työsuojelutietoa

Lisätiedot

TURVALLISUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISEN JA KOKONAISHALLINNAN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISEN JA KOKONAISHALLINNAN KEHITTÄMINEN Juhani Tarkkonen TURVALLISUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISEN JA KOKONAISHALLINNAN KEHITTÄMINEN Seurantaraportti viiden elintarviketeollisuuden yrityksen johtamisjärjestelmän kehittämishankkeesta LIITEOSA:

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Finlandia-talo / webinaari 26.9.2014 Reija Jääskeläinen etuuspäällikkö Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tavoitteet (1/2) Edistää, kannustaa ja ohjata

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

TYÖTERVEYDENHUOLTO JA TYÖTERVEYSKORTTI

TYÖTERVEYDENHUOLTO JA TYÖTERVEYSKORTTI TYÖTERVEYDENHUOLTO JA TYÖTERVEYSKORTTI Tämä pieni opas työterveydenhoitoon. Rakennusliitto ry Edunvalvontaosasto Tiina Nurmi-Kokko, sosiaalisihteeri Tapio Jääskeläinen, työsuojelusihteeri Kuvat Tapio Jääskeläinen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ

TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ TYÖSUOJELUILTAPÄIVÄ PORI 14.3.2013 KARI HARING SAK RY YHTEISTYÖN PERUSTEET Laki edellyttää Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 30.3.2007/334 Työterveyshuoltolaki

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot

Työterveyshuolto työhyvinvoinnin tukena Työterveyshuollon ja työsuojelun yhteistyö

Työterveyshuolto työhyvinvoinnin tukena Työterveyshuollon ja työsuojelun yhteistyö Työterveyshuolto työhyvinvoinnin tukena Työterveyshuollon ja työsuojelun yhteistyö Pirkko Mäkinen, asiantuntija, FM pirkko.makinen@ttk.fi Yhteistyön perustana yhteinen tavoite Työturvallisuuslaki Työterveyshuoltolaki

Lisätiedot

1 (6) KUNNALLISEN ALAN TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINTASOPIMUS. 1 Sopimuksen soveltamisala

1 (6) KUNNALLISEN ALAN TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINTASOPIMUS. 1 Sopimuksen soveltamisala 1 (6) KUNNALLISEN ALAN TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 Sopimuksen soveltamisala Tämä sopimus on työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (44/2006), jäljempänä valvontalaki,

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

TYÖSUOJELU- JA LUOTTAMUSMIESTOIMINTA AKAAN KAUPUNGISSA

TYÖSUOJELU- JA LUOTTAMUSMIESTOIMINTA AKAAN KAUPUNGISSA Päivitetty 3.6.2014 TYÖSUOJELU- JA LUOTTAMUSMIESTOIMINTA AKAAN KAUPUNGISSA 1 Sisällys TYÖSUOJELU... 2 TYÖNTEKIJÄN VELVOLLISUUDET... 2 TYÖNANTAJAN VASTUUT, VELVOITTEET JA OIKEUDET... 2 ONGELMATILANTEIDEN

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014 2017

Työsuojelun toimintaohjelma 2014 2017 Työsuojelun toimintaohjelma 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 12.11.2014 Maakuntahallitus 15.12.2014 2 1. Työsuojelutoiminta ja tavoitteet Työsuojelun toimintaohjelma määrittää Pohjois-Pohjanmaan liiton työsuojelutoiminnan

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Kiusaajana tai kiusattuna työpaikalla

Kiusaajana tai kiusattuna työpaikalla Kiusaajana tai kiusattuna työpaikalla MaRan Marraspäivä ajankohtaista työelämän hyötytietoa Scandic Simonkenttä 19.11.2014 MaRa koulutuspalvelut Sami Nisametdin Kysymyksenasettelu Mikä on häirintää tai

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja työkykyä ylläpitävä toiminta

Työterveyshuolto ja työkykyä ylläpitävä toiminta Työterveyshuolto ja työkykyä ylläpitävä toiminta Toiminnan sisältö Yhteistyö työsuojelun yhteistoimintahenkilöiden kanssa Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Työterveyshuolto LAKISÄÄTEINEN

Lisätiedot

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Seminaarin järjestäjät: Työturvallisuuskeskus ja Työterveyslaitos Turvallisuusmessut 2012, Tampere Seminaarin avaus Bjarne Andersson, KT Kuntatyönantajat

Lisätiedot

Mitä Pardian työsuojelukysely kertoo työsuojelun nykytilasta ja kehittämistarpeista?

Mitä Pardian työsuojelukysely kertoo työsuojelun nykytilasta ja kehittämistarpeista? Mitä Pardian työsuojelukysely kertoo työsuojelun nykytilasta ja kehittämistarpeista? Työsuojelun ajankohtaispäivät Helsingin Messukeskus 20.4.2012 Maija Jokinen (VeroVL) & Tapio Rissanen (Pardia) Työsuojelukyselyn

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi

Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi Tavoitteet Tämä diaesitys auttaa epäasiallisen käyttäytymisen puheeksi ottamisessa työpaikalla. Tavoitteena on luoda yhteinen näkemys siitä,

Lisätiedot

Hyvä käytös sallittu! Nollatoleranssi epäasialliselle käytökselle ja häirinnälle. Hannu Tamminen KUOPIO 18.2.2011

Hyvä käytös sallittu! Nollatoleranssi epäasialliselle käytökselle ja häirinnälle. Hannu Tamminen KUOPIO 18.2.2011 Hyvä käytös sallittu! Nollatoleranssi epäasialliselle käytökselle ja häirinnälle Hannu Tamminen KUOPIO 18.2.2011 Häirintää ja väkivaltaa työpaikalla koskevan puitesopimus (EU-taso) Sopimuksessa tuomitaan

Lisätiedot

UUDENMAAN TYÖSUOJELUPIIRI

UUDENMAAN TYÖSUOJELUPIIRI TURVALLISUUDEN HALLINTA TYÖPAIKALLA Työpaikan perustiedot Työpaikka Y-tunnus TK-numero (tarkastaja täyttää) Henkilömäärä (koko työpaikka) Työpaikan toimiala Postiosoite Katuosoite Yhteyshenkilö Postinumero

Lisätiedot

Hyvä käytös sallittu. epäasiallinen kohtelu kielletty

Hyvä käytös sallittu. epäasiallinen kohtelu kielletty Hyvä käytös sallittu epäasiallinen kohtelu kielletty Ohjeita työpaikoille epäasiallisen kohtelun ehkäisemiseksi, tunnistamiseksi ja käsittelemiseksi Työnantajan on lain mukaan puututtava epäasialliseen

Lisätiedot