Työsuojelun toimintaohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työsuojelun toimintaohjelma"

Transkriptio

1 Työsuojelun toimintaohjelma Yhteistyökomitea Kaupunginhallitus

2 Sisällys 1. TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINTA Yhteistyökomitea Työsuojelupäällikkö Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluasiamiehet Työpaikkakokoukset TYÖSUOJELUN TAVOITTEET JA VASTUUT Tavoitteet Vastuut TYÖTERVEYSHUOLLON JA TYÖPAIKKOJEN YHTEISTOIMINTA Toimintasuunnitelma Työpaikkaselvitykset Varhaisen välittämisen malli Päihdehuolto Ammattitaudit Ensiapuvalmius Sairaanhoito SAIRAUSPOISSAOLOT JA TYÖTAPATURMAT Sairauspoissaolot ja niiden seuranta Työtapaturmat Työmatkatapaturmat Tapaturmailmoitukset Läheltä piti -tilanteet UUDELLEENSIJOITUS JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE Uudelleensijoitus Työkyvyttömyyseläkkeet MUU TYÖSUOJELUUN ja TYÖHYVINVOINTIIN LIITTYVÄ TOIMINTA

3 7.1 Turvallisuussuunnittelu Henkilöstön hyvinvointi Häirintä ja epäasiallinen kohtelu Elpymisliikunta TYÖSUOJELUN TARKASTUSTOIMINTA PEREHDYTTÄMINEN, TYÖN OPASTUS JA KEHITYSKESKUSTELUT Perehdyttäminen Työnopastus Kehityskeskustelut TYÖSUOJELUKOULUTUS TYÖSUOJELUVIESTINTÄ TYÖOLOJEN KEHITTÄMINEN JA SEURANTA Linkkejä lainsäädäntöön:

4 1. TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Työturvallisuuslaki 9 Työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeellista toimintaa varten ohjelma, joka kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset (työsuojelun toimintaohjelma). Toimintaohjelmasta johdettavat tavoitteet turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi sekä työkyvyn ylläpitämiseksi on otettava huomioon työpaikan kehittämistoiminnassa ja suunnittelussa ja niitä on käsiteltävä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa. Toimintaohjelma on toimenpideohjelma kaupungin työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin toteuttamiseksi ja edistämiseksi. Työyksikkötasolla on selvitettävä ja arvioitava työhön kohdistuvat vaaratekijät. Tarvittaessa tämä on tehtävä työtehtäväkohtaisesti (esim. koulujen tekninen työ ym.). Tämä työn vaarojen arviointi ja hallinta on osa työpaikan turvallisuustoimintaa. Työn vaarojen arviointi tehdään riskienkartoituslomakkeilla, jotka löytyvät Ylönetistä (Ylönetti > henkilöstöpalvelut > työsuojelu). Riskienkartoitukseen kuuluvat seuraavat osatekijät: - Fysikaaliset vaaratekijät - Kemialliset ja biologiset vaaratekijät - Tapaturman vaarat - Työergonomia - Henkinen kuormittuminen - Kemikaaliriskien arviointi - Koneen vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi 2. TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINTA Työnantajan ja työntekijöiden on yhteistoiminnassa ylläpidettävä ja parannettava työturvallisuutta työpaikalla (Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (2006/44). Työnantajan tulee antaa työntekijöille riittävän ajoissa tarpeelliset tiedot työpaikan turvallisuuteen, terveellisyyteen ja muihin työolosuhteisiin vaikuttavista asioista sekä niitä koskevista arvioinneista ja muista selvityksistä ja suunnitelmista. Työnantajan on myös huolehdittava siitä, että näitä asioita asianmukaisesti ja riittävän ajoissa käsitellään työnantajan ja työntekijöiden tai heidän edustajiensa kesken. Työpaikan työntekijöiden on toimittava osaltaan yhteistyössä työnantajan ja työntekijöiden edustajien kanssa työsuojelun edistämiseksi. Työsuojelun yhteistoimintaa varten Ylöjärven kaupungissa on: - Yhteistyökomitea - Työsuojelupäällikkö - Työsuojeluvaltuutettu ja -varavaltuutetut - Työsuojeluasiamiehet - Työsuojeluryhmä - Työpaikkakokoukset 3

5 2.1 Yhteistyökomitea Ylöjärven kaupungissa toimii säännöllisesti kokoontuva yhteistyökomitea, johon valitaan työnantajan ja työntekijöiden edustajat (Ylönetti > Henkilöstöpalvelut > Yhteistoiminta YTK). Paikallisesti on sovittu, että yhteistyökomitea hoitaa työsuojelutoimikunnalle kuuluvat tehtävät. Yhteistyökomitea hoitaa kaupungin työsuojeluun liittyviä tehtäviä ja toimii työsuojelun valvontalain 38 :n mukaisena työsuojelutoimikuntana edistäen henkilöstön fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. Sen tehtävänä on huolehtia työsuojelun yhteistyön kehittämisestä ja ylläpitämisestä sekä antaa suosituksia puutteiden korjaamiseksi. YTK seuraa tapaturma- ja terveystilannetta työpaikoilla sekä ryhtyy toimenpiteisiin tutkimusten toimeenpanemiseksi tapaturmien ja työstä johtuvien sairauksien syiden selvittämiseksi. YTK huolehtii henkilöstön ja työnantajan välisestä yhteistoiminnasta yhteistoimintalain mukaisesti. YTK toimii yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. 2.2 Työsuojelupäällikkö Työsuojelupäällikkö on työsuojelun yhteistoimintahenkilö. Hän avustaa työnantajaa ja esimiehiä asioissa, jotka liittyvät työsuojeluasiantuntemuksen hankintaan sekä yhteistyöhön työntekijöiden ja työsuojeluviranomaisten kanssa. Työsuojelupäällikkö huolehtii työsuojelun yhteistoiminnan järjestämisestä ja kehittämisestä. Työsuojelupäälliköllä ei työnantaja-asemastaan huolimatta ole oikeudellista vastuuta linjajohdon tapaan. 2.3 Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluvaltuutettu on työsuojeluasioissa työpaikan työntekijöiden edustaja. Työsuojeluvaltuutettu perehtyy oma-aloitteisesti työpaikkaansa koskeviin työsuojeluasioihin. Hän osallistuu työpaikan työsuojelutarkastuksiin ja tarvittaessa varhaisen välittämisen mallin mukaisiin yhteisneuvotteluihin. Työsuojeluvaltuutettu kiinnittää edustamiensa työntekijöiden huomiota työn turvallisuutta ja terveellisyyttä edistäviin seikkoihin. Työsuojeluvaltuutetulla voi olla tilapäinen este hoitaa tehtäviään. Tällöin varavaltuutettu hoitaa välttämättömät työsuojelu-valtuutetun tehtävät, joita ei voida siirtää odottamaan työsuojeluvaltuutetun esteen päättymistä. 2.4 Työsuojeluasiamiehet Työsuojeluasiamies on toimialueensa työsuojelun asiantuntija. Työsuojeluasiamies tekee yhteistyötä lähiesimiesten, työsuojeluvaltuutetun ja työsuojelupäällikön kanssa. Työsuojeluasiamies perehtyy oma-aloitteisesti toimialuettaan koskeviin työsuojeluasioihin ja osallistuu tarvittaessa työpaikkatarkastuksiin. 2.5 Työpaikkakokoukset Välittömän yhteistoiminnan muotona ovat säännöllisesti pidettävät työpaikkakokoukset. Työpaikkakokouksissa käsitellään työsuojeluasiat omana kohtanaan. 4

6 Yhteisellä työpaikalla on tarvittaessa järjestettävä työpaikkakokouksia, joissa eri toimijoiden edustajat ovat läsnä. 3. TYÖSUOJELUN TAVOITTEET JA VASTUUT 3.1 Tavoitteet Työsuojelun tavoitteena on luoda sellaiset työolot, ettei työntekijä joudu alttiiksi työtapaturmille tai työperäisille sairauksille. Tavoitteena on myös henkisen hyvinvoinnin kannalta turvallinen ja terveellinen työympäristö. Työterveyshuollon osuus ennaltaehkäisevässä toiminnassa on merkittävä. Työsuojelu tulee nähdä kokonaisuutena, jonka yksi merkittävistä osa-alueista on johtamisjärjestelmät. Tärkeän osan muodostavat myös henkilöstön osallistumis- ja kehittämisjärjestelmät sekä esimiestoiminta. Työsuojelutyö on ensisijaisesti yhteistyötä ja siinä kiinnitetään huomiota työkykyä ylläpitävään toimintaan sekä turvallisen ja terveellisen työympäristön suunnitteluun, rakentamiseen ja kunnossapitoon hyväksyttävin menetelmin. 3.2 Vastuut Työsuojelun toteuttamisesta vastaa työturvallisuuslain perusteella työnantaja. Kuntayhteisössä kantavat työsuojelusta vastuun ne henkilöt, jotka toimivat työnantajan edustajana henkilöstöön nähden kussakin tilanteessa. Käytännössä vastuussa on ensisijaisesti lähiesimies. Työntekijän on omalla vastuullisella työkäyttäytymisellään vaikutettava turvalliseen toimintaan työpaikalla ja huolehdittava työnantajan ohjeiden mukaisesti omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja työhyvinvoinnista. Työsuojeluorganisaation tehtävä on neuvoa-antavaa, palvelevaa ja valvovaa. 4. TYÖTERVEYSHUOLLON JA TYÖPAIKKOJEN YHTEISTOIMINTA Ylöjärven kaupunki toteuttaa työterveyshuollon ostopalveluna työterveyspalvelu Viisarista. Työterveyshuolto koskee kaikkia kaupungin työpaikkoja. 4.1 Toimintasuunnitelma Työterveyshuollon painopistealueet määritetään vuosittain vahvistettavassa työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma laaditaan v alusta voimaan astuneen työterveyshuoltolain ja sen perusteella annetun valtioneuvoston asetuksen pohjalta. 5

7 4.2 Työpaikkaselvitykset Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, milloin niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle (TturvL 10 ). Työterveyshuollon ammattihenkilöt ja asiantuntijat yhteistyössä työpaikan ja työsuojeluorganisaation kanssa tekevät järjestelmällisesti työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti ja tarvittaessa muulloinkin työpaikkaselvitykset. Työpaikkaselvitysten perusteella on työnantajan arvioitava vaarojen ja haittojen merkitys ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin. Työpaikkojen ja työn tekemisen ergonomisiin olosuhteisiin kiinnitetään erityistä huomiota. Tavoitteena on terveellinen, turvallinen ja viihtyisä työympäristö, joka luo edellytykset toimivalle työyhteisölle ja tuottavalle työlle. 4.3 Varhaisen välittämisen malli Ylöjärven kaupungilla on oma varhaisen välittämisen malli: "Varhainen välittäminen - toimintamalli työkyvyn heikentyessä". Toimintamalli otettiin käyttöön vuonna Mallin tavoitteena on tukea työssä jaksamista ja varmistaa, että työkykyä uhkaavat ongelmat huomataan mahdollisimman varhain. 4.4 Päihdehuolto Ylöjärvellä on kaupunginhallituksen hyväksymä päihdeasioiden käsittely ja hoitoonohjausohjelma vuodelta Päihdeasioiden käsittely ja hoitoonohjaus toteutetaan ko. ohjelman mukaisesti noudattaen työmarkkinajärjestöjen hyväksymässä suositussopimuksessa tarkoitettuja periaatteita päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasioiden käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla. 4.5 Ammattitaudit Ammattitautilain (1343/1988) 1 :n mukaan ammattitauti on sairaus, joka todennäköisesti on pääasiallisesti aiheutunut fysikaalisesta, kemiallisesta tai biologisesta tekijästä työssä. Ammattitautiasetuksessa on luettelo yleisimmistä ammattitaudeiksi katsottavista sairauksista ja niitä aiheuttavista tekijöistä eli altisteista. Jos työntekijä tulee työterveyshoitajan/-lääkärin vastaanotolle työhön liittyvien oireiden vuoksi, tulee työterveyshuollossa huomioida ammattitaudin mahdollisuus. Työterveyshuollolla tulee tekemiensä työpaikkaselvitysten perusteella olla tiedot työn altisteista ja työpaikan terveysriskeistä ja mahdollisista ammattitaudin aiheuttajista. Tarvittaessa tehdään suunnattu työpaikkaselvitys oireilevan työntekijän työpisteeseen. Kun ammattitautiepäily herää, työterveyshuollossa tehdään asiaankuuluvat lisätutkimukset ja lähetetään tarvittaessa 6

8 jatkotutkimuksiin Työterveyslaitokselle tai työlääketieteen/ammattitautien poliklinikalle. 4.6 Ensiapuvalmius Työturvallisuuslain (738/2002) 46 mukaan työnantajan on huolehdittava työntekijöiden ja muiden työpaikalla olevien henkilöiden ensiavun järjestämisestä, annettava ohjeet ensiavun saamiseksi sekä varattava työpaikalle tai sen välittömään läheisyyteen riittävä määrä asianmukaisia ensiapuvälineitä. Tarvittaessa on lisäksi varattava ensiavun antamiseen soveltuva tila. Työpaikan ensiapuvalmiudella tarkoitetaan sitä, että työpaikalla on sen olosuhteisiin nähden riittävästi ensiaputaitoisia henkilöitä, ensiapuvarustus sekä toimintaohjeet onnettomuustilanteiden varalta. Yleisenä tavoitteena on, että vähintään noin viisi prosenttia työntekijöistä on saanut ensiapukoulutuksen kertauskoulutuksineen. Työterveyspalvelu Viisari osallistuu ensiapuvalmiuden tarvekartoitukseen ja suunnitteluun työpaikoilla ja antaa ensiapukursseista suositukset ja ohjeet työturvallisuustarpeet huomioiden. Ylöjärven kaupungin työpaikoille hankitaan henkilöstön tarpeisiin ensiapuvälineitä Varikon kautta. Varikon kautta voi hankkia myös henkilösuojaimia, esim. kuulosuojaimia tai erikoissuojakäsineitä. Valtioneuvoston päätös hyvän työterveyshuollon periaatteista määrittää työterveyshuollon osallistumaan ensiavun järjestämiseen. Valtioneuvoston asetus 14 Ensiapuvalmius Työterveyshuoltolain (1383/2001) 12 1 momentin kohdan 7 mukaan työterveyshuollon sisältöön kuuluu työturvallisuuslain tarkoittaman ensiavun järjestämiseen osallistuminen. Työterveyshuollon työpaikkaselvityksessä tulee arvioida ensiapuvalmiuden tarve. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon ensiaputaitojen ja -välineiden tarve ja työpaikan erityisvaatimukset. Suunnittelu tulee toteuttaa työterveyshuoltolain mukaisesti yhteistyössä ja tarvittaessa väestönsuojelu- sekä pelastustoimen organisaatioiden edustajien kanssa. Suunnittelussa tulee huomioida ensiapuvalmiudet suuronnettomuustapauksissa. Ensiavun järjestämiseen kuuluu myös työstä tai työtilanteistä johtuvien psyykkisten reaktioiden hallitsemiseksi tarpeellinen neuvonta ja ohjaus. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaan henkilökunnan koulutus hankitaan ostopalveluna määrärahojen puitteissa. Työpaikalle asetetaan nähtäväksi tiedot siitä, ketkä ovat ensiaputaitoisia ja minne ensiaputarvikkeet on sijoitettu. 4.7 Sairaanhoito Sairaanhoitoon kuuluu toimintasuunnitelmassa vuosittain määritelty yleislääkäritasoinen sairaanhoito tarvittavine laboratorio- ja radiologisine tutkimuksineen työterveysasemalla. Aamuisin ma-pe on lääkärin ja työterveyshoitajan vastaanotto kiireellisiä asioita varten. Kiireettömät 7

9 sairaanhoitoasiat hoidetaan normaalin ajanvarauksen kautta. Työterveyslääkäri voi lähettää potilaan erikoislääkärin konsultaatioon kun käynti on perusteltu tutkimuksen, hoidon tai kuntoutuksen tarpeen arvioimiseksi. Sairaanhoitokontakteista kertyvää tietoa käytetään hyväksi sekä yksilö- että yhteisötasolla. 5. SAIRAUSPOISSAOLOT JA TYÖTAPATURMAT 5.1 Sairauspoissaolot ja niiden seuranta Oikeus sairauspoissaoloon määräytyy voimassaolevien työ- ja virkaehtosopimusten sekä kaupungin ohjeistuksen mukaisesti (Ylönetti > Henkilöstöhallinto > Sairauspoissaolot). Työnantajalla on velvollisuus seurata sairauspoissaoloja ja työtapaturmatilastoja. Seurannasta saatava tieto antaa viitteitä ennaltaehkäisevää toimintaa suunniteltaessa. Käytännössä tämä toteutetaan kiinnittämällä huomiota sairauspoissaoloihin kun ne ylittävät 10 päivää. Rajan ylityksistä henkilön esimies saa palkkaohjelman kautta ilmoituksen, jonka johdosta hänen tulee käydä keskustelut ko. henkilön kanssa. Jos sairauspoissaolot ylittävät 30 päivää, käynnistetään yhteistyö Työterveyspalvelu Viisarin kanssa. 5.2 Työtapaturmat Työtapaturmalla tarkoitetaan tapaturmaa, joka aiheuttaen vamman tai sairauden on kohdannut työntekijää työssä tai työstä johtuvissa olosuhteissa. Työtapaturmat luokitellaan sattumispaikan mukaan työtapaturmiin ja työmatkatapaturmiin. Työntekijän on työturvallisuuden ylläpitämiseksi noudatettava tarvittavaa järjestystä ja siisteyttä sekä huolellisuutta ja varovaisuutta. Työn turvallisen tekemisen varmistamiseksi on työntekijän käytettävä hänelle annettuja turva- ja suojavälineitä. 5.3 Työmatkatapaturmat Työmatkatapaturma on onnettomuus, joka on sattunut matkalla asunnolta työpaikalle tai päinvastoin. Työmatkaksi katsotaan yleensä työntekijän säännöllisesti käyttämä asunnon ja työpaikan välinen reitti. Vakuutusturva on pääsääntöisesti voimassa myös tavanomaisen työmatkan hyväksyttävillä poikkeamilla, esim. lasta päiväkodista haettaessa. 5.4 Tapaturmailmoitukset Tapaturma- ja ammattitauti-ilmoitus on tehtävä vakuutuslaitokselle tapaturmavakuutuslain mukaan kaikista niistä tapaturmista, joiden johdosta voidaan otaksua vakuutuslaitoksen joutuvan suorittamaan korvauksia. Käytännössä tapaturmailmoitus laaditaan kaikista työtapaturmista, työmatkatapaturmista, 8

10 työtapaturmaan johtaneista väkivaltatilanteista sekä ammattitaudeista. Ilmoitus on tehtävä, vaikkei tapaturmasta aiheutuisi sairauslomaa. Vahingoittuneen työntekijän esimiehen tulee tehdä viivyttelemättä tapaturmailmoitus vakuutusyhtiö Pohjolan verkkopalvelussa. Ilmoitus lähtee järjestelmästä automaattisesti työsuojeluvaltuutetulle ja työsuojelupäällikölle sekä palkanlaskentaan. Ohje ja linkki Pohjolan verkkopalveluun löytyy Ylönetistä (Henkilöstöpalvelut > Työsuojelu > Työtapaturmat). Jokaisen työtapaturman sattuessa on syytä selvittää tapaturmaan johtaneet tekijät ja miettiä toimenpiteet vastaavien tapausten estämiseksi. On erittäin tärkeää, että esimies täyttää myös tapaturmailmoituksen kohdan Ehdotus työturvallisuuden parantamiseen tai korjaava toimenpide. Työtapaturmien torjuntatoimenpiteet määräytyvät tapauskohtaisesti ja niistä on tiedotettava koko työyhteisölle sekä muille vastaaville työpaikoille. Työpaikkakokouksissa tulee käsitellä työympäristöstä tai työmenetelmistä aiheutuneet tapaturmat. Esimiehen tehtävänä on yhteistyössä työsuojeluorganisaation kanssa tehdä työtapaturmasta ilmoitus myös poliisi- ja työsuojeluviranomaiselle (Työsuojelun valvontalaki v ) aina, kun on pelättävissä, että tapaturmasta jää vahingoittuneelle pysyvä vamma Läheltä piti -tilanteet Työtapaturmat aiheuttavat paljon kustannuksia. Tunnistamalla vaaratilanteet ja niiden uhat ajoissa voidaan puuttua epäkohtiin ja estää tapaturmien syntyminen. Vaaratilanteiden ja läheltä piti -tilanteiden seuranta on tehokas väline tapaturmariskien vähentämiseksi. Vaaratilanteesta ilmoitetaan työnantajalle vakuutusyhtiö Pohjolan verkkopalvelussa Ylönetissä (Henkilöstöpalvelut > Työsuojelu > Työtapaturmat). Ilmoituksen voivat tehdä sekä esimiehet että työntekijät. Palvelussa vaaratilanteet on jaoteltu kolmeen erilaiseen ryhmään: - tapaturman vaaran aiheuttanut tilanne - veritapaturma tai muu altistuminen - väkivalta- tai muu uhkatilanne. Sähköinen ilmoitus vaaratilanteesta lähtee järjestelmästä automaattisesti työsuojeluvaltuutetulle ja työsuojelupäällikölle. Vaaratilanteesta on ilmoitettava myös omalle esimiehelle ja tarvittaessa käsiteltävä yhteisesti työpaikkakokouksessa. 9

11 6. UUDELLEENSIJOITUS JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE 6.1 Uudelleensijoitus Terveydellisten syiden vuoksi voidaan työntekijän tehtävät määritellä uudelleen tai hänet voidaan siirtää uusiin tehtäviin. Todettuaan uudelleensijoitustarpeen vastaanottokäyntien yhteydessä työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja kutsuvat asian hoitamiseksi yhteiseen neuvottelutilaisuuteen työntekijän, tämän esimiehen, henkilöstöpäällikön sekä mahdollisen työkokeilun tullessa kysymykseen vaihtoehtoisten työpaikkojen esimiehet. Tilaisuuteen osallistuu työntekijän halutessa myös luottamusmies ja/tai työsuojeluvaltuutettu. Neuvottelussa selvitetään mahdollisuus työjärjestelyihin tai työn keventämiseen, osa-aikatyön mahdollisuus sekä mm. työkokeilun ja/tai oppisopimuksen mahdollisuus. Mahdolliselta työkokeiluajalta ei makseta palkkaa vaan se tapahtuu Kuntien eläkevakuutuksen kustantamana. 6.2 Työkyvyttömyyseläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen saamisen ehtona on pitkäaikainen työkyvyttömyys omaan ammattiin. Ammattikohtainen työkyvyttömyys tarkoittaa, että työntekijä on sairauden, vian tai vamman vuoksi tullut kykenemättömäksi hoitamaan omaan ammattiinsa kuuluvia tehtäviä. Eläkkeen saamisen ehtona on asianmukaisesta hoito- ja kuntoutuskeinojen toteuttamisesta huolimatta jatkuva vähintään yhden vuoden yhtäjaksoinen työkyvyttömyys. Osatyökyvyttömyyseläkkeen voi saada henkilö, jonka työkyky on pitkäaikaisen sairauden vuoksi heikentynyt vähintään 40 % ja joka sen vuoksi joutuu siirtymään työhön, jonka ansiot ovat enintään 60 prosenttia aiemmasta ansiotasosta. Jos työkyvyttömyyttä pidetään pysyvänä, myönnetään työkyvyttömyyseläke tai osatyökyvyttömyyseläke toistaiseksi. Jos sairauden voidaan odottaa paranevan asianmukaisella hoidolla tai kuntoutustoimilla, myönnetään kuntoutustuki määräajaksi. Kuntoutustuki myönnetään kuntoutuksen edistämiseksi niin pitkäksi ajaksi kuin työntekijän arvioidaan olevan estynyt tekemästä ansiotyötä työkyvyttömyyden vuoksi. Kuntoutustuen myöntämisen edellytyksenä on, että hakijalle on tehty hoito- tai kuntoutussuunnitelma. Kuntoutustukea voidaan edellytysten täyttyessä jatkaa. 7. MUU TYÖSUOJELUUN ja TYÖHYVINVOINTIIN LIITTYVÄ TOIMINTA 7.1 Turvallisuussuunnittelu Ylöjärven kaupungilla laaditaan turvallisuussuunnitelma, joka käsittelee kaupunki konsernin yleistä turvallisuutta sekä linjaa kaupungin työntekijöihin, toimintoihin ja omaisuuteen liittyviä ennalta ehkäiseviä toimia. Näiden linjausten pohjalta laaditaan työpaikoille omat turvallisuussuunnitelmat. 10

12 Työpaikkojen turvallisuussuunnitelmissa annetaan tarkemmat menettelyohjeet mm. väkivallan uhkatilanteiden varalta. Väkivallan ja sen uhan hallinta on osa työpaikan työturvallisuutta. 7.2 Henkilöstön hyvinvointi Jokainen työntekijä voi itse vaikuttaa omaan työhyvinvointiinsa ja toimintakykyynsä huolehtimalla mm. ammatillisesta osaamisestaan, liikunnasta, ravinnosta, harrastuksistaan ja elintavoistaan. Ylöjärven kaupungilla on henkilöstön hyvinvointisuunnitelma joka päivitetään vuosittain. Hyvinvointisuunnitelma tarjoaa työntekijöille monia keinoja omasta terveydestä huolehtimiseen. Suunnitelmassa on työkaluja niin liikunnan lisäämiseen, painon pudottamiseen kuin tupakoinnin lopettamiseenkin (Ylönetti > Henkilöstöpalvelut > Hyvinvointi > Hyvinvointisuunnitelma). 7.3 Häirintä ja epäasiallinen kohtelu Työntekijän on työpaikalla vältettävä sellaista häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka voi aiheuttaa turvallisuudelle tai terveydelle haittaa tai vaaraa (Työturvallisuuslain 18 ). Työnantajan on, saatuaan tiedon, että työpaikalla esiintyy työntekijään kohdistuvaa terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua ryhdyttävä toimenpiteisiin sen poistamiseksi (Työturvallisuuslain 28 ). Työnantajan on myös oma-aloitteisesti seurattava häirinnän esiintymistä työpaikalla ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin häirinnän ja epäasiallisen kohtelun ehkäisemiseksi. Ylöjärven kaupungin ohje ja ilmoituslomake löytyvät Ylönetistä (Henkilöstöpalvelut > Työsuojelu). 7.4 Elpymisliikunta Elpymisliikunta on työkyvyn ja terveyden ylläpitämiseksi tarpeellista työn aikana tapahtuvaa elvyttävää aktiivista toimintaa, kuten esimerkiksi työntekoon liittyviä tai sen yhteydessä työhön liittyvien taukojen aikana suoritettavia elvyttäviä liikkeitä. Säännöllinen elpymisliikunta, omaehtoinen tai ohjattu, on tehokas tapa torjua ennalta tuki- ja liikuntaelimistön vaivoja. Staattisessa työssä usein toistuvat tauot ovat välttämättömiä. Elpymistä nopeuttaa liikunta ja dynaaminen lihastyö. Elpymisliikuntaa työpaikoilla toteutettaessa on otettava huomioon kunkin työpaikan erityispiirteet, työn laatu sekä henkilöstön määrä ja sijoittuminen. 8. TYÖSUOJELUN TARKASTUSTOIMINTA Työsuojelunhallinnon tehtäviä hoitavia työsuojeluviranomaisia ovat Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto sekä Aluehallintovirastot. Työsuojeluviranomaisen tehtävänä on työsuojelua koskevien säännösten ja määräysten noudattamisen valvominen sekä neuvojen ja ohjeiden antaminen työsuojeluasioissa. Työsuojeluviranomaiset valvovat lakien, säädösten ja 11

13 asetusten noudattamisesta. Niistä keskeisimpiä ovat työturvallisuuslaki, työsuojelun valvontalaki, työaikalait, työsopimuslaki ja laki nuorten työntekijäin suojelusta. Ohjeita ja neuvoja antaessaan tarkastaja ottaa huomioon työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä uhkaavien vaarojen vakavuuden sekä epäkohtien kiireellisyyden. Kaupungin oma työsuojeluorganisaatio (työsuojeluasiamies / työsuojeluvaltuutettu / työsuojelupäällikkö) tekee työpaikkakäyntejä työpaikoilla. Muita paikallisia työsuojelutahoja ovat työterveyshuolto, ympäristöterveydenhuolto sekä pelastuslaitos. Ylöjärven kaupungin työpaikoilla työsuojelutyön yhteistoimintaa suorittavat: Länsi ja Sisä-Suomen Aluehallintoviraston työsuojeluosasto puh Uimalankatu 1, PL 272, Tampere Työterveyspalvelu Viisari puh Mikkolantie 10,33470 Ylöjärvi Ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö, toimisto puh Suupantie 6 C, Pirkkala Pirkanmaan pelastuslaitos puh Satakunnankatu 16, Tampere 9. PEREHDYTTÄMINEN, TYÖN OPASTUS JA KEHITYSKESKUSTELUT 9.1 Perehdyttäminen Perehdyttämisellä tarkoitetaan kaikkia niitä toimia, joiden avulla henkilöstö opastetaan: - omaan työhönsä - välittömään työympäristöön - organisaatioon - organisaatioympäristöön Esimiehet ovat vastuussa siitä, että työntekijät ovat tietoisia työpaikan työsuojeluun liittyvistä asioista. Työturvallisuuslaissa todetaan mm: työntekijälle on annettava työtapaturmien ja työperäisten sairauksien välttämiseksi ohjausta ja opastusta. Perehdyttäminen ei koske ainoastaan uusia viranhaltijoita ja työntekijöitä. Perehdyttämistä tarvitsevat myös pitkältä virka/työvapaalta tai sairauslomalta palaavat, organisaation uudistuksissa ja työtehtävien muutoksissa mukana olevat henkilöt. Ylöjärven henkilöstön perehdyttämissuunnitelma varmistaa, että kaikki olennaiset asiat tulevat huomioiduksi. Perehdyttämisoppaat tarjoavat lisätietoa 12

14 palvelussuhteen periaatteista Ylöjärvellä, perehdyttämisestä sekä kunnallisesta työ- ja virkasuhteesta. Perehdyttämissuunnitelma ja oppaat löytyvät Ylönetistä (Henkilöstöhallinto > Palvelussuhteen alkaminen ja päättyminen > Perehdytys). Kaupunki järjestää vuosittain uusille työntekijöille yhteisen perehdytystilaisuuden. Nuorille kesätyöntekijöille järjestetään yhteinen perehdytystilaisuus ennen kesäkautta. 9.2 Työnopastus Työnopastus on perehdyttämisvaihe, jossa työntekijälle opastetaan työtehtävään liittyvät oikeat ja turvalliset työmenetelmät ja käyttötavat seuraavista asioista: - varsinainen työtehtävä - koneet / laitteet / työvälineet - materiaalit / erilaiset aineet - henkilökohtaiset suojaimet / suojalaitteet / suojavaatetukset Työnopastajaksi valitaan henkilö, joka on kokenut ammattihenkilö ja perehtynyt työn tekemiseen ja työn eri toteuttamisvaiheisiin. 9.3 Kehityskeskustelut Työpaikan ihmissuhteissa on esimies-alaissuhteella keskeinen merkitys stressin hallintaan, työtyytyväisyyteen, työn tuloksellisuuteen sekä työn kehittämiseen. Esimies-alaiskeskustelujen tulee olla toinen toistaan tukevia ja kunnioittavia. Avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri vaikuttaa niin työyhteisön kuin yksittäisen työntekijän työhyvinvointiin ja työmotivaatioon. Kehityskeskustelu on kahdenkeskinen, tavoitteellinen ja luottamuksellinen keskustelu työntekijän ja esimiehen välillä. Kehityskeskustelut pidetään säännöllisesti vuosittain, ja ne kirjataan henkilöstöohjelma Populuksen HRjärjestelmään. Molempien osapuolien tulee valmistautua keskusteluun etukäteen. Keskustelussa sovitaan työn keskeiset tavoitteet seuraavalle vuodelle, arvioidaan edellisen vuoden työn tulokset ja tavoitteiden toteutuminen. Kehityskeskustelussa käydään läpi osaamisen arviointi sekä sovitaan osaamisen kehittämisen tarpeista ja toimenpiteistä. Molemminpuolinen palautteenanto on erittäin tärkeää. 10. TYÖSUOJELUKOULUTUS Työsuojelukoulutuksen avulla vahvistetaan osaamista, mahdollisuuksia työyhteisön kehittämiseen sekä aktivoitumista aloitteellisuuteen ja ennakkoluulottomaan toimintaan. Koulutustoiminta on koko henkilöstön kehittämistyötä Tavoitteena on, että työpaikkojen esimiehille ja työsuojeluhenkilöstölle tarjotaan tarpeen mukaan koulutusta ajankohtaisista asioista. Tarvittaessa voidaan järjestää myös henkilöstön omista tarpeista lähtevää koulutusta. Ammattijärjestöillä on useita korkeatasoisia koulutusjärjestelmiä, joita käytetään hyväksi työsuojeluhenkilöstön perus-, jatko- ja täydennyskoulutukseen. Koulutus perustuu kunnantyömarkkinakoulutusta koskevaan sopimukseen. 13

15 Työterveyslaitos ja Työturvallisuuskeskus toteuttavat vuosittain ammattialakohtaista työsuojelukoulutusta varsin laajasti, monipuolisesti ja korkeatasoisesti. 11. TYÖSUOJELUVIESTINTÄ Hyvässä työyhteisöviestinnässä on kyse osallistumisesta, yhteisöllisyydestä, kannustamisesta ja luottamuksesta. Työyhteisöviestintään kuuluu olennaisen, totuudenmukaisen tiedon välittäminen kunnan hallinnon, esimiesten ja henkilöstön välillä. Työyhteisöviestintä on tärkeä yhteistoimintamuoto. Työyhteisöviestinnän keinoja ovat mm. Ylönetti-intranet, Siti-henkilöstölehti, tiedotteet, sähköposti, ilmoitustaulut ja työpaikkakokoukset. Työpaikkakokousten avulla saavutetaan koko henkilöstö. Työpaikkakokousten muistiot lähetetään kaikille osallistujille tai ne tallennetaan sellaiseen paikkaan, josta ne ovat helposti saatavissa. Yhteistyökomitean pöytäkirjat ovat luettavissa Ylönetissä (Henkilöstöpalvelut > Yhteistoiminta). Myös perehdytys, kehityskeskustelut ja palautteen antaminen ovat työyhteisöviestintää. 12. TYÖOLOJEN KEHITTÄMINEN JA SEURANTA Työyhteisöä on kehitettävä jatkuvasti työn muutosten, vaatimusten ja uudelleen järjestelyjen mukaan. Muutos edellyttää jatkuvaa työympäristön, työyhteisön tilan ja työtapojen turvallisuuden seurantaa sekä toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Työpaikoilla tehdään samanaikaisesti useita eri toimenpiteitä työyhteisön kehittämiseksi. Tavoitteisiin pyritään esimiesten, työntekijöiden, työsuojeluorganisaation, työterveyshuollon, henkilöstöhallinnon ja yhteistyökomitean yhteistyönä. 14

16 Linkkejä lainsäädäntöön: Työturvallisuuslaki Työsopimuslaki Yhdenvertaisuuslaki Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa Työterveyshuoltolaki 15

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma Isojoen työsuojelun toimintaohjelma 2016-2018 JOHDANTO Työsuojelun perustehtävä on tukea työssä jaksamista, työhyvinvointia ja työturvallisuutta tasa-arvoisesti. Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

JUUAN KUNTA Poikolantie Juuka HYVÄKSYTTY KUNNANHALLITUKSESSA X XXX

JUUAN KUNTA Poikolantie Juuka HYVÄKSYTTY KUNNANHALLITUKSESSA X XXX JUUAN KUNTA Poikolantie 1 83900 Juuka HYVÄKSYTTY KUNNANHALLITUKSESSA.. 2016-X XXX 1 SISÄLLYS 1. Yleistä 2 1.1 merkitys ja tavoite 2 1.2 Tiedottaminen 3 1.3 Kunnassa käytössä olevat toimintaohjeet 3 2.

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan työsuojelun toimintaohjelma

Nurmijärven kunnan työsuojelun toimintaohjelma Nurmijärven kunnan työsuojelun toimintaohjelma 2016-2019 Työsuojelutoimikunta 9.2.2016 Yhteistyöryhmä 15.3.2016 Kunnanhallituksen henkilöstöjaosto 30.3.2016 www.nurmijarvi.fi Sisältö Nurmijärven kunnan

Lisätiedot

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta 1 Työsuojelu Tasoita työntekijän tietä kaikilla toiminta-aloilla suojelemalla häntä tapaturmilta ja ammattitaudeilta sekä kohottamalla hänen hyvinvointiaan, tietojaan

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -ajattelu

Nolla tapaturmaa -ajattelu kaikki tapaturmat voidaan estää Nolla tapaturmaa -ajattelu jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa tapaturmat eivät ole vahinkoja tai sattumaa tahto ja vähittäinen oppiminen avaimia Perusasioita työturvallisuudessa

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Ollahanpas ihimisiksi

Ollahanpas ihimisiksi Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen

Lisätiedot

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ 2.12.2015 Seinäjoki Ylitarkastaja Anja Knuuttila Työsuojelun vastuualue Ajankohtaista psykososiaalisen kuormituksen

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu Työhyvinvointi, määritelmä 1! Hyvinvoinnin kokemus, joka kohdistuu työhön ja joka koostuu myönteisistä tunteista,

Lisätiedot

Lakisääteiset vaatimukset työpaikan työturvallisuudessa. Original Sokos Hotel Lakeus, Torikatu 2, Seinäjoki Torstai

Lakisääteiset vaatimukset työpaikan työturvallisuudessa. Original Sokos Hotel Lakeus, Torikatu 2, Seinäjoki Torstai Lakisääteiset vaatimukset työpaikan työturvallisuudessa Original Sokos Hotel Lakeus, Torikatu 2, Seinäjoki Torstai 27.10.2016 1 Työsuojeluhallinto Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto Ohjaa

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -ajattelu

Nolla tapaturmaa -ajattelu Nolla tapaturmaa -ajattelu Kaikki tapaturmat voidaan estää jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa Tapaturmat eivät ole vahinkoja tai sattumaa Tahto ja vähittäinen oppiminen avaimia Perusasioita työturvallisuudessa

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin turvallisuuden hallinta ja yhteistoiminta. Jari Poikolainen Työsuojeluvaltuutettu Jyväskylän kaupunki

Jyväskylän kaupungin turvallisuuden hallinta ja yhteistoiminta. Jari Poikolainen Työsuojeluvaltuutettu Jyväskylän kaupunki Jyväskylän kaupungin turvallisuuden hallinta ja yhteistoiminta Jari Poikolainen Työsuojeluvaltuutettu Jyväskylän kaupunki 15.11.2016 15.11.2016 15.11.2016 2 Yhteistoimintaorganisaatio Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

1 Työsuojelun yhteistoiminnan tarkoitus

1 Työsuojelun yhteistoiminnan tarkoitus VEROHALLINNON TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINTASOPIMUS Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 20.1.2006 annetun lain (44/2006) 23 :n 1 ja 2 momentin sekä 26.9.2007 solmitun valtion työsuojelun

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA JOROISTEN KUNTA

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA JOROISTEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA JOROISTEN KUNTA 2016-2018 Yhteistyötoimikunta: 17.12.2015 Kunnanhallitus: Voimaan: XX.XX.201X XX.XX.2016 Sisällys Johdanto 3 Työsuojelutoiminnan tavoitteet 3 Työsuojeluorganisaatio

Lisätiedot

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Asko Saastamoinen Asko Saastamoinen 13.10.2016 1 Työterveyshuoltolaki 2001 1 Lain tarkoitus Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE OULU 13.10.2016 KARI HARING SAK RY ERI TARKASTELUMAHDOLLISUUKSIA TARPEESEEN Työelämän muutos Työsuojelullinen Lainsäädäntö edellyttää Taloudellinen

Lisätiedot

Aluetilaisuus Riina Länsikallio Työelämäasiamies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Aluetilaisuus Riina Länsikallio Työelämäasiamies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Aluetilaisuus 2012 Riina Länsikallio Työelämäasiamies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Työelämän edunvalvonta -> Työhyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta, työsuojelua, työkykyisyyttä -> Työelämän laatua,

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Sisäilma - terveellinen ja turvallinen toimintaympäristö POHTO / 1.3.2016 / tarkastaja Jorma Ukkola Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston

Lisätiedot

YPÄJÄN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

YPÄJÄN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA KH 17.1.2017 12 LIITE 3 YTTMK 4.1.2017 2 LIITE 1 YPÄJÄN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1.1.2017 31.12.2018 2.1.2017 Jouko Käkönen Työsuojelupäällikkö SISÄLLYS 1. TYÖSUOJELUOHJELMAN TARKOITUS, TAVOITE

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt LIEKSAN KAUPUNKI KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 6/1994 ============================================================ LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.9.1994

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Askolan kunta

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Askolan kunta TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Askolan kunta 2016-2018 Yhteistyötoimikunta 25.10.2016 Henkilöstöjaosto 31.10.2016 Kunnanhallitus 2.11.2016 Kunnanvaltuusto 16.11.2016 Sisällys 1. JOHDANTO... 3

Lisätiedot

Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta. Tarkastaja Irina Suominen

Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta. Tarkastaja Irina Suominen Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta Tarkastaja Irina Suominen TYÖSUOJELUN VASTUUALUE Johtaja Päivi Suorsa Rikos- ja päätösasiat Viranomaisaloitteinen valvonta Toimintayksikkö 1 Toimintayksikkö

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu Miia Puukka

Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu Miia Puukka Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu 26.9.2016 Miia Puukka Ohjelma (kesto n. 1,5h) Riskien arvioinnista lyhyesti Riskien arviointityökalu step-by-step Riskin arvioinnista lyhyesti Miia Puukka Yleistä

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.JOHDANTO 3 2.LAINSÄÄDÄNTÖ 3 3.TERVEYDELLE HAITALLISEN HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 3 3.1

Lisätiedot

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Asumisterveysvalvonnan valtakunnallinen työnohjauspäivä 5.10.2016 1 Sisältö Virkamiehen/työntekijän

Lisätiedot

Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida

Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida Tarkastaja Sari Roivainen Etelä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Siltasaarenkatu 12 A, 00530 Helsinki Puh: 020 636 1040 (keskus)

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 29 b ja 30 c :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuksesta suoritettavien

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa TORNION KAUPUNKI Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa 8.12.2003 647 SISÄLLYSLUETTELO MENETTELYTAPAOHJE TYÖHÖN SOVELTUVUUTTA JA TYÖKYKYÄ KOSKEVISSA RISTIRIITATILANTEISSA 1. Menettelytapaohjeen tarkoitus..

Lisätiedot

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla.

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla. TYTTI Työturvallisuuden kehittämiskohteiden jäsennystyökalu TYTTI on apuväline työpaikan työturvallisuuden edistämiseen. Välineen tarkoituksena on auttaa jäsentämään työpaikan työturvallisuuden kehittämiskohteita.

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIA LISÄÄVÄ JA EDISTÄVÄ OHJELMA

SUOMUSSALMEN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIA LISÄÄVÄ JA EDISTÄVÄ OHJELMA Khall liite 4 Kh 20.12.2016 1 SUOMUSSALMEN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIA LISÄÄVÄ JA EDISTÄVÄ OHJELMA Hyväksytty kunnanhallituksessa xx.xx.xxxx SISÄLTÖ: 1. TYÖHYVINVOINTIA EDISTÄVÄ TOIMINTA 2. HENKILÖSTÖPOLIITTINEN

Lisätiedot

TYÖVIREMALLI KONTIOLAHDEN KUNTA OSAAVA JA MOTIVOITUNUT HENKILÖSTÖ 1 (7) TOIMIVAT TYÖYHTEISÖT MOTIVOINTI, PALKITSEMINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN

TYÖVIREMALLI KONTIOLAHDEN KUNTA OSAAVA JA MOTIVOITUNUT HENKILÖSTÖ 1 (7) TOIMIVAT TYÖYHTEISÖT MOTIVOINTI, PALKITSEMINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖVIREMALLI TOIMIVAT TYÖYHTEISÖT MOTIVOINTI, PALKITSEMINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN OSAAVA JA MOTIVOITUNUT HENKILÖSTÖ TYÖKYKY JA TERVEYS TOIMIVA JOHTAMINEN JA PÄÄTÖKSENTEKO KONTIOLAHDEN KUNTA 1 (7) TYÖVIRE

Lisätiedot

PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE

PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE 2013 PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE 25.9.2013 Versio 1.0 Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus 1 (8) Sisällysluettelo 1 ALKOHOLIN JA MUIDEN PÄIHTEIDEN

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNKI 1 (9) YHTEISTOIMINNAN PELISÄÄNNÖT Yhteistyötoimikunta 25.2.2014 13 Kaupunginhallitus 17.3.2014 96

KITEEN KAUPUNKI 1 (9) YHTEISTOIMINNAN PELISÄÄNNÖT Yhteistyötoimikunta 25.2.2014 13 Kaupunginhallitus 17.3.2014 96 KITEEN KAUPUNKI 1 (9) TYÖNANTAJAN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VÄLISEN 2015 Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa astui voimaan 1.9.2007. näillä yhteistoiminnan pelisäännöillä sovitaan

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE VM/1675/ /2016 Valtion työmarkkinalaitos

VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE VM/1675/ /2016 Valtion työmarkkinalaitos VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS 30.9.2016 Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE VM/1675/00.00.00/2016 Valtion työmarkkinalaitos Sisältöalue Työterveyshuolto Maksuton sairaanhoito Säännökset joihin

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo 02.12.2015 Hyvä työterveyshuoltokäytäntö (Vna 708/2013) Työterveyshuollon ydinprosessit Toimintasuunnitelma,

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Vaaralliset työt. Tekninen työ

Vaaralliset työt. Tekninen työ Vaaralliset työt Valtioneuvoston asetus Nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä uusiutui 15.6.2006. Asetus koskee tietyiltä osin teknisen työ sekä kemian ja fysiikan opetusta.

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 158/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 29 b ja 30 c :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuksesta

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYTAPAOHJEET JA KÄYTÄNNÖT. Ohjeet on laadittu yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa.

YHTEISTOIMINNAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYTAPAOHJEET JA KÄYTÄNNÖT. Ohjeet on laadittu yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa. 1 kaupunginhallitus 3.10.2016, esitys YHTEISTOIMINNAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYTAPAOHJEET JA KÄYTÄNNÖT 1. Yhteistoiminnan tavoite ja määräykset Yhteistoiminnan tavoite on antaa henkilöstölle mahdollisuus

Lisätiedot

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys?

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys? Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke 2012-2015 -> 2016 - mistä on kysymys? 11052016 1 Lähtökohtia Kunta-ala v. 2013 -> 2014 -> 2015 -> 2016 304 kuntaa, 127 kuntayhtymää Kymmeniä tuhansia työ-

Lisätiedot

TYÖSUOJELUTOIMIKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015

TYÖSUOJELUTOIMIKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 TYÖSUOJELUTOIMIKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Forssan kaupungilla yhteistoimintaryhmä ja työsuojelutoimikunta on yhdistetty. Työsuojeluvaltuutettujen, varavaltuutettujen toimikausi on neljä vuotta.

Lisätiedot

REISJÄRVEN KUNTA Reisjärventie 8 A, 85900 REISJÄRVI REISJÄRVEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

REISJÄRVEN KUNTA Reisjärventie 8 A, 85900 REISJÄRVI REISJÄRVEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA REISJÄRVEN KUNTA Reisjärventie 8 A, 85900 REISJÄRVI REISJÄRVEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA SISÄLLYS sivu Tausta 2 1. Toiminta-ajatus 2 2. Työsuojeluorganisaatio 2 3. Työterveyshuolto 3 4. Työturvallisuus

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

HÄIRINTÄÄN LIITTYVÄ VALVONTA VUONNA 2014

HÄIRINTÄÄN LIITTYVÄ VALVONTA VUONNA 2014 Raportti 1 (6) HÄIRINTÄÄN LIITTYVÄ VALVONTA VUONNA 2014 Tässä raportissa kuvataan Etelä-Suomen aluehallintoviraston (jäljempänä ESAVI) työsuojelun vastuualueen häirintään tai muuhun epäasialliseen kohteluun

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT.

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. TOT-RAPORTTI 21/01 Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun

Lisätiedot

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Anne Korhonen Journalistipäivä 8.3.2016 Osatyökykyinen vai työkykyinen? 2 Osatyökykyisyys on työ ja tehtäväsidonnainen asia Työkyky muuttuu ja muuntuu

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Omaa taustaani ja työtehtäviäni Lääket. ja kir. tri, neurologi, väitellyt huimauksesta Vakuutuslääketieteen

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Satakunta)

Palvelutasovaihtoehdot (Satakunta) Palvelutasovaihtoehdot (Satakunta) 1. lakisääteinen + yleislääkäritasoinen sairaanhoito 2. lakisääteinen + suppean tason sairaanhoito 3. lakisääteinen, ei sairaanhoitoa 1. Lakisääteinen + yleislääkäritasoinen

Lisätiedot

Helsingin yliopiston työsuojelun yhteistoimintasopimus

Helsingin yliopiston työsuojelun yhteistoimintasopimus Helsingin yliopiston työsuojelun yhteistoimintasopimus Yleistä Työsuojelun yhteistoiminnasta on säädetty työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain (131/73) (valvontalaki)

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT Yliopistot muuttuvat työsuojelu pysyy www.helsinki.fi/yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriö Työoloihin vaikuttamalla pidetään yllä ja edistetään työntekijöiden terveyttä,

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA SOPIMUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 (jatkossa yhteistoimintalaki) mukaan työnantajan tulee antaa henkilöstölle oikea-aikaisesti riittävästi

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET ALKAEN

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET ALKAEN Rauman sosiaali- ja terveysvirasto Työterveyshuolto 16.9.2016 TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2017 ALKAEN LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO Yksilöön kohdistuva toiminta

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Viisari)

Palvelutasovaihtoehdot (Viisari) Palvelutasovaihtoehdot (Viisari) 1. lakisääteinen, sairaanhoito (Terveystalon perussopimus) 2. lakisääteinen, sairaanhoito (kilpailutettu, suppea sairaanhoito) 3. lakisääteinen (kilpailutettu, ei sairaanhoitoa)

Lisätiedot

Työterveyshuollon toimintasuunnitelman perustietolehti

Työterveyshuollon toimintasuunnitelman perustietolehti Työterveyshuollon toimintasuunnitelman perustietolehti päivitetty TYÖPAIKKA Toimiala (numero) Tilikausi Nimi Pyhäjärven kaupunki Osoite Ollintie 26, Puhelin 08-7697111 Faksi 087697100 Yhteyshenkilö Nimi

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS TALENTUM Helsinki 2013 9., uudistettu painos Copyright 2013 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1980-5 Kansi: Lauri Karmila

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/ Yhteistyötoimikunta AIKA Klo 09:00-11:07

KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/ Yhteistyötoimikunta AIKA Klo 09:00-11:07 PÖYTÄKIRJA 1/2013 1 Yhteistyötoimikunta 18.03.2013 AIKA 18.03.2013 Klo 09:00-11:07 PAIKKA Kauppakatu 1, 2 krs kokoushuone Kanerva KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS TALENTUM Helsinki 2015 10., uudistettu painos 2015 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus ISBN 978-952-14-2508-0

Lisätiedot